JÄRVENPÄÄ 3 www.jarvenpaa-lehti.net Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina 13. elokuuta ehdotuksensa valtion ensi vuoden talousarvioksi. Lienee sattumaa, että budjettiehdotuksen julkistaminen ajoittui juuri epäonnen päivään. Sattumaa tai ei, budjettiehdotus piti sisällään erittäin epäonnisia uutisia poliisille. Sen rahoitus uhkaa jäädä esityksessä 35-40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Poliisihallitus ja Suomen Poliisijärjestöjen liitto reagoivat nopeasti ja voimakkaasti ministeriön budjettikaavailuihin. Ne konkretisoivat ulostuloissaan suorasanaisesti, mitä leikkaukset käytännössä tarkoittaisivat poliisitoiminnalle. Budjettiehdotuksen toteutuessa niin poliisien määrästä, palveluista kuin toimipisteistäkin jouduttaisiin leikkaamaan. Leikkausten toteutuessa erityisesti harvaan asutut alueet olisivat suurimpien kärsijöiden joukossa. Palveluita olisi pakko keskittää ja hälytystehtävien vasteajat kasvaisivat. Siksi onkin yllättävää, että juuri keskustalainen valtiovarainministeri on päästänyt ministeriönsä läpi harvaan asuttujen alueiden poliisipalveluita rajusti heikentävän budjettiehdotuksen. Keski-Uudellamaallakin on aihetta huolestua poliisin rahoituksen aiotusta kaventamisesta. Jos toimipisteverkkoon kajottaisiin, olisi lakkautusuhan alla varmasti Järvenpäänkin poliisiasema, jonka tärkeyden alueellemme tietävät kaikki. Aseman lakkautus heikentäisi poliisin palveluiden saatavuutta ja alueen asukkaiden kokemaa turvallisuuden tunnetta. Poliittisen pelin henkeen kuuluu, että valtiovarainministeriön esitys on vasta ehdotus. Syksyn budjettineuvotteluissa hallituspuolueilla on valta muokata budjettiehdotusta, jonka eduskunta lopulta hyväksyy. Nyt katseet ja odotukset kääntyvätkin hallitukseen: löytyykö hallitukselta tahtoa turvata poliisin resurssit? Toivoa sopii, että näin tapahtuu ja leikkaukset torjutaan. Muuten edessä on kurjistuvien poliisipalveluiden ja heikentyvän turvallisuuden surullinen tie. Rakennuskonserni YIT Oyj tiedotti asiasta heinäkuussa 2021. Tällöin YIT ja saksalainen kiinteistösijoitusyhtiö Quadoro allekirjoittivat sopimuksen Järvenpään Bulevardikorttelin toimistojen myynnistä. Kaupan arvoksi kerrottiin noin 32 miljoonaa euroa. Osuuskauppa Perhelänä aikanaan tunnettu Bulevardikortteli on Järvenpään keskustan kärkihanke. Sen rakennustyöt alkoivat keväällä 2021 ja hanke valmistuu vaiheittain. Heinäkuussa 2021 arvioitiin, että Järvenpään Bulevardikorttelin toimistot valmistuvat lokakuussa 2022 ja koko kortteli on valmis ”noin vuonna 2025”. Mannilantielle sijoittuvan Järvenpään Bulevardikortteli on hybridikortteli, sillä toimistojen lisäksi kohteeseen tulee myös asuntoja, yhteensä noin 300, sekä liiketiloja. – Rakennukset yhdistää toisiinsa viihtyisä pihakansi ja korttelin alle rakennetaan pysäköintihalli noin 85 autolle. Kokonaispinta-alaa korttelissa on yhteensä 30 500 kerrosneliömetriä, YIT tiedotti. Järvenpään kaupunki tiedotti vuoden 2020 lopulla, että perinteinen Perhelä-nimi ei väisty kokonaan. Kaupunki on päättänyt säilyttää sen Bulevardikortteliin rakennettavien omien toimitilojensa nimenä. – Kaupunki tulee korvaamaan hajasijoitetut ja käytöstä poistuneet toimitilansa vuokraamalla Perhelästä tilat kaupungin työntekijöille. Ensimmäisessä kokouksessa jätettiin jo uuden valtuuston ensimmäinen valtuustoaloite. Siitä vastasi valtuustoryhmä Järvenpää Plus. – Usean valtuutetun allekirjoittamassa aloitteessa ehdotettiin sinilevän torjumista Tuusulanjärven uimarannalla. Tuusulan Rusutjärvellä vastaavasta kokeilusta on saatu lupaavia tuloksia Plussan Katja Revon mukaan, kaupunki tiedotti kokouksen jälkeen. Valtuustoaloitteessa puolestaan kerrotaan, että Tervanokan tai Vanhankylänniemen uimarannalla pitäisi kesällä 2022 tehdä kokeilu sinilevän torjunnasta leväpuomien avulla. – Rannan uima-alue ympäröidään torjuntapuomeilla, jotka ankkuroidaan paikoilleen ja kiinnitetään rantaan molemmista päistä, aloitteessa ehdotetaan. Aloitteen allekirjoitti 22 valtuutettua, ja se sai kannatusta yli puoluerajojen. Valtuuston ensimmäisen kokouksen asialistalla oli luonnollisesti myös luottamushenkilöiden valinta kaupungin eri päätöksentekoelimiin. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Petri Graeffe (kok.). Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Jorma Piisinen (ps.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Hanna Graeffe (vihr.) Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Eemeli Peltonen (sd.). Kaupunginhallituksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Mikko Taavitsainen (ps.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Willem van Schevikhoven (kok.). Valtuuston kokouksessa päätettiin myös jäsenet kaupunginhallitukseen ja eri lautakuntiin. Järvenpään kaupunki vuokralaiseksi uudistuvaan Perhelään Uuden valtuuston ensimmäinen aloite: leväpuomit Poliisin rahoitus on turvattava JäRVEnPään Bulevardikortteliin tulossa olevat suurimmat toimistovuokralaiset ovat OP Uusimaa ja Järvenpään kaupunki. JäRVEnPään kaupunginvaltuusto kokoontui kuntavaaleissa valitussa uudessa kokoonpanossa ensimmäisen kerran maanantaina 9. elokuuta 2021. Tuoreen tutkimuksen mukaan Omakannan käytettävyyttä pidetään pääosin hyvänä, mutta palvelun käytön opastusta on kehitettävä, jotta käyttäjät löytävät sieltä helpommin tarvitsemansa tiedot. Omakanta on osa kansallisia Kanta-palveluita ja sen tarkoituksena on edistää kansalaisten mahdollisuuksia seurata omia lääkitysja terveystietojaan ja siten osallistua oman terveytensä hoitoon. Koronaepidemia varjostaa edelleen, mutta vuoden aikana ideoidut ja hyväksi koetut uudet toimintatavat tuovat luottamusta ja intoa uuden partiotoimintakauden aloitukseen. Syksyn viikkotoiminta on juuri käynnistynyt lippukunnissa ja paras aika aloittaa harrastus on juuri nyt. Lisätietoa osoitteesta partio.fi/tule-mukaan. Käyttäjät pääosin tyytyväisiä Omakantaan Partioon pääsee mukaan tänäkin syksynä ÄLÄ OHITA ainakaan asfalttiasioissa! PIeneT jA IsOT asfaltointityöt yli 15 000 pihan kokemuksella! ILmAInen ArvIOInTI! Ota yhteyttä 044 779 6996 Reino Nieminen www.asfalttiurakointikk.fi ASFALTTIURAKOINTI KK OY ASFALTTIURAKOINTI KK OY AjAn tAsAllA Eemeli Peltonen Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.) Uuden valtuuston puheenjohtajisto Hanna Graeffe (vasemmalla), Petri Graeffe (keskellä) ja Jorma Piisinen.
4 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Mallinnuksessa selvitettiin, miten rokotuskattavuuden nousu vaikuttaa syksyn epidemianäkymiin. Malleissa rokotuskattavuus nousee sitä mukaan kun Suomeen saadaan rokotteita. Kun väestön rokotussuoja laajenee, kontaktien lisääntyminen ei ole enää entisenkaltainen riski ja rajoituksista voidaan asteittain luopua. Ikääntyneet on SuoMeSSa rokotettu jo hyvIn kattavaStI Malleissa on laskettu, miten keski-ikäisten ja nuorten erilaiset rokotuskattavuudet vaikuttavat sairaalahoidon tarpeeseen tilanteessa, jossa kontakteja lisätään. ”Rokotukset ovat edenneet Suomessa kesän aikana hyvin. Kaikkein tärkein asia on saada rokotuskattavuus nousemaan edelleen mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman korkealle. Ja tärkeää on myös, että otetaan toinen rokoteannos, yksi ei riitä, sanoo ylilääkäri Tuija Leino THL:stä. kaikki Suomessa käytössä olevat koronarokotteet suojaavat kahden annoksen jälkeen erittäin hyvin koronavirustaudin vakavalta muodolta. ”keski-ikäisillä rokottamattomilla on tällä hetkellä paljon enemmän tartuntoja kuin viime talvena. Heistäkin kaikkien kannattaa ehdottomasti ottaa rokote. Olisimme pulassa, jos rokotteita ei olisi”, sanoo THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä. Myös pihamaalle haravoidut lehtija risukasat tarjoavat rotille suojapaikkoja. Rotat ovat tuhoeläimiä, jotka voivat muun muassa saastuttaa elintarvikkeita ja vaurioittaa jyrsimällä erilaisia rakenteita. Vastuu rottien torjunnasta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. rotIlle eI kannata tarjota ruokaa taI Suojaa Ensisijaisesti tulisi varmistaa, että rotilla ei ole saatavilla ravintoa. Maahan pudonneet omenat ja muu jyrsijöille kelpaava ravinto tulee kerätä heti pois pihalta. Jos ei saa itse käytettyä kaikkea satoaan, siitä voi jakaa muille. On paljon asukkaita, jotka ottavat mielellään omenoita ja muita kotipuutarhan hedelmiä vastaan. Syömäkelvottomat hedelmät voidaan kompostoida. Avokomposti ei kuitenkaan käy tähän tarkoitukseen, sillä biojätekompostorin tulee olla sellainen, etteivät jyrsijät ja linnut pääse sinne. Kompostorin kuntoa on syytä seurata ja väliajoin kannattaa tarkistaa, etteivät rotat pääse siihen esimerkiksi jyrsimällä reikää alakautta. omenoita voi myös viedä maksua vastaan jätteitä vastaanottaville asemille. Samalla asemalle voi viedä muutakin pihan risuja viherjätettä. Mikäli omenoita aikoo laittaa kiinteistön biotai sekajäteastiaan, kannattaa niitä laittaa vain vähän kerrallaan. Näin jäteastia ei rikkoudu tai tule liian painavaksi siirtää. lisäksi on syytä pitää piha ja puutarha siistinä ja tarkistaa, ettei rotille ole tarjolla suojapaikkoja kiinteistön alueella. Pihalle ei siis kannata kasata rakennusmateriaalitai rojuläjiä, joista jyrsijät saavat suojaa. Myöskään lehtitai risukasoja ei tule jättää lojumaan maahan, sillä ne houkuttelevat rottia ja muita kutsumattomia jyrsijävieraita paikalle. Myös lintujen talviruokinta saattaa houkutella rottia pihapiiriin. Mikäli lintuja ruokitaan, tulee se järjestää niin siististi, ettei se aiheuta rottaongelmaa. Lintuja ei tule ruokkia suoraan maahan. kIInteIStön haltIja taI oMIStaja vaStaa rottIen hävIttäMISeStä Torjuntatoimien tekeminen samanaikaisesti useamman kiinteistön alueella on suositeltavaa, koska rotat esiintyvät yleensä laajalla alueella. Rotanloukkuja myydään kuluttajille kaupoissa. Loukkuja sijoitettaessa tulee varmistua siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa lapsille, kotieläimille eikä muille luonnonvaraisille eläimille. Loukut tulee tarkastaa päivittäin. Rottien torjuntaan tarkoitettuja torjunta-aineita voivat hankkia ja käyttää vain tuholaistorjunta-alan ammattilaiset. Laajemmassa rottaongelmassa suositellaan kääntymistä tuholaistorjunnan ammattilaisen puoleen. rokotuskattavuuden nousu mahdollistaa yhteiskunnan asteittaisen avautumisen Maahan pudonneet omenat voivat houkutella rottia rokotuSkattavuuden nousu mahdollistaa kontaktien määrän kasvattamisen ja yhteiskunnan asteittaisen avautumisen, selviää thL:n tekemästä mallinnuksesta. oMenakauSI voI lisätä rottien liikehdintää pihoilla ja puutarhoissa, kun maahan pudonneet hedelmät ja marjat houkuttelevat jyrsijöitä paikalle. Tee sinäkin itsellesi ja naapureillesi ekoteko, samalla säästät energiaa ja selvää rahaa! Käyttämättömät avotakat varaavaksi takaksi Takkamestareiden valurautaisella sydämellä. Avotakka on lämmityslaitteena hyödytön ja tuottaa suuren määrän vaarallisia hiukkaspäästöjä. Avotakassa ilmaa kuluu pahimmillaan jopa yli 100m 3 / poltettu puukilo. Tämä tarkoittaa, että hormin kautta poistuu täysin turhaan järkyttävä määrä lämmintä ilmaa, jonka talon päälämmitysjärjestelmä on lämmittänyt. Usein vielä tämä avotakan käyttämä suuri ilmamäärä korvataan kylmällä ulkoilmalla ilmanottoaukoista ja talon vuotokohdista. Tämä aiheuttaa pahimmassa tapauksessa jopa kosteusongelmia talon rakenteisiin. MITTAA avotakkasi pesän mitat: korkeus, leveys, syvyys, OTA VALOKUVA takasta ja tule käymään. KATSOTAAN YHDESSÄ teille sopiva vaihtoehto, jolla teemme avotakastanne ekologisen ja erinomaisen lämmityslaitteen, joka varaa myös lämpöä ja nostaa asuntonne arvoa enemmän kuin mitä se maksaa. SÄÄSTÄTTE RAHAA merkittävästi, tämä työ maksaa itsensä takaisin nopeasti! Mallistomme on nähtävillä kotisivuiltamme. Myyntinäyttely Espoon Suomenojalla, Suomalaistentie 1-3. Puhelin: 09-881 34 64 Avoinna ma-to 10-17, pe 10-16, la 10-14 Avotakka ennen takkasydäntä Avotakka takkasydämen asennuksen jälkeen Takkamestarit Kohonen Oy Laadukasta ja turvalllista tulisijarakentamista jo vuodesta 1995 Jøtul I620 FL Ann ikA AL é n
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 10 | 2021 Alueilla, joissa päätoiminen paloasemaverkosto on harva, tai niiden miehitysvahvuudet ovat pieniä, on osalla sopimuspalokunnista ollut käytössä ns. varallaolo. Varallaolossa erikseen nimetty henkilö tai henkilöt ovat olleet sitoutuneita lähtemään hälytystehtävälle tietyssä ajassa. Ilman varallaoloa, sopimuspalokuntalaiset osallistuvat hälytystehtäviin sen mukaisesti, miten perhetai työelämä sen mahdollistaa. Varallaolossa on sopimuspalokuntalaiselle maksettu 30–50% korvaus korottamattomasta tuntipalkasta. Kyseessä on ollut siis kustannustehokas järjestelmä tukemaan ja varmistamaan lähimmän avun liikkeelle lähteminen. Varallaolo on kuitenkin harvassa paikassa yksistään turvannut pelastustoimen valmiutta, lisäksi on tarvittu muista toimistaan tehtäville osallistuvia sopimuspalokuntalaisia. Varallaoloa tehdään merkittävissä määrin 13 pelastuslaitoksella, alueellisia pelastuslaitoksia on 22. Sopimuspalokuntien varallaolon vuosikustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa, pelastustoimen kokonaiskustannukset ovat noin 420 miljoonaa euroa vuodessa. Varallaolojärjestelmä on sellaisenaan tulossa tiensä päähän, osa päätoimisesta henkilöstöstä ja sopimuspalokuntalaisista on lähtenyt takautuvasti vaatimaan varallaoloaikaa korvattavaksi täytenä työaikana, joka on johtanut muutospaineisiin. Tämä menettely on johtanut siihen, että varallaolon suhteen on eri pelastuslaitoksissa lähdetty tekemään, tai yritetty tehdä paikallisesti nopeitakin ratkaisuja ilman, että niiden vaikutusta pelastustoimen palvelutasoon ja suorituskykyyn on kunnolla mietitty riittävän pitkällä aikajänteellä. Pelastustoimi kärsii selkeästä resurssipulasta, laskelmien mukaan puhutaan jopa 100 miljoonan euron vuotuisesta vajeesta, järjestelmää on saatu pitkälti ylläpidettyä varallaolon ja sopimuspalokuntalaisten sitoutumisen ansiosta. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen haluaa muistuttaa, että kannanotoillaan ja toimillaan liitto ei missään nimessä ole vastustamassa esimerkiksi päätoimisen henkilöstön lisäystä pelastustoimeen. ”Haluamme kuitenkin huomauttaa, että sopimuspalokuntatoiminta kokonaisuudessaan aiheuttaa 18% pelastustoimen vuosikustannuksista, osallistumme kuitenkin 42% pelastustehtävistä, maantieteellisesti sopimuspalokunnan paloauto on paikalla ensimmäisenä 90% Suomea. Näistä nyt sopimuspalokuntatoimintaan käytetyistä rahoista ei voi lähteä karsimaan, olettaen samalla, ettei sillä olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia suorituskykyyn.” KAiKKi SopimuSpAloKuntAlAiSet eiVät SAA toiminnAStAAn henKilöKohtAiStA KorVAuStA Uusimman tutkimustuloksen mukaan arvio on, että puolet 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta. Sopimuspalokunnissa, joissa ei henkilöille itselleen makseta korvausta, menee pelastuslaitoksen maksama korvaus palokuntayhdistykselle. Palokuntayhdistys käyttää saamansa korvauksen usein jäsenistönsä hyvinvointiin, toiminnan kehittämiseen ja erittäin arvokkaaseen palokuntanuorisotyöhön. toiminnanjohtaja Maskonen haluaa vielä muistuttaa pelastuslaitosten pelastusjohtajia olemaan hakematta helppoja säästöjä sopimuspalokunnista, toisaalta pelastustoimen resurssit ovat nimenomaan kuntapäättäjien hyppysissä, vastuu on viimekädessä siellä. Tehokas pelastustoimi, turvallinen ja kriisinkestävä Suomi vaatii päätoimiseenja sopimuspalokuntiin perustuvan pelastustoimen järjestelmän, jota on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti kehitettävä vastaamaan niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin haasteisiin, joita toimintaan liittyy. pelastustoimi ei pärjää ilman sopimuspalokuntia SuomeSSA on 700 sopimuspalokuntaa, näiden lisäksi on reilu 100 päätoimisella henkilöstöllä miehitettyä paloasemaa. varsinkin hARvA-alueilla pelastustoimi on sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten toiminnan varassa. Niittytie 27 A 01300 VANTAA puh. 09-823 5240, 09-823 5241 Aukioloajat Ma-Pe: 8.30-17.00 La: suljettu Tarjoukset voimassa 30.9.2021 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Osa tuotteista toimitusmyyntinä. www.tavoy.fi Auton huollot ja korjaukset Fixus-korjaamossa: Car-Service.fi Miekka Oy Niittytie 27 B, 01300 Vantaa p. 050-5733904 Tarjoukset voimassa verkkokaupassa ja myymälöissä 30.9.2021 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. fixus.fi Kuukauden Fixut! Lisäkaukovalo • 12/24V • 39/1W • Ref. 25 • Parkkivalotoiminto 375-MX180-CB Umpion kiillotussarja Philips umpion kiillotussarjalla poistat sameuden sekä auringon ja lian aiheuttamat kellastumat ajovaloumpioista. Kiillotussarjalla saat ajovalojen pinnat uuden veroisiksi. 110-HRK Työhousut softshell Väri musta/harmaa. Vuoriton malli. Useita taskuja, vahvistettu kangas polvissa, polvisuojataskut. Joustavaa materiaalia. 913-HSS48...58 Lasinpesuspray 600 ml Vaahtoava sumute autonlasien ulkoja sisäpintojen puhdistukseen. 104-000706 Bensiinin kausisäilytysaine 250 ml Lisäaine säilyttää bensiinin ominaisuudet kausisäilytyksen ajan vähentäen ikääntymisen ja hapettumisen vaikutuksia. Suojaa myös polttoainejärjestelmää. 107-2817 279 00 29 00 21 00 29 90 5 90 9,83 /l 10 50 42,00 /l Kiinnitysteline lisävaloille ja kaukovalopaneeleille. • Säädettävä 500-860 mm 375-KTS LED valosarja polkupyörään etu/taka Yleismallinen Led-polkupyörävalosarja eteen ja taakse. Jatkuva -ja vilkkuvalotoiminto. Vesitiivis alumiinikuori pikakiinnityksellä. Valaistuskulma 240°. 966-3192 6 90 Sopimuspalokuntalaisia sammuttamassa harjoituksissa poltettavaa asuinrakennusta 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta
6 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi Kysy lisää: Kesän levossa, lämmössä ja valossa on kerätty voimia. Syksyllä taas avautuvat oma-apukirjat ja hyvinvointisivustot, joista energiset, esikuvalliset ihmiset jakavat hyvän elämän ja onnellisuuden reseptejä arkeen. Oma onnellisuus vaihtuu helposti riittämättömyyteen. Tilalle tulee paha olo, joka ei poistu elämällä oikein, selittämällä ja pakenemalla. Ahdistuksella on viesti, jonka se pyrkii saamaan kuulluksi ja ymmärretyksi. Se voi olla niin suurta, että se tuntuu kipuna. Se voi kertoa, että koko oman elämän merkitys on kadoksissa. Usein hyväksyntää haetaan erilaisuutta korostamalla, vaikka syvempi kaipaus olisi tulla nähdyksi, kuulua joukkoon ja olla osa yhteistä tarinaa. Yksilökeskeisessä maailmassa lukuisat tarinat syttyvät väläyksiksi muiden joukkoon lopputuloksena hetken ilotulitus. Tarinat ovat ristiriidassa ihmismieltä kautta aikojen kiinnostaneiden tarinoiden kanssa. Vaikka arkkityyppisissä tarinoissa sankarin tulee mennä yksin vaaraan, sankaruus ei suinkaan ole vahvuutta ja erityisyyttä, vaan se on epävarmuuteen ja heikkouteen suostumista. Sankari menee vaaraan suuremman tarkoituksen vuoksi kuin itsensä. Sankari joutuu haavoitetuksi. Hän saattaa kokea kipua pitkäänkin. Hän paranee, kipu hellittää. Hän palaa muiden luo, mutta ei unohda. Hänestä tulee viisaampi, koska hän näkee todellisuuden syvemmin. On luonnollista välttää kipua ja pyrkiä parantamaan se. Silti, mitkä asiat ovat elämässä tehneet meistä inhimillisiä, viisaampia. Millainen on hän, joka ei ole koskaan kokenut tai kohdannut kipuaan? Luottaisitko oman kivun keskellä ihmiseen, joka ei tiedä, mitä kipu on? Kipuun voi suhtautua katkeroituenkin. Tai sitten kivun läpikäynyt ja ymmärtävä ihminen on se, johon luotetaan ja turvaudutaan, joka on empaattinen oman kokemuksensa vuoksi, joka ei yritä ratkaista helpoilla selityksillä elämän syvimpiä mysteerejä, kuten että kipu ja kiitollisuus voivat olla samaan aikaan totta. Katri Kuusikallio järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu (vihr) On luonnollista välttää kipua AjAn tAsAllA Sienissä oleva umaminen maku tuo ryhtiä kalaruokiin. Kalan oma maku on mieto, joten sienillä ateriaan saa taatusti makua. Jos käytät todella voimakkaan makuisia sieniä, kalaksi kannattaa valita savukala, jotta sienen maku ei täysin peitä kalaa alleen. Kalaa ja sieniä voi yhdistää monella tapaa. Yksinkertaisimmillaan voit tarjota paistettua kalaa sienikastikkeen kanssa. Sienet sopivat myös uunikalan päälle, kalapastan joukkoon tai kalakeittoon. Pimenevät illat eivät tunnu yhtään niin synkiltä, kun ne ottaa vastaan herkullisen, syksyisen ruoan kanssa. Makumaailman lisäksi myös sienten ja kalan ravintosisältö tekee niistä täydellistä ruokaa pimenevään vuodenaikaan: molemmissa on D-vitamiinia, jota tarvitsemme ravinnosta yhä enemmän auringonvalon vähentyessä. Nämä ateriat sopivat hyvin kokattavaksi myös lauantaina 4. syyskuuta, jolloin vietetään suomalaisen ruoan päivää. Itse poimitut sienet ja kotimainen kala ovat supisuomalaista ruokaa! teksti ja kuvat: Pro kala ry Sesonkiruokaa parhaimmillaan: kalaa ja sieniä SyySKUU alKOi, joten kesälle täytyy viimein jättää haikeat hyvästit ja toivottaa syksy tervetulleeksi. vaikka säät saattavat viilentyä, vuodenaika tuo onneksi mukanaan myös ihania sesonkikausia: metsät ovat täynnä sieniä ja eri kalalajejakin on sesongissa useita. KUha-tatti-piNaattipaSta 3-4:lle n. 300 g kuhafileetä 1,5 – 2 dl pakastettuja tai n. 30 g kuivattuja herkkutai muita vaaleita tatteja 150 g pakastepinaattia 2 salottitai 1 keltasipuli 2 – 3 valkosipulinkynttä 3 rkl rypsitai oliiviöljyä 2 – 3 rkl sitruunamehua n. 1 dl pastan keitinlientä 0,5 – 1 tl suolaa mustapippuria myllystä 300 – 400 g nauhatai kierrepastaa tatti-KalaKeittO 4 annosta noin 1,2 l sinteistä (ahvenista, kiiskistä ym. onkikaloista, joista sisälmykset ja kidukset poistettu) keitettyä siivilöityä lientä tai kalafondilientä 2 nippusipulia varsineen tai 1 purjo 6-8 (varhais)perunaa n. 2 dl paloiteltuja herkkutatteja, kantarelleja tai rasia viljeltyjä sieniä ½-1 kesäkurpitsa tai 300g pakastevihanneksia 300-400 g ahventa, kirjolohta tai muuta kalaa fileenä suolaa mustapippuria 2-3 rkl pestokastiketta Puhdista sienet ja leikkaa ne paloiksi. Jätä pienet kokonaisiksi. Huuhdo auki viilletty purjo ja leikkaa se viipaleiksi. Jos sienet ovat hyvin kosteita, paahda niitä pannulla hetken aikaa yksinään, kunnes osa nesteestä on haihtunut. Lisää pannuun sen jälkeen rasva ja purjosilppu ja kuullota noin 5 minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita joukkoon puolet yrteistä. Voitele uunivuoka ja nosta kalafileet pohjalle. Suolaa ja pippuroi. Ripottele päälle loput tillistä tai kirvelistä ja sieni-purjoseos. Liruttele päälle kerma. Peitä vuoka foliolla tai paistokelmulla ja kypsennä noin 180 asteessa uunin keskiosassa 15-25 minuuttia kalafileiden paksuudesta riippuen. Tarjoa lisäkkeeksi keitettyjä pieniä punajuuria ja etikalla ja sokerilla maustettuja kurkkuviipaleita. Jos et halua kytkeä uunia päälle, hauduta ruoka miedolla lämmöllä paistinpannussa kannella peitettynä. Jos käytät kuivattuja tatteja, liota niitä haaleassa vedessä ainakin puoli tuntia. Purista kevyesti liotusliemi pois ja paloittele sienet. Käytä liotusliemi kastikkeeseen. Silppua sipulit, kuumenna öljy paistokasarissa tai wokissa ja lisää joukkoon sipulit, Kuullota hetki. Lisää jäiset tai liotetut paloitellut tatit kuumaan pannuun. Paista hetken aikaa. Lisää sulanut pinaatti. Leikkaa kuhasta kahdella viillolla pystyruotorivi pois ja leikkaa fileet poikittain parin cm:n suikaleiksi. Ripottele suikaleille vähän suolaa ja lisää paistokasariin. Kääntele varovasti ja mausta. Kaada joukkoon vähän pastan keitinlientä tai sienien liotuslientä kastikkeeksi. Kalapalojen kypsyminen kestää vain pari minuuttia. Kaada kypsä valutettu pasta paistokasariin tai kaada pasta ensin lämmitettyyn isoon kulhoon ja sekoita kastike varovasti joukkoon. Muista laittaa pasta kiehumaan ajoissa, sillä kastike kypsyy nopeasti. Halutessasi voit tarjota lisänä raastettua parmesaania tai muuta vahvaa juustoa. Leikkaa auki viilletty ja huuhdottu purjo renkaiksi tai huuhdo ja viipaloi sipulit varsineen. Kuutioi perunat ja kesäkurpitsa. Puhdista ja paloittele tatit. Lisää kiehuvaan liemeen sipulit, perunat ja sienet. Kypsennä noin 10 minuuttia. Lisää kesäkurpitsapalat ja viimeiseksi kalapalat ja sipulinvarsiviipaleet. Hauduta muutama minuutti. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Lisää pestokastike keiton päälle vasta pöydässä joko kattilaan tai lautasille. Tarjoa keiton kanssa leipää. Voit käyttää kalana myös esim. 100-150 g kylmäsavustettua kirjolohta tai purkillisen valutettuja savutai muita muikkuja. Lisää ne valmiiseen keittoon. Myös marinoidut kirjolohisuikaleet sopivat keittoon. Ne kypsyvät 3-4 minuutissa. SieNieN alle piilOtetUt Kalafileet 4:lle 500 g kalafileitä (ahventa, kuhaa, kirjolohta, silakoita) ½ tl suolaa 1 l kantarelleja tai orakkaita tai 2 rasiaa herkkusieniä 1 pieni purjo 2 rkl öljyä ½-1 tl suolaa vähän mustatai valkopippuria 1-1½ dl silputtua kirveliä tai tilliä 2 dl ruokakermaa
8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Suunnitteletko kuntoremonttia? Vältä yleinen kompastuskivi SykSyä VauhdittaVat uSein uudet liikuntaharrastukset ja terveellisemmät tavat. Millainen ruokavalio antaa parhaan tuen aktiiviseen arkeen? Siinä missä kesä on usein pyhitetty herkuttelulle ja rentoutumiselle, syksyisin lenkkipoluilla on ruuhkaa ja lounas valitaan ruokaremontin ehdoilla. Mitä kannattaa huomioida, jos haaveena on aktiivinen liikunta ja energinen olo? – Suurin kompastuskivi on muuttaa ruokavaliota kertaheitolla liian radikaalisti, kertoo Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta. herkutteluntäyteisen kesän jälkeen vaarana on lipsahtaa ääripäästä toiseen ja heittäytyä liiankin kurinalaiseen elämään. Treenaaminen asettaa ravitsemukselle tarpeita, joita liian niukka syöminen ei täytä. Proteiinin saanti on tärkeää lihasten kehittymiselle, hiilihydraatit taas auttavat palautumaan treeneistä ja valmistavat seuraaviin harjoituksiin. Näistä nipistäminen kostautuu ennen pitkää. – hyvin suppea ruokavalio voi tuntua toimivan alkuun, mutta pikku hiljaa se alkaa heikentää palautumista ja nakertaa suorituskykyä. Lihakset kipeytyvät, rasitusvammat lisääntyvät ja myös henkinen puoli voi kärsiä – liikkuminen alkaa maistua puulta, Rinta kertoo. PeruSaSiat kuntoon Jos tavoitteena on laihtuminen, ruokavalion tulee toki olla vähäkalorinen, mutta maltti on valttia. Tärkeintä on suhtautua syömiseen tasapainoisesti ja tehdä valin100% kotimaista työtä. www. HORMIC .fi Meiltä myös: Savupiippujen kunnostukset Hormikuvaukset ja kartoitukset Piipunhatut Tikkaat email: hormic@hormic.fi puh: 0400-885055 Ammattitaidolla vuodesta 1989 Mittatilauksena valmistetulla takkasydämellä lisää lämmitystehoa Takkasydämen kiertoilmalämmmitys muuttaa avotakan tehokkaaksi lämmityslaitteeksi Katso lisää kotisivuiltamme Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani toja, joista voi pitää kiinni alkuinnostuksen laannuttuakin. Liian haastavat dieetit johtavat usein vanhojen tapojen äärelle. – Perusliikkujan on tärkeintä saada asiat rutiineiksi – pysyvään muutokseen pääsemisessä voi kulua jopa vuosi. Muutos on pysyvä vasta silloin, kun uusista tavoista pidetään kiinni myös takapakkien yllättäessä. Silloin esimerkiksi flunssa ei romuta kaikkea, vaan terveelliset valinnat pitävät pintansa silloinkin. Parhaat eväät liikuntasuoritukseen antaa monipuolinen ravinto. Treenaamaan ei kannata lähteä nälkäisenä. – tyhjällä vatsalla tehty lenkki voi polttaa hieman tehokkaammin rasvaa, mutta isossa kuvassa se ei kannata. Huonosti ravittuna liikkuminen nostaa aina sairastumisriskiä. Myös haavereita tapahtuu herkemmin, sillä huonosti ravittu hermosto ei toimi optimaalisesti. ajoitukseenkin tulee kiinnittää huomiota. Päivän raskainta ateriaa ei kannata hotkia juuri ennen kuntosalille suuntaamista. – treenien tärkein polttoaine on vähintään 4–6 tuntia ennen liikuntaa syöty tasapainoinen ateria, se antaa energian lihaksille. Jos täytyy syödä lähempänä liikuntasuoritusta, kannattaa suosia helposti sulavia, esimerkiksi nestemäisiä, juotavia tuotteita, Rinta neuvoo. Lihakset hyödyntävät urheillessa elimistön hiilihydraattieli glykogeenivarastoja, jotka tyhjenevät raskaassa liikunnassa. Hiilihydraattipitoisen iltapalan antama energia vaikuttaa siis olennaisesti seuraavan aamun treeniin, lounas taas antaa puhdin työpäivän jälkeiselle harjoittelusessiolle. Myös välipaloihin ja treenien jälkeiseen palauttavaan ateriaan kannattaa panostaa. äLä huhki kuiVin Suin! Liikuntaa aloittelevan tai sitä tehostavan kannattaa huomioida myös riittävä nesteytys. Säännöllisesti treenaavan ei sovi unohtaa vedenjuontia viilenevässä syksyssäkään. – Pari tuntia ennen selvästi kuormittavaa suoritusta kannattaa tankata puolisen litraa nestettä. Sen enempää ei etukäteen voi varastoida, joten on tärkeää muistaa juoda myös urheilun aikana sekä sen jälkeen, Rinta kertoo. korkeintaan tunnin mittaisissa liikuntasuorituksissa riittää pääsääntöisesti ennen ja jälkeen juominen, sitä pidemmissä treeneissä myös nesteytys suorituksen aikana on tarpeen. Huolimaton juominen heikentää suorituskykyä etenkin säännöllisessä pitkäkestoisessa harjoittelussa. kaikkea nestettä ei suinkaan tarvitse hörppiä puhtaana vetenä, sillä nestetasapainoa voi tukea myös vesipitoisella ravinnolla. Se, paljonko vettä tulisi juoda, on hyvin yksilöllistä, sillä myös kehosta poistuvan nesteen määrä vaihtelee suuresti ja riippuu monista tekijöistä. – tähän vaikuttaa esimerkiksi se, paljonko on juonut ennen liikuntaa, kuinka raskas urheilusuoritus on kyseessä ja kuinka kuumassa lämpötilassa liikutaan. Tunnin aikana voi hikoilla litrasta ylöspäin jopa kolmeen litraan asti, joskin se on jo poikkeuksellinen määrä, Rinta huomauttaa. Liikuntasuorituksen aikana hikoiltu neste pitää korvata puolitoistakertaisesti – ei siis riitä, että juo takaisin sen, mitä on hikoillut. Määrä vaihtelee, mutta tärkeintä olisi muistaa juoda useita kertoja päivässä. – nestetasapaino pitäisi palautella kuntoon vähitellen liikuntaa seuraavien tuntien aikana, ei juomalla kerralla useita litroja vettä. tavallisessa arjessa nestetasapaino pysyy hyvissä kantimissa juomalla noin puolitoista litraa nesteitä päivässä. Suunnilleen sen verran kuluu peruselintoimintoihin ja se kattaa jo itsessään pienen liikkumisenkin. – omaa nestetasapainoa voi tarkkailla janontunteesta, yleisestä jaksamisesta ja virtsan väristä, Rinta neuvoo. Vinkit terVeeLLiSeen arkeen: ? Aloita maltillisesti – älä tee liian radikaaleja muutoksia ? Syö tarpeeksi! Liian niukka energiansaanti kostautuu pitkällä aikavälillä ? Nauti monipuolinen ateria vähintään 4–6h ennen liikuntaa ja panosta myös palautumiseen ? Tankkaa vettä pari tuntia ennen urheilemaan lähtemistä ? Älä liioittele veden juomista – ylenpalttinen juominen huuhtoo elimistöä ja voi johtaa hyponatremiaan. 1,5 litraa nesteitä päivässä riittää useimmille. ? Suorituskyvyn rajoilla urheillessa kannattaa juomaksi valita puhtaan veden sijaan suoloja sisältävä urheilujuoma. Natrium eli suola edesauttaa nesteen imeytymistä ? Tarkkaile nestetasapainoasi – mitä tummempaa virtsaa, sitä kuivempi elimistö Autoja, metallia, rautaa romurekka noutaa Noutotilaukset: 0400-322 922 VuokrAAmme myös VAihtolAVojA tilaa nouto nyt! Noudamme ilmaiseksi romut pois pihaltasi (min 500kg). Autoista romutustodistukset ja ilmainen rekisteristä poisto.
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 10 | 2021 Syksyn säkenöivät uutuudet ovat saatavillasi silloin, kun sinulle sopii. Olemme palveluksessasi ympäri vuorokauden verkossa, jossa hoidat autokaupat alusta loppuun helposti kotisohvalta käsin. Myönnämme verkkokaupassa tehdyille kaupoille 30 päivän tyytyväisyystakuun, joten tilaaminen on huoletonta ja turvallista. Tervetuloa verkkoon tai myymälöihimme Vantaan Petikkoon ja Raisioon (MaTiKeToPeLaSu). Rahoitusesimerkki: auton hinta toimituskuluineen esim. 17 590 €, käsiraha €, perustamiskulu €, rahoitettava osuus 17 590 €, rahoitusaika 60 kk, korko 0,0 %, käsittelymaksu €/erä, kk-erä 199,83 €, todellinen vuosikorko 0,0 %, korko sopimusajalta €, luotto ja kustannukset €. Poikkeava viimeinen erä 5 800 €, todellinen luottohinta 17 590 €. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7 B, 00100 Helsinki. Rahoitus edellyttää myönteisen luottopäätöksen sekä rahoitusja kaskovakuutuksen. Lyhennysvapaan (6 kk) rahoitusaika maks. 60 kk. Tarjoukset voimassa uusiin autoihin 6.9.2021 asti. Puheluhinnat 0207-numeroon: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (sis. alv. 24 %). Aina ja kaikkialla. Vantaa, Petikko Klinkkerikaari 2 ja Kaakelikaari 6 Avoinna ma-pe 10–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 6.45–23, la-su 8–16 Uudet autot: 0207 997 810, vaihtoautot: 0207 997 820 Huolto: 0207 997 830 ja 0207 997 850 Raisio Allastie 1 Avoinna ma-pe 9–18, la-su 10–15, verkossa 24/7 Huolto ma-pe 8–16.30 Uudet autot: 0207 997 910, vaihtoautot: 0207 997 920 Huolto: 0207 997 930 UUSI LIIKE! TALO JA VERKKO TÄYNNÄ SÄHKÖISIÄ UUTUUKSIA JA KORKO TASAN % ILMAN KULUJA! SYKSYN UUDET SÄVELET LÖYDÄT MEILTÄ. #melkeinuusi alkaen vain 179 €/kk Yli 250 kuntotarkastettua vaihtoautoa! Annamme reilun hinnan autostasi heti verkossa! Lähelle sinua -toimitus € Suomen joustavin rahoitus: 6 kk lyhennysvapaalla! Uusiin autoihin korko %. Ei kuluja!
10 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 tiedotteessa rekisteripäällikkö Taisto Toppinen Maanmittauslaitoksesta. Mökkikauppaa on tehty noin kuusi prosenttia vähemmän tammi-heinäkuussa 2021 kuin tammi-heinäkuussa 2020. Tehtyjen mökkikauppojen määrä kasvoi huimat 50 prosenttia tammi-heinäkuussa 2020 vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. – Kiinteistövälittäjien mukaan mökeistä on ollut kova kysyntä. Kauppamäärien kuuden prosentin lasku johtunee siitä, ettei sopivaa tarjontaa ole riittävästi, Taisto Toppinen arveli. Mökkien mediaanihinta oli alkuvuonna 96 000 euroa, joka on kahdeksan prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Peltokauppa kasvoi tammiheinäkuussa 2021 viisi prosenttia vuoden takaisesta. Metsätilakauppoja solmittiin tämän vuoden tammiheinäkuussa yhdeksän prosenttia enemmän. Täyden palvelun rengasliike Renkaat • Vanteet • Asennukset Ilmastoinnin täyttöhuolto Henkilöja pakettiautojen huollot ja korjaukset Katsastuspalvelu TUUSULA Sulantie 11 KIRKKONUMMI Sillankulma 15 OSAMAKSULLA 30 PÄIVÄÄ KOROTONTA MAKSUAIKAA! Rengashotelli + 60€ /kausi Allevaihto www.carhelp.? HELSINKI Sienitie 52 044 2388 111 Ilmastointia nopeasti ja ammattitaidolla Uudellamaalla Valttejamme ovat nopea toiminta ja joustavat sopimukset. p. 09 276 1878 | www.hotuluft.fi Valkjärventie 269, 01860 Nurmijärvi Meiltä myös ilMastoiNtikoNeideN Vaihdot Kiinteistökauppa on vilkastunut Tammi-heinäkuussa Suomessa tehtiin 43 700 kiinteistökauppaa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Rahaa hankintoihin käytettiin 6,3 miljardia euroa, mikä on 34 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, Maanmittauslaitos tiedotti. Kiinteistökauppa on kasvanut reippaasti verrattuna myös kahden vuoden takaiseen tilanteeseen. Tammiheinäkuussa 2019 Suomessa tehtiin 35 180 tilastoitua kiinteistökauppaa. Niiden yhteisarvo oli noin 4,7 miljardia euroa. Omakotitalokauppa on kääntynyt nousuun tammiheinäkuussa 2021. – Viime vuoden alkupuolen tilanteesta uutisoitiin, että korona hyydytti omakotitalokaupan. Vuoden 2020 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana koko Suomen alueella tehtiin noin 8 000 omakotitalokauppaa ja tänä vuonna noin 10 000 kauppaa, joka noin 27 prosenttia enemmän. Keskihinta nousi 167 000 euroon eli noin 8 prosenttia, kerrottiin tiedotteessa. Mökkikauppa on sen sijaan notkahtanut alaspäin. – Tänä vuonna mökkikauppa on kääntynyt hieman laskuun huimista kaupan määristä vuonna 2020, kertoi MaanMiTTauslaiTOKsen tilaston mukaan tammi-heinäkuussa 2021 tilastoidut kiinteistökaupat eli omakotitalojen, mökkien, rakentamattomien tonttien, metsien ja peltojen kauppaa on tehty vilkkaasti. kuvituskuva +++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++ Tarjoukset voimassa 15.9.2021 asti. Syksy tulee HUOLEHDI VASTUSTUSKYVYSTÄ! Puhdas+ Tuplasinkki 60 kaps Kotimainen, vahva sinkki 7,90 € (359,09 €/kg) Puhdas+ C-vitamiini 200 g Vahva ja vatsaystävällinen 14,90 € (74,50 €/kg) Puhdas+ Vahva Maitohappobakteeri 10 mrd 75 kaps Vahva ja kotimainen Puhdas+ Sinkkiasetaattisuihke 20 ml Tehokombo sinkki, C-vitamiini ja Echina 11,90 € (595 €/l) Prisma-keskus Rantakatu 5, Järvenpää, Avoinna: ma-pe 10-19, la 10-17 Hyrylänkatu 6, Tuusula Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15 Willa, Torikatu 9, 05800 Hyvinkää, Avoinna: ma-pe 10-19, la 9-16 19,90 € (865,22 €/kg)
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 11 10 | 2021 Ot a ku va täy tet yst ä ris tik os ta ja läh etä se W ha tsA pp tai tek sti vie sti nä nu me ro on 04 5 16 4 62 64 tai sä hk öpo sti lla : ris tik ko @ let ter bo x.f i vii me ist ää n 21 .10 . pa lau tta ne ide n ke ske n ar vo taa n yll äty sp alk int o. Ris tik on rat ka isu jul ka ist aa n leh de n ne ttis ivu illa kil pa ilu n va sta us aja n pä äty tty ä. Os oit e löy tyy leh de n etu ka nn es ta. Ristikko Horoskooppi SUDOKU/Helppo SUDOKU/Keskivaikea SUDOKU/Vaikea OINAS (21.3. – 20.4.) Älä jätä mitään sattuman varaan, sillä yksityiskohdilla ja tarkkuudella on merkitystä ja saat muutkin tukemaan toimiasi. Ystävien, sukulaisten ja työtovereiden kanssa on tärkeää ilmaista mitä haluat ja miltä tuntuu. Jos nyt tarjoat apuasi, niin se lähentää suhdetta rakastamaasi henkilöön. HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Aiheutat jollekulle hämmennystä, jos jatkuvasti muutat mieltäsi tai lähetät ristiriitaisia viestejä. Älä anna suuttumukselle valtaa, jos joku ei toimi sinun mielesi mukaan. Vietä enemmän aikaa henkilön kanssa josta välität se tulee vaikuttamaan elämääsi merkittävästi. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) RAPU (22.6. – 21.7.) LEIJONA (22.7. – 21.8.) NEITSYT (22.8. – 22.9.) Ota riski ja tee jotain mikä muuttaa elämäsi, sillä nyt on oikea aika uusille aluille. Älä kärhämöi henkilöiden kanssa jotka ovat sinua tai ideoitasi vastaan. Jokin reissu selkeyttää paljon epävarmuutta. VAAKA (23.9. – 22.10.) Mitä enemmän saat aikaiseksi niin sitä paremmalta sinusta tuntuu ja sitä vähemmän vastaanotat valituksia. Ota asiaksesi saada joku henkilö josta välität tuntemaan itsensä tärkeäksi. Älä anna suunnitelmanmuutosten suututtaa. Menneisyys tulee riivaamaan sinua, jos olet kantanut kaunaa. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Valitse sanasi viisaasti, sillä joku on halukas vääntelemään sanomisesi omaksi edukseen. Yritä tosissasi fyysisesti parantaa elämääsi sekä töissä että kotona. Jos kohtaat vastustusta niin yritä reagoida positiivisesti kaikkeen negatiiviseenkin. KAURIS (22.12. – 20.1.) VESIMIES (21.1. – 19.2.) KALAT (20.2. – 20.3.) Mitä enemmän olet vuorovaikutuksessa toisten kanssa niin sitä paremmin pärjäät. Joku tapaamasi henkilö tekee suuren vaikutuksen. Jos nyt autat jotakuta niin se palkitaan. Saat tietoja joiden avulla pystyt tekemään päätöksen joka on jo kauan vaivannut sinua. Ota asiaksesi auttaa jotakuta josta välität ja mene mukaan sellaiseen toimintaan mihin uskot. Katso tilannetta kaikilta kanteilta ja mieti mitä toiset ovat joutuneet käymään läpi ennenkuin sanot jotain mitä tulet katumaan. Trendikäs uusi ulkomuoto tai kunto-ohjelma saa olosi paremmaksi. Tutki ja laskeskele ennenkuin kerrot aikeistasi ja etenet suunnitelmissasi. Et ehkä pidä jostain mitä joku toinen edustaa, mutta jos se ei vaikuta sinuun suoraan, niin älä sekaannu. Rehellisyys on nyt paras tapa hoitaa hankala tilanne. Laita prioriteettisi järjestykseen ! Uniikki tapa hoitaa asioita etäännyttää sinut kaikelta kilpailulta mitä saatat kohdata. Poistu tilanteista joilla on potentiaalia muuttua huutokilpailuksi. Mahdollisuus lisäansioihin kehittyy odottamattoman kohtaamisen kautta. Huolehdi omista eduistasi henkilökohtaisesti, niin pääset niihin tuloksiin jotka haluat. Avoin keskustelu auttaa välttymään siltä, että joudut mukaan hallitsemattomaan tilanteeseen. Jos asetut alttiiksi henkiselle taktiikoille, niin joudut kokemaan tappioita. Laita henkistä energiaasi johonkin jolla voit voittaa paljon. Kumppanuussuhteissa ylä ja alamäkiä, mutta älä anna tunteiden sekoittaa tervettä järkeä. Ole tietoinen siitä mitä haluat äläkä epäröi pyytää sitä. Huolehdi velvollisuuksista tai ongelmista kotona. Jos nyt kohtaat menneisyyden, niin se on vapauttavaa ja kannustaa sinua etenemään ilman katumusta. Joudut käsittelemään muutosta jota et haluaisi, mutta jos mietit tilannetta niin tajuat uuden kokeilemisen edut. IS O UU TU US ! 20 21 Tä ys au tom aa tti, pa kk i Au toi ss ak in kä yte tyt HU IPP ULit hiu m LiF eP O 10 Ah AK UT , teh o 6,4 Kw , 64 V Ma x. ajo ma tka jop a 15 km lat au ks ell a! Pik ala tau s 2,5 h 16 A su lak e La tau s 10 A su lak e (no rm . pis tor as ia) Ma x. no pe us : 45 km /h Re kis ter öit y 2 he ng ell e Ka nta vu us : 19 kg Pa ino : 32 kg Vä rit: Me tal li pu na ine n ja sin ine n 99 90 ? +tk Ra ho itu ks el la al k. 17 9? /k k. Li sä va ru st ee na na st ar en ka at al um iin iv an te ill a. T e h o k a s 3 K w m o o tt o rl ! Ta ku u 2 v. (2 49 0? ) E T U S I N Y T 3 ? Ra ho itu ks ell a alk . 75 ?/k k. E i a jo ko rt tia , 1 5 km /h , M a x. a jo m a tk a 5 km , P a kk i, A u to m a a tt ija rr u t, E5 00 S u o m e n s u o s it u in s ä h k ö s k o o tt e ri ! Ta ku u 2 v. 21 9 ? 3py ör ä sä hk ös ko ot te ri PY RK IJ Ä E4 00 ta i 30 A h Li th iu m ak ul la jo nk a vo i la da ta ko to na ta i pa ik al la an ni in ku in sä hk öp yö ri ss ä on . A jo m at ka 70 -8 km . V är it: P un ai ne n ta i H op ea . Ta ku u 2 v. Ra ho itu ks ell a alk . 99 ?/k k. Ly ijy ge el ia ku t. A jo m at ka 50 -6 km . V är it: P un ai ne n ta i P ro ns si . 2 35 ? 18 5 ? Ei aj ok or tti a. Te ho ka s 60 V 10 00 W m oo tto ri. K A K S I V E R S IO T A : Ra ho itu ks ell a alk . 75 ?/k k. T ila u sn ro 16 10 3 2 1 K A U PA N P Ä Ä LL E ! (a rv o 34 0? ) N O P E IL L E m o le m p ii n : Ta ka B ox i, ta ka te lin e ja su oj ap ei te To im ii ka as uk ah va st a vä än tä m äl lä ta i po lk im is ta po lk em al la sä hk öa vu st uk se lla ta i ilm an . 3 va ih de tta , Sh im an o N ex us va ih te et . 36 V 10 A h Li th iu m ak ku . M oo tto ri 25 W . A jo m at ka n. 60 km , m ax . no pe us 25 km /h . A lu m iin iru nk o. 24 " re nk aa t. M ita t: pi tu us 15 7 cm , le ve ys 76 cm . Pa in o 33 kg . E4 70 SÄ HK ÖP YÖ RÄ /S ÄH KÖ M OP O Ta ku u 2 v. 2 4 9 ? Ra ho itu ks ell a alk . 75 ?/k k. 3py ör ä 3 N op eu sa lu et ta 10 km -1 7k m -2 5k m /h . Pa kk i. N YT LE D va lo t! PY RK IJ Ä PY RK IJ Ä Is o in k a u p p a k a s s i jo ll a s a a a ja a il m a n a jo k o rt ti a ! (e nn en 19 85 sy nt yn ee t!) S Ä H K Ö M O P O J E N M E R C E D E S ! Ra lly US A 30 00 sä hk öm op os sa on m ar kk in oi de n is oi m m at si sä til at ku sk ill e ja m at ku st aj al le se kä la aj in to im in ta sä de 15 0k m / la ta uk se lla . Ka tta va va ki ov ar us te lis ta na hk av er ho ilu n lis äk si ka tto lu uk ku , ra di o, lä m m ity sl ai te , ke sk us lu kk o, sä hk öi kk un at , pe ru ut us ka m er a, au to m aa tti se st i sy tty vä t LE D aj ov al ot ed es sä ja ta ka na . Jo us itu s on pe hm eä ja an ta a m uk av at ky yd it m yö s pä äl ly st äm ät tö m ill ä te ill ä. Ka as uk ah va oi ke al la kä de llä ja ja rru t sa rv ie n ka hv oi ss a. Ja lo ill a ei ol e m itä än to im in to a! O ta m m e v a ih d o s s a a u to ja . U U T U U S ! T G B V e r ta a : H in ta /l a a tu s u h d e , v e to k y k y , m a a v a r a , r e n k a a t, a je tt a v u u s y m . M O D U LA R B O X O Y LA A TU K O N EI TA JO 20 V U O TT A ! U U T U U S ! Fi nm an Vau ra 99 0? EU ja U SA Pa te nt ti! 9ER I A SE N TO A Ti la us nr o 15 11 N YT TG B os ta ja lle 88 0? TR AK TO RI M ÖN KI JÄ 69 90 ? +tk Ot am m e va ih do ss a m ön ki jä t, m p: t ym . ER IK OI SER Ä! ET US I AR VO 4x 4 Iso in ma av ara 30 ,5 cm Ve tok yk y yli 92 kg 26 " MA XX IS BIG HO RN Te sti vo itt aja ren ka at. KA TS O KO KO VA LI KO IM A ww w. ra lly .fi Al um iin iv an te et ! MA DE IN TA IW AN VU OD EN TA KU U! 55 E FI B LA D E SH . 849 ? + tk Ti la us nr o 11 01 K AU PA N PÄ Ä LL E: VI N SS I + PE RÄ VA U N U PI ST O K E K A IK K II N ! 55 EF I SP EC IA L ED IT IO N FU LL LE D Ra ho itu ks ell a alk . 13 9? /kk . Ra ho itu ks ell a alk . 15 9? /kk . 4x 4 Ra ho itu ks ell a alk . 15 9? /kk . 77 90 ? +tk SH .94 90 ?+ tk Ti la us nr o 11 00 9 OH JA US TE HO ST IM EL LA 55 E P S 74 90 ? +tk T ila u sn ro 11 00 7 Ka ikk i ma llit 2-p aik ka isi a. To im i he ti! ? 29 90 ET US I AR VO 29 90 ? 82 90 ? +tk Ti la us nr o 11 00 6 SH .99 90 ?+ tk OH JA US TE HO ST IM EL LA 55 E FI +E P S Ra ho itu ks ell a alk . 16 9? /kk . M O DU LA RB O X OY K ar ta n o n h er ra n ti e 9, 02 92 E S P O O ke h ä III M Ö N K I J Ä C E N T E R Av oi nn a: Ar k. 10 -1 7, La 10 -1 3 M EI LL Ä TA K U U, VA RA O SA T JA H U O LT O PE LA A VA RM AS TI ! SU O M ES SA YL I 15 H U O LT O PI ST ET TÄ . Ti la uk se t ja tie du st el ut pu h. ta i spo st ill a: my yn ti@ ra lly .fi 09 59 5 51 04 55 3 24 28 ta i ne tis tä ww w. ra lly .fi si vu ilt a T IL A A H E T I O M A S I! T O IM IT U K S E T T U R V A L L IS E S T I R A H D IL L A K O T II N A S T I! vastaajan nimi: _________________________________ Osoite: _______________________________________________________ Sain lehden: kotiin jaettuna __ noutotelineestä __ verkkolehti __
12 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Seuraava Järvenpää–lehti ilmestyy 7.10. Suomen mukavinta isännöintiä Järvenpäässä Hyvä isännöinti lähtee asiakkaan tarpeiden kuuntelusta ja rohkeudesta ajaa asiakkaan etua. Tarjoamme isännöintipalveluita kaiken kokoisille taloyhtiöille. Palveluvalikoimamme on laaja ja hinnoittelu on avointa. Korostan isännöinnissä asiakaslähtöisyyttä, jossa jokaiselle pyritään löytämään sopivimmat ratkaisut. Vahvuutenani on taloushallinnon ja hallintokäytänteiden osaaminen, ja ympärilläni on asiantunteva verkosto teknistä sekä juridista osaamista. Kaikki lähtee tahdosta lisätä asumismukavuutta ja kiinteistöjen arvoa. Pyydä tarjous taloasema.fi/tarjous-malmi Tervetuloa asiakkaaksi! Teppo Malmi Isännöitsijä IAT MAK-Isännöinti Oy 040 777 5822 teppo.malmi@taloasema.fi www.taloasema.fi ENN AKK OM ARK KIN OIN TI HU ON EIS TO T NYT VAR ATT AVIS SA! Esittely ja myynti Kartanontie 9, 04410 Järvenpää Catarina Helenius 050 466 4889 Paula Piela 050 326 1617 Rakennuttaja FH Invest Rakentaja FH Rakentaja Lisätiedot » fhasunnot.? Rake ntam inen aloite ttu! Helene rakennetaan vehreälle alueelle Hyvinkään Viertolaan vanhan pappilan naapurustoon, As Oy Ruustinnan viereen osoitteeseen Helenenkatu 31. Keskustan palvelut ja sekä hyvät ulkoilualueet ovat kävelymatkan päässä. Asumismukavuutta luovat nykyaikainen ja tasokas varustelu sekä laadukkaat pintamateriaalit. Kattavaan varusteluun kuuluvat mm. asuntokohtainen viilennys, lasitetut parvekkeet, parkettilattiat, kylpyhuoneiden mukavuuslattialämmitys, koneellinen ilmanvaihto ja kuvallinen ovipuhelinjärjestelmä. Kaukolämpö mahdollistaa edulliset asumiskustannukset ja kaapelitelevisioja valokuituverkko luovat nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet niin viihdekuin hyötykäyttöön.