• NUMERO 2/2006 1. HELMIKUUTA – 14. HELMIKUUTA 47. VUOSIKERTA OKL muutti Agoraan Tiedotuslinjan syyllinen hukassa. Uutiset 2 Ilokiven kasvatti ohjaa suurensi-illan. Kulttuuri 10 Tuntematon sotilas teinitytöille Repliikit aitoa varhaiskantasuomea. Arviot 12 Lehtori muinaisti leffan Helluntailainen hakee Jumalaa keskiaukeama T O M M I A N T T O N E N
• OKL:n ja kasvatustieteiden tiedekunnan henkilökunnan muutto päärakennuksesta Agoraan onnistui tiukalla aikataululla. Pahvilaatikoiden keskellä pohditaan enää, kuka päätti sisäilmaongelmien huonosta tiedottamisesta. AGORA-RAKENNUKSEN D-siipeen on nyt asettunut nousevan kasvuyrityksen sijaan opettajankoulutuslaitos ja kasvatustieteiden tiedekunta. Porukka joutui muuttamaan tammikuussa yliopiston päärakennuksen siivestä pois, koska sisäilmaongelmat pahenivat merkittävästi syksyn aikana. Muuttopäätöksen hetkellä lähes jokaisella OKL:n tukihenkilökuntaan kuuluvalla oli diagnosoitu sisäilmasta johtuvia hengitystiesairauksia. Lisäksi astmaoireista kärsivien määrä oli laitoksella valtakunnallista keskiarvoa tuntuvasti suurempi. Yliopiston hallinto vakuuttui terveysongelmien vakavuudesta ja pikamuuton tarpeellisuudesta marraskuisessa kokouksessa viimeistään siinä vaiheessa, kun Senaatti-kiinteistöt ilmoitti, ettei ongelmatiloista tarvitse enää maksaa vuokraa. OKL:N JOHTAJA , lehtori Jorma Ojala näyttää suhteellisen tyytyväiseltä uudessa työhuoneessaan Agorassa. Lattialla on neljä avattua, mutta tyhjentämätöntä pahvilaatikkoa täynnä paperia. Yhtään huonekalua ei C-rakennuksen siivestä Agoraan tuotu, ja ulkopuolinen siivousfirma puhdisti kaikki tavarat ennen pakkausta. Jokainen kirja ja mappi käytiin erikseen läpi imurin kanssa. Henkilökunnan pahimmat terveysongelmat on nyt jätetty päärakennukseen remontoitavaksi. Ojala kuitenkin toteaa, etteivät hengitystiesairaudet hetkessä häviä vaikka ilmasto muuttuu. ”Ennenkaikkea olen helpottunut, kun olin huolissani ihmisten terveydestä. Tässä täytyykin kiittää yliopiston korkeinta johtoa, että loppujen lopuksi itse muuttopäätös tehtiin nopeasti”, Ojala toteaa. ”Uskon, että kun tähän reagoitiin niin nopeasti, niin oireet helpottuvat eivätkä muutu kroonisiksi.” Laitoksen johtaja painottaa, että tukihenkilöstön lisäksi myös opettajat oireilivat, ja erityisesti äänenkäytön kanssa oli luennoillakin ongelmia. ”On hankala luennoida, jos ääntä ei lähtenyt ollenkaan”, Ojala sanoo – itsekin vielä ääni painuksissa. Osa opetuksesta jatkuu kuitenkin edelleen päärakennuksessa. Myös atkja ainejärjestötila on opiskelijoiden ahkerassa käytössä. Asiantuntijoiden mukaan lyhytaikainen oleskelu tiloissa ei ole terveydelle vaarallista. Samaan uskoo myös Ojala. OKL:n opettajien omassa harkinnassa on etsiä opetustiloja päärakennuksen ulkopuolelta. Monet ovatkin näin tehneet, mutta Ojala painottaa, että monisatapäisen opiskelijajoukon lukujärjestyksen liikuttelu ei ole helppoa. YLIOPPILASLEHDEN edellisessä numerossa ihmeteltiin, miksi laitoksen henkilökunta ei tiedottanut opiskelijoille sisäilman aiheuttamista terveysongelmista, ja miksi se lopulta tiedusteli opiskelijoiden oireita vasta kun lehti oli asiaa kysellyt. Nyt Ojala kertoo syynä olleen, että yliopiston hallintojohtaja Erkki Tuunanen ilmoitti hoitavansa tiedottamispuolen. Sen seurauksena asia ilmestyi jo seuraavana päivänä Keskisuomalaisen sivuille. Hallintojohtaja Tuunanen kiistää koskaan kieltäneensä ketään tiedottamasta asiasta. Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi 2 JYYn pääsihteeri vaihtuu kesken kaksivuotista kautta, kun nykyisin tehtävää hoitava Simo Pöyhönen, 29, siirtyy Akavan palkkalistoille koulutuspoliittiseksi asiamieheksi maaliskuun alusta. ”Mieluusti olisin ollut JYYssä pitempäänkin. Uusi homma sattui vain tulemaan sopivaan aikaan”, hän sanoo. Pöyhösestä tuli JYYn pääsihteeri huhtikuussa 2004. Sitä ennen hän toimi JYYn hallituksessa, sosiaalisihteerinä ja ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Pöyhönen on tällä hetkellä Suomen Valtiotieteilijöiden Liiton valtuuston jäsen ja hallituksen varajäsen. Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavassa hänen vastuullaan on muun muassa koulutuspoliittinen edunvalvonta. Uuden pääsihteerin haku päättyy perjantaina 10. helmikuuta. Pääsihteerin toimen avautumisen lisäksi JYYn sihteeristössä tapahtuu muitakin muutoksia, sillä Kortepohjan ylioppilaskylän vapaa-aikasihteeri Taina Kelavirta on jäänyt vapaalle kevään ajaksi. Vapaa-aikasihteerin toimeen haetaan kevään ajalle sijaista. Hakuaika päättyy keskiviikkona 8. helmikuuta. JYYn pääsihteeri lähtee Akavaan 2/2006 UUTISET 01.02.06 OKL muutti Agoraan Opiskelijat siedätyksessä Luokanopettajiksi opiskelevien ainejärjestö Pedago kyselee parhaillaan kattavasti sähköpostitse, onko opiskelijoilla ollut oireita päärakennuksen sisäilmasta. ”Eräs opiskelija halusi kartoitusta ja myös selvitystä siihen, miksei asiasta ole opiskelijoille tiedotettu”, kertoo Pedagon puheenjohtaja Sohvi Kuorelahti. Ainejärjestö on vakuuttunut siitä, ettei laitoksen henkilökunnalla ole missään tapauksessa ollut salailuaikomusta. ”Voimat on laitettu siihen, että on selvitetty, mihin tämänkokoinen laitos voidaan siirtää”, lisää viime vuonna puhetta luotsannut Jonna Rintarahko. Mitään merkkejä homepaniikista ei ainejärjestöihmisten silmille ole tullut. Aktiivit kertovat, että leikkiäkin on laskettu. Todennäköistä kun on, että töihin päädytään homekouluihin, niin päärakennuksen ongelmat toimivat siihen vain hyvänä siedätyshoitona. J ANIC L EINO OKL:n johtajan Jorma Ojalan mukaan pahimmasta on nyt päästy yli, kun hengitystiesairauksista kärsinyt henkilökunta saatiin pois päärakennuksesta. Tässä täytyykin kiittää yliopiston korkeinta johtoa, että loppujen lopuksi itse muuttopäätös tehtiin nopeasti.” Jorma Ojala, OKL:n johtaja ”
• Toimintaterapeuttien koulutuksen lopettamista pohditaan parhaillaan. Syiksi tarjotaan rahan puutetta, ongelmia professuurin täytössä sekä valmistuneiden vähyyttä. L-RAKENNUKSEN AUL A täyttyy vihreisiin ”Sano kyllä toimintaterapialle!” -t-paitoihin pukeutuneista opiskelijoista. Opiskelijat osoittavat mieltään toimintaterapian oppiaineen lopettamisuhkaa vastaan tammikuun 19. päivänä. Tilaisuudessa Suomen toimintaterapialiiton puheenjohtaja ja itsekin Jyväskylässä opiskeleva Virpi Aralinna peräänkuuluttaa puolustuspuheessaan kotimaisen tutkimustiedon merkitystä. ”Meiltä odotetaan kunnollista terapiaa, ja meidän pitää pystyä silloin p e r u s t e l e m a a n , miksi teemme tai emme tee jotain. Substanssiasioissa voidaan soveltaa ulkomaista tutkimustietoa, mutta kuka tekee taloudellista vaikuttavuustutkimusta, ellemme me?” OPPIAINEEN KOHTALOA selvitetään parhaillaan liikuntaja terveystieteiden tiedekunnassa. Asiaa käsitellään näillä näkymin tiedekuntaneuvoston kokouksessa maaliskuussa. Selvityksen tekemisestä sovittiin jo viime syksynä rehtorin ja tiedekunnan välisissä tulossopimusneuvotteluissa. Syinä lopettamissuunnitelmiin on lueteltu ainakin professuurin täyttämättä jättäminen pätevien hakijoiden puutteessa. Siksipä professuuria on hoidettu osa-aikaisena virkatyönä. Toiseksi syyksi on nimetty rahoitus. Aineen professuuri on saanut alkunsa opetusministeriön tarjouksesta. Sittemmin hankerahoitus, jolla maksettiin lehtorin ja assistentin palkat, loppui. ”Kun kehityshanke loppuu, myös itse toiminta voi loppua, eikä sitä voi noin vain siirtää perusrahoituksen puolelle”, sanoo tiedekunnan dekaani Lasse Kannas. TOIMINTATERAPEUTTIKOULUTUS ei dekaanin mielestä välttämättä ole liikuntaja terveystieteellisen tiedekunnan ydinaluetta. ”Erityisesti pitäisi pohtia tutkimusja tiedepuolta. Jokaisella alalla tulee olla vankat näytöt tieteellisen työn tasosta, ja toimintaterapian tilanne näyttää siinä suhteessa varsin vaatimattomalta.” N y k y i s i s t ä opiskelijoista luvataan huolehtia vuoteen 2009 saakka. ”Tarvittaessa taataan muista oppiaineista koti, jossa voi tehdä maisterintutkinnon tai väitöskirjan loppuun”, Kannas sanoo. TOIMINTATERAPIAN lehtorin Tiina Lautamon mielestä taloudelliset perustelut oppiaineen lopettamiselle ovat epämääräisiä. Hän muistuttaa, että monet opiskelijoista käyvät samalla työssä, joten heidän opiskelutahtinsa on hieman hitaampi. Tutkintojen kaksiportaistamisen myötä toimintaterapiassakin on rakennettu opetussuunnitelma, jonka voi suorittaa kolmessa vuodessa. ”Keskimääräinen opiskeluaika on viisi vuotta. Koulutus alkoi vasta 1998, joten koko ajalta laskettuna keskiarvo on alhainen, mutta viime vuosien valmistuneiden määrät ovat suhteutettuna vertailukelpoisia terveystieteiden muiden pääaineiden kanssa.” Oppiaineen lehtori ja tiedekunnan dekaani ovat eri linjoilla etenkin toimintaterapian tärkeydestä yliopistolle ja yhteiskunnalle. ”Tässä on kyse yliopistojen linjauksista laajemmin. Onko yhteiskunnallinen merkittävyys minkäänlainen kriteeri?” lehtori Tiina Lautamo kysyy. ”Profilointi liittyy olennaisesti valtion tuottavuusohjelman ideaan. Voimavarat ovat rajalliset, ja näillä resursseilla kehitystä ei tapahdu, jollei rohjeta pohtia jostain kokonaan luopumista, etenkin kun kyseessä on määräaikainen kehittämishanke”, dekaani Lasse Kannas toteaa. Olli Sulopuisto toimittaja@jyy.fi 3 2/2006 Professoriliitto on valinnut Niklas Bruunin vuoden 2005 professoriksi. Svenska handelshögskolanissa kauppaoikeuden professorina työskentelevä Bruun on kansainvälisesti arvostettu ja tunnustettu työoikeuden ja immateriaalioikeuden tutkija. Hän on vaikuttanut merkittävästi suomalaisen työelämälainsäädännön valmisteluun ja toimi muun muassa uutta tasa-arvolakia valmistelleen komitean puheenjohtajana. Bruun on julkaissut useita työoikeuden alan perusteoksia. Tekijänoikeusneuvoston puheenjohtajana Bruun on pitkään ollut linjaamassa tekijänoikeuslain tulkintaa. Valinnan teki Professoriliiton hallitus, joka haluaa korostaa tutkimuksen ja korkeimman opetuksen tärkeyttä. Vuoden professori Hankenista Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta otti tammikuussa kantaa ammattikorkeakoulujen uuteen tapaan kääntää nimensä englanniksi University of Applied Sciences aikaisemman Polytechnic-nimen sijaan. JYYn mielestä nimenmuutos on vakava virhe. Nimenmuutospäätös syntyi amkrehtorien neuvoston suosituksen mukaisesti vuodenvaihteessa. ”Julkisuudessa esitettyjen perusteluiden mukaan nimenmuutoksen tarkoitus on välttää sekaannuksia ja korostaa tieteen soveltamista”, kannanotossa todetaan. ”Jos korkeakoulun ulkomaille suuntautuvan markkinoinnin onnistuminen on kiinni nimen käännöksestä, on kyseisellä oppilaitoksella vakavan itsetutkiskelun paikka.” JYY: AMK:n nimenmuutos virhe Jyväskylän yliopistossa on kahdeksan huippututkimusyksikköä, mikä on kolmanneksi eniten koko maassa. Tänä vuonna laatuleiman sai kuusi uutta yksikköä, joiden rahoitus jatkuu vuoteen 2011 saakka. Vuoteen 2007 saakka jatkaa vielä kaksi vanhaa yksikköä. Suomen akatemia valitsee huippututkimusyksiköt ensisijaisesti tieteellisten ansioiden perusteella. Huiput yksiköt Toimintaterapeuttien yliopistokoulutus päättymässä JYYn pääsihteerin toimi haettavana Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta hakee pääsihteeriä 1.3.2006 alkaen, tai sopimuksen mukaan, 31.5.2008 saakka kestävään työsuhteeseen. Työsuhdetta on mahdollista jatkaa vuodella ilman eri hakua molempien osapuolten niin halutessa. Pääsihteeri toimii JYYn aatteellisen toiminnan henkilökunnan esimiehenä sekä ohjaa ja hallinnoi opiskelijoiden edunvalvontaan ja palveluihin liittyvää toimintaa ylioppilaskunnassa. Pääsihteeri vastaa asioiden valmistelusta ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen kokouksiin sekä toimii kokouksissa esittelijänä. Pääsihteerin vastuulla on JYYn talouden ja toiminnan toteutumisen seuranta. JYY harjoittaa varsinaisten palveluja edunvalvontatehtäviensä lisäksi kiinteistö-, liikeja asuntolatoimintaa. Ylioppilaskuntakonsernin liikevaihto on vuonna 2006 noin 15 miljoonaa euroa ja konsernitase on noin 45 miljoonaa euroa. Pääsihteerin toimi on JYYn toimihenkilöohjesäännön alainen. Palkkaus määräytyy valtion virkaehtosopimuksen palkkaluokkien A20-A21 mukaisesti (1904,95 2037,56 euroa/kk ilman ikälisiä). Siirtyminen uuteen palkkausjärjestelmään tapahtuu toimikauden aikana. Hakijalle katsotaan eduksi esimieskokemus, kokemus hallintotehtävistä ja taloudenhoidosta sekä ylioppilaskunnan hyvä tuntemus. Hakemukset liitteineen on toimitettava JYYn keskustoimistoon (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä) perjantaihin 10.2.2006 klo 14.30 mennessä osoitettuna JYYn hallitukselle. Kuoreen tunnus "pääsihteeri". Hakemuksia ja niiden liitteitä ei palauteta. Haastattelut suoritetaan viikon 7 aikana. Lisätietoja antavat ylioppilaskunnan pääsihteeri Simo Pöyhönen, puh. 0400 936 834, paasihteeri@jyy.fi, ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jarkko Seppälä, puh. 045 137 1964 sekä ylioppilaskunnan puheenjohtaja Lilja Kaijaluoto, puh. 041 431 5167. Vapaa-aikasihteerin toimi avoinna kevääksi Kortepohjan ylioppilaskylässä on haettavana vapaa-aikasihteerin toimi kevään ajaksi. Vapaa-aikasihteeri järjestää ylioppilaskylässä vapaa-ajan toimintaa yhteistyössä Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan (KVAT) kanssa. Lisäksi sihteeri jakaa, vastaanottaa ja ylläpitää vaihto-opiskelijoille tarkoitetut survival kit -paketit. Hakija voi myös halutessaan tehdä kesällä tuntitöinä kansainvälisten kesäkoulujen majoitukseen liittyviä tehtäviä. Työ alkaa sopimuksen mukaan, mutta kuitenkin mahdollisimman pian hakuajan päättymisen jälkeen. Palkkauksesta lisätietoja kiinteistöpäälliköltä. Vapaamuotoiset hakemukset on toimitettava JYYn asukastoimistoon tai kiinteistöpäällikölle (Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Vehkakuja 2 B, 40700 Jyväskylä) keskiviikkoon 8.2.2006 klo 15.00 mennessä osoitettuna Kortepohjan ylioppilaskylän asukasneuvostolle. Kuoreen tunnus "vapaa-aikasihteeri". Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja antavat kiinteistöpäällikkö Osmo Kääriäinen, puh. 014 607 207 tai 050 526 5434 tai asukasneuvoston puheenjohtaja Jani Seppänen, puh. 040 827 1579. J ANIC L EINO Lakkautusuhka sai toimintaterapian opiskelijat osoittamaan mieltään. Jokaisella alalla tulee olla vankat näytöt tieteellisen työn tasosta, ja toimintaterapian tilanne näyttää siinä suhteessa varsin vaatimattomalta.” Lasse Kannas, tiedekunnan dekaani ” Jyväskylän yliopistossa toimintaterapian koulutus alkoi vuonna 1998. Kyseessä on Suomen ainoa yliopistotasoinen toimintaterapeuttikoulutus. Pohjakoulutus saadaan ammattikorkeakoulusta. Maistereita on valmistunut tähän mennessä 18 kappaletta ja tänä vuonna arvioidaan valmistuvan 10–12 lisää. Aineeseen on otettu vuosittain 12–14 uutta opiskelijaa, mutta ensi syksynä uusia opiskelijoita ei enää oteta. Tällä hetkellä kirjoilla on 64 opiskelijaa. F A K TA A
• P residentinvaalit ovat jo ohi tätä kirjoittaessani, mutta mieleeni jumiutui Sauli Niinistön kampanjatoimiston perjantai-iltapäivällä julkaisema lehdistötiedote otsikolla ”SYL:n puheenjohtaja tukee Sauli Niinistöä”. Tiedote alkoi näin: ”Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Ilkka Wennberg kannattaa Sauli Niinistön valintaa seuraavaksi tasavallan presidentiksi. Suomen suurimman opiskelijajärjestön (140 000 jäsentä) puheenjohtajan mielestä Niinistö olisi paras ihminen johtamaan maata ja ajamaan opiskelijoiden etuja.” K un sain tiedotteen sähköpostiini, soitin Wennbergille kysyäkseni syitä yllättävään kannanottoon. Puheenjohtaja vastasi hermostuneella äänellä ja sanoi, että tiedote on tehty ”hänen tietämättään”. Sitten hän ei enää suostunut vastaamaan lisäkysymyksiin ja totesi kirjoittavansa parhaillaan asiasta omaa tiedotettaan, joka lähetetään pian ylioppilaslehtien sähköpostilistalle. Ei siis kaikille muille tiedotusvälineille myös, vaan vain meille. Pian saapunut tiedote meni kokonaisuudessaan näin: ”Sauli Niinistön presidentinvaalikampanja on tänään julkaissut lehdistötiedotteen, jonka otsikko kuuluu ’SYL:n puheenjohtaja tukee Sauli Niinistöä’. Olen kokoomuslainen ja henkilökohtaisesti Sauli Niinistön kannattaja, mutta olen syvästi pahoillani siitä, että SYL järjestönä on sotkettu tähän kysymykseen. Olen antanut nimeni yksityishenkilönä Niinistön kampanjan käyttöön, mutta olen pahoillani siitä, että asiasta on tehty julkinen lehdistötiedote. SYL on poliittisesti sitoutumaton yliopisto-opiskelijoiden edunvalvontajärjestö, eikä sillä ole kantaa presidentinvaalikysymykseen.” T ämän jälkeen yritin soittaa puheenjohtajalle uudelleen, mutta hän ei enää luuriin vastannut. Soitinkin sitten Niinistön tiedotusvastaavalle Jussi Kekkoselle. Kekkosen ihmetys oli ilmeinen, kun kerroin SYL:n puheenjohtajan todenneen, että vaalitiedote oli tehty ”hänen tietämättään”. Tiedotusvastaava kertoi, että Wennberg oli henkilökohtaisesti lukenut ja hyväksynyt tiedotteen ennen sen julkaisemista. SYL:n puheenjohtaja ei myöskään ollut pyytänyt julkaistun tiedotteen oikaisua tai korjausta. Kekkonen vielä totesi, ettei hän ymmärrä miksi Wennberg sitä edes pyytäisi, koska ”tiedotteessa ei ole mitään asiallista virhettä”. E n enää lehdenteon lomassa onnistunut saamaan SYL:n puheenjohtajaa puhelimen päähän, joten kysymys jäi ilmaan: kumpi tässä tapauksessa puhuu nyt muunneltua totuutta, SYL:n puheenjohtaja vai Niinistön tiedotusvastaava? En vielä osaa arvioida, kumpi vaihtoehdoista on huolestuttavampi. reuna huomautus Jari Peltola Minä ja sähkö 4 NÄKÖKULMIA 2/2006 pääkirjoitus 1. helmikuuta 2006 Puhuuko SYL:n puheenjohtaja totta? k u v a tu k si a Kankkusen putki päättyi sanaleikkien välttelyyn Rajuun alamäkeen itsensä kaasuttanut rallilegenda Juha Kankkunen kärsii edelleen voimakkaasta kohmelosta. Kankkunen uskoo, että iltamenojen pikataipaleilla yllättänyt pahin sivuluisu on taittunut huoltoalueelle. ”Pitäisihän tälle itsekin osata nauraa, mutta kun on niin karmea humalan jälkitila, niin en keksi mitään naurun aihetta”, toteaa Minnesotasta tavoitettu Kankkunen. Myös Pirjo-vaimo oli havainnut useasti miehensä olevan darrassa. ”Kyllä Juhalla oli ajoittain varsin kova krapula”, toteaa miehensä tallisopimuksen irtisanonut elämän apukuski. Kankkunen on kuitenkin toiveikas, että pohja-ajat ovat nyt ohi. ”Ja voisivat asiat olla huonomminkin, sukunimeni voisi olla Koistinen.” Totuuden Tietotoimisto http://lehti.samizdat.info/ LAITAKAUPUNGIN VALOT (elokuva). Tämän upean Kaurismäen jälkeen haluat vähintään viikon ajan halata ja pyytää kaljalle jokaista vastaan kävelevää vartijaa. NELONEN (tv-kanava). Lost, Deadwood ja Battlestar Galactica – jäikö muille mitään? YKSILÖLLISYYS (elämäntapa). ”Luonnollisestikin meitä on tiukempi ja löysempi emättisisiä naisia. Aivan kuten jokainen on ykilöllinenkin”, salarakas Marika Fingerroos filosofoi nettisivujensa seksipalstalla. JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI Opinkivi, I kerros, huoneet 119 – 120 Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä Puhelin: 014 260 3360 Faksi: 014 260 3928 Toimituksen sähköposti: jylkkari@jyy.fi Nettisivut: www.jyy.fi/jylkkari Päätoimittaja Toni Peltonen 014 260 3359, 045 137 1957, paatoimittaja@jyy.fi Toimittaja Olli Sulopuisto 014 260 3360, toimittaja@jyy.fi Visualisti Janic Leino 014 260 3973, sivari@jyy.fi Painos 8 000 kpl. Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki, puh. 015 348 1200. ISSN 0356 – 7362 MIETIN ALKUVUODEN pakkasten aikaan, että poliitikoilla olisi paljon helpompaa, mikäli kaikki suomalaiset olisivat amisheja. Ei tarvitsisi energia-asioista vastaavan ministerinkään olla jatkuvasti televisiossa selittämässä sähköpulaa, kun yhdelläkään kansalaisella ei olisi kumpaakaan. Sähköstä luopuminen toisi tosin mukanaan monia pulmia, koska silloin pitäisi keksiä, miten sähköinen viestintä saadaan toimimaan esimerkiksi kaasulla tai koksilla. YLEISESTI OTTAEN sähkö on ollut Suomessa suosittua sen keksimisestä lähtien. Esimerkiksi vuoden 1989 Miss Suomi-kisassa mukana ollut Åsa Lövdahl kertoi finaalia edeltäneessä lehtihaastattelussa pitävänsä sähköä huomattavasti parempana energiavaihtoehtona kuin vaikkapa ydinvoimaa. Lövdahl voitti, ja tuomariston myönteiseen päätökseen vaikutti varmasti myös Lövdahlin kanta Suomen energiapolitiikan suhteen. Tässä mielessä suomalaiset ovatkin kuin amishien negaatio. Useimmissa kodeissa uskotaan sähköön, mutta erilaisiin jumaliin sanoo uskovansa selkeästi pienempi osa kansasta. Sähkö tuo kuitenkin kansalaisille sellaista näkymätöntä turvaa, joka huomataan vasta sen puuttuessa, kuten esimerkiksi silloin, jos hipit vievät hyvin ansaitun aurinkoloman aikana asunnosta kaiken irtaimiston ja ostavat rahoilla Huuto.netistä maailman kalleimman Landolan. Ja kaikki tämä vain sen takia, että kodin varashälyttimen paristo oli lopussa. Myös virkavalta on oivaltanut sähkön merkityksen järjestyksenpidossa. Poliisilaitos on jo jonkin aikaa kokeillut erityistä sähköiskuun perustuvaa tainnutusasetta, jonka pitäisi lamaannuttaa vakaumuksellisinkin rähinöitsijä. Ja jos jokin ryyppysakki äityy illan päätteeksi mullittelemaan, tehokkain tapa rauhoittaa koko porukka kerralla on katkaista heidän pesäpaikastaan nimenomaan sähköt. Kun jääkaapissa olevat mäyrikset alkavat viilenemisen sijaan lämmetä eikä dvd-soittimen pornoelokuva ota käynnistyäkseen pitkällisen yrittämisen jälkeenkään, niin herrasväki on pian kesyä poikaa. KAIKESTA ARKISUUDESTAAN huolimatta sähköä kohtaan on syytä tuntea tervettä kunnioitusta. Minun piti taannoin kontata kirjahyllyn takana tekemässä erästä johtoliitäntää, kun tajusin, että minun taskulamppuni patterit ovat lopussa. Minulla oli lievästi sanoen typerä olo asentaessani moderniksi elektroniikaksi katsottua laitetta kynttilä kädessä. jylkkari@jyy.fi Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi Tässä mielessä suomalaiset ovat kuin amishien negaatio.” ”
• Suosio ei takaa puheenjohtajan pätevyyttä Sitoutumattomat riviopiskelijat Seela Jokelainen ja Jenniina Virtanen kritisoivat kirjoituksessaan valintaani JYYn hallituksen puheenjohtajaksi (Jylkkäri 1/2006). Kritiikin kärki kohdistui siihen tosiasiaan, että en ”syksyn edustajistonvaaleissa saavuttanut viittä ääntä suurempaa luottamusta.” En aio tässä kirjoituksessani puolustella äänisaalistani tai etsiä syitä siihen, miksi ääniä olisi pitänyt tulla enemmän, koska sillä ei ole merkitystä valittaessa hallituksen puheenjohtajaa. Edustajistonvaaleissa valitaan 41 jäsentä edustajistoon. Nämä 41 edaattoria edustavat koko ylioppilaskuntaa. Tämän vallan he ovat saavuttaneet vaaleissa saavuttamansa kannatuksen ansiosta. Edustajisto valitsee järjestäytymiskokouksessaan ylioppilaskunnan hallituksen ja nimeää sen puheenjohtajan. Hallitusvaalissa johtamani hallituspohja sai yli puolet annetuista äänistä, joten katson, että tällä hallituksella on täysi valta toimia ylioppilaskunnan nimissä. Koko prosessi on edennyt täysin edustuksellisen demokratian hengen mukaisesti. Jokelainen ja Virtanen epäilevät mahdollisuuksiani saada mitään aikaan edustajistovaaleissa saamallani kannatuksella. Edelleen, hallituksen puheenjohtajan arvovalta ei perustu hänen edustajistovaaleissa saamaansa kannatukseen, vaan edustajiston hänelle suomaan luottamukseen. Toiminnassa SYL:ssä en myöskään näe, miten puheenjohtajan edustajistovaalikannatus vaikuttaisi hänen mahdollisuuksiinsa tuoda ylioppilaskunnan mielipiteitä julki. SYL:ssä minut nähdään JYYn hallituksen puheenjohtajana, joten olen samalla viivalla kaikkien muiden puheenjohtajien kanssa. Emme arvota puheenjohtajan arvovaltaa hänen edustajistovaaleissa saavuttamillaan ansioilla. Tämä kaiketi on sitä tasa-arvoa. Mielestäni olisi pelottava ajatus, että edustajistovaalikannatuksella olisi suuri merkitys valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi. Edustajistovaaleissa äänestymiskäyttäytyminen on usein erilaista kuin valtakunnallisissa vaaleissa. Suosio ei takaa kompetenssia. Hallituksen muodostuksessa toimintakulttuuriin on kuulunut hallitusneuvottelut ja hallituksen kokoonpanosta sopiminen ennen järjestäymisedaria. Tämä on siksi, että pystytään muodostamaan hallitus, jonka yli puolet edaattoreista olisi valmiit hyväksymään. Etukäteen sopiminen luo edellytykset myös pitkäjänteisemmälle toiminnalle. Kun edustajistoryhmät sitoutetaan hallituksen toimintaan, ei valitettavia hallituksenvaihtoja niin helposti tule. Olen hyvin iloinen siitä, että niin uusi edustajisto kuin riviopiskelijatkin keskustelevat ja ovat tarvittaessa eri mieltä ylioppilaskunnassa tapahtuvista asioista. Kehitystä ei tapahdu ilman aktiivisuutta. Toivottavasti keskustelu säilyy vilkkaana jatkossakin. Olenhan kuitenkin koko ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja. Jarkko Seppälä JYYn hallituksen puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtajan valinnasta Arvoisat sitoutumattomat riviopiskelijat Jokelainen ja Virtanen olivat lehden (Jylkkäri 1/2006) älähdyksissä kovin huolissaan siitä, että JYYn edustajisto on valinnut hallituksenne puheenjohtajaksi henkilön, joka ei ole saanut kovin kummoista kannatusta edustajiston jäseniä valittaessa. Vastaavaa ongelmaa, tai pikemminkin ”ongelmaa”, on aina silloin tällöin nostettu esille muissakin ylioppilaskunnissa. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin ymmärtänyt edustajistovaalissa valittavan jäseniä nimenomaan edustajistoon eikä suinkaan hallitukseen. Niinpä en ole kokenut minkäänlaista moraalista tai edustuksellista ongelmaa ollessani useammankin kerran valitsemassa TKY:n hallituksen muodostajaksi ja jäseniksi henkilöitä, jotka eivät ole olleet edes ehdolla edustajistovaaleissa. Mikäli ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajalta edellytettäisiin mahdollismman suurta (äänimäärinä tai valintakertoina) luottamusta juuri edustajistovaalissa, niin allekirjoittaneen olisi ilmeisestikin pitänyt olla jo useamman vuoden ajan joko TKY:n hallituksen puheenjohtaja tai jäsen. Matti M. M. Änkö puolueja kielipoliittisesti sitoutumaton TKY:n edustajiston jäsen 1996 – 2007 JYYlläkin itsetutkiskelun paikka Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan uusi hallitus on aloittanut työnsä aktiivisesti. Pitkästä aikaa JYY otti kantaa ylipäätänsä mihinkään moittiessaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun uutta englanninkielistä nimeä. Tätä tärkeää korkeakoulupoliittista väliintuloa perusteltiin muun muassa sillä, että vieraskielisillä käsitteillä kikkailulla voidaan saada nopeasti aikaan nimikkeiden sekamelska, joka voi puolestaan johtaa pahimmassa tapauksessa duaalimallin hämärtymiseen. JYYn kannanotossa todetaan, että jos korkeakoulun ulkomaille suuntautuvan markkinoinnin onnistuminen on kiinni nimen käännöksestä, on kyseisellä oppilaitoksella vakavan itsetutkiskelun paikka. Jos ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen vaikuttamistyö on tällä tasolla, on siinä vielä vakavamman itsetutkiskelun paikka. Kehottaessamme ammattikorkeakouluja keskittymään sisällölliseen kehitykseen ja laadun par a n t a m i s e e n , voisimme samalla ottaa itse ohjeestamme opiksi ja suunnata voimavaramme oman yliopistomme vastaavanlaiseen keh i t t ä m i s e e n . Opiskelijoiden ja valmistuneiden osaaminenhan ei ole millään tavalla riippuvaista oppilaitoksen nimestä, vaikka joissain piireissä näin ajatellaankin. Tärkeintä on, että suomalainen korkeakouluopetus olisi kautta linjan mahdollisimman laadukasta, sen rahoitus olisi kunnossa, ja että se tuottaisi tähän maahan osaajia ja sivistyneitä ihmisiä. Ihmisiä, joilla on valmiudet kehittää itseään jatkossakin sekä työelämässä että sen ulkopuolella. Nimikkeisiin takertuminen ja korkeakoulujen keskinäinen kisailu eivät tätä tavoitetta edistä. Jussi Ahokas JYYn edustajiston jäsen 5 2/2006 Mielipidekirjoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari@jyy.fi. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ja käsitellä kirjoituksia tarvittaessa. ONKO OLEMASSA mitään perustetta sille miksi kampuksen alueella saa tupakoida ja myydä tupakkaa? Tai sille, että kukaan yliopistolainen haluaa tupakkaa käyttää. Jos mietitään hetkenkin tupakasta tehtyjen tutkimusten tuloksia, huomataan, että sepäs onkin aika inha tuote. Yliopistojen perustana on tutkimus ja siihen pohjautuva opetus. Näiden kahden lisäksi yliopistoilla on lakiin kirjoitettu niin sanottu kolmas tehtävä: vuorovaikuttaminen yhteiskunnan kanssa. Tämän vuorovaikuttamisen yliopistolaiset voisivat aloittaa vaikka itsestään. ASIA ON SIMPPELI. Jos tutkimustyö osoittaa tupakoinnin huonoksi asiaksi, tieto opetetaan eteenpäin ja ihmiset vuorovaikuttuvat eli vakuuttuvat tupakoinnin huonoudesta, on tuloksena tupakoinnin väheneminen satunnaiseksi huvitteluksi. Jos näin ei tapahdu, johtuu se tupakoitsijan heikosta päättelykyvystä. Mitä siitäkin tulisi, jos yliopistossa ei totella tieteellisiä tutkimustuloksia? Itse asiassa tupakoinnin tieteellisistä haitoista vaikuttumiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota sekä kansainvälisesti että valtakunnallisesti. Sellaisen yliopiston, jossa poltetaan tupakkaa, uskottavuus on aika nollassa. Saattaa siis olla, että piakkoin Shanghain listan tilalle tulee Singaporen lista. Se on sama kuin Shangain lista, mutta loppupisteistä on v ä h e n n e t t y tupakoivien osuuden mukaisesti pisteitä. Tupakoinnin todentaminen on sitä paitsi paljon helpompaa kuin tieteellisten tutkimustulosten vertailu. OPETUSMINISTERIÖN on otettava suhteellisuudentaju käteen. Korkeakoulutetuilla on velvollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan. Parhaat aivot on säilytettävä pisimpään toimintakuntoisena. On väärin, jos yhteiskunnan kalliisti kouluttama ja palkkaama henkilö heikentää työkykyään suunnitelmallisesti. Mitä väliä on valmistumisajoilla, jos opiskelijat ja opettajat lopettaisivat tupakoinnin? Onhan kuitenkin paljon tuottavampaa yhteiskunnalle valmistua hiukan hitaammin, mutta työskennellä pidempi ura terveempänä. Asiaan on puututtava yliopistojen tulosohjauksessa. Tutoreiden on tehtävä selväksi suositun ja polttavan opiskelijan ero. Lopettamisesta on annettava opintoviikkoja. Savuton kampus! Kirjoittaja on JYYn sosiaalisihteeri. JYYPÄÄ Savuton kampus VAPAA SANA Äänestitkö presidentinvaalin 1. kierroksella? KYLLÄ 90% (446 kpl) EI 10% (51 kpl) Gallup joka viikko osoitteessa: www.jyy.fi Mikko Autioniemi, 30, historia: ”En suoranaisesti. Ehkä uskon johonkin korkeampaan voimaan, mutta että onko se juuri Jumala, en tiedä.” Anne Kemppainen, 22, englanti: ”Kyllä uskon. Olen ortodoksi, mutta olen oikeastaan kierrellyt ja katsellut monia kirkkoja.” Jarkko Blomqvist, 23, sosiologia. ”Sanottaisiinko, että uskon ideaan, mutta Jumalan käsite ei minulle välttämättä tarkoita samaa kuin perinteisesti. Agnostikko voisi olla lähempänä.” Tanja Ylä-Pöntinen, 27, erikoispedagogiikka: ”Joo. Ehkä siihen on kasvanut ja omien kokemusten kautta tullut siihen tulokseen. Mukavampi on uskoa kuin olla uskomatta.” Uskotko Jumalaan? Juha Koskinen jylkkari@jyy.fi En aio tässä puolustella äänisaalistani tai etsiä syitä siihen, miksi ääniä olisi pitänyt tulla enemmän, koska sillä ei ole merkitystä valittaessa hallituksen puheenjohtajaa.” Jarkko Seppälä JYYn hallituksen pj ” Jos ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen vaikuttamistyö on tällä tasolla, on siinä vielä vakavamman itsetutkiskelun paikka.” Jussi Ahokas JYYn edustajiston jäsen ” Tupakoinnin lopettamisesta on annettava opintoviikkoja.” ”
• 6 2/2006 The personnel of both the Department of Teacher Education and the Faculty of Education relocated to temporary accommodations in Agora's D wing in January. The move was forced by problems caused by poor indoor climate in the main building, which increased significantly in the autumn. At that point, almost the entire support staff had been diagnosed with respiratory problems caused by poor indoor air, and the number of people suffering from asthma symptoms was markedly higher than the national average. Nevertheless, teaching in the main building continues as normal and the computer facilities are in constant use. According to experts, visiting the building for short periods of time poses no health risks. Earlier we questioned the decision of the Department of Teacher Education to keep the students in the dark regarding the serious health issues caused by poor indoor air. This time Head of Department Jorma Ojala told us that it was Director of Administration Erkki Tuunanen who said he would take care of informing people about the problem. Mr. Tuunanen, however, denies ever having forbidden anyone from discussing the problem. The future of occupational therapy education is under a threat due to financial difficulties, lack of qualified staff and inefficiency. The issue will likely be discussed in a meeting of the council of the Faculty of Sport and Health Sciences in March. Current students will be seen to until 2009. ”Each subject must provide solid proof of academic merits, and the merits of occupational therapy are fairly modest,” says the faculty's dean, Dr. Lasse Kannas. The education of occupational therapists commenced in Jyväskylä in 1998. No other university in Finland offers occupational therapy education. The University of Jyväskylä wants to retain its position as one of the most international universities in Finland. The university's Rector, Dr. Aino Sallinen was a strong advocate of internationality long before other universities and the Ministry of Education brought first brought up the issue in the late 1990s. To Sallinen, internationalisation goes without saying. She wants to see both student and teacher exchange to increase significantly, as it benefits everyone. ”I don't see any threats to it, but we must, of course, work hard to make it a success,” Sallinen says. Teacher education staff has moved Occupational therapy to go? The international university Kampus Kino, which is run by the Student Union Subcommittee for Cultural Affairs, has commenced again at Ilokivi (Keskussairaalantie 2). Top quality indie films will be shown in the downstairs multi-function room every Tuesday at 7 pm until mid-May. In February, the programme consists of Irish ( In America) and Columbian ( Maria Full of Grace) drama, French fun over the clitoris ( Avec Plaisir) and Senegalese drama about circumcised girls ( Mooladé). Films are shown without dubbing, usually with Finnish subtitles only. Quality drama at Kampus Kino NEWS IN BRIEF Translated by Annamari Typpö Rehtori Aino Sallinen puhui kansainvälisyyttä heti, kun aloitti virassaan 1992. Myöhemmin samaa alkoivat hokea muut yliopistot ja opetusministeriö. Sallinen taas on halunnut jo pidemmän aikaa selviä tekoja. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO haluaa säilyä yhtenä Suomen kansainvälisimmistä yliopistoista. Rehtori Aino Sallisella on selvät sävelet, miten yliopisto nostetaan eurooppalaisten huippuyliopistojen tasolle. Yksi tärkeä keino on lisätä niin opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden kuin professoreidenkin kansainvälistä aktiivisuutta. Muuten pudotaan Sallisen mukaan maailman kyydistä. ”Tavoitteena on nyt nousta kansainvälisesti merkittäväksi yliopistoksi.” REHTORI MUISTAA hyvin, miltä Jyväskylän yliopisto näytti 1990-luvun alussa. Kampus ei ollut millään mittakaavalla tarpeeksi monikulttuurinen. ”Selvää oli jo silloin, että sekä maailma että työelämä kansainvälistyvät. Yliopiston piti mielestäni tukea tätä kehitystä”, Sallinen toteaa. Yliopisto alkoi järjestelmällisesti toteuttaa kansainvälistymisen strategiaa. Pitkälti alkukipinänä oli rehtorin puhdas intuitio. ”Se lähti ihan omista arvostuksista ja arvomaailmasta. Että avataan ovia, eikä sulkeuduta.” Sallinen muistuttaa, että kansainvälisyys on kuulunut yliopiston luonteeseen jo satojen vuosien ajan. Suomessa se kuitenkin jäi pitkäksi toviksi unholaan 1900-luvun puoliväliin tultaessa ja korkeakoulupoliittiselle asialistalle kansainvälisyysteemat tulivat kunnolla vasta hieman ennen vuosituhannen vaihdetta. Volyymit ovat rehtorin mukaan nyt kunnossa, mutta todellinen, syvällinen akateeminen kulttuurivaihto uupuu. ”Se on jäänyt eräänlaiseksi akateemiseksi turismiksi, jolla ei ole syviä vaikutuksia.” Kaikista kosmopoliittisimmat yliopistoihmiset löytyvät rehtorin mukaan vieläkin keskiajalta. ”Kuinka paljon todellisia kosmopoliitteja nykypäivänä on? Jotkut yksittäiset ihmiset ovat tietenkin sitä olleet”, Sallinen haastaa. SUOMI ON opiskelijavaihdossa EUmaiden kärkitasoa, mutta opiskelijaja opettajavaihdon tahti on hidastunut viime vuosina. Rehtori onkin huolissaan Suomen käpertymisestä. Selityksiä voisi rehtorin mukaan hakea yliopiston osalta kiristyvästä kilpailusta ja tehostamistoimista. Opiskelijoilta vaaditaan nopeaa valmistumista ja siirtymistä työelämään. Tutkijat taas kilpailevat tutkimusrahoituksesta, eikä niitä lehtorin ja professorin vakituisia virkojakaan ole entiseen tapaan jaossa. ”Ei se niin helppoa ole. Esimerkiksi opettajan ja tutkijan pesteistä niin suuri osa on määräaikaisia. Monet pelkäävät sitä, että joku voi jo istua tuolilla, kun maailmalta palaa.” ”Pitäisikin miettiä meritoiko ulkomainen kokemus tarpeeksi. Epäilen, ettei kansainvälistä uraa arvosteta vieläkään yliopistoissa riittävästi.” SALLINEN HALUAISI, että Jyväskylästä lähtisi maailmalle yhä enemmän opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia. Ja sama kehitys tulisi toiseenkin suuntaan. Kasvavasta akateemisen väen vaihtamisesta olisi hyötyä kaikille. ”En näe kehityksessä uhkia, mutta tottakai käytännön tasolla pitää tehdä paljon töitä. Kansainvälistyminen on oppivan organisaation iso haaste, ei mikään hokkuspokkustemppu.” Rehtori linjaa, että vuonna 2010 pitää englanninkielisiä maisteriohjelmia olla yli kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna. ”Kansainvälisyydestä pitää tulla osa kampuksen arkea, ei vain jotain joka jää juhlapuheisiin.” Toni Peltonen paatoimittaja@jyy.fi H ANNA -K AISA H ÄMÄLÄINEN KANSAINVÄLINEN YLIOPISTO Sarjassa esitellään Jyväskylän yliopiston kansainvälistä todellisuutta. Aino Sallinen pelkää maan käpertymistä Rehtori Sallinen on tyytyväinen siihen, että hänen johdollaan yliopisto kasvaa yhä kansainvälisemmäksi. Kuinka paljon todellisia kosmopoliitteja nykypäivänä on? Jotkut yksittäiset ihmiset ovat tietenkin sitä olleet.” ”
• kilroy 2x150 suoraan painoon academyaccess 2x100 suoraan painoon haapaveden ammattiopisto 2x85 suoraan painoon keskustanuoret 2x120 suoraan painoon jyväskylän avoin yliopisto 3x190 suoraan painoon dataclub 3x100 suoraan painoon
• 2/2006 8
• 2/2006 9 JYVÄSKYLÄN PAVILJONGIN aulassa talvitakeista kuoriutuu harmaan ja ruskean sävyihin pukeutuneita uskovaisia. ”Rauhaa”, miehet tervehtivät toisiaan. On torstaiaamu Suomen helluntaiseurakuntien talvipäivillä tammikuun puolivälissä. Seurakuntien työntekijöille tarkoitettuun tapahtumaan on ilmoittautunut yli 800 henkeä. Heille varattu suuri auditorio alkaa täyttyä heti aamusta. Kyseessä voisi olla mikä tahansa konferenssi. Monikymmenmetriselle taustakankaalle heijastetaan livekuvaa kulloisestakin puhujasta. Penkkiriveiltä kuuluu yskäisyjä, vaatteet kahisevat ja aina välillä kännykkä soi. Heti ensimmäisen puhujan jälkeen lavan eteen astelee farkkuihin ja collegepaitaan pukeutunut mies, joka kantaa mukanaan metallikielistä kitaraa. ”Tämä on sellainen laulu, jonka aikana Jeesus tulee tänne”, hän spiikkaa. Viimeistään tässä vaiheessa on selvää, että tämä ei ole mikä tahansa konferenssi. HELLUNTAIHERÄTYKSEN juuret ulottuvat sadan vuoden taakse Los Angelesiin. Huhtikuussa 1906 Edward Lee ja William J. Seymour olivat täyttyneet Pyhästä Hengestä Leen kotona Azusa-kadulla. Tästä innoittuneena Seymour vuokrasi tyhjän kirkon samalta kadulta ja alkoi levittää uutta sanomaa. Helluntailaisuuden toi Suomeen norjalainen Thomas Barrattin vain muutamaa vuotta myöhemmin. Hän vieraili herätyskristillisten kutsumana Helsingissä syksyllä 1911. Ensimmäinen suomenkielinen seurakunta rekisteröitiin 1915. Liike levisi pian suurimpiin kaupunkeihin ja 1930–40-luvuilla maaseudulle. NÄYTTEILLEASETTAJAT ovat vallanneet Paviljongin toisen kerroksen. Kotimaan sisäisten lähetysjärjestöjen lisäksi pöytiä on ainakin Fidalla, joka on Suomen suurin ulkomaille lähetystyötä tekevä järjestö sekä romanilähetyksellä ja Itä-Euroopan lähetystyöllä. A v a i n m e dian osastolta kävijä voi noukkia mukaan esitteen, jonka otsikko on ”Media – s e u r a k u n t a s i avain maailman evankeliointiin?” Yhtiö on oman määritelmänsä mukaan helluntailiikkeen medialähetystalo. Sekä sillä että perinteisemmällä lähetystyöllä on aina ollut suuri merkitys helluntailiikkeelle. Sen ymmärtää, kun kuuntelee Fidan toiminnanjohtajan Arto Hämäläisen luettelemia tilastotietoja. ”Suomalaiset käynnistivät lähetystyön Etiopiassa vuonna 1951, ja tällä hetkellä maassa on toista miljoonaa helluntailaista. Suomessa noin 90 prosenttia seurakunnista tukee jotain lähettiä, ja viime vuonna meille tuli 36 uutta lähettiä.” Helsingin Saalem-seurakunnan pastori Klaus Korhonen selittää hengellisen ja maallisen yhteiselon kuuluvan olennaisesti helluntailaisuuteen. ”Me uskomme ihmeisiin, mutta samalla on korostettu, että kun sydän on taivaassa, jalkojen on oltava vahvasti maan kamaralla. Ulkopuolisesta näyttää ehkä siltä, että helluntailaisuudessa korostetaan yliluonnollisuutta. Me olemme kuitenkin tavallisia ihmisiä täällä, emmekä voi ohittaa yhteiskunnan kipukohtia.” MAAILMANLAAJUISESTI helluntailaisten määrä on kasvussa. Afrikan lisäksi myös Etelä-Amerikka ja Aasia ovat vahvan kasvun alueita. Kun Euroopassa liikkeellä on kolme miljoonaa jäsentä, pelkästään Brasiliassa helluntailaisia on 17 miljoonaa. ”Harva suomalainen tietää, että helluntailaisia on maailmalla kymmenen kertaa enemmän kuin luterilaisia, jos käsitetään helluntailaisuus laajasti”, Ristin Voitto -lehden päätoimittaja Leevi Launonen puolestaan toteaa. Viime vuoden lopussa Suomessa oli 238 helluntaiseurakuntaa. Jyväskylä on 1700:lla jäsenellään maan kolmanneksi suurin, heti Helsingin ja Tampereen seurakuntien jälkeen. Pohjanmaa ja Keski-Suomi ovat helluntaiherätyksen vahvoja alueita, vaikka niissäkin helluntailaisten osuus väestöstä heiluu vain kahden prosentin paikkeilla. SUOMESSA helluntailaisia on noin 45 000. Siihen tulee vielä päälle kymmenisentuhatta lasta ja nuorta, jotka eivät ole mukana luvussa, sillä lapsikasteen sijaan seurakuntaan liitytään omasta päätöksestä myöhemmällä iällä. Jäsenmäärä on kuitenkin laskenut kymmenessä vuodessa yli 1500:lla. Siitä kertoo myös yhden perjantaisen alustajan dia, jonka otsikko on ”Suomalaisista 4 800 000 ei tunne Kristusta”. Samassa yhteydessä kerrotaan, että uusille alueille perustetut seurakunnat kasvavat kyllä. Käytännössä se siis tarkoittaa, että lähiöistä löytyy nuoria, joille sanoma kelpaa. ”Helluntaiherätyksen luonteeseen on aina kuulunut syklimäisyys, toisin kuin kansankirkon, joka on hyvin vakaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut voimakas murros, jonka aikana maallikkoliikkeeseen on kasvanut teologisesti koulutettu sukupolvi”, Helsingin Saalem-seurakunnan pastori Klaus Korhonen kertoo. Hieman yli puolet helluntailaisista on naisia. Paviljongissa näkyvä seurakuntien työntekijöiden sukupuolijakauma on tosin jotain muuta, ikähaarukasta puhumattakaan. Yleisin vastaantulija on nimittäin keski-ikäinen tai sitä vanhempi mies. ”Tässä onkin kiinnostava ero. Jos mennään katsomaan meidän kesätapahtumaa, siellä on paljon nuoria”, Arto Hämäläinen sanoo. ”Meillä on suuri joukko nuoria työntekijöitä odottamassa paikkaa, ja se tuo ihan uuden vaiheen lähivuosina. Sukupolvimurros ei tosin tule olemaan täysin kivuton”, Korhonen arvelee. TARKOITTAAKO sukupolvenvaihdos sitä, että kymmenen vuoden päästä helluntaiherätystä ei tunne enää entisekseen, kun löyhä moraali ja jumalattomat tavat valtaavat alaa? Tuskin. ”Nuorempi sukupolvi kysyy perusteluja ja avointa keskustelua, mutta ei vaadi, että moraaliarvoista lipsuttaisiin. Minä peräänkuuluttaisin rehellisyyttä tässäkin, sillä eivät helluntailaiset ole mitään pylväspyhimyksiä”, sanoo Lempäälän helluntaiseurakunnan 31-vuotias pastori Onni Haapala. Pyhimyksiä tai ei, helluntailaisilla seksi kuuluu vain avioliittoon ja ainoastaan miehen ja naisen välille. Homous ei ole ihmiselle hyväksi, kuten eivät myöskään masturbaatio tai päihteet. ”Ei ole sinänsä synti olla homo, kuten ei ole synti olla invalidi tai heikko ihminen. Rinnastaisin oikeastaan homon sinkkuna elävään heteroon, jonka tulisi myös pidättäytyä seksistä.” Pastorin mielestä kyseessä ei ole pelkkä dogmaattinen nautintojen kieltäminen. Hänen perustelunsa ovat johdonmukaiset. ”Keho on Pyhän hengen temppeli, eikä sitä tule saastuttaa. Perinteisesti on ehkä ajateltu, että tupakka, alkoholi ja huumeet on ne pahat asiat, joita tulee välttää. Mutta tuleehan kehosta pitää huolta muutenkin.” LAUANTAINA puhujapönttöön nousee Euroopan helluntailiikkeen johtaja Ingolf Ellsel. Hän kertoo Saksan tilanteesta. Siellä lähes kaikkien muiden kristillisten yhteisöjen jäsenmäärät paitsi helluntailaisten ovat olleet laskussa. ”Eurooppa on se maanosa, joka ei ole pitkään aikaan saanut osaa jumalallisesta kosketuksesta, mutta se tulee tapahtumaan”, hän vakuuttaa. Nuori poninhäntäinen mies käy esittämässä, että vanhemmistoihin otettaisiin lisää nuoria jäseniä, jotta seurakunnat elävöittyisivät. Esitystä kannatetaan, joten talvipäivät päätyy suosittelemaan asiaa. Mitään sen sitovampaa se ei voisikaan tehdä, sillä helluntaiseurakunnat toimivat täysin itsenäisesti. Tämän jälkeen ihmiset nousevat seisomaan ja siunaavat ruokansa yhteislaululla. On ruokatunnin aika. LOUNASPÖYDÄSSÄ miehet puhuvat uskonasioiden välissä jääkiekosta. Champion-huppariin pukeutunut Asko Ali-Löytty, 28-vuotias Seinäjoen helluntaiseurakunnan nuorisoja musiikkipastori, on kertonut viimeisen tunnin ajan siitä, miltä tuntuu olla uskossa, olla helluntailainen. ”Silloin kun olin sinkku, en tarvinnut vaimoa tai mitään korvikeaineita. Yhteys Jumalaan tuntuu siltä, että mieli kytketään koko maailmankaikkeuden elämän lähteeseen. Raamatun mukaan sen yhteyden löytyminen on ihmisen elämän tarkoitus.” Lounastauon jälkeen alkaa Talvipäivien päätösjuhla. Ennen kuin haastattelu loppuu, Ali-Löytty pyytää vielä yhtä asiaa. ”Saanko mä rukoilla sun puolesta?” 4 800 000 käännytettävää Satavuotias helluntaiherätys on yksi nopeimmin kasvavista kristillisistä liikkeistä maailmassa. Suomessa jäsenmäärä kuitenkin laskee ja seurakunnissa odotetaan uuden sukupolven esiinmarssia vastuupaikoille. Sitä – ja yhteyttä Jumalaan. Teksti: Olli Sulopuisto Kuvat: Tommi Anttonen Harva suomalainen tietää, että helluntailaisia on maailmalla kymmenen kertaa enemmän kuin luterilaisia.” Leevi Launonen, Ristin Voiton päätoimittaja ” Tämä on sellainen laulu, jonka aikana Jeesus tulee tänne.” Esilaulaja Helluntaiseurakuntien talvipäivillä ” Ei ole sinänsä synti olla homo, kuten ei ole synti olla invalidi tai heikko ihminen.” Onni Haapala, Lempäälän helluntaiseurakunnan pastori ” Ylempi kuva: Tampereen helluntaiseurakunnan pastori Eeva Seppäläinen jäi taka-alalle, kun aamunavaus yltyi ylistämiseksi. Alempi kuva: Aaron Ben Suomi Helsingin Saalem-seurakunnasta kertoi kokemuksistaan Lähi-idässä Sakari Kaaleiselle.
• 10 2/2006 KULTTUURI Ainejärjestöjenkin ahkerasti käyttämän Kirjailijatalon tulevaisuus kirkastui huomattavasti, kun Kauko Sorjosen säätiö ilmoitti ostavansa sen. Vielä nykyään kaupungin omistuksessa olevan talon kohtalo on ollut vaakalaudalla jo pitkään. ”Päätös tuli jopa nopeammin kuin ounasteltiin. Tärkeintä on, että pääsemme vähän huokaisemaan helpotuksesta. Viime vuodet energia on mennyt talon puolesta taistelemiseen”, kertoo kirjailijatalon toiminnanjohtaja Risto Urrio. Kauppahinnasta ei ole tietoa, eikä sopimuksen yksityiskohtia ole lyöty vielä lukkoon. Myöskään tulevan remontin aikataulua ei ole varmistettu. ”Kauko Sorjonen sanoi, että remontti ei ole ongelma”, Urrio sanoo. Toiminnanjohtaja kertoo, että opetusministeriö on alustavasti lupautunut maksamaan osan talon käyttökustannuksista. Arkkitehti Wivi Lönn suunnitteli kirjailijatalon alunperin lyseon lehtori G. A. Stoorelle asuinrakennukseksi vuonna 1906. Sorjosen säätiö osti Kirjailijatalon Ilokiven kasvatti tarttui Tuntemattomaan Tuntematon Sotilas palaa kaupunginteatteriin ohjaaja Juha Hurmeen versiona. Ilokiven lavalta ponnistaneen miehen sovitus on korostetun feministinen. TEATTERIN MONIOSAAJA Juha Hurme aloitti kirjallisuuden ja rocklyriikan opiskelut 1980-luvulla Jyväskylän yliopistossa, mutta ajautui opinnoistaan sivuraiteille, kun kurssikaveri Aki Sirkesalo houkutteli Hurmeen mukaan Ilokiveen ja ylioppilasteatteriin. ”Kaunis Aki sai välittömästi suuren roolin, kun taas minä jouduin statistiksi”, Hurme kertoo. Myöhemmin hän päätyi Jyväskylän ylioppilasteatterista Yövieraat-teatterin perustajaksi ja sittemmin Helsingin ylioppilasteatterin ja Nälkäteatterin johtoon. Lisäksi Hurme on tehnyt lukuisia vierailuja eri kaupunkien ammattiteattereihin. Viisivuotiskausi Tampereen Telakalla päättyi viime vuonna. Ohjaajaa on yleisesti kiitetty rohkeasta ja kokeilevasta teatterista, jossa yhdistyy vahva kirjallisen ja kulttuurisen perinteen tuntemus. Myös palkintoja kerännyt ohjaaja-käsikirjoittaja pitää Jyväskylän aikaansa edelleen ihanteellisena kautena. Hurmeen lisäksi Ilokiven teatterijoukkoon kuuluivat tuolloin myös Sirkku Peltola, Heikki Salo, Auli Mantila ja Harto Hänninen, joiden kaikkien vaikutus on ollut suomalaisessa kulttuurikentässä vahva. JYVÄSKYLÄN kaupunginteatterilla ensi-iltaan tuleva Tuntematon sotilas on Hurmeen dramatisoima ja ohjaama versio suomalaisesta klassikosta. Tässä versiossa pelkästään miehiin keskittyvä maailma esittäytyy sairaana kuvana todellisuudesta, kun puolet väestöstä eli naiset on pudotettu pois. Sama toimii Hurmeelle myös esityksen taiteellisena näkökulmana. Lavalla nähtävä nuorten tyttöjen kuoro tuo kriittisyyttä toisen maailmansodan myyttiin tyhmästä, rasvaisesta konepistoolisankarista. Ohjaajalle itselleen Tuntematon on feministinen teos. Hurme päättikin suunnata näytelmän sen epätodennäköisimmille katsojille, siis 18-vuotiaille tytöille. ”Koen olevani feministi, sosialisti ja anarkisti. Se on lähtökohta. Kaikella kunniotuksella Väinö Linnaa kohtaan, mutta sen naiskuvaus on usein tumpeloa. Pudotin lotta-sektion helvettiin, koska se oli epäkiinnostava ja kehno. Kaikki gloria on esityksestä revitty pois, mutta miehiä ei silti häpäistä.” Teos pyrkii olemaan uskollinen Linnan Tuntemattomalle ja ennen muuta myöhemmin ilmestyneelle sensuroimattomalle Sotaromaani-versiolle. Taistelukohtaukset, joita suomalaiset tuntemattoman versiot ovat useimmiten korostaneet, on karsittu vähiin, ja ihmisten välistä kuvausta on enemmän. ”Uskallan väittää, että tämä on eka kerta suomalaisella teatterinäyttämöllä, kun tämä suhde on oikaistu, jopa Jouko Turkkaan verrattuna.” YLIOPPIL ASTEATTERIN kasvatille laitosteatterit ovat olleet työalue, joista on väliajoin päästävä harrastajapiireihin tuulettumaan. Harrastajateatterit saavat mieheltä vuolaita kehuja vapautensa ja motivaationsa vuoksi. Ideaalinen kuva teatterin tekemisestä näkyy uskalluksessa tehdä kokeiluja, jotka kurkottaessaan voivat joskus mennä rähmälleen. Rohkeuden puute ilmenee ongelmana useissa ammattiteattereissa, joissa viihde ja miellyttäminen on korvaamassa halun tehdä kiinnostavaa teatteria. Jatkuva uhka laitosteattereille on henkinen korruptio ja mahdollisuus luistaa helpoimman kautta. ”Vaatii valtavaa itsekuria ja askeesia, jottei jämähdä. Viihdetulvan vuoksi valtava määrä tekijöiden kapasiteettia jää käyttämättä.” Saman ilmiön Hurme kokee uhkaavan myös itseään. ”Tyhmintä mahdollista on pyöriä vain samanikäisten kanssa. Tavatessaan eri-ikäisiä ryhmiä joutuu aina tarkistamaan omia kantojaan. Samalla oppii koko ajan uutta yhteiskunnasta.” KASVATUSTIETEESTÄ gradunsa tehnyt Hurme on tehnyt nyt parikymmentä vuotta teatteria ilman minkäänlaista teatterialan koulutusta. Vieläkö virtaa riittää? ”Teatterihomma loppuu heti, kun en koe sitä enää mielekkääksi. Nyt Tuntemattoman jälkeen tuntuu vähän siltä, että ammattiura loppuisi tähän työhön. Jos rupeaisi vaikka vaan harrastamaan. Varuilta olen kesäksi hommannut raksahommia.” Kaisa Nissi jylkkari@jyy.fi J ANIC L EINO Juha Hurmeen versio Tuntemattomasta sotilaasta karsii taistelut ja painottaa ihmisten välisiä suhteita. Kaikella kunniotuksella Väinö Linnaa kohtaan, mutta sen naiskuvaus on usein tumpeloa.” ”
• 11 2/2006 Vaikka sanataiteen ja luovan kirjoittamisen opetuksen suosio on viime vuosina kasvanut, eivät yleistyneet opinnot vielä näy kustantajien pöydillä. VUOSI 2005 oli jälleen hyvä kirjavuosi niin uusille kuin vanhoillekin kirjailijoille. Finlandia-kilvassa oli mukana tuttujen nimien lisäksi monia nuoria kirjoittajia. Samankaltainen tilanne on varmasti odotettavissa myös ensi syksynä. Kirjallisuudessa on tapahtumassa asteittainen murros, kun yhä useampi kirjailija tai kirjailijanalku on suorittanut opintoja joko kirjallisuudessa tai luovassa kirjoittamisessa. VAIKKA OPISKELU on yleistynyt, sen laajempaa vaikutusta saadaan vielä odottaa. ”Koulutus tulee varmasti vielä yleistymään ja se tulee näkymään julkaisuissakin. Monilla on taustalla kirjoittamisen opintoja niin Jyväskylän yliopistosta, Kriittisestä Korkeakoulusta kuin Oriveden Opistostakin”, Tammen kustannuspäällikkö Hannu Harju sanoo. Vaikka julkaistuissa teoksissa sanataiteen opiskelu ei vielä merkittävästi näykään, romaanikäsikirjoitukset ovat syystä tai toisesta parantuneet. ”Olen kyllä kuullut ja itsekin huomannut, että käsikirjoitukset ovat ainakin osittain parantuneet. Nykyään tulee vähemmän täysin kyhäelmän tasolla olevia tekstejä”, Like-kustantamon kustannustoimittaja Stella Vuoma kertoo. Tammen Harju on samoilla linjoilla, vaikka kirjoittamista opiskelleiden lähettämät käsikirjoitukset eivät ole välttämättä parempia kuin muiden kirjoittajien. ”Niissä kuitenkin näkyy jonkin tietyn osan tai ajatuksen työstäminen. Myös konseptiotaito on parempi. Kuitenkaan en voi sanoa, että kirjoitukset olisivat kaikilta osin valmiimpia. Yhdessä suunnassa voidaan olla pitkällä, mutta ei välttämättä siellä, missä kustantaja haluaa”, Harju sanoo. KIRJOITTAMISTA ja kirjallisuutta opiskelleiden kirjoituksissa näkyy kirjallisuuden tuntemuksen lisäksi Liken kustannustoimittaja Vuoman mukaan nöyryys työntekoon. Kirjailijan ammatin arkipäiväisyys ymmärretään. ” T i e t y t kirjallisuuden konventiot ovat hallussa ja ilmaisukyky on noussut. Kirjoittajat eivät kuvittele enää keksineensä pyörää uudelleen.” Hänen mukaansa kirjoittamisen opetusta voi verrata mihin tahansa muuhun taiteenalan opetukseen. ”Kuten muissakin taiteissa, myös kirjallisuudessa voi hyvin opettaa historiaa ja tekniikkaa, eikä niiden asioiden kanssa tarvitse yksin vuosikausia taistella.” OPISKELU VOI antaa Hannu Harjun mukaan kirjailijaksi tähtäävälle mahdollisuuden omien ajatustensa työstämiseen. ”Kustantaja ei voi antaa jokaiselle kirjoittajalle yksityiskohtaista palautetta tekstistä, vaan täytyy valikoida, kenelle antaa palautetta. Kirjoittajakoulutuksessa opiskelija saa järkevää palautetta, jota kustantaja ei välttämättä ehdi antaa kaikille.” Harjun mielestä yliopistossa opetettavalle kirjoittamisen oppiaineelle on tärkeää pidättäytyä liiasta teoriasta. ”Luova kirjoittaminen ei saa olla kauhean akateemista. Se on lähtökohdiltaan akateemisen kirjoittamisen vastaista. Joillain kirjallisuustietiedettä opiskelleilla kirjoittajilla näkyy liiallinen kirjanokkeluus ja turhaan monimutkaisuuteen pyrkiminen, mikä ei aina ole hyvä asia.” Antti Heikkilä jylkkari@jyy.fi Rankat ankat sotaa vastaan Riitta Uusitalo: Iines Ankka & Veljenpoika Valmistumisvuosi: 1992 Materiaali: akryylimaalaus Sijainti: luentosali MaA 103 JYVÄSKYLÄLÄISELLÄ Riitta Uusitalolla (s. 1960) oli 1990-luvulla ongelmia töidensä varastoinnin kanssa. Asia ratkesi, kun Uusitalo päätti vuonna 2000 lahjoittaa Jyväskylän yliopistolle yhteensä 26 suurikokoista maalaustaan. ”Meillä oli yksi työhuone kokonaan niiden isojen töiden varastona. Aina kun lähetin niitä näyttelyyn, työt piti rullata, eivätkä ne kestä kauhean hyvin jatkuvaa rullaamista ja lähettelyä. Melkein joka kevät piti jokunen viedä kaatopaikalle”, Uusitalo kertoo. Mattilanniemen suureen luentosaliin sijoitetuissa maalauksissa Iines Ankka ja Veljenpoika runnotaan tuttuja ankkahahmoja uuteen uskoon. Yleensä hahmojaan tarkasti vartioivan Disney-yhtiön lakimiehet eivät ainakaan toistaiseksi ole lähettäneet Uusitalolle noottia. Iines on suora muunnelma Venuksen syntymästä. Torahampainen Veljenpoika liittyi Uusitalon mukaan ”varmaan johonkin sotaan”. Valmistumisajankohdan perusteella voisi olettaa kyseessä olevan esimerkiksi Bosnian sodan. ”Maalaukseni ovat olleet hirveän kantaaottavia. Joka maalauksella on pitänyt vähintään yksi sota tai nälänhätä lopettaa. Meni pitkä aika, ennen kuin tajusin, että ne ihmiset, jotka maalauksiani näkee, ovat jo valmiiksi samaa mieltä kanssani. Suhteellisuudentajua on siinä mielessä tullut lisää”, taiteilija naurahtaa. Ankkahahmot Uusitalo on jättänyt taakseen. Tällä hetkellä hän tekee kuvitusta feministiseen kirjaan, jonka on kirjoittanut Jylkkärin entinen päätoimittaja Tuija Tiitinen. Juha Mäkinen jylkkari@jyy.fi TAIDETTA YLIOPISTOLLA Sarjassa esitellään Jyväskylän yliopiston taidekokoelmaa. Kirjoittajakoulutus ei näy vielä julkaisuissa J ANIC L EINO Kirjoittamista opiskelleiden lähettämät käsikirjoitukset eivät ole välttämättä parempia kuin muiden kirjoittajien.” Hannu Harju, Tammen kustannuspäällikkö ” J AN IC L EIN O
• Laitakaupungin valot. Suomi 2006. Ohjannut Aki Kaurismäki. Pääosissa Janne Hyytiäinen ja Maria Järvenhelmi. Aki Kaurismäen uusin ohjaustyö Laitakaupungin valot pyörittelee yksinäisyyden teemaa. Se näyttää Helsingin nurjalta puolelta, luottaa rönsyilystä kuorittuun ilmaisuun ja tarjoaa kyytipojaksi kossua, grillimakkaraa ja Aroma-sätkiä. Ohjaaja asettaa katsojan eteen juuri sellaisen kattauksen kuin oli odotettavissakin. Maagisesti elokuva kuitenkin vetää jälleen sisään Kaurismäen luomaan maailmaan, joka kelluu jossain ajattomuuden ja 2000-luvun, realismin ja aikuisten sadun välillä. Kauas pilvet karkaavat ja Mies vailla menneisyyttä -elokuvien aloittaman trilogian päätösosa kertoo vartijana työskentelevästä Koistisesta (Janne Hyytiäinen), joka on aina hirvittävän yksin. Hän rakastuu salaperäiseen naiseen (Maria Järvenhelmi) ja parisuhteen siivittämänä elämä alkaa tuntua paremmalta. Ohjaaja iskee action-vaihteen silmään, kun paljastuu, että hyväuskoinen Koistinen on tietämättään ajautunut viheliäisen alamaailman liigan pelinappulaksi. Seuraukset ovat Koistisen kannalta kiperät. Onneksi hän ei kuitenkaan murru vastoinkäymisten sarjatulitukseen. Hyytiäinen on Koistisena vakuuttava ja yksi Kaurismäen henkilögallerian sympaattisimmista hahmoista. Sydämestä kouraisee, kun hän istuu ammattikoulutodistuksen kanssa pankinjohtajan pilkattavana tai valmistaa romanttisen illallisen voirinkeleistä ja lakka-vadelmalikööristä. Valoa elokuvaan tuo Järvenhelmen luonteva herttaisuus. Upea musiikki, ranskalainen chanson sekä suomalainen ja venäläinen iskelmä, toimii sokerina Kaurismäen munkkirinkilässä. Iisa Pajula Kovan onnen Koistinen 12 ARVIOT 2/2006 Unna ja Nuuk. Suomi 2006. Ohjannut Saara Cantell. Pääosissa Rosa Salomaa ja Toni Leppe. Unna ja Nuuk on koko perheen seikkailuelokuva, joka kuljettaa katsojan kivikaudelle saakka. Lähtökohta on mainio ja tarjoaa mielenkiintoista katsottavaa niin perheen pienimmille kuin aikuisille. Turhan suoraviivainen ja yllätyksetön tarina saattaa kuitenkin karkottaa osan aikuiskatsojista. Loistavasti elokuvassa viihtyvät sen sijaan perheen pienimmät ja lapsenmielisestä mutta leppoisasta satumaailmasta innostuvat. Elokuva kertoo 11-vuotiaasta Unnasta (Rosa Salomaa), joka saa kuulla sairaalta papaltaan olevansa parantajien sukua. Ukin ullakolta löytyvän shamaanirummun avulla Unna matkustaa kivikaudelle etsimään parantavaa hedelmää. Muinaisuudessa vastaan matkaa shamaanipäällikön poika Nuuk (Toni Leppe), jonka heimo on joutunut sotajalalle uhittelevan vasarakirveskansan kanssa. Unna ja Nuuk on komeasti kuvattu ja ohjattu. Juonen heppoisuudenkin voi halutessaan unhoittaa, sillä elokuvassa on sydän paikallaan. Ja mitä siitä, jos aikuiskatsojan korniusmittari pamahtaa punaisen puolelle, kun kivikauden hevimiehet jammailevat kännykästä raikuvan Teräsbetonin tahtiin. On elokuvassa sentään särmää, shamaaneja ja Suomen flooraa ja faunaa kaikessa komeudessaan. Rosa Salomaa ja Toni Leppe ovat molemmat rooleissaan suloisia suurine silmineen. Lapsinäyttelijöiden krediitiksi on luettava myös luontevuus ja ilmiselvä keskinäinen kaveruus, jonka hyvä henki vetää katsojankin suupielet yläsuuntaan. Kaikkein ilahduttavinta elokuvassa on kuitenkin kauniilta kuulostavan varhaiskantasuomen henkiin herättäminen. Jo siinä on syy huhuilla sisäistä lastaan leffareissulle. Tarja Kovanen Kutsu sisäinen lapsesi kivikaudelle Jyväskylän kaupunginteatteri: Maestro. Ohjannut Maarit Pyökäri. Käsikirjoittanut PirjoRiitta Tähti. Pääosissa Kari Kihlström ja Anneli Karppinen. Me kaikki tunnemme suuren arkkitehdin Alvar Aallon. Kampuksen lisäksi suuri osa muistakin Jyväskylän julkisista rakennuksista tuntuu olevan Aallon suunnittelemia, muun muassa Keski-Suomen museo, kaupunginteatteri ja poliisitalo. Itse näytelmä on ammattimaisesti toteutettu. Lavaa ja liikettä käytetään luovasti hyväksi, ja näyttämön takaseinälle heijastetut luonnokset toimivat hyvin. Kari Kihlström on uskottava Aalto, varsinkin tämän hieman alkoholisoituneita vanhuudenpäiviä tulkitessaan. On kiitettävää, että mukana on myös Alvarin näkemyksiä arkkitehtuurista eikä pelkkää elämäkertaa. Jotain näytelmästä kuitenkin puuttuu, ja se taitaa olla dramaturgia. Maestro ei tunnu etenevän oikein mihinkään, se vain on. Sellaisesta on vaikea sanoa muuta kuin lattea. Maestroa on vaikea suositella niille, jotka pitävät Aallon töistä, koska hän nyt sattui olemaan melko vastenmielinen ihminen. Toisaalta häntä kohtaan esitetty kritiikki elitismistä kuitataan marginaali-ilmiönä, joten ne jotka eivät Aallosta pidä, eivät saa vastinetta rahoilleen. Veera Jääskeläinen Pysähtynyt monumentti Jyväskylän ylpeydelle Varhaiskantasuomea valkokankaalle Jyväskyläläinen lehtori muinaisti Unna ja Nuukin repliikit viime kesänä. Työ oli mukavaa vaihtelua. JUURI ENSI-ILTAAN tullut kotimainen koko perheen seikkailu Unna ja Nuuk tutustuttaa katsojan kivikauden kieleen ja kulttuuriin. Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen lehtori Jouko Koivisto käänsi elokuvan repliikit varhaiskantasuomelle. ”Käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälä otti minuun yhteyttä ja pyysi muinaistamaan Nuukin heimon repliikit. Hän oli opiskellut joskus täällä ja muisti harrastukseni muinaisten kielten parissa. Minusta ajatus tuntui oikein hyvälle, sillä itseäni on ainakin aina häirinnyt, kun elokuvissa puhutaan nykykieltä menneellä ajalla.” Elokuvassa shamaanien sukua oleva Unna matkustaa taikarummun avulla kivikaudelle. Käsikirjoitusaherruksen Koivisto aloitti keväällä. ”Haasteellista oli kääntää kieli sellaiseksi, että se olisi jollain lailla ymmärrettävissä nykysuomalaisellekin. Pyrin rakentamaan lauseita, joissa olisi tuttua sanastoa.” JOS NYKYSUOMALAINEN kohtaisi varhaiskantasuomea puhuvan esi-isänsä, yhteistä kieltä tuskin löytyisi. Kieli kuulostaisi veikeästi viron, ruotsin ja suomen sekoitukselta. Elokuvassa varhaiskantasuomen repliikit on tekstitetty, vaikka tarkkaavainen kuulija tunnistaa kyllä tutut sanat. Kielen aitoudessa haluttiin olla tarkkoja. ”Varhaiskantasuomesta tunnetaan tarpeeksi sanastoa, äänteitä sekä muotoja lauserakenteita, jotta siitä pystyi tekemään aitoa kieltä”, Koivisto sanoo. ”Repliikkejä käännettäessä oli mietittävä tarkasti, miten asia olisi ilmaistu varhaiskantasuomella. Esimerkiksi lausetta ‘Olen Nuukin sisko’ ei voitu kääntää suoraan, sillä varhaiskantasuomessa ei tunnettu sukulaisuussanaa sisko, joka on tullut suomeen juuri kantabalttilaisista kielistä. Sen sijaan piti sanoa ‘Nuuk-veljeni’.” Elokuvassa Nuukin heimo kohtaa kilpailevan vasarakirvesheimon. Tämä yhteentörmäys mullisti todellisuudessakin varhaiskantasuomen, joka alkoi saada vaikutteita toisen heimon balttilaisesta kieliperinteestä. ”Varhaiskantasuomi muuttui olennaisesti tässä yhteentörmäyksessä. Tässäkin tapauksessa varhaiskantasuomi oli pienempänä kielenä ottavana osapuolena, ja siihen omaksuttiin valtavasti sanoja kilpailevilta kulttuureilta.” KOIVISTO ON luonnollisesti innoissaan varhaiskantasuomen tunnettavuuden lisääntymisestä. Esi-isien äidinkielestä innostuneiden ei kannata kuitenkaan toiveilla sujuvan varhaiskantasuomen oppimisesta kesäkurssilla. ”Kieleen perehtyminen on pitkä tie ja vaatii laajoja kielitieteellisiä opintoja. Toisaalta moniin kielen kysymyksiin on vastaus valmiina jo kielihistorian perusasioissa. Tietenkin toivon, että mielenkiinto kieltä ja sen kehitystä kohtaan lisääntyy.” Kutsuvierasnäytöksessä valmiin elokuvan katsastanut Koivisto oli näkemäänsä tyytyväinen. ”Minua hieman jännitti etukäteen, sillä en pyynnöistä huolimatta ehtinyt kuvauspaikalle opastamaan näyttelijöitä lausumisessa. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Mielestäni ajankuva oli kokonaisuudessaan luonteva ja onnistunut. Näyttelijät selvisivät kaikkein vaikeimmistakin äänteistä hienosti.” Tarja Kovanen jylkkari@jyy.fi Lehtori Jouko Koivisto pyrki tekemään muinaissuomalaista lauseista myös nykyihmisen ymmärrettäviä. Koistinen tupakalla. J ANIC L EINO Ke 15.2. Hevikaraoke vol.4 /20-03/ 4€ La 4.2. NS. ja Rikos Records esittävät / 21-03 / 4€ Itäväylä (LIVE) + NS. ja Rikos DJ:t Alakerta (Phonour & Sievä): Jussi-Pekka Parikka (TRE) + Tero LIVE (JKL) + Juho Kahilainen + Naks + Wille-R. Yläkerta (Efekti ry.): Zzompp (HKI) + Dr. Robotnik LIVE (JKL) + Byproduct (JKL) La 11.2. This is not Ibiza / 21-03 / 4€ Pe 3.2. Klustermus saapuu kaupunkiin / 21-03 / 3€ Itkevä tyttö + Lady Escape + Härkä-äiti HELMI HELMI 06 06 Itseäni on aina häirinnyt, kun elokuvissa puhutaan nykykieltä menneellä ajalla.” ”
• Tiistaina 7.2. kello 19 Jim Sheridan: In America (Irlanti/UK 2003), K-11 Seuraava kaksiviikkoinen Kinossa kuluu pitkälti New Yorkin maisemissa. Ensin nähdään Jim Sheridanin hyvä, omaelämäkerralliseksikin mainittu tarina irlantilaisperheestä uuden elämän alussa. Perheeseen kuuluu isä, äiti ja kaksi lasta. Kolmas lapsi on kuollut, mikä on satuttanut ja satuttaa perhettä niin syvästi, että sen täytyy toipuakseen aloittaa likimain kaikki alusta. Uusi koti sijaitsee yhdessä New Yorkin eläväisessä korttelissa, mistä löytyvät kaikki sosiaaliset ongelmat, joita kuvitella saattaa. Sheridan ei kuitenkaan juutu rouheuteen, vaan käyttää sitä taustana perheen tarinalle. Se piirtyy katsojalle kymmenvuotiaan Christyn (Sarah Bolger) kautta. Johnny-isä (Paddy Considine) purkaa surunsa toimintaan, Sarahäiti (Samantha Morton) koettaa olla eläville läsnä ja rakastaa heitä, mutta onnistuu siinä vain mitenkuten, lapset oireilevat ahdistusta. Suru kuitenkin kirpoaa vähin erin ja muuntuu elämää kantavaksi joksikin muuksi. Tämän hienovaraisen prosessin Sheridan tavoittaa kauniisti, samoin kuin perheen sisäisen dynamiikan. Tiistaina 14.2. kello 19 Joshua Marston: Maria Full of Grace (USA/Kolumbia 2004), K-11 Toinen New York -tarina on asteita kolkompi. Kolumbialainen Maria työskentelee orjamaisissa oloissa ruusuplantaasilla. Tansseissa tavattu mies tekee naiselle ehdotuksen kurjuudesta pääsemiseksi, eikä nainen kieltäydy. Ehdotus – huumeiden salakuljetus Yhdysvaltoihin – on sekä laiton että saattaa Marian välittömään hengenvaaraan. Hän kuitenkin katselee maailmaa ruusuplantaasiorjan näkökulmasta: kurjuus ei voi kurjemmaksi enää muuttua. Joshua Marston näyttää tarkasti sen, mitä huumeiden salakuljetus on ja mitä siihen liittyy. Hänen näkökulmansa on koskettavin kaikista: yksittäisen kurjuudesta edes jotain ulospääsyä etsivän ihmisen. Elokuvana ja tarinana työ on hiukan hajanainen mutta yhtä kaikki, se on tärkeä puheenvuoro tärkeästä asiasta, eriarvoisuudesta. Riitta Koikkalainen jylkkari@jyy.fi 13 2/2006 POP/ROCK/JAZZ/KLUBIT Lutakko: Pe 3.2. The Duskfall (SWE) + Obscurant + Kalmah. La 4.2. Combat Rock vs. If Society: I Walk The Line + Black Audio + Echo Is Your Love + Lighthouse Project. Su 5.2. Ten Year Anniversary Tour: Wu-Tang Killa Beez. Artists: Beretta 9 & Shogun Assasson, Cilvaringz, DJ Sueside, Shabazz The Disciple, Bronze Nazareth, Blue Raspberry, Barracuda + Opening Suprise Act: Salah Edin. Pe 10.2. Levarin Talvikuumotus 2006 – Winter Heat: Zacharius Carls Group + Järjestyshäiriö + Voltas + Hostages. LevyYhtiön klassikko ”Hell on Wheels” kiertueen toinen erä! La 11.2. Tuomari Nurmio & Tohtori Hillilä. Bar 68: Pe 3.2. Barefoot Brothers. La 4.2. Fume. La 11.2. Machete. Ilokivi: Pe 3.2. Klustermus saapuu kaupunkiin: Itkevä tyttö + Lady Escape +Härkä-äiti. La 4.2. NS. ja Rikos Records esittävät: Itäväylä (LIVE) + NS. ja Rikos DJ:t. La 11.2. This is not Ibiza @ Ilokivi. Alakerta (Phonour & Sievä): Jussi-Pekka Parikka(Frozen North Recordings, Tampere), Tero LIVE (Rikos Records, JKL), Juho Kahilainen (Initial Cuts Records, Phonour), Naks (Sewer Leak Records, Sievä), Wille-R (Sievä). Yläkerta (Efekti ry.): Zzompp (Sininen, Helsinki), Dr. Robotnik – LIVE (Rikos Record, JKL), Byproduct – LIVE (JKL). Ke 15.2. Hevikaraoke vol. 4! Jazz Bar: Ma 6.2. Meidän ilta (Jammaus ry). Ke 8.2. Konsan POP/ROCK Workshop n. 21.00. To 9.2.Urpo Linjama Trio + jamit. Pe 10.2. Mikko Heino Band. La 11.2. Puhkupillit bilettää! Ti 14.2. Wanhan Jazzin Ystävät & Rattles Make Daddies. Redneck: Pe 3.2. Tribute To Nirvana. Pe 10.2. Ahjo. Vakiopaine: To 2.2. Latino-ilta klo 1922. Pe 10.2. Surrelevance. 11.2. Nieminen & Litmanen klo 15 ja Surullinen sunnuntai klo 20 eteenpäin. KLASSINEN Jyväskylän Sinfonia: Mozartia konsertoiden Ke 15.2. klo 19 Jyväskylän teatteritalolla. Pietari Inkinen, kapellimestari ja viulu, Elina Kimanen, alttoviulu. Witold Lutoslawski: Tanssipreludeja, W.A. Mozart: Sinfonia concertante, Paul Hindemith: Trauermusik, Igor Stravinsky: Pulcinella-sarja. NÄYTTELYT Keski-Suomen museo: Taidehalli: Yhtäällä – toisaalla, Maija Holman valokuvia ja Marjatta Holman maalauksia sekä piirustuksia. Alahalli: Karhun kannoilla. Perusnäyttelyt: ”Jyväskylä – kaupunkiko sekin on?” ja ”Keski-Suomi – maakuntako sekin on?” Alvar Aalto -museo: Perusnäyttely Alvar Aalto – arkkitehti. Studiossa 8.2. alkaen Taide & Tekniikka, poimintoja Artekin historiasta. Artekin juhlavuoden näyttely. Keski-Suomen luontomuseo: Perusnäyttely Perintönä ympäristö. Suomen käsityön museo: Metrin juhlaa – Uusia metrikankaita esittelevä näyttely avaa Tekstiilitaiteilijat TEXO ry:n 50-vuotisjuhlavuoden. Kaikkien kukkien kukkia: Keinutuolinmattoja uusin muodoin. Näyttely Suomen käsityön museon Galleriassa. Perusnäyttelyt Käsityössä elämän tuntu, Aikamatka ja Komeasti juhlaan. Jyväskylän taidemuseo: HOLVI: 10.2. alkaen Usko – Hengellisyys suomalaisessa nykyvalokuvassa. HOLVI (alagalleria): Klovnin kyyneleet – Alice Kairan maalauksia 5.2. asti. 10.2.. alkaen alagalleriassa Ulla Remes – Luottamus. 5.2. asti ala-aulassa Simon Le Roux & Ismo-Pekka Heikinheimo: Propellibaletti. Galleria Becker: Marja Kolu, mosaiikkiteoksia. Galleria Harmonia: Keski-Suomen valokuvataiteen 7. aluenäyttely. 12.2. asti. Galleria Mystic: ”Tässä pisteessä”, Mirja Nuutinen: Valokuvagrafiikkaa ja piirroksia, ja Leila Näivö: Savireliefejä ja pienoisveistoksia. 8.2. asti. 9.2. alkaen Kirsti Kupari: Maalauksia. Vakiopaine: Kristiina Ljokkoin. TEATTERIT Jyväskylän kaupunginteatteri: Pe 3.2. klo 19 Tuntematon sotilas. La 4.2. klo 19 Tuntematon sotilas. Ke 8.2. klo 19 Tuntematon sotilas. To 9.2. klo 19 Tuntematon sotilas. Pe 10.2. klo 19 Maestro, klo 18 Pikkusinisiipi. La 11.2. klo 13 Maestro, klo 19 Tuntematon sotilas, klo 14 Pikkusinisiipi. Su 12.2. klo 15 Tuntematon sotilas. Jyväskylän Huoneteatteri: Su 5.2. klo 15 Suhdesouppia. Pe 10.2. klo 19 Suhdesouppia. La 11.2. klo 19 Suhdesouppia. Su 12.2. klo 15 Suhdesouppia. Vakiopaine: Brändi (Teatteri Poleemi). klo 19 Pe 10.2. ja La 11.2. Mie jätän tämän rakkauen ja ikävän? klo 19 Ke 1.2., Pe 3.2., La 4.2, Ke 8.2. ja To 9.2. Odotan innolla helsinkiläisen Itäväylän Ilokiven-keikkaa. Bändi työstää juuri toista pitkäsoittoaan.” Janne Granberg, Rikos Records ” MENOT 1.2.–14.2. Tiesitkö, että Holvin ala-aulassa pyörivä Propellibaletti on todellisuudessa tanssiteos? Usko pois. Kyse on nimittäin tanssista sovellettuna museoympäristöön, jossa yleensä nähdään lähinnä kuvataidetta. ”Installaation lähtökohtana oli, että tanssijat eivät voi tanssia 24 tuntia vuorokaudessa kolmen viikon ajan. Niinpä ihmiset piti korvata moottoreilla”, Ismo-Pekka Heikinheimo kertoo. Keski-Suomen tanssitaiteen läänintaiteilija Heikinheimo on luonut teoksen yhdessä etelä-afrikkalaisen arkkitehdin Simon Le Rouxin kanssa. Parivaljakko hyödynsi prosessissa kokemuksiaan aiemmista yhteisesityksistä. ”Liike, tila ja aika ovat yhteisiä kiinnostuksen kohteita niin koreografille kuin arkkitehdille. Lisäksi on käytetty teatterin valosuunnittelua, joka usein uupuu museoissa olevista töistä”, Heikinheimo selittää. Ensimmäisen kerran Propellibaletti nähtiin Helsingissä Muu-galleriassa vuonna 2003. Jyväskylässä on esillä teoksen kolmas versio. Olli Sulopuisto Propellibaletti Taidemuseo Holvissa 5.2. saakka. Matalat ja korkeat taajuudet valtaavat Ilokiven This Is Not Ibiza -illassa helmikuussa. Tarjolla on perinteitä kunnioittavaa rehellistä teknoa. ”Me ollaan itse aikoinaan käyty Niityn järjestämissä Ilokiven teknobileissä. Luvassa on kompromissiton ilta, ei hirveästi tule kevyempiä biisejä”, iltaa järjestämässä oleva Juho Kahilainen kertoo. ”Pääesiintyjä Jussi-Pekka Parikka voisi ihan hyvin olla nyt Midemin musiikkimessuilla, jos Musex olisi paremmin perillä asioista”, Kahilainen nauraa. This Is Not Ibiza Ilokivessä lauantaina 11.2. kello 21 – 03. Esiintymässä mm. Jussi-Pekka Parikka, Tero, Juho Kahilainen, Zzompp ja Dr. Robotnik. Liput 4 euroa. Väsymättömät tanssijat taidemuseon ikkunassa Tekno palaa Ilokiveen Ilokivessä vierailevan Teatteri Vilpertin Sukkamehurock on tarina kahden erilaisen miehen yhteiselosta kimppakämpässä. Komediallisia kohtauksia nivoo yhteen löyhän juonen lisäksi myös suomirokki. Pääosissa hääräävät Ville Kiljunen ja Mikko Lipponen, joiden molempien tausta on Lapin ylioppilasteatterissa. ”Aikanaan kun ideoitiin tätä, me lähdettiin liikkeelle omista kämppiskokemuksista. Hahmot on vähän niin kuin me, mutta kärjistettyinä”, Kiljunen kertoo. Syksyn Rovaniemellä pyörinyt näytelmä on nyt pienoiskiertueella, joka päättyy Jyväskylään. Sukkamehu-rock Ilokivessä torstaina 2.2. kello 22. Liput opiskelijoille 6 ja muille 8 euroa. Kämppiskokemuksia komediana Ihmisen ja tilan suhdetta pohditaan tämänkertaisessa Keski-Suomen valokuvataiteen aluenäyttelyssä. Seitsemättä kertaa järjestettävän näyttelyn on koonnut jurynä toiminut valokuvataiteilija Markus Henttonen. Näytteille on asetettu viitisenkymmentä teosta, jotka vaihtelevat värillisestä mustavalkoiseen, suoraviivaisesta moniselitteisempään ja paikallisesta kaukaiseen. Keski-Suomen valokuvataiteen 7. aluenäyttely Galleria Harmoniassa 12.2. saakka. Vapaa pääsy. Ihminen+tila=kuva Maria kovan paikan edessä. Menovinkit osoitteeseen jylkkari-menot@jyy.fi J ANIC L EINO
• 14 2/2006 AIESEC: AIESEC on maailman suurin opiskelijajärjestö, jonka tavoitteena on tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia monikulttuurisiin kokemuksiin. AIESEC esittäytyy Infoillassa Opinkiven saunalla 2.2. klo 19.00. Tule paikalle kuulemaan omista mahdollisuuksistasi saada kansainvälisiä kokemuksia. Muista myös 9.2. klo 19.00 Korea-ilta Lyhdyssä, jossa sinulla on mahdollisuus tutustua korealaiseen kulttuuriin siellä opiskelleen opiskelijat kokemuksien avulla. Amnesty: Jyväskylän Amnesty international kokoontuu aina parillisten viikkojen keskiviikkoisin järjestökellarilla, Voionmaankatu 34. Kotipizzan takana, portaat alas. Seuraava kokous ke 8.2. klo 18.00. Kaikki ihmisoikeusasioista kiinnostuneet rohkeasti mukaan! Ryhmän kotisivut http://www.cc.jyu.fi/yhd/amnesty/. Lisätietoja Heikki Kerkkänen, puh. 050 574 3127, sähköposti: hemakerk@cc.jyu.fi. Ainejärjestö Diaario: Museologian ainejärjestön, Diaario ry:n, vuosikokous pidetään maanantaina 20.2.2006 klo 16 alkaen Juomatehtaan ainejärjestöhuoneessa. Evankeliset opiskelijat: Tule sinäkin lauantai-illoin Lutherin kirkolle (Kansakoulunkatu 5) seitsemän jälkeen löytämään kalliopohja ja kipuamaan Isän syliin. 4.2. Autuuden ABC – Heikki Lehtimäki, 11.2. Pastorin kyselytunti – Ville Auvinen. Olet tervetullut myös messuun sunnuntaisin klo 12 Lutherin kirkolle. Järjestöjen ja kaupunkiseurakunnan yhteinen ilta aiheella Kiirettä, stressiä, ahdistusta? Puhujana YTHS:n ylilääkäri Pirjo Paajanen. Torstaina 9.2. klo 18 Vanhassa pappilassa, Vapaudenkatu 26. Lisätietoa Päiviltä, paivi.luukkainen@cc.jyu.fi tai http://www.sley.fi/eo/jkl/. Jyväskylän Ylioppilasteatteri: JYT:n hallitus kokoontuu Hallituskabinetissa 2.2. klo 20. Paikalle odotetaan hallitusta sekä muita innokkaita vaikuttajia. Tervetuloa! JSDN: Jyväskylän sosialidemokraattiset nuoret ja opiskelijat kokoustaa tiistaina 7.2. klo 18. alkaen Sohwin kabinetissa. Paikalla tavattavissa Demariopiskelijoiden puheenjohtaja Esa Suominen. Tule keskustelemaan sosialidemokratian tulevaisuudesta ja tutustumaan toimintaamme. Lisätietoja: Jussi Ahokas pj. JSDN, juanjoah@cc.jyu.fi. JSDN järjestää lukupiirin torstaina 2.2. klo 19 alkaen. Paikkana Kauppakatu 30 A ja neljäs kerros. Lukupiirissä käsitellään Anthony Giddensin teoksen The Third Way: The Renewal of Social Democracy 1. lukua. Lisätietoja: Antti Alaja, ankualaj@cc.jyu.fi. Kortepohjan vapaa-aikatoimikunta: Kortepohjan ylioppilaskylän vapaa-aikatoimikunta järjestää jälleen legendaariset Ystävänpäiväbileensä Rentukassa 14.2.! Odotettu halauskilpailu alkaa heti ovien auetessa klo 20, KorteForte kajauttaa ilmoille teemaan sopivat laulunsa ja pääset runoraadin arvioitavaksi ja palkittavaksi. DJ huolehtii siitä, että illan tunnelma senkun lämpiää. Ole mukana! Ympäristövaliokunta: Ympäristövaliokunta järjestää kaikille ainejärjestöjen ja muiden JYYn alla toimivien järjestöjen ympäristövastaaville koulutustilaisuuden torstaina 9.2. kello 16 Ilokiven ruokalassa. Jos teillä ei ole ympäristövastaavaa, paikalle kannattaa lähettää järjestön puheenjohtaja tai joku muu vastuullisessa asemassa oleva henkilö. Ilmoitathan osallistumisestanne ajoissa, mieluiten ennen 6.2. Ympäristövaliokunnan vuoden 2006 toinen kokous on torstaina 9.2. kello 18 Ilokiven ruokalassa. Tervetuloa, mikäli koet ympäristön ja sen parissa toimimisen kiinnostavan itseäsi. Lisätietoja pj. Mika Nurmikolu, mjnurmik@cc.jyu.fi tai 050 32 799 79. Järjestöilmoitukset sähköpostitse osoitteeseen jylkkari-jarjestot@lists.jyu.fi. Vain tapahtumat, menot ja ilmoitusasiat. Toimitus varaa oikeuden lyhentää ilmoituksia tarvittaessa. Palsta ilmestyy jokaisessa numerossa. järjestöt – Tiedätkö, mun mielestä tällä hetkellä on vallalla semmonen, että ihmisten omia henkilökohtasia kokemuksia pidetään vähemmän tosina. Että ne ei oo faktaa. – Onks sulla perusteita tolle? – Kuuntelin radiosta Luonto-iltaa, olin käyny Pyhä-Häkin kansallispuistossa, tiedäkkö? – Luonto-illan vai Pyhä-Häkin? – Molemmat. Ohjelmaan soitti sitten joku, joka oli nähny uivan oravan. Se soittaja ei oikeestaan halunnu tietää siitä oravasta, se halus päivitellä sitä, kertoo miltä siitä oli tuntunut nähdä se. – Niin. – Se kokemus. Mut ei se onnistunu, sitä asiantuntijaa kiinnostanu sen päivittelyt. Kävi vähän sääliks soittajaa. – Sen olis pitäny soittaa Lauantaivekkariin. – Se tuntija puhu päälle ja oikein päti siinä. Työtäänhän se teki. Tuli vaan mieleen oma kokemus siellä Pyhä-Häkissä. Olin siellä metsässä, ja metsähän on suomalaiselle niinku kirkko. – Häkki pyhä. – Niin just. Kävelin polkua pitkin. Kuvittelin siinä, miten se metsä tulis muuttumaan ja säilymään vuodenaikojen mukana. Ja minä siinä polulla, metsässä, osana kaikkea. – Kansallispuistot säilyy. – Mulle tuli semmonen vahva kokemus, että yhtä lailla minäkin tulisin muuttumaan ja säilymään. – Ootko sää jo suojeluskohde? – Siis mähän katoan, kuolen, mutta että tää mun kuolema olis vaan yks pikku muutos muiden joukossa. Ei siinä olis mitään ihmeellistä. Elämä ja kuolema olis vaan saman asian kaks eri puolta. Kun mä kuolen, niin mä samalla hajoaisin ja jatkaisin kulkuani. Ja sinne, minne mä menisin, niin se mä oon jo ollu. Kaikki semmosessa päättymättömässä, vuodenaikojen vaihtelujen ympyrässä, jolla ei ole alkua eikä loppua. – Kansallispuisto Niskanen. – Se oli niin vahva kokemus. – Ja tää tapahtu sulle? – Niin. – Onks sulla tälle silminnäkijöitä? – Sitten mä kuulin radiosta tän uiva orava -tyypin. Sitä mikään tieto kiinnostanu. Eikä mua, oliko mun kokema totta. Sitä ehkä vaan haluis jotenkin jakaa tän. – Terveyskeskuksessa. – Toi on just tota mitä mä yritän selittää. Että omat kokemukset olis jotenkin vähemmän tosia. Tietoo vaan, tiedettä. Sitten on tietysti nää juorulehdet. Mut että hirveillä huutomerkeillä sepitetään jonkun julkihoidon kokemus ihmisille. Se on jotenkin perverssiä. Jakaako ihmiset enää kokemuksiaan? Mitä mieltä sä oikeesti oot? – Arvaa mitä mieltä mä oon? – No? – Sä just jaoit sun kokemuksen. – Niin joo. – Vai haluut sä soittaa vielä Seiskaan? – Soitan sut vekkariin. – Et muuten soita. JÄLKIKIRJOITUS Risteyspaikassa TI 31. 1. Herkkusieni-kasvisrisotto Lohipyörykät Chili con carne KE 1. 2. Kesäkurpitsaherkku Broilerpata Porsaanleike, sinappikastike TO 2. 2. Porkkanaohukaiset Tonnikalakääröt Jauhelihapyörykät PE 3. 2. Feta-pinaattipiirakka Kalkkunarisotto Kinkkukastike, spaghetti MA 6. 2. Kasviskiusaus Tomaattitäytteinen sei Lindströminpihvi TI 7. 2. Kasvispihvit Makaronilaatikko Nakkikastike KE 8. 2. Kukkakaalilasagnette Silakkapihvit, kermaviilikastike Possu-pekonikastike TO 9. 2. Kasvissosekeitto Broilerpastapaistos Jauhelihapihvi, herkkusienikastike PE 10. 2. Kasviskaalilaatikko Kaalilaatikko Kalatäytepihvi Siskonmakkarakeitto MA 13.2. Aurajuustokiusaus Keitetyt nakit, perunasose Jauhelihakastike LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11 – 16 Myös vegaanivaihtoehto joka päivä. Ruokalistat netistä: www.jyy.fi/ruokalista.php Opiskelijahinta 2,35 e sisältää leivän, levitteen ja juoman. Jatko-opiskelijat 4,10 e – muut 4,90 e 10 kappaleen ruokaliput opiskelijoille 22,50 e, jatko-opiskelijoille 41,00 e, muille 49,00 e. Vapaudenkatu 16 40100 Jyväskylä www.cameleon.fi Puh. 014 619 826 fax 014 619 827 Gsm 040 9602806 Tekstiilipainatukset & Ikkunateippaukset Tekstiilipainatukset & Ikkunateippaukset Paino C l a é m o é n Caméléon LAHJATAVARAT: Painatukset omalla kuvalla, tekstillä, logolla tai muulla aiheella t-paitoihin, mukeihin, palapeleihin jne. KOULUPAIDAT EDULLISESTI! valiokunnat jylkkari@jyy.fi Antti Niskanen
• giggling marlin 2x80 suoraan painoon sohwi 1x100 suoraan painoon tkk 4x125 suoraan painoon tre tekn yliop 3x95 suoraan painoon hemingways 3x90 suoraan painoon turku / bioinformatiik 2x50 suoraan painoon Vituttaako? Kerro miksi. jylkkari@jyy.fi
• Jyväskylä (014) 336 1211 nordea.fi 18– 25-vuotias? Tsekkaa asiakasetusi. Jos olet 18– 25-vuotias, voit saada Nordean Check-in -asiakkaana monia rahanarvoisia palveluja ja etuja: maksuttoman Visa Electron -kortin, luottoa Käyttötilillesi, asuntolainaa ilman järjestelypalkkiota sekä kotivakuutuksen pienemmällä omavastuulla – vain muutamia etuja mainitaksemme. Tutustu Check-in -asiakkuuteen konttorissamme tai osoitteessa www.nordea.fi/check-in. A Jyväskylä (014) 336 1211 nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi N o rd e a P a n kk i S u o m i O yj H o lly w o o d S ig n T M & © 2 5 H o lly w o o d C h a m b e r o f C o m m e rc e . L ic e n s e d b y G lo b a l Ic o n s , L L C . A ll ri g h ts re s e rv e d . Koulutusta nuorille ja aikuisille Jyväskylän kristillisessä opistossa! KOULUTUSTARJONTAMME • kansanopistolinjat • perustutkinto • ammattitutkinnot • oppisopimuskoulutus • perusopetus • lyhytkurssit • näytöt Mahdollisuus draamakasvatuksen ja yleisen teologian perusopintojen suorittamiseen avoimeen yliopistoon www.jko.org Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä puh. (014) 3348 000, fax (014) 3348 001, toimisto@jko.org KANSANOPISTOLINJAT • media ja ilmaisu: kädentaidot kuvataide, 976*) sisustussuunnittelu, 790*) teatterija elokuvailmaisu, 785*) viestintä ja media, 788*) • kasvatusja opetustyö, 789*) PERUSOPETUS -KASVUNPAIKKA • perusopetus, 303*) • lisäopetus, 103*) • maahanmuuttajien perusopetuspainotteinen koulutus AMMATILLINEN KOULUTUS • lapsija perhetyön perustutkinto, pk, 184*) • ammattitutkinnot koulunkäyntiavustaja ja erikoisammattitutkinto koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan ohjaaja lasten ja nuorten erityisohjaaja perhepäivähoitaja suntio (myös oppisopimusja monimuotokoulutuksina) • maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Tule mukaan aktiiviseen joukkoomme! Soita ja kysy lisää (014) 3348 000! *) yhteisv alinnas sa, valinta tilaisuu det huhtiku ussa Kevään suora haku opistol le päättyy 7.6. LUOVUTA. PISARAKIN VOI PELASTAA. Suurkiitos kaikille opiskelijoille. Tarvitsemme jatkuvasti uusia verenluovuttajia, ja siksi nuoret ja terveet ovat meille erityisen tärkeitä. OLE HENGENPELASTAJA! www.veripalvelu.? Sydämellisesti tervetuloa Jyväskylän veripalvelutoimistoon ma, ti ja to klo 12–18 sekä ke ja pe klo 10–15 Väinönkatu 40, p. (014) 213 065 DfA-DATANOMEJA TEOLLISUUSLEIPUREITA ainoana Euroopassa leipomon asiantuntijatehtäviin hakukoodi 866 hakukoodi 240 HAE NYT! Monipuolinen PASO kouluttaa puh. 040 305 6600, vaihde kanslia@paso.fi Kuusitie 41, 76120 Pieksämäki www.paso.fi