? Verkkokauppa voi olla pelastusrengas koronan kurittamille kivijalkakauppiaille ja monille muille yrittäjille. Suomen johtava verkkokauppatoimittaja Vilkas Group tarjoaa nyt nopeaa apua: Vilkas lupaa, että verkkokaupan voi avata jopa yhdessä päivässä, täysin ilmaiseksi. Ohjelmistoja e-business ry kiittää aloitetta ja kannustaa verkkobisneksen muitakin toimijoita kauppaa pelastamaan. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kehottaa hädässä olevia yrittäjiä kokeilemaan kaikkia keinoja: ”Verkkokauppa on monelle hyvä mahdollisuus”. Korona on romahduttanut kivijalkakauppaa ympäri maata. Tuhannet kauppiaat tarvitsevat apua, jota tulee nyt tarjolle – mutta jota tarvitaan lisää. Kymmenet tuhannet muut yrittäjät ovat yhtä lailla vaikeuksissa ja verkkokauppa voisi tuoda osalle helpotusta ahdinkoon. – Suomen Yrittäjät on eturintamassa auttamassa yrityksiä. Kaikki keinot kannattaa kokeilla, jotta pystyy jatkamaan liiketoimintaa kriisin aikana ja myös sen jälkeen. Verkkokauppa on monelle hyvä mahdollisuus, kehottaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Vilkas Group on ryhtynyt päättäväisiin toimiin korona-ahdingon helpottamiseksi. Suomen johtava verkkokauppatoimittaja on kerännyt hädässä olevien kivijalkakauppiaiden avuksi ja muiden yrittäjien avuksi ison joukon vapaaehtoisia ja alan ammattilaisia, jotka auttavat pitämän kaupat auki koronasta huolimatta – verkossa. Apu on nopeaa. – Verkkokauppaan siirtyminen onnistuu avullamme jopa päivässä, kun kauppias itse tietää mitä tahtoo – me tietysti autamme kaikin tavoin. Palvelu on kauppiaille täysin ilmainen kuuden kuukauden ajan, eli toivottavasti pahimman yli, lupaa Vilkkaan toimitusjohtaja Markku Korkiakoski. Yrityksen osaaminen on huippuluokkaa, siihen luottaa jo 1700 asiakasta. – Olemme työskennelleet käytännössä vuorokaudet ympäri tarjotaksemme riittävät resurssit suurellekin joukolle uusia verkkokauppoja. Kattava pakettimme sisältää verkkokauppa-alustan, kauppiastuen, liitynnän maksamiseen ja logistiikkaan, markkinointityökalut ja kaiken muun, jota kauppias tarvitsee menestyäkseen verkossa. Tarjolla on monipuolista neuvontaa eikä kauppiaiden tosiaankaan tarvitse olla IT-spesialisteja, listaa Korkiakoski. Esimerkiksi webinaareja tullaan järjestämään päivittäin. Mm. Pakettikauppa, Klarna, Avarda ja Checkout Finland tarjoavat kuljetusja maksupalvelut Vilkkaan kokoamaan ratkaisuun. Kauppiaat saavat näin kuuden kuukauden ilmaisen sillan verkkokauppaan, yli pahimpien korona-aikojen. Kaikki mukaan kauppaa ja yrittäjiä auttamaan! – Juuri tällaisia kädenojennuksia Suomi nyt tarvitsee. Digitaaliset ratkaisut ovat pelastus, kun fyysinen kanssakäyminen kutistuu minimiinsä. Kaiken kamaluuden keskellä voi myös toivoa, että loikka digitaalisuuteen on pidemmällä tähtäimellä merkittävä tuottavuusloikka koko suomalaiselle kaupalle, jossa verkkokauppaa ja perinteistä kauppaa ei ole mitään syytä asettaa toisiaan vasten, summaa Ohjelmistoja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha. – Aloite on todella kiitettävä ja kannustamme verkkobisneksen muitakin toimijoita kauppaa ja yrityksiä pelastamaan, vauhdittaa Roiha. Vilkkaan verkkokauppa-alusta on viritetty vastaanottamaan huomattava määrä avun tarvitsijoita. – Haluamme todella kantaa kortemme kekoon näinä vaikeina aikoina. Siksi olemme varautuneet auttamaan tuhansia uusia kauppiaita verkkoon ilman kuluja, kertoo toimitusjohtaja Korkiakoski. Hanketta varten on perustettu sivusto, jonne kaikki kotimaiset uudet ja vanhemmat verkkokauppiaat toivotetaan tervetulleiksi. – Uusi sivustomme on käytössä koko suomalaisen kaupan hyväksi. Tervetuloa siis kaikki, jotka haluatte olla auttamassa tai tarvitsette apua itse! Ja nyt myös meidän kuluttajien tulee tukea kaikin voimin kotimaista kauppaa. #pelastetaankauppa yhdessä!, julistaa Korkiakoski. Sivusto löytyy osoitteesta www.pelastetaankauppa.fi ja somessa kauppiaita tuetaan hashtagilla #pelastetaankauppa. 1. huhtikuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 7 K ALLIO L EHTI Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti SÄÄTILA TÄNÄÄN Puolipilvistä, ajoittain heikkoa vesisadetta, valoisaa Lämpötila +3°C Lounaistuulta 5m/s Sademäärä 0,1mm LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Ahdinkoon joutuneet yritykset ilmaiseksi verkkokauppaan #pelastetaankauppa-kampanja lähtee liikkeelle Verkkokauppaan siirtyminen voi nyt pelastaa monta kivijalkakauppaa ja muuta yritystä. Helsingin väestönkasvu nopeutui viime vuonna ? Helsingissä asui vuodenvaihteessa 2019 ja 2020 vakituisesti 653 835 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2019 aikana 5 793 hengellä, joten viime vuonna väkiluku kasvoi 1 000 asukasta edellisvuotta enemmän. Helsinkiä suurempaa väestönkasvu oli ainoastaan Espoossa. Kasvu oli kuitenkin hitaampaa kuin aikaisemmin tällä vuosikymmenellä, sillä vuosina 2010–2017 Helsingin väkiluku kasvoi keskimäärin 7 500 asukkaalla vuodessa. Suomenkielisten määrä kasvoi 1 426 ja ruotsinkielisten 132 hengellä. Ruotsinkielisiä on nyt 36 665 henkeä, 5,6 prosenttia väestöstä. Muiden kuin kotimaankielisten määrä lisääntyi 4 234 hengellä ja heidän määränsä oli 106 059 henkeä eli 16,2 prosenttia väestöstä. Vieraskielisen väestön osuuden kasvu on muulla pääkaupunkiseudulla ollut Helsinkiä nopeampaa. Koululaisten määrä kasvaa Varhaiskasvatusikäisten, 1–6-vuotiaiden määrä väheni 516 ja peruskouluikäisten, 7–15-vuotiaiden määrä kasvoi 1 404 hengellä. Toisen asteen koulutuksen ikäluokan kasvu oli 189 henkeä. Eläkeikäisten, yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 2 315 ja yli 75-vuotiaiden määrän kasvu oli 1 591 asukasta. Pääkaupunkiseutu kasvaa Espoon väestö kasvoi enemmän kuin koskaan aikaisemmin, 6 099 ja Vantaan kasvu oli 5 609 asukasta. Koko pääkaupunkiseutu kasvoi 17 683 asukkaalla ja tätä enemmän seutu on kasvanut vain 1963 ja 1965 lukuun ottamatta sota-ajan poikkeusoloja. Koko Helsingin seudun kasvu oli 19 492 henkeä. Helsingin väestönkasvu 2010-2019 Lukumäärä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 5199 6835 8584 8696 8051 7493 6973 8091 4770 5793 Senaatilta 100 %:n vuokranalennus ? Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on tehnyt poikkeusjärjestelyjä yksityisten vuokralaistensa vuokranmaksuun ja haluaa omalta osaltaan helpottaa pk-yritysten tilannetta koronapandemian aikana. Senaatti antaa tarvittaessa 100 % vuokranalennuksen hankalassa tilanteessa oleville yksityisille pienille ja keskisuurille yrityksille ja yhdistyksille. Poikkeusjärjestelyt vuokranmaksussa koskevat Senaatin vuokralaisina olevia yksityisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhdistyksiä, joiden tilanne on merkittävästi vaikeutunut koronapandemian aikana. Tehdyn linjauksen mukaisesti Senaatti antaa 100 % vuokranalennuksen huhtija toukokuun vuokrista. Alennus edellyttää vuokralaisilta yhteydenottoa Senaattiin ja perustelut alennukselle. Senaatti on valtion liikelaitos, joka vastaa valtionhallinnon toimitiloista. Pieni osa Senaatin asiakkaista on yksityisiä yrityksiä. Vuokralaisina on ravintoloita, kahviloita, kauppaliikkeitä ja vastaavia pk-yrityksiä, joiden toimintaan nyt vallitseva poikkeustilanne voi vaikuttaa merkittävästi. Valtion ja muiden julkisyhteisöjen virastot ja laitokset saavat rahoituksensa tai pääosan siitä julkisista varoista, samoin kuin valtaosa kulttuurilaitoksista. Näiden asiakkaiden ja julkisyhteisöjen omistamien yhtiöiden ja yhteisöjen osalta ei ole tehty muutoksia vuokranmaksuun, vaan niissä noudatetaan edelleen vuokrasopimuksiin kirjattuja vuokranmaksun eräpäiviä. Seuraamme koronapandemian kehitystä ja tarvittaessa ryhdymme uusin toimenpiteisiin auttaaksemme vuokralaistemme toiminnan jatkumisen poikkeusolojen yli.
4 Viikko 14-15/2020 P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 7/2020 Kolmasosa yrityksistä pelkää konkurssia L ähes kolmasosa kauppakamarien kyselyyn vastanneista 4000:sta yrityksestä kokee, että konkurssin todennäköisyys on kasvanut merkittävästi koronavirusepidemian takia. Yli puolet yrityksistä kertoo, että lomautukset tai irtisanomiset ovat todennäköisiä seuraavan kahden kuukauden aikana. Ensimmäisenä vaaravyöhykkeessä ovat ravintolat, kahvilat ja muut kuluttajiin kohdistuvat palvelualan yritykset. Niiden liiketoiminta supistuu, kun ihmisten asiointi virusuhan vuoksi vähenee. Näitä yrityksiä Kalliossa ympäristöineen on rutkasti. Toivomme että sietokyky kestää pahimman yli ja että muutaman viikon kuluttua voidaan todeta virusuhan aiheuttaman uhan olevan ohitse. Kyselyn mukaan kauppakamarien jäsenyrityksistä hieman yli 30 prosenttia sanoo, että yrityksen konkurssin riski on noussut merkittävästi koronavirusepidemian takia.Valtaosa kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, että lomautuksia ja irtisanomisia on odotettavissa seuraavan kahden kuukauden aikana.Liki neljännes vastanneista on jo kutsunut yt-neuvottelut koolle tai antanut lomautusvaroituksen. Kyselystä käy selväksi, että koronavirusshokki ravistelee koko yrityskenttää. Tilanne on vakava ja vaatiikin vastauksia ja toimia valtiovallalta, jos halutaan pitää kiinni työpaikoista, Yli puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä vastaa, että koronavirusepidemia on vaikuttanut liikevaihtoon jo nyt negatiivisesti. Yritysten odotukset ovat vielä tätäkin synkemmät, sillä yli 90 prosenttia odottaa negatiivisten vaikutusten realisoituvan seuraavan kahden kuukauden aikana. Yritysten vastauksista nousee selvästi esiin huoli välittömän kysynnän romahtamisen yli pääsemisestä. Kyselyyn vastanneiden yritysten neljä välttämättömimmäksi katsomaa toimenpidettä ovat verojen ja työnantajamaksujen maksuaikojen pidentäminen, nopeat rahoitusmallit kassakriisiin ajautuneille yrityksille, lomautusten ja yt-neuvottelujen nopeampi toteutus sekä valtiovallan suurempi vastuu sairauspoissaoloista aiheutuvista kustannuksista. -j.a. H Yleisönosasto H Paikallispakinaa Burka tai Niqab Maapalloa ravistellaan Uhrilahjamme ? Onkohan sittenkin niin, että Islamin uskossa on hyviäkin puolia jota Kristinuskoiset eivät halua myöntää, kuten Burka tai Niqab jotka ovat Islamin uskoisten naisten kasvon tai koko vartalon peittäviä vaatteita ja nyt Korona-viruksen aikaan erittäin hyödyllisiä! Lassi Tiittanen ? Parhaillaan ihmisen asuttamaa maapalloa ravistelee kreikkalaisen mytologian jumalatar Nemesis tivinan jumalallinen kosto pahan tekijälle, jossa tekijä joutuu samanlaisen kohtalon uhriksi. Ihminen on oman teknologian ja valtavan ihmispopulaation tuomana aiheuttanut maapallon luonnolle ja muulle eläimistölle suunnatonta tuhoa ja kärsimystä. Ihminen sinänsä on itse omalle lajilleen kaikkein vaarallisin peto, kuten ne ällistyttävät ja mielettömät sodat ja väkivallan teot kertovat jatkuvasti ajasta aikaan. Ihminen on surutta polkenut rapaan maapallon ekosysteemiä, riistänyt siitä kaikkea aineellista materiaa mitä voidaan vain saada irti. Maapallolla on ihmisen toimesta hävitetty satojatuhansia aläinja luonnonlajeja. Nyt luonto on noussut kostamaan eläinperäisen koronavirusepidemian muodossa, maapallon ihmispopulaatiolle, on tullut erääntyvät maksun aika ja tämä on vain herättävä osa mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan kaikille ihmisille. On vain ja ainoastaan yksi parantava keino ihmisen tapaan suhtautua maapallon ekosysteemiin ja saavuttaa tasapaino sekä sopusointu luonnon ja ihmisen välillä. Meitä ihmisiä tulee olla tällä maapallolla mahdollisimman vähän. Oikean suuntainen ihmismäärä koko ekologian huomioiden on reilusti alle miljardi ihmistä maapallolla. Tämän päämäärän ihminen tulee saavuttamaan enemmin tai myöhemmin, koska muuta vaihtoehtoa ihmiskunnan säilymiselle maapallolla muun luonnonja eläinlajin kanssa ja sen tuoman elinympäristön ei ole. Paavo Haapalainen Hämeentie ? Me vaadimme uhreja, olemme aina vaatineet. Emme voi muuten kohottaa itseämme muiden yläpuolelle. Kun ei ole mahdollista saavuttaa Kartano-Volvoa, paritalon puolikasta Friisilästä olemattomilla kyvyillä, niin aika paheksua meistä kaikkein heikoimpin; katujen miehiä ja naisia – moderni uhrilahjamme meille kaikille, jotka marssimme sääntöfetivismin tahdissa kohti auringonnousua. Puhun siis heistä, joita elämä on koetellut. Itsensä hengiltä juominen, itsensä narkaaminen – onko suurempaa uhria? Vääjäämättömästi huikka tahi annos kerrallaan kohtaloonsa puuseppämaisella kirkkaudella tyytyen. Heitä me kurjistamme, käskytämme väkivaltakoneiston heidän kimppuun, naulaamme puiston puupenkkeihin kakkosnelosia poikittain estämään makoilun ja mukavat asennot, asennamme sadettimet puistoihin kastelemaan heidät öisin. Ajamme heidät kituuttamaan kallioille, metsiin, Viaporin maalinnoituksen bunkkereihin. Heidän olemassaolonsa, näiden modernien barabbasten, pitävät tavallisen tallaajan ruodussa – antaen motivaatiota köyhälle purra hammasta liukuhihnalla tavoitellessaan vuokrarahoja kasaan alipalkatussa, mutta ylivalvotussa työssä. Tehdasduunari voi aina oikeuttaa alennustilansa ajattelemalla: ”En sentään ole rönötönttöä litkuttamassa galtseilla.” Et olekaan, se on selvä, olethan esimerkkillinen työukko, mutta olet jossain vieläkin synkemmässä loukussa, etkä sinä sitä vieläkään ymmärrä. Näin pääsiäisen lähestyessä uhratkaamme hetki ajatuksistamme heille, joita me todelliset tapakristityt farisealaisten tavoin halveksimme. Emme pelkästään vaadi heidän kantavansa ristiänsä Golgatalle, vaadimme kärsineimpiä jatkamaan suurten uhrausten katkokävelyä aina ristille saakka. Antakaamme näille jänteville, parrakkaille, surusilmäisille katujen herroille armoa, vapauttakaamme heidät kvartaalitalouden evankeliumin pahimmilta loitsuilta – edes pääsiäiseksi. Kira Kristiina Henriksson HSL:n tulos 31,1 miljoonaa euroa parempi viime vuodelta ? HSL:n tulos vuonna 2019 oli 31,1 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa oletettiin. Tulos oli 4,8 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun talousarviossa varauduttiin 35,9 miljoonan euron alijäämään. Toimintatuotot HSL:n toimintatuotoista 51,2 prosenttia oli lipputuloja ja 46,5 prosenttia kuntaosuuksia. Loput toimintatuotot koostuivat muun muassa valtion tuista ja tarkastusmaksutuloista. Toimintatuotot olivat yhteensä 748,2 miljoonaa euroa ja ne ylittivät talousarvion 10,6 miljoonalla eurolla (1,4 %). Lipputuloja kertyi yhteensä 383,1 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion 10,3 miljoonalla eurolla (2,8 %). Ennen uuden vyöhykejärjestelmän käyttöönottoa lipputuloja kertyi 127,3 miljoonaa euroa (2,3 % talousarviota enemmän), ja uuden vyöhyketariffin aikana 255,8 miljoonaa euroa (3 % talousarviota enemmän). Talousarviossa lipunmyyntiennuste perustui matkustajamäärien kasvuun 1,5 prosentilla, kun ne lopulta kasvoivat 2,5 prosenttia. HSL:n jäsenkuntien maksamat kuntaosuudet olivat talousarvion mukaisesti 348,1 miljoonaa euroa HSL:n toimintakulut olivat 735,3 miljoonaa euroa, 19,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa (2,6 %). Suurin erä (70 %) koostui operointikustannuksista, jotka olivat 514,6 miljoonaa euroa, 3,8 prosenttia alle talousarvion. eläkkeiden maksajia riittää tämänpäivän neljäkymppisillekin. Oman eläkkeeni maksajat ikäluokkani värkkäsi ihan itse. Kiitos heille, leipää riittää. Karanteeni Veljentytär, itsenäinen yrittäjä, tekee kampauksia asukkaille vanhainkodissa. Alunperin hän on teatterikoulussa opiskellut näyttelijä ohjaajaksi. Myöhemmällä iällä tarttui saksiin ja haki opin kampaajaksi. Työssään vanhusten parissa, hän laulaa, lausuu runoja tai juttelee mukavia asiakkaalle kampauksen aikana. Karjalan evakko, alzheimerin vaivaama, kuuntelee lumoutuneena tuttua laulua: ”Kun karjalan kunnailla lehtii puu”. Ohjelmaksi kunkin vanhuksen kohdalla on valikoitunut se, mistä juuri hän nauttii. Tarjolla on tarinoita, vitsejä, laulua tai vain hiljaisuutta. Vanhukset ovat käsittelyn jälkee tyytyväisiä ja ehkä helppohoitoisempia. Viikoksi oli sovittu työt isohkossa laitoksessa. Sitten hups; tuli ilmoitus, karanteeni, Kaikki laitoksen ulkopuoliset tekijät saivat porttikiellon. Kielto on Ok, turvallisuus edellä pitää toimia. Veljentytär pistää sakset naulaan ja nauttii vapaasta. Kaksi huolta on: mitä, syödä ja miten asiakkaat voivat tulla toimeen ilman tukanhoitoa. Karanteeni voi kestää jopa loppukesään. Kymmenillätuhansilla yksinyrittäjillä on samantapainen tilanne. Siinäpä miettimistä. Vielä juustoista Viime numerossa katsastin Hakaniemen hallin juustotilannetta. Tein kyselylistan molemmille kauppiaille. Vastauksia sain niukasti. Ymärrän varovaisuuden, onhan markkinatilanne muuttunut, molemmilla on herkkujuustot tiskillä, ei silloin paljasteta liikesalaisuuksia. Näin teksti perustui omiin kokemuksiini. Olen maallikko, mutta juustot ovat kiinnostaneet koko aikuisiän. Muistini lokeroista kaivoin erään laskettelumatkan Ruotsin tuntureille. Auton takakontissa oli joku punainen kittijuusto. Tukholmassa autokannelle tultaessa oli lemu melkoinen, kun juusto henkäili. Hapan silakka olisi ollut kuin Chanel vitonen, tähän verrattuna. Lempeistä juustoista italialainen Gorgonzola dolce on ylikypsänä yksi herkuistani. Joskus löytää limburgeria ja siinä taivas aukenee. Hakaniemen halli on kuin seikkailumatka ruoan maailmaan. Hagis fani Olavi Lindholm Kaupungilla tapahtuu Taksissa Tulin puolenyön jälkeen junalla Helsinkiin. Takseja oli odotusalue pullollaan. Valitsin tietenkin sen jonossa ensimmäisen vuorossa olevan. Jonon häntäpäässä usea kuljettaja huokutteli alehinnoin. Otin ekan jonosta. Osoite; ympyrätalon taksitolppa ei miellyttänyt. Liian lyhyt matka ja hän pyysi ottamaan jonkun toisen auton. Istuin jo mukavasti ja tavarat olivat jo takakontissa. En suostunut vaihtoon, jolloin hän totesi, että se on sitten kaksikymppiä. Lähdettiin liikkeelle ja hän selvitti hieman ontuvalla suomella. Odotin tunnin ajovuoroani ja halusin pidemmän rahakkaamman ajon. Vieraskieliset tummat, hän kertoi, eivät ymmärrä jonotusysteemiä ja riistävät asiakkaansa jonon ulkopuolelta. Luulin olevani oikeudenmukainen, ottaessani jonon keulilta kyydin, mutta liian lyhyt ajo ei kelvannut. Kyllä taksialan täytyy ryhdistäytyä, laatia selvät säännöt ja niitä pitää sekä asiakkaitten että kuljettajien noudattaa. Lapsenlykky Helsinginsanomat kertoi 23.3. iloisen uutisen. Tämän vuoden helmikuussa on syntynyt lapsia 329 kpl enemmän kuin edellisvuotena. On viime toukokuussa ollut vipinää makuuhuoneissa. Erityisen merkittäväksi tekee sen se, että on meneillään kausi, jolloin ihmiset ovat epävarmoja omasta sukupuolestaan. Ennen vanhaan hyvään aikaan, jos epävarmuus iski, raotettiin sepalusta ja sillä tarkistuksella asia selvitettiin. Tämän päivänä siihen selvitykseen tarvitaan joskus jopa psykiatria. Hyvä tulos tuo + 329, Kylmät tuulet puhaltaa, tummuu pilvet taivaan. Tulenliekit on sammuneet, pikkutuikut takassain. Sanoitukseni muistojen on aarteita ihmisen. Kielet on katkenneet, saat runoni viimeisen. Nään siltain sortuvan, varjot ovat seuranain. Olin tuiskussa tuulen ja ajatuksin lämpimin. Nään lintujen lentävän, varpusen pienen ystävän. Ystävä kaiken ymmärtää, auttaa kaiken kestämään. Kylmät tuulet puhaltaa, jään rannalle katsomaan. Tulenliekit on sammuneet, pikkutuikku takassain. Ystävää saan arvostaa, siivet kauas kantaa. Kielet on katkenneet, saat runoni viimeisen. Lentäessä lintujen katson taivaan tähtihin. Sydämin lämpimin mä Teitä muistelen. Koronaan kuolleiden muistoa kunnioittaen Toivo Levanko lyyrikko Kielet on katkenneet
5 Viikko 14-15/2020 H Heinänen Asuntomarkkinakatsaus maaliskuu 2020: Poikkeusaika saattaa pidentää myyntiaikoja Kiinteistönvälityksessä siirrytään nyt digitaaliseen asuntokauppaan ? Maaliskuun asuntomarkkinakatsauksessa tarkastelemme vallitsevan poikkeustilanteen vaikutuksia asuntokauppaan sekä sähköisen asuntokaupan tuomia mahdollisuuksia. Maailmanlaajuisen koronavirusepidemian vaikutuksia Suomen talouteen ja asuntomarkkinaan ei voi kiistää. – Näkemyksemme mukaan poikkeustilan vaikutukset asuntomarkkinaan tulevat näkymään ensimmäisenä asuntojen myyntiajoissa, jotka todennäköisesti pitenevät tulevina kuukausina. Kuluttajien huoli omasta taloudesta kasvaa, ja tämä näkyy myös asunnonvaihtoaikeissa. Taustalla olevat tarpeet eivät kuitenkaan muutu, ja mahdolliset notkahdukset asuntojen kauppamäärissä tulevat todennäköisesti olemaan hetkellisiä, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa kertoo. – Koska asuntojen hinnoissa ei näkemyksemme mukaan ole tällä hetkellä kuplaa, emme odota hintojen laskevan dramaattisesti. Pörssikurssien laskiessa osa sijoittajista voi nähdä asuntojen kaltaisen reaaliomaisuuden turvallisena sijoituskohteena tähän hetkeen, Hintsa sanoo. Huoneistokeskuksen välittäjien mukaan kysyntää asunnoille löytyy ja toistaiseksi asuntokauppa käy lähes normaalilla tasolla. – Erityisesti uudisasuntokauppa käy tällä hetkellä vilkkaana. Lisäksi kevät on perinteisesti omakotitalokaupan kulta-aikaa, ja odotamme pientalokaupan vilkastuvan poikkeusoloista huolimatta, Hintsa toteaa. Koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen poikkeustila ei tietenkään ole ensimmäinen talouskriisi, joka heijastuu asuntomarkkinaan. – Talouskriisit heijastuvat hetkellisesti asuntojen kauppamääriin kuluttajien epävarmuuden lisääntyessä, mutta palaavat tilanteen rauhoittuessa entiselleen tai jopa korkeammalle tasolle patoutuneen kysynnän purkautuessa. Jos tarkastelee esimerkiksi vuotta 2008, asuntojen hinnat olivat hyvinkin vastustuskykyisiä talouden epävarmuudelle. Kuten sanottu, selvimmät vaikutukset taloudellisella epävarmuudella on yleensä ollut asuntojen myyntiaikoihin, Hintsa toteaa. Asuntokauppa kotisohvalta käsin – Olemme Huoneistokeskuksessa ottaneet vahvasti käyttöön digitaalisen asuntokaupan (DIAS), jonka avulla kaupankäynti sujuu kaikkien osapuolten kannalta nopeasti ja turvallisesti. DIAS-kaupan avulla kaupanteko hoituu ajasta ja paikasta riippumatta ilman fyysistä kontaktia tai käyntiä pankissa. Eli jatkossa asuntokaupan voi hoitaa vaikka omalta kotisohvalta käsin, Hintsa kertoo. – Tarjoamme lisäksi erilaisia virtuaalija 3D-esittelyitä, jotka mahdollistavat kohteeseen tutustumisen ilman fyysistä käyntiä. Yksityisesittelyitä järjestämme pyynnöstä edelleen, mutta poikkeustilan ajaksi olemme luopuneet kokonaan yleisesittelyistä. Henkilöstömme ja asiakkaidemme turvallisuus on tällä hetkellä meille kaikista tärkein asia. – Seuraamme virallisia ohjeistuksia aktiivisesti, ja olemme valmiita toimenpiteisiin niiden pohjalta viipymättä, Hintsa sanoo. Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat Helmikuussa vanhojen asuntojen* kauppa kävi pirteästi. Koko Suomessa vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin yhteensä 5,4 % enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Helsingissä vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat 8,0 %, Espoossa 20,8 %, Vantaalla 16,5 %, Tampereella 14,8 %, Kuopiossa 17,8 %, Oulussa 15,0 %, Jyväskylässä 16,5 %, Porvoossa 10,0 %, Porissa 19,7 % ja Lahdessa 7,5 %. Vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat helmikuussa Turussa 18,4 %, Joensuussa 17,3 % ja Kouvolassa 19,4 % vuoden takaiseen verrattuna. Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat Suomessa helmikuussa keskimäärin 2,6 % (+76 €) vuoden takaiseen verrattuna. Kaksioiden neliöhinnat nousivat Helsingissä 3,9 % (+201 €), Espoossa 6,8 % (+261 €), Tampereella 2,6 % (+76 €), Turussa 1,4 % (+35 €), Oulussa 3,6 % (+75 €), Kuopiossa 2,0 % (+47 €), Porissa 15,9 % (+223 €) ja Kouvolassa 6,9 % (+81). Neliöhinnat laskivat helmikuussa vuoden takaisesta Vantaalla 0,6 % (-18 €), Jyväskylässä 1,8 % (-38 €) ja Lahdessa 6,5 % (-120 €). Uusia asuntolainoja nostettiin Kotitaloudet nostivat tammikuussa 2020 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä, mikä on 60 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Euromääräisten asuntolainojen kanta oli tammikuun 2020 lopussa 100,3 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 2,6 %. Kotitalouslainoista oli tammikuun lopussa kulutusluottoja 16,7 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki) *Vanhat asunnot sisältävät kaikki vanhat kerrostalo-, rivitaloja omakotitaloasunnot, mutta eivät tontteja, autotalleja tai loma-asuntoja. Luvut perustuvat KVKL:n ylläpitämään Hintaseurantapalveluun, johon suurimmat välitysliikkeet toimittavat kauppatietonsa. Meitä koetellaan ? Olen ollut kuuliaisesti kotikaranteenissa. Poikkeusoloissa olen järjestänyt papereita ja kamppeita. Käteen tulivat lapsuusajan muistoalbumit, joihin olin pyytänyt niin opettajien, koulutovereiden kuin sukulaisten värssyjä kiiltokuvineen. Opettajat olivat siteeranneet isänmaallisia ja uskovaishenkisiä runoja Hilja Haahdesta Impi Helleniin. Runebergin sankarirunojen säkeet olivat myös heidän suosimiaan. Varsinkin ekaluokkalaisten kirjoitusvirheelliset riimit olivat sykähdyttäviä, kuten Pengerkatu 1:ssä asuneen Eine Leinon säe ”Airale. Hauska nukua nurmen alla. toivoo Eine .” Sota-ajan lapsille kuoleminen oli jokapäiväisuutinen. Albumiini olivat ryyppyiltanaan kotonani Agricolankatu 5:ssä ryypänneet isäni työtoverit jotenkin päässeet täyttämään yhden aukeaman kirjoituksillaan: ” Aira, Masan tyttö, kasva aina sellaiseksi, että isäsi voi olla sinusta ylpeä! Ole siveä, raitis ja kunnollinen! Toivovat Sola, Sainio, Lartamo. ” Hyvää tarkoittivat nuo raavaat makkaramaakarit. Suutuin suuresti sottauksesta, mutta nyt tätä lukiessani syvästi liikutuin. Muistelin tässä corona-tilanteessa noita entisiä yhteisiä kovia aikoja myös kaikkine juonikkaine kepposineen ja vilppeineen, joihin ryhdyttiin henkensä pitimiksi. Vaihdettiin, trokattiin, ylipäätään kekseliäästi ”komhoijattiin”. Aika aikaa kutakin. Onneksi koitti rauha ja olot normalisoituivat. Vaikeudet lisäävät yhteisöllisyyttä. Valitsin pakinani kuvitukseksi saksalaisen Mannheimin kaupungin (noin 300.000 as.) pronssipatsaan Blumepeteristä, Sen veisti 1970 Gerd Dehof legendaarisesta Peter Schäferistä (1875 1940), joka oli koulujakäymätön, kretinismiä ja astmaa sairastava, lyhytkokoinen, lievästi vähä-älyinen, tätinsä kukkakaupan tuotteita kadulla omaan liikuttavaan tapaansa kaupannut ”kylähullu”, joka kohosi sittemmin rakastetuksi ”kyläviisaaksi”. ”Hyvät Herrasväet, ostakaa nättejä kukkia, edes vähän!”, oli hänen tunnushuutonsa. Patsaskuvassa Peter tarjoaa hymyssäsuin tulppaaneja. Paljon on hänestä kirjoja kirjoitettu, filmejä tehty ja vitsejä veistetty. Vuotuiset Peterin kukkajuhlat ovat tunnetut: silloin jaetaan 2000 kukkapalkintoa, arpajaiset ovat isot ja papusoppaa on tarjolla 2 000 litraa. Blumepeter on yhteinen maskotti selviytymiskertomuksineen. Yhteisö paikkaa aikanaan osoittamaansa väheksymistä ja rassukkaan kohdistamiaan pakkotoimia katuen; Peterin elämänvaiheisiin kuului Natsi-Saksan ajan eutanasia-asenne poikkeavia kohtaan, nyt halutaan yhteisöllisesti vaikkapa monumentin kautta hyvittää. Mietin, onko meillä vastaavaa tavallisen ja nimenomaan vähäosaiseksi joutuneen, nimeltään tunnetun kansalaisen muistomerkkiä. Tuskin on ainuttakaan presidenttien ja kulttuurikasvojen joukossa; Käpylän urheilukentän laidalle tosin on sijoitettu radalle kompastuneen nimettömän haavoittuneen urheilijan patsas. Mutta Turusta löytyy kahden ympäristönsä arvostaman ja muistaman kansanihmisen graniittipatsaat. Kuvanveistäjä Viljo Nieminen veisti ne 1980 tienoilla: Hämeenkadun kulmauksessa käppäilee korttelinsa ilopilkku,säästäväinen Kissa-Alli lemmikkeineen (Turun Pankki kustansi) ja Korppu-Vihtori reppukauppuri, joka muistetaan erityisesti lasten ystävänä. joten hänen patsaansa sijoitettiin päiväkodin pihan komistukseksi. Tarinat elävät. Aira Heinänen
6 Viikko 14-15/2020 H Veli-Matti Hynninen Maailman esirippu repesi kahtia ? Terveyden ja sairauden rajalla oleva rajavuosi (annus morabilis) 2020 on tavallista häilyvämpi, traagisempi. Ennen kokematon, edeltä aavistamaton monissa merkityksissään. Maailma täyttyi hetkessä ilman, tilan ja hengityksen kaipuusta, sairauden voittamisen, uusien muotojen selviytymisen mahdollisuuksista. Tuntuu kuin maailmamme eteen olisi vedetty maaginen esirippu. Kun Cervantes lähetti Don Quijoten matkaan, hän repäisi tuon esiripun kahtia ja maailma avautui harhailevan ritarin edessä traagisessa ja koomisessa alastomuudessaan. Niinkö nytkin? Kukaan ei tiedä mihin revennyt maailmamme meidät johtaa. Vastahakoisesti olemme luopuneet universaalisuudestamme, vapaudestamme, oikeudestamme päättää itse menemisemme ja tulemisemme. Kansat on pakotettu luopumaan normaalista kanssakäymisestä. Poikkeuskeinoja on kumarrettava, demokratiaa selitettävä. Mikä voisi olla katkerampaa vapauteensa ja oikeuksiinsa tottuneelle ihmiselle? Mutta älkää unohtako: Rajavuodella on myös kokonaan toinen uusia näkymiä avaava puoli. Se voi tuoda meille paljon eettistä ja moraalista parannusta opettaessaan meille luopumisen, antamisen ja rakastamisen välttämättömyyttä. Filosofiassa usein toistettu lause kuuluu: ”Ihminen ei ole valmis muutokseen ennen kuin on pakko.” Tämä lause näyttää nyt käyvän toteen. Mutta voisiko tämän kulkutaudin kirous sittenkin kääntyä vielä parhaaksi mahdolliseksi hyväksi eli siunaukseksi? On kokonaan uuden arvioinnin aika. Makedonian kuningas Demetrioksen sanonta soi korvissanI: ”Mikään ei minusta näytä kurjemmalta kuin ihminen, jota ei koskaan ole kohdannut vastoinkäyminen.” Vai miksi kohtalo näyttää aina etsivän itselleen vahvoja vastustajia? Nyt, kaksi viikkoa ennen pääsiäistä alkava syväpaaston aika valmistaa tietä askeesille, meditaatiolle eli mystiselle tarkastelulle, pidättyvyydelle ja paastolle. Paasto on kieltäytymistä itsekeskeisyyden synnistä, tyhjentymistä turhasta, parannusta ahneudesta. Paasto keskittää tunteet ja voimat olennaisimpaan. Se luo kiintymystä ja sympatiaa, vahvistaa inspiraatiota ja halua rakastaa ehdoitta. Paasto avaa väylät hiljentymiselle, se palauttaa kulttuuriimme traagisuuden tajun ja avaa tilaa myyttisyydelle. Innostava luovuus muokkaa elämän syvimpiä rakenteita, uskoa, kieltä ja sisäistä katsetta eli konteplaatiota. Oman tuskansa ja kärsimyksensä tunnustaminen on matka rakkaudella täyttymiseen. Avuttomuutensa tunnustava löytää jumalallisen avun, sydämen puhtautta on antautua Jumalan rakastettavaksi. Paasto opastaa luontotietoisuuteen, lähtökohtaamme, se on opettajamme luontorakkauteen. Luontosuhde on ratkaisevaa, sillä luonto on kaikkeus. Kirkko varoittaa tämän suhteen rikkomisesta, kevytmielisyydestä ja rikkauden vaaroista. Se valmentaa askeesin, kieltäytymisen kautta avautuvaan hengelliseen vapauteen, joka liittää ihmiset läheisyyteen ja rakkauteen. Veli-Matti Hynninen ? Kirkkoherranvirasto ma, ti ja to klo 9–14 ja ke klo 12–17. p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/ kallio. Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2. Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 toimitetaan ilman kirkossa olevaa seurakuntaa ja striimataan meidän Facebook-sivullemme @ kallionseurakunta. Jumalanpalveluksen linkin löydät myös nettisivuiltamme www.helsinginseurakunnat.fi/kallio. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkko on auki kello 12 alkaen iltaan asti. Striimi lähetetään kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Alppilan kirkosta ja muina sunnuntaina Kallion kirkosta. Pääsiäisajan jumalanpalvelukset verkossa pyhäpäivinä klo 10, paitsi kiirastorstaina 9.4. klo 18. Lisätiedot seurakunnan nettisivuilta. MUUTA KAIKILLE Vaikka monet tapahtumistamme ovat tauolla, keskusteluapua on aina saatavilla. Henkilökuntamme on tavoitettavissa henkilökohtaisista numeroistaan. Sen lisäksi seurakuntamme papin saat kiinni puhelinnumerosta 09 2340 3602. Parhaiten vastaamme arkisin 9-21, mutta voit jättää myös viestin ja soitamme Sinulle. Kirkkoherranvirasto palvelee käytännön asioissa puhelimitse ja sähköpostin välityksellä ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 12– 17 p. 09 2340 3600. Hakaniemenrannan kaava sekä Tunnin Juna Oy:öön liittyminen valtuustoon Helsingin Pantti palvelee Kampissa riskiryhmiä ? Helsingin kaupunginhallitus päätti hyväksyä Hakaniemenrannan kaavaratkaisun valtuuston käsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti myös esittää valtuustolle, että kaupunki lähtisi osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön. Hakaniemenrannan asemakaava ja asemakaavan muutos koskevat alueita Hakaniemenrannassa ja Siltavuorenrannassa, Opetushallituksen korttelia sekä katu-, puistoja vesialueita Sörnäisten, Kallion ja Kruununhaan kaupunginosissa. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kruunusillat-pikaraitiotieyhteyden Kalasatamasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa sekä Hakaniemensillan uuden linjauksen. Lisäksi alueelle on tulossa uutta julkista rantaa ja täydennysrakentamista. Kaavaratkaisun tavoitteena on luoda Hakaniemen ympäristöön uutta laadukasta ja monipuolista julkista tilaa meren äärelle. Tavoitteena on vahvistaa Hakaniemen ominaispiirteitä ja vetovoimaisuutta sekä alueen asemaa osana keskustan kaupunkirakennetta. Mukaan Tunnin Juna Oy:n osakkeenomistajaksi Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki lähtisi osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan hankeyhtiöön, Turun Tunnin Juna Oy:öön. Tämä tarkoittaisi myös, että kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa yhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla. Kaupunginhallituksen esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. ? Helsingin Pantti on perustanut Kampin konttoriinsa yksityisen asiakashuoneen, jonne koronaviruksen riskiryhmään kuuluva voi varata henkilökohtaisen palveluajan. Helsingin Pantin Kampin konttori on juuri käynyt läpi perusteellisen remontin, jossa tiloja ajanmukaistettiin ja muun muassa kaikki pinnat uusittiin. Tuoreet, käytännölliset tilat olivat yksi syy, miksi juuri Kampin konttoriin päätettiin järjestää poikkeusolojen tarpeita vastaava yksityinen asiakaspalvelutila. Pantin nettisivujen kautta toimiva varauspalvelu käynnistyy perjantaina 20.3.2020. VIP-huoneeksi ristittyyn asiakastilaan voi varata ajan myös puhelimitse. – Kun asiakkaalla on sovittu aika ja yksityinen tila asiointiaan varten, tartuntavaara on minimissään. Luonnollisesti olemme panostaneet kaikkeen hygieniaan vielä tavallistakin enemmän ja käsidesi on käytössä jokaisella palvelutiskillä. Sairaana työskentelemiselle meillä on normaalioloissakin nollatoleranssi, kertoo Kampin konttorin johtaja Riku Pyrrö. Kun koronavirus on nujerrettu, VIP-huone jatkaa olemassaoloaan tarjoten yksilöllistä palvelua erityisesti arvolainojen yhteydessä, jollaisia ovat esimerkiksi osakkeet, suuret korulainat ja arvokellot. Pyrrö kertoo, että ilmassa on ollut signaaleja tällaisen tilan tarpeelle. Noin 80 prosenttia panteista on kultakoruja, mutta kokonaisuudessaan pantattavien tuotteiden kirjo on laaja. Pyrrö on diplomigemmologi eli jalokivien erikoisosaaja. Kampin konttorista löytyy myös taiteeseen ja designiin erikoistunutta henkilökuntaa. ”Aikaa varatessa on hyvä varmistaa, että juuri oman tuotteen asiantuntija on paikalla”, Pyrrö muistuttaa. VIP-huoneeseen voi varata ajan nytkin, vaikka ei suoranaisesti riskiryhmään kuuluisikaan. Huoneen pinnat puhdistetaan huolellisesti jokaisen asiakkaan jälkeen. – Me olemme luotottajana riskitön, emmekä ota riskejä muissakaan asiakkaiden turvallisuuteen liittyvissä asioissa, tiivistää Riku Pyrrö. Kallion kävelyfestivaali omatoimiseksi Kallion kävelyfestivaalin kävelyoppaiden avulla voi retkeillä Kalliossa omatoimisesti, kunhan muistaa viranomaismääräykset. ? Valtioneuvoston tekemän päätöksen mukaisesti Kallion kävelyfestivaalin opastetut kuukausikävelyt ovat tauolla ainakin 13.4. saakka koronviruksen ehkäisemisen vuoksi. Viranomaislinjaus rajoittaa kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suositellee välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. – Ulkoilua ei kuitenkaan ole kielletty toistaiseksi, jos noudattaa annettuja turvallisuusohjeita. Omatoimikävelyt ovat näin ollen mahdollisia ja osalle Kallion kävelyfestivaalin kävelyreiteistä pääsee omatoimisesti, kertoo Kallion kävelyfestivaalin kaupunkiopas Juhani Styrman. Kallion kävelyfestivaali on julkaissut verkkosivuilla kfkkv.fi Alppiharjun kaupunginosaa esittelevän kävelyreitin. Kallion kävelyfestivaali omatoimikävelyt -esitesarjassa on ilmestynyt myös kaksi fyysistä kävelyesitettä, joista uusin vie Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikoille Kallion ja SörKoneja Silta yhtiön teollisuusalue. Reitillä on 11 kohdetta. Verta ja hiilihappoa -reitti esittelee puolestaan Hermannin alueen teollisuuden jopa veristä historiaa. Esitteen kolmas reitti, Pillereitä, silkkiä ja hetekoita, suuntautuu Vallilan teollisuusalueelle, josta on tulossa Helsingin uusi yöelämänkeskus. Kierros vie retkelle kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle Vallilaan. Kävelyreitti esittelee teollisuusmiljöiden historiaa ja alueella toimineita yrityksiä ja joistakin niistä on tullut osa suomalaisen teollisuuden menestystarinaa. Opasvihkosissa on kohdekuvausten lisäksi kohdekartat. Printti kävelyoppaita voi tilata verkkokaupasta kallionkulttuuriverkosto.fi/ holvi tai kallion.kavelyt@ gmail.com. Esitteitä voi ostaa myös taideliike Kamiter Arssista, Helsinginktu 6. (Kauppa saattaa sulkea ovensa mahdollisten korona lisärajoitusten vuoksi, mutta on avoinna toistaiseksi). Herkko Kaipainen näisten seudulle. Oppaan keskeisimpänä elokuvana on Kaurismäen kuuluisimman elokuvan Mies vailla menneisyyttä (2002) kuvauskohteet itäisessä kantakaupungissa. Miehen tie -opas esittelee myös kahdeksan muun Kaurismäen elokuvan kuvauspaikkoja, joita on kuvattu Kallion seudulla, alkaen Kaurismäen ensimmäisestä pitkästä näytelmä elokuvasta ”Rikos ja rangaistus” (1983). Oppaassa käydään myös ohjaajan viimeisimmän, vuonna 2016 ensi-iltansa saaneen elokuvan ”Toivon tuolla puolen” kuvauspaikoilla. Toinen opasvihkonen esittelee Sörnäisten teollisuuden historiaa, joka vie kävelyretkille Sörnäisten-, Hermanninja Vallilan teollisuusalueille. Esitteessä on kolme reitti vaihtoehtoa. Leipää ja konepajoja -reitti esittelee Sörnäisten ranta-alueen teollisuuden historiaa. Kuten: Elannon teollisuuskortteli,
7 Viikko 14-15/2020 Helsinki pyrkii välttämään henkilöstönsä lomautukset ? Helsingin kaupunki haluaa välttää henkilöstön lomautukset varautumalla koronaviruksen aiheuttamaan tilanteeseen kaikin käytettävissä olevin keinoin. Henkilöstön tilanne kaupungin sisällä vaihtelee suuresti alasta ja roolista riippuen. Osa kaupungin toiminnoista on suljettu, mutta esimerkiksi sosiaalija terveystoimessa työvoiman tarve on merkittävästi lisääntynyt. Lisäksi pelastustoimessa tulee varmistaa riittävä työvoima poikkeustilanteenkin aikana. Poikkeustilanteen vuoksi suljetuista toiminnoista ryhdytään selvittämään mahdollisuutta siirtää henkilöstöä toisiin tehtäviin yli toimiala-, liikelaitostai virastorajojen työvoimatarpeen mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstöä, jolla on tarvittavaa kokemusta tai osaamista, voidaan siirtää toimialalta toiselle sellaisiin tehtäviin, joissa työvoiman tarve on lisääntynyt. Työvoimatarpeen muutoksiin pyritään reagoimaan myös vuosilomaja poissaolosuunnittelulla. Lomautusten välttämiseksi ja kaupungin toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi myös vuosilomien ajankohtia tarkastellaan. Tehtävissä, joissa työvoiman tarve on vähentynyt, henkilöstöä kannustetaan pitämään pois kertyneitä lomia. Sen sijaan sosiaalija terveystoimessa sekä pelastustoimessa varaudutaan poikkeuslain nojalla vuosilomien siirtämiseen työvoiman riittävyyden varmistamiseksi. Jalkautuvaa nuorisotyötä Jalkautuvalle nuorisotyölle on vallitsevassa tilanteessa aivan erityinen tarve, ja sitä tehdään digitaalisen nuorisotyön ja yksilöllisen tuen lisänä. Helsingin kaupunki on tiivistänyt yhteistyötä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa jalkautuvassa nuorisotyössä. Toiminnassa on lisäksi mukana muun muassa Aseman Lapset ry. Kokonaisuutta koordinoi pääkaupunkiseudun yhteinen Nuorisotyö raiteilla -hanke. Kunnat toimivat tiiviissä yhteistyössä myös poliisin kanssa. Helsingin poliisin ennalta estävä toiminta ja nuorisopalvelut tekevät aktiivisesti yhteistyötä ja ylläpitävät ajantasaista tilannekuvaa nuorten liikkumisesta ja kokoontumisesta kaupungissa. Multialta Malagaan: Matkusta Karhumäen veljesten lentokoneessa etelän aurinkoon ? Koronavirus on lamauttanut lentoliikenteen, mutta suomen ilmailumuseon verkkoaineistojen avulla pääsee virtuaaliselle lentomatkalle eksoottisiin lomakohteisiin. Museo on digitoinut ja tuonut kaikkien ulottuville finna-verkkopalveluun laajan kattauksen kotimaiseen ansiolentoja liikenneilmailuun keskittyvää historiaa: veljekset Karhumäen ja kar-airin valokuvaperintöä. Vapaaseen ei-kaupalliseen käyttöön soveltuva aineisto käsittää ajanjakson Niilo, Uuno ja Valto karhumäen ensimmäisistä lentokoneprojekteista 1920-luvun Keljossa aina 1950-luvulla käynnistettyyn lentoliikenteen harjoittamiseen ja lopulta kar-airin ja olympia lentomatkatoimiston toteuttamiin tilausmatkoihin maailman ympäri. Tarjolla on värikästä lentomatkailun historiaa ajalta ennen kalevi keihäsen spearairia. Nyt Finnaan julkaistavat noin 600 kuvaa ovat edustava otanta Suomen Ilmailumuseon hallussa olevasta Kar-Air Oy:n kokoelmasta. Materiaalin ajallinen painopiste on toisen maailmansodan jälkeisessä ajassa, jolloin Suomi nousi vähitellen siivilleen ja avautui ulospäin. Kar-Airin ja Veljekset Karhumäki Oy:n omien kokoelmien lisäksi verkkoaineistoa on täydennetty lukuisten henkilökokoelmien aineistoilla. Verkossa pääseekin tarkastelemaan ilmailua paitsi lentoliikenteen ammattilaisten ja heidän matkustajiensa, myös lentokonevalmistuksen ja -huollon näkökulmasta. Finna-verkkopalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot yhteen käyttöliittymään. Helpoiten nyt julkistettavaan aineistoon pääsee käsiksi museon omalta verkkopalvelun sivulta, josta yhtiöiden materiaalia voi etsiä hakusanalla: https://ilmailumuseo.finna.fi [1] (suora linkki Veljekset Karhumäki Oy:n ja Kar-Air Oy:n aineistoon https://tinyurl.com/ttrovhy). Materiaalin skannauksesta ovat vastanneet museon vapaaehtoinen Jouko Helin ja kokoelmissa työskennelleet harjoittelijat. Tietojen täydentämisessä ovat auttaneet yhtiön perintöä vaalivat Kar-Air -killan jäsenet. Digitoitu aineisto on käytettävissä vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön. Julkaistaessa edellytetään lähteen asianmukaista mainitsemista. Museo ottaa mielellään vastaan lisätietoa kuvien sisällöistä ja muistikuvia yhtiöihin liittyvästä historiasta. Uranuurtajien matka Keljosta maailmalle Keskisuomalaisia veljeksiä, Multialla syntyneitä Niilo (1902 1978), Valto (1905 1985) ja Uuno Karhumäkeä (1914 1991) voidaan hyvällä syyllä pitää todellisina suomalaisen ilmailun pioneereina. He rakensivat lentokoneita ja aloittivat yleisölennätykset, lentokoulutuksen ja ilmavalokuvauksen 1920-luvun lopulla Jyväskylän Keljosta käsin. Yhtenä tehtäväalueena olivat lentokoneiden huoltoja peruskorjaustyöt, jotka laajenivat edelleen Puolustusvoimat tuettua uuden lentokonekorjaamon perustamista Kuorevedelle. Jo ennen talvisotaa syntyi toiminimi _Veljekset Karhumäki Oy. Toisen maailmansodan jälkeen lentokoneteollisuuden synkät tulevaisuudennäkymät pakottivat yrityksen pohtimaan liiketoimintaansa uudelleen. Kesällä 1950 yhtiö avasi koeluontoisesti ensimmäiset kotimaan lentolinjansa de Havilland Dragon Rapide-kalustolla. Elettiin aikaa, jolloin kotimainen seuramatkailu yleistyi. Reittilentoliikenteen oltua käytännössä kilpailijan Aero Oy:n käsissä yhtiö keskittyikin tilauslentoliikenteeseen. Nimen _Karhumäki Airways_ saanut lento-osasto sai suorituskykyisempää kalustoa Lockheed Lodestar-koneista, joilla liikenne ulottui pian aina Afrikkaan saakka. Ruotsista tilatut tilavammat DC-3 -koneet korvasivat Lodestarit 1950-luvun puolivälissä. Lentoliikennetoiminnan laajennuttua entisestään lento-osasto erotettiin omaksi osakeyhtiökseen. Vuonna 1957 syntyi Kar-Air Oy, joka tilasi Yhdysvalloista ensimmäisen Convair CV440 Metropolitan -matkustajakoneensa. Uuden yhtiön toiminta osoittautui tappiolliseksi, mistä syystä Kar-Air sopi Aero Oy:n kanssa yhteistoiminnasta molempien etujen maksimoimiseksi. Kar-Airin käyttöön hankittiin mannertenvälisille tilauslennoille soveltuneita nelimoottorisia DC-6B -koneita, joilla yhtiö lensi lukuisia maailmanympäryslentoja ja mm. ensimmäisenä suomalaisena toimijana Atlantin yli. Vuonna 1963 Aero Oy osti pahasti velkaantuneen Veljekset Karhumäki Oy:n koko osakekannan, ja Kar-Airista tuli Aeron tilauslentoihin erikoistunut tytäryhtiö. Karair-nimellä myöhempinä vuosina tunnettu toimija lensi itsenäisenä tytäryhtiönä 1990-luvulle saakka. Unohtaa ei sovi myöskään lentotyötä. Kar-Airin ja Geologisen tutkimuskeskuksen 1950-luvulta lähtien yhteistyössä suorittamista malminetsintälennoista on tulossa materiaalia Finnaan lähitulevaisuudessa, uudemman lentoliikenteeseen keskittyvän aineiston lisäksi. Poista hiekoitushiekka kosteana Pihan kastelu ennen harjausta vähentää pölyn leviämistä hengitysilmaan. Kuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää Näin vähennät altistumistasi katupölylle • Kastele piha ennen kuin harjaat hiekan pois. • Vältä erityisesti raskasta liikuntaa vilkkaiden katujen varsilla. • Jos kuulut riskiryhmään, vältä ulkoilua, kun ilmanlaatu on huono. Riskiryhmään kuuluvat astmaatikot, pienet lapset, iäkkäät sekä sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. • Hanki asuntoon tehokkaat tuloilmasuodattimet ja pide ne kunnossa. Vaihda suodattimet keväisin ja syksyisin. • Pidä ikkunat kiinni kotona ja autossa. • Kuivata pyykit sisällä. ? Katujen ja pihojen kevätpuhdistus on käynnissä. HSY muistuttaa, että pihat ja jalkakäytävät pitää harjata kosteana, jotta pölyä pääsisi leviämään mahdollisimman vähän hengitysilmaan. Hiekkaa tai sepeliä ei toivota laitettavan kiinteistön sekajäteastiaan. Pihan kastelu ennen lakaisemista vähentää pölyämistä Katupölykausi on meneillään ja Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmanlaadun mittausten mukaan hiukkaspitoisuudet ovat ajoittain korkeita. Kaupungit ovat aloittaneet katujen kevätpuhdistuksen, ja aurinkoinen sää saattaa houkutella myös kaupunkilaisia omien pihojen siivoukseen. Ilmanlaatu paranee, kun kadut saadaan siivottua. – On tärkeää kastella pihat ja jalkakäytävät ennen kuin harjaa hiekat pois. Näin pystyy vähentämään pölyn leviämistä hengitysilmaan. Lopuksi pinnat voi vielä ruiskuttaa puhtaaksi vedellä. Lehtipuhaltimien käyttö hiekan poistoon on kielletty pääkaupunkiseudulla juuri sen vuoksi, että se nostattaa tehokkaasti pölyä ilmaan, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Nelli Kaski. Asukkaat voivat nopeuttaa kaupunkien tekemää katujen puhdistusta siirtämällä autonsa ajoissa pois puhdistuksien tieltä. Kesärenkaiden vaihtoa kannattaa jo myös harkita. Erityisesti nastarenkaat rouhivat katua ja nostavat pölyä ilmaan. Omaa altistusta katupölylle voi vähentää myös esimerkiksi siten, että välttää ulkoilua pahimmin pölyävillä alueilla ja vilkkaiden katujen varsilla. Katupöly voi aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa ja yskää, myös terveille aikuisille. Erityisen haitallista katupöly on riskiryhmille. Sekajäteastiaa ei pidä täyttää hiekoitushiekalla Hiekka ja sepeli tekevät jäteastiasta erittäin painavan käsivoimin siirrettäväksi. Liian painava jäteastia aiheuttaa työturvallisuusriskin jäteauton kuljettajalle. Myöskään jätteen hyödyntämisen näkökulmasta sekajäte ei ole oikea osoite hiekoitushiekalle. – Sekajäteastiasta hiekka ja sepeli päätyvät jätevoimalaan, missä ne palamattomina aineina eivät hyödytä voimalan sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, HSY:n käyttöpäällikkö Juho Nuutinen sanoo. Hiekan ja sepelin voi kerätä mahdollisuuksien mukaan talteen ja käyttää uudelleen omalla pihalla. Hiekoitushiekkaa voi viedä myös HSY:n Sortti-asemille maksua vastaan. Asemien aukioloajat kannattaa tarkistaa verkkosivuilta www. hsy.fi/sorttiasemat. Suuret määrät tulee toimittaa siirtolavalla Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen tai muuhun käsittelyyn. Siirtolavoja tarjoavat useat yksityiset yritykset. Kaupunkipyöräkausi avataan etuajassa ? Kaupunkipyöräkausi käynnistyy Helsingissä ja Espoossa tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Koko kauden osto avataan kaupunkipyöräsivustolla 19.3. ja pyöriä pääsee käyttämään 23.3. alkaen. Kaikki asemat eivät kuitenkaan ole vielä tuolloin käytössä. Pyöräasemien asennustilannetta ja pyörien saatavuutta voi seurata kaupunkipyöräsivuston asemakartalla https://kaupunkipyorat.hsl.fi/fi/helsinki/stations ja Reittioppaassa. Tämän kauden uutena ominaisuutena helpotetaan vikailmoituksen tekemistä kaupunkipyöräsivustolla. Koronavirustilanteen kärjistyessä Helsingin kaupunki, HKL ja Espoon kaupunki päättivät aikaistaa kaupunkipyöräpalvelun käyttöönottoa. Kaupungit pyrkivät hidastamaan koronaviruksen leviämistä. Tässä kaupunkipyöräkauden aikaistaminen todettiin yhdeksi mahdolliseksi toimenpiteeksi. Kaudella 2020 käytössä on 242 pyöräasemaa Helsingissä ja 109 Espoossa. Yhteensä asemia on 351 ja pyöriä noin 3 500. Kaupunkipyöräkauden aikana asemien sijainnit ja pyörien saatavuus näytetään HSL:n Reittioppaassa, jossa voi tehdä myös reittihakuja kaupunkipyörillä. Asemien sijainteja voi tarkastella myös tältä kartalta. Muutamien asemien paikkoja on muutettu työmaasta tai muusta syystä johtuen. Tältä kartalta voi katsoa muuttuneiden asemien sijainteja (punaisella merkityt muutokset näkyvät karttaa suurentamalla). Vantaan kaupunkipyöräpalvelu käynnistyy suunnitellussa aikataulussa 1. huhtikuuta. Palvelu ei ole yhteensopiva Helsingin ja Espoon palvelun kanssa. Jos haluaa käyttää molempia palveluita, kumpaankin on ostettava erikseen käyttöoikeutta. Yhteensä pyöräasemia on Vantaalla 100 ja pyöriä 1 000. Kauden aikana saadaan käyttöön muutama asema lisää. Vantaan palveluun voi tutustua tarkemmin täällä: https://kaupunkipyorat.hsl.fi/fi/vantaa. Vikailmoituksen teko on entistä helpomaa Hinnat molemmissa järjestelmissä ovat samat: koko kausi maksaa 30 euroa, päivä 5 ja viikko 10 euroa. Kukin tuote sisältää rajattoman määrän korkeintaan 30 minuutin mittaisia matkoja ja lisämaksusta voi polkea pidempiäkin matkoja. Koko kauden tuote on voimassa lokakuun loppuun asti. Vanhat asiakkaat saavat uusittua koko kauden käyttöoikeuden muutamalla klikkauksella. Heidän kannattaa kirjautua omalle kaupunkipyöräsivulleen ja käydä tarkistamassa, että maksukortin tiedot ovat kunnossa. Palvelun parantamiseksi vikailmoitusten tekemistä pyritään helpottamaan. Vikailmoituksen voi jatkossa tehdä omalla kaupunkipyöräsivulla matkahistorian yhteydessä, jolloin aseman ja pyörän tiedot tulevat ilmoitukseen automaattisesti. Omalle kaupunkipyöräsivulle pääsee kirjautumaan HSL-tunnuksella. Vikailmoituksen voi tehdä kaupunkipyöräsivustolla myös ilman kirjautumista, jolloin asiakkaan tulee itse syöttää aseman nimi tai pyörän numero.
8 Viikko 14-15/2020 Kaavaratkaisu tuo Hakaniemen ympäristöön monipuolista julkista tilaa meren äärelle ? Hakaniemenrannan asemakaava ja asemakaavan muutos koskee alueita Hakaniemenrannassa sekä Siltavuorenrannassa, Opetushallituksen korttelia sekä katu-, puistoja vesialueita Sörnäisten, Kallion ja Kruununhaan kaupunginosissa Siltavuorensalmen ympäristössä. Kaavaratkaisu mahdollistaa Kruunusillat -pikaraitiotieyhteyden Kalasataman Nihdin suunnasta Hakaniemen kautta kohti keskustaa, Hakaniemensillan uuden linjauksen, uutta julkista rantaa sekä alueen kaupunkirakenteen tiivistämisen täydennysrakentamalla. Kaavaratkaisun tavoitteena on luoda Hakaniemen ympäristöön uutta laadukasta ja monipuolista julkista tilaa meren äärelle. Tavoitteena on vahvistaa Hakaniemen ominaispiirteitä ja vetovoimaisuutta sekä alueen asemaa osana keskustan kaupunkirakennetta. Alueelle on suunniteltu uusi raitiotieyhteys Hakaniemenrantaan, Hakaniemensillan uusi linjaus, uutta julkista rantaa sekä kolme uutta asuinkerrostalojen korttelia. Uutta asuntokerrosalaa on 57 550 k-m² ja liikeja toimitilakerrosalaa on 6 300 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 1 250. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, jonka mukaan Hakaniemen alueen kävelyn ja pyöräilyn yhteydet sekä joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat. Autoliikenteen ajoreitteihin tulee muutoksia, kun Hakaniemen sillan ramppijärjestelyt poistetaan ja uusi silta kytkeytyy katuverkkoon tasoristeyksin Siltavuorensalmen molemmin puolin. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että alueen liikenteelliset yhteydet paranevat kaikilla kulkumuodoilla ja ympäristön virkistysmahdollisuudet paranevat. Alueen kaupunkikuva muuttuu rakennetummaksi ja palvelutaso paranee täydennysrakentamisen myötä. Toteuttaminen vahvistaa Hakaniemen aluetta osana keskusta-aluetta. Jatkosuunnittelussa Siltavuorensalmen alueesta mukaan lukien Hakaniemenranta järjestetään monialainen suunnittelukilpailu, jossa osallistuvilta joukkueilta vaaditaan arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja kaupunkimuotoilun osaamista. Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Suunnittelualue on vanhaa täyttömaata ja maisema on rakennettua. Ympäristön rakennuskannan vanhimmat osat ovat 1900-luvun alusta, nykyisen muotonsa alueen korttelirakenne on saanut 1900-luvun puolivälin jälkeen ja uusimmat osat alueen rakennuksista ovat 1960–70 -luvuilta, jonka jälkeen alueella on tapahtunut hyvin vähän muutoksia. Hakaniemen silta rakennettiin vuonna 1961 palvelemaan idästä saapuvaa autoliikennettä. Hakaniementori on itäisen kantakaupungin liikenteellinen solmupiste ja toiminnallinen keskus. Suunnittelualueen itäisen osan kaupunkikuvaa hallitsee Sörnäisten rantatien liikenneväylä, joka halkaisee kaupunkirakenteen ja erottaa Merihaan muusta Kallion ja Sörnäisten kaupunkirakenteesta. Alueella on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1922–2007, joissa alue on merkitty pääasiassa katuja puistoalueeksi. Lisäksi alueella on asemakaavoittamatonta aluetta. Helsingin kaupunki omistaa alueet, lukuun ottamatta YH–korttelialuetta, joka on yksityisomistuksessa. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 1. kaupunginosan (Kruununhaka) venesatamaa ja vesialuetta, 10. kaupunginosan (Sörnäinen, Vilhonvuori) puisto-, vesija katualueita, 11. kaupunginosan (Kallio, Siltasaari) vesija katualueita koskevan asemakaavan sekä 1. kaupunginosan (Kruununhaka) puisto-, vesija katualueita, 10. kaupunginosan (Sörnäinen, Vilhonvuori) venesatamaa ja katualuetta, 11. kaupunginosan (Kallio, Siltasaari) korttelia 206 sekä vesija katualueita (muodostuvat uudet korttelit 10397, 11207 ja 11209) koskevan asemakaavan muutoksen 9.4.2019 päivätyn ja 10.12.2019 muutetun piirustuksen. Kysymys on yhteensä 62–67 miljoonan euron investoinnista. Ranta-alueiden toteuttamisessa ja suunnittelualueen tasaussuunnittelussa on otettu huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun vaikutukset. Lisäksi tulevaisuudessa joudutaan varautumaan merija hulevesitulviin suunnittelualuetta laajemmalla alueella. Varautumiskeinoina on esitetty tulvaja hulevesijärjestelmät ja -pumppaamot sekä muutoksia nykyisen Merihaan alueella. Näiden kustannukset ovat yhteensä noin 16 miljoonaa euroa. Tulviin varautumisen järjestelyt jakautuvat pitkälle aikavälille eivätkä kaikki investoinnit ole välttämättömiä alueen rakentamiskäyttöönoton yhteydessä. Tulviin varautumisen vaikutus Siltavuorensalmen alueella on noin 250 €/k-m². Kustannuksissa ei ole otettu huomioon Kruunusillat raitiotien kustannuksia eikä Hakaniemensillan uusimisen kustannuksia, joista on käynnissä erilliset suunnitteluja toteutushankkeet. Alueelle on aiemmin laadittu asemakaava hotellitonttia sekä tontin itäpuolella sijaitsevaa aukiota ja näihin liittyviä julkisia ranta-alueita varten. Hakaniemen hotellin asemakaavan toteuttamisen kustannuksiksi on arvioitu aiemmin 19 miljoonaa euroa, eikä sitä ole sisällytetty Hakaniemenrannan asemakaavan kustannuksiin. Asemakaava mahdollistaa venesataman toteuttamisen Pohjoisrannan pohjoispäähän. Tämän toteuttaminen ei ole muun maankäytön toteuttamisen edellytyksenä. Alustavasti venesataman esija rantarakentamisen kustannuksiksi on arvioitu n. 20 miljoonaa euroa. Tätä ei ole sisällytetty edellä esitettyyn kustannusarvioon. Tarkempi kustannusarvio tulee laatia, mikäli alueen jatkosuunnittelua edistetään. Arvo ja tonttitulot Asemakaava ja asemakaavamuutos nostavat alueen nykyisten tonttien arvoa. Kaupungille kohdistuu tuloja rakennusoikeuden myynnistä ja vuokraamisesta. Rakennusoikeuden arvoksi AM-ohjelman mukaisella hallintaja rahoitusmuotojakaumalla on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa. Kaupunki etsii keinoja tilanteen parantamiseksi ? Monien helsinkiläisten yritysten ja muiden organisaatioiden taloustilanne on koronaviruskriisin takia kriittinen. Kaupunki etsii aktiivisesti keinoja tilanteen parantamiseksi. Ensivaiheessa kaupunki on tänään tehnyt toimia, joilla voidaan estää yritysten ja muiden toimijoiden ajautuminen välittömään kassakriisiin. Seuraavan vaiheen päätöksiä varten keskusteluun kutsutaan mukaan muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Helsingin seudun kauppakamarin edustajat. Tänään ensivaiheen päätöksinä linjattiin, että kaupungin vuokralle antamien liikehuoneistojen ja muiden liiketilojen vuokrien maksu voidaan tarvittaessa keskeyttää enintään kolmen kuukauden ajaksi. Erääntyneet vuokrat maksetaan kunkin yritysvuokralaisen kanssa erikseen sovittavan 12 kuukauden maksuaikataulun mukaisesti ilman viivästysseuraamuksia. Myös Helsingin kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä suositetaan noudattamaan tätä linjausta oman taloudellisen liikkumavaransa puitteissa. Lisäksi kaupunki ei peri vuokraa tiloissaan toimivilta vuokralaisilta siltä ajalta, jolloin toimialan omat tilat ovat suljettuja. Tämä koskee niitä vuokralaisia, jotka toimivat nyt suljettuna olevissa toimipisteissä. Yrityksille tukea Lisäksi kaupunki on käynnistänyt käytännönläheisiä, yritysten neuvontaan ja tukeen liittyviä toimenpiteitä. Tavoitteena on jatkuvasti parantaa tilannekuvaa ja löytää konkreettisia välittömän auttamisen keinoja ahdingossa oleville yrittäjille. Kaupunki on koostanut päivittyvän listauksen yrittäjille suunnatuista tukipalveluista NewCo Helsingin verkkosivuille ja korona-tukipalveluihin liittyvä asiakasviestintä yrittäjille on ollut aktiivisesti käynnissä viime viikosta lähtien. Lisäksi NewCo Helsinki osana kaupungin toimintaa tarjoaa yrittäjille kriisineuvontapalvelua yhdessä kumppaniensa kanssa. Alueellinen kriisityöryhmä startupien osalta on käynnistymässä yhteistyössä startup-kampus Maria 01:n, Helsinki Business Hubin ja Business Finlandin kanssa. Kaupungin järjestöavustukset Helsingin kaupungin järjestöille vuodelle 2020 myöntämiä avustuksia ei tässä tilanteessa peritä takaisin, mikäli avustuksen käyttämättä jääminen kokonaan tai osittain johtuu koronavirustilanteesta. Järjestöt voivat tässä erityistilanteessa halutessaan muokata ja sopeuttaa toimintaansa niin, että kohderyhmien tukeminen avustusrahoituksella on muilla tavoilla mahdollista. Avustuksen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa, mutta sen tulee täyttää muutoksen jälkeenkin avustuksen myöntäjän vahvistamat avustusten jakoperusteet. Avustuksen käyttötarkoituksen muutokseen ei tarvitse hakea erikseen lupaa. Kaupungin asiakaslaskutus Kaupungin eri palveluja koskevassa asiakaslaskutuksessa taloushallintopalvelu voi yli 100 euron saatavien kohdalla toistaiseksi antaa asiakkaan pyynnöstä 60 päivää maksuaikaa tavanomaisen 30 päivän sijaan. Helsinki-avun johtoon Tiina Hörkkö Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntien sekä järjestöjen uusi ikäihmisille kohdennettu Helsinki-apu -palvelu saa johtajakseen Tiina Hörkön. Hörkkö siirtyi tehtävään läntisen nuorisotyön aluepäällikön tehtävästä poikkeustilan ajaksi maanantaista 23. maaliskuuta alkaen. Kuhala ratkoo sexibisnesmurhaa H Kirja-arvostelu ? Kirjailija Markku Ropposen jännitysromaanien päähenkilö yksityisetsivä Otto Kuhala on tullut Hippu-koirineen lukijoille tutuksi jo 2000-luvun alusta lähtien lähes jokavuotisten laadukkaiden Kuhala-dekkarien kautta. Ropposen sarkastisen oivaltava tapahtumien ja ihmisten kuvaus viehättää lukijaa kirja kirjalta. Näin myös uusin Kuhala, ” Kuhala ja salaiset seuralaiset ” (Tammi 2020, 366 s.). Ropponen kuvaa oivaltavan tarkasti kotikaupunkiaan Jyväskylää, jossa tällä kertaa ammutaan keskellä päivää keskellä kaupunkia kunnollinen lenkkeilevä mies. Vai oliko mies niin kunnollinen kuin puhtoinen julkisuuskuva antoi kaupunkilaisten ymmärtää ? Eläviä juntteja Ropponen punoo eläkeläisen Kuhalan jyväskyläläisen kotipiirin ympärille merkillisten ihmisten verkoston. Vaimon huumeita käyttävä poika aiheuttaa omat sotkunsa. Kuhalan aiemmista rikosten ratkaisuista suivaantunut linnan kundi on vapautunut ja uhkaa ja yrittää tappaa Kuhalan. Kuvaus Kuhalan ja hänen kaverinsa tappamisyrityksestä syrjäisellä hylätyllä koululla on aivan keskeinen, pelastumisen kuvaus on hivenen epäuskottava. Ei oltaisi Jyväskylässä jollei paikkakunnan mäkihypyn omaa poikaa Matti Nykästäkin saataisi välillisesti mukaan kuvioihin, hyppyrimäen kautta. Ropponen kuljettaa Kuhalaa kauas Jyväskylästä pohjoiseen, maaseudulle, jossa kyläpahasen surkastunutta keskustaa,sen baaria, terrorisoi raavaiden suomalaisten miesten joukko. Ropponen kuvaa erinomaisen osuvasti tämän kaikkialla tavattavan suomalaisen keski-ikäisen miehen, juntin, jolla vähäinenkin aivojen ajattelutoiminta on ajat sitten siirtynyt päästä pohkeeseen. Valitettavan osuva kuvaus tämän päivän kirkonkylän baarien miehistä uhoineen, voimalla pullisteluineen. Sexileluja Vaikka Kuhala kiertelee rosvoja paossa ympäri Keski-Suomea törmäten mitä merkillisimpiin hahmoihin metsän siimeksessä itse ampumistapauksen ratkaisu, murhaaja, löytyy läheltä, vaikka mökkeileekin kaempana Jyväskylästä. Kuhala joutuu perehtymään hänelle outoon asiaan ,sexilelubisnekseen. Lelujen, sexirobottien, ostajissa on paikkakunnan merkkihenkilöitä, jotka pelkäävät oudon harrastuksensa paljastumista. Olisiko siinä syy murhaan ? Jyväskylän poliisilaitos, Kuhalan vanha tuttu, ei tässäkään kirjassa loista älyllään ja oivalluksillaan. Kuhalan entinen naisystävä, poliisipomo, antaa etsivä Kuhalalle edes vähän siimaa tutkia omin päin asioita. Pomon alainen,nuori miespoliisi, on kirjojen prototyyppi, virkaintoinen tyhmyri. Markku Ropposen uusin Kuhala on sujuvan luettava dekkari, tiivistäminen olisi lukukokemusta parantanut. Pekka Hurme Psyykkisen tuen sisältöjä lisätty Koronabottiin ? Tavallisen arjen mullistanut koronavirus herättää monissa ahdistusta ja epävarmuutta. Tätä huolta osaltaan lievittämään on Terveyskylän Koronabottiin lisätty psyykkisen tuen osuus. Koronabotti on tarkoitettu kansalaisille ja sitä voi käyttää eri puolilta Suomea. Palvelua päivitetään muuttuvien viranomaisohjeiden mukaan säännöllisesti. HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian asiantuntijoiden suunnittelemat psyykkisen tuen sisällöt tulevat Koronabotissa tartunnan todennäköisyyttä käsittelevien kysymysten jälkeen. Harjoitukset tukevat psyykkistä selviytymistä epävarmuudessa ja eristyksissä. Kantava ajatus on, että vaikeissa tilanteissa selviytymisen taitoja on mahdollista harjaannuttaa. Koronabotti opastaa arjen sujumista tukeviin harjoituksiin, huolitunteiden kohtaamiseen sekä kehon ja mielen voimavarojen säilyttämiseen. – Liiallinen varautuminen tilanteisiin muuttuu helposti vatvomiseksi ja murehtimiseksi, joita on vaikea lopettaa. Asioiden vatvominen tuntuu helpottavan hetkeksi, mutta huoliajatuksia jatkuvasti läpikäymällä huolestuneisuus tosiasiassa pahenee. Koko elimistökin kuormittuu jatkuvan valmiustilan vuoksi. Nyt olisi hyvä vähentää kuormitusta rauhoittumalla ja keskittymällä oleelliseen. Myös eristyksissä olevat tarvitsevat nyt erityistä tukea meiltä kaikilta ”, toteaa linjajohtaja Jan-Henry Stenberg (HUS IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linja). Koronabotti noudattaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiolääkäreiden, HUS psykiatrian toimialan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä muiden viranomaisten päivittämiä ohjeita. Säännöllisissä päivityksissä huomioidaan myös käyttäjäpalautteet. Mistä on kyse? Koronabotti julkaistiin13.3.2020 Terveyskylä. fipalvelussa ja se on linkitetty yliopistosairaanhoitopiirien sivuille, Infektiotaloon sekä Päivystystalo. fi-palveluun. Koronabotti on saanut kahdessa päivässä jo yli 28 000 käyttäjää ja siinä on lähetetty kysymys-vastaus viestejä lähes 600 000. Terveydenhuollon toimijat voivat linkittää Koronabotin omille sivuilleen. Koronabotti on pilottivaiheessa ja sitä kehitetään muuttuvan tilanteen mukaan. Palvelun tuottaa HUS.
9 Viikko 14-15/2020 Kaupungin tilikauden tulos oli 377 miljoonaa euroa ja toteutui talousarviota parempana ? Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan kaupungin tilinpäätöksen 2019. Tilinpäätös käsitellään kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Kaupunginhallitus hyväksyi myös kaupungin ensimmäisen tietotilinpäätöksen ja myönsi Tanssin talon -hankkeelle puitesopimuksessa sovittua rahoitusta. Kaupungin tilikauden tulos oli 377 miljoonaa euroa ja toteutui talousarviota parempana. Kaupungin talous on vahvalla pohjalla. Investointimenot kasvoivat edellisestä vuodesta 150 miljoonalla eurolla ja olivat 780 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto käsittelee tilinpäätöksen kevätkauden viimeisessä kokouksessaan kesäkuussa. Helsingin tietotilinpäätös Kaupunginhallitus hyväksyi myös kaupungin ensimmäisen tietotilinpäätöksen, jossa tarkastellaan, miten tietosuoja ja tietoturva ovat toteutuneet kaupungin toiminnassa aikavälillä 25.5.2018–31.12.2019. Tietotilinpäätöksen mukaan kaupungin tietosuojatyölle on rakennettu vankka perusta ja Helsingillä on toimivat prosessit muun muassa tietoturvaloukkauksista ilmoittamiseksi sekä rekisteröidyn oikeuksiin liittyvien pyyntöjen, kuten omien henkilötietojen tarkastuspyyntöjen ja oikaisuvaatimusten toteuttamiseksi. Myös sopimuksiin on tehty oma tietosuojaja salassapitoliite. Tietosuojan vaikutustenarviointeja varten on laadittu omat työkalut. Henkilöstö on kattavasti koulutettu tietosuoja-asioihin. Lisäksi kaupungilla on tietosuojan intranetsivut sekä Tietosuojakäsikirja, joista löytyy selkeä ohjeistus tietosuojakysymyksiin. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi on havaittu tietosuoja-asioiden tehokkaammasta jalkauttamisesta ja tietosuojatyön resursoinnista huolehtiminen. Tanssin talo -hanke etenee Kaupunginhallitus hyväksyi lähes 7 miljoonan euron suuruisen vastikkeettoman sijoituksen Kiinteistö Oy Kaapelitalon käyttöön Tanssin talo -hankkeen rahastoon. Tanssin talo -hanke on merkittävä osa vuonna 2010 perustetun Tanssin talo ry:n tavoitetta edistää tanssitaiteelle ja -kulttuurille soveltuvan toimintaja tilakokonaisuuden syntymistä Helsinkiin Kaapelitehtaalle. Hankkeessa on mukana useita rahoittajia, ja Jane ja Aatos Erkon säätiön avustuksen ehtona on muun muassa se, että Helsingin kaupunki ja valtio osallistuvat hankkeeseen sovitulla panostuksella. Hankkeen edetessä kaupungin on tarpeen jatkaa puitesopimuksessa sovittua ja lisärahoituksella täydennettyä rahoitusta Kiinteistö Oy Kaapelitalolle. Kaupungin kulttuuritarjonta ? Hallituksen linjausten mukaisesti kaikki Helsingin kaupungin kulttuurikeskukset ovat olleet suljettuina 18. maaliskuuta alkaen, mikä myös tarkoittaa, että suurin osa kulttuuripalvelujen kevään tapahtumista on jo peruttu. Kaupunki etsii nyt uusia tapoja tuottaa palveluja. Kulttuurinkin uudenlaiset palvelut tulevat tarjoamaan alati laajenevan kattauksen kuultavaa, nähtävää, koettavaa ja tekemistä, joista voi nauttia kotoa käsin. Kyse on lähinnä digitaalisista striimauksista ja tallenteista sekä muista vinkeistä, miten viihtyä kotona. Eläkeläisyhdistyksen 60-vuotisjuhla Kinaporin juhlasalissa Reippaan nuorekas ja historiaa korostava tilaisuus Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Olli Salin avasi tilaisuuden sonnistautuneena asiankuuluvasti Hämeentien suuren peruskorjauksen mukaisesti. Työläislaulajat johtajansa Reino Bäckströmin johdolla esiintyi. Yleisö ja kuoro yhteisesityksenä Eläkeläisten juhlamarssi ? Kallion-Vallilan eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlaan Kinaporin juhlasalissa 12.3. osallistui kaikkiaan yli 120 juhlavierasta. Juhlasalin täytti omien jäsentemme lisäksi useiden muiden helsinkiläisten osastojen jäseniä ja muita ystäviämme. Kutsuvieraina paikalla olivat Sosiaalija terveysministeriön valtiosihteeri Saila Ruuth (Sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen oli estynyt Hallituksen korona-virus tietoiskun aikana) ja Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Myös Kinaporin seniorikeskuksen johtaja Sari Hedman oli kutsuttuna paikalla. Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa oli estynyt tulemaan paikalle sairastumisen vuoksi. Toiminnanjohtaja Koskimies mainitsi puheessaan eläkeläisköyhyyden torjuminen, asumisen suuret kustannukset ja mm. sopeutumisen digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin ja muutoksiin. Koskimies vertasi osuvasti digitalisaation tulon merkitsevän ikääntyneille osittain samanlaisia haasteita kuin Aleksis Kivi on kuvannut osuvasti Seitsemän veljeksen kamppaillessa lukutaidon kanssa. Lisäksi Koskimies mainitsi Eläkeläiset ry:n olevan yhteistyön, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden järjestö Työläislaulajat -kuoro esiintyi juhlassa kahdesti esittäen tunnettuja ja osittain vähemmänkin kuultuja Reino Bäckströmin sovittamia kappaleita kuten mm. ”Ystävyyden tuuli”, ”Vanhoja poikia viiksekkäitä”, ”Nitrokerhon jenkka” ja ”Näin yöllä unta kauniimpaa”. Kallion-Vallilan eläkeläiset ry:n Hapset – lausuntaryhmä esitti Erkki Haapalaisen ohjaaman ja juontaman historiallisen katsauksen yhdistyksen perustamisesta ja sen merkkihenkilöistä. Historiaosuuden aluksi yhdistyksen puheenjohtaja Olli Salin esitti yhdistyksen jäsenen Tauno Tuomivaaran Kallion maisemiin ja tunnelmiin johdattelevan runon ”Kaupunki avoimin aistein.” Historiaosuuden alkuperäisen koonnin ja alustavan käsikirjoituksen oli tehnyt Pirkko Kaskikorpi. Yleisö johdateltiin Kulttuuritalolle 13.3.1960 pidettyyn yhdistyksen perustavaan kokoukseen. Perustavaa kokousta edeltäneen puheenvuoron käytti Kulttuuritalolla silloinen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Sirkka Lehtivuori, jota nyt tuurasi Hannele Salava. Yleisö osallistui aktiivisesti esitykseen ja kannusti Sirkka Lehtivuorta alias Hannele Salavaa lukuisin kannatushuudoin kohti järjestön perustamista. Toisena historiaosuutena nähtiin yhdistyksen pitkäaikaisimman sihteeri Einar Tullan ja kahden muun henkilön valmistelevan yhdistyksen aiempaa 20-vuosijuhlaa. Esittäjinä Toivo Koivisto, Pirkko Kaskikorpi ja Marja Ylitapio. Kolmannessa osuudessa kuultiin Kallion-Vallilan eläkeläisten pitkäaikaisen puheenjohtajan Martta Alholan (tulkitsivat Tuulikki Halonen ja Pirkko Kaskikorpi) kertovan yhdistyksen historiasta ja monipuolisesta toiminnasta. Hapset runoryhmässä esiintyivät Pirkko Kaskikorpi, Sisko Salonen, Marja Ylitapio, ja Toivo Koivisto. Juhla päättyi Reino Bäckströmin johtaman kuoron Työläislaulajat ja yleisön yhteisesti laulamaan Kaj Chydeniuksen sovittamaan ”Kalliolle kukkulalle”. Varsinainen juhla päätettiin yhdessä laulettuun Eläkeläisten marssiin. Kinaporin toiseen kerrokseen oli katettu juhlavat kakkukahvit. Kahvinjuonnin aikana leppoisasta taustamusiikista vastasivat Reino Bäckström, haitari, ja Kyösti Suokas, viulu. Onnittelijoita oli sen verran runsaasti jonoksi asti, että puheenjohtaja Olli Salinin oma kahvinjuonti taisi jäädä kovin lyhyeksi. Teksti: Toivo Koivisto Kuvat: Kirsti Palonen
10 Viikko 14-15/2020 ? Koronauhka ja epidemia lopetti lähes kaikki kulttuuriesityksen viikonlopusta 14.-15.3. alkaen. Moni on siirtynyt verkkoon ja/tai videoesityksiin etänä katsojista. Taiteilijoiden toimeentulo romahtaa, mutta siitä puhutaan valitettavasti vähemmän kuin muista ammatinharjoittajista. Äidin traaginen rakkaus poikaan ”Pohjolan Pucciniksi” kutsutun Tauno Pylkkäsen ”Mare ja hänen poikansa” -ooppera palasi näyttämölle ensimmäisen kerran vuoden 1953 jälkeen. Oopperan libretto pohjautuu kirjailija Aino Kallaksen traagiseen näytelmään, joka sijoittuu Viron Liivinmaalle. Viro on miehitetty, ja leskiäiti Mare on menettänyt taisteluissa jo kuusi poikaansa. Nuorin poika Imant lähtee kapinallisten mukana valtaamaan takaisin Viljannin linnaa miehittäjiltä. Mare-äiti kuitenkin kavaltaa kapinalliset miehittäjille pelastaakseen poikansa. Ooppera avasi Aleksanterin teatterin 140-vuotisjuhlavuoden. Suomalaisen oopperan kirkas tähti Marjatta Airas esittää nimiroolin. Hän laulaa vahvasti ja eläytyy voimallisesti. Pojan osan tulkitsee hyvin Tero Halonen. Kokenut Esa Ruuttunen on vanhan viisaan eräkävijän osassa. Tunteet värisivät lavalta yleisöön asti. Suosionosoitukset olivat kiitollisia. Ohjaaja Ville Saukkonen sijoittaa tapahtumat 1940-luvun neuvostomiehityksen Viroon. Siksi lavalla risteilee Stalinin kuva ja erilaisia kristillisjuutalaisia ristisymboleja. Tuotannosta vastaa vireä Helsingin Oopperayhdistys – Helsinki Opera ry, joka on lanseerannut muitakin unohdettuja oopperoita. Sen orkesterin musiikinjohdosta vastaa Erkki Lasonpalo. Ihan Seelana, ihana Sella Ihana Seela Sella. Suomalaisen teatteritaivaan rakastetuimpiin tähtiin kuuluva Seela Sella kertoo elämäntarinaansa täydelle salille Stoassa, itäisen Helsingin kulttuurikeskuksessa. Mikä on olennaista teatterityössä ja kasvamisessa monipuoliseksi näyttelijäksi? Elämästä pitää ottaa joka päivä kiinni ja keskittyä ihmisiin. Mukana pitää olla koko kroppa ja syntyy intohimo yleisön vahvaan kohtaamiseen. Sellan sisäinen kauneus hurmaa ja pitää otteessaan. Saimme nähdä seuraavat katkelmat: pakinoitsija Mirjam Kaaja, Pispalan akka, Psalmi 23: Herra on minun paimeneni, Lauri Viidan upea Alfhild ja Anton Tsehovin Lokki. Kuulimme, miten vahvojen naisten kasvattamasta Pispalan plikasta kasvoi paitsi ilmiömäinen näyttelijä, komedienne, mutta myös vaimo ja äiti, jonka myrskyisästä avioliitosta saimme tietää kääntymisestä juutalaisuuteen ja kuulla avautumista uskottomuudessakin. Sella on näytellyt Hämeenlinnan ja Turun kaupunginteattereissa, Intimiteatterissa ja Radioteatterissa. Hän jäi eläkkeelle Suomen kansallisteatterista 2003, mutta työskentelee yhä. Hän tahtoi aina teatteriin, lapsena leikki nappien (ihmishahmot) kanssa. Taiteilija on samalla avoin ja salaperäinen, katsojalle jää silti lopullisen totuuden pohdinta. Katsojalle avattiin upeasti kotiarkistoa, runoja, muistoja ja valokuvia äidistä, mummosta ja aviomiehestä, komeasta operettilaulajasta, näyttelijä Elis Sellasta. Musiikkia soi taustalla mm. ”Tango d amore”. Kiertävästä tuotannosta vastaa Kulttuurikone. Haastattelija Kari Paukkuselle kävi hieman amatöörimäisesti, kun mikrofoni särisi pitkään esityksen alussa. Matka läpi yksinäisten kaupungin ”Yksinäisten kaupunki” on säveltäjä Jukka Nykäsen ja kirjailija Eppu Nuotion viides yhteinen teos, ohjaajana musiikkiteatteri Kapsäkissä on musikaalien taitaja Kurt Nuotio. Onhan se totta, että suuri osa suomalaisista kärsii yksinäisyydestä, varsinkin nyt epidemiaeristyksen aikaan. Yksinäisten kaupunki kertoo meistä ja kaduista, jotka ovat autioina ja ylipäätänsä selviytymisestä. Musiikkiteatteriesitys on myös konsertti, jossa on kohtaamisia ja selviytymistä. Käsikirjoittaja on selvästi tutkinut meitä suomalaisia vaivaavaa ongelmaa, johon ei välttämättä haeta eikä saada apua. Laulajat Emmi Hatjasalo, Ari-Matti Hedman, Veera Railio ja Mikael Saari tulkitsevat monia esityksen rooleja tunteella. Yksinäisiä ollaan esimerkiksi vanhuksena, olutravintolan asiakkaana tai eronneena. Railio laulaa hellyttävästi kuolleen puolison kaipuusta: – Olet aina osa minua / Aamu avaa padon uudestaan / Kaipaus saa muistamaan / Millaista on rakastaa. Murheen rinnalla on komiikkaa. Rakkauskin voittaa, punaiset paperilappuset satavat onnensa löytäjien päälle. Yksinäisyys puhuttelee pinnalla ja sanoissa, sitä kosketetaan, mutta kuoren alle ei aina päästä. Tosin musikaalin kepeyteen viihdyttävyys varmaan kuuluukin. Kun musisoidaan, ollaan jo voittajia; akustinen trio on taitava: Nykänen piano, Siljamari Heikinheimo viulu ja Senja Rummukainen sello. Flamencon iloa avautuvaan kevääseen Helsingin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa järjesti, juuri ennen tapahtumien karanteenia, nautittavan musiikki-illan uudessa paikassaan, Elannon Leipätehtaalla Hämeentiellä. Elannon vanhan talon ja useiden ravintoloiden sisäpihalla ”Leipätehdas” näkyy kyltissäkin hienosti. Maailman pohjoisimman flamencolaulajattaren, valovoimaisen Anna Murtolan sooloprojekti keskittyy flamencomusiikin ytimeen: ihmisäänen vahvaan ja herkkään voimaan, jota säestävät Suomen eturivin kitaristeihin lukeutuva Joonas Widenius, pitkän linjan basisti Hannu Rantanen ja flamencoja lattariperkussionisti Ricarco Padilla. Vierailevana tähtenä oli mainio jazzja folkviulisti Lotta-Maria Pitkänen. Laulajatar kiitti pariinkin kertaa yleisöä rohkeudesta tulla kuulemaan. Normaalisti sali olisi täynnä, nyt se oli puolityhjä, mutta kiitollinen. Moni lauloi, antoi kannustushuutoja ja läpsytti kämmeniään rytmin mukana. Murtolan ensimmäinen soololevy ”Fuego Por Dentro” (Tuli sisälläni) ilmestyi syksyllä 2018. Se yhdistää uutta suomalaista flamencomusiikkia, perinteisen flamencon tummia sävyjä, sekä kevyempiä laulelmatyyppisiä kappaleita, joissa laulajan sävykäs ääni sekä yhtyeen virtuoosimaiset rytmit pitävät intensiivistä vuoropuhelua. Murtola ei jää vain Andalusiaan, vaan imee vaikutteita avoimesti muista musiikkilajeista, joiuista, rumbasta, tangoista aina arabialaiseen musiikkiin asti, ”Palmujen alla”. Kuulimme rakkauden päättymisen buleriasta, Liekki-joikuun ja tutun kauniiseen ”Malaguenaan”. Naislaulun nostalgiaa isovanhempiemme ajalta Valovoimaiset näyttelijättäret Raisa Vattulainen (Raija), Petriikka Pohjanheimo (Maire) ja Maiju Saarinen (Vera) tulkitsivat Harmony Sisters -lauluja kolmiäänisesti alkuperää kunnioittaen Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Samalla he valottivat Valtosten siskojen monivaiheista elämää, Peter von Baghin, Ilpo Hakasalon ja Maarit Niiniluodon kirjojen pohjalta. Tietoa tuli paljon. Kotkalaiset sisarukset löivät läpi jo 1934, kun nuorin Raija oli vasta 16 vuotta. Säveltäjä-kapellimestari George de Godzinsky löysi heidät Viipurissa 1937 ja siitä alkoi menestys myös amerikkalaisilla hiteillä ja ranskalaisilla chansoneilla. ”Sataman valot” kuultiin varhaisena tunnuskappaleena, myös ”Pieni sydän” ja ”Sulle salaisuuden kertoa mä voisin” . Sota aikana sisaret esiintyivät aseveli-illoissa, sotasairaaloissa ja viihdytyskiertueilla. He olivat suosittuja myös Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa sotavuosina, mikä haittasi uraa sodan jälkeen. Avioja perheonni oli ristiriitaista, eroja, perheväkivaltaa ja kieroilua keikkatuloista. Ruotsi oli sodan jälkeen kymmenisen vuotta asuinmaana ja keikka-alueena, ”Konvaljens avskedd” tunnetuimpana albumin nimikappaleena. 1950-luvun puolivälissä Valtoset palasivat vielä yhteen Levytukun Triola-merkille Olavi H Kulttuuri Risto Kolanen: Maaliskuun kulttuurikierros Poika, Tero Halonen lähtee Liivinmaan sotaan ja Mare-äiti Marjatta Airas vastustaa. Taustalla sotilaita. Kuva: Avril Styrman. Näyttelijä Seela Sella valloittaa yleisönsä Ihan Seelana -esityksellään Stoassa. Kuva: Stoa promokuva. Veera Railio ja Mikael Salmi laulavat monia herkkiä lauluja Yksinäisten kaupungissa Kapsäkissä. Kuva: Laura Reunanen. Anna Murtola tulkitsee alkuperäistä flamencoa ja sen muunnelmia taitavasti kansainvälisessä kulttuurikeskus Caisassa. Kuva: Raimo Granberg. Raisa Vattulainen (vas.), Petriikka Pohjanheimo ja Maiju Saarinen ovat ilmeikkäitä ja hyvin laulavia Valtosen sisaruksia Harmony Sistersin lauluissa Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg.
11 Viikko 14-15/2020 Virran vetämänä. Naiset esiintyivät valloittavasti lauluvuoroja ja kauniita ajan pukuja vaihdellen. Markku Arokanto vastasi vauhdikkaasta koreografiasta. Tunnelmallisesta säestyksestä ja sovituksesta vastasi pianisti, säveltäjä Marko Puro. Kuulimme lopuksi ikimuistoisen ”Kodin kynttilät”. Moni saksalainen ja ruotsalainen laulu oli katsojille varmasti tuntemattomampaa tuotantoa. Sanojen sijaan liike ja kehot Uuden tanssin keskus – Zodiakin kevätkauden 2020 aloitti hyvin erityinen kantaesitys. ”Maan päällä paikka” on teos, joka syntyi tanssijakoreografi Ninu Lindforsin ja kuuden Vanajan vankilan naisen yhteistyönä Kaapelitehtaalla. Aloite esitykseen tuli Taittuu ry:ltä, joka on toiminut ohjaaja Hannele Martikaisen johdolla jo pitkään vankilateatterin keinoin syrjäytymistä vastaan ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. Koreografiasta ja ohjauksesta vastaava Ninu Lindfors on tehnyt yhteistyötä useammassa Taittuun teatteriproduktiossa. Nyt ilmaisuvälineinä ovat sanojen sijaan liike ja kehot. – Maan päällä paikka herättää jo nimenä ajatuksen jonkin ainutlaatuisen etsimisestä ja toiveen sen löytymisestä. Teoksen liike tunnustelee näkymätöntä ja etenee hapuillen, kuin tavoittaakseen kantavaa maata, jolle astua. Esiintyjien kanssa jaetut ajatukset itselle tärkeistä paikoista ovat olleet alkusysäys teoksen tapahtumien, tunnelmien ja maiseman syntyyn, hän kertoo. Tanssijat olivat hyvin erilaisia. Teoksen toteuttaminen ei olisi mahdollista ilman Vanajan vankilan ja Rikosseuraamuslaitoksen tukea. – Naisvankityössä törmätään usein sanojen loppumiseen ja silloin jäljelle jää vain kehollisuus. Odotamme fyysisen lähestymistavan teatteriesityksiltä paljon, Vanajan vankilan johtaja Kaisa Tammi-Moilanen toteaa. Koronanhan piti olla hauska peli Maailmanlaajuinen virusepidemia synnyttää myös myönteisellä tavalla luovuutta. Kaksi ajankohtaista runoa koskettaa meitä. O-R. Helle-Kotka pahoittelee, että suunniteltu runomatinea Helinä Rautavaaran museolla siirtyy tulevaisuuteen Hän kirjoittaa kanssaihmisille: – Heittäydymme varjoksi varjollemme. / Hamsterit söivät tyhjiksi marketin hyllyt. / Virusvivaldi soi, katoavat vuodenajat kunnes / kevät saapuu muistimme polaroidiin, / jatkamme matkaa. Naisen elämästä paljon kirjoittanut Jael Rantanen teki viikko sitten Korona-runon, joka kuuluu: – Kevään kuraeteisessä, / kellarin uumenista manasin Koronan, / lapsenlapsieni iloksi, / unohtuneen talven lumettomalla lomalla. / Kauan sitten, paljon ennen teitä, / litteän maan aikoihin manasin / tuosta vaan, mitä vaan. / Noituustaitoni ilmeisesti olivatkin aivan seittien sotkuissa; / Koronanhan piti olla hauska peli. / Mutta seurasikin lentokielto, mullistui maailmantalous, meni vapaus liikkua ja taivaan porteille tuli ruuhka. / Uskooko nyt kukaan, että tämä kaikki on vain pieleen menneen loitsun seurausta? / Olen jo sen ikäinen, että uhmaan ulkonaliikkumiskieltoa / ja lennän luudallani tapaamaan ystäviäni Kyöpelivuorelle milloin huvittaa. Taidetta syntyy ilman seiniä Juuri perustettu TARGET on tanssivideoita ja -valokuvia – Ajankohtaisen teossarjan esittämisväylänä ovat sosiaalisen median alustat TARGET etsii taiteellista tapaa toimia somessa ja luoda taidetta ilman seiniä. Tavoitteena on laajentaa tilaa taiteelle digitaalisilla näyttämöillä. Nykytanssin ja kuvataiteen keinoin toteutetut videot ja valokuvat ovat taiteellisia kommentteja ja keskustelunavauksia ajankohtaisista aiheista, menestymisestä ja sosiaalisesta mediasta. Projektin sosiaalisen median kanavat avattiin 16. maaliskuuta, mistä lähtien ne täyttyvät videoista ja valokuvista kevään 2020 ajan. Työskentely perustuu ketterään ja nopeaan reagointiin. Kaikki työryhmässä ovat oman alansa kokeneita ammattilaisia: mukana ovat tanssitaiteilijat Elina Häyrynen ja Natasha Lommi, kuvataiteilija Noora Geagea, äänisuunnittelija Janne Hast sekä stylisti Kaisu Hölttä. Ryhmä alkoi vuosi sitten suunnitella somessa toteutettavaa taideprojektia. – Yllättäen, juuri teossarjan julkaisuhetkellä, maailman mullistui koronaepidemian myötä. Kaikki live-esiintymiset ja konsertit peruttiin, ja teatterit ja galleriat suljettiin. Yhtäkkiä internetin välityksellä jaettava taide muuttuikin ainoaksi tavaksi työskennellä esiintyvänä taiteilijana. Näin TARGET-projektista tuli ajankohtaisempi kuin osattiin arvata. Koronaepidemialla on suuri vaikutus myös toteutukseen sekä taideteosten sisältöihin, he kertovat ja jatkavat ainakin toukokuun loppuun. Ilman etukäteissuunnitteluakin taiteilijat ovat eristysja esityskieltoaikana käyttäneet luovuuttaan. Tanssitaiteilija Ninni Perko on jo pari viikkoa tehnyt ”My Toilet Diary”-esitystä joka päivä erilaisella kuvalla äärimäisistä tanssiasennoista oman kodin vessassa. Milloin hän käpertyy ammeeseen, milloin kurottaa pienestä akkunasta ulos vapauteen. Teksti: Risto Kolanen Höyhentämö tuo vaihtoehdon nyt nomaditeatterina Akseli Aittokoski tekee vaikuttavaa mielenosoitusesitystä Nicht Hamburg Höyhentämön vanhassa Korkeavuorenakadun tilassa. Kuva: Eeva Hannula & Ville Kumpulainen. Jonna Lehto taipuu vaikka millaisiin liikkuviin asentoihin Höyhentämön “Losing the Concept(s) of Self – but Still Talking” -esityksessä PerformanceSirkuksen lavalla Kaapelilla. Kuva: Jenni Kokkomäki. ? ”Losing the Concept(s) of Self – but Still Talking” on Höyhentämöllä vuodesta 2016 toimineen Demokratian Autopsia -työryhmän viimeinen esitys. Teos avaa esitystilan 25-juhlavuoden näytäntökauden. Höyhentämö luopui vuoden alusta omasta Korkeavuorenkadun näyttämöstään, joka toimi paljon myös vierailuesitysten areenana. Tämä on teatterin nomadivaiheen ensimmäinen teos, joka nähtiin PerformanceSirkuksen tiloissa Kaapelitehtaalla. – Virtahepojumalan henki valtaa naisen. Joku puhuu merkityksen löytämisestä. En yht’äkkiä ymmärräkään sanoja. Ymmärrän äänten trigonometriaa. Tulevaisuuden ihmisetön horisontti sokaisee korvani. Maailma on hajonnut, kuva on rikki, ihminen on sana sanojen joukossa. Onneksi on toisto. Teos jäljittää esityksen muodossa hetkiä, joissa kadotamme itsemme ja maailman sen kaltaisina kuin olemme ne mieltäneet. Kunnes taas: puhe jatkuu, liike jatkuu, maailma on entisensä – sitä silti enää olematta. Työryhmässä ovat Teemu Päivinen, paljon valokuvannut Jenni Kokkomäki, upeasti liikkuva Jonna Lehto, June Horton-White, Gabriele Goria ja Miro Mantere. Höyhentämön taiteellisen ohjelman ”Massavuodon” vetäjä, tanssija Akseli Aittomäki esitti ”Nicht Hamburg” kokemusasiantuntijana, joka osallistui 2017 Hampurin G20-kokouksen vastaisiin mielenosoituksiin ja Ende Gelände -verkoston ruskohiilikaivosten protesteihin. Hän nauhoitti puheita ja tunnelmaa, hankki mielenosoitusvideoita ja tulkitsi niitä yleisölle. Aiemmin Aittomäki ”vain” tanssi ja usein mielellään puhui tai kirjoitti tilan seinälle teoreettisten oppi-isiensä ajatuksia. Nyt saimme havainnollisesti kokea Hampurin mielenosoituksen oppitunnin. Ei ole helppoa ilmaista suurmielenosoitusten aiheuttamia fyysisiä tuntemuksia yksin näyttämöllä. Taiteilija sijoitti yleisön eri puolille tilaa kuin olisimme olleet mukana. Kerran hän tuli keskelle ja jakoi mielenosoituseväitään. Ison osa esitystä hän kiertää reppu selässä pitkin pientä näyttämöä, ihan ruumiinrasituksena kovana. Tanssija kaatuilee väriseväksi mytyksi. Poliisiketjut ovat liian vahvoja. Outi-Riika Helle-Kotka lukee runoaan Satakielikuukauden tapahtumassa Voices of Finland, jonka Runosvengi järjesti Entressen kirjastossa. Kuva: Sanna Telkki-Kova. Runoilija Jael Rantanen syysmaisemassa ennen virusuhkia. Kuva: Kari Rantanen. ”Maan päällä paikka” syntyi tanssijakoreografi Ninu Lindforsin ja kuuden Vanajan vankilan naisen yhteistyönä Zodiakin Stagelle Kaapelitehtaalla. Kuva: Heini Lehväslaiho. Tanssitaiteilijat Natasha Lommi (vas.) ja Elina Härynen ovat mukana TARGET-tanssivideoista ja -valokuvista koostuva teossarjassa, joka tapahtuu sosiaalisessa mediassa. Kuva: Noora Geagea.
12 Viikko 14-15/2020 ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli Aika ei poista radonvaaraa Olisiko paaston aika? 2/2020 – 8,10€ Shen avain hyvinvointiisi Crohnin tauti ja irtisanominen pysäyttivät Anette Huila, Anette Huila, Temppelin Emäntä Temppelin Emäntä löysi kipuilujen löysi kipuilujen kautta ILON kautta ILON Purentakipujen syy voi olla lantiossa Leuat vetreäksi jäsenkorjauksella Kevätaurinko kutsuu versottamaan "Luiden nitoja" rohtoraunioyrtti edistää luun muodostumista Tanssi Tanssi aktivoi aivoja Tärkeä luustolle, munuaisille ja suolistolle Lisäkilpirauhaset säätelevät veren kalsium-pitoisuutta Liikunta aktivoi lymfan kulkua Jooga huoltaa kehoa ja mieltä ?? ?? ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 | tilaukset @karprint.fi TILAA!
13 Viikko 14-15/2020 galleriat. Jotkut jatkavat, mutta rajaavat yleisöä. Toiset jatkavat näyttelyjä ilman avajaisia, koska ne ovat ruuhkaisia. Useat esittelevät näyttelyvideoita verkkoja facebook-sivuillaan. Satu-ulottuvuus tuo tasa-arvon Jasmin Anoschkin tarjoaa mahdollisuuden leikkiä sekä yksilöllisissä teoksissaan että näyttelyissä. Teokset kokoontuvat, puhuvat ja juhlivat syntymäpäiviä yhdessä. Satu-ulottuvuus tuo esiin olennaisen, ja olennainen on oikeastaan melko yksinkertainen. Taiteilijan todellisuudessa kaikki ovat tasa-arvoisia, ja jokainen olento ansaitsee kunnioituksen. Hän kuvaa eroa ja epätäydellisyyttä; hän kuvaa normista poikkeavia identiteettejä, ylpeyttä itsestään. Anosckinin näyttelyt ovat voimaperäisiä ja sallivia, hänen teoksensa on helppo tunnistaa ja tunnistaa, galleristi Veikko Halmetoja sanoo. Veistoksien todellisia malleja löytyy lelujen, koristeiden ja matkamuistojen maailmasta. Ideat eivät synny biologiakirjoista. Hän kuvaa vain ihmisten rakentamaa kuvaa eläimistä, nauraa stereotypioista ja ottaa askeleen, jonka leluteollisuus pelkää ottaa. ”Kultainen kuukautiset” alkoi valtavassa ihmistungoksessa ja jatkuu nyt nettinäyttelynä 12.4. asti. Tavallisia asioita sadunomaisena Papu-galleria, Mariankatu 24, esittelee Kaija Laitasen piirroksia. Ne ovat mustavalkoisia, musteella ja metallisella piirustusterällä tehtyjä. Aiheena hänellä oli viimeksi samassa paikassa kotipaikkarakkaus tai asuinpaikkaan tottuminen, 60-luvun lähiön näkymistä. Nyt taiteilijan katse on laajentunut luontoon ja metsämaisemaan. Hän opiskeli Kuvataideakatemiassa 1995-2000 maalaustaiteen laitoksella, mutta ei tehnyt silloin piirustuksia, vaan sai hyvät perustiedot musteen ja terän käyttöön työväenopiston kurssilla. – Keräsin ulkoa ja rappukäytävän matolle kulkeutuneita lehtiä piirustusten aiheiksi. Syksy oli jo myöhäinen ja lehdet alkaneet hapertua ja maatua... Repaleiset lehdet alkoivat mielessäni näyttää hieman uhkaavilta. (Erityisesti haavan lehdet kiehtovat minua. Niillä on vahva luonne ja rakenne, joka ei maadu helposti.) Ruusuisia asioita halusin piirtää ihan vain niiden ihanuuden takia. Ne ovat elämää vaaleanpunaisten silmälasien läpi nähtynä, vaikka mustavalkoisia piirustuksia ovatkin. Elämä lyhyt, lapsuus ikuinen Galleria Ama, Rikhardinkatu 1, tuo esille monipuolisen kuvataiteilijan Tero Laaksosen uusimpia maalauksia viime vuodelta, joissa hän on hetkittäin palannut aikaisempiin teemoihinsa. Lapsuuden ikuisuutta hänelle on 1700-luvun posliinin hauraus, geishojen lempeys, leijonan vartio subarau suljetussa unen temppelissä tai ruotsalainen lasten rukous vuodelta 1780. ”Gud som haver barnen kär se till mig –teoksesta hän maalasi ensimmäisen version jo v. 1993. Taiteilija sanoo, että elämä on lyhyt, mutta lapsuus ikuinen. Se on läsnä muistoissa ja heijastuu koko elämään. Lapsi ei voi valita yksinäistä yötä tai sylin hoivaa. Tempera, öljy ja kulta –teosten yhteinen nimi on Athoksen huone ortodoksisen kirkon tunnetuimman luostarin mukaan. AMA oli auki näyttelyn ajan rajatulla kävijämäärällä. Haaveellisia sointuja Ulla Tonterin Heijastumia minuudesta –näyttely esittelee hänen öljyväreillä kankaalle tai kovalevylle – maalauksiaan Galleria Saimassa, Neitsytpolku 9:ssä. On esittävää, puoli abstraktia ja abstraktia taidetta. Osan teoksista hän maalasi Taidekoulu Alfan päättötyönäyttelyyn. Ne syntyivät oopperan Cavalleria rusticanan synnyttämistä tunnelmista. – Kuvaan maalauksissani ihmisen itseyttä ja minuutta. Etsin samalla vastauksia kysymyksiin – kuka olen itselleni ja muille. Maalaaminen on matka itsensä kohtaamiseen. – Teokseni syntyvät useimmiten musiikin välityksellä, mikä nostaa esille tunteita, joita voi olla usein vaikea sanallistaa. Musiikin kuuntelu on minun keinoni avautua. Kuuntelen samaa sen hetkiseen tunnetilaani sopivaa sävellystä koko maalausprosessin ajan. Hän maalaa alitajunnan synnyttämiä henkilöitä, jotka mielessään sijoittaa johonkin viitekehykseen. Luonnos on mahdollisuus Kuvataiteilija Jukka Rusanen on antanut uusimmalle yksityisnäyttelylleen nimen ”Luonnos”. Hän ei halua julistaa mitään lopullista: esillä oleva näyttely on mahdollisuus, ei väite?. Nimi viittaa myös taiteilijan tavoittelemaan uudenlaiseen keveyteen ja vähäeleisyyteen. Halu hiljentyä ja tarve näyttää se maalauksessa on johtanut kirkkaiden värien pois jäämiseen. Väriskaala kulkee erilaisten valkoisten, beigejen, harmaiden ja ruskeiden kautta herkullisiin pastelleihin. Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, näyttää taiteilijan uusia maalauksia, jotka keskittyvät maalaustaiteen klassisiin motiiveihin kuten asetelmiin, kompositioihin ja muotokuviin. Lhtökohtanaan on havainto, lopputulemana maalaus, joka asettuu abstraktin ja figuratiivisen välimaastoon. Osana näyttelyä oli Reetta Honkakosken performanssi, jonka lähtökuvana on ranskalaisen Jean-Antoine Watteaun maalaus Fe?tes Ve?nitiennes. Kurentit karkottavat pahoja henkiä Ivan Matosic vie hienoilla valokuvillaan ja kattoon projisoidulla videollaan katsojat Slovenian suosituimman juhlan, Kurentovanje-karnevaalin, pyörteisiin Kurent -näyttelyssään Tischenko Galleryssa. Galleria on toiminut 20 vuotta Fredrikinkatu 64:ssä, lähellä Temppeliaukion kirkkoa. Näyttely on osa gallerian sarjaan kristinuskoa edeltäneistä eurooppalaisista perinteistä. Naamareihin ja lampaannahka-asuihin puetut kurentit karkottavat pahoja henkiä helisyttämällä kelloja ja hyppimällä. Samalla he tuovat iloa ihmisille ja toivottavat kevään tervetulleeksi. Kurent oli varattu vain naimattomille miehille, mutta nyt ketkä tahansa pääsevät mukaan lapsiin ja eläimiin asti. Ensimmäinen juhla oli 1960. Jaden hetkiä elämän Kuvataiteilija Terhi Hursti pohtii maalauksissaan hetken olemusta ja kuvaa omia kokemisen hetkiään tavallisen arjen keskellä. Hän tekee sen abstraktin maalauksen keinoin musteen, viivan, liikkeen ja värin kautta. Mustemaalaus on herkkä laji ja jokaisen siveltimenvedon, viivan sekä mustan ja harmaan sävyn on tultava juuri oikeanlaisena ja oikeaan paikkaan oikean tunnelman saavuttamiseksi. Akryylimaaleilla maalattua väriä hän käyttää korostamaan tunnetilaa. Jade Gallery, Punavuorenkatu 4, lopettaa nykyomistajilla. Jatta Hartikainen perusti gallerian mallitoimistonsa yhteyteen marraskuulla 2011 Kallion Pengerkadulle. Korona peruutti pari näyttelyä, joten loppu tuli aikaisemmin ja hän toivoo gallerialle ja tilalle uutta jatkajaa. Yhteyttä: Jatta Hartikainen, p. 045 352 4445. Metsärihmasto Suomesta Bangladeshiin Valokuvataiteilija Sanni Seppo käsittelee töissään usein ihmisen ja luonnon suhdetta sekä ihmisiä eri kulttuureissa. Rihmasto-nimisen 60-vuotisjuhlanäyttelyn keskeinen teema Galleria Livessä, Tenholantie 10, on metsä. Esillä on kuvia suomalaisista ja bangladeshilaisista metsistä. Pitkän linjan taiteilija palasi hiljattain Bangladeshin matkalta. Sanni Sepon valokuvauksen ydin on yhteiskunnallisuudessa ja dokumentaarisuudessa. Hän nostaa töissään esiin yksilöitä, jotka elävät omaan tapaansa erilaisten sosiaalisten tilanteiden puristuksessa. Taiteellisen ilmaisun välineenä hän käyttää valokuvaa ja tekstiä. Näyttelyjen kirjo on valtava, yksin tai monesti yhteistyössä Ritva Kovalaisen kanssa. Teksti: Risto Kolanen H Taide Risto Kolanen Kuvataide pääsiäisen alla ? Korona sulki useimmat Galleria Halmetojan omistaja, galleristi Veikko Halmetoja ja ensimmäisen näyttelyn taiteilija kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin edessään keraaminen Rapujuhlat -teos. Kuva: Raimo Granberg. Kaija Laitasen musteja lyijykynäpiirustukset tavoittavat herkästi maatuvien lehtien haurauden näyttelyssäTaiteilija uppoaa Kevätmetsäänsä Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen. Taidemaalari Tero Laaksonen ja teoksensa La porcellana blue bianca. Galleria AMA:ssa. Kuva: Raimo Granberg. Sairaanhoitaja Ulla Tonterille maalaaminen on elämäntapa. Kuvassa hän on takanaan työnsä “Silloin, kun sävelet olivat kirkkaita” Galleria Saimassa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Jukka Rusanen ja teoksensa Luonnos Helsinki Contemporaryssa. Kuva: Raimo Granberg. Ivan Matosic vie hienoilla valokuvillaan ja kattoon projisoidulla videollaan katsojat Slovenian suosituimman juhlan, pyörteisiin Kurent-näyttelyssään. Taiteilija ja kuranttinaamio Tischenko Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen.
14 Viikko 14-15/2020 ? Koronaviruskriisi on historiallinen käännekohta, joiden dokumentointi kuuluu Suomen kansallismuseon ja Museoviraston tehtäviin. Mitä poikkeustila ja epidemia merkitsevät Suomessa ja suomalaisille? Dokumentoinnin tulokset tallennetaan osaksi kansalliskokoelmia. Koronaviruspandemia vaikuttaa laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomen kansallismuseo ja Museoviraston Kuvakokoelmat tallentavat Suomen valtiollista toimintaa sekä valtakunnallisesti merkittäviä käännekohtia ja kulttuurisia ilmiöitä osana jatkuvaa toimintaansa. – Ajankohtaisia tapahtumia dokumentoidaan jo niiden käynnissä ollessa. Myös poikkeusajoista tulee jäädä valikoituja aineistoja museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden kokoelmiin”, sanoo amanuenssi Maria Ollila Suomen kansallismuseosta. Koronaviruksen yhteiskunnallista vaikutusta tullaan tallentamaan myös poikkeustilan päätyttyä, mutta on tärkeää dokumentoida kriisin eri vaiheita. Käänteentekevien poikkeustilanteiden dokumentointia on tehty Suomessa jo yli sadan vuoden ajan, esimerkiksi sisällissodan aikana. Koko maa poikkeustilassa Koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa ja toimintaa dokumentoidaan muun muassa valokuvaamalla, videokuvaamalla, esinekeruilla ja tekemällä haastatteluja. Suunnitelmat tarkentuvat sitä mukaa, kun tilanne kehittyy ja muuttuu. Koronavirustilannetta dokumentoitaessa erityisen tärkeää on henkilöturvallisuus, ja toiminnassa huomioidaan kaikki yleiset turvallisuusohjeet. Tähän mennessä on dokumentoitu Suomen rajojen sulkemisen vaikutusta matkustajaliikenteeseen Länsisatamassa sekä muutoksia asukkaiden ja yritysten arkisessa toiminnassa pääkaupunkiseudulla. Poikkeustila koskettaa koko Suomea, joten valtakunnallisen näkökulman huomioiminen on tärkeää. Dokumentointia jatketaan lähiviikkoina yhteistyössä ja vuoropuhelussa muiden suomalaisten museoiden kanssa, ja parhaillaan suunnitellaan myös kansalaisia osallistavia dokumentoinnin keinoja. Dokumentoinnin tulokset tallennetaan osaksi kansalliskokoelmia aineistoksi tutkimustoimintaan sekä talteen yhteiseen muistiin. Nykydokumentointi on vaihtelevilla menetelmillä ja laajuudella tehtävää kokoelmatyötä, jossa yhteiskunnalliset tapahtumat, käännekohdat ja ilmiöt tallennetaan jo niiden ollessa käynnissä. Suomen kansallismuseo on dokumentoinut viime aikoina esimerkiksi ilmastoaktivismia, muovikriisiä ja romanien pukukulttuuria. Museoviraston Kuvakokoelmat tallentaa, hoitaa, tutkii ja tuo yhteiseen käyttöön kulttuurihistoriallisia, kansatieteellisiä, rakennushistoriallisia ja journalistisia kuva-aineistoja. Koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa dokumentoidaan Anne Frank – kun maailma joutui terapiaan H Maarnela ? Jäässä olevan järven keskelle oli pystytetty kyltti. Mies meni katsomaan mitä siinä luki. Siinä luki, että ”Varokaa heikkoja jäitä”. Mies kääntyi ympäri poistuakseen mutta jää petti hänen altaan ja hän hukkui. Kunnanjohtajalta kysyttiin, että miksi sitä kylttiä ei oltu laitettu rantaan. Kunnanjohtaja vastasi, että vielä ei ole aika koville toimille. LHT:n ohjeet olivat puutteelliset eikä hän halunnut aiheuttaa ihmisissä paniikkia. Rannassa jää oli vielä riittävän vahvaa eikä hänellä ollut lainsäädännöllisiä keinoja antaa määräystä pystyttää kylttiä siihen, koska tieto olisi ollut virheellinen ja liian aikainen. Sen lisäksi olemme varautuneet tilanteeseen ja pelastuslaitoksen toimintavalmius on korkealla. Psykologisesti kysymys oli vastuun pelosta. Radikaalit toimenpiteet, kuten liikkumisrajoitukset, aiheuttavat varmuudella vahinkoa. Toisessa vaakakupissa ovat itse heikkojen jäiden aiheuttamat vahingot, jotka ovat sekä epävarmoja että laajuudeltaan tuntemattomia. Ennaltaehkäisevissä toimissa on lisäksi se sisäänrakennettu paradoksi, että jos ne toimivat eli ehkäisevät ongelman, ei saada koskaan varmuudella tietää, olisiko ongelmaa ylipäänsä syntynyt. Jos rannassa olisi siis ollut varoituskyltti, niin se ei olisi taannut, etteikö mies olisi mennyt jäälle. Vain siinä tapauksessa, että siellä järven keskellä ei olisi ollut sitä kylttiä, niin kukaan ei olisi mennyt sinne – ainakaan lukemaan sitä. Vaikka se kyltti siellä järven keskellä olikin sinällään aiheellinen. Päättäjä on siis vaikeassa tilanteessa. Jos hän tekee kovia päätöksiä tipoittain ja myöhässä, eivätkä ne ratkaise ongelmaa, yleisö huutaa, että olisi pitänyt tehdä enemmän ja aiemmin. Jos hän tekee kovia päätöksiä etupainotteisesti ja ne ehkäisevät ongelman, yleisö huutaa, että toimet olivat liioittelua ja panikointia, ja osoittelee päätösten aiheuttamia vahinkoja, kuten ettei päässyt pilkille sinne järvelle. Päättäjät kuitenkin ovat asemissaan juuri siksi, että jonkun on pystyttävä kantamaan vastuuta ja tekemään päätöksiä. Päätökset voivat olla vääriä – kuten se kyltti, joka oli laitettu vain järven keskelle tai niistä voi koitua itselle poliittista vahinkoa vaikka ne olisivat yhteiskunnan kannalta oikeita kuten varoituskyltti siinä rannassa olisi ollut. Silti niitä pitää tehdä. Suomessa hallituksen vastuuta kasvattaa se, että me emme toimi sokkona. Olemme nähneet kuinka keväisin ihmisiä hukkuu heikkoihin jäihin. Mitä tapahtuu, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä ajoissa. Tänään tarinan kunnanjohtaja teki uuden tilanneanalyysin. Hän ilmoitti, että nyt vastuu on pilkkijöillä. Nyt siinä rannalla on kyltti. Siinä ei kuitenkaan varoiteta heikoista jäistä vaan siinä kerrotaan mitä siellä järven keskellä olevassa kyltissä lukee. Ari Maarnela Wähä-Karjalainen Kansanpuolue emaarnela@gmail.com Uuden ajan Prisma avautui keskelle kasvavaa Herttoniemeä ? Prisma Hertsi tuo sujuvan arjen palvelut itäisen Helsingin vauhdikkaasti kasvavaan kaupunkikeskustaan. Uusi ja uudenlainen kaupunkilaisten Prisma palvelee kehittyvän Herttoniemen ja Laajasalon alueiden noin 50 000 asukasta sekä työmatkalaisia metron ja muiden kulkuyhteyksien äärellä. Prisma Hertsissä toimii ruoan verkkokaupan noutopiste ja kotiinkuljetus. Prisma Hertsi avataan suunnitellusti torstaina 19.3., mutta lähipalvelukeskus Hertsin avajaistilaisuudet on siirretty myöhemmäksi. – Herttoniemen alueella on kovasti kaivattu parempia palveluita lähelle kotia. Uusi Prisma ja ruoan verkkokaupan palvelut tekevät nyt päivittäistavaroiden hankkimisen entistä helpommaksi lähialueen asukkaille. Jaamme nyt kaikki yhteisen huolen koronaviruksesta ja vältämme avajaisruuhkaa siirtämällä avajaistapahtumat myöhemmäksi, kertoo Prisma-ketjun johtaja Anu Tuomaala HOK-Elannolta. Pääkaupunkiseutu kasvaa voimakkaasti ja uusia kaupunkikeskustoja syntyy itään ja pohjoiseen. Hertsin vaikutusalueelle odotetaan kymmenen vuoden kuluessa noin 70 000 asukasta. HOK-Elanto on avannut puolen vuoden sisällä jo kaksi uudenlaista Prismaa keskelle kasvavia kaupunkikeskustoja: viime lokakuussa Prisma avattiin Pasilan Triplassa ja nyt maaliskuussa Herttoniemen Hertsissä. Uuden ajan Prisma painottaa jatkossa valikoimaansa entistä enemmän kunkin myymälän koon ja erityispiirteiden mukaan, ja voi näin tarjota kustakin myymälästä osuvimman valikoiman asiakkailleen. – Otimme alueen asukkaat mukaan myymälän miljöön ja valikoiman suunnitteluun. Lähialueen asukkailta on kysytty toiveita ja vuoropuhelua jatketaan. Asukkaat toivoivat esimeriksi kahvilaa likoimaa, monipuolista ja laadukasta kalatiskiä sekä esimerkiksi gluteenittomien ja vegaanisten tuotteiden laajaa valikoimaa. Näihin toiveisiin me vastamme, Hänninen kertoo. Prisma Hertsissä on oma Fazerin myymäläleipomo, jossa leivotaan paikan päällä uunituoretta leipää. Sushi Dailyn mestarit valmistavat asiakkaiden edessä tuoretta sushia paikan päällä nautittavaksi tai kotiin vietäväksi. Palveleva ruokatori tarjoaa muun muassa sesongin kaloja, tapaksia, suosittuja valmisruokia sekä maustebaarissa toiveiden mukaan maustettua lihaa ja kalaa. Myymälän omassa mehustamossa voi puristaa tuoretta appelsiinimehua. Suomen suosituin muotikauppa Prisma elää vahvemmin mukana asiakkaiden sesongeissa, mikä näkyy esimerkiksi kausittain vaihtuvissa esillepanoissa. Prisma on Suomen suosituin muodin ostopaikka, jolla on monipuolinen valikoima koko perheelle. – Aika on arvokasta. Siksi Prisman lupaus on, että kaikkea on. Meiltä saa samalla kodin tarvikkeet, vaatteet isoille ja pienille, lelut, fillarit, taulukoukut ja kevätkukat, luettelee Riitta Hänninen. Prisman yhteyteen ja toive toteutettiin, kertoo Prisma Hertsin johtaja Riitta Hänninen. – Asukkaat toivovat erityisesti tuoreen leivän va
15 Viikko 14-15/2020 ? Lapinlahden sairaalarakennusten ideakilpailun voittajaksi on valittu ehdotus Lapinlahden kevät, ja kilpailutyö on julkistettu. Päärakennukseen on ehdolla Tove Janssonin kotimuseo, hostelli, työtiloja sekä erilaisia palveluja. Puisto säilyy kaikille avoimena ja lähes ennallaan. Uudisrakennukset nousevat alueen eteläreunalle, minne tulisi hotelli Länsiväylän melumuuriksi sekä kaksi palveluasuntorakennusta. Ehdotuksen ovat laatineet NREP, Oaklins Merasco Oy sekä arkkitehtitoimistot Ark-Byroo Oy, Arkkitehtitoimisto OPUS Oy ja Arkkitehdit Soini & Horto Oy. Voittaja täytti hyvin ne kriteerit, joita kilpailuehdotuksen laatimiselle oli asetettu. Sairaalarakennukseen museo, hostelli ja työtiloja Ehdotuksen mukaan puisto on kaikille avoin ja sairaalarakennukset säilyvät alueen keskipisteenä. Päärakennuksen sisäpihalle sijoittuisivat kahvila, ravintola, tapahtumatiloja ja kirjakauppa. Toisessa kerroksessa olisivat Tove Jansson -kotimuseo ja galleria. Päärakennuksen pohjoissiipeen sijoittuisi hostelli ja eteläsiipeen vuokrattavia työtiloja. Rakennuksen sisäpiha ja muotopuutarha olisivat yleisölle avoimia. Päärakennus korjattaisiin hienovaraisesti. Esimerkiksi hostelli on mahdollista toteuttaa painovoimaisella ilmanvaihdolla ja ilman huonekohtaisia wc-tiloja. Tilat muutetaan kuitenkin esteettömiksi. Puisto säilyy avoimena Suojeltu, historiallinen puisto säilyy kaikille avoimena, ja se jää kaupungin omistukseen. Puistoa kunnostetaan vain hyvin maltillisesti, sen reittejä selkeytetään ja ulkovalaistusta uusitaan. Ehdotuksen mukaan meren läheisyyttä avataan kaikille kaupunkilaisille rakentamalla erilliset venelaituri ja uimalaituri. Puiston eteläreunalle, nykyisen toimistorakennuksen viereen ehdotetaan uutta hotellirakennusta, joka toimii melumuurina Länsiväylää vastaan. Nykyisen Koivula-rakennuksen kanssa samaan yhteyteen tulisi kaksi uutta palveluasumiseen suunniteltua rakennusta. Uudisrakennukset mahdollistavat taloudellisesti nykyisten, suojeltujen rakennusten peruskorjaamisen ja alueen kehittämisen. Alueen hyvinvointia tukevaa toimintaa kehitetään yleishyödyllisten toimijoiden kanssa. Uudisrakennusten ja alueen kupeessa sijaitsevan toimistotalon väliin on sovitettu pyöräilybaana. Myös hotellin huoltoliikenne ja pysäköinti ohjattaisiin kulkemaan samaa kautta. Maalämpöratkaisun ja puurakentamisen ansiosta uudisrakennukset olisivat hiilineutraaleja. Uusi lämmitystapa parantaisi myös vanhojen rakennusten ympäristöystävällisyyttä. Tontille rakennetaan syviä maalämpökaivoja, jotka riittävät tuottamaan rakennusten tarvitseman energian. Poliittinen päätöksenteko vuoden 2020 aikana Lapinlahden sairaalan rakennusten kilpailun voittajaehdotuksen jatkotoimista päättää seuraavaksi kaupunkiympäristölautakunta, jonka käsittelyyn asia etenee kuluvan kevään aikana. Tämän jälkeen valmistellaan tarvittava asemakaavan muutos voittajaehdotuksen pohjalta. Asemakaavamuutoksesta päättää kaupunginvaltuusto. Kiinteistöjen korjausja rakennustyöt käynnistyisivät arviolta vuonna 2021. Lapinlahden sairaalarakennusten ideakilpailun voitti Lapinlahden kevät Havainnekuva päärakennuksesta pihalta. Kuva: Arkkitehtitoimisto OPUS Oy ja Arkkitehdit Soini & Horto Oy. Havainnekuva päärakennuksen sisätiloista. Kuva: Arkkitehtitoimisto OPUS Oy ja Arkkitehdit Soini & Horto Oy. Viistoilmakuva alueesta. Kuva: Arkkitehtitoimisto OPUS Oy ja Arkkitehdit Soini & Horto Oy. Havainnekuva Venetsia-rakennuksesta. Kuva: Arkkitehtitoimisto OPUS Oy. Adoptoi, älä osta ? Suomessa hylätään joka vuosi tuhansia lemmikkieläimiä. Huonoin tilanne on kissoilla, joita päätyy kuntien löytöeläintaloihin joka vuosi noin 10 000 ja joista vain kymmenisen prosenttia haetaan löytöeläintaloilta takaisin alkuperäisiin koteihinsa. Koiria päätyy mieron tielle selvästi vähemmän ja noin 90 prosenttia löytöeläintaloihin viedyistä koirista noudetaan koteihinsa. Koirista siis kymmenisen prosenttia jää löytöeläintalolle etsimään uutta kotia. Kissojen ja koirien lisäksi Suomessa hylätään vuosittain kaikkia muitakin eläimiä, joita ihminen pitää lemmikkinä: kaneja, marsuja, undulaatteja, chinchilloja, kilpikonnia… Lemmikkejä on perinteisesti hankittu esimerkiksi eläinkaupoista, kasvattajilta ja verkon kautta. Etenkin verkkokaupoissa kaupiteltavien lemmikkien alkuperä voi olla vaikea selvittää ja olla eettisesti täysin kestämätön. Pentutehtailijat laiminlyövät eläinten tarpeita ja eläinsuojelulain vaatimuksia rahallisen voiton maksimoimiseksi. He suosivat nimenomaan verkkokauppa-alustoja, sillä myyminen on halpaa, myyntiä ei valvota tehokkaasti ja ostajia on helpompi huijata. Kun adoptoit lemmikin löytöeläintoimijalta, vähennät samalla uusien lemmikkien kysyntää. Se taas vähentää pentutehtailun kannattavuutta: kun kysyntää ei ole, tarjontakin tyrehtyy. Antamalla kodin hylätylle eläimelle et siis pelasta ainoastaan adoptoimaasi eläinyksilöä, vaan edesautat myös eläinten oikeuksia rikkovan toiminnan alasajoa. Vastuullisia kasvattajia on toki myös olemassa. Eläimet hoidetaan huolella, niillä on asialliset paperit ja niitä pääsee tapaamaan ennen ostopäätöksen tekemistä. Myös rotulemmikkien ostaminen saattaa kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa pentuja tuotetaan emolla turhankin tiuhaan, koska kysyntää riittää. Mieti siis, haluatko kannattaa kalliiden rotueläinten lisäännyttämistä, kun maailmassa on jo tuhansia kodittomia eläimiä. Löytöeläinkodista löydät luultavasti täydellisen lemmikin, joka kaipaa kipeästi kotia. Löytöeläintalot osaavat kertoa eläimen luonteesta, tarpeista ja tavoista, joten omaan elämään sopivan lemmikin valinta on helppoa. Adoptoimasi eläin on kiitollinen mahdollisuudesta uuteen elämään. Muista valita vastuullinen löytöeläintoimija, joka luovuttaa lemmikin uuteen kotiin leikattuna, rokotettuna ja tunnistusmerkittynä. Runo ja tarina Kalliosta Kotiseutumatkailua kotisohvalla ? Kallion kävelyfestivaali aloittaa koronavirus rajoitusten ajaksi sarjan ”Runo ja tarina Kalliosta”. Kävelyfestivaali julkaisee joka päivä sivustolla www.kfkkv.fi Kallio-aiheisen runon ja siihen liittyvän pienen tarinan. Ensimmäinen runo ja tarina ilmestyy 27.3. ja sen jälkeen joka päivä julkaistaan uusi jakso. Runot ovat edesmenneen kotiseuturunoilija, raitiovaununkuljettaja Esko Hytösen kirjoittamia. Runoja seuraa kaupunkiopas, tietokirjailija, tuottaja Juhani Styrmanin Helsingin Kallion paikallishistoriasta kertovat tekstiosuudet, jotka avaavat runojen taustoja. Hytösen runot kertovat 1950-luvun kadonneesta Kalliosta pyykkimuijineen, yhteissaunoineen ja ahtaine helahuoneineen. Kallion kävelyfestivaali tarjoaa myös ulkoilumahdollisuuksiin omatoimikävelyreittejä. Kf on julkaissut kaksi reittiopasta, joista uusin vie Aki Kaurismäen elokuvien kuvauspaikoille Kallion ja Sörnäisten seudulle. Toinen reittiopas esittelee puolestaan Sörnäisten teollisuuden historiaa, joka vie kävelyretkille Sörnäisten-, Hermanninja Vallilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaille teollisuusalueille. Kallion kävelyfestivaali muistuttaa omatoimikävelijöitä huolehtimaan koronviruksen mukaanaan tuomat turvallisuusohjeet ulkoilussa. Kallion kävelyfestivaali on yksi maailman vanhimmista kävelytapahtumista. Se täytti vuonna 2020 15 vuotta. Printti kävelyoppaita voi tilata verkkokaupasta kallionkulttuuriverkosto. Fi/ verkkokauppa tai kallion. kavelyt@gmail.com. Esitteitä voi ostaa myös taideliike Kamiter Arssista, Helsinginkatu 6. (Kauppa saattaa sulkea ovensa mahdollisten korona lisärajoitusten vuoksi, mutta on avoinna toistaiseksi ti-la).
16 Viikko 14-15/2020 Palvelusetelin hintakatto kaventaa valinnanmahdollisuuksia päivähoidossa ? – Palvelusetelin hintakatto toimii tätä ajattelua vastaan. Kenen etua se palvelee, jos päivähoito yksipuolistetaan yhteen muottiin niin, että tilaa yksilölliselle palvelulle ja innovaatioille jää vähemmän? Ei ainakaan palveluita käyttävien perheiden, sanoo Pilke Päiväkotien toimitusjohtaja Minna Martikainen. Hyvinvointiala HALI ry:n asiantuntijan mukaan yksityisesti tuotettu päivähoito säästää merkittävästi tavallisten veronmaksajien euroja. – Erityisesti kasvukeskuksissa palvelusetelin hintakaton käyttö on epätarkoituksenmukaista, sillä niissä on runsaasti erilaista tarjontaa perheiden käytettäväksi ja hintakilpailu on kova. Hintakatolla on enemmän negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia, sanoo Aino Närkki, johtava elinkeinoasiantuntija HALIsta. Useimmat suurimmat kaupungit Suomessa ovat ottaneet tai ottamassa käyttöön palvelusetelin päivähoitopalveluiden järjestämiseksi. Palvelusetelistä hyötyvät sekä perheet että kunnat. Myös Helsinki miettii parhaillaan palvelusetelin käyttöönottoa. Helsinki on selvittänyt varhaiskasvatuksen laatua katta Kiinteistömaailma palkkaa 200 uutta asuntokauppaan ? Puolet uusista työntekijöistä rekrytoidaan pääkaupunkiseudulle ja kehyskuntiin, mutta lisää myyntivoimaa tarvitaan myös maakuntakaupunkeihin. ”Viime päivien synkistelyuutisista huolimatta asuntokauppaa tehdään nyt ja tehdään jatkossakin kautta Suomen. Haemme uutta myyntivoimaa vähintään 20 paikkakunnalle”, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä. Kiinteistömaailma palkkaa 200 asuntokaupan ammattilaista noin 50 asuntomyymälään eri puolille Suomea. Tavoite on, että vähintään puolet rekrytoinneista saadaan maaliin vuoden alkupuoliskon aikana. Mittavaa rekrytointiprojektia vauhdittamaan Kiinteistömaailma aloittaa laajan yhteistyön Duunitorin kanssa. – Asuntokaupan osaajista on Suomessa selkeä pula. Meillä ei ole samanlaisia koulutuspolkuja alalle kuin muissa Pohjoismaissa. Se tekee hyvien työntekijöitten saamisesta haastavaa ainakin siinä mittakaavassa, missä me maan suurimpana kiinteistönvälittäjänä tarvitsemme lisää myyntivoimaa viime vuoden kasvun jatkamiseksi, sanoo toimitusjohtaja Risto Kyhälä. – Olemme realisteja: haemme sekä alalla olevia ammattilaisia että uusia myyntihenkisiä ihmisiä kasvamaan ammattilaisiksi kokeneempien välittäjien rinnalla, ketjun systemaattisen koulutuksen tuella, Kyhälä lisää. Järjestelmien ja prosessien kehitystyöllä välittäjän työstä tuloksekkaampaa Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälän mukaan viimeiset puoli vuotta ovat olleet Kiinteistömaailmalle vahvan kasvun aikaa: kasvuprosentit ovat olleet kuukausittain parhaimmillaan jopa kaksinumeroisia. Joulukuussa kasvua käytettyjen asuntojen kaupassa oli peräti 21% edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, tammikuussakin yli 6%. – Uudet asiakaspalveluun intohimoisesti suhtautuvat välittäjät ovat meille elintärkeitä. Samanaikaisesti kehitämme järjestelmiämme ja prosessejamme, jotta jokainen välittäjä pystyy tekemään työtään paremmin ja tehokkaammin. Tällä alalla on vielä paljon manuaalista työtä, jonka vähentäminen edistää merkittävästi asiakkaiden palveluun vapautuvaa aikaa ja provisiopalkkaisten ihmisten ansaintaa, sanoo Kyhälä. Helsingin rannikkovesistä löytyi uusi vieraslaji Sinelobus vanhaareni. Kuva: Marjut Räsänen. ? Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden keräämistä Helsingin edustan merialueen pohjaeläinnäytteistä on löytynyt ensimmäistä kertaa Sinelobus vanhaareni -vieraslajia. Se on äyriäinen, jolla ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta siitä on kutsuttu saksisiiraksi. Vieraslaji havaittiin Skatanselältä 22.8.2019 otetusta pohjaeläinnäytteestä. Noin viiden millimetrin mittainen Sinelobus vanhaareni elää rakentamissaan putkissa merenpohjalla. Lajista ei ole havaittu muita haitallisia vaikutuksia kuin, että se voi esiintyä suurina tiheyksinä ja syrjäyttää muita lajeja esiintymisalueeltaan. Ihmiselle lajista ei ole vaaraa. Sinelobus-lajeja esiintyy muun muassa Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, eikä nyt löydetyn saksisiiran luontaista esiintymisaluetta voida varmuudella osoittaa. Yhdysvalloissa ensimmäiset havainnot tehtiin 1960-luvulla. Euroopassa laji havaittiin ensimmäistä kertaa Hollannissa vuonna 2006. Lajia havaittiin Virossa vuonna 2010, Saksassa vuonna 2012, Puolassa vuonna 2014. Suomessa ensimmäinen havainto tehtiin Inkoossa vuonna 2016. Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut tutkii Helsingin merialueella esiintyviä vieraslajeja osana pääkaupunkiseudun merialueen tilan seurantaa. Muistisairauden ei tarvitse muuttaa ystävyyttä Kuva: Vesa Koivunen. ? Reino Leskiselle vierailut muistisairaan ystävän luo Kyläkallioon ovat itsestäänselvyys, sillä hyvää kaveria on aina kiva nähdä. Joskus tavatessa jutellaan enemmän, joskus vähemmän. Reino Leskinen hyvästelee ystävänsä Eskon ja tekee lähtöä kotiin päin. Kyläkallion hoivakodin käytävällä tulee vastaan tuttu hoitaja, joka kysäisee, miten juttu tänään kulki. – Esko oli kyllä aika väsynyt, mutta parin lauseen verran juteltiin. Hän kehui, että ruoka on ollut hyvää, Leskinen kertoo. Oikeastaan kaikki Kyläkallion hoitajat ovat tulleet Leskiselle tutuiksi. Hän on vieraillut talossa parin vuoden ajan tapaamassa ystäväänsä. – En ehkä ihan joka viikko, mutta koskaan ei mene kahta viikkoa, etten kävisi. Parempaa ystävää ei voisi olla Esko muutti Kyläkallion hoivakotiin, kun kotona asuminen ei tuntunut enää turvalliselta. Leskinen asuu reilun kymmenen kilometrin päässä Kyläkalliosta. Vierailut Eskon luo ovat hänelle itsestäänselvyys, sillä kaksikolla on takanaan yli 50 vuoden ystävyys. – Ei parempaa ystävää voisi olla kuin Esko. Hän on aina ollut asiallinen, puheidensa mittainen mies. Eikä ystävyytemme ole muuttunut miksikään, vaikka toinen meistä on sairastunut. Sama Esko hän yhä on. Tärkeintä on jutteleminen Ystävyys sai alkunsa 60-luvun puolivälissä, kun Reino Leskinen tapasi tulevan vaimonsa Tuulan ja tutustui hiljalleen myös tämän sukuun. Eskon nyt jo edesmennyt vaimo oli Tuulan serkku. – Ei kaikkien omienkaan sukulaisten kanssa synny tiivistä ystävyyttä, mutta meille Eskon kanssa syntyi. Hän on aina ollut hyvin positiivinen ystävä. Ystävyyttä ei ole koskaan haitannut 20 vuoden ikäero, kuten ei sekään, että Esko teki työuransa maailmalla YK:n tehtävissä. Aikaa vietettiin yhdessä aina, kun hän lomaili perheineen kotimaassa. Eläkkeelle jäätyään Esko ja hänen vaimonsa palasivat Helsinkiin. Kaverukset ehtivät tavata toisiaan entistä useammin, ja kuljetusalalla työskennellyt Leskinen autteli ystäväperhettä tarpeen mukaan muutoissa ja muissa puuhissa. Useimmiten kuitenkin vain istuttiin ja juteltiin. – Olemme puhuneet kaikista maailman asioista. Eskon kertomuksia asemapaikoistaan on ollut kiva kuunnella. Ensin avataan suklaarasia Keskustelut ovat edelleen olennainen osa mieskaksikon yhdessäoloa. Kun Leskinen tulee vierailulle Kyläkallioon, ystävykset avaavat suklaarasian ja juttelevat niin paljon kuin Eskon vointi kulloinkin sallii. Leskinen pitää ystävänsä kanssa juttelemista ja etenkin tämän kuuntelemista tärkeänä. Vaikka muistisairaan ihmisen puhe saattaa joinakin päivinä olla verkkaista tai hajanaista, jokaiselle meistä on tärkeää tulla kuulluksi. Usein kaverukset rupattelevat siitä, miten päivän ruoka on maistunut. Toisinaan palataan kauas menneisyyteen, raskaisiin sotamuistoihinkin. Joskus jutellaan enemmän, joskus vähemmän. – En ole koskaan ajatellut, että olisi jotenkin vaikeaa löytää aikaa Eskon luona käymiseen. Mukavahan kaveria on mennä tapaamaan. Kyläkallio on turvallinen koti Leskistä ilahduttaa se, että Kyläkalliossa Eskolle löytyy aina seuraa myös lähipiirin vierailujen välillä. Kyläkallion asukkaat viettävät paljon aikaa yhdessä, ja vieraat toivotetaan tervetulleiksi. Sen vuoksi Leskisenkin on helppo tuntea olonsa talossa kotoisaksi. Jos hän sattuu paikalle vaikkapa tuolijumpan aikaan, hän hyppää mukaan jumppaamaan. Myös se tuntuu mukavalta, että Esko saa Kyläkalliossa pitää kiinni omista tärkeistä rutiineistaan. Hän nousee joka aamu varhain juomaan kupin kahvia ja lukemaan päivän lehden, koska haluaa edelleen seurata maailman tapahtumia. – Kyllä sen huomaa, että täällä ihmisistä huolehditaan hyvin. Olen iloinen siitä, että Esko asuu näin kivassa ja turvallisessa paikassa. Millaista on muistisairaan hyvä elämä ja miten sairastumiseen voi varautua – täältä löydät tietoa: https://www.hoiva.fi/ muistisairaan-hyva-elama/ Teksti: Anu Räsänen
17 Viikko 14-15/2020 H Sarpo Amerikan nuori kuningaspari ? Niin totta kuin Pariisissa, Belgian pääkaupungissa, Amerikan nuori kuningaspari ajeli höyrykäyttöisellä hevosvaljakollaan pitkin Nevski Prospektia… Lastenlapsillani ei ole vaikeuksia käsittää, että paappa höpäjää. Ei valehtele vaan höpäjää lastenlasten riemuksi niin kuin tapanaan pitää. Höpisijälle annetaan tavallisimmin samalla mitalla takaisin ja kaikilla on hauskaa. Leikki sijansa saakoon ja maailman tilaa seurailevat älliä erottaa höpöjutut ja asiallinen uutisointi toisistaan. Molempiahan meille tyrkytetään totuuksina, tuutista jos toisestakin. Itse kunkin oma asia on valita, minkä totuudentorven toitotuksen tahtiin tanssii. Yhtä miellyttää iltapäivälehtien skandaalilööpit, toista huhupuheet tai facebookin ja twitterin kaltaiset taivastelut. Joku seuraa huolella taustoitettua, puolueetonta uutisantia, jotakuta puhuttelee yksinomaan oman aatesuuntansa värikylläiset manifestit. On niitäkin, joiden uteliaisuus ulottuu noihin kaikkiin. Kuka mitenkin. Totuus ja oikeassa oleminen, aivan samoin kuin kauneuskin, ovat kuitenkin vain mielipiteitä. Kovin häilyvä on raja totuuden ja valheen, oikean ja väärän välillä. Lopputulos on puhujan tarkoitusperien ja kuulijan maailmankatsomuksen summa. Se, mikä toiselle on totuus, on jollekulle toiselle paksua valetta tai ainakin värittynyt mielipide. Paitsi ehkä kolmen kertotaulu. Kovin pienissä ympyröissä ajatukset tahtovat kiertää samaa kehää, niistä tulee sisäsiittoisia ja ne sairastuvat. Alkavat hylkiä muita mielipiteitä, pitää itseään ainoina oikeina. Sellaisessa piilee vaaransa niin kuin historia osoittaa. Aristoteleen mielestä ”Epätotta on sanoa, että se ei ole, mikä on, tai että se on, mikä ei ole, ja vastaavasti totta on sanoa sen olevan, mikä on ja sen olevan olematta, mikä ei ole”. Näissä poikkeusoloissa niin sisällöntuottajien kuin aatesuuntienkin arvot joutuvat puntariin. Osa puhaltaa yhteiseen hiileen, osa pitäytyy erinomaisuutensa korostamisessa. Niin totta kuin Pariisissa, Belgian pääkaupungissa Amerikan nuori kuningaspari ajeli höyrykäyttöisellä hevosvaljakollaan pitkin Nevski Prospektia… Taloyhtiöiden energiaeksperttikurssi verkkokoulutuksena ? Energiaekspertti edistää taloyhtiön asumisolosuhteiden paranemista, energiatehokkuutta ja yhteisöllisyyttä. Samalla pienennetään taloyhtiön kustannuksia ja tehdään ilmastotekoja. Energiaeksperttikurssin voi nyt suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Energiaeksperttikurssi löytyy HSY:n verkkokurssipalvelu Koutsista (koutsi.hsy. fi), jonne on tulossa jatkossa myös muita kestävään elämään liittyviä kursseja. HSY:n ilmastoinfo on pitänyt vuodesta 2018 alkaen taloyhtiön energiaeksperttikursseja kaksi kertaa vuodessa, parhaillaan on käynnissä viides kurssi. – Energia-asiat olivat tuttuja jo kurssille tullessa, mutta energiaeksperttikurssi kiteytti ne tiiviiksi paketiksi juuri taloyhtiön hallituksen jäsenen näkökulmasta, kertoo tuore Energiaeksperttikurssilla käydään läpi perusasiat taloyhtiön energiankulutuksesta, siihen vaikuttavista teknisistä järjestelmistä ja energiankäytön tehostamismahdollisuuksista. Kurssin jälkeen on helpompi keskustella taloyhtiön energia-asioista niin isännöinnin ja huollon, taloyhtiön hallituksen kuin erilaisten palveluntarjoajien kanssa. – Eksperttikurssilaiset ovat sitoutuneet viiden kerran kurssiin hienosti ja palaute on ollut erittäin positiivista, kertoo eksperttikursseista vastaava HSY:n Ilmastoinfon energia-asiantuntija Jarkko Hintsala. Kursseille kuitenkin mahtuu mukaan rajoitettu määrä osallistujia. – Haluamme tuoda tiedon helposti kaikkien saataville, kertoo Ilmastoviisaat taloyhtiöt hankkeen projektikoordinaattori Jenni Venäläinen. Nyt kurssin voi suorittaa silloin kun itselle sopii, ajasta ja paikasta riippumatta, hän jatkaa. Verkkokurssi löytyy HSY:n verkkokurssipalvelusta Koutsista (koutsi.hsy. fi), jonne on tulossa jatkossa myös muita kestävään elämään liittyviä kursseja. sen ja siitä energiankulutus suurimman osan. Yli puolet suomalaisista asuu taloyhtiöissä. Niiden vaikutukset ilmastonmuutoksen torjumiseen ovat hyvin merkittäviä. Nyt rakennettavat rakennukset ovat energiatehokkaita, mutta rakennuskantamme uudistuminen ja tätä kautta tapahtuva energiatehokkuuden parantuminen on hidasta. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuudella ja energian käytön tehostamispotentiaalilla on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. – Suurin osa tämän hetken rakennuskannan taloyhtiöistä on rakennettu 1960–1980 -luvuilla. On tärkeää saada nämä yhtiöt tekemään töitä energiatehokkuuden eteen, Venäläinen painottaa. Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke tähtää parempaan energiatehokkuuteen hyödyntämällä taloyhtiöstä kerättävää tietoa. Esimerkiksi sensoreista saatua sisäolosuhdetietoa hyödynnetään lämmityksen ohjauksessa. Energiaeksperttiverkkokurssi on toteutettu osana hanketta, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto. Parannetaan myös asuinolosuhteita Noin kolmannes taloyhtiön hoitovastikkeesta koostuu lämmityksen, kiinteistösähkön ja veden käytöstä. Energiaekspertti auttaa taloyhtiössä vähentämään näitä kuluja, lisäksi huoltoyhtiön käyntiveloitukset voivat pienentyä. Tuloksiin päästään pitämällä huolta kiinteistöstä suunnitelmallisesti, luomalla tiiviimmät suhteet huoltoon ja isännöintiin, synnyttämällä taloyhtiöön uutta viestintää ja keskustelua sekä toteuttamalla energiatehokkuustoimenpiteitä. – Energiatehokkuustoimenpiteillä parannetaan usein myös asuinolosuhteita, Hintsala muistuttaa. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä asuminen tuottaa noin kolmannekLemmikkini ikääntyy – mitä nyt? ? Eläinlääketieteen ja eläinten ravitsemustieteen edistymisen ansiosta lemmikkimme elävät entistä pidempään entistä terveempinä. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että eläinystäviemme elinkaari on yleensä paljon lyhyempi kuin meidän ihmisten. Oleellinen osa vastuullista eläintenpitoa on eläimen vanhuuteen ja poismenoon valmistautuminen. Suurimmalla osalla eläimistä vanhuutena pidetään viimeistä 25 prosenttia eläimen oletetusta eliniästä. Esimerkiksi pienet koirat tulevat seniori-ikään noin 8 vuoden ikäisinä ja suuret rodut jo 5-6 vuoden iässä; marsut noin 3 vuoden iässä ja kissat 8-10-vuotiaina. Vanhuuden vaivat kehittyvät vähitellen. Koska lemmikin kanssa vietetään aikaa joka päivä, muutoksia voi olla vaikea havaita. Tyypillisiä vanhuuden merkkejä eläimissä ovat silmien samentuminen, turkin ohentuminen, painonmuutokset ja liikkumisen vähentyminen. Huomiota tulee kiinnittää myös elimistön perustoimintoihin: syökö lemmikki normaalisti ja tuleeko syöty ruoka ulos toisesta päästä entiseen malliin? Monesti juuri näissä toiminnoissa ilmenee ongelmia, kun eläimen terveydessä on jotain vialla. Vanhuus tuo lemmikeille mukanaan ihmisillekin tuttuja vaivoja: nivelkipuja, hammasvaivoja, vatsavaivoja, unenpuutetta tai uneliaisuutta. Eläimet ovat kuitenkin hyviä peittämään kipujaan, ja usein ne ilmenevät vain poikkeavana käytöksenä. Älä oleta, että koirasi on itsepäinen, jos se epäröi hypätä autoon tai vastustelee portaissa kulkemista: syy voi olla kivuliaissa tai jäykissä nivelissä. Jos lemmikki ei enää kirmaa luoksesi, kun kutsut sitä, se saattaa kärsiä kuulo-ongelmista. Ruoka voi jäädä lemmikiltä syömättä hammasvaivojen tai ruuansulatusongelmien takia – ei siksi, että lemmikkisi nirsoilee. Myös vakavat sairaudet, kuten syövät, munuaisten ja maksan toiminnan ongelmat ja sydänvaivat, ovat vanhoilla lemmikeillä yleisiä. Omistaja on oman lemmikkinsä paras tuntija ja kaikenlainen poikkeava käytös pitäisi ottaa vakavasti. Jos lemmikkisi esimerkiksi ei kiinnostu enää lempilelustaan, nukkuu aiempaa enemmän tai ylenkatsoo aiempaa herkkuaan, se on aina syytä vielä eläinlääkärille. Iäkäs lemmikki voi myös kärsiä dementiasta, aivan kuten iäkkäät ihmisetkin. Suhtaudu siis ymmärryksellä vanhaan lemmikkiin, joka pissaa väärään paikkaan, saa selittämättömiä levottomuuskohtauksia tai pitää entistä enemmän ääntä itsestään, vaikka eläinlääkäri ei siitä varsinaista fyysistä vaivaa löytänytkään. Vastuullisen lemmikinhoidon perusasiat pitävät yllä kaikenikäisten lemmikkien terveyttä ja tyytyväisyyttä, mutta ne ovat erityisen tärkeitä iäkkäiden eläinystäviemme hyvinvoinnille:
18 Viikko 14-15/2020 Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna valmiuslain tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä.
19 Viikko 14-15/2020 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 050 4705 278 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .... S-market Castreninkatu 9-11 ...... Alepa Sturenkatu 11 .............. Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ......... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ......... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ..... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ... Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .......... Alepa Helsinginkatu 25 .......... Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .......... Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .............. LKV Moilanen Hämeentie 29 .............. Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .............. Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .............. Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 81-83 ......... Ravintola Hermanninkukko Hämeentie 135 A ........ Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .................. Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ........... Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ........... Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .............. Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .............. Alepa Porvoonkatu 19 ........... K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ........... Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ........... Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ............. Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .... S-market Siltasaarenkatu 11 ....... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .... Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ............ Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .............. Alepa Sturenkatu 40 .............. Alepa Toinen linja 4 ............... Kallion Virastotalo Toinen linja .................. Kuntatalo Toinen linja 31 ............. ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ............ Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ........... Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .............. Kallion Kirjasto Viides linja 4 ................ Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .............. Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi . S-Market Leipomot Palvelut Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2020 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Ole mukana Kallio-lehden palveluhakemistossa. puh. 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Tavoita asiakkaasi! KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Helsinki mukaan Suomirataan ja Tunnin junaan ? Kaupunginvaltuuston kokouksessa pidettiin info ja kyselytunti koronavirustilanteesta. Asian esittelivät pormestari Jan Vapaavuori sekä sosiaalija terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa. Kaupunginvaltuusto käsitteli ja hyväksyi kiireellisenä asiana kaupungin hallintosääntöön muutoksia, jotka koskevat tartuntatautien torjunnasta vastaavaa toimielintä, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan toimivaltaa ja sähköisiä kokouksia. Etäyhteyksien kautta Hallintosäännön muutos mahdollistaa toimielinten kokousten järjestämisen etäyhteyksien kautta. Osallistuminen etäyhteyksien kautta ei ole tarkoitettu normaaliksi toimintatavaksi, mutta antaa joustavat mahdollisuudet päättää millaisissa olosuhteissa päätöksenteko ja osallistuminen etäyhteyksien kautta sallittaisiin. Kaupunginvaltuuston kokousten osalta etäyhteyksin järjestettävästä kokouksesta päättää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Muiden toimielinten kokousjärjestelyistä päättää kaupunginhallitus. Tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin on muutetun hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus. Hallintosääntöön lisättiin kohta, jonka perusteella kaupunginvaltuuston puheenjohtaja voi erityisestä syystä myöntää kaupunginhallitukselle luvan ylittää hallintosäännössä asetetut määräajat, joiden mukaan aloitteisiin, välikysymyksiin ja toivomusponsiin on vastattava. Helsinki mukaan Kaupunginvaltuusto päätti, että Helsinki lähtee osakkeenomistajaksi Helsingin ja Turun välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Turun Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön, sekä Helsingin ja Tampereen välisen raideyhteyden suunnittelua toteuttavaan Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön. Kaupunki merkitsee perustettavan hankeyhtiön osakkeita tai muuten pääomittaa Turun radan hankeyhtiötä yhteensä enintään 5,9 miljoonalla eurolla ja Tampereen radan yhtiötä 24 miljoonalla eurolla. Esityksen mukaan kestävän kehityksen vaatimukset, ilmastonmuutoksen torjuminen sekä taloudelliset syyt edellyttävät liikkumisen ja logistiikan kokonaisvaltaista muutosta. Tarvetta muutokselle sekä nopeiden junayhteyksien parantamiselle lisää myös kaupungistuminen, joka on 2000-luvulla kiihtynyt ja kasvu on keskittynyt hyvin saavutettaviin yliopistokaupunkeihin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Liikennevirtojen siirtymisellä raiteille olisi merkittävää ilmastovaikutusta sekä taloudellista vaikutusta. Kaavat jäivät pöydälle Kaupunginvaltuusto päätti jättää Hakaniemenrannan asemakaavan sekä Hernesaaren asemakaavan pöydälle. Kaavaratkaisuja käsitellään valtuuston seuraavassa kokouksessa. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan muuttaa Helsingin kaupungin hallintosääntöä niin, että päätöksenteko on tarvittaessa mahdollista etäkokouksina. Valtuusto päätti myös, että Helsinki lähtee osakkeenomistajaksi Tunnin Juna Oy -hankeyhtiöön, sekä Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön.
20 Viikko 14-15/2020 Helsinginkatu 24, Brahenkenttää vastapäätä www.brahenapteekki.com | p. 09 146 1126 Avoinna arkisin 8.30-18, la 9-15. Brahen Apteekki on auki normaalisti pandemiasta huolimatta Apteekissa asiointi Koronatartunta tai muu oireinen hengitystieinfektio ? Kielletty Koronakaranteeni ? Kielletty 70+ tai riskiryhmään kuuluvat ? Ei suositella Terve ? Normaali asiointi omasta tai toisen puolesta KIITOS KUN NOUDATAT OHJEITA YHTEISEKSI HYVÄKSI! Miten hoidan apteekkiasiat pandemian aikana, jos liikkumistani on rajoitettu? Kela – kortilla voi asioida toisen henkilön puolesta. Suomi.fi palvelussa, voi antaa valtuuden toiselle henkilölle puolesta-asiointiin. Jos olet yli 70-vuotias tai kuulut perussairautesi vuoksi riskiryhmään, voit ottaa myös yhteyttä puhelimitse apteekkiasioidesi hoitamiseksi. Viranomaisohjeistus pandemian ajaksi (Lähde:THL) K-Market Hakaniemen Herkussa EURON PÄIVÄT! Tarjoukset voimassa KE-SU 1.4. 5.4.2020. Puhdistamo KAURAJUOMA 0,75l Panda SUKLAALEVYT 145g MINILUUMUTOMAATTI 250g ES/MA 1lk K-Menu TIIKERIKAKKU SITRUUNAKAKKU 350g PERUNA 1kg pussi Suomi suomalainen KUKKAMULTA 6l K-Market Hakaniemen Herkku Siltasaarenkatu 16 00530 Helsinki k-market.fi Palvelemme ark. 6.30-22.00 la 8.00-22.00 su 10.00-21.00 Ollaanko Facebook-kavereita? K-Market Hakaniemen Herkku Puhdistamo KOOKOSVESI + MANGO 310ml 1 00 TLK 1 00 RS 1 00 TLK 1 00 KPL 1 00 KPL 1 00 PSS 1 00 KPL erä erä erä HAKANIEMEN HERKKU erä