5 14 / 24 Mikä ihmeen pakkojäsenyys? A B I NU M E RO
jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 03 SYKSY 2024 TULOSSA 2025 WWW.JELMU.NET LUTAKKOCLUB WWW.LIPPU.FI EVA LOUHIVUORI DJ IBUSAL FREUD MARX ENGELS & JUNG REVISITED JESSE MARKIN VESTA THE HOLY JÄÄHYVÄISKIERTUE RED ELEVEN PLAYS FAITH NO MORE BRAINEATERS PLAYS MISFITS, LIVE UNDEAD PLAYS SLAYER, VILLE LEINONEN PLAYS SAMHAIN LA 12.10. LA 16.11. LA 9.11. LA 19.10. LA 30.11. LA 26.10. LA 14.12. LA 2.11. LOPPUUNMYYTY!!! LOPPUUNMYYTY!!! TO 10.10. BRYMIR, MORS SUBITA, ASSEMBLE THE CHARIOTS PE 11.10. LYIJYHERRAT LYIJYKOMPPANIASTA LA 12.10. KOTITEOLLISUUS SU 13.10. Lutakon Levymessut TO 17.10. PEKKA LAINE & THE ENCHANTED, TINYHAWK & BIZZARRO PE 18.10. STAM1NA LA 19.10. STAM1NA, DETSET PE 25.10. WARMEN LA 26.10. EGE ZULU, PESSA PE 1.11. LYYTI, ROSITA LUU LA 2.11. BEE, ELSA BROTHERUS TO 7.11. WHEEL, RIOGHAN PE 8.11. PARIISIN KEVÄT LA 9.11. LYTTÄ & TOHTORI GETTO, TIPPA PE 15.11. LITKU KLEMETTI LA 16.11. COSTEE, TUPE. TO 21.11. ROTTEN SOUND, MASSGRAV PE 22.11. VON HERTZEN BROTHERS LA 23.11. ANNA JÄRVINEN, MIKKO JOENSUU TO 28.11. PORTION BOYS PE 29.11. EMMA & MATILDA LA 30.11. SEMMARIT TO 5.12. KARRI KOIRA PE 6.12. Jytää ja iskelmää LA 7.12. THE 69 EYES, S.P.I.T KE 11.12. SWALLOW THE SUN, ENSIFERUM PE 13.12. PMMP LA 14.12. LOST SOCIETY, DELTA ENIGMA, COUNTLESS GOODBYES LA 11.1. BLACK DEVILS feat. Ile Kallio & Janne Louhivuori (HURRIGANES show) PE 17.1. LÄHIÖBOTOX, AIVOLÄVISTYS PE 31.1. TESSERACT (UK) , NOVELISTS (FR) , THE OMNIFIC. (AU) PE 21.2. TURMION KÄTILÖT LA 22.2. MIRELLA TO 13.3. SANNI PE 21.3. CEMETERY SKYLINE LA 26.4. MARISKA VASTAA JYLKKÄRIN ETÄOPISKELU KYSELYYN YLIOPISTON SÄHKÖPOSTILLA
jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 03 INTRO 05 Pääkirjoitus: Ylioppilaskuntien jäsenyydestä keskusteltava 07 Avaaja: L’art du déplacement 08 Fuksigallup 10 Ainejärjestötilojen kohtalo 11 Numeraali: Pylväät 12 Alkoholittomat tapahtumat Mielenilmaus 13 Lähtö: Suomen turvallisimmat festarit OUTRO 38 Musica Rock tekee paluun 39 Kulttuuri: Atog, Beetlejuice Beetlejuice, MaXXXine 40 Kommentti: Paska antikotiseutu 41 Essee: Vapauden kaipuu 42 Paska kotiseutu: Piikkiö – kaikil mittareil aika perinteine nukkumalähiö Soitimme: Jari Ojala, vielä tarvitaan gondoli 43 Parkouraaja Panda Ilén KESKIT Y 14 Pakkojäsenyys? Mitä? 18 Henkilökuvassa Teemu Vasama 24 Epidsode Student Festival 29 Positiivinen koomikko 30 Älykännykättä 35 Sarjis: Taksimatka 36 Ylistys pesikselle 37 Monellako Red bullilla syntyy lehti, tee Jylkkäri-visa Koo stu mus 5 24 VASTAA JYLKKÄRIN ETÄOPISKELU KYSELYYN YLIOPISTON SÄHKÖPOSTILLA ----? ----?
jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 05
jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 05 P Ä Ä K IR J OI TUS Ylioppilaskuntien jäsenyydestä keskusteltava J yväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (Jyy) vastavalitulla toiminnanjohtajalla Teemu Vasamalla saattaa olla edessään tiukempi haaste kuin äkkiseltään arvaisikaan. Lokakuun lopulla on valmistumassa selvitystyö, jossa arvioidaan vaihtoehtoja tilanteelle, jossa pakkojäsenyydestä luovuttaisiin. Vasama pitää tässä lehdessä julkaistussa haastattelussa (s. 18) selvänä, että ylioppilaskunnan toimintaan tulisi muutoksia. Hän ei kuitenkaan haastattelun perusteella vaikuta mahdottoman huolestuneelta tulevaisuuden suhteen, vaikka nykyistä järjestelyä pitääkin toimivana. ”Autonominen yliopisto olettaa autonomista ylioppilaskuntaa. Tätä keskustelua on käyty kymmeniä vuosia, nähdäkseni sille on selkeät perustelut sekä juridisesti että toiminnallisesti”, Vasama sanoo. Vielä rehvakkaammin asiaa kommentoi Suomen ylioppilaskuntien liitto (Syl). Sylin julkaisemassa tiedotteessa todetaan ykskantaan, että edellytyksiä lainsäädännön muuttamiselle ole. ”Muutosedellytyksiä yliopistolaille ei ole. Automaatiojäsenyys takaa itsehallinnollisille ylioppilaskunnille eväät toteuttaa lain määräämät tehtävänsä yliopistoyhteisön ja suomalaisen demokratian eteen”, Sylin pääsihteeri Roope Tukia sanoo tiedotteessa. PAKKOJÄSENYYDEN säilyttäminen voi hyvin olla ylioppilaskuntien tavoitteena, mutta en olisi aivan yhtä vakuuttunut nykyisen asiantilan pysyvyydestä. Kun ammattikorkeakouluopiskelijat tuotiin Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palvelujen piiriin vuonna 2019 säädetyllä lailla, totesi eduskunnan perustuslakivaliokunta lausunnossaan, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä olisi syytä tarkastella uudestaan. Tällaista tarkastelua ei perustuslain näkökulmasta olla tehty. Pakkojäsenyyteen liittyvää juridiikkaa käydään läpi lehden kansijutussa (s. 14). Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman kirjauksen ymmärtäminen ei kummoista sisälukutaitoa kaipaa. Selvityshenkilönä toimivalle oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertolalle annetun tehtävän kysymyksenasettelusta saattaa nähdä, että hallituksen asenne on luottavainen. Se uskoo pakkojäsenyyden poistuvan, Viertolan tehtävänä on pohtia mitä siitä seuraa. MITÄ TAHANSA pakkojäsenyydelle käykään, olisi ylioppilasliikkeen syytä käydä laaja keskustelu siitä, mitä se haluaa olla. Ja mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Kannabisaloitteita tekemällä saa huomiota periferioiden maakuntalehdistä, mutta opiskelijoihin kohdistuvien leikkauksien vastustaminen ei tunnu sytyttävän suuria massoja. Edunvalvonnasta puuttuu sitä samaa pontevuutta, jolla moni opiskelija kampanjoi esimerkiksi palestiinalaisten puolesta. Yksi keino voisi olla avoimuuden lisääminen. Vaatimus saattaa olla kohtuuton ja tehtävä liki mahdoton, sillä kyllähän Jyynkin toiminnastaan ahkerasti tiedottaa. Samaan aikaan edustajiston toiminnan seuraaminen on puuduttavaa. Oleelliset keskustelut käydään iltakouluissa ja edustajiston kokoukset tuntuvat puisevilta näytelmiltä. Esimerkiksi tunteja kestäneessä yleispoliittisen linjapaperin käsittelyssä edustajiston jäsenet keskittyivät lähinnä hieromaan pilkkujen paikkaa. Jos edustajiston pöydälle tulee mitään vähänkin kiinnostavaa, voi olla melkein varma, että se käsitellään suljetuin ovin. Ja kokouksista lähetettävät streamien tallenteet eivät vahingossakaan päädy julkiseksi. Tässä taustalla lienee ylireagointi siihen, että Jyyn verkkosivuille oli vahingossa päätynyt avoimesti saataville henkilötietoja ja salassa pidettäviä tietoja (Jylkkäri 2/23). Asia on parhaillaan hallinto-oikeudessa käsiteltävään. Kiinnostus ylioppilaskuntaa kohtaan voi syttyä vain, jos opiskelijat tietävät mihin he kuuluvat. ? Henri Häkkinen Jylkkärin päätoimittaja henri.hakkinen@jylkkari.fi
VUODESTA 1960 PÄÄTOIMITTAJA Henri Häkkinen 045 137 1957, henri.hakkinen@jylkkari.fi TOIMITTAJA Valentin Vänskä 044 901 8470, valentin.vanska@jylkkari.fi TÄTÄ NUMEROA TEHNEET Ilmar Grünthal, Fanni Helenius, Sofia Kyllönen, Emma Häkkinen, Anne Kalliola, Timi Kärki, Mikko Kuparinen, Otto Rissanen, Aatu Kavalto, Niklas Pelkonen, Saara Nenonen, Suvi Baloch, Sari Hietamäki, Siiri Puukka, Tatu Helle ILMOITUSMYYNTI Ukko Rimmi / slice.fi, +358 40 719 2633, ukko@slice.fi VALTAKUNNALLINEN ILMOITUSMYYNTI Pirunnyrkki 020 7969 580 tai 0400 185 853, yolehdet@pirunnyrkki.fi KANSI Sofia Kyllönen Jyväskylän ylioppilaslehti on Kultti ry:n jäsenlehti. POSTIOSOITE Keskussairaalantie 2, 40600 Jyväskylä KUSTANTAJA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta ISSN 2341-7218 (painettu), ISSN 2341-7226 (verkkojulkaisu) PAINOPAIKKA BotniaPrint, Kokkola PAINOS 6 kertaa lukuvuoden aikana. Levikki 5 000 kpl, abinumero 6 000 kpl, fuksinumero 8 300 kpl, kaupunkinumero 40 000 kpl AVUSTAJAKSI? Onko sinulla idea, jonka haluat toteuttaa, tai haluatko ilmoittautua tekijäksi? Katso: jylkkari.fi/avustajille TILAA JYLKKÄRI KOTIIN Verkkosivun kautta tai maksamalla tilausmaksu JYYn jäsenmaksun yhteydessä tai erikseen JYYn tilille Nordea FI61 5290 0220 5989 06. Ilmoita maksuviestissä osoitteesi ja mainitse tilaus. Kortepohjan ylioppilaskylän asuntoihin Jylkkäri jaetaan automaattisesti. Vuosihinta: opiskelijat 12 e, muut 50 e. VERKKOSIVUT jylkkari.fi 06 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 5/2024 SOITIMME REHTORILLE S. 42 OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (3/24). Lehden sivun 23 tietovisassa väitettiin, että Suomen suosituin koirarotu vuonna 2023 olisi ollut chihuahua. Todellisuudessa suosituin koirarotu oli labradorinnoutaja. OIKAISUJA JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHDESTÄ (4/24). Lehden sivun 33 tietovisassa väitettiin, että Jyrock-festivaali olisi hakenut tänä vuonna yhdistelmäanniskelulupaa. Luvan haki todellisuudessa Ilokiven ravintola.
06 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 07 JYVÄSKYLÄN YLIOPPILASLEHTI 5/2024 A V AU S Panda Ilénin hurjin kokemus parkouraajana oli, kun hänet sytytettiin tuleen parkouresityksen aikana. ”Kellään meistä ei ollut juurikaan kokemusta tulen kanssa työskentelemisestä, onneksi siinä ei käynyt pahemmin”, silmäripsensä tapauksessa polttanut Ilén kertoo. Lue juttu sivulta 43. ? T E K S T I : V A L E N T I N V Ä N S K Ä K U V A : M I K K O K U P A R I N E N L’art du déplacement
09 Jylkkäri jalkautui lukuvuoden avajaismessuille kysymään fuksien ajatuksia orientaatioviikolta. 08 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MITÄ NYT S yksyn myötä suuret fuksilaumat ovat kotiutuneet yliopistokampuksille. Jyväskylän yliopistossa aloitti tänä syksynä 2 745 uutta opiskelijaa. Jylkkäri jalkautui keskiviikkona 28. elokuuta lukuvuoden avajaismessuille Agoralle ja kysyi uusien opiskelijoiden tunnelmia orientaatioviikolta. TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ KUVAT: ILMAR GRÜNTHAL ”Käyty bissellä tietenkin” – Mitä kuuluu fuksien orientaatioviikkoon? Jonatan Eklund, Lahti, tietoja ohjelmistotekniikka Liisa-Maija Kuusela, Äänekoski, yhteiskuntatieteet ja filosofia Niko Torniainen, Mikkeli, luokanopettajan ja musiikin aineenopettajan opinnot (LuoMus) 1. Tutustumisleikkejä ja käyty bissellä tietenkin. 2. Uusia kavereita, niitä on kyllä tullut nyt aika hyvin. Opiskeluja ootan aika innolla kanssa. 3. No eilen ei menny myöhään, mutta toissa päivänä oltiin ihan tappiin asti. Piti ottaa lepopäivä väliin, mutta tänään taas mennään. 4. Katoin Googlesta, että missä on Agora. 1. Kierrelty kampusaluetta, käyty infoissa ja luennoilla. Mielenkiintoisia ovat olleet esimerkiksi Nokian rekryjuttu ja Akamonin yritysinfo. 2. Ohjelmointia odotan, oon innokas oppimaan. Kuulin että näillä Akamonin tyypeillä on kovat arvosanat niistä, joten pitää koittaa mennä perästä. Opiskelijaelämä myös kiinnostaa, fuksibileet ja tällaiset. Satama Appron liput tais mennä jossain kymmenessä sekunnissa, kerkesin saada onneksi. 3. Eilen ei menny myöhään. Kyykkää pelattiin, mutta se oli sitten siinä, oli kyllä mukavaa. 4. Google Mapsista oon ettiny miten pääsen himaan. 1. Ollaan tutustuttu toisiimme, käyty kampuskierroksilla ja infotilaisuuksissa. 2. Eniten odotan sitä, että opin uusia asioita, mulla on tosi kova tiedonjano. Haluaisin päästä opintojen pariin mahdollisimman nopeasti. 3. Eilen ei mennyt myöhään, kun olin niin aikaisin kotona. Ehkä muilla meni. 4. ”Reittiohjeet Agoralle”. Kysyimme: 1. Mitä olette tehneet orientaatioviikolla? 2. Mitä odotat eniten opinnoilta? 3. Menikö eilen myöhään? 4. Viimeisin googlaus?
09 08 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MITÄ NYT 1. Ollaan pyöritty eri tapahtumissa. Selvitetty miten opiskelijaelämä käytännössä toimii. 2. Odotan kavereita, tapahtumia ja hyvää meininkiä. 3. Lähin tosi aikaisin. Tää on raskas ja väsyttävä viikko. Kyllä tää pitää valveilla, vaikka kotiin lähtisikin aikaisin. 4. ”sisu.jyu.fi” Saara Vakkanen, Espoo, tietoja ohjelmistotekniikka Niko Martonen, Kauhajoki, fysiikka Valtteri Vesarinne, Helsinki, journalistiikka Helmi Mustonen, Sotkamo, luokanopettajan ja musiikin aineenopettajan opinnot (LuoMus) Anna Nieminen, Lohja, historia 1. Paljon on ollut tekemistä. Tuntuu että oltaisi oltu täällä jo pidemmän aikaa. Ollaan tutustuttu näihin kampusalueisiin. Ollut myös iltamenoa, baareissa keretty käydä. Myös tutustumisleikkejä, ihan tämmöstä perusjuttua. 2. Oon jonkin verran kirjoittanut aiemmin. Odotan innolla, että pääsen opiskelemaan myös audiovisuaalista puolta. 3. Kahteentoista asti. 4. ”Agora-rakennus” 1. Mukavaa on ollut. Sunnuntaina oli jo piknik, ja sitten ollaan tutustuttu siihen mitä se opiskelu täällä on. 2. Sitä että ne alkaa. 3. Ei, olin kotona. 4. ”Miten pestä pyykkiä käsin?” 1. On ollut tutustumisia ja luentoja. Eilen oli Sisu-työpaja. 2. Odotan että päästään tekemään kaikkea kivaa ja jännää. Kehittymään siinä mistä tykkää eniten. Odotan myös, että pääsen tutustumaan uusiin ihmisiin. 3. Ei mennyt kovin myöhään. 4. ”Agora” Google Mapsissa. 1. En oo kerenny olla vielä mukana näissä tapahtumissa, tänään ois tarkoitus käydä kattomassa punttisalia. 2. Odotan että saisin vastauksia elämän kysymyksiin. 3. Ei mennyt. Rauhallinen eilinen, vielä muuttokuorman purkua. 4. Nappasin qr-koodin opiskelijahyvinvoinnista, eli se. Kysyimme: 1. Mitä olette tehneet orientaatioviikolla? 2. Mitä odotat eniten opinnoilta? 3. Menikö eilen myöhään? 4. Viimeisin googlaus?
11 Jyväskylän yliopisto irtisanoo parhaillaan kampusalueen rakennusten vuokrasopimuksia. Käytöstä poistuvissa rakennuksissa majailevat ainejärjestöt kaipaavat tietoja korvaavista tiloista. L ampuissa kiemurtelevien vappuserpentiinien alla löhöilee sohvilla toisiinsa nojaileva viltteihin kääriytynyt joukko. Osa koittaa opiskella, toiset tulivat hakemaan juttuseuraa. Puolue ry:n, Mephisto ry:n, Fokus ry:n ja Interventio ry:n majottamassa Yfistö-ainejärjestötilassa X-rakennuksella vallitsee kotoisa tunnelma. ”Käytännössä tänne tullaan keittämään kahvia ja jauhamaan paskaa. Joskus täällä saa myös asioita aikaiseksi”, sanoo Puolue ry:n varapuheenjohtaja ja ainejärjestötila-aktiivi Aapo Kallama. Yliopisto antoi tilan yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen opiskelijoiden käyttöön päälle vuosi sitten. Avajaiset pidettiin toukokuussa 2023. Pienestä huoneesta muodostui nopeasti aktiiviselle opiskelijajoukolle paikka, jossa he kohtaavat ystäviään päivittäin. Pian serpentiinit tulee kuitenkin irrottaa Yfistön katosta. Yliopisto luopuu osasta rakennuksistaan ja samalla muuttavat ainejärjestöt, joiden tilat poistuvat yliopiston käytöstä. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON rehtori Jari Ojala ilmoitti toukokuun lopulla pitämässään infotilaisuudessa, että yliopisto on luopumassa 10 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MITÄ NYT yhteensä yhdeksästä kampusalueen rakennuksesta. Tilavähennyksillä yliopisto tavoittelee lähivuosien aikana miljoonien säästöjä. Käytöstä poistuvien rakennusten joukosta kolmessa, Fennicumilla, X-rakennuksella ja Mattilanniemen MaD-rakennuksella sijaitsee muiden toimitilojen lisäksi myös ainejärjestötiloja. Fokus ry:n puheenjohtaja Sanni Koivisto muistelee lukeneensa tilavähennyksiä koskevat uutiset ensikertaa viime keväänä sanomalehti Keskisuomalaisesta. ”Olisivat he voineet olla myös meihin suoraan yhteydessä siitä, että ainejärjestötila on poistumassa”, Koivisto toteaa. Ojalan toukokuisessa infotilaisuudessa (Jylkkäri 4/2024) mainittiin, että yliopiston johto on ainejärjestöihin yhteydessä korvaavien tilojen osalta ”lähiaikoina”. SYKSYN MITTAAN tietoja tilajärjestelyistä on tihkunut ainejärjestöaktiivien korviin. Yliopiston tilapalveluiden ja ainejärjestöjen välillä viestejä välittää Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (Jyy). Yliopisto kertoi alkusyksystä Jyylle valmiin esityksen ainejärjestöjen mahdollisista korvaavista majapaikoista. Seminaarinmäeltä uutta ainejärjestökotia etsivät opiskelijat siirtävät tavaransa päärakennukseen. ”Oli selkeää, että sieltä vapautuu hyvä kokonaisuus opiskelijoiden ja ainejärjestöjen käyttöön”, sanoo yliopiston kiinteistöinsinööri Heli Vertamo. Päärakennuksesta opiskelijoille tarjotaan tiloja, jotka ovat aikaisemmin olleet muun muassa yliopiston viestinnän käytössä. Vertamon mukaan ne soveltuvat hyvin opiskelijoiden tarpeisiin: läheltä löytyy uloskäynti, taukokeittiö ja wc-tilat. Huoneet ovat noin 70 neliömetrin kokoisia ja sijaitsevat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Vertamon mukaan tavoitteena on, että yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sekä kielija viestintätieteiden laitoksen opiskelijat pääsevät muuttamaan päärakennukseen vuoden 2025 alussa. Esimerkiksi tilojen kalustusta koskevaa suunnittelua yliopisto tekee yhdessä opiskelijoiden ja Jyyn edustajan kanssa loppuvuodesta. ”Sehän ei yhdellä tapaamisella hoidu, mutta katsomme yhdessä, että saamme sopivat korvaavat tilat”, Vertamo vakuuttaa. Mattilanniemen osalta muuttosuunnitelmat ovat yhä levällään. Vertamo uskoo, että MaD-rakennuksen käytön päättyessä TEKSTI: FANNI HELENIUS KUVAT: HENRI HÄKKINEN Ainejärjestöille etsitään uutta kotia A a p o K a l l a m a S a n n i K o i v i s t o A l e k s i L e h t i
11 8 PYLVÄSTÄ. Niin monta graniittipilaria Elokapina ja ruotsalainen aktivistiryhmä Återställ Våtmarker sotkivat aamulla 25. syyskuuta. Punaisella väriaineella täytetyillä jauhosammuttimilla toteutetulla iskulla osoitettiin mieltä turvetuotantoa vastaan. Kritiikin kohteena ollut suomalainen valtioyhtiö Neova pitää kotipaikkaansa Jyväskylässä osoitteessa Yrjönkatu 42. Neovan tuotteisiin kuuluu muun muassa energia-, kasvuja kuiviketurvetta. Eduskuntatalon turvallisuushenkilökunta keskeytti teon alle minuutissa. Teko tallentui useisiin valvontakameroihin. Poliisi kiinniotti Eduskuntatalon portailta yhteensä kymmenen mielenosoittajaa. Jauhesammuttimien lisäksi heillä oli mukanaan kyltit, joissa luki ”förbjud torvbrytning” eli ”kielletään turpeennosto”. Tapahtunutta tutkitaan törkeänä vahingontekona. Elokapinan tiedottaja Valpuri Nykänen kuvailee mielenosoitusta ”väliaikaiseksi taideteokseksi”. Tapahtuma poiki erilaisia reaktioita. Keskustan kansanedustaja Mika Lintilä kuvaili töhrimistä hyökkäyksenä Suomen tasavallan demokratiaa ja parlamentarismia vastaan. Valtionvarainministeri Riikka Purra kuvaili tapahtunutta ”keskisormeksi oikealle luonnonsuojelutyölle”. Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on sitä mieltä, että jos demokratia horjuu muutaman henkilön suihkutettua seinään vesiliukoista maalia, on ongelma todellisuudessa jossain muualla kuin niissä suihkuttelijoissa. ? N U M ER A A L I 10 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MITÄ NYT ainejärjestökotia etsivät opiskelijat siirtävät tavaransa päärakennukseen. ”Oli selkeää, että sieltä vapautuu hyvä kokonaisuus opiskelijoiden ja ainejärjestöjen käyttöön”, sanoo yliopiston kiinteistöinsinööri Heli Vertamo. Päärakennuksesta opiskelijoille tarjotaan tiloja, jotka ovat aikaisemmin olleet muun muassa yliopiston viestinnän käytössä. Vertamon mukaan ne soveltuvat hyvin opiskelijoiden tarpeisiin: läheltä löytyy uloskäynti, taukokeittiö ja wc-tilat. Huoneet ovat noin 70 neliömetrin kokoisia ja sijaitsevat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Vertamon mukaan tavoitteena on, että yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sekä kielija viestintätieteiden laitoksen opiskelijat pääsevät muuttamaan päärakennukseen vuoden 2025 alussa. Esimerkiksi tilojen kalustusta koskevaa suunnittelua yliopisto tekee yhdessä opiskelijoiden ja Jyyn edustajan kanssa loppuvuodesta. ”Sehän ei yhdellä tapaamisella hoidu, mutta katsomme yhdessä, että saamme sopivat korvaavat tilat”, Vertamo vakuuttaa. Mattilanniemen osalta muuttosuunnitelmat ovat yhä levällään. Vertamo uskoo, että MaD-rakennuksen käytön päättyessä korvaavat ainejärjestötilat Mattilanniemestä löytyvät Agoralta. VAIKKA YKSIKÄÄN ainejärjestö ei ole vielä lyönyt lukkoon suunnitelmia korvaavista tiloista, ainakin Seminaarinmäellä tunnutaan olevan tyytyväisiä yliopiston ehdotukseen. Tällä hetkellä Fennicumin ylimmässä kerroksessa ja Lozzin alakerrassa ainejärjestötiloja pitää kielija viestintätieteiden opiskelijoista koostuva kattoainejärjestö Lingviestit ry. Jatkossa järjestöllä tulee olemaan yksi iso tila päärakennuksella. Fennicumin kolkkoa huonetta ei tule ainakaan Sturm und Drang Jyväskylä ry:n puheenjohtajalla Aleksi Lehdellä ikävä. Tuskin kovin monella muullakaan. Huonosti saavutettava tila, jossa on kehno sisäilma, on kahden vuoden aikana toiminut lingviesteille lähinnä varastona ja järjestön hallituksen kokoustilana. Lehti tunsi helpotusta kuultuaan, että korvaava tila voisi löytyä päärakennuksesta. ”Jos saamme vielä yhteiskuntatieteilijät siihen viereen, se varmasti kasvattaa yhteishenkeä”, hän sanoo. YHTEISKUNTATIETEILIJÖIDEN joukossa tieto ainejärjestötilan siirtymisestä otettiin vastaan astetta ristiriitaisemmissa tunnelmissa. ”Harmi joutua täältä pois, kun olemme juuri päässeet kotiutumaan, mutta korvaavat tilat ovat sellaiset, ettemme me niistä surullisiakaan ole”, Kallama sanoo. Yliopisto on luvannut esitellä päärakennuksen tiloja sinne siirtyville ainejärjestöille lokaja marraskuun aikana. Opiskelijat ovat listanneet vaatimuksia uutta Yfistöä varten. ”Seminaarinmäellä ehdottomasti pysytään. Isompi tilan pitäisi olla ja toivottavasti myös esteetön”, Kallama luettelee. Hän toivoo, että X-rakennukselle ahdettujen tavaroiden lisäksi päärakennukselle pääsee muuttamaan myös onnistuneesti rakennettu ainejärjestötilakulttuuri. Yfistöllä vuosikurssirajat rikkoutuvat ja uudet vierailijat otetaan ilolla mukaan vakihengailijoiden joukkoon. Tarjolla on niin lounasseuraa kuin vertaistukea opintoihin. ”Ainejärjestöaktiivien tekemä pohjatyö ei ole mennyt hukkaan. Meillä on nyt tämä tila ja sen pohjalta on helppo päästä sitten seuraavaan”, Kallama toteaa. ? Lingviestien ainejärjestötila on toiminut lähinnä varastona ja kokoustilana. Yfistö-ainejärjestötilaa on sisustettu monenlaisilla esineillä. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen opiskelijat ehtivät nauttia ainejärjestötilastaan noin vuoden.
LYHÄRIT 13 12 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 Mielenilmaus Lähteen nurmella TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ KESKIVIIKKONA 25. syyskuuta No Cuts Jyväskylä -kollektiivi piti ”NO CUTS – GO NUTS PUISTOVALTAUS MAYHEM” -nimisen mielenilmauksen kirjasto Lähteen nurmialueella. Iltapäivällä kolmen aikaan paikalla oli maltillisesti väkeä kuuntelemassa mielenilmauksessa esiintyviä artisteja. Viime syksynä kollektiivi valtasi yliopiston päärakennuksen. Tällä kertaa protestipaikaksi valikoitui Lähteen nurmialue. No Cuts Jyväskylä kertoo, että he ovat käyneet dialogia rehtorin ja yliopiston turvallisuushenkilöstön kanssa. Henkilöstö on linjannut, että rakennusten valtauksia ei enää sallita. ”Viime vuonna protestoimme leikkauksia vastaan, ja hallitus ei kuunnellut. Nyt protestoimme hallitusta vastaan”, No Cuts Jkl-jäsen Kristian Nieminen kertoo. Ennen mielenilmausta heidän Instagram-sivuillaan julkaistiin manifesti, joka vaatii hallituksen eroa. Manifestiin sisällytettiin myös kuusi vaatimusta Suomen seuraavalle hallitukselle. Manifestissa muun muassa vaadittiin kaikkien elämänlaatua heikentävien leikkauksien peruuttamista, suuryritysten ja rikkaiden verotason korottamista sekä ilmastokriisiä torjuvien toimien tukemista.? TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ V esiselvät opiskelijatapahtumat eivät onnistu keräämään yhtä paljon osallistujia kuin perinteiset dokaamisorientoituneet tapahtumat, kertoo Helsingin Sanomat (HS). HS uutisoi juuri ennen lukuvuoden alkua 30. elokuuta, että vaikka kysyntää alkoholittomille tapahtumille on, se ei kuitenkaan näy kävijämäärissä. Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Ebe ry:n puheenjohtaja Lila Pesonen kertoo HS:lle, että joskus alkoholittomaan tapahtumaan ei ole tullut ollenkaan osallistujia. Näin ei ole koskaan käynyt alkoholillisien tapahtumien kanssa. Jylkkäri kysyi Jyväskylän yliopiston ainejärjestöiltä, että onko vastaavaa trendiä havaittavissa paikallisissa opiskelijariennoissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON kauppakorkeakoulun opiskelijoiden ainejärjestö Pörssi ry:n tapahtumavastaava Inka Jokelainen on huomannut saman ilmiön omassa ainejärjestössään. Positiivista palautetta on tullut molemmista tapahtumatyypeistä, mutta alkoholillisissa on enemmän kävijöitä. Myös suomen kielen opiskelijoiden Sane ry:n puheenjohtaja Mirella Nyrhinen on huomannut saman asian. ”Jos ollaan koitettu mainostaa, että tämä tapahtuma on täysin alkoholiton, se tuntuu nostavan joidenkin kynnystä osallistua”, Nyrhinen toteaa. Sane saa paljon toiveita alkoholittomista tapahtumista. Nyrhisen mukaan on järjestäjien kannalta ikävää, kun tapahtumiin K U V A : H E N R I H Ä K K I N E N ei toiveista huolimatta saavu juurikaan osallistujia. JOURNALISTIIKAN opiskelijoiden ainejärjestön Lööppi ry:n puheenjohtaja Marilla Parhiala arvelee tapahtumien aktiviteettien vaikuttavan kävijämäärään: ”Jos alkoholiton tapahtuma on vain epämääräinen hengailu, se ei kiinnosta hirveän montaa”. Parhiala kertoo, että monet lööppiläiset tykkäävät osallistua alkoholittomasti sellaisiin tapahtumiin, joissa alkoholin nautiskelua ei ole suljettu pois. Parhialan kokemuksen mukaan alkoholilliset tapahtumat eivät automaattisesti tuota suurta yleisöryntäystä. Lööppi on myös saanut paljon toiveita alkoholittomista tapahtumista, mutta nyt niitä on jo ainejärjestölle tulleen palautteen mukaan liikaa. Kirjallisuuden, museologian, taidehistorian ja taidekasvatuksen opiskelijoiden ainejärjestö Corpus ry:n puheenjohtaja Siiri Mäkinen toteaa Corpuksen pyrkivän pitämään tasaisesti sekä alkoholillisia että alkoholittomia tapahtumia. Esimerkiksi vappuviikon huurua pyritään tasoittamaan pitämällä ainakin yksi tapahtuma, joka on kaikille alkoholiton. Mäkisen mielestä sitseillä ei enää tehdä kummeksuttavaa rajaviivaa dokaajien ja dokaamattomien välillä. ”Molemmat ryhmät ottavat sitseille kuuluvat rankkushotit, toiset vaan ottavat sen inkiväärikossushottina ja toiset inkiväärivitamiinipommishottina”. Corpuksen jäsenistöltä on tullut kiitosta holittomista tapahtumista. Muissakin tapahtumissa pyritään korostamaan, että alkoholin käyttö on täysin oma valinta, Mäkinen summaa. ? HS: Juhliminen ilman viinaa ei onnistu opiskelijoilta – soitimme jyväskyläläisille ainejärjestöille
LYHÄRIT 13 LÄ HT Ö 12 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 Mielenilmaus Lähteen nurmella TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ KESKIVIIKKONA 25. syyskuuta No Cuts Jyväskylä -kollektiivi piti ”NO CUTS – GO NUTS PUISTOVALTAUS MAYHEM” -nimisen mielenilmauksen kirjasto Lähteen nurmialueella. Iltapäivällä kolmen aikaan paikalla oli maltillisesti väkeä kuuntelemassa mielenilmauksessa esiintyviä artisteja. Viime syksynä kollektiivi valtasi yliopiston päärakennuksen. Tällä kertaa protestipaikaksi valikoitui Lähteen nurmialue. No Cuts Jyväskylä kertoo, että he ovat käyneet dialogia rehtorin ja yliopiston turvallisuushenkilöstön kanssa. Henkilöstö on linjannut, että rakennusten valtauksia ei enää sallita. ”Viime vuonna protestoimme leikkauksia vastaan, ja hallitus ei kuunnellut. Nyt protestoimme hallitusta vastaan”, No Cuts Jkl-jäsen Kristian Nieminen kertoo. Ennen mielenilmausta heidän Instagram-sivuillaan julkaistiin manifesti, joka vaatii hallituksen eroa. Manifestiin sisällytettiin myös kuusi vaatimusta Suomen seuraavalle hallitukselle. Manifestissa muun muassa vaadittiin kaikkien elämänlaatua heikentävien leikkauksien peruuttamista, suuryritysten ja rikkaiden verotason korottamista sekä ilmastokriisiä torjuvien toimien tukemista.? Tiimiakatemian opiskelijoiden järjestämä Episode Student Festival vaikutti Suomen turvallisimmalta festarilta. Lutakon aukiolla pidetyllä festarilla oli turvallisuushenkilökuntaa tapahtuman alussa huomattavasti enemmän kuin itse festarikävijöitä. Vaikka kunnianhimoiseen kävijätavoitteeseen ei päästy, oli silti kyseessä laadukkaasti järjestetty opiskelijatapahtuma, nimekkäiden artistien sekä hyvien puitteiden kera. Jylkkäri pääsi taltioimaan juhlatunnelman monenmoiset sävyt paikan päältä. Juttu Episodesta alkaa sivulta 24. ? T E K S T I : V A L E N T I N V Ä N S K Ä K U V A : I L M A R G R Ü N T H A L SUOMEN TURVALLISIMMAT FESTARIT
Teksti: Henri Häkkinen Kuvitus: Sofia Kyllönen 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MIKÄ IHMEEN PAKKOJÄSENYYS? Lokakuun lopulla on valmistumassa selvitystyö, joka arvioi miten ylioppilaskuntien jäsenyyden säätäminen "paremmin yhdistymisvapautta vastaavaksi" vaikuttaisi niiden toimintaan. Mistä oikeastaan on kyse lainsäädännössä, jota hallitus haluaa muuttaa?
J os haluaa käyttää kulahtanutta kielikuvaa, voisi puhua kolikon kahdesta puolesta. Nuo puolet ovat ylioppilaskunnan automaatioja pakkojäsenyys. Kyseessä on kuitenkin yksi ja sama kolikko. Tässä jutussa käytetään selvyyden vuoksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja korkeimman hallinto-oikeuden suosimaa termiä pakkojäsenyys. Näkipä kumman puolen tahansa, saattaa koko kolikko olla pian vanhentunutta valuuttaa. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmaan on kirjattu seuraavasti: ”Hallitus selvittää ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista vastaamaan paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta.” Hallitusohjelman mukaan päätöksiä selvityksen pohjalta olisi pitänyt tehdä jo keväällä 2024. Opetusja kulttuuriministeriö (OKM) päätti selvitystyön aloittamisesta lopulta vasta kesäkuussa 2024. Valmista pitäisi olla lokakuun lopussa. Selvityshenkilöksi valittu oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola sanoi sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelussa (KSML 28.8.), että hänen työnsä ei tule kohdistumaan yliopistolain ja perustuslain väliseen (nyk. Helsingin Yliopisto) ylioppilaiden sallittiin kokoontua päättämään yhteisistä asioistaan ylioppilaskuntana. Myöhemmin syyskuussa keisarillista määräystä täydennettiin järjestyssäännöllä, jonka mukaan ”ylioppilaskunnan jäsen on jokainen yliopiston matrikkeliin kirjoitettu ylioppilas”. Muukkosesta lisää tuonnempana. Käytännössä tuosta hetkestä lähtien jokaisen suomalaisen yliopiston opiskelijat ovat kuuluneet automaattisesti ilman eroamismahdollisuutta myös ylioppilaskuntaan. Samalla osakuntien vastaava järjestely on poistunut. Näin tapahtui myös kun Jyväskylän seminaari muutettiin vuonna 1934 kasvatusopilliseksi korkeakouluksi (JKK). Toukokuussa 1934 säädetyssä JKK:n perussäännössä todetaan, että ”Korkeakoulun ylioppilaat muodostavat ylioppilaskunnan”. Tuolloin sen asema ei tosin ollut järin itsenäinen, vaan ylioppilaskunta toimi rehtorin ja opettajaneuvoston alaisuudessa. P alataan tähän päivään. Tällä hetkellä voimassa oleva lainsäädäntö on peräisin vuodelta 2009. Yliopistolain mukaan yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on itsehallinnollinen ylioppilaskunta, jonka jäseniä ovat kaikki suhteeseen, vaan pakkojäsenyyden poistumisen seurauksiin. Hallituksen tahtotila on selvä. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä halutaan eroon. Nyt selvitetään miten se käytännössä tapahtuisi. Tässä jutussa ei kuitenkaan spekuloida selvitystyön mahdollisilla tuloksilla, vaan keskitytään siihen, mihin perustuu hallitusohjelman kirjauksessa ilmaistu ristiriita pakkojäsenyyden ja perustuslain välillä. P akkojäsenyydellä tarkoitetaan sitä, että yliopiston opiskelijoilla on velvollisuus kuulua ylioppilaskuntaan. Siitä on säädetty lailla. Aivan ensiksi on kuitenkin syytä kerrata pikaisesti pakkojäsenyyden historia. Suomen osalta aikajana on mahdollista piirtää aina Turun akatemian (nyk. Helsingin yliopisto) ja sen osakuntien perustamiseen 1600-luvulle asti. Ylioppilaskuntien osalta se alkaa vuodesta 1880. Hallinnon Tutkimus -lehdessä vuonna 2008 julkaistussa Matti Muukkosen artikkelissa Ylioppilaskunnan automaatioja pakkojäsenyyden taustasta kerrotaan keisari Aleksanteri II:n tunnustaneen ylioppilaskunnat ensimmäistä kertaa tammikuussa 1880 annetulla keisarillisella julistuksella. Julistuksessa Aleksanterin yliopiston 15 14 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 MIKÄ IHMEEN PAKKOJÄSENYYS?
alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin otetut yliopiston opiskelijat. Ylioppilaskunnan erityisiksi tehtäviksi on määritelty opiskelijoiden edustajien valinta yliopiston eri toimielimiin ja osallistuminen opiskeluterveydenhuoltoa koskevien tehtävien toteuttamiseen. Lisäksi ylioppilaskunnan tehtäviin kuuluu ”olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä”. Näitä ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty. Kuten ei myöskään ylioppilaskunnan tehtävää osallistua ”yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen”. Näiden tehtävien hoitamiseen ylioppilaskunnalla on oikeus määrätä jäsenistölleen maksuja. Viertolan selvitystyön tähtäimessä on siis löytää ratkaisu, jossa edellä mainitut tehtävät tulisivat hoidetuksi, vaikka ylioppilaskuntaan kuuluminen ei enää olisikaan pakollista. H allitusohjelman lähtökohta on, että yliopistolain kirjaukset ylioppilaskuntien jäsenyydestä ovat ristiriidassa perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kanssa. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen. Pakollinen jäsenyys ylioppilaskunnassa puolestaan rikkoo tätä oikeutta. Tästä ristiriidasta ei oikeastaan ole kiistaa. Suomessa lakien perustuslainmukaisuutta valvoo perustuslakivaliokunta. Kun nyt jo vanhentunutta yliopistolakia säädettiin vuonna 1997, totesi valiokunta, että lähtökohtaisesti tulisi ”etsiä perustuslain sanamuotoon selvästi soveltuvia ratkaisumalleja, jotka eivät rakennu pakkojäsenyyden varaan”. Pakkojäsenyyden kuitenkin todettiin olevan hyväksyttävissä, koska ”ylioppilaskuntaa on vanhastaan pidettävä osana itsehallintoa omaavaa yliopistoa”. Valiokunta kuitenkin edellytti, että lainsäädäntöä täydennettäisiin kriteereillä, joita pakollisuuden ylläpito vaatii. Vuoden 2009 yliopistolakia säädettäessä perustuslakivaliokunta puolestaan totesi, että pakkojäsenyys on perusteltu, koska lakiin oli lisätty ylempänä mainitut ylioppilaskunnan erityiset tehtävät. M istä siis ristiriita, jos perustuslakivaliokunta on useaan otteeseen todennut, että pakkojäsenyys ei ole ongelma? Kaikki oikeustieteilijät eivät suinkaan ole valiokunnan kanssa samoilla linjoilla. Eikä ole perustuslakivaliokunta aina itsekään. Vuonna 2018 Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön toimintaa määrittelevän YTHS-lain säätämisen yhteydessä perustuslakivaliokunta totesi, että ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä olisi syytä aloittaa selvitystyö, koska YTHS-lailla saattaisi olla ”merkitystä arvioitaessa pakkojäsenyyttä valtiosääntöoikeudellisesti”. Vuonna 2021 ilmestyi yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa käsitellyt raportti, jonka oli laatinut OKM:n asettama selvittäjäryhmä. Oikeustieteen ja valtiotieteiden tohtori Pekka Hallbergin puheenjohtama ryhmä tuli raportissaan siihen tulokseen, että pakkojäsenyys on yhä perusteltu. Vuonna 2014 se linjasi uuden ammattikorkeakoululain säätämisen yhteydessä, että ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kohdalla pakkojäsenyys ei ole perusteltu. Samalla valiokunta totesi, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tulisi olla samanlaiset lähtökohdat osallistua esimerkiksi opiskelujaan koskevaan päätöksentekoon, edut ja velvoitteet eivät saisi perusteettomasti poiketa toisistaan, ja että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden asemaa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Y ksi pakkojäsenyyteen kriittisesti suhtautuva ja siihen perusoikeudellisesta näkökulmasta perehtynyt tutkija on Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori ja julkisoikeuden ja hallinto-oikeuden dosentti Matti Muukkonen. Vuonna 2012 hän väitteli aiheen tiimoilta tohtoriksi. Muukkosen mukaan ongelma on nimenomaan jäsenyydessä. Asiaa ei muuttaisi se, vaikka ylioppilaskuntaan kuuluminen olisi maksutonta. ”On pienempi paha veloittaa henkilö maksamaan joku summa, kuin että hänen pitää olla jonkun yhteisön jäsen”, Muukkonen sanoo. Ongelmallisuutta lisää hänen mukaansa se, että muissa pohjoismaissa vastaavaa ylioppilaskuntamallia ei ole. Esimerkiksi Ruotsissa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luovuttiin vuonna 2010. Vuonna 2023 Nordic Journal of Human Rights -lehdessä julkaistussa artikkelissa Muukkonen arvioi, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) saattaisi suhtautua kriittisesti Suomen ylioppilaskuntamalliin. Muukkosen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä ei olla Suomessa käsitelty vuonna 1995 tehdyn perusoikeusuudistuksen jälkeen tyydyttävällä tavalla. ”Meillä tunnistetaan, että lainsäädäntö koskee tämän tyyppisiä yhdistyksiä. Perustuslain yhdistymisvapautta koskeva sään17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 PAKKOJÄSENYYS
nöksen soveltamisala on laajempi kuin vaikkapa tavallisia aatteellisia yhdistyksiä koskevan yhdistyslain”, Muukkonen sanoo. Kritiikkiin antaa aihetta myös se, että perusoikeusuudistuksen yhteydessä perustuslakivaliokunta nimesi seitsemän eri edellytystä, joiden tulisi kaikkien täyttyä, jotta perusoikeuksista voitaisiin poiketa. Muukkosen mukaan näin ei ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden kohdalla tapahdu. Hän pitää perustuslakivaliokunnan uuden yliopistolain säätämisen yhteydessä esittämiä perusteluja riittämättöminä pakkojäsenyyden jatkumiselle. K riteereistä ensimmäinen on lailla säätämisen vaatimus. Tämä ylioppilaskuntien jäsenyyden osalta täyttyy, koska siitä on säädetty yliopistolaissa. Toisena on täsmällisyys ja tarkkarajaisuus, eli on tarkkaan määritelty, kenen oikeuksia rajoitetaan, miten rajoitetaan ja miksi rajoitetaan. Tässä kohdassa on Muukkosen mukaan puutteita ylioppilaskunnan julkisten tehtävien määrittelyn osalta. Hyväksyttävyyden kriteeri täyttyy Muukkosen mukaan osallistumisoikeuden edistämisen kautta. Aiemmin tätä puolsi myös ylioppilaskuntien rooli YTHS:n toiminnassa. Näin ei Muukkosen näkemyksen mukaan enää ole YTHS-lain myötä. Vaatimus ydinalueen koskemattomuudesta toteutuu siinä tapauksessa, että negatiivinen yhdistymisvapaus (oikeus olla kuulumatta) katsotaan yhtäläiseksi positiivisen yhdistymisvapauden kanssa (oikeus kuulua). Muukkosen mukaan ydinalueelle meneminen kuitenkin vaatisi yhdistyksen perustamisoikeuden rajoittamista, jolloin tässä kohtaa ylioppilaskunnilla ei ole ongelmaa. Suhteellisuusvaatimus ei todennäköisesti täyty, koska ammattikorkeakouluissa on onnistuttu hoitamaan vastaavat tehtävät ilman pakollista opiskelijakunnan jäsenyyttä. Vaatimus oikeusturvan asianmukaisuudesta on Muukkosen mukaan epäselvä, kuten myös ihmisoikeuksien noudattamisen kriteeri. Näiden kriteerien pohjalta Muukkonen pitää selvänä, että lainsäädäntöä tulisi muuttaa. valiokunnan kanssa samoilla linjoilla. Eikä ole perustuslakivaliokunta aina itsekään. Vuonna 2018 Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön toimintaa määrittelevän YTHS-lain säätämisen yhteydessä perustuslakivaliokunta totesi, että ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä olisi syytä aloittaa selvitystyö, koska YTHS-lailla saattaisi olla ”merkitystä arvioitaessa pakkojäsenyyttä valtiosääntöoikeudellisesti”. Vuonna 2021 ilmestyi yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa käsitellyt raportti, jonka oli laatinut OKM:n asettama selvittäjäryhmä. Oikeustieteen ja valtiotieteiden tohtori Pekka Hallbergin puheenjohtama ryhmä tuli raportissaan siihen tulokseen, että pakkojäsenyys on yhä perusteltu. Vuonna 2014 se linjasi uuden ammattikorkeakoululain säätämisen yhteydessä, että ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien kohdalla pakkojäsenyys ei ole perusteltu. Samalla valiokunta totesi, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla tulisi olla samanlaiset lähtökohdat osallistua esimerkiksi opiskelujaan koskevaan päätöksentekoon, edut ja velvoitteet eivät saisi perusteettomasti poiketa toisistaan, ja että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden asemaa tulisi tarkastella kokonaisuutena. Y ksi pakkojäsenyyteen kriittisesti suhtautuva ja siihen perusoikeudellisesta näkökulmasta perehtynyt tutkija on Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori ja julkisoikeuden ja hallinto-oikeuden dosentti Matti Muukkonen. Vuonna 2012 hän väitteli aiheen tiimoilta tohtoriksi. Muukkosen mukaan ongelma on nimenomaan jäsenyydessä. Asiaa ei muuttaisi se, vaikka ylioppilaskuntaan kuuluminen olisi maksutonta. ”On pienempi paha veloittaa henkilö maksamaan joku summa, kuin että hänen pitää olla jonkun yhteisön jäsen”, Muukkonen sanoo. Ongelmallisuutta lisää hänen mukaansa se, että muissa pohjoismaissa vastaavaa ylioppilaskuntamallia ei ole. Esimerkiksi Ruotsissa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luovuttiin vuonna 2010. Vuonna 2023 Nordic Journal of Human Rights -lehdessä julkaistussa artikkelissa Muukkonen arvioi, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) saattaisi suhtautua kriittisesti Suomen ylioppilaskuntamalliin. Muukkosen mukaan ylioppilaskuntien pakkojäsenyyttä ei olla Suomessa käsitelty vuonna 1995 tehdyn perusoikeusuudistuksen jälkeen tyydyttävällä tavalla. ”Meillä tunnistetaan, että lainsäädäntö koskee tämän tyyppisiä yhdistyksiä. Perustuslain yhdistymisvapautta koskeva säänM itä sitten käy nykyisille ylioppilaskunnille, jos pakkojäsenyys poistuu? Muukkosen mukaan pakkojäsenyyden perusteluna käytetyllä ”vanhastaan”-argumentilla ei pitäisi olla mitään merkitystä nykyisen perusoikeussääntelyn vasta-argumenttina. Sen sijaan ylioppilaskuntien pitäisi ”keksiä itsensä uudelleen”. Muukkonen on itsekin toiminut vuonna 2004 Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa puheenjohtajana, eikä toivo ylioppilaskuntien katoavan. ”Jatkossa ne ovat enemmän tavallisten yhdistysten kaltaisia ja niiden pitää perustella jäsenyydestä saatava hyöty jäsenilleen”, Muukkonen sanoo. Rahoituspohja menee kuitenkin väistämättä uusiksi, mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Silloin vaaditaan ratkaisuja. Suomen ylioppilaskuntien liiton (Syl) reaktio ei tästä näkökulmasta kuulosta kovin vakuuttavalta. ”Asiaa on selvitetty tällä vuosikymmenellä jo kahdesti eikä edellytyksiä lain muuttamiselle ole”, Sylin tiedotteessa sanotaan.? 17 16 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 PAKKOJÄSENYYS
Teksti Emma Häkkinen Kuvat Anne Kalliola ”H urahdin ainejärjestötekemiseen täysin” Jyväskylän ylioppilaskunnan (Jyy) uusi vakituinen toiminnanjohtaja Teemu Vasama muistelee hymyillen. Ainejärjestöhommat ovat vetäneet Vasamaa puoleensa jo hänen omasta fuksisyksystään asti. Kun Vasama aloitti opintonsa vuonna 2013 matematiikan ja ranskan aineenopettajana, hän päätyi ainejärjestönsä Asterix ry:n koulutuspoliittiseksi vastaavaksi. Vasama toimi opintojensa aikana monessa eri ainejärjestössä. Lisäksi hän toiminut esimerkiksi Jyyn hallituksen varapuheenjohtajana vuonna 2016 sekä Jyyn hallituksen puheenjohtajana vuonna 2017. Opintojen varrelle mahtui myös pääaineen vaihto, muutto Helsinkiin Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsenyyden takia sekä Jyväskylän yliopiston hallituksen opiskelijajäsenyys. Vasama valmistui vuonna 2022 kasvatustieteen maisteriksi. Hän ehti toimia myös Jyyn korkeakoulupoliittisena asiantuntijana ennen kuin hänet valittiin Jyyn silloisen toiminnanjohtajan Minna Kalliokoski-Oinaan sijaiseksi. Sijaisuus muuttui vakinaiseksi pestiksi viime elokuussa, kun Jyyn edustajisto valitsi Vasaman tehtävästään luopuvan Kalliokoski-Oinaan tilalle. V asama kuvailee nimitystä valtavaksi kunniaksi. ”On merkityksellistä saada jatkaa työtä tässä roolissa organisaatiossa, joka on antanut minulle paljon. Täällä olen päässyt oppimaan ja välillä myös erehtymäänkin”, hän naurahtaa. Ajatus toiminnanjohtajuudesta on pyörinyt Vasaman päässä jo pitkään. Hänen mukaansa ylioppilasliikkeessä vietetyistä vuosista opettavaisin oli vuoden 2017 puheenjohtajuus. Jyyn hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja toimivat työpareina. Vasaman mukaan tämä mahdollisti työn seuraamisen lähietäisyydeltä. ”Ajattelin, että se olisi sellainen mielekkään haastava tehtävä”, Vasama muistelee. Toiminnanjohtajuuden hakeminen ei vielä silloin ollut ajankohtaista. Kun sijaisen paikka avautui viime vuonna, tehtävän hakemisesta tuli mahdollista. T oiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu ylioppilaskunnan palveluja etujärjestötoiminnasta sekä niiden johtamisesta vastaaminen. Lisäksi toiminnanjohtaja hallinnoi henkilöstöä ja taloutta sekä valmistelee hallituksen ja edustajiston päätöksentekoa. ”Arki koostuu esimerkiksi esihenkilötyöstä. Lisäksi rooliin kuuluu paljon yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten yliopiston tai kaupungin kanssa”, Vasama kertoo. Siirtymä sijaisuudesta vakinaiseen työhön ei ole vaatinut Vasaman mukaan suuria muutoksia. ”Arjessa mikään ei oikeastaan muutu. Suunnitelmien teossa olen voinut vaihtaa lyijykynästä kuulakärkikynään, kun ei tarvitse enää jossitella, olenko täällä vielä marraskuussa, hän vitsailee. Y hteisöllisyys näkyy ylioppilaskunnan toiminnassa Vasaman mukaan entistä vahvemmin. Esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöt, yhdenvertaisuusvastaavat ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat yleistyneet opiskelijayhteisöissä, vaikka ne olivat vielä vähän aikaa sitten monelle vieraita. ”Kynnys puuttua epäasialliseen käytökseen on madaltunut huomattavasti. Työ ei ole vielä valmista, mutta olemme menneet eteenpäin”, Vasama toteaa. Myös alkoholittomat opiskelijatapahtumat ovat lisääntyneet. ”Tämä tekee minut todella iloiseksi. Opiskelijat ovat fiksumpia nykyään”, Vasama hymyilee. Vasaman mukaan turvallista tilaa on edistetty jo pitkään ainejärjestötasolla. Myös ylioppilaskunta on korostanut esimerkiksi tuutorien koulutuksissa turvallista tilaa sekä opettanut, miten kohdata yhdenvertaisuuskysymykset. ”On tärkeää, että uudet oppilaat saavat jo tuutoriryhmässä turvallisen olon, tai opinnot saattavat pahimmillaan jäädä kesken. Tämä 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 Jatkuvuuden takeena Teemu Vasamasta tuli Jyyn vakituinen toiminnanjohtaja elokuussa. Vasaman mukaan opiskelijoiden perustarpeet pysyvät samana, vaikka opiskelijaelämä muuttuukin jatkuvasti. TOIMINNANJOHTAJA
Siirtymä sijaisuudesta vakinaiseen työhön ei ole vaatinut Vasaman mukaan suuria muutoksia. ”Arjessa mikään ei oikeastaan muutu. Suunnitelmien teossa olen voinut vaihtaa lyijykynästä kuulakärkikynään, kun ei tarvitse enää jossitella, olenko täällä vielä marraskuussa, hän vitsailee. Y hteisöllisyys näkyy ylioppilaskunnan toiminnassa Vasaman mukaan entistä vahvemmin. Esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöt, yhdenvertaisuusvastaavat ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat yleistyneet opiskelijayhteisöissä, vaikka ne olivat vielä vähän aikaa sitten monelle vieraita. ”Kynnys puuttua epäasialliseen käytökseen on madaltunut huomattavasti. Työ ei ole vielä valmista, mutta olemme menneet eteenpäin”, Vasama toteaa. Myös alkoholittomat opiskelijatapahtumat ovat lisääntyneet. ”Tämä tekee minut todella iloiseksi. Opiskelijat ovat fiksumpia nykyään”, Vasama hymyilee. Vasaman mukaan turvallista tilaa on edistetty jo pitkään ainejärjestötasolla. Myös ylioppilaskunta on korostanut esimerkiksi tuutorien koulutuksissa turvallista tilaa sekä opettanut, miten kohdata yhdenvertaisuuskysymykset. ”On tärkeää, että uudet oppilaat saavat jo tuutoriryhmässä turvallisen olon, tai opinnot saattavat pahimmillaan jäädä kesken. Tämä 19 18 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 TOIMINNANJOHTAJA
että koulutuksen merkitystä korostetaan, mutta samalla opiskelijoilta leikataan. ”Ratkaisuna ei ole, että opiskelijat ottavat lisää lainaa. Tässä ollaan menossa todella väärään suuntaan”. O piskelijoiden talouden muutokset heijastuvat Vasaman mukaan myös ylioppilaskunnan toimintaan. Vuoden 2024 alussa Jyyn liiketoimintakokonaisuus Soihtu myi omistamansa lounasravintola Ilokiven liiketoiminnan Semma Oy:lle. Ylioppilaskunnan edustajisto päätti myynnistä marraskuussa vuonna 2023 ja kauppa astui voimaan tammikuussa. Lisäksi helmikuussa Jyy päätti lopettaa sisäfestivaali Jyrockin järjestämisen vuoden 2025 jälkeen. Tästä huolimatta Vasama vakuuttaa Jyyn talouden olevan vakaalla tasolla. ”Esimerkiksi opiskelijoiden määrä yliopistossa on kasvanut niin, että jäsenmaksua ei ole tarvinnut korottaa yhdeksään vuoteen”, hän selostaa. Vasaman mukaan ylioppilaskunnalla on on siten myös yliopiston koulutukselliselta kannalta merkittävää”, Vasama sanoo. V asama myöntää huomanneensa myös negatiivisia muutoksia opiskelussa. Hänen mukaansa opiskeluaikaa on pyritty lyhentämään tietoisesti poliittisella tasolla jo pitkään. ”Kun aloitin opiskelun, tuntui ettei minulla ollut valtavaa kiirettä ja esimerkiksi järjestötoimintaan oli mahdollista lähteä”, hän muistelee. Vasaman mukaan esimerkiksi kausi Jyyn hallituksessa tai opiskelijavaihto ulkomailla saattaa pitkittää opintoja. Hänen aloittaessaan opinnot tämä nähtiin hyväksyttävänä, mutta opiskelijoiden toimeentulon lainapainotteisuuden kasvaessa ja opintolainahyvityksen ehtojen muuttuessa myös asenteet ovat muuttuneet. ”Monella on kokemus siitä, että heillä ei ole aikaa olla mukana esimerkiksi järjestötai vapaaehtoistoiminnassa. Mielestäni on surullista, että opiskelijoilla on paine valmistua nopeasti.” Vasaman mukaan tämä näkyy myös Jyyn toiminnassa. Hänen mukaansa opiskelijoiden into hakeutua ehdolle edustajistovaaleissa on vähentynyt. ”Nykyopiskelijoita toiminta varmasti kiinnostaa, mutta jaksaminen ei ymmärrettävästi aina riitä. Jyyn demokraattinen toiminta kuitenkin vaatii sen, että opiskelijat hakeutuvat edustajistoon. ” O piskelijaelämän muutokset näkyvät nyt myös toimeentulossa. Hallitus on ensi vuonna siirtämässä opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä, jossa he ovat olleet vuodesta 2017 lähtien. Vasama oli tuolloin Jyyn hallituksen puheenjohtaja, joten hän muistaa muutoksen hyvin. ”Tuntui että yleiseen asumistukeen siirtymällä opintorahaan tehtyjen leikkauksien vaikutusta lievitettiin. On harmillista, että olemme palaamassa takaisin samaan malliin, vaikka yksityiskohdat eivät olekaan vielä täysin selvillä”. Vasama sanoo olevansa huolissaan opiskelijoiden voimavaroista työelämään siirtyessä. Hän pitää myös ristiriitaisena sitä, 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 TOIMINNANJOHTAJA
kautta Jyyn toimintaa olisi voitu kehittää tai uudistaa mielekkäällä tavalla. Nyt tarkoituksena onkin uudistaa kysely täysin. ”Haluamme tehdä uudistuksen isosti ja kunnolla, jotta edustajistoryhmät voivat käyttää kyselyvastauksia oman työnsä tukena ja kertoa Jyylle, miten asioita pitäisi muuttaa tai kehittää seuraavalla vaalikaudella”. J yyn seuraavat edustajistovaalit järjestetään vuoden 2025 syksyllä. Tulevissa vaaleissa Jyy haluaa kannustaa enemmän kansainvälisiä opiskelijoita asettumaan ehdolle. ”Se on ääni, joka ei ole kuulunut täällä niin kuin sen pitäisi”, Vasama toteaa. mutta samalla opiskelijoilta leikataan. ”Ratkaisuna ei ole, että opiskelijat ottavat lisää lainaa. Tässä ollaan menossa todella väärään suuntaan”. O piskelijoiden talouden muutokset heijastuvat Vasaman mukaan myös ylioppilaskunnan toimintaan. Vuoden 2024 alussa Jyyn liiketoimintakokonaisuus Soihtu myi omistamansa lounasravintola Ilokiven liiketoiminnan Semma Oy:lle. Ylioppilaskunnan edustajisto päätti myynnistä marraskuussa vuonna 2023 ja kauppa astui voimaan tammikuussa. Lisäksi helmikuussa Jyy päätti lopettaa sisäfestivaali Jyrockin järjestämisen vuoden 2025 jälkeen. Tästä huolimatta Vasama vakuuttaa Jyyn talouden olevan vakaalla tasolla. ”Esimerkiksi opiskelijoiden määrä yliopistossa on kasvanut niin, että jäsenmaksua ei ole tarvinnut korottaa yhdeksään vuoteen”, hän selostaa. Vasaman mukaan ylioppilaskunnalla on suuri velvollisuus olla vastuullinen rahan kanssa, jotta jäsenmaksuille saadaan paras mahdollinen vastine. ”Budjetista käydään vuosittain keskustelua. Pohdimme jatkuvasti, voiko jostain luopua, jotta voimme panostaa uuteen”, Vasama sanoo. E simerkiksi Keskisuomalainen uutisoi elokuussa, että hallitus on käynnistänyt selvityksen ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä. Pakkojäsenyys on herättänyt kiivasta keskustelua jo pitkään. Pakkojäsenyydestä käytetään myös termiä automaatiojäsenyys. Termin käyttö riippuu siitä, vastustetaanko vai puolustetaanko jäsenyyttä. Vasama pitää automaatiojäsenyyttä vakiintuneena perinteenä ja toivoo, että siihen ei tule muutoksia. ”Autonominen yliopisto olettaa autonomista ylioppilaskuntaa. Tätä keskustelua on käyty kymmeniä vuosia, nähdäkseni sille on selkeät perustelut sekä juridisesti että toiminnallisesti”. Vasama ei halua spekuloida mitä tapahtuisi, jos jäsenyydestä tulisi vapaavalintainen. Hän pitää kuitenkin selvänä, että toimintaan tulisi muutoksia. ”Tarve vaikuttamistyölle ja yhteisöllisyydelle on leikkausten ja pandemian myötä erittäin suuri. Jos ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen toimintaa heikennetään, sillä on käytännön vaikutuksia opiskelijoiden elämään”, Vasama sanoo. T ulevana lukuvuotena Jyy pyrkii Vasaman mukaan keräämään kattavasti palautetta jäseniltään. ”Olennaista tässä roolissa on jatkuvuuden hallinta. Hallitus vaihtuu vuosittain ja koen, että tehtäväni on myös toimia sellaisena historian tietopankkina”, Vasama kuvailee. Vasama aloitti omat opintonsa yli kymmenen vuotta sitten. Hänen mukaansa jokaisella opiskelijasukupolvella on samat perustarpeet yhteisöllisyydelle, edunvalvonnalle ja oikeuksien puolustamiselle. Se, miten näitä asioita pidetään yllä, muuttuu kuitenkin koko ajan. ”Esimerkiksi korona-aikana yhteisöllisyyden rakentaminen oli erilaista, kun lähitapahtumia ei voitu järjestää. Ylioppilaskunnalla tulee olla valmius uudistua opiskelija-arjen uudistuessa, vaikka opiskelijoiden tarpeet pysyvätkin samoina”, Vasama sanoo. Hänen mukaansa muutos näkyy esimerkiksi siinä, millaisia tapahtumia Jyy järjestää tai missä somekanavissa se on aktiivinen. Ehdotuksia näihin liittyen on mahdollista kerätä jäsenistöltä esimerkiksi jäsenkyselyjen kautta. Kyselyistä ei ole Vasaman mukaan kuitenkaan toistaiseksi tullut sellaista dataa, jonka Jyyn suunnitelmissa on muutenkin panostaa yhteisönsä kansainvälisyyteen. Esimerkiksi edustajiston kokoukset halutaan tulkata englanniksi. ”Opiskelijapopulaation kansainvälistymisestä on puhuttu paljon. Meillä on hyvä vaihtoliikkuvuus, mutta kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on vähemmän, Vasama sanoo. Hänen mukaansa kansainvälistyminen on vahvasti kytköksissä yhdenvertaisuuskysymyksiin. Jyyn on Vasaman mukaan mietittävä, miten kansainväliset jäsenet otetaan huomioon ja miten opiskelijat kohtaavat ihmisiä eri kulttuuritaustoista. ”Tämä on monelle vuodelle ajoittuva asia, joka näkyy toiminnassa jo ensi vuonna”, Vasama kuvailee. ? 21 20 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 TOIMINNANJOHTAJA
OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Erityispedagogiikka ? Kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede ? Luokanopettaja ? Psykologia ? Varhaiskasvatuksen opettaja Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Haluatko kouluttautua erityisopettajaksi, luokanopettajaksi, varhaiskasvatuksen opettajaksi, psykologiksi, opinto-ohjaajaksi tai kasvatusalan asiantuntijaksi? Hae Jyväskylän yliopistoon! KASVATUSTIETEIDEN JA PSYKOLOGIAN TIEDEKUNTA YHTEISHAKU 11.3. ? 25.3.2025 ? JYU.FI/YHTEISHAKU ? OPINTOPOLKU.FI Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Ole mukana kehittämässä uutta huomista, valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2025 yhteishaussa. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede (KTK + KTM) ? Tietojenkäsittelytiede (LuK + FM) ? Teknologiajohtaminen (TkK+DI) YHTEISHAKU 11.3. ? 25.3.2025 ? JYU.FI/YHTEISHAKU ? OPINTOPOLKU.FI Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Valmistu talouden, johtamisen ja markkinoinnin asiantuntijaksi. Hae opiskelemaan kauppatieteitä tai taloustiedettä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun kevään 2025 yhteishaussa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Kauppatieteet (johtaminen, laskentatoimi ja yritysrahoitus, markkinointi, viestinnän johtaminen) ? Taloustiede YHTEISHAKU 11.3. ? 25.3.2025 ? JYU.FI/YHTEISHAKU ? OPINTOPOLKU.FI Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Kaikki kandidaattija maisteriohjelmamme toteutetaan pääosin lähiopetuksena. Tule osaksi tiivistä yhteisöämme ja luo ura liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana. Hae liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia* ? Valmennustiede ? Terveystieteet** YHTEISHAKU 11.3. ? 25.3.2025 ? JYU.FI/YHTEISHAKU ? OPINTOPOLKU.FI * Biomekaniikka ja liikuntafysiologia ** Gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede sekä terveyden edistäminen Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kevään 2025 yhteishaussa. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Biologia ? Ympäristöja vesistötieteet ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Matematiikan, kemian tai fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. YHTEISHAKU 11.3. ? 25.3.2025 ? JYU.FI/YHTEISHAKU ? OPINTOPOLKU.FI Tutustu yliopisto-opiskeluun ja sinua kiinnostaviin aloihin avoimessa opiskellen! Samalla voit edistää jo tutkintotavoitettasi. Avoimen väylällä opiskelet tutkintotavoitteisesti: voit hakea väyläopintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. Avoimeen ei tarvitse hakea, voit ilmoittautua opintoihin ympäri vuoden. Tarjonnassa on myös maksuttomia opintoja. AVOIN ON AVOIN KAIKILLE TUTUSTU TARKEMMIN: ? JYU.FI/AVOIN-YLIOPISTO
Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Ole mukana kehittämässä uutta huomista, valmistu tietotekniikan ja digitalisaation ammattilaiseksi. Hae opiskelemaan IT-alaa Jyväskylän yliopistoon kevään 2025 yhteishaussa. INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Tietoja ohjelmistotekniikka (TkK + DI) ? Tietojärjestelmätiede (KTK + KTM) ? Tietojenkäsittelytiede (LuK + FM) ? Teknologiajohtaminen (TkK+DI) YHTEISHAKU 11.3. ? 25.3.2025 ? JYU.FI/YHTEISHAKU ? OPINTOPOLKU.FI Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. Kaikki kandidaattija maisteriohjelmamme toteutetaan pääosin lähiopetuksena. Tule osaksi tiivistä yhteisöämme ja luo ura liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana. Hae liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. LIIKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Liikuntapedagogiikka ? Liikunnan yhteiskuntatieteet ? Liikuntabiologia* ? Valmennustiede ? Terveystieteet** YHTEISHAKU 11.3. ? 25.3.2025 ? JYU.FI/YHTEISHAKU ? OPINTOPOLKU.FI * Biomekaniikka ja liikuntafysiologia ** Gerontologia ja kansanterveys, liikuntalääketiede sekä terveyden edistäminen Valmistu paremman huomisen, kestävän tulevaisuuden ja uusien teknologisten innovaatioiden rakentajaksi. Hae opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon kevään 2025 yhteishaussa. MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Biologia ? Ympäristöja vesistötieteet ? Fysiikka ? Kemia ? Matematiikka ? Tilastotiede ja datatiede ? Nanotiede ? Aineenopettaja ? Matematiikan, kemian tai fysiikan aineenopettaja ja luokanopettaja Yhteishaussa haku myös kaksivuotisiin maisteriohjelmiin. YHTEISHAKU 11.3. ? 25.3.2025 ? JYU.FI/YHTEISHAKU ? OPINTOPOLKU.FI HUMANISTIS-YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kiinnostaako kielet ja viestintä, kulttuuri ja taiteet, historia, yhteiskunnalliset kysymykset tai filosofia? Hae Jyväskylän yliopistoon! OPINNOT KANDIVAIHEESEEN ? Historia ? Journalistiikka ? Kieliasiantuntija ? Kielten aineenopettaja ? Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva opettajakoulutus (KiMo) ? Kirjallisuus ? Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa (KUMU) ? Luokanopettaja ja musiikin aineenopettaja (LuoMus) ? Museologia* ? Musiikkikasvatus ? Musiikkitiede ? Sosiaalityö ? Suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettaja ? Taidehistoria ja taidekasvatus ? Viestintä ? Viittomakielen asiantuntija** ? Yhteiskuntatieteet ja filosofia YHTEISHAKU 11.3. ? 25.3.2025 ? JYU.FI/YHTEISHAKU ? OPINTOPOLKU.FI * Avoimen väylän kautta ** Seuraava haku keväällä 2026 Tutustu yliopisto-opiskeluun ja sinua kiinnostaviin aloihin avoimessa opiskellen! Samalla voit edistää jo tutkintotavoitettasi. Avoimen väylällä opiskelet tutkintotavoitteisesti: voit hakea väyläopintojen perusteella tutkinto-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. Avoimeen ei tarvitse hakea, voit ilmoittautua opintoihin ympäri vuoden. Tarjonnassa on myös maksuttomia opintoja. AVOIN ON AVOIN KAIKILLE TUTUSTU TARKEMMIN: ? JYU.FI/AVOIN-YLIOPISTO
Teksti: Valentin Vänskä Kuvat: Ilmar Grünthal ”K uuleeks kukaa? Vai oonko mä tääl yksi?” Näillä sanoilla alkaa jyväskyläläisräppäri Pyrythekidin hitti Ilman sua. Sanojen ironia kaikuu pitkin autiota asfalttikenttää. Tuntia aikaisemmin noin kello kahdelta iltapäivällä Lutakon aukiolla ja pian avattavalla Episode Student Festivalin sisäänkäynnillä ei ole vielä ruuhkaa. Festarialueen porteilla ei ole henkilökunnan lisäksi kuin kaksi jonottavaa asiakasta, joista on hankala sanoa, ovatko he lipun ostaneita opiskelijoita vai lipun saaneita festarialueen kokoamiseen osallistuneita vapaaehtoisia. Ainakin he juttelevat tuttavallisesti henkilökunnalle. Porteille tervehtimään saapuu käsi ojossa reipas nuori mies. ”Mennäänpäs hakemaan teille mediapassit”, sanoo Episode-festarin markkinoinnista vastaava Joni Rajala. Rajalan käsialaa on muun muassa tapahtuman markkinoinnissa käytetty Tiktok-video, jossa listataan viisi parasta asiaa, joihin käyttää opintolaina. Listan alemmilta sijoilta löytyy hämmentävän huvittavat ”apina kultaisilla säkeillä”, sekä “100pack kinuskikastiketta” . Ensimmäistä sijaa pitää nöyrästi Episode Student Festival -pääsylippu. E pisode Student Festival on Jyväskylän Tiimiakatemian opiskelijoiden järjestämä uusi opiskelijafestivaali. Tapahtuman tarkoituksena on tuoda yhteen haalarikansaa eri puolilta Suomea ja juhlistaa syyslukukauden alkua. Episoden julkilausuttu ja melko kunnianhimoinen kävijätavoite on 3 000 juhlivaa opiskelijaa. Tapahtumaa edeltävänä päivänä Rajala kertoi puhelimessa järjestäjien odottelevan vielä viimeisten päivien myyntipiikkiä. Somemarkkinoinnin puutteesta Episodea ei voi moittia. Tiktokista ja Instagramista löytyy perinteisten mainosjulisteiden lisäksi meemejä sekä moniosainen lyhytelokuva tapahtuman markkinointia varten. ”Olen aikoinani kuluttanut aika paljon meemisisältöä, joten pään sisältä löytyy pieni pankki näitä”, Rajala kertoo. ”Halusimme olla opiskelijoille samaistuttava brändi, joka koetaan enemmänkin kaverimaisena kuin yrityksenä”, Rajala avaa somemarkkinointistrategiaa, jossa huumoriarvo on asetettu etusijalle. Mediapassien hakemisen jälkeen askel vie kohti baaritiskiä. ”Onko ollut kiirettä?” Läppä ei oikein uppoa baarihenkilökuntaan. Ymmärrettävää, onhan porttien avaamisesta vain viitisentoista minuuttia. Yksinäiset Fireball-shottivaunut halkovat harmaata kenttää. Päivä on hieman tuulinen, mutta aurinko möllöttää mukavasti pilvien takaa. Kyseessä ovat taatusti Suomen turvallisimmat festarit: järjestyksenvalvojia on vielä toistaiseksi huomattavasti enemmän kuin festarikävijöitä. Episoden projektipäällikkö Vili Hildén tykittelee sähköskuutilla ympäri festarialuetta kuin formulakuski Grand Prix -radalla. Skuutti vie hänet parran trimmaukseen festivaalin parturipisteelle. Hildénin mukaan haastavin asia tämän kokoluokan tapahtumaa järjestäessä oli isompien yhteistyökumppaneiden löytäminen. ”Paljonhan meillä on kumppaneita. mutta ei yksittäistä isoa.” Monien kumppaneiden läsnäolo näkyy Lutakon aukiolla. On pizzoja myyvä pakettiauto, pienpanimoravintolan baaritiski, parturipiste sekä hampurilaisia kaupitteleva vaunu. F estarialueen terassituoleilta löytyy opiskelijahaalareihin pukeutunut parivaljakko, joka on tullut ennen kaikkea kuuntelemaan Bessiä. ”Teillä on hyvät mahdollisuudet päästä eteen.” Vitsi otetaan vastaan paljon paremmin kuin tovi sitten baaritiskillä kenties johtuen siitä, että alueella ei vielä näy 29 24 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 “OLLAAN VISSIIN AINOITA, JOTKA TÄSTÄ ON MAKSANU” Jylkkäri vieraili ensimmäistä kertaa järjestetyllä Episode Student Festivaalilla. Järjestelyjen puolesta toimivaksi osoittautunut tapahtuma jäi lopulta kauas kävijätavoitteestaan.
N ÄY T T EL IJÄ 29 24 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24
Shottivaunujenkin ympärillä alkaa pörrätä mukavasti ihmisiä. Baarien tiskeillä aktiivisuus lisääntyy, mutta silti juuri minnekään ei tarvitse jonottaa. Ei juoman hakuun, ei bajamajoihin, ei valokuvausseinälle juhlapotretteja napsimaan. Ihmisiä voisi olla enemmän mutta kävijän näkökulmasta festari on tasokkaasti järjestetty. P uutarhakalusteista muodostetulta istuskelualueelta löytyvät vastikään festareille saapuneet Elli Peltokangas ja Lotta Elomaa. Joensuussa sosionomiksi opiskeleva Peltokangas kertoo nähneensä Instagram-postauksen festivaalista ja ehdottanut Jyväskylässä yhteisöpedagogiksi opiskelevalle Elomaalle festareille lähtemistä. ”Yllätyin siitä, että on suhteellisen edulliset juomat. Olin varautunut kalliimpiin hintoihin. Kesäfestareilla saattaa olla yksittäisen juoman hinta yleensä noin 11 euroa”, Elomaa kertoo. Ainut kritiikki, mitä Peltokangas ja Elomaa antavat tapahtumalle, ovat lippujen kulkurajoitukset. Heidän ostamillaan lipuilla ei pääse festarialueelle takaisin, mikäli he päättäisivät lähteä käymään aitojen ulkopuolella. “On kuitenkin syksy ja aika viileä keli, joten olisi inhimillistä, jos halutessaan pääsisi hetkeksi käymään jossakin lämmittelemässä”, Elomaa huomauttaa. Keli alkaa tosiaan viiletä auringon laskiessa. Monella kävijällä on syystakki matkassa, toiset taas joutuvat hautautumaan huppareiden huppuihin. Illan lempiesiintyjää kysyttäessä Peltokangas ja Elomaa vastaavat kuin yhdestä suusta: ”Gasellit”. Samoilla linjoilla ovat myös kuntoutuksenohjaajaksi kouluttautuva Jenna Kianto, sekä tietoja viestintätekniikan insinööriksi opiskeleva Eetu Rautanen. Molemmat kehuvat festivaalin somesisältöjä. ”Ovat hirveen hyvin mainostaneet siellä”, Kianto toteaa. Vaikka ihmisiä valuukin vähitellen alueelle sisään, väkeä on vielä maltillisesti. ”Kun Bess ja Gasellit aloittaa tulee varmaan enemmän väkeä. Luulen että moni odottaa juuri heitä”, Rautanen arvelee. Erilaisia haalareita alkaakin näkyä enemmän, kun peräkkäin esiintyvät Ahti ja Hugo vetävät festarikansaa lähemmäs lavaa. Opiskelijapotkupuvuista on luettavissa, että porukkaa on saapunut Lappeenrannasta, Tampereelta, Turusta ja Joensuusta. Festarialueen aidan vierestä seisovat kide.appin kautta paikan päälle löytäneet Jenni Pulkka ja Niilo Järvinen. ”Hän löysi tapahtuman sieltä, ja mainosti minulle. Olen mainoksen uhri tässä näin”, Järvinen kertoo. Jyväskylässä suomen kieltä ja kirjallisuutta ensimmäistä vuotta opiskeleva Pulkka huomauttaa, että festarilla on kiva oleilla, kun alue ei ole aivan täyteen pakattu. Juontaja Eerikäinen ehtii myös organisoimaan lavalle esitysten välissä käytävän Beer Pong -matsin. Tiimiakatemiassa tiimiliiderinä toimiva Aleksi Tuovinen häviää täpärästi vastustajajoukkueelle. Pelin jälkeisessä analyyttisessä haastattelussa hän pääsee avaamaan tuntojaan raskaan tappion jäljiltä. ”Tähän lajiin kuuluu se, että saisi järjestellä mukit uudelleen pelin edetessä. Esko kuitenkin sanoi että ei käy. Meillä oli selkeä pelistrategia, mutta se vähän murtui tämän myötä. Toisaalta voi vaan syyttää itseään, että lähettiin heittämään mukeja väärässä järjestyksessä”, Tuovinen summaa pelin yläja alamäet. muita festarikävijöitä. Kaksikko ottaa jo hyvissä ajoin paikkansa eturivistä huolimatta siitä, että Bess aloittaa vasta useamman tunnin kuluttua iltahämärissä. Mutta turha lähteä paraatipaikkoja riskeeraamaan. Baarikojujen välissä liikkuu tyylikkäästi puvuin ja aurinkolasein varustautunut kaksikko. Heitä näyttää seuraavan kuvausryhmä kameran ja kolmijalan kanssa. Kyseessä lienee festarin aikana kuvattava elokuvaprojekti, jota on nostettu esiin tapahtuman markkinoinnissa. ”Alkuperäinen idea oli, että oltaisiin kuvattu koko elokuva tapahtumapäivänä, mutta todettiin se liian hankalaksi näillä resursseilla”, markkinointivastaava Rajala kertoo. Elokuvasta noin kolmannes kuvataan tapahtumassa paikan päällä ja koko tuote näytetään ennen viimeistä esiintyjää. Syvältä Sinkkulaivan hyttien uumenista lavalle kapuaa mediakasvo Esko Eerikäinen, joka juontaa festaritapahtuman. Eerikäinen jäänee varmasti koko haalarikansan mieleen kehottamalla joka käänteessä porukkaa ”dokaamaan lisää”. Eerikäinen antaa myös viereisten kerrostalojen parvekkeilla oleilevien varjokävijöiden kuulla kunniansa. ”Häh? Te ootte vaa tullu ilmaiselle keikalle! Onhan sentään vuokra maksettu?” Ensimmäisinä esiintyjinä ovat jyväskyläläinen räppikaksikko Axel Kala ja Pyrythekid. Yleisöä on varsin vähän, mutta sitäkin suuremmat kiitokset artisteilta saava jo tässä vaiheessa paikalle raahautuneet. Pikkuhiljaa lavan eteen alkaa kuitenkin kerääntyä enemmän yleisöä, ja vaikka suurimmalla osalla onkin STAFF-lätkät kaulassa tai tapahtumahenkilökunnan ”Leffaa Bro”t-paidat päällään, myös haalarikansan osuus kuuntelijoista alkaa kasvaa. 27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 EPISODE Henkilökuntaa Episoden paidat päällään. Elli Peltokangas ja Lotta Elomaa ovat hyvillään festarin edullisista juomista.
I lta pimenee sopivasti Bessin keikan valoshow’ta varten. Elektropop-biisit saavat yleisön tanssijalan nousemaan koreasti. Bessin välispiikit muistuttavat motivaatiovalmentajien tsemppipuheita. Myös sielu, usko ja ”rakastakaa sydämestä” mainitaan, hienoa haippihengellisyyttä. Biisien välissä Bess tiedustelee, miksi yleisössä olevat opiskelijat tähtäävät. ”Alkoholistiksi!” vastaa joku huumoriveikko, enemmän tai vähemmän tosissaan. Esko Eerikäinen hymyilee taatusti tyytyväisenä. Bessin keikan jälkeen eräs haastateltava ilmestyy paikalle pyytäen saada nähdä hänestä aikaisemmin otetut kuvat. Kohteliaina journalistisen työn tekijöinä noudatamme nöyrää pyyntöä ja näytämme kuvat. ”Hyvä, ei näytä ihan yrjöltä”, kuvaaja saa sydämelliset kehut. Ääniteltan takaosassa sijaitsevan baarin edustalta löytyy veikeä kolmikko viininpunaisissa haalareissa. Nämä Tampereella ajoneuvotekniikkaa opiskelevat reippaat nuoret miehet esittäytyvät Tomiksi, Jesseksi ja Tuukaksi. Lea Lavenin Samppanjaa raikaa taustalla, kun kaverukset alkavat poseeraamaan kuvaa varten. ”Mä oletan, että sä oot hyvä kuvaaja, mutta sulla on kaks erittäin hirveetä mallia tässä”, Jesse laukoo viitaten itseensä ja ystäväänsä Tomiin. ”Jos sä saat meistä hyvän kuvan niin se on pelkkää bonusta!” Tomi jatkaa. Jesse ehdottaa vielä palomieskalenterin tekemistä, ennen kuin keskustelu siirtyy kohti tapahtumaa. Kaverit kertovat itsekin olevansa haastattelijoina paikan päällä. ”Ollaan käyty keskustelemassa kaikkien kanssa, kun eihän me tunneta täältä ketään muita kuin toisemme.” Esiintyjät saavat kolmikolta ylistyksen sanoja. Meininki on kuulemma ”ihan vitun hyvä”. Sankareita mietityttää ainoastaan tapahtuman liput. ”Me ollaan vissiin ainoita, jotka tästä on maksanu. Kaikki jyväskyläläiset, kelle ollaan juteltu, on saanu lipun ilmasiks!”, Tomi kertoo. Väitteen taustoista ei ole tietoa. Kenties ajoneuvotekniikan tulevat insinöörit ovat ainoastaan törmänneet vapareihin ja henkilökuntaan. ”Sen verran hyvät esiintyjät, että kyllä yksittäisen lipun hinnassa on katetta kävijällekin”, Tuukka pohtii. Normaalihintaisen lipun tapahtumaan sai 47,95 eurolla. Opiskelijalippu puolestaan kustansi 43,95 euroa. 27 26 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 EPISODE Aleksi Tuovinen (vas.) osallistui Esko Eerikäisen (kesk.) tuomaroimaan Beer Pong -otteluun. Jenna Kianto ja Eetu Rautanen odottavat eniten Gasellien keikkaa. Hugon keikka tuo festarikansaa lähemmäs lavaa.
”Tää projekti on sellainen, josta halutaan pitää kiinni vielä opiskelujen jälkeenkin. Mahdollisesti tehdä tästä vakkarityö, joka sisältäisi muutakin kuin pelkkien opiskelijatapahtumien järjestämistä”, Rajala kertoo. Ensimmäistä kertaa näin isoa tapahtumaa järjestäville tapahtuma tarjosi paljon opittavaa. Rajala nimeää kehitettävinä kohteina markkinoinnin, yleisön aktivoinnin eri väliohjelmien muodossa sekä tapahtuma-alueen visuaalisen ilmeen ehostamisen. ”Meta-markkinointi on itselle täysin uusi aluevaltaus, joten sitä pitää opetella vielä. Myös perusmarkkinointia, jolla kasvatettaisiin ihmisten tietoisuutta tapahtumasta täytyy kehittää”, Rajala kertoo parannettavia asioita Episoden markkinoinnista. Jodelissa Episodea on syytetty sissimarkkinoinnista. Anonyymit keskustelijat käskivät Episode-aiheisten lankojen aloittajien menemään ”mainostamaan paskaas muualle”. ”Meillä on markkinointitiimissä paikka vapaana. Ei kun vaan jodelhuutelijat hakemusta sisään, teillä näyttää olevan paljon tietotaitoa”, Rajala lähettää terveiset. Tapahtuman kävijämäärä on lopulta noin 400 ihmistä. Muuten laadukkaasti järjestetty festari jää reilusti 3000 kävijän tavoitteesta. Festarifiilis on kuitenkin läpi illan ollut hyvä. Kaikki kävijät näyttivät olleen pää täynnä iloa tai muuten vaan pää täynnä. Järjestäjien tunnelma alkaa olla silminnähden helpottunut ja fistbumppeja heitetään suuntaan jos toiseen. Vähäinen kävijämäärä ihmetyttää myös Tampereen ristiretkeilijöitä, mutta he eivät anna sen haitata menoa. ”Mad respect Tampereelta”, Jesse tiivistää. Hyväntuulinen ja sekava haastattelu keskeytyy Fireball-shottivaunun lähestyessä. ”Morjesta morjesta! Joko teillä oli ikävä meitä? Saisko shotin kahella ja puolella eurolla, mulla ois käteistä. Sori me tullaan ihan kohta, meillä on tässä haastattelu kesken.” Hyvästelemme kolmikon ja päästämme heidät shottien kimppuun. J o ennen pääesiintyjä Gaselleja osalla haalarikansasta on silmissään tylsä katse ja kova tarve syljeskellä ympäriinsä. Esko Eerikäisen juomaneuvoista on ilmeisesti otettu koppia, vai pitäisikö sanoa kuppia. Ennen pääesiintyjiä on kuitenkin aika hiljentyä elokuvakokemuksen äärelle, kun osittain tapahtuman aikana kuvattu elokuva esitetään esiintymislavan näytöiltä. Elokuvassa agentit ovat varastettujen Episode-haalarimerkkien jäljillä, jotka joku katkera ei-opiskelija on pöllinyt. Lopun kaunis opetus on se, että Episode Student Festival -tapahtumaan voivat ostaa lipun aivan kaikki, ihan sama onko opiskelija vai ei. Lyhytelokuva muuntautuu mainokseksi. Tuntuu hieman oudolta ajankohdalta mainostaa lippujen ostamista, kun pääesiintyjään on enää noin 10 minuuttia. Asiaa selittää kuitenkin se, että festarijärkkääjillä on jo katse kohti tulevaisuutta. ”Hyvä palaute loi voimaa tulevaisuutta ajatellen. Jos kukaan ei olisi tykännyt ja tulee vielä taloudellisesti takkiin, niin ei tätä jatkoa kannattaisi miettiä”, projektipäällikkö Hildén summaa illan. Pääesiintyjiä sisään selostaessaan Esko Eerikäinen muistuttaa vielä viimeisen kerran, että selvin päin ei tarvitse olla tänään, ei huomenna, eikä perjantaina, viikonlopusta puhumattakaan. Ehkä maanantaina sitten. Gasellit päästetään lavalle esittämään hyvin festarikansaa hyppyyttäviä hittejä. Humoristisissa välispiikeissä räppinelikko pyytää Fireball-shotteja lavalle, puhuu toistensa päälle, kertoo Oasis-vitsejä ja ihmettelee yleisön kanssa, onko tämä kesän viimeinen vai syksyn eka festaritapahtuma. Olkoonkin vaikka kesän viimeinen, alkaa siitä huolimatta syksy tuntua jo näpeissä: lapasiakin on ilmestynyt kävijöiden käsiin. Ehkä Esko Eerikäisen dokaamiskehotteissa oli myös huolenpitoa. Kun tarpeeksi turruttaa keskushermostoa, kylmä häiritsee vähemmän. Menojen päätyttyä Lutakon aukiolla Jylkkärin tiimi suuntasi kohti Episoden virallista jatkopaikkaa, Heidi’s Beer Baaria. Se ei onnistunut puolen yön jälkeen tavoittamaan baarista yhtäkään festarikävijää lopputunnelmien taltiointia varten (huom. jatkojen esiintyjä Jokrates aloitti vasta kello 1 yöllä). Näin ollen toimittaja ja kuvaaja joivat muovituopilliset ja suuntasivat kotiin. ? 29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 EPISODE Ajoneuvotekniikkaa opiskelevien Jessen ja Tomin tyylikäs poseeraus. Mainoksen uhri Niilo Järvinen seuranaan Jenni Pulkka. KOOMIKKO
29 28 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 EPISODE KOOMIKKO POSITIIVINEN KOOMIKKO Englantilainen Youtubesensaatio ja stand up -koomikko Max Fosh saapuu marraskuussa Suomeen osana Loopholekiertuettaan. Fosh kertoo Jylkkärin haastattelussa, mistä hänen komiikassaan on kyse. TEKSTI: TIMI KÄRKI KUVA: MATT CROCKETT K uinka hyvin lehmipojat osaisivat pelata hevospooloa? Kumpi voittaisi syömiskilpailussa, harmaakarhu vai ihminen? Näiden kysymysten pohjalta saisi hyviä videoita. Tällaisten höpsöjen videoiden avulla brittiläinen tubettaja ja koomikko Max Fosh on noussut suosituksi. Niin suosituksi, että hän on parhaillaan ensimmäisellä maailmankiertueellaan, joka sisältää 72 stand up -esitystä. Marraskuun lopulla kiertue rantautuu myös Suomeen, kun Fosh esiintyy kahdesti Helsingin Kulttuuritalossa. F oshin videoilla nähtävät tempaukset ovat päätyneet maailmalla muutamiin otsikoihin. Vuonna 2022 hän vuokrasi maa-alueen Lontoon eteläpuolella sijaitsevan Gatwickin lentoaseman vierestä kirjoittaakseen maapalaselle korkealle taivaalle asti näkyvän lauseen: ”Welcome to Luton.” Tällä Fosh onnistui hämmentämään useita Gatwickiin laskeutumassa olleita turisteja, jotka luulivat saapuneensa vahingossa Lutoniin, joka sijaitsee noin sata kilometriä Lontoosta pohjoiseen. Vuosi sitten Fosh nousi meemiksi, kun hän näytti jalkapallon hyväntekeväisyysottelussa erotuomarille Uno-korttipelin suunnanvaihtokorttia vastauksena saamaansa keltaiseen korttiin. Fosh erottuu muista pilailijoista sillä, että hänen pilansa ovat pohjimmiltaan harmittomia ja positiivisia. Fosh onkin brändännyt oman huumorinsa ”sillyksi”, eli hupsuksi tai pöhköksi. V ideot ovat taidokkaasti käsikirjoitettuja, ja niissä paistavat läpi Foshin kirjallisuuden opinnot. Yksin Fosh ei kuitenkaan videoita tee. Hänen alaisuudessaan on kolme täysipäiväistä työntekijää ja vaihteleva joukko freelancereita. Stand up oli Foshille luonnollinen kehityssuunta, koska hän harrasti yliopistossa teatteria ja pitää esiintymisestä. ”Kun minulla oli jo vakiintunut yleisö, mietin että aloitanko myymään T-paitoja omalla nimelläni, vai aloitanko tekemään jotain uutta”, Fosh sanoo. Positiivinen ote Foshin tekemässä huumorissa perustuu hänen persoonaansa. ”Rakastan tarinankerrontaa, enkä halua halventaa ketään. Loophole-kiertueella kerron mitä videoiden taustalla tapahtuu ja miten esimerkiksi osallistuin Mr. Universe -kilpailuun ilman että olen kehonrakentaja.” Fosh uskaltautuu paljastamaan pienen yksityiskohdan kiertueen esityksestä. Sen huipentumana on ”suurin porsaanreikä”, jonka hän on löytänyt. ”Haluan kertoa ja näyttää sen kaikille livenä.” S uomen ja Iso-Britannian historia ja kulttuuri ovat hyvin erilaisia, mutta Fosh ei usko, että siitä on haittaa. Fosh on varakkaasta perheestä ja käsitellyt taustaansa komiikassaan. Nyt yksi viime kiertueen pääteemoista ollut ”poshness”, eli Britannian yläluokan käsittely, on otettu pois ohjelmistosta. Kuten medioilla on tapana niin monen ulkomaisen julkkiksen kohdalla, on myös Jylkkärin kysyttävä Foshilta seuraavaa: Mitä tiedät Suomesta? ” Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen. En oikeastaan tiedä Suomesta mitään”, Fosh nauraa. Toimittajan huomautus: suomalainen r ja ääkköset onnistuivat erinomaisesti. Fosh kuitenkin lapsena melkein kävi Lapissa: ”Perheellämme oli jo matka varattuna, mutta sairastuin ikävästi juuri ennen lähtöä.” Tulevat keikat saarivaltion ulkopuolella jännittävät Foshia jo nyt: ”Minulla ei ole mitään ideaa siitä, millaista on pitää esitys ulkomailla. Ajatus on hermoja raastava, mutta odotan keikkoja innolla!” Fosh ei aio kuitenkaan yksinkertaistaa keikkaansa, vaikka yleisö ei puhukaan englantia äidinkielenään. ”Mielestäni se olisi jopa yleisöä loukkaavaa. Pohjoismaissa puhutaan onneksi niin fantastista englantia. Ainakin paremmin kuin minä puhun Suomea”, Fosh sivaltaa. ? Kuka on Max Fosh? ? 29-vuotias tubettaja ja stand up -koomikko ? Yli 4 miljoonaa tilaajaa Youtubessa, lähes 1,3 miljardia katselukertaa. ? Kanava oli ensin nimeltään Street smart, jossa hän haastatteli ihmisiä kadulla. Tullut tunnetuksi muun muassa: ? Vuoden 2023 Sidemen charity match hyväntekeväisyysottelussa Uno Reverse card -meemistä. ? Kirjoitti Gatwickin lentokentän viereen maahan “Welcome to Luton” ja sai maailmanlaajuista huomiota. ? Yksi aiempi stand up -kiertue IsoBritanniassa. ? Hänen suosikkivideonsa: “I Convinced An 89 Year Old To Party In Europe”, jossa hän vei vanhuksen viettämään pitämättä jääneitä polttareita Amsterdamiin. ? Esiintyy Suomessa 29. ja 30. marraskuuta.
AKATEEMISTA SOITTOA 30 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 31 ÄLYKÄNNYKÄTTÄ
AKATEEMISTA SOITTOA Teksti: Valentin Vänskä Kuvat: Mikko Kuparinen ”J ”J oo on mulla semmonen kapula.” Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelija Ilmar Grünthal ei ole juuri koskaan omistanut älypuhelinta. Kuuluu määrätietoista näpyttelyä Nokian vanhan mallin numeronäppäinkenttään; Grünthal vastaa tekstiviestiin. Homma näyttää sujuvan mutkattoman nopeasti. ”Yläasteella säästin rahaa älypuhelinta varten. En ole varma tarkasta ajankohdasta tai kauanko se oli käytössäni. Muistan kuitenkin voimakkaan tunteen, että tämä ei ole minun juttuni.” Grünthalista tuntui, että älypuhelimen käytön myötä hän joutui käyttämään teknologiaa liikaa. Jyväskylän yliopiston Mediakieltäytyjät-hanke tutkii vapaaehtoista sosiaalisen median ja verkkoyhteisöjen ulkopuolelle jättäytymistä. Hankkeen tavoitteena on ymmärtää, miten sosiaalisen median ei-käyttäjät osallistuvat julkisiin elämänpiireihin ja kokevat vaikuttavansa yhteiskunnassa. Yksi hankkeessa tutkituista ryhmistä on nuoret aikuiset, joista lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet ovat opiskelijoita. Hankkeen vetäjä, apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lamberg kertoo, että motiivit somettoman elämän takana ovat erilaisia. Toisille some ei ole ikinä noussut keskeiseksi asiaksi, toisilla on taas kyse selkeästi irrottautumisesta. Hankkeen aineistoista löytyy älypuhelimettomia ihmisiä, joista useammalla syy älypuhelimettomuuteen kumpuaa siitä, etteivät he halua käyttää somea. Kun ei ole älypuhelinta käytössä, se vähentää automaattisesti myös sosiaalisen median jatkuvaa läsnäoloa arjessa. SS osiaalisessa mediassa korostuu elämän kiiltokuvamaisuus; hienoja hetkiä taltioidaan useammin kuin ikäviä. Grünthalin mielestä on hyvä, kun ei ole jatkuvaa vertaamisen foorumia koko ajan käden ulottuvilla. ”Kun viettää enemmän aikaa niin sanotussa elävässä elämässä ja vähemmän sovellusten parissa, elämä tuntuu mielenterveyden kannalta tasapainoisemmalta”, Grünthal kertoo. Kapulapuhelinten oletetuksi käyttäjäryhmäksi mielletään usein vanhukset. Kun asetelma käännetään päälaelleen, voi se johtaa huvittaviin havaintoihin ja sattumuksiin. Grünthalin isoäiti sai suvultaan viime kesänä syntymäpäivälahjaksi lomareissun Kööpenhaminaan. Matkaseuralaiseksi isoäidille valikoitui serkuskatraan nuorin, Ilmar Grünthal. Reilu kahdeksankymppisellä isoäidillä oli huomattavasti kehittyneempää teknologiaa reissussa mukana kuin päälle parikymppisellä lapsenlapsella. Jopa isoäidin vanhaksi käyvä iPad päihitti Grünthalin kapula-Nokian kaikilla mittareilla, joilla teknologista kehitystä voidaan mitata. iPadilla voi lukea uutisia, katsoa videoita, lukea e-kirjaa ja ottaa kuvia. Vanha Nokian 1100 ei pysty näistä mihinkään. Kööpenhaminan majoituksessa iPadin netti ei pelannut tarpeeksi hyvin Whatsappin käyttöön, joten isoäiti keskittyi päivystämään sovellusta rakennuksen aulassa. Grünthal luki kärsivällisesti kirjaa isoäidin somettaessa vieressä. Opiskelujen alussa Grünthalin puhelinlasku oli yhä ohjattu hänen äidilleen maksettavaksi. Eräänä päivänä puhelinoperaattorifirmasta soitettiin Grünthalin vanhempien kotiin. Puhelun aiheena oli, pitäisikö eräs vanha, halpa ja netitön liittymäsopimus sulkea. Sopimuksen poikkeavuuden takia operaattorifirma epäili liittymän kuuluvan jollekulle edesmenneelle vanhemmalle sukulaiselle. ”Älkää sulkeko. Se on poikani liittymä,” Grünthalin äiti vastasi. TT oinen kapulapuhelimen käyttäjä on Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteitä opiskellut Joona Jokilampi. ”Kun älypuhelimet tekevät arjessa kaikista käytännön asioista niin naurettavan helppoja, se ohjaa ihmisiä opittuun avuttomuuteen.” ÄLYKÄNNYKÄTTÄ ÄLYKÄNNYKÄTTÄ 30 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 31 ÄLYKÄNNYKÄTTÄ
Nykyään Helsingin yliopistossa kirjallisuuden parissa ahertava Jokilampi luopui älypuhelimesta kokonaan vuonna 2022. Ollessaan Japanissa vaihdossa hän kuitenkin näki kestävämpänä ratkaisuna ottaa älypuhelimen rajoitetusti käyttöön. Älypuhelin toimi sanakirjana sekä karttana. Näin ollen Jokilampi välttyi ostamasta useita eri paperikarttoja ja kirjoja. ”Japani on siitä erikoinen maa, että siellä pärjää varsin hyvin ilman älypuhelinta, jos tuntee paikat ja osaa kielen hyvin”, Jokilampi kertoo. Selitys löytyy Japanin väestöpyramidista. Kolmasosa japanilaisista on yli 60-vuotiaita eivätkä monet vanhemmat ihmiset käytä moderneja älypuhelimia. Jokilampi käyttää Japanista valomiekkavertausta. George Lucasin Star Wars -scifielokuvasarjassa jedien käyttämät lasermiekat ovat teknologisia ihmeitä, eikä ole mitään ymmärrettävää syytä, miksi tuolla teknologialla on päätetty valmistaa niinkin epäkäytännöllinen ase kuin miekka, vaikka samalla teknologialla olisi mahdollista tehdä paljon tehokkaampia aseita. Japanilaisessa yhteiskunnassa käytetyt ratkaisut muistuttavat valomiekkaa. Japanissa useassa paikassa ei pysty maksamaan ostoksia kortilla, mutta kassatyöntekijällä on elektroninen kone, johon asiakas laittaa käteisen. Kone laskee oikean summan ja antaa vaihtorahan. Siinä esimerkki japanilaisesta valomiekasta. Jokilampi selittää älypuhelimettomuuttaan lainaamalla 50-vuotiasta japanilaismiestä, joka ei ollut koskaan omistanut älypuhelinta: ”Aina ei jaksa olla tavoitettavissa, ja ihmiset toisinaan vituttaa.” on sitten luotettava kavereiden jalomielisyyteen, että he jakavat linkin sähköpostin kautta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), yritti keskittää vuodesta 2022 alkaen opiskelijaliput kokonaan mobiilisovellukseensa. Tämän myötä älypuhelimettomille opiskelijoille lippujen alennusten saamisesta tuli mahdotonta. Loppuvuodesta 2022 Helsingin hallinto-oikeus kumosi HSL:n päätöksen laittomana. Hallinto-oikeuden päätöksessä huomautetaan, että HSL:n hallitus perusti päätöksensä ainoastaan Tilastokeskuksen dataan, jonka mukaan kaikilla opiskelijoilla oli käytössään älypuhelin vuonna 2020. Opiskelijajärjestöjä ei kuultu päätöksenteossa. Japanista palatessaan Jokilampi matkusti junalla Helsingistä Tampereelle, opiskelijalipulla luonnollisesti. Hänellä oli mukanaan lukuvuositarraton suomalainen opiskelijakortti sekä englanninkielinen japanilainen opiskelijakortti selittämään puuttuvaa lukuvuositarraa. Nämä todisteet eivät riittäneet konduktöörille, vaan Jokilampi joutui ostamaan kokonaan uuden lipun. ”Tämän ongelman olisin voinut välttää sillä, että minulla olisi ollut älypuhelin, jossa olisi ollut sähköinen automaattisesti päivittyvä opiskelijakortti. Niin kyllähän se tietysti harmitti.” Hetkittäisistä takaiskuista huolimatta Jokilampi näkee älypuhelimettomuuden hyötyjen olevan paljon suurempia kuin haitat. M M yös yliopiston Office 365 -palvelun vaatima kaksivaiheinen tunnistautuminen on tuottanut älypuhelimettomalle Grünthalille hankaluuksia. Kyseinen mies on suomen kielen opettaja, jonka assistenttina Jokilampi toimi Japanissa ollessaan. Ensimmäisen yhteisen opetuskerran jälkeen he suuntasivat ravintolaan, jossa menu oli qr-koodin päässä. Opettaja totesi, ettei hänellä ole älypuhelinta, jolla skannata koodi, mutta Jokilammelta varmaan nuorena ihmisenä löytyy. Jokilampi joutui sitten selittämään, ettei hänelläkään ole älypuhelinta käytössään. Jokilampi on työskennellyt viestintäalalla, jonka kautta hän on tullut hyvinkin tietoiseksi somen koukuttamismekanismeista ja niistä aiheutuvasta mielenterveyden rapautumisesta. Hänelle itselleen syy älypuhelimesta luopumiseen nojaa kuitenkin enemmän verkosta irrottautumiseen ylipäätään. ”Kun älypuhelimet tekevät arjessa kaikista käytännön asioista niin naurettavan helppoja, se ohjaa ihmisiä opittuun avuttomuuteen.” Jokilampi käyttää opitusta avuttomuudesta esimerkkinä vuosien takaista itseään: ”Kun olin menossa jonnekin, varmistin määränpään Google Mapsista seitsemän kertaa yhden korttelin aikana, vaikka tiesi varsin hyvin, missä se seuraava käännös on. Nyttemmin olen päässyt eroon tästä opitusta epävarmuudesta.” M M obiililaitteita voimakkaasti puskeva yhteiskunta ei tee älypuhelimetta elämisestä aina helppoa. Sekä Grünthal että Jokilampi ovat tottuneet opiskeluissaan siihen, että luennoitsija läväyttää luokan näytölle QR-koodin, jonka kautta pääsee esimerkiksi tekemään tehtävän tai osallistumaan äänestykseen, olettaen että kaikilla opiskelijoilla on älypuhelin koodin skannaamista varten. Siinä 33 ÄLYKÄNNYKÄTTÄ 32 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 JJo o n a Jo kil a m p i. o o n a Jo kil a m p i. Jo o n a Jo kil a m m e n ko tia lb u m i Jo o n a Jo kil a m m e n ko tia lb u m i.. IIlmar Grünthal opiskelemassa. Ilman älypuhelinta. lmar Grünthal opiskelemassa. Ilman älypuhelinta.
on sitten luotettava kavereiden jalomielisyyteen, että he jakavat linkin sähköpostin kautta. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), yritti keskittää vuodesta 2022 alkaen opiskelijaliput kokonaan mobiilisovellukseensa. Tämän myötä älypuhelimettomille opiskelijoille lippujen alennusten saamisesta tuli mahdotonta. Loppuvuodesta 2022 Helsingin hallinto-oikeus kumosi HSL:n päätöksen laittomana. Hallinto-oikeuden päätöksessä huomautetaan, että HSL:n hallitus perusti päätöksensä ainoastaan Tilastokeskuksen dataan, jonka mukaan kaikilla opiskelijoilla oli käytössään älypuhelin vuonna 2020. Opiskelijajärjestöjä ei kuultu päätöksenteossa. Japanista palatessaan Jokilampi matkusti junalla Helsingistä Tampereelle, opiskelijalipulla luonnollisesti. Hänellä oli mukanaan lukuvuositarraton suomalainen opiskelijakortti sekä englanninkielinen japanilainen opiskelijakortti selittämään puuttuvaa lukuvuositarraa. Nämä todisteet eivät riittäneet konduktöörille, vaan Jokilampi joutui ostamaan kokonaan uuden lipun. ”Tämän ongelman olisin voinut välttää sillä, että minulla olisi ollut älypuhelin, jossa olisi ollut sähköinen automaattisesti päivittyvä opiskelijakortti. Niin kyllähän se tietysti harmitti.” Hetkittäisistä takaiskuista huolimatta Jokilampi näkee älypuhelimettomuuden hyötyjen olevan paljon suurempia kuin haitat. M M yös yliopiston Office 365 -palvelun vaatima kaksivaiheinen tunnistautuminen on tuottanut älypuhelimettomalle Grünthalille hankaluuksia. Aluksi kaksivaiheiseen tunnistautumiseen oli saatavilla työpöytäohjelma tietokoneelle, mutta juuri ennen Grünthalin gradun palautusta ohjelman tuki loppui, eikä sitä voinut enää käyttää. ”Selvittelin eri vaihtoehtoja, miten hoidan jatkossa kirjautumisen. Vaihtoehdoiksi jäivät mobiililaitteen hommaaminen tai turva-avaimen ostaminen”, turva-avaimeen lopulta päätynyt Grünthal kertoo. Turva-avain laitetaan USB-liitännällä koneeseen kiinni. Laitteessa on myös sormenjälkitunnistin tunnistautumista varten, minkä lisäksi se kysyy vielä pin-koodia. Yliopisto ei osallistunut turva-avaimen korvaamiseen. Grünthalille älypuhelinta paikkaavien laitteiden käyttö on tuttua. Hänellä on käytössään Nordean pieni tunnuslukulaite, koska hänellä ei ole mahdollisuutta käyttää Nordea ID -sovellusta, joka vaatii toimiakseen mobiililaitteen. ”Olen kerran nähnyt eräällä eläkeikäisellä herralla samanlaisen tunnuslukulaitteen. Tunsin heti suurta sielunveljeyttä”, Grünthal toteaa hymyillen. VV aikka opiskelijoiden keskeinen viestintä painottuukin mobiililaitteiden käyttöympäristöihin, ovat sekä Grünthal että Jokilampi pärjänneet hyvin ilman älypuhelimia. ”Vaikka en olekaan Whatsapptai somekanavilla, se ei tarkoita, että jäisin paitsi seuraelämästä. Menot voi sopia kasvotusten, tekstiviesteillä tai ihan vaan soittamalla”, Grünthal toteaa. Jokilampi puolestaan käyttää tietokoneella Android-emulaattoria, jonka kautta pääsee myös käyttämään Whatsappia halutessaan: ”On näppärää olla vaikka eri harrastusporukoiden wappiryhmissä.” Emulaattori kuitenkin rajaa Whatsappin käytön ainoastaan tietokoneelle, joten ihmiset tietävät, ettei Jokilampi ole koko aikaa tavoitettavissa sitä kautta. Talvitie-Lambergin mukaan somettomuus ei näytä nuorten aikuisten aineiston perusteella johtavan ulkopuolisuuteen. Mediakieltäytyjät-hankkeeseen vastanneet nuoret aikuiset ovat aktiivisia, opiskeluissaan menestyviä ihmisiä, joilla on harrastuksia ja kavereita. Vaikka tietoja ihmisten sosiaalisen median päivityksistä ei saa, muut sosiaaliset verkostot kompensoivat tämän puutteen. Myös todella suuri osa yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kanssakäymisestä tapahtuu sosiaalisen median alustoilla. Monelle hankkeeseen vastanneelle some näyttäytyy pääasiallisen julkisena areenana, jonka kautta voi keskustella ja vaikuttaa asioihin. Monella somettomalla onkin ajatus, että jos he haluaisivat tuoda julki omia näkökantojaan ja käydä esimerkiksi poliittista keskustelua, heidän täytyisi mennä someen omasta elämäntavastataan joustaen. ”Tämä johtaa usein sellaiseen ’mä nyt elän vain tätä omaa yksityistä elämää’ -ajatukseen”, Talvitie-Lamberg kertoo somettomien vaikuttamishaasteista. KK ysyttäessä, tuleeko koskaan tilanteita, joissa Grünthal kaipaisi älypuhelinta, suora vastaus on että ei tule: ”Olen jo niin tottunut kiertämään kaikki hankaluudet jotka tulevat tämän myötä.” Ainoa tilanne, jonka Grünthal voisi veikata hänen nuorempaa minäänsä älypuhelimettomuudessa harmittaneen, on vieraassa paikassa suunnistaminen. Google Maps on tehnyt kulkemisesta tuntemattomissakin paikoissa äärettömän helppoa. Vieraaseen kaupunkiin mennessään Grünthal katsoo reitit ennakkoon valmiiksi ja kysyy eksyessään kanssakaduntallaajiltaan suuntaohjeita. Valmista karttaa Grünthal käyttää matkustaessa hyvin harvoin: ”Yleensä piirrän uuden kaupungin pääkadut muistiin jollekin pienelle paperille, ja suunnistan sen mukaan.” Niin ikään älypuhelimettomana elävän ja samaa kartanraapustelua harjoittavan Grünthalin veljen ystävä luonnehti tätä kerran käytännöstä kuultuaan ”solid sekopääksi”. Älypuhelimetta kulkevat saavatkin monenmoisia reaktioita kanssaihmisiltään. Jokilammen mukaan yleisin reagointi kapulapuhelimeen on positiivinen, usein jopa ihaileva. ”Moni sanoo, että ovat itsekin miettineet älypuhelimesta luopumista.” Jokilampi on 33 ÄLYKÄNNYKÄTTÄ 32 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 G Grünthalin Nokia 1100, tunnuslukulaite ja turva-avain. rünthalin Nokia 1100, tunnuslukulaite ja turva-avain. IIlmar Grünthal opiskelemassa. Ilman älypuhelinta. lmar Grünthal opiskelemassa. Ilman älypuhelinta. Mediakieltäytyjät-hankkeen vetäjä, Mediakieltäytyjät-hankkeen vetäjä, apulaisprofessori apulaisprofessori Karoliina Talvitie-Lamberg. Karoliina Talvitie-Lamberg.
huomannut, että aihe selvästi puhuttelee yhä enemmän teknologia-ahdistuksesta kärsiviä nykyihmisiä. Yleisimmät reagoijaryhmät Jokilammen mukaan ovat: ”Iloiset yllättyjät, oman teknologia-ahdistuksensa tiedostavat ja ’Mä en ikinä pystyis’-tyypit.” ”Itse tykkään eniten neljännestä ryhmästä, heistä jotka eivät reagoi siihen mitenkään”, Jokilampi huomauttaa. Mediakieltäytyjät-hankkeen aineistossa löytyy toistuvana teemana syvä tyytyväisyys somettomuuteen. Somen hylkäämisen myötä monet kokevat, että heillä on vihdoinkin aikaa. Aineistoista ei kuitenkaan nouse esiin mihin tämä löytynyt aika spesifisti käytetään. ”Helpotuksen tunne kohdistuu enemmänkin siihen, ettei heillä mene enää turhaa aikaa puhelimen selailuun”, apulaisprofessori Talvitie-Lamberg kertoo. Jokilammen mukaan älypuhelimesta tekee ongelmallisen se, että se tunkeutuu kaikkiin tilanteisiin ja joka paikkaan: ”Jos vaikka kotona ottaa kirjan luettavaksi, monilla lienee niin, ettei kovin montaa sivua saa luettua ennen kuin kaivaa älypuhelimen keskeyttämään.” Älypuhelin raivaa tiensä myös kodin ulkopuolelle. Vapaa-ajalla hengatessa ystävien kanssa, käydessä museossa, eri opiskelijatapahtumissa, kaikissa näissä älypuhelin on tuomassa mahdollisia keskeytyksiä muihin aktiviteetteihin. Mediakieltäytyjät-hankkeessa on havaittu, linjassa muun digitaalisen irrottautumisen kanssa, että läsnäolon huomaaminen korostuu, kun ei ole jatkuvasti puhelimen äärellä. ”Ihmisten tavatessa toisiaan kasvotusten, he samalla vilkuilevat puhelinta. Kun sellaisessa tilanteessa on ihminen, joka ei käytä puhelinta yhtä intensiivisesti, hän kokee että on oikeasti läsnä kyseisessä hetkessä. Useat kertovat, että näissä hetkissä aktivoituvat selkeimmin oman irrottautumisen positiiviset ja hyvää mieltä tuottavat puolet”, Talvitie-Lamberg tiivistää tutkimuksessa esiin nousseita kertomuksia. Julkisilla liikkuessa Grünthalille yleensä konkretisoituu selkeimmin ero itsensä ja älypuhelinta käyttävien ihmisten välillä. Kun koko muulla metrovaunullisella ihmisiä on puhelimet kourassa, Grünthal katsoo ikkunasta ulos ajattelematta mitään. ”Ärsykkeettömässä tilassa on mahdollista kokea positiivista tyhjyyden tunnetta.” ? ”ÄRSYKKEETTÖMÄSSÄ ”ÄRSYKKEETTÖMÄSSÄ TILASSA ON MAHDOLLISTA TILASSA ON MAHDOLLISTA KOKEA POSITIIVISTA KOKEA POSITIIVISTA TYHJYYDEN TUNNETTA.” TYHJYYDEN TUNNETTA.” 35 ÄLYKÄNNYKÄTTÄ 34 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24
35 ÄLYKÄNNYKÄTTÄ 34 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 Taksimatka
36 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 P A KI N A Avaan TV:n, vaikkei jaksas kesäl kattoo (mitä sieltä tulee?) No pesäpalloo, nyt riitti, siis kiitti suuri suomalainen runoilija Joni Stenberg O lin kärkietenijä, eli ensimmäisenä lyömässä. Haluaisin uskotella itselleni, että valmentaja oli laittanut minut siihen, koska olin nopea tai hyvä lyömään itseni kentälle. Todellisuudessa olin varmaan vain hyvä katsomaan ensimmäisen väärän syötön, jonka ansiosta selvisin ykköspesälle. Ilman muita pelillisiä näyttöjä. Lisäksi olin ihan hyvä (tyhmänrohkea) kärkkymään. Sekin toisaalta kostautui aika usein, kun ykköspesällä vastustaja painoi pallolla olkapäähän, siinähän paloi kuin napalmisateessa. Se otti päähän. On syöksymisenkin opettelusta varmaan ollut jotakin hyötyä. Esimerkiksi humalassa kompurointi on paljon sulavampaa sen ansiosta. Erään pesäpalloleirin päätteeksi olin ilmeisesti niin innostunut syöksymisestä, että sitä piti hellepäivänä harrastaa karkealla soralla ilman pitkähihaista aluspaitaa. Kyynärpäät veressä, pakun takapenkillä Sotkamosta kotiin ajellessa oli monta tuntia aikaa pohtia, kannattiko. T oisaalta nuo samat syöksykaatotaidot voisi opetella myös vaikka parkouria ja skeittausta harrastamalla. Ne ovat muutenkin coolimpia lajeja. Ja väittäisin myös, että niissä opeteltava turvallinen kaatuminen on esteettisesti tyylikkäämpää kuin Pihkalan Tahkon kehittelemä poteroon ponnistaminen. (Tosin pesäpalloa pelataan tasaisella kentällä. Mielestäni pitäisi palata alkuperäiseen ideaan, jonka mukaan pesäpallolla treenataan maanpuolustustaitoja. Näin ollen jokaiselle pesälle pitää kaivaa ketunkolo, johon etenijä sitten pyrkii hyppäämään, ihan kuin tykistökeskityksessä. Kyllä nyt pesille ainakin kuuluisi raahata joku sammalmätäs, tukki tai vaikka muurahaispesä, jonka taakse suojautua etenemisen jälkeen, jotta saadaan treenattua sotilaan liikkumista tulitaistelussa.) Pesäpallon keksijä Lauri ”Tahko” Pihkala on kranaattikopittelullaan tappanut monta hyvää jalkapallosukupolvea. Voin hyvin kuvitella miten jossain keskipohjalaisessa pitäjässä on ollut kasvamassa kansakuntamme seuraava Litmanen. Seuraava suuri sankari, joka Euroopan suurseurojen kautta potkii Suomen maailmankartalle. Mutta sitten vanhemmat ovat hellästi tökänneet lapselleen piikkikengät jalkaan, räpylän toiseen käteen, mailan toiseen, ja vielä heittäneet pallon perään ja todenneet: ”Meneppä takomaan noilla itelles järkeä päähän”. Ja noin Real Madrid vaihtuukin Vimpelin Vetoon. L iikunta-rakennuksella on ilmeisesti jonkin sortin uhrialttari herra Pihkalalle. Löytyyköhän siitä Vientirauha Oy:n logo? Oikeastihan sen lakonmurtajakaartin johtaja oli Tahkon veli Martti Pihkala, Tahkon sanoin ”täydellisen huumorintajuton mies”. Siinä missä Martti keskittyi hakkaamaan lakkoja hajalle, Tahko hakkasi pesäpalloa pitkin kenttää. Hyvä niin sillä pesis on ihan hauska laji, ja se on varmaan huumorintajutonta Marttia hämmentänyt. Tahkokaan ei ollut mitään demokratian rakastajia. Hän ei juurikaan arvostanut tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosta. Kun molemmista miehistä tuli liikuntatieteen kunniatohtoreita vuonna 1969, Tahko paineli Kekkosta piiloon vaatekaappiin promootiotilaisuudessa. P esäpallokokemuksiini liittyy myös muutaman kerran tapahtunut erittäin nolostuttava juttu, joka saattaa olla tuttu muillekin pesäpallisteille. Nimittäin täydellinen lyönnin ”kadottaminen”. Kerran oltiin kavereiden kanssa pesäpalloa reenailemassa siten, että yksi lyö, yksi syöttää ja kaksi asettuvat nättiin linjaan ottamaan lyöntiä kiinni. Löin varmaan kolmekymmentä kertaa, niistä täydellisen suorista syötöistä huti! Siihen mennessä, kun olin onnistunut saamaan ensimmäisen säälittävän hipaisun palloon, oli etukentän päivystäjä kerennyt kaivaa nenää jo pidemmän aikaa aivan rauhassa, takakentän koppari oli taas ehtinyt kirjoittaa siinä ajassa hiekkaan Raamatun etuja takaperin ja oli pikkuhiljaa siirtymässä kynäilemään Koraanin ensimmäistä suuraa. En ehkä koskaan oppinut olemaan mikään kunnon pelote mailan varressa, mutta opin sentään sen, että joskus on syytä varautua kohti lentäviin esineisiin — olivatpa ne sitten pesäpallokentällä tai tykistökeskityksessä. Kenties Tahkokin olisi ylpeä kaappinsa syövereissä. ? TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ KUVA: HENRI HÄKKINEN KUVITUS: DALL-E K ir jo it ta ja o n ko va p es ä p a llo fa n i. Ylistys pesikselle 37
36 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 37 T I E T OV IS A M iten hyvin tunnet tuoreen Jyväskylän ylioppilaslehden? Haluatko treenata bubivisaa varten tai päästä pätemään tiedoillasi? Tässä sinulle tietovisa. 1. Kuka toimi Episode Student Festivalin juontajana? a) Esko Eerikäinen b) Siim Liivik c) Lloyd Libiso 2.Millä kielellä Jenna Simula pyysi Antti Lindtmania toistamaan pätkän puheestaan budjettikeskustelun ryhmäpuheenvuorossa? a) arabiaksi b) somaliksi c) saameksi 3. Minä vuonna Tiimiakatemia on perustettu? a) 1991 b) 1993 c) 1998 4. Minä päivänä oli lukuvuoden avajaismessut Agoralla? a) 27. elokuuta b) 28. elokuuta c) 2. syyskuuta 5. Kuka on Musica Rockin pääesiintyjä? a) Pyrythekid b) AHTI c) Axel Kala 6. Paljon Suomella oli valtionvelkaa elokuun lopussa? a) 161,5 miljardia b) 165,9 miljardia c) 167,4 miljardia 7. Milloin pidetään Hipan SM-kisat 2024? a) 12. lokakuuta b) 19. lokakuuta c) 26. lokakuuta 8. Mikä on Kaan Kairisen seurajoukkue? a) AC Sparta Praha b) Dinamo Zagreb c) Club Brugge 9. Minä vuonna Kiira Korpi sai vuoden positiivisimman suomalaisen -tittelin? a) 2006 b) 2011 c) 2016 10. Millä teoksellaan Leena Krohn on voittanut Finlandia-palkinnon? a) Viimeinen kesävieras b) Unelmakuolema c) Matemaattisia olioita tai jaettuja unia 11. Mikä oli Itä-Rooman valtakunnan pääkaupunki? a) Aleksandria b) Konstantinopoli c) Antiokia 12. Mikä on toiseksi suurin planeetta aurinkokunnassamme halkaisijan mukaan? a) Uranus b) Saturnus c) Jupiter 13. Mikä on kvanttimekaniikan periaate, joka sanoo, että hiukkasen paikkaa ja liikemäärää ei voida mitata samanaikaisesti täydellisellä tarkkuudella? a) Schrödingerin yhtälö b) Heisenbergin epätarkkuusperiaate c) Pauli-kieltosääntö 14. Milloin Jyväskylän yliopiston puhallinorkesteri Puhkupillit on perustettu? a) 1983 b) 1988 c) 1992 15. Monenneksi suurin Suomen kunta Jyväskylä on asukasluvun mukaan? a) viides b) kuudes c) seitsemäs 16. Mikä on Jyväskylän yliopiston perustamisvuosi? a) 1863 b) 1876 c) 1901 Jylkkärivisa 17. Missä roolissa Teemu Vasama toimi Jyyssä vuonna 2017? a) Jyyn korkeakoulupoliittisena asiantuntijana b) Jyyn hallituksen varapuheenkohtajana c) Jyyn hallituksen puheenjohtajana 18. Miten Suomen ylioppilaskuntien liitto (Syl) reagoi pakkojäsenyyden poistamiseen liittyvään selvitykseen? a) He tukevat muutosta innokkaasti. b) He ilmoittavat, että edellytyksiä lain muuttamiselle ei ole. c) He vaativat kullekin ylioppilaskunnalle oikeutta päättää itse pakkojäsenyydestä. 19. Monta Red Bull -tölkkiä tarvittiin tämän Jylkkärin toimittamiseen? a) 24 b) 40 c) 161 Oik eat vas tau kse t: 1. a 2. a 3. b 4. b 5. c 6. c 7. b 8. a 9. a 10. c 11. b 12. b 13. b 14. a 15. c 16. a 17. c 18. b 19. b
39 KULTTUURI 38 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 KU LT TU U R I M usiikinopiskelijoiden järjestämä Musica Rock tekee paluun viiden vuoden tauon jälkeen 26. lokakuuta ylioppilastalo Ilokivessä. Tapahtuma pyrittiin viimeksi järjestämään vuonna 2020 vapun tienoilla, mutta koronapandemia laittoi aikeille stopin. Tapahtuman tuottajat, musiikkitiedettä opiskelevat Santeri Salmirinne ja SaraAlexandra Uusitalo ovat motivoituneita tuomaan Musica Rockin takaisin isompana kuin koskaan. MUSICA ROCK peruttiin Salmirinteen ensimmäisen opiskelulukukauden aikana. Tästä nyt opintojensa loppusuoralla olevalle Salmirinteelle jäi tahtotila jatkaa perinnettä. ”Jos tässä viimeisinä hetkinä saisi vielä järjestettyä Musica Rockin niin siitä tulisi kiva jatkumo.” Ennen koronapandemiaa tapahtumaa oli järjestänyt Jyväskylän yliopiston musiikkitieteilijöiden ainejärjestö Trioli ry. Tänä vuonna mukaan on tullut musiikkikasvattajien ainejärjestö Pedaali ry. ”Musica Rock nimi on nyt vihdoin ansaittu”, Salmirinne kertoo. Molempien ainejärjestöjen jäsenet suorittavat opintojaan Seminaarinmäen Musica-rakennuksella. Uudelleensyntyneellä festivaalilla on musiikinopiskelijoita yhdistävän voiman lisäksi jalo tarkoitus. Festivaalin tuotot menevät opiskelijoiden mielenterveystyötä tekevälle Nyyti ry järjestölle. Nyyti ry tulee myös olemaan vahvasti läsnä tulevassa tapahtumassa itsemyötätuntotyöpajan muodossa. FESTIVAALI HALUAA korostaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, ovathan järjestäjätkin opiskelijoita. ”Halutaan tukea vertaisiamme, bilettää hyvän musiikin tahtiin siten että jokainen voi tuntea kuuluvansa joukkoon”, Uusitalo linjaa. Tapahtumapäivänä ohjelman etenemisessä on selkeä kulku. ”Päivällä meillä on Ilokiven yläkerrassa akustisempaa musiikkia, sitten välissä työpaja, ja neljästä eteenpäin rokkipainotteisempaa kamaa Ilokivi Venuen puolella”, Salmirinne kertoo. Musican Rockin kattauksessa ei genrejä säästellä. Aamupäivän folkin ja popin jälkeen päästään psykedeelisen rockin, punkin sekä funkin kautta illan huipentavaan räppikeikkaan, kun pääesiintyjä Axel Kala nousee lavalle. ”Erotutaan muista festareista siten että tarjotaan uusille ja nouseville paikallisille artisteille väylää päästä esiintymään ja sitä kautta saamaan nimeä kartalle”, Salmirinne kertoo. Artistien löytämisessä tuotantotiimillä ei ole ollut ongelmia. Esiintyjähakijoita oli niin paljon, että myös todella hyviä artisteja jouduttiin jättämään pois. Vapaaehtoistyöllä järjestettävä festari on vaatinut paljon työtä. ”Järjestävä voima toimii puhtaalla motivaatiolla”, Uusitalo toteaa. Vaikeimpana haasteena tuottajat mainitsevat varainkeruun. ”Kiva on ollut nähdä, että paikalliset yritykset ja toimijat uskovat meihin, ja tarjoavat rahallista tukea. Vastavuoroisesti me tietenkin annamme näkyvyyttä heille”, Salmirinne kertoo. MUSICA ROCKIA järjestävä tiimi on 12-jäseninen. Vaikka työ on palkatonta ja vapaa-aikaa syövää, moni on tahtonut mukaan, koska festarin järjestäminen tarjoaa hyvää työkokemusta musiikkialalta. ”Hetkeäkään ei kyllä silti tunnu, että oltaisiin töissä, tämä on tällainen meidän lempilapsi”, Salmirinne huomauttaa. TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ KUVA: HENRI HÄKKINEN Musica Rock tekee paluun Yliopiston musiikinopiskelijat yrittivät Musica Rockin järjestämistä viimeksi keväällä 2020. Tuolloin esteeksi muodostui koronapandemia. ”Festaripäivänä voidaan sitten todeta, että hitto vie, ei tätä olisi ellei olisi lähdetty tekemään”, Uusitalo sanoo. Tapahtuman tulevaisuuteen Salmirinne ja Uusitalo suhtautuvat toiveikkaasti. He kertovat, että tuotantotiimistä löytyy paljon energiaa ja päteviä tyyppejä jatkamaan perinnettä. Tuottajat toivovat, että tapahtumasta tulee joka vuosi omannäköisensä. ”Sehän se pointti on, että Musica Rock heijastaa sitä millainen tiimi siinä on takana, ja myös sitä minkälainen opiskelijayhteisö täällä Jyväskylässä on”, Uusitalo kertoo. Lokakuun lopulla Ilokiven lavan ottavat haltuun pääesiintyjä Axel Kalan lisäksi monipuolinen räppäri Sude, suomirockia ja monia tyylejä yhdistelevä Äiti, kaihorockia ja countrya sekoittava Tiikerin vuosi, hurmaava laulaja-lauluntekijä Enja bändinsä kanssa, sekä psykedelian maailmoihin vievä Petrus Can Dance!. Hilla Magia luo kanteleellaan hypnoottisia äänimaisemia, Ansa yhtyeineen yhdistelee kokeellista folkia ja dystooppisia sävyjä, ja Heart Attack! tarjoilee punk-tykitystä. Puhkupillit tuo perinteistä jyväskyläläistä puhallinmusiikkia, ja Mikä-Mikä yhdistelee rapin, funkin ja discon tamperelaisittain. ”Tää nimenomaan kotoisa musiikkifestivaali, ollaan tehty tätä musiikki ja taide edellä”, Salmirinne kuvailee tapahtuman profiilia. ”Tästä tulee opiskelijoiden järjestämä uniikki tapahtuma, jossa on genrejä laidasta laitaan, kokonaisuus muistaen. Lisäksi meillä on tämä yhteen kokoava voima ja hyvä tarkoitus taustalla”, Uusitalo summaa. ? Sara-Alexandra Uusitalo ja Santeri Salmirinne toimivat Musica Rockin tuottajina.
39 KULTTUURI Atog Eevil Stöö. Katakombi Oy Distributed by Sony Music Entertainment Finland. Julkaistu 6.9.2024. 4/5. Jos puhutaan suomiräpin tuotteliaimmista tekijöistä, Eevil Stöö (oik. Tommi Liikka) on yksi ilmeisistä nimistä. Hiihtopiposta ja möreäksi muunnetusta äänestä 2000-luvun alussa tunnetuksi tullut artisti on julkaissut viimeisen viiden vuoden aikana yhteensä 16 levyä, jos erilaiset EP:t ja yhteistyöprojektit lasketaan. Määrä ei ole aina korvannut laatua. Kun varhaisilla levyillään Stöö toisti nimeään, viime vuosina hän on toistanut itseään. Vuonna 2024 on kuitenkin tapahtunut ryhtiliike. Vuoden kolmas Stöö-julkaisu Atog on artistin paras kokonaisuus sitten Iso vauva Jeesus -klassikon (2016). Kolmannessa persoonassa kirjoittamisen ohella Stöön musiikista ovat karisseet synkistely ja räppäämisen itsetarkoituksellinen kankeus. Magic: The Gathering -keräilykorttipelin otuksen mukaan nimetyllä uutuudella Stöö pohdiskelee varsin valoisaan sävyyn musiikin ja sen tekemisen merkitystä. Vaikka suoratoistokulttuurin hittitehtailu saa jälleen huutia, lyriikoista välittyy sisäinen rauha. Stöön tajunnanvirtatyyli hakee suomiräpissä vertaistaan. Hämäävän vaivattomasti sanaleikistä toiseen valuva teksti tarjoaa ilahduttavan omaperäisiä oivalluksia kuuntelu toisensa perään. Samaa ei voi sanoa levyn kaikista vierailijoista. Kokonaisuuteen paikoin epätasaisesti sopivista feattaajista albumin teemassa osuvimmin pysyy toinen räppiveteraani Are (oik. Pyry Jaala). Levyn toinen tähti on Stöön pitkäaikainen yhteistyökumppani Pehmee Goo (oik. Lassi Kähärä), joka osoittaa jälleen pystyvänsä tuottamaan lähes mitä vain. Samettisesti rullaavasta, pehmeillä rummuilla tuudittelevasta kokonaisuudesta nousee pienenä järkytyksenä esiin Psychatog Freestylen villi länsi -biitti, joka tuntuu jo vastuuttomalta brassailulta. No, ainakin tekijöillä on ollut hauskaa. Parin vuosikymmenen jälkeenkin Eevil Stöö todistaa olevansa yksi suomalaisen populaarimusiikin omaperäisimmistä äänistä, jonka musiikkia ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Aiempien liukuhihnajulkaisujen äärellä tämä on saattanut toisinaan unohtua. ? NIKLAS PELKONEN MaXXXine Ti West. Universal Studios. Jännitys, Kauhu. K16. 104 min. Ensi-ilta 30.8.2024. 2,5/5 MaXXXine tuo Ti Westin X-kauhuelokuvasarjan takaisin valkokankaalle tavalliseen tapaan veren, aikuisviihdebisneksen ja nyt kasarijumputuksen sävyttämänä. X-elokuvassa (2022) murhaajan kynsistä selvinnyt Maxine Minx ( Mia Goth) vaikuttaa nyt Los Angelesin Hollywoodissa. Maxinea motivoi edelleen maine ja menestys, kun tämä yrittää ponnistaa pornouraltaan suurelle valkokankaalle. Se ei ole helppoa ennakkoluuloisessa Hollywoodissa, mutta oman elämänsä “supertähti” on valmis mihin vain. Elizabeth Bender ( Elizabeth Debicki) pestaa Maxinen The Puritan II -kauhuelokuvan päärooliin, mutta pian uusi sarjamurhaaja alkaa teilaamaan tähtöseen liitettyjä ihmisiä ja horjuttaa tämän kylmän viileää keskittymiskykyä. X-sarja on slasher-campia parhaillaan, jossa kliseisiä kauhuelokuvakuvioita uusinnetaan häiriintyneillä juonenkäänteillä ja epätyypillisillä hahmoilla. MaXXXinesta kuitenkin puuttuu edeltäjissään X ja Pearl (2022) esiintynyttä mustaa huumoria ja hahmosyvyyttä. Alkupuoli maalaa kiinnostavan maailman, jossa Hollywoodin glamour ja sen huonosti peitelty rujous yhdistyvät. Missä Maxine on luotu tasapainottelemaan määrätietoisesti näiden maailmojen välillä, on myös tuottajana toiminut Goth luotu esittämään hahmon intohimoisia tunteita pidättynein vuorosanoin. Kevin Baconin yksityisetsivä, sekä “hyvä poliisi, paha poliisi” -asetelmaa hakeva Michelle Monaghanin ja Bobby Cannavalen poliisipari tuovat tarinaan tarvittavaa kepeyttä. Maxinen menneisyys, tämän pakkomielteinen menestyksen tavoittelu ja tosielämän “Night Stalker” -nimellä tunnetun sarjamurhaajan linkittyminen juoneen eivät sitoudu toisiinsa lopussa tyydyttävällä tavalla. Jos edellisiä elokuvia ei muista tarpeeksi hyvin, voivat jotkin käänteet jäädä kummastuttamaan. Loppu lässähtää ja kiirehtii päätökseensä. Passiivisesta Maxinesta olisi nähnyt jo mielellään uusia puolia, mutta elokuva ei tarjoa tällä rintamalla uutta. ? SAARA NENONEN KUVAT: K ATAKombi oy, WArner bros. PicTUres, UniVers Al sTUdios 38 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 Beetlejuice Beetlejuice Tim Burton. Fantasia, jännitys, komedia. K12. 105 min. Ensi-ilta 6.9.2024. 3/5. Makaabereja goottielementtejä ja apaattisia hahmoja tyyliinsä yhdistelevän Tim Burtonin luomuksia ovat muun muassa Saksikäsi Edward (1990), Corpse Bride (2005) sekä kulttiklassikko ja halloween-asusteiden kestoinsipiroija Beetlejuice (1988). Beetlejuice Beetlejuice on tämän odottamaton jatko-osa. Ensiosassa kuollut aviopari vaikeroi kummitellessaan taloonsa muuttanutta Deetzin perhettä tiehensä. Apuun saapui Michael Keatonin esittämä nimikkohahmo, pahamaineinen freelance-biomanaaja tuonpuoleisesta. Teini-ikäinen Winona Ryder esitti perheen angstista tytärtä Lydia Deetziä, joka kommunikoi kuolleiden kanssa auttaen lopulta kukistamaan pakan sekoittaneen Beetlejuicen. Jatko-osassa Lydia on sittemmin menestynyt tv-juontaja kummittelevia taloja esittelevässä ohjelmassa ja seurustelee tuottajaRoryn ( Justin Theroux) kanssa. Lydian ohjelmaa humpuukina pitävä teini-ikäinen tytär Astrid ( Jenna Ortega) on erkaantunut perheestään. Kun Lydian äiti Delia Deetz ( Catherine O’Hara) ilmoittaa aviomiehensä kuolemasta, pakottaa hautajaiset naiset jälleen yhteen. Portti tuonelaan avataan toistamiseen ja perheenjäsenten lojaalius joutuu koetukselle. Toki myös Beetlejuice änkeää kuvioon. Naisten dynamiikka viihdyttää ja Ortega istuu synkistelevänä teininä kuvioon kuin nenä päähän. Alkuperäisen elokuvan rassaavin hahmo Delia suoltaa elokuvan hauskimmat repliikit ja Keaton vetää roolinsa täysiä karismaattisesti iljettävänä ja törkysuisena antisankarina. Myös Burtonin CGI:ta välttelevän maailman kekseliäisyys hurmaa. Tarinassa vilisee hahmoja ja moniulotteisesta perhedraamaa, mutta mihinkään niistä ei keskitytä toista enempää. Juonen merkityksellisyys jää edetessään lisääntyvien palasten takia ontoksi. Ainakin Burtonilla on prioriteetit kunnossa. Rakkaus hahmojaan kohtaan näkyy näiden sympaattisissa kehityskaarissa. Lopulta tämän kaliiberin nostalgiatripissä tuttujen hahmojen kohellus meneekin juonen motimutkaisuuksien edelle. Aidosti hauska jatko-osa toimii, kun sitä ei liikaa vertaa edeltäjäänsä. ? SAARA NENONEN
40 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 Vapauden kaipuu M M erkintä Opintopolussa. Unelmien täyttymys, keskinkertainen kompromissi tai suoranainen sattuma. Hyväksytty hakemus ja opiskelupaikan vastaanotto muuttavat usein koko elämän. Yhdessä hetkessä oppilas muuntuu opiskelijaksi, koululainen lukiolaiseksi ja ylioppilas korkeakouluopiskelijaksi. Samalla käynnistyy matka, jonka varrella vaihtuvat niin ystävät kuin elämäntavat, ehkä jopa elämää ohjaava maailmankatsomuskin. Yksi on kuitenkin varmaa. Kun on kerran pakannut reppunsa ja astunut uuden oppilaitoksen ovista sisään, ei ole enää täysin sama ihminen. Tätä erityistä ajanjaksoa rytmittää vuodenkierto. Odotuksilla ladattu kevät puhkeaa ensin kukkeaksi kesäksi, jonka jälkeen koittaa viimein syys ja sadonkorjuun aika. Opintojen alkaessa ilma on tiheänä merkityksistä. Twilight-elokuvien tunnelmaa huokuvissa usvaisissa aamuissa ja ilmastonmuutoksen kuumentamissa intiaanikesän iltapäivissä piirretään kuvia, jotka jäävät elämään. Ne painautuvat iholle kuin repun alla selkään liimautuva hikinen t-paita. Vaikka paidan vaihtaa ja muoti muuttuu, opintojen ensimmäiset päivät muistaa vielä vanhanakin. Kaiken kukkuraksi uuden opiskelijan olo on usein kömpelö kuin Bella Swanilla konsanaan. Siinä missä kanssaopiskelijat uhkuvat itsevarmuutta, määrätietoisuutta ja päättäväisyyttä, omasta suusta pääsee sammakoita, tavarat putoilevat ja tasapaino horjuu. Onneksi ympärillä leijuu koulutuksen suuri lupaus metamorfoosiin verrattavissa olevasta muodonmuutoksesta. Vampyyriksi muuttumisen sijaan opiskelijan on mahdollista kehittyä laaja-alaiseksi asiantuntijaksi ja kasvaa lifestyle-oppaita mukaillen parhaaksi versioksi omasta itsestään. Kirjallisuuden esimerkit varoittavat kuitenkin, että ihmisen metamorfoosi voi Essee: Opintojen alkuvaihe on erityistä aikaa. Nykyopiskelijan opintoja määrittää epävarmuus, ja opintoihin kohdistuu kasa odotuksia ja vaatimuksia. VI IM EI S ET S A N A T TEKSTI: SARI HIETAMÄKI KUVITUS: DALL-E 41 K uten moni muukin opiskelukaupungin muuttolintu, olen asunut Jyväskylässä useampaan otteeseen. Tullut ja lähtenyt. Häilynyt kahden paikkakunnan välillä. En siis ole paljasjalkainen paikallinen. Sellainen, joka vuodattaa tuskaansa Paska kotiseutu -palstalla. Uskallan väittää, että muuttoparvien massoilla on tuoreempi tatsi kaupungin pohjamutiin. Meille paskuus on arkista, ei nostalgian pölyttämää tai perimätietoa. Kotiseutu-pakinoissa listataan usein tappiin asti paikallisia paskuuden muotoja. Formaattia kunnioittaen ryvetään siis tovi näissä tunnelmissa. TÄNNE muuttaessa ei voi olla törmäämättä alueellisiin eroihin ja ennakkoluuloihin. On hyvän maineen alueita, jonne vuokralaisia on jonoksi asti ja päivähoitopaikat kortilla. Ja sitten on niitä huonon maineen alueita, joissa asumista selitellään, peitellään ja hävetään. ”Missä päin asut” -kysymys ei ole viaton, vaan osa sosiaalisen lokeroinnin maantiedettä. Yksi Jyväskylän syvänteistä on kulissikeskeinen asenne. Ulkokultaisuus ajaa kaupunkilaisten asumisviihtyvyyden ohi. Esimerkiksi kaupunginvaltuusto päätti vuoden sisällä rakennuttaa Lutakkoon vetonaulaksi 200 000–300 000 euron väriasfaltin ja leikata kulttuurista kaksi miljoonaa. Kiiltokuvasonta on osa täkäläistä mielenmaisemaa; puppua toistellaan, kunnes siitä tulee normi, johon moni itsekin uskoo ja jonka vuoksi riutuu. Kaikki on hyvin, vaikkei kuitenkaan ole. Kurjuudesta kuiskitaan ja sitä kestetään. Suoraan puhujia katsotaan kieroon. Kaupunki vannoo luutuneiden perinteiden nimeen. Ilmastosyöppöihin tapahtumiin, kuten MM-ralliin ja Valon kaupunkiin, palaa julkista rahaa ja fossiilienergiaa. Jyväskylä on vihreämpi maisemaltaan kuin arvokartaltaan. HAPPIHYPPELY yläkaupungilla paljastaa, että konservatiivikristillisyys on voimissaan. Alakulttuurin kanssa sähkökaappien kaupunkitilasta kilpailee eräs nimeltä mainitsematon uskonnollinen radiokanava, jonka aalloilla sympataan palestiinalaisten kansanmurhaajaa. Erään subjektiivisen mittarin perustella täälläpäin on myös jäätävän kylmä talvi. Kaltaiseni ulkoliikkujakummajainen puree huulta, kun kylmyys kalvaa keuhkoja eikä suksimaan pääse kuin vasta kevään korvalla. Talvikuukausina savu nousee kuntosalien, Hippoksen ja Hoplopin parkkisten yllä, kun keskiluokkaiset ilmastopakolaiset sprinttaavat auton ja sisäliikuntatilojen väliä. Tässä parkaisussa olen eritellyt jo asenteellista, poliittista ja rakenteellista paskaa. Taksonomia kaipaa vielä yhtä lisäystä; Jyväskylää luonnehtii nimittäin myös materiaalisen kuonan läsnäolo. Silmiinpistäviä esiintymiä paskaa pääsee todistamaan esimerkiksi Kuokkalan pellon poluilla. Jos tykkäät pujottelusta, luuppaa alueen kautta talvella. ? Kommentti: Paska antikotiseutu – Voihan Jyväskylä! K K i r j o i t t a j a o n m o n i p a i k k a i n e n f r e e t o i m i t t a j a t a i t e i l i j a o p e t t a j a l i i k u n n a n o h j a a j a . TEKSTI: SUVI BALOCH
40 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 suuntautua niin jumalaksi kuin syöpäläiseksikin. Niin uskoivat ainakin Ovidius ja Franz Kafka. Biologin näkökulmasta muodonmuutos voi puolestaan olla vaiheiden määrän mukaan joko täydellinen tai osittainen, mutta aikuisuuteen ei joka tapauksessa hypätä hetkessä. Nahkansa voi luoda monta kertaa, siis ainakin, jos siihen on aikaa ja tilaa. Mikäli valistusfilosofi Immanuel Kantia uskoo, on ihmis-Pokémonin kehittynein muoto vaatimattomasti itsenäisesti ja vastuullisesti ajatteleva, henkisesti täysi-ikäinen ihminen. Niin luonnonkuin ihmistieteilijäkin huomauttaisi kuitenkin, että muodonmuutos on aina riippuvainen elinolosuhteista, ja siten se myös heijastelee ympäristöään. Huh helpotusta: nykymaailmassa kenenkään ei tarvitse olla täydellinen! VAIKKA OPINTAIVALTA on opintojen alkaessa takana jo hyvän matkaa, ei tulevaisuus vieläkään siinnä edessä luottamusta herättävänä. Nykyopiskelijan elämää määrittää ensisijaisesti epävarmuus. Opintoihin kohdistuu korkeita odotuksia, mutta nuorten päälle on samalla kaadettu ämpärillinen yhteiskunnallisia velvollisuuksia. Tilannetta ei suinkaan helpota se, että matkan viimeisillä etapeilla saavutettu itsenäisyys on verhottu vastuun viittaan. Tuota viittaa sovitellaan opiskelijan hartioille useaan otteeseen, sehän sopii mainiosti nykymuotiin. Sekä lukion että yliopiston orientaatiopäivissä kuulee sanottavan, että viimeistään än-yy-tee-NYT on itse vastuussa omista opinnoistaan, omasta itsestään ja omasta tulevaisuudestaan. Iskee paniikki. Kuka ilmoitti minut tähän kilpajuoksuun, ja milloin se 41 alkoi? Kertoisiko joku edes, juostaanko täällä sprinttiä vai sittenkin sitä maratonia? Kysymykseen saa lyhyen vastauksen: valitse itse. Tähän vastaukseen sisältyy oletus, jonka mukaan opiskelija valitsee opintonsa niin, että hän hyötyy eniten. Hyöty vaan on pirullisesti yhteiskunnallisesti määräytynyttä. Opiskelijan tulee valita viisaasti ja tulevaisuus mielessä pitäen, sekä muistaa, ettei kaikkea voi saada. Ainakin kannatta keskittyä, harkita ja panostaa. Kylmät väreet hiipivät selkäpiitä pitkin. Valitahan voi myös huonosti, ja se jos jokin, voi vielä kostautua. Mieleen hiipii salakavala toive: voi, jos olisi vain ottanut itseään niskasta kiinni aiemmin, niin olisi saanut vähän etumatkaa! Ehkä tulevaisuuden olisi voinut lyödä lukkoon jo eskarissa? NYKYOPISKELIJAN opintopolku on määritetty yksilölliseksi, minkä takeena ovat lakien ja opetussuunnitelmien lisäksi koulutuspolitiikka ja oppilaitosten toimintaperiaatteet. Vanha kansa (tai ainakin äiti) tietää, ettei epämääräisesti vaeltelemaan tai varsinkaan juoksukisoihin lähdetä uusilla kengillä, muuten voi saada kivuliaita rakkoja. Siksi yhteiskunnasta omaksutut mielikuvat ja arjen realiteetit ohjaavat matkaa. Valistuksen valo tai itse löydetty opintojen palo saattavat siinä rytäkässä jäädä hyvällä syyllä kakkoseksi. Ainutlaatuisen mahdollisuuden sijaan opinnot voivat osoittautua tyhjäksi lupaukseksi ja Twilightin Bella jäädä ikuisesti vampyyrien himoamaksi viattomaksi teinirukkaseksi. Oma itse muodostaa kimurantin solmukohdan, jossa tiivistyy koko maailma. Kirjoittaja on filosofian väitöskirjatutkija, jonka salaisiin paheisiin kuuluvat teinivampyyrielokuvat ja -sarjat. Kaikki tietävät, ettei kukaan tule kotiovelta hakemaan koulun penkille, eikä Kelaa ja työkkäriä lukuun ottamatta valvo tekemisiä. Luennoiva opettajakaan ei välttämättä huomaa, jos oppimateriaalien sijaan ruudulla pyörii Netflixin uusin hittisarja tai vaihtoehtoisesti kuntarekry. Muutaman luennon voi hyvin jättää väliin välttämättömän rahan ansainnan lisäksi työkokemuksen kartuttamiseksi ja verkostoitumisen vuoksi. Jalka täytyy saada oven väliin, tai muuten kenkä puristaa kahta kauheammin. Vaikka tulevaisuus kajastaa väistämättä horisontissa, opinnoista tulisi samaan aikaan nauttia tässä ja nyt. En ole hedonisti, mutta joutilaisuus on vapauden ennakkoehto, kuten esimerkiksi filosofi Ilkka Niiniluoto muistuttaa. Opinnot on kuitenkin suoritettava tietyssä, ennalta määrätyssä ajassa. Sosiologi Hanna Kuusela tiivistää puolestaan uunituoreessa kirjassaan Syytös, kuinka vapaus on itse asiassa taakka, jonka saa haltuunsa vain ja ainoastaan osallistumalla. Läsnäoloa, oppimista ja osallistumista ei voi ulkoistaa muille, demokratiasta puhumattakaan. Esseen lopuksi on suotavaa vielä kerran vedota vanhoihin ajatuksiin ja asettaa ne peiliksi arjen realiteeteille. Max Horkheimer ja Theodor W. Adorno kuvaavat Valistuksen dialektiikassa sivistystä esineistymisen kieltämiseksi. Jo omana aikanaan Horkheimer ja Adorno analysoivat, kuinka yhteiskunta huolehtii jäsenistään paremmin kuin koskaan, mutta tulee samaan aikaan nielaisseeksi yksilön. Näin esimerkiksi opiskelu uhkaa redusoitua kulutettavaksi kulttuurihyödykkeeksi. Lukemasi teksti oli arviolta miljoonas väsyneen yliopistolaisen essee, jossa kaipaillaan vapauden perään. Eikä tekstissä edes esitetä yhtään uutta ajatusta, vaan pyöritellään kierrätettyjä ajatuksia ja käsitteitä. Vaan sellaista elämä on. ? LÄHTEET: Ovidius, Muodonmuutoksia (1935); Franz Kafka, Muodonmuutos teoksessa Nälkätaiteilija: novelleja (1959); Immanuel Kant, Vastaus kysymykseen: Mitä on valistus? teoksessa Mitä on valistus? (2017); Ilkka Niiniluoto, "Akateeminen vapaus ja vastuu" niin & näin (09/01); Hanna Kuusela, Syytös (2024); Max Horkheimer ja Theodor W. Adorno, Valistuksen dialektiikka (2009).
42 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 "Ei. Emme näe tällä hetkellä realistista tapaa sen toteuttamiseen, sen enempää taloudellisesti kuin muutenkaan." ? H A L O O J a r i O j a l a Vuonna 2018 edeltäjänne Keijo Hämäläinen visioi lukuvuoden avajaispuheessaan Jyväskylään rakennettavaa gondolihissiä, jonka rata yhdistäisi Ylistönrinteen, Mattilanniemen, Seminaarinmäen, Hippoksen ja Harjun. Onko gondolihissin rakentaminen edelleen rehtorin kanslian intresseissä? Palstalla soitamme ihmisille ja kysymme kysymyksen. Piikkiö – kaikil mittareil aika perinteine nukkumalähiö Meil piikkiöläisil suuri historialline trauma on varma kuntaliitos Kaarinan kans vuan 2009 , kirjoittaa Aatu Kavalto. Palstalla esitellään kotiseutuja. PASKA KOTISEUTU SOITIMME K U V A : M I K K O K U P A R I N E N TEKSTI: AATU KAVALTO SILLON KU Sumerilaiset jo kirjottivat ensimäissii ihmise tuntemi tekstei, hakkas Piikkiöläiset ilmeisest toisias kirveil päähä. Täst kertoo pitkält se, et ennen rautakaut, ei arkeologit ol Piikkiö seuduilt oikke muuta löytänekkä ku erilaissii kirvei ja rikkinäiste ruukkuje palassi. Piikkiön alue oliki viimesen jääkaure jäljilt aikamoist rupumaat, mis ei oikke kukka halunu assu – oli pienii saarii mis ei kasvanu muut ku kitukasvussi kräkei. Meri kuiteski rupes laskema ja alko jumalaton peltoje raivaamine. Jumalattomuuska ei kauaa kestäny, kun Piikkiö erottus joskus 1200-luvun paikkeil omaks kirkkopitäjäks. Piikkiönlahden seurust kehittys itseasias keskiajal torelline kirkollise valla keskus, ku 1300-luvun vaihteest alkae Kuusiston saarel iha Piikkiölahden toispual, aletti rakentta piispanlinnaa katollise kirkon piispojen turvapaikaks. 1500-luvul linna oli laajimmillas, mut jo 1528 uskonpuhdistuksen tohinas, Kustaa Vaasa määräs linnan kiirukse purettavaks. Paikallinen legenda kertoo, et myöhemmi Piispanlinnan raunioist kuskatti kivii Turun tuomiokirko lisäks myös Piikkiön kirko rakennustyömaal. Piikkiös oli kyl ollu jo komia puukirkko, mikä oli kumminki 1700-luvun vaihtees menny myrskys kappaliks vuan 1755 valmistunu kivikirkko on kylil onneks säilyny näihin päivii saak. JO KESKIAJAL Piikkiön läpi ol kulkenu Suomen yks historiallisest merkittävi kulkuväylä eli Kuninkaantie. Tiest kehittys 1700-luvul Pohjoismaitte merkittävin valtaväylä, mikä kulki koko matkaltas ain Pietarist Norja ast. Piikkiös Kuninkaantiest muistuttava etenki monet kaunii historialliset rakennukse kartanot, majatalot, kappelit ja kestikievarit. Meil piikkiöläisil suuri historialline trauma on varma kuntaliitos Kaarinan kans vuan 2009. Hallinnollisest Piikkiö ei siis enää ol olemas, mut jonkinlaine henkine niskalenkki saavutettii, ku uuden kuntayhtymän vaakunaks valittii Piikkiön historialline vaakuna. Piikkiö oli ja on kaikil mittareil aika perinteine nukkumalähiö, mut mä protkotan täst sen verra, et se on mielestän iha kuntapäättäjitte ansio, ettei Piikkiös ol oikke mittää tekemist. Täs olla fundeerattu historian kääntei Piikkiö ja Kaarinanki seuruil, mut voitteks uskoo, ettei koko 36 000 asukkaa (Kaarinan) kaupunkis, ol esimerkiks yhre yht museoo? Eikä tämä ol siit kii, etteikö meil ois aihet parilki museol tai kultturikohteel. Piikkiös oli jo aikanas hiano kotiseutumuseo Pukkilan kartanos, mikä on iha tos Kuninkaantien kyljes se lakkautetti vuan 2012. Tuorlan kartanon mail sijaitsee 1950-luvul rakennettu observatorio, minkä yhteytte olla perustamas museo, mut siin hommas ei kaupunki ol kyl laittanu tikkuuka ristii. Kaarina on myös Tom of Finlandin luojan Touko Laaksosen kotikaupunk, eikä hänel ol omistettu mittää museoo muistuttavaakaa. Varmaa nykysi kuuluisi Piikkiöläine on Supercell kaupoil rikastunu Ilkka Paananen, ketä sijotti isot rahat paikallise kulttuurin sijaan sarjataulukon pohjil viime vuaret möyrineese Turun Palloseuraan. Vaikkei paikallisil ehkä ois rahaa ku Paanasel, ni munst vois mietti, oisko rakkaal (paskal) kotiseudullan jottai muistamise arvost, mil voitas vaik yks museo vaatii perustaa. ? KA S V O 43 PUHELIMESSA: VALENTIN VÄNSKÄ
42 jyväskylän ylioppilaslehti 5/24 PASKA KOTISEUTU Parkouraaja Panda Ilén aloitti parkourin 12-vuotiaana. Toisin kuin lajin keksijät, hän on saanut ajautua parkourin pariin samaan tapaan kuin ” ihan minkä tahansa muun lajin ” . PUDOTTAUTUMINEN KORKEALTA, juoksu seinää pitkin, hyppy aidan yli ja laskeutuessa voltti. ”Joidenkin puristien mielestä voltit ei oo parkouria”, toteaa lajin ammattilainen Panda Ilén, heitettyään kuvauspaikalla näyttävän takaperin voltin tiilitasolta nurmikolle. Palokkalaislähtöinen Ilén aloitti parkourin vuonna 2006. Kiinnostus syveni ja muut lajit putosivat pois. ”En muista mistä oltiin kuultu koko lajista, mutta alettiin kaverini kanssa kaksitoistavuotiaina kokeilemaan parkouria. Se oli vaan niin hauskaa ja motivoivaa puuhaa, joten käytiin treenaamassa yhä enemmän ja enemmän”, Ilén kertoo harrastuksensa lähtöpolkaisusta. Toisin kuin lajin keksijät, hän on voinut itse valita lajin harrastuksekseen. ”Ihan kuin minkä tahansa muun lajin”. Parkourin alkujuuret ovat Ranskan esikaupungeissa. Lajin kantaisät, Yamakasi –niminen (suom. vahva ihminen, vahva henki) yhdeksän nuoren miehen ryhmä alkoi 1980ja 1990-luvuilla treenata taitoa ja rohkeutta vaativaa, sulavaa liikkumista Pariisin rakennetussa ympäristössä. Ranskan levottomissa lähiöissä parkour antoi nuorille toisenlaisen vaihtoehdon elää. Huumeiden ja väkivallan kyllästämässä kasvuympäristössä parkour on tarjonnut keinon purkaa energiaa turvallisemmin. Parkour on johdannainen ranskankielisestä reittiä tarkoittavasta sanasta parcours. Ensimmäinen nimi lajille on kuitenkin l’art du déplacement, siirtymisen taito. Kenties tämän nimellisen historian takia jotkut lajifanaatikot eivät pidä voltteja osana parkouria, jossa ideana on siirtyä paikasta paikkaan mahdollisemman sulavasti. NYKYÄÄN PARKOUR RY -lajiliiton varapuheenjohtajana toimiva Ilén muistelee, että merkittävin hetki hänen urallaan oli, kun parkourtreenien vetäjät kysyivät häntä pitämään tunteja: ”Oli suuri kunnia, kun ne aikuiset ihmiset, joita itse katsoin ylöspäin pyysivät mukaan toimintaan.” Valmennuspestin myötä alkoi tulla myös kutsuja ulkomaan treenireissuille ja valmentamaan eri maihin. Lajin popularisoituminen kulkee hyvin yhdessä internetin kehityksen kanssa. ”Ulkomaille pidetään paljon yhteyttä ja siellä ollaan hyvin selvillä suomalaisesta lajikehityksestä”, Ilén kertoo. Suureksi Olari räp -faniksi tunnustautuva Ilén näkee räpin ja parkourin välisen yhteyden, vaikka liitto ei olekaan yhtä ilmiselvä kuin vaikka breakdancen suhde räppiin. ”Ranskassa räppi on ollut kova juttu ysärillä, varsinkin maahanmuuttajataustaisten nuorten keskuudessa, josta myös tämä laji on ponnistanut.” Parkouria, skeittausta, breikkausta ja painttaamista yhdistää se, että ne ovat katukulttuuriin kuuluvia elämäntapalajeja, joista muodostuu usealle harrastajalle myös elämänkatsomus. Iléniä parkour on muovannut paljon: “Olen oppinut parkouria harjoitellessa pilkkomaan tavoitteita osiin, ja sen myötä kaikenlaisten asioiden harjoittelemisesta on tullut helpompaa. Päätee ihan vaikka kokkaushommiin tai hiusten letitykseen.” Extremelajeissa loukkaantumiset ovat yleisiä. Nilkat, polvet ja ranteet tuppaavat vääntyä. Ilén on uransa alkuaikoina saanut kerran murrettua ranteensa. Viimeaikaisin suurempi haaveri on parin vuoden takaa, kun hän kolautti polvensa raskaaseen puulaatikkoon. ”Sain siitä sellaisen kahdeksan minuutin puuskutuskiroiluvideon”, hän kertaa tapahtunutta. Ilén on tyytyväinen parkourin nykytilaan, jossa laji on paljon enemmän saatavilla kaikenlaisille ihmisille. On perheparkouria, taaperoparkouria, eri taitotasoja vaativia treenejä. Parkour ei ole enää pelkästään hyväkuntoisille nuorille miehille. Parkouridoleista kysyttäessä Ilén ei mainitse ketään maailmantähtiä: ”Kyllä ne tyypit joiden kanssa oon yhtä aikaa aloittanut harrastamaan on niitä parhaita esikuvia.” ? TEKSTI: VALENTIN VÄNSKÄ KUVA: MIKKO KUPARINEN KA S V O 43
Kohtaamisia lounaspöydässä, herkullisia kahvihetkiä, käsintehtyjä leipomotuotteita, ikimuistoisia juhlia ja paljon muuta. Pysy ajan tasalla ja seuraa meitä somessa! @semmarestaurants Better food. Better thinking. Jyväskylän yliopiston kampusalueella ja ympäri kaupunkia