• Oletko myymässä asuntoasi? Pubi A-oikeuksilla Laadukasta kiinteistönvälitystä, ammattitaitoista varallisuuden hoitoa! LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Soita 050 511 4410 Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Eeva-Liisa Moilanen Bar & restaurant www.madamekurvi.fi | Avoinna: ma-pe 11-02, la 15-02, su 15-02 Lounas arkisin klo 11-15, A la carté sulkeutuu klo 21:30 Viikot 46-47 - 2015 Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) Pyydä välitystarjous. Arja Oreschnikoff Korkein luottoluokitus 2015 arja.oreschnikoff@omatkodit.fi LKV, LVV, KiAT, kaupanvahvistaja A. Oreschnikoff Oy LKV, 2473282-0 Tarjoa myyntiin! Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut ? Pyydä tarjous! Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti Helsingin vauvauimarit järjestää vauva-, perheja sisaruinteja Kampissa, Töölössä ja Käpylässä viikonloppuisin. 46. vuosikerta - Nro 21 Vastuullista kiinteistönvälitystä Itäisessä kantakaupungissa jo vuodesta 2006. Kiinteistömaailma I Excellence m2 Oy on toiminut Itäisen kantakaupungin alueella jo vuodesta 2006 Sturenkadun ja Mäkelänkadun kulmassa. Vaikka olemme muuttaneet fyysisesti asuntomyymälämme Helsingin pääväylälle Mannerheimintielle, ovat juuremme ja toimintamme vahvasti Itäisen kantakaupungin alueella. Kun tarvitset ammattitaitoisen välittäjän, joka kantaa vastuun Sinun asuntoasiasta alusta loppuun saakka, ota meihin yhteyttä. Palvelemme 24/7. Tervetuloa uimaan, ohjaamme teitä lämmöllä ja ammattitaidolla! helsinginvauvauimarit.fi | anu@helsinginvauvauimarit.fi 050-5544889 | facebook: helsingin vauvauimarit Asiakkaani Mikael ostaa yksiön tai kaksion Itäisestä kantakaupungista. OSTOTOIMEKSIANTO Vapautumisella ei kiire. Ostaja maksaa välityspalkkion. Luottamukselliset yhteydenotot Jani Pomell 040 515 1226 / jani.pomell@kiinteistomaailma.fi Katso mainoksemme takasivulta Jani Pomell Ville Mattila Yrittäjä, toimitusjohtaja, LKV Myyntineuvottelija, Puh 040 515 1226 vuokrauspalvelut, jani.pomell@kiinteistomaailma.fi Puh 045 635 3778 Avoinna joka päivä klo 04 asti Annika Järveläinen Myyntikoordinaattori, vuokrauspalvelut, Puh 050 917 6052 Pekka Rönkkö Myyntineuvottelija, vuokrauspalvelut, LVV, LVV Puh 0400 469 923 ville.mattila@kiinteistomaailma.fi annika.jarvelainen@kiinteistomaailma.fi pekka.ronkko@kiinteistomaailma.fi Juha Tarvainen Myyntineuvottelija, Puh 050 366 9126 Anna Tapojärvi Kiinteistönvälittäjä, LKV Puh 040 587 8010 juha.tarvainen@kiinteistomaailma.fi anna.tapojarvi@kiinteistomaailma.fi Marianne Haarakangas Myyntineuvottelija, KiAT trainee, Puh 050 366 9127 www.wirginia.fi MÄKELÄNKATU 2 ? PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Jukka Kyttälä Myyntijohtaja, LKV, LVV Puh 0400 506 594 jukka.kyttala@kiinteistomaailma.fi marianne.haarakangas@kiinteistomaailma.fi 010 622 3920, aitio@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Aitio Business Park Mannerheimintie 113, 00280 Helsinki www.kiinteistomaailma.fi/helsinki-aitio-business-park AUTOPAIKKOJA 2 KPL VAPAANA LÄMPIMÄSSÄ AUTOHALLISSA Wallininkuja 5:ssä, Pesumahdollisuus, vuokra 175?/kk Autohallitilaa 100m2, vuokra 790?/kk Tiedustelut/näytöt p.0400 - 424 192 Kuvia www.tila1.fi Entisöinti-, tyyli- ja uusia tapetteja. 2000 mallia heti varastossa. Satoja kapeita ja leveitä reunusnauhoja. A T STI E J NY A A E T T NS TAP RU US JO Fleminginkatu 4 00530 Helsinki p. (09) 76 76 58 www.tapettitalo.fi palvelu@tapettitalo.fi R TA Tapettitalo Syksy on hyvä aika vaihtaa tapetteja! Tule paikan päälle tutustumaan laajaan valikoimaamme! CITY-lehti valitsi Tapettitalon Helsingin parhaaksi tapettiliikkeeksi. 197 4 Meiltä saat henkilökohtaista neuvontaa ja palvelua. Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13
• KALLIO LEHTI 2 Nro 21 ? Viikot 46-47 IRTOJIGIT JALKAHOITOLA ONNEN JALAT 4,90? / 100G NORMAALISTI 6,50? /100G Olen muuttanut ja otan 1.11 alkaen vastaan osoitteessa Hämeentie 34 00530 Helsinki (Fysiopointin tiloissa) Sturenkatu 40, 00550 Helsinki, 09-7537272 Perus - ja parafiinijalkahoidot, liikuntarajoitteisille kotikäyntinä, laitos- sekä yrityskäynnit. Lahjakortit, tuotemyynti. www.wirginia.. Jalkahoitola Onnen jalat Tmi Hämeentie 34 00530 Helsinki | Puh. 0400-823 923 Pakilantie 61 00660 Helsinki www.onnenjalat.fi | Kirsi.m@onnenjalat.fi ? Kuponkitarjoukset: Perusjalkahoito hoitolassa 40? chef wotkin?s paLVeLutiskit Lihatukku Veijo Votkin oy prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 tehtaanmyymäLä ma-pe 7-21, la 7-18, su 11-18 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477, www.votkin.fi TIETOKONEHUOLTO Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: ? ? Näytön, kiintolevyn, ? Vikaselvitykset ja näppäimistön jne. vaihto -arviot kannettavaan tietokoneeseen vakuutusyhtiöille Parafiinijalkahoito Lue netissä 55? ? Pöytäkoneen komponenttien vaihto ? Virusten ja haittaohjelmien poisto ? Käyttöjärjestelmien ja sovellusten asennukset ja päivitykset ? Tietojen palautus GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE www.lehtiluukku.fi Avoinna ma ja ke 9 - 17, ti, to, pe 9-18 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi PALVELEVA LÄHIAPTEEKKI KALLIOSSA MARRASKUUN TARJOUKSET Minisun Apteekilla D-vitamiini esittely ma 16.11. klo 12-15 D-vitamiini 20 mikrog. 100 tabl. (11,80) 9 50? -tuotteita ?20% Kahvi- ja mehutarjoilu. Tervetuloa Rela Tabs mansikanmakuinen maitohappobakteeri 60 tabl. (27,98) 22 Hiusten hyvinvointiin Priorin extra 60 kaps. (42,30) ? LIPPUJEN HINNAT 15 ? / 12 ? 38 ? FLEMINGIN APTEEKKI Helsinginkatu 17 00500 Helsinki Puh. 09 - 774 5620 SEURAAVAT ESITYKSET pe 13.11., la 14.11., ti 17.11., ke 18.11., to 19.11. esitykset aina klo 19.00 Aukioloajat ma - pe 8.30 - 18.00 la 10.00 - 15.00 su ja pyhät suljettu ESITYSPAIKKA Käenkuja 6-8, 00500 Helsinki, Katri Valan puisto, Käenkujan väestönsuoja www.teatterikultsa.fi
• Viikot 46-47 46. vuosikerta ? nro 21 Helsingin kaupunginarkisto 70 vuotta Ajankohtaista Jani Toivola radion iltahartauksissa Vuonna 1945 toimintansa aloittanut kaupunginarkisto on vuodesta 1965 sijainnut Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Tuossa osoitteessa ovat niin arkistot kuin yleisöpalvelutilatkin. ??Helsinki on Itämeren piirissä nuorehko kaupunki, perustettu vuonna 1550. Merkittävistä kaupungeista vain Pietari on Helsinkiä nuorempi. Perustamisvuosisadaltaan on Helsingissä säilynyt yksi asiakirja, Juhana-kuninkaan kirje vuodelta 1569. Tätä aarretta säilytetään lasivitriinissä kaupunginarkistossa Kallion virastotalossa. Vanhimpiin arkistoihin kuuluvat Helsingin Maistraatin ja Raastuvanoikeuden arkistot. Asiakirjasarjat alkavat Suuren Pohjan sodan jälkeen solmitun Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721. Kaupunki poltettiin ja kaikki tuhoutui sodan aikana vuonna 1713. Kaupungin- Kaupunginarkisto muutti vastavalmistuneeseen Kallion virastotaloon keväällä 1965. Vuonna 1945 perustetun Kaupunginarkiston suurin arkistotila vuoteen 1965 sijaitsi Temppeliaukion väestösuojassa. Kuva: Kaupunginarkiston kokoelmat. Kaupunginarkisto on avoinna yleisölle ma-ke klo 9-16, torstaisin klo 9-18. Kallion virastotalo, Eläintarhantie 3 F. Kuva: Lotta Haglund. valtuuston, - hallituksen, lautakuntien ja omien virastojen vanhimmat arkistot on luonnollisesti tallennettu Kallion virastotalossa sijaitseviin arkistomakasiineihin. Maamme toiseksi suurin arkisto käsittää nykyään noin 14 hyllykilometriä arkistoaineistoja. Suuri kokonaisuus on esimerkiksi ennen peruskoulujärjestelmää toimineiden kansakoulujen arkistot. Samoin laaja kokoelma karttoja ja rakennuspiirustuksia, jotka on saatettu digitoituun muotoon ja näin ovat katseltavissa verkossa. Kaupunginarkiston sivuilta saa lisätietoa aineistosta. Sinetti-tietojärjestelmästä selviää tallennetut arkistot. Alkuvuodesta yleisöl- le avautuu verkkoon myös helsinkiläiskouluja koskeva koulurekisteri, josta selviää koulujen nimet ja osoitteet kautta aikojen sekä tiedot koulujen arkistoista. Arkistossa on kaupungin pysyvästi säilytettävän aineiston lisäksi yksityisiä helsinkiläisarkistoja toista hyllykilometriä. Merkittävimmät yksityisarkistot ovat Helsingin Olympia-arkistot. Pitämättä jääneiden, vuoden 1940 ja kesällä 1952 pidettyjen olympialaisten arkistot. Kaupunginarkisto ottaa vastaan helsinkiläisten taloyhtiöiden, yhdistysten ja yksityishenkilöiden arkistoja. On tärkeää saada talteen pääkaupungista viranomaisarkistojen ohella myös yksityistä aineistoa. Koskelan sairaala-alueelle asuntoja 3 000 asukkaalle ??Koskelan sairaalan ja pesuloiden alueelle suunnitellaan asuntoja 3 000 asukkaalle. Syksyllä 2014 keskustelussa oli neljä vaihtoehtoista suunnitelmaa. Suunnittelua on jatkettu palautteen perusteella suojaiset tehokorttelit -vaihtoehdon pohjalta. Suunnittelun tavoitteiksi nousivat kaupunkimaisen ja viihtyisän ympäristön syntyminen, alueen ja rakennusten suojeluarvojen sekä yhtenäisten, toiminnallisten puistoalueiden säilyminen sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantaminen. Suunnitelmaa on kehitetty siten, että korttelit muodostuvat umpinaisemmaksi ja katuja rajaavammaksi. Pääosa uudisrakennuksista on sijoitettu arvokkaiden sairaalarakennusten kokonaisuuden ulkopuolelle katujen varsille. Puistoihin rajautuen on suunniteltu neljäkerroksisia pistetaloja. Kehitetyssä suunnitelmassa uutta asumisen kerrosalaa on 100 000 kerrosneliötä asunnoiksi muuttuvat sairaalarakennukset mukaan luettuna. Lisäksi pesuloiden alueelle on varattu tilaa noin 20 000 kerrosneliön kokoiselle vanhusten monipuoliselle palvelukeskukselle ryhmäkoteineen. Sairaalan alueella rakennukset ovat 4?7-kerroksisia, pesuloiden puolella viidestä seitsemään kerrosta. Korkeimmat rakennukset sijoittuvat Koskelantien ja Antti Korpintien varteen. Tavoitteena on ollut alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja osittainen palauttaminen. Sivu 8 ??Kansanedustaja Jani Toivola pitää vielä kolme radiohartautta Yle Radio 1:ssä marras-helmikuun aikana. Toivola on kutsuttu puhujaksi hartaussarjaan, jonka aiheena on ruumiin teologia. Ensimmäinen hartaus lähetettiin Radio 1:ssä keskiviikkona 4.11. kello 18.50. Toivola lähestyi aihetta osallisuuden näkökulmasta. Hän etsi vastausta kysymykseen, kuinka voisimme luoda ilmapiirin, jossa kenenkään ei tarvitsisi kantaa pelkoa tai häpeää omasta identiteetistään, kehostaan tai tarinastaan. Hän pohti kohtaamisen, katseen, sanojen ja vaitiolon merkitystä identiteetin rakentumisessa. ? Kaikki alkaa katseesta, kohtaamisesta, sanoista tai sanomatta jättämisestä. Katsonko jokaista kohtaamaani ihmistä silmiin vai katsonko jonkun ihmisen ohi. Minkälaista arvoilmapiiriä luomme yhteiskuntana tukeaksemme tätä? Toivola miettii. Seuraavissa hartauksissaan Toivola käsittelee osallisuutta muun muassa perheen ja vanhemmuuden kautta sekä ikääntymisen näkökulmasta. Jani Toivolan hartaudet kuullaan keskiviikkoisin 2.12., 30.12. ja 3.2. kello 18.50 Yle Radio 1:ssä. Ne ovat kuultavissa myös Yle Areenassa kuukauden ajan lähetyksen jälkeen. Muita loppuvuoden radiohartauspuhujia ovat muun muassa emeritusarkkipiispa John Vikström, lastenpsykiatri Jari Sinkkonen ja kirjailija Veli-Pekka Hänninen. Koskelan sairaala-alueen kehitetyn suunnitelman ilmakuvasovitus 20.10.2015.
• KALLIO LEHTI 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 21 Hissittömiä taloja vielä yllättävän paljon K alliossa ja Hakaniemessä on on innostuttu suhteellisen hyvin hissien rakentamisesta vanhoihin kerrostaloihin. Monissa alueen taloissa hissit jo ovatkin, mutta joistain puuttuu. Yhteiskunta pyrkii monin rahoitus- ja avustusmäärärahoin tukemaan hissien rakentamista niihin taloihin, joissa sitä ei ole. Näkemys perustuu pitkän tähtäyksen suunnitelmaan siitä, että ikäihmiset pystyvät asumaan omissa kodeissaan niin pitkään kuin mahdollista, kun kulkeminen asuntoon ja sieltä pois on mahdollisimman helppoa. Yhteiskunnan rahoitusta hissiremonttiin on saatavissa noin 50-60 prosenttia kokonaiskustannuksista. Rahan saa taloyhtiön hissiinvestointia varten. Kalliossa ja Hakaniemessä osuus Aran rahoitusvarauksista ja -päätöksistä viime vuonna oli 8,7 propsenttia. Määrä on kolmanneksi korkein koko Helsingissä. Suurin syy hissien asentamiseen ja rakentamiseen on nimenomaan väestön ikääntyminen, viidesosa yli 65 -vuotiaista helsinkiläisistä asuu edelleen hissittömissä kerrostaloissa. Hissin ansiosta vanhus pystyy asumaan kotonaan pidempään kuin hissittömässä talossa. Yhteiskunta säästää tuona aikana yli 200 000 Nro 21 ? Viikot 46-47 euroa laitoshoitoon verrattuna. Tämän vuoksi valtio rahoittaa hissien jälkiasennuksia avokätisesti. Ympäristöministeriön alainen Ara maksaa 50 prosenttia vanhojen kerrostalojen hissien rakennus- ja suunnittelukustannuksista. Lisäksi osa kaupungeista avustaa hissihankkeita. Helsinki, Espoo ja Vantaa maksavat jälkiasennushissien kustannuksista 10 prosenttia, Tampere 15 prosenttia. Aran hissiavustusrahat uhkaavatkin loppua jo kuluvalta vuodelta kokonaan. Ara on asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, joka toimii ympäristöministeriön alaisena virastona. Hissien rakentaminen on lisääntynyt taantumasta huolimatta, kuluvana vuonna valtio varasi hissiavustuksiin 20 miljoonaa euroa, josta 16,1 miljoonaa oli myönnetty elokuun alkuun mennessä. Päätöstä ensi vuoden hissimäärärahoista ei vielä tiedetä. Toivottavasti mahdollisimaan moni alueen taloyhtiö tarttuu asiaan, jos hissi vielä puuttuu. Yhteiskunnan tukemaa rahaa on saatavissa investointiin merkittävä määrä, samalla koko taloyhtiön arvo kohenee! -j.a. Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin ??Ollessani Kallion terveysasemalla en saanut antibiootti-kuuria, mutta keksin toisenlaisen keinon hoitaa vasemman jalkani turvotuksen kuntoon ja siitä olen kiitollinen kyseisen terveysaseman terveys- ja sairaanhoitajille, että he ovat aiemmilla hoitokerroilla kertoneet mitä he milloinkin tekevät. Tosin tein oman sovellukseni siltä pohjalta mitä olin aiemmin oppinut, kun vuodesta 2002 asti aina ajoittain vasen jalkani aukeaa, kun sain siihen Kaukaan paperitehtaalla Lappeenrannassa rikki- ja typpihappoa sekä elohopeaa ja sinkkiä liuoksena ja takapuoleen tuli sitä myös suojausten pettäessä, mutta vasempaan nilkkaan kehräsluun alle tuli myös ja lisäksi minulla on vasemmassa jalassa suonikohjut, joten kysei- nen jalka ei kovin herkästi parane ! Saa nähdä nyt miten käy olisinko keksinyt uuden hoitokeinon, mutta arvatkaapa kerronko sitä lääkäreille, jotka eivät antaneet minulle antibiootti-kuuria silloin, kun olisin sitä tarvinnut ? Lassi Tiittanen Tulihan se sieltä ??Yhteishyvä-Lehti Otsikolla ?Kapinoiva kauppa? sivut 90-97 tunnustaa, että Elanto täyttää 110 vuotta ja S-Kauppa on se joka haastoi Elannon, joten oli sen- tään hyvä, että viimeinkin totuus uskalletaan sanoa ! Lassi Tiittanen Miten koiran suu voi maistua kissalle? ??Olen aina ollut ylpeä makunystyröistäni. Pystyn kypsästä iästäni huolimatta vielä helposti maistamaan suolaisen, makean, happaman ja jopa kitkerän. En haluaisi kerskailla, mutta samaa ei voi sanoa kaikista minun ikäisistä miehistä. Mutta tämän lahjan vuoksi olen nyt erityisen huolestunut naapurini koirasta. Kaikkihan nimittäin tietävät että koiran suu pitää maistua kuivamuonalle, multaisille lehdille ja pekonille, mutta tämän piskin hengityksessä olen havaitsevani kermaa, myyrää ja jopa tonnikalaa. Se ei missään nimessä ole normaalia. En ole naapurisovun nimissä halunnut sanoa naapurilleni mitään kasvotus- ten, mutta nyt huoli on kertakaikkiaan kasvanut liian isoksi. Joten Ransu Salonen, jos luet tämän sinun tulee tietää että koirasi suu maistuu kissalle. No niin, nyt se on sanottu. Bo Hager Kari Lumikero - kirjeenvaihtajan vuosikymmenet 1930-luvun automainoksen restaurointi Eroon kannattaa hakea apua saa tukea Museovirasto näyttää vihreää valoa kiinnostuksen osalta ??Nikolajeffin autoliike maalautti 1930-luvulla alppilalaisen kerrostalon päätyyn huoltokorjaamonsa mainoksen. Liike perustettiin 1900-luvun alussa. Sergei Nikolajeff oli venäläisiä sukujuuria omaava suomalainen kauppias, joka perusti Nikolajeffin autoliikkeen. Liike oli ensimmäinen merkittävä alan liike Suomessa. Nikolajeff toi myös Suomeen ensimmäisen lentokoneen. Nyt kyseinen kerrostalon päädyssä oleva maalaus halutaan restauroida. Myös museovirasto on kiinnostunut hankkeesta, ja väläyttelee tukeaan hankkeen kanssa. Tukea monesta eri suunnasta Autoliikkeen mainos on pahasti rapistumassa, mutta Helsingin Sanomien julkaistessa artikkelin aihees- ta, alkoivat kaupunkilaiset kiinnostua hankkeesta. Museovirasto on ottanut yhteyttä Yhteismaa-yhdistykseen, jonka verkoston maalareissa on kiinnostuneita henkilöitä. Museovirasto jakaa vuosittain satojatuhansia euroja entistämisavustuksia. Kerrostalon omistajat suhtautuvat positiivisesti entisöintihankkeeseen. Talo sijaitsee Alppilan Porvoonkadulla, ja pääty osoittaa Sturenkadulle. Nikolajeffin korjaamo sijaitsi samassa Porvoonkadun korttelissa, mutta Viipurinkadun puolella. Nikolajeffin huoltokojaamo päätyi konkurssiin. Nikolajeffin liike toimi 1970-luvun lopulle saakka, ja myi viimeisinä vuosinaan lähinnä veneiden moottoreita. ??Vanhempien ero koskettaa vuosittain noin 40 000 lasta tai nuorta. Eron tapahtuessa 60 prosenttia lapsista on pieniä, korkeintaan alakoululaisia. Parisuhteen päättymiseen liittyvät tunteet voivat olla hyvin voimakkaita ja vanhemmuuden jatkumisen kannalta ulkopuolisesta avusta on usein hyötyä. Runsaasta tarjonnasta huolimatta vain pieni osa hakee apua. Ero lapsiperheessä on iso asia kaikille perheenjäsenille ja moni hyötyy erotilanteessa saamastaan ulkopuolisesta avusta. Käräjäoikeuden tuomareilta saadun tiedon mukaan eroauttamisen matalan kynnyksen palvelut ovat vähentäneet huoltoriitojen määrää tuomioistuimessa. Tällä on suora vaikutus lasten erosta selviämiseen sekä kustannusten vähenemiseen yhteiskunnallisesti. Lapsen huomioiminen erossa Avun hakeminen on erityisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Eron jälkeen vanhemmat joutuvat tarkastelemaan vanhemmuuttaan uudesta näkökulmasta ja pohtimaan ??Kari Lumikero kertoo yleisötilaisuudessa pitkäaikaisesta urastaan. Lumikeron välittämänä suomalaiset seurasivat televisiosta vuosikymmen- ten suurimpia uutisia. Hän työskenteli Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimituksessa 1967?86 sekä MTV3:n Skandinavian ja Keski-Euroopan kirjeenvaihtajana vuosina 1986?2008. Maanantaina 23.11. kello 16, KAVI, Kino Tulio, Sörnäisten rantatie 25 A, Helsinki. roolejaan ja yhteistyön tapoja  lapsen elämässä. On rakennettava uusia toimivia käytäntöjä arkeen. Vanhempien ero käynnistää myös lapsessa luopumisen ja hämmennyksen tunteita. Vanhempien sovinnollisuus ja toimiva yhteistyö suojaavat lasta eron menetyksiltä. ? Vanhempien välinen toimiva yhteistyö lasten asioissa on tärkein lasta eron kielteisiltä vaikutuksilta suojaava tekijä ja sen tähden sen sujuvuuden eteen kannattaa nähdä vaivaa, sanoo eroasiantuntija Raija Panttila Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskuksesta. kee, että muutkin ovat selvinneet erosta ja tilanne ei ole toivoton. ? Vaikka erosta on tullut tavallinen asia, niin tilanne on kuitenkin vanhemmille usein hyvin kuormittava. Vanhemmilla on paljon kysymyksiä, pelkoja ja huolenaiheita eikä yhteistyövanhemmuus ota käynnistyäkseen, sanoo Rovaniemen kaupungin perhesosiaalityön palveluesimies Marja Leena Nurmela. Yhteistyövanhemmuus perustuu siihen, että vanhemmat kunnioittavat toisiaan lapsen tärkeinä ihmisinä ja tekevät yhteistyötä lapsen hyväksi. Onnistuakseen yhteistyövanhemmuus edellyttää parisuhteen ja vanhemmuussuhteen erottamista toisistaan ja eron synnyttämien tunteiden läpi käymistä. taa. Näiden lisäksi Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmiä on tänä syksynä käynnistynyt 15 eri puolilla Suomea. Tietoa erilaisista kuntien, järjestöjen ja seurakuntien eroauttamispalveluista löytyy apuaeroon. fi -sivuilta. ? Eron jälkeinen vanhemmuus on jokaisella perheellä erilaista eikä ryhmässä arvoteta kenenkään valintoja tai toimintatapoja. Kuuntelemalla miten muut ovat järjestäneet lasten asioita eron jälkeen ja jakamalla toimivia yhteistyön tapoja ryhmäläiset saavat keinoja ja välineitä omaan arkeensa. Kokemus siitä, että he eivät ole asian kanssa yksin, on jo itsessään voimaannuttavaa, sanoo Panttila. Monet eroryhmissä käyneet ovat ymmärtäneet kuulluksi tulemisen ja kuuntelemisen merkityksen. ? Kuuntelemisen taidon oppiminen ja oman vajavaisuuden hyväksyminen ovat asioita, jotka panevat miettimään pidemmäksikin aikaa -ja hyvä niin. Tajusin, että voisin enemmän kuunnella ja ymmärtää ex-kumppania, sanoo Vanhemman neuvo -ryhmään osallistunut vanhempi. Apua kannattaa hakea jo alkuvaiheessa Ulkopuolista apua ja tukea parisuhteen ja perhe-elämän vaikeuksiin on hyvä hakea viimeistään, kun eroajatus alkaa nousta säännöllisesti mieleen. Vertaistuella on koettu olevan suuri merkitys muuttuneessa elämäntilanteessa. Toinen samassa tilanteessa ollut ymmärtää ja voi auttaa kokemusten läpikäymisessä. Tunne kuulluksi tulemisesta on tässä tilanteessa hyvin tärkeä. Moni on saanut apua siitä, kun nä- Apua ympäri Suomen Neuvokeskuksen järjestämiä Eroneuvo-tilaisuuksia on vuosittain noin 100 eri puolella Suomea, lähes 30 paikkakunnalla. Monella paikkakunnalla on myös mahdollisuus osallistua kaikille avoimeen Neuvokahvilaan, jossa koulutetut vertaistukijat ohjaavat toimin-
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 ? Nro 21 Kolumni Valkoisia ruusuja sinulle Ruusut maljassaan loistaa, sulle tahdoin ne antaa. Kevättuuli vienosti huokaa, linnut herää laulamaan. Kera ruusujen valkoisten tää tiemme on rakkauden. Puronsilmä helmenä hohtaa, kukkainnuput jo aukeaa. Sinulle löysin kauneimman, ruususi tuon valkoisen. Tiedät sen onnen yhteisen, tää tiemme on rakkauden. Ruusut ovat unten unelmaa, kaunis on onnemme maa. Muistomme kauniit eilisen tuokoon onnen ihmisten. Onko totta vai untako lie, tää tiemme on rakkauden. Ruusut maljassaan loistaa, sulle tahdoin ne antaa. Tähti loistaa aina illoin kuin loisti jo aiemmin. Kera ruusujen valkoisten tää tiemme on rakkauden. Ruusut maljassaan loistaa, sulle tahdoin ne antaa. Kera ruusujen valkoisten tää tiemme on rakkauden. Toivo Levanko lyyrikko Katurunoilija kirjoittaa Helsingistä ??Stadilainen runoilija Esa Pesonen julkaisi tänä syksynä kolmannen runokirjansa Glamour kuolee. Kaduilla ja kapakoissa viihtyvä 38-vuotias toimittaja aloitti runoilun teini-iässä, mutta toisin kuin tyypillinen teini, Pesosella oli jo tuolloin selkeä tavoite. Hän oli erilainen nuori, hänellä oli päämäärä. ? Alusta lähtien oli selvää, että se johtaa johonkin. Halusin rakentaa jotain pitempiaikaista, ei mitään terapiaa. Ensimmäiset runot eivät olleet ahdistuneen pikkupojan hommia. Niinhän ne aina sanoo. Pesonen kertoo, että vaikka taidot kirjoittajana ovat kehittyneet parissakymmenessä vuodessa, runojen aihepiirit pysyneet samoina. ? Minua kiehtoo ihmiset, joilla ei mene hyvin. Klassiset kuolema ja rakkaus. Isommat teemat, en ole kiinnostunut näpertelystä. En tiedä, voiko näistä aiheista löytää mitään lopullista totuutta. Jos sen löytäisi, voisi lopettaa, hän kertoo helsinkiläisen kapakan pöydässä. Pesonen myöntää, että runoniekan elämä ei ole ruusuilla tanssimista. Rahaa ei lyyrikko tule Suomessa näkemään muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. ? Heli Laaksonen on varmaan ainoa, joka tällä elää Suomessa, ja hänkin kiertueilla. Muut joutuvat tekemään muita töitä, luulisin. Glamour kuolee ?kirjan kustantaa Kellastupa. Kaksi ensimmäistä teosta olivat omakustanteita. Niitä Pesonen ei edes tarjonnut kustantajille. ? Ajattelin sen olevan turhaa. Kirjallisuus on naisten maailma, sinne on miehen vaikea päästä sisään. En varmaankaan vastaa nykypäivän kirjailijakuvaa. En ole pyörinyt yliopisto- enkä kirjallisuuspiireissä, runoilija miettii. Jari Tervo aloitti runoilijana, mutta pääsi nauttimaan menestyksestä vasta siirryttyään proosaan. Onko Pesonen valmis siirtymään runoudesta romaaniin? ? Kyllä se on ollut mietinnässä. Täytyy keksiä semmoinen aihe, jolla voisi menestyä. Aika on ongelma, ja kärsivällisyys. Idolina renttukirjailija Pesosen kirjailijasuosikkeja ovat Uuno Kailas ja Pentti Saarikoski. Aivan eri- 5 Vuosisatojen suurin virhe ??Ihmiset ovat ehkä jo aikoja sitten pudonneet kärryiltä sote-uudistuksessa. Ei se ole ihme, kun näitä asioita työkseni ja poliittisena päättäjänä vuosia seuranneenakin hämmästelee asioiden kulkua. Pääministeri Sipilän hallitusohjelman sote-kirjaus, missä maassa tehtäisiin suuri aluehallinnon remontti ja sote asiat istutettaisiin osaksi aluehallintoa, on todella iso muutos nykytilanteeseen. Itsehallinnolliset alueet olisivat ikään kuin valtion hallinnon jatkeita, alueparlamentteja, minne valittaisiin vaaleilla edustajat. Uudestamaasta tulisi todennäköisesti yksi itsehallintoalue, minkä alueparlamentin koko olisi ehkä 60 ? 70 välillä. Kunnilla ei olisi enää mitään sote palveluihin liittyviä tehtäviä eikä myöskään sote lautakuntaa. Kaupunginhallituksen ja valtuustonkin rooli rajautuisi lähinnä lausuntojen antamiseen aluehallinnolle ja sitten mahdollisten palvelusopimusten allekirjoittamisiin. Koko sote alueen henkilöstön, runsas 15 000, kuten myös kaikkien kiinteistöjen kohtalo on vielä täysin auki. Jos itsehallintoalueet toteutuvat ja aluehallinnosta tulee vain sote palvelujen järjestämisestä vastaava ja toteutuu täydellinen tilaaja-tuottaja malli, se tarkoittaa todennäköisesti sote-palvelujen ja kiinteistöjen yhtiöittämistä ja sitä myötä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet edelleen kapenevat. Puhumattakaan mitä tästä suuresta myllerryksestä kokonaisuudessaan seuraisi palvelujen saatavuudelle ja laadulle. Sote uudistusta koskeva päätöksenteko on pilkottu kolmeen eri vaiheeseen, jotka kuitenkin ovat tiukasti sidoksissa toisiinsa. Suuri virhe tässä päätöksenteossa on juuri sen porrasteisuus. Jo muutamien päivien sisällä päätetään itsehallintoalueiden lukumäärästä ja ehkä siitä, että sote rahoitus siirtyisi valtion piikkiin. Mutta miten ja mitä siitä seuraisi, on kaikki auki. Olen voimakkaasti eri tilaisuuksissa kritikoinut tällaista päätöksentekoa, missä ei tiedetä, mitä ihmisten arkielämän kannalta tärkeille ydinpalveluille todellisuudessa tapahtuu. Tällainen valmistelutapa on aivan poikkeuksellista. Hyväksyykö eduskunta sen? Joidenkin lehtitietojen mukaan keskusta ja perussuomalaiset olisivat jo päässeet sopuun itsehallintoalueista ja todennäköisesti myös valtion rahoitusperiaatteesta. Ihmettelen. Kun Sipilän hallituksen sote linjaukset poikkeavat niin ratkaisevasti kaikesta aiemmasta valmistelusta, olisi nyt syytä ottaa tuumaustauko ja miettiä, miten sote palveluja todellisuudessa kannattaisi uudistaa. Kansainvälisesti arvostettu talousasioita seuraava Maija Anttila. OECD totesi juuri omassa raportissaan, että suomalainen terveydenhuolto on tehokas ja laadukas. Tiedämme, että perustasolla on terveyskeskusten toiminnassa korjattavaa, mutta sekin voidaan tehdä ilman tällaista myllerrystä. Esim. lääkäreille pääsyn jonot voitaisiin purkaa, jos terveysasemien aukioloaikoja pidennettäisiin muutamilla tunneilla. Kansanterveyslaki sääti aikoinaan aukioloajan klo 20. Nyt ovet sulkeutuvat virka-aikana, mikä on mielestäni tuhlausta. Sote lautakunta on tästä asiasta usein keskustellut, mutta suurin pulma tässä on lääkäreiden halukkuus tehdä kaksivuorotyötä. Mutta kyllä tähän asiaan pitää palata yhä uudestaan. Sosiaalipalvelujen läheisyys on ehkä vieläkin tärkeämpää ihmisille, kuin esim. erikoissairaanhoidon palvelut. Sosiaalipalvelujen tarve on sidoksissa erilaisiin elämäntilanteisiin, joten niiden saatavuus ja jatkuva kehittäminen on tärkeätä. Siksi palvelun tarvitsijoiden, päättäjien ja rahoittajien välinen matka ei voi olla pitkä. Kyllä nyt tarvitaan uutta ajatteluaikaa ja maan hallituksen sote linjausten uudelleen arviointia. Maija Anttila kaupunginvaltuutettu, sdp Olli Sarpo Ihmeellinen luonto tyisesti hän on tykästynyt amerikkalaisen Charles Bukowskin tuotantoon. Edesmenneen renttukirjailijan kainalossa oli yleensä aina nainen ja toisessa pullo. Myös Pesonen hakee inspiraatiota kauniimmasta sukupuolesta ja alkoholista. Paljon runojakin kirjoittaneeseen esikuvaansa hän ei kuitenkaan halua itseään verrata. ? Olen kiltti poika Bukowskiin verrattuna. Pesosen runot ovat lyhyitä. Siihen on selvä syy. ? Nykypäivän ihmiset eivät jaksa pitempiä, keskittymiskyky on aika heikko, runoilija naurahtaa. Selvä. Ei venytetä tätäkään juttua liikaa. Mitä on menestys? ? Jos kirjaani myydään viisisataa kappaletta, se olisi jo jättimenestys. Tottakai jos runoni vaikuttavat johonkin, niin sekin on voitto. Runous nautti suurta arvostusta Suomessa kymmeniä vuosia sitten. Niteitä julkaistiin, niitä ostettiin ja luettiin. Nyt tilanne on toinen, sanoo Esa Pesonen. Muutos tapahtui 1970-luvulla. ? Rocklyriikka söi lyriikan suosiota. Silloin tulivat lahjakkaat kirjoittajat kuten Juice Leskinen ja Dave Lindholm. Leskisen kirjoissa on joitakin hyviäkin runoja, mutta ne ovat aika epätasaisia. Parhaimmillaan Juice on hyvä runoilija, silloin kun hän teki niitä vakavissaan. Pieni osa Glamour kuolee ?kirjan runoista kertoo ? tosin peitellysti - julkisuuden henkilöistä, joita Pesonen on toimittajan työssään tavannut. Lukija tulee miettineeksi, kuka kulloinkin on riimittelyn kohde. Kirjoittaja iskee tarinaa kuolleista iskelmälaulajista ja turhista tähdistä. Kumpiakin tässä maassa riittää. Stadilaisia lukijoita kiinnostaa etenkin Helsingistä ja helsinkiläisistä kertovat runot. Niissä Pesonen kuvaa vahvasti ja oivaltavasti yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvaa pääkaupunkia. Glamour kuolee ?kirjaa voi tilata verkkokirjakaupasta. Jukka Kaunonen ??Maapallo on täynnänsä ihmeellisyyksiä. On kaikenkarvaisia pistiäisiä, ryömijöitä, kiipijöitä ja tonkijoita. Ja luonto on järjestellyt kaiken sujuvasti toimivaksi. Jokaisella lajilla on tarkoituksensa, oma tärkeä paikkansa pitkässä ketjussa. Yksi on toisen ruokaa, toinen kasvaa kolmannen suojaksi ja niin ja niin. Mitättöminkin hippiäinen ylläpitää olemassaolollaan luonnon sopusointua ja jatkuvuutta. Uskon, että täydellisyyden saavuttaminen ja ikuinen tasapaino olisivat kuolinisku maapallolle. Tätä vastaan luonto on suojautunut luomalla vastakohdakseen miltei seitsemän miljardin yksilön populaation, joka ei sopusoinnuista piittaa. Ja on kaukana tasapainosta ja täydellisyydestä. Tämä laji on julistanut itsensä maailmankaikkeuden valtiaaksi, kaiken elollisen hallitsijaksi ja on luvannut täyttää maan. Luonto on ihmeellinen. Tämä hyvin hankala ja koko muulle maapallolle vahingollinen vieraslaji on ilmiömäinen. Se muistelee menneitä, hautoo kostoa ja raivaa sumeilematta tieltään omia lajitovereitaan. Samaan hengenvetoon se puhuu rauhasta ja lähimmäisenrakkaudesta. Huvittavinta on tämän lajin ainutlaatuinen kyky, suorastaan hinku, kammeta itse itsensä nurin. Uskontonaan kehitys ja ikuinen kasvu yllämainittujen hyveiden varjolla. Kinastellen, muita lajeja tuhoten, ympäristönsä pilaten ja niin ja niin. Luonto on ihmeellinen. Sietää moista öykkäröintiä. Mutta eipä hätäpäivää. Maailmankaikkeutta ei hetkauta mitenkään meidän sortumisemme omaan näppäryyteemme. Maapallon häviämistä ei noteeraa kukaan. Ihmeellinen luonto jatkaa muualla. Kepein mielin voimme toistaiseksi jatkaa puuhailuamme. Kasvattaa tuloeroja , ylläpitää hedelmätöntä väittelyä, töniä toisiamme. Mitä kaikkea me vielä keksimmekään. Ajattelevan ja tuntevan robotin korvaamaan läheisyyden, rakkauden ja muut sellaiset toisarvoiset seikat? Ja sitten älykkään astianpesukoneen, joka paitsi tiskaa likaiset astiat toimii sairaanhoitajana ja rakastettuna. Ja me ihmiset voimme keskittyä nauttimaan loputtomasta talouskasvusta. Ihmeellinen on ihminen. Isyysrahaa maksetaan tänä vuonna yhä useammalle isälle ??Tammi?syyskuussa isyysrahaa on maksettu noin 54 000 isälle, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana isyysrahan saajia oli noin 47 000. Erityisesti näyttäisi olevan kasvussa niiden isien määrä, joille makse- taan isyysrahaa vanhempainvapaan jälkeiseltä ajalta. Isyysvapaa on enintään 54 päivää eli noin 9 viikkoa. Tästä enintään 18 arkipäivää isä voi olla kotona äidin ollessa äitiys- tai vanhempainvapaalla. Tammi?syyskuussa vanhempainvapaan jälkeen maksettavan isyysrahan saajien määrä oli lisääntynyt viime vuoden noin 15 000 saajasta 23 000 saajaan.
• KALLIO LEHTI 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 46 Ke 11.11. Panu To 12.11. Virpi Pe 13.11. Kristian, Ano La 14.11. Iiris Su 15.11. Janina, Janika Viikko 47 Ma 16.11. Aarni, Aarne Ti 17.11. Eino, Einari Ke 18.11. Max, Tenho, Jousia To 19.11. Liisa, Elise, Eliisa Pe 20.11. Jari, Jalmari La 21.11. Hilma Su 22.11. Silja, Seela, Selja Viikko 48 Ma 23.11. Ismo Ti 24.11. Lempi, Sivi, Lemmikki Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu ? jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella jarkko.soini@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Jarkko Soinille numeroon 09-413 97 359. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 ? + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 ? + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Syyskauden liikuntakurssien hinnat puolittuvat ??Helsingin kaupungin liikuntaviraston syyskausi, 7.9.-18.12.2015, saapuu puoliväliin ja kursseille on mahdollista ilmoittautua 2. marraskuuta alkaen puoleen hintaan. Vapaita paikkoja on muun muassa työikäisten, senioreiden ja erityisryhmien vesijumpissa, jumpissa ja ohjatuilla kuntosalikurs- seilla sekä lasten luisteluja kiekkokouluissa ja sulkapallo/squash-kursseilla. Katso kohderyhmäkohtainen kurssitarjonta, hinnat ja ilmoittautumisohjeet sähköisen asioinnin kotisivulta https://asiointi.hel.fi. Liikuntakurssit löytyvät klikkaamalla Liikuntapalvelut > Liikuntaviraston kurssiilmoittautuminen. Minne mennä KALLION KAMMARISSA leikkipuisto Linjan tilassa 2 linja 6 (käynti Castrenink. puolelta) ma 16.11.2015 klo 18 Selvitystä erilaisista sydänsairauksista. Sydänyhdistys opastaa kahvibuffee ja leikkimieliset arpajaiset VAPAA PÄÄSY - TERVETULOA! Kallio Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, pe klo 9-14, ke klo 12-17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl. fi. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9-10, ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Kallion kirkko Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7-21, la-su klo 9-19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16-19. To 12.11. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Vanhat kiiltokuvat ja muistovärssyt. Kustannuspäällikkö Leena Järvenpää. Omat kuvakirjat mukaan. Kahvila klo 12 alk. Klo 18 Työn messu. Puhe Pekka Haavisto, musiikki Kaj Chydenius, laulu Taru Nyman. Järj Kallion seurakunta ja 3+1 ?ryhmä. Pe 13.11. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. La 14.11. klo 17 Ehtookellot-messu. Musiikki Inna ja Juha Vintturi. Su 15.11. klo 10 Messu. Lindfors, Partti, Helin, Oksanen Pyylampi, avustaja Paavo Huotari. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo 18 Hyväntekeväisyyskonsertti Helsingin Uuden Lastensairaalan hyväksi. Helsingin Konservatorion Nuoret Laulajat joht. Anna Nora, Johanna Kartano-Rusanen (sopr.), Markus Niemi (barit.) ja Tuula Hällström (piano). Liput 15?. Ti 17.11. klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Vieraana Riitta Luume Israelista. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Ke 18.11. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Anima mea joht. Johanna Korhonen. Pe 20.11. klo 16-18 Raamatunlukua ja klo 18 Ilta- kirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. La 21.11. klo 18 Aattovesper. Illan hämärtyessä ja suitsukkeen tuoksuessa pysähdymme laulamaan kynttilän valossa vanhoja psalmisävelmiä ja hymnejä hetkipalveluksen perinteen mukaisesti ekumeenisessa hengessä. Järj. Teologian Ylioppilaat. Su 22.11. klo 10 Messu. Partti, Sariola, Klemmt, Oksanen, Niskala, avustaja Juhani Vierimaa. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Hurmerinta. Ma 23.11. klo 16 Kallio kipinöi: Urkuvartti. Oksanen. Ti 24.11. Klo 16 Kallio kipinöi: Urkuvartti. Niskala. Klo 16 Lähetys- ja rukousryhmä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskelijamessu. Teejatkot. Ke 25.11. klo 13 Eläkelaisten piiri Kappelisalissa. Klo 16 Kallio kipinöi: Urkuvartti. SirkkaLiisa Jussila Gripentrog. Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Anima mea joht. Johanna Korhonen. To 26.11. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Säilyykö ihmisen arvo läpi elämän? Toimittaja ja pappi Hilkka Olkinuora. Alppilan kirkko Kotkank. 2, p. 09 2340 3680. Avoinna ma-pe klo 10-16. Punttisali auki mati, to-pe klo 10-15, ke klo 12-15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi. To 12.11. klo 18-19 Ihmisen ääni: keskustelua Raamatusta, uskosta ja elämästä. Teema Room 2: Ihmisen seksuaalisuus. Pe 13.11. klo 10-12 Lasten perjantai: Temppurata jumppasalissa. Klo 14 Raamattua löyhäpipoisesti: Kuusi sinettiä. Liisa Siikanen. La 14.11. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 17?, lapset 5?. Varaukset ja ruokavaliot pe Nro 21 ? Viikot 46-47 mennessä alppilankirkonbrunssi@gmail.com, 050  363 9575. Brunssi tukee KUA:a. Su 15.11. klo 16 Taize -henkinen messu. Salmelainen, Toiviainen, Dagmar Öunap. Kirkkokahvit. Ma 16.11. klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Ti 17.11. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo 15.30-17 Irtisanottujen vertaisryhmä. Ke 18.11. klo 18 Yksinkertainen arkimessu: rukoukset, laulut ja musiikki johdattavat meitä ehtoollispöytään. Oksanen. To 19.11. klo 18-19 Ihmisen ääni: keskustelua Raamatusta, uskosta ja elämästä. Pe 20.11. klo 10-12 Lasten perjantai: Majanrakennusleikkejä jumppasalissa. Klo 14 Raamattua löyhäpipoisesti: Seitsemän pasuunaa. Liisa Siikanen. Su 22.11. klo 16 Messu. Toiviainen, Klemmt, Oksanen. Kirkkokahvit. Ma 23.11. klo 12-14 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille. Klo 19 Joululaulun ja runon ilta. Suomalainen Oopperayhdistys. Ti 24.11. Tiistaiolohuone: Venyttelyjumppa klo 10-11; Diakonialounas 2? klo 11.30-12.30. Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Perhekerho klo 12 asti. Klo 15.30-17 Irtisanottujen vertaisryhmä. Ke 25.11. klo 18 Yksinkertainen arkimessu: rukoukset, laulut ja musiikki johdattavat meitä ehtoollispöytään. Oksanen. Alppilan kirkon kahvila ti-to klo 10-18, pe klo 10-14, lounas klo 11. Marraskuussa paljon uutta kokki Manuel Sanchezin johdolla: lounaat, leivät ja suklaat. Kahvila tukee KUA:a. Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Pe 13.11. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. La 14.11. klo 11 Vironkielinen perhekerho Sipsik. Su 15.11. klo 11 Vironkielinen messu. Salmelainen. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Pe 20.11. klo 18 Kiinankielinen raamattupiiri. La 21.11. klo 11 Vironkielinen perhekerho Sipsik. Su 22.11. klo 11 Vironkielinen messu. Salmelainen. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen messu & lasten pyhäkoulu. Huang. Ti 24.11. klo 18 Viron teemailta. Seurakuntakoti Siltasaarenk. 28 To 12.11. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. La 14.11. klo 10-13 Lapsiperheiden Hyvä kiertoon -tapahtuma. Tule vaihtamaan koululaisten ja pikkulasten ehjiä, toimivia ja puhtaita tavaroita, joita et itse enää tarvitse. Vaihdettavaa tavaraa otetaan vastaan torstaina 12.11. klo 16-18 os. Suonionkatu 7 /Iltapäiväkerho. Tied. Susanna Savela p. 09 2340 3629. To 19.11. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho. Teatteri Kallio Siltasaarenkatu 28 Pe 20.11. klo 19 Kallio kipinöi: Tero Pajunen alias Gondoli-Tero. Arvostetun Konsta Jylhä-lauluntekijäkilpailun voittaja ja folklaulaja & lauluntekijä. La 21.11. klo 14.30 Kallio kipinöi: Lasten lauantai. YaRRRi PiRaatti sekä Kisu-Neito vievät hauskalle matkalle satujen maailmaan ja merille. Yhteistyössä Kamiter Ars ja Kallion Kulttuuriverkosto. Muut tapahtumat Ti 17.11. klo 8.30 Hiljaisen rukouslaulun hartaus, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Elina Jokipaltio, Hilkka-Liisa Vuori. Ke 18.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 18.11. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. Ti 17.11. klo 8.30 Aamumessu, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Riitta Männistö, Elsa Sihvola. Ke 25.11. klo 13 Eläkeläistenpiiri. Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7-9. Ke 25.11. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka. LAHJA LÄHIMMÄISELLE! Jos haluat lahjoittaa joululahjan aikuiselle, voit tuoda esim. uusia miesten ja naisten sukkia, pipoja, käsineitä ja kaulaliinoja tai kahvia ja suklaata 30.11 -15.12.2015 Kallion seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Diakoniatyöntekijät jakavat lahjat ennen joulua niitä tarvitseville. Jos haluat antaa lahjan lapselle tai nuorelle ota yhteyttä Anne Mäki-Kokkilaan p. 09-23403631. Kirjallisuusmatinea ??Finlands svenska författareförening ja Suomen Kirjailijaliitto järjestävät sunnuntaina 15.11. Helsingissä kaksikielisen (suomi, ruotsi) kirjallisuusmatinean pakolaisten hyväksi. Kyseessä on pääsymaksullinen tilaisuus, jonka tuotto ja jossa esiintyvien kirjailijoiden esiintymispalkkiot ohjataan pakolaisapuun Suomen Punaisen Ristin kautta. Tilaisuudessa esiintyvät ja tekstejään lukevat kirjailijat Yousif Abu al Fawz, Claes Andersson, Monika Fager- holm, Pauliina Haasjoki, Juha Itkonen, Peter Mickwitz, Helena Sinervo, Maria Turtschaninoff ja Jussi Valtonen. Tilaisuuden juontavat Peter Sandström ja Jyrki Vainonen. Tilaisuuden avaa Suomen Punaisen Ristin ohjelmapäällikkö Heidi Juslin-Sandin. Syyrian sota on ajanut 20 miljoonaa ihmistä maanpakoon. Suomi on ottanut tänä vuonna vastaan yli 25 000 turvapaikanhakijaa. Uusia pakolaisia saapuu Suomeen joka päivä. ?Toivon, että kirjailijat ja lukijat osallistuvat tähän sankoin joukoin. Harvoin kirjallisuustapahtuma ja siihen osallistuminen joko kuuntelemalla, lukemalla tai kirjoja ostamalla tekee näin hyvää, näin moninkertaisesti ja monelle ihmiselle.? toteaa Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen. Tilaisuus järjestetään Klockriketeaternissa (Diana-näyttämö, Erottajankatu 7B, 00130 Helsinki) klo 15?17.30. Liput 25 ? / 15 ?. Pääsylippu sisältää kahvin/ teen sekä pientä syötävää. Tilaisuudessa on myynnissä kirjailijaliittojen jäsenten signeerattuja teoksia. Myös teoksista saatava tuotto lahjoitetaan Punaisen Ristin toimintaan. Lippuja voi varata osoitteesta litteraturenhjalper@gmail.com tai ostaa ovelta tuntia ennen tilaisuuden alkua. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Klockriketeaternin kanssa.
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 ? Nro 21 Helsinginkadun Filharmonikot 70 vuotta juhlakonserteissa soi ?Uusi aika? ??Helsinginkadun Filharmonikoiden syyskonserteissa juhlistetaan 70-vuotiasta Helsingin työväenopiston sinfoniaorkesteria. Helsinginkadun Filharmonikot esittää juhlavuoden kolmannessa konserttiohjelmassaan suomalaista taidemusiikkia nykymusiikista Sibeliukseen. Helsinginkadun Filharmonikot on sinfoniaorkesteri, jossa soittaa n. 65 aikui- sikäistä orkesterimusiikin harrastajaa. Orkesteri esiintyy kolmella konserttiohjelmalla vuosittain sekä on mukana erilaisissa tapahtumissa. Syyskonsertin kantavana teemana on ?Uusi aika? sitä aiemmin juhlavuonna edeltäneiden ?Kohtalon? ja ?Vaelluksen? jatkona. Alkusoittona on luvassa Helsinginkadun Filharmonikkojen tilausteos nuo- remman sukupolven säveltäjältä Kalle Vainiolta, jonka kantaesitys teoksesta Somnium ?The Dream? vie nimensä mukaisesti unimaailmaan, jossa luonnollisesti sattuu outoja asioita ja kaikki on mahdollista. Solistinumerona kuultava Einojuhani Rautavaaran Harppukonsertto on sekä symbolisesti että äänimaailmaltaan taivaallista musiikkia. Sooloharpun Helsinginkadun Filharmonikkojen syyskonserteissa 13. ja 14.11. klo 19 kuullaan mm. Einojuhani Rautavaaran harppukonsertto. Hanasaaren hiilivoimalan tilalle asutusta? Kaupunginvaltuusto päättää voimalatoiminnan lopettamisesta ??Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) esittää kaupunginhallituksen konsernijaostolle, että Helsinki lakkauttaisi Hanasaaren hiilivoimalan, ja tuottaisi energiansa nykyistä hajautetummin. Pajunen esittää, että kaupunki rakentaisi Vuosaareen uuden biolämpölaitoksen, sekä uuden pellettivoimalaitoksen Salmisaareen. Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaosto käsittelee yhtiöiden asioita. Aikataulu jo suunnitteilla Tavoitteet ovat korkealla. Vuosaaren biolämpölaitoksen on tarkoitus valmistua niin, että Hanasaaren B-voimalaitoksen toiminta voitaisiin lakkauttaa jo 2020-luvun alussa. Biolämpölaitos mahdollistaisi Helsingin keskustasta Kruunuvuorenrantaan kulkevan joukkoliikennesillan rakentamisen, sekä Hanasaaren asuinrakentamisen. Jos kaupunginvaltuusto päättää lopettaa voimalatoiminnan Hanasaaressa, voidaan voimala-alueen esirakentaminen aloittaa jo arviolta vuonna 2024. Salmisaaren pellettivoimalaitosta kaavaillaan jo vuodelle 2017. Tuleeko uudesta alueesta tarpeeksi tuloja? Pajusen ehdotuksen hin- ta on noin 360 miljoonaa euroa. Se on edullisempi kuin uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentaminen Vuosaareen, mutta kalliimi kuin kivihiilen ja puupelletin seospoltto Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Myös esimerkiksi pilaantuneen maaperän kunnostamisen Hanasaaressa arvioidaan maksavan noin 30 miljoonaa euroa. Kymmenessä vuodessa alueen katu- ja esirakentamisen arvioidaan maksavan noin 80 miljoonaa euroa. Tuloja Helsingin kaupungin arvioidaan saavan alueen tointeista jopa 165 miljoonaa euroa vuoteen 2047 mennessä. Jos vanha voimalarakennus säilytetään, jäisivät myyntitulot pienemmiksi. Alueelle saataisiin asuntoja 6 000-8 000 ihmiselle, joka toisi kaupungille verotuloja yli 30 miljoonaa euroa. taan, että kaupungin ei ole järkevää investoida miljardia euroa yhteen voimalaratkaisuun, vaan panostaa nykyistä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin. Liiketaloudellisesti Pajusen ehdottama ratkaisu ei välttämättä ole kannattavin, mutta tukee kaupungin asettamia päästö- ja ympäristötavoitteita. lisäksi kokoonpanossa on myös kaksi orkesteriharppua joten lavalla nähdään orkesterin edessä harvinainen kolmen harpistin yhdistelmä. Konsertin pääteoksena kuullaan Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlien merkeissä säveltäjän ehkä universaalein ja samalla elämänmyönteisin Sinfonia nro 5 Es-duuri Op. 82. Konserttien solistina toimii harpputaiteilija LilyMarlene Puusepp ja kapellimestarina Veli-Antti Koivuranta. Opistotalon konsertti 13.11. on myös osa II valtakunnallisia musiikkikasvatuspäiviä, jotka pidetään Helsingissä 11.?14.11.2015. Helsinginkadun Filharmonikot: Sibelius ? Rautavaara ? Vainio Perjantaina 13.11. klo 19 Helsingin työväenopisto,  Opistotalon juhlasali, Helsinginkatu 26 Lauantaina 14.11. klo 19 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Ohjelma Kalle Vainio: Somnium ?The Dream? (kantaesitys) Einojuhani Rautavaara: Harppukonsertto Solisti: Lily-Marlene Puusepp, harppu Jean Sibelius: Sinfonia nro 5 Es-duuri Op. 82 Orkesteria johtaa kapellimestari Veli-Antti Koivuranta ja konserttimestarina toimii Kari Olamaa. Lyhytelokuvafestivaalilla seksiä, ruokaa, kotimaisia ??32. Helsingin lyhytelokuvafestivaali (11.-14.11.) tarjoaa tänä vuonna runsaan valikoiman erikoisnäytöksiä. Uutena tapahtumapaikkana syksyn festivaalilla on mukana Teurastamolla sijaitseva Flavour Studio. Festivaalin ohjelmisto julkaistaan kokonaisuudessaan torstaina 5.11. B-Side Barissa pääsymaksuttomalla ennakkoklubilla klo 19 alkaen. Samana torstaina myös Elokuvakontaktin toimistolla ja samalla käytävällä sijaitsevalla Donkey Hotel -työhuoneella vietetään avoimien ovien päivää klo 16-18. Erikoissarjoista seksuaalisuuteen keskittyvät Alexei Dmitrievin ja Vladan Petkovicin kokoama Sexy Time avec Vladan und Alexei sekä yhteistyössä Torino Gay & Lesbian Film Festivalin kanssa koottu Queer Mirror -esityssarja. Dmitriev on pietarilainen kokeellisen elokuvan ohjaaja ja Petkovic serbialainen elokuvatoimittaja, jotka ovat kiertäneet yhdessä eurooppalaista festivaalikenttää esittäen seksiä ja hulluutta käsitteleviä lyhytelokuvia. HLEFissä nähdään kaksi eri kokonaisuutta. Torstaiiltana Dubrovnikin puolella esitetään klubiolosuhteisiin sopiva viihteellisempi paketti ja perjantaina Andorrassa taiteellisempi kokonaisuus. Queer Mirror -sarjan elokuvat ovat voittaneet kymmeniä palkintoja ympäri maailman ja useimmat niistä ovat kilpailleet Berliinin, Sundancen ja Toronton kaltaisilla suurilla festivaaleilla. Flavour Studiolla festivaali venyttää lyhytelokuvanäytöksen konseptia kohti illallista. Lauantai-iltana 14.11. Short films ? Lasting Flavours -näytöksessä nähdään viisi ruoka-aiheista lyhytelokuvaa, jotka saavat parikseen viisi elokuvia varten räätälöityä ruokalajia. Elokuvakattaus on tarjolla lauantaina kahdesti, kummankin kattauksen osallistujamäärä on rajoitettu 40 henkeen. Muissa erikoissarjoissa festivaalilla nähdään Teemu Nikin ennennäkemättömiä B-elokuvia, Hampurin lyhytelokuvafestivaalin No Budget -sarjan parhaimmistoa sekä lapsille suunnattuja lyhytelokuvia lauantai-iltapäivän ilmaisnäytöksessä. Festivaalin kilpasarjoissa nähdään tänäkin vuonna parhaat kotimaiset lyhytelokuvat. Elokuvat kilpailevat animaatioiden, dokumenttien, fiktioiden ja kokeellisten elokuvien sarjoissa. Festivaalilla valitaan myös parhaalle kotimaiselle lyhytelokuvalle ? lajista riippumatta ? jaettavan Kettuelokuvapalkinnon voittaja. Palkinto jaetaan helmikuussa Jussi-juhlan yhteydessä. Käteisen nostaminen onnistuu taas Olympiaterminaalissa ??Olympiaterminaali jäi vaille käteisautomaattipalveluja kun Automatia Oy päätti poistaa automaattiverkoston voimakkaan supistamisen yhteydessä Otto-automaatin myös matkustajaterminaalista siitä huolimatta että siinä kulkee vilkas matkustajaliikenne. -Matkustajat ovat huomanneet että palvelussa on katko. Olemme erittäin iloisia että voimme jälleen tarjota käteisen nostopalvelua Hanke tukee tavotteita Hanasaaren kivihiilivoimalan alueen muuttaminen asuin- ja työpaikka-alueeksi näyttää hetki hetkeltä todennäköisemmältä. Vaikka hanke vaatiikin suuria investointeja kaupungilta, on hajautetun energiatuotannon tukeminen Pajusen mukaan järkevin tapa saavuttaa Helsingin ilmastotavoitteet. Pajusen esitys myötäilee energiayhtiö Helenin kesäkuussa asiasta tehtyä esitystä, jossa tode- 7 Tuleko Hanasaaren B-voimalaitoksen tilalle asuinalue? jälleen, toteaa matkustajaliikennepäällikkö Arto Satuli. Uusi Nosto-automaatti on otettu käyttöön Olympiaterminaalissa 26. lokakuuta. Nostoautomaatin ylläpidosta vastaa Eurocash Oy ja käteisnostosta veloitetaan pankin palveluhinnaston mukainen palvelumaksu. Pankkien nostopalkkiot ja palvelumaksut vaihtelevat eri pankkien välillä. Maksut ovat pankista riippuen 0,6 eurosta ylöspäin kutakin nostotapah- tumaa kohden. Tuloveroprosentiksi 18,5% ??Helsingin kaupunginhallitus jätti pöydälle ehdotuksen kaupungin ensi vuoden talousarvioksi. Poliittiset ryhmät neuvottelevat budjetista ja se tulee uudestaan kaupunginhallituksen käsittelyyn. Lopullisesti talousarviosta päättää kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus hyväksyi valtuustolle vietäväksi  esityksen, jonka mukaan ensi vuoden tuloveroprosentiksi vahvistettaisiin 18,5 prosenttia. Veroista on päätettävää viimeistään 11.11. pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kaupunginhallitus esittää myös, että kiinteistöveroprosentit vahvistetaan seuraavasti: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37, voimalaitosten veroprosentti 3,10 ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 2,30.
• KALLIO LEHTI 8 Nro 21 ? Viikot 46-47 Koskelan sairaala-alueelle Auringonpaistetta asuntoja 3 000 asukkaalle ennätyspaljon Jatkoa sivulta 3 ??Sairaalarakennusten välitön ympäristö on jätetty rakentamattomaksi ja tärkeät yhtenäiset viheralueet on säilytetty puistoina. Myös pesuloiden pohjoisosaan on suunniteltu puistoalue. Jalankululle ja pyöräilylle on osoitettu reittejä alueen läpi kaikkiin suuntiin. Kaupallisia palveluita on mahdollista sijoittaa rakennusten ensimmäisiin kerroksiin Käpyläntien risteykseen vastapäätä nykyisiä palveluita sekä Kunnalliskodintien varrelle. Kunnalliskodintien ja Antti Korpintien risteyksen lähelle on varattu tilaa päivittäistavarakaupalle. Yhteen sairaalarakennuksis- ta on suunniteltu suurehkoa päiväkotia. Pysäköinti on sijoitettu maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Meluntorjunta ja ilmanlaatu on huomioitu rakennusten sijoittelussa ja rakennustyypeissä. Myös Koskelan varikkoaluetta kehitetään. HKL:n tavoitteena on, että laajennettu raitiovaunuvarikko on käytössä vuonna 2020. Kunnalliskodintien liikennesuunnittelussa varaudutaan vararaideyhteyden järjestämiseen Koskelan sairaalan ja Pohjolanaukion välille raitiovaunuliikenteen turvaamiseksi häiriötilanteissa. Varikon alueelle suunnitellaan lisäksi tilaa vievää kauppaa ja asumista. Kehit- tämisestä on kaavailtu suunnittelukilpailua aikaisintaan vuonna 2016. Sairaala-alueen vaihtoehtoisista suunnitelmista keskusteltiin verkossa ja asukastilaisuudessa ja niistä pyydettiin mielipiteitä ja lausuntoja. Vaihtoehdoista ei oltu valitsemassa yhtä sellaisenaan, vaan niiden avulla pyrittiin löytämään toimivin ratkaisu alueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunnalle pidettiin kehitetystä suunnitelmasta info 20.10.2015. Varsinainen asemakaavaehdotus  on tarkoitus esitellä lautakunnalle alkuvuodesta 2016. Lopullisen päätöksen kaavasta tekee kaupunginvaltuusto. ??Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuusta muodostui maan eteläosassa poikkeuksellisen vähäsateinen ja maan etelä- ja länsiosassa poikkeuksellisen aurinkoinen. Auringonpaistetta kertyi koko maassa tavanomaista enemmän, maan eteläja länsiosassa jopa kaksinkertainen määrä pitkän ajan keskiarvoon nähden. Monin paikoin aurinko paistoi jopa enemmän kuin keskimäärin syyskuussa, ja monilla havaintoasemilla lokakuu oli mittaushistorian aurinkoisin. Eniten, eli 185 tuntia, paistoi Maarianhaminassa. Lokakuun keskilämpötilassa ei ollut suuria poikkeamia tavanomaisesta. Kuukauden keskilämpötila vaihteli rannikkoalueiden noin +5 asteesta Pohjois-La- pin noin nollaan asteeseen. Keskilämpötila oli maan eteläosassa vajaan asteen verran tavanomaista alempi, kun taas maan pohjoisosassa oli pääosin vajaan asteen verran tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden korkein lämpötila oli Maarianhaminan lentoasemalla 2. päivänä mitattu 18,0 °C ja alin lämpötila Kittilän Pokassa 9. päivänä mitattu -14,5 astetta. Kuukauden sademäärä jäi lähes koko maassa tavanomaista niukemmaksi, maan eteläosassa ja osassa Pohjois-Lappia jopa alle 20 millimetrin. Maan eteläosassa kuukauden sademäärä jäi poikkeuksellisen vähäiseksi ja eräillä havaintoasemilla jopa mittaushistorian pienimmäksi lokakuun sademääräksi. Monin paikoin oli kolmen vii- kon verran täysin poutaista. Runsaimmin, eli runsaat 60 mm, satoi Kainuussa ja Koillismaalla, missä sademäärä kohosi hieman tavanomaista suuremmaksi. Havaintoasemista sateisinta oli Puolangan Paljakalla, jossa sadetta kertyi 99,4 mm. Kuivinta oli puolestaan Paraisten Utössä, jossa satoi vaivaiset 4,4 mm. Suurin vuorokautinen sademäärä, 27,0 mm, mitattiin Ilomantsin Mekrijärvellä 22. päivänä. Kuukauden päättyessä oli lunta lähinnä vain muutama senttimetri Koillismaalla sekä Itä- ja Pohjois-Lapissa, kun lokakuun lopussa keskimäärin lumipeite kattaa maan keski- ja pohjoisosan ja Pohjois-Lapissa lunta on runsaat 10 cm. Suomen Kansallisbaletin Helsingin ensilumikisa: nuorisoryhmä jatkuu ??Suomen Kansallisbaletin nuorisoryhmän toiminta jatkuu Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämällä kolmivuotisella 900 000 euron suuruisella avustuksella. Nuorisoryhmän tanssijat työskentelevät Kansallisbaletin tanssijoiden rinnalla Kansallisbaletin tuotannoissa ja harjoituksissa sekä erikseen omissa, nuorisoryhmälle tehtävissä koulutuksellisissa tuotannoissa. Kansallisbaletin nuorisoryhmä on aloittanut toimintansa elokuussa 2013, ja myös sen kolmea ensimmäistä toimintavuotta on rahoittanut Jane ja Aatos Erkon säätiö. Ryhmässä on työskennellyt 10?15 nuorta tanssijaa, jotka ovat iältään 17?23-vuotiaita. Jane ja Aatos Erkon säätiön hallitus edellyttää että opetuksen taso nuorisoryhmässä säilyy edelleen korkeatasoisena. Lisäksi hallituksen toiveena on, että ryhmään valittaisiin mahdollisuuksien mukaan suomalaisia tanssijoita heidän ammatillisen kehittymisensä varmistamiseksi. ?Nuorisoryhmä on tärkeä panostus tulevaisuuteen. Sen avulla taataan lahjakkaiden nuorien tanssijoiden työllistyminen ja tehdään mahdolliseksi heidän kehittymisensä ammattiin?, kertoo ryhmän taiteellisesta toiminnasta ja koulutusohjelmasta vastaava Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve. ?Olen kiitollinen, että saimme taloudellisen mahdollisuuden nuorisoryhmän toiminnan jatkamiseksi Jane ja Aatos Erkon säätiön myöntämän avustuksen ansiosta?, hän jatkaa. Kansallisbaletin nuorisoryhmän seuraava oma tuotanto nähdään Alminsalissa maaliskuussa 2016. Nuorisoryhmän illassa nähdään katkelmia balettiklassikosta Raymonda sekä August Bournonvillen teoksesta Konservatorio, jonka harjoittaa Kansallisbaletin entinen johtaja, Bournonvilleasiantuntija Dinna Bjørn. Lisäksi nähdään Emrecan Tanisin varta vasten ryhmälle luoma nykytanssikoreografia. Kansallisbaletin nuorisoryhmä esittää Alminsali 11.3., 12.3.2016 Helsinki etsii suuria kuusia toreille joulukuusiksi ??Helsingin kaupungin rakennusvirasto etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään Senaatintorille ja Hakaniementorille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12?17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla tontilta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhankinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ?poseeraa? koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä. Arvaa lumen tulo ja kuvaa se ??Viime talvena Helsingin lumimiehet ja -naiset saivat hieman hengähtää neljän erittäin runsaslumisen talven jälkeen. Miten käy tänä vuonna? Staran nyt jo 15. kerran julistamassa kilpailussa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin. Kisan juhlavuoden kunniaksi julistetaan myös kisa Instagram-kuvapalvelussa. Ensilumikisan sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Keskimäärin auraaminen Helsingissä alkaa marras?joulukuun vaihteessa. Kilpailuun voi osallistua Staran verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/stara Kilpailun vastausaika päättyy maanantaina 23. marraskuuta 2015. Jos ensilumi aurataan ennen kilpailun päättymistä, hyväk- sytään edellisenä päivänä perille tulleet vastaukset. Stara arpoo oikein arvanneiden kesken vapaavalintaisen suksipaketin. Viime talvena Helsingin ensilumikilpailu ratkesi tyypilliseen aikaan, 21. marraskuuta. Staran vuoteen 1978 ulottuvien merkintöjen mukaan ensilumi on satanut useimmiten marraskuun puolivälin jälkeen. Talvella 2012?2013 lunta saatiin odottaa ennätysmäisen pitkään, kun Staran autot lähtivät auraamaan lunta 16. tammikuuta. Kuvakisa Instagramissa Tänä vuonna Stara julistaa myös kuvakisan Instagramissa. Kisan aiheena on Talvi tuli Stadiin. Aihetta saa tulkita vapaasti, mutta kisaan toivotaan erityisesti Helsingin talviseen hoitoon ja ylläpitoon liittyviä kuvia. Kuva ladataan julkiseen profiiliin Insta- gramissa hashtagilla #staraensilumi Kuvakisa on käynnissä helmikuun 2016 loppuun asti. Parhaita kuvia julkaistaan Staran profiilissa koko kisan ajan. Kisaan osallistuneiden kesken arvotaan Lippupalvelun sadan euron lahjakortti. Kilpailun tarkat säännöt löytyvät Staran verkkosivuilta ja Instagramista. Lumitöissä yhä parempaan Stara hoitaa lumityöt noin 70 prosenttisesti Helsingissä. Yksityiset urakoitsijat vastaavat lopuista. Haastavat lumityöt kantakaupungin kapeilla ja täyteen pysäköidyillä kaduilla kuuluvat Staralle. Palautteen lumitöistä kerää rakennusvirasto, joka tilaajana vastaa kaupungin katujen hoidosta. Rakennusviraston kautta palaute siirtyy tehokkaasti myös Staran työntekijöille. Stara pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaa ja viilaamaan kalustoa vaativiin olosuhteisiin. Tarvittaessa työntekijät auraavat ja hiekoittavat yötä päivää viikon jokaisena päivänä. Kovimpien lumisateiden aikaan töitä on kuitenkin pakko priorisoida niin, että asuntokatujen vuoro tulee vasta sitten, kun pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut on hoidettu. Yhä uuden lumen sataessa syrjäisempien asuntokatujen auraus valitettavasti viivästyy. ? Staralle on tärkeää huolehtia turvallisista olosuhteista kaikille liikkumisen muodoille, mutta työjärjestyksessä korostuu pääkatujen ja joukkoliikenteen sujuminen sekä jalankulun turvallisuus. Talviolosuhteet edellyttävät kaikilta malttia ja varovaisuutta, muistuttaa Staran yksikönjohtaja Ville Alatyppö. Kalliolan setlementti avaa Kiskoon tukiasumisyksikön ??Kalliolan Kannatusyhdisty ry avaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön marraskuun alussa Salon Kiskossa sijaitsevaan Kärkelän toimintakeskukseen. Yksikköön tulee asukkaille 40 paikkaa. Henkilökuntaa siellä on kaikkiaan 18 työntekijää. Käytännön toiminnasta vastaa Kalliolan Kannatusyhdistyksen palvelutuotanto Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön käytännön työn tekee Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n palvelutuotanto. Toiminta toteutetaan tii- viissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Yksikköön muuttavat nuoret ovat 16-17-vuotiaita. Nuorille järjestetään harrastustoimintaa, jota suunnitellaan yhdessä yksikön työntekijöiden ja nuorten kesken. Arkipäivisin yksikössä järjestetään suomen kielen opetusta. Kalliolan setlementillä on pitkä kokemus lastensuojelun sijaishuollosta, päihdekuntoutuksesta, kansalaisopistotoiminnasta, kansalaistoiminnasta ja sosiaalisesta nuorisotyöstä. Nämä toimintamuodot tukevat pohjan rakenta- mista alaikäisten turvapaikanhakijoiden elämälle ja kotouttamiselle Suomessa. Tukiasumisyksikön toimintaa tukevat esimerkiksi Kalliolan kansalaisopiston suomen kielen opetus turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille, Kalliolan setlementin kansalaistoiminnan monivuotinen kokemus maahanmuuttajien vertaisryhmätoiminnasta ja asukastalotoiminnasta sekä Kalliolan Nuorten ylläpitämät Tyttöjen Talo ja Poikien Talo, jotka tarjoavat tytöille ja pojille kohtaamispaikan sekä tukea monikulttuurisesti ja sukupuolisensi- tiivisesti. Salon Kiskon asumisyksikön johtajaksi on nimitetty sosionomi (yamk) Lauri Karjalainen. Otamme mielellämme mukaan paikallisia vapaaehtoisia, järjestöjä ja muita kiinnostuneita harrastus- ja muun toiminnan järjestämiseen alaikäisille turvapaikanhakijanuorille. Myös mahdolliset vaate-, harrasteväline- ja muut lahjoitukset ovat tervetulleita. Kaikissa asioissa voi olla yhteydessä Lauri Karjalaiseen sähköpostilla lauri.karjalainen@kalliola.fi.
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 ? Nro 21 9 Kivikon hiihtohallin latupohjia kunnostetaan ??Kivikon hiihtohalli on ollut auki syyskuun lopusta lähtien. Hiihtohalliin ei ole vielä saatu tuoretta tykkilunta, koska pakkaspäiviä ei ole vielä ollut. Niinpä Kivikossa on toistaiseksi sivakoitu Oulunkylän tekojääradalta kuskatuilla lumilla. Hallissa on pystynyt hiihtä- mään mainiosti, mutta maanantaina 9. marraskuuta hiihtohalli on suljettu, sillä tuolloin Kivikossa parannetaan hiihto-olosuhteita. ? Lumen pintakerros on pehmentynyt ja teemme hoitotoimenpiteitä, jotta lumi saadaan kompaktimmaksi. Viemme lunta noin  kymmenen senttiä pois lumen pinnasta, eli pehmeä pintakerros poistetaan, selventää Kivikon hiihtohallin laitospäällikkö Risto Hietanoro. Aikuinen ja lapsi yhdessä hiihtämään erikoishintaan Aikuinen ja 7?11-vuotias lapsi pääsevät hiihtämään Kivikon hiihtohallin latupohjia kunnostetaan 9. marraskuuta 2015 ja halli on tuolloin kiinni. Kuva: Mari Thorin, Rhinoceros Oy. Kivikkoon hallin tämän hiihtokauden ajan erikoishintaan 15 euroa (norm. 24 euroa). Sisäänpääsymaksuihin sisältyy aina myös saunominen hiihtämisen jälkeen. Alle 7-vuotiaat lapset pääsevät hiihtämään maksutta pääsylipun lunastaneen ja hiihtävän aikuisen seurassa. Joulukuussa Kivikossa voi virittäytyä hiihtämisen lomassa joulutunnelmiin, sillä tuolloin hiihtolenkin varrelta voi bongata muun muassa tonttuja ja koristellun joulukuusen. Sisäänpääsyajat: ma-su klo 8.00?21.00 Hiihtohalli suljetaan klo 22.00 Hiihtohalli sulkee ovensa keskiviikkona 11. marraskuuta poikkeuksellisesti jo kello 18.00 (kassa suljetaan tuntia aikaisemmin). HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Tontteja pian jo yli 20 000 asunnon rakentamiseen ??Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki varaisi tontteja yhteensä noin 3800 asunnon rakentamista varten eli noin 8 000 asukkaalle (yhteensä noin 310 000 k-m?). Tontit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, muun muassa Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Mellunkylässä, Pasilassa, Herttoniemessä, Kuninkaantammessa, Suutarilassa, Laajasalossa ja Vuosaaressa. Tonteista noin 1 500 asuntoa vastaava määrä (noin 135 000 k-m?) esitetään varattavaksi yksityisille rakennusalan toimijoille ja noin 1 050 asuntoa vastaava määrä (noin 88 000 k-m?) Asuntotuotantotoimistolle. Noin 1 250 asun- toa vastaava määrä (noin 90 000 k-m?) esitetään luovutettavaksi esimerkiksi erillisillä kilpailuilla. Noin 80 prosenttia tonteista on kerrostalotontteja. Nyt käsiteltävien tontinvarausten jälkeen kaupungilla on varattuna tontteja yhteensä lähes 20 500 asunnon rakentamista varten eli noin 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tällöin varauskanta mahdollistaisi yli viiden vuoden tuotantotavoitteiden mukaisen asuntotuotannon ja asuntoja yli 40 000 asukkaalle.  Kumppanuuskaavoituksella toteutettavia tontteja esitetään varattavaksi muun muassa Kontulasta, Pihlajamäestä sekä Kalasatamasta. Kumppanuuskaavoituksel- Uusi kartasto Karjalan kannaksen sodan ajan kartoista ??Karttakeskuksen uutuuskirja Kannaksen sotakartasto 1939?1944 kokoaa Karjalan kannaksen kartat viime sotien ajalta kätevästi yksiin kansiin. Summa, Valkeasaari, Äyräpää, Tali, Ihantala ja lukuisat muut paikat ovat osa Kannaksen keskeistä sotahistoriaa, josta on kirjoitettu monia teoksia. Niiden tapahtumien sijoittaminen kartalle helpottuu nyt kunnollisten sodanaikaisten karttojen avulla. Uutuuskartasto toimii sekä itsenäisenä tietoteoksena että oivana apuvälineenä muun sotahistoriallisen kirjallisuuden rinnalla. ?Sodassa esikuntien upseerit käyttivät juuri samoja topografisia karttoja, joten sotapäiväkirjat ja muut arkistolähteet aukeavat aivan eri tavalla karttojen avulla?, kertoo sotahistorioitsija Ari Raunio. Sotahistorian harrastajien lisäksi kartasto auttaa varmasti karjalaisista juuristaan kiinnostuneita lukijoita kotiseutumatkoilla Kannaksella. Kirja sisältää koko Kannaksen topografiset yleiskartat 1920?1940-luvulta mittakaavassa 1:100 000 sekä tarkat 1:20 000 -kartat tärkeimmistä taistelualueista pienennettynä mittakaavaan 1:30 000. Yksityiskohtaiset kartat mahdollistavat jopa yksittäisten talojen tunnistamisen. Kartoille on lisätty puolustusasemia ja linnoitteita sotatapahtumien paikantamisen helpottamiseksi. Kullakin aukeamalla on kartta-alueen sotatapahtumat esittelevä teksti, jonka tärkeimmät paikat on osoitettu kartalta. Tekstit on kirjoittanut Ari Raunio (everstiluutnantti evp, valtiotieteen maisteri), joka on yksi maamme johtavista sotahistorioitsijoista. Mikko Lantz on vastannut kirjan kartografisesta suunnittelusta. Kuvituksena on sodanaikaisia valokuvia karttojen alueelta. la pyritään löytämään toimijoita sekä korkeatasoisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja alueen tulevan asemakaavoituksen pohjaksi. Valtion tukemaan opiskelija- ja nuorisoasumiseen esitetään varattavaksi noin 450 asunnon tuotantoa vastaava määrä. Varausesityksen jälkeen kaupungilla olisi varattuna tontteja opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoon noin 900 asunnon rakentamista varten. Jos kumppanuuskaavoitukseen varatuilla alueilla suunnittelun tarkentuessa osoittautuu mahdollisuus lisätä valtion tukemaa opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoa, voi kokonaismäärä nousta huomattavasti suuremmaksi. Erilliseen ryhmärakennuttamishakuun esitetään varattavaksi viisi tonttia Siltamäestä sekä yksi tontti Laajasalosta. Lisäksi Sompasaaresta on tarkoitus varata yksi tontti Hitas-asuntojen rakennuttajakonsulttivetoiseen ryhmärakentamiseen varauskierroksen hakemusten perusteella. Tankovainion alueella on tarkoitus tutkia viidellä tontilla täydennysrakentamiseen kehitetyn Helsinki-kerrostalokonseptin suunnittelua ja toteutusta. Osa tonteista kilpailuja varten Länsisatamasta esitetään varattavaksi yksi kortteli laatukilpailua varten ja kaksi korttelia hintakilpailua varten. Kaksi tonttia esitetään varattavaksi valtion tukemaan erityisryhmien asumiseen. Sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon esitetään varattavaksi tontteja ainoastaan Kontulan ja Pihlajamäen alueilta. Rakennusalan kilpailun edistämiseksi ja uusien rakennusalan toimijoiden saamiseksi Helsinkiin tontinvarauksia esitetään nyt uusille rakennusalan toimijoille Kruunuvuorenrannasta, Jätkäsaaresta, Mellunkylästä ja Siltamäestä. Varausesityksen jälkeen varauskannasta noin 22 % olisi varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 36 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 42 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Helsingin kaupunki pyrkii luovuttamaan vuosittain tontteja 3 600 asunnon rakentamiseen. Kokonaistavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan vuosittain 5 500 asuntoa. Töölönlahdella tutkitaan maaperän ominaisuuksia ??Helsingin kaupunki selvittää, millaista maaperää piilee Töölönlahden vesialueen alla. Töölönlahdella aloitetaan maanantaina 9.11.2015 tutkimustyö, jolla selvitetään alueen maaperän geoteknisiä ominaisuuksia. Pohjatutkimukset tehdään ponttoonilautalta käsin raskaalla monitoimikairauskoneella. Tutkimuksia tehdään alueen maaperää koskevien taustatietojen kartuttamiseksi, sillä vesialueen pohjaa ei ole aiemmin tutkittu kattavasti. Pohjasedimenteistä otettiin jo aiemmin syksyllä näytteitä, jois- ta tutkitaan haitta-aineiden esiintymistä. Tutkimuksista saatavaa tausta-aineistoa voidaan hyödyntää, jos Töölönlahden alueelle suunnitellaan joskus ruoppausta tai muuta rakentamista sisältäviä hankkeita. Tutkimuksista ei aiheudu ympäristölle vahinkoa. Tutkimusten tilaaja on Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja urakoitsijana toimii Stara. Työ kestää noin kolme viikkoa ja päättyy arviolta 1.12.2015. Huippusuosittu Skidit Disko on taas täällä ??Keväällä 2015 neljä kertaa toteutettu koko perheen tapahtuma Skidit Disko valtaa jälleen Helsingin legendaarisen bile-komplexin. Tällä kertaa Skidit Diskon musiikista vastaavat monesti Suomen parhaaksi DJ:ksi valitun Orkidean lisäksi Madventuresmatkailuohjelmasta tuttu Tuomas ?Tunna? Milonoff ja huipputuottaja Jaakko ?JS16? Salovaara. Tilaisuuden juontaa monista lasten animaatioelokuvista tuttu ääninäyttelijä Sami Uotila. Skidit Diskossa lapset ja vanhemmat pääsevät nauttimaan tanssin ja musiikin ilosta huippupuitteissa kun Kaiku ja Kuudes Linja yhdistyvät yhdeksi valtavaksi lastendiskoksi. Brittiläisen The Guardian ?lehden valitsema ammattilaisraati nosti Kaiku klubin yhdeksi Euroopan parhaista klubeista. Kaikki aikaisemmat Skidit Disko-tapahtumat ovat olleet ennakkoon loppuunmyytyjä. Diskoja tähdittivät mm. Axl Smith ja Darude. Mediat suosikkiblogeista Ylen TV1:seen nostivat Skidit Diskon ilmiönä esiin. Lastendiskot ovat kansainvälinen ilmiö, joka rantautui keväällä Suomeen. Skidit Diskot saivatkin aikaan oikean lastendiskobuumin Suomessa. Talven diskokausi startataan lauantaina 28. marraskuuta teemalla ?The Glow Party? eli hohtobileet. Tanssilaittia on tällä kertaa kuorrutettu lasten tekemillä pimeässä hohtavilla dekoraatioilla. Hohtoteema jatkuu mustan valon hohdetyöpajassa, jossa pääsee tutustumaan matematiikkaan ja geometriaan itse kokeilemalla. Luvassa on tietenkin myös tanssia ja musiikkia, YleX:n DJ Orionin remixtyöpaja, UV-kasvomaalausta, saippuakuplia, peilipalloja, glowstickejä, limboa ja kaikkea muuta mitä hyvään diskoon kuuluu. Tapahtuman järjestää Ski- dit Festarit yhdessä Kaiku klubin ja DJ Orkidean kanssa ja se on suunnattu alle 12 -vuotiaille. Skidit Disko - The Glow Party! Lauantai 28.11.2015 Klo 14:00-17:00 Kuudes Linja & Kaiku, Kaikukatu 4, Kallio DJt: JS16 (Mehudisko) Goavääpeli (Madventures) Orkidea (Skidit Disko) Peruslippu 8? + Tiketin kulut Perhelippu 24? (4hlö) + Tiketin kulut Liput myynnissä Tiketissä https://www.tiketti.fi/ ma 2.11. klo 12:00 lähtien.
• KALLIO LEHTI 10 TULE, KOE JA IHASTU! Terassi avattu! A-oikeudet Avoinna joka päivä klo 9-02 Hämeentie 58-60 P. 7741 491 IRTI RIIPPUVUUDESTA HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? KOKKOLA ? OULU Minnesota-mallista avohoitoa päihde,- läheis- ja ruoka-aineriippuvuuksiin. Ota yhteyttä. HUOM! Uusi osoitteemme on Tilkantori 4, Helsinki Nro 21 ? Viikot 46-47 Yksityisiä kulttuurikokemuksia ??Aivan erityisen yksityisen ja mystisen katselu- ja kuulemiskokemuksen loi lahtelaisen sirkuskeskuksen, Salpauksen kasvatti Milla Järvinen WHS Teatteri Unionin lavalle, Pitkäsillan kupeessa entisessä nonstop-leffateatterissa. Viikonlopun myönteisen ylistävä arvio valtalehdessä täytti salin sunnuntai-iltana aivan äärimmilleen. Viimeiset sijoitettiin käytävälle. Milla Järvinen aloittaa ruumiillisen rengasmonologinsa ?Tyttö joka söi kuolleita lintuja? kuin varkain liikkuen yleisön takaosasta etualalle. Lavalla on kaksi rengastrapetsia ja joitakin arkisia esineitä. Kuulemme Järvisen puheena lavalla jonkinlaista japanilaista anime-elokuvakieltä, nauhalta tulee lauluja, itsetehtyjä ja esim. Värttinän ?Karjalainen kehtolaulu?. Naisen hahmo on samalla kertaa lapsen, aikuisen ja asunvaihdon jälkeen linnun. Hän repii linnunsulkia loputtomasti sisältään, vatsasta. Esityksen loppuosa on perinteisempää rengastrapetsiliikehdintää. Paitsi, että sirkustaitelija riisuu itsensä alastomaksi trapetsilla ennen pimenevää äkkiloppua.  Kokemus on välittömän persoonallinen, ikään kuin meille kerrottaisiin lapsinaisen yksityistä elämän- kokemusta. Katsoja tuntee itsensä vähän kuin vaivautuneeksi tirkistelijäksi, mikä lienee ollut tarkoituskin Järvisen, Anni Mikkelsonin ja Henri Tuulasjärven luomassa esityksessä. Tämän sirkustaitelijan tulevia esityksiä jää odottamaan mielenkiinnolla.  Kruununhaassa kotona ? Eikö musta olis voinu tulla tosi hyvä tanssija? Olisko mun pitäny vaan suostua siihen työhön? Mä luen vielä sen ihmisen horoskoopin, jonka kanssa kävin ulkona 20 vuotta sitten, näyttelijä, performanssitaitelija Henna Hakkarainen miettii yksin ääneen. Olemme Vironkadulla Kruununhaassa koreografi-ohjaaja Jenni Kivelän kotona. Parikymmentä ihmistä mahtuu yhteen olohuoneeseen. Meidät ohjataan, kuin salaa, ulkoa kadulta sisään. Se korostaa tämänkin hyvin yksityistä kokemusta. Sooloesitys on saanut innoituksensa kuuluisasta dokumentista ?Grey Gardens? (1975), jossa keski-ikäinen tytär asuu äitinsä kanssa rapistuvassa kartanossa. Kyse on siis äidistään riippumaan jääneen epäitsenäisen naisen haaveista. Tässä esityksessä ei olla facebookin aikajanalla. Hakkarainen piirtää lii- dulla lineaarisen aikajanan olohuoneen puhtaalle seinälle ja selostaa elämänvaiheensa New Yorkissa ja pienkaupungissa. Kolkon riisutusta huoneesta siirrymme värikkäämpään olohuoneeseen, jossa näyttelijä kyselee horoskooppejamme. Pitäisi löytää skorpioninaiselle vaakamies, mutta näin pienestä otoksesta ei löydy. Saan kauriina tietää peittäväni salaisuuksia. ? Jos mä olisin saanu lapsia ne olis varmaan ollut ihan mun näköisiä. Kattokaa mä rakastan tätä asua. Nina Haukkovaara/WHS- Kuvateksti: Milla Järvinen rengastrapetsilla. HANKI TÄNÄ JOULUNA HYÖDYLLISEMPI KORTTI, NIMITTÄIN AJOKORTTI. AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Aito stadilainen pienyritys Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 ? Nro 21 11 Katri Naukkarinen ja teksti: Ingrid André on leikissä pää alaspäin. Ensi vuonna, jos me kaikki eletään niin mä teen tähän vihannestarhan, Hakkarainen hyvästelee yleisönsä. Henkilökohtaisia tunnustuksia Rohkean henkilökohtaista, päiväkirjamaista oli Carl Knifin kaksoisilta Aleksanterin teatterissa lokakuun lopussa. ?Friends of Dympha? kertoo mielen masennuksesta, josta tanssija-koreografilla on omakohtaista kokemusta. Dympha on katolinen pyhimys, masentuneiden ja mielisairaiden suojelija. Carl Knifin, Jonna Aaltosen ja Satu Halttusen esitys käyttää, myös Raamatusta lainattuja, mono- Kuva: Aino Kannisto. logi- ja vuoropuhelutekstejä osana tanssin liikekieltä. Kolmantena tekijänä oli keväällä Terhi Vaimala, jonka Halttunen nyt korvasi. Hyvin toimi. Istuin salin keskellä enkä kuullut kaikkia Jonna Aaltosen puherunomaisia englanninkielisiä lauseita. Mutta niinhän elämässäkin tapahtuu, emme kuule tai ymmärrä kaikkea sanottua. Toinen esitys oli Carl Knifin vielä henkilökohtaisempi ?Red?, joka on täysin avoin omasta sisäisestä punaisesta hälytystilasta ja kamppailusta kertova nuoren ihmisen päiväkirjamainen teksti. Tässä parinvuodentakaisessa teoksessa puheruno rytmittää tanssijan liikettä vielä selvemmin. Knif on yksin lavalla ja avaa itsensä katsojalle. Välillä hän tanssii alastomana läppärin, tekstin synnytysvälineen kanssa. Aikana, jolloin muut aikamme suurten nykytanssikoreografit, Tero Saarinen, Susanna Leinonen ja Alpo Aaltokoski tekevät joko mammuttimaisen kollektiivisia tai videotekniikkaa hyödyntäviä teoksia, Carl Knif kääntyy yhä intiimimpään, henkilökohtaiseen maailmaan, joka puhuttelee meitä suoruudellaan. Kysyin jälkikeskustelussa, aikooko Knif jatkaa tällä tiellä. Kyllä, kuului vastaus, mutta ehkä myös ilman lausuttuja tekstejä. tui neljästä soolosta: ensimmäinen poissaolevalle esiintyjälle, toinen tanssijalle, kolmas trubaduurille ja neljäs cembalistille Keskellä salia oli kirjan irtolehdillä päällystetty, veistos, joka liikkui ylöspäin. Löytyi myös haikukone, cembalo, rakkauskirjeitä yleisölle ja esitykselle. Esitys vaihtui suorana liukumisena ilmaisumuodosta toiseen ja se puhutteli kaikkia eri aisteja. Kauniin cembalonsoiton lisäksi kuulimme vaikuttavan vahvaäänisen Ville Ahosen tulkinnan Neil Youngin rockklassikosta ?My My, Hey Hey? suomeksi ja Juice Leskisen ?Syksyn sävelen? ranskaksi. Jokamiehen kapakkaillan itkuvirsi muuttui hyvin elegantiksi laulelmaksi! Teksti: Risto Kolanen Zodiak leikkii ja kokeilee Yoshi Onori. Teksti: Eleanor Bauer tanssii vahvasti. PARTURI-KAMPAAMO KALLION KLIPOTEEKKI Kohtuuhintaista hiusten muotoilua ammattitaidolla Parturikampaamo minne jokainen vauvasta vaariin on tervetullut, perinteisestä trendikkäisiin kampauksiin ! Uuden tanssin keskus Zodiakin syksy Kaapelilla, Stoassa ja Mediakeskus Lumeessa on ollut vaihteleva. Hauskin, irtonaisin oli ?Merenneito Annabel ja surullinen Marjatta?, jossa viiden alle 9-vutoiaan lapsen leikki ja puheet toiston avulla siirretään lavalle aikuisten toimesta. Näemme videoita tai kuulemme nauhalta pienten lasten vallattomia leikkejä. Sitten tanssijat tekevät saman perään. Katsomoon syntyy haikean koominen tunnelma, muistumia omasta lapsuudesta, joka luodaan silmiemme eteen. Hetki vapaudesta, joka ei enää palaa. Kun moni tanssiesitys on kovasti teoreettinen tai muuten itseään selittävä, tämä tanssi vain antoi mennä. Näkyvästi myös tekijöillä oli hauskaa Paula Salmisen, Anna Cadian ja Satu Herralan luomassa esityksessä kaiken katoavuudesta. Liikkeellä marraskuussa -tanssifestivaalille Zodiak tuotti Mediakeskus Lumeen isoon saliin valtavan installaation. Veli Lehtovaaran luoma ?Väärinasteltu? koos- ! Aino Kannisto. Henna Hakkaraisen monologia asunnossa. NETTIAJANVARAUS 24h/vrk www.klipoteekki.com Kaarlenkatu 13, 00530 Hki Seuraa meitä! Puh. 753 7171
• KALLIO LEHTI 12 Nro 21 ? Viikot 46-47 Valtuusto hyväksyi Kruunusiltojen asemakaavan Jumittaako selkä tai niska-hartiaseutu, vaivaako vanha urheiluvamma, kärsitkö päänsärystä tai migreenistä? Oletko kokeillut osteopatiaa? Varaa aika, niin voimme olla avuksesi. Meiltä saat myös lahjakortit! Osteopaatti Paula Saarelma Ostepatiahoidot naisille, lapsille ja vauvoille Osteopaatti Aleksi Tuhkanen Osteopatiahoidot aikuisille ja yli 6-vuotiaille Hinnat Osteopatia 55 ? / lapset 45 ?? Osteopatia & hieronta 75 ?? Hinnat Osteopatia 45 ? 80 ?? Kesto 30 ? 75 min. Tiedustelut ja varaukset p. 050 583 5653 paula@naistenosteopatia.fi www.naistenosteopatia.fi Tiedustelut ja varaukset p. 050 570 9908 aleksi.tuhkanen@iki.fi www.aleksituhkanen.fi Paasipuiston Hoitohuone Hakaniemessä Paasivuorenkatu 8 / Helsinki www.facebook.com/ paasipuistonhoitohuone Osteopatia on tehokas ja turvallinen koko kehon hoitomuoto. Osteopaatti tutkii nivelten liikkuvuutta sekä lihasten ja lihaskalvojen kireyksiä. Hoidolla tasapainotetaan kehon toimintaa ja aineenvaihduntaa. Osteopaatti hoitaa kehoa kokonaisuutena ja pyrkii löytämään syyt oireiluun. Vaivasta riippuen yleensä jo 1-3 hoitokertaa riittää helpottamaan oloa ja kroonisiin vaivoihin voidaan antaa pidempiaikaista ylläpitohoitoa. Paula ja Aleksi ovat molemmat kokeneita osteopaatteja ja valmistuneet Metropolia Ammattikorkeakoulusta. Erinomainen historiateos: Paasikivi puristuksissa 1944-1947 ??Suomen kohtaloista, tilanteista II maailmansodan aikana ja sen päättyessä on vuosikymmenten mittaan kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja, opuksia ,teoksia. On yritetty selittää ja selvittää, miten pieni Suomi, Saksan liittolainen ja sodan hävinnyt osapuoli, kuitenkin selvisi II maailmansodasta miehittämättömänä säilyttäen itsenäisyytensä. Vuosien 1944-1947 Suomelle erittäin vaikeata tilannetta kuvaa erinomaisen rehellisesti, tasapuolisesti valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visurin kirja ? Paasikiven Suomi - suurvaltojen puristuksessa 1944 -1947?. Visurin 280-sivuinen kirja kuvaa hyvin johdonmukaisesti arkistolähteisiin nojautuen Suomen selviämisen välirauhasta syyskuussa 1944 lopulliseen rauhansopimukseen vuonna 1947. Näiden vuosien keskeinen suomalainen poliitikko oli Juho Kusti Paasikivi, joka ensin pääministerinä ja sitten presidenttinä luotsasi Suomen läpi uskomattomien poliittisten ja yhteiskunnallisten karikkojen. Paasikivi kamppaili koko ajan armeijan ylipäällikkö, sittemmin presidentti Mannerheimin kanssa. Mannerheim oli sodan päättyessä vanha, väsynyt mies, jonka fyysinen ja henkinen kunto oli heikompi kuin Urho Kekkosella hänen presidenttikautensa loppuaikoina. Mannerheim ei kuitenkaan millään halunnut luopua vallastaan. Suomen armeija oli välirauhan jälkeen hyvin sekavassa tilassa, sitä ei oikein johtanut kukaan, mutta entiset aseveljet saksalaiset, 200 000 miestä, piti karkottaa Lapista. Lapin sota päättyi vasta 27.4. 1945, mutta viimeisiä mii- naonnettomuuksia tapahtui Lapissa vielä 1960-luvulla. Armeijan kotouttaminen rauhan oloihin ja jälleenrakennuksen käynnistäminen oli Paasikiven suuria tehtäviä, ei helppoja hommia kuten ei myöskään 420 000 Karjalan ja Petsamon siirtolaisen asuttaminen. Paasikiven päänsärkyjä lisäsivät vielä asekätkijät, noin 1700 tuomittua, joita Paasikivi luonnehti ?rikollisiksi?. Stalin suopea Suomelle Monissa historiankirjoituksissa kuvataan Neuvostoliiton Josef Stalinia hirveäksi ?Suomi-syöjäksi?, mutta totuudenmukainen historiatutkimus ja -kirjoitus, kuten Visurin kirja ei tue tätä vahvasti elävää väärää mielikuvaa. Sodan jälkeen Suomeenkin asetettu Liittoutuneiden valvontakomissio, USA,Iso-Britannia, Neuvostoliitto, pyrki huolehtimaan siitä, että Suomi täyttää 1944 solmitun ns. välirauhansopimuksen ehdot. Paasikivi taiteili Suomen hallituksen, eduskunnan ja Suomen kansan kirjavien, pelokkaiden, revanssihenkisten, kommunististen paineiden ristiaallokossa vaikeiden rauhanehtojen täyttämiseksi. Demokraattiset eduskuntavaalit 1945 olivat hyvin tärkeä tie olojen vakauttamisessa. Mannerheimistä ei enää ollut paljonkaan apua, hän pelkäsi sotasyylliseksi joutumista, mutta liittoutuneiden vahvan valtiojohtajakolmikon Roosevelt, Churchill, Stalin neuvotteluissa Stalin oli parhaiten Suomea ymmärtävä ja ?armahtava? Iso-Britannian Churchillin ollessa kaikkein ankarin Suomen vastustaja. Suomi oli luvannut Chur- chille 1941 ettei liity sotaan Saksan rinnalle IsoBritanniaa vastaan, tämän lupauksen Suomi petti eikä Churchill sodan jälkeen antanut sitä Suomelle anteeksi. Englannin nuiva asenne Suomea kohtaan näkyi vielä 1960-luvulla Suomen halutessa rauhansopimuksen vastaisesti ohjuksia. Kirjassa kuvataan erinomaisesti sotasyyllisyysoikeudenkäyntien poliittista välttämättömyyttä ja sitä miten Stalin päästi Mannerheimin syyllisyydestä,koska Mannerheim oli solmimassa rauhaa syksyllä 1944. Sen,että Mannerheim oli kesäkuussa 1941 aloittamassa sotaa ja oli tässä mielessä sotasyyllinen, Stalin ?unohti?. Sotakorvaukset ?turvatakuu? Suomelle ja kaikille muillekin Saksan liittolaisille määrätyt sotakorvaukset olivat Suomen osalta Neuvostoliiton kannalta erittäin olennainen asia. Neuvostoliitto tarvitsi kipeästi sotakorvauksia, joita Suomi pystyi toimittamaan riittävän nopeasti. Sotakorvauksista tuli Suomelle poliittinen ?turvatakuu?, sillä Stalinille oli tärkeää pitää Suomen talous toiminnassa ja välttää yhteiskunnallisia häiriöitä. Niinpä Neuvostoliittto ja sen kommunistinen puolue NKP ei tukenut maan alta nousseen Suomen Kommunistisen Puolueen ajamia työelämää häiritseviä lakkoliikkeitä SKP:n toiveista huolimatta. Stalinin Neuvostoliitto myös ymmärsi sotakorvausponnistelun raskautta Suomelle, antoi kaksi vuotta lisää ?maksuaikaa? ja pienensi korvausten määrää 20 prosentilla. Konkreettisten toimien lisäksi Paasikivellä oli erittäin vaikea, mahdotonkin tehtävä, saada suomalaiset Neuvostoliiton,suuren itäisen naapurin, ystäviksi ja luoda luottamukselliset suhteet suuren itäisen naapurin ja pienen, läntisen Suomen välille. Tämä tehtävä tuntuu olevan ikuinen. Kokonaisuudessaan Pekka Visurin kirja ?Paasikiven Suomi-suurvaltojen puristuksessa 1944 - 47? (Docen- d o 2015) on erinomainen osoitus siitä,että ?lukeminen kannattaa aina!?. Tai siitä, että kun luet enemmän, luulet vähemmän! Koulukirjaksikin erinomainen. Pekka Hurme ??Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi selvin luvuin Kruunusiltojen ensimmäisen vaiheen liikennesuunnitelman ja siihen liittyvän asemakaavan muutoksen. Ratkaisevat äänestykset päättyivät 64 ? 9 ja 59 ? 14. Valtuuston päätös koskee yhteyttä Kalasatamasta Korkeasaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Ratkaisematta on edelleen se, rakennetaanko siltayhteys Kalasataman ja keskustan välille Hakaniemen vai Kruununhaan kautta. Kruununhaasta raitioyhteys keskustaan voisi kulkea joko Liisankatua tai Pohjoisrantaa pitkin. Kruunusillat yhdistävät Helsingin keskustan Kruunuvuorenrantaan ja Laajasaloon. Se on kolmesta sillasta koostuva joukkoliikenneyhteys, jota käyttäisivät raitiovaunut, pyöräilijät ja jalankulkijat. Raitiovaunu kulkisi noin 10 kilometrin matkan keskustasta Laajasalon Yliskylään 25 minuutissa. Valtuuston päätös ei vielä tarkoita Kruunusiltojen rakentamista, vaan hankesuunnitelmasta on määrä päättää erikseen mahdollisesti ensi vuoden keväällä. Ratkaisua ei voi tehdä ennen kuin on päätetty Hanasaaren voimalaitoksen kohtalosta. Selvitysten mukaan raitioyhteyttä käyttäisi arkivuorokaudessa noin 30 000 matkustajaa ja noin 3 000 pyöräilijää ja jalankulkijaa. Silta parantaisi huomattavasti liikenneyhteyksiä myös Korkeasaareen. Kruunusillat valmistuu aikaisintaan vuonna 2023. Hanke maksaa nykyarvion mukaan noin 220 miljoonaa euroa. Kela tiedottaa 300 euron suojaosa on helpottanut työn vastaanottamista ??Yli 300 euroa menevät tulot sovitellaan yhteen työttömyysetuuden kanssa. Työtön voi tienata bruttona 300 euroa kuukaudessa, ilman että ansiot vaikuttavat työttömyysetuuden määrään. Soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että ansiotulojen 300 e/kk ylittävästä osuudesta puolet vähentää työttömyysetuuden määrää. Jos työttömyysajan ilmoitusjakso on neljä kalenteriviikkoa, suojaosa on 279 euroa. Esimerkki: Saat heinäkuussa osa-aikatyöstä palkkaa 400 euroa. Tästä otetaan työttömyysetuuden sovittelussa huomioon 300 euroa ylittävä osuus eli 100 euroa. Työttömyysetuutta maksetaan seuraavana mak- supäivänä 50 euroa vähemmän kuin ilman ansiotuloja. Puolet suojaosan ylittävästä summasta siis vähennetään etuudesta. Kaikki tulot pitää ilmoittaa Kelaan entiseen tapaan, vaikka ne jäisivätkin alle suojaosan. Työttömyysajan ilmoitus tehdään kuten ennenkin ja palkkalaskelma tulee toimittaa Kelaan sovitellun työttömyysetuuden saamiseksi. Samalla Kela seuraa myös työssäoloehdon kertymää. Jos työtä on viikossa vähintään 18 tuntia ja palkka on vähintään 1 165 e/kk tai työehtosopimuksen mukainen, työ kerryttää myös työssäoloehtoa. Syyskuussa 2015 Kelan työttömyysetuuksia sai kaikkiaan 227 300 henki- löä. Ansiotuloja oli 24 200 etuudensaajalla (10,6 %). Joka neljännellä ansiotuloja oli enintään suojaosan verran, joten heillä tulot eivät pienentäneet työttömyysetuutta. Soviteltua työttömyysetuutta sai 18 100 henkilöä. Ansiotulot ovat yleistyneet työttömyysetuuksien saajilla suojaosan käyttöönoton jälkeen. Syyskuussa 2013 ansiotuloja oli 12 300:lla Kelan työttömyysetuuksien saajalla (6,7 %). Suojaosan käyttöönoton jälkeen, viime vuoden syyskuussa ansiotuloja sai 20 400 henkilöä (9,8 %). Tänä vuonna ansiotuloja saavien osuus on kasvanut edelleen.
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 ? Nro 21 13 Merivesi keskimääräistä lämpimämpää Vapaaehtoinen ohjaaja Sirpa Salmela auttaa Unna Nurmista ja Helmiina Hirvosta englannin läksyissä. Kuvaaja: Paula Pihlava. LäksyHelppi-kerhon ohjaaja Ulla Rauhala on ollut perustamassa kerhoja mm. Helsingissä. Kuva: Paula Pihlava. Suomen parhaassa kirjastossa on alkanut LäksyHelppi! ??LäksyHelppi tarjoaa koulun jälkeen apua kotitehtävien teossa. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisten ylläpitämä LäksyHelppi on nyt alkanut myös Kallion kirjastossa. Maanantaisin klo 14?16 kirjaston lasten osastolla (3krs) toimii kaikille peruskoulun alakoululaisille tarkoitettu apu läksyjen tekoon tai kokeisiin valmistautumiseen. Aina eivät kotitehtävät maistu eikä kotiväki aina ehdi tai osaa auttaa läksyjen teossa. Sairastuessa tai muun poissaolon aikana on oppilas saattanut jäädä jälkeen koulutehtävissä. Silloin kannattaa marssia kirjaston virikkeelliseen ja turvalliseen ympäristöön, ohjattuun tapahtumaan tekemään läksyjä samalla kun odottaa vaikkapa vanhempien työpäivän päättymistä. Ohjaajat auttavat esimerkiksi silloin, kun koulutehtävät tuntuvat hankalilta. LäksyHelpissä voi myös kerrata yhdessä ohjaajien kanssa tulevaa koetta varten tai tarkistaa jo tehdyt läksyt. Kallion helmi Kallion kirjasto on yksi kaupunginosan kauneimmista taloista. Siellä ovat käyneet urheilijalegenda ja liikemies Paavo Nurmesta ja presidentti Tarja Halosesta lähtien monet suomalaiset merkkihenkilöt. He ovat hakeneet talosta vauhtia opinnoilleen ja yleistä sivistystä. Kirjasto sai nimensä samalla kun Helsingin uudessa kaupunginosajaossa syntyi uusi Kallion kaupunginosa vuonna 1913. Talolla on myös yksi harvinaislaatuinen ominaisuus: se on sisältä paljon suurempi kuin mitä ulkoa katsoen voisi kuvitella mahdolliseksi. Tämä ominaisuus, joka yleensä liitetään vain satujen tai scifi-kirjallisuuden rakennuksiin johtuu takuulla mm. siitä, että se on koti niin monenlaisille toiminnoille. Samasta syystä varmasti myös eräs lastaan LäksyHelpistä hakenut äiti halusi kutsua kirjastoa Suomen parhaaksi. Kirjaston lasten osasto sijaitsee turvallisen tiilimuurin ylimmässä kerroksessa, vuonna 1991 käyttöön kunnostetulla entisellä ullakolla, jossa sitä ennen asusti vain pöllö. LäksyHelpin käyttöönsä saama rauhallinen tila sijaitsee vielä tästäkin asteen ylempänä, talon kaikkein ylimmän ikkunan takana, paikassa, jota moni lastenosastollakaan vieraillut, ei ole vielä nähnyt. Panostusta tulevaan SPR on järjestänyt LäksyHelppi-toimintaa jo vuodesta 2009 alkaen. Enimmäkseen toiminta sijoittuu peruskoulujen omiin tiloihin, mutta yhä useammin myös julkisiin, kaikille avoimiin tiloihin kuten kirjastoihin, joissa lapset ja nuoret muutenkin viettävät aikaansa. LäksyHelppi toimii jatkuvassa yhteistyössä koulujen kanssa ja tukee peruskoulun kasvatustavoitteita. Se on toimintavuosiensa aikana osoittautunut tarpeelliseksi tukimuodoksi ainakin peruskouluikäisten lasten parissa. Tavoite on paitsi auttaa koulunkäynnissä tässä ja nyt, niin myös kannustaa mahdollisimman monta nuorta jatkamaan opiskelua peruskoulun jälkeen. LäksyHelpissä ohjaajat jakavat aikuista aikaa myös läksyjen lomassa jutustellen ja keskustellen arkipäivän pullan paistoista aina universumin koostumukseen ja fantasian maailmoihin. Teksti: Kimmo Kahra SPR:n vapaaehtoistyöntekijä Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu on aloittanut talvikauden julkaisemalla ensimmäiset pintalämpötilakartat. Uusi tuotantojärjestelmä avaa uusia mahdollisuuksia jääkarttojen hyödyntäjille. ??Tällä hetkellä Suomea ympäröivien merialueiden pintalämpötila vaihtelevat 4?12 asteeseen. Tilanne on hyvin samanlainen Suomea ympäröivillä merialueilla kuin viime syksynä, pintavedet ovat paikoitellen jopa hiukan lämpimämpiä kuin viime vuonna. ? Pintavedet ovat asteesta lähes kolmeen astetta keskimääräistä lämpimämpiä tällä hetkellä. Niinpä merijäitä joudutaan odottelemaan todennäköisesti joulukuun puolelle saakka joitakin sisimpiä matalia lahdenperukoita lukuun ottamatta, arvioi jääasiantuntija Jouni Vainio. Jääpalvelun toiminta alkaa marraskuun ensimmäisenä maanantaina, mistä lähtien julkaistaan meriveden pintalämpötilakarttoja maanantaisin ja torstaisin. Kun Suomen merialueilla on jäätä merenkulkua haittaavassa määrin, aloitetaan päivittäinen jääkarttojen julkaisu. Päätehtävänä Jääpalvelulla on kertoa talvella päivittäinen jäätilanne sekä se, miten se on muuttunut edellispäivästä. Viimeiset jäätiedotukset annetaan yleensä toukokuun loppupuolella. ? Tässä vaiheessa syksyä on hyvin vaikeata meriveden lämpötilojen perusteella ennustaa, millainen jäätalvi on edessä. Pitkien ennusteiden mukaan syksy päättyy ja talvi alkaa keskimääräistä lämpimämmässä säässä ? kenties leuto talvi on jälleen edessä, jääasiantuntija Jouni Vainio sanoo. Jääpalvelu ottaa jäätalven alussa käyttöön uuden jääkarttojen tuotanto-ohjelman. Varsinainen jääkartta säilyy tietosisällön puolesta pääosin ennallaan. Muutos näkyy kartassa hienoisena uudistumisena ja ulkoasun viilauksena. Taustalla on kuitenkin tapahtunut paljon muutosta. Erityisesti jääkartan tuotantotapaa on kehitetty. ? Tuotteiden laatu paranee, koska uusi ohjelma mahdollistaa mm. monipuolisemman ja laadukkaamman satelliittikuvien analysoinnin, kertoo kehitysprojektia vetänyt Tuomas Niskanen. Asiakkaille uusi jääkartan tuotantotapa tuo uusia mahdollisuuksia. ? Marraskuun alusta lähtien Ilmatieteen laitos voi tuottaa jääkartan mille tahansa maailman merialueelle ketterämmin kuin aikaisemmin. Myös erilaisten räätälöityjen asiakastuotteiden tekeminen helpottuu merkittävästi. Jääkarttaa voidaan nyt räätälöidä joustavammin asiakkaan omien toiveiden ja tarpeiden mukaan, ja siihen voidaan liittää asiakkaiden toiveiden mukaan erilaista tietosisällöltä, Tuomas Niskanen toteaa. tajan koulutuksen saanut Tuomaala iloitsee. Vauvauintia voi harrastaa noin 1,5v. ikäiseksi, jonka jälkeen voi siirtyä vauhdikkaampiin perheuintiryhmiin ja mahdollisesti myös sisarusryhmiin. ?Turvallinen vauvauintipaikka? -Diplomi? -suomalaisen vauvauinnin sertifikaatti Vauvauinnissa altaan vesi on 32 asteista, ja altaan puhtautta seurataan säännöllisin väliajoin. SUH (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto) kouluttaa kaikki vauva- ja perheuinninohjaajat ja jokainen turvallinen vauvauinnin järjestäjä saa SUH:n ?Turvallinen vauvauintipaikka? -Diplomin. Kannattaa tarkastaa suh.fi sivuilta kuuluuko oma uintipaikka tälle listalle. Näin varmistetaan, että lapsi saa uida turvallisessa altaassa, koulutettujen ammattilaisten ohjauksessa. Anu Tuomaala painottaa lopuksi. Vauvauinnissa perheen pienin on ehdoton tähti! ??? Pikkuiset kultakalat lammessa ui!? Raikaa altassa, kun pienet vauvauimarit leikkivät alkuleikkipiirissä yhdessä vanhempiensa kanssa. ? Viikoittaiset vauvauintihetket ovat perheen yhteistä aikaa, jossa vauva on ehdoton huomion keskipiste, kertoo Anu Tuomaala Helsingin Vauvauimareista. Uintikertojen kautta vanhemmat oppivat lukemaan lastaan ja vedessä tehtävät harjoitteet kehittävät vauvan motoriikkaa. Altaassa aikuisten jalat ovat pohjassa koko ajan ja he pitelevät lasta erilaisin ottein. Vauvauinnin voi aloittaa, kun vauva on kolme kuukautta ja viisi kiloa. Kolmen kuukauden iässä vauva jaksaa kannatella päätään ja viisi kiloa varmistaa ettei vauvalle tule vilu 32 asteisessa vedessä. ?Suomalaiseen vauvauintia leimaa lapsilähtöisyys? Suomalaiseen vauva- ja perheuintiin kuuluu lapsilähtöisyys, myönteisyys ja lapsen hienovaraisten eleiden ja ilmeiden tulkinta. Vuorovaikutus vedessä auttaa aikuisia lukemaan lapsiaan, Anu Tuomaala kertoo. Lapsi omaksuu uusia asioita parhaiten silloin, kun hänellä on hyvä ja turvallinen olo. Kukin etenee uinnissa omaa tahtiaan. Ohjaajan tehtävä on antaa vinkkejä lapsen sen hetkistä kehitysvaihetta tukien. Vauvauinnin tarkoitus on tehdä lapsesta veden ystävä. Luonnollinen suhtautuminen veteen syntyy lapsen toimintaa vahvistaen, tukien ja kannustaen. ?Sukeltamisen taidon voi oppia alle vuoden ikäisenä -eikä opittu taito katoa! Vauvauinnin harrastaminen on hyvä päästä aloittamaan puolen vuoden ikään mennessä. Sukellusrefleksi säilyy voimakkaana noin kuuden kuukauden ikäiseksi, jonka jälkeen se alkaa heikkenemään. Säännöllisillä sukellusharjoituksilla lapsi oppii tahdonalaisesti pidättämään hengitystään. Kun sukeltamisesta tulee opittu taito, ei se enää unohdu. Tämä on vesiturvallisuuden kannalta tärkeä taito, asummehan tuhansien järvien maassa, Tuomaala muistuttaa. ?Vauvauinti vahvistaa lihaksia, kehittää motoriikkaa ja edistää vuorovaikutusta? Vauvauintiin kuuluvat erilaisten sukellusharjoitusten lisäksi erilaisissa asennoissa uiminen, tasapainoilut, leikit, laulut ja lorut sekä vapaa leikki. Vedessä liikkuminen on helpompaa, koska vesi kannattelee ja pehmentää liikehdintää. Toisaalta vesi vastustaa liikettä, jolloin lihakset vahvistuvat. Iho saa kokea kokonaisvaltaisesti lämpimän veden hyväilyä. On tutkittu, että vauvauintia harrastaneet lapset kehittyvät motorisesti ikätovereitaan nopeammin (Sääkslahti, Numminen: Vauvauinti, 2007). Anu Tuomaalan mukaan vauvauinnissa yksi ihanimmista asioista on nähdä koko perheen ilo vauvan uinti-innostuksen myötä. Vauvauinti on myös yksi niistä harvoista koko perheen vauvaharrastuksista, joita koko perhe voi harrastaa yhdessä. On ilahduttavaa nähdä kuinka erityisesti isät innostuvat vauvauinnista. Koska vauvauinti on sporttista, sen harrastaminen johtaa monesti liikunnallisten harrastusten jatkamiseen, liikunnanopet-
• KALLIO LEHTI 14 Nro 21 ? Viikot 46-47 Suurimmassa osassa Helsingin kirjastoja luovutaan käteisestä ??Käteisen rahan vastaanottaminen loppuu suurimmassa osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä vuodenvaihteessa. Kymmenessä kirjastossa eri puolella Helsinkiä voi maksaa jatkossakin käteisellä. Kirjastomaksut voi hoitaa helpoimmin maksukortilla tai verkkomaksuna HelMet. fi:ssä. Muutos vapauttaa kirjastotyöntekijöille enemmän työaikaa varsinaiseen kirjastotyöhön. Käteisestä luovutaan pienissä- ja keskisuurissa kirjastoissa 1.1.2016 alkaen. Näissä kymmenessä kirjastossa käteisellä voi maksaa jatkossakin: Itäkeskus, Kallio, Kirjasto 10, Malmi, Oulunkylä , Pasila, Pohjois-Haaga, Rikhardinkatu, Töölö (parhaillaan remontissa), Vuosaari ? Toimipisteet, joissa käteiskassat säilyvät edelleen, on valittu ensisijaisesti maksutapahtumien määrän perusteella. Olemme myös varmistaneet, että käteistä käsitteleviä kirjastoja löytyy eri puolilta kaupunkia, kertoo talouspäällikkö Ari Tirri Helsingin kaupunginkirjastosta. Kirjastoautoissa ja Sakarinmäen lastenkirjastossa ei edelleenkään ole maksumahdollisuutta. Työaikaa vapautuu kirjastotyöhön Käteismaksaminen on vähentymässä koko maassa samalla kun maksukorttien ja verkkomaksamisen käyttö lisääntyvät. ? Kirjaston talouden kannalta käteiskassojen vähentäminen tuo säästöjä ja vapauttaa kirjaston henkilöstön työaikaa varsinaiseen kirjastotyöhön, Ari Tirri kertoo. Käteiskassojen vähentäminen vapauttaakin työaikaa kirjastotyöhön noin 400 työpäivää vuosittain. Käteisen käytön vähentäminen pienentää myös erilaisia riskejä, kuten varkauksien mahdollisuuden. Kirjaston asiakkaille muistiin Kirjastomaksuja voi olla 30 euroa, ennen kuin lainausoikeus menee. Kun kirjastomaksuja on kertynyt, ne voi maksaa Häiriöt postinkulussa hidasti tukien maksua ??Postinkulun viivästyminen haittasi erityisesti työmarkkinatuen ja peruspäivärahan maksuja. Posti kertoo, että työtaistelut Helsingin ja Seinäjoen postikeskuksissa, Liedon logistiikkakeskuksessa ja muutamissa jakelutoimipaikoissa (Aurassa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Oulus- sa, Kempeleessä, Kemissä ja Keminmaalla) viivästyttivät postinkulkua paikoitellen koko maassa viime viikolla. Postinkulun viivästyminen haittasi erityisesti työmarkkinatuen ja peruspäivärahan maksuja. Viekö viihteen lumo elämältä päämäärän? ??Kirjailija, kulttuurintutkija Jari Ehrnrooth ja teologi, rap-artisti Lauri Kemppainen keskustelevat länsimaisen ihmisen elämän merkityksestä keskiviikkona 18.11. klo 17.30. Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Maan suola -keskustelusarjan illassa kysytään, miten henkisesti syvää ja eettisesti kestävää elämää voidaan vahvistaa ja miten uskonto voi auttaa elämän päämäärän löytymisessä. Illassa kuullaan myös Laurin ja Elsa Sihvolan musiikkia. Illan juontavat Anna Mäkituomas ja Hannu Varkki. Keittoa tarjolla jo klo 17, teejatkot. Lisätietoja: Hannu Varkki, 050 512 1820, hannu.varkki@ evl.fi, www.facebook.com/ maansuola. MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto - osakkeet: Yksiö - KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 e Kaksio - KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 e Kolmio - KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 e 4 huonetta - KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 e 5 huonetta ja yli - KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 e Palkkiot sisältävät arvonlisäveron 24 % Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Marjaniemenranta 8 A, 00930 Helsinki edullisempi.fi Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto. helpoimmin maksukortilla kirjastossa tai verkkomaksuna HelMet.fi:ssä. Maksukorttimaksujen vastaanottaminen on kirjastolle edullisempaa ja turvallisempaa kuin maksujen vastaanottaminen käteisellä. Maksukortilla maksamisesta ei aiheudu kuluja maksajalle. Lähin käteismaksuja vastaanottava kirjasto löytyy helposti HelMet.fi:n palveluvalikosta Kirjastot ja palvelut -osiosta. Aikuisten myöhästymismaksu on 20 senttiä/laina/ päivä. Myöhästymismaksun enimmäismäärä on 6 euroa / laina. Varauksista ei peritä maksua. Sata lainaa, 50 varausta, 5 uusimiskertaa Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen asiakkaalla voi olla samanaikaisesti lainassa enintään sata lainaa. Hänellä voi olla samanaikaisesti myös 50 va- rausta. Lainat voi uusia viisi kertaa, jos niistä ei ole varauksia. E-kirjastosta tehdyt lainat palautuvat automaattisesti laina-ajan umpeuduttua eikä niistä voi kertyä myöhästymismaksuja. Talvi tulee, mutta pyöräilyä se ei estä ??Valtakunnallinen pyöräilykampanja kannustaa ihmisiä pyöräilemään myös talvella. Esimerkiksi EteläSuomen suurissa kaupungeissa vain 10?20 % pyöräilee myös talvella. Pyöräliitto ry:n ja sen jäsenjärjestöjen organisoimassa kampanjassa järjestetään kymmeniä tapahtumia ympäri Suomessa. Talvella pyöräilevien määrä vaihtelee Suomessa rajusti. Pyöräilyintoon talvella vaikuttavat ratkaisevasti väylien kunnossapito sekä paikallinen kulttuuri. ? Etelän suurissa kaupungeissa vain 10?20 % pyöräilijöistä jatkaa polkemista läpi talven, kun taas Joensuussa 57 % ja Oulussakin puolet jatkaa pyöräilyä. Näissä kaupungeissa on tehty pitkäjänteistä työtä pyöräilyolosuhteiden eteen ja molemmissa pyöräillään valtavasti ympäri vuoden, kertoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen. Tutkimukset osoittavat, että erityisesti alkutalven kunnossapidon pitää olla laadukasta, jotta pyöräilijämäärät pysyvät korkealla sään kylmetessä. Suurimpia ongelmia kunnossapidossa on yleensä toimenpiteiden ajoitus sekä sohjon poisto. Ongelmista huolimatta Pyöräliitto kannustaa ihmisiä rohkeasti hyppäämään pyörän selkään myös talvella: ? Pyöräily talvella ei ole mitenkään erikoisen vaativaa tai vaarallista. Päinvastoin: pyöräily on nopein ja hauskin tapa liikkua myös lämpötilan pudottua ja iltojen pimennyttyä. On kuitenkin tärkeää käyttää valo- ja ja varata hieman enemmän aikaa matkantekoon, Koistinen muistuttaa. Light Heroes pelastaa valottoman pyöräilijän Viikon päätapahtumissa Helsingissä ovat mukana tanssitaiteilijat Panu Varstala ja Antti Lahti. Light Heroes -performanssissa taiteilijat soittavat musiikkia tavarapyörien päälle rakennetulla laitteistolla, joka saa energiansa generaattoreilla varustetuista kuntopyöristä. Lisäksi Varstala ja Lahti jakavat valopuvuissaan pieniä led-valoja valottomille pyöräilijöille. Kampanjaviikolla järjestetään ympäri Suomen aamiaistarjoiluja, pyöräretkiä Lue netissä sekä jaetaan 2000 kappaletta yhteistyökumppani Reaktorin lahjoittamia ledvaloja. ? Kampanjassa tuodaan esille pyöräilyn monimuotoisuutta ja riemua. Pyöräilijät pääsevät itse osallistumaan #Pyöräilytalvi-kuvakilpailussa, jonka pääpalkintona on Pelagon pyörä, sanoo projektikoordinaattori Martti Tulenheimo. Viikon päätapahtumat: 10.11. klo 16:30 Kansalaistori, Helsinki, sisältää Light Heroes performanssin 11.11. klo 16:30 Helsinki, yllätyspaikassa, sisältää Light Heroes performanssin Viikon muut tapahtumat ympäri maata: http://py- orailytalvi.fi/tapahtumat/ #Pyöräilytalvi-kuvakilpailu Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa. Lisätiedot: http://pyorailytalvi.fi/ voita-pelago/ Pyöräilytalvi-kampanja on saanut Liikenneviraston liikkumisenohjauksen valtionavustusta. Pyöräliiton vinkit talvella pyöräilyyn 1. Jatka pyöräilyä. 2. Älä tee siitä liian monimutkaista. Se on yhtä helppoa kuin talvella kävelykin. 3. Normaali talvipukeutuminen riittää. 4. Käytä valoja. 5. Varaa hieman lisää aikaa matkoillesi ja aja rauhallisemmin. www.lehtiluukku.fi
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 ? Nro 21 15 Kirja-arvostelu Kirja-arvostelu Kerran IFK, aina IFK Markus Ånäsin kirja valottaa rakastetun ja vihatun HIFK:n ydintä ??Voimasta tunnetta. Raivoa, vihaa, toivoa, epätoivoa ja kiihkeää rakkautta. Stadissa rakastettu, landella vihattu. Tätä kaikkea on HIFK. Stadin kingit. Vuonna 1897 perustettu Helsingin IFK on Suomen menestynein yleisseura. HIFK:n toiminnan tunnetuin ja näkyvin osa on miesten jääkiekkojoukkue, joka on 1960 -luvun loppupuolelta lähtien kuulunut Suomen valioihin. Mutta HIFK on myös jalkapalloa, jääpalloa, käsipalloa, yleisurheilua, salibandya..... Toimittaja Markus Ånäs on kirjoittanut teoksen HIFK -Ikuisesti sinun. Kirja valottaa eri näkökulmista HIFK:n historiaa, nykypäivää, matkaa ikuiseksi suurseuraksi. Äänessä ovat urheilijat, seurajohtajat sekä kannattajat. Ånäsin kirja pyrkii varsin laajasti tuomaan esille HIFK:n toimintaa eri lajeissa, mutta pääosassa lajeista on jääkiekko. Muut lajit ovat ikään kuin vain tuomassa maustetta jääkiekko-IFK:n toimien ja toilailuiden kertomisen lomaan. Lisää jämäkkyyttä Markus Ånäs käyttää paljon kirjan 364 sivusta IFK:n jääkiekkojoukkueen historian kertomiseen. Historiaa maustavat erilaiset anekdootit, väläykset jostakin traagisesta, hienosta tai vain surullisen kuuluisasta yksittäisestä tapahtumasta. Selväksi käy IFK:n traditio ja rakkaus kovaan, fyysiseen kanadalaistyyliseen rymistelyjääkiekkoon. Selväksi myös käy IFK:n legendat ja Helsinkiä kuohuttaneet seurasiirrot HIFK:n ja Jokereiden välillä. Kirja on jostain syystä kirjoitettu hieman sekavasti. Tarina poukkoilee vä- lillä ärsyttävästikin asiasta toiseen. Jääkiekko-osiosta olisi voinut tehdä jämäkämmän ja kertoa tarinaa kronologisessa järjestyksessä. Lisäksi yksi erittäin merkittävä asia jää liian huteralle käsittelylle: Miten on mahdollista, että HIFK:n huikeista resursseista huolimatta seuran menestys on ollut viimeisen 25 vuoden aikana hetkittäistä ja sattumanvaraista? Kirja ei avaa riittävästi sitä, että jääkiekon ammattimaistuttua 1990 -luvun alkupuolella HIFK tippui kyydistä toimimalla monissa asioissa kuin 1980 -luvun amatöörimaailmassa. Muita lajeja Markus Ånäs kertoo kirjassaan muistakin lajeista, mutta enemmänkin kirjan sivuilla olisi voinut tuoda esille esimerkiksi jalkapal- lon, käsipallon ja salibandyn puolelta tähtirintojen otteista. Erityisesti ihmetyttää, miksi HIFK:n salibandysaavutukset ovat niin vähänlaisesti kirjassa esillä. HIFK kuitenkin vuoden vaihteessa 2000-2001 voitti ensimmäisenä suomalaisseurana salibandyn miesten Euroopan mestaruuden. HIFK on merkittävä osa stadilaisuutta ja on aina ilahduttavaa, että seurasta tehdään kirja. Markus Ånäsin kirjan idea on hyvä, mutta toteutus jää keskeneräiseksi. Mutta yhden asian kirja tuo vastaansanomattomasti esille: HIFK on tulevaisuudessakin vahva tekijä Stadissa ja laajemminkin Suomessa, useissa eri lajeissa. En gång IFK, alltid IFK. Eero Wihuri Kirja: HIFK -Ikuisesti sinun Kirjoittaja: Markus Ånäs. Kustantaja: Johnny Kniga. Koko: 364 sivua. Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! Tilaa itsellesi tai lahjaksi ystävälle! www.luontaisterveys-lehti.fi
• KALLIO LEHTI 16 Nro 21 ? Viikot 46-47 Heinänen Lapsia tulee vahtia ja varjella RO UE T Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Jyrki Anttila, Emilia Vesalainen-Pellas, Ville Salonen, Tiina Vahevaara, Jouni Kokora/Jukka Romu & Pirjo Vainio SIT T E LY S S Ä M O N I K MiljART ÄY Ohjaus: Anu Hälvä Koreogafia: Kirsi Kannas Lavastus: Jari Jalonen Maskeeraus: Johanna Suominen sa 01 Käsikirjoitus ja ohjaus: Juulia Tapola, Jussi Tapola. Koreografia ja tanssijat: Mira Ollila ja Juntaro Coste. 12-henkinen orkesteri Tuomas Törmin johdolla. Lavastus ja pukusuunnittelu: Taina Relander, pukujen toteutus Stadin aikuisopisto. OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä) 42 ?/37 ?? www.operart.fi, ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/J.Anttila ? N TO ? UU T ET ys np ro e om tö Su käytelas p ina s EU a N br uk j o La aver issausia k at e k a k uu k ? Ti n ja e e n kaafrissboihi e H ir i ko M - k M tu s R o t e ly it es O R K TA IN ISH IKO ER 0 5,9 Su 18.10. klo 14 ja 19 Hae omasi lehtipisteestä! www.operart.fi O IT VI RA D UU sk vä Jy valm syk 5 ä 5/2 6,40 eit fel än n f y e Tr tsitä ttoj T e ago lla KI IN l vu ?V T r i- t a O o e Vd HO HELSINKI, Savoy-teatteri Riku Pelo Sopraano Mari Palo Tenori Jyrki Anttila a oir an tiikn tarmh ista t n -vi gal itto ck ortu kod y Flyeksi dPoista Lohjan operettikuoro, Kuoron johto: Maija Anttila Ylioppilaskunnan Soittajat, Kapellimestari: Mikk Murdvee Baritoni 30 6, A R I KO 15 20 5/ Myynnissä: Lippupalvelu.fi, Savoy-teatterin lipunmyynti LIPUT 42 e (Ryhmät: 37 e) OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä): ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/Anttila 15 5/ ,20 6 Pidätämme oikeuden muutoksiin. Liput: Lippupalvelu alk. 45,50 ? västi tilaa muun muassa lastenvaunuille tai pyörätuolille. Kaupunki onkin antanut ohjeeksi, että mainosteline saa ulottua korkeintaan 0,8 metrin etäisyydelle liikkeen seinästä. Lisäksi jalkakäytävälle on jätettävä vapaata tilaa vähintään 1,5 metriä. Kokeilun aikana poistettuja mainostelineitä säilytetään kolme kuukautta kaupungin varastossa, josta ne voi noutaa soittamalla ensin rakennusviraston asiakaspalveluun puh. (09) 310 39000. M eid än Su 29.11. klo 15 ? Su 13.12. klo 15 ?? Helsinki ryhtyy järeäm- läesplanadi ? Unioninkatu piin keinoihin, jotta esteet- ? Kaisaniemenkatu ? Kaitömyyttä haittaavat mainos- vokatu ? Mannerheimintie. telineet saataisiin kaduilKaupunki on antanut ohla kuriin. jeet mainostelineiden sijoitYdinkeskustan alueella tamisesta kaduille, mutta jaetaan ensi viikosta lähti- pelkkä viestiminen, vuoroen uudenlaisia vaikuttaminen ja huomauF R A N Z LhuomautukEHARIN OP ERETTI sia mainostelineille, jotka tusnauhan kiinnittäminen on sijoitettu esteettömyy- ei ole saanut muutoksia aiden kannalta haitallisesti. kaan. Vuoden aikana tehJos telinettä ei ole siirretty tyjen tarkastusten mukaan oikeaan paikkaan 48 tun- suurin osa katujen mainosnin sisällä, se poistetaan ja telineistä oli yhä sijoitettu viedään säilytykseen. ohjeiden vastaisesti ja haiKyseessä on kokeilu, jolla tallisesti. halutaan nähdä, onko näillä Mainosteline voi olla vaa?siirtokehotuksilla? vaiku- raksi esimerkiksi näkövamtusta mainosten sijoittami- maisille. Jalkakäytävälle seen. Kokeilualue on Ete- täytyy jäädä myös riittä- E SAVOY-TEATTERI, HELSINKI Aira Heinänen Jalankulkua haittaavat mainostelineet poistetaan keskustasta RI TARINALLISET JOULUKONSERTIT ENTISAJAN HOLLYWOOD-TUNNELMISSA VIIHTEELLISEN AMERIKKALAISEN JOULUMUSIIKIN SIIVITTÄMÄNÄ. nan. Viimeisin huutolaislapsi kaupattiin halvimmalla tarjonneelle vielä vuonna 1935 eli 80 vuotta sitten. Meikäläiset ?orjamarkkinat? päättyivät. Viimeiset huutolaislapset kaupattiin virallisesti maassamme vuonna 1923 köyhäinhuoltolain kiellettyä ko. järkyttävän toimin- ET K E T TUTER Em. oikeuskäynnin pää- turvalliseen. Kyllä lastensuojelulla on haasteita, ja meillä kaikilla heräämisen aika. ÖIS Luin uutisen elokuisesta oikeudenkäynnistä, jossa hovioikeus ja myös käräjäoikeus tuomitsivat sijaisäidin 60 päivän ehdolliseen vankeuteen ja 3500 euron sakkoon hänen seisotettuaan 8-10-vuotiasta huostaansa annettua poikaa useita tunteja yöpakkasessa ja kierrätettyään häntä paljain jaloin lumessa ympäri taloa, laitettuaan nokkosia housuihin ym.ym. Tekijän mukaan kohtelu tapahtui k a s v a t u s m i e l e s s ä (harvennus allekirjoittajan)! töksen perusteluihin kirjattiin ?ei ollut enää kyse kohtuullisesta kasvatuskeinosta?. Ei totisesti. Ikään kuin lohdutukseksi uutisessa kerrottiin pojan joutuneen (eli päässeen) sairaalahoitoon ja sitten uuteen sijaisperheeseen. Toivottavasti inhimilliseen ja TT Sodan jälkeen huoli or- ?Rohkeasti ajassa? on valittu Ensi ja turvakotien liiton nykytunnukseksi. Liiton perushahmo Miina Sillanpään sanonta ?Jokainen lapsi on pelastettava elämälle? velvoittaa edelleen. Juhlavuotensa kunniaksi liitto julkaisi Laura Puron selvityksen ?Periksi ei anneta? viimeisimpien 25 vuoden saavutuksista ja tavoitteista. Juhlaseminaaripuheessaan ministeri Paula Risikko totesi haavoittuvissa olosuhteissa eläviä lapsia ja perheitä nyt uhkaavan tämän ajan vaarat, eritoten pakolaisperheiden kohdalla. Hän vertasi ensikotia ?arkienkeliksi, joka kätehen ottaa ja kotihin vie?. Lapsivaltuutettu Tuomas Kurttila taasen antoi tunnustusta sille, että suomalaisesta luolamiehestä on kehittynyt kasvattaja. Mieliämme on järkyttänyt valokuva, josta taiteilija Pekka Jylhä aikoo tehdä puhuttelevan näköisveistoksen. Kyseessä on Turkin Bodrumissa rantaan hukkuneena huuhtoutunut 3-vuotias syyrialainen Aylan ?poika. Muistissamme ovat ikuisesti myös kaasukammioiden luurankomaiset lapsiuhrit, Afrikan nälkään nääntyneet ja Hiroshiman pommituksessa suojaan pyrkivät. Pakinani kuvaksi valitsinkin tarkoituksellisesti turkulaisen taiteilijan Annukka Grönlundin lapsen turvallista tilannetta kuvaavan maalauksen ?Lapsenvahti?, vuodelta 1993. Tällaisiahan lapsuuden kuvien tulisi olla! T Syksy 1945 tuotti uusia, pitkän sodan aikana ja johdosta kypsyneitä ideoita, liikkeitä ja liikkeellelähtöjä. Voimia ja intoa tuntui olevan nyt, kun uskottiin uuteen elämään. Syyskuun 24. päivänä perustettiin Ensi Kotien Liitto yksinäisten naisten ja heidän pienokaistensa parhaaksi toimivien ensikotien yhdyssiteeksi. Myös kansandemokraattinen perhehoitojärjestö Parasta Lapsille puhkesi toimintaan. Järjestöillähän oli paitsi intoa myös tulevaisuutensa turvana ennen talvisotaa perustettu oma Raha-automaattiyhdistys. pojen ja vammaisten lasten selviytymisestä askarrutti koko maailmaa. YK julisti marraskuun 20. päivän Lastenoikeuksien päiväksi vuonna 1959. Valtioita velvoittava Lastenoikeuksien sopimus ratifioitiin lähes kaikissa YK-valtioissa tuona samana merkittävänä päivänä 30 vuotta myöhemmin vuonna 1989. Tietysti Suomessakin. Artikloja sopimuksessa on 60 ja lisäksi muuta sitovaa aineistoa lasten parhaaksi. RI T ämä vuosi on ollut 70-vuotiaiden juhlintaa. Vuonna 1945 erityisesti elokuun 24. päivä oli suurten ikäluokkien ennätyssyntymäpäivä. Suomen sotiminen päättyi jo edellisen vuoden huhtikuussa ja II maailmansota 1945 toukokuussa. Valmistauduttiin rauhaan erilaisten sotakorvausten ja valtioiden rajojen määrittelyjen tunnelmissa. Joka tapauksessa uskottiin rauhan ja vapauden koittaneen, joskin epävarmuuttakin tunnettiin. Olihan näyttöä yhä hirveämmistä atomikäyttöisistä sotimisvehkeistä. ltu le pa ät at kev t t v r is a Ko kiss e, all ton ät au ytyivtua n i i ä me ais o j t lö lut uokissnai ott öisenin, Em ennuon ku S t p iik on kus Mo äyt npon aisi v ITAa sir monik aravearinost N em s ua BE ino a r ionn ujomikoisräuruuat rella u u c a nt ? E?rMärk saa sten si S ruok las ön vo ak ä mi he oitaj ielell Ke h nk tsi ruo k ua eet aru int nto u i v rav av i ? K Lisä akar ? Ra ? www.karprint.fi n ide n tiö ise yh stäm ena yn i l Pe hdi itte kyv inen y avo ailu m t ilp nta k ara p I VÄ ER HY RAIL ttää a T äily ns s rvo a pe ntö -ky v SM vo he en m o su kie o vu lla i o la vo upu ä h ll e vää ä r
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 ? Nro 21 17 Puheenvuoro Kirjamessuilla loisti Venäjä Uudenvuoden konsertti: Helsinki-Cotonou Ensemble ??Helsingin Kirjamessuilla kuhisi. Neljällätoista lavalla kahdeksansataa lavaohjelmaa. Runsaudenpulaa ja valinnanvaraa.  Venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri paistattivat päivää yli 80 lavalla, venäläisiä kirjailijoita on paikalla yli kolmekymmentä. Lisäksi Venäjän omalla osastolla oli koko ajan Venäjä-ohjelmaa.  Messujen teemana oli venäläinen kirjallisuus ja kulttuuri. Kerrotaan, että venäläiset nykykirjailijat eivät ole missään olleet näin hyvin edustettuina. Venäjän ystävä ja kirjojen kustantaja Iida Simes lupaa että kirjojen avulla maailma muuttuu kauniimmaksi. Oli puhe elämästä, kuolemasta tai rakkaudesta, kirjailijat osaavat lumota ja luoda kaunista hyvää, aurata vapautta, rakentaa rauhaa säe kerrallaan.  Sana Moskova voi suomalaisen korvassa kalskahtaa kovalta sanalta. Moskova on vallan ja talouden keskus. Kremlillä on oma kaikunsa. Pietari on lempeämpi ja läheisempi. Se on kyllä suuri ja urbaani, mutta taiteen ja kauneuden korottama kaupunki. Sen sillat ja kaaret kutsuvat teattereihin, konsertteihin, myyttisiin kohtaamisiin. Nopealla allegro-junalla voi Helsingistä hetkessä hujahtaa venäläiseen hurmokseen.  Kirjamessuilla on vara valita ketä kuunnella. Haluaisin tavata Artemi Troitskin, tallinnalaistuneen venäläisen toisinajattelijan. Hän on putinismin vastaisen opposition näkyvimpiä elossa olevia mielipidevaikuttajia.  Vuoden 1991 muutosta ei seurannutkaan vapauden vaan tylsyyden ja pelon aikakausi. Neuvostoliiton hajoamisesta virinneet suuret odotukset vääntyivätkin pettymykseksi. Kirjailija Jukka Mallinen näkee että ?Moskovan romanttinen kapitalismi? näytti ensin uusliberalismin pahimmat puolet ja nosti sitten pintaan feodaalisen öljy- ja kaasuriippuvuuden. Finanssi-intressit ja oman voiton pyynti synnytti uuden totalitarismin ja kaaoksen.  Perestroikassa meni myös kirjailijoiden erityisasema. Pullistelevat proletaariset utopiat vaihtuivat uuteen venäläisfundamentalismiin joka heitti uudenlaiset epätoivottavuudet (dystopiat) kehiin. Katastrofeissa on kuitenkin valoisa puolensa, romahduksista ja tuhosta puristuu jotakin kokonaan uutta ja kestävää. Joko versot alkavat näkyä?  Jukka Mallinen leikittelee Venäjän poliittiset vitisitkirjassa vallanpitäjien kanssa. Kerran Putin pyysi povaria ennustamaan tulevaisuutta:  Ajat avoautossa, kymmenet ihmiset riemuitsevat ja huiskuttavat lipuilla ja huutavat  ?hurraa!? Putin vastaa:  Oikein. Kansa rakastaa minua. Huiskutanko kädellä?  Ette. Arkun kansi on kiinni.  Artemi Troitski on tunnettu historioitsija ja venäläisen rockin puhemies. Hän kirjoittaa kolumneja, tekee radio-ohjelmia ja luennoi venäläisestä yhteiskunnasta. Oma 2010-lukumme on yhtä alamäkeä, hän sanoo. ?To- imittajana ja kosmopoliittisena kommentaattorina minulla on ollut onnea. ihmisenä ei.?  Troitski sanoo rakastavana Venäjää. ?Rakastan maatani, rakastan sitä hyvin paljon. Mutta sen tulevaisuuden me olemme juuri nyt hävinneet - olen siitä varma.? Kirjamessuilla on hyvä kuunnella korva tarkkana mitä venäläiset kirjailijat piirtävät: miten toimia Venäjän kanssa? Troitskin vastaus nojaa venäläisen vankilajärjestelmän (Gulagin) iskulauseeseen:  Älä usko, älä pelkää, älä pyydä!  Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info  Leif Söderlund: Suomi 70 vuotta sitten ? vaikea vuosi 1945 Helsinki-Cotonou Ensemble, kuva Sami Mannerheimo. ??Helsinki-Cotonou Ensemble sai alkunsa kun suomalaiset huippumuusikot lyöttäytyivät Guinean lahden rannalla yhteen paikallisten virtuoosien kanssa. Lopputuloksena oli Vuoden kansanmusiikkilevy 2014 ja lukuisia konsertteja ympäri maailmaa. Kitaristi Janne Halosen ja laulaja/lyömäsoittaja Noël Saïzonoun säveltämä musiikki saa suitsutusta missä ikinä Helsinki-Cotonou Ensemble liikkuukaan. Tammikuussa 2012 kolme suomalaista muusikkoa matkusti Beniniin, Länsi Afrikkaan tavoitteenaan oppia Voodoon rytmejä, perustaa bändi ja tehdä levy. Kaikki tämä meni suunnitelmien mukaan, ja enemmänkin. Nyt lähes neljä vuotta myöhemmin Guinean lahden rannalla syntynyt Helsinki-Cotonou Ensemble on julkaissut kaksi levyä ja esiintynyt ahkerasti eri maanosissa. Kitaristi Janne Halosen ja laulaja/lyömäsoittaja Noël Saïzonoun säveltämä musiikki on aseistariisuva yhdistelmä jatsia, funkkia, af- robeatia ja voodoo- uskonnosta ammentavia perinnerytmejä. Yhtyeen molemmat levyt ovat saaneet suitsutusta kriitikoilta Suomessa ja ulkomailla, ja jälkimmäinen ?Fire, Sweat & Pastis?albumi valittiin Suomessa vuoden kansanmusiikkilevyksi. Kuluneena kesänä ryhmä kiersi ahkeraan sulattaen yleisönsä mm. Pori Jazzeilla ja Sziget festivaaleilla Budapestissa. Loppuvuodelle on ohjelmassa vielä keikkamatka Länsi Afrikkaan, ja näyttävä kotiinpaluu Savoy-teatterin uudenvuoden konsertin muodossa. Noël Saïzonou - laulu, lyömäsoittimet, saksofoni Janne Halonen - kitara, laulu Sampo Riskilä -basso Juha Räsänen - rummut Menard Mponda - lyömäsoittimet, laulu Visa Oscar - kosketinsoittimet Mikko Pettinen - trumpetti, laulu Joakim Berghäll - saksofoni, laulu  ??Historiankirjoituksessa sanotaan vuosia 1945 ? 48 vaaran vuosiksi. Syksyllä 1944 Mannerheimista oli tullut tasavallan presidentti ja pian saatiin välirauha Neuvostoliiton kanssa. Vuodenvaihteessa 1945 Mannerheim luopui aktiivisesta ylipäällikön roolista. Päämaja muutti Mikkelistä Helsinkiin ja siitä muodostettiin pääesikunta. Samalla nimitettiin puolustusvoimain komentajaksi kenraaliluutnantti Erik Heinrichs; hän oli muuten Lönkanin ( Nya svenska samskolan) poikia, oppilaitoksen, joka tuotti eniten jääkäreitä ! Komentajana Heinrichsillä oli monia vaikeita tehtäviä: Lapin sota, armeijan kotiuttaminen, upseeriston supistaminen, rajojen järjestely ja vielä asekätkentäjuttu. Heinrichs painostettiin eroamaan elokuussa 1945. ? Häntä tarvittiin kuitenkin Suomen YYA-sopimusvaltuuskunnassa huhtikuussa 1948. Juhlissa Moskovassa hyväntuulinen generalissimus Stalin kysyi, miksi kenraalilla ei ole virkapukua? Johon Heinrichs: hallitus ei ole myöntänyt sen käyttöoikeutta! Ja Stalin meni pääministeri Mauno Pekkalan luo kysyen: ?Mikä on sellainen hallitus joka ei anna ansioituneiden kenraalien käyttää kunniakasta sotilaspukua??- Käyttöoikeus myönnettiin. Alkuvuodesta 1945 pidettiin eduskuntavaalit, ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1939. Vaalit pidettiin vaikka Lapin sota jatkui. Äänioikeusikä laskettiin 21 vuoteen. Kommunistit ja heidän perustamansa peitepuolue SKDL olivat ensi kertaa mukana. SKDL sai vaalissa hyvän tuloksen: 49 paikkaa eduskuntaan ja tilaisuuden nousta halli- tukseen. SKDL:n todellista tavoitetta, Suomen muuttamista kansademokratiaksi ei kuitenkaan koskaan saavutettu. Liittoutuneet olivat vaatineet ja asettaneet Suomeen valvontakomission seuraamaan välirauhan-sopimuksen täytäntöönpanoa. komissio oli lähinnä Neuvostoliiton käsissä. Puheenjohtajana oli kenraalieversti Andrei Zdanov, varapuheenjohtajana Gr. Savonenkov ja jäseniä 160, joista 15 brittiä.. Valvontakomission päämaja oli Hotelli Tornissa. Komissio painosti monin tavoin Suomen poliittista johtoa. Pääministeri J.K. Paasikivi oli vaikeuksissa monet kerrat. Keväällä 1945 paljastui Oulussa asekätentä. Valvontakomissio vaati pikaista selvitystä. Tästä kehkeytyi laaja oikeusprosessi, jossa tuomion sai 1488 miestä! Mainittakoon että päämajoitusmestari kenraali A.F. Airo oli pidätettynä syyttömänä 2 vuotta 8 kuukautta, hän ei ollut osallisena, hänellä oli kädet täynnä työtä Lapin sodan vuoksi. Asekätkennän lähtökohtana oli ollut pelko siitä, että Neuvosliitto miehittää Suomen. Päämajasta eversti Valo Nihtilä ja ev.luutnantti S.K.Haahti toteuttivat salaisen hajavarastointioperaation, joka mahdollistaisi sissisodankäynnin jos maa miehitetään. Asekätkennän avulla olisi voitu luoda 35000:n sissiarmeija, jolla mahdollisessa taistelussa olisi ollut vielä ?kotikenttäetu??! Sotasyyllisyyskysymys nousi myös esiin. Hallitus katsoi aluksi, että sodanaikaista poliittista johtoa ei pidä asettaa syytteeseen. Tilanne muuttui radikaalisti 8.elokuuta, kun liittoutuneet tekivät ns. Lontoon sopimuksen jossa määriteltiin sotasyyllisyyskäsite: ? rikos rauhaa vastaan?. Valvontakomission ja kommunistien painostus alkoi heti. Niinpä jo 13.8. Paasikivi ilmoitti hallituksen tuovan eduskuntaan esityksen sotasyyllisyyslaiksi. Laki hyväksytttiin äänin 129 ? 11. Ja sitten käytiin Säätytalolla ikävä ja ongelmallinen oikeusprosessi, jonka tuloksena tuomittiin Risto Ryti, Väinö Tanner, Toivo Kivimäki, Jukka Rangell, Antti Kukkonen, Tyko Reinikka, Henrik Ramsay ja Edvin Linkomies. Mannerheim ei ollut syytettyjen listoilla, toki häntä oli kuulusteltu. Mutta Stalin piti häntä vertaisenaan. Siirtoväen asuttaminen oli ongelma sinänsä. Luovutetuilta alueilta evakuoitiin vuoden 1950 tilaston mukaan 483000 suomalaista, 10600 Lapin ja Oulun lääneistä, Porkkalasta 7900 ja loput Karjalasta. Kaupunkilaiset saivat vapaasti valita uuden kotipaikkansa, maaseudun väestö ohjattiin sijoituspaikkakunnille. Asutus- toiminnan toteuttamiseksi tehtiin maanhankintalaki. Maatalousministeriössä toimi asutusasiaintoimisto, ASO, sen päällikkönä oli Veikko Vennamo. Kaikkialla maassa vallitsi huomattava asuntopula. Vuokrakiskonnan estämiseksi oli voimassa vuokrasäännöstely. Säännöstelyä oli muutenkin. Kansanhuoltoministeriö huolehti elintarvikkeiden, vaatteiden ja jalkineiden säännöstelystä ja jakelusta. Viljelijäväestöä koski luovutusvelvollisuus ja muilla oli valtion ostokortit. Mustan pörssin toiminta oli varsin suurta. Välirauhansopimus vaati Suomelta suuret sotakorvaukset, niiden toimit- taminen alkoi välittömästi ja myöhästelystä jouduttiin maksamaan sakkoja. Alkuvuodesta 1945 toimitettiin Neuvostoliittoon kunnnostettuja koneita ja laitteita sekä luovutetuilta alueilta evakuoitu teollissuuskalusto. Koko sotakorvausmäärä oli 300 miljoonaa US dollaria vuoden 1938 kurssin mukaan eli nykyrahassa 4,5 miljardia euroa. Neuvostoliitto piti sotasaalislaivat. Muuten rakennettiin luovutettavaksi erilaisia aluksia 535 kpl. Neuvostoliitto ei tyytynyt pelkästään tavaraan, vaan vaati teknologiaa ja tuotantovälineitä. Suomen oli luotava nopeasti lisää omaa metalliteollisuutta. Sotakorvauksena annettiin 30 tehdasta 572 veturia piirustuksineen, 1140 muuntamoasemaa, 52500 sähkömoottoria. Valtion budjetista vuonna 1945 sotakorvausten osuus oli n. 16 %. Sotakorvaukset saatiin maksetuiksi syksyllä 1952. Vuoden 1945 aikana palkat nousivat, mutta investoinnit olivat vähäisiä ja vienti länteen vähäistä. Yksityinen kulutus oli säännöstelystä johtuen niukkaa. Inflaatio oli kuitenkin rajua, ajoittain jopa 80%! Hallitus päätti kerätä rahaa pois markkinoilta. Laadittiin laki pakkolainasta ja setelien leikkauksesta ja annettiin hallitukselle valtuudet toimia sopivalla hetkelllä. Ja niin ilmoitettiin 31.12.1945, että 500 markan 1000 markan ja 5000 markan setelit leikataan seuraavan vuoden alussa. Vasenpuoli vaihdetaan uusiin seteleihin ja pakkolaina maksetaan myöhemmin takaisin.
• KALLIO LEHTI 18 Palvelevat Lähi- ja Nro 21 ? Viikot 46-47 Erikoisliikkeet Ilmoita edullisesti ? soita puh. 413 97 332 tai 413 97 300 Autolasipalvelut Terveys - Kauneus - Hyvinvointi Tai sopimuksen mukaan Tel. 09 701 22 42 Emilia Rekiranta Tmi lat i t na assa llä u Sa asil n y P toje kat TAIKA- A UTOLASIPOJAT Uudenmaan Helsinginkatu 42 00530 Helsinki (09) 374 5741 040 506 4641 VIIHDETTÄ www.autolasipojat.fi Kognitiivista psykoterapiaa KNOWLEDGE BUILDING Bulevardi 7. Puh. 0400 759 011 www.knowledgeb.fi TILAISUUKSIINNE RIKU ISSAKAINEN p. 040 560 4019 Tanssi- ja liikuntakeskus EtnoFitness Sörnäisissä. www.etnofitness.com /045 - 63 63 452 Yli 50 viikkotuntia ja huikea lajivalikoima! Leipomot Puh . 719 71 9 Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13......................................... Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11..................................... S-market Alppikatu 25.................................................. Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11........................................ Alepa Eläintarhantie 12........................................... Cafe Piritta Fleminginkatu 11........................................... Rav. Kurjenlento Fleminginkatu 20........................................... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 4....................................... Työvoimatoimisto Haapaniemenkatu 6....................................... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14..................................... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier....................................... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 11............................................ Ravintola Pääkonttori Helsinginkatu 14............................................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15............................................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18............................................ Alepa Helsinginkatu 25............................................ Urheiluhallit Hämeentie 23................................................ LKV Moilanen Hämeentie 29................................................ Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37................................................ Kinaporin Suutari Hämeentie 37................................................ Kiinteistömaailma Hämeentie 54................................................ Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A.......................................... Aralis-keskus ..................................................................... (Arabia) Mäkelänkatu 49............................................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29............................................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20................................................ Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5................................................ Alepa Porthaninkatu 9............................................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5............................................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10...................................... S-market Siltasaarenkatu 11......................................... Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18...................................... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 11................................................ Kalliolan ..................................................................... kansalaisopisto Sturenkatu 27................................................ Alepa Sturenkatu 29................................................ Vallilan Kodit Sturenkatu 40................................................ Alepa Säästöpankinranta 6................................... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4................................................. Kallion Virastotalo Toinen linja.................................................... Kuntatalo Toinen linja 31............................................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2.............................................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13.......................................... Tilastokeskus Vaasankatu 8................................................. Kioski Kasi Vaasankatu 17............................................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29............................................... R-Kioski Vanha Talvitie 8.............................................. Veijo Votkin myymälä Vellamonkatu 10............................................ Hermanni Pub Viides linja 11................................................ Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1................................................ Viipurin kukka Viipurinkatu 19.............................................. R-Kioski Ympyrätalo Hakaniemi...................................... S-Market ? R Töölön Putkiliike Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Kirjanpito TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! ? kaikki tervetulleita Tilitoimisto Oy Golden Eagle Ltd www.goldeneagle.fi info@goldeneagle.fi tel. 040 323 0633 Tilausravin to 17.1.2014 12.31 Sau vuo nakult des t ta 1 uuria 928 a oiss a aj aunat! a l i T aris tt pol Olemme avoinna myös sunnuntaisin klo 14-20. ti-su 14-20, saunomisaika klo 22 asti. Harjutorinkatu 1 ? www.kotiharjunsauna.fi puh. 09 - 753 1535 Sekalaisia Pikapalvelu KALLION n jo 33 vuode s u m koke alalta! Tervetuloa! PESULA KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) ? Paitapesua ? Paitojen käsisilitys ? Valkopesua ? Mattopesua ? Prässäystä (odottaessa) ? Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 ? P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 ? www.kallionpesula.com Kirjanpito ? Palkanlaskenta ? Tilinpäätökset ? Kausiveroilmoitukset ? Veroilmoitukset ja muut veroasiat ? Tilintarkastuksen valmistelu ? Yrityksen perustaminen ? Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. Työsuorituksia Edullinen tilitoimisto a& KOTIHARJUN SAUNA Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Käpylänkuja 1 ? 00610 HKI ? puh. 050 4394 835 ? www.accumi.fi Tilitoimistot 1 qr koodi.indd 1 ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Erikoishammaslääkärit: ? Pekka Laine, suukirurgia ? Anneli Lehto, iensairaudet Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot vuodesta 1952 Hetipalvelut Hammaslääkärit: ? Risto Närvänen ? Elina Saaristo ? Mikko Laukkanen ? Niina Raij ? Tapani Waltimo ? Annina Niklander, suuhygienisti ? Saila Pakarinen, suuhygienisti Työsuorituksia Lämpö- ja vesijohtoliike HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ saunatila.indd un Sa www.pasilansaunatilat.fi Työsuorituksia n Saunatilat Pa sila Oy Vaasankatu 27 00510 Helsinki la Parturi ilman ajanvarausta Ma-Pe klo 9-17 Juoko läheisesi liikaa? Läheisille vertaistukea tarjoaa Haka Al-anon ryhmä tiistaisin klo 19 Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2 (ovikello). Toimimme nimettömyysperiaatteella ja luottamuksella. Muut ryhmät ja lisätietoja al-anon.fi Sisä- ja ulkomaalaukset, huoneistoremontit, tapetoinnit www.maalausva.fi 0400-996 647 Vuokrataan VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille alk 25 ? Vastuunkantajat ry www.vastuukirppis.fi KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com KALLIO LEHTI Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Jarkko Soini, jarkko.soini@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY KESKUS: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl Remontit ja maalaukset vuosien kokemuksella www. umum.fi 0408462515 sekä 0456012453 LAHJOITA HYVÄNTEKEVÄISYYTEEN Otamme vastaan hyväkuntoista tavaraa: huonekaluja, vaatteita, koruja ja kuolinpesiä! Kirpputori Hämeentie 75, H:ki 050 493 6411 (myymälä) 050 432 8047 (auto) JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 ?/pmm, Takasivu 1,33 ?/pmm, Teksti 1,21 ?/pmm(+alv), Rivi-ilmoitukset (12 sanaa, maksu tilille 131230-84827, 8,00 ? (+alv) ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty.
• KALLIO LEHTI Viikot 46-47 ? Nro 21 19 ?? ?? ?­­ ?