• jari.nieminen@isannointiverkko. Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous. HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! JARI AHTIAINEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 060 6025 SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 12 Viikko 24 2017 RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Hki Asunto & Rakennus Gaala Kodit Oy LKV MERILÄINEN TUOMAS t e l . 4 9 8 8 7 t u o m a s . m e r i l a i n e n @ k i i n t e i s t o m a a i l m a . ? www.facebook.com/gaalakodit Yli 15 vuoden ja 500 asuntokaupan kokemuksella on ilo palvella. Pyydä minulta veloitukseton arvio kodistasi. HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Anneli Lehto, iensairaudet • Annina Niklander, suuhygienisti • Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi ä ! ! PARTURI-KAMPAAMO Kallion Klipoteekki Kaarlenkatu 13, 00530 Hki • Puh. 753 7171 NETTIAJANVARAUS 24h/vrk www.klipoteekki.com alk. 78 € Aurinkoraidat Joka maanantai hiustenleikkuu ilman ajanvarausta 1€/min , väh. 15 min
• 2 Viikko 24 K ALLIO L EHTI tehtaanmyymälä Avoinna: ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 10-14 Viipurin Kukka Upeat valikoimat kesäkukkia torihinnoin! MÄKELÄNKATU 2 PUH. 755 4229 WWW.STADINTAHTI.FI Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 20€ 6 eri vaihtoehto a! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! KARAOKE PE & LA HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! PIENI MUTTA PIPPURINEN TIETOKONEPAKETTI GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Keskusyksikön tekniset tiedot: prosessorit: useita vaihtoehtoja muistit: 4-8 GB DVD: Read and Write kovalevyt: useita eri kokoja näytöt: display / via Windows 7 tai Windows 10 system Yksiköitten hinnat alkaen 150€ monitorivaihtoehdot 20-70€ Keskusyksikön tärkeimmät mitat: leveys: 235 mm syvyys: 235 mm korkeus: 65 mm TULE AJOISSA VALITSEMAAN OMASI SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) HAMMASPROTEESIT ”HYMYSSÄ SUIN” JO 40-VUOTTA Ossi Vallemaa 10v. Oletko harkinnut nepparikiinnitystä alaleuan proteesiin? Implanttikiinnitys helpottaa huomattavasti syömistä sekä antaa varmuutta proteesin käyttöön. Varaamalla meiltä ajan, pääset suuja leukakirurgín maksuttomaan implanttisoveltuvuustarkastukseen. Tarjous on voimassa huhtikuun 2017 loppuun. Tervetuloa vanhat ja uudet asiakkaat! Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 RIPEÄÄ ISÄNNÖINTIÄ – VASTEAIKA 2 VRK TULE ASIAKKAAKSI! matti.raty@iskurit.fi • 0400 408 850 SISUMETSÄN SEIKKAILUPUISTO HUGO PARK AULANKO HIIDENLINNA KAHVI JA PULLA ILMAISEKSI KAHDELLE! Tällä lipukkeella Sisumetsän pääsylipun tai aluelipun ostaneille kahvi ja pulla kahdelle veloituksetta. Voimassa 22.6.2017 asti. www.hiidenlinna.com | www.hugopark. www.zippy. ZIPPY HELSINKI Tällä lipukkeella pääse kaksi henkilöä yhden hinnalla Hugo Park Aulankoon. Voimassa 22.6.2017 asti. ETUSETELI 2 YHDEN HINNALLA ETUSETELI SEIKKAILUHANSKAT VELOITUKSETTA Tällä lipukkeella ZIPPYN pääsylipun ostaneille seikkailuhanskat veloituksetta. (Edun arvo 4 €) Voimassa 22.6.2017 asti. Asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Saatko aidosti teistä ja talostanne välittävää ammattimaista palvelua? Me tarjoamme palvelua. Me pidämme huolen talostanne, sen asukkaista ja sinusta. Hieman erilaista isännöintiä Liisankatu 25, 00170 Helsinki www.kruununisannointi.fi
• Sompasaaren Gustaf Wilhelm -kortteliin 189 asuntoa Skanska toteuttaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:lle mittavan kohtuuhintaisen asumisen korttelikokonaisuuden Kalasataman Sompasaareen Helsinkiin. ? Kortteliin tulee yhteensä 189 asuntoa, ja hankkeen urakkasopimusten arvo on yhteensä noin 38 miljoonaa euroa. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n suunnittelemaan Gustaf Wilhelm -korttelikokonaisuuteen tulee asumisoikeusasuntoja, korkotuettuja vuokra-asuntoja ja hitas-asuntoja. Ne jakaantuvat kolmeen yhtiöön: Helsingin Asumisoikeus Oy Fortunaan, Helsingin Kaupungin Asunnot Oy Kapteeni Sundmanin katu 1–3:een ja As. Oy Helsingin Sompasaarenlaituriin. Fortunassa on 52 asumisoikeusasuntoa, Kapteeni Sundmanin katu 1–3:ssa 87 vuokraasuntoa ja Sompasaarenlaiturissa 50 hitas-asuntoa. – Kortteli tarjoaa helsinkiläisille asuntoja ainutlaatuiselta paikalta, uuden ja kehittyvän Kalasataman palvelujen läheisyydestä. Sijainnissa on pystytty toisaalta hyödyntämään veden läheisyyttä ja toisaalta tarjoamaan asukkaille korttelin sisään jäävä alue, joka on suojassa merenrannan tuulelta, kuvailee ATT:n projektipäällikkö Riitta Eloranta. Sivu 7 Jan Vapaavuori Helsingin uudeksi pormestariksi Helsingin uusi kaupunginvaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan kaupungin pormestariksi Jan Vapaavuoren Pormestaristo: Jan Vapaavuori, Anni Sinnemäki, Sanna Vesikansa, Pia Pakarinen ja Nasima Razmyar. Kuva Pertti Nisonen Mirja Perälä Partner, Kiinteistönväli?äjä LKV mirja@himajahuvila.? Puh. 0400154378 himajahuvila.? VÄLITYSPALKKIOT KESÄHINTAAN! Yksiöt 2600 € Kaksiot 3200 € Kolmiot 3600 € Hinnat sis. alv 24% Ajankohtaista 48. vuosikerta – nro 12 Viikko 24 ? Valtuusto valitsi myös neljä apulaispormestaria, kaupunkiympäristön toimialalle Anni Sinnemäen (vihr), kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle Pia Pakarisen (kok), kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle Nasima Razmyarin (sdp) ja sosiaalija terveystoimen toimialalle Sanna Vesikansan (vihr). Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. Pormestari on kaupungin ykkösjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Apulaispormestarit ovat kaupunginhallituksen jäseniä ja toimivat kukin oman toimialalautakuntansa puheenjohtajana. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valtuusto valitsi Tuuli Kousan (vihr). Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Harry Bogomoloff (kok) ja toisena Pentti Arajärvi (sdp). Kaupunginvaltuuston kokous jatkuu ja listalla on kaupunginhallituksen ja sen jaostojen sekä lautakuntien ja niiden jaostojen sekä muiden keskeisten toimielinten valintoja. Jan Vapaavuori (kok), pormestari Jan Vapaavuori (s. 1965) on työskennellyt syyskuusta 2015 alkaen Euroopan investointipankin varapääjohtajana Luxemburgissa. Hän toimi elinkeinoministerinä vuosina 2012–2015 ja asuntoministerinä 2007?2011. Kansanedustajaksi hänet valittiin vuonna 2003. Vapaavuori on toiminut useissa Helsingin kaupungin luottamustehtävissä vuodesta 1996, jolloin hänet valittiin kaupunginvaltuustoon. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana hän toimi vuosina 2005–2007 ja sitä ennen kaupunginhallituksen jäsenenä ja liikuntalautakunnan puheenjohtajana. Vapaavuori on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1989. Hän on opiskellut myös kansantaloutta ja laskentatointa Svenska handelshögskolanissa ja suorittanut oikeustieteen jatko-opintoja Helsingissä, Uppsalassa ja Haagissa. Anni Sinnemäki (vihr), apulaispormestari Anni Sinnemäki, (1973) on työskennellyt tammikuusta 2015 alkaen Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana. Sinnemäki toimi vihreiden kansanedustajana vuosina 1999–2015 ja puolueen puheenjohtajana sekä työministerinä 2009–2011. Sinnemäki toimi Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005 siihen saakka, kun hänet valittiin apulaiskaupunginjohtajaksi vuonna 2015. Sinnemäki on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Hän opiskeli Venäjän kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Pia Pakarinen (kok), apulaispormestari Pia Pakarinen (s. 1960) on työskennellyt Helsingin seudun kauppakamarin johtajana vuodesta 2014 alkaen ja sitä ennen Helsingin Yrittäjät ry:n ja HyPoint Oy:n toimitusjohtajana. Sivu 8 Lapsille vesirokkorokotukset maksutta ? Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tarjotaan 1. syyskuuta alkaen maksutonta vesirokkorokotetta osana kansallista rokotusohjelmaa. Rokote voidaan antaa 1,5–11-vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet kahta vesirokkorokoteannosta aikaisemmin. Vesirokkorokotuksen saa ainoastaan ajanvarauksella määräaikaistarkastuksen yhteydessä neuvolassa (1,5-, 2-, 3-, 4-, 5ja 6-vuotistarkastuksessa) ja koulussa. Rokotteiden riittävyys kaikille turvataan sillä, että rokotetta ei anneta avoimissa neuvoloissa eikä joukkorokotuksina. Jos ei ole tietoa, onko lapsi sairastanut vesirokkoa, vesirokkovasta-aineita ei rokottamiseen liittyen tutkita. Vanhemmilta saadaan yleensä hyvin luotettavasti tietoon se, onko lapsi sairastanut vesirokon. Kurviin hotelli? ? Kurvissa sijatsevaan niin sanottuun kansan taloon on suunniteilla hotellin rakentaminen. Kiinteistön omistaja on käynyt jo asiasta neuvotteluja kaupungin kanssa. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Hämeentiellä metroaseman kupeessa. Koko rakennukseen kuuluu 12-kerroksinen toimistotorni ja sen lisäksi matalampi, tornin ympärille levittäytyvä rakennus. Rakennukseen tulisi tehdä laajoja muutoksia, jotta se voidaan ottaa hotellikäyttöön. Rakennusta kutsuttiin 1980 -luvulla kansan taloksi koska rakennuksen omisti aikoinaan vakuutusyhtiö Kansa. Tornirakennuksen rakennutti Kansa-yhtiöt vuonna 1962, ja lisäsiipi rakennettiin vuonna 1981. Kela palkkaa yli 200 kesätyöntekijää ? Kesällä 2017 Kelassa työskentelee eri tehtävissä yli 200 kesätyöntekijää. Viime vuonna kesätyöntekijöitä oli noin 100. Osa kesätyöntekijöistä on jo aloittanut työt. Suurin osa kesätyöntekijöistä työskentelee asiakaspalvelutehtävissä toimistoissa tai puhelinpalveluissa ympäri Suomen. Kesätyöntekijöitä on myös palkattu hallintoon ja tietopalveluihin. Tänä vuonna osallistumme viidettä kertaa Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan.
• 4 Viikko 24 K ALLIO L EHTI P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 24 Mustat perhoset tulivat hetken olivat ja viestin toivat. Sitten ne menivät kohti tunnelitietä tuli rauha ja hiljaisuus. Hän ei ollut sukua suurta pikkukylästä vain Larssonin juurta. Henrit heidän poika poljettu ja kadehdittu piikkinä suvun lihassa. Yksi on oka toinenkin kaiketi rakkauden hedelmä ja miten ylväänä hedelmä ja miten ylväänä käy. Tummat säröiset soinnut olikin surusta tehty tulivat mustat perhoset. Toivo Levanko lyyrikko Mustat perhoset Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Olli Sarpo Runopalsta Yleisönosasto Suuret kaupungit alensivat terveydenhuollon menojaan S uurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset laskivat viime vuonna enemmän kuin koskaan 2000-luvulla. Tänä käy ilmi Kuntaliiton julkaisemasta vuosittaisesta kustannusvertailusta. Suurten kaupunkien terveydenja vanhustenhuollon kustannukset alenivat vuonna 2016 keskimäärin 1,5 prosenttia. Edellisenä vuonna kustannukset nousivat kaksi prosenttia. Helsingin terveydenhuollon kustannukset olivat 2 325 euroa asukasta kohden. Ne olivat vertailukuntien kuudenneksi pienimmät. Helsingin kustannukset ovat vakiintuneet lähelle suurten kaupunkien vastaavia kustannuksia. Helsinki on pystynyt uudistamaan ja tehostamaan palvelujaan, keventämään asteittain palvelurakennetta sekä lisäämään strategiamme mukaisesti kevyempiä palveluja. Tämä selittää myönteistä kustannuskehitystä. Kuntien välisten erojen kaventaminen on tärkeää maakuntaja sote -uudistusta ennakoiden, koska maakunnassa palvelujen myöntämisen periaatteet tullaan yhtenäistämään. Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä noin 5,28 miljardia euroa. Joka ilta kun lamppu sammuu ? Asiassa kuin asiassa, kaikissa ilmansuunnissa, väliilmansuunnat mukaan lukien, on katsottu tarpeelliseksi toistella kulunutta hokemaa ”muutos on uusi pysyvä”. Niin kuin siinä olisi jotakin uutta. Niin kuin olisi keksitty jotakin mullistavaa. Olisi löytynyt se viisastenkivi. Ei ole. Iankaikkisesti maailma on muuttunut, ilmastoa myöten. Alituiseen kaikki uudistuu ja kehittyy. Hyvään tai huonoon suuntaan. Eikä tule ikinä valmiiksi. Hokemalla muodikkaita totuuksia vain hengästyttää itsensä. Ja ympäristönsä. Joskus kannattaisi hiljentää vauhtia tai kokonaan pysähtyä ja fundeerata vähän. Onko syytä niin kovasti hosua? Jos se toimii, älä koske siihen. Omia kädenjälkiään maailman menoon hinkuvat eivät malta pitää näppejään erossa mistään. Pahimmassa tapauksessa päätettyyn uuteen suuntaan jatketaan, vaikka oltaisiin miten eksyksissä ja hakoteillä tahansa. Muutama toimeton hetki silloin tällöin tekisi ihmeitä, paitsi näille alati uudistajille, myös maailmalle. Saisivat rakenteet ja järjestelmät kehittyä omaakin tahtiaan. Ei siitä mitään haittaa kenellekään koidu, jos joku asia rullaa entiseen malliin itsekseen. Tai, jos ei ihan joka päivä itseään tietoisesti kehitä. Laiskuus on lahja, josta on hyötyä ihmiskunnalle. Jos välillä heittäytyy laiskanpuoleiseksi tyhjäntoimittajaksi, voi oivaltaa ihmeellisiä asioita. Ympäristökin tarvitsee omaa aikaansa. Aikaa luontaiseen muutokseensa ilman ihmiskättä. Pöhköjä pohtiva ei luontoa pilaa. Jos vaikka koettaa käsittää pilkkopimeän olemusta. Sen hetken, kun sammuttaa yöpöydän lampun. Silloin oleva katoaa lyhyeksi hetkeksi ja palaa pian hämärinä ääriviivoina, kalpeina varjoina. Niin käy. Hetki on lyhyt, ajaton ja pysähtynyt. Hieno elämys, jos sille antaa tilaa. Suosittelen kokeilemaan. Pilkkopimeän ohikiitävän hetken aikana saattaa ymmärtää, että maailmankaikkeus on suurempi kuin ihminen voi käsittää. Että asiat menevät niin kuin niiden pitääkin. Että muutos muutoksen vuoksi ei olekaan niin tärkeää. Ei ole väärin ymmärtää niinkään, että pilkkopimeä on pelkkä pilkkopimeä. Joka ilta kun lamppu sammuu. Alppilan ja Kallion slummittaminen On minun ansiotani että aurinkolaseja sanotaan ”arskoiksi” ? Helsingin kaupunginsuunnittelu on paljastanut ideansa Alppilan ja Kallion täydennysrakentamisesta. Ajatuksena on rakennuttaa kymmenittäin uudistaloja, kenties tornejakin Ensi linjalle, Castreninkadulle, Hakaniemenrantaan, jopa hotelli aivan meren äärelle. uhattuna ovat myös Josafatin alueet ja Alppipuisto. Kartat ovat julkaistu kaiken kansan ihmeteltäväksi. Onko tarkoitus slummittaa niin Kallio kuin Alppilakin? Halutaanko alueista yhtä tympäisevän tuntuisia kuin Kalasatama ja Jätkäsaari, jotka ovat ahtaita ja ahdistavan oloisia? Tuleva pormestari Vapaavuori, joka tunnetaan ekstroverttinä toimijana, on halukas nostamaan kaupungin väkiluvun nykyisestä yli kuudestasadastatuhannesta lähes 900000:en asukkaaseen ja tehdä Helsingistä metropoli. Pormestari voisi keskittyä alueliitoksiin: kaikki alueet 50 kilometrin säteellä tulee liittää Helsinkiin ja metropoli on valmis. Samalla saadaan kaavoitettavaa maata runsaasti, ei tarvitsisi pilata jo olemassa olevia asuinalueita. Leif Söderlund Siltasaari ? Nyt kesän kynnyksellä kuulee taas monen ihmisen puhuvan ”arskoista” kun tarkoittavat aurinkolaseja. Se on oikein hauska lempinimi, mutta harva tietää että minä olen aikoinaan keksinyt sen! Voinkin kertoa että käsite syntyi alunperin siitä että naapurini Arto Salonen piti jatkuvasti aurinkolaseja päässä, myös sisätiloissa ja illalla. Siitä tulikin sitten tavaksi kutsua kaikkia aurinkolaseja Arton mukaan ”arskoiksi”, ja nythän niin sanovat jo kaikki vauvasta vaariin. Sen lisäksi olen myös keksinyt ilmaisun ”arska möllöttää”, joka taas syntyi siitä kun Saaresmaan Arskalla oli aina tapana tuijottaa suu auki ilmeettömänä eteensä. Mutta se onkin sitten ihan toinen tarina. Bo Hager Silvia Modig kirjastoseuran johtoon ? Helsingin kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja Silvia Modig (vas) valittiin tänään Suomen kirjastoseuran puheenjohtajaksi Kirjastopäivillä Jyväskylässä. Modigin puheenjohtajuuskausi alkaa vuoden 2018 alussa. Toimittajana ja eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenenä toiminut Modig näkee tehtävän tärkeänä, sillä hän uskoo kirjaston merkityksen kasvavan koko ajan. – Kirjastoilla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Puheenjohtajana haluan olla mukana edistämässä yhteiskunnan demokraattista kehitystä ja kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia. Modig näkee kirjastot tasa-arvon tyyssijoina, joissa raha ei ratkaise eikä ketään asiakasta vieroksuta. – Kuka tahansa voi viettää kirjastossa koko päivän sivistyksen ja virkistyksen parissa aivan ilmaiseksi, se on arvokasta, Modig sanoo. Kirjastot opettavat digitaitoja, ja tarjoavat tilat töiden hakemiseen ja tekemiseen. Tuoreen selvityksen mukaan kirjastot myös ehkäisevät syrjäytymistä edistämällä lukutaitoa. – Suomen kirjastoseura tekee erittäin tärkeää työtä Suomen yleisten kirjastojen toimintaedellytysten parantamiseksi. Koen, että näistä toimintaedellytyksistä on tärkeää pitää kiinni tällaisena klikkausmedian aikana, jolloin medialukutaitoa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Modig näkee, että mediakentän laajentuessa sosiaalisen median puolella meidän roolimme kirjaston käyttäjinä on muuttumassa. – Olemme siirtymässä passiivisista kuluttajista aktiivisiksi tuottajiksi, Modig sanoo. – Kirjaston kasvavasta merkityksestä kertoo myös se, että Helsinkiin valmistuu uusi keskustakirjasto, joka on merkittävä hanke ja vie kirjaston uuteen aikakauteen. Karhupuisto sai kesäkukat – kahvit joka toinen sunnuntai ? Helsingin kaupunki järjesti Karhupuiston kukkien istutustapahtuman. Kesäkukat istutettiin tänäkin vuonna talkoovoimin kuten viimeisten 20 vuoden aikana on tehty, tänä vuonna tiistaina 6.6. Ohjelmassa oli juhlapuheita, poliisisoittokunnan musisointia sekä tietenkin kesäkukkien istutusta. Istuttajille oli tarjolla talkookahvit. Paikan päällä oli mahdollisuus myös ilmoittautua Karhupuiston kummiksi. Helsingin kaupunki haluaa viime syksynä menehtyneen Saara Tolosen, Karhupuiston pitkäaikaisen aktiivin, tekemän ansiokkaan työn jatkuvan ja Karhupuiston säilyvän asukasaktiivisuuden ja osallisuuden puistona. Karhupuiston kesäkukat istutettiin ensimmäisen kerran 1997, ja se oli osa Terve ja turvallinen kaupunki-projektia, joka puolestaan alkoi vuonna 1996. Ajatuksena oli tehdä epäsosiaalisen käyttäjäkunnan kokoontumispaikkana tunnetusta ja monien paikallisten asukkaiden karttamasta puistoista kaupunkilaisten olohuone. Tavoitteessa onnistuttiin seurakuntayhtymän, poliisin, kaupungin virkamiesten sekä Kallio-seuran yhteistyönä. Vetovastuun hankkeesta otti lopulta Kallion asukasaktiivi Saara Tolonen sekä poliisin edustaja Reijo Muuri, joka oli idean isä. Tulevana kesänä Kallion seurakunta tulee järjestämään Karhupuistossa puistokahvit joka toinen sunnuntai klo 14–15 alkaen 18. kesäkuuta. Tarkoitus on kokoontua vapaamuotoisesti kesäkukkien hoidon ja yhdessäolon merkeissä.
• 5 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Kolumni Yksi on oka toinenkin kaiketi rakkauden hedelmä ja miten ylväänä hedelmä ja miten ylväänä käy. Tummat säröiset soinnut olikin surusta tehty tulivat mustat perhoset. Toivo Levanko lyyrikko Puheenvuoro Veli-Matti Hynninen Arabian tehtaan kortteliin tulossa uusia asuntoja Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala ? Arabian historialliseen tehdaskortteliin suunnitellaan asuntoja noin tuhannelle asukkaalle ja uusia toimitiloja. Hämeentien ja Arabiankadun rajaama tehdaskortteli muuttuu, kun Arabian tehtaiden ja Aalto yliopiston tilalle tulee uusia toimijoita. Vasta valmistuneessa kaavaluonnoksessa esitetään, että osa nykyisistä rakennuksista puretaan uusien rakennusten ja reittien alta. Osa uusista taloista olisi ympäristöään selvästi korkeampia – korttelin keskelle hahmotelluista asuintorneista korkein olisi 24-kerroksinen. Kaikki nykyisin suojellut rakennukset sekä suuri osa muusta rakennuskannasta säilyy. Korttelin läpi suunnitellaan uusia jalankulkuja pyöräilyreittejä ja reittien varrelle aukioita. – Muutos tuo Arabian tehdaskortteliin asuntojen ja työpaikkojen lisäksi uusia kauppoja ja muita palveluita. Uudet reitit avaavat korttelin aiempaa paremHavainnekuva Arabian tehdaskorttelin viitesuunnitelmasta. Näkymä lounaasta. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit ja Verstas Arkkitehdit Havainnekuva Arabian tehdaskorttelin viitesuunnitelmasta. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit telin omaan tai julkiseen käyttöön. Kaavamuutoksen yhteydessä Hämeentien katualuetta levennetään, ja kadun varteen suunnitellaan yksisuuntaiset pyöräkaistat. Kaavaluonnokseen voi tutustua 30. kesäkuuta asti Arabiakeskuksen 3. kerroksessa osoitteessa Hämeentie 135A sekä kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www. hel.fi/suunnitelmat. Arabiakeskuksessa on esillä lisäksi pienoismalli suunnitelmasta. Suunnittelukysymyksistä pidetään työpaja Arabiakeskuksessa 12. kesäkuuta kello 17–20. Asemakaavan muutosta on hakenut korttelialueiden yksityinen maanomistaja. Korttelin uudistamisesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, ja asemakaavan muutosta laaditaan kilpailun voittajatöiden pohjalta. Kaavaehdotus tulee kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn näillä näkymin syksyn aikana. Lopullisesti asemakaavasta päättää kaupunginvaltuusto. min kaupunkilaisten käyttöön, arkkitehti Tuukka Linnas Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta kertoo. Entiseen konepajarakennukseen tutkitaan päiväkodin rakentamista. Entisestä muuntaja-asemasta on kaavailtu saunaa joko kortSUOMI 100 kilpajuoksua ? Vuonna 1828 Elias Lönnrot muisteli jalkamatkaansa Hämeeseen, Savoon ja Karjalaan. Vanhimmat merkinnät Suomesta lienee kirjattu jo 800-luvulla, tuhat vuotta ennen Lönnrotia. Suomi syntyi ja kehittyi vuosisatojen aikana. Nyt vietämme kansallisen itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaa. Suomi 100-innostus on yltynyt ja yltänyt ”joka niemeen, notkohon saarelmaan...” Juhlainto on ylennyt suorastaan keskinäisen kilpailun asteelle. Kenellä erikoisin, kenellä kekseliäin, kenellä komein Suomen juhlavuosi? Mekin keksimme. Olen tämän viikon SUOMI 100-juhlavaelluksella Parikkalan Oronmyllyltä Enonkosken museosillalle. Elias Lönnrotin lailla olemme ´havainnoineet ja ihmetelleet Suomen olemusta. Sata kilometriä suomalaista mäntymetsää, järven rantaa, nyppylää ja mäkeä. Ah, miten onkaan maamme kaunis, polkumme suloinen ja yhdessäolomme riemuinen. Vaelluksen (5.-9.6.) pappina valitsin yleisteemaksi metsän. Metsän lisäksi olemme miettineet maamme historiaa ja ihmisluonteita. Esi-isämme elivät ikänsä metsässä, Suomi oli niin kokonaan metsän peittämää, että koko maan nähtiin pukeutuneen metsäturkkiinsa. Epäimemättä metsä vaikuttaa yhä tapaamme ajatella, tarkastella historiaamme ja luontoamme. Metsäläisyys ohjaa ajatusta ja käyttäytymistämme. Kirjailija Joel Lehtonen kutsuu meitä kaupungistuneita metsäläisiä ”salon siirrokkaiksi”. Suomi on länsimaa. Yhdessä muiden kanssa elämme epävarmassa maailmassa. Päivän politiikka todistaa miten vaikea meidän on oppia luottamaan toisiin kansoihin, oppia elämään toisten kanssa sovinnossa. Karkeita vaatimuksia rajojen sulkemisesta, pakolaisten palauttamisesta ja Euroopan yhtenäisyyden pilkkaamisesta pitää Suomessa kuunnella korvat punaisena. Moni suomalainen on puolueita ja ministereitä myöten luiskahtanut harmaalle alueelle pilkkakirves kourassa. Päätöntä harhailua, löysiä puheita, kireää kieroilua. Euroopan unioni on joillekin suorastaan tappoase ja kirosana. Suomi 100-vaelluksemme Parikkalasta Enonkoskelle seuraa Karjalan ja Savon rajaa. Huumori ja huolettomuus näyttävät parhaat puoleensa täällä iloisessa Itä-Suomessa. Jo Lönnrot pani merkille miten itäisen Suomen taloissa ja torpissa oli kahvipannu ahkerassa käytössä. Joissakin taloissa oli kehitys viritetty tuulimyllyasteelle kertomaan miten vieraanvaraisuus ja hyvä tuuli ovat aina olleet savo-karjalaisten tunnuksia. Sutjakkuus ja sukkeluus seuraavat aina savolaista Savolainen on luonteeltaan seurallinen erakko, joka ”omalta mäiltään halua haistella ommoo ilimoo ja kahella ommoo taivasta.” Savolainen talo törröttä uusein järven rannalla tai mäen nyppylällä. Kivikkoiset pellot oppettivat siteyttä ja kärsivällisyyttä. Jo Lönnrot havaitsi tämän, savolaisten ja karjalaisten ystävällisen ja vieraanvaraisen ominaislaadun. Lönnrot mutoili: ”Savon rahvaan luonne esiintyy suuresti edukseen: itsenäisyyttä ilman julkeutta, kohteliaisuutta ilman matelemista, oman arvon tuntoa ja tyytyväisyyttä säätyynsä, harkintaa ja tervettä arvostelua joka tilaisuudessa.” Kielimies Lönnrotin korva erotti kielen aitouden ja rikkauden. Savo on kauniskaikuista korvalle, rikassanaista, lauseparsiltaan voimakasta ja puhdasta vieraista sekoituksista (kahtoo, kehtoo, mehtä, tarvihtoo). Vaeltelu metsäpoluilla sujuu sutjakkaammin jos rohkenee antautua keskusteluun puiden kanssa. Rantakaisla kertoi minulle selvinneensä vahvaa petäjää paremmin kevätmyrskystä. Mänty napsahti hetkessä poikki, minä huojuin ja taivuin, mutta selvisin. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Uudet tuulet ? Kirjoitin jo aiemmin kuntavaaleista ja niiden pormestariluonteesta. Se vaikutti valtuuston kokoonpanoon monella eri tavalla. Moni kokenut osaaja putosi varsinaisesta jäsenyydestä varaksi ja uusia tuli tilalle. Nyt on sitten uusien tuulien aika. Se alkoi 7.6 olleella valtuuston ensimmäisellä kokouksella. Silloin pormestarit ja muut poliittiset päättäjät saivat valtakirjansa kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi tehtävään työhön. Pormestari, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori on ottanut jo vahvan otteen kaupungin johtamiseen julkisuudessa. Hänen suuri ajatuksensa kaupunkipolitiikan vahvistamisesta tai oikeastaan sen luomisesta saa vahvan kannatuksen omalta sosialidemokraattiselta ryhmältäni. Olemme jo pitkään puhuneet samasta asiasta. Maan hallitukselta, mutta myös Helsingiltä on puuttunut selkeä kaupunkipolitiikka. Kaupunkipolitiikan merkitys korostuu entisestään, kun tiedämme, että valtaosa ihmisistä asuu nykyään joko kaupungeissa tai isoissa taajamissa ja tämä suunta vahvistuu tulevaisuudessa. Tunnettua on ollut myös, että Uudellamaalla ja etenkin Helsingin seudulla tuotetaan noin kolmasosa maan kansantuotteesta. Se tarkoittaa, että seudun voima ylläpitää myös muun maan hyvinvointia. Tämän tosiasian tunnustaminen tuntuu joskus olevan vaikeata eduskunnassa tai maan hallituksessa, erityisesti nykyisen hallituksen politiikassa. Siksi on täysin perusteltua, että pormestari Vapaavuori ottaa vahvan etunojan tähän asiaan ja vaatii myös maan hallitukselta toimia ja rahoitusta Helsingin asioihin. Päällimmäisinä asioina ovat asuntopolitiikka, työllisyys, isot joukkoliikenneratkaisut, koulutukseen satsaukset, myös Helsingin yliopiston rahoitusta on nostettava sekä toimet elinkeinopolitiikan vahvistamiseksi. Uskon, että kun keskustelut hallituksen kanssa käynnistyvät kaupunkipolitiikan sisällöstä, ainakin Helsinki tekee osuutensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta iso asia on, olemmeko samoilla linjoilla pormestari Vapaavuoren kanssa kaupunkipolitiikan sisällöstä? Asuntoja työllisyyspolitiikka ovat varmasti kummankin listalla, mutta ovatko myös kohtuuhintaiset omistusja vuokra-asunnot. Työllisyys kysymyksissä pitää löytyä myös yhteiset linjat niin, ettei meille luoda uudenlaista palkkaköyhälistöä eikä lisätä kaupunkiköyhyyttä ja eriarvoistumista.. Elinkeinopolitiikka on ihan ytimessä. Siinä omassakin ryhmässäni olisi peiliin katsomisen paikka. Meillä kaikilla pitäisi olla enemmän rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja miettiä, mikä on isojen kaupunkien, etenkin Helsingin elinkeinopolitiikkaa. Kun valtuustossa on keskusteltu elinkeinopolitiikasta, keskustelu on ollut hyvin perinteistä. Itse olen yrittänyt korostaa, että kaupunkien elinvoima on aina sidoksissa kansainvälisyyteen ja nojaa pitkälti luovaan työhön, kulttuuriin, matkailuun ja uusien innovaatioiden synnyttämiseen sekä peruspalveluihin. Kun valtuusto kävi joitakin aikoja sitten kiivaan keskustelun Guggenheim museon perustamisesta Helsinkiin, korostin omissa puheenvuoroissani sen paitsi kulttuuripoliittisia myös elinkeinopoliittisia vaikutuksia, jotka olivat merkittävät sekä uusina työpaikkoina että kaupunkiin jätettävinä euroina ja verorahoina. Mutta tässä asiassa tunteet menivät yli järjen realismin. Toivon, että Kallio lehden lukijat ottavat kaupunkipolitiikan sisällön pohtimisen omakseen. Kiitos. Maija Anttila, sd kaupunginvaltuuston 2.vara
• 6 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Ilmoitukseen tuleva teksti ja tieto siihen haluttavasta kuvasta lähetetään osoitteella kristiina.estamasaarinen@karprint.fi tai postitse Kallio-lehti/ Karprint Oy, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Ilmoituksen jättö onnistuu myös puhelimitse Kristiina Estama-Saarinen numeroon 09-413 97 332. Oheisen ilmoituksen koko on 1x100 mm ja hinta 146 € + alv. Samankorkuinen, mutta 2 palstaa leveä maksaa 292 € + alv. Myös muut koot ovat mahdollisia. Kuolinilmoitus Kallio-lehteen Hautaan siunaaminen toimitettu läheisten läsnäollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Etunimi SUKUNIMI o.s. Sukunimi s. 00.00.0000 Helsinki k. 00.00.0000 Helsinki Jäi jälkeesi kaipuu – jäi sanaton suru. Kaivaten Lapset Sukulaiset Viikko 24 Ma 12.6. Esko Ti 13.6. Raili, Raila Ke 14.6. Pihla, Kielo To 15.6. Moona, Viena, Vieno Pe 16.6. Päivi, Päivikki, Päivä La 17.6. Urho Su 18.6. Tapio Päivyri Memoriam Raino Westerholm on kuollut 97-vuotiaana ? Suomen Kristillisdemokraattien ensimmäinen kansanedustaja ja puolueen entinen puheenjohtaja Raino Westerholm kuoli 1. kesäkuuta 97-vuotiaana Helsingissä. Hän nousi eduskuntaan Suomen Kristillisen Liiton ehdokkaana vuonna 1970. Suomen Kristillisen liiton kansanedustajana Westerholm toimi vuosina 1970 – 1979, puolueen puheenjohtaja vuosina 1973 – 1982 sekä oli presidenttiehdokkaana vuosien 1978 ja 1982 presidentinvaaleissa. – Westerholmin valoisa, nöyrä ja syvästi vakaumuksellinen elämänasenne teki suuren vaikutuksen. Raino Westerholm oli uranuurtaja, joka turvasi kaikessa Jumalaan, muistelee edesmennyttä puheenjohtajaa puolueen nykyinen puheenjohtaja Sari Essayah. – Erityisesti rohkea, presidentti Urho Kekkosen haastaminen suomettumisen vuosina vaati rohkeutta ja lujaa tahtoa. Puolueemme kunnioittaa suuresti kaikkea Raino Westerholmin puolueemme ja maamme eteen tekemää työtä, Essayah kiittää edesmennyttä Westerholmia. Raino Westerholm oli syyskuusta 2016 lähtien vanhin elossa ollut kansanedustajana toiminut henkilö. Westerholm oli viimeinen elossa ollut Urho Kekkosen kanssa samoissa presidentinvaaleissa ehdokkaana ollut henkilö. Vuoden 1978 presidentinRaino Westerholm 20.11.1919-1.6.2017 Kuva: Kristiina Kunnas vaaleissa Westerholm sai puolueen kaikkien aikojen parhaan vaalituloksen: 8,8 prosentin tuloksen ja valitsijamiesten suorittamassa vaalissa 25 valitsijamiestä kolmestasadasta. Kallio-lehti nro 12 (15.625.6) läh. 8.6. . Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl. fi. Diakonian ajanvaraus ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. 1.9.2017 ajanvaraus ja vastaanotto siirtyvät Alppilan kirkolle os. Kotkankatu 2. KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma– pe klo 16–19 Viikkomessu to 15.6. klo 18. Mari Mattsson, Tommi Niskala. Raamatunlukua pe 16.6. klo 16. ja klo 18. Iltamessu Veli-Matti Hynnisen johdolla. Ekumeenisen Karmeliittayhteisön Corpus Cristimessu la 17.6. klo 18. Rippi klo 17 Henri Järvinen. Kahvi tee tarjoilu. Messu su 18.6. klo 10. Saarna Mari Mattsson, Jaana Partti, Kati Helin, Vivika Oksanen, Tommi Niskala. Kirkkokahvit. Iltamessu ma 19.6. klo 18.Jaana Partti. Iltamessu ti 20.6. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Arki-illan ehtoollinen ke 21.6. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Viikkomessu to 22.6. klo 18. Jaana Partti, Mari Mattsson. Juhannusaamun messu la 24.6. klo 10. Pauliina Lindfors, Tommi Niskala. Kirkkokahvit. Luomakunnan sunnuntain messu su 25.6. klo 10. Petri Patronen, Visa Viljamaa, Olli Pyylampi. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Helsingin Urkukesä täyttää keskusta-alueen kirkot jälleen huippuurkureiden esittämällä monipuolisella musiikilla koko kesän ajan, Kallion kirkossa maanantai-iltaisin ja torstaisin. Torstain puolen tunnin päiväkonsertista ehtii vielä lounaalle kirkon kivijalan Café Sonckiin. Urkukesän päiväkonsertit torstaisin klo 12. To 15.6. Dag-Ulrik Almqvist, to 22.6. Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Urkukesän iltakonsertit maanantaisin klo 19. Ma 19.6. Caroline ShusterFournier, Ranska, ma 26.6. Anna Kalinkina, Venäjä. Vapaa pääsy, ohj. 8e. Elämän äärellä -hyväntekeväisyyskonsertti juhannuspäivänä la 24.6. klo 15. Kallion kirkossa. Runon ja musiikin yhteistulkintaa. Leena Lehtinen sanoitus ja runonlausuntaa, Henna Nieminen, sävellys ja laulu. Ohjelma 5e. Uskovaiset nuoret ry:n hyväksi. Kolme viisasta naista – keskustelu ihmisoikeuksista to 29.6. klo 19. Kolme viisasta naista ovat piispa Irja Askola, pääsihteeri Tuija Brax ja Kirkon Ulkomaanavun puheenjohtaja Tarja Kantola. Tilaisuuden vetäjänä toimii Kotimaa-lehden päätoimittaja Mari Teinilä. Vihkiyö 1.7. klo 18– 23.30 Kallion kirkossa. Voisiko 1.7. olla teidän vihkiyönne? Vihkimiset ovat puolen tunnin välein, jonka jälkeen vihkipareille ja läheisille on tarjolla kakkukahvit Karhupuistossa tai sateen sattuessa Kappelisalissa. Rohkeimmat voivat kiivetä Kallion kirkon torniin valokuvaajamme kuvattaviksi. Ilmoittaudu 14.6. mennessä. Karhupuiston puistokahvit joka toinen sunnuntai klo 14–15 su 18.7, 2.7.,16.7.,30.7.,13.8.,ja 27.8. Yhteislauluja, kahvittelua ja yhdessäoloa kallion sydämessä. Järjestäjänä Kallion seurakunta. Solmuja parisuhteessa? Loma-aika saattaa nostaa parisuhteessa ongelmat pintaan. Parisuhteen solmuissa voit ottaa yhteyttä kesätai elokuussa pappi ja Solmuja parisuhteessa -neuvoja Pauliina Lindforsiin pauliina.lindfors@evl.fi tai p. 050 462 0987. ACKTÉ-FESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Cafe Sonck. Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Cafe Sonckissa keittolounas, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kesällä kahvila levittäytyy terassiksi tornin juurelle. Avoinna ma–pe klo 11–16 ja iltaisin kamarifestivaalin konserttien yhteydessä. Kahvila kiinni 22.7–3.7. Cafe Sonckissa järjestetään myös kaupunkikesän paras kamarimusiikkifestivaali. Aino Ackté -festivaalin huippukonsertteja ja esityksiä 2–3 krt viikossa. Liput 15-20 e. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. To 15.6. klo 19. Mot alla fyra vindar –musiikkia Edith Södergranin runoihin, Johanna Lehesvuori, Johanna Kärkkäinen, Petteri Kippo, Suvi Olavinen. Ti 20.6. klo 19. Päivi Vesalainen, cembalo. Ke 21.6. klo 19. Juhani Aaltonen&Raoul Björkenheim duo. ALPPILAN KIRKKO Kansanlaulukirkko su 18.6. klo 16. Virsien tilalla lauletaan tuttuja kansanlauluja Anna-Mari Kaskisen sanoin. Säestäjinä Vivika Oksanen, Dagmar Õunap sekä Senni Valtonen, kantele. Saarna Mari Mattsson. Luomakunnan sunnuntain messu su 25.6. klo 16. Petri Patronen, Olli Pyylampi K A N S A I N V Ä L I N E N TYÖ: Kiinankielinen raamattupiiri pe klo 18. Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13. Vironkielinen messu su 18.6. klo 11. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Alppilan kirkon kahvila Autre Chose Café. Avoinna ti–su klo 8-16. Suljettu 23.6–3.7. KURSSITOIMINTA, LEIRIT JA RETKET Ilmoittautuminen verkkosivuillamme kallionseurakunta.fi/luovan-toiminnan-kirkko tai kallionseurakunta@evl.fi tai p. 09 2340 3611 Iloinen kesäretki Enonkoskelle Savoon 27. –29.6. Nähtävyyksiä, luontopolku, savusauna, Siioninvirsiseurat. Matkanjohtajana Pirkko Kaskinen, Kallion pappi Riitta Männistö ja rovasti Veli-Matti Hynninen. Hinta 160 e sis. kuljetuksen, täysihoidon sekä ohjelman ja tutustumiskäynnit. Järj. Kallion srk. ja Pyhät Polut ry. Ilm. 17.6. mennessä p. 09 2340 3600. Kesäinen bussiretki la 1.7. Vanhan kirjallisuuden päiville ja Pyhän Olavin kirkkoon Sastamalaan. Bussi lähtee Kallion kirkolta klo 8 ja palaa samaan paikkaan noin klo 21. Kirjallisuuspäiville on vapaa pääsy. Jokainen hoitaa ruokailunsa omatoimisesti. Mukana Riitta Männistö ja Sari Pentikäinen. Hinta 30 e. Ilm. 23.6. mennessä. Ääni sielun tanssia kehossa -kurssi la 1.7. klo 10–17. Mustasaaressa. Äänen, kehon, mielen ja sielun resonanssin päivä. Laulamme vokaalilauluja ja pieniä keskiaikaisia rukouksia. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa levätäksesi äänessä ja rukouksessa. Opettajana MuT Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 60e sis. opetuksen lisäksi laivamatkan, lounaan ja kahvin. Ilmoittaudu 19.6. mennessä. Elämäni värit maalauskurssit Mustasaaren toimintakeskuksessa Helsingissä klo 11.30-16.30. ti– to 25.–27.7, la-su 29. –30.7. ti–to 1.–3.8., la–su 5.–6.8., ti–to 8.–10.8., la–su 12– 13.8. Yhden päivän kurssit aiemmin Elämäni värit kursseilla maalanneille ti 15.8., ke 16.8. tai to 17.8. Kurssien hinta 3 pv /89 e, 2 pv/59, 1 pv 29 e. Laivamatka 4e. Ohjaaja taideterapeutti, taidemaalari Tuija Varjoranta. Julkinen ja kätketty Suomi Kansallismuseossa Millainen on Helsinki festivaalikaupunkina? ? Museovirasto ja Kansallismuseo juhlistavat 100-vuotiasta Suomea. Näyttely ”Julkinen ja kätketty Suomi” tuo Museoviraston kuvakokoelmien vaikuttavasta yli 15 miljoonan kuvan joukosta esille noin sata ennennäkemätöntä tai kansallisesti merkittävää kuvaa itsenäisyyden ajalta. Näyttelyssä olevista kuvista avautuu moniääninen tarina Suomesta. Kuvat kertovat tasa-arvon, hyvinvoinnin ja yhdessä tekemisen maasta, mutta paljastavat myös ilmiöitä, joita olemme halunneet unohtaa tai kätkeä. ”Julkinen ja kätketty Suomi” -näyttely haastaa pohtimaan historiankirjoituksemme valintoja ja sitä, millainen kuva omasta ajastamme tallentuu tulevaisuuteen. Kansallismuseossa 16.6. alkaen. Näyttely ”Julkinen ja kätketty Suomi” on avoinna Kansallismuseossa 16.6.2017–14.1.2018. ? Mikä on helsinkiläisten festivaalien suosion salaisuus? Houkutteleeko kiinnostava ohjelma, hyvä tunnelma vai erityiset tapahtumapaikat? Estääkö osallistumisen kiinnostuksen vai rahan puute? Entä mitä hyvää festivaalit tuovat kaupungille ja miten Helsinki voisi olla paras mahdollinen festivaalikaupunki? Suuret helsinkiläisfestivaalit – Sideways, Tuska Open Air Metal Festival, Flow Festival, Helsingin juhlaviikot ja Maailma kylässä – toteuttavat ensimmäistä kertaa yhdessä laajan festivaalitutkimuksen kumppaninaan Helsingin kaupunki. Kysely on avoin yhtä lailla festivaalien ystäville, paikallisille asukkaille kuin kaupungissa vieraileville. Tavoitteena on koota tietoa festivaalikaupunki Helsingin ja kaupunkifestivaalien kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksista raportoidaan syksyllä 2017. Mukana tutkimuksen toteutuksessa on Helsingin kaupunki / kaupunkitutkimus ja tilastot. Helsinki myy Laajasalon Villa Furuvikin ? Helsingin kaupunki käynnistää tarjouskilpailun Laajasalossa sijaitsevasta Villa Furuvikista. Suojellun kaksikerroksisen huvilan lisäksi myydään pihapiiriin kuuluvat sivurakennus, talousrakennus ja rantasauna. Asuminen on sallittu huvilassa ja sivurakennuksessa. Vuonna 1884 käyttöönotettu, arkkitehti Karl August Wreden suunnittelema Villa Furuvik on arvioitu kulttuurihistoriallisesti ja ympäristön kannalta arvokkaaksi. Sen piha-alue on arvioitu puutarhahistoriallisesti arvokkaaksi. Huvila sijaitsee Laajasalon eteläisellä rannalla osoitteessa Furuvikintie 5. Helsingin kaupunki on ostanut kiinteistön vuonna 1991 ja viime vuodet se on ollut vuokrattuna yhdistyskäyttöön. Kesä on alkanut, koululaiset ovat päässeet vihreille laitumille, ja me vanhemmat ihmiset voimme saada raitiovaunussa istumapaikan. Yrjö Kivimies (1899-1970)
• 7 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Puheenvuoro Rasistin unelma Prologi: Bussi 52, Pohjolan Liikenne, Pirkkola. Bussi pysähtyy nytkähtäen ja hätkähdän ajatuksistani. Kuljettaja nousee paikaltaan ja kääntyy matkustajia kohti odotan hänen kuuluttavan, että tässä on päätepysäkki, joten häipykää; niin kävi Tallinnassa. Mutta nyt törmäsin johonkin, mitä en ole Suomessa ennen kokenut: Rasistin Painajaiseen. Ensimmäinen näytös: Kuljettaja nousi ylös, otti takkinsa ja laukkunsa, ilmoitti että on kuljettajan vaihto ja toivotti matkustajille hyvää päivänjatkoa. Ja ainakin bussin etuosan matkustajat vastasivat takaisin. Uusi kuljettaja astui sisään etuovesta ja tervehti matkustajia ja siihenkin vastattiin. Ihan selvästi ääneen, eikä vaivautuneesti mumisten. Paitsi minä. Aloin valua penkissäni alemmas. Elin rasistin painajaista. Eivätkö nuo ulkomaanelävät tienneet, että Suomessa ollaan hiljaa eikä tervehditä näin ei ole koskaan tervehditty sinä aikana kun minä olen tässä kaupungissa elänyt. Hehän käyttäytyivät kuin ennenmuinaisilla leppoisilla maaseutulinjoilla, kohteliaasti ja ystävällisesti. Mistä moinen ennakkoluulo ulkomaalaisista oli minullekin, muuten niin fiksulle miehelle muodostunut. Toinen näytös: Hakaniementorin laita. Aasialaistaustainen lapsi yrittää myydä Kevätpörriäistä. Ohikulkija sanoo, että hänellä ei ole käteistä ja jatkaa matkaansa. Parin sadan metrin päässä lehteä tulee tarjoamaan kantasuomalainen lapsi tältä mies ostaa Kevätpörriäisen. Menen juttelemaan sen aasialaistaustaisen lapsen kanssa. Hän puhuu selvää suomea, ei aksenttia ja partitiivitkin kohdallaan. Hän kertoo, että niin on tapahtunut hänelle jo neljästi. Se tunne mikä hänessä alkaa heräillä on viha. Ainakin minussa. Ja jos vihapuhepoliisit onnistuisivatkin vihaiset puheet vielä vaientamaankin niin tuskinpa niitä mielikuvia ja ennakkoluuloja, jotka tuon lapsen päässä alkavat muodostua. Mistä moinen ennakkoluulo kantasuomalaisista hänelle sitten syntyisi. Samasta, mistä minunkin ennakkoluuloni. Eivät luuloista vaan tiedosta. Ja tietoa karttuu kokemuksista. Kolmas näytös: Kaisaniemen puisto. Keväinen keskipäivä. Seitsemän ulkomaalaistaustaista nuorta juoppoa ryyppää, räyhää, riitlee, huutaa ohikulkijoille ja kuseskelee lasten leikkialueen vieressä. Kantasuomalaiset kiertävät. Minä istun siinä vastapäätä. Pysyn paikoillani, koska haluan katsella ja tuntea tunne ei ole enää huolestuneisuutta, se on jo pientä pelkoa. Mutta eivät he minua noteeraa. Onneksi. Lopulta soitan poliisille ja kysyn, että mikä on kaupungin käytäntö nykyään. Kuuluuko kantasuomalaisten jo poistua vaiko julkisella alueella ryyppäävien räyhääjien. Hätäkeskus ei ota kantaa itse politiikkaan mutta ilmoittaa asiasta eteenpäin. Poliisi tulee, tarkastaa papereita ja poistuu ja sama meno jatkuu. Epilogi: Ihmisten mielikuvat muodostuvat kokemuksista. Kunnollinen ja rehellinen maahanmuuttaja saa tuntea nahoissaan näiden juoppojen ja räyhääjien ja rikollisten teot. Elleivät ne päättäjät jotka väittävät todella huolta maamme tulevaisuudesta kantavansa laadi sellaista lakia, millä nämä mielikuvien muodostajat saadaan pois kuvioista niin Rasistin Painajainenkin alkaa pikkuhiljaa muuttua Rasistin Unelmaksi. Esirippu. Ari Maarnela auguuri emaarnela@gmail.com Sompasaaren Gustaf Wilhelm -kortteliin 189 asuntoa Korttelin keskelle suojaisa puisto Kortteli koostuu neljästä tontista. Korttelin keskelle omalle tontilleen sijoittuu maanalainen pysäköintihalli, jota korttelin talot ympäröivät. Pysäköintihallin päälle pihakannelle tulee suojaisa korttelipuisto asukkaiden käyttöön, ja lisäksi korttelin koillisja lounaiskulmissa on pienet urbaanit aukiot. Asunnot sijoittuvat rakennusten 2.–8. kerrokseen. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen tulee asuntoja palvelevia yhteistiloja sekä muutama liiketila Sompasaarenlaiturin reunalle. ”Korttelin taloissa on erikorkuisia osia, jotta rakennuskokonaisuuteen saadaan kaupunkikuvallista elävyyttä. Korkeammat osat reunustavat sekä aukioita että keskelle sijoittuvan puiston reunaa”, kertoo toinen kokonaisuuden pääsuunnittelijoista, arkkitehti SAFA Ilmari Lahdelma. Korttelin rakennusten julkisivut muurataan tiilestä ja kadun puolella parvekkeet ovat sisäänvedettyjä. ”Kadun puolella olevia julkisivuja on rytmitetty väriltään vaihteleviin osiin. Eri osissa käytetään myös erikokoisia ja mallisia ikkunoita sekä parvekekaiteita ja -sermejä. Pitkiä julkisivupintoja pilkkomalla ja yhdistelemällä erivärisiä tiiliä suuren rakennusmassan mittakaava pienenee ja muuttuu ihmisläheisemmäksi”, Lahdelma jatkaa. Maanalaiseen pysäköintihalliin sijoittuu 73 autopaikkaa, ja loput autopaikoista sijoitetaan myöhemmin rakennettavaan alueen yhteispysäköintihalliin. Osa asukkaiden saunaja kerhotiloista sijoitetaan rakennusten ylimpiin kerroksiin, joista avautuvat hienot näkymät. Ekotehokkuutta monin keinoin Myös ympäristötehokkuus on huomioitu: Koko alueen jätehuolto toteutetaan imuputkijärjestelmällä. Tämä vähentää jäteautojen liikkumista alueella, mikä taas tarkoittaa, että alueella syntyy tavallista vähemmän liikenteen hiilidioksidipäästöjä ja ilmanlaatu pysyy parempana. – Fiksu Kalasatama -kokonaisuuteen kytkeytyvän Älykkäät Energiajärjestelmät -hankkeen tontinluovutusehdot edellyttävät meiltä ekotehokkuutta muillakin tavoin. Siksi rakentamiimme asuntoihin tulee huoneistoautomaatioja energiainformaatiojärjestelmä, joka tekee mahdolliseksi huoneistokohtaisen vedenja energiankulutuksen seurannan ja sähkölaitteiden etähallinnan Internetin kautta. Huoneiston asukas voi näin esimerkiksi seurata sitä, miten paljon huoneistossa kuluu sähköä ja vettä keskimäärin ja milloin on kulutuspiikkejä, kertoo aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskasta. Skanska mukana myös toisen Verkkosaareen tulevan korttelin rakentamisessa – Sompasaaren ja Verkkosaaren alueesta tulee erittäin kiinnostava ja houkutteleva kokonaisuus. Olemme mukana toteuttamassa ATT:n asuntokorttelin lisäksi Verkkosaaren alueen eteläosaan toista korttelia, johon tulee kokonaisuudessaan noin 400 asuntoa. Kortteli tulee uuden, alueelle rakennettavan kanavan rantaan. Korttelin rakentaminen käynnistyy arviolta vuoden 2018 alusta, ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa vuonna 2019 tai vuonna 2020, sanoo Skanskan toimialajohtaja Jarkko Muurimäki. Helsingin kaupunki on toteuttanut alueen kaupunkisuunnittelua kumppanuuskaavoituksena, eli alueen asemakaavan laatimisessa ovat olleet mukana myös tonttien tulevat rakennuttajat. Skanska on yksi toteuttajakumppaneista. Kansallisen kaupunkipuiston selvitystyö Helsingissä alkaa Helsinki myy Laajasalon Villa Furuvikin Kaksi Alkon erikoismyymälää ? Erikoismyymälä avautuu Espoon Niittykummussa osoitteessa Merituulentie 36 torstaina 15.6. klo 10 ja Vantaan Tikkurilassa, Peltolantie 1, maanantaina 19.6. klo 9. Muuttoremontin vuoksi Espoon Niittykummun myymälä on suljettuna maanantaista 12.6. keskiviikkoon 14.6. Vantaan Tikkurilan myymälä muuttaa kiinteistön sisällä ja on suljettuna perjantain ja lauantain 16. 17.6. Remonttisulkujen aikana lähimmät palvelevat Alkot löytyvät esimerkiksi Espoossa Tapiola Ainoasta, Tapionaukio 4, ja Vantaalla kauppakeskus Jumbosta, Vantaanportinkatu 3. Pääkaupunkiseudun aluepäällikkö Tatu Vanninen kertoo, että nyt toteutettavien uudistusten myötä sekä Espooseen että Vantaalle saadaan ensimmäiset uuden konseptin erikoismyymälät ja sitä kautta entistäkin paremmat puitteet inspiroivan asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi. Alkon uuden konseptin mukaisista erikoismyymälöistä löytyy aktiivisesti vaihtuva ja kehittyvä valikoima. Myytäviä tuotenimikkeitä löytyy Tikkurilasta noin 1900 ja Niittykummusta noin 1100. Niittykumpu on hieman Tikkurilaa viinipainotteisempi, yli kaksi kolmasosa tuotteista lukeutuu viineihin. Kummassakin noin viidesosa valikoimasta on panimotuotteita. Tarjolla tulee olemaan myös rajallisia erikoiseriä. Asiantuntevan ja ystävällisen palvelun lisäksi ilmeessä ja tunnelmassa voi aistia painotetut tuoteryhmänostot ja sesongit. Teemaesillepanot vinkkaavat trendit ja ajankohtaiset tuotteet. Espoo Niittykumpu kuuluu palvelupäällikkö Päivi Aarnion myymäläryhmään ja Vantaa Tikkurila palvelupäällikkö Sari Hietasen myymäläryhmään. ? Helsingin kaupunki selvittää kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Kaupunginvaltuusto teki 22. helmikuuta 2017 yksimielisen päätöksen käynnistää perustamisselvityksen laadinta vuoden 2017 aikana. Perustamisselvitystyö on myös pilottihanke Helsingin uudessa osallisuusja vuorovaikutusmallissa. Selvitystyön aloituspamaus pidetään Balderin salissa, Aleksanterinkatu 12, maanantaina 12. kesäkuuta klo 18–20.30. Tilaisuudessa on tarjolla tietoa siitä, mikä on kansallinen kaupunkipuisto ja miten puiston perustamista Helsinkiin tullaan selvittämään. Selvitystyö myös konkreettisesti käynnistetään tilaisuuden työpajaosuudessa yhdessä kaupunkilaisten kanssa pohtimalla kaupunkipuiston tavoitteita, analysoimalla sen mahdollisuuksia ja hahmottelemalla tarinaa, jota puisto Helsingistä kertoisi. Tilaisuuden avaa apulaispormestari Anni Sinnemäki. Ohjelmassa on kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen puheenvuoro ja Aalto yliopiston professori Ranja Hautamäen esitelmä kokemuksista Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamisvaiheista. Keskustelua pohjustaa myös kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Aho avaamalla tulevaa vuorovaikutteista työtapaa. Aikaa on varattu myös keskustelulle ja kommenteille. Työpajaosuudessa kaupunkilaiset pääsevät yhdessä virkamiesten kanssa pohtimaan kaupunkipuiston tavoitteita, analysoimalla sen mahdollisuuksia ja hahmottelemalla tarinaa, jota puisto Helsingistä kertoisi. Tilaisuuden yhteenvedon esittelee toimistopäällikkö Jussi Luomanen kaupunkiympäristö-toimialalta. Tilaisuus on osa Helsinki-päivän ohjelmaa ja sen järjestää Kaupunkiympäristön toimiala yhteistyössä Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! –liikkeen kanssa. Kansallinen kaupunkipuisto pähkinänkuoressa Kansallinen kaupunkipuisto on urbaanien arvokkaiden ympäristöjen muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat kaupungin kannalta keskeiset luonnon ja kulttuuriympäristön kohteet. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää myös maiseman, virkistyksen ja sosiaalisen elämän kannalta tärkeitä alueita. Kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksena on kertoa kaupungin tarina: millaiset luonnonolot alueella on, millaiseksi elämä niiden seurauksena muotoutui menneinä aikoina ja millaista elämä on nykyään. Yhdessä kaikki Suomen kansalliset kaupunkipuistot kertovat Suomen tarinaa. Kansallinen kaupunkipuisto määritellään maankäyttöja rakennuslaissa (9 luku). Selvitystyön jälkeen kaupunkipuiston mahdollisen perustamishakemuksen tekee Helsingin kaupunki ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Kaupunkipuistojen neljä vaativaa kriteeriä koskevat sisältöä, laajuutta ja eheyttä, ekologisuutta ja jatkuvuutta sekä kaupunkikeskeisyyttä. Työhön kuuluu maankäytön suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Työn ensimmäisen vaiheen on arvioitu valmistuvan vuoden 2018 aikana. Tällä hetkellä Suomessa on kahdeksan kansallista kaupunkipuistoa. Pasilan vanha asema suljetaan ? Pasilan asemalla on käytössä uudet kulkureitit maanantaista 19.6.2017 alkaen, kun vanha asemarakennus suljetaan matkustajilta lopullisesti. Samalla käytöstä poistuvat myös vanhan aseman edustalla Pasilansillalla sijaitsevat bussipysäkit. Poikkeusjärjestelyt ovat voimassa syksyyn 2019 asti, jolloin Pasilan uusi asema ja Tripla-kauppakeskus valmistuvat. Matkustajia Pasilassa palvelee väliaikainen asema, joka otettiin käyttöön jo huhtikuun alussa. Muutokset bussipysäkeissä ja bussien reiteissä Suurimmat kulkureittien muutokset Pasilassa koskevat junien ja bussien välillä vaihtavia matkustajia. Muutos tarkoittaa sitä, että Pasilansiltaa pitkin kulkevat linjat 50, 58(B), 59, 518 ja 551 siirtyvät pysähtymään uusilla Pasilan aseman pysäkeillä Asemapäällikönkadulla. Pysäkit sijaitsevat Asemapäällikönkadun ja Junailijankujan risteyksen kohdalla. Linja 23 Ruskeasuon suuntaan pysähtyy Teollisuuskadun pysäkillä Ratapihantien varressa ja linja 506 molempiin suuntiin Pasilan väliaikaisen aseman kohdalla sijaitsevilla pysäkeillä Ratapihantiellä. Linjat 69 ja 848 pysähtyvät samoissa paikoissa kuin ennenkin. Pysäkkimuutosten seurauksena linja 58(B) siirtyy kulkemaan Pasilan aseman ja Kalasataman välisen osuuden Asemapäällikönkadun, Kumpulantien, Jämsänkadun ja Teollisuuskadun kautta, jolloin linjan Aleksis Kiven katua kulkeva osuus poistuu käytöstä. Ratamestarinkadulla sijaitseva Asemapäällikönkadun pysäkki poistuu pois käytöstä liikenteen sujuvoittamiseksi. Bussien ja pysäkkien poikkeusreitit ovat voimassa uuden Pasilan aseman ja Triplan valmistumiseen asti. Muutokset raitiovaunupysäkeissä Raitiovaunujen 7A/B ja 9 pysäkit siirtyvät Ratapihantiellä hieman. Linja 9 siirtyy nykyiselle linjan 7B pysäkille, ja 7B puolestaan siirtyy yhteiselle pysäkille bussien kanssa. Ratapihantien toisella puolella linja 7A siirtyy väliaikaisen aseman kohdalle käyttämään yhteistä pysäkkiä bussien kanssa. Samalla linjojen 7A/B ajantasauspysäkki siirtyy Pasilan asemalta Länsi-Pasilan Maistraatintorin pysäkille. Linjalta 9 poistuu lisäksi Ratamestarinkadulla sijaitseva Asemapäällikönkadun pysäkkipari. Korvaava pysäkki Länsiterminaalin suuntaan sijaitsee Asemapäällikönkadun varressa ja Pasilan suuntaan Ratamestarinkadulla Asemapäällikönkadun liikenneympyrän pohjoispuolella. Pasilan väliaikaisen aseman kaikki saattoliikenne ja taksit siirtyvät 19.6. Veturitorille. Samalla myös kulkuyhteys Opastinsillalta Pasilan asema-aukiolle sulkeutuu, sillä sekä vanha asema että sen edustalla sijaitseva aukio muuttuvat työmaa-alueeksi.
• 8 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Heinäsen kolumni Suloisessa Suomessamme ? Kahlasin kesän runsasta kulttuurikalenteria. Joka niemeen ja notkoon tapahtumia riittää. Useimmat viittaavat itsenäisyytemme 100-vuotisuuteen. Kekseliäisyys on huipussaan. Pakinani kuvitukseksi sopi parhaiten Iittalan naivisminäyttelyn raisiolaisen taiteilijan Vesa Sarengon ”Mies lahjoineen matkalla juhliin”. Se on valittu valtakunnallisen postikorttiyhdistys Apollon perinteisen Suvikortinpäivätapahtuman 10.6. nimikkokortiksi. Tuona päivänä Iittalan Lasimäellä muutenkin riemuitaan. Naivistit Iittalasssa -näyttely jatkuu 48 taiteilijan uusin teoksin 20.8 saakka päivittäin klo 10-19. Varkaudessa Taidekeskus Väinölässä taasen yli 60 taiteilijaa tarjoaa 26.8. saakka antiaan ”Iloa Itä-Suomeen”katselmuksessa. Kokkolassa on esillä nykykansantaidetta ITEpäisyys-näyttelyssä aina 17.9. saakka. Sarengon maalauksen mies on onnittelumatkalla kukkatervehdyksin ja sinivalkoisin ilmapalloin. Taakse ovat jääneet maailman tuuliin leijuneet entisen emämaa Ruotsin sinikeltaiset ja tsaarinajan sinipunavalkoiset ilmapallot! Sisua riittää! Tampereen keskusmuseo Vapriikki tarjoaa peräti tuhatvuotista näyttöä ”Birckola, viikinkiaikainen hämäläiskylä” –näyttelyssään 19.8. saakka. Turkulaisten perinteiset keskiajan markkinat valtaavat kaupungin kesä-heinäkuun vaihteessa, Hämeenlinna puolestaan 16.-20.8. erikoistuu aiheeseen mm. taisteluja kilpailunäytöksin. ”Helsingan keskiaikapäivää” vietetään 12.8. Vantaalla Pyhän Laurin kirkolla. Ja Isossakyrössä on teemana 1700-luvun markkinat 11.13.8. Suomenlinnassa tyydytään 300 vuoden historiaan järjestämällä 9.6..5.8. seikkailukierroksia, jotka varmaan kiehtovat nuorempia. Paikalliskulttuureille ollaan uskollisia mm. Rauman Pitsiviikolla 22.-30.7. Pitsin historiaa kuvataiteessa ja käsityötaidon historiassa valottaa Salon Taidemuseo näyttelyllään ”Pitsi on pop” 17.9. saakka. Ihannoivia isänmaakuvauksia tarjotaan mm. ”Kaunis kotimaani” –näyttelyssä Harjavallan Cedercreutz-museossa Suomen Luonnonvalokuvaajien 40-v. –näyttelyssä syyskuulle saakka sekä ”Sata vuotta – tuhat tulkintaa”näyttelyssä Jyväskylän Taidemuseossa peräti lokakuulle asti. Fiskarsissa ”Terveisiä Suomesta”esittelyssä on mukana puolisensataa taiteilijaa tarjoten idearikkaita muotoiluja, kalusteita ja kuvataidetta koko kesän 24.9. saakka. Oriveden Purnun oma 50-vuotisjuhlanäyttely kertoo aiheesta ”Loistava aika” eli siitä, miten Suomen täyttäessä 50 vuotta 1967 ensimmäisen ns. kesänäyttelyn loihtineet seitsemän taiteilijaa Aimo Tukiaisen johdolla – itsekin saman iän saavuttaneina – tekivät urotekonsa. Tänä vuonna heidän teoksiaan on esillä ynnä saman verran tämän päivän taiteilijoiden tuotantoa. Nostalgiaa! Keravan taidemuseossa jatkuu eläviin kukkiin erikoistunut vihertaide-näyttely ”Vihreä maa – kukkiva kaupunki” vielä 2.7. saakka. Kuopion Taidemuseo tarjoaa videotaidetta syksyyn asti teemalla ”Oi, maamme”. Puutarhat eri puolilla maata aukenevat myös ihailijoille. Presidentin Kultarannan puutarhakierrokset kutsuvat 6.-23.6. klo 14, maanantaita lukuun ottamatta! Raikkaita koteihin liittyviä ideoita saa myös Mikkelin Asuntomessuilta 14.7.-13.8. Perinteisten musiikkija teatteritapahtumien kirjo on laaja. Lahden Taidemuseo on isäntänä kansainväliselle julistetriennalelle aina 24.9. saakka. Sastamala (ent. Vammala) on 33. kerran Vanhan kirjallisuuden päivien pitopaikka 30.6.-1.7. tukenaan sellaiset nähtävyydet kuin tuhkasta nostettu Tyrvään Pyhän Olavinkirkko ja Kirjan Museo Pukstaavi. Tämän vuoden teema on ”Itsepäinen Suomi”. Pyynikin kesäteatteria on työllistänyt Hella Wuolijoen Niskavuoritrilogiasta tehty musikaali. Suomenlinnaan Ryhmäteatteri tuottaa 13.6.26.8. ” Seitsemän veljestä”. Kesäteatteri on aina ”katsomisen väärttiä” juuri siksi, että se on kesän teatteria. Lapsille tuntuu olevan ilahduttavan paljon ohjelmistoa, se on hyvä. Hyvin valittuja ovat esim. Peppi Pitkätossu Joensuussa, Röllimetsä-seikkailut Turun Vartiovuorella, Pessi ja Illusia Porin Kirjurinluodolla ja Nopoloiden Heinähattu ja Vilttitossu Nurmijärvellä Taaborinvuorella. Teatterimuseossa on 8.6.-31.8. antoisa lapsia aktivoiva näyttely ”Muumit teatterissa”, uskallan suositella. Olen myös havainnut, että aivan kiitettävästi isovanhemmat vievät lapsenlapsiaan näihin nautintoihin! Saamme mielen virkistystä ja hengen sivistystä, mitä sitten kaipaammekaan. Täällä Helsingissäkin on tarjolla monenlaista, pääsemme vaikka avautuneelle Lonnan saarelle! Taiteiden yö koittaa 24.8. ja Juhlaviikkojen aika 17.8.-3.9. Kesän nautinnot kutsuvat. Aira Heinänen Jan Vapaavuori Helsingin uudeksi pormestariksi Jatkoa sivulta 3 ? Vuosina 1995–96 hän työskenteli juristi-lingvistinä ja vuosina 1996?2000 juristi-reviisorina Euroopan unionin tuomioistuimessa Luxemburgissa. Pakarinen on toiminut vuodesta 2005 lukuisissa kaupungin luottamustehtävissä ensin valtuuston varajäsenenä ja sittemmin varsinaisena valtuutettuna. Hän toimi vuosina 2010?2014 kokoomuksen puoluevaltuuston jäsenenä. Pakarinen valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1994 ja valtiotieteen kandidaatiksi vuonna1985 Helsingin yliopistosta sekä ekonomiksi vuonna 1982 Helsingin Kauppakorkeakoulusta. Nasima Razmyar (sdp), apulaispormestari Nasima Razmyar, (s. 1984) on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015. Sitä ennen hän oli Sdp:n eduskuntaryhmän poliittinen avustaja ja vuoden 2013 alusta eduskuntaryhmän viestintäsihteeri. Razmyar on työskennellyt Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) tehtävissä sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja Monika-Naiset-liitossa maahanmuuttajia koskevissa tehtävissä. Razmyar valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensimmäisen kerran vuonna 2012. Razmyar suoritti yhteisöpedagogin opinnot HUMAK-ammattikorkeakoulussa 2010?2013 ja on opiskellut myös kulttuurintuotantoa ja suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon keväällä 2018. Sanna Vesikansa (vihr), apulaispormestari Sanna Vesikansa (s. 1972) on toiminut kaupungin eri luottamustoimissa vuodesta 2009 alkaen, mm. kaupunginhallituksen jäsenenä 2015–2017, varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana ja sosiaalilautakunnan jäsenenä. Vesikansa on työskennellyt Pelastakaa lapset ry:n kansainvälisissä ohjelmissa ja sitä ennen useissa tehtävissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Vesikansa on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1999 pääaineenaan sosiologia. Ragtime Blues kitaratyyli ? Mississippin suiston primitiivinen country-blues alkoi 1920-luvulla saada vaikutteita aikansa jazzmusiikista. Kiertelevät kitaristit kehittivät sormisoittoon perustuvan, ragtimeja stride -pianisteja sekä string-bändejä mukailevan tyylin, jossa bassoja melodialinjat kulkivat mahdollisimman itsenäisesti. Bassolinjojen päälle soitettiin synkopoituja melodiakulkuja ja kappaleisiin lisättiin usein jazzsooloja jäljitteleviä instrumentaalivälikkeitä. Kitaratyylistä käytetään sekä termiä ”Ragtime Blues” että ”East Coast Piedmont”, mikä viittaa Yhdysvaltojen itärannikon maantieteelliseen alueeseen, jossa monet tyylin edustajat vaikuttivat. Kuuluisia tyylin pioneereja ovat Blind Lemon Jefferson, Blind Boy Fuller, Blind Blake, Big Bill Broonzy, Blind Willie McTell ja Brownie McGhee. Pan Salmenhaara (s. 1962, Helsinki) on opiskellut kitaransoittoa ja musiikkia ja soittanut kitaraa paitsi soolona, myös useissa bluesja jazzkokoonpanoissa: Pan’s Blues Band, Thin Pan Alley, Fujitsu Jazz Allstars (Numazu, Japani), Jazz Partout ja Swing du Nord. Salmenhaara on esiintynyt mm. Porin Jazz-festivaaleilla, Turku Jazzissa, Hämeenlinnan Linnajazzissa, Rauma Bluesissa, Kuopion Blues & Jazzeilla, Viapori Winter Bluesissa, Kotkan Django-festivaaleilla, ja Helsingin Juhlavikkojen Art Goes Kapakka -festareilla, yksin tai eri kokoonpanojen kera. Helmikuusta 2010 alkaen Salmenhaara on asunut Berliinissä. Helsingin luonnosta avointa tietoa tarjolla ? Luontotietojärjestelmän aineistoja on nyt avattu avoimena datana. Aineistoja on reilut 20. Niistä löytyy luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, arvokkaat kasvikohteet, arvokkaat geologiset kohteet, tärkeät lepakkoalueet, liito-oravien ydinalueet, purot ja lammet. Järjestelmästä on yleisöversio ja virkaversio. Avatut aineistot ovat Luontotietojärjestelmän yleisöversion aineistojaNiihin voi tutustua Helsingin karttapalvelussa. Virkaversion tietoja käytetään Helsingissä muun muassa maankäytön, rakentamisen, luonnonhoidon ja luonnonsuojelun suunnittelussa. Yleisöversiosta ja avoimena datana julkaistusta aineistosta on osa kohteista ja niiden tiedoista suodatettu luonnonsuojelusyistä pois. Aineistot on avannut Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Kierrätysmateriaaleista laadukasta muotoilua Shade 2.0 -terassi on kesän ajan auki Hotelli Fabianin sisäpihalla. Kuva: Henrik Enbom. ? Habitaren kierrätysmateriaalinäyttely Trash Design jalkautuu kesän ajaksi Hotelli Fabianin sisäpihalle Helsingin keskustaan. Shade 2.0 -terassi on hotellivieraiden käytössä 2.6–17.9., mutta siellä voi myös pistäytyä kahvilla tai lasillisella. Habitaren No Trash! -näyttely korostaa laadukkaan työskentelyn merkitystä ja tekee romumuotoilusta salonkikelpoista. Habitare järjestetään Messukeskuksessa Helsingissä 13.–17.9. Hotelli Fabianin sisäpihalle pystytetyn Shade 2.0 perustana on Trash Architecture 2013 -näyttelyssä nähty Green Shade, jonka suunnitteli kiinalaisen Tsinghua yliopiston iranilainen arkkitehtiopiskelija Shamaee Shadeh. Katoksen graafiset kuviopressut on suunnitellut Dog Design vuoden 2010 Trash Home -näyttelyyn. Pöydät on tehty kahvila Kuuman sisustukseen vuonna 2014. Katoksen materiaali sekä kuormalavoista tehdyt E2-tuolit ovat peräisin World Design Capital 2012 Paviljongista. Pyry Kantosen idean pohjalta suunniteltu WDC-Paviljonki toimi kesän 2012 ajan Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon välisellä tontilla. Habitare No Trash! Trash Design -näyttely vuoden 2017 Habitaressa esittelee viimeisteltyä ja esteettisesti laadukasta kierrätysmateriaalien käyttöä muotoilussa. Näyttelyn suunnittelijat saavat valita materiaalinsa itse, mutta ehtona on, että materiaali on kierrätettyä. No Trash! -näyttelyyn on kutsuttu sekä nuoria että kokeneita muotoilijoita, jotka haluavat tutkia kierrätysmateriaalien mahdollisuuksia ja hyödyntämistä teoksissaan. Näyttelyssä ovat mukana muun muassa Simo Heikkilä, Willem Heeffer, Onni Aho, Jari Miranda, Hemmo Honkonen, Sisse Collander ja Eki Lindahl.
• 9 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Esityspaikka Vihdin kesäteatteri Kirkkoniementie, Vihti kk Esityksen kesto noin 2,5 h Ennakkomyynti ja varaukset Vihdin Teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela avoinna ark. 9.30-14.30 puh. 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri. Liput myös Prismat Nummela ja Lohja Lippujen hinnat peruslippu 20,eläkeläinen, opiskelija, työtön 18,lapset (alle 16v) 12,Yönäytökset, lisähinta +2,Kysy myös ryhmäalennuksia! Lipunmyynti ovelta tuntia ennen esityksen alkua. ti ....20.6.2017 ...... klo 19 ke ...21.6.2017 ......klo 19 LM su ...25.6.2017 ...... klo 17 ti .... 27.6.2017 ......klo 19 LM ke ... 28.6.2017 ...... klo 19 LM la...... 1.7.2017 ...... klo 17 su ..... 2.7.2017 ...... klo 17 la.... 29.7.2017 ...... klo 17 su ... 30.7.2017 ...... klo 17 ti ...... 1.8.2017 ...... klo 19 ke .....2.8.2017 ...... klo 19 to ..... 3.8.2017 ...... klo 19 la...... 5.8.2017 ...... klo 17 su ..... 6.8.2017 ...... klo 17 ti ...... 8.8.2017 ...... klo 19 ke ..... 9.8.2017 ...... klo 19 to ... 10.8.2017 ...... klo 19 la.... 12.8.2017 ...... klo 17 su ... 13.8.2017 ...... klo 17 ti .... 15.8.2017 ...... klo 19 pe .. 18.8.2017 ...... klo 22 YÖ la.... 19.8.2017 ...... klo 22 YÖ Lipunmyynti internetissä NetTicket. www.vihdinteatteri. Ensi-ilta la 17.6.2017 klo 17 Naispääosassa Milana Misic Ajalla 8.7.–3.9. Liput 30/27/20 € Liput ja ennakkovaraukset puh. 044 080 9280 Lipunmyynti ja kahvio avataan tunti ennen esitystä. Eteläinen Hesperiankatu, Helsinki www.taivallahdenkesäteatteri.com /taivallahdenkesateatteri Sinikka ja Tiina Nopolan näytelmä Ohjaus Kari Kinnaslampi Ajalla 29.6.–30.8. Liput 15 € Päivi Mäkinen EDITH PIAFIN ELÄMÄSTÄ JA TUOTANNOSTA Päivi Mäkinen ja Päivi Mäkinen 4.8., 11.8., 25.8., 31.8. ja 1.9., klo 19, liput 8 € Veli-Matti Friman 7.8.,14.8., 21.8. ja 28.8. klo 19, liput 12 € Ohjaus Kari Kinnaslampi Teuvo Pakkalan laulunäytelmä Leikkipuistojen ruokalistat verkossa ? Helsinkiläisissä leikkipuistoissa järjestetään kesäruokailua arkisin 5.6. – 6.8. välisellä ajalla. Ruokailu on kaikille alle 16-vuotiaille lapsille maksutonta, eikä ruokailuun tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Leikkipuistoissa tarjottava ruoka on pääasiassa keittoa tai pataa. Puistoruokailuun osallistuessa tulee mukana olla oma lautanen ja lusikka. Palvelukeskus Helsinki toteuttaa ruokailun yhteistyössä kasvatusja koulutustoimialan kanssa. Pan Salmenhaara soittaa ja laulaa 1920 ja 30-lukujen ragtime ja country blues musiikkia Restobar Tenhossa ? Helsinginkatu 15, 00500 Helsinki, to 29.6. klo 20:00 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ragtime Blues kitaratyyli Mississippin suiston primitiivinen country-blues alkoi 1920-luvulla saada vaikutteita aikansa jazzmusiikista. Kiertelevät kitaristit kehittivät sormisoittoon perustuvan, ragtimeja stride -pianisteja sekä string-bändejä mukailevan tyylin, jossa bassoja melodialinjat kulkivat mahdollisimman itsenäisesti. Bassolinjojen päälle soitettiin synkopoituja melodiakulkuja ja kappaleisiin lisättiin usein jazzsooloja jäljitteleviä instrumentaalivälikkeitä. Kitaratyylistä käytetään sekä termiä ”Ragtime Blues” että ”East Coast Piedmont”, mikä viittaa Yhdysvaltojen itärannikon maantieteelliseen alueeseen, jossa monet tyylin edustajat vaikuttivat. Kuuluisia tyylin pioneereja ovat Blind Lemon Jefferson, Blind Boy Fuller, Blind Blake, Big Bill Broonzy, Blind Willie McTell ja Brownie McGhee. Pan Salmenhaara (s. 1962, Helsinki) on opiskellut kitaransoittoa ja musiikkia ja soittanut kitaraa paitsi soolona, myös useissa bluesja jazzkokoonpanoissa: Pan’s Blues Band, Thin Pan Alley, Fujitsu Jazz Allstars (Numazu, Japani), Jazz Partout ja Swing du Nord. Salmenhaara on esiintynyt mm. Porin Jazz-festivaaleilla, Turku Jazzissa, Hämeenlinnan Linnajazzissa, Rauma Bluesissa, Kuopion Blues & Jazzeilla, Viapori Winter Bluesissa, Kotkan Django-festivaaleilla, ja Helsingin Juhlavikkojen Art Goes Kapakka -festareilla, yksin tai eri kokoonpanojen kera. Helmikuusta 2010 alkaen Salmenhaara on asunut Berliinissä. Engelin Hattu Ruutukaavakomedia Senaatintorin kupeessa C.L.Engel (Eero E n q v i s t ) j a Charlotte Engel (Pinja Hahtola). Kuva: Seppo Honkonen ? Armon vuonna 1816 Suomen Suuriruhtinaskunnan senaatti tekee pitkän harkinnan jälkeen tiukat laatukriteerit täyttävän rekrytointipäätöksen. Preussilainen arkkitehti C.L. Engel palkataan rakentamaan Helsingistä edustava kasvukeskus. Päätökseen vaikuttaa hakijan monipuolisuus arkkitehtinä, hyvät Venäjä-suhteet, kielitaito sekä sitoutuminen työtehtävän edellyttämään 24/7 työtahtiin. Kohta jo tanner tömisee ja maa jytisee. Mutkat suoristetaan ja mittakaavat mullistetaan. Salongeissa kuhistaan ja kaduilla lyödään vetoja siitä, mihin suuntaan suuruudenhullu kirkkorakennus tulee kaatumaan. Engelin hattu-näytelmä kertoo 1820-luvun vauhdilla nousevasta Helsingistä ja miehestä, joka rakentaa perheelleen uuden elämän ja kukoistavan puutarhan vieraaseen ja kylmään maahan. Valtimonteatterin tuottaman kantaesityksen ensi-ilta on 28.6.2017 klo 15. Esityspaikka Helsingin kaupunginmuseon Falkmanin piha (Aleksanterinkatu 16). Muut esitykset ajalla 27.6.14.7.2017. “Rakennuslautakunta puoltaa tämän ruutukaavakomedian lipun ostoa äänin 38-0” Juho Rissasen ”Tappelu” lahjoitettiin taiteilijan nimikkosaliin Paasitorniin Taidelahjoituksen antaja sosiaalineuvos Aira Heinänen ja vastaanottaja toimitusjohtaja Jorma Bergholm. Sosiaalineuvos Aira Heinänen lahjoitti omistamansa kookkaan Juho Rissasen laatiman hiilipiirroksen ”Tappelu” Helsingin Työväenyhdistykselle 85-vuotispäiviensä alla. ? Teos ripustettiin Paasitornin Juho Rissanen -saliin, jossa jo aiemmin ovat olleet Juho Rissasen itsensä HTY:lle vuonna 1915 lahjoittamat teokset ”Rakentajia” ja ”Lastin purkaminen”. HTY:n toimitusjohtaja Jorma Bergholm iloitsee lahjoituksesta: – Yleensähän on niin, että syntymäpäiväsankari on se, joka saa lahjoja. Nyt Aira Heinänen 85-syntymäpäivänsä alla antoi lahjan. Ja minkälaisen lahjan! HTY on kiitollinen tästä merkittävästä taidelahjoituksesta. Rissasen kolme hienoa teosta ovat tästä eteenpäin vuosittain tuhansien Juho Rissanen -salin kokousten ja muiden tilaisuuksien osanottajien ihailtavissa.” Mitä? Missä? Milloin? Kalliolehti
• 10 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Kulttuuri ? Ilvesteatterin absurdi fantasiaseikkailu ”Maasta muuhun” Käpylän vanhassa talossa oli kiinnostavaa nuorisoharrastusteatteria. Se kuvasi Maasta lähtevien, avaruuspukuihin sonnustautuneiden kohtaloita ”Muussa”, toisessa todellisuudessa. Otto Nybergin esikoisohjauksella on tärkeä aihe ja kekseliäs toteutustapa. Fyysinen ilmaisu, rytmi, äänen ja valojen käyttö oli hienoa työtä. Korpivaarasta city-kipuun Kellariteatterin kevät oli uusien nuorten näyttelijöiden esiinmarssia. ”Jää” oli korpivaaralainen perhekuva. Kiuasmakkarat lauantaisaunan jälkeen, repaleinen kotialbumi ja painavaa lunta puhelinlinjoilla. Tuli kaminassa. Kotipiiri, unikuvia. Rajamaa. Stadin nuoret eivät nyt ahdistu suurkaupungissa, vaan tekevät verevän maalaiskuvauksen Fanni Mikkosen ohjauksessa. ”Kykenemättömät” oli kehollinen nykyteatteriesitys ”nuoren ihmisen kroonisesta kivusta ja liikuntakyvystä luopumisesta”. Pitkäaikaissairaan elinkaaressa kasvava kykenemättömyys ja epätoivoinen sinnittely taistelevat verisesti kehon tantereella. – KIPU on näkymätön. / Sairaus on SALAISUUS. Pilasta ei ollut pitkä matkan pilkantekoon, kun ympärillä terveet tanssivat ruusuilla. Kauniista musiikista vastasivat Tuuli Malve ja Maija Sihvola sekä ohjauksesta omaan käsikirjoitukseen Tytti Rintanen. Tuiketta Tapanilassa Tapanilan aseman lähellä vanhassa autokorjaamoja pienfirmarakennuksessa aktiivisesti toimiva paikallinen Teatteri Tuike tarjoaa runsaasti ohjelmaa lapsille ja aikuisille. ”Hautajaiset” on Nina Rinkisen ohjaama aistikauhunäytelmä, joka oli jatkoa usean tuotantokauden suositulle ”Viimeinen vuoro” –esitykselle. Olemme pimeässä huoneessa muistotilaisuudessa. Välillä kohdevalot katkaisevat pimeän. Piironkikaapin päällä on kuolleen nuoren naisen, äidin kuva. Mies pelästyy äänistä ja valojen muutoksista. Välillä huoneessa, myös katsojapenkkirivien välissä haahuilee joku nainen. Olisiko kuolleen naisen haamu? Hän hipaisee minunkin takaraivoa. Lopussa tule ilmi yhteisen lapsen hukkuminen kylpyammeeseen. Ihan lopussa piirongin päällä on kolme muistokuvaa. Karmivaa. Sopivan epäselvää. ”Lumikuningatar” oli sydämellinen tarina Gerdasta ja Kaista, jotka ovat ystäviä. Edelliselle maailma on turvallinen, jälkimmäiselle pelottava paikka. Kai jäädyttää sydämensä ja lähtee Lumikuningattaren matkaan. Seikkailuetsinnässä Gerda joutuu yllättäviin paikkoihin hupsun Variksen johdatuksella. Auringonpaiste ja Noita kiistelevät vaiktuksesta. H.C. Andersenin tarinan on ohjaaja Ann-Mari Ohtamaa tehnyt kauniiksi sovitukseksi. Suosittu ”Veden alla” jatkaa kesäteatteriesityksillä nyt kuukauden ajan. Shakespearea sirkuksena Yksi loppukevään tunnelmaltaan maagisimpia ja visuaalisesti kauneimpia esityksiä on Maksim Komaron ohjaama ”Prospero” Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa. Komaro on HKT:n sirkusesityksille sitä, mitä Jyrki Karttunen on tanssille. Hän on pitkän linjan sirkustaitelija ja -koreografi, joka esiintyy ja kiertää paljon ulkomailla. Tämäkin Shakespearen Myrsky-sovellus sai ensi-iltansa Prahassa Jatka78-teatterissa noin puolitoista kuukautta sitten. Tekijäjoukko on kansainvälinen: Sverre Waage vastaa dramaturgiasta. Miespääosassa on Jiri Kohout, joka ei ole kovin ilmeikäs, mutta omaa lavakarismaa epäonnisen laivaretken isänä. Milla Lahtinen on tavattoman reipas ja ilmaisuherkkä tyttären roolissa, jossa hän kasvaa isänsä varjosta vastuuseen. Kohtaus, jossa hän kokeilee äidin vaatteita kirstusta on kaunis; hukkumiskohtauksessa Lahtinen tulee sananmukaisesti yleisön syliin. Lavastetilaa käytetään kekseliäästi. Ramppiverhot muuttuvat aalloiksi. Kaatunut vene väliaikaiseksi kodiksi molemmille. Ei koskaan kenenkään maa Asematilassa, Huopalahden vanhalla hylätyllä rautatieasemalla, oli kevään lopussa herkkä, melankolinen tanssiteos ”Nevereveland”. Esitys on suunnattu niille, jotka eivät ehtineet kokea maata jalkojensa alla. Sooloteos käsittelee ikävän tunnetta, joka kohdistuu menetettyyn sikiöön. Koreografiassa maa on keskeinen elementti. – Meditatiivinen liike uppotuu, juurtuu, ja tippuu kohti maata. Esityksessä visuaalisuus, kosketus ja liike synnyttävät moniaistisen kokemuksen. Melankoliasta ammentava teos pohtii olentojen kuolevaisuutta surullisena, mutta luonnollisena asiana, koreografi-tanssija Leila Kourkia kertoo. Tanssin lähtökohtana on sikiön suhde sen kantajaan, sen liikkumatila ja peruuttamaton matka mahasta maahan. Keskeisestä valosuunnittelusta vastaava Nanni Vapaavuori sanoo työstäneensä valoa ja ainetta. – Olen muokannut esitystilaan siivilöityvää luonnonvaloa öljy-, rasvaja vahakerroksin. Perisynti ei paina ”Moskova-Petuški” on runoelma, jota Hämeentien 103 majaansa pitävä uusi venäläinen Teatr Za esittää loppukeväästä kesäkuun alkuun. Se on pietarilaisen ohjaajan Aleksei Jankovskin humoristinen näyttämösovitus Venedikt Jerofejevin kulttikirjasta. Venäjällä useita näyttämösovituksia saanut teos on ensi kertaa näyttämöllä Suomessa! Venjan, jota esittää teatterin vetäjä Valtteri SimoRisto Kolanen: Loppukevään kulttuurikierros Laura Kaartinen, Eija Kankaanranta, Kaisa Saarikorpi, Minsku Tammela ja Anna Wiksten muodostavat Juurakon, jolla on loistava lavakarisma jurimusiikkissa Sampo–lavalla. Kuva: Raimo Granberg. Kun Maasta lähdettiin absurdiin seikkailuun Muuhun, siellä kohdtattin tällainen yksinvaltia. Kuva ja juliste: Mari Kaakkola. Kykenemättömät Vilma Tuomi kipuilee Kykenemättömissä Kellariteatterissa. Kuva: Heidi Bergström. Aistikauhu oli käsikosketeltava Tuikkeen lavalla Tapanilassa. Kuva: Nin Rinkinen Visuaalista kuvaa käytetään taitavasti Maksim Komaron Prosperossa Studio Pasilassa. Kuva: Jakub Jelen. Leila Kourkia tanssii herkästi ikävän tunnetta Asematilassa. Kuva: Juho Hellsten & Nanni Vapaavuori.
• 11 Viikko 24 K ALLIO L EHTI nen, hulvaton junamatka Moskovasta hornan tuuttiin, Petuškiin. Matkalla Venjalle selviää niin elämän tarkoitus kuin oikeiden blandingien reseptitkin– Petuški on paikka, missä perisynti ei paina ketään. Siellä katse on pohjaton ja kirkas jopa niillä, jotka eivät saa putkea poikki viikkokausiin… Lähtekää mukaani, mitä tulettekaan näkemään!..” Esityksessä kuullaan suomenkielisen tekstin rinnalla alkuperäinen venäjänkielinen teksti, mikä tekee katsomisesta tavallista hitaamman kokemuksen. Meri hallitsee elämää – Ihminen ei ole mitään, / eikä maailma ole meidän / eikä meistä kukaan ole täällä ikuisesti, lauletaan Töölön Kulttuuritehtaan salissa esityksen lopussa. Korjaamon Kulmasalissa vieraili Meriteatterin ”Maailman meri” –näytelmä. Näin pari vuotta sitten saman teatterin edellisen Meri-näytelmän, joka oli perinteisempi, juonellinen satamasta merelle ja takaisin juttu. Tässä esityksessä ollaan meren äärellä ajatuksissa ja toiminnassa. Meriteatterin maailma on Röölan satama, joka sijaitsee Naantalin Rymättylässä, Otavan saarella. Maailman meren alkua hallitsee Meri-tytär, vahvan ilmaisullinen ja kasvonilmeillään viestivä Ella Mettänen. Esityksen aikana Erkki-isää esittävä Hannes Mikkelsson ottaa lattiatilan. Piippua polttavaa sääennustaja Koivuniemeä ja monia muita osia tekevä Olli-Pekka Parviaisella on pari bravuuria. Hän hakee vastaantempoilevan Erkin kuolemaan, kun aika on tullut. Ohjauksesta vastaa, kuten edellisestäkin, Anni Mikkelsson ja lavastuksesta edellisen tähti Laura Halonen. Kaikki nimet sanovat.nuorelle suomalaiselle teatterille. Lainauksia on Mirkka Rekolan runosta ”Meri on maailman muisti”. Meriteatterin maailma on hyvin konkreettinen. Meille tarjotaan silakkaa. Pohditaan sitä, miksi saalista ei enää tule, miksi ammattia ei harjoiteta. Tekijöille maailman ”meri on sairas ja kaunis”. Tässä maailmassa ei eletä ”punavihreässä kuplassa”, ahdistuta suurkaupunkilaisen huolissa. Maailmantila teatterileikkinä – Jos se tuntuu todelta, sen täytyy olla totta! Haluatko nähdä esityksen, jossa maailmantila tulee kahden näyttelijän teatterileikkiin ja vuorosanoihin Valtimonteatterissa. Japanilaisen Minoru Betsuyakun absurdista trilleristä on ohjaaja Valto Kuuluvainen päällekirjoittanut nasevaa tekstiä hämäyksestä ja hämmennyksestä. – Minä tiedän sinusta kaiken. Tursaspyyhekumi johdattaa katsojan monien totuuksien hetteikköön. En ole nähnyt Mona Kortelampea näin valloittavan loistavana kuin nyt; Teatteri Helsingin kesäesityksissä hänellä oli usein hupakon tai petetyn/pettävän vaimon rooleja. Salla Kozma on uudempi tuttavuus, joka pärjää veroisena vastanäyttelijänä. Naisten tangokohtaus on upea, harjoiteltu. Tärkeä osa on äänisuunnittelulla, josta vastaa romanialainen Romulus Chiriuc. Luontoäänen rauhallisuudesta vastaa Jarmo Heikkinen. Tursaspyyhekumin nimeä ja tarinaa ei voi avata enempää, jottei yllätys paljastu. Esite koostuu tekijöiden facebook-päivityksistä. Niistähän totuus piilee nykyään. Balladeja valosta ja varjosta Ritva Koskensuu, ”Äppä”, on helsinkiläinen näyttelijä-laulaja. Hän valmistui Teatterikorkeakoulusta 1981 ja toimi lastenteattereissa parikymmentä vuotta; siinä sivussa monessa radion (Yhtä köyttä –yhdistyksen punkkari ja Kantolan perhe) ja television (Kotikatu, Salatut elämät) näyttelijänä. Arjen havainnoista, iloista ja ahdistuksista, tunnelmista ja tuntemuksista alkoi syntyä runoja. Freelancerin runoista tuli aluksi monologiesitys ”Terveisiä Tivolitieltä”. Kaj Chydenius löysi runot sävellettävikseen. Koskensuu kiersi bändin kanssa esittämässä Tivolitien lauluja keikoilla. Sitä seurasi ”Vilusta vironnut varpunen”. Toinen Chydenius–Koskensuu –levy ”Tivolitien lauluja” julkistettiin taiteilijan 60-vuotissynttärinä Juttutuvassa 21.9.2014. Kolmas levy, ”Valon ja varjon leikkiä” julkistettiin toukokuun lopulla samassa paikassa. Uusi sikermä runoja on yhä Kaj Chydeniuksen säveltämiä. Ne ovat lauluja elämän keskellä, maailman tuulissa ja tuiverruksissa. Huumori ja tunteet risteilevät. Laulelmat soivat tangon tahdeissa ja samban sykkeessä, foxia, jazzia ja bossaa unohtamatta. Suomalainen lapsiklassikko sirkuksena Lumoavan lavastuksen, tanssin, köysiakrobatian ja tunnelman loivat Cirkon Maneesiin Cirko-festivaalin oululaiset vieraat. Taiteilijaprofessori Pirjo YliMaunulan ja työryhmän versio Yrjö Kokon klassikkosadusta ”Pessi ja Illusia” on äärimmäisen voimakas tulkinta rakastetusta tekstistä. Näyttämölle puhtaalta pöydältä luotu maailma on tekijöidensä tapa käsitellä lastentarinaa. Tutut hahmot ovat saaneet uusia tasoja liikkeen, ilmaisun ja visualisoinnin kautta. Kokon sota-aikana syntyneen sadun hahmot ja maailma muuttuu moniulotteiseksi, syväksi kokonaisuudeksi. Tältä Pessi ja Illusia näyttää vuonna 2017. Teosta ovat olleet Yli-Maunulan kanssa luomassa tanssitaiteilijat Milla Virtanen, Teemu Tuohimaa ja Katri Lausjärvi, sirkustaiteilijat Sanna Vellava ja Katja Kortström. Puvustuksesta ja lavastuksesta vastaa Pirjo Valinen. Katsoin esityksen Kalasataman koulun oppilaiden kanssa, ikähaarukka eskarista 3. luokalle. Ihan nuorimpia aluksi jännitti, vieressä istunut vanhempi poika ei oikein pysynyt housuissaan. Kun puvun suikaleita lensi lopussa katsomoon, eturivi villiintyi täysin ja unohtui lattialle esiintyjien sekaan. Juurimusiikkia aikuiseen makuun Juurakon ”Oi, Maalina” – levynjulkaisukiertue käynnistyi Samposoikoon! –klubilta. Juurimusiikkia ja väkevää tarinankerrontaa yhdistelevä Juurakko risteyttää suomenkielisen blueslaulannan ja perinteisen kotimaisen soittimiston railakkaalla skiffle-asenteella. Yhtyeen kiitetty ensimmäinen studioalbumi ”Lauluja kuistilta” oli vuoden 2014 etnoalbumiehdokkaana Emma-Gaalassa. Oi, Maalina –levyllä yhtye tarjoilee entistäkin rouheampaa ja rohkeaa Juurakko–bluesia. Juurakko ylittää juurimusiikin tyylirajat riemukkaasti eikä kaihda eriskummallisiakaan tarinoita. Musiikki vie ajoittain syvälle rämeelle kyynärpäät mullassa ja toisinaan tanssittaa kepeästi laivan kannella. Ryhmässä miellyttää eritoten naisten tasa-arvoinen työnjako. Kukin saa loistaa omilla sooloillaan, sanoilla ja sävellyksillään. Koulukiusaaminen on valtaa Nuorten tekemä teatteri on vakavaa, taitavaa ja välillä hauskaakin. Koulukiusaaminen ja siihen liittyvä vallankäyttö on tärkeä aihe, jota Tarita Ikonen ”Kylmyyden monologi” (2016) käsittelee ja jonka mustan huumorin Qteatteri Nuorten teatteri otti vuodeksi käsittelyynsä ohjaajien Jaana Taskisen ja Anni Tanin ohjaamina. Välillä liikutaan Talvisodassa, josta irtoaa myös hersyvää huumoria. Välillä ollaan luokkahuoneessa, kiusaamista tutkivan ryhmän parissa ja ihan lopussa selvitetään raastavasti teatteriryhhmän omaa sisäistä ryhmädynamiikkaa ja sitä, jääkö joku ulos. Olen nähnyt 3–4 Q–nuorten esitystä, joista ”TYHMÄ, RUMA, VAARALLINEN” on paras. Esitys ei tarjoa vastausta vaikeaa kysymykseen: Miksi me kiusaamme toisiamme, mutta ottaa aiheen vakavasti. Esiintyjistä pistää silmään ryhmäpomo Meri Luukkasen taitavuus; hänet Aamu Milonoff haastaa lopussa. Pojista Reino Pirttijärvellä ja Jalmari Pajusella on koomisten roolien osaamista. Korpinkynsi -runo soi kauniisti Onerva Järvenpää ja yhteiskuoron esityksenä. Jani Orbinski sävelsi Tarina Ikosen kolme runoa esitykseen. Teksti: Risto Kolanen Työväenlaulu uudistuu nykyaikaan ? Kun työväenmlaulujen kunniamaestro Reijo Frank kuoli keväällä, tuntui ensin, että jää tyhjä tila. ”Veli, sisko – Lauluja Reijo Frankin muistolle” –konsertti Paasitornin Sirkus–salissa todisti muuta. Jotain muuttuu lauluissa, ja työväenkulttuurissa yleensä. Nuoret Palefacen ja Rajamäen poikien johdolla tekevät uusia lauluja ja löytävät vanhoista uutta tunnetat. Uusi vahva stemmalaulubändi, Ajantaju, esiintyi taitavasti, innostuksella tehdä uusialauluja ja tulkita vanhoja. Erkki Saarela valloitti yleisön presidenttiä myöten ”Liiton tyttö” tulkinnallaan. Jouni Bäckström lauloi komeasti ”Frankin tyyliin” mm. ”Akselin ja Elinan häävalssiin”, johon Arvo Salo teki yhteiskunnalliset sanat Heikki Aaltoilan luvalla. Laulajan isä, Reino Bäckström oli Frankin pitkäaikainen hanuristi-säestäjä ja nytkin lavalla. Oona Airola lauloi herkästi Kaj Chydeniuksen uusia vapaulauluja; hän sanoi että se sopi myös Frankin pirtaan. Ihmiset alkavat muistaa, että ilman kulttuuria ei aatekaan kanna. Presidentti Tarja Halonen kiteytti puheessaan: ihmisen aivot eivät riitä, tarvitaan myös sydäntä. Kuulimme Reijo Frankin keräämiä, esittämiä ja muita työväenlauluja. Kuulijoita oli niin runsaasti, että osa joutui istumapaikkojen puuttumisen vuoksi kääntymään ovelta takaisin. Kultahiekkainen Sanna Vellava taituroi köydellä Pessi ja Illusiassa. Kuva: Pekka Mäkinen. Nika Savolainen, Valtteri Simonen ja Kerli Kyllönen tekevät pitkää matkaa venäläisessä hengessä. Kuva: Teatr Za. Ella Mettänen, Hannes Mikkselsson, Jaakko Ohtonen ja Jussi-Pekka Parviainen Meriteatterin rauhallisessa promokuvassa. Kuva: Mikko Kelloniemi Mona Kortelampi ja Salla Kozma Valtimon teatterileikissä, jossa totuutta ei löydy. Reijo Frank muistokonsertissa Oona Airola lauloi uusi vapauslauluja Kaj Chydeniuksen säestämänä. Kuva: Raimo Granberg Jouni Bäckströn lauloi komeasti mm. Akselin ja Elinan häävalssin Arvo Salon tekstiin. Lavalla myös Tipi Tuovinen (vas.), Mauri Saarikoski, Jonna Pirttijoki ja Antti Riikonen. Kuva: Raimo Granberg
• 12 Viikko 24 K ALLIO L EHTI MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki Suosituinta kansainvälistä musiikkia! Tervetuloa nauttimaan ranskalaisesta, italialaisesta, espanjalaisesta, ruotsalaisesta sekä kotimaisesta iskelmämusiikista! Myös toivekappaleet ovat mahdollisia. sunnuntai torstai klo 14:00 19:00 Virkavapaa baari on auki joka päivä klo 14:00 02:00 Kaarlenkatu 10, 00530 Helsinki puh. 045 612 7007 Suomen Ilmailumuseo julkaisee 940 arkistovalokuvaa Finnairin historiasta Finna-käyttöliittymässä Aero Oy:n henkilöstöä heinäkuussa 1954 Pariisissa. Convair-liikennekoneen portailla vas. lentokapteeni Jaakko Hillo. Kuva: Esko Manninen, LF-Foto O/Y / Suomen Ilmailumuseo. Matkustamopalvelua Aero Oy:n Convair-liikennekoneessa 1950-luvulla.Kuva: Esko Manninen, LF-Foto O/Y / Suomen Ilmailumuseo. ? Ilmailumuseo tiedotti tammikuussa Finnair Oyj:n ja Suomen Ilmailumuseon Suomi100-juhlavuoden yhteishankkeesta. Vuoden 2017 aikana toteutettavassa Aeron siivin Eurooppaan -projektissa juhlistetaan Suomen satavuotisjuhlaa avaamalla ulkoiseen verkkoon mielenkiintoinen kattaus kuvaja arkistomateriaalia kotimaisen lentomatkustamisen ensimmäisiltä vuosikymmeniltä, 1920-luvulta aina 1960-luvun loppuun saakka. Valitun aineiston julkistus Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) Finna -asiakasliittymässä tapahtuu kahdessa erässä. Tällä erää julkaistava ensimmäinen kokonaisuus käsittää kaikkiaan 940 arkistovalokuvaa Finnairin historiasta, keskimäärin kymmenen otosta jokaiselta yhtiön toiminnan vuodelta. Aineisto on valikoitu museon kuva-arkiston vuosikymmenien varrella karttuneesta Finnair-kokoelmasta sekä muista erikseen mainituista kuvaeristä. Kuvien rajavuodet (19231969) käsittävät niin yhtiön toiminnan alkuvaiheet Itämeren piirissä, sota-ajan, Euroopan liikenteen laajenemisen toisen maailmansodan jälkeen kuin myös siirtymisen suihkuliikenteeseen 1960-luvulta eteenpäin. Lopulta Finnairiksi nimensä vuonna 1968 muuttanut yhtiö siirtyi Atlantin liikenteeseen juuri ennen vuosikymmenen loppua. Valokuvista välittyy erinomaisella tavalla paitsi matkustajakokemuksen kehittyminen Finnairin siivillä lähes puolen vuosisadan aikana myös yhtiön johdonmukainen kasvu kohti laajempaa reittivalikoimaa ja kapasiteettia. Merkittävässä osassa ovat paitsi tekijät – monipuolinen henkilökunta myös tavalliset suomalaiset lentomatkustajat. Toisaalta mukana on ajankuvaa ja ilmojen glamouria: sinivalkoiset siivet ovat kantaneet määränpäähän myös presidenttejä, kuninkaallisia, urheilijoita ja elokuvanäyttelijöitä! Suomen Ilmailumuseon niin ikään nyt avattava oma Finna-näkymä takaa helpon pääsyn nyt ja jatkossa käyttöliittymään tuotaviin museon aineistoihin. Sivulle on luotu havainnolliset ja helppokäyttöiset painikkeet joiden kautta asiakas pääsee vaivattomasti käsiksi digitoituun kokoelmamateriaaliin. Ajallisesti tuoreinta materiaalia lukuun ottamatta ovat valokuvat käytettävissä vapaasti ei-kaupalliseen käyttöön. Julkaistaessa edellytetään lähteen asianmukaista mainitsemista. Kansainvälisille kävijöille on etusivu saatavilla käyttöön myös englanninkielellä. Museo ottaa mielellään vastaan lisätietoa kuvien henkilöistä ja tilanteista. Suomen Ilmailumuseo on solminut palvelusopimuksen Kansalliskirjaston kanssa Finna-asiakasliittymästä toukokuussa. Aineiston haravointi museon MEMORON-kokoelmanhallintajärjestelmästä toteutettiin yhteistyössä palveluntarjoaja Mansoft Oy:n kanssa. Museo avaa jatkossa ulkoisessa verkossa yhä enemmän kokoelmiaan niin esineiden, valokuvien kuin muidenkin aineistojen osalta. Finnair-aineisto laajenee Finnassa seuraavan kerran syksyllä 2017. – Taidetoiminta vähentää koulukyynisyyttä – Koulukyynisyyttä voidaan vähentää koulupäivään niveltyvällä taidekasvatuksella, todetaan ArtsEqual-hankkeen tuoreessa tutkimuksessa ? Vuonna 2016 noin puolet 12-vuotiaista koululaisista tunsi jonkinasteista kyynisyyttä koulunkäyntiä kohtaan ja 15 prosenttia heistä koki koulun täysin merkityksettömänä tulevaisuutensa kannalta. Taiteen vahvempi asema koulussa voi ArtsEqual-tutkijoiden mukaan tukea koulunkäynnin mielekkyyttä, sillä taiteellinen toiminta antaa mahdollisuuksia toimia aktiivisesti, ilmaista itseään ja vaikuttaa ympäristöön. Välilliset vaikutukset ilmenevät muun muassa kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden paranemisena. ArtsEqual-hankkeen kouluinterventiossa on koettu positiivisena, että taidekasvatuksen ohjaama toiminta on niveltynyt koulupäivään. Kyse ei siis ole erillisistä taiteen oppitunneista vaan taidetoiminta on ollut osa muiden aineiden oppitunteja. Taidekasvatuksen suotuisista vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen on vahvaa empiiristä näyttöä. Laadukas taidekasvatus vahvistaa koululaistaitoja, identiteettityötä, itsetunnon rakentumista ja ennen kaikkea toisen kohtaamista. Taiteella ja taidekasvatuksella on todettu olevan kokonaisvaltaisia hyvinvointivaikutuksia: oppimisvalmiuksien vahvistumisen lisäksi muun muassa käyttäytymisen ongelmien on havaittu vähenevän. Tämä korostuu erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. ArtsEqual-hankkeen kouluinterventiot viittaavat samaan suuntaan. Taideja kulttuurikasvatus vahvistaa lasten ja nuorten kulttuurista pääomaa ja valmiuksia toimia aktiivisesti yhteiskunnassa. ArtsEqual-tutkijat ehdottavatkin maanantaina julkaistussa toimenpidesuosituksessaan, että peruskoulu voisi olla Suomen suurin kulttuurikeskus, jossa laadukas ja monipuolinen taideja kulttuurikasvatus on tasaarvoisesti kaikkien oppilaiden saatavilla. Toimenpidesuosituksessa ehdotetaan toimenpiteitä niin kunnille, kouluille kuin kulttuurijärjestöille, jotta ne ryhtyisivät tiiviimpään yhteistyöhön koulun ympärille. Suosituksen on laatinut taidekasvatuksen asiantuntijaryhmä, jota johtaa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila. Taideyliopiston koordinoima ArtsEqual tutkii, miten taide voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa. Kuusivuotista hanketta rahoittaa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto. Se on suurimpia taiteentutkimuksen hankkeita Suomessa. Lisätietoa: www.artsequal.fi
• 13 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Hanasaari vihittiin uudelleen käyttöön Kulttuurifestivaali Nordiska nätter avaa Hanasaaren näyttelytoiminnan Astrid Sylwan (s. 1970) asuu ja työskentelee Tukholmassa. Valmistuttuaan Konstfack-taidekorkeakoulusta vuonna 2005 hänellä on ollut suuri vaikutus ruotsalaiseen nykytaiteeseen. Astrid Sylwan on pitänyt useita näyttelyitä, ja hänen teoksiaan voi katsella mm. Tukholman nykytaiteen museossa ja Malmön taidemuseossa. Sylwanin taideteoksia on nähtävissä myös yhdellä Tukholman kaupunkijunaradan asemista. ? Nordiska nätter on Hanasaaren oma kesäfestivaali, joka sekoittaa taidetta ja musiikkia pohjoismaiseen ruokaan, elokuvanäytöksiin ja mielenkiintoisiin luentoihin. Nordiska nätter järjestettiin ensimmäistä kertaa Århusissa vuonna 2015 ja sen jälkeen Helsingborgissa vuonna 2016. Nyt festivaali pidetään Suomessa – vastaremontoidussa Hanasaaressa. Nordiska nätter -festivaalin yhteydessä Hanasaari avaa myös galleriansa näyttelytoiminnan. – Aloitamme ruotsalaisella taiteilijalla, Astrid Sylwanilla, joka on juuri nyt todella kiinnostava ja kuuma nimi ruotsalaisella taiteilijanäyttämöllä, Hanasaaren projektipäällikkö Sonja Söderholm kertoo. Näyttelyn avajaiset pidetään perjantaina 9.6. klo: 18.00–19.30 Nordiska nätter -festivaalin yhteydessä. Silloin Astrid Sylwan keskustelee suomalaisen kollegansa Heidi Lampeniuksen kanssa taiteesta ja taiteen ehdoista. Keskustelua ohjaa Helsinki Contemporary -taidegallerian galleriapäällikkö Mikaela Lostedt. – Minusta on kiva tulla takaisin Helsinkiin ja Suomeen. Viisi vuotta sitten olin usein Suomessa, kun tein yhteistyötä Marimekon kanssa, ja sain oppia kaikkea kuvioiden kohdistamisesta ja yrityksen historiasta ja muunsin sen tiedon kangaskokoelmaksi. Minulla oli myös etu saada pitää näyttely silloisessa Gallery Kalhama Piippo Contemporary -galleriassa. Hanasaari on uusi seikkailu, Astrid Sylwan toteaa. Yhden päivän lippu Nordiska nätter -festivaaliin maksaa 18 €, kahden päivän lippu 25 €. Lippuja myydään Hanasaaren kotisivuilla osoitteessawww.hanaholmen.fi/nordiskanatter. Astrid Sylwan -näyttely on avoinna 2.6.–23.8.2017 joka päivä klo: 10.00–20.00. Hanasaari – ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus vihittiin tänään uudelleen käyttöön juhlallisin menoin. ? Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio, Tanskan kuningatar Margareeta II, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI ja kuningatar Silvia, Norjan kuningas Harald V ja kuningatar Sonja sekä Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson ja hänen puolisonsa Eliza Jean Reid osallistuivat kaikki uudelleenvihkimisseremoniaan. Hanasaaren juhlallisuudet olivat osa 100-vuotiaan itsenäisen Suomen juhlistamista. – Hanasaari on käynyt läpi mittavan remontin ja laajennuksen, ja uudelleenvihkiminen olisi tuskin voinut tapahtua tätä arvokkaammissa puitteissa. Hyvin nuori Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa oli läsnä Hanasaaressa, kun se vihittiin käyttöön kesäkuussa 1975, ja nyt hän on täällä jälleen kuningatar Silvia ja muut pohjoismaiset päämiehet seuranaan. Se tuntuu todella erityiseltä ja osoittaa, miten keskeinen rooli Hanasaarella on pohjoismaisessa yhteistyössä vuosien mittaan ollut ja on edelleen, toteaa Hanasaaren toimitusjohtaja Gunvor Kronman. Valtionpäämiehet toivotettiin tervetulleiksi Hanasaareen Grex Musicuksen laululla. Sen jälkeen he siirtyivät auditorioon, jossa Maria Ylipään ja Marzi Nymanin musiikki avasi virallisen ohjelman. Musiikkiosuuden jälkeen Maria Ylipää ja Jan-Erik Enestam toivottivat vieraat tervetulleiksi. Enestam on Ruotsalais-suomalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja. Rahastolla on ylin vastuu Hanasaaren toiminnasta. Tervehdysten jälkeen tasavallan presidentti piti puheensa. Presidentin jälkeen puhui kuningas Kaarle XVI Kustaa, minkä jälkeen presidentti ja kuningas vihkivät Hanasaaren kulttuurikeskuksen uudelleen käyttöön. Hanasaaren ohjelma päättyi johtokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin puheeseen ja a cappella -ryhmä Forkin musiikkinumeroon. Lähde: Hanasaari. Musiikkiosuuden jälkeen Maria Ylipää ja Jan-Erik Enestam toivottivat vieraat tervetulleiksi. Enestam on Ruotsalais-suomalaisen kulttuurirahaston puheenjohtaja. Jan-Erik Enestam kättelemässä kuningatar Silviaa, takana kuningas Kaarle Kustaa XVI. Tanskan kuningatar Margareeta II, Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, puoliso Jenni Haukio, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI, kuningatar Silvia, Norjan kuningas Harald V, kuningatar Sonja sekä Islannin presidentti Guoni Thorlacius Jóhannesson ja puoliso Eliza Jean Reid.
• 14 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Musta lammas voitti Aarhus Vocal Festivalin kuorokilpailun ? Helsinkiläinen Musta lammas -a cappellakuoro voitti tanskalaisen Aarhus Vocal Festivalin kansainvälisen kilpailun sunnuntai-iltana 4.6. ollen samalla kilpailun historian ensimmäinen suomalainen kuoro. Kilpailuun oli valittu esikarsinnan perusteella yhteensä kuusi kuoroa eri puolilta Eurooppaa. Musta lammas palkittiin 20 000 tanskan kruunulla. Toiseksi tullut SYNG Selected sai 10 000 ja kolmanneksi sijoittunut Dekoor 5000 kruunua. Lisäksi Mustan lampaan oma kappale ”Katse” sai erikoispalkinnon kuoroja lauluyhtyekilpailujen innovatiivisimmasta sovituksesta. Sen on kirjoittanut ykkössopraano Sonja Ebeling ja sovitus on hänen ja kuoronjohtaja Ida Olsosen yhdessä tekemä. ”Katseen” lisäksi 15 minuutin mittainen kilpailuesitys sisälsi myös coverversion kappaleesta Feeling Good sekä kaikilla kuoroilla pakollisena numerona olleen David Bowien kappaleen Heroes. Aarhus Vocal Festival (AAVF) on Euroopan suurin rytmisen vokaalimusiikin festivaali, joka järjestettiin tänä vuonna kuudennetta kertaa. Kuorokilpailu on osa nelipäiväistä festivaalia, joka tuo yhtyeja kuorolaulun eri osa-alueiden ammattilaiset ja harrastajat samaan kaupunkiin joka toinen vuosi. Kuorokilpailun tuomaristossa vaikuttivat tänä vuonna Jonathan Minkoff, Malene Rigtrup, Lauren Kinhan ja Tobias Hug. Päätuomari Jonathan Minkoff sanoi Mustan lampaan olevan yksi tämän hetken innostavimmista nousevista kuoroista. Musta lammas tekee rytmimusiikkia suurella sydämellä soiden tiukasti yhteen bändin tavoin. Tätä kahdestakymmenestä kahdesta ammattimuusikosta koostuvaa kuoroa johtaa Ida Olsonen. Mustan lampaan matkaa Tanskaan tukivat Svenska kulturfonden, Musiikin edistämissäätiö sekä Sibelius-Akatemian tukisäätiö. Nuorten auttamisoperaatioon osallistui 56 avustajaa Taskuvarkauksista varoitetaan ? Kesällä kannattaa pitää erityisen hyvää huolta tavaroistaan, kun taskuvarkauksien määrä tunnetusti kasvaa. Maanantaista 5. kesäkuuta alkaen Helsingin seutuliikenne HSL kampanjoi näpistysten välttämiseksi. Näpistyksiä voi ehkäistä varovaisuutta noudattamalla. Lompakkoa ja kännykkää kannattaa kuljettaa siten, ettei taskuvaras saa niitä haltuunsa taskusta tai laukusta vaivatta vetämällä. Lompakko on syytä pitää vähintään yhden suljettavan taskun sisällä. – Maksukorttien salasanoja ja tunnuslukuja ei kannata säilyttää lompakossa. Kännykkä kannattaa aina turvata suojakoodilla. Jos puhelin tai maksukortti häviävät, ne kannattaa välittömästi ilmoittaa sulkulistalle, kertoo HSL:n turvallisuusasiantuntija Jaakko Heinilä. Helsingin keskustassa Asema-aukiolla HSL: n kampanjakumppani mySafety yritys tempaisee turvallisuuden puolesta perjantaina 9.kesäkuuta. Yritys jakaa laukun turvakiinnikkeitä ja antaa vinkkejä, miten suojautua taskuvarkauksilta. ? Helsingin kaupungin nuorisopalvelut järjesti auttamisoperaation koulujen päättymispäivänä alle 18-vuotiaille yhdessä Helsingin seurakuntien Saapas-ryhmien, Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin ja Walkersin. Kaikkiaan operaatioon osallistui 56 avustajaa. Jalkapartiot kiersivät keskustassa Kampin/Narinkkatori alueella, Hietaniemen uimarannan, Kaivopuiston ja Koffin puiston läheisyydessä. Autopartiot liikkuivat koko kaupungin alueella. Partiointia tehtiin klo 18.30–03.00. Tuona aikana partiot auttoivat 312 nuorta. Ensiapua paikan päällä annettiin muutamalle nuorelle ja suoraan sairaalaan toimitettiin yksi nuori. Väsyneimmät juhlijat kuljetettiin lepäämään Lasten liikennekaupungissa (Auroranportti 2) sijainneelle selviämisasemalle. Yön aikana keskukseen tuotiin kolme alle 18-vuotiasta nuorta. Koko perheen lomapäivä Teurastamolla Teatteri Ab Totuuden torvi Oy vierailee Kansallisteatterissa ? Helsinkiläinen underground-ensemble Teatteri Ab Totuuden torvi Oy esittää kesäkuussa Kansallisteatterissa uutuusteostaan VAPAUS. Omapohjaan valmistuva vierailuesitys toteutetaan vapain käsin. VAPAUS on Teatteri Ab Totuuden torvi Oy:n viides näytelmä. Aikaisemmin ryhmä on vieraillut muun muassa Takomon teatterilla, suomalaisilla kesämökeillä, Kansallisteatterin lavaklubilla, Lainsuojattomat – festivaaleilla, Puoli-Q:ssa sekä Temppeliaukion kirkossa. VAPAUS on hirvittävän ylivireinen kuvaus vapauden tavoittelusta. ”Minä tuomitsen ne perseenreijät, jotka sinne asti pääsee.” Esityksessä on pelikaani. Köyhän teatterin surrealistisen paperipilven reunalla roikkuva traumahumoristinen keskushenkilövetoinen fragmentaariesitys peräänkuuluttaa rohkeutta ja rehellisyyttä. Esitystä ei suositella alle 15-vuotiaille. Esityksen ohjaa ja dramatisoi Teatteri Ab Totuuden torvi Oy:n taiteellinen johtaja Taneli Maljanen. Rooleissa nähdään Robert Katz, Tuomas Korkia-Aho sekä Maria Malmström. Valosuunnittelu: Jari Piitulainen. Tuotanto: Teatteri Ab Totuuden torvi Oy. VAPAUS näytelmän ensiilta Omapohjassa lauantaina 10.6 klo 19.00. Muut esitykset 14.6 klo 19.00 / 15.6 klo 19.00 / 16.6 klo19.00 / 17.6 klo 19.00. Liput 15e / 9e. Esityksen kesto noin tunnin. Koko perheen tapahtuma Lomapäivä tarjoaa lapsiperheille ja lapsille monipuolista ohjelmaa Teurastamon viihtyisällä piha-alueella ja eri toimipisteissä 17. päivä kesäkuuta. Ohjelmaan sisältyy myös Lastenkirjafestivaali. Koko tapahtumaan on vapaa pääsy kello 11–17 taivaltaan. Sen kunniaksi Teurastamon uudelle pihalavalle nousee huikeassa nosteessa oleva Pikku Papun orkesteri, ja päivän aikana tanssitaan myös Kikattavan Kakkiaisen lasten discon tahdissa. Musiikin lisäksi päivän ohjelmassa on Karkkitehtuuria -työpaja, joka on poimittu varsinaisten Hippaloiden tarjonnasta. Pihalla mahtuu leikkimään kaikenlaista, ja saippuakuplataiteilija-ryhmä Ruffle Army saapuu esittelemään taidettaan. Pihamarkkinoilla voi tehdä ostoksia, ja Teurastamon suosittu grillipiste on kaikkien käytössä. Teurastamon ravintolat ovat avoinna ja huomioivat erityisesti perheet ja lapset, lisäksi alueen yrittäjät pitävät toimipisteensä avoinna. Lastenkirjafestari Kirjaverstaalla Pihan lisäksi tapahtumatilana toimii Kirjaverstas, jossa järjestetään jo kello 10 alkaen Lastenkirjafestivaali. Kirjaverstas on uudenlainen toiminnallinen kulttuuritila Teurastamolla. Festarin aikana siellä pidetään kirjoihin liittyviä työpajoja, luetaan kirjoja, esitetään musiikkia ja tavataan kirjantekijöitä. Lastenkirjafestarin vieraiksi saapuvat muun muassa kirjailijat Liisa Kallio (Pikku Paput), Veera Salmi (Puluboi, Mauri ja vähä-älypuhelin), Riikka AlaHarja (uusi lastenromaani Kahden maan Ebba), Jukka Laajarinne (Multakutri ja suon salaisuus), Juhani Känkänen (Apo Apponen -kirjat) sekä kuvittaja Sanna Mander (Prinsessavärityskirja, Avain hukassa, också på svenska). Lomapäivän juontajana ja kirjantekijöiden haastattelijana häärää kaikkien lasten tuntema Katti Matikainen. Teurastamon pihalle ajaa myös Helsingin kaupungin kirjastoauto omalla ohjelmallaan. KaupunkiJamboree nuorille Isommille lapsille ja nuorille tuo tekemistä KaupunkiJamboree, joka järjestetään ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa heinä-elokuun vaihteessa. KaupunkiJamboreen työpajassa improillaan ja katsellaan maailmaa aivan uusien linssien läpi. Lomapäivän pääjärjestäjinä toimivat Teurastamo ja Kirjaverstas. Yhteistyökumppaneita ovat Hämeenlinnan kaupunki, Helsingin kaupunginkirjasto, Sarjakuvakeskus, Toukka Lastenkirjakioski, Kuvittajat ry sekä kustantamot Schildts & Söderströms, Tammi, Otava, WSOY, Etana Editions ja Teos. Katti Matikainen juontaa. Pikku Papun orkesteri ja Liisa Kallio. Hämeenlinnan Hippalot vierailee Helsingissä Maamme vanhin lasten taidefestivaali Hämeenlinnan Hippalot saapuu Lomapäivänä ilahduttamaan helsinkiläisiä lapsiperheitä ja juhlimaan 40-vuotista
• 15 Viikko 24 K ALLIO L EHTI HSL ja Stara siirtyvät kokonaan uusiutuviin polttoaineisiin ? Pääkaupunkiseudun bussit ja valtaosa Helsingin kaupungin työkoneista ja kuorma-autoista vaihtavat jäteja tähdepohjaisiin biopolttoaineisiin. Helsingin seudun liikenne HSL, Helsingin kaupunki ja hankkeessa mukana olevat uusiutuvan polttoaineen tuottajat ovat hiilineutraalin liikenteen tiennäyttäjiä. Kyse on kansainvälisesti merkittävästä hankkeesta. Helsingin kaupungin hyötyajoneuvot ja HSL:n tilaama bussiliikenne siirtyvät käyttämään vain uusiutuvia polttoaineita vuoteen 2020 mennessä. Tämä on edelläkävijyyttä maailmassa. Helsingin kaupungilta mukana on rakentamispalveluliikelaitos Stara, joka hallinnoi suurinta osaa kaupungin ajoneuvoista. – Siirtyminen biopolttoaineisiin vähentää huomattavasti hiilidioksidipäästöjä sekä paikallisia pienhiukkasja typpioksidipäästöjä. Vaikutus näkyy erityisesti Helsingin keskustan ilmanlaadussa, Staran yksikönjohtaja kertoo. – Kestävästi tuotetut biopolttoaineet ovat merkittävässä asemassa Helsingin seudun liikenteen päästötavoitteiden saavuttamisessa. BioSata–hankkeella voidaan nopeuttaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, sanoo HSL:n hankejohtaja Reijo Mäkinen. Keskeisten toimijoiden mukanaolo BioSata-hankkeessa mahdollistaa nopean siirtymisen biopolttoaineisiin. HSL, Stara, UPM, Neste, Teboil, St1, Työja elinkeinoministeriö, Öljyja biopolttoaineala ry ja VTT pyrkivät yhdessä mahdollisimman laajaan biopolttoaineiden käyttöön. Hanke on osa pääkaupunkiseudun Smart & Clean -projektia, jonka tavoitteena on maailman houkuttelevin päästötön liikkuminen. Korkealuokkaisten nestemäisten biopolttoaineiden etuna on, etteivät ne edellytä uusia ajoneuvoja tai uutta jakeluinfrastruktuuria. Biopolttoaineiden kohdennetulla käytöllä voidaan alentaa lähipäästöjä. Vanhemmissa autoissa ja työkoneissa uusiutuva diesel leikkaa hiukkaspäästöjä jopa kolmanneksen. Parhaimmillaan biopolttoaineet alentavat polttoaineen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä 80–90 prosenttia verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. – Kun ottaa huomioon ajoneuvojen lukumäärän ja sovelluskohteet eli bussit, kuorma-autot ja työkoneet, BioSata on suurin koordinoidusti toteutettava kehittyneiden biopolttoaineiden hanke Euroopassa. Hankkeessa tehdään myös seurantamittauksia. Mittauksissa selvitetään muun muassa polttoaineiden suorituskykyä, vaikutuksia lähipäästöihin ja energiatehokkuuteen sekä huollon tarpeeseen, sanoo hankkeen koordinoinnista vastaavan VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. HSL:n pääkaupunkiseudun liikenteessä on noin 1 400 bussia, jotka kuluttavat noin 40 000 tonnia polttoainetta vuosittain. Staran omassa kalustossaan käyttämä polttoainemäärä on noin 2 000 tonnia. Suomessa tuotetaan kaikkiaan noin 500 000 tonnia biopolttoaineita vuodessa. Kansallisen energiaja ilmastostrategian mukaan biopolttoaineiden osuus aiotaan nostaa Suomessa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomi on edistyneiden jäteja tähdepohjaisten biopolttoaineiden käytön ja kehittämisen kärkimaita. HSL Helsingin seudun liikenne vastaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Kuntayhtymässä on 360 työntekijää ja liikevaihto noin 600 milj. euroa vuodessa. HSL:n järjestämässä liikenteessä tehdään vuosittain noin 360 miljoonaa matkaa, mikä on 63 % kaikista Suomen joukkoliikennematkoista. www.hsl.fi Stara on Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos – rakentamisen, ympäristönhoidon ja logistiikan moniosaaja. Se huolehtii Helsingin siisteydestä, toimivuudesta ja vehreydestä. Staran hoidossa on noin 70 % Helsingin kaduista ja puistoista. Liikelaitoksessa on lähes 1 500 työntekijää ja sen liikevaihto on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa. www.hel.fi/stara Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimusja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen. www.vtt.fi HSL:n tilaama bussiliikenne siirtyvät käyttämään vain uusiutuvia polttoaineita vuoteen 2020 mennessä. Kuva: Lauri Eriksson/HSL Myös hyötyajoneuvot siirtyvät käyttämään uusiutuvia polttoaineita. Kuva: Veikko Somerpuro ? HSL ja VR aloittavat juhannusviikolla vuoden mittaisen kokeilun, jonka aikana pyörää saa kuljettaa maksutta lähijunissa myös ruuhka-aikoina. Pyörän saa 19.6. alkaen ottaa mukaan lähijunaan aina, jos kyytiin mahtuu. HSL ja VR aloittavat silloin kokeilun, jossa pyörää saa kuljettaa HSL:n lähijunaliikenteessä ja VR:n lähiliikenteessä maksutta kaikkina aikoina – myös aamuja iltaruuhkassa – jos vaunuissa on tilaa. Myös metrossa pyörää saa kuljettaa edelleen maksutta kaikkina aikoina. Kokeilu voidaan tarvittaessa keskeyttää. HSL:n lähijunaliikenteessä kaikki junat ovat 19.6. mennessä uusia Sm5eli Flirt-junia, joissa on pyörien, pyörätuolien ja lastenvaunujen kuljetukseen tarkoitettu monitoimitilavaunu. Vaunujen ovet merkitään isolla pisteviivapyörällä kuten metroissa, jotta oikealle ovelle on helpompi löytää. – Vaikka pyörille on yleensä tilaa, ruuhka-aikoina jotkut vuorot ovat hyvin täysiä. Toivon, että pyöräilijät olisivat huomaavaisia ja noudattaisivat jos tilaa on -ohjeistusta sekä lähijunissa että metrossa. Jos kokeilu onnistuu, pyörien kuljetusta voidaan jatkaa vapaasti vuoden kokeilun jälkeen, sanoo Tarja Jääskeläinen, HSL:n johtava asiakasohjelmasuunnittelija. Helsingin seudun asukkaat ovat vahvasti pyörien ja joukkoliikenteen yhdistämisen kannalla. HSL teki viime vuonna asiakaskyselyn, johon saatiin yli 4 000 vastausta. Vastaajista 84 prosenttia kannatti pyörien kuljetuksen sallimista lähijunissa kaikkina aikoina, jos tilaa on. Tänä keväänä Helsingin seudun asukkailta kysyttiin näkemyksiä maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä niin kutsutulla MAL-barometrillä. Siinä 61 prosenttia noin 3 300 vastaajasta oli sitä mieltä, että pyörää pitäisi saada kuljettaa joukkoliikenteessä nykyistä helpommin. – Mitä paremmin kävely, pyöräily ja joukkoliikenne tukevat toisiaan, sitä paremmin nämä kestävät kulkutavat voivat korvata yksin omalla autolla tehtäviä matkoja”, toteaa HSL:n asiakkuusja myyntiosaston johtaja Mari Flink. Pyöräliikenteen lisääntyminen on kaikkien etu: muihin kulkutapoihin verrattuna se vaatii pienempiä investointeja ja vie vähemmän tilaa. – Myös autoliikenne sujuu paremmin, kun joukkoja pyöräliikenteen käyttö kasvaa, Flink sanoo. Kokeilun alkaessa 19.6. VR luopuu omassa lähiliikenteessään pyöränkuljetusmaksusta. Kaikissa VR:n lähijunavuoroissa ei vielä ole mahdollista käyttää niin sanottua matalalattiamallia, joten pyörän kuljettamisessa vanhemmissa junissa kannattaa käyttää myös omaa harkintaa. Junahenkilökunnalla on jatkossakin oikeus ohjata pyöräilijä tarvittaessa pois junasta, jos se haittaa muiden asiakkaiden matkaa. Pyörien kuljettaminen sujuu parhaiten näin: 1. Käytä pyörille merkattuja ovia ja paikkoja 2. Vältä ruuhka-aikoja 3. Pidä pyörästäsi huolta matkan aikana 4. Huomioi muut matkustajat 5. Sammuta sähköpyörä matkan ajaksi 6. Taluta pyörää asemilla 7. Nauti kulkumuotojen sekakäytöstä! Pyörän saa 19.6. alkaen ottaa mukaan lähijunaan aina, jos kyytiin mahtuu. Kuva: Lauri Eriksson Vaunujen ovet merkitään isolla pisteviivapyörällä kuten metroissa, jotta oikealle ovelle on helpompi löytää. Kuva: HSL Pyörää saa 19.6. alkaen kuljettaa lähijunassa aina kun tilaa on
• 16 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Kulttuuri Risto Kolanen: Alkukesän kuvataide ? Kruununhaan, Kampin, Erottajan, Etelärannan ja Hietalahdenrannan gallerioilla kesä jo alkoi juhannukseen kestävillä näyttelyillä. Esittelyyn palaavat Papu Galleria ja Laterna Magica. Kotia etsimässä Tavattoman kauniita ovat nuoremman polven kuvataiteilija Fanny Tavastilan öljy kankaalle –työt Galleria Amassa, Rikhardinkatu 1. Hän kysyy, mikä tekee kodin? Tunnelma, ihmiset, esineet vai paikka itsessään? Hän maalaa tuntemuksiaan ja muistoja, jotka ovat olleet kätkettynä aikansa, mutta jotka nyt vaativat käsittelyään. Tavastilan töille on ominaista värien ja muotojen kerrokset, jotka leikkivät esittävän ja abstraktin taiteen välillä. Maalausten välittämä toivo heijastaa arjen ja hetken tuomaa kauneutta, luonnon vakautta, jotka kannattavat elämää ja luovat vastakohdan melankolialle. Taiteilija ei halua poistaa surua, mutta antaa molemmille vastakkaisille voimille tilaa. Avajaiset oli vahva moniaistillinen kokemus. Emma Raunio on säveltänyt pianolle ja lauloi Tavastilan installaation ”To Seek a Home”. Rohkea kuvapäiväkirja vallasta Kaj Stenvallin uudet maalaukset muodostavat ajankohtaisen kuvapäiväkirjan, jossa Suomen suosituimpiin kuuluva nykytaiteilija pohtii vallan olemusta valikoivan kuulon ja vaihtoehtoisten totuuksien aikana. Maailman vaikutusvaltaisimmat miehet Donald Trump ja Vladimir Putin vitsailevat keskenään ja liittokansleri Angela Merkel pitelee rukoukseen liitetyissä käsissään kynttilää. Merkel on kuvassa yksin, machomiehet lähes aina yhdessä ja joskus jopa kolmin. – Mitä hölmistyneen näköinen ranskanbuldoggi tekee ”Trumpetin” ja ”Putlerin” välissä mahtimiesten vetäessä hyvin ansaittuja yöuniaan?, taiteilija kysyy. Kaj Stenvallin uudet maalaukset avaavat tuoreita näkökulmia vallan syväolemukseen vaihtoehtoisten totuuksien aikakaudella. – Kun ihmisillä on entistä valikoivampi kuulo, kuvataiteilijan velvollisuus on perehtyä maailmanmenoon ja tarjota avaimia sen ymmärtämiseen. Näinä aikoina kuvataiteen pitää uskaltaa tulla ulos kuplastaan ja käsitellä todellisuutta, hän sanoo. ”Täällä vartioin minä” –näyttely on esillä 22.6. asti Galleria Brondassa, Annankatu 16. Luonnonoikku kaamosmaisemassa Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee Sanna Juujärvi–Bremerin näyttelyä ”Tapiolan vainiolla”. Se on koostettu öljyvärimaalauksista ja lyijykynäpiirroksista, jotka käsittelevät ihmisen ja luonnon suhdetta. Maalaukset ovat sommitelmaltaan dynaamisia ja ne välittävät voimakkaita tunnetiloja. Henkilökohtainen historia ja kokemukset Lapissa kasvamisesta välittyvät teoksista, joiden nimissä on hyödynnetty Aleksis Kiven runoja. Ne tuovat maalauksiin runollisuutta ja karuudessaan yhdessä teosten kanssa jotain hyvin Suomalaista. – Teoksissani tapahtuu hetkellisiä asioita, kamppailua elämästä sekä kuolemasta, kuin ikuisessa elämänvirrassa tapahtuvia yksittäisiä, häviävän pieniä räjähdyksiä. Kaikkeuden mittapuulla ne ovat merkityksettömiä, kuten ihmisen lyhyt, mutta parhaimmillaan kuitenkin niin täyteläinen elämä. Ihminen näyttäytyy näyttelyn öljyvärimaalauksissa sekä lyijykynäpiirroksissa usein luonnonoikkuna, itsensä pahimpana vihollisena. Taiteilija tekee piirroksiaan pienille maitokartongista vapaalla kädellä leikkaamille palasille ja hakee tummia ja pysähtyneitä hahmoja. – Näistä teoksista puuttuu liike, ne ovat staattisia, sekä mustanpuhuvia. Tunnelma on tärkein tekijä, jonka haluan välittää piirrosteni kautta, jotka ovat kuvauksia lappilaisesta sielunmaisemastani. Ne vaativat pysähtymään, kun kaamos ympäröi sieluni. Eläinten luonne vetoaa Heini Lehväslaiho kertoo näyttelystään ”Mènagerie” Papu Galleriassa, Mariankatu 24: – Suhteeni luontoon on panteistinen. Koen eläinten kanssa yhteenkuuluvuuden tunnetta, jota en osaa selittää. Ne opettavat minua joka päivä ja voin hyvin niiden läheisyydessä. Hänen eläinhahmonsa ovat hyvin värikylläisiä ja ”eläviä”. Valokuvataiteilijan taustastaan huolimatta piirustus ja maalaus ovat olleet kaipauksen salainen kohde. Halu piirtää eläimiä syntyi vierailulla taiteilija Helena Junttilan luona vuonna 2005, mutta viime syksynä löytyi aikaa tälle Pekka Halosen Akatemiassa. – Siellä rakkaus taiteen tekemiseen ja eläinkuviin syttyi täyteen roihuun. Aiemmin monitaiteilija teki pitkän ”Katseen kosketus” – sarjan valokuvia, jotka esittivät eri alojen taiteilijoita vuosilta 1996–2012. Joukossa oli mm. kirjailijoita, näyttelijöitä ja taidemaalareita; nousevia tähtiä tai jo pitkän uran tehneitä taiteilijoita. Kuvaajan pyrkimys muotokuvauksessa on päästä ulkokuoren läpi ihmisen ajattomaan olemukseen, joten kuvaushetkessä tärkeimmäksi muodostuu lempeyden ja läsnäolon tunne. Hän toimii elämässään freelancekuvaajana, kuvataiteilijana, runoilijana sekä musiikintekijänä, mutta haluaa nyt keskittyä kuvataiteeseen. Moni eläintyö näkee päivänvalon ensimmäistä kertaa. Moskovan kaduilla Raimo O. Niemi on tunnettu pitkän linjan elokuvaja televisio-ohjaajana. Joka on tehnyt paljon filmejä nuorille. Nyt hän lanseeraan varhaiset valokuvatyönsä ”Kuljen Moskovan katuja – Minun Moskovani 1970– 76”. Ne syntyivät puolivahingossa, kun hän saapui Moskovaan, innokkaana aloittamaan vuoden jatko-opinnot Moskovan Elokuvainstituutin (VGIK) ohjaajalinjalla, mutta joutui vuodeksi opiskelemaan venäjää yliopistolla ja samalla pyrkiä karsintojen kautta elokuvainstituuttiin. – Vuosi kieliopintoja tuntui kuitenkin nuoresta ”taiteilijasta” tappavan ikävältä. Niinpä luennoilla istumisen sijaan lähdin – aivan liian usein – kiertämään kamerani kanssa 10–miljoonaista suurkaupunkia. Moskova oli jännittävä sekoitus vanhaa ja uutta, vastakohtaisuuksia. Laitakaupungin sympaattiset, ”rähjäromanttiset” ja peruskorjausta kaipaavat rakennukset verratuivat Novyi Arbat – Uusi Arbat-kadun nykyaikaisiin, 26-kerroksisiin asuintaloihin. Kaikki oli uutta ja kiehtovaa kokea ja kuvata. I Suuri osa kuvistani kertoo tästä ensimmäisestä vuodesta 1970–71. – Tästä kaupungista, sen arjesta, ihmisistä ja tunnelmista kertoo tämä näyttely. Muistojani menneestä maailmasta, jota ei enää ole. Ensimmäisenä suomalaisena Niemi valmistui sieltä elokuvaohjaajaksi 1976. Näyttely on esillä Laterna Magicassa, Rauhankatu 7, kaikkien vanhojen kirjojen keskellä. Alakerran kivijalassa on Kiisi Tuomalan ja Minna Lehtolan yhteisnäyttely. Nukkeja ja videoita Nukkeanimaatioihin erikoistunut kuvataiteilija Hanne Ivars on tuonut esille Galleria Sculptoriin, Eteläranta 12, sekä videoita että nukkeja. Hän käyttää eri ilmaisumuotoja luodakseen teoksia, jotka kertovat ihmisestä ja hänen sosiaalisista suhteistaan: nukkeanimaatio, ääni ja installaatio. Vuodesta 2008 hän on tehnyt nukkeanimaatioita, jotka peilaavat ihmisen hienompia ja huonompia puolia. Näyttely ”Sininen, vihreä, valo” tuo esiin ihmisen valoisempia puolia. Näyttely rakentuu nukkeanimaatioinstallaatioistaja valoinstallaatiosta. Ivars on kiinnostunut kohtaamaan tuntemattoman ja havaitsemaan uusia asioita. Hän on antanut itsensä inspiroitua ihmisen paremmista puolista ja buddhismin tavasta tarkkailla tajuntaa. – Olen kiinnostunut siitä miten ajatuksemme vaikuttavat mieleemme, onnellisuutemme ja ruumiiseemme. Se mitä liikkuu mielessämme vaikuttaa myös meidän vapauden tunteeseemme. Näitä jollain tavalla abstrakteja käsitteitä käsittelen tarinattomassa nukkeanimaatioissani ja pienissä lavastetuissa nukkeveistoksissani. asioita, jotka ovat läsnä meidän jokapäiväisissä askareissa, mutta ikään kuin piilossa, taiteilija kuvaa. Teksti: Risto Kolanen Kuvataiteilija Fanny Tavastila ja teoksensa Om att söka ett hem II (öljy kankaalle, 2017) Galleria Amassa. Kuva: Raimo Granberg Kuvataiteilija Kaj Stenvall ja teoksensa Post American Gothic (öljy levylle) Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg Kuvataiteilija Sanna Juujärvi-Bremer ja viime vuodelta oleva öljyväriteoksensa Syö tai tule syödyksi Galleria Topeliuksella. Kuva: Raimo Granberg Taiteilija Heini Lehväslaihon tunnelmallinen laulutuokio, ”Valaslaulu”, Ménagerie– näyttelynsä avajaisissa Papu Galleriassa. Kuva Hannele Salminen Raimo O Niemi opiskeli Moskovassa 1970-luvun alkupuolella ja valokuvasi silloista kaupunkia. Tässä kuvaaja ja valokuva Moskovan valtion yliopistosta Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg
• 17 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Helsingin yliopiston kansleriksi Kaarle Hämeri ? Yliopistokollegio valitsi Helsingin yliopiston uudeksi kansleriksi Professoriliiton puheenjohtajan, fysiikan professori Kaarle Hämerin, 52. Kanslerin enintään viisivuotinen toimikausi alkaa 1.10.2017. Filosofian tohtori Kaarle Hämeri on toiminut Helsingin yliopiston fysiikan alan professorina vuodesta 2002 asti ja fysiikan laitoksen varajohtajana vuodesta 2010 lähtien. Hän on toiminut tutkijan tehtävissä Helsingin yliopiston lisäksi Työterveyslaitoksella, Tukholman yliopistossa ja Lundin yliopistossa sekä monissa tieteenalansa kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä. – Haluan kehittää yliopistosta entistä vahvemman ja yhtenäisen sivistysinstituution, sanoo Hämeri tehtävästään kanslerina. Kanslerin tehtävää haki yhdeksän henkilöä, jotka olivat Ulla-Maija Forsberg, Mats Gyllenberg, Kaarle Hämeri, Jukka Kekkonen, Laura Kolbe, Jari Niemelä, Pertti Panula, Anne Pitkäranta ja Patrick Scheinin. Heistä Hämeri, Kekkonen, Panula ja Pitkäranta valittiin kanslerihaun toiselle kierrokselle. Kollegion äänet jakautuivat ensimmäisellä äänestyskierroksella seuraavasti Hämeri 21, Kekkonen 15, Panula 8, Pitkäranta 3, poissa 3 ja toisella kierroksella Hämeri 31, Kekkonen 16. Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on yliopistolain mukaan edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa, kun se käsittelee Helsingin yliopistoa koskevia asioita. Yliopiston johtosäännön mukaan kansleri myöntää professorin arvonimen ja dosentin arvon. Hän myös johtaa hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen selvittämistä. Yliopiston johdon kanssa sovitun työnjaon mukaisesti kansleri johtaa yliopiston varainhankintaa. Pasilan aseman purkajaiset ? Vanha Pasilan asema sulkee lopullisesti ovensa 19. kesäkuuta. Aseman purkajaisia juhlistettiin maanantaina ja tiistaina 5.-6. kesäkuuta maalaamalla työmaaaitoja. Purkajaisissa pääsi kurkistamaan aseman alla olevalle työmaalle ja kuulemaan lisää Triplasta ja Helsingin kaupungin lähialueen suunnitelmista. Ennen purkajaisia espanjalainen katutaiteilija Sabek maalasi aseman eteläpuolen katolle koko seinämän mittaisen muraalin. Se valmistui tiistaina 30. toukokuuta. Sekä työpajojen että muraalin takana on kaupunkitaideyhdistys Helsinki Urban Art yhteistyössä YIT:n kanssa. Pasilaan purettavan aseman, uuden aseman ja Triplan kunniaksi maalattujen työmaa-aitojen taide on Sabekin muraalia pidempään esillä. Muraali katoaa muutaman viikon päästä työmaan tieltä. Katutaiteen luonteeseen kuuluu olennaisesti väliaikaisuus ja ajankohtaisuus. Helsinki Urban Artin muodostaa joukko visuaalisen alan, yhteisötaiteen ja kaupunkiaktivismin ammattilaisia. Se tuo esiin uusia tapoja käyttää kaupunkitilaa, luo yhteisöllistä kaupunkikulttuuria sekä etsii ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin taiteen ja aktivismin keinoin. Vanha Pasilan asema suljetaan lopullisesti 19. kesäkuuta. Matkustajia palvelee väliaikainen asema syksyyn 2019 saakka, jolloin uusi Pasilan asema, Triplan kauppakeskus ja pysäköintilaitos valmistuvat. Helsinki-Vantaan uusi ikoninen sisäänkäynti ? Finavia järjesti terminaali 2:n laajentamiseen tähtäävän suunnittelukilpailun, jonka tulokset julkistettiin 5. kesäkuuta 2017. Kilpailun voittajaksi valittiin suomalaisen Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n ehdotus City Hall. Työryhmässä olivat mukana myös Arkkitehtitoimisto HKP Oy ja Ramboll Finland. Lentoaseman maamerkiksi nousevat uuden sisäänkäynnin vaikuttava puinen katto ja edusta-alueen avara keskusaukio. Katon yhtenä esikuvana on Tapio Wirkkalan lentokonevanerista tehty Ultima Thule -veistos. Laila Pullisen Aurinko tunturissa -teos on ollut esillä lentoasemalla vuodesta 1969. Pullisen kuparireliefi ilmentää aurinkoa ja Lapin jylhää tunturimaisemaa. Näin voi sanoa myös terminaalin eteen rakennettavasta aaltoilevasta keskusaukiosta. Kilpailulautakunnan puheenjohtaja ja lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta kuvailee voittanutta City Hallia kokonaisuudeksi, jonka arkkitehtuuri on mieleenpainuvaa ja avaraa. – Helsinki-Vantaa on vuosien saatossa rakentunut pala palalta, ja terminaalin osat edustavat eri vuosikymmenten suunnittelua ja arkkitehtuuria. City Hall kokoaa nämä kaikki näyttäväksi kokonaisuudeksi, joka tarjoaa sujuvan matkustajapolun terminaalin ovelta lentokoneen istuimelle, sanoo Haapasaari. Tällainen laajennuksesta tulee – Hulppea lentoasema odottaa Suomeen saapuvia matkustajia Terminaaliin rakennetaan uudisosa lähtöselvitystä, turvatarkastusta, matkatavaroiden luovutusta ja matkustajien vastaanottamista varten. Terminaali 2:n nykyiset lähtöja tuloaulat muuttuvat täydellisen muodonmuutoksen jälkeen porttialueeksi. Lentoasemalle saadaan näin runsaasti lisää matkustajatilaa ja mahdollisuuksia kehittää palvelutarjontaa entistä monipuolisemmaksi. – Uudistuva HelsinkiVantaan lentoasema tarjoaa myös Suomeen saapuville matkustajille erinomaisen palvelukokemuksen ja myönteisen ensikosketuksen maastamme, sanoo Haapasaari. Laajennus rakennetaan nykyisen pysäköintitalo P1/P2:n tilalle. Sen sisäänkäynti täydentyy terminaalin edessä sijaitsevalla aukiolla. Rakentaminen käynnistyy aikaisintaan kesän 2018 jälkeen. City Hall -ehdotuksen suunnittelijat ja tavoitteet Suunnittelukilpailun tavoitteena oli laatia ehdotus paitsi terminaali 2:n laajentamiseksi myös lentoaseman aluesuunnitelmaksi. Näin lentoasema voitaisiin nykyistä paremmin linkittää osaksi eri liikennemuotoja. – Helsinki-Vantaa on jo nyt paitsi merkittävä eurooppalainen lentoliikenteen solmukohta myös Suomen suurimpia bussija junaliikenteen keskittymiä, jonka kautta kuljetaan Venäjälle, Tallinnaan, Baltiaan ja Pohjoismaihin, sanoo Haapasaari. Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen takana on työryhmä, johon kuuluvat ALA Oy:stä arkkitehdit SAFA Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston avustajinaan arkkitehdit SAFA Lotta Kindberg, Pauliina Rossi ja Petri Herrala sekä arkkitehtiopiskelijat David Gallo ja Rachel Murray. Lisäksi mukana olivat HKP:stä arkkitehdit SAFA Pekka Leskelä ja Mikko Suvisto sekä Ramboll Finlandista Jukka Sirén. Konsultteina toimivat Ramboll Finlandista Pekka Kuorikoski, Pekka Ahola, Juha Åberg, Rauno Laatikainen ja Juho Suolahti. Visualisoinneista vastasivat VIZarchin Petra Grísová, Vratislav Zíka ja Jakub Frolík. – Lentoasemat ovat typologisesti harvoja uusia, modernin ajan rakennuksia. Matkustajat virtaavat niiden läpi kontrolloidusti ja toiminta on prosessinomaista, mutta niiden ilme ja tunnelma ovat aina tärkeitä. Lentoasema on seikkailujen lähtöpiste sekä paikka, joka toivottaa tervetulleeksi. City Hallin suunnittelussa kauneutta ja romantiikkaakaan ei ole unohdettu, sanoo Arkkitehtitoimisto ALA:n osakas Juho Grönholm. Helsinki-Vantaalla alkaa Finavian jätti-investoinnin seuraava vaihe, kun lentoaseman lähtöselvitysja tuloaulat sekä julkisen liikenteen järjestelyt myllerretään uusiksi. Nykyisen terminaalin eteen valmistuu 2020-luvun alussa täysin uudenlainen lentomatkustajia palveleva alue. Kuvat: Arkkitehtitoimisto ALA Oy ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy.
• 18 Viikko 24 K ALLIO L EHTI HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
• 19 Viikko 24 K ALLIO L EHTI Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 € /pmm, Takasivu 1,33 € /pmm, Teksti 1,21 € /pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Leipomoita Palveluja Autolasipalvelut LVI Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Kallio-lehden kesäextra ilmestyy 21.6. Kesän jälkeen ensimmäinen lehti 9.8. Hyvää kesää! JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Lue netissŠ www.lehtiluukku.fi ?
• 20 Viikko 24 K ALLIO L EHTI KESÄTARJOUS! Välityspalkkiot: 1h 2h 3h 2990€ 3290€ 3990€ Hyödynnä asuinalueesi korkea kysyntä ja laita asunto myyntiin! Varaa meiltä ilmainen arviokäynti! omakotisuomesta.fi info@omakotisuomesta.fi Minna Laine, LKV puh. 040 560 2315 Johannes Nieminen, LKV puh. 045 869 6810 Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo 25 vuotta! KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! B kurssi 10 + 10 mallilla kesähintaan alk. 950€ + kulut! Katso lisää www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös moottoripyörä ja kuorma-autokurssimme! Palvelemme KOKO KESÄN! Iloista kesää! Ravintola MÄKIKUPLA Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Tervetuloa! Kallion sydämeen A-oikeudet Ravintola rauhallisella meiningillä. Tule ja koe! Avoinna: ark. 11-02, la-su 13-02 Torkkelinkatu 2, 00500 H:ki P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa viihtymään!