JYLKKÄRI 10 Menevätkö ainejärjestötilat tasan? Osassa vain yksi, osassa 11 järjestöä 18 ?Avoin väylä muuttuu, mutta mateleeko koulutus maksulliseksi? 05 Pääkirjoitus: The Fuckening 06 Miksi valemedia myy? 08 700 opiskelijaa piti siirtää Jyväskylään vain 153 tuli 27 Viimeiset sanat: Miksi Sisun käyttöönottoa markkinoidaan onnistuneena? #02 J y väsk yl än ylioppil a slehti 02. maaliskuuta – 06. huhtikuuta 2020 60. vuosikerta ??????
• Ei kuuntele Nightwishia • Ylioppilas 2010 • Töissä valokuvaamossa • Kuvaa vapaa-ajalla filmille Petra Luukkainen tuli Jyväskylään vuonna 2013 aktiivisen teatterielämän perässä. Hän toimii nyt neljättä vuotta Jyväskylän ylioppilasteatterin hallituksessa: ensin varainhoitajana ja sittemmin puheenjohtajana. Teatterin tarjoama yhteisöllisyys ja mahdollisuus päästä kokeilemaan ideoita toisten kanssa ajavat harrastuksen pariin. Luukkainen on tehnyt teatteria 8-vuotiaasta lähtien. Kun harrastuksen aloittaa nuorena, se kasvattaa ja opettaa itsetuntemusta. Vaikutuksen huomaakin hänen puheestaan, joka on vapaasti kuvailevaa ja samalla tarkkaa sanojen sisällöstä. »Älä laita ainakaan tuota siihen lehteen, tai ei ole enää kotikylälle menemistä,» hän huomauttaa ensin vastattuaan kysymykseen mistä hänen kotipaikkakuntansa Kitee tunnetaan. Suhde kotiseutuun on kuitenkin lämmin. Perheellä oli siellä kasvitarha, jossa kasvatettiin kurkkua, kukkia ja taimia. Luukkainen kaipaisi maaseudun vapaata ja toimeliasta elämäntapaa, mutta sen veto on ainakin toistaiseksi vaiennettu. »Näin jälkeen katsoen hieman naiivisti ajattelin että joskus palaan Kiteelle järjestämään nuorten kulttuuritoimintaa, mutta siellähän asuu enää hyvinvoivia mummoja ja pappoja.» Maaseudun tarjoamien vaihtoehtojen rajat tulevatkin nopeasti vastaan vapaudenkaipuiselle. Uudet ajatukset matkustavat hitaasti, ja asioihin voi vaikuttaa vain oman painonsa verran. »Kerrankin menin tuohtuneena kertomaan siitä isälle, kun minua oli joku kutsunut ’äkäiseksi nuoreksi naiseksi’, jolloin isä paljasti itseään nuorena nimitetyn vihaiseksi nuoreksi» Jyväskylää Luukkainen kuvailee sopivan kokoiseksi, leppoisaksi ja ruuhkattomaksi kaupungiksi. Tuoreeltaan kaupunkiin muutettuaan hän kertoo kiertäneensä teatterissa niin solkenaan, että sai ‘teatteriähkyn’. Nykyään Luukkainen tekee teatteria myös ystäviensä kanssa perustamassaan Puskakollektiivi -teatteriryhmässä. Ryhmässä pyritään vapauttamaan tekemistä totutuista ajattelumalleista siitä millaista teatteri on. Se toimii myös henkireikänä isompien teattereiden ja suurempien työryhmien tuotantojen sivulla. »Yleensä olen hoitanut lavajännitystä ajattelemalla että pitää muistaa vain eka repliikki ja siitä se lähtee, mutta tässä esityksessä ei sellaisia ollut, se nauratti.” ? ? Teatteriaktiivi Petra Luukkainen toivottaa lukijoille hyvää teatterikevättä ja toivoo muistettavan myös JYTin toimintaa Ilokiven asioista päätettäessä. TeksTi ja kuva? Mikko Hakola Faktat »Kaikissa ympäristöissä voi tehdä jotain arvojensa mukaista» 02?j ylkkäri?02 · 2020 Kasvo
J ylkkäri?02 · 2020? 03
OJENNA KÄTESI. Muista virallinen henkilötodistus. • Info 0800 5801 veripalvelu.fi • sovinkoluovuttajaksi.fi VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Jyväskylän veripalvelutoimisto Kalevankatu 8 ma, ti, to 12–18 ke, pe 11–16 KU VA T: H AN N AKA IS A H ÄM ÄL ÄI N EN , TE RO TA KA LO -E SK O LA , AT AC AN ER G IN / VI SI T JY VÄ SK YL Ä Paras paikka Jyväskylä on urbaani, kansainvälinen ja tapahtumia sykkivä kaupunki. Riittä vän suuressa, mutta näppärässä kaupungissa asuu noin 143 000 asukasta. Vilkas opiskelijakaupunki on suosittu muuttokohde ja kannustava kasvualusta rohkeille ideoille. Kaunis kampusalue keskustan tuntumassa, viihtyisä asuin ympäristö, lähiluonto, tiivis kaupunkikeskusta, erinomaiset opiskelumahdolli suudet sekä monimuotoinen kulttuuri, liikunta ja vapaaajantarjonta luovat hyvän elämän puitteet ja loistavat olosuhteet ajassa elävälle sivistykselle. Tervetuloa joukkoon! Lue lisää: jyvaskyla.fi/opiskelijakaupunki jyvaskyla.fi/asuminen/uusiasukas opiskella jyvaskyla.fi/neuvonta • linkki.jyvaskyla.fi jyvaskyla.fi/liikuntapaakaupunki visitjyvaskyla.fi • jyvaskyla.fi/rekrytointi 42 000 opiskelijaa Korkea-asteen koulutus joka kolmannella asukkaalla www.sohwi.fi sohwi’ s sTUDENT BURGERs! beef, chicken & vegan Vaasankatu 21 JYVÄsKYLÄ VAiN VoiMAssA oLEVALLA oPisKELiJAKoRTiLLA! MYÖs MUiTA hYViÄ oPisKELiJATARJoUKsiA TULE TsEKKAAMAAN!!!
Viime vuoden aikana nuorisoa on taas syyllistetty vähän kaikesta, mikä on ollut tapana jo ainakin antiikin ajoista asti. Nuoriso on aina ollut pilalla, tyhmempiä ja laiskempia kuin edellinen sukupolvi. Nyt uutena murheenkryyninä boomereille on ollut kuitenkin taivastella sitä, että me emme enää lisäänny. Syytä on haettu feminismistä, kännyköistä ja seksileluista, jotka ovat pilanneet nuorison. Ratkaisuja taas ei ole kauheasti tarjoiltu. Minä tarjoan nyt yhden, joka on suoraan luonnosta: Otetaan käyttöön eläinmaailmasta tuttu kiima-aika. Noin puolen vuoden välein julistetaan yleinen kiima, jolloin tarkoituksena on panna kuin kanit ja Suomen syntyvyys kuntoon. Koska ihminen on poikkeuksellisen häveliäs eläin, voimme lainata kiima-ajalle vanhoista The Purge -elokuvista konseptin, missä kaikki tapahtuu yöllä ja jokaisella on naamarit. Parisuhderajat unohdetaan yöksi täysin, kaikenlainen rietastelu on sallittua. Koska kaikki brändätään nykyään kuitenkin englanniksi tai finglishiksi, yön nimi voi olla The Fuck Night tai ytimekkäämmin The Fuckening. ? Tämä ratkaisee monia muitakin ongelmia. Kuihtuva kansankirkko saa hommia, kun aina kymmenkunta kuukautta Fuckeningin jälkeen tulee mieletön suma ristiäisiä. Iltapäivälehdet voivat kasvattaa kuivuvaa printtimyyntiä seksivau-otsikoilla kuten "Kiima yllätti suomalaiset!" Tilpehöörija naamiaiskaupat kokevat uuden kukoistuskauden, kun jokainen etsii itselleen sopivaa naamaria. Ennen kaikkea lastenkasvatus helpottuu. Kun ihmisillä ei ole mitään hajua, kuka on kenenkin lapsen biologinen isä, ihmistaimet on sama kasvattaa sitten yhteisinä. Tämä juuri olisi kriittisen tärkeää ja on myös aito, rehellinen näkemys syntyvyyden laskuun. En minä, eikä moni muukaan jonka kanssa olen asiasta keskustellut yksinkertaisesti jaksa tai ehdi ottaa niin isoa vastuuta kuin lapsen kasvattaminen kaksin tai yksin kontolleen. ? Ennen sanottiin, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Se oli myös totta, ihmiset asuivat laajoissa perheissä, joissa kasvatettiin lapsia vähän sikinsokin yhdessä. Sitten tuli viime vuosisadan puoliväli, ja yhtäkkiä normiksi muodostui ydinperhe, jossa oli kaksi heteroa ja 2,5 lasta. Sitä puolustetaan nykyään "perinteisenä perhemallina", vaikka kyse on hassusta historian poikkeamasta. Lapsen kasvattamisesta on muodostunut valtava projekti, jossa oletetaan, että kaksi ihmistä käy töissä ja hoitaa lapset samalla, milloin ei juuri vapaa-aikaa jää. Kasvatus, kuten kaikki muukin, on myös tuotteistettu ja vanhemmat hukkuvat lastenkasvatusoppaisiin ja suosituksiin, mikä moninkertaistaa paineen. Kaikki tämä olisi helpompaa kestää, jos laajemmat perhemallit palaisivat takaisin. Meillä on yhteisautoja, miksei yhteislapsia? Pidän lapsista ja jakaisin mielelläni kasvatusvastuun vaikka seitsemän ihmisen kanssa systeemissä, missä jokainen ottaisi lapset kontolleen yhdeksi päiväksi viikossa. Muutkin muodot käyvät, ja niitä kehittyisi, jos perhekuva ei olisi niin kapea. Pelkkä perhelakiuudistuksen maininta, jossa ei sanota enää äiti ja isä aiheutti moraalipaniikin, vaikka emme varsinaisesti tarvitse äitejä ja isiä, vaan koko kylän vanhemmuutta. Hyvästit siis ydinperheelle, tervetuloa The Fuck Night. ? Tuukka Tervonen paatoimittaja@jylkkari.fi The Fuck Night »Kun ihmisillä ei ole mitään hajua kuka on kenenkin lapsen BIOLOGINEN ISÄ, ihmistaimet on sama kasvattaa sitten yhteisinä.» ? »Todellinen onni löytyy aistien avulla, eikä hyveellisyys tyydytä niistä yhtäkään.» Markiisi de Sade. JYLKKÄRI Jyväskylän ylioppilaslehti Keskussairaalantie 2 40600 Jyväskylä TOIMITUS Tuukka Tervonen päätoimittaja 045 137 1957 paatoimittaja@jylkkari.fi Tatu Vornanen toimittaja 050 353 3362 toimittaja@jylkkari.fi Mikko Hakola siviilipalvelusmies 050 353 2676 sivari@jylkkari.fi K ANNEN KUVA Mikko Hakola ILMOITUKSET Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@jylkkari.fi KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu) ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKK A BotniaPrint, Kokkola www.botniaprint.fi PAINOSMÄÄRÄ 5 000 kpl ILMESTYMISPÄIVÄT 6.4. · 27.4. AVUSTAJAPALAVERI Ti 3.3. klo 16–18 Ylä-Ruthin kabinetti Seminaarinkatu 19 40100 Jyväskylä SOMESSA JA VERKOSSA ? jylkkari.fi ? @jylkkari ? @jylkkari ? Jyväskylän ylioppilaslehti j ylkkäri?02 · 2020? 05 pääkirjoitus
Keskeistä on tarina kurjistamisesta. Kaltoinkohtelusta ja vääryyden kokemuksesta. Näin se menee: Maahanmuuttajat vievät työnne. Ilmastovouhotuksen vuoksi lapsillenne tuputetaan kouluissa kasvisruokaa. Autot kielletään, eikä ulkomaille saa lentää. Sitten on vielä mediaeliitti, joka pimittää totuutta. Toimiiko tarina? Ensin tulee määritellä termi. MV-lehti, Magneettimedia, Oikea Media, Vastavalkea, ja lukuisat muut. Millä kutsua joukkoa erilaisia, uusia toimijoita? Määrittely tuntuu hankalalta. Vaihtoehtoja kun on useita: valeuutiset, vaihtoehtomedia, vihasivusto. kasteltiin, kuinka vastamediat puhuttelevat. Vaikka eri maiden poliittiset kulttuurit ja mediaympäristöt ovat erilaisia, havaittiin populististen ja kansallismielisten liikkeiden sekä vastamedioiden nousussa yhtenevyyksiä. Niin Suomessa, Yhdysvalloissa kuin Ranskassa on syntynyt verkkosivustoja, kuten suomalainen MV-lehti, yhdysvaltalainen Breitbart News ja ranskalainen Fdesoche, jotka tuottavat omaa, erityisesti maahanmuuttoa, globalisaatiota, identiteettipolitiikkaa ja geopolitiikkaa käsittelevää sisältöä. Jutuissa pyritään kyseenalaistamaan demokraattisten instituutioiden legitimiteettiä. Keskeistä on myös, että ihmisiä pyritään samaan erilaisten vastamedioiden kuluttajiksi ja sisällöntuottajiksi kertomalla heille tarinoita, kuinka liberaali media ja poliittinen eliitti pyrkivät syrjäyttämään ”alkuperäisen kansan”. Se synnyttää yhteiskunnallista polarisaatiota. Tuskin on enää suomalaista, joka ei olisi vastamedioista kuullut. Vielä vuosikymmen sitten vastamedioiden piiri oli pieni ja toiminta marginaalista. Kehitys tapahtui vaivihkaa. Nykyään erilaisia vastamedioita esiintyy maailmanlaajuisesti. Skaala on laaja. Luokitella voi esimerkiksi motiivien mukaan: Osa toimijoista pyrkii yhteiskunnalliseen tai poliittiseen muutokseen, osan pääasiallinen tavoite on taloudellinen hyöty. Jotkut toimijat haluavat vain herättää Kurjistettu kansa TeksTi? Oona Komonen?kuva?Anssi Vieruaho Vastamediat pyrkivät kasvattamaan vaikutusvaltaansa luomalla vastakkainasettelua ja sisäisiä viholliskuvia. Miksi se myy? Ongelmallisia, sanoo tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta. Hän puhuu mieluummin vastamedioista, niiden itseidentifioitumisen vuoksi. Vaikka vastamediatoimijoiden välillä on useita eroja, jatkaa Pyrhönen, juuri perinteisen median ”hegemonian vastustaminen” on kaikille niille keskeinen ajatus. Eikö kyse ole myös valheista ja vaihtoehtoisista faktoista? Ei välttämättä, vastaa Pyrhönen. Hänen mukaansa vastamedioissa julkaistaan myös oikeaa tietoa, joka tosin on kehystetty eri tavoin kuin perinteisessä mediassa. Vastamediat seulovat juttuihinsa omiin tarkoitusperiinsä soveltuvat faktat ja asioita käsitellään usein puolueellisesti. Vaihtoehtomediakaan ei ole käytännöllinen termi. Se herättää paitsi myönteisiä mielleyhtymiä tervetulleena vaihtoehtona journalistisiin standardeihin sitoutuvalle medialle, myös viestii, että perinteinen media olisi jollain tapaa vaihtoehdoton. Joulukuussa 2019 päättyi laaja tutkimushanke, johon kuului tutkijoita Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoista. Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa -nimisessä hankkeessa tar06?J ylkkäri?02· 2020 Tiede
kasteltiin, kuinka vastamediat puhuttelevat. Vaikka eri maiden poliittiset kulttuurit ja mediaympäristöt ovat erilaisia, havaittiin populististen ja kansallismielisten liikkeiden sekä vastamedioiden nousussa yhtenevyyksiä. Niin Suomessa, Yhdysvalloissa kuin Ranskassa on syntynyt verkkosivustoja, kuten suomalainen MV-lehti, yhdysvaltalainen Breitbart News ja ranskalainen Fdesoche, jotka tuottavat omaa, erityisesti maahanmuuttoa, globalisaatiota, identiteettipolitiikkaa ja geopolitiikkaa käsittelevää sisältöä. Jutuissa pyritään kyseenalaistamaan demokraattisten instituutioiden legitimiteettiä. Keskeistä on myös, että ihmisiä pyritään samaan erilaisten vastamedioiden kuluttajiksi ja sisällöntuottajiksi kertomalla heille tarinoita, kuinka liberaali media ja poliittinen eliitti pyrkivät syrjäyttämään ”alkuperäisen kansan”. Se synnyttää yhteiskunnallista polarisaatiota. Tuskin on enää suomalaista, joka ei olisi vastamedioista kuullut. Vielä vuosikymmen sitten vastamedioiden piiri oli pieni ja toiminta marginaalista. Kehitys tapahtui vaivihkaa. Nykyään erilaisia vastamedioita esiintyy maailmanlaajuisesti. Skaala on laaja. Luokitella voi esimerkiksi motiivien mukaan: Osa toimijoista pyrkii yhteiskunnalliseen tai poliittiseen muutokseen, osan pääasiallinen tavoite on taloudellinen hyöty. Jotkut toimijat haluavat vain herättää ihmisiä: vahva tunteellisuus ja henkilökohtainen uutiskehystäminen vetoavat. Erojakin on: vastamedioiden suhteen tunteellistaminen liittyy vahvasti skandaalin, kriisin ja hädän lietsomiseen. Että meille valehdellaan koko ajan. Että pitää tehdä ratkaisevia toimenpiteitä nopeasti. ”Luodaan vaikutelma, että koko ajan tapahtuu jotain tärkeää. Keskeisiä asioita, jotka ovat vaarallisia”, Pyrhönen sanoo. ”Se on koukuttava asia, jolla vastamediat lähestyvät yleisöään.” Oma kriittinen ajattelu, sitä korostettiin vuonna 2016 uudistetussa opetussuunnitelmassa. Hyvä lukutaito, vahva lukemisen perinne. Niiden vuoksi Suomi on ”voittanut sodan” valeuutisia vastaan, julisti yhdysvaltalainen uutiskanava CNN toukokuussa 2019. Realismia? Pyrhönen on epäilevä .Kriittisen ajattelun merkityksen korostaminen on tärkeää, sitä Pyrhönen ei kiellä. Mutta samaan aikaan on nähtävissä kehityskulku, jossa mihinkään tietoon luotetaan ”todella vähän ylipäätään”. Huolestuttavaa on siis epäluottamus kaikkeen. Sitä vastamediat lisäävät. On havaittu, että pelkästään vastamedioiden olemassaolo saa ihmiset huolestu»Huolestuttavaa on siis epäluottamus kaikkeen. Sitä vastamediat lisäävät.» keskustelua ja lietsoa salaliittoteoriaa perinteistä mediaa vastaan. Pyrhösen mukaan keskeinen motiivi on myös yhteishengen vahvistaminen samanlaisten ihmisten välillä, ”sosiaalinen ulottuvuus”. Kyse on kuplautumisesta, ja tunteisiin menevästä keskustelusta. Se syntyy suuttumuksesta, halusta olla oikeassa. Halusta saada vahvistusta omalle näkökannalle ja tarpeesta olla joutumatta kritiikin kohteeksi. Vuonna 2018 vastamedioiden käyttäjien mieltymyksiä kartoitettiin. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Suomen maaraportin tutkimuksessa kysyttiin, miksi vastamediaa luetaan. Osa vastaajista kertoi seuraavansa julkaisuja ”uteliaisuudesta”. Osa kiitteli ”sensuroimattomuutta”, kuten rikoksesta tuomittujen nimien ja kuvien julkaisemista. Selkein syy oli kuitenkin valtamedian vastaisuus. Suurin osa 110:sta vastaajasta kertoi vastamedioiden täydentävän perinteisen valtavirtaisen median antamaa kuvaa tapahtumista. Kerrottiin myös, että vastamedia uutisoi ”rehellisesti ja kaunistelematta” asioista, joista perinteinen media vaikenee. Pyrhösen mukaan vastamedioiden toiminnassa kyse on ennen kaikkea identiteetin rakentumisesta. Vastamedioiden kannattajia ajaa kokemus siitä, että heidän ajatuksiaan ja näkemyksiään edustetaan ”edes jossain”. Moni kokee – tai heidät on saatu kokemaan – että valtamedia ei edusta heidän ääntään. Onko ajatus kurjistamisesta myyvä? Esimerkiksi MV-lehden jutuissa korostuvat keinot, joilla pyritään lietsomaan syrjäytetyksi tulemisen tunnetta, muodostamaan syrjäytettyjen sisäryhmä ja esittämään muut ulkopuolisina. Luodaan vastakkainasettelua, ja sisäisiä viholliskuvia. ”Vastamediat houkuttelevat ihmisiä olemaan vihaisia ja suuttuneita”, Pyrhönen sanoo. ”Lisäksi etsitään syntipukkeja, ovatpa ne sitten eliitin kätyreitä, taloudellista tai kulttuurista eliittiä, mediaeliittiä, tiedon tuottamisen eliittiä eli tutkijoita.” Pyrhönen löytää vastamedioista ja perinteisistä medioista myös yhteisiä piirteitä. Kuten sen, miten molemmat puhuttelevat neemmiksi, kriittisemmiksi ja epäluottavaisemmaksi tiedonvälitystä kohtaan. Myös huoli valeuutisten ja -median vaikuttamisesta mielipiteisiin on kasvanut. Näin kertoi suomalaisista 77 prosenttia Sanomalehtien Liiton vuonna 2018 tilaamassa tutkimuksessa. Tulos oli neljä prosenttiyksikköä edellisvuotta korkeampi. Vastamedioiden vaikutusvallan kasvua on vaikea arvioida ilman tietoa yleisöjen laajuudesta. Siitä taas ei ole tarkkaa, empiiristä tietoa. Mutta arvioidaan edes vähän: suosio ja tietoisuus vastamedioista ovat lisääntyneet. Niin sanoo Pyrhönen. ”Eri toimijat ovat myös sellaisten ihmisten tiedossa, jotka eivät ’skeneä’ varsinaisesti seuraa. Vastamedioissa kiertävistä asioista kuullaan mutkan kautta, esimerkiksi perinteisten journalismin käsitellessä vastamediaan liittyviä somekohuja.” Pyrhönen arvioi, että tulevaisuudessa vastamedioiden vaikutusvalta kasvanee. Entisestään. Siksi, että on keskeisiä poliitikkoja, jotka edistävät salaliittoteoreettisia ajatuksia sekä henkilöitä, jotka saavat ideoita vastamedioista. Vuoden vaihteessa päättyneessä Helsingin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen tutkimushankkeessa havaittiin, että vastamedioiden ääni kuuluu politiikan kentällä vahvemmin. Se johtuu pitkälti vastamediatoimijoiden oikeistopopulistisista kytköksistä sekä oikeistopopulismin noususta globaalisti. Poliittisista ”voimista” vastamediat saavat lisää nostetta, merkitystä, seuraajia, potentiaalista rahoitusta. Pyrhösen mukaan mikään ei viittaa siihen, että vastamediat olisivat ohimenevä ilmiö.? ? J ylkkäri?02 · 2020? 07 Tiede
Vaasan yliopistossa vuoden englantia opiskellut Laura Poranen oli vuonna 2016 kesätöidensä ruokatauolla, kun Facebookissa tuli vastaan linkki hämmentävään uutiseen. Sen mukaan Vaasan yliopiston kielten koulutus ja tutkimus aiotaan siirtää Jyväskylän yliopistoon syksystä 2017 lähtien. ”Ajattelin ensin, että eihän tämä meitä voi koskea, kun olisihan meille kerrottu etukäteen. Laitoin viestiä opiskelijakavereille, ja kaikki olivat ihan pihalla, että mitä tapahtuu”, Poranen muistelee. Yliopiston sisällä asiasta ei tiedotettu opiskelijoita ennen uutisten ilmestymistä. Saksan opiskelija Taija Keskinen ei ollut tietoinen asiasta, vaikka hän oli ollut opiskelijaedustajana suunnittelemassa seuraavien vuosien opetussuunnitelmaa. Kaisa Maunuaho ja Salla Mauri olivat vasta vastaanottamassa englannin opiskelupaikkaa, kun asiasta ensimmäisen kerran uutisoitiin. Pari viikkoa myöhemmin he saivat valintakirjeiden yhteydessä infoviestin, että opetus on siirtymässä Jyväskylään. Lokakuussa asia virallistui, kun Vaasan ja Jyväskylän yliopiston rehtorit allekirjoittivat siirtoa koskevan sopimuksen. Perusteina siirrolle oli, että yliopistot haluavat vahvistaa profiilejaan. Vaasa halusi erikoistua vahvemmin kauppatieteisiin, tekniikkaan, viestintätieteisiin ja hallintotieteisiin, ja Jyväskylän puolestaan halusi vahvistaa kielten painoalaansa. Monelle paikka oli vaikea, sillä kaikkea Vaasan tarjoamia mahdollisuuksia ei ollut olemassa Jyväskylässä. Esimerkiksi kääntämiseen erikoistumista ja kielikylpyopintoja ei Jyväskylässä ollut tarjolla. Käytännössä prosessi tapahtui kohdennetuilla siirtohauilla, joita järjestettiin vuosina 2017-19. Näinä vuosina Jyväskylästä paikan vastaanotti yhteensä 153 kandija maisterivaiheen opiskelijaa sekä jatko-opiskelijaa. Iso osa opiskelijoista jäi Vaasaan ja yritti saada tutkintonsa valmiiksi siirtymäaikana vuosina 2017-20. Vuoden 2016 syksyn jälkeen Vaasassa maisteriksi on valmistunut 150-200 henkilöä, ja opintojaan tällä hetkellä yrittää viimeistellä noin 100 henkeä. Yli 200 opiskelijaa on luopunut opiskelupaikastaan tai hakeutunut muihin opintoihin. ”Onhan se todettavissa, että siirtyneitä on vähemmän kuin odotettiin”, sanoo humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opintopäällikkö Maija Pöyhönen, joka on työskennellyt siirtoprosessissa opiskelijoiden käytännön asioiden parissa. Siirtoprosessi ei sujunut ongelmitta. Tammikuussa 2017 muutama bussilastillinen vaasalaisia tuli tutustumaan Jyväskylään. Infoissa annettiin tietoja, jotka olivat olleet aivan erilaisia kuin Vaasassa oli kerrottu vain viikkoa aiemmin. ”Jyväskylässä kerrottiin, että voimme hyväksilukea englannin perusopinnot suoraan, mutta kun sanoin, että meidän ohjelmamme on perusopintovaiheessa vielä englanti, nykysuomi ja viestintä, infon pitäjä oli ihan hämillään. Vaikutti siltä, että he eivät tienneet, mitä meille on opetettu”, kertoo Mauri. Ensimmäinen haku piti tehdä helmikuussa ja paikat vastaanottaa maaliskuussa. Hakuvaiheessa ei kuitenkaan ollut vielä tiedossa, jatkuuko opetus Vaasassa vielä jossain muodossa syksyllä. ”Meille sanottiin, että hakekaa joka tapauksessa, koska maaliskuussa voi olla Vaasanmuuttajat keskuudessamme »ajattelin, että eihän tämä voi meitä koskea, kun olisihan meille kerrottu etukäteen.» TeksTi? Topias Peltonen?kuva?Mikko Hakola Vuonna 2016 Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus ja 700 opiskelijaa päätettiin siirtää Jyväskylän yliopistoon. Lopulta Jyväskylään tuli vain 153 opiskelijaa. vähän enemmän tietoa, ja silloin voi vielä sanoa ei”, Poranen kertoo. Opintopäällikkö Pöyhösen mukaan viestintää pyrittiin hoitamaan yhteistyössä, mutta se oli haastavaa, sillä operaatio oli ainutlaatuinen. ”Koimme ensimmäistä kertaa tilanteita, joita esimerkiksi yliopistolaki ei ohjeista. Ennakkotapauksia ei ollut, sillä vastaavaa koulutuksen siirtoa ei oltu aiemmin toteutettu. Olemme joutuneet ratkaisemaan, miten esimerkiksi opiskeluoikeuden siirtymiset toimivat. Siinä mielessä tämä on varmasti ollut opiskelijoiden kannalta hämmentävää. Alussa monessa tilanteessa jouduttiin sanomaan, että emme valitettavasti vielä tiedä. Myös tekniset asiat veivät aikaa paljon enemmän kuin ennakoitiin”, Pöyhönen toteaa. Lopulta Jyväskylän yliopiston koulutussuunnittelijat kävi Vaasassa läpi jokaisen opiskelijan kanssa yksitellen, miten opintojen siirtyminen järjestyy, ja opiskelijoiden mukaan hyväksilukemiset onnistuivat joustavasti. Tuntuma oli, että henkilökunta molemmissa yliopistoissa tekivät paljon töitä sen eteen, että siirtyminen olisi mahdollisimman vaivatonta käytännön tasolla. Noin 80 prosenttia kaikista Vaasasta siirtyneistä opiskelijoista tuli Jyväskylään ensimmäisessä hakuikkunassa ja aloitti opintonsa Jyväskylässä syksyllä 2017. Ongelmat eivät päättyneet siihen, sillä esimerkiksi englannin kursseille oli ruuhkaa. ”Niitä ei oltu järjestetty sen enempää edelliseen vuoteen verrattuna. Oppiaineella tuli aika kiire järjestää lisäryhmiä. Sittemmin henkilökuntaa on kyllä palkattu lisää”, Maunuaho kertoo. Uuteen opiskeluympäristöön kotiutuminen ei myöskään mennyt mutkattomasti. Esimerkiksi englannin kielessä oli linjaus, että vuoden Vaasassa opiskelleet otettiin mukaan Jyväskylässä uusien opiskelijoiden tutorointiin, mutta sitä kauemmin opiskelleet 08?J ylkkäri?02 · 2020 ajANKOHTAISTA
Vaasanmuuttajat keskuudessamme vähän enemmän tietoa, ja silloin voi vielä sanoa ei”, Poranen kertoo. Opintopäällikkö Pöyhösen mukaan viestintää pyrittiin hoitamaan yhteistyössä, mutta se oli haastavaa, sillä operaatio oli ainutlaatuinen. ”Koimme ensimmäistä kertaa tilanteita, joita esimerkiksi yliopistolaki ei ohjeista. Ennakkotapauksia ei ollut, sillä vastaavaa koulutuksen siirtoa ei oltu aiemmin toteutettu. Olemme joutuneet ratkaisemaan, miten esimerkiksi opiskeluoikeuden siirtymiset toimivat. Siinä mielessä tämä on varmasti ollut opiskelijoiden kannalta hämmentävää. Alussa monessa tilanteessa jouduttiin sanomaan, että emme valitettavasti vielä tiedä. Myös tekniset asiat veivät aikaa paljon enemmän kuin ennakoitiin”, Pöyhönen toteaa. Lopulta Jyväskylän yliopiston koulutussuunnittelijat kävi Vaasassa läpi jokaisen opiskelijan kanssa yksitellen, miten opintojen siirtyminen järjestyy, ja opiskelijoiden mukaan hyväksilukemiset onnistuivat joustavasti. Tuntuma oli, että henkilökunta molemmissa yliopistoissa tekivät paljon töitä sen eteen, että siirtyminen olisi mahdollisimman vaivatonta käytännön tasolla. Noin 80 prosenttia kaikista Vaasasta siirtyneistä opiskelijoista tuli Jyväskylään ensimmäisessä hakuikkunassa ja aloitti opintonsa Jyväskylässä syksyllä 2017. Ongelmat eivät päättyneet siihen, sillä esimerkiksi englannin kursseille oli ruuhkaa. ”Niitä ei oltu järjestetty sen enempää edelliseen vuoteen verrattuna. Oppiaineella tuli aika kiire järjestää lisäryhmiä. Sittemmin henkilökuntaa on kyllä palkattu lisää”, Maunuaho kertoo. Uuteen opiskeluympäristöön kotiutuminen ei myöskään mennyt mutkattomasti. Esimerkiksi englannin kielessä oli linjaus, että vuoden Vaasassa opiskelleet otettiin mukaan Jyväskylässä uusien opiskelijoiden tutorointiin, mutta sitä kauemmin opiskelleet Englannin opiskelijat Laura Poranen (vas.), Kaisa Maunuaho, Salla Mauri ja saksan opiskelija Taija Keskinen, siirtyivät Vaasasta Jyväskylään. Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikosen mukaan Vaasan prosessista on ainakin opittu se, että kokonaisten oppiaineiden siirtäminen yliopistosta toiseen ei ole helppoa. Käytäntöjä ei ole valmiiksi olemassa. ”Tämänkaltaiset siirrot ovat hyvin haasteellisia ja moniulotteisia prosesseja, jotka vaativat paljon suunnittelua ja hyvää varautumista. Opiskelijan elämään vaikuttaa hyvin paljon muutkin asiat kuin opinnot, kuten perhe, harrastukset ja muut opiskelukaupunkiin syntyvät siteet, joten kaikille lähteminen ei todellakaan ole itsestäänselvyys”, Ikonen pohtii. Ikosen mukaan kielten oppiminen ja opetus on ollut pitkään yksi Jyväskylän yliopiston painopisteistä, ja hän kokee siirron tuoneen sille lisäarvoa. Valtakunnallisesti muissa yliopistoissa on nähty vieraiden kielten supistamista, mutta Jyväskylässä on päätetty tehdä toisin. Profiloitumista hän pitää edelleen hyvänä asiana koulutuksen laadun kannalta. ”Profiloitumista voi kuitenkin tehdä monella eri tavalla. Alojen vahvistaminen ja sisältöjen lisääminen tai vähentäminen ovat varmasti toimivimpia ja helpompia tapoja tehdä profilointia”, Ikonen sanoo. Jyväskylän yliopiston JUKO:n pääluottamusmies Erja Kosonen kertoo olevansa kokonaisuudessaan tyytyväinen siihen, miten yliopisto on prosessia hoitanut yliopiston työntekijöiden kohdalla. Vaikka asia tuli myös molempien yliopistojen henkilökunnalle yllätyksenä, Jyväskylän yliopiston toiminnasta on jäänyt positiivinen kuva. ”Yliopiston johdolla, luottamusmiehillä ja työntekijöillä oli yhteinen tahtotila hoitaa asiaa mahdollisimman pienin vaurioin. Kaikille Vaasan henkilökunnasta oli suunnitelma, miten he olisivat voineet työskennellä Jyväskylässä, mutta osa teki sitten omia ratkaisujaan”, Kosonen kertoo. Lopulta henkilöstön osalta kenellekään ei jäänyt tilannetta, että olisi joutunut työttömäksi tai että työsuhde olisi katkennut dramaattisesti. Ne jotka Jyväskylään eivät suoraan halunneet siirtyä ovat joko eläköityneet tai hakeutuneet muualle töihin.? ? Dramaattisilta työsuhteiden katkeamisilta vältyttiin joutuivat erilliseen ohjausryhmään. Vanhemmat opiskelijat eivät muun muassa saaneet ainejärjestöjen tervehdyskirjeitä, joissa vinkattiin liittymään erilaisiin ainejärjestön sosiaalisen median ryhmiin. ”Se harmitti todella paljon, koska uusiin ihmisiin tutustuminen vaikeutui”, Poranen sanoo. Poranen ja Maunuaho löysivät lopulta uusia ystäväpiiriä ainejärjestön hallitukseen lähtemisen kautta. Keskinen kertoo tutustuneensa ihmisiin opettajaharjoittelussa. Viime syksyn siirtoikkunassa Jyväskylään tullut Mauri taas sanoo viettävänsä aikaa lähinnä vanhojen vaasalaisten tuttujen kanssa. ”Näin vanhempana opiskelija ei oikein jaksa lähteä enää aktiivisesti asioihin mukaan. Mieluummin olisin tehnyt opintoni loppuun Vaasassa”, Mauri toteaa. ”Jos on ollut heikommat resurssit lähteä selvittelemään, miten porukkaan pääsee mukaan, on varmasti aika nopeasti tippunut”, Poranen pohtii. ”Tunnen myös muutamia opiskelijoita, jotka ovat lopettaneet opintonsa Jyväskylässä jo vuoden jälkeen. He eivät saaneet kavereita, eivät käynyt missään tai päässeet edes kursseille, kun ei he eivät käyneet infoissa”, Maunuaho sanoo.? ? J ylkkäri?02 · 2020? 09 aJANKOHTAISTA
ainejärjestötilojen epäreilu tilanne TeksTi? Tatu Vornanen?kuvaT?Mikko Hakola 10?J ylkkäri?02 · 2020
Ainejärjestötilojen suhteen nallekarkit eivät ole menneet tasan. Neliöitä on jaettu omituisen logiikan mukaan ja rakennusten aukioloajat rajoittavat jo valmiiksi kortilla olevien tilojen käyttöä. Lähes kolmasosa kaikista Jyväskylän yliopiston ainejärjestöistä on ängetty Lozzille 37 neliön tilaan. J ylkkäri?02 · 2020? 11
TOIMISTO 22,5 m² Stimulus ORIGO 24,7 m² Ynnä OPISKELIJATILA 72,2 m² Sporticus VIISASTEN KIVI 37 m² Asterix, Sputnik, Lingviestit, Lööppi, Parku, Sane, Sturm un Drang, Svenska Klubben, Taberna Latina, Magna Carta ja Viito! (Imago vuoteen 2020 saakka) TONE 37,7 m² Tosine ja Nefa TOIMISTO 60 m² Dumppi TOIMISTO 70 m² Pörssi s eurakunnan päiväkerhotilaa muistuttava Kasvisto on 3–7 ainejärjestön massiivinen kellaribunkkeri Opinkivellä. Yhteen nurkkaan on sijoitettu opiskelijoiden vapaassa käytössä olevat tietokoneet. Toisessa nurkassa on pianorivistö ja viimeisenä silauksena fussball-peli. "Aikaisemmin ainejärjestöt ovat olleet hyvinkin epätasa-arvoisessa asemassa tilojen suhteen, jollain on ollut hulppeat tilat ja toisilla ei ollenkaan tiloja. Tätä on nyt meidän toimesta kannustettu tasavertaistamaan", kommentoi tilapalveluiden kiinteistöinsinööri Heli Vertamo. Tämä on kampuksen suurin ainejärjestötila. Neliöitä on pohjapiirustusten mukaan 123,8. Toisessa ääripäässä on Mattilanniemessä sijaitseva Akvaario, joka on kooltaan 9,6 m², eli lähes 13 kertaa pienempi. Mutta laskeutukaamme vielä hetkeksi kellariin. "Kasvisto on hieman kolkko kellarisijainnin vuoksi, vaikka sohvat ja matot kyllä lisäävät tunnelmaa. Se on lähinnä tavaroiden säilytyspaikka, sekä tila pianon soittoa varten", kertoi Varkaat ry:n varapuheenjohtaja Aino Mattsson. Maan alla viihtyvät pääsääntöisesti yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen opiskelijat eli Fokuksen, Mephiston ja Puolueen jäsenet. "Kasvistolla on kotoisaa. Kahviakin saa keitettyä silloin kun haluaa. Siivoukseen liittyvistä asioista on välillä pientä vääntöä, mutta muuten on rauhallista", kertoi Fokus ry:n koulutuspoliittisena vastaavana toimiva Johanna Syrjämäki. ? Kellaribunkkeri on myös kasvatustieteilijöiden käytössä. Kuitenkin Abakuksen, Emilen, Pedagon, Janon ja Varkaiden opiskelijat viihtyvät yleensä paremmin Ruusupuiston Ruusulassa. Siellä tilaa viidelle ainejärjestölle on 22.4 m². "Kasvisto on aika kaukana pääopiskelupaikastamme eli Ruusupuistosta. Jäsenemme käyttävät Ruusulaa nykyään suhteellisen paljon, niinkin paljon, että tilan koko ei meinaa millään riittää", kommentoi Emile ry:n puheenjohtaja Simo Partanen. Ainejärjestötilojen kuvitteellisesta kakusta toisiksi suurimman palan lohkaisee liikuntaja terveystieteiden opiskelijoiden ainejärjestö Sporticus. Kakkua onkin hotkittu – peräti 72,2 neliömetrin verran. Mutta mitä ihmettä, täällähän on biljardipöytä! Kasviston fussball oli ihan kiva, mutta tämä on jotain aivan muuta. Kitaravirtuoosi Yngwie Malmsteenin sanoin: "More is more, less is less". "Täällä näkee kavereita ja kahvia on aina tarjolla. Sanoisin, että kävijäpiikki on kello 14 aikaan, jolloin täällä on noin 10–20 henkilöä. Tuntuu, että aika pitkälti samat naamat täällä viihtyvät", kertoo Arttu Seikkula. Kritiikkiä tulee vain sulkemisajasta, mikä on kaikissa ainejärjestötiloissa sama eli kello 20:00. Monen jäsenen mielestä tilojen pitäisi olla auki myös viikonloppuisin, mikä ei nykyisellään ole mahdollista. Kiinteistöinsinööri Heli Vertamo on tietoinen ongelmasta. "Tilat ovat auki rakennuksen aukioloaikojen mukaisesti. Ainejärjestöjen hallituksille on toimitettu avaimet, joilla tiloissa pääsee kulkemaan tiettyinä aikoina, mutta muut jäsenet pääsevät tiloihin siis rakennuksen aukioloaikojen mukaisesti. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoa eri ainejärjestöjen tilojen suhteen." Myös Historicalla opiskelijat ovat kokeneet rakennusten sulkemisajat haasteellisiksi. "Hupaisaa on se, että tilassa pitäisi saada olla iltakahdeksaan asti, mutta ulko-ovet menevät lukkoon jo neljän jälkeen", Tosine ry:n puheenjohtaja Dominic Saari vastasi sähköpostiviestissään. "Jäsenistöni on valittanut, että eivät ole 12?J ylkkäri?02 · 2020
TOIMISTO 30,2 m² Syrinx AKVAARIO 9,6 m² Tiltti RUUSULA 22,4 m² Abakus, Emile, Pedago, Jano ja Varkaat ORIGO 24,7 m² Ynnä ALA-RUTH 16,4 m² Pedaali, Trioli ja Corpus POTENTIAALIKUOPPA 24,7 m² Ynnä KOPPI 18,8m² Radikaali VIISASTEN KIVI 37 m² Asterix, Sputnik, Lingviestit, Lööppi, Parku, Sane, Sturm un Drang, Svenska Klubben, Taberna Latina, Magna Carta ja Viito! (Imago vuoteen 2020 saakka) KATTILA 30,7 m² Linkki KASVISTO 123,8 m² Mephisto, Fokus, Puolue, Abakus, Emile, Pedago, Jano ja Varkaat päässeet luennolle, koska ovet ovat kiinni. Tätä perustellaan säästöillä ja sillä, ettei tarvitse palkata vahtimestareita", valitteli Nefa ry:n puheenjohtaja Petra Suonperä. Historican huone 101 tunnetaan nimellä ToNe. Tilan 37,3 neliötä on jaettu Tosineen ja Nefan kesken. Ensin mainittu on historian opiskelijoiden ainejärjestö, jälkimmäinen taas etnologian, antropologian ja kulttuuripolitiikan. Nefalaiset muuttivat Historicalle, kun Villa Rana suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2011. Elämä ToNessa on ollut paikoitellen hankalaa. Tilojen käytöstä on ollut erimielisyyksiä, eikä yhteistä säveltä ole aina löydetty. "Omalla ainejärjestöllämme ei ole käytännössä juuri ollenkaan mitään omaa tilaa. Muita opiskelijoita näkee vain tapahtumissa ja luentojen väliset ajat vietetään yksin käytävillä. Olen aktiivisesti jo omasta fuksivuodestani lähtien pyrkinyt elvyttämään Tosineen ja Nefan välejä saadaksemme yhteistyötä toimimaan", Petra Suonperä kertoi. "On kyllä todella sääli jos nefalaiset kokevat huoneen ahdistavana, tätä lähdetään nyt korjaamaan", Dominic Saari kommentoi tilannetta kuultuaan Jylkkäriltä Nefalaisten kokemuksista. Musicalla on hiljaista. Ainejärjestötila Ala-Ruthin 16,4 neliötä jaetaan kolmen ainejärjestön kesken. Apajille ovat päässeet Trioli, Pedaali ja Corpus. "Kyselyn mukaan 60% jäsenistöstämme ei ole käyttänyt tilaa koskaan tai vain harvoin. Syiksi on sanottu, että tila on liian pieni, eikä sovellu kolmen ainejärjestön käyttöön", kertoi Corpus ry:n puheenjohtaja Venla Korhonen. Lähes kolmannes kaikista ainejärjestöistä on keskitetty Viisasten Kivelle. 37 neliötä on siis jaettu kaikkien kielija viestintätieteiden opiskelijoiden kanssa. Numeroina tämä tarkoittaa 11 ainejärjestöä ja lähes 1000 opiskelijaa. "Olemme kannustaneet myös siihen, että ainejärjestötiloja keskitettäisiin ja samaa tilaa käyttäisi useampi ainejärjestö. Näin tiloihin on helpompi tarjota esim. keittiötilat", kiinteistöinsinööri Heli Vertamo kertoi. Tämä ei kuitenkaan herätä kovinkaan suurta innostusta Viisasten Kiven käyttäjäkunnassa. "Tila ei ole kovin viihtyisä, koska sen jakaa monta eri ainejärjestöä ja se on todella pieni verrattuna kaikkien jäsenten määrään. Sijainti on kuitenkin mahtava ja on hienoa, että edes saatiin oma tila", Astérix ry:n puheenjohtaja Silja Peltola kertoi. "Ainejärjestötilana se ei näin monelle järjestölle riitä. Säilytystilaa on niukasti hallituksemme jäsenet joutuvat säilyttämään ainejärjestömme tavaroita omissa kodeissaan", kommentoi Magna Cartan entinen puheenjohtaja Laura Poranen. Muihin tiloihin verrattuna Viisasten Kivi vaikuttaa suhteellisen vaatimattomalta. Täältä ei löydy pelikonsoleita, televisioita tai fussballia. Usein täältä ei löydy opiskelijoitakaan. "Ainejärjestömme jäsenet eivät pidä tilaa viihtyisänä, vaan se nähdään lähinnä ruuhkaisena työskentelytilana, eikä sitä näin ollen juurikaan käytetä", sanoi Lööppi ry:n puheenjohtaja Eetu Kokkinen. Tämä on ajanut monet Viisasten Kiven käyttäjät muualle. Pitkään jatkunut yliopiston kirjaston remontti on kuitenkin hankaloittanut tilannetta huomattavasti. Yliopisto on reagoinut tähän avaamalla Fennicumin opiskelijoiden käyttöön ma–pe klo 7.30–20.00 ja la–su 8.00-18.00. Tilaan pääsee kulkukortilla, jonka voi hakea JYYn toimistolta. ? Kelataanpa nauhaa takaisin ja siirrytään Mattilanniemeen. Tiltti ry:n sihteeri, tapahtumavastaava, viestintävastaava ja kansainvälisyysvastaava Joona Purkamo on täysin tyytyväinen kymmenen neliöiseen Akvaarioon. "Meillä on alle 30 jäsentä, joten tämä tila on meille juuri sopiva. Suurin osa meistä kuuluu kuitenkin Ynnään, joten myös heidän tilansa ovat käytettävissä", hän kertoi. Fysiikan, matematiikan, tilastotieteen ja tietotekniikan opiskelijoiden ainejärjestö Ynnällä on käytössään kaksi tilaa. Toinen J ylkkäri?02 · 2020? 13
niistä on 24,7 m² suuruinen Origo. Taulutelevisiolla pyörii Fortnite. Kahvi on juuri valmistunut ja tila täyttyy hiljalleen ihmisistä. Näin Ynnän puheenjohtaja Onni Hinkkanen kommentoi ainejärjestötiloja: "Osa ihmisistä kokee tilan hieman pienehköna; asiaa kuitenkin auttaa se, että heti tilan ulkopuolella on lisää pöytiä, tila tavallaan jatkuu aulatilaan. Ynnän jäsenilleen tarjoama kahvi tilassa on suuressa suosiossa. Pienuudestaan huolimatta tila on koettu viihtyisäksi." Agora on kreikkaa ja tarkoittaa toria. Jokaisella itseään kunnioittavalla korkeakoululla on vähintään yksi agoraksi ristitty tila. Torilta löytyvät tietenkin yliopistomaailman Matti ja Teppo eli Dumppi ja Pörssi. Nämä turkulaisia laulajaveljeksiä muistuttavat veijarit asuvat lähes kämppiksinä ja seilaavat samassa edustajisto ryhmässä JYYn puoluepoliittisilla vesillä. Dumppi ry:n toimisto on kooltaan pyöreät 60 neliötä. Varustukseen kuuluu keittiö, tietokoneita ja oleskelutila sohvineen. Kahvia kuluu paketti päivässä. "Toimisto on Dumpin sydän. Kun saimme uudet ainejärjestötilat 2017, jäsenistön tyytyväisyys kasvoi todella paljon. Kuitenkin osa kokee suuren kävijämäärän vuoksi tilat yhä ahtaiksi, mutta olemme panostaneet viihtyvyyteen ja työskentelypaikkojen määrään, jotta kaikille löytyisi istumapaikka", kertoi Dumppi ry:n puheenjohtaja Emma Luukkonen. Naapurista löytyy Pörssin oma toimisto, jonne on helppo livahtaa tiloja erottavasta väliovesta. "Tilat ovat olleet meillä 2017 syksystä alkaen ja ovat isosti paremmat kuin aikaisemmat, vastaa paremmin suuren ainejärjestön tarpeita siihen olemme olleet tyytyväisiä", kommentoi entinen puheenjohtaja Iita Turpela. Täältäkin löytyy televisio, pleikkari ja mukavia sohvia. Erikoisuutena on nurkassa pönöttävä limuautomaatti, josta saa kuulemma cola-juomaa markettihintaan. Samalta käytävältä löytyy myös Stimuluksen ainejärjestötila. Seiniä koristavat dänkit meemit ja paperista askarreltu live, love & laugh -mietelause. "Käymme täällä aina luentojen välillä. Täällä on hyvä nauttia lounasta tai hörppiä kahvia", kertoi luennolle kiirehtinyt Leevi Saukkola. 22,5 neliötä ja 400 opiskelijaa on vielä ihan kiva suhdeluku. Ainakin kun vertaa moneen muuhun ainejärjestöön. Kivaa on myös linkkiläisillä, jotka kiehuvat 30,7 neliöisessä Kattilassa. Ag C233.2 on informaatioteknologian tiedekunnan opiskelijoiden käyttöön varattu tila. Nurkassa pinkki moccamaster tiputtelee iloisesti kahvia väsyneille opiskelijoille. Tilaa halkoo massiivinen pylväs ja seinustoilla on hyllystöjä. Sohvilla ja tuoleilla on tilaa maksimissaan 12–15 ihmiselle. "Tilaa voisi kyllä olla enemmän, sillä täällä on aika tiivis tunnelma. Etenkin kun jäseniä on päälle tuhat ja valintakokeet järjestetään kahdesti vuodessa", Linkki ry:n yliopiston ainejärjestötilat »täällä on aika tiivis tunnelma. Etenkin kun jäseniä on tuhat ja valintakokeet järjestetään kahdesti vuodessa.» 14?J ylkkäri?02 · 2020
mediapäällikkö Niko Sihvo tuskasteli. No, ainakin linkkiläisillä on pinkki moccamaster. ? Ylistön silta on monelle ylitsepääsemätön este, mutta ei Jylkkärille. Tarkoituksena on löytää Ynnän toinen ainejärjestötila Potentiaalikuoppa. Salapoliisityön tuloksena oikea huone löytyy Fysiikan laitokselta. "Ei tämä ole Potentiaalikuoppa, tämä on Radikaalin ainejärjestötila", kuului kahvipöydästä. "Tää on ihan paska tila", kommentoi eräs paikalle ilmaantunut opiskelija. Potentiaalikuoppa sijaitsee Fysiikan laitoksen tiloissa, tarkemmin ottaen FYS1:n ja FYS3:n välissä. Se on toiminut aikoinaan varastona, mutta nyt piirtoheittimet on viety pois ja tilalle on saatu Ynnän fyysikkosiipi. "Todella mukava paikka, keittiö ja jääkaappi ovat plussaa. Harmi, että tv ei toimi. Tosin eipä sieltä mitään katsomisen arvoista tulisikaan", pohti Joni Ahokas. Jostain syystä tilassa ei ole ovea, mutta ainakaan ilmanvaihdon kanssa ei ole ongelmia. YK 135 on varattu kemisteille eli Radikaali ry:n opiskelijoille. Tilaan astuessa on helppo päätellä, miksi sille on annettu lempinimi Koppi. Neliöitä on 18,8. "Mielipiteet Radikaalin Kopista ovat aika hyvässä linjassa keskenään. Väkeä vetää paikalle sohva, kahvi, seura ja nopanheitto", kertoi sähköpostissaan Radikaali ry:n puheenjohtaja Milla Mattila. Ylistön remontti ja sitä seuraavat uudet tilajärjestelyt ovat herättäneet huolta kemian opiskelijoiden keskuudessa. "Meille ehdotettiin yhtenä ratkaisuna, että kaikki matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ainejärjestöt voitaisiin sijoittaa samaan 70 neliön tilaan. Torppasimme ehdotuksen välittömästi", Matti Salmela sanoi. "Isoin valitus on tilojen ahtaus, paikalla on usein liikaa väkeä pieneen neliömäärään suhteutettuna. Myös ilmanvaihto on meillä aika huono, katsotaan miten Ylistön tuleva remontti tähän reagoi", pohti Milla Mattila. Viimeisenä listassamme on Syrinx. Bioja ympäristötieteiden opiskelijoiden 30,2 neliön ainejärjestötila sijaitsee vastapäätä Fysiikanlaitoksen kirjastoa eli Tumaa. "Täällä on todella rauhallista, siksi tämä on hyvä tila opiskeluun", kertoi Pyry Alenius. Vaikka huoneesta ei löydy uusimpia pelikonsoleita, biljardipöytiä tai juoma-automaatteja, paikallaolijoilla ei ole negatiivista sanottavaa ainejärjestötilastaan. ? Tilapalvelut ja ainejärjestöjen edustajat pääsivät keskustelemaan aiheesta JYYn järjestämässä tilaisuudessa. Tilapalveluiden kiinteistöinsinööri Heli Vertamo oli ymmärtäväinen opiskelijoiden huolten suhteen. "Aikaisemmin on ollut niin, että pienet ovat jääneet äänekkäiden jalkoihin tiloja jaettaessa." "Olemme vierittäneet vastuuta JYYlle ainejärjestöjen tilojen jakamisen suhteen. Yksinkertaistettuna siis niin, että yliopisto tarjoaa tilat ja opiskelijat itse ottavat vastuun siitä miten tilat jaetaan, koska silloin tulee parhaiten huomioiduksi ainejärjestön koko, aktiivisuus jne. jota me täällä tilapalveluissa emme voi tietää." Vertamo kertoi. JYYssä tilanne nähdään kuitenkin hieman toisin. "Olemme JYYllä kiitollisia tilapalveluiden sitoutumisesta ainejärjestötilojen kehittämiseen. Tilojen ylläpito ei ole ilmaista ja vaatii resursseja. Tiloja emme voi kuitenkaan lähteä jakamaan, mutta toimimme jatkossakin siltana yliopiston ja opiskelijoiden välillä", sanoi JYYn toiminnanjohtaja Minna Oinas. Yhtenä ratkaisuna ehdotettiin yleisiä opiskelutiloja. Tätä perusteltiin sillä, että nykyään kaikki eivät välttämättä kuulu ainejärjestöön. Tapaamisessa väläyteltiin myös mahdollista vapaampaa pääsyä muihin kampusalueen rakennuksiin. Avaimena toimisi opiskelijakortti. Loppukaneettina voi esittää, että suurin osa ainejärjestöistä ei ole tyytyväisiä tiloihinsa. Tilanpuute ja aukioloajat aiheuttivat lähes kaikille päänvaivaa. Tilanteeseen ei ole kuitenkaan tiedossa helppoa ratkaisua, vaikka remontin yhteydessä kirjastolle ollaankin sijoittamassa yhtä uutta ainejärjestötilaa. ? yliopiston ainejärjestötilat Jyväskylän yliopistolla on yhteensä 170 000 m² huoneistoalaa. • Ainejärjestötiloille on varattu yhteensä 599 m², joka on 0,3% yliopiston huoneistoalasta. • Ainejärjestötiloja on 15 ja ne on ripoteltu pitkin Seminaarinmäkeä, Mattilanniemä ja Ylistöä. • Kooltaan tilat vaihtelevat 9,6 neliöstä aina 123,8 neliöön. • Ainoa kaikkia tiloja yhdistävä tekijä on kahvinkeitin. vas.: Vaikka Tom Cruisella on homma hallussa, Linkin Niko Sihvo harmittelee Kattilan neliöiden rajallisuutta. oik.: 123,8 neliöinen Kasvisto on ainejärjestötiloista suurin. Sieltä löytyy myös itse tehty fussball-peli. J ylkkäri?02 · 2020? 15
koska meidän piti lähteä suoraan toiselle keikalle. Se oli vähän riski, ja mietittiin, että miten tässä käy. Vedettiin joskus yhdeksän aikaan illalla hyvinkin täydelle salille sellaisella vimmalla, että siitä itsekin yllättyi. Se kertoo jotain festaritunnelmasta, mutta myös jyväskyläläisestä asenteesta. Jossain muualla se ei olisi ollut ihan yhtä mahtava homma. Kenen muun Jyrock-artistin keikka odotat? Jaakko Eino Kalevin haluan nähdä. F:n kanssa ollaan oltu pari kertaa samassa paikassa keikalla todella vaikuttava meininki! Lauri Haavin ja Tamara Luonnon haluaisin myös nähdä. Minkä ennustat olevan seuraavan kesän festaritrendi? Kaiken eräja outdoor-kamppeen tulo muotiin saattaa löytää muotonsa myös festareilla. Sitä, onko se jotkut tekniset lenkkarit tai sandaalit tai joku muu, en osaa vielä tarkkaan ennustaa. Sinut tunnetaan paitsi Töölön Ketterästä, myös Etu-Töölön Handshaking eli Fedja Kamari on monelle tuttu Töölön Ketterän toisena puoliskona. Tänä vuonna Handshaking nähdään Jyrockissa soolona. Artistin alkuvuosi on kulunut studiossa tulevan albumin parissa. Miten kuvailisit Handshakingia sellaiselle kuulijalle, jolle soolotuotantosi on entuudestaan tuntematonta? Töölön Ketterän livestä on saanut kuulla, että siitä ovat nauttineet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole tunteneet musiikkia ennestään. Se live-energia on voittanut puolelleen. Handshakingissa on samankaltaisia elementtejä, ei niinkään musiikkityylillisesti vaan filosofisesti. Tanssittavaa, hyvän mielen elektronista musiikkia, jonka ei ole tarkoitus olla vakavaa tai tiukkapipoista. Kehtaisin suositella elävän musan ja popmusiikin ystävälle. Olet esiintynyt Jyrockissa aiemminkin. Mikä on paras Jyväskylä-muistosi? Viime vuonna Jyrockissa jouduttiin vetämään keikka tosi aikaisin, Sipsimuseon perustajana. Mikä on seuraava hankkeesi? Mä oon tehnyt tässä kuluneen vuoden aikana muutaman junareissun itään, Keski-Aasiaan. Mun on tarkoitus tehdä mun matkoista kirja, joka hahmottuu tässä sitä mukaa kun siellä käyn. Jonkun jokerin tässä voisi kyllä vielä tempaista. Katsotaan mitä keksin. Millainen konsepti on luvassa? Se on salaisuus! Luvassa on jotain sellaista, mikä on rapskenessä vähän erikoisempaa. En voi vielä sanoa tarkemmin. Mitä odotat Jyrockilta? Olen käynyt Jyväskylässä vain kerran aiemmin Pyhin (Pyhimys) lämppärinä. Silloin jengi oli vastaanottavaista, joten odotan jälleen samaa. Olit Emma-gaalassa ehdolla kahdessa kategoriassa. Miltä tällainen huomio tuntui? Kun miettii, millainen vuosi 2019 oli, niin tapahtui kyllä ihan helvetisti. Ehkä se oli sit sille jonkinlainen vastine. Toisaalta myös ilahduttaa, että olin ylipäänsä edustettuna hip hop -kategoriassa. Se kertoo mun mielestä isommasta muutoksesta, jossa saa olla eturintamassa. Mitä mieltä olet siitä, että Emmoissa jaetaan erikseen parhaan miesja naisartistin palkinnot? Onhan se helvetin vanhanaikaista. Muuten kyllä koen, että he ovat hyvin ajassa kiinni. Sen lisäksi, että Emmoissa palkitaan numeroiden valossa menestyneitä tyyppejä, niin palkitaan myös musiikkivuoden taiteellisia ja kulttuurillisia ilmiöitä. Minkä ennustat olevan seuraavan kesän festaritrendi? Mä oon maailman huonoin tällasis! No, se ei oo ainakaan leit kaulassa. Millaiset olisivat unelmafestarisi? Tämä on ehkä vähän tylsästi vastattu, mutta buukkaisin Kanye Westin. Hän on kaikesta huolimatta edelleen mun suurimpia musiikillisia vaikuttajia, kuten varmaan monen muunkin. Mä veisin ne festarit jollekin pienelle saarelle Turun saaristoon. Ja sinne pääsis vaan harvat ja valitut. 17.—18.4.2020 Artistinimellä F räppäävä Fanni Sjöholm on jo pari vuotta ollut yksi suomiräpin lupaavimmista tulokkaista. Genren sukupuolittuneita raameja haastava F tunnetaan myös feministisestä D.R.E.A.M.G.I.R.L.S.kokoonpanosta. Kiireinen artisti saatiin haastatteluun uuden albuminsa äänityksen ja helmikuun Emma-gaalaan valmistautumisen lomasta. Uusi albumisi julkaistaan huhtikuussa vain vähän ennen Jyrockia. Tullaanko keikalla kuulemaan lähinnä uutta materiaalia? Luvassa on sekoitus uutta ja vanhaa. Olen odottanut sitä, että saa rakentaa biisimateriaalista sellaisen kokonaisuuden kuin haluaa. Konsepti on tietenkin uuden levyn mukainen. Heavy Lungs (UK) Jaakko Eino Kalevi Räjäyttäjät, Lauri Haav, F Yeboyah, Jari Raaste, Handshaking, Cyril Awakens, Einari Stylman, Orvokki, Luukas Oja, Tamara Luonto Jyrock 17.—18.4.2020 Ilokivi, Jyväskylä Liput myynnissä nyt: www.jyrock.fi F Handshaking
koska meidän piti lähteä suoraan toiselle keikalle. Se oli vähän riski, ja mietittiin, että miten tässä käy. Vedettiin joskus yhdeksän aikaan illalla hyvinkin täydelle salille sellaisella vimmalla, että siitä itsekin yllättyi. Se kertoo jotain festaritunnelmasta, mutta myös jyväskyläläisestä asenteesta. Jossain muualla se ei olisi ollut ihan yhtä mahtava homma. Kenen muun Jyrock-artistin keikka odotat? Jaakko Eino Kalevin haluan nähdä. F:n kanssa ollaan oltu pari kertaa samassa paikassa keikalla todella vaikuttava meininki! Lauri Haavin ja Tamara Luonnon haluaisin myös nähdä. Minkä ennustat olevan seuraavan kesän festaritrendi? Kaiken eräja outdoor-kamppeen tulo muotiin saattaa löytää muotonsa myös festareilla. Sitä, onko se jotkut tekniset lenkkarit tai sandaalit tai joku muu, en osaa vielä tarkkaan ennustaa. Sinut tunnetaan paitsi Töölön Ketterästä, myös Etu-Töölön Handshaking eli Fedja Kamari on monelle tuttu Töölön Ketterän toisena puoliskona. Tänä vuonna Handshaking nähdään Jyrockissa soolona. Artistin alkuvuosi on kulunut studiossa tulevan albumin parissa. Miten kuvailisit Handshakingia sellaiselle kuulijalle, jolle soolotuotantosi on entuudestaan tuntematonta? Töölön Ketterän livestä on saanut kuulla, että siitä ovat nauttineet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät ole tunteneet musiikkia ennestään. Se live-energia on voittanut puolelleen. Handshakingissa on samankaltaisia elementtejä, ei niinkään musiikkityylillisesti vaan filosofisesti. Tanssittavaa, hyvän mielen elektronista musiikkia, jonka ei ole tarkoitus olla vakavaa tai tiukkapipoista. Kehtaisin suositella elävän musan ja popmusiikin ystävälle. Olet esiintynyt Jyrockissa aiemminkin. Mikä on paras Jyväskylä-muistosi? Viime vuonna Jyrockissa jouduttiin vetämään keikka tosi aikaisin, Sipsimuseon perustajana. Mikä on seuraava hankkeesi? Mä oon tehnyt tässä kuluneen vuoden aikana muutaman junareissun itään, Keski-Aasiaan. Mun on tarkoitus tehdä mun matkoista kirja, joka hahmottuu tässä sitä mukaa kun siellä käyn. Jonkun jokerin tässä voisi kyllä vielä tempaista. Katsotaan mitä keksin. Millainen konsepti on luvassa? Se on salaisuus! Luvassa on jotain sellaista, mikä on rapskenessä vähän erikoisempaa. En voi vielä sanoa tarkemmin. Mitä odotat Jyrockilta? Olen käynyt Jyväskylässä vain kerran aiemmin Pyhin (Pyhimys) lämppärinä. Silloin jengi oli vastaanottavaista, joten odotan jälleen samaa. Olit Emma-gaalassa ehdolla kahdessa kategoriassa. Miltä tällainen huomio tuntui? Kun miettii, millainen vuosi 2019 oli, niin tapahtui kyllä ihan helvetisti. Ehkä se oli sit sille jonkinlainen vastine. Toisaalta myös ilahduttaa, että olin ylipäänsä edustettuna hip hop -kategoriassa. Se kertoo mun mielestä isommasta muutoksesta, jossa saa olla eturintamassa. Mitä mieltä olet siitä, että Emmoissa jaetaan erikseen parhaan miesja naisartistin palkinnot? Onhan se helvetin vanhanaikaista. Muuten kyllä koen, että he ovat hyvin ajassa kiinni. Sen lisäksi, että Emmoissa palkitaan numeroiden valossa menestyneitä tyyppejä, niin palkitaan myös musiikkivuoden taiteellisia ja kulttuurillisia ilmiöitä. Minkä ennustat olevan seuraavan kesän festaritrendi? Mä oon maailman huonoin tällasis! No, se ei oo ainakaan leit kaulassa. Millaiset olisivat unelmafestarisi? Tämä on ehkä vähän tylsästi vastattu, mutta buukkaisin Kanye Westin. Hän on kaikesta huolimatta edelleen mun suurimpia musiikillisia vaikuttajia, kuten varmaan monen muunkin. Mä veisin ne festarit jollekin pienelle saarelle Turun saaristoon. Ja sinne pääsis vaan harvat ja valitut. 17.—18.4.2020 Artistinimellä F räppäävä Fanni Sjöholm on jo pari vuotta ollut yksi suomiräpin lupaavimmista tulokkaista. Genren sukupuolittuneita raameja haastava F tunnetaan myös feministisestä D.R.E.A.M.G.I.R.L.S.kokoonpanosta. Kiireinen artisti saatiin haastatteluun uuden albuminsa äänityksen ja helmikuun Emma-gaalaan valmistautumisen lomasta. Uusi albumisi julkaistaan huhtikuussa vain vähän ennen Jyrockia. Tullaanko keikalla kuulemaan lähinnä uutta materiaalia? Luvassa on sekoitus uutta ja vanhaa. Olen odottanut sitä, että saa rakentaa biisimateriaalista sellaisen kokonaisuuden kuin haluaa. Konsepti on tietenkin uuden levyn mukainen. Heavy Lungs (UK) Jaakko Eino Kalevi Räjäyttäjät, Lauri Haav, F Yeboyah, Jari Raaste, Handshaking, Cyril Awakens, Einari Stylman, Orvokki, Luukas Oja, Tamara Luonto Jyrock 17.—18.4.2020 Ilokivi, Jyväskylä Liput myynnissä nyt: www.jyrock.fi F Handshaking
18?J ylkkäri?02 · 2020
Avoimen yliopiston väylästä on muodostumassa merkittävä hakureitti yliopistoon todistusvalinnan ja pääsykokeiden rinnalle. Osassa yliopistoja avoimen väylästä on povailtu tulevaisuudessa jopa suurempaa hakureittiä kuin valintakokeista. kiihdytyskaista yliopistoon? _ TeksTi? Matilda Saarikoski?kuvaT?Mikko Hakola Avoimen väylän laajentaminen on osa vuonna 2017 alkanutta ja tänä vuonna valmistuvaa opiskelijavalintojen uudistusta, joka on näkynyt muun muassa yliopistojen valintakokeiden keventämisenä ja todistusvalinnan painottamisena. Joillain aloilla neljäsosa opiskelijoista voidaan valita jatkossa avoimen väylän kautta. Avoimen väylän ideana on, että hakija suorittaa tietyn määrän alan opintoja avoimessa yliopistossa, ja hakee sitten suoritettujen opintojen perusteella tutkinto-ohjelmaan. Avoimen väylää on olemassa kahta erilaista tyyppiä. Joko kuka tahansa voi suorittaa väyläopintoja ja hakea niiden perusteella opiskelupaikkaa, tai väyläopintoihin ilmoittaudutaan etukäteen ja opiskelupaikka on taattu, kunhan suorittaa vaaditut opinnot tarpeeksi hyvin arvosanoin. Avoimen yliopiston väylä jakaa mielipiteitä. Koska väyläopinnot ovat maksullisia, niiden voi katsoa olevan ristiriidassa maksuttoman koulutuksen periaatteen kanssa. Ylioppilasliikkeen pelkona on ollut myös se, että avoimen väylän kautta voisi maksullisesti opiskelemalla saada opiskelupaikan muita helpommin. Tämä asettaisi hakijat epätasa-arvoiseen asemaan. "Emme halua, että avoimen väylästä tulee maksullinen ohituskaista korkeakoulutukseen", toteaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikan asiantuntija Jani Kykkänen. Kykkänen on mukana Toinen reitti yliopistoon -hankkeen ohjausryhmässä, tuoden opiskelijanäkökulmaa avoimen väylän kehittämiseen. SYL suhtautuu väylän kehittämiseen avoimin mielin, kunhan se ei vaaranna maksutonta koulutusta. Kykkäsen mukaan avoimen väylä voi sopia moneen elämäntilanteeseen. SYL:n linja on kuitenkin, että avoimen väylällä pitäisi olla ensisijaisesti täydentävä rooli korkeakouluvalinnoissa. "On ollut paljon puhetta eri kokoisista avoimen väylistä, mutta sellainen 10 % sisäänotettavista on lähimpänä meidän ajatusta", Kykkänen toteaa. Avoimen väylän laajentaminen tuo mukanaan kysymyksen siitä, kuka on opiskelija ja kuka ei. Avoimessa yliopistossa opiskelu ei oikeuta opintotukeen, sillä Kelan myöntämä opintotuki on rajattu vain päätoimisille tutkinto-opiskelijoille. Vaikka hakija tekisi väyläopintoja lähes kokoaikaisesti, ei tämä olisi oikeutettu samoihin etuuksiin kuin päätoiminen opiskelija. "Se voi tuntua omituiselta, että samaan aikaan opiskelet, mutta et kuitenkaan ole opiskelija. Siksi olisi hassua laittaa kovin suurta osaa ihmisistä hakemaan tätä kautta, kun he joutuvat sitten kohtaamaan tämän ongelman", Kykkänen toteaa. Avoimen väylä on yliopistoille taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Vuonna 2021 tulee voimaan uusi rahoitusmalli, joka palkitsee yliopistoja suoritettujen opintopisteiden sijaan suoritetuista tutkinnoista. Uudessa mallissa yliopistojen koulutuksen rahoituksesta 30% tulee suoritetuista alemmista ja ylemmistä korkeakoulututkinnoista. Kun rahoitusmalli muuttuu, yliopistojen voi olla kannattavaa valita opiskelijoita avoimen väylän kautta. Tätä kautta valitulla opiskelijalla on mahdollisesti jo suuri osa yliopisto-opintoja suoritettuna, joten tämä valmistuu nopeammin, tuoden samalla rahaa yliopistolle. Myös Kykkänen uskoo, että nopeasta valmistumisesta palkitseva rahoitusmalli voi selittää yliopistojen intoa kasvattaa avoimen yliopiston väylää. Eri keskusteluissa on myös toistunut ajatus, että avoimen väylän kautta tulevat opiskelijat ovat erityisen motivoituneita. "Kun ihmisellä on vuoden verran opintoja tehtynä ja on samalla osoittanut valmiutensa opiskella, ajatellaan että opiskelija valmistuu tavallista sutjakkaammin."
käydä naapurissa kaverin luona kahvilla, kuntoilla Rentukan salilla maksutta, pyöräillä kampukselle 6,5 minuutissa, nauttia opiskelijalounasta Rentukassa päivittäin, saunoa vaikka joka päivä ja käyttää nopeaa nettiä, jonka kautta pääset käsiksi myös kaikkiin yliopistoverkon palveluihin Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi JYY tarjoaa Kortepohjan ylioppilaskylässä asuville jäsenilleen kotivakuutuksen. M U U TA KOT I I N KU N A S U T KO R T E P O H J A S S A , VO I T: W W W. K O R T E P O H J A . F I A S U N N O T @ J Y Y. F I teella yliopistoon. Toinen ryhmä on toiselta asteelta valmistuneet nuoret, jotka voivat hyödyntää välivuoden tekemällä väyläopintoja. Viimeinen kohderyhmä ovat työelämässä olevat ihmiset, joilla ei välttämättä ole korkeakoulututkintoa, mutta tarvitsevat sellaisen kehittyäkseen työssään tai jotka haluavat vaihtaa alaa. TRY-hankkeen tavoitteena on, että avoimen väylästä muodostuisi uskottavan kokoinen hakuväylä yliopistoon. Aikaisemmin avoimen väylän kautta opiskelemaan pääseminen on ollut hankalaa, ja sitä kautta valituiksi on tullut vain 2-3 prosenttia opiskelijoista. Savela toivoo, että jatkossa mahdollisimman monelle alalle voisi hakea avoimen väylän kautta. "Tavoitteenamme on myös, että Avoimen väylän kautta haettaessa valintaprosessi on läpinäkyvä ja pisteytys selkeä." TRY ei ota kantaa väyläopintojen maksullisuuteen, mutta hankkeessa ymmärretään, että maksullisuus on haastava kysymys. Savelan mukaan opiskelijalle koituvia kustannuksia pyritään vähentämään laskemalla väyläopintojen opintopistemäärää tällä hetkellä vaadituista jopa yli sadasta opintopisteestä selkeästi alaspäin, noin 15 – 60 opintopisteeseen. "Toisaalta yo-kokeiden uusiminenkin maksaa ja valmennuskurssit ovat aikamoinen bisnes. Myös ylioppilaskirjoituksiin tarjotaan maksullisia valmennuksia", Savela pohtii. ? Jyväskylän yliopiston tavoite on, että jatkossa vähintään 15 prosenttia sisäänotettavista opiskelijoista tulisi yliopistoon avoimen väylän kautta, kertoo rehtori Keijo Hämäläinen. Tämä koskee niitä hakukohteita, joissa avoimen väylä on käytössä. "Nyt kun tuli tämä korkeakouluvalintauudistus, jossa pyritään pois valintakokeista ja painotetaan todistusvalintaa, niin näen että avoimen väylä on huonoista vaihtoehdoista paras." Hämäläisen mukaan oikein rakennettuna avoimen väylä sekä mittaa opiskelijan kykyjä ja motivaatiota että mahdollistaa tutustumisen haettavaan alaan. "Yksi pääsykoekirja ei vielä kerro kauheasti alasta. Väyläopintoja tehdessä hakija näkee, että onko tämä minun juttu." "Tämä on myös se väylä, joka tarjoaa mahdollisuuden niille ylioppilaille, joilla ylioppilastutkinto ei mene syystä tai toisesta ihan putkeen." Hämäläinen ei usko vuonna 2021 voimaan tulevan yliopistojen uuden rahoitusmallin kannustavan avoimen väylän kautta tulevien opiskelijoiden suosimiseen. Vaikka laajojen väyläopintojen voisi ajatella olevan yliopistojen etu, koska ne nopeuttavat myöhemmin opiskelijan valmistumista, rehtori sanoo kehityksen olevan päinvastainen: "Yleinen tahtotila on, että väyläopintojen opintopistemäärää tiputetaan." Yleisestä tahtotilasta huolimatta moni tiedekunta haluaa pitää vaadittavan opintopistemäärän korkeana, koska suosituilla aloilla se auttaa mittaamaan opiskelijoiden motivaatiota. Hämäläinen ymmärtää ylioppilaskuntien huolen avoimen väylän maksullisuudesta. "Kun väyläopinnot sisällytetään tutkintoon niin silloinhan tutkinnosta on osin maksettu." "Mielestäni hyvä ratkaisu olisi maksaa opiskelijalle takaisin väyläopintoihin käytetyt rahat, jos tämä saa opiskelupaikan. Olen ehdottanut ministerille, että pitäisikö tehdä selvitys siitä kuinka paljon tällainen malli tulisi maksamaan." ? "On kuitenkin hyvä muistaa, että perspektiivi muuttuu opiskelemaan päästessä, kun ei ole enää selkeää lyhyen tähtäimen tavoitetta. Jos joku on opiskellut avoimessa yliopistossa todella tehokkaasti, se ei automaattisesti tarkoita, että tämä olisi loput neljä vuotta todella tehokas." "Erilaiset elämänmuutokset, ihmissuhteet ja terveyshuolet koskettavat myös avoimen väylän kautta tulevia opiskelijoita." Väyläopintojen laajuus vaihtelee aloittain. Jyväskylän yliopiston avoimen väylän hakukohteisiin vaaditaan pääsääntöisesti alan perus – tai perusja aineopintojen suorittamista. Esimerkiksi kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatti – ja maisteriohjelmaan hakeakseen tulee suorittaa 60 opintopisteen verran opintoja avoimessa yliopistossa. Opintopistemäärä vastaa kolmasosaa kandidaatintutkinnosta. Näiden opintojen hinta voi olla maksimissaan 900 euroa, kun yksi opintopiste saa maksaa korkeintaan 15 euroa. Kykkäsen mielestä väyläopintojen laajuus on riittävä silloin, kun hakija pystyy opintojen perusteella osoittamaan valmiutensa opiskella yliopistossa. 60 opintopistettä on hänen mielestään jo melko paljon. "Onhan se vähän kohtuutonta, jos hakijalla on vuoden mittainen maksullinen pääsykoe." Koska väyläopintoja suorittava ei ole oikeutettu saamaan opintotukea tai muita etuuksia, olisivat maksuttomat väyläopinnot Kykkäsen mielestä hyvä vaihtoehto. "Muutoin on pakko elää joko säästöillä, vanhempien tuloilla tai työnteolla. Onhan se vähän rankka paikka", Kykkänen toteaa. Avoimen yliopiston väylä on periaatteessa ollut olemassa jo 1980-luvulta lähtien. Koska opetusministeriön silloisen ohjeen mukaan avoin yliopisto oli ”tarkoitettu pääasiassa korkeakoulututkintoa suorittamattomalle aikuisväestölle täydennyskoulutukseksi tai väljätavoitteiseksi sivistysharrastukseksi”, väylä on kuitenkin näihin päiviin asti pysynyt pienenä. Käytännössä vain harva on päässyt opiskelemaan avoimen yliopiston kautta. Nyt tätä reittiä halutaan eri yliopistoissa kasvattaa reilulla kädellä, ja helpottaa opiskelemaan pääsemistä väylän kautta. ? Avoimen väylän tarpeellisuutta on perusteltu sillä, että se helpottaa korkeakouluhakijoiden tilannetta, kun keväästä 2020 lähtien yli puolet korkeakouluopiskelijoista valitaan pelkän ylioppilastodistuksen perusteella. Koska avoimessa yliopistossa opiskelu ei edellytä ylioppilastodistusta, väylä myös helpottaa eri taustoista tulevien ihmisten pääsyä yliopistoon. Myös moniin Jyväskylän yliopiston tutkinto-ohjelmiin voi tänä keväänä hakea avoimen väylän kautta. Jyväskylän yliopisto on ollut erityisen aktiivisessa roolissa avoimen väylän kehittämisessä, sillä se koordinoi Toinen reitti yliopistoon -hanketta. Toinen reitti yliopistoon eli TRY on opetus -ja kulttuuriministeriön hanke, jonka tarkoituksena on kehittää avointa väylää. "Hanke käynnistyi elokuussa 2018 ja jatkuu tämän vuoden loppuun asti. Mukana on 11 yliopistoa, joten kyseessä on iso, yhteistyössä tehtävä hanke", kertoo TRY-hankkeen projektipäällikkö Paula Savela. Avoimen väylää kehitetään kolmelle eri kohderyhmälle. Ensimmäisen kohderyhmän muodostavat toisen asteen opiskelijat, jotka voivat suorittaa avoimen yliopiston opintoja jo lukion tai ammatillisen koulutuksen aikana, ja hakea suoritettujen opintojen perus»emme halua, että avoimen väylästä tulee maksullinen ohituskaista korkeakoulutukseen.» 20?J ylkkäri?02 · 2020
käydä naapurissa kaverin luona kahvilla, kuntoilla Rentukan salilla maksutta, pyöräillä kampukselle 6,5 minuutissa, nauttia opiskelijalounasta Rentukassa päivittäin, saunoa vaikka joka päivä ja käyttää nopeaa nettiä, jonka kautta pääset käsiksi myös kaikkiin yliopistoverkon palveluihin Kortepohjan ylioppilaskylässä vuokra sisältää veden, sähkön, netin, Rentukan kuntosalin ja opiskelutilojen käytön sekä monia harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi JYY tarjoaa Kortepohjan ylioppilaskylässä asuville jäsenilleen kotivakuutuksen. M U U TA KOT I I N KU N A S U T KO R T E P O H J A S S A , VO I T: W W W. K O R T E P O H J A . F I A S U N N O T @ J Y Y. F I
/ tavoittele tutkintokoulutuspaikkaa avoimen väylällä / tutustu tieteenaloihin ja yliopistoopiskeluun välivuoden aikana / opiskele tutkinnon osia verkon välityksellä tai lähiopetuksessa Lue lisää avoimen väylästä ja JYU:n väylämahdollisuuksista: jyu.fi/avoimen-vayla AVOIN. JUURI SINULLE: AVOIN.JYU.FI Ota yhteyttä: help.jyu.fi / 040 576 7760 ALOITA YLIOPISTOOPINTOSI AVOIMESSA JY. JUST ADD U. HAE NYT. YHTEISHAKU / 18.3.?1.4.2020 JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI Yhteishaussa haku myös kaksi vuotisiin maisteriohjelmiin. KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA ? erityispedagogiikka ? kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? luokanopettaja ? psykologia ? varhaiskasvatus Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi, psykologiksi, opinto-ohjaajaksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? JYU.FI/HAE OPINTOPOLKU.FI HAE OPISKELEMAAN INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTAAN Haku sekä kandidaattiettä maisterivaiheen opintoihin 18.3.–1.4.2020 osoitteessa opintopolku.fi (hakusana itjkl-k2020). Yliopisto-opiskelija, huomaa myös siirtohaku 4.–18.5.2020. Alalla tarvitaan monenlaisia osaajia, myös sinua. Töitä rii? ää! KYSY LISÄÄ it-studyaffairs@jyu.fi IT ON KAIKKIALLA Hae mukaan: / Kesän perusopintoihin 16.3.–6.4. / Syksyllä alkaviin aineopintoihin 20.4.–11.5. Lue lisää: r.jyu.fi/Cxb Ota yhteyttä: help.jyu.fi / 040 576 7760 AVOIN.JYU.FI Opiskele draamakasvatusta AVOIMESSA Ei pohjakoulutusvaatimuksia JYU tutkinto-opiskelija: muista lisähaku
tatendipsa similitia quunduciur, omnim dolorero tem. Aceperum ut est pedis apic te con nos ea suntur res aut dolorrovidus doloria quiandam, omnimus et plandaepero delendus niet, opta nonseque odi beatem quaspides ande venihiliquam disitem ventiat ionsect oriasperovit optatio explit derum demperum fuga. Lacerore rem hit quam sam quibus aborion plit, quidund iorepro modi dere, consed utatiume nobissed quate sin et officiis reperori reiuscium entem re mo in praepellam, sumquidus et qui voluptatest vendele ssimusae exercia conecer chiliqui ute veliquis estibus. Nos et ressinctur aliant aut aliquam quatem nos quia quat la pligent vit vellam velest et la doluptur? Qui temqui offici del entia que et od eum qui nias autemporro dolupiendunt pore essi berspe con prero invelique nossimet dolupta nonserro od moluptatus et magnam, se esed min cus event occab in ent lam con natet ut et rerspitet enditaquo voluptas etus et exerro que sit am fuga. Nequatia quaero voluptam non comni cus ut ut aribea dipsand eliquasitium ipienestior aruptatia non. ? ?Etunimi Sukunimi Landandam ullantores dolo blaborest et et re ium sinti ut velleca tquatis adia plibusa perore est adi nem aut ditius aceperc hiliqua eratur? Ylioppilasliikkeissä toimineet ovat ponnistaneet valtakunnan päättäjiksi, presidenteiksi ja elinkeinoelämän johtoon. Ilokiven alakerran ideointi-ilta Ilokiven alakerta klo 17.30 5.3. Ilokiven alakertaa uudistetaan pitkin vuotta osana JYYn hallituksen toimintasuunnitelmaprojektia. Tässä kaikille avoimessa tapahtumassa pääset itse ideoimaan, mitä alakerrassa voisi tehdä! Aseman lapset goes JYY Ilokivi, Halonen klo 17.00 19.3. Aseman Lapset Ry:n Susanna Ylimys ja Minttu Oinonen saapuvat luennoimaan nuorten kohtaamisesta ja haastavista tilanteista.Järjestäjät: JYYn kulttuurivaliokunta ja hyvinvointivaliokunta. Mä vain hiihdän 1956-1958 Seminaarinmäen Puutarhurin talon kulmalla joukko opiskelijoita poseerasi Harjulla hiihdetyn lenkin jälkeen kultaisella 50-luvulla. Lumitilanne oli hiukan parempi kuin 2020. ? Et u n im i Su ku n im i / ku va to im iS to Jy vä Sk yl än yl io pi St o n ti Ed Em u SE o J ylkkäri?02 · 2020? 25 ylioppilaskunta historia ajankohtaista Lyhyt vakuuttelu viiden twiitin mitassa: 1) Opit uusia, työelämässäkin tarvittavia taitoja. Näistä muutamia ovat vaikuttava puhuminen, neuvottelutaito ja johtaminen (niin itsensä, ihmisten kuin kokoustenkin). Lisäksi voi syventyä vaikkapa opetuksen kehittämiseen, tapahtumien tuottamiseen tai esimerkiksi JYYn tekemään liiketoimintaan. • 2) Kuten ainejärjestöissä tai rakkaissa harrastuksissa, myös JYYssä voi saada kavereita ja ystäviä opintojen ajaksi – tai pidemmälle! Täällä jos jossain tutustuu poikkitieteellisesti erilaisiin ihmisiin, joista löytää myös hengenheimolaisia. • 3) Tutkitusti verkostot edistävät työllistymistä, ja opiskelijaliike on tulevaisuuden tekijöitä puolillaan. Ylioppilasliikkeessä toimineet ovat ponnistaneet valtakunnan päättäjiksi, presidenteiksi ja elinkeinoelämän johtoon. Tule siis tapaamaan to-be-presidentit tai laittamaan oma kampanjasi pystyyn. Ira Vainikainen Kirjoittaja on ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. Miksi osallistua ylioppilaskunnan toimintaan? • 4) Pääset vaikuttamaan ja päättämään. Sen sijaan, että piinaat opiskelukavereitasi lounasjonossa kertomalla kolmattatoista kertaa kuinka asiat pitäisi kampuksella hoitaa, tule kertomaan se meille. • 5) Ylioppilaskunnan toiminnassa on jokaiselle jotakin – tai ainakin siihen tähdätään. Jos mikään tarjolla olevista osallistumismahdollisuuksista ei puhuttele sinua, kerro siitä. Silloin voimme luoda uutta ja tehdä toiminnasta entistä mielekkäämpää. Ota rohkeasti paikkasi yhteisössä – olet tervetullut juuri sellaisena kuin olet. ?
Murretta ei oo, mutta savolaene kierous löytyy. Miä oon Mikkelistä, eli siitä kunnasta, jonne joutuu, kun lähtee kohti Kuopioo, saa hetkellisen mielenhäiriön, kääntyy oikeelle, ja 100 kilsan päästä onki jo perillä. Sen takia meitä mikkeliläisiä pörrää Jyväskyläs aikamoinen sakki, koska tää on helppo pakopaikka, jos ja kun haluaa helekuttiin Mikkelikikkelistä. Kun miulta kysytään, mikä on parasta Mikkelissä, miä vastaan yleensä että Graanilta löytyy Prisma ja Cittari samasta rakennuksesta. Niin ja Kenkävero näyttää ihan kivalta, kun ne laittaa valot siihen ulos. Siinä se sitten oikeestaan oliki. Tää juttu piti kirjottaa omalla murteella, mutkun Mikkelissä ei varsinaisesti oo murretta paria hassua sanaa lukuun ottamatta. Savolaene kierous kyllä löytyy, mut ei myö Savon murretta oikeen puhuta. Ei oo murretta, mut ei kyl paljo mittää muutakaa. Ennen oli sentään Jurassic Rock, mutkun sekin jäi “tauolle”. Eli ei se takasin oo tulossa, koska kuka nyt Mikkeliin lähtis kuuntelee mitään rockia ku Ilosaarirockit ja muut on olemas. Jurassic Rock pidettiin aikoinaa Visulahes, jota voi hädintuskin huvipuistoks sanoo. Mainoslaulussa sanotaan, että “ota suunnaksi Visulahti”, mutta en suosittele. Vesipuistossa on pari vesiliukumäkee, yks kusinen allas ja siinä kärpässienikoriste. Vahakabinetin Tom Cruise näyttää enemmä Tarja Haloselta ku Tom Cruiselta. Parasta vaan ajaa ohi Mut hei, on meillä Ruskee reikä liikenneympyrässä! Oikeelta nimeltään “Suuri Spiraali”, aikanaan 70 000 euroa maksanu ruosteinen pyhäinhäväistys sai koko Mikkelin pölisemää keskustelupalstoilla, kouluis ja kaupan kassoilla. Ja toki siitä maristaan suurella tunteella edelleen, kuten miäkin just ny. Todellisuudessa mikkeliläiset on onnellisia, että on jotain, minkä aika moni ulkopaikkakuntalaine Mikkelistä tietää. Sille on kiva naureskella, kun ajaa sen ohi matkalla johonki parempaa kaupunkii. Oma lempijuttu tässä on se, että oikeassa kulmassa kaiken kruunaa persreiän läpi näkyvä Hesen logo. Tästä kokonaisuudest saa nimittäi hienon päähineen kotiseutusitseille, ihan vaan vinkkinä muille Mikkelist karanneille. Huh, nyt se on myönnetty ja pois sydämeltä. Miä oon Mikkelistä. ? laura kähärä 26?J ylkkäri?02 · 2020 paska kotiseutu
Jyväskylän yliopisto siirtyi syksyllä uuteen Sisu-tietojärjestelmään, jonka käyttöönotto ei sujunut aivan odotusten mukaisesti. Esimerkiksi Jylkkärin syksyllä järjestämässä lukijakyselyssä Sisu sai keskimääräisen arvosanan 1,7 / 5, mitä ei voitane pitää millään asteikolla hyvänä. Itse olen hoitanut Sisun aiheuttamaa turhautumista yrittämällä ymmärtää, miksi Sisun käyttöönotto sujui niin kuin se sujui. Tämän selvitystyön yhteydessä pyysin syksyllä Jyväskylän yliopistoa luovuttamaan minulle kaikki sen keräämät Sisuun liittyvät käyttäjäpalautteet. Yllätyksekseni yliopisto suostui marraskuussa pyyntööni ja luovutti minulle yli 30 000 sanan ja 300 yksittäisen palautteen verran anonymisoituja palautteita. Käydessäni palautteita läpi niistä nousi nopeasti esille yksi asia: Sisun saama palaute on ollut keskimäärin murskaavan negatiivista. Erilaisia ongelmakohtia on nostettu palautteissa esille vähintäänkin useita kymmeniä ja moni niistä herättää vakavia kysymyksiä opiskelijoiden oikeusturvan ja henkilökunnan jaksamisen toteutumisesta. Opiskelijat eivät ole Sisun kalenterinäkymän ongelmien takia esimerkiksi tienneet osallistua kaikille kurssien tapaamisille, käyttäjien itse aikaisemmin tekemiä yksinkertaisia tehtäviä täytyy nyt viedä opetusja hallintohenkilökunnan hoidettaviksi, opiskelijoiden salitilojen käytöstä on tullut salien varaustietojen piilottamisen myötä lähes mahdotonta… Osa palautteissa ilmenevistä Sisun ongelmista on jo lähes surkuhupaisia. Esimerkiksi satojen opiskelijoiden massatenttejä vetävät opettajat kertovat joutuneensa klikkailemaan arvosanoja syöttäessään jokaiselle opiskelijalle erikseen kurssin suorituspäivän, joka on kaikille tenttijöille sama. ? Yliopiston keräämien palautteiden ohella olen seurannut mielenkiinnolla myös Sisun kehittäneen Funidata oy:n valitsemaa tiedotuslinjaa, sillä Funidatan maalaama kuva Sisun käyttöönotosta on aivan päinvastainen kuin mitä yliopistolle suunnatut palautteet kertovat. Funidata ei ole julkaissut sivuillaan yhtäkään tiedotetta, jossa käsiteltäisiin aidosti käyttöönottoon liittyneitä ongelmia. Suosittelen jokaista tutustumaan Funidatan tiedotteisiin (funidata.fi/blogi) ja vertaamaan niitä omiin kokemuksiinsa Sisun käyttöönoton onnistumisesta. Esimerkiksi 11.12. Funidata julkaisi tiedotteen otsikolla Sisu toimintavarmana läpi syksyn. Tiedotteen pääteesi on, että teknisestä näkökulmasta ”Sisun toiminta on ollut todella varmaa”. Otsikkoa myöten hyvin positiivisessa tiedotteessa käyttöönoton ongelmat kuitataan lähinnä ”pieniksi virheiksi” ja vikojen nähdään olevan enemmän Sisun loppukäyttäjissä aiheuttamissa tunteissa kuin aidoissa teknisissä puutteissa. Tiedotteessa myös mainitaan erikseen, että Funidata on saanut yliopistoilta ”arvokasta käyttäjäpalautetta suoraan Sisun loppukäyttäjiltä”. Käyttäjäpalautteen arvoa korostetaan myös 19.12. julkaistussa toisessa yltiöpositiivisessa tiedotteessa Vuosi on pulkassa ja kalat katiskassa. Sen mukaan ”näin vuoden päätteeksi voimme todeta sen [Sisun] näyttäneen kyntensä ollen erittäin toimintavarma”. Lisäksi Funidatalla on pystytty ”luottamaan laadukkaaseen työhön, jonka johdosta myös tulevaisuus näyttää lupaavalta”. Loppukäyttäjiltä saadun palautteen avulla ”prosessien jatkokehittäminen on tulevaisuudessa aina vain helpompaa”. ? En tiedä mitä palautteita Funidatalla oikein on luettu, mutta Funidatan tulkinta Sisun käyttöönoton onnistumisesta on täysin päinvastainen yliopistomme keräämän palautteen kanssa. En onnistunut löytämään yli 300 palautteen joukosta yhtäkään palautetta, jossa ei olisi mainittu ainakin yhtä ongelmaa Sisun kanssa. Samalla karkeasti vajaat ¾ palautetta jättäneistä ei osannut mainita pienintäkään positiivista asiaa Sisussa. Voiko tällaisen palautteen jälkeen oikeasti kokea, että Sisun käyttöönotossa on onnistuttu hyvin? Loppukäyttäjät ovat kohdanneet Jyväskylässä Sisun kanssa niin paljon ongelmia, että järjestelmästä tuskin saadaan vielä pitkään aikaan toimivaa. Hyvä alku kuitenkin olisi, jos ongelmista edes kerrottaisiin avoimesti niistä eniten kärsiville. Ongelmien lakaiseminen maton »Funidatan tulkinta sisun, käyttöönoton onnistumisesta on täysin päinvastainen yliopistomme keräämän palautteen kanssa» »Käsi pystyyn virheen merkiksi.» Henrik Wacker Kirjoittaja on valtio-opin opiskelija, joka on käyttänyt enemmän työtunteja Sisuun liittyvien materiaalien kuin oman gradunsa aineiston läpikäymiseen. Mut hei, on meillä Ruskee reikä liikenneympyrässä! Oikeelta nimeltään “Suuri Spiraali”, aikanaan 70 000 euroa maksanu ruosteinen pyhäinhäväistys sai koko Mikkelin pölisemää keskustelupalstoilla, kouluis ja kaupan kassoilla. Ja toki siitä maristaan suurella tunteella edelleen, kuten miäkin just ny. Todellisuudessa mikkeliläiset on onnellisia, että on jotain, minkä aika moni ulkopaikkakuntalaine Mikkelistä tietää. Sille on kiva naureskella, kun ajaa sen ohi matkalla johonki parempaa kaupunkii. Oma lempijuttu tässä on se, että oikeassa kulmassa kaiken kruunaa persreiän läpi näkyvä Hesen logo. Tästä kokonaisuudest saa nimittäi hienon päähineen kotiseutusitseille, ihan vaan vinkkinä muille Mikkelist karanneille. Huh, nyt se on myönnetty ja pois sydämeltä. Miä oon Mikkelistä. ? laura kähärä J ylkkäri?02 · 2020? 27 viimeiset sanat
Maailmanlopun Ravintola Oy eli MLR otti alakerran hoidettavakseen syksyllä 2011. Sopimuksen jatkoa olisi voitu harkita muutenkin jo vuoden 2020 loppupuolella, mutta nyt tilanne on muuttunut JYYn ostaessa alakerran liiketoiminnan. Muutoksia on luvassa, mutta kevään aikana alakerran toiminta jatkuu kaupasta huolimatta entiseen tapaan, eli kevääksi buukatut kulttuuritapahtumat viedään läpi sovitusti, kertoi Ilokiven ravintolapäälikkö Kati Lemiläinen tiedotteessa. Entiset hoitajat päättivät luopua tilojen pyörittämisestä jo tämän kevään aikana, sillä toiminta on ollut jo pitkään heille kannattamatonta. Asia tuotiin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston tietoon kokouksessa 28.1. Samassa kokouksessa hallituksen puheenjohtaja Ira Vainikainen ja JYYn talousja palvelujohtaja Jenni-Mari Penttinen esittivät kaksi vaihtoehtoa alakerran tulevaisuuteen. Vaihtoehdossa yksi MLR:n sopimus olisi irtisanottu ja JYY olisi ottanut Tapahtuneen toisen vaihtoehdon hyvät puolet ovat taas, että kun JYYn liiketoiminta otti tilan toiminnan kontolleen, tila on oman konsernin hallinnassa ja sen käyttöä voidaan Penttisen mukaan kehittää yhdessä voitollisempaan ja paremmin jäsenistöä palvelevaan suuntaan. Vaihtoehdossa kaksi alakertaa voidaan kehittää myös koko Ilokiven toimintaa silmällä pitäen. Penttinen kaavaili edustajiston kokouksessa esimerkiksi helpompia mahdollisuuksia järjestää sitsit, mikä palvelisi eittämättä jäsenistön tarpeita. JYYn liiketoiminnan haaveissa siintävät myös muut kuin opiskelijatapahtumat, esimerkiksi häiden järjestäminen, joka helpottuu nyt talon ollessa yksi kokonaisuus. Tämä saattaisi näkyä Ilokiven parantuneena tuloksentekokykynä, jonka voitot palvelevat koko ylioppilaskunnan toimintaa. Myöskin kohdan yksi isot taloudelliset miinukset eivät tapahdu tässä vaihtoehdossa. Edustajistossa asia aiheutti erittäin eläväisen keskustelun tammikuun kokouksessa, sillä alakerta on ollut jo pitkään edustajiston murheenkryyninä. Sen lisäksi, että alakertaan uppoaa joka vuosi isoin siivu jäsenmaksuista, moni opiskelija-aktiivi on harmitellut julkisesti ja vähemmän julkisesti, ettei tila palvele tarpeeksi jäsenistön tarpeita ja että perinteikäs kulttuuritoiminta on viime vuosikymmenen aikana supistunut. Minne menet, alakerta? TeksTi? Tuukka Tervonen?kuva?Mikko Hakola Ilokiven alakertaan on tulossa isoja muutoksia tämän vuoden aikana. Ravintolabisnestä hoitanut Maailmanlopun Ravintola Oy luopui alakerrasta ja JYY osti yrityksen liiketoiminnan. tilan suoraan hallintaansa. Vaihtoehdossa kaksi, jota myös JYYn hallitus esitti, JYYn liiketoiminta ostaisi Maalmanlopun Ravintolan toiminnan itselleen. Vaihtoehto kaksi toteutui, ja asiasta tiedotettiin 25.2. Edustajisto päätti kokouksessaan 24.2. lisätalousarviosta, jossa hallituksen esityksestä myönnettiin 120 000 euroa MLR:n liiketoiminnan ostamiseen ja alakerran pyörittämiseen. Vaihtoehdossa yksi hyvänä puolena olisi ollut, että JYYn varsinainen toiminta olisi saanut tilan taas kokonaan omaan käyttöön ja olisi voinut tehdä sillä mitä parhaaksi katsoo. Samalla kuitenkin MLR olisi vienyt huomattavan määrän omistamaansa tekniikkaa ja kalustoa tiloista pois, esimerkiksi valot ja äänilaitteet. Samalla olisi myös menetetty vuokratulot. JYYn varsinaiselle toiminnalle lisäkustannuksia olisi tullut myös arviolta 50 000 euroa siitä, jos tilaan ei olisi tullut enää arvonlisäverollista toimintaa, sillä silloin tilan arvonlisäveroja ei olisi voinut enää pistää verovähennyksiin. 28?J ylkkäri?02 · 2020 Alakerta-extra
Tapahtuneen toisen vaihtoehdon hyvät puolet ovat taas, että kun JYYn liiketoiminta otti tilan toiminnan kontolleen, tila on oman konsernin hallinnassa ja sen käyttöä voidaan Penttisen mukaan kehittää yhdessä voitollisempaan ja paremmin jäsenistöä palvelevaan suuntaan. Vaihtoehdossa kaksi alakertaa voidaan kehittää myös koko Ilokiven toimintaa silmällä pitäen. Penttinen kaavaili edustajiston kokouksessa esimerkiksi helpompia mahdollisuuksia järjestää sitsit, mikä palvelisi eittämättä jäsenistön tarpeita. JYYn liiketoiminnan haaveissa siintävät myös muut kuin opiskelijatapahtumat, esimerkiksi häiden järjestäminen, joka helpottuu nyt talon ollessa yksi kokonaisuus. Tämä saattaisi näkyä Ilokiven parantuneena tuloksentekokykynä, jonka voitot palvelevat koko ylioppilaskunnan toimintaa. Myöskin kohdan yksi isot taloudelliset miinukset eivät tapahdu tässä vaihtoehdossa. Edustajistossa asia aiheutti erittäin eläväisen keskustelun tammikuun kokouksessa, sillä alakerta on ollut jo pitkään edustajiston murheenkryyninä. Sen lisäksi, että alakertaan uppoaa joka vuosi isoin siivu jäsenmaksuista, moni opiskelija-aktiivi on harmitellut julkisesti ja vähemmän julkisesti, ettei tila palvele tarpeeksi jäsenistön tarpeita ja että perinteikäs kulttuuritoiminta on viime vuosikymmenen aikana supistunut. Jyvivan Rosa Heikkinen taas kommentoi keskustelussa, ettei alakertaa pitäisi tehdä lompakko edellä ja tärkeintä olisi maksimoida alakerran päiväkäyttö ja yläkerran ravintolatilojen iltakäyttö. Heikkinen muistutti alakerran pitkästä kulttuurihistoriasta ja esitti näkemyksenään, että ilman pysyviä anniskelulupia tilaa olisi mahdollista käyttää monipuolisemmin. Edustajiston kokouksessa tammikuussa vastakkainasetteluiksi muodostuivat siis pääosin riviopiskelijan tarpeet vastaan konsernin tulos, alkoholikeskeisyys vastaan opiskelutilat ja myös anniskeluoikeudet vastaan oma pullo mukaan -periaatteella järjestetyt tilaisuudet, kuten esimerkiksi sitsit. Anniskeluoikeudet vs. OPM -jakoa lukuunottamatta mitkään mahdollisuudet »Visiossa tavoitellaan sitä, että alakerta toimisi päivisin opiskelijoiden kohtaamispaikkana.» Luonnontieteilijöiden Juho Siitari peräänkuulutti puheenvuorossaan mahdollisuutta sille, että ravintolabisneksen sijasta alakertaa voisi käyttää tulevaisuudessa opiskelijoiden hengailutilana ja jatkoi, että JYY tarjoaa jäsenistön käyttöön vähemmän tiloja kuin moni muu ylioppilaskunta. "Miten hääja muut tilaisuudet hyödyntävät riviopiskelijaa? Hengailutilat voisivat palvella paremmin riviopiskelijaa.Tekeekö konserni bisnestä opiskelijoiden rahoilla?", Siitari tivasi. Vihreiden Elma Hyökystä taas ei ollut järkevää keskustella siitä, hyödyttääkö häiden järjestämisen kaltainen muu tapahtumatuotanto jäsenistöä, sillä hänen mielestään tärkeintä olisi tuottavampi liiketoiminta jonka voitoilla voitaisiin pienentää jäsenmaksua, mikä palvelisi taas jäsenistöä. Penttinen vakuutteli kuitenkin edarin edessä, että muu tapahtumatuotanto olisi toissijaista opiskelijatapahtumien rinnalla. Keskustan Aino-Maria Huttu taas ehdotti alakerran muuttamista opiskelutiloiksi, sillä niiden vähyys on varsinkin kirjaston remontin aikana ollut ongelmana osalle jäsenistöä. Vaihtoehto kakkosen suunnitelmissa tila olisi vapaasti anniskeluaikojen ulkopuolella JYYn käytössä, joten tilan käyttö päivällä opiskelutiloina ei ole missään vaihtoehdossa poissuljettu vaihtoehto. eivät kuitenkaan ole välttämättä mitenkään ristiriidassa keskenään. Tämä on kuitenkin jo ratkennut, sillä Ilokivi on saanut tiloihin anniskeluoikeudet. JYYn Hallituksen kulttuurivastaava Niklas Pelkonen esitteli edustajiston kokouksessa helmikuussa Ilokiven alakerta -projektia, jossa oli otettu huomioon myös edarissa esitettyjä asioita. Visiossa tavoitellaan sitä, että alakerta toimisi päivisin opiskelijoiden kohtaamispaikkana, sen sijaan että se olisi pääsääntöisesti tyhjillään kuten nyt on ollut. Iltaisin ja viikonloppuisin taas jatkuisi ravintolaja kulttuuritoiminta, toivottavasti tuottavampana kuin tähän asti. JYY järjestää alakerran tulevaisuutta silmällä pitäen ideointi-illan 5.3. missä on tarkoituksena koittaa haistella, mitä jäsenistö haluaisi tilalta ja toivoisi sinne. Näiden keskustelujen ja liiketoiminnan visioiden perusteella alkusyksystä on tarkoituksena esitellä alakerran uusi ilme. Uuden toiminnan onnistumista on tarkoitus arvioida vuoden lopussa. Ilokiven alakerta elää jännittäviä muutoksen aikoja, mutta lienee varmaa, että kulttuurihistorian kyllästämänä, taloudellisesti isona satsauksena ja jäsenistön osittain viimeaikoina hylkimänä alakerta tulee jatkossakin herättämään suuria tunteita ja ristiriitaisia intohimoja. J ylkkäri?02 · 2020? 29 Alakerta-extra
Edustajistoryhmien kuulumiset OPISKELEVAT KOKOOMUSLAISET Vuosi on lähtenyt mainiosti käyntiin. Saimme ylioppilaskunnan hallitukseen kaksi edustajaa juuri niihin pesteihin, joihin hakijamme ensisijaisesti hakivat, eli konsernija talousvastaavaksi sekä järjestövastaavaksi. Jylkkärin johtokunnassa edustajamme taas on ollut mukana tuomassa esille Jylkkärin yksiäänisyydestä aiheutuvaa ongelmaa. Mattilanniemen ja Ylistön kampukset ovat äärimmäisen aliedustettuja lehden kirjoittajissa ja näin ollen lehden artikkeleista riittävän suuri osa ei puhuttele koko ylioppilaskunnan jäsenistöä. Tästä johtuen lehdet jäävät telineisiin. Ilokiven alakerran tulevaisuutta koskevassa keskustelussa toimme ansiokkaasti esille tilan matalan käyttöasteen aiheuttamia ongelmia ja talousnäkökulmaa, mitkä koimme keskustelussa olennaisimpina asioina. Olemme myös ideoineet uusia aloitteita, jotka tulevat edustajistonkäsittelyyn mahdollisimman pian. Tervetuloa mukaan toimintaamme, jos kokoomuslaisempi ylioppilaskunta kiinnostaa! JYVÄSKYLÄN VIHREÄ VASEMMISTO Ajamme yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, rohkeasti kantaa ottavaa ja päättäväisesti opiskelijan etua ajavaa JYY:tä. Yliopistodemokratiaa on puolustettava kaikissa käänteissä. · Ilokiven alakerta on elävä ja koko kaupungille tärkeä kulttuuritoiminnan keskus, ja aiomme varmistaa sen olevan sitä myös tulevaisuudessa. On kuitenkin tärkeää lisätä koko Ilokiven käyttöastetta ja löytää uusiakin käyttötarkoituksia. Alakerran päiväkäytön mahdollisuuksia on hyvä selvittää, mutta se ei taivu mihin tahansa. On hyvä muistaa, että alakerran toimintaa tuskin saadaan voittoa tekeväksi. Sillä, ja muulla JYY:n kulttuuritoiminnalla, on kuitenkin monia muita merkittäviä funktioita ja arvoja, jotka palvelevat suurta osaa jäsenistämme, ja siksi asiaa ei tule tarkastella vain kustannusten näkökulmasta. · Kohennamme Semman kasvisja vegaaniruoan laatua ja saatavuutta. Hävikkiruoan suhteen Semman tulisi seurata Ilokiven esimerkkiä. · Puolustamme Jylkkärin olemassaoloa leikkauksia ja lakkauttamispuheita vastaan. Vaikutamme Jylkkärin johtokunnassa, jotta lehden sisältöä saadaan monipuolistettua vastaamaan yhä paremmin jäsenistön toiveita. · Henkilövalintoja JYY:n hallitukseen on hyvä tarkastella siten, että valintaprosessi on mahdollisimman demokraattinen ja mielekäs. · JYY:n omistajaohjauksen periaatteita laatiessa päämäärinä on oltava ekologisuus, eettisyys ja ilmasto. JYYN VIHREÄT OPISKELIJAT Korostimme vaalien alla Jylkkärissä yhdenvertaisuutta ja ympäristöystävällisyyttä, yliopiston ilmastohätätilan eteen tehtäviä toimia sekä riittäviä opiskelutiloja ja -välineitä. Olemme uudistaneet toimintaamme luomalla erilaisia työryhmiä, joissa vaalitavoitteita tullaan aktiivisesti edistämään. Työryhmät perustettiin, jotta tehtävillä on vastuuhenkilöt ja selkeät suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. Aloiteja kannanottotyöryhmällä tehtävää on ainakin yliopiston julistamassa ilmastohätätilassa, joka kaipaa kipeästi konkreettisia toimia sekä opiskelijoille näkyvää, faktapohjaista viestintää. Olemme valmiita ottamaan asiaan kantaa ja vaadimme, ettei julkilausuman allekirjoittaminen jää vain sanahelinäksi. Viestintätyöryhmässä lähdemme ajamaan tavoitettamme osallistavasta ja yhteisöllisestä JYYstä. Lisäämme someviestintäämme muun muassa ylioppilaskuntaan ja edustajistoon liittyvistä asioista ja pyrimme tuomaan opiskelijoita lähemmäksi ryhmämme toimintaa, myös englanniksi. Mitä opiskelutiloihinja välineisiin tulee, olemme seuranneet tilannetta ja yliopiston toimia sen eteen. Opiskelijat tulee ottaa tulevaisuudessa paremmin mukaan tilaselvityksiin. Kaiken kaikkiaan olemme innoissamme tästä kaudesta sekä uusista mahdollisuuksista! JYYN DEMARIOPISKELIJAT Meillä on tällä edustajistokaudella uusi kokoonpano, uusia kasvoja, mikä on todella hienoa! Ryhmällämme menee hyvin ja odotamme innolla uusien tekijöiden kanssa, mitä kaikkea tämä edustajistokausi tuo tullessaan. Vaikka kokoonpanomme on edustajistoryhmistä pienin, on ryhmämme keskinäinen dynamiikka idearikasta ja lämminhenkistä. Viime edustajistokaudella nostimme muun muassa esille opintopsykologien tarpeen yliopistollamme. Näemme ongelman erityisesti hyvinvointipalveluiden viestinnässä ja markkinoinnissa, joita tulisi kehittää niin, että ne tavoittaisivat avun tarpeessa olevat opiskelijat helpommin ja nopeammin. JYYn Demariopiskelijoina olimme yhteydessä Student Lifeen ja kerroimme huolemme palveluiden tavoittamattomuudesta, vaikka palvelut ovat kattavat. Ryhmämme on tehnyt kuluneiden kausien aikana myös paljon yhteistyötä muiden ryhmien kanssa, muun muassa 2018 saimme Jyvivan kanssa kertakäyttömukien vähenViime vuonna valittu edustajisto on nyt kokoontunut neljästi. Jylkkäri pyysi ryhmiä kertomaan kuulumisensa ja aikaansaannoksensa. 30?J ylkkäri?02 · 2020
tämisestä Ilokivellä aloitteen ja vuonna 2013 JYYn vihreiden ja Jyvivan kanssa tehdyn avoimuusaloitteen läpi. Koska tämä edustajistokausi on vielä aivan aluillaan, ja meillä ei ole ehtinyt olla kuin muutama kokous takana – joissa on ollut jo painavia asioita päätettävinä, emme ole ehtineet tämän vuoksi edistämään vielä vaalien alla olleita vaaliteemojamme. Vaaliteemoinamme oli vaalien alla kestävä opiskelijakaupunki, hyvinvoiva ja esteetön kampus sekä kotikansainvälisyys, joihin ryhmämme tulee pureutumaan tämän kaksivuotisen kauden aikana. JYVÄSKYLÄN KESKUSTAOPISKELIJAT Jyväskylän keskustaopiskelijoille tärkeitä asioita ovat opiskelijoiden yhdenvertaisuus sekä JYYn vastuullisuus omassa toiminnassaan esimerkiksi talouden ja ympäristön osalta. Tavoitteitamme ovat mm. anonyymin tenttimisen ottaminen käyttöön yliopistolla, lähiruoan käytön lisääminen opiskelijaravintoloissa sekä lähitulevaisuudessa jäsenmaksuton JYY. Iso kysymys alkuvuodesta on ollut Ilokiven alakerran käyttöasteen nostaminen. Jokaisen opiskelijan jäsenmaksusta merkittävä osa menee suoraan tämän yhden tilan kustannusten korvaamiseen. Keskustaopiskelijat kannattavat, että Ilokiven alakertaa ja siihen liittyvää toimintaa kehitetään niin, että siitä olisi opiskelijoille enemmän hyötyä ja sen kustannuksia saadaan pienennettyä. Työ on nyt edustajiston päätöksellä myös aloitettu. Pidämme huolen, että tilan käyttö on kokonaisvaltaista. JYY päivittää tänä vuonna myös omistajaohjauksen periaatteensa. Tässä työssä tulee näkyä myös vastuullisuus ruoan raaka-ainehankinnoissa. Keskustaopiskelijoille on olennaista, että yliopiston ravintoloissa suositaan kotimaisia raaka-aineita, jotka parhaimmassa tapauksessa tulevat vieläpä Jyväskylän lähialueelta." P&D P&D:n tavoitteet eivät ole edelliseltä kaudelta paljoakaan muuttuneet. Vuosi 2020 on vasta alussa ja olemme tähän mennessä keskittyneet seuraaviin asioihin: 1) Opiskelijoiden hyvinvointi Jokaisella korkeakouluopiskelijalla tulisi olla mahdollisuus opintopsykologin tarjoamiin palveluihin ja keskusteluapuun. Olemme vuoden 2020 puolella olleet yhteydessä JYYn sosiaalipoliittisen asiantuntijan kanssa opintopsykologien tilanteesta ja seuraamme tiiviisti tilanteen kehittymistä, jotta opiskelijat saisivat tarvitsemansa tuen opintoja varten. Lisäksi agendalla ovat anonyymi tenttiminen sekä opiskelutilat. 2) JYYn kulurakenteen kehittäminen Edellisellä kaudella P&D:n aloitteesta JYYlle luotiin keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma, jonka tavoitteena on mm. jäsenmaksun alentaminen pitkällä aikavälillä sekä tappiota tuottavien kohteiden kehittäminen. Yksi suurista kulueristä on tähän mennessä ollut Ilokiven alakerta, jonka kustannukset ovat ylioppilaskunnalle olleet luokattoman suuret. Tähän tullaan toivon mukaan saamaan positiivista kehitystä uuden järjestelyn mukana, kun alakertaan tulee uusi toimija entisen tilalle ja tilan käyttömahdollisuuksia laajennetaan. Jäsenmaksun alentamista tulemme ajamaan kehittämällä JYYn liiketoimintaa, jolloin liiketoiminnan puolelta saataisiin enemmän varoja varsinaiseen toimintaan. Tarkemmin P&D:n tavoitteista tälle kaudelle voi lukea verkkosivuiltamme www. porssidumppi.com LUONNONTIETEILIJÄT Luonnontieteilijät teki vuoden 2019 edustajistovaaleissa hienon tuloksen, joka nosti monen jo ennestään toiminnassa vaikuttaneen ohella myös uusia kasvoja edustajistoon. Hallitukseen valittiin Luonnontieteilijöiltä Jenni Heikkilä ja Miikael Saksman, jolloin ryhmävastaavan pestin ottivat vastaan Riikka Jormakka ja Lotta Mäkinen. Nella Heikinmäki valittiin edustajiston puheenjohtajaksi. Luonnontieteilijöillä on siis vankka edustus sekä hallituksessa että edustajistossa tekemässä töitä ryhmän tavoitteiden eteen. Vuoden vaihtuminen toi Luonnontieteilijöihin uusia tuulia, mutta vaalikampanjassa nostetut teemat ovat vankasti toiminnan ytimessä. Luonnontieteilijöiden edustajat ovat jo kevään aikana vaikuttaneet laadukkaan ohjauksen periaatteisiin edistäen opiskelijoiden hyvinvointia. Ryhmäläiset ovat vahvasti mukana JYYn ekologista vastuullisuutta terävöittävässä Ilmastokestävyyden tiekartta -toimintasuunnitelmaprojektissa. Luonnontieteilijät ovat alusta asti laajalla edustuksella mukana myös JYYn omistajanohjauksen periaatteiden työstämisessä. Vaikutustyön ohella ryhmäläiset tekevät JYYtä ja edustajistoa tunnetuksi omissa verkostoissaan, ja samalla tuovat jäsenistön ääntä JYYn suuntaan. ALVARIN UNIONI Alvarin unioni on lähtenyt innolla mukaan uuteen edustajistokauteen. Olemme saaneet paljon tuoreita aktiiveja, jotka ovat nopeasti omaksuneet edustajiston tehtävät ja hypänneet erilaisiin ylioppilaskunnan luottamustoimiin. Olemmekin vaikuttamassa kaikkialla missä JYY on. Edustajistossa olemme valvoneet ainejärjestöjen intressien toteutumista. Taustalla ajatuksena on se, että ainejärjestöille tarjottaisiin mahdollisimman monipuolista tukea taloudellisesti ja erilaisia koulutuksia järjestämällä. Omassa toiminnassamme olemme keskittyneet viestimään kaksikielisesti, niin että kansainvälisillä opiskelijoilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa ja osallistua niin meidän omaan toimintaan kuin myös JYYn päätöksentekoon. JYYssä olemme mukana omistajaohjauksen parlamentaarisessa työryhmässä. Alvarin unionille on tärkeää, että JYYn liiketoiminnan omistajaohjauksessa opiskelijalähtöisyys, kansainvälisyys ja vastuullisuus tulevat priorisoiduksi. Ympäristöstä huolehtiminen on keskeistä Alvarin unionille. Vaikutamme tällä hetkellä JYYn oman ilmastotiekartan laadinnassa. Ympäristöstä huolehtiminen on pitkän aikavälin edunvalvontaa ja sukupolvipolitiikkaa, minkä tulisi näkyä läpileikkaavasti kaikessa JYYn toiminnassa. Edustajiston paikkamäärät Pörssi & Dumppi 10 Jyyn vihreät opiskelijat 8 Alvarin unioni 6 Luonnontieteilijät 5 Jyväskylän vihreä vasemmisto 5 Opiskelevat kokoomuslaiset 4 Jyväskylän keskustaopiskelijat 2 Jyyn demariopiskelijat 1 J ylkkäri?02 · 2020? 31
Nuorten ja opiskelijoiden arvoja kausilippujen hinnat laskivat. Paikallisliiken teen Linkillä kuljet Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa. linkki.jyvask yla.fi Huikean halpaa Linkki-kyytiä! 30 päivän lippu vain 38 € * *nuoren tai opiskelijan lippu, 1 vyöhyke Oletko kova puhumaan? Meillä on sinulle TÖITÄ! MIKSI VALITA JUURI MEGA? Olemme luotettava ja vakavarainen organisaatio Maksamme selkeän provision eikä meillä ole peruutusvaraa Tiedät päivittäin, paljonko olet tienannut Jatkuva vähimmäistakuupalkka ja palkka maksetaan myös koulutusajalta Palkkapäivä on kaksi kertaa kuussa Myyntiprojektit ovat monipuolisia ja vaihtelevia Megassa on hyvä ja kannustava työilmapiiri Suoramarkkinointi 045 7731 3752 megaduuni.fi Megassa osataan ja halutaan tehdä hyvää tulosta – meillä hyvän tyypin täytyy tienata hyvin! Hanki itsellesi työkokemusta, josta on hyötyä koko loppuelämäsi ajan. Suoramarkkinointi Mega Oy on yli 30-vuotias Suomen johtava telemarkkinointiyritys. Toimimme 17 paikkakunnalla työllistäen n. 400 henkilöä. Kuulumme Alma Media Oyj -konsernin Alma Talent -liiketoimintayksikköön. Muuta puhe rahaksi!