• Maistereita halvemmalla Kärsiikö opetuksen laatu? Uutiset 2 JYY ja yliopisto ilmastonmuutosta torjumassa. Sivu 8–9 Strategia vs. strategia Huba-ryhmä pääsee televisioon. Kulttuuri 12 Sketsiviihdettä kampukselta NUMERO 6/2008 7. HUHTIKUUTA – 21. HUHTIKUUTA 49. VUOSIKERTA Fisua saa muualtakin kuin baaritiskiltä SIVU 6
• 7.4.08 UUTISET 2 Vuosijuhlassa palkittiin tieteen huippuja Jyväskylän yliopistosäätiö ja yliopisto palkitsivat yliopiston vuosijuhlassa tieteen eri aloilla ansioituneita. JYYn myöntämän Hyvä opettaja -palkinnon sai englannin kielen lehtori Michael Coleman. Hyväksi esimieheksi valittiin bioja ympäristötieteiden laitoksen johtaja, professori Juha Karjalainen. Innovaatiopalkinnon sai biokemian professori Matti Vuento. Hyvästä väitöskirjasta palkittiin lasten lukemisen ja lukemisvalmiuksien kehittymistä tutkinut psykologian tohtori Minna Torppa. Tieteellisen tiedon julkistamispalkinto myönnettiin yleisen historian professorille Seppo Zetterbergille. Filosofian tohtori h.c. Pekka Salojärven 2000 euron apuraha myönnettiin FL Heidi Vaaralalle. Opetusministeriön rahoituspolitiikka on pudottanut maisterin hintaa Jyväskylän yliopistossa keskimäärin yhdeksän prosenttia. KIELTEN LAITOKSELLA opetuksen kannattamattomuus on johtamassa seitsemän määräaikaisen tuntiopettajan irtisanomiseen. Tämä on 12 prosenttia koko laitoksen henkilötyövuosista. ”Ryhmäkokoja on suurennettava, rinnakkaisryhmiä poistettava, JOO-opetus lopetetaan ja sivuaineopiskelua rajoitetaan. Laitos ryhtyy tarjoamaan enemmän yhteisiä opintoja ja kirjatenttien määrää lisätään”, listaa laitoksen varajohtaja Anne Pitkänen-Huhta. Viime vuonna Jyväskylän yliopiston tulos oli historian paras tutkintojen määrässä laskettuna. Valitettavasti maisterituotanto ei ole enää yhtä kannattavaa kuin ennen. Pahiten maisterista maksettavan yksikköhinnan romahdus vaikuttaa paljon opetusta järjestäviin laitoksiin. Yliopiston kohdennus maisterille vuonna 2007 oli 8 406 euroa ja vuonna 2008 enää 7 625 euroa. On vaikea uskoa mantraa, jonka mukaan resurssien väheneminen ei vaikuta opetuksen laatuun. Esimerkiksi viittomakielen neljästä opettajasta on lähdössä kaksi. Kielten laitoksen johtaja Bertolt Fuchs on kuitenkin sisäistänyt realiteetit. ”Meillä toiminta on tähän asti painottunut koulutuksen puolelle. Nyt painopiste siirtyy selvästi tutkimukseen. Tämä on linjassa yliopiston strategian kanssa.” KIELTEN LAITOKSELLA talouden kiristyminen tuntuu myös sen vuoksi, että aiempina vuosina rahaa on ollut käytettävissä poikkeuksellisen paljon. Osittain sama tilanne on nyt liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa, jossa kokonaisbudjetti on supistunut noin puolella miljoonalla. Tiedekunnan dekaanin Lasse Kannaksen mukaan yliopiston pitää kehittää uusi kannustinmekanismi. ”Meitä on kannustettu tehostamaan maisterituotantoa lupaamalla lisärahoitusta. Vuosi 2006 oli historian tuottavin, mutta kannustinrahaa tulikin 200 000 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Hyvä tulos ei siis näykään missään.” Taloudellista pelivaraa on siis vähemmän, kongresseihin ei voida lähettää siinä määrin vierailijoita kuin ennen, ja vierailijoita Suomeen on vaikeampi saada. Myös opettajankoulutuslaitoksella talous tiukkenee. Keinot ovat samansuuntaisia kuin kielten laitoksella: tuntiopetuksen määrää karsitaan ja ryhmäkokoja joudutaan miettimään uusiksi. ”Tämä vuosi on tiukka, mutta jotenkuten pärjätään. Tulevina vuosina talous kiristynee, mikä tuo mukanaan uusia haasteita”, kertoo OKL:n johtaja Tiina Nevanpää. TAPAUS ON malliesimerkki siitä, miten hyvin yliopiston passiivinen tiedotuspolitiikka toimii. Saksan kielen ainejärjestön varapuheenjohtajan Hannu Heikkilän mukaan kielten laitoksen tilanne alkoi valkenemaan opiskelijoille vasta ilmapiirin heikennyttyä. ”Alkoi liikkua villejä huhuja ties mistä. Yksi päivä opiskelija meni heittämään amanuenssille, että laitos kuulemma lakkautetaan – milloin se tapahtuu?” Huhujen vuoksi kielten laitoksen johdon oli pakko tiedottaa myös opiskelijoille. Heikkilän aloitteesta myös JYY on ottanut valmisteltavakseen selvityksen määrärahojen leikkauksen kokonaisvaikutuksista. ”Kun tieto määrärahoista on ollut laitoksilla jo viime kesänä, ihmetyttää, miksei sisäänottomääriä ole jo pienennetty. Miten nyt käy esimerkiksi gradunohjauksen, kun mahdollisesti lähtevien professorien virkoja ei voida ainakaan toistaiseksi täyttää?”, Heikkilä kyselee. Ilpo Puhakka Maisterin inflaatio tuntuu syksyllä opetuksessa Yliopistoa saneerataan pörssikuntoon K ysyin dekaani Lasse Kannakselta, onko maisterin hinnanpudotuksella mitään yhteyttä yliopistoallianssiin. Hän vastasi, ettei yhteyttä ole ja allianssi on ainoastaan positiivinen asia. Jostain syystä en usko. Opetusministeriöllä on strategia parantaa yliopistojen kilpailukykyä ja taloudellista kannattavuutta. Strategiseen johtamiseen kuuluu, että kaikki päätökset pidetään linjassa strategian kanssa. Allianssia valmistelleen työryhmän loppuraportti on linjassa. Säästöjä tullaan hakemaan päällekkäisyyksien poistamisesta ja selkeiden koulutuksen ja tutkimuksen prioriteettien määrittämisestä. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista, koska allianssi on kiinnostava rahoituskohde sidosryhmille ja liiketaloudellisin perustein harjoitettavalle tutkimustoiminnalle. Myös immateriaalioikeuksia ja tutkimustuloksia kaupallistavan yrityksen mahdollisuuksia selvitetään. Maksuttoman koulutuksen tarjoaminen ylioppilasmassoille ei yksinkertaisesti ole kannattavaa eikä paranna yliopiston kilpailukykyä. Kannattavaksi se muuttuu vasta, kun opiskelijat kouluttavat itsensä ilmaiseksi ja parhaassa tapauksessa maksavat siitä. Ilpo Puhakka Poliisi ympäröi vallatun talon nauhoilla, joiden sisäpuolella seisoi poliiseja ketjussa ympäri tonttia. R ISTO R AUTANEN Poliisi keskeytti talonvaltauksen keskiviikkoiltana. KÄYTÖSTÄ POISTETUN erityispedagogiikan laitoksen talon viime tiistaina vallannut, ”autonomiseksi tiedekunnaksi” julistautunut ryhmä joutuu mahdollisesti korvaamaan aiheuttamansa vahingot. ”Minun oikeustajuni mukaan toisen omistamaan taloon luvatta tunkeutuneet tai siellä ilkivaltaa tehneet ovat syyllistyneet rikokseen ja me teemme asiassa rikosilmoituksen”, Senaattikiinteistöjen Keski-Suomen alueen johtaja Erkki Kangaskoski totesi. TÄMÄN Jylkkärin mennessä painoon viime keskiviikkona Kangaskoski huolehti paitsi talon, myös valtaajien kunnosta. ”Tähän valtaukseen liittyy niin paljon riskejä, hän huokasi. ”Yksi sellainen on että talo palaa tai että siellä tärvellään yliopiston omaisuutta. Myös valtaajille voi sattua jotakin – riski on suuri erityisesti nyt, kun palohälyttimet on pitänyt kytkeä pois turhien hälytysten takia”, Kangaskoski totesi. Jylkkärin saamien tietojen mukaan talossa säilytetään muun muassa Oppion ja Seminariumin historiallista kalustoa, joka on siirretty sinne säilytykseen peruskorjausten tieltä. Sen sijaan huhut homeesta tai asbestista Kangaskoski kumosi. ”Erityispedagokiikan laitoksen henkilökunta joutui jättämään talon vuosi sitten sisäilmaongelmien takia, mutta emme ole löytäneet sieltä hometta. Asbestin olemassaololla uhkailemalla emme ainakaan me olle yrittäneet savustaa ihmisiä ulos.” Kangaskoksen mukaan neuvottelutaksiikkana oli ainoastaan se, että vapaaehtoisesti talosta poistuvat henkilöt pääsevät korvauksissa vähemmällä. POLIISI KUITENKIN käytti asbestikorttia pyrkiessään häätämään valtaajat talosta. Poliisi toimitti talonvaltaajille viestin, jossa kerrottiin talossa olevasta asbestista. ”Se oli heidän omilta nettisivuiltaan keskustelupalstalta”, rikoskomisario Markku Latvala kertoi. Poliisit saapuivat paikalle silminnäkijätietojen mukaan keskiviikkona hieman ennen yhtä iltapäivällä. He ympäröivät tontin eristysnauhalla ja asettuivat ketjuksi estämään sisäänpääsyn taloon. Osa valtaajista poistui vapaaehtoisesti, mutta loput poliisi haki yksitellen keskiviikkoiltana. Jonna Rusanen Iiro-Pekka Airola ”Autonominen tiedekunta” voi joutua maksumieheksi
• Enimmäishinta nousee, ateriatuki ei. Sonaatti vastaa muutokseen porrastamalla lounaiden hintoja. LOUNAS opiskelijaravintolassa tulee elokuun alusta alkaen 25 senttiä nykyistä kalliimmaksi. Erikoisaterioiden hinnat nousevat 35 senttiä. Muutos johtuu siitä, että Kelan maksamaan ateriatukeen oikeuttavan lounaan enimmäishinta nousee 4,02 eurosta 4,27:ään (erikoisannosten 6,17:stä 6,52 euroon). Kun ateriatuen määrä ei nouse, erotus jää opiskelijan maksettavaksi. Yleensä ateriatuen ja enimmäishinnan korotukset ovat kulkeneet käsi kädessä, jolloin vaikutus ei ole tuntunut opiskelijan kukkarossa, mutta tällä kertaa näin ei näytä käyvän. Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto ovat paheksuneet, ettei hallitus huomioinut kehysbudjetissaan ateriatuen korotusta. ”Suositus on ollut, että enimmäishinta ja ateriatuki nousisivat yhtä aikaa”, JYYn sosiaalisihteeri Heli Viinikainen sanoo. Vuoden 2007 alussa opiskelijat saivat hetken aikaa nauttia 2,15 euron lounaista, kun ateriatuki nousi ennen enimmäishintaa. Eduskunta hyväksyi joululomalta palattuaan ensitöikseen enimmäishinnan korotuksen, jolloin hinta palasi takaisin 2,35:een. ”Tuolloin osa ravintoloista ei myynyt aterioita tuolla 2,15:llä, vaikka olisi pitänyt”, Viinikainen kertoo. Tosin Jyväskylässä tällaisia ongelmia ei ollut. VIITTÄ opiskelijaravintolaa eri puolilla Jyväskylän yliopistoa pyörittävä Sonaatti aikoo reagoida muutokseen porrastamalla lounashintoja entisestään. Toimitusjohtaja Arto Maijalan mukaan yhtiö tarjoaa elokuun alusta 2,20:n, 2,40:n ja 2,60:n euron hintaisia opiskelijalounaita. ”Aterian hinta määräytyy suoraan sen mukaan, mitä raaka-aineet maksavat”, Maijala selvittää. Kolmiportainen peruslounashinnasto tarjoaa lisävaihtoehtoja opiskelijoille. ”Se antaa mahdollisuuden huomioida raaka-aineiden hinnat. Jotkin 2,35:n lounaat on pakko nostaa 2,60:een, koska kustannukset nousevat”, hän kertoo. Sonaatin erikoislounaiden hinnat nousevat myös korotusten verran. Tällä hetkellä Sonaatin ravintoloista saa normaalin 2,35 euron lounaan lisäksi kalleimmillaan 4,38 euron erikoisvaihtoehdon tai 2,20 euron keittolounaan. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi 3 Mikä on maksimihinta opiskelija-aterialle? ERÄÄSSÄ suomalaisessa yliopistossa on tapa, että opiskelijat saattavat pukeutua erikoisesti viimeiseen tenttiin ennen joulua. Niinpä nytkin joulun alla noin puolenkymmentä opiskelijaa (eivät teekkareita, toim. huom.) saapui tenttiin joulupukin asu päällä. Heillä oli päässään myös tekoparta ja lasit – tosin he joutuivat riisumaan ne lähtiessään, että tentin valvoja pystyi varmistamaan heidän henkilöllisyytensä. Muuten he suorittivat tenttinsä joulupukin asussa tekopartaa myöten. Onko tenteissä pukeutumista rajoitettu, Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan opintoasiainpäällikkö Tapio Ruokolainen? ”Asu on vapaa mutta pakollinen. Vaatetuksen runsaus tai niukkuus ei saa häiritä muita tenttijöitä. Jos pukeutuminen sisältää vilppimahdollisuuksia ajatellen epäilyttäviä yksityiskohtia, tenttijän on syytä varautua tarkastukseen. Esimerkiksi tenttiin saapuvien joulupukkien varustukset käytäisiin muiden tenttijöiden aloitettua läpi ja tarkastukseen menevä aika vähennettäisiin joulupukeilta tenttiin käytettävissä olevasta ajasta.” Onko tietoonne tullut erikoisesti pukeutuneita tenttijöitä Jyväskylässä? ”Ei ole tullut vastaan. Toivottavasti ei tule jatkossakaan. Ihan aikuisten oikeasti.” Entä onko tällaista tullut vastaan humanistisesa tiedekunnassa, opintoasiainpäällikkö Osmo Päärnilä? ”Ei ole koskaan. Voisi kuvitella, että jossain teknillisessä korkeakoulussa tällainen teekkarijäynä olisi hyvinkin yleistä.” Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi Miten tentissä saa pukeutua? Mira Kaikkonen, 20, liikuntabiologia: ”Kolme euroa. Kävisin kuitenkin, vaikka se olisi kalliimpikin, kun en kuitenkaan jaksaisi tehdä kotona ruokaa.” Timo Tiusanen , 26, tietojärjestelmätiede: ”Mitä nyt heittäisin. Neljä euroa. Ei se absoluuttinen raja ole, mutta sen jälkeen rupeaisin ehkä miettimään.” Heidi ”Tuikku” Lindfors, 20, gerontologia ja kansanterveys: ”Ehkä joku kolme ja puoli euroa, niin kävisin vielä, mutta vähentäisin siinä vaiheessa. Ei tarvitsisi olla yhtään kalliimpi kuin 2,35.” Artturi Sivander, 20, kirjallisuus: ”Varmaan korkeintaan 2,50. Olen tosi tyytyväinen nykyiseen hintaan. Kai siitä on pakko maksaa enemmän, mutta pahalta tuntuu.” Opiskelijaruoka maksaa ensi syksynä 2,60 euroa U-salien ovet pidettävä kiinni Yliopistoliikunta ilmoitti kampuksen U1ja U2-urheilusalien käyttäjille maaliskuussa, että jos jatkossa oven havaitaan olevan auki, siitä seuraa välittömästi vuoron menetys. Syynä ovat varkaudet: vuorojen aikana ulkopuoliset ovat vieneet tiloista yliopiston ja käyttäjien omaisuutta. JYYn viime vuosi plussalle Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta onnistui taloudenpidossaan hyvin vuonna 2007. Tilikauden tulos oli 368 500 euron verran plussalla eli tulos oli lähes sama kuin vuonna 2006. JYY oli varautunut talousarviossa 74 000 euron tomitilarahaston lisäykseen ja 50 720 euron lainanlyhennysrahastoon. Lisäksi ylioppilaskylän peruskorjausrahastoon oli osoitettu 75 000 euroa. Rahastojen lisäksi kokonaisylijäämän muodostumiseen vaikuttivat sijoitustoiminnan tuotot sekä lounasravintola Ilokiven voitollinen tulos. Ylioppilaskunnan jäsenmäärä kääntyi viime vuonna tilapäiseen kasvuun, mutta pitkällä tähtäimellä kasvua ei ole odotettavissa. Opintorahan korotus on kohta syöty P äivittäisen energiansaannin hinnan hilaaminen ylöspäin on vain tuore esimerkki tapahtumaketjussa, jossa opiskelijan kukkaroa on kohdeltu viime aikoina kaltoin. Elokuun alussa siintää kauan toivottu opintorahan korotus, mutta tuolloin tilille napsahtavasta 39 euron lisäsummasta saatava hyöty on erinäisillä toimilla jo lähes syöty. Päivittäin opiskelijaravintolassa syövällä menee pian lounaisiin kuukaudesssa noin viisi euroa enemmän kuin aiemmin. Ylioppilaskylässä asuvien vuokriin tuli maaliskuussa noin kympin korotus. Vuoden alussa kiristettiin alkoholiveroa ja kiellettiin oluen paljousalennukset, mikä näkyi juomien hinnoissa niin kaupassa kuin ravintoloissakin. Samaan aikaan matkustavia opiskelijoita rokotettiin junaja bussilippujen korotuksilla. Janoisen reissumiehen tai -naisen lompakossa tämä näkynee hyvinkin ainakin kymmenen euron verran kuukaudessa. Kun listaan lisätään vielä kallistuvat ylioppilaskunnan jäsenmaksu ja televisiolupa sekä inflaation vaikutus, kovaan ääneen huudettu 15 prosentin opintorahan korotus on haihtunut kuin tuhka tuuleen. Yksi hyvä asia siinä sentään on: opiskelija on edelleen köyhä, mutta ei sentään entistä köyhempi. Iiro-Pekka Airola R ISTO R AUTANEN Eveliina Malmivaara maksoi lounaansa Ilokivessä käteisellä: kakskolmeviis. Yliopistoallianssille rahoitusta Opetusministeriö on myöntänyt rahoitusta Jyväskylän yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston muodostaman allianssin käynnistämiselle. Viime viikolla käydyissä tulosneuvotteluissa ministeriö myönsi allianssille vuodelle 2008 kolme miljoonaa euroa rakenteelliseen kehittämiseen. Rahoituksesta on sovittu myös vuodelle 2009. Jatkorahoitus riippuu hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Rahoitusta käytetään huippututkimuksen, tutkijakoulujen ja maisteriohjelmien kehittämiseen sekä koulutuksen rakenteellisiin uudelleenjärjestelyihin. Tavoitteena on parantaa tutkimustyön edellytyksiä ja koulutuksen laatua yliopistojen yhteistyön ja työnjaon avulla. Allianssin on tarkoitus olla täydessä toiminnassa vuonna 2011.
• S uomen yliopistolaitos on julistautunut kansainväliseksi – ja aikoo siis muitta mutkitta mukaan kansainväliseen kilpailuun, suoraan huippujen joukkoon. Uudistushuumassa edetään sellaisella vauhdilla, että päätösten seuraukset uhkaavat jäädä punnitsematta. Mihin kisaan me oikein olemmekaan lähdössä? Onko meillä mitään mahdollisuuksia menestyä näillä resursseilla? T aideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa nostaa Kauppalehdessä (31.3.) esiin amerikkalaisten yritysyliopistojen ja Suomen turvallisten virastoyliopistojen toimintakulttuurien erot. Hän muistuttaa, että ”yrittäjyyden ajatus ei liity pelkästään yritysten perustamiseen, vaan koko toimintakulttuuriin ja toiminnan mielentilaan”. Sotamaan mukaan Yhdysvalloissa yliopiston johto puhuu professoreista yrittäjinä, jotka joutuvat paitsi hankkimaan suuren osan resursseistaan itse, myös ylittämään rajojaan ja ansaitsemaan asemansa opiskelijoiden silmissä joka päivä. Opiskelijat taas paiskivat jopa 18-tuntisia työpäiviä. Parhaisiin yliopistoihin hakeudutaan ylittämään itsensä. ”Näistä aineksista syntyy se ambitiotaso ja oppimiskulttuuri, jolle meidänkin pitäisi yltää, jos haluamme yltää kansainvälisille palkintosijoille oppimistuloksissa”, Sotamaa kirjoittaa. Hänen mukaansa Suomen virastoyliopistoissa elää samaan aikaan sisäänrakennettuna turvallisuuden tavoittelu. Mielentilana täällä on tehdä sitä, mistä saa palkkaa tai opintopisteitä, eikä enempää voi vaatia. Töissä ollaan nine to four -mentaliteetilla. H arvoin yliopistouudistusta joko kritisoivien tai ylistävien kirjoitusten joukosta tulee vastaan yhtä kauaskantoista pohdintaa kuin Sotamaan kirjoitus, jossa todellakin mietitään asioiden ja päätösten seurauksia. Hänen muistutuksensa siitä, millaisia uhrauksia huipulle pääsy vaatii henkilökunnalta ja opiskelijoilta on aiheellinen. Kun tunnemme vastustajamme, tiedämme myös mitä meiltä vaaditaan. Tällä hetkellä yliopistolaitos valitettavasti on keskittynyt tuijottamaan vain omaa uudistuvaa itseään. Ja se mitä peilistä näkyy, ei taida vastustajaa pelottaa. E nnen kuin tehdään peruuttamattomia päätöksiä, olisi aiheellista informoida opiskelijoita ja henkilökuntaa siitä, mitä matka huipulle maksaa. Olemmeko valmiita muuttamaan koko toimintakulttuurimme? Ja jos todella pääsemme huipulle, kuinka kauan kestää ennen kuin muutumme burn out -yliopistoksi? Hinta olisi hyvä tietää ennen ostamista. Vastustajat olisi mukava tuntea ennen taistelua. pääkirjoitus 7. huhtikuuta 2008 Keski-Suomi juhlii vahvaa identiteettiään Keski-Suomen päivänä 18.4. koko maakunnassa juhlitaan voimakasta ja omaleimaista keskisuomalaista kulttuuria. Tapahtumaa suojelevat molemmat Keski-Suomen suurmiehet, alkujaan kuortanelainen Alvar Aalto ja Hilarius Hiiri. Juhlatilaisuuksissa keskisuomalaiset korostavat mielellään vokaaleita sekä monia paikallisia erityispiirteitä, kuten muun muassa sekä. Lisäksi Keski-Suomelle on tyypillistä myös. Näistä sekä noin kuudesta murresanasta muodostuu keskisuomalainen identiteetti, arvioivat asiantuntijat. ”Keitele harmaa ja Päijänne tylsä, ankeus Keuruun ja Kuuhankaveen”, hoilasi kokoharmaisiin pukeutunut piirilääkäri Wolmar Schildt apeasti. Keski-Suomi on keskikokoinen maakunta Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan välissä. Totuuden tietotoimisto lehti.samizdat.info JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119 – 120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin (014) 260 3360. Faksi (014) 260 3928 Sähköposti jylkkari@jyy.fi, nettisivut www.jylkkari.fi Päätoimittaja Jonna Rusanen (014) 260 3359, 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Iiro-Pekka Airola (014) 260 3360, toimittaja@jyy.fi Siviilipalvelusmies Risto Rautanen (kannen kuvitus) (014) 260 3973, sivari@jyy.fi Painos 7 000 kpl. Painopaikka I-print Oy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750. ISSN 0356 – 7362. Huippuylisto – burn out -yliopisto? NÄKÖKULMIA 4 John Pajunen KANSALAINEN PAJUNEN on äimistellyt viime aikoina puheenaihetta X ja puheenaihetta Y. Ne tunnetaan julkisuudessa muodossa XY. Jo useita vuosia X:n ympärillä on ollut kaikenlaista kohinaa, mutta ei Y:n yhteydessä. Omituiselta kalskahtavat sanayhdistelmät herättävät uteliaisuuden ja oiva tapa saada jotakin informaatiota mistä tahansa aiheesta on googlata. Mutta koska XY kiinnostaa itseäni lähinnä tieteentutkimuksen näkökulmasta, päätän hakea sanoilla XY ja tieteentutkimus. Jos olemassaolo on internetissä oloa, niin sellaista asioiden yhdistelmää kuin tieteentutkimus ja XY ei ole olemassa. (Nyttemmin on ilmaantunut olemassa olevaksi tuo asia, eksistoiminen tosin on laihanlaisesta yhden sivun voimalla.) Johtopäätös tästä on se, että tieteentutkimus ja XY eivät liity toisiinsa mitenkään. Selkeästi tieteentutkimus ja Y liittyvät toisiinsa, ja tämän olemassa olemisen vahvistaa sadat Googlen löytämät sivut. Eli joukkoon kuulumaton on X, mikä lopulta ei ole yllättävää. Tieteentutkimuksella ei ole vastausta kaikkeen, joten ehkäpä tämä mystiseltä kalskahtava XY sellaisenaan avautuisi äimistelevälle Pajuselle. Informaatiota löytyykin, mutta koska kaikkitietävyyteen on matkaa, ei valaistumista synny. JONKINLAINEN VALAISTUMINEN on jollekulle kuitenkin osunut kohdalle, sillä epistolaa on kirjoitettu hurmioituneella kielellä: visio – missio – globalisaatio – muutostarve – design factory, tämä dynaaminen sanasto sokaisee silmäni. Vahvuuksia terävöitetään, kansainvälistä kilpailukykyä vahvistetaan ja paljon muuta. Olen suorastaan mykistynyt siitä, mitä kaikkea hyvää XY tuottaa. Yhtälö on mielenkiintoinen, tuo mystinen X on salaisuus jolla Y pystyy vastaamaan globaaleihin haasteisiin ja lisäksi se on täynnä mahdollisuuksia. Tämä kaikki saa minut melkein pakahtumaan, saatan kuvitella kuinka maailman ongelmat tulevat ratkeamaan. Ja vielä Suomessa. Olen niin ylpeä tästä X:stä, ja haluaisin päästä siitä osalliseksi. Innostuksesta toivuttuaan kansalainen Pajunen muistaa tutkailunsa lähtökohdan. Jos tarkastelun kohteena on Y (eli yliopisto), liittyy siihen määritelmällisesti tieteellinen tutkimus. Ja jos tarkastelun kohteena on tieteellinen tutkimus, on tieteentutkimus se rationaalinen, järjestelmällinen, kriittinen ja totuuteen pyrkivä tieteenala, joka kohteesta on kiinnostunut. Mutta mistä johtuu se, että jos yliopistolle annetaan epiteetti X (eli innovaatio), ei tieteentutkimuksella näytä Googlen mukaan olevan tekemistä asian kanssa? Innovaatioyliopiston valmisteluja selvitys raportit tai muistiot eivät näytä tuntevan tieteentutkimusta, joka tieteellisesti tutkii tiedettä. Onkohan niin, että XY:lle ei ole olemassa tieteellisiä perusteita? Mystinen XY BOOLISUIHKULÄHDE (turhake). Suu auki ja pää alle. KEVÄTAURINKO (kuuma pallo). Tekee miehekkäästäkin miehestä lirkuttelevan pupusen. TEATTERIKERHO (harrastus). Palauttaa mieleen nuoruuden traumat. Jonna Rusanen paatoimittaja@jyy.fi Vastustajat olisi mukava tuntea ennen taistelua” ”
• Viikko 13: Teetkö opintoja kesällä? KYLLÄ 54 % EI 46 % Gallup joka viikko osoitteessa www.jyy.fi Akateeminen vastuu YLIOPISTON akateeminen vapaus ja sen ihana autuus tarjoavat monia mahdollisuuksia itsensä sivistämiseen ja kehittämiseen. Vapaus valita, vapaus oppia ja vapaus osallistua. Yliopiston tehtävänä on kasvattaa aktiivisia ja vastuullisia kansalaisia, mihin akateeminen vapaus antaa hyvät eväät. Yliopiston vastuu on luoda puitteet kasvulle ja oppimiselle, mutta vastuu opiskeluista on opiskelijalla itsellään. VALITETTAVASTI akateemista vapautta voidaan käyttää myös väärin. On huolestuttava kehityssuunta, että esimerkiksi monille kielikeskuksen kursseille ilmoittaudutaan, vaikka kurssille ei olisikaan tarkoitus osallistua. Saman ongelman kanssa painitaan monissa tiedekunnissa. Pahimmassa tapauksessa peruuttamatta jätetty kurssi viivästyttää toisen opiskelijan valmistumista. Opiskelijan velvollisuus on myös akateemisen yhteisön jäsenenä osallistua yhteisönsä kehittämiseen ja epäkohtien huomioimiseen. Vaikka ylioppilaskunta ja hallinnon opiskelijaedustajat toimivatkin opiskelijoiden edunvalvojina ja välillä piikkinäkin yliopiston lihassa, ei se poista opiskelijan omaehtoisen osallistumisen tärkeyttä. Opiskelijan vastuu on myös itse vaatia laadukkaampaa opetusta tai parempaa ohjausta. OPISKELIJOIDEN akateeminen vastuu mielestäni korostuu aikana jolloin yhteiskunnassa yli-ihannoidaan yliopistojen kilpailukykyä ja tuloksellisuutta. Aikana jolloin jokainen tiedeyhteisön osatekijä punnitaan ja arvioidaan, olisi myös opiskelijoiden ymmärrettävä oma akateeminen vastuunsa ollessaan osallisena tätä maksutonta ja laadukasta yliopistojärjestelmää. Käyttämällä väärin tätä tasa-arvoista koulutusmahdollisuutta, annamme myös aseita lukukausimaksuja ja muita opiskelijoita rankaisevia menetelmiä kannattaville. Olli-Pekka Koljonen 5 K i r j o itt aj a on J Y Y n h a llituk se n pu h ee nj o ht a j a . Jylkkäri haluaa tietää, mitä opiskelijat ajattelevat. Lähetä mielipide osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on erittäin huolestunut Kuntalehden ja Kuntaliiton tuoreesta kyselystä, jonka mukaan nuoret aikovat jäädä joukolla nukkumaan tulevissa kunnallisvaaleissa. SYL vaatii konkreettisia tekoja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen edistämiseksi. SYL ei enää halua nähdä yhtäkään "Käyttäkää nuoret äänioikeuttanne" -kampanjaa, jollaisiin on paremman puutteessa tukeuduttu tuloksetta jo liian monta kertaa. Kiinnostus yhteiskunnalliseen osallistumiseen herää tai jää heräämättä nuoruusvuosien aikana. Peruskoulujen yhteiskuntaopin tunneilla tulee nykyistä enemmän keskustella poliittisista ideologioista ja niiden eroista. Eri näkökulmia edustavat puolueorganisaatiot on myös päästettävä kouluihin kertomaan omasta arvomaailmastaan. Nuorille on kyettävä kertomaan avoimesti politiikasta, sillä politiikan vaikutukset ovat jatkuvasti läsnä ihmisten elämässä. Nuorten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen voidaan parantaa konkreettisesti laskemalla äänestysikärajaa 16 vuoteen. Ikärajan alentaminen tulee aloittaa kuntavaaleista, koska kuntatason päätökset ovat lähellä asukkaiden arkea – nuortenkin arkea. Nelivuotisten valtuustokausien vuoksi nuoret pääsevät äänestämään oman kuntansa asioista ensimmäistä kertaa keskimäärin vasta 20-vuotiaana. Tällöin moni on jo muuttanut opiskelupaikan perässä pois omalta synnyinpaikkakunnaltaan, eikä ole ehtinyt saada kokemusta paikallisesta vaikuttamisesta. Uudessa opiskelukaupungissa kynnys jäädä nukkuvien puolueeseen on perin matala. SYL vaatii myös puolueita heräämään ja rekrytoimaan aktiivisesti nuoria kunnallisvaaliehdokkaikseen. Esimerkiksi viime syksynä pidetyissä ylioppilaskuntien edustajistovaaleissa oli ympäri Suomen tuhansia aktiivisia nuoria ehdokkaina. Opiskelijoita on lisäksi kirjoilla lähestulkoon kaikissa kunnissa. Suomen ylioppilaskuntien liitto Äänestysikäraja laskettava 16 vuoteen Käyttämällä väärin tätä tasa-arvoista koulutusmahdollisuutta, annamme myös aseita lukukausimaksuja ja muita opiskelijoita rankaisevia menetelmiä kannattaville. ” Maisteriksi viestintätieteiden alalta Haku viestintätieteiden laitoksen maisteriopintoihin (120 op) on käynnissä. Pääainevaihtoehdot ovat journalistiikka, puheviestintä ja yhteisöviestintä. Journalistiikan maisteriopinnoissa keskitytään toimitustyön syventäviin kursseihin sekä joukkoviestinnän ja journalismin tutkimukseen. Puheviestinnän maisteriopinnoissa syvennetään tietoutta vuorovaikutuksesta sekä erikoistutaan viestintäkoulutuksen, työyhteisöjen kehittämisen tai viestintäteknologian kysymyksiin. Yhteisöviestinnän maisteriopinnoissa painottuvat yritysten, julkisorganisaatioiden ja yhteisöjen viestintä, viestinnän strateginen suunnittelu ja asiantuntijuus sekä alan tutkimus. Maisteriopintoihin voi hakea soveltuvan alan alemman korkeakoulututkinnon (180 op) perusteella. Hakuaika päättyy 30.4.2008. Lisätiedot: humanistisen tiedekunnan verkkosivut www.jyu.?/hum/opiskelijavalinta/maisterikoulutus sekä viestintätieteiden laitoksen verkkosivut www.jyu.?/hum/viesti. www.jyu.? JYYn hallitus puolusteli viime Jylkkärin mielipidepalstalla vaikuttamistaan yliopistoallianssiin. Luettuani allianssin suunnitteluryhmän loppuraportin en voi ymmärtää, missä hallituksen arvossaan pitämän kabinettipolitikoinnin tulokset näkyvät. SYLin päätavoite on ollut pitää lukukausimaksut poissa yliopistoista. Nyt loppuraportti ilmaisee hyvin avoimesti, että tarkoitus on tehdä rahaa ETA-maiden ulkopuolelle myytävillä koulutuspaketeilla. Missä viipyvät hallituksen julkiset kannanotot? JYYn hallitus ei ehkä elä radikaalia 1960-lukua, mutta kekkoslaisen byrokratian aikaa kuitenkin. 2000-luvulla media on tärkein poliittisen vaikuttamisen kanava. Jos asioita ei osata käsitellä julkisuudessa, on opiskelijan edun ajaminen toivotonta. Sitoutumalla yliopiston tiedotuslinjaan, eli vaikenemiseen, hallitus osallistuu opetusministeriön päätösten junttaamiseen. Viljami Vaskonen Sosialistiopiskelija ja edarin varajäsen Vaikeneminen toimii opiskelijan etua vastaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee KULTTUURISIHTEERIÄ 1.7.2008 alkaen tai sopimuksen mukaan 30.6.2009 saakka kestävään työsuhteeseen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee kulttuurisihteeriä 1.7.2008 alkaen tai sopimuksen mukaan 30.6.2009 saakka kestävään työsuhteeseen. Työsuhdetta on mahdollista jatkaa vuodella ilman eri hakua molempien osapuolten niin halutessa. Kulttuurisihteerin tehtävänä on organisoida ja tuottaa kulttuurivaliokunnan kanssa JYYn kulttuuritoimintaa, osallistua ylioppilaskunnan projektien toteutukseen sekä toimia kulttuurivaliokunnan sihteerinä. Lisäksi kulttuurisihteerin vastuulla on osa monitoimitila Ilokiven toiminnan käytännön järjestelyistä. Suurimpia tuotettavia kokonaisuuksia ovat rockfestivaali Jyrock ja elokuvateatteri Kampus Kinon toiminta. Kulttuurisihteerin toimi on JYYn toimihenkilöohjesäännön alainen. Tehtävästä maksettava palkka on 1569,78 e/kk mahdollisine koulutusja kokemuslisineen. Hakijalta edellytetään vankkaa organisointikykyä, kokemusta projektityöstä ja laajempien projektien vetämisestä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Hakijalle katsotaan eduksi ylioppilaskunnan sekä äänija valolaitteiston tuntemus. Kirjalliset hakemukset liitteineen on toimitettava JYYn keskustoimistoon (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä) 21.4.2008 klo 14.30 mennessä osoitettuna JYYn hallitukselle. Kuoreen tunnus "kulttuurisihteeri". Hakemuksia ja niiden liitteitä ei palauteta. Haastattelut ja valinta suoritetaan viikolla 18. Lisätietoja antavat ylioppilaskunnan pääsihteeri Minna Hautamäki, puh. 045 138 6816, paasihteeri@jyy.fija ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Koljonen, puh. 045 137 1964. R ISTO R AUTANEN IRTOKUVA Paras kansainvälinen opettaja palkittiin Ilokivessä keskiviikkona 2.4. Palkinnon sai Vilma Luomaaho (vas.). Palkitsijoina Erik Hass, JYYn kansainvälisten asioiden sihteeri Jenni Ikonen ja hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava Anni Wallenius.
• 6 Valtakunnallinen Opiskelijapilkki järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä Tuomiojärven jäällä. Voittajajoukkue sai kalaa yli neljä kiloa. LÄHES VIIKON kestänyt leuto sää ei horjuttanut järjestäjien uskoa Opiskelijapilkin toteutumisesta: kolmea päivää ennen kisaa Tuomiojärven jään paksuudeksi mitattiin 40 senttiä. ”Viime vuonna kevät tuli niin aikaisin, että kilpailu jouduttiin perumaan”, Kisojen järjestelyistä vastanneen Jyväskylän yliopiston kalastusseura Kala & Kulaus ry:n Jouni Liedes muistelee. Kilpailupäivänä jäälle harppoi pilkkijöitä kymmenen joukkueen verran. Kala & Kulauksen puheenjohtaja Jani Pulkkinen oli hieman harmissaan vähäisestä osanotosta. ”Suurin osa on oman seuran jäseniä, mutta myös Tampereelta on tullut muutama pilkkijä. Lisäksi on pari vaihto-oppilasta: Samuel Grüntler Sveitsistä ja Manuel Deinhart Saksasta.” SISARUKSET Elina, Emmi ja Antti Lehkonen olivat lähteneet Opiskelijapilkkiin rennolla asenteella. ”Kunhan parhaansa tekkee”, Antti pohdiskeli lähtöalueella. ”Sitten voi huokaista helpotuksesta, kun saa yhen kalan”, Emmi päätti. Kaksoset Elina ja Emmi opiskelevat Jyväskylässä, isoveli Antti houkuteltiin mukaan Kiteeltä, josta Lehkoset ovat kotoisin. Pilkkimisen mallin he ovat oppineet isältään, joka on ahkera harrastaja. ”Antti harrastaa pilkkimistä enemmän, Emmi käy välillä ja minä vähiten. Olemme käyneet aiemmin muissa kisoissa, mutta tämä on ensimmäinen Opiskelijapilkki”, Elina kertoi. Kuningaskalastajien joukkue koostui kolmesta jyväskyläläisestä kalabiologian opiskelijasta sekä yhdestä tamperelaisesta koneteekkarista. Juho Lavonen lähti Tampereelta Opiskelijapilkkiin, koska kisan järjestäjinä oli kavereita. ”En juurikaan harrasta pilkkimistä. Muutaman kerran talvessa tulee käytyä.” Kuningaskalastajat olivat valmistautuneet kolme tuntia kestävään kilpailuun kerrospukeutumisen ja kahvin lisäksi rentoutumalla edellisenä iltana. Kalansyöttinä he käyttivät kärpäsen toukkia. ”Ne ovat edullisimpia ja nopeita käyttää”, joukkue kehui. KUN KILPAILU alkoi tasan kahdeltatoista, olivat joukkueet jo valmiina hyviksi havaitsemillaan paikoilla. Ensimmäiset reiät oli kairattu jäähän ennen kuin kukaan ehti kissaa sanoa. Kuningaskalastajien jäsen Aapo Kumpulainen sai ensimmäisen kalan miltei saman tien, kun syötti upposi veteen. Parin sentin pituista ahventa seurasi vielä muutama samanlainen, mutta Kumpulainen ei ollut tyytyväinen. ”Liian pientä kalaa. Tahdin pitäisi olla nopeampi ja kalojen isompia, että kisassa pärjäisi”, hän totesi. Muut joukkueen jäsenet kairasivat samalla jäähän uusia reikiä, kun edelliset eivät tuottaneet tulosta. ”Tällä menolla saamme saalista 200 grammaa. Tämän piti olla hyvä paikka”, Kumpulainen harmitteli. Joukkue arvioi, että kisan voitto heltiäisi noin neljällä kilolla. PILKKIMISEN JÄLKEEN tapahtuma jatkui saunomisella Kortepohjassa. Illalla Lillukassa järjestettiin palkintojenjakojuhla, jossa tarjottiin tietysti Kulauksen kalakeittoa. Lillukassa soitti livenä Jyväskylän oma hevibändi Kamala. Järjestäjät olivat tyytyväisiä lopputulokseen lievästä osallistujakadosta huolimatta. ”Kisat menivät todella hyvin. Kaikilla oli hauskaa ja oli mukavaa tutustua uusiin kalastuksesta pitäviin ihmisiin. Kalaa nousi voittajalle yli neljä kiloa, muutenkin kala söi ihan hyvin”, puheenjohtaja Jani Pulkkinen kommentoi. Heidi Tamminen Osallistujakato ei häirinnyt Opiskelijapilkin tunnelmaa KALA & KULAUS ry:n perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi täydet kaksikymmentä vuotta. Puheenjohtaja Jani Pulkkinen paljastaa, että sen kunniaksi aiotaan syksyllä järjestää juhlat. ”Tulossa on kunnon pippalot. Tarjoilemme siellä varmaankin kalakeittoa, kuten meillä on kaikissa bileissä ollut tapana.” Kalaseuran toiminta on vuosien varrella ehtinyt välillä hiipua, mutta nyt mukana on taas innokasta väkeä. ”Pilkki Cupissa oli tänä vuonna 37 osallistujaa”, Pulkkinen laskee. ”Seuralla on yli kolmekymmentä jäsentä. Eniten jäsenissä on vesistöpuolen ja kalabiologian opiskelijoita”, kertoo yhdistyksen kisavastaava Jouni Liedes. Kaksikymppinen kalaseura H EIDI T AMMINEN Aapo Kumpulaisen keskittynyt katse seuraa, mitä jäähän kairatussa reiässä tapahtuu. Taustalla oman kairansa vieressä pilkkii Juho Haatanen. 1. Antti Lehkonen (Lehkoset, Kitee), 4319 g 2. Ari Westermark (Teräsmies ja Prot, K&K), 3560 g 3. Jouni Liedes (H.A.P., K&K), 2723 g 4. Jarno Turunen (DDR, K&K), 2207 g 5. Olli Sivonen (DDR, K&K), 2151 g 6. Jyrki Torniainen (Mulukut, K&K), 1976 g 7. Marko Paloniemi (Mulukut, K&K), 1436 g 8. Matti Kotakorpi (Teräsmies ja Prot, K&K), 1197 g 9. Juho Haatanen (Kuningaskalastajat, K&K), 1122 g 10. Ville Kupari (MKP, K&K), 1054 g 11. Juha Riipinen (DDR, K&K) 988 g 12. Aapo Kumpulainen (Kuningaskalastajat, K&K) 874 g 13. Samuel Grûntler (Vastarannan kiisket, K&K) 807 g 14. Jani Pulkkinen (MKP, K&K) 779 g 15. Jani Valkonen (Kuningaskalastajat, K&K) 777 g Pienimmän kalan (0,8 g) sai Manuel Deinhart. Diversiteettipalkinnon arvonnassa onni suosi Elina Lehkosta. Arvontapullon voitti Jarno Turunen. Opiskelijapilkin 15 parasta
• 7 MY WINTER HOLIDAYS were accidentally combined with viewing a Finnish movie called Perkele! Kuvia Suomesta. I would not recommend watching this film if you wish to stay under impression that life is in general nice and fun. And take some painkillers with you if you decide to watch it. NEVERTHELESS , this movie has some educational potential. I learned from it that I have visited the fourth biggest Finnish city, which is Stockholm, Sweden. Indeed, we probably met more Finns that native Swedes there. The ‘homey’ character of Stockholm was ever reinforced by our fellow-tourists who came by the same ferry from Turku, and who kept appearing on every street corner. As a matter of fact, I was under impression that we heard more Swedish in IKEA in Espoo, than we did in the Swedish capital. When we arrived in Stockholm on Sunday morning at half past six, it was dark, windy, and surprisingly empty. It was literally a deserted city. The old town was quiet and lifeless, and for a couple of hours we had difficulties finding another human being. When finally we met Stockholm natives they turned out to be very friendly. One said ‘good morning’ to us without any reason, and another one, although quite drunk, wanted to share with us some of his beer. THE BEST PLACE in Stockholm is probably the Vasa Museum, which is a perfect example of how to make lots of money out of a major screw-up. Vasa is a beautiful war ship from the 17th century. It was supposed to one of the most magnificent ships in the world, but it sank just after few hundred metres. Apparently there were mistakes in the construction. THAT SHIP WAS built to fight against Poland (we had endless wars with Sweden in the seventeenth century), and the whole museum was full of remarks about Poland being Sweden’s most dangerous and vicious enemy, obviously 400 years ago. That surprised me a little, because I have never though we were dangerous to anybody. I really enjoyed that museum and I just hoped that our ferry to Finland was not built by Swedish constructors. Katarzyna Herd More Finns than Swedes in Stockholm In te r n a ti on a l st u d en t s h a r es h er th o ugh t s on li f e in Fi n la n d. Revi monipakkauksia! Lain mukaan mäyräkoiran osittaminen on kuluttajan oikeus. KAUPOISSA ALKOHOLILAKIA on toteutettu niin kirjavin käytännöin, että halpaa olutta saa paikoin vain todellinen kuningaskuluttaja. Osa kaupoista jemmaa irtopullot takahuoneeseen ja varustaa mäyräkoiralavat ”ei saa repiä” -lapuilla. TESTIRYHMÄÄMME (minua) alkoi alkuvuodesta ihmetyttää kauppojen vaihtelevat käytännöt oluen myynnin suhteen. Laissahan lukee, että ”kahden tai useamman alkoholijuomapakkauksen tai -annoksen tarjoaminen alennettuun yhteishintaan vähittäismyynnissä tai anniskelussa on kielletty”. Kääntäen tämä siis tarkoittaa, että yksittäinen pullo tai tölkki ei saa olla kalliimpi kuin monipakkauksissa. Selvästi ei laissa kuitenkaan sanota, että yksittäispulloja pitäisi olla tarjolla. KYMPISSÄ MENIN tiskille sikspäkin kanssa ja kysyin, eikö minulle tulisi halvemmaksi ostaa nämä kuusi pulloa yksittäin. Tulisi kuulemma. Sanoin, ettei yksittäisiä pulloja ollut, joten voisimmeko sitten lyödä nämä kuusi kassaan yksittäin. Emmepä voineet, mutta sen sijaan toinen myyjä kipaisikin takahuoneesta kuusi irtopulloa. Loppu hyvin kaikki hyvin. TORIN SIWASTA kaipasin kahdeksaa Karhu-pulloa, mutta tarjolla oli ainoastaan mäyräkoiria ja kalliita sikspäkkejä. Myyjä neuvoi ottamaan kaksi pulloa toisesta sikspäkistä. Ei kuitenkaan suostunut lyömään kahdeksaa irtopulloa koneelle, vaan tahtoi maksun sikspäkistä sekä kahdesta irtopullosta. Tiedusteluuni siitä, että eikö tämäkin ostos olisi tullut melkein pari euroa halvemmaksi ehdottamallani tavalla, vastasi myyjä, ettei hän ole laskenut. Olisi tuntunut kiusalliselta jäädä kinaamaan kolikoista, joten annoin olla. ALAKAUPUNGIN R-kioskit sen sijaan saivat lopulta kuppini nurin. Kauppakadulla kiellettiin repimästä pakkausta, kun olisin taas halunnut kolme pulloa jotain, mitä ei yksittäin ollut tarjolla. Kysyin vielä, että eikö minun nyt kuitenkin lain mukaan pitäisi saada. Ei kuulemma varmaankaan, koska näin se on kaikissa R-Kioskeissa. Kipaisin sitten Kauppakadulta Asemakadulle toiseen kioskiin ihmettelemään, että näinkö tosiaan. No näinpä. ”Siinä on rikottu lakia”, toteaa kioskikokemuksistani ylitarkastaja Jan Rosenström Sosiaalija terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen alkoholihallinnon osastolta. No sitähän minäkin ajattelin. Tuo lainkohta nyt kuitenkin on aika ympäripyöreä tämän suhteen? ”Kyllä se on sinne lain perusteluihin ihan selkeästi kirjattu.” Niin, että siellä sanotaan, että mäyräkoiran saa repiä? ”No ei ehkä ihan. Mutta siinä hallituksen esityksessä on kyllä selvästi kirjattuna, ettei kauppa saa kieltäytyä myymästä olutta yksittäin säännöksen kiertämiseksi.” SIISPÄ ÄRISEMÄÄN Rautakirjalle? Mitenkäs nyt suu pannaan? ”Kyllä meiltä yksittäin saa ostaa ja toivotaankin, että ostettaisiin. Asiakas ei saa monipakkauksia repiä, mutta myyjä tekee sen pyydettäessä”, naurahtaa valikoimapäällikkö Toivo Savolainen. No eipä tehnyt kun minä kävin. ”Jaa, täytyy laittaa tytöille viestiä, että muistavat. Tämä on saattanut unohtua siellä”, lupaa Savolainen ja katkaisee seuraavan kysymykseni kyselemällä ystävällisesti kuulumisia Jyväskylästä. No, tässähän tämä. Kevättä odotellessa. Seuraava tuttavallisen kiinnostunut kysymys koskee Jylkkärin levikkiä. Ymmärrän yskän, lepyn ja lohdutan, että melko sekaisin tuntuvat olevan monissa muissakin myymälöissä. Jään miettimään, miten kieroutunut maailma on, kun pikkukaupungin ylioppilaslehden avustaja saa parempaa palvelua pääkonttorin pomoilta kuin – kylläkin ruokkoamattoman juopon näköinen maksava asiakas – kioskin tiskillä myyjättäriltä. Rehellisyyden nimissä pitää lisätä, että tämän jutun kuvauspäivänä ainakin Asemakadun R-kioskilla mäyräkoiran sai jo repiä aivan lain edellyttämällä tavalla. VAIKKA LAKI LOPULTA tulikin juopon turvaksi heräteolutostoksille, on maailmassa vieläkin virhe. Mukavaa olisi tietenkin napata lämpimänä päivänä kioskilta kylmä olut ja nauttia se kävellessä tai istahtaa penkille auringon lämpöön. Siihen paratiisiin kuitenkin toistuvasti luikertelee käärme virkapuvussa ja pamppu vyöllä. Kaupunkien järjestyssäännöt korvannut järjestyslaki kieltää alkoholin nauttimisen julkisilla paikoilla. Puistojen ja niihin verrattavien paikkojen suhteen on tehty pieni varaus. Puistoissa alkoholia saa nauttia ”siten, että nauttiminen sekä siihen liittyvä oleskelu ja käyttäytyminen ei estä tai kohtuuttomasti vaikeuta muiden oikeutta käyttää paikkaa varsinaiseen tarkoitukseensa”. Muotoilu jättäisi varaa vapaamielisemmällekin tulkinnalle, kuin mihin Jyväskylän poliisi on lähtenyt. Viiden hengen porukkamme mölkynheitto ainakin meinasi taannoin keskeytyä Lounaispuistossa, kun poliisilta ei löytynyt ymmärrystä janojuomavalinnallemme. ”Esimerkiksi Kirkkopuistohan on sellainen paikka, ettei siellä periaatteessa voisi juoda ollenkaan”, sanoo komisario Tuomo Korhonen. Tilanteet katsotaan tapauskohtaisesti, mutta selväksi tulee, että nuorisoporukoilta poliisi osaa häiriötä odottaa, joten pullot on paras pitää piilossa. Sallittua nautiskelua voisi olla ”erittäin sivistynyt” piknik viltteineen ja ruokineen. MATKAKALJAN siirtymätaipaleelle ottava saa siis varautua poliisin huomautukseen ja mahdolliseen rikesakkoon, mutta oluen sentään saa halvalla. Kauppiasta tosin ehkä joutuu muistuttamaan siitä, että ”Monipakkauksia ei saa repiä” -kyltti on laiton, ellei samoja oluita ole irtopulloina saatavana. Mikäli asia ei tule selväksi, lupaavat alkoholitarkastajat pyydettäessä käydä kertomassa saman. Jarno Liski Irtopullojen puuttuessa myyjä suostui repimään sikspäkin. R IS T O R A U TA N E N
• 8 ”H yvä, että ilmastostrategiat ovat olemassa ja ovat myös melko päivitettyjä”, Maailman luonnonsuojelujärjestön, WWF:n, ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen kertaa lyhyttä kiitoslistaa yliopiston ja JYYn ilmastotavoitteista. Lisäksi erikoiskiitosta saa JYYn ympäristöopas. ”Se on kattava ja siinä kannustetaan kuluttajia toimimaan”, Auvinen arvioi. P arannuspuolella lista on pidempi. Eniten Auvinen kritisoi tavoitteiden puutetta. ”Strategioista ei löydy konkreettisia päästötavoitteita ja mittareita tilanteen seuraamiseksi”, Auvinen harmittelee. WWF:n mukaan päästöjä pitäisi leikata kolmekymmentä prosenttia vuoden 1990 tasosta 2020 mennessä. Tällaiseen ei yliopisto eikä ylioppilaskunta ole sitoutuneet. ”Yliopiston ainut konkreettinen tavoite tällä hetkellä on estää toimitilakustannusten kasvu, mikä sisältää energiakustannukset, joita valvotaan rakennuskohtaisesti”, yliopiston kiinteistöpäällikkö Esko Korhonen linjaa yliopiston lähetymistapaa. Myös ylioppilaskunnan kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen on samoilla linjoilla säästölinjausten suhteen. ”Rakennuksissa pyritään energiatehokkuuteen esimerkiksi lämmön suhteen, mutta varsinaisia leikkauksia ei ole tehty”, Kääriäinen toteaa. Hänen mukaansa tämä johtaisi huonoon palautteeseen. Vaikka kumpikaan osapuoli ei ole sitoutunut päästöleikkauksiin, puhuu Auvisen mukaan JYYn puolesta laajempi ja yksityiskohtaisempi selvitys eri kohteiden ympäristövaikutuksista. T oiseksi sudenkuopaksi Auvinen nostaa varsinkin yliopiston ilmastostrategiassa näkemyksen puutteen yliopiston yhteiskunnallisesta roolista. Auvinen haluaisi nähdä ylioppilaskunnan linkkinä opiskelijoihin, yliopistot taas tiennäyttäjinä, jotka omaksuisivat ympäristöystävälliset toimintaperiaatteet toiminnassaan. Näin kouluttuisi valveutuneempia tulevaisuuden päättäjiä. ”Nyt tällaisesta ei yliopiston strategiassa ollut minkäänlaista mainintaa”, Auvinen avaa pettymystään. Yliopiston asenne ympäristöasioissa on jokseenkin kaksijakoinen. Yhtäältä yliopistolla on meneillään erilaisia hankkeita toiminnan virkistämiseki. Yliopisto alkaa esimerkiksi palkita energiansäästöstä laitoksia periaatteella ”saat pitää sen, minkä säästät”. Toisessa projektissa opiskelijatyönä yritetään saada kirjasto ja hallintorakennus täyskierrätyksen piiriin. Yliopiston hallintojohtaja Erkki Tuunanen näkeekin ilmastotyössä mahdollisuuden brändin rakentamiseen. Toisaalta hän lähestyy asiaa maltillisesti. ”Tämä on kuitenkin yliopistolle taustatoimintaa.” A uvinen kokee, että ilmasto-ohjelmien taustalla ei ole ollut oikeanlaista asiantuntemusta. Hän kokee, että strategioissa on painotettu ministeriöiden laatimia linjauksia, eikä pohjattu uusimpaan ilmastotieteeseen. Näin varsinkin yliopiston osalta. Auvinen kuitenkin huomauttaa, että ammattikonsultin käyttö ei ole pakollista. ”Tietoa löytyy, jonkun pitää vain perehtyä asiaan”, hän näkee. Myöskään JYYn hallituksen ympäristövastaava Soile Koriseva ei pidä ulkopuolista apua tarpeellisena. ”JYYn ympäristöohjelmaa on ollut laatimassa asiaa tuntevia ihmisiä”, Koriseva luottaa. Yliopiston puolelta kiinteistöpäällikkö Korhonen on varovaisempi. ”Täytyy rehellisesti myöntää, että jotain apua tarvitaan.” Yliopisto aikookin selvittää ulkopuolisia asiantuntijapalveluita. Lisäksi yliopistolla on jo pitkään ollut aikeissa palkata koordinaattori hallitsemaan ympäristöasioiden laajaa vyyhtiä. L opuksi Auvinen tiivistää sekä yliopiston että JYYn ilmasto-ohjelmien ongelmaksi oikeanlaisen hengen puuttumisen. Päästötavoitteiden lisäksi hän haluaisi nähdä enemmän keppi ja porkkana -lähestymistapaa. ”Esimerkiksi vedestä, sähköstä ja paperista voisi tehdä maksullia ainakin tietyn kiintiön jälkeen”, Auvinen luettelee. JYYn Koriseva torjuu ajatuksen. ”Liikkeellepaneva voima on mieluummin ihmisten oma aktiivisuus kuin keppi”, Koriseva näpäyttää. Yliopisto on tässä suhteessa valppaampi. Aiemmin mainittu porkkanamalli rakennusten energiankulutuksesta saa Auviselta kiitosta, mutta se on laiha lohtu lopullisessa arviossa. JYYn niskalenkki on ilmastoasioissa tiukka. ”Ylioppilaskunta ansaitsee arvosanaksi kahdeksan laaja-alaisesemmasta ja yksityiskohtaisemmasta otteesta.”, Auvinen päättelee. ”Yliopistolle annan kuutosen.” JYYn ympäristöohjelma luettavissa JYYn verkkosivuilla osoitteessa www.jyy.fi. Yliopiston ympäristöopas osoitteessa www.juy.fi/hallinto/tilapalvelut/ymparistoopas. ”Oikeanlainen henki pu Teksti: Ville Salonen Kuvitus: Risto Rautanen Esimerkiksi vedestä, sähköstä ja paperista voisi tehdä maksullisia ainakin tietyn kiintiön jälkeen. WWF:n ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen ” Jylkkäri pyysi WWF:n ilmastoasiantuntijaa arvioimaan Jyväskylän yliopiston ja ylioppilaskunnan ilmasto-ohjelmat. Toinen pärjäsi hyvin, toinen ei.
• uuttuu” KESKI-SUOMEN opiskelija-asuntosäätiön keväällä 2006 aloittama energiansäästökampanja on tuottanut hyviä tuloksia. Koasin toimitusjohtaja Matti Tanskanen uskoo, että säätiön tavoittelema kymmenen prosentin energiansäästö saavutetaan kuluvana vuotena. Kiitoksena Koas ei tarkista vuokratasoja tänä vuonna. ”Olen todella tyytyväinen ja kiitollinen asukastoimikuntien aktiivisuuteen asiassa”, Tanskanen myhäilee. Säästökampanja koostui kahdesta osasta. Eri asuntokohteiden välillä järjestettiin kilpailu, jossa kamppailtiin kolmen kuukauden aikana isoimmista säästöistä. Voiton nappasi Hospan asukastoimikunta. Lisää tuloksia haetiin huumoriin nojanneella tiedotuskampanjalla. ”Kun näin, että toimiston työntekijät kauhistelivat, tiesin, että nyt on saatu oikeanlainen paketti”, Tanskanen muistelee. SÄÄSTÖTOIMENPITEET tulivat tarpeeseen, sillä Koasin vuokraan sisällytetty energialasku oli johtanut vastaavia asuntokohteita korkeampaan kulutukseen. ”Nyt kulutus saatiin normaalitasolle”, Tanskanen lupaa. Tanskanen ei osaa sanoa, kuinka paljon säästöstä tuli asukkaiden muuttuneista toimintatavoista mikä taas energiatehokkaista laitteista. Ilmastotyön lisäksi energian säästö on ollut erityisesti tapetilla nousseiden energiakustannusten vuoksi. Tanskanen huomauttaa, että vaikka säästöjä tehtiin paljon, varsinaista voittoa siitä ei kertynyt. Hän uskoo myönteisen kehityksen jatkuvan. Energiansäästökampanjasta on valmisteilla myös gradu, josta haetaan uusia vinkkejä lisäsäästöihin. Koasin hurtti huumori tehosi kulutusvimmaan Tule hyvä kakku O lin yllättynyt, kuinka paljon yliopistolla ja ylioppilaskunnalla on suunnitelmia ilmastotyön eteen. On konkreettisia tekojakin. Toisaalta yhtä järkyttävää oli oppia, että tiukempaa otetta kaivataan. Pitäisi tarjota keppiä ja porkkanaa. Joku haukkuu sen ekofasismiksi, osaa ei ehkä edes kiinnosta koko asia. Näyttää kuitenkin siltä, että ilmastotalkoissa ei riitäkään, että tekee enemmän kuin muut. Kiintiöt on täytettävä kuin suunnitelmataloudessa konsanaan. Muuten ollaan lirissä. Pääongelmaksi näen meidät kontrollin puutteessa elävät normaalit tallaajat. Harva haluaa muuttaa tapojaan, jos ei ole pakko. Itse ainakin olen huomannut sen vaikeaksi. Yhteiskunta ei kiitä näissä asioissa valveutuneita. Tosiasia on, että pieni osa on havahtunut, moni jatkaa vanhaan malliin. Dire Straitskin sen tiesi: “We only have one world but we live in different ones”. Oudolla tavalla vieläkin mietityttää, mitä väliä on, mitä yksilönä teen. Ehkä meidät rivikansalaiset tulisi herättää tule hyvä kakku -hengestä ja takoa ilmastonmuutos päähän samalla mentaliteetilla ja teholla kuin EU, euro – ja hyvää vauhtia Nato. Niissä päättäjillä on osaamista ja tahtoa riittänyt. Ville Salonen
• 10 Kuvannut ja koonnut: Risto Rautanen
• 11 Ben Fong-Torres & The Doors THE DOORS Ensimmäinen virallinen kirja hypnoottisesta bändistä . Laajenna tajuntaasi! ovh 38 ? Frédéric Strauss ALMODÓVAR ON ALMODÓVAR Värikylläinen haastattelukirja intohimon kuvaajasta ja elokuvistaan. Sido minut! Lue minut! ovh 32 ? Alice Cooper – Keith & Kent Zimmerman ALICE COOPER, GOLFHIRVIÖ Sokkirokin isän päätön tarina deekikseltä greeneille . ovh 29 ? Leaf & Sharp KISS – MASKIN TAKAA Kiss ei ole rockbändi. Kiss on uskonto. Maskin takaa on tämän uskonnon raamattu. ovh 20 ? WWW.LIKE.FI Iso Roobertinkatu 20, Helsinki SEMINAARINPUISTOSSA Oppion ja Aallon pikatien välissä kasvaa alueen ainoa hevoskastanja (Aesculus hippocastanum), jonka sanotaan menestyvän EteläSuomessa vyöhykkeillä 1–2 (Jyväskylä kuuluu 3-vyöhykkeeseen) ja kasvavan noin 100–300-vuotiaaksi. Balkaninhevoskastanjan silmut ovat isoja (3,5 cm) ja tahmeita. Lehdet ovat hyvin suuria (20–30cm), pitkäruotisia ja sormilehdykkäisiä. Kartiomainen, yksikotinen kukinto (20–30cm) kesäkuussa on pysty ja valkoinen. Piikkipallomaisessa hedelmässä on yksi tai kaksi ruskeaa pähkinämäistä – ihmisravinnoksi kelpaamatonta – siementä, jotka itävät syksyllä kylvettyinä hyvin. Hevoskastanja tuotiin Ruotsiin 1600-luvulla. VARJOYRTTI (Pachysandra terminalis) on maanmyötäisesti rönsyillen kasvava, ainavihanta varpukasvi, joka kukkii huomaamattomin, vihertävänvalkoisin kukin toukokuussa. Viime aikojen kuuluisimmat varjoyrtit istutettiin Helsingin Diana-puistoon alueen peruskorjauksen yhteydessä elokuussa 2007. Myrkyllistä varjoyrttiä kasvaa Seminaarinpuistossa muun muassa Opinportin vieressä olevassa liikenteenjakajassa, jossa se ilmeisesti kärsii liiasta valosta ja emäksisestä maasta, sillä se on niin sanottu kalkinkarttaja. Pertti Pyhtilä Sarjassa esittelemme kevään aikana Seminaarinpuiston kasveja. Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisen puutarhan historia alkaa 125 vuoden takaa, kun ensimmäiset tiilirakennukset valmistuivat 1883 ja Helsingin kaupunginpuutarhuri L. A. Jernström suunnitteli niiden ympäristöön romanttisen ja luonnonmukaisen maisemapuutarhan. Hevoskastanja ja varjoyrtti / vuosi Seuraava Jylkkäri ilmestyy maanantaina 21. huhtikuuta P E R T T I P Y H T IL Ä Varjoyrttiä kasvaa Opinportin vieressä olevassa liikenteenjakajassa. Uusilla monitoimikoneilla skannatut tiedostot ovat muiden käyttäjien ladattavissa. VIIME VUONNA uusittuun yliopiston tulostusjärjestelmään on jäänyt pulma, jonka takia kaikki monitoimilaitteilla skannatut tiedostot ovat kenen tahansa ladattavissa. Skannattuaan kuvan kone lähettää käyttäjän sähköpostiin tiedon www-osoitteesta, josta kuvan voi käydä kopioimassa omalle koneelleen. Skannatut tiedostot jäävät kyseisen laitteen kovalevylle vuorokauden ajaksi, jonka jälkeen ne poistetaan automaattisesti. Tänä aikana tiedostot ovat kenen tahansa ladattavissa, ellei niitä käy tuhoamassa käsin. Ongelma juontuu siitä, että tulostinkopiokoneita ei ole saatu toimimaan täydellisesti yhteen yliopiston tietoverkon kanssa. ”Skannausta ei ole voitu järjestää kuten alunperin oli tarkoitus, jolloin tiedosto voitaisiin osoittaa suoraan käyttäjän omaan kotihakemistoon tai suoraan sähköpostiin”, sanoo painopäällikkö Ilpo Viitala Jyväskylän Yliopistopainosta. Ongelma koskee vain skannausta, ei kopioimista tai tulostamista. TULOSTUSJÄRJESTELMÄSTÄ vastaava yliopistopaino on neuvotellut yksityisyysongelman ratkaisemisesta tietohallintokeskuksen ja laitteet toimittaneen Ricohin kanssa viimeksi maaliskuun alkupuolella. ”On tietty sovellusmahdollisuus, jolla se voitaisiin saada ratkaistua, mutta siitä ei ole vielä varmuutta. Kukaties kevään kuluessa, mutta varauksella”, Viitala sanoo. Tällä hetkellä ainoa varmasti tietoturvallinen tapa skannata tiedostoja on käyttää mikroluokista löytyviä tietokoneisiin kytkettyjä skannereita. Olli Sulopuisto Skannaukset näkyvät kaikille R ISTO R AUTANEN Kaikki uusien monitoimikoneiden käyttöön liittyvä tieto ei ole vielä kulkeutunut jokaiselle opiskelijalle.
• Yle lähettää jyväskyläläisopiskelijoiden elokuvan. Sketsisarjakin on tulossa. HUUDA HEP kuulleessasi ohjelman, joka naurattaa: Manne-tv, Epilaattori, 6päck... Eikö naurata? Kesällä lähetetty, vuoden alussa uusittu ja parhaillaan pyörivä sketsisarja ovat kolme esimerkkiä siitä, mitä Ylen tv-kanavien ”viihde” on viime vuosina valitettavan usein ollut. Täysosumilla ei ole ruudussa juhlittu. Nyt Ylellä pääsee yrittämään joukko jyväskyläläisopiskelijoita. Jari ja Jukka Varsaluoman, Teemu Kontoniemen ja Jukka Mäntylän käsikirjoittama, miesohjelmia parodisoiva Mäx – Miesten kanava voitti Yle Extralla viime vuoden lopulla lähetetyn Sketsiklinikan. Yhdessä muutaman muun nuoruudenkaverin kanssa he muodostavat Huba-ryhmäksi itseään kutsuvan joukkion. ODOTUKSET HEIDÄN suhteensa ovat korkealla ainakin valtion televisioyhtiössä. ”Palkintona Sketsiklinikassa piti olla, että he saavat Ylen kaluilla tehdä Ylen ohjaajan kanssa ohjelmaa, mutta ei meillä ole heille mitään opetettavaa. Muutamat voittajien sketsit ovat hauskempia kuin mitä meillä on pitkään aikaan ruudussa nähty”, Ylen viihdetoimituksen tuottaja Jussi Tuominen äityi kehumaan Tampereen ylioppilaslehdessä Aviisissa helmikuussa. Sketsiklinikan voittajat pääsevät ruutuun nopeammin kuin olisivat uskoneetkaan. Kisan jälkeen Tuominen surffaili ryhmän nettisivuilla ja löysi vuonna 2005 julkaistun Huba4-elokuvan. Tuottaja tuumasi sen olevan julkaisukelpoinen ja osti leffan lähetysoikeudet. 48-minuuttinen pätkä esitetään TV2:ssa kevään aikana, mahdollisesti jo huhtikuussa. MYÖS SKETSISARJA on tulossa. Vaikka Yle Extra -kanava ja sitä myöten Sketsiklinikan voittajille räätälöity paketti menivät alta, Huba-ryhmä tekee sarjan. ”Se tehdään varmasti. Huba4:n tv-oikeuksista saatiin pesämuna, jolla päästään eteenpäin”, Jari Varsaluoma kertoo. ”Nyt neuvotellaan, miten se tehdään. Esimerkiksi saadaanko käyttöön Ylen kalustoa ja puvustoa”, velipoika Jukka täydentää. Pilottijakson käsikirjoituksen pitäisi olla valmis kuukauden sisällä. Ryhmällä on selvä visio, millaista sketsiviihdettä he haluavat ruutuihin tuoda. ”Tiiviimpää ja nopeatempoisempaa. Jakson pituus voisi olla sellainen 15–20 minuuttia”, Jari Varsaluoma kertoo. Kohderyhmäkin on selvillä. ”Sellaisille ADHD-nettiajan ihmisille. Lyhyet pätkät sopivat nettiinkin”, Jukka naureskelee. HUBAN YDINRYHMÄ muodostuu Jyväskylässä opiskelevista nuorista miehistä. Käynnissä on opintojen loppuvaihe: Jari Varsaluoman tietojenkäsittelytieteen gradu on esitarkastuksessa ja tiedossa on tutkijan pesti Tampereen teknillisessä yliopistossa, Jukka yrittää saada pelitutkimusta käsittelevän gradunsa valmiiksi ja Huban musiikista vastaavan Timo Alhon fysiikan iso G on sekin työn alla. Ryhmän tunnetuin nimi lienee stand up -koomikkona tutuksi tullut Kontoniemi, joka hänkin panostaa tällä hetkellä opintoihinsa valmistuakseen matematiikan opettajaksi. Porukan juuret ovat Alavudella, jossa ryhmä videoi ensimmäisen elokuvansa jo lukioaikoina. Nyt jalka on tukevasti Ylen oven välissä, mutta ryhmä vakuuttaa tossujen pysyvän maassa. ”Meillä on tietty vilpittömyys säilynyt”, Jukka Varsaluoma miettii. Hän jatkaa, että viihdeammattilaisen elämä olisi tietysti pikkupoikamainen haave. Isolle osalle ryhmästä kyseessä on kuitenkin vain harrastus, joka pitää eri puolille Suomea muuttaneen kaveriporukan kasassa. Eteenpäin pyrkiminen tarkoittaa silti, että eurojenkin on liikuttava. ”Raha pilaa paljon, mutta sitä pitää olla, että voi näyttää hyvältä tv:ssä. Se maksaa”, selvittää Jari Varsaluoma. Huban taustalle on paisuvien talousasioiden vuoksi perustettukin yhdistys Viihdereaktori ry. NUORTEN MIESTEN toivotaan tuovan viihdetaivaalle uusia tuulia, mutta mitkä ovat heidän omat esikuvansa? ”Studio Julmahuvi on parasta Suomessa – edelleenkin”, linjaa Jari Varsaluoma. ”Ja Monty Pythonit. Brittihuumori ylipäätään”, jatkaa Jukka. Alho lisää listaan vielä Velipuolikuun. Näiden ohjelmien kulta-ajasta on vierähtänyt jo tovi. Uusille yrittäjille on siis tilaa. Iiro-Pekka Airola toimittaja@jyy.fi Sketsiklinikan voittaja Mäx – Miesten kanava sekä Huban neljä elokuvaa nähtävissä ryhmän nettisivuilla osoitteessa www.huba.fi. Narkomaani opiskelee yliopistossa vain aineopintoja. KULTTUURI Jyrock Ilokivessä viikonloppuna Suomen suurin sisäfestivaali Jyrock järjestetään tulevana viikonloppuna 11.–12.4. Ilokiven ovet aukeavat molempina iltoina klo 19.30 ja meno jatkuu yökolmeen asti. Tarkempi ohjelma osoitteessa www.jyrock.fi. Ennakkolippuja on myynnissä vielä perjantaihin asti levykauppa Äx:ssä (Väinönkatu 7). Nettimyynti Jyrockin sivuilla loppuu jo tiistaina 8.4. Tarkasta lipputilanne Jyrockin sivuilta. Ovelta myynnissä on vain yhden päivän lippuja rajoitettu määrä. Maksuvälineenä kelpaa vain käteinen. JYYn jäsenet voivat ostaa lippuja ennakkoon yliopiston ennakkomyyntipisteistä klo 11–14: ma 7.4. MaA ti 8.4. Kirjasto, ke 9.4. Agora, to 10.4. Ilokivi. 12 ADHD-sukupolven sketsimestarit pääsevät ruutuun R ISTO R AUTANEN Jukka Varsaluoma, Timo Alho, Jari Varsaluoma ja muut Huba-ryhmäläiset haluavat tehdä pesäeron vessahuumoriin. Raha pilaa paljon, mutta sitä pitää olla, että voi näyttää hyvältä tv:ssä.” Jari Varsaluoma ”
• 13 Jarkko Martikainen: Yhdeksän teesiä Like YUP:n laulaja-lauluntekijänä sekä entisen Kirja A & Ö -televisio-ohjelman vakiovieraana tutuksi tulleen Jarkko Martikaisen kynä on ollut viime vuosina ahkerassa käytössä. Bändin kanssa ja soolona tehtyjen levyjen lisäksi hän on innostunut myös kirjailijana. Ensimmäinen teos, vuonna 2005 julkaistu novellikokoelma Pitkiä piikkejä ja muita kertomuksia sai hyvän vastaanoton. Tänä vuonna ulos tullut runokirja Yhdeksän teesiä jatkaa jo Martikaisen Pitkistä piikeistä ja laululyriikoista tuttuja teemoja. Riepoteltavina ovat ihmisen ahneus, jatkuva tyytymättömyys ja tunne elämän tyhjyydestä. Joistakin sanavalinnoista muistuu mieleen yhtymäkohtia YUP:n kappaleiden lyriikkaan, mutta runokirjan muoto on mahdollistanut Martikaiselle sellaiset ratkaisut, jotka eivät laulumuotoon puserrettuina onnistuisi. Martikaisen tuotantoon tykästyneet eivät pety. Arkielämästä tehdyt, absurdejakin piirteitä saavat huomiot elävät myös Yhdeksässä teesissä. Monet asiat sanotaan suoraan ja kaunistelematta, mutta teoksesta löytyy myös herkiksi rakkausrunoiksikin laskettavaa materiaalia. Tietyllä tekijän huomioon ottavalla vinkkelillä katsottuna, toki. Iiro-Pekka Airola ”Osuu omalla tavallaan.” A Leijapoika Ohjaus Marc Foster, käsikirjoitus David Benioff, pääosissa Khalid Abdalla, Atossa Leoni, Shaun Toub, Zekeria Ebrahimi, Ahmad Khan Madmidzada. Leijapojan päähenkilöt ovat kaksi nuorta afgaanipoikaa, yläluokkaisen liberaaliperheen ainoa lapsi Amir (Zekeria Ebrahimi) ja heidän palvelijansa poika Hassan (Ahmad Khan Mahmidzada). Erottamattomat ystävykset lennättävät leijoja, kertovat tarinoita ja käyvät elokuvissa 1970-luvun Kabulissa. Mutta taivaalle kerääntyy tummia pilviä. Hazara-heimoon kuuluvaa Hassania kiusataan ja mullahien valta kasvaa. Arka Amir pettää lopulta sekä itsensä että ystävänsä luottamuksen. Vuosia myöhemmin hän saa puhelun vanhalta perheystävältään Rahim Kahnilta. ”Tule kotiin”, Kahn pyytää. ”Teot voidaan sovittaa.” Ja sovituksesta tässä on kyse. Leijapojassa tarina on valettu Hollywoodmuoteista perinteisimpään, jossa jokaisen ihmisen sisällä on hyvyyden siemen. Eihän Amir tietenkään voi jättää kotimaataan kokonaan taakseen. Tiukan tarkkailevaa otetta odottaneet tulevat pettymään, sillä ohjaaja Marc Forster ja käsikirjoittaja David Benioff ovat uppopaistanut elokuvan sentimentaalisuudessa. Tosin kirjaa lukemattomana en uskalla arvata, miten paljon syytä pitäisi kaataa Khaled Hosseinin romaanin päälle. Leijapoika on tiukasti pudottu kudos, jossa yksikään lanka ei jää irralleen ja jokaiselle teemalle on löydetty visuaalinen symboli. Niistä tärkein on tietenkin leijakisa, joista on tehty tietokone-efekteillä kauniita, vauhdikkaita ja jännittäviä. Olli Sulopuisto ”Koskettava ja sentimentaalinen tarina sovituksesta.” David Harvey: Uusliberalismin lyhyt historia Vastapaino Uusliberalismia ja globalisaatiota kriittisesti tarkastelevia suomenkielisiä esityksiä näyttäisi tipahtelevan kustantamojen koneistoista kiihtyvää tahtia. Kritiikille on tilausta, koska kaikki eivät ole vallitsevaan hegemoniaan tyytyväisiä. Tamperelainen Vastapaino tarjoaa tälle keväälle professori Harveyn tiiviin analyysin uusliberalismin 30-vuotisesta temmellyksestä. Harveylle uusliberalismi on ensisijaisesti poliittinen projekti, jonka tavoitteena on luokkavallan – taloudellisen eliitin valta-aseman – palauttaminen. Tekijä jäljittää uusliberalismin synnyn ja kehittymisen vaikutusvaltaisten talousajattelijoiden ajatushautomoihin sekä läntisiin huippuyliopistoihin. Teoksen vahvuutena on uusliberalismin oikeutuksen ja käytännön toteutumisen alueellisten erojen analyysi sekä ”finansoitumisen” kritiikki. Kärsijänä kaikkialla on ihminen. Kirjan sopiva poleemisuus ja spekulatiivisuus tekevät siitä mielekästä luettavaa. Toisaalta tiivis esitys ei ole säästynyt toistoilta, eivätkä sen lopuksi tarjoamat vaihtoehdot ole tyydyttäviä. Tekijä kannustaakin jatkotutkimuksen, suoraa toimintaa unohtamatta. Tero Toivanen ”Vallitsevan hegemonian kehityksestä” 2. Maanantai: Vinyyli (Amusia 1996) Housena ja teknona tunnettu elektroninen tanssimusiikki löi Suomessa läpi 1990-luvun alkuvuosina. Uusiin konesoundeihin alettiin pian yhdistää popin ja iskelmän elementtejä, joten tuloksena oli suomenkielinen tanssipop. Sen kirkkaimpia tähtiä olivat helsinkiläinen Aikakone ja pohjanmaalainen Movetron, ja niiden perässä tuli joukko muita yrittäjiä. Keski-Suomen lippua pitivät korkealla Hausmylly Viitasaarelta ja 2. Maanantai Muuramesta. 2. Maanantai sovelsi Suomeen Keski-Euroopan hittibändeiltä tuttua konseptia, jossa mies räppää kappaleiden säkeistöt ja nainen laulaa kertosäkeet. Yhtye nousi valtakunnalliseen suosioon reggaepoljentoisella kappaleella Mixet tahdo olla munkaa? ja julkaisi sen siivittämänä kaksi pitkäsoittoa. Niistä jälkimmäinen, Vinyyli, jäi yhtyeen viimeiseksi. Sen verran huono se onkin, ettei asia ole mikään ihme. Vinyyli on keskieurooppalaisille esikuvilleen uskollista europoppia, jossa on mukana kaikki tyylilajin oikeat elementit, mutta vähän – tai oikeastaan aika paljonkin – huonommin tehtynä. Konetaustat ja kappaleet toimivat jotenkuten, mutta kolkko naislaulaja ja aneeminen räppäys eivät. Ei ole ihme, että tällaisten levyjen jälkeen monet luulivat pitkään, ettei suomen kieli sovi rappiin lainkaan. YouTubesta löytyvä video kappaleesta Mixet tahdo olla munkaa? on mainio ajankuva 1990-luvun alusta, jolloin miehillä oli flanellipaidat ja naisilla farkkuhaalarit. Kyseisen kappaleen “Mullon Harrikka ja Ray-Banit ja lentäjänlakki” -rivi muodostui enteelliseksi, sillä 2. Maanantain räppäristä tuli myöhemmin jyväskyläläisen optikkoliikkeen omistaja. Naislaulajan myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa. Hausmylly, Movetron ja Aikakone ovat tehneet viime vuosina comebackin, mutta 2. Maanantai ei syystä tai toisesta ole vielä palannut. Edellä mainitun joukon jatkona se menisi mainiosti, joten ehkä niin vielä tapahtuu. Mikko Mattlar Sarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä. DIVARIN HELMI Maanantaikappale Leijapojassa leijat lentävät Kabulin yllä. A Murmansk: Chinese Locks Around Your Neck Näillä hetkillä debyyttialbuminsa julkaiseva Murmansk rakentaa musiikkinsa vahvoin rummuin säröilevän sähkökitaran ja basson rinnalle voimakkaaksi tunnelmaksi. Laulusta huolehtii vihaisen kuuloinen naissolisti, joka tuo tyylissään hetkittäin mieleen Shirley Mansonin. Avaruutta ja eteerisyyttä lisäävät efektit tekevät lopputuloksesta huolitellun kokonaisuuden. Kymmenen kappaleen levyllä teema on läpikotaisin selkeä sanoituksia myöten: mahtipontisuutta, epätoivoa ja aggressiota viljellään niitä kaipaaville suoraviivaisilla elementeillä kuin hunajaa ikään. Tämä yhtenäisyys on kuitenkin vaarana kääntyä itseään vastaan, kun kuuntelijan tunnetilat eivät seuraakaan tarpeeksi kuuliaisesti valmiiksi piirrettyjä uria pitkin. Itse lähtisin levyn jäljiltä ennemminkin odottamaan livekohtaamista, jolloin uskon bändin intensiivisyyden tavoittavan sellaisiakin, joiden peruskuuntelutottumuksiin eivät tämän genren tunnelmat tehoa. Sanna Mattila ”Voimakaspiirteistä ja mahtipontista tunnemaalailua.”
• Ei Savonlinnassa suurempaa vikkoo oo, mitä nyt ne helevetin turistipellet kesällä, mualtapako ja tietysti kierot paikalliset, joista nyt ei ota pirukaan selevää. Savonlinnassa liikkuvan kannattaa pittää mielessä, että vastuu siirtyy aina kuulijalle (tai lukijalle). Savonlinnassa on iha turha yrittää suunnistaa paikallisten ohjeilla yhtään mihinkään. Kukkaan ei tiiä katujen nimiä, tärkeemmät paikat kulukoo kansan suussa käsittämättömillä lempinimillä. Kaupungintalo tunnetaan Äkkivääränä – mikä kertookin kaiken tarpeellisen kaupungin poliittisesta tilanteesta. Onneks kaupungin johossa ei oo ennää ihan niin seleviä tapajuoppoja kun mihin on aikasemmin totuttu. Savonlinnaan kesäturistiksi saapuvan ois parempi pittää mielessä, että torillehan ei sitten piäse iliman Oopperajuhlien kulukuläpysköitä. Tai jos ei semmonen onnistu, niin ainaki kysseisen tapahtuman lokolla varustettu kassi pittää löytyä. Samalla turisti luo itestään intellektuellin ja kultturellin kuvan ja tarjoo paikallisille tuas vähän lissee naurun aihetta. Savonlinnan murre ei oo savvoo eikä karjalaa vuan jottain siltä väliltä. Meitä ei talvella palele vuan palentaa ja vaikka ”svenskatalandebättrefolk”-turistit sanos mitä, niin lörtsysanalla ei oo ruma kaiku! Kaikkee sitä torilla kuulee... Linkkilinjoja kaupungista löytyy neljä ja joka paikkaan piäsöö kunhan vuan kärsivällisyyttä piisaa. Vaihtoehtoinen liikkumismuoto elikkäs pyöräily ois muuten iha näpsäkkää, mutta turistit ei tunnu tajjuuvan, mitä pyöräkaista tarkottaa ja sillat aukee aina just sopivasti. Siinä onkin yks Savonlinnassa liikkumisen ihanuuksista; kun yks helevetin purjevene nostattaa kaupungin tärkeemmän sillan kesäaikaan kerran tunnissa, niin uimalla oisit jo perillä. Kyllä Savonlinna kuitenkin kehittyy ja kasvaa: männävuonna suatiin uus ABC-huoltsikka ja liikenneympyrä kaupan piälle. Se oliki asukkaitten itsetunnolle tärkee kohotus, kun ei ennää tarvii juvalaisten kahta ympyrää kyrräillä. Niin, ja onha meillä se linnaki. Henna ja Tiina Kupiainen Kirjoittajat ovat syntyperäisiä savonlinnalaisia ja olleet oopperajuhlilla töissä vapaaehtoisina 10 vuotta. POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: To 10.4. Kiuas + myGrain. Pe 11.4. Rattus + Lyijykomppania + Jyrock. La 12.4. Hanoi Rocks + Jyrock. Ke 16.4. Lännen-Jukka Trio. To 17.4. Lutakko GO-GO-GO!!!: Astro Can Caravan. Pe 18.4. Poets of the Fall. La 19.4. Rumba -kiertua: Lapko + I was a teenage worshipper. + Samae Koskinensoolo. Bar 68: Ke 9.4. Timo Rautiainen. Pe 11.4. Collarbone. La 12.4. Tuoni + Godsplague. Pe 18.4. Absoluuttinen Nollapiste. La 19.4. Private Line. Poppari: To 10.4. Astrid Swan. Pe 11.4. Uusio-orkesteri. Ke 16.4. Pauli Hanhiniemi & Hehkumo. To 17.4. Kolmen tähden festivaali. Pe 18.4. Ilmavoimien Big Band. La 19.4. Somethin´Else: Janna. Su 20.4. PraesensKlubi: Triade & Mikko Innanen. Vakiopaine: Pe 11.4. Irish Mixture. To 17.4. Maritta Kuula & Laura Sippola. La 19.4. Darling. Jyväshovi: Ti 8.4. Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty. Ti 15.4. TT Purontaka & Tähtitaivas. Katse: Pe 11.4. Myth of Autumn. La 12.4. No Sweat. Pe 18.4. Rockin Blue Collars. La 19.4. The Ruby Foos. NÄYTTELYT Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – Arkkitehti. Galleria: Samuli Naamanka taidetta ja teollisuutta. Jyväskylän Taidemuseo: Holvi: Mitkat. Holvi alagalleria: John Court Drawings John Court Piirustuksia. Keski-Suomen Museo: Perusnäyttelyt Keski-Suomi – maakuntako sekin on? Jyväskylä – kaupunkiko sekin on? Puutarhakutsut Kuvataidekoulun kevätnäyttely. 12.4. alkaen Juhani Saksa -veistoksia. Suomen käsityön museo ja Suomen kansallispukukeskus: Aikamatka käsityön historiaa, Käsityössä elämän tuntu ja Komeasti juhlaan tämän päivän kansallispuvut. Ateljeepukuja. Juhla-asuja Haiharan museosäätiön kokoelmista ja Helén Hirvelältä. Galleria: Karajan. Näytön Paikka: Ajasta toiseen Sirpa Kalliokoski ja Katri Rytsy. Kujalla: Elävä kansallispuku – kansallispukuperinne Virossa. TEATTERI Jyväskylän kaupunginteatteri: Ti 10.4. Kuka pelkää noitia klo 12. To 10.4. Kuka pelkää noitia klo 18. Pe 11.4. Kuka pelkää noitia klo 12. Yksinen klo 19. Aina joku eksyy klo 19. La 12.4. Kuka pelkää noitia klo 13. Mimmi lehmän seikkailut klo 18. Viulunsoittaja katolla klo 19. Ma 14.4. Tanssipäivän näytös klo 19. Ti 15.4. Doktor Glas klo 19. Ke 16.4. Mimmi lehmän seikkailut klo 10 ja klo 18. To 17.4. Mimmi lehmän seikkailut klo 10. Yksinen klo 19. Aina joku eksyy klo 19. Pe 18.4. Yksinen klo 19. Aina joku eksyy klo 19. La 19.4. Kuka pelkää noitia klo 13. Mimmi lehmän seikkailut klo 18. Viulunsoittaja katolla klo 19. Huoneteatteri: Pe 11.4. Jäniksen vuosi klo 19. La 12.4. Jäniksen vuosi klo 19. Su 13.4. Jäniksen vuosi klo 15.pe 18.4. Sattuipa kerran Huoneteatterissa tarinateatteria 50 vuoden varrelta klo 19. Su 20.4. Wäkewää balladeja, arkkiveisuja ja rekilauluja. Vakiopaine: Vakiopaine Teatteri: Kertoi tulleensa petetyksi. La 12.4. klo 19. Ke 16.4. klo 19. La 19.4. klo 19. ELOKUVAT: Toveruus: 7.4. Souleymane Cissé: Yeelen (1987). 14.4. Idrissa Ouedraogo: Samba Traorén lyhyt onni (1992). ITDynamon auditoriossa maanantaisin klo 19. Elokuva-arkisto: 9.4.. Zhang Yimou: Ju Dou – Kelletty rakkaus. 16.4. Jules Dassin: Rififi. IT-Dynamon auditoriossa keskiviikkoisin klo 18. Menovinkit osoitteeseen jylkkari-menot@jyy.fi MENOT 7.4.–20.4. 14 Papukaija (Psittacidae) Ti 8.4. klo 19 Todd Haynes: I'm Not There (USA 2007) K-11 Miten kertoa Bob Dylanista? Mies ja myytti ovat sekoittuneet aikaa sitten ja sitä paitsi suoran elämäkerran kertominen olisi hankalaa, kun kohde on tehnyt parhaansa pysyäkseen määrittelemättömänä. Todd Haynesin I'm Not Theressä lähestytään Robert Zimmermanin monimuotoisuutta käsittelemällä hänen elämäänsä ja teoksiaan kuuden eri Dylanin/näyttelijän voimin. Musiikkikin on cover-versioita. Lopputulos on epälineaarinen mosaiikki, joka auennee parhaiten Dylanin elämän käännekohdat jo tunteville. Ennen esitystä kuullaan alustus elokuvamusiikkiakin tutkineelta FT John Richardsonilta, joka työskentelee Suomen Akatemian akatemiatutkijana. Ti 15.4. klo 19 Wong Kar-Wai: My Blueberry Nights (Hongkong/Kiina/Ranska 2007) K-13 Todd Haynesin tavoin Wong KarWai on niitä elokuvantekijöitä, joille tarina ei tunnu aina olevan elokuvan tärkein asia. Sopivasti annosteltuna se on juuri oikea vastalääke Hollywoodin täydellisen pyöreiksi hiotuille pläjäyksille. My Blueberry Nights on hongkongilaisen auteurin ensimmäinen Yhdysvalloissa tehty elokuva, sekoitus Wong Kar-Wain omimaa suurkaupungin neonestetiikkaa ja road movieta, tuota amerikkalaisista genreistä amerikkalaisinta. Norah Jonesin esittämä Elizabeth etsii epäonnisen parisuhteen jälkeen itseään niin Jeremyn (Jude Law) pyörittämästä kahvilasta kuin toiselta puolen mannertakin. Kohtaukset liittyvät toisiinsa vain löyhästi, mutta väliäkö sillä, kun matka on näin vetoava? Darius Khondjin elokuvaus on komeaa kuin mustikkapiirakka. Olli Sulopuisto kampus kino Kirjoittajat purkavat traumoja kotipitäjästään – omalla murteellaan. Saimaan helmi? V ALTTERI K UOPPALA KESKIVIIKKONA 9. huhtikuuta kello 20 alkaen järjestetään jo viidettätoista kertaa perinteikäs ja aina erilainen Runon ja viinin ilta ravintola Rentukassa. Kortepohjan ylioppilaskylän vapaa-aikasihteerin Mari Lähteenmäen mukaan kyseessä onkin eräänlainen juhlavuosi. Illassa esiintyvät runoilijat Anja Erämaja ja Ismo Puhakka. Musiikkitarjonnasta vastaavat Laivue, Piippu ja Korteforte. Viiniarvostelijana toimii Nico Holmberg. Tilaisuutta juontamaan saapuu kandidaatti Vahvanen. Esitykset alkavat klo 21 alkaen. Perinteiseen tapaan illan Open mic -osuudessa on oletettavasti kuultavissa on myös paljon Kortepohjan omia runoilijoita ja innokkaita esiintyjiä. Risto Rautanen sivari@jyy.fi Runon ja viinin ilta Rentukassa Jylkkäri ilmestyy tänä keväänä vielä kaksi kertaa: ma 21.4. & ma 5.5. Vanhoja lehtiä voit lukea verkossa: www.jylkkari.fi
• 15 LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11 – 16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.fi/ruokalista.php Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,30 e – muut 5,20 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 43,00 e, muille 52,00 e. MA 7.4. Kukkakaalilasagnette Paistettu kalaleike, sitruunakastike Keitetyt nakit, perunasose Broileri-kookoskeitto TI 8.4. Herkkusieni-kasvisohukaiset Lohipyörykät Chili con carne KE 9.4. Kesäkurpistaherkku Mausteinen broilerpata Porsaanleike, sinappikastike TO 10.4. Purjo-perunavuoka Kalamurekepihvi Curry-porsaskastike PE 11.4. Ilokivi suljettu Jyyrockin valmistelujen vuoksi MA 14.4. Bataattisosekeitto Broilerpastapaistos Jauhelihapihvi, kermapippurikastike TI 15.4. Kasvisnuudeliwokki Savukalakastike, spaghetti Kiinalainen porsaspata KE 16.4. Parsakaali-pinaattipihvi Lohikeitto Kasler TO 17.4. Kasviskastike, spaghetti Jauhelihakastike, spaghetti Pyttipannu PE 18.4. Tomaatti-sipulipiirakka Kultakuorepihvi Tulinen lihapata Spektaakkeliyliopisto HELSINKIIN ON KOVAA vauhtia nousemassa uusi uljas yliopisto, kun Taideteollinen korkeakoulu, Teknillinen korkeakoulu ja Kauppakorkeakoulu ovat yhdistymässä. Tämä yhdistymisprosessi on levinnyt kulovalkean tavoin pitkin Suomea, kun pienemmät yliopistot valmistautuvat kiivaaseen kilpailuun jättiläistä vastaan. Sisä-Suomen yliopistoallianssi ja Itä-Suomen liittoyliopisto kertovat pienempien yliopistojen hädästä. Nyt on kiire muodostaa tehokkaita ja tuottavia laitoksia, parantaa kilpailukykyä ja nousta tutkimuksen huippukastiin. YKSI KESKUSTELUN AIHE on ollut uuden yliopiston nimi. Ehdotan, että kutsuisimme sitä spektaakkeliyliopistoksi innovaatioyliopiston sijaan. Tämä nimi voisi kuvata niin Helsinkiin muodostuvaa yhdistelmää, kuin muitakin Suomen yhdistelmäyliopistoja. Mitä se sitten tarkoittaa? Sanakirjmäärtelmä spektaakkelista kuuluu jotakuinkin näin: suurimuotoinen, komeileva ja loistelias mutta pintapuoleinen näytelmä tai esitys. Spektaakkeli käsitteeseen liittyy myös se, ettei siihen osallistuta, vaan sitä seurataan passiivisesti. Yhteiskunnallisena tilana spektaakkeli on komeileva, mutta valheellinen julkisivu, jota yksilöt seuraavat sivusta, ja joka peittää todellisuuden negatiiviset piirteet taakseen. MITEN TÄMÄ NYT SITTEN liittyy yliopistouudistukseen? No ainakin sillä tavoin, että sen suunnittelutyöhön ei ole otettu mukaan opiskelijoita. Esimerkiksi allianssin suunnitteluryhmä on kokoontunut suljettujen ovien takana ja vain valmiit päätökset on tuotu julki. Toistaiseksi olemme spektaakkelin sivullisia tarkkailijoita, spektaattoreita, samalla kun välttämättömänä näyttäytyvä uudistus toteutuu jossain ylätasolla. Lisäksi muutoksen tiedottaminen on yksipuolista, se näytetään meille pääasiallisesti myönteisessä valossa. Korusanat, kuten autonomisuus, tuloksellisuus ja tehokkuus, ovat spektaakkelin julkisivun kiillettä, jolla on tarkoitus peittää uudistuksen ongelmakohdat ja tuottaa opiskelijoille vain myönteisiä mielikuvia. Spektaakkelimaiseksi muutoksen tekee sekin, että kiiltävän julkisivun takaa paljastuva todellisuus ei ole vielä selvä useille. Se mitä jälkeä kaupallistaminen yliopistolle tekee, ei ole selvää, mutta ainakaan yliopisto ei uudistuksen jälkeen ole entisensä. Matias Huttunen JYVÄSKYLÄN EV.LUT OPISKELIJAJA KOULULAISLÄHETYS, OPKO Opiskelijaillat torstaisin klo 18.30 Keljon kirkolla. Opiskelijapastori Heikki Lehtimäki (050-571 4564) tavoitettavissa hekilökohtaista keskustelua varten. Lämpimästi tervetuloa joukkoon! 10.4. Rukous (Jaak. 5:13-18) Erkki Puhalainen 17.4.Lähetys (Jer.1:6-10) Janne Björninen OTSONI RY järjestää JYYn jäsenille valokuvakilpailun, jonka aiheena on ihmisen jäljet ympäristössä – ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus. Pääpalkintona on 500 euron lahjakortti Kampus Dataan. Kilpailuaika 1.3.–15.5.2008. Lisätietoa ja kilpailun säännöt osoitteessa http://www.jyy.fi/jaljilla. EVANKELISET OPISKELIJAT Mitä olisi elämä ilman teetä ja kahvia, hyvää seuraa, pelejä, avaria ajatuksia, yhteyttä ylös? Tätä kaikkea tarjolla muun muassa lauantaisin seitsemän jälkeen Lutherin kirkolla (Kansakoulukatu 5)! Tulossa: 12.4. Kristitty yrittäjä – Mika Suomalainen, 18.–20.4. legendaarinen Kristittynä erämaassa -leiri yhdessä Tampereen EO:n kanssa; infoa Päiviltä, ilmoittaudu viimeistään 13.4.! Olet tervetullut myös messuun sunnuntaisin klo 12 Lutherin kirkolle! Extra: Musical explorer Sakari Heikkilä Café Soffassa Lutherin kirkolla ke 9.4. klo 18.30 alkaen – elämys, jota et halua ohittaa! Raamiksesta ja muista huutomerkeistä tietoa Päiviltä, paivi.luukkainen@jyu.fi tai osoitteesta www.sley.fi/eo/jkl/ Järjestöilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Palsta ilmestyy jokaisessa numerossa. Lue Jylkkäriä! Siinä on vitamiineja. Ilokivi joululomalla 22. joulukuuta – 7. tammikuuta. Hyvää joulua!
• Jylkkärin mainokset myy RC kustannus / Heli Leppänen P. 044 5000 460 Ark. 10-19 La 10-16 1. kerros Palvelemme Puh. 040 531 5118 Huom! Opiskelijakortilla aina -10% alennus norm. hintaisista tuotteista Jyväskylän yliopistossa toimii kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma, joka on uusi ja ainoa laatuaan maassamme. Maisteriohjelma antaa tieteelliset perustiedot kansalaisyhteiskunnasta, sen moninaisista organisaatioista ja kansalaistoiminnan käytännöistä. Ohjelma on tarkoitettu kandidaatintutkinnon tai vastaavan opintomäärän suorittaneille (180 op) ja siitä valmistuu pääaineesta riippuen joko yhteiskuntatieteiden tai liikuntatieteiden maisteriksi. Ohjelma antaa jatkokoulutuskelpoisuuden. Ohjelmaan valitaan noin 20 opiskelijaa valtakunnallisen erillishaun kautta. Haku päättyy 30.4.2008. Lisätiedot: www.jyu.?/ytk/laitokset/y?/oppiaineet/kans/ koordinaattori Tiina-Riitta Lappi p. (014) 260 3726 HAKU KANSALAISYHTEISKUNNAN ASIANTUNTIJUUDEN MAISTERIOHJELMAAN ON KÄYNNISSÄ www.jyu.?