2 Viikko 50/2018 • Nro 23 Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Kinkkuvaraukset ja aukioloajat www.wotkins.fi Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymäLä Tukkutori, Sörnäinen Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s paLVeLutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Vuokrataan YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EDULLISTA, LÄMMINTÄ, TURVALLISTA VARASTOTILAA 1 m 2 12 m 2 alk. 35 €/kk puh. 09 750 088 posti@varavarasto.com www.varavarasto.com Helsingin Varavarasto Varastot: • Kustaankatu 7, Kallio • Asemapäällikönkatu 3, Pasila Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Hakaniemi, Hämeentie 7 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Tapani Waltimo • Mikko Laukkanen Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi PARTURI-KAMPAAMO LARISA TÄYTTÄÄ 10 VUOTTA! Toivotamme tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat! Puh. 040 706 1528 Porvoonkatu 14b Ark 9-17 La 9-14 (muut ajat sopimuksen mukaan) Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-17, la-su 10-15 Viipurin Kukka Kauniita ja edullisia jouluistutuksia Hyvä valikoima! TULOSTUS & KOPIOINTI SKANNAUS | POHJUSTUS | LAMINOINTI | KAMPASIDONTA JOULUKORTIT KALLIO/MUUT MA–PE 10–12 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI KALENTERIT 2019 • Kallio Signen silmin • Yleisten saunojen Kallio • Terveiset Kalliosta A4 15,– A3 20,– 2,50 DIGIKUVAT 10x15 cm à 0,49 PASSIKUVAT 18,HETI MA–PE 10–12 | LA 12–16 KAARLENKATU 13 | 044 741 4401 KUVAHOMMAT.FI/VARAA digi, tallennus poliisille paperi 20,– | viisumi 25,– opiskelija-alennus 10% MONIKKOKEHYS EXKLUSIV + 3 KUVAA 10x15 LAHJAIDEA! 19,90
49. vuosikerta – nro 23 Viikko 50 – 2018 Ajankohtaista LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI Sörnäisissä sijaitseva historiallinen punatiilitalo saneerataan vuorovaikutusta tukevaksi, yhteisölliseksi monitoimitilaksi ja siitä kuoriutuu uusi luovan alan keidas, kertoo projektijohtaja Antti Pyötsiä. Haapaniemenkatu 5:n uusi elämä – Separaattoritehtaasta luovan alan keitaaksi ? Sörnäisiin Haapaniemenkatu 5:een jalostuu uusi luovan alan toimitila, kun historiallinen, holvikaarellinen punatiilitalo saneerataan täydellisesti uusia käyttäjiä varten. Alun perin separaattoritehtaaksi rakennettu suojeltu 7 350 m² talo muuntuu luovaksi ja yhteisölliseksi co-working tilaksi. Sörnäisissä sijaitseva historiallinen punatiilitalo saneerataan vuorovaikutusta tukevaksi, yhteisölliseksi monitoimitilaksi ja siitä kuoriutuu uusi luovan alan keidas, kertoo projektijohtaja Antti Pyötsiä. – Haapaniemenkatu 5 saa kolmannen elämänsä tehtaan ja pääkonttorikausien jälkeen. Rakennus saneerataan vuorovaikutusta tukevaksi, yhteisölliseksi monitoimitilaksi ja siitä kuoriutuu uusi luovan alan keidas. Talon saneeraus on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä tulevien käyttäjien kanssa. Sörnäisten alue on uudessa kehitysvaiheessa, esimerkiksi naapurikortteliin on rakenteilla uusia tiloja Taideyliopistolle, kertoo työeläkeyhtiö Elon projektijohtaja Antti Pyötsiä. Punatiilinen kaunis toimitalo on toimistokäytössä viimeksi tunnettu muun muassa verohallinnon toimitalona. Se on arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas suojeltu rakennus. Haapaniemenkadulle muuttavat kesällä 2019 uudet vuokralaiset. Suurin osa tiloista vuokrataan strategisen konsulttitoimisto Milttonin käyttöön, joka etsi yritykselleen uudenlaista luovuuden kohtaamispaikkaa ja yhteisöllistä coworking-tilaa. – Investointi Miltton Houseen edustaa seuraavaa vaihetta Milttonin kasvutarinassa. Työn tekeminen on murroksessa, ja parhaat oivallukset syntyvät kohtaamisista. Miltton House on fyysinen alusta kohtaamisille, keskustelulle ja luovuudelle. Lisäksi se on coworking-tila, joka tuottaa uutta ajattelua saattamalla yhteen erilaisia ihmisiä yhteiskunnan eri siiloista, sanoo Miltton Groupin toimitusjohtaja Mathias Järnström. Sivu 7 Hallinto-oikeus ei tutkinut Violanpuiston rakennuslupavalituksia ? Helsingin hallinto-oikeus jätti tutkimatta Päiväkoti Violanpuiston rakennusluvasta tehdyt valitukset. Hallinto-oikeus katsoi, että valituksen tehneillä ei ollut asiassa maankäyttöja rakennuslain mukaista valitusoikeutta. Hallinto-oikeus antoi päätöksensä 22.11.2018. Valitukset oli tehty kaupunkiympäristölautakunnan ympäristöja lupajaoston 14. syyskuuta myöntämästä rakennusluvasta ja aloittamisoikeudesta. Violanpuiston tilapäisen päiväkodin rakennustöiden on suunniteltu valmistuvan helmikuun 2019 loppuun mennessä ja päiväkotitoiminnan käynnistyvän maaliskuussa 2019. Päiväkotiin on tulossa tilat noin 120 lapselle. Tilapäisen päiväkodin rakentamisella vastataan alueen kasvavaan päiväkotipaikkojen tarpeeseen. Lähistölle suunnitellaan lähivuosina uusia pysyviä päiväkotitiloja. Entisöintiä, muistojen ratikka vanhuksille ja uutta kaupunkikulttuuria Vaunu 320 luovutetaan Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle. Kuva: HKL Vanhojen raitiovaunujen matka jatkuu ? HKL on valinnut käytöstä poistettujen vanhojen raitiovaunujen vastaanottajatahot. Vastaanottajien valinnassa on huomioitu raitiovaunujen laaja ja monipuolinen sijoittuminen eri käyttötarkoituksiin ja eri käyttäjäryhmien tavoitettavaksi. HKL ilmoitti kesän alussa luovuttavansa vanhoja raitiovaunuja uusille omistajille. Nyt tehdyillä valinnoilla tuetaan uuden kaupunkikulttuurin kehittymistä raitiovaunujen historiallista arvoa kunnioittaen. Sivu 7 Sivu 9 Museoiden käyttökulttuuri muuttui 3,5 vuodessa ? Toukokuussa 2015 myyntiin tullut Museokortti saavutti viime viikonloppuna 200 000 myydyn kortin hurjan rajapyykin. Museoiden kävijämäärät ovat kasvaneet yli kolmanneksella kortin käyttöönoton jälkeen. Museokortin on hankkinut tähän mennessä jo yli 200 000 suomalaista. Marraskuussa 2018 näistä voimassa on noin 140 000 korttia. Kahden miljoonan Museokortti-käynnin raja ylittyi toukokuussa, sopivasti Museokortin 3-vuotissyntymäpäivien aikoihin.
4 Viikko 50/2018 • Nro 23 Itsenäisyyspäivänseisaus Sarpo ? Itsenäisyyspäivän vietto on tunnetusti vakavahenkinen juhla. Joulukuun kuudentena ei sovi naureskella, silloin kuunnellaan surumusiikkia ja mietiskellään kulmat kurtussa kaikkea mahdollista mennyttä pahaa. Pikkupoikana jo ihmettelin miksi pitää olla itsenäinen, jos se on niin surullista. No, pakinoitsijan mieli se nyt ihmettelee mitä milloinkin. Luultavasti maailman onnellisimman kansan tuleekin murjottaa ja pahoitella omaa olemassaoloaan? Itsenäisyysjulistuksessa Svinhufvudin senaatti ilmaisi Suomen tahdon kuulua sivistysvaltioiden joukkoon ja pyrkimyksen päästä eroon täydellisestä eristäytymisestä, josta aiheutuu nälänhätää ja työttömyyttä. Ei hassumpia aikeita. Mutta jos tuntuvat liian vakavilta, vaihdetaan juhlakaluja. Kyllä sitten tulevina itsenäisyyspäivinä naurua piisaa! Kuvitelkaapa tulevia riemujuhlia. Synkeän Finlandian sijaan soitetaankin aluksi Irwin Goodmanin ”Meni rahahommat pieleen”. Hurraa-huutojen laannuttua hallituksen keskuudestaan valitsema riemumaisteri pitää juhlapuheen. Parhaaseen tupailtahenkeen tyylitellyn puheen ydinsisältö koostuu istuvan hallituksen sankartöistä. Puhuja kehottaa kuulijakuntaa olemaan kiitollinen ennennäkemättömistä ihmeteoista. Ilman kaikkia elämänaloja koskeneita leikkauksia meillä muun muassa olisi nälänhätä. Juhlasali on revetä liitoksistaan. Aplodit ja naurunpyrskähdykset eivät ota loppuakseen. Puheensa kliimaksissa kiihtynyt riemumaisteri vannottaa kuulijoita tukemaan historian perinteitä kunnioittavan sääty-yhteiskunnan edelleenrakennustyötä. Rahan liikkeen tulee olla vapaata. Jotta maamme säilyisi itsenäisenä kansakuntana tulevaisuudessakin. Yleisö suorastaan mylvii. Salin takaosassa muutama ”kiitos hallitus”-paitoihin sonnustautunut jytkykansalainen yltyy huutamaan: Suomi suomalaisille! Rajat kiinni! Yhdellä näyttää olevan banderolli, johon on tekstattu:” Jo riitti! Kulttuuri määrärahat takaisin painiliitolle”. Kukitettu juhlapuhuja poistuu hurraa-huutojen saattelemana lavalta ja orkesteri virittelee ilmoille Irwin Goodmanin kappaleen ”Ei tippa tapa”. Vai oltaisiinko sittenkin iloisella mielellä ja kiitollisia itsenäisestä sivistysvaltiostamme, joka ei enää ole eristäytynyt? P ääkirjoitus Nro 23 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Helsinkiläiset pyöräliikenteen edistämisen kannalla K aupungin tavoite parantaa Helsingin pyöräilyoloja saa asukkailta vahvan tuen: 94 prosenttia helsinkiläisistä suhtautuu myönteisesti pyöräliikenteen edistämiseen, selviää tuoreesta Pyöräilybarometri 2018 -tutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin myös pyörällä liikkuvien asukkaiden käsityksiä Helsingin pyöräilyolosuhteista. Pyörällä liikkuvien asukkaiden mielestä Helsinki on jo melko hyvä paikka liikkua pyörällä – 87 prosenttia pyöräilevistä on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Helsinkiin pyöräilykaupunkina. Tutkimus osoittaa, että pyöräilyn olosuhteissa on kuitenkin vielä reippaasti parannettavaa. Vaikka valtaosa pitääkin pyöräilyä Helsingissä melko sujuvana ja turvallisena, joka neljäs kokee turvattomuutta liikkuessaan pyörällä. Pyöräilykokemukseen vaikuttavista asioista eniten tyytymättömyyttä aiheuttavat pyöräväylien työmaa-aikaiset järjestelyt – ne riepovat yli puolta pyörällä liikkuvista. Tyytymättömyyttä herättää myös esimerkiksi puutteellinen opastus. Pyöräilybarometrin mukaan 59 prosenttia Helsingin aikuisväestöstä pyöräilee vähintään kerran viikossa lumettomana aikana. Vuoden ympäri aikuisista pyöräilee reilu kymmenesosa. Tärkein syy valita pyörä kulkuvälineeksi on pyöräilyn kätevyys. Tutkimuksen mukaan helsinkiläisten pyöräilyä voidaan lisätä tehokkaimmin parantamalla pyöräpysäköinnin turvallisuutta, pyöräväylien kattavuutta, turvallisuutta ja kunnossapitoa sekä työmaa-aikaisia järjestelyjä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin elokuussa 2018 ja otos edustaa 18?74-vuotiaita helsinkiläisiä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 2010. Tutkimus toteutettiin nyt kolmannen kerran ja sen toteutti Otantatutkimus Oy Helsingin kaupunkiympäristön toimialan toimeksiannosta. Pyöräilybarometriin voi tutustua osoitteessa www.hel.fi/ pyoraily. Pyöräliikenteen edistäminen on yksi niistä keinoista, joilla Helsinki pyrkii varmistamaan liikenteen toimivuuden tulevaisuudessa. Kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä lisääntyy väistämättä myös liikenne. Mitä useampi matka tehdään auton sijaan kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä, sitä suurempi määrä ihmisiä mahtuu liikkumaan kaupungissa sujuvasti. Suomalaiset yritykset Turha hoppuilu pois! Miksi kadehtia Eestiä? Käteisen hitaudesta! Varoituksen sana on paikallaan ? Mistäköhän johtuu, että suomalaiset yritykset eivät aja suomalaisten etuja? Olen yrittänyt useasti tukea omilla ostoksillani suomalaisia yrityksiä, mutta nämä eivät huomaakaan sitä, vaan tekevät kaikin tavoin vain siten, että he saisivat määrätä minun toimiani! Viimeisin esimerkki tästä on DNA Johon siirsin matkapuhelinlinjani, kun Sonera meni Telian hoiviin ja aiemmin olin ollut Telian asiakkaana, mutta toisella puhelinnumerolla ja he yrittivät jättää palauttamatta minulle kaksi (2) kertaa perimänsä puhelinmaksun! Vasta, kun ilmoitin kuluttajasuoja-asiamiehelle, niin he palauttivat maksun, joten MINULLA OLI TÄYSI SYY EROTA TELIASTA ! Lassi Tiittanen ? Helsingin seudun liikenne (HSL) tuntuu hoppuilevan liikaa, kun tehdään uusia näyttölippuja eikä testata niitä ennen, kuin myydään asiakkaille ja nämä saattaa joutua jäämään ties kuinka monien kilometrien päähän asunnostaan eikä mikään raha auta, kun linja-autojen (bussien) kuljettajat eivät enää myy lippuja, joten voinee kysyä: ONKO JÄRKEE VAI EI? Lassi Tiittanen ? Tuntuu oudolta, että jotkut suomalaiset tuntuvat suorastaan kadehtivan Eestiä (Viroa), mutta miksi? Suomi on saanut elää edes suhteellisen vapaana valtiona, kun taas Eesti (Viro) on joutunut olemaan vieraan valtion alamaisena! Nähdäkseni tämä asia pitää ottaa huomioon ennen, kuin ryhdytään kadehtimaan! Joissakin asioissa sitä paitsi olen saanut kuulla, ettei Eesti (Viro) käyttäydy samalla tavoin, kuin Suomi esim. linja-auto (bussi)-lippujen suhteen tosin en voi varmaksi tietää koska on useita vuosia, kun olen käynyt siellä. Lassi Tiittanen ? Tuntuu siltä, että puhuminen käteisen hitaudesta maksutoiminnassa johtuu ainoastaan siitä, ettei haluta pitää pankkitoimihenkilöitä töissä! Kuka hyötyy siitä, että ihmiset heitetään työttömäksi ? Oma epäilykseni on EI KUKAAN, Sillä ihmisillä pitää olla ostovoimaa jolla koko yhteiskunta toimii! Miten joku voi kuvitella, että esim. metsätöissä tai pölyisellä sahalla ryhdytään kortilla maksamaan? Vain järjettömät omaan napaansa tuijottavat voivat haluta toisten laittamista työttömäksi! Lassi Tiittanen lään vuokratasoa, jonka jälkeen vähävaraisilla, mutta rehellisillä kalliolaisilla ei ole enää varaa näihin uusiin palveluihin, eikä asumiseenkaan kohonneiden vuokrien johdosta. Onneksi heidät on helppo tunnistaa kadun vilinässä. He pukeutuvat kuin hampuusit, mutta rytkyt, joihin he verhoutuvat kustantavat moneen kertaan kuukautisen toimeentulotuen, eläkkeistä puhumattakaan. Kaiken edellä mainitun lisäksi he ovat saksalaismielisiä. Berliini heillä on mielessään vähintään yhtä palavasti kuin sadan vuoden takaisilla saksalaismiehittäjillä. Yhtä tuhoisia, elleivät jopa tuhoisampia, he ovat kallion rehellisille ja vaatimattomille asukkaille, joten olkaa varovaisia. Kira Kristiina Henriksson ? Tyrmistyneenä olen kuunnellut nuoremman polven kalliolaisten syvää huolta suunnasta, johon Kallio näyttää olevan matkalla – kohti perikatoa. Tälle perikadolle on annettu kovinkin ylpistelevä termi: gentrifikaatio. Älkää antako herranväen ylpeilevän ja hienostelevan termin viedä teitä harhaan. Kyseessä on tavallisten vähävaraisten kalliolaisten puhdistus katukuvasta ja lopulta pakkosiirtäminen unohduksiin idän kaukaisiin vuokrakasarmeihin.. Tämä ei tapahdu brutaalisti pakottaen tahi näkyvän kovakouraisesti vaan niljakkaasti taloudellisiin vääjäämättömyyksiin vedoten. Se on jo käynnissä! Lienette nyt pohdiskelevani ”Kuka tämän kaiken takana sitten on?” Kapitalistisen häätökoneiston ruumiillistumisena he ovat nimenneet itsensä hipstereiksi. He ajavat aikaisemman ihmisläheisen elinkeinorakenteen (kahvilat, kuppilat, totokioskit) hävityksen partaalle nostamalla levittäytymiselY-Säätiö tarjoaa asukkailleen työllistymismahdollisuuksia ? Y-Säätiö-konserni on kehittänyt työn ja asumisen yhdistävän Uuras-työllistymisohjelman. Ohjelman kautta vuokranantaja auttaa asukasta löytämään työtä. Tavoitteena on tukea asukkaiden hyvinvointia. Pitkän linjan asunnottomuustoimija Y-Säätiö haluaa tarjota asukkailleen mahdollisuuksia työllistyä. – Päämääränämme on tukea asukkaidemme sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia, sanoo Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen. – Tähän tarpeeseen olemme kehittäneet Uuras-työllistymisohjelman. Uuras-ohjelman kautta asukkaat voivat pestautua lyhyempiin keikkatöihin tai pidempiin työjaksoihin. Tärkeässä roolissa ovat myös Y-Säätiön yritysyhteistyökumppanit, jotka tarjoavat asukkaille töitä. Jo nyt Uuras-ohjelma on auttanut 140 ihmistä työllistymään. Y-Säätiö on ajanut voimakkaasti Asunto ensin -mallia käytettäväksi asunnottomuuden hoidossa Suomessa. Mallin avulla on saatu asunnottomuusluvut laskemaan. – Kodin lisäksi ihmiset tarvitsevat kuitenkin mielekästä tekemistä. Työllä on suora vaikutus ihmisten hyvinvointiin”, Kaakinen sanoo. – Käytännössä Y-Säätiön Uuras toimii työmahdollisuuksien välittäjänä”, kehittämiskoordinaattori Eero Untamala kertoo. ”Uuras-ohjelma on matalan kynnyksen lisätuki julkisten työllistymispalveluiden rinnalle. Uuras-ohjelman alla järjestetään rekrytointitilaisuuksia yhteistyöyritysten kanssa. Hakijat pääsevät suoraan työhaastatteluun yhteistyökumppaniyritykseen. ”Kaikki asukkaamme ovat näihin tervetulleita riippumatta työhistoriasta tai sen puutteesta, Untamala kuvaa. Ohjelma välittää myös Y-Säätiön lyhyitä työkeikkoja Treamer-mobiilipalvelun kautta. Sovelluksen kautta kuka tahansa voi ottaa vastaan ilmoitettuja työkeikkoja tai tarjota itseään töihin. Työtehtävissä noudatetaan kiinteistöalan työehtosopimusta. Uuras-ohjelman palvelut ovat avoimia kaikille Y-Säätiö-konsernin kodeissa asuville.
5 Nro 23 • Viikko 50/2018 Runopalsta Heinänen Pieni tähtönen Tähti loistaa ikkunaan ja kuu kulkee radallaan. On vain yksi tähtönen, kaunis ja läheinen. Hän toi ilon elämään, hänen luokse jään. Tähti loistaa ikkunaan, kesän, vuodet kokonaan. Joutsen ui saarelmaan, loisteessa tähtösen. Hän toi ilon elämään, hänen luokse jään. Tähti loistaa ikkunaan yhden yön kerrallaan. On vain yksi tähtönen, kaunis ja läheinen. Hän toi ilon elämään, hänen luokse jään. On vain yksi tähtönen, kaunis ja läheinen. Hän toi ilon elämään, hänen luokse jään. Toivo Levanko lyyrikko Käteisen hitaudesta! joulukuusen! Se on AINA ollut minun hommani! Minulla ei ole enää mitään arvoa! ” Tämä traaginen syrjäyttäminen johti Nikon syvään masennukseen. Jouluun liittyvän lipeäkalan keittämisestä kumpusi tosi vahva tuoksu, sanoisinko haju. Se leijui vahvana portaassa, kun äidit tätä herkkua kokkasivat. Pääsy mukaan piparkakkujen tekoon oli lapsille suurta tuoksuvaa juhlaa, siinä tapahtui arvokasta perinteen siirtoa. Rauhan tultua kinkkuakin saatiin ilman ostokortteja. Mutta eipä kaikilla pienasunnoissaan ollut riittäviä uuneja niiden paistamiseen. Muistan, miten kiikutimme kinkkumme Kallion kirkon takaiseen Heinämäen Leipomoon varatulle vuorollemme. Ah, mikä tuoksu siitäkin kauniisti ruskettuneesta possusta irtosi! Joulun tuoksut Ratkaisut www.mbefinland.fi Kaisaniemenkatu 7 AVoinna ma-pe 10 -17 ? Joulupakinani kuvitukseksi valitsin vantaalaisen taiteilija Pertti Ylisen ”Kuusenkanto” – maalauksen, joka tänä jouluna leviää postikorttina keräilijäryhmä Concorden jäsenten lähettelemänä. Se on raikas, luminen perhekuva, josta vastakaadetun joulupuun tuoksu tulvahtaa. Muistellaanpa menneitä joulujamme! Ahtaisiin kalliolaiskoteihinkin oli välttämättä jonkinlainen kuusi hankittava, tavallisesti Karhupuiston myyntipaikalta. Jos ja kun rahat olivat vähissä, jätettiin ostoshetki viime hetkeen, jolloin hyvin halvalla saattoi saada edes jonkinlaisen, vaikkapa muotopuolen karahkan. Vuosien käytössä kurjistunut, mutta sitä rakastetumpi tähti loisti latvassa. Hyasintin tuoksu tuntui huumaavalta. Joulukuusen koristeet olivat nostalgisen liikuttavia. Koulun veistotunnilla veli oli veistänyt puiset kuusen koristetonttuset, itse olin osallistunut jo rypistyneiden valtiolippujen väsäämiseen ja oksille ripustettavilla enkeli-kiiltsikoilla oli myös oma kiehtova osuutensa. Muutama joulukello ja –pallo värittivät kynttilöiden kera ikimuistoista näkymää. Kuusenjalan oli perheenisä omassa kansakoulussaan veistänyt. Loppiaisen tai viimeistään Nuutin-päivän tienoilla kuusi heitettiin pois ja kuivuneita neulasia nypittiin vielä kauan kammarista. Olen aiemminkin kertonut Torkkelinkujan Nikosta, iäkkäänpuoleisesta suutarista, joka usein pikku tuuterissa kävi meillä Agricolankadulla tapaamassa lapsuuskaveriaan eli isääni. Sitten erään jouluaaton aattona hän ilmaantui luoksemme surkeasti suurta suruaan itkien. Syykin selvisi: ”nyt ne sen tekivät muija ja omat lapseni veivät minulta viimeisenkin isän oikeuteni eli he hankkivat ilman minua perheellemme Arvostetuin joulutervehdys on itse askarreltu joulukortti ? Posti ja IRO Research ovat selvittäneet erilaisten joulutervehdysten asemaa joulunvietossa. Tulosten mukaan suomalaiset arvostavat postitse saapuvia joulukortteja huomattavasti enemmän kuin muunlaisia joulutervehdyksiä. Tärkein syy joulukorttien lähettämiseen on halu ilahduttaa vastaanottajaa. Suomalaiset lähettävät joulukortteja etenkin siksi, että he haluavat ilahduttaa vastaanottajaa (94 %). Myös jouluperinteiden ylläpito (85 %) ja vastavuoroisuus (81 %) ovat tärkeitä motiiveja korttien lähettämiseen. Motiiveissa on jonkin verran painotuseroja sukupuolten välillä. Miehet lähtevät naisia useammin joulukorttitalkoisiin velvollisuudentunnosta, kun taas naisilla korostuvat ilahduttaminen ja mahdollisuus askarrella kortteja. – Itse askarrelluista korteista pitivät kaikki vastaajaryhmät. Niiden suosio vihjaa suomalaisten arvostavan sitä, että joulutervehdysten eteen on nähty hieman vaivaa. Halu ilahduttaa vastaanottajaa taas kertoo joulun erityisluonteesta. Joulu on antamisen ja ihmissuhteiden aikaa. Kotiin kannettu joulutervehdys lähentää sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät muuten pidä usein yhteyttä toisiinsa”, sanoo jouluntekijä Johanna Rouhe Postilta. Joulu on tunnelmallista aikaa. Kynttilöiden valaistuksessa toivotaan hellyyttä ja sopusointua. Odotukset voivat kuitenkin olla ylisuuret, mistä johtuen pettymykset saattavat myös olla kohtalokkaat. Toiveet eivät toteudukaan. Perheväkivallan puhkeamisiin jouluina ovat alan työntekijät tottuneet. Alkoholillakin saattaa olla kahnauksiin käynnistävä vaikutus. Siksipä joulurauhan julistus ja toivotus on mitä aiheellisinta! Hyvä joulumieli on tuttu käsite. Halutaan antaa lahjoja, muistaa läheisiä ja vähäosaisia, tervehtiä vaikkapa joulukortein yksinäisiä. Erityisen tärkeätä on antaa tukea ja tunnustusta niille kaikille porukoille, jotka puuhaavat jouluiloa varattomille ja liikuntarajoitteisille. Tuttu ja tosi on sanonta ”Hyvät teot siunaantuvat”. Uskon niin. Hyväntuoksuista joulunaikaa toivottaen Aira Heinänen
6 Viikko 50/2018 • Nro 23 Päivyri Menovinkkejä Sunnuntaiksi Nimipäivät: Viikko 50 Ke 12.12. Tuovi To 13.12. Seija Pe 14.12. Jouko La 15.12. Nooa, Heimo Su 16.12. 3. adventtisunnuntai. Aada Ma 17.12. Raakel Ti 18.12. Aapo, Rami, Aappo En palaa koskaan, luulen ? Satu Vasantola on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 18.12. kello 18. Tällöin keskustellaan hänen kirjastaan En palaa koskaan, luulen. Kirjailijaa haastattelee Riitta Vaismaa. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto, vapaa pääsy. Väinölänkatu 5. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma – pe klo 7– 21, lasu klo 9–19. ma – pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16 –19. Lasten ja perheiden joulukirkko ke 12.12. klo 10. Mari Mattsson Hiljainen rukouslaulumessu ke 12.12. klo 18. Maritta Hartikainen. Anima mea, joht. Johanna Korhonen. Kivimessu to 13.12. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltamessu pe 14.12. klo 18. Veli-Matti Hynninen. 3. adventtisunnuntain messu su 16.12. klo 10. Jaana Partti, Kilven kuoro. Iltamessu ma 17.12. klo 18. Jaana Partti. Iltamessu ti 18.12. klo 18. Visa Viljamaa. Hiljainen rukouslaulumessu ke 19.12. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Eläkeläisten yhteinen joulujuhla ke 12.12. klo 12.30– 16, Seurakuntakodilla. Sari Pentikäinen, Kati Helin, Marja Kotakorpi ja Tommi Niskala. Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 13.12. Joulumusiikkia kaksilla uruilla. Olli Pyylampi ja Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog. Rauhaa – Kamarikuoro Värinän Joulukonsertti to 13.12.klo 20. Liput 20/10 e. johtaa Noora Hirn, urut Jari Koivistoinen. Kaikenikäisten Kauneimmat Joululaulut la 15.12. Klo 11. Kallion ala-asteen Lucia-tytöt ja kuorolaulukoulu, Raakkujat joht. Eeva-Liisa Malmgren, Tommi Niskala, Tytti Friberg, Mari Mattsson. Ilo ilmestyy – Kallion Kantaattikuoron joulukonsertti la 15.12.klo 18. Johtaa Tommi Niskala. Liput 15/10e. Yleisradion joulukonsertti – Where´er you walk ma 16.12. klo 15. Juho Punkeri, tenori, Pauliina Fred, traverso & Hanna Haapamäki, nokkahuilu, Fibo Players. Vapaa pääsy.Vapaa pääsy. Kauneimmat Joululaulut su 16.12. klo 18. Juontajina Inari Tilli ja Tommi Niskala, Olli Pyylampi, urut. Muuttuvat joulut – Emma Salokoski & Umo ma 17.12. Klo 18. Liput 34/30/18 e. Puer natus est – Kauneimmat gregoriaaniset joululaulut ke 18.12. klo 17.30 Diakonissalaitoksen kirkko. Nuorten aikuisten Kauneimmat Joululaulut ti 18.12. Klo 20. Kirkon pihalla Perho PRO:n ja TE-palveluiden ruokarekka. Notte Di Natale – Vokaaliyhtye Incanto & Kamariorkesteri Refugium musicum ke 19.12. Klo 19 Jukka Jokitalo, kapellimestari, Kristian Lindroos, baritoni, Evert Odé, sello. Liput 20/15/10 e. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Raamattupiiri ke 12.12 klo 18, os. HKTY, Torkkelinkatu 11. Mukana Kari Kurka. Kukkoeteisen kutojat ma 17.12. klo 16. Teatteri Kallio. Avoin Varikkoryhmä työtä hakeville torstaisin klo 9-12 Seurakuntakodilla. Tule puhaltamaan toimettomuutta kauemmas ja aktivoitumaan vertaistukiryhmässä. AINO ACKTÈN KAMARIFESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Café Sonckissa tarjolla keittolounasta, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kahvila avoinna ma – to klo 10 –16 sekä konserttien yhteydessä. Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Aino Acktén kamarifestivaalin konsertteja ympäri vuoden. Kantaesityksiä, viihdyttävää ja koSynny meille ? On arkiaamu. Istun täpötäydessä bussissa matkalla töihin. Kirjoitan keskittyneesti työsähköpostia kännykälläni. Ihmisiä nousee bussiin, ja hälinä ympärilläni kasvaa. Keskityn viestini kirjoittamiseen, tärkeällä asiallani on olevinaan kiire. Haluan saada asiani sähköpostissa selväksi ennen kuin nousen bussista pois. Yhtäkkiä havahdun nuorisojoukon kovaääniseen keskusteluun. Mitä ihmettä he puhuvat? Jähmetyn. Nuorten sanat ovat kovia ja julmia. He puhuvat nuoresta, joka ei ole paikalla, arvostelevat, arvioivat. He viiltävät tuon nuoren ihmisarvon sanoillansa rikki. Vihapuhetta, mutta tällä kertaa ei piilossa verkossa tai somessa, vaan arkisessa, joulukuisessa aamubussissa, ihmisten keskellä, minun takanani. Etsin hämmentyneenä sanoja, joilla puuttua tuohon puheeseen. Kännykkäni päästää ilmoitusäänen, ja näytön valo syttyy. Olen saanut viestiini vastauksen. Luen sen ja alan jälleen kirjoittaa uutta viestiä. Keskityn niin tärkeältä tuntuvaan työasiaani, että unohdan nuo nuoret ja heidän puheensa. Kun havahdun uudelleen kännykkäni uumenista, tajuan, että nuoret ovat jo jääneet pois bussista. Kurkkua kuristaa, kun ymmärrän virheeni. Pahaa oloaan ulos vihapuheena suoltaneet nuoret olisivat ansainneet aikuisen, joka puuttuu. Nuori, joka pilkan kohteena oli, olisi ansainnut aikuisen, joka puuttuu. Aikuisen, joka välittää niin, että unohtaa mukatärkeät työviestinsä ja ylittää kynnyksen puuttua. Bussin huuruisten ikkunoiden takaa näen kauppojen jouluvalot. Jeesus, joka pian synnyt seimeen, tänne keskeneräisten keskelle. Sinä valaiset pimeyden kätköt ja tuot esiin sydänten ajatukset. Sinä näet minun virheeni ja heidän hätänsä. Synny heille, synny meille. Ja anna meille Sinun armosi. Aamen. Eeva-Kaisa Heikura Kirjoittaja on pastori ja viestintäpäällikkö Kirkon viestinnässä keilevaa musiikkia sekä yllättäviä kokoonpanoja jazzista klassiseen. Kts. koko ohjelmisto: www.acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kotkankatu 2, p. 09 2340 3680. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ma, ti, to klo 9-10 ja ke klo 12-13, p. 09 2340 3618. Ajan voi tulla varaamaan myös paikan päälle. 3. adventtisunnuntain messu su 16.12. klo 11. Vironja suomenkielinen messu. Kaido Soom, Petri Patronen. Kiinankielinen messu su 16.12. klo 13. Paulos Huang. Tasausmessu su 16.12. klo 16. Suvi Korhonen. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Autre Chose Cafe Alppilan kirkon aulassa sijaitseva ihana kahvila avoinna ti–pe klo 8 –18, la 9 –15. Lounasta tarjolla klo 11– 14, tarjolla myös suolaista ja makeaa. Alppilan kirkon kahvilan Lasten perjantai 14.12. Joulujuhla vieraana Joulupukki. Sateenkaarikansan Kauneimmat Joululaulut la 15.12. klo 15. Alppilan kirkko. Jaana Partti, Kimmo Puunenä, Ääniset-kuoro ja sopraano Aurora Reunanen. Lauluyhtyeiden joulu – Perhoinen ja Voci Ensemble la 16.12 klo 19. Alppilan kirkko. Vapaa pääsy. VIIKKOTOIMINTA ALPPILAN KIRKOLLA Kerhoja, ryhmiä, kuoroja, toimintaa kaikenikäisille. Moniin avoimiin ryhmiimme voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. Tervetuloa mukaan! Ks. tarkemmat tiedot kirkoilla jaettavasta syysesitteestä tai osoitteesta kallionseurakunta.fi/#toiminta. Päiväkansa 60+ ma 17.12. klo 12 Iloinen porukka ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Tiistaiolohuone Jumppaa klo 10.30 –11.30, punttisali 10-15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä. Avoimet muskarit ja perhekerho ti klo 10 –10.30, 10.30 –11, perhekerho klo 10.30 –13. Muskareiden jälkeen avoin perhekerho. Lasten perjantait pe 14.12. klo 10 –12. Kuntosali avoinna ma, ti, to ja pe klo 9 –14.30, ke klo 12–14.30. Hinta 30 e/vuosi. Liikuntaryhmät. Ks. http://kallionseurakunta. fi/liikkuva-kirkko/ Lentopallo ma klo 19, ti klo 16.30 ja ke klo 19. Sählyt: seniorisähly ma klo 9, globaalisalibandy ke klo 16.30, sekasähly to klo 19 ja naisten sähly pe klo 17. Sisäfutis FC Pipo to klo 16.30. Koripallo ti klo 18. Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Gospel Christmas -konsertti ? 250 gospellaulajaa tarjoaa Gospel Christmas -konsertilla Temppeliaukion kirkossa 15.12.klo 19. kuulijoilleen joulun parhaan kattauksen. Konsertissa laulavat Gospel Helsinki, Gospel Helsinki Ensemble ja 200 hengen kaikille avoin matalankynnyksen Gospelia kaikille Mass Choir. Solisteina ovat Heidi Simelius ja kuorolaisia, johtajana Nina Pakkanen ja säestäjinä pianisti Joonatan Rautio, lyömäsoittaja Sami Koskela ja basisti Juho Kivivuori. Ohjelmistossa mm Every Praise is to Our God, Drummer Boy, Mary Did You Know, Go tell it Medley, O Holy Night ja Maa on niin kaunis gospelsovituksina, Children go ja When was Jesus Born. Gospelin tapaan luvassa myös rytmistä tanssia, taputuksia ja yhteistä laulamista kuulijoiden kanssa. Liput lippu.fi, R-kioskit ja lippu.fin myyntipisteet. Gospel Helsinki -kuoro on vakiintunut ekumeeninen gospelkuoro Meilahden seurakunnasta. Gospel Helsinki Ensemble on kuoron jäsenistä koottu vokaaliyhtye. Gospelia kaikille Mass Choir on neljän seurakunnan (Meilahti, Töölö, Lauttasaare ja Tuomiokirkko) mahdollistaman hankkeen kaikille avoin huippusuosion saavuttanut Mass Choir. Ranskan Arts et Lettres -ritarikunnan kunniamerkki Sofia Oksaselle ? Sofi Oksaselle on myönnetty ritarin arvon (Chevalier) Ranskan Arts et Lettres -kunniamerkki. Taiteen ja kirjallisuuden kunniamerkki myönnetään ranskalaisille tai ulkomaalaisille merkittäville saavutuksille taiteen ja kirjallisuuden alalla. Kunniamerkki on Suomessa myönnetty ritarin arvossa (Chevalier) muun muassa Rosa Liksomille ja Karita Mattilalle ja komentajan arvossa (Commandeur) muun muassa säveltäjä Kaija Saariaholle. Kunniamerkin ovat saaneet ritarin arvossa myös esimerkiksi näyttelijä Mads Mikkelsen ja kirjailija Alice Munro. Kunniamerkki luovutetaan Oksaselle Ranskassa vuoden 2019 alussa. Sofi Oksanen on palkittu Ranskassa useilla merkittävillä kirjallisuuspalkinnoilla. Vuonna 2010 Oksanen voitti Puhdistus-romaanillaan The FNAC -palkinnon ja vuonna 2012 Prix Femina Étranger -palkinnon.
7 Nro 23 • Viikko 50/2018 Karjaloitu auto Maarnela ? Talvisodat on sodittu. On aika uuden elämän. Suomen kieleen on tullut uusi verbi: se on “karjaloida“. Se tarkoittaa, että se joka on voimakkaampi, niin voi ottaa toisen omaisuuden ja pitää sen. Toinen verbi, joka meille on jo entuudestaan tuttu, eli “suomettua“, tarkoittaa taas sitä, että tuo karjalointi hyväksytään. Niinpä tässä päivänä muutamana kävi niin, että mieheltä ryöstettiin matkailuauto. Viikon kuluttua poliisi soitti ja kertoi, että auto on löytynyt. Mies innoissaan kysyi, että mistä hän voi autonsa hakea. Poliisi vastasi, että siihen liittyy nyt ongelma. Katsokaas kun sen auton ryöstänyt mies on perheellinen – on kaksi lasta ja vaimo ja koira – ja että kun ne lapset ovat jo kiintyneet siihen autoon, ovat liimailleet siihen tarroja ja perheen emäntäkin on autoa siivonnut ja uudet päälliset penkkeihin jo laittanut ja koiralllekin on oma koppa hankittu. Että mistä me nyt sen uuden auton sille perheelle hankimme, jos te vaaditte omaa autoanne takaisin. Autonsa menettänyt mies kuitenkin jatkoi inttämistä, että auto kuuluu hänelle. Siihen poliisi totesi, että onhan siitä jo viikko mennyt ja olettehan te saaneet siitä autosta korvauksenkin. Ei näin pitkän ajan kuluttua voi enää asioita muuttaa, se olisi kohtuutonta. Ja mitenkä sille uudelle autolle kävisi, jos te nyt saisitte tämän vanhan autonne takaisin. Haluaisitteko te pitää molemmat. Eihän se sekään oikein ole. Ja eihän Suomessa nyt enää lisää autoja tarvita, kun on tuo ilmastonmuutoskin tulossa. Historiassa voi matkustaa matkustamalla tässä hetkessä, sillä sekunnin kuluttua se on jo historiaa. Ja jos me emme opi siitä historiastamme mitään, niin joudumme toistamaan sen, niin kuin tuon tarinan mieskin, jonka auto ryöstettiin. Yksi sekuntti, yksi viikko, 79 vuotta. Vain aikaperspektiivi muuttuu. Mutta me toistamme yhä sitä, minkä olemme oppineet ja lapsillemme siirtäneet. Vääryyttä saa tehdä ja vääryydellä hankitun saa pitää, jos sen ajan kulun avulla olemme oikeaksi voineet siunata. Pikkulapsi oli kaupassa, pisti karkin taskuunsa, marssi ulos kassan läpi maksamatta. Sanoi kadulla karkin suuhun pannessaan, että nyt se on karjaloitu. Ari Maarnela Siperiatyöryhmä Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Haapaniemenkatu 5:n uusi elämä Separaattoritehtaasta mediamaailmaan Jatkoa sivulta 3 ? Elon omistama, Haapaniemenkatu 5:ssä sijaitseva näyttävä rakennus on alun perin rakennettu Wärtsilä yhtymä Oy Kone ja Sillan separaattoritehtaaksi vuonna 1916. Rakennuksen tunnistettavin erityispiirre on Sörnäisten rantatien päädyssä sijaitseva komea porttikongi, joka on mahdollistanut junanvaunun pysäköinnin rakennuksen ”sisälle”. Vuonna 1916 valmistuneen rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljequist ja se on paikalla sijainneen suuren tehdaskorttelin ainoa säilytetty rakennus. 1980-luvun alussa rakennus muutettiin toimistokäyttöön, jossa se on ollut nyt jo lähes 40 vuotta. – Talo on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja modernisoinnissa on otettu huomioon talon henki. Tilojen muuntuvuus erilaisiin työtapoihin, digitalisaatio ja työkulttuurin muuttuminen ovat olleet lähtökohtana suunnittelulle. Yllättävää oli, kuinka korkeat vanhat teollisuustilat jalostuvat moderniksi monitilatoimistoksi, ajan patinan säilyttäen, kertoo Pyötsiä. – Vaikka toimistotilojen uudisrakentaminen pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt huomattavasti ja tyhjän tilan määrä tulee sen seurauksena pienen vähenemisen jälkeen taas kasvamaan, hyvällä sijainnilla olevat laadukkaat työtilat ovat entistä kysytympiä ja vajaakäyttö siirtyy yhä enemmän laadultaan heikompaan tilakantaan, toteaa Pyötsiä. Vanhojen raitiovaunujen matka jatkuu Jatkoa sivulta 3 ? – Raitiovaunut ovat osa helsinkiläisten arkea, ja nämä vaunut ovat nähneet paljon elämää vuosikymmenten varrella. On hienoa, että romuttamisen sijaan vaunut pääsevät nyt jatkamaan elinkaartaan uusissa tehtävissä, sanoo HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski. Vaunuista perävaunu 615 luovutetaan Oy Stadin Ratikat Ab:lle, vaunu 320 Kustaankartanon monipuoliselle palvelukeskukselle, vaunu 91 Allegra Lab Ry:lle & Helsinki Distilling Company Oy:lle ja vaunu 11 sekä perävaunu 521 Mikkelin kaupungille ja Mikkelipuistolle. Kuudennen luovutettavaksi ilmoitetun raitiovaunun numero 12 osalta päätöstä ei tehdä tässä vaiheessa vaan HKL pitää vaunun toistaiseksi omistuksessaan. Toimijoista Stadin Ratikoiden tavoitteena on entisöidä vaunu sen historiaa kunnioittaen. Oy Stadin Ratikat Ab on harjoittanut museoratikkaliikennettä Helsingissä vuodesta 2009 lähtien. Varsinkin avoin kesäperävaunu on ollut kaupunkilaisten suosikki. Nyt luovutettava perävaunu 615 vuodelta 1916 on samaa sarjaa kuin museoliikenteessä käytettävä moottorivaunu. Vaunu siirtyy yrityksen hallintaan entisöitäväksi, ja se tullaan entisöinnin valmistuttua näkemään museolinjalla 2020-luvulla. – Kun päivä on kylmä tai sateinen, ei avoin perävaunu houkuttele matkustajia. Yli satavuotias suuri-ikkunainen ja kaunis vaunu 615, jossa sillat ovat avoimet mutta matkustamossa ollaan suojassa säältä, on upea lisä museoliikenteeseen, iloitsee Daniel Federley, Stadin Ratikoiden toimitusjohtaja. Kustaankartanon monipuolinen palvelukeskus saa vuonna 1955 valmistetun raitiovaunun 320, josta löytyy niin ohjaamosta ratti kuin takasillalta rahastajanaitiokin. Kustaankartano sijoituspaikkana mahdollistaa raitiovaunukokemuksen myös erityisryhmille. – Tulemme käyttämään vaunua ikäihmisten muisteluun ja erilaisten tapahtumien kuten konserttien paikkana. Vaunu rahastajankoppeineen herättää varmasti monenlaisia muistoja niin asiakkaidemme kuin vieraidemmekin keskuudessa, sanoo palvelukeskuksen johtaja Tarja Sainio. Hakijoista Allegra Lab Helsinki ry. ja The Helsinki Distilling Company tuovat vaunun monipuolisen tiedeja taideohjelman sekä kaupunkikulttuurin alustaksi Kalasatamaan Teurastamon alueelle. Vaunu on numero 91, puurakenteinen vaunu vuodelta 1923. – Allegra Lab Helsinki ry. ja Turhan tiedon seura ry. ovat vastuussa raitiovaunun kaikille avoimesta ohjelmatuotannosta. Ratikassa tullaan näkemään erilaista tieteeseen ja taiteeseen sekä Helsingin historian vaalimiseen liittyvää ohjelmaa, kertoo Allegra Labin varapuheenjohtaja ja Turhan tiedon seuran puheenjohtaja Taina Riikonen. Raitiovaunu 11 vuodelta 1959 ja perävaunu 521 vuodelta 1958 matkaavat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Mikkeliin levittämään raitiovaunukulttuurin sanomaa. – Keskeisiä elementtejä, jotka tekevät kaupungin ovat ruutukaavakeskusta, kaupunkikulttuuri ja raitiovaunu – Mikkelistä ovat tähän asti puuttuneet vain raitiovaunut. Nyt Mikkeli nousee Suomen harvojen raitiovaunukaupunkien joukkoon. Raitiovaunut luovat Mikkelipuistoon lisää kaupunkikulttuuria: paikkoja kohtaamisille, taidenäyttelyille ja jopa pienimuotoisille konserteille, kertoo Mikkelin kaupungin tekninen johtaja Jouni Riihelä. HKL ilmoitti kesäkuussa, että se luopuu liikennekäyttöön soveltumattomista ja käytöstä poistetuista vanhoista raitiovaunuista. Luovuttamisella vältetään raitiovaunujen romuttaminen ja mahdollistetaan niiden päätyminen uuteen, innovatiiviseen käyttöön. Vaunut tarjottiin hakemusten perusteella luovutettavaksi uusiokäyttöön, joka tukee kaupunkikulttuurin kehittymistä ja on raitioliikenteen arvon mukaista ja sen historiaa kunnioittavaa. HKL sai määräaikaan 31.8.2018 mennessä 94 hakemusta. HKL:n omistukseen jää perinnevaunuja vielä nyt luovutettavien vaunujen jälkeenkin. – HKL haluaa olla mukana säilyttämässä Helsingin raitiovaunuhistoriaa. Pyrimme huolehtimaan, että Helsingissä säilyy joka vuosikymmeneltä omaa aikakauttaan, tyyliä ja teknologiaa edustava yksilö sekä vaunua että perävaunua, kertoo HKL:n infraja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie. Vammaisneuvosto palkitsi HSL:n kuulutuksista ? – Kuulutukset auttavat näkövammaisia paljon, sillä niiden avulla tiedämme, missä ratikka tai bussi on kulloinkin menossa, sanoo Helsingin vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Timo Lehtonen, joka kulkee opaskoiran kanssa itsekin. HSL sai Helsingin vammaisneuvoston esteettömyyspalkinnon raitiovaunujen ja bussien kuulutuksista maanantaina 3.12., kansainvälisenä vammaisten päivänä. Neuvosto myöntää tunnustuksen vuosittain huomionosoituksena hyvin toteutetusta työstä vammaisten hyväksi. Palkinnon voi saada niin yksilö kuin yhteisökin. HSL:n ensimmäiset seuraavan pysäkin kertovat kuulutukset tulivat raitiovaunuihin kesällä 2018, ja syksyllä niitä on tullut myös busseihin. – Kuulutukset laskevat näkövammaisten kaupunkilaisten kynnystä käyttää joukkoliikennettä ja lisäävät rohkeutta matkustaa, Helsingin kaupungin vammaisneuvoston vapapuheenjohtaja Timo Lehtonen sanoo. – Aikaisemmin meidän piti yrittää päätellä tutuista mutkista tai äänistä, missä liikenneväline oli menossa. Jokainen voi kuvitella, että se ei ollut helppoa. – Kuulutukset palvelevat myös muita joukkoliikenteen käyttäjiä kuin vammaisia, esimerkiksi ikäihmisiä, lapsia ja kaupungissa vierailevia matkailijoita, Lehtonen jatkaa. Helsingin vammaisneuvosto toimii yhdyssiteenä ja vaikuttamisen välineenä kaupungin toimialojen, poliittisten päättäjien ja vammaisjärjestöjen välillä. Neuvosto vaikuttaa sellaisten kunnan toimintojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden yhdenvertaiselle osallisuudelle ja hyvinvoinnille, esimerkiksi liikkumiseen, terveyteen ja asumiseen. Leif Söderlund Päästöt kuriin pikkujoulussa? ? Hänen Ylhäisyytensä Ylikomissaari Juha Sipilä järjesti tässä tuonnoin kansakunnan poliittiselle johdolle tapaamisen virka-asunnollaan Kesärannassa – kyse oli ei ollut sotavaan pikkujouluharjoituksista mistäpä muusta. Teemana oli: nyt pannaan ilmasto kuriin. Tuodaan lunta tupaan ja hiihtoladuille ja huolehditaan että hiilijalanjäljet peittyvät hangen alle. Ja eikös vaan, kaikki nyökyttelivät, että ilmastossa on vikaa, vaikka sää paranee, on lauhaa ja lauhkeaa, ei käy kaupaksi suksi, ei sauva, ei pulkka eikä kelkkakaan. Syy on päästöissä! Ja siitäkös maatalousministeri Jari Leppä ärähti: Elekee tulko minun reviirilleni! Ministeri Leppä kun on lannanpolton asiantuntija ja ekspertti. Näet nythän saa ruveta polttamaan ainakin hevosen lantaa. Ja lantaahan riittää! Vuosituotanto on suurta ja varastossa on lähes 700 000 tonnia ja sitten vielä nautakarjan ja sian paskat lisäksi. Sikojen jätöksille on tosin olemassa sijoituspaikka. – Mutta eihän se hevosen lannanpoltto ilmaa pilaa, kivihiili ja turve, ne ne ilmaa pilaa. – Turve on kuitenkin hallituksen erityisessä suojeluksessa, sehän on uusiutuva luonnonvara! Maassamme on sitten kaksi muuta päästöongelmaa: lehmiä on paljon ja yksi lehmä päästää 500 litraa metaanikaasua päivässä. Ilmastoongelma on ja pysyy ja maapallo lämpenee jo pelkästään siksi, että nautakarjaa on noin 900 000 päätä ja siat lisäksi. Eli pieruja kertyy 40 miljoonaa litraa päivässä! Syömällä sisäfilettä ja joulukinkkua ei karjan määrä vähene. Siitä pitää huolen maataloustuki. Ministeri Leppä voisi pyytää liikenneministeri Anne Berneriltä apua metaanin talteenotossa. Kenties syntyisi kaasuauto. Siinä olisi haastetta, tottatosiaan. Näin ratkeaisi se toinen ongelma: vesittyisivät Suur-Saksan haaveet tehdä Suomesta vanhojen dieselautojen loppusijoituspaikka. Mutta mihin riittävät hyvän hallituksemme rahkeet? – Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoi siihen, että Suomesta tehdään kallis mallimaa ja tänne tulee valtuuskunta jos toinenkin pällistelemään pohjoista ihmettä. Ja kotiinviemiseksi jokainen vieras saa Kiinassa tuotetun haravan. – Kyllä kannattaa harjoitella pikkujouluja! Sillä Hänen Ylhäisyytensä komentoketjun käskyn mukaan pidettiin sitten pikkujoulut eduskunnassa – ja onnistuneesti: kukaan ei pussannut ketään väkisin, korkeintaan pieraisi!
8 Viikko 50/2018 • Nro 23 Yleiset aukioloajat: Ma-pe klo 09-21 La klo 09-18 Su klo 12-18 K1-kerros on auki: Ma-la klo 08-21 Su klo 10-21 tuhansien kuvakokojen www.kuvatehdas.fi 010 231 3102 redi@kuvatehdas.fi NYT MYÖS KAUPPAKESKUS REDISSÄ! Kauppakeskus REDIn johtaja vaihtuu ? SRV:n rakennuttaman ja operoiman kauppakeskus REDIn johtaja vaihtuu. REDI on vapauttanut kauppakeskuksen nykyisen johtajan Pia Svenskin tehtävistään. Uuden kauppakeskusjohtajan rekrytointi on käynnistynyt. Samalla REDI tekee lisäpanostuksia asiakkaidensa viihtyvyyteen ja yrittäjiensä tukemiseen. – Haluan kiittää Pia Svenskiä hänen tärkeästä panoksestaan REDIn alkutaipaleella. Kauppakeskus on nyt avaamisensa jälkeen uuden vaiheen edessä, jossa sen tulee lunastaa lupauksensa sekä asiakkailleen että vuokralaisilleen. Uusi vaihe kaipaa myös selvästi uudenlaista johtajuutta. Uskomme, että REDIllä on kaikki edellytykset löytää paikkansa asiakkaidensa arjessa ja luoda yrittäjillensä entistä paremmat mahdollisuudet menestykseen,” sanoo SRV:n kansainvälisestä liiketoiminnasta ja kauppakeskusoperoinnista vastaava johtaja Veli-Matti Kullas. Vallila REDI, 2. krs, Skönen puoli MA–PE klo 10–21, LA 10–19, SU 12–18 Erä jouluisia mattoja Tarjous voimassa niin kauan kun tavaraa riittää. 30 % Kauppakeskus REDI, 2.krs. 044 378 5555 www.thesisters.fi AVOINNA MA-PE: 09-21, LA: 09-18, SU: 12-18 Rakennekynnet, uudet 60€ Rakennekynnet, huolto 40€ Kestolakkaus CND SHELLAC 40€ Geelilakkaus 35€ Ranskalainen massalla 20€ glitter-väri 15€ värillinen lakkaus 5€ geeli-lakkaus 15€ Chrome-geelilakkaus 20€ Ambre UV-geeli valkoinen 20€ Yhden kynnen korjaus 5€ Lisäpituutta 5-10€ Rakennekynsien poisto 20€ Geelilakkauksen poisto 20€ Koristelu timanteilla 10€/2 kynttä 3D-kuviointikynttä 10€/10 kynttä Pikkujouluksi kynnet kuntoon Helsinki aikoo tarttua liikkumattomuuden haasteeseen ? Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään käynnistää 57 toimenpiteen ohjelman liikkumattomuutta vastaan. Liikkumattomuuden vastainen taistelu nostettiin kaupunkistrategiassa yhdeksi Helsingin kärkihankkeista. Liikkumattomuus on aikamme suurin ja vaietuin haaste suhteessa ongelman mittaluokkaan. – Kyse on mullistavasta ohjelmasta, joka hakee liikkumattomuuteen ratkaisuja aivan uudesta tulokulmasta, systemaattisella ja kokonaisvaltaisella tavalla. Tartumme rohkeasti haasteeseen, jonka ratkaisussa kukaan muu ei ole aikaisemmin onnistunut, pormestari Jan Vapaavuori sanoo. Vaikka merkittävä osa helsinkiläisistä harrastaa liikuntaa vapaa-ajallaan, vain murto-osa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Vapaa-ajan liikunta ei riitä ratkaisuksi liikkumattomuuteen – tarvitaan muutoksia arjessa. Olennainen ajattelutavan muutos liittyy arkiliikunnan merkityksen korostumiseen ja liikkumisentuomiseen sellaisten toimijoiden agendalle, jotka eivät ole aiemmin vihkiytyneet ongelman hoitoon. – Liikkumattomuutta torjutaan liian usein liikuntaväen keskuudessaan hyväksi havaitsemin opein, tarjoamalla lisää mahdollisuuksia vapaa-ajan liikuntaharrastuksiin tai patistamalla ihmisiä juoksukouluun. Nämä viestit tavoittavat kuitenkin useimmiten vain ne, jotka ovat jo valmiiksi orientoituneita liikkumiseen. Paljon olennaisempaa on, millaista liikunnallisuuden pohjaa varhaiskasvatuksessa rakennetaan, miten julkinen liikenne tukee myös arkiliikuntaa tai miten kaavoituksessa otetaan huomioon arjen liikkumisen edellytykset. Kaikkein tärkein muutos on kuitenkin se, mitä tapahtuu ihmisten päiden sisällä matalan kynnyksen mahdollisuuksien lisääntyessä, Vapaavuori sanoo. Liikkumisohjelma edellyttää ajattelutapojen, toimintamallien ja rakenteiden uudistamista. Tavoitteena on, että yhä useampi kaupunkilainen liikkuisi terveytensä kannalta riittävästi. Ohjelmalla ei haluta patistaa tai painostaa, vaan tuoda positiivisella tavalla arkiliikuntaa framille. – Yksinkertaistetusti päämäärämme on, että terveydelle haitallinen liiallinen istuminen vähenee ja liikkuminen eri muodoissaan lisääntyy. Liikkuminen on yksi tärkeimmistä keinoista parantaa elämänlaatua, terveyttä, työkykyä sekä jaksamista arjessa. Hienointa on, että kaikki kaupungin toimialat ovat lähteneet mukaan uudenlaiseen toimintatapaan ja ideoimaan kaupunkilaisia liikuttavia toimintamalleja, liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen korostaa. Ohjelmassa lanseerattavassa toimintamallissa liikkumista edistetään kaikkien kaupungin toimialojen toimesta. Ohjelma sisältää uusia kokeiluja, tuo mukaan yrityksiä ja muita yhteisöjä. Ohjelman erityisenä kohderyhmänä ovat pienet lapset ja heidän vanhempansa, sillä tutkimusten mukaan liikunnalliset tottumukset omaksutaan tai ollaan omaksumatta jo kolmannesta ikävuodesta alkaen. Liikkumisen lisääminen on Helsingin kaupungin strateginen kärkihanke, jonka tavoitteena on palauttaa fyysinen aktiivisuus osaksi jokapäiväistä elämää. Liikkumisohjelma konkretisoituu kaupunkilaisille lähes 60 toimenpiteellä, joiden avulla kaupunkiympäristöä sekä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, vanhuspalveluiden ja työyhteisöjen toimintaa kehitetään liikkumiseen kannustavaksi. Liikkumisohjelmaa toteutetaan valtuustokaudella 2017-2021, jonka aikana liikkumisen edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet sulautetaan pysyväksi osaksi kaupungin toimintaa. Tavoitetta kohti edetään toimenpideohjelmalla, johon kaikki kaupungin toimialat ovat suunnitelleet omat liikkumista lisäävät keinonsa. Kaupunginhallitus perusti virkoja Meilahden huvila-alueen asemakaavaan muutos valtuustoon ? Kaupunginhallitus päätti perustaa kymmenen palomiehen virkaa pelastuslaitokselle kaupunkiympäristön toimialalle ja yhteensä 16 virkaa sosiaalija terveystoimeen. Perustettaviksi esitettävät uudet virat tarvitaan vuoden 2019 alusta pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelun valmiuden riittävyyden varmistamiseksi. Perustettaviksi esitettävien palomiesten virkojen tehtäväkohtainen palkka on 1 956,82 euroa ja hoitotason ensihoitotehtävissä 2 370,39 euroa kuukaudessa. Pelastuslain mukaisten tehtävien hoitaminen edellyttää virkasuhdetta ja kuntalain mukaan virka perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Pelastustehtävissä toimivalla henkilöllä on oikeus antaa yksilöä tai yhteisöä koskevia kieltoja ja käskyjä tai oikeus päästä kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin taikka kajota toisen omaisuuteen. Sosiaalija terveystoimeen päätettiin perustaa yhteensä 16 virkaa joista seitsemän hoitaa toimeentulotukipäätöksiä ja kuusi toimii perheja sosiaalipalveluissa vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijöinä sekä vammaisten sosiaalityössä. Erikoislääkärin virka tarvitaan kehitysvammapoliklinikalle korvaamaan ostopalveluja. Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut saa kaksi kotihoidon ohjaajan virkaa lähiesimiestyöhön ja asiakasohjaukseen. Huvila-alueen kaavamuutos Kaupunginhallitus hyväksyi Meilahden huvila-alueen asemakaavan muutosehdotuksen vietäväksi edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Asemakaavan muutos koskee aluetta, joka sijaitsee Paciuksenkadun ja meren väliin jäävällä alueella. Suurin osa kaava-alueesta on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja sen luonnonympäristön ja maiseman arvot ovat huomattavat. Alue on myös kantakaupungin merkittävä lähivirkistysalue. Asemakaavan tavoitteena on säilyttää ja suojella alueen kulttuurihistorialliset ja puutarhataiteelliset arvot sekä ottaa ne ja alueen erityispiirteet huomioon alueen kehittämisessä. Alueen monipuoliseen virkistyskäyttöön ja huviloiden asuinkäyttöön ei tehdä muutoksia. Kaava selkiyttää huviloiden vuokra-alueiden täydennysrakentamisen periaatteita lähinnä talousrakentamista koskien. Malmin lentoaseman rakennusten asemakaavan muutosehdotus päätettiin jättää pöydälle. Hiilineutraali Helsinki Kaupunginhallitus päätti jättää myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman pöydälle ja käsiteltäväksi seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa 10.12.2018. Toimenpideohjelma on laadittu ohjeelliseksi asiakirjaksi käynnistämään tarvittavat toimenpiteet kaupunkistrategiassa 2017–2021 asetettujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.
9 Nro 23 • Viikko 50/2018 Kirja-arvostelu Raisu kuvaus nyrkkeilymaailmaan ? Nyrkkeily, tuo nuoratun neliön baletti, on innostanut vuosien mittaan niin kirjailijoita, elokuvantekijöitä kuin muutakin kulttuuriväkeä varsinaisten laji-ihmisten ohella. Tähän kovan karuun maailmaan lukijan johdattaa erinomaisen mielenkiintoisesti rovaniemeläisen Pekka Jaatisen romaani ”Torpedo” ( Johnny Kniga ). Jaatinen, itsekin Rovaniemen Reippaan ex-kilpanyrkkeilijä, kuvaa erittäin elävästi nyrkkeilyharjoitusten, nyrkkeilysalien hienja tuskantäyttämän ilmapiirin. Kirja osoittaa elävästi,että ilmapiiri on samanlainen ollaan sitten Nicaraguassa tai Suomen Rovaniemellä Reippaan Osmo Pähdin salitreeneissä. Kova laji vaatii kovaa harjoitusta, kuntoa ja kovia miehiä. Kirjan päähenkilö Jose, Nicaraguasta, on tällainen nyrkkeilijä. Lyö kovaa ja menestyy. Kunnes … Raadollinen maailma Jaatisen ”Torpedo” on kuvaus paitsi nyrkkeilystä urheiluna, raadollinen kuvaus erityisesti ammattinyrkkeilyn pimeästä, rikollisesta puolesta. Asia tiedetään, mutta siitä on hyvin vähän kirjoitettu. Vaikka hämärää puuhaa on ollut jo kauan, siitä lähtien kun rahasta on kehässä isketty, tuo Jaatinen suomalaiseen kirjallisuuteen ”Torpedo” -kirjallaan aivan uuden ulottuvuuden. Erittäin ansiokkaalla tavalla. Kuvaus pikku-Josen tiestä ammattilaiskehän iskijäksi, joka häviää tahallaan huonommilleen, murskaa tahallaan vastustajiensa käsiä . Josen taustalla häärii hämärämiehiä eri puolilta maailmaa. Amatöörivalmentajien sanat ja ohjeet kaikuvat kuuroille korville. Kuvaus hämärähommista nousee normaalin urheilukirjan yläpuolelle lähennellen jännitysromaania. Nuori suuresta rahasta haaveileva urheilija tulee Suomeen ottelemaan, asuu Rovaniemellä,rakastuukin suomalaisnaiseen ja uskoo nyrkkeilykehässä ansaituilla rahoilla saavuttavansa unelmansa. Hyvän tarinan ainekset ovat olemassa. Pekka Jaatinen tarjoilee meille tarinan, taidolla, kiehtovasti. Nouskaa kehään ! Pekka Hurme Jatkoa sivulta 3 Museokortilla pääsee jo yli 280 museokohteeseen. Museoita on kaikkialla Suomessa, Ahvenanmaalta Inariin. Pelkästään pääkaupunkiseudulta Museokortti käy yli 50 museossa. Museot ovat suosituimpia kuin koskaan: Museokortti madaltaa kynnystä poiketa Museoissa on rikottu kahtena edellisenä vuonna kaikkien aikojen kävijäennätys. Kuuden miljoonan museokävijän raja ylittyi ensimmäistä kertaa vuonna 2016, seitsemän miljoonan raja ylittyi vuonna 2017. – Mahdollista on, että kuluvana vuonna ylitetään 8 miljoonan museokäynnin raja, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Näkyvin esimerkki museoiden suosiosta on ollut elokuun lopussa avattu Amos Rex, jonka jonot ovat toistuvasti ylittäneet uutiskynnyksen. Helsingin keskustassa sijaitsevassa Amos Rexissä on käytetty Museokorttia reilussa kolmessa kuukaudessa jo lähes 50 000 kertaa. Museoiden yhteenlasketut pääsylipputulot, eli kertalippumyynti ja Museokortti-palautukset ovat kasvaneet huimat 56 prosenttia ja kävijämäärät 35 prosenttia vuosina 2014-2017. – Museot ovat tehneet upeaa työtä! Museokortti ei suinkaan ole ainoa selittävä tekijä tulojen ja kävijämäärien hurjalle kasvulle, mutta tilastollinen korrelaatio on merkittävä, pohtii Honkanen. Museokortti on muuttanut museoiden käyttökulttuuria: museoissa on helppo poiketa ja piipahtaa. Museot myös ovat uudella tapaa puheenaiheena ja esillä ihmisten arjessa. Museokortin jo hankkineet houkuttelevat myös kortittomia tuttaviaan museokierrokselle. Näin kasvaa myös kertalippujen myynti. Museoiden käyttökulttuuri muuttui 3,5 vuodessa Amos Rexissä on käytetty Museokorttia reilussa kolmessa kuukaudessa jo lähes 50 000 kertaa. Aineeton lahja houkuttaa Museokortti on suosittu lahjaidea ja joulun myynnistä odotetaan vilkasta. – Joulu on merkittävin yksittäinen myyntisesonkimme. Uskomme tuhansista lahjapaketeista löytyvän tänäkin jouluna vuoden mittaisia kulttuurimatkoja, Honkanen sanoo. Jos joululahjaksi Museokortin saava henkilö omistaa jo kortin, hän voi kätevästi jatkaa sen käyttöaikaa yhdistämällä siihen uuden kortin. – Museokortti on aina hyvä lahja, koska se sopii kaikille. Aineeton, kestävä lahjaidea houkuttaa ja sopii ajan henkeen. Kortti tuo tavarapaljouden sijasta lahjansaajalle kulttuurielämyksiä vuodeksi. Myös yritykset ovat innostuneet antamaan hyvinvointia tukevia lahjoja henkilöstölle, sidoryhmille ja yhteistyökumppaneille. – Museokortti on ollut meille kaikkien aikojen paras joululahja, innostuu KVA Arkkitehtien henkilökunta kiittelemään. Museokortti on muutakin kuin vuoden pääsylippu museoihin. Kortin omistajille järjestetään klubeja, etuja ja oheistoimintaa. Toiveet ja ehdotukset otetaan huomioon ja korttia kehitetään jatkuvasti palvelemaan asiakkaita yhä paremmin. – Museokortin 200 000 omistajaa ovat merkittävä ryhmä esimerkiksi matkailupalveluiden näkökulmasta. Kehitämme monipuolisesti asiakkaitamme palvelevaa kulttuurimatkailun ekosysteemiä, kertoo Honkanen. Kesällä 2018 lanseerattu ilmainen lasten Museopassi on saanut lapsiyleisöltä hyvän vastaanoton. Kun aikuinen näyttää Museokorttiaan lipunmyynnissä, lapsi voi näyttää oman pahvisen Museopassinsa. Se ei oikeuta ilmaiseen sisäänpääsyyn alaikäisille maksullisiin museokohteisiin, mutta passiin saa kerätä merkintöjä. Museopassin tavoitteena on tehdä lapsiperheiden museokäynneistä entistäkin hauskempia ja kasvattaa uusia museokävijöitä. Lapsille on luvassa Lasten Museopassistakin tutun Aarre-kissan ja kumppaneiden seikkailuja kirjan muodossa. Otavan kanssa yhteistyössä toteutettu Museoseikkailu-teos ilmestyy alkuvuodesta 2019. Ensi vuonna Museokorttia voi käyttää myös mobiilisti. Kehitteillä on puhelimiin ladattava sovellus, jonka avulla museokohteet, tuoreet näyttelyt ja muut ajankohtaiset asiat on aiempaa helpompi löytää. – Museokierrosten suunnittelu on tulevan applikaation avulla entistäkin kätevämpää, joten Museokortista saa kaiken ilon irti. Museokortista hyötyvät kaikki Museokortin myyntitulot palautetaan museoille kävijämäärien perusteella, jonka lisäksi osuus käytetään järjestelmän ylläpitokuluihin ja museoiden yhteismarkkinointiin. Korttijärjestelmän perustamiseen ei ole käytetty julkista rahaa. Museokortin innoittajana on toiminut hollantilaisten esimerkki. Alankomaissa perinteisen museokortin omistaa peräti 1,3 miljoonaa henkilöä. ? Claes Andersson on valinnut vuoden 2018 Helmet-kirjallisuuspalkinnon voittajaksi Kari Hukkilan Tuhat ja yksi (Teos 2016). Palkinto jaettiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa 5.12. Claes Andersson perustelee valintaansa näin: – Tuhat ja yksi kuuluu viime vuosien parhaisiin romaaneihin monestakin syystä. Se käsittelee ajankohtaisia asioita kuten kodittomuutta, pakolaisuutta ja kansainvälisyyttä, se on filosofisesti kiinnostava ulottuen Georg von Wrightistä Wittgensteiniin ja se on kirjoitettu tiiviillä ja kirkkaalla tavalla, joka tuo mieleen W.G. Sebaldin tai Thomas Bernhardin. Kaiken kaikkiaan Tuhat ja yksi on loistava romaani, joka jostain syystä jäi aika vähälle huomiolle, kun se ilmestyi. Tuhat ja yksi limittää ja yhdistää toisiinsa nimettömän suomalaisen minäkertojan, hänen Roomassa asuvan ystävänsä ja tämän etiopialaisen paperittoman ystävänsä, filosofit Ludwig Wittgensteinin ja Georg Henrik von Wrightin sekä gulag-vankileiriltä selvinneen Gustav Herling-Grudzinskin – muiden muassa. Teoksessa on kiehtovaa myös sen muoto. Kari Hukkila kertoo, että kirjassa on päällepäin näkymätön rakenne, joka perustuu luonnossa esiintyvään muurahaisten työtapaan. – Kiinnostuin toistakymmentä vuotta sitten muurahaisten käyttäytymisestä ja siitä, mitä siitä voi saada irti kirjoittamisen kannalta. Minua kiinnosti kirjassa lineaarisen alku-keskikohta-loppu-ajattelutavan sijaan toisenlainen rakenne, ja nämä kirjassa toistuvat pyörteiset ja kierteiset rakenteet ovat pohjimmiltaan muurahaisten polkuja. Muurahaisissa on kiinnostavaa etenkin se, miten ne ylläpitävät elämää biosfäärissä. Toivo ja eloonjääminen Hukkila kirjoittaa, että maailmassa ajattelu on työnnetty sivuun. Tähän rinnastuu kirjassa myös ajatus siitä, että paperittomat työnnetään pois näkyvistä. – Kaikki ajattelu lähtee siitä, että hahmottaa jotain itselleen vierasta. Välittömän mielihyvän hakeminen on absoluuttinen vastakohta ajattelulle. Andersson on samaa mieltä ajattelun inflaatiosta, mutta hän löytää Hukkilan teoksesta kuitenkin toivon sävyjä. – Toivon kipinä on läsnä aina, kun puhuu asioista niiden oikeilla nimillä eikä torju niitä. Se on syvällisellä tavalla sivistynyt ja rohkea kirja, joka koskettelee syviä kerroksia eurooppalaisesta tietoisuudesta ja tuo esiin myös nurjia puolia, Andersson toteaa. Hukkila kertoo, että hän ei halunnut muotoilla kirjaan suoraan toivon teemaa, mutta se kaiken taustalla on – nimeä myöten. Tuhat ja yksi -nimi viittaa toivoon ja eloonjäämiseen Tuhannen ja yhden yön tarinoiden kautta. Tarinoiden kehyskertomuksessa kuningas päättää varmistaa, ettei puoliso ole enää koskaan uskoton tappamalla uuden puolison aina heti hääyön jälkeen. Näin tapahtuu, kunnes neuvokas Šeherazade menee naimisiin kuninkaan kanssa, ryhtyy kertomaan kuninkaalle tarinoita ja lopettaa ne niin jännittävään kohtaan, että tarinaa pitää aina jatkaa seuraavana yönä. – Šeherazadella eloonjääminen ja kertominen liittyvät toisiinsa. Tuhat ja yksi -kirjassa ennen kaikkea paperittomalla on kyse eloonjäämisestä, mutta tavalla tai toisella myös kaikilla muilla henkilöillä. Kansan – tai maailman – jakautuneisuudesta eri leireihin, ”ääripäistä” ja omiin kupliin sulkeutumisesta on puhuttu viime vuosina paljon. Hukkila toteaa, että jako meihin ja muihin ei ole uusi ajatus. – Keinotekoinen eri rotuihin jakaminen on perua jo Espanjan inkvisition ajoilta. Länsimaissa on pitkä perinne sille, että maailma on jakautunut kahtia, koska on suljettu ulos tiettyjä väestöjä. Ne käsitykset, joilla perustellaan väestönosan pois sulkemista, ovat harhaa. Millään väestöllä ei ole yhteistä olemusta, joka olisi jonkinlainen, vaan käsitykset olemuksesta ovat historiallisia ja rakennetaan aina joissain tietyissä olosuhteissa yleensä jotakin kyseenalaista tarkoitusta varten. Se on poliittinen, ei kulttuurinen tai rotukysymys. – Kirjaston periaate on päinvastainen kuin poissulkeminen. Sieltä löytyvät saman katon alta kaikki kielet, kaikenlainen kirjallisuus, eri aikakaudet. Tällaisina aikoina kirjaston perustaminen on merkittävä teko. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-kirjallisuuspalkinto jaetaan tänä vuonna neljännen kerran. Palkinto annetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle. Palkinto jaetaan noin viiden vuoden sisällä ilmestyneelle kirjalle. Helmet-kirjallisuuspalkinnon tarkoituksena on nostaa esille tulevaisuuden klassikoita ja muistuttaa, että laatukirjallisuus kestää vuodesta toiseen. Samalla halutaan myös nostaa esille erilaisia ja marginaalisempia kirjallisia ääniä. Voittaja saa kultaisen kirjastokortin ja 1 000 euroa. Helmet on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko (Helsinki Metropolitan Area Libraries). Siihen kuuluvat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot. Helmet-kirjallisuuspalkinto Kari Hukkilalle Lauri Maijala päättää taiteilijatapaamiset ? Teatterimuseon vuoden viimeisen taiteilijatapaamisen taiteilijavieras lauantaina 15.12. on nykyteatterin nuoreksi ohjaajaneroksikin luonnehdittu Lauri Maijala. Maijalaa haastattelee ja keskustelua johdattelee toimittaja Kirsikka Moring. Lauri Maijala on 2000-luvulla nopeasti noussut Suomen eturivin teatteriohjaajien joukkoon. Hänen töitään on nähty näyttämöillä eri puolella Suomea ja erityisesti KOM-teatterissa, missä hän on toiminut taiteellisena johtajana Juho Milonoffin kanssa. Ensi vuoden alussa Maijala aloittaa Helsingin Kaupunginteatterin ohjaajana. Ohjaustyön ohella Maijala on nähty itse myös näyttämöllä. Lisäksi hän on tehnyt käsikirjoituksia ja dramatisointeja sekä säveltänyt musiikkia ohjaamiinsa näytelmiin. Maijalan viimeisimpiä töitä ovat viime keväänä ensi-iltansa saanut KOM-teatterin Veriruusut sekä Turun Kaupunginteatteriin tehty Seitsemän veljeksen reipasotteinen ja ennakkoluuloton tulkinta. Taiteilijatapaamisessa Lauri Maijala, lauantaina 15.12. klo 13–14.30, pääsylipun hinnalla, myös Museokortilla. Teatterimuseo, Kaapelitehdas.
10 Viikko 50/2018 • Nro 23 Eeva-Liisa Manneria monimielisesti Teatteri Avoimet Ovet on profiloitunut myös runoesitysten vierailuareenaksi. Eeva-Liisa Mannerin runoja, musiikkia, tanssia saimme monipuolisesti kuulla ja kokea. Esitysten tekstit olivat teoksista ”Kirkas, hämärä, kirkas, Kootut runot” ja ”Toukokuun lumi” -näytelmästä vuodelta 1967. Perhekuvaus on pirullisen terävä näytelmä rakkaudesta, moraalista ja sukupuolten ja -polvien sodasta. Monia Mannerin runoja on sävelletty ja teokset ovat inspiroineet elokuvia ja tv-näytelmiä. Tapahtuman järjesti nimikkoseura. Nuoret näyttelijät, vaikuttava Karlo Haapiainen, herkänraikas Inkeri Hyvönen ja vakava Otto Rokka toivat näyttämölle oman näkemyksensä runoista draamallisessa koosteessaan ”Sydämeni palaa, eteinen ja kammio palavat”. Heidän ohjaajanaan toimi Malla Kuuranne. Koko Manner-riimi kuuluu: – Sydämeni palaa, eteinen ja kammio palavat,/ ei täällä, ei minussa; ulkona, niin kuin / maailma palaisi, mielle. Esittämistyyli oli pelkistetyn vähäeleinen, vuorotteleva. Lavastepylväät olivat taustalla käytössä. Hyvönen, jonka olen nähnyt monissa Ylioppilasteatterin esityksissä, keräsi spontaanit väliaplodit yleisöltä, runolla ”Näin kuolen hiukan joka päivä”. Leikittelevä oli mainoslausetta parodioiva yhteisesitys ”Sanokaa Katzer kun haluatte hyvää”, joka kokoaa kissaproletaareja yhteen. Runoissa ollaan torilla, lapsuudessa, kohdataan tyhmä hirvi, pilviä, kiviä ja ”tullaan tyhjäksi ja luovutaan”. Kielellisesti taitava runoilija rakensi omaa, monitahoista tyyliä. Manner tutustui eurooppalaiseen filosofiaan ja perinteeseen. Kuulimme myös Juha Kukkosen, Ursula Salon ja Arla Salon esittämiä lauluja Mannerin runoihin, ”Takaa-ajetut sävelet”. Näimme Sari Nordmanin koreografian ja tanssin videoesityksenä ”Assimilaatio”. Tie syntyy askelin Camino Flamenco –kollektiivi kiersi pari vuotta esityksellä ”Décadas – Flamencon voimaa” ja päätti ottaa käyttöön uuden nimen, joka viittaa selkeämmin viiteen taiteilijaan ryhmänä. Camino (esp.) tarkoittaa tietä, seikkailua johon mahtuu kaikenlaista. Kuten Antonio Machadon runossa sanotaan: – Kulkija, ei ole tietä / tie syntyy askelin. Ryhmää kuuluvat Toni Jokiniitty, kitara, Ulla Mäkilä, laulu sekä kolme tanssijaa, palmasin soittajaa: Erika Alajärvi, Tove Djupsjöbacka ja Marja Rautakorpi. Tunnettujen ja tunnustettujen suomalaisten flamencotaiteilijoiden esityksissä tanssi ja elävä musiikki ovat yhtä. Näin hitaasti kiihtyvän, lumoavan vierailuesityksen Valtimonteatterilla, jossa laulajana vieraili valloittavan taitava ruotsalainen Marianne Holmboe. Flamencossa tanssi ja musiikki ovat yhtä, ja tässä esityksessä saimme molemmista nauttia täysin siemauksin. Osin uudistunut ohjelmisto pitää sisällään perinteistä flamencoa persoonallisin maustein. Ohjelmistossa kuullaan myös parhaillaan toista levyään työstävän Toni Jokiniityn omia sävellyksiä. Tanssijat tekivät sooloja, pareja ja kolmen draamaa muusikoiden avustuksella. He tuntuivat ikään kuin kiihtyvän toistensa tanssista. Pistä Sinä tästä paremmaksi! Tanssijat ovat tyyliltään erilaisia ja myös eri-ikäisiä, mikä tuo mukanaan monimuotoista ilmaisua. He ovat syntyneet eri vuosikymmenillä (esp. décadas), ja tästä juontaa juurensa esityksen nimi. Heppatytöt eivät sopeudu sääntöihin ”Heppatytöt” on tanssia ja nukketeatteria yhdistävä näyttämöteos tytöistä, hevosista ja näiden kahden ”lajin” ainutlaatuisesta suhteesta. Yksin ja pareittain niin tytöt kuin hevosetkin ovat hallittavissa. Laumana he ovat uhka. He pukeutuvat miten huvittaa, nauravat liian kovaa, eivät sopeudu kouluratsastuksen sääntöihin, laukkaavat villisti auringonlaskuun eivätkä kysele lupaa tehdäkseen mitä huvittaa. Töölön kulttuurikeskus Korjaamolla oli mainio, elämänmyönteinen tanssia ja nukketeatteria yhdistävä näyttämöteos, joka oli suunnattu aikuisille, vaikka teinityttöjä näkyi paljon katsomossa. Ohjaaja Maija Linturi oja koreografi Leena Harjunpää muisteli omaa heppatyttöyttään ja tunnisti ilmiön ikäluokkansa harrastukseksi. Myös vähättely kuuluu ilmiöön. Sitä pidetään välivaiheena kohti ”oikeaa” elämää ja aikuisuutta. Esitys tarkastelee heppatyttöilmiötä sekä hevosten että tyttöjen näkökulmasta. Tekijät haluavat kunnioittaa molempien ainutlaatuisuutta. Elina Hauta-aho, Heidi Suur-Hamari, Johanna Kultala ja Linda Lemmetty heppatyttöilivät hyvin yhteen omia lahjojaan ja osaamistaan käyttäen. Sisäinen muuttuu ulkoiseksi nykytanssissa ”Brume de Mer” uuden tanssin keskus Zodiakin Stagella on koreografi Elina Pirisen ja työryhmän maalaama ”ruumiillinen ja vokaalinen sonaatti”. Se muodostuu psykohermostollisesti rikkaan, ympäri lattiaa edessämme pyörivän, piiritanssin, merkilKulttuurinurkka Risto Kolanen: Joulukuun kulttuurikierros Heidi Suur-Hamari ja Johanna Kultala esittämässä leikillistä tanssia heppatytöistä sekä hevosten että tyttöjen näkökulmasta. Kuva: Johanna Lind/Korjaamo. Näyttelijät Minna Puolanto (vas.) ja Hanna Seppä ovat upeita klovneja RedNoseCompanyn Babylon-klovniesityksessä Kanneltalolla. Kuva: Mark Sergeev. Karlo Haapiainen (vas.), Otto Rokka ja Inkeri Hyvönen tulkitsevat Eeva-Liisa Manneria mainiosti Teatteri Avoimien Ovien lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Camino Flamencon Décadas Flamencon voimaa! keikka hurmasi Valtimonteatterin tummanpuhuvan lavan ja yleisön. Kuvassa Erika Alajärvi (vas.), ruotsalainen laulaja Marianne Holmboe ja Marja Rautakorpi. Kuva: Matti Sten. Brume de Mer esittää nykytanssijoista Elina Pirinen (edessä), Suvi Kemppainen, Karolina Ginman (taustalla), Leena Nordberg uuden puolen Zodiakin Stagella. Kuva: Ilkka Saastamoinen. Koko Jazz Club on muusikoiden perustama yhteisö, joka on tarjonnut säännöllistä jazzohjelmistoa vuodesta 2010. Taiteellinen johtaja on ollut muusikko Timo Hirvonen. Klubi on muusikkojen olohuone ja yhteisön kokoon keräävä voima. Joulukuun alussa Koko sai Suomi-palkinnon. Onnea!
11 Nro 23 • Viikko 50/2018 lisen kauniilla tavalla lauletun lyyrisen kentän, tuoksujen, huumaavien värien ja sieluun kasautuvan urkumusiikin yhteisabstraktion volyymistä. Tanssi on tekijöidensä “hurmaava uudenlainen tuleminen”, itseironinen esite kertoo. Se on itsenäinen osa Pirisen venäläisiin sävellyksiin rakennettua teossarjaa. Esitys hamuaa, turmelee ja jälleen muodostaa äärimäisen fyysisesti ikiaikaisia ja uusia ilmiasuja halulle, pakkomielteille, valikoivalle sosiaaliselle puhumattomuudelle ja intuitiolle. Harvoin olen nykytanssissa nähnyt näin voimakasta viettien esittelyä. Viiden tanssijan liikekieli ja etenkin suun seudun ilmeet ovat hysteerisiä. Koko keho on jännittynyt puristeiseen voimaan.: – Ruumis tulee ulos ruumiista ja jakaa voimansa sinun kanssasi, esitys haluaa sanoa. Kuvankaunis Karoliina Ginman haluaa ja saa nyt esittää vääristyneen rujot kasvot ja ilmeet. Pirinen itse on koko ajan haltioituneessa ”huumetilassa”. Esiintyjät ovat kuin jostain menneiden vuosikymmenten mielisairaaloista karanneita potilaita. Klovni vallankahvassa Hyvä klovneria paljastaa vallan rakenteita ja purkaa ne naurettaviksi. ”Babylon” tulkitsee kärjistäen itsetietoisen Minna Puolannon omia kokemuksia ja sukeltaa pelkäämättä myös julkisten vallankäyttäjien nahkoihin. Babylonin palvelijana nähdään omapäinen Hanna Seppä. Molemmat ovat tavattoman taitavia myös klovneina; olen nähnyt heitä paljon keskisuurten teattereiden normaalinäytelmissä. Kanneltalolla ja Korjaamossa syksyllä kiertänyt esitys on klovneriaan keskittyneen Red Nose Companyn vahvaa ohjelmistoa. – Miksi me – oikeastaan aina – asettaudumme toisiimme nähden jonkinlaiseen valta-asetelmaan?, Marielle Eklund-Vasaman ohjaama teos kysyy. Emmekö voisi elää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa? Millainen valta on hyvää, millainen valta ei turmele? Esitys tutkii myös eri sukupuolten välisiä valtarakenteita. Se antaa näin oman puheenvuoronsa myös käynnissä olevaan #metoo -vallankumoukseen. Minna Puolanto valmistui sekä näyttelijäksi että tanssijaksi. Hänen edellinen sooloteoksensa ”Kuolema korjaa univelat” oli menestys, joka palkittiin kansainvälisillä festivaaleilla. Hanna Seppä on tehnyt hienoja Canthin ja Jotunin naispäärooleja Teatteri Avoimissa Ovissa. Esityksessä ei ollut väliaikaa. Silloin tunti ja kolme varttia on liian pitkä yhdeltä katsomalta. Tiivistäminen parissa kohtauksessa ei haittaisi. Arjen kompastelua pimeydestä valoon Ofelia-ryhmä vieraili ”Arjen yksinäiset ”-esityksellä Puoli-Q:n vierailunäyttämöllä. Esitys on yritys valottaa omaa puhdasta sisintämme ja kurkottaa ulos vangitsevien rooliemme varjoista. Arjen yksinäiset liikkuu rajapinnoilla, joissa lähellemme astuu ”joku toinen” ja alkaa häiritä meitä pelkällä olemuksellaan. Lavaste on yksinkertainen: musta näyttämö, jota halkaisevat Puoli-Q:n pystypylväät. Taustalla on heijastuskuvia, etenkin Marilyn Monroe hallitsevana. Pylväät estävät paikoin näkemistä. Se kysyy, mitä kaikkea meihin onkaan sisäänrakennettu ja mistä olemme oppineet kaiken minkä luulemme tietävämme. Esitys on myös kunnianosoitus olennaisimmalle osalle itseämme – omalle rehelliselle sisimmällemme. Sen tarkoitus on manifestoida kaikki kompastelijat pimeydestä valoon. Esityksen ensimmäinen puoliaika on rakenteeltaan hajanaisista osista koostuva ja toinen puoliaika esittelee Ossianin, keski-ikäisen valkoisen heteromiehen, joka joutuu kriisiin. Häntä esittää hyvin koskettavasti haalariasuinen Neea Viitamäki, joka henkilökohtaisessa credossaan kertoo yrittäneensä Teatterikorkeakouluun yhdeksän kertaa, kunnes lopetti yrittämisen. Halu näyttämölle on silti vahva! Ossian tekee treffit naisen kanssa jouluaatoksi; häntä esittää Miikka J. Anttila, jolla onkin osaan upeat sääret ja herkkä ilmaisukyky. Marjo Maula on kolmas esiintyjä, joka saa kauniit lauluosat, mm. Ofelian laulun ja repliikit Matti Rossin Shakespeare-suomennoksina. Maula esittää joulutreffien herttaista amoria. Ria Kataja ohjaa. Muistovuoden kauneinta nukketeatteria – Tuleeko nyt mukuloita…?, kokematon Sigrid kysyy kanssasiskoiltaan tehtaalla, kun työnjohtaja on kourinut häntä haaravälistä ensimmäisen työpäivän jälkeen. – No, eihän niitä nyt käsin tehdä. Mulkulla ne tehdään, kokeneemmat siskot vastaavat. Jälleen on Anneli Kannon romaanin, ”Veriruusujen” sovituksen aika. Kortteeri –työryhmä koostuu freelancereista, Turun Taideakatemian nukketeatteriopinnoista valmistuneista nuorista naisista. He tekevät kauniin, sielukkaan ja vähäeleisen traaKulttuurinurkka Päätön kauhukabaree huipensi Greta-tuotannon runsaudensarven Näin ystävällisesti Reetta Ristimäki (vas.), Petri Bäckström, Jouni Kokora ja Jacintha Damström toivottivat yleisön tervetulleeksi Suomenlinnan Pirunkirkkoon Halloween-iltana. Kuva: Raimo Granberg. Reetta Ristimäki on monen musiikkiteatterija kabaree-esityksen kuningatar Helsingissä. Kuva: Raimo Granberg. Petri Bäckström on oopperalaulaja ja koominen musiikkiteatteriesiintyjä. Tässä hän on unohdettu vanki Pirunkirkon kylmällä lattialla. Kuva: Raimo Granberg. ? Jos halusi kokea Pyhäinpäiväja Halloween -viikonloppuna käsin kosketeltavaa kauhua, Helsingin kummitushistoriaa, ehdottomasti paras paikka sille oli ”Päätön kauhukabaree”, joka esitettiin Suomenlinnan Pirunkirkossa, lyhyen kävelymatkan päässä päälaiturilta. Päätön kauhukabaree on musiikkia, draamaa ja makaaberia estetiikkaa yhdistävä kabaree. Suomenlinnan Pirunkirkko tarjoaa upeat puitteet vaikuttavalle visualisoinnille ja äänimaailmalle. Esitys oli hyytävän jännittävä, mutta myös huiluakrobaatti Jacintha Damström, Jouni Kokora, muusikko Harri Kuusijärvi, videosuunnittelija Pietu Pietiäinen, Reetta Ristimäki, pukusuunnittelija Marja Uusitalo ja ohjaaja Minna Vainikainen. Ensimmäiset esitykset oli ajoitettu pyhäinmiestenpäivän viikonloppuun, jolloin Suomessa on juhlittu perinteisesti vainajien muistojuhlaa ja satokauden päättymistä eli kekriä. Se on tarkoittanut satokauden loppumisen lisäksi myös aavetta ja mörköä. Greta Productions vastaa tuotannosta. Se on laadun tae. Reetta Ristimäki on kohta 20 vuotta tehnyt Helsinkiin hyvää musiikkiteatteria ja kabareeta, Kapsäkistä Aleksanterin teatteriin. Suomenlinnaa hän on käyttänyt ennenkin. Hän laulaa itse Brecht-Weillin ”Merirosvo-Jennyn balladin”. Musiikkia on poimittu Brittenin oopperasta Peter Grimes, Wagnerin oopperasta Lentävä Hollantilainen sekä Jukka Nylundin ja Anna-Mari Kähärän varta vasten säveltämästä musiikista, esim. lopun ”Kuolemantanssi” Aale Tynnin runoon. kuoliaaksi naurattava. Tila on mainio kauhuromanttiselle esitykselle, jossa Viaporin luovuttaja, amiraali Cronstedt ja muut Stadin kummitukset kuten päätön eversti, Kruununhaan puutalot paloon sytyttänyt punainen koira, hukkuneet merimiehet, Kansallisteatterin tähti Aili Somersalmi, hullu noita ja Piperinlammen rakastavaiset tulevat eteemme hämärässä valaistuksessa. Aihepiiristä on tehty myös kirja, ”Helsingin henget”. Työryhmässä ovat olleet Petri Bäckström, Marjo Maula, Miikka J. Antila ja Neaa Viitamäki esittävät sattuvasti Arjen yksinäisiä Q-teatterin vierailuesityksessä. Kuva: Arttu Luukkonen. Maija Linturi, Maria-Elina Koivula ja Johanna Kultala ovat sielukkaita Anneli Kannon 1918-tarinan nukketeatteriesittäjiä Sampon lavalla. Kuva: Mila Nirhamo. gisen tulkinnan tarinasta ”Likka”-esitykseen. Kaikki on pelkistetty olennaiseen tunnin esityksessä Nukketeatteri Sampossa. Sosiaalisen ja sukupuoliasemansa takia kaksinkertaisesti syrjityt tehtaantytöt ottavat elämänsä omiin käsiinsä. Likat liittyvät 1918-kapinan vyöryyn. Kyse on myös leivästä, punakaarti maksaa tasaisesti kaikille sotilaille. Tytöt leikkaavat kiharat tukkansa ja pukeutuvat verkahousuihin, sillä eihän sotaa käydä hame päällä. Tästä he joutuvat maksamaan. Mila Nirhamon taitavassa dramaturgiassa, ohjauksessa ja lavastuksessa on käytetty Kansan arkiston valokuvista koottuja ihmishahmoja lattialla valokiilan edessä. Puolet heistä kellahtaa nurin, jolloin risti nousee päälle. Perinne Ferraviatin haitarilla ja käsirummutuksella tehty livemusiikki kuljettaa tarinaa ”Nuku nuku nurmilinnusta” työväenmarsseihin. Yksinja yhteislaulut sujuvat hyvin. Maria-Elina Koivula, Johanna Kultala ja Maija Linturi ovat täysin yhteen nivoutunut kolmikko. Lavalla näemme vain Sigridin, ystävä Martan sekä poikaystävän nuket. Sigridin ja pojan tanssikohtaus esitetään kauniisti. Pomoa esittää vain herrainhattu ja keppi, joka tunkee luvatta haaraväliin. Nukettajia tarvitaan yleensä kaksi päähenkilöä kohti. Yksi liikuttaa jalkoja, toinen niskaa ja käsiä. Nukketeatterin olemukseen kuuluu se, että nukke on pääosassa, nukettaja taustalla, usein vähän hämärässä. Kohtaukset etenevät rauhallisesti lavastuksen pienillä, itse tehdyillä muutoksilla, vaikka Veriruusujen tarina viedään kuin pikakelauksena läpi. Minimalistinen viipyilevyys antaa katsojalle aikaa keskittyä näkemäänsä ja kuulemaansa . Likka on 1918-muistovuoden puhuttelevinta nukketeatteria. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikko 50/2018 • Nro 23 Ebeneser-säätiön tunnustuspalkinto vuonna 2018 Johtaja Erkki Ikäheimo edelleen ohjaa tunnustuspalkinnon palkinto-osuuden Helsingin kaupungille ja palkinnon vastaanottaa apulaispormestari Nasima Razmyar. Kuva: Fredrika Visuri. ? Ebeneser-säätiö edustaa suomalaisen varhaiskasvatuksen ja lastentarhanopettajakoulutuksen historiaa. Hanna Rothman perusti Pohjoismaiden ensimmäisen kansanlastentarhan vuonna 1888 ja aloitti yhdessä Elisabeth Alanderin kanssa lastentarhanopettajien koulutuksen vuonna 1892. Ebeneser-säätiön tarkoituksena on tukea varhaiskasvatusta ja vanhemmuutta sekä vaalia lastentarhatyön kulttuurihistoriallista merkitystä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tukee ja edistää varhaiskasvatuksen tutkimusta ja koulutusta sekä osallistuu yleiseen kasvatustoimintaan ja ylläpitää Lastentarhamuseota ja -arkistoa. Ebeneser-säätiö jakaa parillisina vuosina tunnustuspalkinnon lasten hyväksi tehdystä työstä. Tunnustuspalkinto voidaan myöntää joko yksityiselle henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt lasten etua ja hyvinvointia. Vuonna 2018 Ebeneser-säätiön hallitus päätti myöntää tunnustuspalkinnon rovaniemeläiselle Lappset Group Oy:lle ansiokkaasta työstä varhaiskasvatuksen toimintaympäristön kehittämisessä. Valintaa palkinnon saajaksi tuki yhtiön kotimaisuus sekä tuotteiden laadukkuus ja monipuolisuus. Valintaa tuki myös näkemys yhtiön toiminnasta eettisenä ja ympäristöystävällisenä yrityksenä sekä pitkä ansiokas työ tuotekehittelyn parissa. Lappset Group Oy:n tuotteet ovat tärkeä orgaaninen osa päiväkotien piharakentamista. Lappset Group Oy on vuonna 1970 perustettu perheyritys Rovaniemellä. Suomessa he työllistävät noin 200 eri alan ammattilaista. Osalle yhtiön valmistamista välineistä on luovutettu Avainlippu-tunnus, joka varmistaa tuotteiden korkean kotimaisuusasteen. Yhtiön ydinaiheita vastuullisuuden näkökulmasta ovat hyvä hallintotapa, ihmisoikeudet, työelämän käytännöt, ympäristöasiat, oikeudenmukaiset toimintatavat, kuluttaja-asiat sekä yhteisön toimintaan osallistumisen ja yhteisön kehittämisen. Lappset Group Oy luo leikin ja liikunnan elämyksiä kaiken ikäisille. Yhtiö korostaa, että leikkivälineiden yksi arvostetuimpia ominaisuuksia on leikkiarvo, mikä toimii myös välineiden suunnittelun yhtenä kulmakivenä. Yhtiö tekee yhteistyötä merkittävimpien liikuntajärjestöjen ja eri lajien yhdistysten kanssa. Teknisten testausten lisäksi Lappset Group Oy:n tuotteita testaavat aina myös asiantuntijat, erityisesti palautetta kysytään lapsilta. Yhtiö valmistaa laadukkaita, kestäviä ja elinkaareltaan pitkäikäisiä tuotteita, joissa on huomioitu eri-ikäisten käyttäjien tarpeet. Mallistossa on myös interaktiivisia välineitä, jonka ansiosta yhtiö on edelläkävijä digiajan leikkija liikuntaratkaisuissa. Koska Lappset Group Oy on voittoa tuottava yritys, Ebeneser-säätiön hallitus päätti antaa 3 000 euron arvoisen tunnustuspalkinnon palkinto-osan edelleen osoitettavana. Näin tunnustus ansiokkaasta työstä varhaiskasvatuksen hyväksi osoitetaan Lappset Group Oy:lle mutta he saavat itse valita varsinaisen rahapalkinnon saajan ja ohjata varat valitsemaansa kohteeseen. 3000 euron palkinto Vuonna 2018 Ebeneser-säätiön hallitus halusi antaa tunnustuspalkinnon siis rovaniemeläiselle Lappset Group Oy:lle. Koska Lappset Group Oy on voittoa tuottava yritys, Ebeneser-säätiön hallitus päätti antaa 3 000 euron arvoisen tunnustuspalkinnon palkinto-osan edelleen osoitettavana. Näin tunnustus ansiokkaasta työstä varhaiskasvatuksen hyväksi osoitetaan Lappset Group Oy:lle, mutta he saavat itse valita varsinaisen rahapalkinnon saajan ja ohjata varat valitsemaansa kohteeseen. Torstaina 22.11. järjestetyssä tilaisuudessa Ebeneser-talossa Lappset Group Oy:n johtaja Erkki Ikäheimo vastaanotti tunnustuspalkinnon ja edelleen ohjasi palkintoon liittyvän rahaosuuden tuotelahjoituksena tilaisuudessa mukana olleen Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyarin kautta Helsingin kaupungille. Lasten Päivän Säätiö lahjoitti 4,5 miljoonaa lastensuojelutyöhön Lasten Päivän Säätiön perustajajärjestöt vastaanottivat lahjoituksen. ? Linnanmäeltä kajahtaa ilouutisia! Huvipuisto on lahjoittanut eilen 4,5 miljoonan euron avustuksen lastensuojelutyölle. Historiansa aikana Linnanmäkeä ylläpitävä Lasten Päivän Säätiö on jakanut yli 100 miljoonaa euroa lastensuojelutyölle. Linnanmäen Huvipuistoa ylläpitää ja kehittää Lasten Päivän Säätiö, jonka tärkeänä tehtävänä on kerätä varoja lastensuojelutyölle. – Voimmekin ylpeänä kertoa, että tämän mukaisesti Lasten Päivän Säätiö on eilen illalla lahjoittanut 4,5 miljoonan euron lahjoituksen perustajajärjestöilleen, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Lasten Päivän Säätiön on perustanut vuonna 1950 kuusi suomalaista lastensuojelujärjestöä: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Pelastakaa Lapset, Ensija turvakotien liitto, sekä Parasta Lapsille. – Lahjoitus on meille erittäin merkittävä tukipilari, joka mahdollistaa toimintamme. Lastensuojelun Keskusliiton kärkihankkeena oli kuluneena vuonna Anna ääni lapselle -kampanja, joka yhdistää lapsija perhejärjestöjen sekä lasten asioista kiinnostuneiden kansalaisten ääniä ja tuo lasta näkyväksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. Perustajajärjestöjen muut kärkihankkeet kaudella 2018 olivat Parasta Lapsille ry:n Aikaa ilolle – lasten ja perheiden leiritoiminta, Barnavårdsföreningen i Finlandin nuorten mielenterveyttä edistävä #brafiilis, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamisen vastainen työ, Ensija turvakotien liiton seurusteluväkivallan vastainen työ sekä Pelastakaa Lapsien lapsiperheiden tukihenkilötoiminta. Lasten Päivän Säätiön jakama lahjoitus luovutettiin Linnanmäki Gaalassa Peacock-teatterissa. Jokainen Linnanmäellä kauden 2018 aikana huvitellut asiakas on osallistunut lastensuojelutyön tukemiseen. – Tärkeä missio antaa lisämerkitystä työhömme. Kaikki Linnanmäen työntekijät eli hupimestarit työskentelevät läpi kauden tavoitteen saavuttamiseksi. On harvinaista maailmankin mittakaavassa, että huvipuisto toimii yhteiskunnallisesti näin suurena vaikuttajana, Adlivankin toteaa ja jatkaa: – Joka kausi aloitamme lahjoituspotin kerryttämisen nollasta. Työskentelemmekin jo kovaa vauhtia kauden 2019 avaamista varten. Ensi kesänä Linnanmäelle saapuu huikea ratalaiteuutuus Taiga, jonka onkin jo nyt herättänyt paljon mielenkiintoa asiakkaittemme keskuudessa. Ei palkittu turhaan : Järisyttävä teos kapinasta 1918 Kirja-arvostelu ? Vuosi 1918 on ollut esillä historiakuvauksissa, näytelmissä, elokuvissa, runoissa ja monissa muissa erilaisissa erisävyisissä esityksissä. Omaan luokkaansa, huippuluokkaan, nousee vuoden 1918 kuvauksessa Seppo Aallon kirja ”Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 ” (Siltala 2018 ). Tämä yli 350 -sivuinen kirja voitti tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kun kirjan on lukenut ,voi hyvin todeta että ei turhaan voittanut. Niin vahva tietoteos kapinasta 1918 tämä Helsingin Yliopiston dosentin Seppo Aallon kirja on. Tehdastyöväestö kapinaan Miksi kapina Suomessa 1918 syttyi ? Ketkä sen tekivät ? Seppo Aalto kuvaa kirjassaan erinomaisesti vuoden 1918 kapinaan ryhtymisen taustoja aina 1900-luvun alusta lähtien. Kirjan pohjana on vahva teollisuusalue, Pohjois-Kymenlaaksossa , Kymintehdas, Kuusankoski ja Voikkaa Tehtaat tekivät paperia ja sellua, vienti Venäjälle kukoisti. Näiden tehtaiden työläiset lähtivät punakaartiin 1918 , yhteensä 1500 miestä. Osalla kiväärit, osalla ei . Into ja aate oli korkealla, sotataitoja vähemmän. Aalto kuvaa erinomaisesti sitä mikä sai nuoret ja vanhemmatkin tehtaan työläiset lähtemään tekemään vallankumousta. Mitä pitkältä ajalta patoutuneita suoranaisia vihan ja koston tunteita miehet lähtivät ratkomaan asein ? Vuonna 1905 ja erityisesti 1912 tehtailla oli koettu tehtaan johdon mielivaltaa työläisiä kohtaan. Riitaa, kiistaa oli vähän joka asiasta . Työläiset pantiin matalaksi. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on antanut meille kuvaa maaseututyöväestön kapinaan noususta 1918 , historiallisesti ehkä liiankin mieleenpainuvasti, sillä Seppo Aalto osoittaa kirjassaan vuoden 1918 kapinan olleen ennenkaikkea teollisuustyöväestön nousu tehtaiden johtoluokkaa, virkamiehiä,herroja vastaan . Valtava tutkimus Kirja marssittaa eteen valtavan määrän ihmisiä, nimeltä mainiten. Tapettuja ja tappajia. Kirja kuvaa kymeenlaaksolaisten ihmisten kautta koko vuoden 1918 ilmapiiriä, henkeä. Ensin suomalaiset punaiset tappoivat valkoisia, lahtareita ja sitten valkoiset kostivat kymmenkertaisesti punaisten hirmutyöt . Kirja kuvaa jopa viileän asiallisesti eri suomalaisten ihmisten, tuttujen ihmisten toistensa tappamista, joukkoteloituksia. Teloitettavaksi vietävien julkista marssia halki ”Kuolemanlaakson” Kuusaan ja Voikkaan hiekkaharjanteiden teloituspaikoille. Äidit,puolisot,lapset seurasivat ”: mihin isää viedään ?” Ehkä karmaisevin kohta on valkoisten kiireellä toukokuussa 1918 ampumien punaisten joukkohaudan avaaminen kesällä 1918. Punaisten lesket pyysivät saada siirtää ammutut kirkkomaahan, johon lopulta suostuttiin. Vain kevyesti peitetyt joukkohaudan ruumiit siirrettiin yöllä nuotioiden valaistessa salaa pois, ne jotka äidit ja puolisot tunnistivat . Mätänevien ruumiiden hajun kuvaaminen on silminnäkijäkertomuksen hirveä lukukokemus. Aalto on tehnyt valtavan tutkimustyön eri henkilöiden kohtaloista kapinan aikana,sitä ennen ja sen jälkeen. Kirjan henkilöluettelossa on lähes 500 nimeä . Voittajia ja voitettuja . Osaa henkilöistä ei ole vieläkään löydetty. Valkoisten voittajien kulttuuri vaensi punaisen puolen kohtalot, näkökulmat, vuosikymmeniksi ellei vuosisadaksi. Totuuden selville saaminen vuoden 1918 tapahtumista on ollut erittäin vaikeata, vaikenemisen, valehtelemisen kulttuuri on ollut vallitsevana . Mikä on totuus ? Totuutta vuoden 1918 tapahtumista valottaa Seppo Aalto vankan rehellisellä tutkijaotteella. Yhdellä paikkakunnalla , yhdessä tehdasympäristössä, mutta kuvaus laajenee koko kapinan kuvaukseksi vuoden 1918 tapahtumista . Seppo Aallon kirja Kapina tehtailla on järisyttävä lukukokemus joka ehdottomasti kannattaa kokea ! Pekka Hurme
13 Nro 23 • Viikko 50/2018 GOING GREEK tällä kupongilla 8€ Vaihtuva päivän gyro tai kasaa oma meze-lautanen hinta alk. 10,40€ sis. espresso tai minttutee läntinen brahenkatu 12 044 733 9939 www.goinggreek.fi lounas tiistaista perjantaihin klo. 11 15 044 733 9949 K-Market Kallion uudet tuulet ? Vähän yli vuoden K-Market Kalliota luotsannut Mikael Qvickström on tyytyväinen myymälässä toteutettuun remonttiin, joka selkeytti ja avarsi myymälää sekä antoi lisää toimivuutta konseptiin. Hämeentie 16 sijaitsevan myymälän pinta-ala on hämmästyttävä, hieman vajaa 800 m2. Remontin jälkeen HEVI-osasto sai lisää tilaa sekä pakasteet siirrettiin altaista seinille pakastekaappeihin. Postin noutopiste sai lisää tilaa ja muutenkin myymälää nykyaikaistettiin sekä toimivuutta parannettiin. Myymälän valikoima painottuu sanoihin helppoa ja terveellistä, luomua,vegaanista, lähituottajia sekä nopeaa ja terveellistä valmisruokaa. Kattavan valikoiman lisäksi K-Market Kallio haluaa tulla tunnetuksi ystävällisestä ja asiantuntevasta palvelustaan. Henkilökuntaa on parisenkymmentä, ja tarvittaessa vaihdellaan myymälöiden välillä yllättävien tilanteiden sattuessa. Asiakkaiden toiveita on kuunneltu ja palautetta toivotaan lisääkin. Toteuttamatta on jäänyt vain sellaisia toiveita, jotka ovat olleet mahdottomia toteuttaa joko saatavuushaasteiden tai muun ylivoimaisen esteen takia. Mikael Qvickström asustelee Espoossa vaimon sekä perheen kolmen lapsen kanssa. Vuorokaudessa on kuusi tuntia, jolloin kumpikaan kaupoista ei ole auki, mutta Mikael toteaa, että kauppiaan pitää olla valmiina 24/7. Ennen kauppiaaksi ryhtymistään hänellä on kokemusta 14 vuoden ajalta pankkitoiminnan eri tehtävistä sekä yrittäjänä korjausrakentamisen alalta. ”Kaikesta on ollut hyötyä”, hän toteaa. Vapaa-aikana ajatukset saa nollattua futiksella, lätkällä sekä kuntosalilla. Mikaelilla on myös toinen K-Market osoitteessa Hämeentie 42. Lisäksi Porthaninkadulle avautuu kolmas myymälä näillä näkymin keväällä 2019, kun talon linjasaneeraus valmistuu. Oodin leikkipuisto Loru kutsuu leikkimään! ? Helsingin kaupungin leikkipuistotoiminta avaa uuden leikkipuiston Lorun 5.12.2018 keskustakirjasto Oodissa. Oodin avajaisissa 5.–6.12. Loru on mukana leikittämässä ja laulattamassa. Leikkipuisto Loru on avoin kohtaamispaikka lapsiperheille keskustan sydämessä, Oodin lämpimässä sylissä. Siellä lapsia ja perheitä odottavat ohjatut laulu-, leikki-, loruja liikuntatuokiot. Leikkipuisto Loru tekee helsinkiläistä leikkipuistotoimintaa tutuksi ja auttaa perheitä löytämään myös oman asuinalueensa leikkipuiston. Loru on mainio retkikohde erilaisille lapsija koululaisryhmille. Leikkipuisto Loru tekee yhteistyötä ja nostaa esiin lastenkulttuuria kirjaston ja Oodin kumppaneiden kanssa. – Kirjaston satutuokiosta tarinat heräävät leikkien eloon Lorussa, sanoo johtava leikkipuisto-ohjaaja Tiina Mesiniemi. Joulukuusta 7.12.2018 alkaen Loru on avoinna arkisin klo 9.30–17.30. Kevään 2019 aukioloajat ovat 7.1.2019 lähtien ma,ti, to ja pe klo 9.30–17.30 sekä ke 10.00–18.00. Leikkipuiston ulkoleikkialue valmistuu kesällä 2019. Loruun löytää kätevimmin Töölönlahden puolelta, Oodin pohjoissiivestä, sisäänkäyntikerroksesta. Leikkipuiston toimintaa on myös kolmannen kerroksen Lasten maailmassa. 20 eri kansallisuutta työllistävä perheyritys palkittiin Tammelundin Liikenne Oy on Vuoden 2018 helsinkiläinen yritys Tammelundin Liikenne Oy • Helsinkiläinen perheyritys, jonka liiketoiminnan ydin on bussiliikennöinti • Toimii Helsingin seudun liikenteen joukkoliikenneoperaattorina • Omaa koulutustoimintaa kuljettajille • Perustettu vuonna 1946, työllistää 130 henkilöä (2018) • Toimitusjohtajana Launo Elers vuodesta 1988 • Vuonna 2017 liikevaihto 11,6 milj. € • Vuoden 2019 syksyllä yritys ottaa käyttöönsä kaksi sähköbussia ? Vuoden 2018 helsinkiläinen yritys -palkinnon voitti vuodesta 1946 asti toiminut perheyritys Tammelundin Liikenne Oy. Bussiliikennöintiin keskittynyt yritys on kehittynyt suurten kansainvälisten toimijoiden haastajaksi vahvuutenaan ketteryys, oma koulutustoiminta ja monikulttuurisuus. Yrittäjäpalkinto jaettiin 5.12.2018 Helsingin Yrittäjät ry:n Itsenäisyysjuhlassa. Helsingin Tattarisuolla sijaitsevalla Tammelundin Liikenne Oy:llä on 38 bussia, joita liikennöidään pääosin Helsingissä. Yli 70-vuotiaalle perheyritykselle kehittäminen ja kehitys ovat olleet aina läsnä yrityksen arjessa. Yrittäjä Launo Elersin johtama yritys osti Suomen ensimmäiset täysmatalalattiabussit 1980-1990 -luvun vaihteessa, maan ensimmäiset maakaasubussit vuonna 1996 ja vuoden 2019 aikana tulevat käyttöön täyssähköbussit. – Tammelundin Liikenne Oy:ssä yhdistyy hienosti pitkä historia ja halua uudistua. Harva liikennöitsijä on toiminut yhtä kauan alalla. Yrityksessä teki vaikutuksen myös vahva työllistävä ote, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen palkitsemisen perusteista. – Yritys on menestynyt kilpailutuksissa yksityisenä perheyrityksenä ja uudistanut ketterästi toimintaansa vastaamaan nykypäivän bussiliikennöinnin tarpeita, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Tällä hetkellä Tammelundin Liikenne Oy:n palveluksessa työskentelee 130 henkeä yli 20 eri kansallisuudesta. Yrittäjä Launo Elers kokee, että kuljetusala sopii erilaisille ihmisille eri taustoista. Yritys varmistaa monimuotoisen työyhteisön hyvät taidot omalla koulutustoiminnalla sekä yhteistyöllä HSL:n kanssa. Elersin mukaan yrityksen koko on alan mittakaavassa pieni. Kansainvälisten toimijoiden joukossa Tammelundin Liikenteen koko on kuitenkin etu, joka mahdollistaa nopeat liikkeet. – Yrittäjyys ja kuljetusalalla toimiminen vaativat luovuutta, joten meillä ei ole varaa kangistua. Usko omiin arvoihin on myös tärkeää, Elers listaa. Tammelundin Liikenne Oy:n tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu sukupolvenvaihdokseen valmistautuminen. Tällä hetkellä yrityksessä työskentelee Launo Elersin lisäksi osa hänen lapsistaan. Yritys seuraa myös bussialan kansainvälisiä trendejä ja pyrkii uudistamaan kuljetuskalustoaan yhä ekologisempaan suuntaan. Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto on yrittäjälle tai yritykselle myönnettävä tunnustus yrittämisestä ja yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Palkinnon myöntämisellä korostetaan yksityisen yrittäjän ja hänen yritystoimintansa merkitystä Helsingissä. Tarkoitus on myös lisätä yrittäjyyden arvostusta ja korostaa oma-aloitteisen, taloudellisiin riskeihin uskaltautuvan yrittämisen merkitystä talouselämän terveelle kasvulle ja Helsingin hyvinvoinnin kehittymiselle. Palkitsemiskriteereissä kiinnitetään huomiota • yrityksen toiminta-ajatukseen, tuoteideoiden omaperäisyyteen sekä toiminnan, palvelusten tai tuotteiden jatkuvaan itsenäiseen kehitystyöhön. • yrityksen viimeisten vuosien aikaiseen kasvuun; etusija annetaan ensipolven yritykselle, joka on vakiinnuttanut asemansa tai yritykselle, jossa on toteutettu menestyksellisesti sukupolvenvaihdos • yrityksen toiminnalliseen ja taloudelliseen uudistumiskykyyn myös kansainvälisessä kilpailussa • yrityksen toiminnalliseen kehitykseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen omalla toimintaja markkina-alueellaan, yrityksen tuotantotoiminnan ja henkilöstöhallinnon uusiutumiskykyyn vastaamaan ajan henkeä ja yhteiskunnan asettamia tavoitteita. Liesi on tulipalotilastojen pahin sähkölaite ? Kodin sähkölaitteisiin liittyvien tulipalojen vaaratekijä numero yksi on selvästi tiedossa. Palotilastoissa aivan kirkkaassa kärjessä näyttäisi olevan liesi. Seuraavina tulevat kiuas, pesukone ja valaisimet. Tilasto ei kerro täyttä totuutta. Vaaratekijöistä suurin on nimittäin laitteita käyttävä ihminen. Meneillään olevan Paloturvallisuusviikon keskeisenä teemana on sähkölaitteiden turvallinen käyttö. Nykykodeissa on sähkölaitteita suorastaan valtavasti taulutelevisioista taskukokoisiin vempeleisiin. Monet laitteet ovat päällä yötä päivää. Sähkölaitteisiin liittyviä tulipaloja on keskimäärin noin neljä joka päivä. Näistä taas selvästi yli puolet liittyy ruuanvalmistukseen. – Sähkölaitteisiin liittyvät tulipalot ovat useimmiten ihmisen aiheuttamia. Liesipaloja on Suomessa keskimäärin enemmän kuin kaksi joka päivä. Itse liesissä vikoja on ani harvoin. Palot johtuvat siitä, että ihmiset jättävät liedet valvomatta päälle tai liedelle syttyvää materiaalia, sanoo turvallisuusasiantuntija Lauri Lehto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä Lieteen liittyviä tulipaloja on vuodessa noin 700. Seuraavaksi eniten on kiuaspaloja, kesimäärin 76, pyykinpesukonepaloja 71 ja valaisinpaloja 61 vuodessa. Määrät perustuvat Pelastusopiston tilastoihin vuosilta 2013–2017. – Ennen niin pahamaineinen televisio on kaukana kärjestä, yhdeksän tapausta vuodessa. TV-palojen määrän väheneminen kertoo tekniikan kehittymisen positiivisesta vaikutuksesta paloturvallisuuteen, toteaa Lauri Lehto. Turvallisenkin teknologian käyttäminen saattaa aiheuttaa vaaroja. Sähkölaitteita ei pidä käyttää vastoin käyttöohjeita eikä rikkinäisinä. Monet sähkölaitteet vaativat myös säännöllistä huoltamista. Huoltamista on sekin, että laitteet pidetään pölyttöminä. Pölyn lisäksi muu lika ja kosteus eivät sovi sähkölaitteisiin.
14 Viikko 50/2018 • Nro 23 Se oli yhtä tulihelvettiä – Eeri Hyrkkö Ihantalan taisteluiden keskellä Mies poterossaan Ihantalan taisteluiden aikana. Kuva SA-kuva. Eeri Hyrkkö vappuna 1944 Maaselässä lähellä Seesjärveä ennen Talin-Ihantalan suurtaisteluja. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Alikersantti Eeri Hyrkkö. Kuva on otettu keväällä 1944 Hyrkön ollessa viimeisellä lomalla vuonna 1944 hieman ennen Ihantalan vaiheita. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Tähän pysähtyi venäläisten hyökkäys Ihantalassa. Kuvassa näkyy räjäytetty Stalin panssaritorjuntavaunu. Lähde: SA-kuva. Eeri ja hänen pikkuveljensä pitelemässä kotitalonsa vilkasta hevosta. Hevonen lähti sittemmin talvisotaan ja ilmoitettiin kaatuneeksi jo jouluna 1939. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi Eeri Hyrkön sotilaspassin kansi ja lehti. Kuva: Eeri Hyrkön kotialbumi ? Tarja Lappalaisen Se oli yhtä tulihelvettiä – talvija jatkosodan kasvot –teoksessa sotaveteraani Eeri Hyrkkö kertoo Karjalan kannaksella käydyistä Ihantalan taisteluista, joissa suomalaiset sotilaat taistelivat henkensä edestä Suomen itsenäisyyden ollessa veitsenterällä. Ihantalan taisteluiden voidaan katsoa alkaneeksi heinäkuun 1. päivänä 1944. Tuolloin kenraalimajuri Einar Vihman vahvistettu 6. divisioona (runsaat 10 000 miestä) torjui seitsemän neuvostohyökkäystä. 6. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 35. mies Eeri Hyrkkö (s. 1922) muistaa tapahtumat vielä kuin eilinen päivä. Hän joutui viettämään Karjalan kannaksella Ihantalan taistelujen etulinjassa liki kaksi kuukautta, selviytyen sieltä kuin ihmeen kaupalla hengissä. Karjalan kannakselle Maaselästä Kun Eeri Hyrkön yhdestoista komppania saapui Maaselän kannakselta vahvistukseksi Karjalan Kannakselle Ihantalaan, sotilaat alkoivat 1.7.1944 kaivaa asemia kumpareella, joka oli parin kilometrin päässä etulinjasta. Sama työ jatkui seuraavana päivänä, mutta illalla komppania oli siirtymässä etulinjaan. – 2.7. suomalaisten radiokuuntelu sieppasi vihollisen koodatun radiosanoman, joka saatiin nopeasti avattua. Siinä ilmeni, että venäläiset aikovat hyökätä seuraavana aamuna 3.7. kärjessään valioyksikkö, joka oli aikaisemmin murtautunut suomalaisten puolustuksen läpi Valkeasaaressa, Eeri Hyrkkö kertoo. Suomen armeijan tykistö alkoi aikaisin aamulla tulittaa vihollisen asemia. Tykistöä tukivat saksalaiset Stuka-syöksypommittajat. – Tämä tuotti tulosta. Voimakas tulitus siirsi ja heikensi merkittävästi venäläisten hyökkäystä, paikan päällä kaiken kokenut ja nähnyt, Hyrkkö kertoo. 3.7. kellon lähestyessä kuutta Hyrkkö joukkueineen alkoi kuulla pelottavaa ääntä: voimakasta lentokoneiden jylinää. Kohta laivueet jo näkyivätkin. – Yritin laskea lentokoneiden määrää. Pääsin sataan, mutta kaikkiaan niitä oli ollut kaksisataa. Koneet näyttivät tulevan kohti, ja komensin äkkiä ryhmäni kahden suuren kiven alle suojaan. Pian alkoikin raskas jyminä. Maa tärähteli ja keinui, kun koneet pudottivat lastinsa jopa 500 kiloa painavia pommeja. Suomalaisten sotilaiden kurimus oli kova, kun heidän eteensä maahan ilmaantui kolmenkin metrin syvyisiä kuoppia, joiden halkaisija saattoi olla jopa kymmenisen metriä. – Näin kuinka suuret puutkin pirstoutuivat kuin tulitikut. Sen jälkeen tuli laumoittain matalalla lentäviä maataistelukoneita, jotka tulittavat tykkija konekivääritulella kaikkia eläviä kohteita, Hyrkkö kertoo taistelun ankaruudesta. Tilanne oli kriittinen: perääntyä ei voitu, eikä haluttu, vaikka jännitys ja paine olivatkin kovat. Lopulta Hyrkkö pst-yksikkönsä kanssa löysi komppanian komentopaikan. Se sijaitsi muutama sata metriä etulinjasta suuren kiven suojassa. – Ilmoitin ryhmäni luutnantti Koskiselle ja kerroin samalla, että olemme myöhässä, kun kukaan ei tullut meitä hakemaan. Luulen, että Koskinen oli yksinkertaisesti unohtanut meidät, sillä hän ei vastannut mitään toteamukseeni, vaan käski lähetin saattaa meidät linjaan. Hyrkön mukaan näinä kohtalon hetkinä edessä olisi tarvittu joku esimies luomassa uskon vahvistusta ja rohkeutta. Tämän tehtävän otti oma-aloitteisesti neljännen joukkueen varajohtaja, Viipurin poika kersantti Veikko Houni. – Hän kulki mies mieheltä luomassa rauhallisuutta, poistaen näin pelkoa, mutta korosti meille kaikille samalla valppautta ja tarkkaavaisuutta. Hounin itsensä taival päättyi elokuussa 1944. Hän ei huomannut vihollisen kätkemää miinaa, vaan astui sen päälle ja menehtyi. Kun vihollisen tulivalmistelu aamupäivällä päättyi, alkoi varsinainen hyökkäys. Loppujen lopuksi siitä tuli viiden päivän yhtämittainen kamppailu, jonka kuluessa suomalaisilla ei juurikaan ollut lepohetkeä. Eerikin toteaa valvoneensa ryhmänsä kanssa viisi vuorokautta. Venäläisten valtava ylivoima Aamupäivällä 4.7.1944 saatiin siepattua jälleen venäläisten radiosanoma, jonka mukaan vihollisen aikomuksena oli hyökätä kahdeksalta illalla panssarien, tykistön, kranaatinheitindivisioonan, raketinheitinprikaatin ja ilmavoimien tukemana suomalaisten kimppuun. Ylivoima suomalaisiin nähden oli valtava. Tilannetta pidettiin niin vakavana, että divisioonan komentaja ehti jo antaa JR 35 III pataljoonalle käskyn varautua viivyttämään vihollista valtatien suunnassa Kilpeenjoelle, mikäli rintama Ihantalassa murtuisi. – Onneksemme näin ei kuitenkaan käynyt. Niin veitsenterällä oli silloin puolustuksemme kestäminen. Vihollinen alkoi liikehtiä koko lohkolla vähän ennen puoltayötä, voimakkaammin Pyöräkankaalla, Hyrkkö kertoo. – Kyllähän me jokainen tajusimme siinä taistelujen riehuessa ympärillä käsittämättömällä voimalla, että Suomi heinäkuun alkupäivinä 1944 taisteli, ei enää vapaudestaan, vaan hengestään. Uhrien määrä oli suuri. Olimme valmiit uhraamaan henkemme, nuoren elämämme, jotta vihollisen teräsvyöry saadaan pysähtymään, Hyrkkö toteaa. Vihollinen kerää kamppeensa Suomalaisten ankara ja sitkeä puolustaminen tuotti hedelmää. Heinäkuun kymmenennen päivän paikkeilla taistelujen kiivaus alkoi laantua, ja 15. heinäkuuta Neuvostoliiton korkein johto totesi, ettei tavoitetta saavutettu, ja alkoi siirtää osan joukoistaan muille rintamille. – Torjuntavoitto oli saavutettu, ja kenraali Oeschilla olikin aihetta kiittää kaikkia Ihantalan puolustajia, Jalkaväkirykmentti 35:n mies, sotaveteraani Eeri Hyrkkö toteaa. Lue koko tarina kuinka suomalaiset Eeri Hyrkkö ja muut sotilaat taistelivat itsenäisyytemme puolesta henkensä edestä Tarja Lappalaisen kirjasta Se oli yhtä tulihelvettiä – talvija jatkosoda n kasvot. Saatavissa nyt myös pokkarina. Päivölän opisto täyttyi sähköisestä taiteesta ? Päivölän opistolla Valkeakoskella oli lauantaina 24.11 Sähköisen taiten tapahtuma, jonka opiston Kuvataidelinja oli organisoinut yhdessä FixC osuuskunnan kanssa. FixC ylläpitää sähköisen taiteen kokoelmaa nimeltä VILKE, jossa teoksia on aina vuodelta 1977 lähtien. FixC ja Päivölän opiston Kuvataidelinjan yhteistyökuviossa on sovittu, että osuuskuntalaiset tulevat vuosittain esittelemään kokoelmaa sekä omia teoksiaan opistolle. Tällä kertaa teoksista kertomassa olivat Juha van Ingen, Seppo Renvall, Jarkko Räsänen ja Kari Yli-Annala ja esittelyssä oli sekä vanhempaa tuotanto että ennennäkemättömiä teoksia. Opiston päärakennuksessa, Severissä oli installoitu kolme teosta jatkuvaan toistoon; Heidi Kilpeläisen ”Mind”, mfx:n reaaliaikaisesti prosessoituva tietokoneanimaatio ”Cannapaceus” ja Kathrin Günterin ”Lindsay Lohan’s Mugshot Cabinet” sekä Karin Ferrarin ”Darktxt”, jotka molemmat olivat alunperin teksti-tv-editorilla tehtyjä. Severin juhlasalissa FixC:n jäsenet esittelivät useampia teoksia, joiden välissä käytiin keskustelua. Teoksia salissa esitettiin mm. taiteilijoilta: Seppo Renvall, Erkka Nissinen, Kari Yli-Annala, Juha van Ingen, Jarkko Räsänen sekä Jimi Tenor. Illan päätteeksi Jarkko Räsänen esitti livenä kokeellista elektronista musiikkia. Kuvataidelinjan opiskelijat olivat valmistaneet kävijöille leivonnaisia ja tekivät pienimuotoista taidemyyntiä opiskelutöillään aulan puolella. Tapahtuma toi väriä ja valoa pimeään pakkasiltaan Päivölässä. FixC tulee seuraavan kerran ensi vuonna esittelemään teoksiaan sekä VILKE-kokoelmaa Päivölään.
15 Nro 23 • Viikko 50/2018 ? Aalto-yliopistossa rakennettu juhlavuoden satelliitti lähti avaruusmatkalleen Falcon 9 -kantoraketin kyydissä. Laukaisu tapahtui Kaliforniasta klo 20.32 Suomen aikaa. Satavuotiasta Suomea juhlistavan, yli vuoden lähtövalmiina odottaneen Suomi 100 -satelliitin odotus on viimein ohi. Avaruusyhtiö SpaceX:n kantoraketti Falcon 9 laukaistiin onnistuneesti Kaliforniasta 3. joulukuuta klo 20.32 Suomen aikaa kyydissään Suomi 100 ja 63 muuta piensatelliittia. – Olen todella iloinen, että satelliittimme on saatu viimein matkaan, toteaa hanketta Aalto-yliopistossa vetävä professori Esa Kallio. – Avaruushankkeissa viivytykset ovat tyypillisiä. Tätä hetkeä on kuitenkin kannattanut odottaa, sillä pääsemme toivottavasti pian tekemään tutkimusta satelliitilla ja myös ottamaan kuvia 101-vuotiaasta Suomesta. Suomi 100 kiertää maapalloa keskimäärin 575 kilometrin korkeudessa radalla, joka vie sen napa-alueiden päältä joka kierroksella. Siksi satelliitti tulee usein myös Suomen päälle, minkä ansiosta se voi havainnoida hyvin Suomea ja siihen voidaan myös olla suoraan yhteydessä Aalto-yliopiston Otaniemen maa-asemalta. Satelliitissa on radiotutkimuslaite, jonka avulla tutkijat saavat tietoa maapalloa ympäröivästä varattujen hiukkasten alueesta ja niin sanotusta avaruussäästä. Se vaikuttaa muun muassa geomagneettiseen aktiivisuuteen ja revontulien näkymiseen. Kameran avulla satelliitti voi ottaa kuvia revontulista Kallion kirjasto hiljentyy joulukuussa hyggeilyn hengessä Lukemista, viihtyisyyttä ja rauhaa! ? Kallion kirjastossa keskitytään kirjallisuuteen, lukemiseen ja olemiseen monin eri tavoin nyt joulukuussa. Ensimmäistä kertaa Kallion historiassa, ovet ovat avoinna myös jouluaattona. Tämä on kädenojennus yhteisöllisyyden puolesta yksinäisyyden torjuntaan! Aattona kirjastossa on tarjolla glögiä ja lukuvinkkejä. Alla koko joulukuun hyggeilyt: Lauantaina 15.12. ja sunnuntaina 16.12. kirjasto järjestää Lukuretriitin! Tämä retriitti on sinulle, jonka on vaikea löytää kiireisessä arjessa aikaa lukemiselle. Sinulle, jonka on vaikea keskittyä lukemiseen, kun elämä tuntuu olevan yhtä silppua. Sinulle, joka toivot vinkkejä kiinnostavista kirjoista. Joka kaipaat pieniä antoisia keskusteluja kirjoista ja lukemisesta. Sinullekin, joka vain haluat nauttia lukemisesta! Lue lisää: http://helmet.fi/kallionlukuretriitti Maanantaina 17.12. kirjaston toiseen kerrokseen avaamme viikon ajaksi hygge-huoneen. Hygge on tehdä asioita kiireettömästi, rennosti ja nautiskellen ja hygge-huoneessa voitkin lukea, oleskella, nauttia muiden seurasta, glögin kera. Jos takkatulen loimu innostaa sinut neulomaan villasukkia, lapasia tai pipoja, lahjoitamme ne Sininauhasäätiön joulukeräykseen. Perjantaina 21.12. klo 1821 järjestämme normaaliaukioloajan jälkeen Lukubileet! Kirjaston kerrokset muuttuvat erilaisiksi lukutiloiksi: tarjolla on niin hiljaisuutta kuin lukutilaa taustamusiikin säestyksellä. Kirjasto tarjoaa tapahtumassa teetä ja virvokkeita. Joka kerrokseen tulee lukuvinkki-pöytä, johon henkilökunta on nostanut luettavaa niille, joilta oma kirja on jäänyt kotiin. Kirjaston kokoelmat ovat tietenkin lukijoiden käytössä, kuten lainausja palautusautomaatitkin. Muut palvelut sulkeutuvat klo 18, jolloin kirjasto rauhoittuu lukemaan. Maanantaina 24.12. klo 8-15 kirjasto on auki myös aattona! Tervetuloa lainaamaan luettavaa, katsottavaa tai kuunneltavaa. Nauttimaan lasi glögiä ja muuten vaan juttelemaan henkilökunnan ja muiden kalliolaisten kanssa. 25-26.12. kirjasto on suljettu, torstaina 27.12. avaamme klo 8.00. HSL-sovellus palkittiin Slush-tapahtumassa ? HSL-Sovellus on voittanut Paras Mobiilipalvelu -kilpailun ensimmäisen palkinnon Android One -kategoriassa. Palkinto jaettiin Slush-tapahtumassa keskiviikkona 5.12. HSL-Sovellus oli Paras Mobiilipalvelu -kilpailun tuomariston mukaan hieno esimerkki palvelusta, joka olisi mahdollista laajentaa jopa maailmanlaajuiseksi, ja sellaiset tulevat olemaan jatkossa Suomen menestyksen kulmakiviä. Tuomariston mielestä oli ilahduttavaa huomata, kuinka Suomesta löytyy osaamista tällaisten palvelujen tuottamiseen. Kilpailuun osallistui kaiken kaikkiaan lähes sata palvelua kuudessa eri sarjassa. Tuomariston puheenjohtajana toimi liikenneja viestintäministeri Anne Berner. HSL-sovelluksen suosiosta kertovat myös sen käyttäjäluvut. Kesäkuussa 2018 käyttöön tullutta HSL-sovellusta on ladattu jo yli 900 000 kertaa. Sovelluksella ja sen aikaisemmalla versiolla HSL:n mobiililippusovelluksella myydään tänä vuonna lippuja yhteensä 80 miljoonan euron edestä. Kun HSL:n mobiililippusovellus tuli käyttöön vuonna 2015, myynnissä oli aluksi vain aikuisten kertalippuja. Tätä nykyä HSL-sovelluksella voi ostaa kertaja vuorokausilippuja sekä aikuisten 30 vuorokauden lippuja. Sovelluksessa on myös Reittiopas, joka parhaiden kulkuyhteyksien lisäksi kertoo matkoille tarvittavan lipun. Lisäksi sovellus poimii uutisvirtaan kullekin käyttäjälle kohdennettuja liikenneuutisia. Uusia lippuja ja ominaisuuksia ”Olemme iloisia saamastamme tunnustuksesta ja se kannustaa meitä kehittämään sovellusta eteenpäin yhdessä asiakkaidemme kanssa”, sovelluksen konseptin omistaja Niko Tynkkynen HSL:stä sanoo. ”Lähitulevaisuudessa lipun voi ostaa 30 vuorokaud e n v ä lein veloitettavana jatkuvana tilauksena, jolloin lippu on aina voimassa. Samalla opiskelijoille tulee mahdollisuus ostaa kausilippu alennushintaan. Myös Reittiopas helpottaa jatkossa entistä paremmin asiakkaidemme liikkumista.” HSL-sovelluksen voit ladata maksutta Androidja iPhone –älypuhelimiin joko App Storesta tai Google Play –sovelluskapasta. Sovellus toimii Androidja iPhone -älypuhelimissa, joiden käyttöjärjestelmä on Android 5.0 tai iOS 9.0 tai niitä uudempi. HSL on Slushin tuotantokumppani ja tukee Slushia tapahtuman ekologisten tavoitteiden saavuttamisessa liikkumisen saralla. HSL myönsi vapaan matkustusoikeuden seudulliseen joukkoliikenteeseen Slush 2018 tapahtumalle ja tarjosi yhteistyössä Slushin kanssa 10 000 tapahtumaan osallistujille ja akkreditoituneille kolmen vuorokauden seutuliput. Oulunkylän ala-asteen liikuntasalissa tarkistetaan kattorakenteita Oulunkylän ala-aste. Kuva Janne Punju ? Oulunkylän ala-asteen (Teinintie 12) koulun liikuntasali on toistaiseksi poissa käytöstä kattorakenteiden ja kattovalaisinten kiinnitysten tarkistuksen vuoksi. Keskiviikkona 28.11. havaittiin, että liikuntasalin yksi kattovalaisin roikkui hieman. Kattovalaisinten kiinnityksien ja kattorakenteiden tarkistus aloitettiin välittömästi. Työn kestosta ei ole vielä tietoa. Koulun B-osan yhdessä luokkahuoneessa romahti osa alakattoa marraskuun alussa. B-osan kaikkien luokkien kattorakenteita kunnostetaan parhaillaan. Työt etenevät aikataulussa, ja tilat valmistuvat 10.12. mennessä. Liikuntasali sijaitsee koulurakennuksen A-osassa, jossa koulutyö jatkuu normaalisti. A-osan muiden tilojen kattorakenteet ja valaisinten ripustukset tarkistetaan ja mahdolliset puutteet korjataan joululoman aikana. Havainnekuva Suomi 100 -satelliitista avaruudessa. Kuva: Aalto-yliopisto Vuoden odotus ohi – Suomi 100 -satelliitti laukaistiin avaruuteen ja kuvata Suomea. Lisäksi satelliitin avulla testataan Aalto-yliopistossa kehitettyä uudenlaista 3D-tulostettua muoviosaa, joka kestää avaruuden olosuhteita ja voi auttaa tekemään myöhemmin satelliiteista kevyempiä ja edullisempia. Rakettien ongelmat viivyttivät lähtöä Suomi 100 -satelliitti oli tarkoitus lähettää avaruuteen jo yli vuosi sitten. Itse satelliitti oli tuolloin valmis lähtöön, mutta alun perin laukaisijaksi valitulle intialaiselle PSLV-kantoraketille tapahtuneen onnettomuuden vuoksi laukaisua jouduttiin lykkäämään. Onnettomuuden jälkeen PSLV:n lennot olivat pitkään keskeytyksissä, ja sen jälkeen ne ovat olleet runsaasti myöhässä aiotusta. Siksi Suomi 100 -satelliitin laukaisu päätettiin siirtää yhdysvaltalaisen SpaceX:n Falcon 9 -kantoraketin tehtäväksi. Marraskuun puoliväliin suunniteltua laukaisua jouduttiin vielä siirtämään useita kertoja raketille tehtyjen tarkistusten ja huonon sään vuoksi. Suomi 100 -satelliitti on Aalto-yliopiston kolmas satelliitti. Aalto-yliopiston kumppani satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos, joka osallistui satelliitin tietokoneohjelmiston ja instrumenttien valmistukseen ja on myös mukana tieteellisessä tutkimusohjelmassa. Projektin rahoituksesta merkittävä osa saatiin Suomi 100 –juhlavuosihankkeelta.
16 Viikko 50/2018 • Nro 23 ? Gallerioiden vuosi huipentuu joulukuuhun, jolloin osalle tulee pyhätaukoja. Galleria Kookos joutuu lopettamaan ja Galleria Lapinlahti on uhan alla kiinteistön tulevan kohtalon takia. Uutena esitellään Luova Suvilahdessa. Monitaiteilijan juhlaperformanssi Kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom juhlii uraansa 60-vuotisjuhlanäyttelyn merkeissä. Näyttelyn yhteydessä on myös Liksomin musikaalielokuvan ”Pietari Suomen kuningatar (vitun noita)” kantaesitys. Yhteistyö Galleria Liven (aiemman Ortonin), Tenholantie 10, kanssa alkoi vuonna 2012, jolloin taiteilija järjesti galleriassa edellisen yksityisnäyttelynsä. Liksom tallentaa näyttelyn yhteydessä noin 150 teostaan Liven kokoelmiin. Teokset tulevat esille ensi vuonna valmistuvaan ammattiopisto Liven uuteen oppilaitosrakennukseen. Hän tallentaa 70 työtä Vuosaaressa sijaitsevaan Kulttuurikeskus Sofiaan ”Ekumeenisen postmodernin ikonostaasin”. – Täällä taide on esillä ihmisten arkisessa ympäristössä, eikä eristettynä johonkin erilliseen tilaan. Kahvilassa käy paljon esimerkiksi samassa rakennuksessa sijaitsevan ammattioppilaitoksen opiskelijoita ja sairaalan potilaita. Ihmiset kulkevat ohi ja altistuvat vahingossa taiteelle, kun ovat vaikkapa menossa leikkaukseen, Liksom sanoo. Valokuviin perustuva projisointi Saku Soukan näyttelyssä Valokuvagalleria Hippolyten, Yrjönkatu 8-10 sisäpiha, studiossa esitetään vuodenaikojen mukaan neljään osaan jaettu valokuviin perustuva projisointi, jossa pohditaan ihmisen suhdetta itseensä, muihin ihmisiin ja kaupunkiympäristöön. Teosten läpikäyvänä teemana on välitila, jossa korostuvat siirtymävaiheet ja hetket, jolloin jokin vanha muuttuu uudeksi, jota ei vielä tunneta. Teos kestää runsaan tunnin. Soukan ensisijainen ilmaisuvälineensä on valokuva, jota hän yhdistelee eri tavoin tekstin, äänen, videon ja installoinnin kanssa. Monien alateemojen kautta teoksien yhteiseksi pääteemaksi nousee identiteetti. Ne peilaavat itseyden ja toiseuden sekä hybridin käsitteitä. Kohtaamiset ja vuoropuhelut sisäisen ja ulkoisen, pysähtyneisyyden ja liikkeen sekä orgaanisen ja teollisen välillä ovat läsnä. Teoksissa on usein omaelämäkerrallinen tunnelma. Taide ja leikki samalla lähteellä Galleria Contempon, Lönnrothinkatu 23, syksy on ollut vahva nuoren polven taiteilijoiden näyttelyillä. ”Hide and seek”, Satu Laurelin näyttelyssä seikkaillaan mielikuvituksen viidakoissa, kesytetään perhosia ja etsitään kadotettua ideoiden maailmaa. Taide ja leikki juovat samasta lähteestä. Siitä, jonka äärellä aika katoaa ja kaikki on mahdollista. Teoksissa on leikitelty utopioilla ja unelmilla. Lapsenmielisyys, pyhä huolettomuus tuntuu usein arjessa olevan piilossa, mutta löytyy, kun sitä osaa etsiä. Maalauksen lähtökohta ovat usein värit ja esteettinen elämys. Maalaaminen on hänelle kauneuden etsimistä. Hän yhdistää ekspressiivistä ja perinteistä tekniikkaa. Mielen liikettä päättää Kookoksen näyttelyt Kuvataiteilija Mari Blomroos-Heininen elää taiteilijana omassa ajassaan ja todellisuudessaan. –Yksilöinä tuotamme oman todellisuutemme, jota voi nimittää vaikka sisäiseksi maailmaksi tai omaksi tulkinnaksi. Tämä mahdollistaa loppumattoman todellisuudentason rikastumisen jos vain olemme valmiita ottamaan sen vastaan. Hän kuvittaa tarinoita, jotka haluavat tulla kerrotuksi. Jokainen katsoja jatkaa tarinaa omin tulkinnoin. – Työskentelen eri materiaaleilla ja tekniikoilla. Maalaan pääosin akryylilla ja öljyllä aiheesta riippuen. Nyt hän on prosessoinut kierrätystekstiiliä ja peiliä. Hän on mukana molemmissa kesällä aloittaneen Galleria Kookoksen, Mariankatu 23, huoneiden näyttelyissä. Toinen on ”Mielen liikettä”, toinen ”Light in the Dark”. Omistaja irtisanoi Liisankadun ja Marinakadun kulman arvotalon vuokralaiset remontin takia. Blomroos-Heininen on myös kuraattori ja aiemman Artikan galleristi. Kauppakeskuksen liike jatkuu installaationa Valokuvataiteilija Mia Seppälä kuvasi Itäkeskuksen kauppakeskuksessa v. 2016 alusta samaa kohtaa, jossa sijaitsi Sunrise -niminen myymälä. Hän kiinnitti huomiota myymälän omistajan tapaan järjestää myyntipaikkansa esineet päivän päätteeksi. Tässä ”installoivassa” toiminnassa oli tietty systemaattinen ote, joka yllytti taiteilijan kuvitteluun taipuvaista mielenlaatua. Vuosi sitten liike yllättäen lopetti toimintansa ja sen takaa paljastui pieni vitriinimäinen tila. Seppälä sai luvan käyttää tilaa teoksensa osana ja hän versioi kesällä ”The Sunrise venue” nimeä kantavan, jatkuvan installaation samalle paikalle. Teos jatkuu nyt Galleria Lapinlahteen, Lapinlahdenpolku 8, rakennettuna performatiivisena versiona. Hän viittaa teoksessa käyttämäänsä menetelmään, jossa digitaalinen valokuva aktivoidaan tilanteessa ”pois-maalaamalla”. Näyttely on osa Kokeelliset järjestelyt kauppakeskuksessa -prosessia Itäkeskuksen Hansakujalla. Valokuvia apinan vuosien syklissä Galleria Luova, Suvilahdenkatu 10 A 5.krs, on uusi, paljon valokuviin keskittyvä näyttelytila Suvilahden laajenevan kulttuurikeskuksen alueella. Nina Korhonen on tunnettu vahvoista ja puhuttelevista kuvista. Yksi tunnetuimmista mm. Ruotsin parhaana valokuvakirjana 2004 palkittu valokuvateos on ”Anna, Amerikan mummu”. Hän kuvasi isoäitiään, joka oli muuttanut Amerikkaan vuonna 1959. Uusin kirja ilmestyi keväällä 2018. Kuvat ovat valikoituneet 12 vuoden aikana tehtyjen Kiinan matkojen kautta ja näyttely on omistettu rakkaalle isoisälle Kalle Väisäselle. ”Monkey to Monkey” on kiehtova kurkistus kameran linssin läpi kiinalaisten ihmisten hetkiin heidän jokapäiväisessä elämässään. Kuvia yhdistää kiinalaisen astrologian 12 vuoden sykli, joiden aikana Korhonen on valokuvannut suurkaupungeissa sekä maaseudulla, aikajanan alkaessa ja päättyessä apinan vuoteen. Hän antaa valokuvassaan kuvauksen kohteelle ja hetkelle arvokkuuden. Maalaus kuvana ja rakennelmana Forum Box, Ruoholahdenranta 3 A, esittelee Lotta Ingmanin näennäisen yksinkertaisia maalauksia, joissa on mielenkiintoista, että ne eivät anna periksi katsojan halulle kuvailla tai ymmärtää niitä välittömästi. – Liike, joka näin syntyy, antaa kokemukselle ylimääräisen ulottuvuuden, jota voisi kuvailla lähinnä ajalliseksi tapahtumaksi. Liikkeen ääripäät ovat: maalaus kuvana ja maalaus rakennelmana. Maalausta, jossa toisto luo eroja ja tiukka ilmaisu antaa eroille sävyjä. Katse voi vaeltaa vapaasti ja löytää uusia teitä aivojen hermosolujen ja -iitosten välille. Poliittisuus piilee maalauksen halussa näyttää meille erilainen tapa nähdä. Mediaboxissa on esillä Marja Viitahuhdan hieno videoteos, jonka aineisto on koottu netistä. Taiteilijavetoisen gallerian syntymästä tulee ensi vuonna 30 vuotta. Kain Tapperin ja muiden perustajien pyrkimyksistä ilmestyi 2014 historiateos, jota on mukava selailla galleriassa. Katkelmia keskeneräisestä novellista Galleria Huuto, Eerikinkatu 36, esittelee kolme hyvin erilaista taiteilijaa. Paula Tella leikittelee sukupuolten tunnistamisella ja eroilla. Eeva Hannulan ”Amorphous Writings” purkaa näyttelyksi saman nimistä kirjaa. Taidekoulu-Maan ja Kuvataideakatemian kasvatti Tero Kontisen ”Keskellä huonetta oli mustepullo ja pari arkkia paperia” sarjassa on esillä muutaman viime vuoden aikana cut-up tyylillä tehtyjä kollaasimaalauksia. Hän perustelee niitä katkelmilla keskeneräisestä novellista: – Pöydälläni lojuu kasapäin paperilappuja, tarinan alkuja…lauseenkatkelmia… ehdotuksia ja ideoita…jotain lainattua / jotain omaa (…) / Joskus tuntuu siltä / kuin luovaa työtä tulisi harjoittaa / vaivalloisesti. Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen: Joulukuun kuvataide Kirjailija, kuvataiteilija esitti performanssin 60-vuotisjuhlanäyttelyssään Galleria Livessä. Kuva: Ilona Ojankoski. Taiteilija Saku Soukalla on neliosainen valokuvaprojisointi Ikkuna Välissä esillä Hippolyten Studiossa. Kuvassa tekijä keskellä videotaan. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Satu Laurel ja I love -teos Galleria Contempossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Mari Blomroos-Heininen ja teoksensa Swanlake (vas.) ja You are my mind forefer Galleria Kookoksen viimeisessä näyttelyssä. Kuva: Raimo Granberg. Mia Seppälän kiinnostava Sunrise Venue -installaatio sai alkunsa Itäkeskuksen Hansakujalla sijainneesta pienestä liikkeestä. Uusia muotoja TEOS sai Lapinlahden Galleria Lapinlahdessa. Hannele Salminen. Taiteilija Nina Korhonen on vierailut eri puolilla Kiinaa 12 vuoden aikana. Tässä Monkey To Monkey -näyttelyssään taustalla New Year’s Eve -valokuva. Kuva: Hannele Salminen.
17 Nro 23 • Viikko 50/2018 Veli-Matti Hynninen Tšehovin Kolme sisarta myrskyssä ? Suurin yllätys Paavo Westerbergin Suomen Kansallisteatterille ohjaamassa Anton Tséhovin Kolmessa sisaressa oli minulle ohjaajan kyky nostaa ajatuksen olemus ihmisen olemuksen yläpuolelle. Häikäisevää metaforaa, riehuvaa maailmanpaloa, ikiaikaista taistelua kauhua ja kuolemaa vastaan. On ihan tavallista, että näytelmän jälkeen puhumme roolihenkilöistä, heidän tavastaan suoriutua, näytellä, heidän kyvystään ilmaista. Mutta minut kertakaikkiaan yllätti Paavo Westerbergin tarkkuus osua tsehovilaisen ajatuksen ytimeen, venäläisyyden ja ihmisyyden sieluun. Sisarukset Olga (Elena Leeve), Maša (Emmi Parviainen) ja Irina (Marja Salo) tulkitsevat Tséhovinsa aidosti ja mutkattomasti, katsojan päähuomio ei kiinnitykään heihin vaan heidän ajatuksiinsa. Vielä selvemmin ajatustensa taakse jäävät näytelmän miespuoliset roolihahmot patterinpäällikkö Veršinin (Jussi Vatanen) , luutnantti Tuzenbach (Olavi Uusivirta) ja esikuntakapteeni Soljonyi (Samuli Niittymäki). Ainoastaan Esko Salmisen sotilaslääkäri Tšebutykin nousee Salmisen huiman teatterikokemuksen ansiosta henkilöhahmona myös ajatusten yläpuolelle. Jäin miettimään teatteritaiteen ja koko elämän syvintä olemusta. Olemmeko vaivihkaa juuttuneet tarkastelemaan liiaksi ulkonaista: ihmisen olemusta, pukeutumista, tapaa olla olemassa, halua vaurastua, valloittaa ja näkyä? Jäävätkö syvimmät ajatuksemme, tuskamme ja tunteemme huomiotta silloin kun pitäisi kokea elämän syvin mieli, pudotuksen hurma ja löytämisen riemu. Hukkuuko elämämme kauniin mutta hyödyttömän ylellisyyden hamuamiseen? Paavo Westerberg pani minut aprikoimaan mihin suuret näytelmäkirjailijat, Dostojevskin Karamazovin veljekset tai Shakespearen Hamlet-tragedia kiinnittävät huomion? Onko Dostojevskin ”jumalan etsintä” tai Shakespearen ”olemassalon salaisuuksien oivaltaminen” sukua Tséhovin kolmen sisaren ”Moskovaan, Moskovaan, parempaan elämään”pyrkimykselle? Taiteen ydin ja luovuuden syvin lähde ei löydy ihmisen suorituksesta, muodollisuudesta vaan syvemmältä ihmisen sielusta. Paavo Westerbergin työtapa panee ainakin minut miettimään lankeavatko meidän pappien saarnatkin vallalla olevaan yleiseen, tyynnyttelevään puhetapaan? Elämän syvin mieli ja tärkein keskus on se ”salainen minämme”, se osa ihmisyyttä mitä on vaikea pukea sanoiksi, mutta joka elää jokaisen ihmisen sielussa, syvimmässä sisimmässä. Riittääkö, että haluaa olla aito, oma itsensä? Vai pitäisikö löytää vastaus vielä vaikeampaan kysymykseen; kuka minä pohjimmiltani olen? Kolmen sisaren ensi-illassa minussa heräsi vahvana epäilys, että osuuko teatteri meidän saarnojamme tarkemmin oikeaan maaliin? Saarnaajana, ja tässä nyt, teatterin katsojana ja kokijana, minussa jälleen kerran heräsi vahvan itsekritiikin väistämätön vaatimus. Kolme sisarta eivät ole vain oman aikansa tulkkeja vaan elämän eri vaiheiden, pettymysten ja täyttymysten kuvaajia. Muuttumalla toisikseen he kuvaavat yhden naisen elämää kolmessa eri vaiheessaan. Ulkopuolisuus, vieraus, syyllisyys, pelko, yksinäisyys ja riittämättömyys on tuttu tunne jokaisessa. Vasta kun saa tehdä työtä ja rakastaa, elämä sujuu ja matka taittuu. Sisarusten elämä paljastaa, että kaikkein tärkeintä on saada tunnustusta ja hyväksyntää lähipiirissään. Rakkaus on avain, mutta aina kun on kyse rakkaudesta, ei kukaan osaa neuvoa. Rakkauden salaisuuteen tarvitaan draamallinen avain. Ilman rakkautta ihminen kuivuu ja kuihtuu. Rakastaa ja tulla rakastetuksi on ihmisyyden perusoikeus. Myös Markus Tsokkisen katedraalimainen lavastus, live-teatterin ja videon samanaikainen yhdistely tulvauttaa katsojalle uteliaisuuden omaksua enemmän kuin ehtiikään. Kekseliäs ja taitava nykytekniikka auttaa palvelijan roolissa katsojaa pysymään näytelmän ytimessä, jos se ei lankea tavoittelemaan itselleen pääroolia. Lopussa huipentuu kahdenlainen toivo. Sisaret löytävät läheisyyden toisiinsa ja uuden tien. Mutta ”puhdistava myrsky ” paljastaa tässä ja nyt-hetken merkityksen. Mása sanoo sen Samuel Beckettiin viitaten näin: ”Elämä on ku masikka. Yks purasu ja se on ohi.” Veli-Matti Hynninen Kaupunki myi kaupunkiympäristön toimitalon kansainväliselle kiinteistösijoittajalle Havainnekuva Kaupunkiympäristötalosta. ? Helsingin kaupunki on allekirjoittanut 165 miljoonan euron arvoisen kaupan kaupunkiympäristön toimialan tontista ja talosta. Kaupunki rakennuttaa taloa parhaillaan lähelle Kalasataman metroasemaa osoitteeseen Työpajankatu 8. Kiinteistön ostaja on saksalainen Union Investment -sijoitusyhtiö. Helsingin kaupunki ja Union Investment allekirjoittivat kauppakirjat 4.12.2018. Rakennus valmistuu kesällä 2020 ja kaupunki asettuu taloon vuokralaiseksi pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. – Merkittäväksi kaupan tekee paitsi sen suuri kauppahinta, myös siitä heijastuva uusi ajatteluja toimintamalli kiinteistöjen omistamisen suhteen, kertoo Helsingin kaupungin rakennetusta omaisuudesta vastaava tekninen johtaja Jaakko Stauffer. Markkinoille on tullut paljon tarjontaa erilaisista toimitilavaihtoehdoista, ja vuokranantajat kilpailevat hyvistä vuokralaisista, joista kunnat ovat hyvä esimerkki. – Kuntien on mietittävä jatkossa tarkasti pääomiensa sitomista kiinteistöihin, joihin markkinoilla on jo valmiiksi olemassa kova sijoittajakysyntä. Helsingin kaupunki päätti jo muutama vuosi sitten tutkia vuokrausvaihtoehtoa kaupunkiympäristön toimialan talohankkeessa, Stauffer kertoo. Hankepäätöksen jälkeen aloitettiin kiinteistösijoittajan kartoitus. Tehtävää suorittamaan valittiin Newsec. Näin kaupunki halusi omalta osaltaan varmistaa, että se sai parhaan kauppahinnan ja edullisimman vuokratason läpinäkyvällä myyntiprosessilla. – Tämän tyyppisillä järjestelyillä kaupunki hallitsee jatkossa paremmin kiinteistöriskiä ja siihen merkittävänä osana kuuluvaa jäännösarvoriskiä. Mikäli emme enää vuokra-ajan jälkeen tarvitse taloa tai tarvitsemme vain osan siitä, meille ei jää tyhjää tilaa, eikä mahdollisesti mittaviakin korjauksia tai muutoksia vaativaa kiinteistöä, toteaa Stauffer. Myyty rakennus valmistuu kesällä 2020 ja tarjoaa valmistuttuaan tilat noin 1 500 kaupungin työntekijälle. Käyttäjänä on kaupunkiympäristön toimiala, joka huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista. Toimialan muodostivat kesäkuussa 2017 seitsemän entistä teknisen alan virastoa. – Aikaisemmasta virastorakenteesta johtuen palvelumme ovat sijoittuneet eri puolille Helsinkiä. Muuttamalla saman katon alle haluamme tiivistää toimialan sisäistä yhteistyötä ja parantaa asiakaspalvelua, Stauffer kertoo. Rakennuksen pääsuunnittelija on Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki ja rakentamisesta vastaa Skanska Talonrakennus Oy. Original Sokos Hotel Tripla Original Sokos Hotel Tripla avautuu uuteen Pasilan Triplaan tut Palat, Suomen Luotetuin Merkki -tutkimus 2018). Kaikki Sokos Hotellit ovat Green Key -sertifioituja. – Helsingissä sijaitsevat Sokos Hotellit ovat suosittuja sekä kotiettä ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa. Ne ovat tunnettuja maamerkkejä, joilla kullakin on mielenkiintoinen historia ja tarina. Loistavan sijaintinsa ansiosta uusi Original Sokos Hotel Tripla tulee olemaan linkki matkailijoille uudenlaisiin elämyksiin. Sinne on helppo tulla, eikä sieltä tarvitse lähteä kauas kokeakseen jotain uutta. Helsingin suosituimmat elämykset ovat kivenheiton päässä, mikä tekee Triplasta houkuttelevan kokousja tapahtumahotellin. Matkailija pääsee nauttimaan levosta sekä aistimaan uuden urbaanin kaupungin sykkeen, kehuu Härmälä. Tripla edustaa Sokos Hotels -ketjun Original-hotellityyppiä, jonka asiakaslupaus on olla ”Sydämellisesti suomalainen”. Original Sokos Hotel Triplasta tehdään malliesimerkki siitä, mitä lupaus käytännössä tarkoittaa. – Hotellissamme yhdistyy aito suomalaisuus, rento mutkattomuus sekä pelkistetty tyylikkyys. Uusi teknologia helpottaa matkailijaa ja vapauttaa työntekijöidemme aikaa keskittyä olennaiseen: asiakkaiden henkilökohtaiseen ja lämpimään kohtaamiseen. Triplassa kaikki tulevat viihtymään kuin kylässä hyvän ystävän luona, sanoo Härmälä. Original Sokos Hotel Triplaan tulee kaikkiaan 430 huonetta ja 13 eri tavoilla jaettavaa ja yhdisteltävää kokousja juhlatilaa. Aulassa sijaitseva bar&cafe on kohtaamispaikka niin paikallisille kuin matkailijoillekin. Hotelli kohoaa 90 metriä meren pinnan yläpuolelle, joten se tarjoaa ainutlaatuiset näkymät yli Helsingin. Hotelli avautuu vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. ? Sokos Hotels -ketjun uusin hotelli avautuu Pasilan Triplaan, uuden urbaanin kaupunkikeskuksen sydämeen. Hotellin missiona on yhdistää kaupunkilaiset ja matkailijat sekä toimia lähialueen yri-tysten ja asukkaiden keskuksena ja kohtaamispaikkana. Triplaan avautuva ostoskeskus on Poh-joismaiden suurin, ja yhdessä lähiympäristön palveluiden kanssa se tarjoaa poikkeuksellisen elä-myskeskuksen sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille. – Matkailuala kasvaa Suomessa voimakkaasti, ja haluamme osaltamme olla luomassa palveluita, joiden avulla Suomea nostetaan matkailuelämysten kärkeen. Sokotel on johtavia hotelliyhtiöitä Suomessa ja kehittänyt hotelliliiketoimintaansa mittavasti viime vuosien aikana. Original Sokos Hotel Presidentti Helsingin keskustassa avautui tänä syksynä täysin uudistuneena, Break Sokos Hotel Flamingo kasvaa ensi vuoden alussa ja yhdistetään hotellikuljetuksin Helsingin lentokentän matkustajavirtaan. Sokos Hotels ja Radisson Blu Hotellien uudistusten tavoitteena on aina tuottaa elämyksiä asiakkaillemme, sanoo Sokotel Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Härmälä. Sokos Hotels on valittu Suomen vastuullisimmaksi hotelliketjuksi vuosina 2013–2018 (Sustainable Brand Index), minkä lisäksi ketju on saanut myös Suomen luotetuimman hotelliketjun tittelin jo seitsemän vuotta peräkkäin (Vali
18 Viikko 50/2018 • Nro 23 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us JOULUMYYJÄISET 20. 21.12. glögi& piparitarjoilu kello 9-17 AVAJAISET 2.1.2019 kahvitarjoilu kello 9-17 OSTAMME JA MYYMME LASTEN VAATTEITA JA LELUJA KAHVILAN RUOKALISTALTA LÖYDÄT MAUKKAAT SÄMPYLÄT, KAHVILEIVÄT SEKÄ LOUNAAT Hämeentie 85-89 Helsinki | puh. 0505748256 info@tenavadivari.fi | www.tenavadivari.fi Avoinna 2.1.2019 alkaen Ma-pe 8-18, La 10-16 TERVETULOA!! Ravintola Musta Härkä AVOINNA MA-SU 09-04.30. Mäkelänkatu 52 Puh. 0451770950 info@mustaharka.fi @ravintolamustaharka VAIHTELUA JOULURUOKAAN RASOISTA? OLE YHTEYDESSÄ: RASOI.FI / @ravintolarasoi / Puh. 0405324049 HÄRKÄ COMEDY CLUB PALAA TAMMIKUUSSA! TULE JA VIIHDY SUOMEN ETURIVIN KOOMIKOIDEN SEURASSA. NÄISTÄ ILLOISTA EI ILOA JA INTOA PUUTU! MUISTA SEURATA HÄRKÄ COMEDY CLUBIA JA MUSTAA HÄRKÄÄ!
19 Nro 23 • Viikko 50/2018 Zeeprasta uudet& vintagevaatteet/asusteet (kokoja: XS-XXL), kasvo/käsi/jalkahoidot, ripsipidennykset, geelilakkaukset, kulmien ja Lahjakortti Zeepraan Joulun tuo... Piia Varismäki SKY-cidescodipl.kosmetologi p. 0400-947645 Kolmas Linja 1 Ma-pe 9-18, la sop. mukaan zeepra.fi AMMATTITAIDOLLA YLI 20 VUOTTA! ripsien kestot, meikkaus, kestopigmentoinnit, mikroblading, mesoterapia, karvanpoistot, kuumakivihieronta, Medex-ihonhoitotuotteet, meikkituotteita, reikihoito. JOULUKUUN TARJOUS: Täydellisen pitkän kasvohoidon yhteydessä ripsien & kulmien kestovärjäys ilmaiseksi! 95€ (norm.115€) Ajanvaraus: timma.fi/zeepra tai soita! Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 PALVELEVAT LÄHIJA ERIKOISLIIKKEET Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Leonkatu 2 .....................Kalasataman Alepa Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Siltasaarenkatu ...............Hakaniemen Lasihalli Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viides linja 4 ...................Ravintola Femma IV Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Työsuorituksia Leipomot Terveys MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Sisustusmaalaukset, lattiat ja kylpyhuoneet KT-vähennys. Lohjan Värisuora p. 046-5638233 Huom! Jouluextra ilmestyy viikolla 51 ja aineistopäivä torstaina 13.12. klo 8.00 mennessä Soita ja varaa paikkasi! Kristiina Estama-Saarinen 09-413 97 332 kristiina@karprint.fi Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Tilavat aamutossut lahjaksi alk. 59€ Arjen apuvälineet Hakaniemen Kauppahalli Ma -Pe 10.30-18.00 La 10.30-16.00
20 Viikko 50/2018 • Nro 23 Kahdeksas päivä Oy Hitsaajankatu 24 00810 Helsinki www.kahdeksas.fi Mietitkö asuntosi myyntiä? Palvelemme kaikissa kodinvaihtoon liittyvissä asioissasi. Aina on hyvä aika ottaa yhteyttä. Odotamme soittoasi. JANNE PAASIMIES Asiakkuusjohtaja, LKV, YKV 040 685 6100 KIIA-MARIA MIELITYINEN Asuntomyyjä 045 631 0482 ANNE URAMO Asuntomyyjä 050 321 7029 KALLE JOKINEN Asuntomyyjä 050 540 2011 JANINA LEHTONEN Asuntomyyjä 040 680 7784 LEA VIRTANEN Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 040 680 7713 VENLA ANTTILA Asuntomyyjä 050 567 6638 JOANNA AUTTI Asuntomyyjä 040 680 7702 PEKKA HALONEN Asuntomyyjä 040 680 7783 JIMI PUKKILA Asuntomyyjä 040 680 7709 MITJA HÄNNINEN Asuntomyyjä 040 680 7770