2 Viikot 16-17 Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Oy Täyden palvelun Isännöitsijätoimisto taloyhtiönne parhaaksi. Palveluksessanne Isännöinti Prisma Oy Toinen linja 9, 00530 Helsinki Puh. 040 1299 930 • toimisto@ispri.fi Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Vesihuollon kaivutyöt siirsivät huoltoreittiä Töölönlahdella ? Töölönlahden vesihuoltolinjan rakentamisessa on jouduttu ottamaan uusia alueita työmaakäyttöön. Musiikkitalon edustalla oleva nurmialue on aidattu kaivutöiden vuoksi työmaaalueeksi. Tällöin Sanomatalon ja Kiasman huoltoliikenne kulkee kauempana musiikkitalosta, Töölönlahdenkadulta Makasiinipuiston keskellä olevan käytävän kautta. Pyöräily ja jalankulku on edelleen sallittu musiikkitalon itäpuolen reitillä. Poikkeusjärjestelyt huoltoliikenteessä ovat voimassa kesäkuun alkupuolelle saakka. Eero Erkon kadulla, Sanomatalon pohjoispuolella tehdään mittavia vesihuoltoon liittyviä töitä, jotka liittyvät ensi syksynä valmistuvan keskustakirjasto Oodin käyttöönottoon. Helsingin kaupungin tavoitteena on saattaa alueen katuja puistotyöt päätökseen vuoden loppuun mennessä. Vesihuoltolinjojen pääurakoitsijana on VRJ Etelä-Suomi Oy ja tilaajana Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Kaikki hyvä on lähellä HÄMEENTIE 16 K-Market Hämeentie 16 Hämeentie 16, 00530 Helsinki Puh. 09 5840 0441 OSTA NOSTA & Debi t meidät löydät myös facebookista www.facebook.com ark 7-23 la 7-23 su 10-23 Palvelu pelaa Voit noutaa myös postin lähetykset ruokaostosten yhteydessä. VAPPUPÄIVÄNÄ palvelemme klo 9-23
Tänään 49. vuosikerta – nro 8 Viikot 16-17 Helsingin kävelyfestivaali nyt toista kertaa ? Toista kertaa järjestettävällä Helsingin kävelyfestivaalilla on luvassa kaikkiaan yli 40 kävelyretkeä. Kävelyfestivaali on paisunut kymmenen päivän mittaiseksi tapahtumaksi, joka järjestetään 20.-29. huhtikuuta. Festivaalin kävelyt on lajiteltu eri teemojen alle. Helsinki toisin silmin -kierroksilla tutustutaan Vallilan katutaiteeseen Rosa Kivisen johdattamana ja Aava Gröhn vie kävelijät Helsingin omituisiin baareihin ja liikkeisiin. Historian lehdiltä -teeman kävelyillä tutustutaan vakoilijoiden Helsinkiin, Bobrikovin murhaan, prostituution historiaan, vuoden 1918 sisällissotaan ja Diakonissalaitoksen tarinaan. Pitkänsillan tuolla puolen -kävelyillä tehdään tuttavuutta Kallion alueen kohteiden kanssa. Katja Tikka vie kävelijät Paasitorniin ja Maddalena Benedetti tutustuttaa Kallion modernimpaan puoleen. Juhani Styrmanin johdolla tutustutaan pommitusten jälkiin, toteutumattomiin rakennussuunnitelmiin ja naisten Kallioon. Puhetta patsaista -teeman alla on neljä kävelyretkeä. Pauli Jokinen järjestää Patsasraadin, jossa yleisö pääsee arvostelemaan veistoksia. Tanja Eranto vetää Butts of Helsinki -kävelyretken, jossa tutustutaan patsaiden takapuoliin. Soili Poikonen johdattaa kävelijät Senaatintorin ympäristön veistoksiin ja Anu Kivelä presidenttien patsaisiin. Kaupungin laitamilla -kävelyillä reippaillaan kantakaupungin ulkopuolella. Kävelyretkillä tutustutaan Viaporin maalinnoituksen luoliin Kivikossa ja Suomenlinnan historiaan. Kävelyt vievät myös Arabiaan, Kumpulaan ja Pihlajamäkeen. Henkäyksiä hautausmailla -teeman kävelyillä kierretään Hietaniemen hautausmaata. Kierroksilla tulevat tutuiksi muun muassa taiteilijakukkula, veistostaide ja jääkärit. Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka KESÄKUKAT torihinnoin! Helsingin työväen vappu – vappumarssi ja torijuhla ? Perinteinen Helsingin työväen ja vasemmiston vappujuhla on järjestetty jo vuodesta 1993. Vuoden 2018 vappujuhlaa vietetään Rautatientorilla 1.5.2018. Rautatientorilla järjestettävän torijuhlan ohjelma koostuu erilaisista musiikkiesityksistä sekä lapsiperheille suunnatusta ohjelmasta. Juhlapuhujina on tänä vuonna Vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Torijuhlan pääesiintyjänä Olavi Uusivirta. Torijuhlan jälkeen klo 15 työväenyhteislaulutilaisuus Helsingin Työväentalolla (Paasitornissa). Laulutilaisuuden vetäjinä Sauli Malinen ja liiton laulajat. Timo Terävä Helsingin tarkastusjohtajaksi ? Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi Timo Terävän tarkastusjohtajan virkaan 1.6.2018 lukien. Tarkastusjohtaja johtaa kaupungin tarkastusvirastoa ja toimii tarkastuslautakunnan esittelijänä. Timo Terävä on hallintotieteen maisteri ja hän on suorittanut Helsingin kaupungin Aalto-yliopiston executive MBA-tutkinnon. Lisäksi hän on suorittanut julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan (JHTT) tutkinnon sekä Oiva Akatemian esimiesja controller-valmennukset. Terävä on hoitanut 1.1.2018 alkaen väliaikaisena Helsingin kaupungin tarkastusjohtajan avointa virkaa. Vakinaisessa virassaan tarkastusviraston arviointipäällikkönä hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Aiemmin hän on toiminut tarkastusviraston kaupunkitarkastajana sekä verotarkastajana Uudenmaan verovirastossa. Tarkastusviraston tehtävänä on tarkastuslautakunnan apuna arvioida kaupungin muiden toimijoiden työn tuloksellisuutta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi virasto avustaa kaupungin tilintarkastajaa lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamisessa. Tarkastusviraston johtajan virkaa haki hakuajan kuluessa kahdeksan henkilöä. Heistä kuusi kutsuttiin haastatteluun ja haastatelluista kolme henkilöarviointiin. Timo Terävä. Kuva: Pertti NIsonen Kaupunkipyöräpalveluun voi nyt rekisteröityä Kausi alkoi Helsingissä 3. huhtikuuta ? Kaupunkipyörät palasivat Helsingin kaduille 3.4. Vapun jälkeen kaupunkipyörillä pääsee polkemaan myös Espoossa ja kahden kaupungin välillä. Rekisteröityminen on nyt avattu koko kauden käyttäjille. Palvelu löytyy uudistetuilta internetsivuilta hsl.fi/kaupunkipyörät. Kaupunkipyöräasemia on Helsingissä tänä kautena 150 ja pyöriä 1 500. Espoo saa toukokuussa 70 pyöräasemaa ja 700 pyörää. Myöhemmin kesällä Espooseen asennetaan vielä 35 pyöräasemaa ja pyöriä tulee 350 lisää. Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräpalvelu toimii yhtenä kokonaisuutena. Asiakas rekisteröityy yhteen järjestelmään ja maksaa yhden kausimaksun. Pyörillä voi toukokuusta alkaen halutessaan ajaa kaupunkien välillä, Espoosta Helsinkiin tai toisinpäin. Kaupunkipyöräpalvelu toimii käyttäjille samoin kuin aiemminkin, mutta entistä laajemmalla alueella. Vanhat kaupunkipyöräasiakkaat saavat rekisteröinnin avautumisesta uutiskirjeen. Jos maksukortti on vaihtunut viime kaupunkipyöräkauden jälkeen, tulee asiakkaan antaa palveluun uuden kortin tiedot. Näin käytät kaupunkipyöriä Mitä maksaa? Maksu koko kaudesta, 3.4.–31.10.2018, on 30 euroa. Viikkomaksu on 10 euroa ja päivämaksu 5 euroa. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy rajaton määrä puolen tunnin mittaisia käyttöaikoja. Jos käytät pyörää yhtäjaksoisesti pidempään, käyttömaksua peritään euro kultakin seuraavalta puolelta tunnilta. Kaupunkipyörien maksimikäyttöaika on viisi tuntia. Miten rekisteröidyt? Rekisteröidy palveluun etukäteen osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät. Jos rekisteröidyt koko kaudeksi, tarvitset myös HSL-tunnuksen, jolla pääset hallinnoimaan omaa kaupunkipyöräsivuasi. Sieltä näet pyöräilijätunnuksesi ja tilaat tarvittaessa uuden, voit tarkastella ajamiasi matkoja ja suorittamiasi maksuja sekä vaihtaa maksukortin tiedot. Sivu 9 Kattohukka paljastaa lämpövuodot Kallion virastotalo Kattohukka-palvelun lämpökamerakuvassa. ? Kattohukka on Helsingin kaupungin ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) tuottama palvelu, jonka avulla voi tarkastella rakennusten katon kautta poistuvaa hukkalämpöä. Eristystä ja ilmanvaihtoa parantamalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lämmitysenergian kulutuksessa ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Palvelu perustuu Helsingin kaikki rakennukset kattavaan lämpökamerakuvaukseen, joka kertoo katoilta havaitusta lämpösäteilystä kylmänä, kirkkaana ja lumettomana yönä. Nyt tämä ainutlaatuinen aineisto on tuotu helposti käytettävässä muodossa kaikkien saataville osoitteessa www. kattohukka.fi. – Palvelua voivat hyödyntää niin kiinteistöjen omistajat, taloyhtiöt kuin yrityksetkin suunniteltaessa energiakorjauksia, kattoremontteja ja perusparannuksia. Vaikka katon lämpöhukan osuus koko lämmönkulutuksesta olisi pieni, voi yläpohjan lisäeristäminen olla taloudellisesti kannattavaa, kertoo HSY:n energia-asiantuntija Teemu Kettunen. Sivu 5 Kaupunkipyöräpalvelu aukesi tänä vuonna aiempaa aikaisemmin. Kuva: HKL/Marie von Bell
4 Viikot 16-17 Helsinki edelleen kasvu-uralla Köyhien lasten kiusaamisesta Maakuntavai kuntasote ja 1960 -luku Veteraaneja loukattiin Kaikkien tulisi noudattaa sääntöjä Sata vuotta jääkäreitä – joko riittäisi? H elsingin väkiluku oli 643 272 asukasta viime vuodenvaihteessa. Väkiluku kasvoi 8 091 asukkaalla eli 1,3 prosentilla viime vuoden aikana. Väestönkasvu on nopeutunut ja oli 1 118 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kymmenen viime vuoden aikana kehyskuntiin suuntautunut muuttoliike on korvautunut tasaisen nopealla kasvulla. Koko pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli 16 465 henkeä. Varhaiskasvatusikäisten eli 1-6-vuotiaiden määrä kasvoi 428:lla. Peruskouluikäisten, 7-15-vuotiaiden kasvu oli poikkeuksellisen suuri eli peräti 1 884 henkeä. Työikäisten, 18-64-vuotiaiden määrä kasvoi Helsingissä 3 600 asukkaalla. Yli 65-vuotiaiden pääkaupunkilaisten määrä lisääntyi viime vuonna 2 376:lla ja 75 vuotta täyttäneiden 417:llä. Suomenkielisten helsinkiläisten määrä kasvoi viime vuonna 2 863 hengellä ja ruotsinkielisten 164:llä. Muita kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien kasvu oli 5 055. Helsingin seudulla toimivien yritysten tuotanto kasvoi vajaat viisi prosenttia viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä verrattuna edellisvuoden vastaavaan aikaan. Seudun kasvuvauhti ylitti loppuvuodesta koko maan tuotannon kasvun noin kahdella prosentilla, selviää Helsingin seudun kauppakamarin Toimialakatsaus 1/2018 -julkaisusta. Helsingin seudun yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi ennakkoarvion mukaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna seitsemän prosenttia. Vahva kasvu heijastui myös työllisten ja työpaikkojen määriin. Molemmat olivat vuoden lopussa kolme prosenttia korkeammalla tasolla kuin edeltävänä vuonna. Helsingin seutu on Suomen metropoli, tämän osoittaa niin maan sisäinen kuin ulkomailta tuleva muuttoliike. ? Tänään (07.04.2018) kuulin Radio-Suomen uutisissa köyhien lasten kiusaamisesta, vaikka aina höpistään kuinka yhteiskunta on kehittynyt. Niin ei ainakaan tältä osin, sillä kävin kouluni 5647 vuotta sitten ollen myös näitä köyhiä lapsia, mutta kiusaamista näköjään on vielä tänäkin päivänä, joten vanhemmat älkää puhuko mitään kehityksestä, ellette osaa edes omia lapsialle opettaa käytöstaoille! Lassi Tiittanen ? Kunta käyttää valtuutettujaan päätöksenteossa, jolla saadaan hyväksytyt palvelut nykylaatuun ja hintaan. Ihan hyvin ei toimi, parempaan pitää pyrkiä. Maakunta valtuutettuineen yrittää päättää monen kunnan osalta samasta asiasta. Esimerkiksi Helsingin raha menee maakunnalle ja saamme saman, enemmän tai vähemmän rahaa, potti kun jaetaan 26 kunnan kesken. Miten tuo muuttaa tilannetta? Puheissa on vankka usko, että maakunta voi sitä, voi tätä jne. Kuntakin voi sitä ja tätä, jos halua ja rahaa on. Meille pitäisi kertoa, että maakunta tekee, ostaa, hoitaa, vaatii jne., mutta sitä ei kukaan uskalla ääneen tai paperilla kertoa, koska se törmää resursseihin ja erimielisyyteen. Toteutuisi ehkä vain yksipuoluejärjestelmässä. En ole kuullut kenenkään päättäjän tai asiantuntijan kertovan, mitä maakunta voi tarjota, mitä kunta ei voi. Teoriaviisaus näyttää olevan etelässä, eduskunnassa, mutta käytäntöviisaus kehä kolmosen pohjoispuolella. Pankkiherrat ovat päättäneet palata 1960-luvulle. Tuskin syntyneetkään tuolloin. Töitä tehtiin myös lauantaisin. Kouluissa oli opetus. Ne saatiin vapaaksi, mutta nyt mennään takaisin tuolle vuosikymmenelle. Sitä kutsutaan taantumaksi, ei uudeksi innovaatioksi, joka näin halutaan ymmärtää. Tuolloin rakentui hyvinvointiyhteiskunnan alku. Kohta lapsetkin ovat lauantaisin taas koulussa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Ahkeroimme, mutta emme ehdi kuluttaa nykyvaatimuksen mukaan. Tällaisia palvelujako me haluamme? Eija Saha Viides linja ? En ollut uskoa silmiäni luettuani pasifistisen sepustuksenne ”13.3.1940”, Talvisodan muistopäivänä, Kallio-Lehden numerosta 6 sivulta 17 (viikot 12–13/2018). Sotiemme kunnioitettuja veteraaneja loukkaavampaa tekstiä en muista lukeneeni. Erityisen katkera olitte ”monien kymmenien miljardien” kustannuksista, joita on käytetty veteraaniemme kuntouttamiseen. Kirjoititte järjettömän vuodatuksenne Perussuomalaisten puolueen Kallionseudun paikallisyhdistyksen nimissä, joten oletan, että mielipiteenne on ollut esillä puolue-elimissä ja saatettu myös puolustusministerin tietoon. Suomi karkottaa ”venäläisdiplomaatin” myrkytystapauksen vuoksi. Kun näyttää ”johanbäckmanilaisia” myrkyttäjiä olevan Suomessa useampiakin, voisi samaan junaan passittaa muitakin valheiden levittäjiä! Ilkka Pulli Veteraaniliiton kannattajajäsen ? Näin keväällä moni pyöräilijä ottaa taas kumijalan alleen. Mutta harmistuksekseni olen viime vuosina huomannut lisääntynyttä kurittomuutta liikenteessä. Pyöräilijät ajavat aivan miten sattuu, eivätkä tuntuisi noudattavan sääntöjä laisinkaan. Ja sen saa sitten tavallinen kaduntallaaja kokea nahoissaan. Koska tätä ei tuntuisi kukaan valvovan jouduinkin juuri toissapäivänä ottamaan oikeuden omiin käsiin, ja rankaisemaan jästipäistä pyöräilijää lyömällä häntä napakasti kävelykepillä hänen kiitäessä ohi. Tämä siksi että tämä arjen sankari oli soittanut minulle pientä ärsyttävää kilikelloaan. Olkoonkin että tässä tapauksessa se taisi kyllä mennä niin että se olin minä itse joka kävelin pyöräilykaistalla. Yksityiskohta johon voitte kyllä arvata että tämä röyhkeä pyöräilijä oli hyvin nopea tarttumaan. Minusta liikenteen pitäisi ennen kaikkea perustua joustavuuteen, eikä sääntöjen sokeaan seuraamiseen siitä kuka kävelee missäkin. Näin saadaan aikaan toimiva liikennekulttuuri. Bo Hager ? Sata vuotta sitten, tarkemmin sanottuna huhtikuun 11. päivänä, ilmestyi Helsingin laidalle saksalaisia sotilaita. Eivät pahemmin olleet rauhan asialla – jo seuraavana päivänä pyssyt lauloivat ja kuularuiskut kirkuivat kivikaupunkimme raiteilla. Saksalaisilla kesti vain kaksi päivää päästä keskustaan ja siten kruunauttaa itsensä Helsingin herroiksi. Toki oli Luojan lykky, että saksalaiset ja suomalaiset lopulta hävisivät ensimmäisen maailmansodan, jonka seurauksena saksalaiset poistuivat pariksi vuosikymmeneksi, mutta nyt heidän mielisensä ovat täällä taas: Maidanin jääkärit. Pariisin rauhansopimuksen aikana heidän alati uhkaavammaksi käyvä järjestö olisi pikimmiten määrätty lopetettavaksi. Mikä pidättelee oikeusministeriä? On aika toimia herra ministeri! Emmehän halua päästää viidettä kolonnaa rakkaan kivikaupunkimme kaduille arkebuseeraamaan. Kira Kristiina Henriksson Uima-allasveden laatu Helsingissä erittäin hyvä ? Vuonna 2017 uima-allasvesistä tutkituista näytteistä 99,6 prosenttia oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä ja 88 prosenttia täytti kaikki fysikaalis-kemialliset laatuvaatimukset. Helsingissä oli vuonna 2017 yhteensä 59 valvonnan piirissä olevaa allastilaa, joista 12 oli uimahalleja, neljä maauimaloita ja 43 muita yleisiä allastiloja kuten kuntoutuslaitosten, hotellien, liikuntakeskusten ja koulujen uima-altaita. Viime vuonna tutkittiin 1 182 allasvesinäytettä. Uima-allastiloihin tehtiin 34 tarkastusta. Allasveden mikrobiologinen veden laatu oli erittäin hyvä: kaikista otetuista näytteistä 99,6 prosenttia oli hyviä. Myös vuosina 2016 ja 2015 hyviä oli yli 99 prosenttia näytteistä. Allasveden mikrobiologista veden laatua arvioidaan määrittämällä vesinäytteistä heterotrofiset pesäkeluvut kahdessa eri lämpötilassa (22 °C ja 36 °C) ja Pseudomonas aeruginosa -bakteerin esiintyminen. Heterotrofinen pesäkeluku on uimareista, ympäristöstä ja verkostovedestä allasveteen tulleiden ja desinfioinnin kestäneiden mikrobien kokonaislukumäärä. Pseudomonas aeruginosa -bakteeria ei saa esiintyä edessä lainkaan. Heterotrofisten pesäkelukujen raja-arvot ylittyivät viidessä näytteessä, jotka kaikki olivat pienistä kylmätai porealtaista. Altaat puhdistettiin ja tehokloorattiin. Puhdistuksen jälkeen otetuista uusintanäytteistä ei ylityksiä enää löytynyt. Pseudomonas aeruginosa -bakteeria löytyi vain yhdestä näytteestä, liikuntakeskuksen kylmäaltaasta. Altaan puhdistuksen jälkeen otetusta uusintanäytteestä bakteeria ei enää löytynyt. Bakteeri kuvaa taudinaiheuttajien esiintymistä allasvedessä. Lisäksi sen on todettu olevan eniten allasveden välityksellä sairastumisia aiheuttava bakteeri. Bakteeri voi aiheuttaa esimerkiksi ihottuman tai korvatulehduksen. P ääkirjoitus Nro 8 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Yleisönosasto Sarpo Pikkupuheita ” Täällä + 28 astetta ja viina on halpaa”. Ei ole ollenkaan sopivaa auringonpaisteesta räntäsateessa tarpoville muistuttaa. Paitsi jos on tarkoituskin keljuilla. Vallitseva säätila, siis kehno, sen sijaan on onnelliselle kansallemme lahja. Huonon sään kontolle on kätevää sälyttää kaikki ilmenevät ongelmat. Politiikasta vuodentuloon. Kelejä kiroamalla on hyvä keventää omaakin mieltään ilman että joutuisi avautumaan puolitutuille henkilökohtaisista vaikeuksistaan. Pahasti myöhässä oleva kevät nielee ? Siellä missä kaksi kohtaa, sellaisella etäisyydellä että on sopivaa ja tarpeen vaihtaa kuulumiset. Siellä puhe kääntyy vääjäämättä taattuihin aiheisiin. Terveydentilaan ja säähän. Keskustelun protokollaan kuuluu luontevasti todeta kuinka huonolla tolalla ovat. Kumpainenkin. Sää ja terveys. Kenellä on selkä arka, ketä piinaa nuhakuume, saati sitten tuttuja tai sukua rasittavat hirvittävät taudit. Eikä ota kevät tullakseen ja tuulikin on raakaa. Tavanomaista kuulumistenvaihtoa sivusta seuraava saattaa hätäpäissään asettaa vastikään julkaistut onnellisuustilastot outoon valoon. Miksi ne sitten aina valittavat? Olen kyseenalaistajan kanssa samoilla linjoilla silloin, kun puheena on terveydentila. Siitä puhuminen on jotenkin niin tunkkaista. Terveyden voi ottaa esille, jos se on erityisen hyvä. Usein kuulee käytettävän lyhyttä muotoa ”kyllä vituttaa”. Ilmaisua, joka kertoo parilla sanalla sekä henkisestä että fyysisestä voinnistamme kaiken oleellisen. No, kuinka kulloinkin. Mutta sää, varsinkin huono. Sellaisissa kuulumisissa piilee voima. Ja vääränlaisen kelin noituminen luo yhteisyyttä. Vihmova sade ja vinha tuuli ovat yhteisiä vastuksia. Hellepäivistä puhuvat vain erikoisuuden tavoittelijat, tai ulkomaalaiset. Hyviä säitä on toki ollut joskus menneinä päivinä. Lapsuudessa. Sellaisten muisteleminen tuntuu kuitenkin piinalliselta. Miltei itsekkäältä pröystäilyltä ja kateuden nostattamiselta. Entäs sitten ne tuttavat, jotka päivittävät facebookia kuvillaan aurinkorannoilta?
5 Viikot 16-17 Heinäsen kolumni Runopalsta Naisliikunta tänään ? Ranskalainen impressionisti Edgar Degas (18341917) , maalausten ja veistosten maailmankuulu tekijä loihti teoksiinsa viehättäviä naisia. Useimmiten he olivat balettitanssijoita kiehtovine liikkeineen pikkuhamosissaan. Pakinani kuvan pronssinen ballerina on poikkeuksellisesti alaston paljastaessaan suurenmoisen liikkeen; veistos kuuluu Brasilian Sao Paulon Taidemuseon aarteisiin. Mieleeni tulivat nuoruuteni ylväät suomalaiset valiovoimistelijattaret, joita silloiset voimistelunopettajagurut, kuten Hilma Jalkanen, olivat kehittäneet maamme naisliikunnan keulakuviksi. Urheiluseuroihin oli kurssitettu paikallisia ohjaajia, jotka taasen tekivät arvokasta työtä valmentaessaan massoja tyttösistä naisryhmiin. Ne taasen osallistuivat innolla suuriin joukkoesityksiin, joista ikimuistoisimmat olivat TUL:n Liittojuhlat 1946 ja SVUL:n vuoden 1947 Suurkisat. Mahtavia saavutuksia heti sodan päätyttyä, jolloin pulaa oli kaikesta, mutta intoa riitti! Samoissa tunnelmissa urheilukansamme ylti 1952 Olympialaisten toteuttajaksi. Naisten toimialuetta urheiluseuroissa olikin lähinnä naisvoimistelu ja seuratoiminnan keittiöpuolen ja toimitsijan puuhat. Vuosien mittaan harrastuslajeissa on tapahtunut muutoksia ja lisäyksiä. Nykyään puhutaan pääsääntöisesti tanssillisesta voimistelusta, joskin sillä on samat perustavoitteet kuin perinteisellä suomalaisella naisvoimistelulla: terveyden vaalinta, luomisen ilo ja liikkeen kauneus. Kaiken kaikkiaan tohdimme sanoa naisten tasaarvon urheiluareenoilla lisääntyneen. Voimistelun sijaan ja lisäksi harrastetaan uudenlaisia tanssinmuotoja sekä muotiin tullutta kehonrakennusta. Jooga nauttii suurta suosiota. Monet liikunnan muodot tähtäävät itse kunkin yksilöllisiin saavutuksiin, kuten painonpudotukseen. Urheiluseurojen kilpailijoiksi on kohonnut kaupallisia ”jumppauttajia”, hyvin mainostettuja ja hinnoiteltuja kuntosaleja. Naisille on avautunut aiemmin miesten lajeina pidettyjä voimailuja painista ja painonnostosta nyrkkeilyyn ja jääkiekkoon asti. Muistan oman lievän järkytykseni, kun tyttäreni 70-luvulla pyysi rahaa nappulakenkien ostoon, jotta jalkapallon peluu sujuisi. Kauhistelin lajin rajuutta ja säälin hänen sääriään, jotka kuvittelin potkittavan rujoiksi. Tällä hetkellä lienemme hyväksyneet Eva Dahlströmin boxaamisen maailman huipulla ja seuraamme naisfutaajiemme voittokulkua puoliammattilaisina niin Italian kuin Ruotsin talleissa. Enää emme taivastele, olemmehan jo tottuneet Suomen naisedustajien vastaavan ratkaisevasti olympiamitalisaaliista… Myös uusia naisellisia lajeja naisemme hallitsevat maailman huipulla. Liikunnan sulous on puhjennut nimenomaan muodostelmaluistelussa. Pari viikkoa sitten helsinkiläinen Marigold Ice Unityjoukkue voitti Tukholmassa vapaaohjelmallaan MM-kultaa! Onnittelut valmentaja Anu Oksaselle uljaine luisteluja voimistelutaitoisine neitoineen! Keskustelin näistä aiheista asiantuntevan ystäväni Outi Havian kanssa. Hän, jos kukaan, tietää. Outi on perusstadilainen ”Valkan friidu”. Koko Purasen perhe oli urheilullinen. Äiti harrasti peräti purjelentoa miesväen saavuttaessa yleisurheilussa ja jalkapallossa hyviä tuloksia. Outi toimii kunniakkaan Helsingin Jyryn (perustettu 1902) varapuheenjohtajana ja on kuulunut TUL:n naistoimikuntaan yli 30 vuotta. Erityisen ansiokkaina on pidettävä Outin toimintoja juuri naisvoimistelun saralla, joka huipentuu nyt aktiiviseen toimintaan joukkuevoimistelun kansainvälisenä I luokan tuomarina! Outi iloitsee voidessaan kertoa Suomen kuuluvan parhaimmistoon; edelliset joukkuevoimistelun MM-kisat pidettiin Suomessa ja nyt kesäkuussa kilpaillaan Budapestissa. Tätä nykyä Outin omat liikuntaesitykset tapahtuvat kypsien naisja mieskumppaneiden kera Lipstikka-ryhmässä. Lähitulevista kansan kuntoa kohentavista tapahtumista mainittakoon TUL:n 100-vuotisuutensa merkeissä 2019 järjestämät Liittojuhlat Jäähallissa sekä valioiden liikuntagaala Kaupunginteatterissa. Päätteeksi kerron viimeisimmästä teatterinautinnostani: kolmisen tuntia haltioiduin Tampereen Työväen Teatterissa musikaalista ”Tytöt 1918”, jossa kaikki osa-alueet loksahtivat kohdalleen: Marjo Kuuselan koreografia suurelle joukolle, Hannu Lindholmin sisällissodan sykkivä ja säikäyttävä lavastussuunnitelma, Sirkku Peltolan herpaantumaton ohjaus ja Heikki Salon nokkelasti punotut laulut. Musikaali perustuu kirjailija Anneli Kannon ”Veriruusut” -romaaniin, josta KOM-teatteri on tuottanut niin ikään menestyksekkään näytelmän. Elämme vahvaa muisteluvuotta. Aira Heinänen Muistojen poluilla Muistelen mennyttä aikaa ja muistoja nuoruuden. Kun pienet linnat laulaa lähden tielleni vapauden. Muistojen polkuja kuljen, polkuni taas vihertää. Kaikki jää ajan taa, muistot saapuu uudestaan. Muistojen mennyttä aikaa ja muistoja ystävyyden. Ystävyys paljon antaa, saan onnen rakkauden. Viereesi yöhön uinuin, linnun lauluun herään. Kaikki jää ajan taa, muistot saapuu uudestaan. Muistelen mennyttä aikaa, nään auringon laskevan. Harmaa ilta jo saapuu, nyt aarteita talletan. Keltalehdet alas putoaa, minun polkuni aukeaa. Kaikki jää ajan taa, muistot saapuu uudestaan. Muistelen mennyttä aikaa ja muistoja ystävyyden. Meillä oli onnen taikaa, saimme onnen rakkauden. Kaikki jää ajan taa, muistot saapuu uudestaan. Toivo Levanko lyyrikko Neljäs Viva Erotica -festivaali ? Viisipäiväisen festivaalin avaa Mika Taanilankuratoima Porn Without Porn -sarja. Siinä kotimaiset suuruudet kuten Elina Katainen kohtaavat Stephen Dwoskinen kaltaisia kansainvälisiä uskalikkoja. Tapahtuman ajan Teatteri Unionissa on myös nähtävillä tuoreita teoksia Taanilan cutout -kirjasarjasta L’amore nel cinema tedesco (”Rakkaus saksalaisessa elokuvassa”, 2018). Viva Erotican keskiössä on seksi – kaikessa aistillisuudessaan, komeudessaan, herkkyydessään ja yksityisyydessään. Tyylikkäät pornon kulta-ajan klassikot löytävät paikkansa Taanilan avantgarde-aarteiden rinnalla. Faust-variaatio The Fireworks Woman (Wes Craven, 1975), ihanan harhainen Sex in the Comics (Anthony Spinelli, 1972) sekä Lizzie Bordenin feministinen kulttiteos Working Girls (1986) kohtaavat Mark L. Lesterin tuliaseilla räiskivät portot elokuvassa Truck Stop Women (1974). Perjantai-ilta on omistettu italialaisen elokuvan nerokkaille naiskuvauksille. Viime vuonna Helsingissä vieraillut Monica Stambrini ilahduttaa meitä tuoreella teoksellaan I Am Valentina Nappi (2017), jossa kuvataan yhtä nykypornon kuningattarista. Perjantaina La Nappisaa seuraa muista italialaisista ihmenaisista. Piero Schivazappan elokuvassa The Frightened Woman(1969) naiset nousevat miehiä vastaan väkivalloin, Marco Ferrerin elokuvassa The Ape Woman (1964) vastarintaan käydään vaivihkaa. Luise Donschenin Berliinin elokuvajuhlilla helmikuussa säväyttänyt aistillinen tutkielma Casanova Gene (2018) ohjaa pohtimaan uskottomuuden luonnetta, mukana menossa on muun muassa John Malkovich ja parvi perverssejä peipposia. Jens Jørgen Thorseninklassikko Hiljaiseloa Clichyssä (1970) kuljettaa katsojat Henry Millerin paheelliseen Pariisin. Hong Kongin kapinallinen Guì Zhìhóng valistaa matkailun vaaroista elokuvassa Bamboo House of Dolls (1973) ja Romanian lokakeisari Andrei Feherin Crazy Swedish Holidays in Paris (1980) todistaa, että kaikki huhut ruotsalaisista turisteista ovat totta. IV Viva Erotica WHS Teatteri Union 25.–29.4. Kattohukka paljastaa lämpövuodot Jatkoa sivulta 3 ? Palvelussa on myös tietoa kiinteistöjen lämpöhukasta ja vinkkejä energiatehokkuuden parantamiseen. Kattohukka-palvelussa voi katon ominaisuuksien perusteella selvittää, mitä omalta katolta havaittu lämpösäteily tarkoittaa eristyksen laadun arvioimisessa. Lämpösäteily riippuu muun muassa katon muodosta, rakenteista ja alapuolisen huoneen lämpötilasta. Palvelussa käyttäjä vastaa rakennusta koskeviin kysymyksiin, ja lämpösäteilystä kertoville väreille saadaan juuri kyseistä rakennusta koskeva, eristystä kuvaava väriasteikko. Vaikka ei tarkasti tuntisikaan katon ominaisuuksia, voi katolta havaituista lämpösäteilyn eroista päätellä mahdollisia Sanomatalo Kattohukka-palvelun lämpökamerakuvassa. katon lämpövuotoja. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi. Helsinki haluaa toimia yhä aktiivisemmin alustana mielenkiintoisille ja tuloksellisille innovaatioille, jotka tuottavat myös uusia vientimahdollisuuksia. Palvelu on osa mySMARTLife-hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin Horisontti 2020 tutkimusja innovaatio -ohjelmasta. Palvelun on toteuttanut Muotoilutoimisto Kairo Oy.
6 Viikot 16-17 Päivyri Sunnuntaiksi Nimipäivät: Viikko 16 Ma 16.4. Patrik, Jalo Ti 17.4. Otto Ke 18.4. Valto, Valdemar To 19.4. Pilvi, Pälvi Pe 20.4. Nella, Lauha La 21.4. Anssi, Anselmi Su 22.4. Alina Viikko 17 Ma 23.4. Jyrki, Jyri, Jori, Jiri Ti 24.4. Pertti, Albert, Altti Ke 25.4. Marko, Markus, Markku To 26.4. Teresa, Tessa, Terttu Pe 27.4. Merja La 28.4. Ilpo, Tuure, Ilppo Su 29.4. Teijo Astu rohkeasti sisään ja muista tulla ulos ? Muutin hiljattain taloyhtiöön, joka sijaitsee kaupungin keskusta-alueella. 100 vuotta vanhasta puisesta kotitalostamme avautuu ikkunat suoraan mukulakivikadulle. Merkittävästä historiasta ja arkkitehtuurista johtuen turistit kameroineen ovat tavanomainen näky kotitalomme ulkopuolelle. Heille kotimme on 1900-luvun alun työläiskortteli, kaunista arkkitehtuuria ja pala historiaa tämän ajan kaupunkikuvan keskellä. Minulle talo on kuitenkin ensi sijassa koti. Lapsilleni se ei tuo mieleen 1900-luvun alun työläistunnelmaa vaan se tuo mieleen arjen: leikkipaikan, tutut kujat ja pihapuut sekä tutut portit, joihin isän avain käy ja joista on turvallista kulkea sisään vilkkaalta kadulta rauhalliselle kotipihalle. Aidan sisäpuolella on lasten turvallista leikkiä, vaikka kirjoitan tätä tekstiä ikkunan takana talon seinien sisäpuolella. Raamatussa Jeesus kuvaa itseään portiksi, jonka kautta sisään tulevat ovat oikealla asialla. Kun kotiini tulee vieraita, täytyy minun avata heille portti, jotta he pääsevät tulemaan pihaani. Näin on myös Jumalan valtakunnan laita. Sinne on lupa käydä vain, kun talon isäntä on ensin tehnyt jotain sinun puolestasi. Jumalan valtakunta on kuitenkin totta jo nyt meidän keskellämme. Meidän ei tarvitse tyytyä ihailemaan ja ihmettelemään sitä kadulta käsin, vaan voimme astua portista sisään elämään täyttä elämää Jeesuksen yhteydessä jo nyt. Jumala ei kuitenkaan kutsu meitä kotikissoiksi, vaan päivittäin meidän on rohjettava astumaan portista myös ulos kohtaamaan jokaisessa ihmisessä lähimmäinen. Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma-pe klo 16–19 Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 18.4. klo 18. Marja Kotakorpi, Anima mea, Johanna Korhonen. Avoimet harjoitukset klo 17 alkaen. Kivimessu to 19.4. klo 18 Mari Mattsson, Tommi Niskala. Iltamessu pe 20.4. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Tuomasmessun ehtookellot la 21.4. klo 17. Pirjo Kantala ja Juha Vintturi. Messu 22.4. klo 10. Laura Huovinen, Mari Mattsson, Olli Pyylampi, Maarit van Santen, avustaja Jarmo Lahti. Pyhäkoulu klo 10. Liisa Siikanen. Alle 4v lapset vanhemman kanssa. Kirkkokahvit. Iltamessu ma 23.4. klo 18.Jaana Partti. Lähdemessu ti 24.4. klo 18. Visa Viljamaa. Kelttimessu ke 25.4. klo 18.Riitta Männistö, lauluryhmä Anima mea, Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 26.4. klo 18. Iltamessu pe 27.4. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Kahvi/ teetarjoilu. Messu su 29.4. klo 10.Jaana Partti, Visa Viljamaa, Olli Pyylampi, Kati Helin, avustaja Eeva Kulmanen, SonorEnsemple. Kirkkokahvit. Iltamessu ma 30.4. klo 18. Jaana Partti Lähdemessu ti 1.5. klo 18. Visa Viljamaa. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 2.5. klo 18.Marja Kotakorpi, lauluryhmä Anima mea, Johanna Korhonen. TAPAHTUMAT www.helsinginseurakunnat.fi/kallio/Tapahtumat Torstaina iltapäivällä 19.4. klo 13. Mark Levengood tunnetuin ruotsinsuomalainen, Raisa Rauhamaan haastateltavana. To 26.4. 100-vuotias Viro. Anu Laitila luennoi S u o men Viron-instituutista. Vuorokauden ajatkonsertti su 22.4. klo 18. Saksalaisen barokkisäveltäjä Georg Philipp Telemannin (1681–1767) kaksi teosta: Vuorokaudenajat ja Messias esittää barokkiorkesteri Galantina solisteina Enni Maaninka, sopraano; Nea Meriranta, altto; Tommi Niskala, tenori ja Toni Hintsala, basso. Konsertti kestää n. 1,5 tuntia. Vapaa pääsy & ohjelma. Sibelius -Akatemian tutkintokonsertti ti 24.4. klo 13. Liisa Keränen, urut. Klo 14.45 Joni Vikki, urut. Molempiin vapaa pääsy. Kallion kanttoreiden perinteinen Wappukonsertti ma.30.4. klo 16 Wappuhenkistä ohjelmaa molemmilla uruilla. Väliajalla Kahvikaisojen simaja munkkibuffet. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle. Tahdon-ilta vihkipareille ti 24.4. klo 19. Maistiaisia vihkimusiikista, tietoa vihkikaavasta ja käytännön järjestelyistä. Ennen tilaisuuden alkua klo 18-19 on mahdollista täyttää esteiden tutkintalomake. Miesten seuran Sanan saunailta to 26.4. klo 18. Seurakuntien talolla. Visa Viljamaa p. 09 23403672. Vappukonsertti ma 30.4. klo 16. Kallion kanttoreiden perinteinen wappukonsertti. Wappuhenkistä ohjelmaa molemmilla uruilla. Olli Pyylampi ja Vivika Oksanen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e sekä simaja munkkibuffetin tuotto Yhteisvastuukeräykselle. VIIKKOTOIMINTA www.helsinginseurakunnat.fi/kallio/Tapahtumat KAHVILA Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma-to klo 10-16. Kahvilassa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja konsertteja ympäri vuoden. Konsertit alkavat klo 19. Liput 20 €. Koko ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13. Messu su 22.4. klo 16. Petri Patronen, Olli Pyylampi, Ulla Savonen. Kilven Kuoro joht. Hanna Remes. Sanan ja Rukouksen -ilta su 22.4. klo 19. Seppo Juntunen. Sateenkaarimessu la 28.4. klo 17. Matti Peiponen Jaana Partti. Messu su 29.4. klo 16. Visa Viljamaa, Tommi Niskala, Riku Salminen, laulu. Kaikenikäisten messu – Rukouskirkko ke 2.5. klo 18. Pauliina Lindfors. TAPAHTUMAT Keski -Helsingin Musiikkiopiston –konsertti 25.4. klo 16.30 Alppilan iltaruoka –Yhteisöruokailu ke 2.5. klo 18. VIIKKOTOIMINTA www.kallionseurakunta.fi. Kangaspuukerho joka toinen tiistai klo 18-21. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18–20. Vivika Oksanen p. 0504620995. Tiistairuokailu klo 12.-13. Hinta 2e. Parisuhde -neuvontaa. Pauliina Lindfors p. 050 4620 987, pauliina.lindfors@ evl.fi. Autre Chose Cafe avoinna ti-pe klo 8-18, la 9-15. Lounas tarjolla klo 11-14. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus p. 09 2340 3618 ja paikan päällä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13. Matkat, Kurssit, Retriitit Ilmoittautumiset www.helsinginseurkunnat.fi/kallio/ Tapahtumat tai kallio.srk@ evl.fi tai p. 09 2340 3611. Aarrekirjakurssi –Elämäni sävyt ja värit viikonloppukurssi 12.-13.5. klo 12-16. Etsimme omia tärkeitä voiman, elämänilon ja rohkeuden lähteitämme. Kirjoittaen, maalaten ja keskenämme jutellen. Mitään taiteellisia tait o ja et tarvitse. Ohj. diakoni/ kirjoittamisen ohjaaja Nina Klemmt. Hinta 25e sis. kahvi/tee, taidetarvikkeet ja opetuksen. Hiljainen retriitti-ilta Mustasaaressa – Sydänääniä ja sydämen ääniä to 17.5. klo 17-20.30. Retriitti on täysin hiljainen lukuunottamatta hetkipalvelusta ja Ehtoollismessua. Jos haluat kirjoittaa hiljaisuudessa ota mukaan oma vihko ja kynä. Ateriana on kevyt iltapala, salaattia, hedelmiä, kahvi/tee. Hinta 25 €. Lisätietoja diakoni Nina Klemmt p. 050 3046823 tai pappi Pauliina Lindfors p. 050 4620987. Hiljaisuutta meren äärellä –kaupunkiretriitti la 26.5. klo 12-18 ja su 27.5. klo 1116. Molempina päivinä lounas, mahdollisuus osallistua rukoushetkiin ja lauantaina hiljainen saunominen. Osallistumishinta 34 e. Ohj. pastori Marketta Antola ja diakoni Sinikka Metiäinen. Yhteistyössä Vuosaaren seurakunnan kanssa. Kesäretki Savoon ti 26.to 28.6. lähtee Kallion kirkolta Menomatkan kohteina Taidekeskus Salmela ja Tertin kartano. Majoittuminen Savonlinnan Lomamokkilassa. Enonkosken kirkko, luontovaellus ja siionin virsiseurat. Paluumatkalla Lusto-metsämuseo ja Ylämaan jalokivikylä. Matkaa johtavat Riitta Männistö Kallion srk ja Pirkko Kaskinen Pyhät Polut ry sekä VeliMatti Hynninen Enonkosken osuudella. Hinta 185 € sis. matkat, yöpymiset, pääsyliput ja ateriat. Ilm. 10.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 23403600, maininta eritysruokavaliosta. Kulttuurimatka Espanjaan 8. – 15.10.2018 Pääkohde Madrid, josta päivän matkat Segoviaan, Toledoon ja Avilaan. Hotelli Sterling. Kokonaishinta 1595 € / hlö, 1 hh lisämaksulla 360 € /hlö. Matkan hintaan sis. suorat lennot ja kaikki oleellinen retkineen ym. mukaan lukien hotelliaamiaiset ja 5 x lounas ja 3 x illallinen. Matkanjohtajina Liisa Väisänen ja Riitta Männistö. Vastuullinen matkatoimisto KonTiki Tours. Ilmoittautumiset Kon-Tiki p. 09 466 300. Tiedustelut srk:ssa Männistö p. 09 2340 3633. Työväenasuntomuseo ei avaudu kesäksi Kaupunginmuseossa on aikaistettu aukiolo kesäkaudella lapsiperheiden toiveesta. Kuva: Maija Astikainen ? Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvien museoiden palveluissa tehdään muutoksia ennätyksellisten kävijävuosien jälkeen. Senaatintorin kulmalla sijaitseva lippulaivamuseo, Helsingin kaupunginmuseo, vastaa lapsiperheiden toiveisiin ja aikaistaa aukiolojaan kesäkaudeksi. Hakasalmen huvilan seuraavat kaksi näyttelyä ovat maksullisia aikuisille kävijöille ja tavallisesti kesäisin auki oleva Työväenasuntomuseo ei avaudu tänä vuonna. Alppilassa sijaitseva Työväenasuntomuseo ei avaudu kesäkaudeksi resurssisyistä johtuen. Tänä vuonna kaupungin tarinoista kiinnostuneille tarjotaan kuitenkin mahdollisuus osallistua Työväenasuntomuseon ympäristössä järjestettäville kävelykierroksille. Kävelyiden aiheena on muistovuoden 1918 tapahtumat. Kaupunginmuseon tavoitteena on avata Työväenasuntomuseo uudelleen seuraavan vuoden kesäksi. Aikaistettu aukiolo kesäkaudella Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo vastaa lapsiperheiden toiveisiin ja avautuu kesäkaudella 4.6.–31.8.2018 arkisin jo kello 9 normaalin kello 11 aukeamisen sijaan. Syksystä kevätkauteen aamutunnit on varattu koululaisja päiväkotiryhmille, mutta lomakaudella museo avautuu kaikille jo aamusta. Kaupunginmuseo on panostanut jo pitkään lapsiperheiden maksuttomaan tarjontaan ja lapsikävijöiden oma näyttely, Lasten kaupunki, onkin yksi museon suosituimmista näyttelyistä. Aikaistettu aukiolo parantaa myös matkailijoille tarjottavia palveluita matkailu-Helsingin ytimessä olevissa Torikortteleissa. Kaupunginmuseon tavoitteena on tehdä muutoksesta pysyvä tulevillekin kesäkausille. Töölönlahdella sijaitseva Hakasalmen huvila on sulkeutunut remontin vuoksi ja aukeaa seuraavan kerran syyskuussa. Huvilan seuraava näyttely, Suruton kaupunki – kohtauksia 1920-luvun Helsingistä (14.9.2018–1.9.2019) tulee olemaan maksullinen, samoin vuonna 2019 avattava, yhteistyössä HAM Helsingin taidemuseon kanssa toteutettava, sota-ajan mielialoja käsittelevä näyttelykokonaisuus. Hinnoittelu noudattaa samoja linjoja HAMin kanssa. Näyttelyiden aikana kävijöille tarjotaan maksuttomia tapahtumapäiviä. Museossa käy myös Museokortti. Alle 18-vuotiaille pääsy näyttelyihin on maksuton. Ennätykselliset kävijämäärät Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa viidessä museossa – Helsingin kaupunginmuseossa, Hakasalmen huvilassa, Työväenasuntomuseossa, Ruiskumestarin talossa ja Ratikkamuseossa kävi vuonna 2017 yhteensä 433 969 museovierasta. Suurimman kävijämäärän, 362 631, keräsi Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo. Hakasalmen huvilan pääsymaksujen ja Työväenasuntomuseon kiinniolon taustalla on Helsingin kaupunginmuseon tiukka, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kokonaisuuteen sidottu budjettiraami vuodelle 2018. Museon kiinteät menot ovat kasvaneet uusien museotilojen nostamien vuokrien ja kahden viime vuoden ennätyksellisten kävijämäärien vuoksi. Kasvaneista kävijämääristä ja lisääntyneistä aukioloajoista johtuen museon sähkö-, siivous-, ja muut asiakaspalvelukulut ovat nousseet ennakoitua suuremmiksi. Museo etsii toimenpiteillä säästöjä ja mahdollisuuksia oman tulorahoituksen lisäämiseen, jotta se voi jatkossakin tarjota korkealaatuisia museoelämyksiä ja erinomaista asiakaspalvelua helsinkiläisille ja matkailijoille. Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, Ratikkamuseo, Ruiskumestarin talo ja Työväenasuntomuseo pysyvät edelleen maksuttomina.
7 Viikot 16-17 Kallio Kukkii muistaa Sauvo ”Saukki” Puhtilaa Saukki -tansseilla Pikkuoravat olivat Saukin riemukas luomus. Sauvo Puhtilan tasokaalle sanoittajan uralle mahtui noin 6 000 iskelmätekstiä. Monissa teksteissä hän kätkeytyi nimimerkin taakse.(Kuva: Scandia). ? Iskelmälyyrikko Sauvo ”Saukki” Puhtilan (19282014) syntymästä on kulunut 90 vuotta. Helsinkiläisen sanoittajamestarin kynästä on lähtenyt noin 6 000 iskelmätekstiä. Kansa muistaa Saulin ennen kaikkea Pikkuoravien luojana, jossa veijari oravat tuottivat kepposillaan tuon tuostakin harmaita hapsia Saukki-herralle. Jos oravat olivat Puhtilan hupaisempaa tuotantoa, teki hän kuitenkin pisimmän päivätyön vakavammin otettavan iskelmämuusikin puolella. Saukin tekstejä ovat muun muassa, nyttemmin klassikoiksi muodostuneet; Ranskalaiset korot, Kuningaskobra, Balladi Olavinlinnasta, Tähdet meren yllä, Ikkunaprinsessa, Poika varjoiselta kujalta, Joulupukki suukon sai lista on lähes loputon. Saukin tekstien tunnettavuutta heikentää kuitenkin hänen käyttämiensä nimimerkkien runsas määrä, joita oli peräti 17. Puhtila kätkeytyi muun muassa sellaisten salanimien taakse kuin Solja Tuuli, Pekka Saarto, Timjami, Merja, A. Ojapuu ja Pekka Pelto. Puhtila työskenteli myös Radion toimittajana ja viihdepäällikkönä ja runsasta salanimen käyttöä on perusteltu sillä, että hän oli työnsä puolesta paljon julkisuudessa. Saukin ensimmäiset sanoitukset julkaistiin 1951 ja hänestä tulikin nopeasti Suomen ahkerimpia sanoittajia. Levy-yhtiö maksoi Puhtilalle kuukausipalkkaa, mutta hän jatkoi samalla myös työtään Yleisradion toimittajan. Puhtila teki valtavan määrän käännösiskelmien sanoituksia. Siinä sivussa syntyi vielä kotimaisille säveltäjille laulurunoja. Saukin tekstejä sävelsi muun muassa Unto Mononen, Erik Lindström, Rauno Lehtinen ja Lasse Mårtenson. Sanoitustyön lisäksi Puhtila sävelsi muutamia iskelmiä sekä lastenlauluja. Puhtilan yhtenä hienoimpana tekstinä pidetään Olavi Virran vuonna 1957 levyttämää tangoa ”Yön kulkija”. Saukin aisaparina työskennelleen Jaakko Salon mielestä alun perin sanattoman espanjalaisen konserttitangon sanoittaminen on mestarisuoritus. ”Saukki ainoana johtolankana oli kappaleen nimi ”Spider of the Night”, ja hän kehitti suomennoksestaan todellisen jännitystarinan, miten hämähäkki kutoo seitin ja kuka sitten joutuu siihen saaliiksi.” Puhtila oli kaksi kertaa naimissa ja molemmat avioliitot päättyivät dramaattisesti. Saukin molemmat pojat kuolivat keski-iän kynnyksellä ja se jätti myös varjonsa Saukin elämään.. Puhtila jäi varhaiseläkkeelle Yleisradiosta 70-luvun lopussa, samalla hän lopetti myös sanoitustyöt. Hän vetäytyi julkisuudesta ja yksityisyyttään varjellut Saukkin suunnitelma runokirjasta jäi toteutumatta terveyden heiketessä ja muistiinpanojen tuhouduttua tulipalossa 80-luvulla. Sauvo Puhtilalle on myönnetty elämäntyöstään kunnianosoituksena Reino Helismaa -, Juha Vainio ja Kullervo Linna -säätiöiden palkinnot.. Sauvo Saukki Puhtilan viimeiset vuodet kuluivat Kustaankartanon vanhainkodissa. Saukin sanoittamien ikivihreiden iskelmien tahtiin tanssitaan Kallio kukkii -viikoilla äitienpäivänä, sunnuntaina 13.5.2018 kello 17-19 ex-Teatteri Kalliossa Siltasaarenkatu 28. Musiikista vastaa Sävel-orkesteri, solisteineen, seremoniamestarina toimii Lumous. Tarjolla on edullisia hyväntekeväisyyskahKaverisuhteilla suuri merkitys lasten urheiluharrastuksissa ? Kaverit sitouttavat lapset ja nuoret urheiluharrastukseen. Asiaa selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton tekemästä kyselystä, jossa kysyttiin lasten ja nuorten kokemuksia ohjatusta liikunnasta. MLL:n toteuttamassa kyselyssä kartoitettiin sosiaalisten suhteiden merkitystä 4.–9.-luokkalaisten liikuntaharrastuksissa. Vastauksista ilmenee, kuinka suuri vaikutus harrastusryhmän ilmapiirillä on motivaatioon ja sitoutumiseen. – Lasten ja nuorten liikkumista on tutkittu paljon terveyden näkökulmasta. Puhumme paljon siitä, kuinka tärkeää olisi saada lapset liikkumaan. Vähemmän tuotu esille lasten näkemystä siihen, mikä heitä innostaa liikkumaan, suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen sanoo. Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että kavereilla on paljon merkitystä ohjatun liikunnan aloittamisessa, siinä viihtymisessä ja harrastuksen lopettamisessa. Kyselyyn vastanneista viidesosa sanoi kaverin esimerkin vaikuttaneen lajin valintaan. ”Kaverini harrasti voimistelua ja halusin kokeilla sitä. Nyt olemme kuitenkin eri ryhmässä, mutta olen iloinen, että innostuin kokeilemaan.” Kaverisuhteiden keskeisyyttä urheilussa kuvaa myös se, että lapset ja nuoret kertovat viettävänsä harrastuskavereidensa kanssa muutenkin paljon vapaa-aikaa. Vastausten perusteella harrastus on lapsille ja nuorille voimavara, ja he kokevat saavansa onnistumisen kokemuksia liikunnasta. ”Harrastus tuo minulle iloisen mielen, vaikka olisin koulussa vähän surullinen.” Ilman kavereita jäävät lopettavat Yksinäisillä lapsilla on kolminkertainen riski jäädä kokonaan liikuntaharrastusten ulkopuolelle. – Yksin on vaikea mennä uuteen ryhmään. Harrastustoiminnassa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota uusien jäsenten vastaanottamiseen ja kehittää tapoja, joilla ryhmäytymistä tuetaan ja harrastustoimintaan tutustumista helpotetaan, Markkanen toteaa. Kavereista tai pikemminkin kaverittomuudesta löytyy usein myös syy harrastamisen lopettamiselle. Urheiluharrastuksen lopettaneista lapsista ja nuorista 20 prosenttia kertoi syyksi, ettei lajin parissa ollut kavereita tai he kokivat jäävänsä harrastusryhmässä ulkopuolisiksi. Ystävien puute vaikuttaa kokonaisvaltaisesti lapsen kokemukseen omasta urheiluharrastuksesta. Ne lapset ja nuoret, joilla ei ollut ystävää urheiluharrastuksessa, arvioivat suhteet sekä joukkuetovereihin että valmentajiin kielteisemmin kuin muut. Jopa joka toinen kertoi pohtineensa harrastuksen lopettamista. He myös saivat liikuntaharrastuksessa vähemmän iloa ja onnistumisen kokemuksia. ”Joukkuelaisten pitäisi päästä tutustumaan toisiinsa esimerkiksi sellaisella alkulämpällä, jossa kerrotaan vaikka faktoja itsestään, kiinnostuksen kohteita yms.” Loukkaava kohtelu ja kiusaaminen on kyselyn perusteella urheilumaailmassa lähes yhtä yleisiä ilmiöitä kuin koulussa. – Tulosten mukaan noin puolet harrastusryhmissä tapahtuneesta kiusaamisesta tulee valmentajien tietoon. Kiusaamisen vastaisen työn käytäntöjen kehittämiselle on tarvetta urheiluseuroissa, jotta lapset tietäisivät kenen puoleen kääntyä kiusaamistapauksissa, Markkanen sanoo. Samanlainen johtopäätös kiusaamisen ehkäisemisen tarpeellisuudesta tehtiin Folkhälsanin (2017) vanhemmille suunnatussa kyselyssä. Siihen vastanneista vanhemmista joka kolmas kertoi lapsensa kokeneen kiusaamista tai loukkaavaa kohtelua harrastuksessaan. Kolmannes vanhemmista ei myöskään tiedä, puuttuvatko valmentajat kiusaamiseen harrastusryhmässä. MLL:n lasten ja nuorten kokemuksia liikuntaharrastuksista selvittänyt kysely toteutettiin marraskuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana. Verkkokyselyyn vastasi 1304 4.–9.-luokkien oppilasta kymmenessä koulussa. Kyselyssä oli omat kysymysosuudet tällä hetkellä ohjattua liikuntaa harrastaville, harrastuksen lopettaneille sekä niille lapsille ja nuorille, jotka eivät ole koskaan harrastaneet ohjattua liikuntaa. Folkhälsanin kysely toteutettiin syksyllä 2017 ja siihen vastasi yhteensä 297 vanhempaa. Sitaatit ovat poimintoja kyselyyn vastanneiden lasten ja nuorten avovastauksista. vion herkkuja ja tauovolla nakkibufetti. Saukki-teema tarjoaa monipuolisen ohjelman menevistä lauluista tangoihin, rockiakaan unohtamatta. Vapaa pääsy! Tuotanto Virtapiiri ry., Kallion kulttuuriverkosto ry, ja Kirkko Helsingissä. Petteri Pelkki Helsinginkadun, Läntisen Brahenkadun ja Kaarlenkadun raitioliikennettä parannetaan Kaupunki laatii Alppiharjun ja Kallion kaupunginosissa sijaitsevan Helsinginkadun, Läntisen Brahenkadun ja Kaarlenkadun katusuunnitelmaa ? Katujen suunnittelu perustuu voimassa olevaan ja hyväksyttyyn liikennesuunnitelmaan. Suunnittelun tavoitteena on kehittää Helsinginkadun raitioliikennettä parantamalla raidegeometriaa ja erottamalla raitiovaunuliikenne ajoneuvoliikenteestä. Raitiovaunupysäkkejä järjestellään uudelleen toimivammaksi kokonaisuudeksi. Lisäksi kantakaupungin pyöräliikenteen pääverkkoa täydennetään tavoitetilan mukaiseksi pyöräkaistojen rakentamisella. Samalla kadun kunnallistekniikkaa saneerataan. Suunnitelmaluonnokseen voi tutustua 11.-25.4.2018 välisenä aikana Helsingin kaupungin infoja näyttelytila Laiturissa (Narinkka 2 Kamppi) sekä verkkosivulla osoitteessa www. hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat). Katusuunnitelma valmistuu keväällä 2018 ja rakentaminen alkaa alustavan aikataulun mukaan 2019. Ennen katusuunnitelman hyväksymistä se on virallisesti nähtävillä kahden viikon ajan infoja näyttelytila Laiturissa (Narinkka 2 Kamppi) ja verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat (kohdassa Katuja puistosuunnitelmat). Juha Hurme Vallila versoo -tapahtumassa ? Tämänkeväisen Vallila versoo -tapahtuman 21.4. kirjailijavieras on Juha Hurme, joka kertoo Niemi-teoksestaan ja vastaa yleisön kysymyksiin. Tilaisuudessa julkistetaan myös vuoden 2018 Vallilan kulttuurihenkilö, joka tänä vuonna on ainakin musaväen mieleen! Lopuksi pidetään järjestäjän eli Vallilan kirjaston ystävien kevätkokous. Tilaisuus on maksuton. ? ”Nopein voitti mutta hitain oli paras”, sanoi entinenkin ilotyttö kun juoksukilpailun hävisi. Niin. ”Nopeus ei ole aina valttia”, tuumasi siihen palopäällikkö, kun kuuli että joku oli taas mennyt junan alle. Paikalla ollut ensiapulääkäri huomautti siihen, että ei se hitauskaan hyväksi ole; edellisellä kerralla kun joku oli jäänyt junan alle. Rikkinäistä voi korjata vasta, kun viat on nähty; niinpä tässä on siis se, minkä sotesta nyt ymmärrän. Sote poistaa ihmisiltä huolen se ulkoistaa kaiken paitsi jos kuolen. Sitä ei voi ulkoistaa. Naapuripöydän buddhalainen munkki ehdotti kultaista keskitietä luterilainen pappi kannatti, koskapa se on Suomessa todella kapea, paitsi moottoritien keskikaista johon kolmannen pöydän poliisi sanoi, ettei tavallisella ihmisellä ole sinne asiaa se kun on vain viranomaisia varten. Sotilas kulki ohi, kuuli mitä me puhuimme ja sanoi, että eivät ne kaikki sotessa kuole mutta entisen järjestelmän aikaan kuolivat kaikki. Ihmeellinen Jumala päästi käsistään ihmeellisen tarinan Pojastaan siitä kun kiistellään ja sitä selvitellään yhä vieläkin; jo 2000 vuoden kokemuksella. Ja useamman asiantuntijaryhmän toimesta. Vähän niin kuin tämä meidän sote. Osa on täyttä hepreaa niin kuin tuossa kahvilan pöydällä olevan Raamatun teksti kirjaimellisesti. Tunnettu poliitikko käveli ohi ja pieraisi meidät nähtyään. Ei unohtanut äänestäjiään. Taisi olla sellainen vaalienvälilupaus. Nykyään on vaikea kirjoittaa asioista jos unohtaa a-kirjaimen pois, niin on heti syyte niskassa. Kaisaniemen metroaseman yläkerran kahviloissa on vilkas ja kansainväinen puheensorina. Haluatko nähdä livenä huumekauppaa muuallakin kuin siinä Sörnäisten metroaseman ja Kinaporin palvelukeskuksen tienoilla vartijoita, uskovia, rasisteja, ulkomaalaisia, (k)arjalaisia, siirtoväkeläisten jälkeläisiä, kiistanalaisia sotaorpoja, ateisteja, juoppoja, pitkätukkia, risupartoja, avohoitopotilaita; eikä tarvitse mennä Ruotsiin asti kahvi tuodaan pöytään ja rahanvaihtajatkin saapuvat itse kahvikuppeineen. Seinillä ei lue, että ”ei lorvailua” tai että ”maksimi aika 30 minuuttia” niin kuin Amerikan Ihmemaan kahviloissa voi nähdä. Vessat sisältyvät hintaan. Käytetyt huumeneulat lattialta samalla rahalla.Tule ihmeessä. Aina siinä Hakanimen torin Maalaismarkkinoiden välillä. Ari Maarnela Sote-asiantuntija Kallionseudun Perusuomalaiset ry emaarnela@gmail.com Maarnela Soteko vaikeaa
8 Viikot 16-17 Uusi kuntosali Vallilassa Rento kuntosali kaikille 24,90 € / kk www.vallilanholvi.fi • Väestönsuoja, Vallilan puisto Markkinoiden helpoin asunnonvaihto Pyydä minut ilmaiselle kotikäynnille, niin suunnitellaan juuri sinun tarpeisiisi sopiva palvelupaketti. Jukka Hiltunen 040 680 7710 jukka.hiltunen@kahdeksas.fi Jouni Puumalainen (Leo), Nestori Välitalo (Joni) ja Jalmari Jalonen (Max) edustavat miehiä hermoromahduksen partaalla. Nestori Välitalo ja Jalmari Jalonen. Kuva: Timo Seppälä Jouni Puumalainen. Kuva: Timo Seppälä Paniikki Kultsalla – nyt miehet puhuvat ? Jäikö Paniikki aikanaan näkemättä? Ei hätää, Teatteri Kultsa esittää Kansallisteatterin nykyisen pääjohtajan Mika Myllyahon kirjoittaman näytelmän Paniikki vielä tänä keväänä. Näytelmän ensi-ilta on 21.4.2018, ja esityksiä on 16 aina toukokuun lopulle asti. Näytelmä tehtiin alun perin Ryhmäteatterille vuonna 2005 ja sitä seurasivat Kaaosja Harmonia-näytelmät aikana, jolloin Myllyaho toimi vielä Ryhmäteatterissa. Näytelmät ovat olleet menestyksiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Mikä tässä Paniikissa sitten oikein viehättää? Miksi juuri sitä on käännetty saksaksi, englanniksi, venäjäksi tai espanjaksi ja saatu viedyksi lukuisille ulkomaisille areenoilla? Nykyaikaisessa näytelmässä modernit miehet graafinen suunnittelija Max, insinööri Leo ja toimittaja Joni pukevat tunteitaan ja ongelmiaan sanoiksi. He pystyvät keskustelemaan jopa siitä p-alkuisesta sanasta, jota Max ei halua ääneen lausua ja jota hän kuitenkin kuvailee Leolle: ”Se on niin kuin pommi. Se on ladattu täyteen tunteita, käsittelemättömiä asioita ja ne on hiljalleen pakkaantuneet yhteen ja sitten odottamatta, yhtäkkiä joutuu tilanteeseen, jossa pommi laukeaa.” Monen alan ammattilaiset asialla Kuten näytelmän henkilöt ilmentävät modernin yhteiskunnan erilaisia työuria ja toimenkuvia, myös Kultsaan panostavat teatterin tekijät ovat mielenkiintoista sakkia ammattiidentiteeteiltään. Esityksen ohjaaja Jorma Tapola toimii päivätyökseen IT-alalla infra-arkkitehtinä. Jorma on ollut mm. Saksassa töissä noin tuhat työntekijää käsittävässä tutkimuslaitoksessa. Hän oli perustanut sinne työtovereidensa kanssa teatterikerhon, jossa hän näytteli ja ohjasi näytelmiä viitisen vuotta. Suomen Turkuun palattuaan hän jälleen hakeutui teatteria harrastamaan valosuunnitteluun ja tekniikkaan keskittyen ennen Helsinkiin ja Kultsalle tuloaan. Lavastaja ja tarpeistonvalmistaja Marika Kahra on valmistunut Lahdesta artesaaniksi ja pätevöitynyt University of Londonin teatterikoulusta lavastemaalariksi. Teatteri lienee Marikalla verissä, sillä jo hänen isänsä vanhemmat olivat näyttelijöitä niin kuin eno ja tätikin ovat. Jouni Puumalainen toimii Kuntoutusäätiön tutkijana. Näytelmän Leoa esittää siis kuntoutusalan vankka ammattilainen. Jouni on näytellyt ja kirjoittanutkin Kultsalle jo parin kymmenen vuoden ajan. Hyvin istuvat kengät ja visuaalinen nautinto Marikalle näytelmän lavastus oli sikäli helppoa, että tapahtumapaikkana on graafisen suunnittelijan koti, jonka tyyli on lähellä hänen omaa estetiikkaansa. Tosin tyylikkyyden on synnyttävä pienellä rahalla. Suomeen verrattuna lavasteiden paloturvallisuus Lontoossa oli äärimmäisen tarkkaa, ja siinä meillä on opittavaa brittiläisen teatterin normeista. Samoin kulkureitit ja kaikki tekniset ratkaisut ovat suunnittelussa tärkeä elementti. Lavastuksen merkitys on verrattavissa hyviin kenkiin näyttelijän jalassa. Näyttelijät joutuvat olemaan paljon jaloillaan, ja jos kenkä ei purista eikä hölsky jalassa, jalkineisiin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ne vain istuvat, ja näin toimii myös hyvä lavastus, Marika kertoo. Ohjaaja Jorma Tapolalle on myös tärkeää saada infra kohdilleen, reaktiot ja ajoitukset täsmäämään sekä näyttämökuva visuaalisesti nautittavaksi. Tartuin haasteeseen, koska minulla ei ole itsesuojeluvaistoa, Jorma vitsailee, kun kysäisen eikö tällaisen kulttinäytelmän ohjaus yhtään hirvitä. Paniikin verkko aukeni pikkuhiljaa, kun oivalsin, miten eri tavoin ihmiset hoitavat itseään. Yksi vihaa, toinen vetäytyy itseensä ja kolmas ei ymmärrä yhtään mitään. Ystävyys ja veljeys toimivat, vaikka miehet ovat keskenään aivan erilaisia. Miesten tapa tukea toisiaan on rouheaa, eikä se muistuta mitään Leelian lepotuolia. Ja miehet puhuvat tässä näytelmässä muutenkin kuin humalassa. Ilman parisuhteeseen seksin kautta liittyviä valtasuhteita Leoa näyttelevä Jouni Puumalainen ei ihmettele Paniikki-näytelmän kansainvälistä suosiota. Kansalla kuin kansalla on asioita, joista ei voi noin vain avautuneesti keskustella arkiympyröissä. Teatterissa tunteet ovat turvallisesti käsiteltävissä, kun ne näytetään lavalla sopivan välimatkan päässä omista ongelmista. Kultsan ohjelmavirtaan Paniikki on hyvä lisä ja jatkaa perinteitämme, esimerkiksi Hullut jäivät (2010) käsitteli mielenterveyden ongelmia ja oli aikanaan Kultsan luoma syväporaus ympäröivään hulluuteen. Jouni on pohtinut Leon roolia työstäessä eroa ystävyyden ja parisuhteen välillä ja sitä, miten ystävän kanssa uskaltaa puhua repivästikin toisin kuin parisuhteessa, johon liittyy seksin kautta voimakkaat valtasuhteet. Esimerkiksi Susi sisällä-näytelmässä poliisin roolissaan Jouni esitti nujertunutta miestä, ja siinä kyse oli ollut nimenomaa parisuhteen vastenmielisestä valtailmiöstä. Miesten, Leon, Jonin ja Maxin, suhde toimii toisin. ”Mies tekee, naisella on tunteet” – tyyliset kliseet tässä esityksessä kyseenalaistuvat. Huumorin keinoin hoidetaan vakavat asiat, voin taata että esityksessä viihtyy! Jouni suosittelee. Taattua tavaraa ja viriiliä venkoilua! Kolmen näyttelijän esitys on taattua tavaraa. Maxia esittää Jalmari Jalonen, joka on ohjannut monia Kultsan esityksiä ja näytellyt pitkään. Kokenut tekijä muistetaan esimerkiksi Juha Jokelan Fundamentalistin pääroolista, Fingerporien ohjauksesta ja huippusuosittujen Juice-konserttien organisoinnista. Nestori Välitalo nähtiin näyttämöllä viimeksi joulun alla Shakespearen kootuissa monen roolin mestarivenkoilijana. TV-toimittaja Jonin sähäkkään rooliin maanisine aikatauluineen ja kunto-ohjelmineen Nestori on mainio valinta. Esitykset: Paniikki Käsikirjoitus: Mika Myllyaho, Ohjaus: Jorma Tapola, Lavastus: Marika Kahra, Puvustus: Susanna Nyström, Äänisuunnittelu: Esa Lindroos, Valosuunnittelu: Jani Vehkalahti. Esityksen kesto n. 1,5 tuntia. Ensi-ilta: la 21.4.2018, klo 19.00 Muut esitykset: ke 25.4., pe 27.4., su 29.4. Huom. klo 15.00, to 3.5., pe 4.5., su 6.5., Huom. klo 15, ke 9.5., to 10.5. Huom. klo 15.00, la 12.5., ke 16.5., la 19.5., su 20.5. Huom. klo 15, ke 23.5., pe 25.5., la 26.5.2018 Teatteri Kultsa, Katri Valan puiston väestönsuoja, Käenkuja 6-8. Liput: ennakkoon 15 / 12 euroa: www.teatterikultsa. fi tai ovelta 17 / 14 euroa Teksti: Pilke Lehto-Kaven Valokuvat: Timo Seppälä, Mikael Rekola
9 Viikot 16-17 PASSIKUVAT • digi, tallennus poliisille • paperi 20,– • viisumi 25,– • opiskelija-alennus 10% 18,HETI ma–pe 10–18 • la 12–16 Kaarlenkatu 13 • 040 585 6195 kuvahommat.fi/varaa TULOSTUS • KOPIOINTI SKANNAUS • POHJUSTUS LAMINOINTI • JULISTEET KEHYKSET • ALBUMIT OPASTETARRAT pienet 3,00 • isot 4,50 Ei mainoksia, kiitos! Huoneistossa kotieläimiä Tupakointi kielletty + erilaisia hupikylttejä ? HSL:n tulos vuonna 2017 on 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 22,7 miljoonan euron alijäämään. ”Tulokseen vaikuttivat ennakoitua suurempi matkustajamäärä, alhainen korkotaso ja arvioitua alempana pysytellyt polttoaineiden hinta”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. HSL:n toimintatuotoista 54,4 % oli lipputuloja ja 42,9 % kuntaosuuksia. Loput toimintatuototkoostuivat muun muassa valtion tuista ja tarkastusmaksutuloista. Toimintatuotot olivat yhteensä 657,2 miljoonaa euroa ja ne ylittivät muutetun talousarvion 14,5 miljoonalla eurolla (2,2 %). Lipputuloja kertyi yhteensä 357,7 miljoonaa euroa, mikä ylitti talousarvion 14,1 miljoonalla eurolla (4,1 %). Lipputulot kasvoivat edellisestä vuodesta 7,9 %. Lippujen hintoja korotettiin vuoden 2017 alussa keskimäärin 4,1 %. Mobiililippumyynti kasvoi edellisestä vuodesta peräti 270 % noin 19 miljoonaan euroon ja lataajien määrä kasvoi yli 700 000:een. Uutena lipputuotteena otettiin käyttöön kioskeista ja kaupoista ennakkoon ostettava kertalippu ja uutena kertalippujen myyntikanavana Helsingin kaupungin pysäköintiautomaatit (noin 400 kpl). HSL:n jäsenkuntien maksamat kuntaosuudet olivat 281,9 miljoonaa euroa. Kuntaosuudet laskivat vuoden 2016 tasosta 11,9 milj. euroa (4,1 %). Kunnille kertyneitä ylijäämiä hyvitettiin kuntaosuuslaskutuksessa aiempia vuosia enemmän. HSL:n toimintakulut olivat 648,1 miljoonaa euroa, 29,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa (4,4 %). Suurin erä (77,3 %) koostui edellisvuoden tapaan operointikustannuksista. HSL:n matkustajamäärät kasvoivat edellisestä vuodesta 2,0 %. HSL:n liikenteessä tehtiin yhteensä 374,7 miljoonaa nousua eli yli miljoona nousua vuorokaudessa. Ratikkamatkustajien määrä kasvoi kuluneena vuonna 6,3 %, ja sen arvioidaan yhä kasvavan voimakkaasti. Kaupunkipyörien kautta voi pitää ennätyksellisenä. Erityisen vilkasta pyörien käyttö on ollut metroasemien läheisyydessä ja työmatkaliikenteen huipputunteina. Koko kauden käyttäjiksi rekisteröityi yli 34 000 polkijaa, kun heitä oli 10 000 vuonna 2016. HSL:n asiakastyytyväisyyttä mittaava suositteluindeksi notkahti elokuussa junamyynnin lakkauttamisen jälkeen, mutta palasi loppuvuonna alkuvuoden hyvälle tasolle. Vuoden 2017 asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan matkustajista 88 % oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä HSL-joukkoliikenteeseen. HSL:n matkustajamäärät vuosina 2013–2017 milj. Kasvu % nousua 2013 351,4 1,9 2014 353,3 0,6 2015 358,6 1,5 2016 367,2 2,4 2017 374,7 2,0 HSL:n vuosi 2017 lipputulot ja matkustajamäärä kasvoivat Paniikki Kultsalla – nyt miehet puhuvat Kaupunkipyöräpalveluun voi nyt rekisteröityä Jatkoa sivulta 3 ? Viisi uutta maksupäätettä päivätai viikkokäyttäjille Kaivopuiston, Unioninkadun, Rautatientorin itäpuolen, Kiasman ja Hakaniemen metroaseman pyöräasemilta löytyy nyt maksupääte, jolla voi rekisteröityä päivätai viikkokäyttäjäksi. Päiväkäyttäjä voi halutessaan ostaa pyörien käyttöoikeuden itsensä lisäksi myös seurueelleen, enintään neljälle käyttäjälle. Kaupunkipyörien pyöräilysäännöt Sinun on noudatettava liikennesääntöjä myös kaupunkipyörällä liikkuessasi, esimerkiksi et saa polkea jalkakäytävällä. Palauta kaupunkipyörä aina pyöräasemalle. Voit palauttaa pyörän myös täydelle asemalle. Valitse tällöin pyörän valikosta ”palautus” ja kiepauta ohjaustangosta tuleva vaijeri asemassa olevan pyörän tai muun kiinteän kohteen ympäri ja lukitse takaisin palautettavaan pyörään. Kaupunkipyörien asiakaspalvelu avautuu 3.4. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 4257 8810 ja sähköpostiosoite contact@citybikefinland.fi. Puhelinpalvelun aukioloajat ovat ma–pe klo 7–19 ja la–su klo 9–17. Ennen pääsiäistä kaupunkipyöräpalveluun liittyvistä asioista saa neuvoja HSL:n asiakaspalvelusta, puh. 09 4766 4000 (ma-pe klo 7–19 ja la-su klo 9–17). Ketkä vastaavat palvelusta? Kaupunkipyöräpalvelusta vastaavat Helsingissä HKL ja Espoossa Espoon kaupunki. Palvelua ylläpitää CityBike Finland ja markkinoinnista, digipalveluista ja asiakassuhteista vastaa HSL. Clear Channel Suomi Oy vastaa hankkeeseen liittyvästä mainosmediasta sekä kumppanuuksista. Kaupunkipyöräpalvelu laajenemassa itään Kaupunkipyörien rekisteröiminen koko kaudelle on avattu. Yksisuuntaiset pyörätiet lisäävät turvallisuutta Pyöräilijöitä on suuri määrä tätä nykyä ? Helsingin kaupunkipyöräpalvelua suunnitellaan laajennettavaksi noin 80 asemalla ja 800 pyörällä. HKL:n johtokunta hyväksyi osaltaan tänään torstaina kaupunkipyöräpalvelun laajennuksen hankesuunnitelman. Toteutuakseen hanke vaatii vielä kaupunginhallituksen päätöksen sekä HKL:n johtokunnan hankintapäätöksen Suositun kaupunkipyöräpalvelun maantieteellistä laajentamista on toivottu niin asiakaspalautteissa kuin valtuustoaloitteissakin. Kaupunginhallitus myönsi talousarvioneuvotteluissa 2017 palvelun laajentamisen määrärahan. Käytännössä hankesuunnitelman hyväksyminen tarkoittaa sitä, että laajennuksen tarkempaa suunnittelua, kuten tulevien asemien sijoittelua, voidaan jatkaa. Johtokunta kehotti etenemään ehdotuksen mukaan, jossa alueen suunnitellaan ulottuvan pohjoisessa Pitäjänmäkeen ja idässä noin Itäkeskuksen etäisyydelle. Laajennuksen vuosittainen kustannus on enintään miljoona euroa nykyisen vuosittaisen 1,295 miljoonan euron lisäksi. – Laajennus on mahdollista toteuttaa jo tulevalle kaudelle 2019. Tälle kaudelle uusia asemia todennäköisesti ei ehditä saada muun muassa kaluston toimitusaikojen ja hankinnan aikataulun vuoksi. Kevät 2019 tulee sekin ihan pian, kertoo HKL:n projekti-insinööri Samuli Mäkinen. Kesän jälkeen teetetään karttakysely, jossa kaupunkilaiset pääsevät kertomaan mielipiteensä asemien sijoittelusta. Helsingin kaupunkistrategian mukaan kaupungin tavoitteena on kasvattaa kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta edelleen. Tässä pyöräilyn suosion kasvattamisella on keskeinen rooli. Kaupunkipyöräpalvelu tukee Helsingin visiota olla maailman paras kestävän liikkumisen metropoli yhdistämällä pyöräilyn osaksi joukkoliikennettä. Pyöräilijöitä Helsingissä vuonna 2015. Kuva Jussi Hellsten. ? Pyöräily on Helsingissä yhä turvallisempaa, vaikka pyöräilijöiden määrä kasvaa. Pyöräilyn turvallisuutta voidaan parantaa rakentamalla yksisuuntaisia pyöräteitä. Lisäksi risteyksissä väistämisvelvollisuus pitäisi selvitä risteyksen rakenteesta. Helsingin kaupunki selvitti pyöräliikenneonnettomuuksien syitä ja kuinka niiden määriä voitaisiin vähentää suunnittelun avulla. Tarkastelujaksona olivat vuodet 2007–2016, jolloin poliisin tietoon tulleita pyöräonnettomuuksia sattui yhteensä noin 1700. Vaikka pyöräilijöiden määrä kasvoi, pyöräilyonnettomuuksien määrä laski. Henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä pysyi samalla tasolla. Valtaosa pyöräonnettomuuksista tapahtui risteyksissä. Tavallisin tapaus oli, että oikealle kääntyvä autoilija ei havainnut oikealta lähestyvää pyöräilijää. – Onnettomuuksia voidaan välttää rakentamalla yksisuuntaisia pyöräteitä, jolloin autoilijan on helpompi huomioida kaikki kulkijat, pyöräilijät mukaan lukien. Myös risteyksien näkemäesteet olisi tärkeää poistaa, jolloin lähestyvän liikkujan havaitsee ajoissa,” toteaa pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen kaupunkiympäristön toimialalta. Yksi ilmeinen syy onnettomuuksille olivat myös osapuolten suuret nopeudet. Tutkimuksessa havaittiin, että autoliikenteen suosiminen risteyksissä saattoi koitua ongelmalliseksi pyöräilijöiden turvallisuudelle. Tutkimuksen toteutti Matias Härme lopputyönä Hämeen ammattikorkeakouluun tammikuussa 2018 Helsingin kaupungin tilauksesta.
10 Viikot 16-17 ? Improvisaatioteatteri Pore tutkii tilaa dramaturgiana tai toisin päin. Saimme kollaasimaisia näytteitä Höyhentämössä siitä, ”miten horisontti taivutetaan?”. Todellinen näyttämö sijaitsee katsojan mielessä, vaihtuvissa kokoonpanoissa esiintyvät porelaiset sanovat. Laulua syvälle sieluun Pääsiäinen alkaa meillä Uuden musiikin orkesteri UMO:n Silent Music –konsertilla, joka useimmiten on ollut Agricolan kirkossa Eirassa, Helsingin eteläisessä kaupunginosassa. Tänäkin vuonna kirkko on valoisa ja tunnelma kaunis. Ei vähiten sen takia, että Johanna Iivanainen on paitsi taitava jazzlaulaja aivan hurmaava virsien ja muiden hengellisten laulujen konsertin solisti. Hänen äänensä on tavattoman luonnollinen tuottamaan hartaan kuulemiskokemuksen. Ääni koskettaa sielua. Orkesterin pojat ovat arvokkaasti pukeutuneet, kravatit löysällä. Saksofonisti ovat konsertissa hyvin työllistettyjä; trumpetistit ja pasunistit saavat paljon rentoa luppoaikaa. Ohjelmisto tukee hiljaisen viikon harrasta tunnelmaa. Pääpaino on tutuissa ja rauhoittavissa virsissä, kuten Ystävä sä lapsienMä silmät luon ylös taivaaseenPyhäaamun rauhaja Mun kanteleeni kauniimmin, joista kapellimestari Mikko Hassinen on tehnyt sovitukset big band -kokoonpanolle. Kahdessa ensin mainitussa Iivanainen on herkimmillään, hän luo silmänsä taivaaseen vain pianon säestämänä. Kosketa minua henki –kappaleen alussa laulaja keinuu kauniisti eikä se häiritse pyhää kokemusta. Via Cruciksella paljon musiikkia Via Crucis -pääsiäisvaellus kuljettiin ensimmäistä kertaa lankalauantaina pitkäperjantain sijasta. Siihen osallistui Kaisaniemessä, Säätytalolla ja Tuomiokirkon luona yli 15 000 ihmistä, enemmän kuin viime vuonna. Mukana oli useita tunnettuja laulajia näyttelijöiden sijaan ja sen myötä kuultiinkin enemmän musiikkia. Kuulimme oopperaa, liediä, musikaalia, gospelia ja virsiä Ville Saukkosen ohjauksessa. Hän arveli etukäteen, että kappalevalinnat saattavat yllättää. Jeesuksen roolissa oli oopperalaulaja Waltteri Torikka. Hän lauloi Jaakko Löytyn ”Tuuli työntää kulkijaa” ja suomeksi ”Kuin taivaisiin” eli Secret Gardenin You Raise Me Upin. Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman ”ajankohtaistetun” teoksen muissakin keskeisissä rooleissa oli useita oopperalaulajia kuten Hannu Niemelä Juudaksena, Päivi Nisula Herodeksena ja Sauli Tiilikainen Pilatuksena. Juudaksen ja Pietarin, Jouni Bäckström, vuorosanoja oli paikoin vaikea kuulla Kaisaniemen kalliolta koulun suuntaan. Johanna Tuomi oli Maria-äiti. Via Crucis esitettiin Helsingin ydinkeskustassa jo 23. kerran. Kuulimme nyt ainakin kolmatta kertaa Juudaksen kiinteistökauppaspekulointia järvenrantamökeillä ennen kuin hän hirttää itsensä hopearahat taskussa. Hohhoijaa… Järjestäjä voisi jo miettiä koetun konseptin uudistamista ensi vuodeksi. Mutta tunnelma öisessä puistossa ja kaduilla on aina hieno. Sävykäs laululintu ja unelmatrio Monipuolisena näyttelijänä ja laulajana tunnettu upeaääninen Maria Ylipää tarjosi jälleen yhdessä unelmatrionsa kanssa kuulijoilleen suuria tunteita ja lennosta vaihtuvia tunnelmia sisältävän konsertin. Paikkana oli musiikkiteatteri Kapsäkin täpötäysi teatterisali, jossa taiteilija on paljon esiintynyt. Triossa soittivat Niko Kumpuvaara (haitari), Marzi Nyman (piano ja kitara) sekä Niko Herrala (basso). Se on ollut yhdessä vajaan vuoden, mutta juttu kulki Marialta ja orkan pojilta. Ensimmäinen jakso koostui sävelletystä suomalaisesta runoudesta. Kaikki olivat puku päällä. Erityisen hienoja ovat Ylipään tulkinnat Anna-Mari Kähärän säveltämiin L. Onerva -runoihin Credo ja Yössä kuljen. Mutta hauska esitys oli Jari Tervon proosaruno Murhaballadi tai MarjaLeena Mikkolan Kauniin naisen laulu. Toisella jaksolla kuulimme estradija teatterimusiikin klassikkoja, mm. chansonia á la Édith Piaf, saksalaista kabareemusiikkia Friedrich Hollaenderin kynästä tai Chess-musikaalista. Kauneimmin soi Astor Piazzolan tango ”María de Buenos Aires”. Luvattuja seitsemää esityskieltä laskettiin ääneen. Jotta laulaja pääsee määrään, Nyman aloitti spontaanisti pianolla venäläisen Kalinkan, johon Ylipää yhtyi! Runoelma Tigrisin varrelta – ja Suomesta – Minä en (ole) enää niin kuin ennen. Minä olen kuivunut. Jylhyyteni on mennyttä. Sivujokeni ja suistoni ovat vuotaneet tyhjiin, siltani romahtaneet. Te tuhositte minut. Sanat lausutaan näytelmässä ”Kirjeitä Mosulista”, joka ja menee huhtikuun lopulle Teatteri Avoimissa Ovissa. Kyse on OSIRIS-teatterin tuotannosta. Näyttelijä Omar Albajaren ja teatteriohjaaja Liisa Isotalon yhdessä kirjoittama Kirjeitä Mosulistaon tositapahtumiin perustuva näyttämöllinen runoelma irakilaisen Ahmedin ja suomalaisen Annan kohtaamisesta. Avoimet Ovet on aina nostanut esiin naiskirjailijoiden tekstejä ja näkökulmaa. Tässäkin se on mukana, suomalaisen Annan näkökulmana. Nuori Ahmed tulee yllättäen ”lattian läpi” rauhallisesta elämästä haaveilevan naisen kotiin. Naisen ennakkoluulot vaihtuvat kiinnostukseksi. Irakin pakolainen kantaa mukanaan Mosuliin jättämänsä perheen, salaisen rakkautensa, autopommien silpomat muistot ja unelmat aikuisuudesta. Anna ja Ahmed katsovat toisiaan silmästä silmään. Mira Kivilä esittää Annaa tavattoman uskottavasti ja rauhallisesti. Hän osaa esittää vastakysymyksiä muslimimiehen ennakkoluuloille pohjoismaalaisesta naisesta. Albajare on hyvin uskottava. Molemmille paljastuu uusia näkökulmia ihmisyydestä, kunniantunnosta ja rakkaudesta. Kirjeitä Mosulista saa lisäesityksiä syksyllä Kansallisteatterissa. Elottomien luontokappaleiden asetelma Orismalan kylässä on lähde, josta nousee ihmisen luita ja on aina noussut, kertoi pappi Erik Alftanius kirjeessään Tukholman antikviteettikollegiolle 1674. Esille nousi punaista vettä, rautaoksidi luupölyä, kevätvalo, esihistoriallinen hanhi, lumpeensiemenet, suonsilmä, kellot, koruja, puita, pronssikattila ja hänen kasvonsa. Mad Housen esitystilaan rakennettiin hienovarainen kokonaisuus, johon kuului musiikkia, tanssia, veistoksia, valokuvia, ääniä. Tilan keskellä ja reunoilla Emilia Kokko ja Elina Pirinen esittivät tavattoman intensiivisesti ja toistensa läheisyyteen kiinnittyneinä tanssia, liikettä, toisen kehonkantamista Akuliina Niemen ja Ilkka Saastamoisen luomaan musiikkiin ja äänimaailmaan. Kuulemme lasisten torvien ääntelyä, konemusiikkia, näemme savuavia lähteitä, lähteen punaiseksi värjääntynyttä vettä. Nature Morte on toinen osa kolmiosaista teoskokonaisuutta, jonka aihe ja lähtökohta on tuo Isossakyrössä sijaitseva rauta-aikainen vesikalmisto, Levänluhdan lähde. Teoksissa lähestyKulttuuri Risto Kolanen Huhtikuun kulttuurikierros Johanna Iivanainen hurmasi pitkäperjantain pääsiäiskonsertissa UMO:n solistina Agricolan kirkossa. Kuva: Maarit Kytöharju. Valtteri Torikka ja muut tekijät toivat laulun pääsiäisen Via Crucikseen, tässä Tuomiokirkon portailla. Kuva: Sakari Röyskö. Maria Ylipää antoi kaikkensa monella laulukielellä Kapsäkin lavalla Ystävätbändin kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Albajare ja Mira Kivilä ovat uskottavia kahden kulttuurin kohtaajia Kirjeitä Mosulista -runoelmassa Avoimissa Ovissa. Kuva: Stefan Bremer. Elina Pirinen (vas.) ja Emilia Kokko esiintyvät intensiivisesti Mad Housen Nature Mortessa Suvilahden kulttuurikeskuksessa. Kuva: Ernest Protasiewicz. Sinna Virtanen (vas.), Akuliina Niemi ja Felicia Honkasalo saivat Kritiikin Kannukset 2018 Mad Housen Nature Morte ja Galleria Sinnen Chimera -teemaesityksistä. Kuva: Hannele Salminen.
11 Viikot 16-17 tään haudattua muinaisihmistä ihon ja kosketuksen kautta. Millaisia he olivat? Muut osat ovat Chimeranäyttelyinstallaatio Galleria Sinnessä. Paikkasidonnainen ääniteos toteutetaan Levänluhdan lähteelle ensi syksynä. Tekijät kuvataiteilija Felicia Honkasalo, kuvataiteilija ja trumpetisti Akuliina Niemi sekä dramaturgi Sinna Virtanen muodostavat kollektiivin, joka työskentelee horisontaalisesti, pitkissä prosesseissa taiteen ja tieteen rajapinnoilla. He saivat juuri Suomen Arvostelijain liiton Kritiikin kannukset palkinnon. Mad Housen 5. kauden ohjelma oli moninainen. Hymy kertoo siitä, että Mad Housessa asiat ovat mahdollisia ja tapahtuvat. Ja että viides kausi oli oikeasti mad, talon nimen veroinen, esitystaiteilija Juha Valkeapääarvioi. Seuraava kausi alkaa talvella 2019. Lauran eläintarha särkyy Pieni Krepsko-festivaali oli todella mielenkiintoinen Nukketeatteri Sampossa. Se toi nähtäväksi Krepskon esityksiä. Prahassa perustetun kansainvälisen teatteriryhmän sanattomat teokset hyödyntävät fyysisen teatterin sekä nukkeja esineteatterin esitysmuotoja. Esitykset perustuvat lumoaviin tunnelmiin, tummaa puhuviin satuihin sekä absurdeihin tragikoomisiin hetkiin. ”Fragile” (Särkyvää) on teatteriesitys, joka tutkii kuin suurennuslasin läpi Lauran roolihahmoa Tennessee Williamsin näytelmästä ”Lasinen eläintarha”. Laura on melkein tavallinen nainen, joka on silti sulkeutunut todellisuudelta omaan salaiseen maailmaansa, sellaiseen joka on yhtä herkkä ja kaunis kuin lasi … mutta kauanko lasi säilyy särkymättä? Esityksen ohjaa ja esittää Linnea Happonen, joka on aivan hurmaavan haavoittuvainen iltalampun valossa. Puolivälissä esitystä mies törmää sisään ovesta ja särkee lattialamppuja. Pienen hetken luulemme, että hän on joku häirikkö. Ei, Jiri Zeman on Krepskon esiintyjä, joka sotkee hetkeksi Lauran rauhallisen sulkeutuneen elämän. ”puolalainen tango kolmelle” on mustavalkoista teatteria vaarallisen pöytäpelin salaisuuksista, jossa leikitään sähkölaitteilla. Happosen, Zemanin ja Jan Jakubalin esityksessä sekoitetaan yhteen venäläinen ruletti, puolalainen tango, tsekkiläis-suomalainen eriskummallinen huumori ja pullollinen vodkaa! Leikin paradokseja silmän nopeudella Cirkossa Suvilahdessa on ollut talven aikana paljon tanssia, musiikkia ja esitystaidetta. Saimme kokea ihkaoikeata sirkusta Suomen ensi-illassa. ”The Great Paradox of Play” esitteli kolme yhteispohjoismaista taikuria, 40 tyynyä ja yleisön eturivistä lainatun sormuksen, jonka esiintyjä pujotti kehonsa läpi takaa eteen, ennen kuin palautti yleisöön. Esitys oli muuten sanaton, mutta yksi esiintyjistä kertoi taustaideaksi homo ludensin eli leikkivän ihmisen. Sirkuslaji on ’magie nouvelle’ taikuus, joka on ”kuin tanssia huimassa maailmassa”. Ankara estetiikka syntyy barokkiasuista, minimalistisesta lavastuksesta ja elektroakustisesta live-musiikista, josta vastasi mainio Sture Ericson. Tanskalainen David Tholander, ruotsalainen Axel Adlercreutz ja suomalaiKulttuuri Signen mestat Musiikkitalon näyttelyssä ? Signe Brander oli vanhan Helsingin tallentaja monilla valokuvillaan; kaupunki palkkasi hänet työhön muuttuvan kaupunkikuvan ja kaupunkilaisten arjen taltioimiseksi 1900-luvun alussa. 908 valokuvaa löytyy kaupunginmuseosta. Loppu on kunniaton. Brander kuoli Nikkilän mielisairaalassa nälkään jatkosodan aikana. Paikka oli sotaakäyvässä maassa ruokahuollon alimmalla tasolla. Suomen suurin kotiseutuyhdistys Stadin Slangi ry. halusi kunnioittaa valokuvaajan työtä ja merkitystä ja järjesti itsenäisyyden juhlavuonna valokuvakilpailun, jonka voitti Marit Henriksson. Hänen ja viiden muun nykykuvaajan fotoja on mukana näyttelyssä Musiikkitalon lämpiön lasiseinillä. Ideana on ollut laittaa aina Branderin vanhan kuvan yhteyteen nykykuvia samoista maisemista. Niistä Senaatintori ei ole juuri muuttunut, Kauppatori enemmän. Kruunuhaassa ei näy enää kelkkoja ja suksia. Yrjönkadulla on yksi sama rakennus jäljellä Pikku Roban kulmalla. Kampin Baanalla kulkivat ennen junat satamaan, nyt fillarit. Brander ikuisti Siltasaaren puutalot 1908 Byggan tornista. Rannoilta hiekkajaalat ovat hävinneet. – Vielä muistan ne Rööperin kulmat, sen Koffin puiston ja muut / ja kapeat korttelikujat, puutalot ja rääkyvät suut / Ja pahaa hautovan äijän, sen talkkarin käskyineen / joka m a a l ta oli ä s k e n t u l lut tänne kaupunkiin p e r h e i neen, Stadin Slangin puheenjohtaja Harri Saksala lauloi ”Vanha Rööperi” -biisisanoissa 50-luvun lapsuusmaisemastaan, joka oli lähempänä Branderin ikuistamaa maailmaa. Pormestari Jan Vapaavuori avasi näyttelyn, suomeksi ja slangiksi, mistä pisteet. Hän sanoi: – Mä nään, että tää stadin slangi on pääkaupungin kolmas virallinen kieli, ja jos nyt tääl joku ei snaijaa tätä slangii, ni mä kelasin, että ehkä mä pidän loput puheesta suomeks. Signe kiersi painavan kameransa kanssa stadin katuja kuusi vuotta. Tuloksena oli vaikuttava sarja kuvia, joista erityisesti nykyhelsinkiläiset voivat tutkia ja ihailla sellaisia kaupunkinäkymiä, joita ei enää saada takaisin. Suuriruhtinaskunnan pääkaupungin elämänmeno, ihmiset, torit, puistot ja rakennukset ovat jääneet Branderin kuviin. Näistä otoksista on rakentunut meille stadilaisille yhteinen kokemus vanhasta Helsingistä. Toimittaja, laulaja Pirjo Tuohimaa esitti ”Stadin tangon”, joka on hänen oma slanginnoksensa Esko Rahkosen tutuksi tekemästä ”Lapin tangosta”. Se alkaa: – Stadin bärtsit ja rantsut on nastoi, / cityluontoa parhaimmillaan. / Hietsun rantsuun jos klabbinsa kastoi, / muille biitseille ei kaipaakaan. Näyttely on esillä 3.5. asti. Opastuksia on aina torstaisin klo 12-16 ja perjantaisin klo 12-17, jolloin on myös musiikkia klo 1717.45. Näyttelyyn valitut valokuvaajat Merryt Santanen (vas.), Kristiina Tuominen, Esko Byman ja Marit Henriksson peittävät lehtikuvassa omia otoksiaan, mutta Signe Branderin kuvat näkyvät yllä. Kuva: Raimo Granberg. Stadin Slangin puheenjohtaja Harri Saksala juonsi ja lauloi avajaisissa, takana lasiseinällä vanhoja ja uusia kuvia. Kuva: Raimo Granberg. Signe Brander valokuvasi suuriruhtinaskunnan ajan Helsinkiä. Kaupunginmuseossa on 908 kuvaa. Kuva: Wikipedia. Linnea Happonen on upea aikuisten esineteatterin esiintyjä tsekkiläissuomalaisen Krepskon Fragilessa. Kuva: Jiri Jirasek. Suomalainen Robert Jägerhorn (vas.), ruotsalainen Axel Adlercreutz ja tanskalainen David Tholander.ovat monipuolisia taikureita silmän nopeutta haastavassa esityksessä Cirkossa. Kuva: Malin Arnesson. Circus Ultima Thule on sanaton ja visuaalisesti upea varjoteatteriesitys ystävyydestä ja ihmeiden kaipuusta Höyhentämössä. Kuva: GLiMT. Pormestari Jan Vapaavuori avasi Signen mestat näyttelyn Musiikkitalolla, taustalla kuvia Pitkänsillan ympäriltä. Kuva: Raimo Granberg. nen Robert Jägerhorn olivat hyvin yritteliäitä ja taitavia, mutta selvästi kaipasivat yleisöä paremmin mukaan. Aplodit olivat hyvin niukkoja. Ehkä näimme liikaa isojen taikalaatikoiden punnerrusta lavalla. Cirko-festivaaalihan tulee taas toukokuulla, jolloin herkkua riittää. Kaunis balladi varjoteatterina Circus Ultima Thule toi Höyhentämöön sanattoman ja visuaalisesti upean varjoteatteriesityksen ennakkoluuloista, ystävyydestä ja ihmeiden kaipuusta. Kuvastossa yhdistyvät sirkusmaailma eksoottiset eläimet, revontulet ja Lapin hyytävät lakeudet. Sodan jaloissa pieni poika joutuu eroon äidistään ja päätyy sirkustirehtöörin hoteisiin. Siellä hän tutustuu Suomen ensimmäiseen sirkusnorsuun, joka Lapissa matkustaessaan herättää pohjoisen asukkaissa ihailua, pelkoa, uteliaisuutta ja jopa tuomitsevuutta. Värikylläisellä matkalla 1900-luvun alkupuolen syrjäseuduilla elävät ennakkoluulot kohtaavat sirkuksen suvaitsevaisuuden ja unelmat muuttuvat sitä tärkeämmiksi, mitä karumpana todellisuus ympärillä näyttäytyy. Näemme lakanaverhon läpi valon ja varjon kontrastin sekä varjojen taianomaisen liikkeen. Erityisen komeita ovat kuvat pojasta ja norsusta kulkemassa vuorien yli. Julia Gauffinin ohjaamana kuva kuvalta etenevä esitys maalaa tunnelmia pohjoisessa matkattavan reitin varrelta ja jättää tilan katsojan tulkinnalle ja täydelle visuaaliselle elämykselle. Annamari Ahonen on toinen dramaturgi. Varjoteatteriesiintyjät ovat Petri Lappalainen, Tessa Lepistö ja Tytti Marttila. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 16-17 ? Kaapelitehtaan Puristamossa on esillä Suomen Akvarellitaiteen yhdistyksen 20v-juhlanäyttely ”Totta ja tarua” jokaisena päivänä 27.4. asti. Yhdistys perustettiin Lallukan taiteilijakodissa syksyllä 1998. Jäseniä on yli 600 akvarellitaiteen tekijää ja tukijaa. Kehonkieli ja eleet puhuttelevat Norjalainen taiteilija Anne-Karin Furunes esittää todella hienon Gestures– näyttelyn Galerie Anhavalla, Fredrikinkatu 43. Kangaspohjaisten akryylitöiden lisäksi esillä ovat alumiinille tehdyt, näyttelytilaan asettuvat teokset sekä kellaritilaan valon avulla rakentuva installaatio. Hän jatkaa työskentelyään arkistomateriaalin ja syrjäytyneiden ryhmien parissa. Teokset perustuvat pääosin vanhoihin arkistokuviin Venetsiassa sijaitsevan San Servolon psykiatrisen parantolan asukkaista ja paikallisista työläisnaisista. Taiteilija keskittyy nyt eleiden ja vartalon asentojen tarkasteluun; millä tavoin kädet pitävät toisistaan kiinni tai yrittävät pysyä paikoillaan, kuinka sormet puristavat vaatteiden kangasta. Osassa teoksista Furunes on rajannut kasvot kuvasta pois, jolloin huomion saavat vartaloiden asennot, jännitteet ja vaatteiden laskokset. Parantolan potilaiden dokumentaatiokuviin tallentunut kehonkieli on erityisen puhuttelevaa kun tiedämme, että henkilöt eivät ole itse asettuneet kuvaan, vaan heidät on määrätty kuvattaviksi, Hanna Huitu muistuttaa. Unet synnyttävät taidetta Susanna Seriola-Vesa hakee visioita maalauksiinsa enimmäkseen muinaishistoriasta ja mytologiasta sekä unista. – Myyttiset kertomukset, kuluneet, patinoituneet pinnat ja unien kummallisuudet kiehtovat ja inspiroivat minua, hän sanoi Galleria 4-kuuden, Uudenmaankatu 4-6, avajaisissa. Näyttelyntöistä useat ovat syntyneet alitajunnan ja unien aikaansaamina. Niissä esiintyy päällekkäisyyttä, symboliikkaa ja utuista rinnakkaistodellisuutta, kuten usein unissa. Taiteilija aloittaa maalausprosessinsa työstämällä monikerroksista ja rouheaa tekstuuripintaa, jonka lopullinen sävy syntyy kymmenien eri värikerrosten kautta. Tämä tekee niistä tunnistettavia ja uniikkeja. – Työstettyäni pohjan mieleisekseni mietin, mikä figuuri kuvastaisi parhaiten ajatustani, jonka pohjalta olen maalausta ideoinut. Suoremman ja tulkittavamman viestin saa aikaan ihmishahmolla, hienovaraisemman ja useammalla tavalla käsitettävän eläinhahmon avulla. Kirjeitä erilaisuuden kaupungista Kalle Hamm on helsinkiläinen taiteilija, jonka teokset tutkivat kulttuurisia kohtaamisia ja niiden vaikutuksia. ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee visuaalisesti näyttäviä kuvia, joita täydentävät tekstit. Teosten kirjemuoto ilmentää valmiutta dialogiin. Näyttelyn osana on myös äänitaidetta. Aiemman käsityöpainotuksen rinnalle on tullut käsitteellisyys. Hamm on pitkään tehnyt yhteystyötä Iranin Kurdistanista kotoisin olevan taiteilijan Dzamil Kamagerin kanssa. Yhteistyö alkoi pizzeriassa kulttuurisen rajanylityksen ja maahanmuuttajien työllistymisen tyyssijana. Heidän teoksensa hyödyntävät taidetta, designia ja käsityötä ja saavat usein innostuksensa arkipäiväisistä asioista. Heitä kiinnostaa toiseuden edustajien kohtelu yhteiskunnassa. He saivat Suomi-palkinnon v. 2014 ajankohtaisten yhteiskunnallisten kysymysten esiin nostamisesta. Pohjanmaan sininen lato Elina Förstin maalausten lähtökohtana on aina väri. – Teen itselleni värillisen haasteen. Voin keskittyä esimerkiksi vain yhteen väriin, ajatuksenani voi olla vaikka ottaa kaikki irti punaisesta. Tai sitten maalaan vastaväripareilla ja etsin harmoniaa, hän kertoo. Omassa työssään hän tunnistaa runoilija Arto Mellerin sanat: – Kaikki toistuu, kertautuu, eri sävellajeissa vain. Galleria Bronda, Annankatu 16, näyttää taiteilijan öljy kankaalle teoksia, jotka on maalattu kerroksittain, katsomalla mitä väreille tapahtuu. Försti maalaa taivasta, metsää, latoa, rakennusta, peltoa yhä uudestaan ja uudestaan miettien, miten maalaisi sen tällä kertaa. Hän toistaa aikaisempia ratkaisuja ja koettaa samalla aina löytää jotakin uutta. Maalaaminen on hänelle prosessi, jossa vanha ja uusi kohtaavat. Valo paljastaa ja luo varjon Laterna Magica, Rauhankatu 7, Krunikassa, esittää ”Valon voima” –näyttelyssä neljän Avoimesta taidekoulusta v. 2016 valmistuneen taiteilijan yhteisnäyttelyä. Maalauksen valo on totuuden ja tietoisuuden valo, puhdas ja yksinkertainen kuin luonnonvalo itse. Petri Itälahti maalaa kankaalle elämänsä värejä, valoja ja pimeyksiä. Anne Järvinen elää maalauksiaan valmiiksi hitaissa ja meditatiivisissa prosesseissa. Marju Karlssonin työt pohjautuvat uneen, ja ovat osa suuremmasta kokonaisuudesta. Sanna Valkiala maalaa puulle, kankaalle ja mdf-levylle temperalla, öljyvärillä ja kuivapastellilla. Hän pyrkii avaamaan kanavia luovuudelle ja kuorimaan itsensä pois sen tieltä, minkä on tultava näkyväksi hänen kauttaan. Tutustuin Maunulassa asuvaan taiteilijaan, kun hän oli Helsingin Barokkiorkesterin tuottajana. Öljyja temperavärillä maalaaminen on hänelle tapa olla olemassa, omalla paikalla osana maailman liikettä. – Maalaan, koska elän, koska maalaan. Yhä uudelleen astun tuntemattomaan nostaakseni sieltä esiin sen, mikä minun kauttani pyrkii näkyväksi. Ilkikurisesta vakavaan Matti Kalkamon kuvanveiston erilaisia menetelmiä ja materiaaleja ennakkoluulottomasti yhdistävien veistoksien ja installaatioiden teemana ovat ihmisenä oleminen ja maailman kipupisteet. – Toivon taiteeni haastavan katsojan mielikuvituksen, huumorintajun tai maailmankatsomuksen. Teosteni luonne vaihtelee ilkikurisesta vakavaan. Ne ovat kolmiulotteisia ajatuksia ihmisenä olemisesta. Valmiiksi pureskellun sijaan yritän työstää pitkään – tai jopa vaikeasti sulavaa. Galleria Sculptor, Eteläranta 12, esittelee teoksia, joissa korkeakulttuuriin mielletyt materiaalit, kuten pronssi tai alumiini, yhdistyvät alakulttuuriin liitettyihin vimmaan tai häiritsevään olemukseen. Taiteilijan usein käyttämä pronssi viittaa perinteisesti sankaripatsaisiin, mutta henkilökohtaisesti ne vievät katseen myös ”sankarin varjoon jäävälle todellisuuden synkemmälle puolelle”. Taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 22.4. klo 14–16. Pimeydestä valoon Jade Galleryssä, Punavuorenkatu 4, esittelee Anna-Maija Junnilan Uutta Valoa –näyttelyn. Hän tekee taidetta kausiluonteisesti ja on myös kehitysvammaisten ohjaaja sekä ekspressiivisen taideterapian ohjaaja. Töiden väline on vesiliukoinen akryyli, joka materiaalina on monipuolinen. – Se on kevyt, läpikuultava tai peittävä, ohut tai paksu. Nopeasti kuivuvana se sopii nopeaan maalausrytmiin. Lähes hajuttomana sillä on mahdollisuus maalata myös kotioloissa. Näyttelyn tarina kulkee syksystä kevääseen, pimeydestä valoon, inspiraationa Pertti Niemisen runo vuodenajoista. Siemenet kypsyvät, levosta ja heräämisestä syntyy uutta kasvua. Oma voima ja luovuus löytyy uudelleen. – Uusi maailma, uusi mahdollisuus on kuin tyhjä ranta, uuden lumen peittämä maisema tai aamuinen valojuova taivaanrannalla. Planeetta kuumeessa Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, kysyy tekeekö maapallokuume meidät sairaiksi? Anita Schadevitz on monipuolisen koulutuksen saanut kuvataiteilija, joka on huolissaan siitä, että ihminen on vienyt maapallon lähelle sen kantokyvyn rajoja. Opettaja kävi Alfa-Art taidekoulun ja on keskustellut pitkään taiteesta Rafael Wardin kanssa. Hän on tehnyt paljon valtion keskushallinnon talojen arkkitehtuurin ja taiteen esittelyjä. Taiteilija maalaa akryyliväreillä, tyyli on naturalistinen eli kuvaa sitä mitä näkee. Näyttelyn aihe on jo kolmatta kertaa vesi, joka symboloi huolta tulevista sukupolvista. Hän pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, joka voi auttaa löytämään uusia tapoja katsoa asioita, muuttamaan tottumuksiaan ja kunnioittamaan luontoa. – Kuinka juomavesi ja ruoantuotanto saadaan riittämään kaikille? Teksti: Risto Kolanen Kuvataide Risto Kolanen Huhtikuun kuvataide Kuvassa taiteilija Anne-Karin Furunes ja korkea rei´itetty teos San Servolo VII Galerie Anhavassa. Kuva: Raimo Granberg. Susanna Seriola-Vesa teoksensa Mirrors of the soul vieressä Galleria 4-kuudessa. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Kalle Hamm yhdessä The Daydream City –teoksensa kanssa ARTag Galleryssä. Kuva Raimo Granberg. Kuvassa taiteilija Elina Försti kera Löydetty II –työnsä kanssa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Sanna Valkiala takanaan teoksensa Maa, meri ja aurinko keskustelevat Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg. Taiteilija Matti Kalkamo oman teoksensa La Primaveran syleilyssä Galleria Sculptorissa. Kuva: Hannele Salminen.
13 Viikot 16-17 Luontoretkikalenteri ilmestyi ? P ä ä k a u p u n k i s e u d u n luontokohteisiin järjestetään tänä vuonna 134 retkeä. Tiedot niistä on koottu Pääkaupunkiseudun luontoretkikalenteri 2018 -esitteeseen. Retket alkavat muuttolintujen tarkkailusta huhtikuussa ja päättyvät lokamarraskuussa, jolloin patikoidaan Nuuksiossa ja ihmetellään taimenten kutua Longinojalla. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat järjestäneet kuntalaisille ilmaisia, opastettuja luontoretkiä jo yli 30 vuoden ajan. Pääkaupunkiseudun luonto on uskomattoman monipuolinen ja yllättävä. Seudulta löytyy upeita kulttuurija luonnonmaisemia. Näissä ympäristöissä on rikas lajisto, ja maisemiin liittyy kiinnostavia tarinoita. Luonnossa liikkuminen tekee hyvää mielelle ja ruumiille. Retkillä voi myös tutustua muihin luonnosta kiinnostuneisiin ihmisiin. Yhdessä koetuista retkistä jää hieno muisto ja paljon luontotietoa omilla retkillä hyödynnettäväksi. Pääkaupunkiseudulle muuttaneita retket ja puistokävelyt auttavat kotiutumaan uuteen asuinpaikkaan. Helsingin Vanhankaupunginlahdelle on valmistunut esteetön reitti Pornaistenniemeltä Lammassaareen. Lintutornin viereen rakennetaan parhaillaan esteetöntä lintujenkatselulavaa. Luontopolun avajaisia vietetään 31.5. Helsingin luontokohteisiin pääsee tutustumaan myös mobiilisti sivustolta https://citynature.eu/fi/ helsinki/. Sivustolta löytyy myös ihastuttava luontovideo. Espoossa pääsee nyt luontoretkille myös metrolla, esimerkiksi Laajalahden lintukosteikolle. Vantaalla jatketaan lähimetsien teemavuotta www.vantaa.fi/lähimetsävuosi. Tänä vuonna huomiota kiinnitetään Vantaan soihin.Luontoretkikalenterista löytyy myös tietoa vieraslajitalkoista. 23 000 painotuoretta Luontoretkikalenteria on nyt jaossa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asiakaspalvelupisteissä, luontotaloissa ja Virka-infossa (Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13) ja pdf-muodossa internetissä. Kirjastoihin kalenterit ehtivät huhtikuun alkuun mennessä. Opastukset ovat pääosin suomenkielisiä, osalla retkistä on myös ruotsinkielinen opastus ja yksi retkistä on englanninkielinen. Retket ovat maksuttomia, lauttamatkoista peritään maksu. Joillekin erikoisretkille on ennakkoilmoittautuminen, muuten retkille on vapaa pääsy. Retkille voi osallistua kuka tahansa, kaupunkien rajat eivät ole esteenä. Osa retkistä on myös esteettömiä. Retkille osallistuminen ei edellytä huippukuntoa, tavallinen kunto riittää hyvin. Autism Film Festival ? Kino K-13, Kanavakatu 12, 19.-21.4. Supersuosittu Autism Film Festival on taas täällä! Tapahtuma järjestetään jo kolmannen kerran ja mukana on monipuolinen kattaus autismia käsitteleviä elokuvia ympäri maailman. Festivaali on maksuton. Autism Film Festivalilla esitetään fiktioja dokumenttielokuvia, jotka käsittelevät monipuolisesti autismia ja autismin kirjon henkilöitä. Festivaalin ohjelmistoon kuuluu sekä lyhytelokuvia että pitkiä elokuvia. Festivaalin tarkoitus on lisätä tietoisuutta autismista tuomalla elokuvan keinoin esille autismin kirjon monimuotoisuutta ja näkymistä populaarikulttuurissa. Autism Film Festival on ainoa autismin kirjon henkilöiden tuottama elokuvafestivaali maailmassa. Autism Film Festival on osa autismitietoisuuden kuukautta huhtikuuta, jota Autismisäätiö on viettänyt vuodesta 2016 nimellä Keppulikuu. Tv-tähdet kesäteatterin lavalla ensi kesänä ? Televisiosarjasta tutuiksi tulleet näyttelijät Johanna Puhakka ja Tero Tiittanen esiintyvät ensi kesänä Taivallahden kesäteatterin lavalla Marc Camolettin kansainvälisessä menestyskomediassa Lentävät morsiamet. – Muutaman vuoden tauon jälkeen kiva taas tehdä kesäteatteria. Toivottavasti säät suosivat, kun ollaan luonnonkauniilla paikalla Hietsun uimarannan vieressä, Tiittanen sanoo. Puhakka puolestaan nähdään kesäteatterin lavalla ensimmäistä kertaa, Janoan uusia kokemuksia näyttelemisen saralla ja ulkoilmateatteri on sitä minulle. Toivottavasti on loistavat ja lämpimät kelit ja katsomot täynnä, uskon että tulee todella hauska prokkis. Nostakaa selkänojat ja kiinnittäkää turvavyöt, sillä luvassa on naurua ja turbulenssia. Mitä kaikkea voikaan tapahtua, kun poikamies Bernard (Tero Tiittanen) pyörittää kolmen lentoemännän lemmenkarusellia? Suunnitelma toimii täydellisesti, kunnes yllättävät aikataulumuutokset sekoittavat pakan täydellisesti. Siitä alkaa tapahtumien ketju, jota tuntuu olevan mahdotonta pysäyttää. Onko edessä katastrofi vai onnistunut pakkolasku? 25 –vuotis juhlavuosi Teatterin johtaja ja näytelmän ohjaaja Kari Kinnaslampi toteaa näytelmän valinnan olleen helppoa. – Teatteri Tuli viettää nyt 25-vuotis synttäreitään ja Lentävät morsiamet oli selvä valinta teatterin ohjelmistoon juhlakesäksi. Kahden ison musiikkinäytelmän jälkeen muutaman näyttelijän farssi sopii hyvin kuvioihin. Juuri tällä näytelmällä aloitimme aikoinaan Alppipuistossa. Silloisessa esityksessä olivat morsiamina Tarja Siimes, Kirsti Kuosmanen ja Katja Kiuru, miesrooleissa olivat Simo Ervasti ja minä. Näytelmän ohjasi Susanna Luoto. Kinnaslampi nähdään ensi kesänä myös näyttelijänä, sen lisäksi että hän myös ohjaa näytelmän. – Nyt hyppään samaan rooliin kuin 25 vuotta ja kiloa sitten, Kinnaslampi kertoo. Teatteri Tuli on ammattijohtoinen harrastajateatteri, joka siirtyi vuonna 2016 uudelle esiintymispaikalle Hietaniemen uimarannan viereen ja sen myötä aloitti toiminnan nimellä Taivallahden kesäteatteri. 300-paikkainen katettu katsomo ja täysien oikeuksien kahvio-baari takaavat katsojille mukavat oltavat. Esteettömyys on huomioitu kaikissa esityksissä. Näyttelijöiden kesään kuuluu toki muutakin kuin kesäteatteria. – Matkustelua, kesämiehenä oloa, jäätelöä, kahviloita, kuntoilua ja toivottavasti aurinkoa.” Tiittanen kiteyttää. ”Jos kerkeän niin olisi kiva mökkeillä ja käydä festareilla, toteaa Puhakka. Lentävät morsiamet ensi-ilta nähdään la 7.7. klo 19.00 Eteläisen Hesperiankadun päässä, uimarannan vieressä. Rooleissa Tero Tiittanen, Kari Kinnaslampi, Johanna Puhakka, Kirsi Mäkelä, Birgitta Taussi ja Eija Lamberg, ohjaus Kari Kinnaslampi. Kirja-arvostelu Tärkeä kirja Taipaleelta ? Lääkäri Ilkka Taipale on viettänyt 14 vuotta elämästään mielisairaalassa ja 11 vuotta eduskunnassa. ”Siinä ei ole paljonkaan eroa, hän on tokaissut potilailleen ”. Lääkäri Ilkka Taipale on merkillinen mies, aivan poikkeusyksilö. Hän on koko elämänsä halunnut tehdä hyvää toisille ihmisille ! Ja millaisille : vangeille, juopoille, asunnottomille, hulluille, vammaisille, työkyvyttömille, köyhille ,päähänpotkituille. Ilkka ja vaimonsa Vappu ovat yrittäneet ja tehneet parempaa maailmaa. Monet siitä ovat puhuneet ja puhuvat vieläkin, mutta harvat tekevät. Taipaleet ovat aina sekä puhuneet, kirjoittaneet että tehneet, uupumatta jo yli 50 vuoden ajan. Tulostakin on tullut, turpaankin on tullut . Vaikeinta on ollut taistelu ihmisten asenteita vastaan. ”Ei asuntolaa meidän naapuriin ”,sanoivat töölöläisrouvat juodessaan hyväntekeväisyystilaisuuden kakkukahvia . Eniten lääkäri Ilkka Taipale on työskennellyt mielisairaaloissa. Maailmassa, jota hyvin harva meistä tuntee. Siksikin Ilkka Taipaleen elämäkertateos ”Mielisairaalassa – Lääkärin muistelmat” (Into 2018 ) on aivan erinomainen kurkistus maailmaan, josta meillä ”terveillä” ei ole aavistustakaan. Hesperia, Kellokoski, Nikkilä ovat sairaalanimiä, mutta siihen tietomme loppuvatkin. Näiden ja monien muiden sairaaloiden maailmaan Taipale johdattelee lukijansa, hauskasti !, traagisesti, ilkeästikin aina inhimillinen katsontakanta edellä : potilaat ennen kunnan tai valtion byrokraatteja. Marraskuun Liike Vuoden 1967 syyspakkasissa kuoli Helsingissä 40 asunnotonta alkoholistia. Suomen Tasavalta alkoi juuri viettää itsenäisyytensa 50-vuotisjuhlaa. Lars D. Eriksson ja Hesperian sairaalan ympärille keräytyneet nuoret lääkärit perustivat asunnottomuutta vastaan 7. marraskuuta 1967 Marraskuun Liikkeen. Arvid von Martens ja Claes Andersson vaativat nopeasti edes parakkimajoitusta miehille. He saivat yömajakseen Helsingin Ruoholahdessa sijainneen Värija Vernissatehtaan tyhjän varaston. Siitä tuli asunnottomien alkoholistien ensisuoja, ”Lepakkoluola, Liekkihotelli ”. Ilkka Taipale kuvailee kirjassaan tätä ”asuntolaa” osuvasti : ” Lepakkoluolaan astuessa ensi tuli vastaan haju. Se oli unohtumaton : kuvottava, vanhan viinan, vanhan ripulin, oksennuksen, pettymysten ja katkeruuden hien ja pesämättömien vaatteiden lemu. Se tarttui mukaan, vaatteisiin ja hiuksiin. Harvoin tuollainen löyhkä on sen jälkeen tullut vastaan. Hajumuisti on ihmisellä tarkka ja hajujen mielleyhtymät menevät syvälle aivojen limbiseen järjestelmään. Tuo haju on äärimmäisen kurjuuden symboli !”. Uupumaton uurastaja Ilkka Taipaleen elämäkertakirja on toisenlainen elämäkerta. Hän kertoo hyvin vähän omasta elämästään,ei kotitaustastaan, koulumenestyksistä, ei ylpeile urheilusaavutuksillaan, jos niitä on ollut. Elämäkertateos keskittyy vahvasti työhön, erityisesti työhön eri sairaaloissa ja erityisesti mielen sairauksien hoitoon, parantamiseen. Eduskuntatyöhön Taipale vain viittaa asioiden niin vaatiessa. Kunnallispolitiikka saa ansaitsemansa haukkumiset, Lapinlahden ja Kellokosken sairaaloiden lopettamispäätökset , kaksoismurha , olivat terveydenhoidon kannalta aivan idioottimaisia. Nyt mielenterveyspotilaat tassuttelevat liikaa lääkitettyinä suljetuissa tiloissa HUS:n ja Peijaksen käytävillä ! Hyvinkään gynekologi !,mielen asiantuntija !, sai aikaan Taipaleen yhden elämäntyön, Kellokosken sairaalan alasajon. Taipaleen kirja kuvaa erinomaisen monipuolisesti sitä poliittista verkostoa, joka kätkeytyy jokaisen terveydenhoitopäätöksen taustalle. Miksi joku sairaala lakkautetaan ja miksi joku toinen, huonompi jää toimimaan. Tästä kirjassa on valitettavan surullisia esimerkkejä. Sairaanhoitopiirien luominen 1990-luvun alussa tuhosi erittäin monta hyvin toimivaa, potilaita ajattelevaa sairaalaa. Montakohan sote tulee tuhoamaan ? Miten muualla ? Työssään uupumaton Ilkka Taipale on jaksanut myös matkustaa maailmalla. Kirjassa on pieniä kertomuksia ympäri maailmaa. Taipale, useinmiten vaimo Vappu mukana, ei kuitenkaan ulkomailla ole tutustunut turistinähtävyyksiin vaan on aina halunnut nähdä kaksi paikkaa : vankilan ja mielisairaalan. Lista on ansiokas : Sambia, Brasilia,El Salvador, Pohjois-Korea,Kuuba,Kiina, Tunisia,Mongolia,Saksa, Nicaragua, Nepal, Gabon, Mosambik, Costa Rica. Pääasiassa köyhiä maita,alkeellisia olosuhteita, mutta monissa huokui sellaista inhimillistä lämpöä sairaita kohtaan, jota Suomen liukuhihnalääkehoidossa ei löydy. Nämä pikku juttupätkät ulkomailta ovat erinomainen lisävalistus meille Suomessa kun luulemme että meillä asiat ovat erityisen hyvin ! Kokonaisuudessaan Ilkka Taipaleen ” Mielisairaalassa -Lääkärin muistelmat ” on erittäin tärkeä kirja. Erityisen suositeltava eduskunnan ja kunnanvaltuustojen jäsenille. Miten terveyspolitiikkaa tulee Suomessa hoitaa ja miten sitä ei tule hoitaa ! Köyhät ja sairaathan ovat aina meillä keskuudessamme. Pekka Hurme
14 Viikot 16-17 sekä pienhiukkasten pitoisuuksien lasku johtuu pitkälti yleisestä ajoneuvoteknologian kehittymisestä ja päästöjen pienenemisestä, myös ilmanlaadun kannalta suotuisat sääolosuhteet ovat vaikuttaneet kehitykseen: edellistalvet ovat olleet leutoja, ilma on sekoittunut hyvin eikä inversiotilanteita ole juuri ollut. Myös Helsingin omat toimet ovat vähentäneet päästöjä. Autoliikenteen määrä on vähentynyt kantakaupungissa, ja muun muassa pyöräilyyn on panostettu. Aamuliikennettä Ruoholahdessa. Kuva: Roni Rekomaa. Ilmanlaatu Helsingissä on viime vuosina parantunut ? Helsingin kaupungin vuonna 2017 voimaan tulleen Ilmansuojelusuunnitelman toteuttaminen on käynnistynyt hyvin. Ilmansuojelusuunnitelma oli laadittava, koska EU:n asettama typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyi kantakaupungin eräissä vilkasliikeisissä katukuiluissa. Suunnitelmassa on runsaasti toimenpiteitä, paitsi typpidioksidin pitoisuuksien pienentämiseksi, myös katupölyn torjumiseksi ja puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi. Katupölyn hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) mittausten mukaan pienentyneet Helsingissä viime vuosina, mikä osoittaa kaupungin pitkäaikaisen katupölyn torjunnan kehittämisen ja tehtyjen toimenpiteiden olleen tehokkaita. Raja-arvo ei ole ylittynyt mittausasemilla vuoden 2006 jälkeen. – Hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat kuitenkin edelleen vaarassa ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti riittävää huomiota, muistuttaa Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen. Hyvin pölyisiä päiviä on edelleen joka kevät, kun kadut kuivuvat ja liikennevirta nostaa talven aikana kertyneen aineksen ilmaan. Nastarenkaiden vaikutus pölyn muodostumiseen on tutkimuksissa osoitettu hyvin merkittäväksi. Käytössä jo olevien pölyntorjumiskeinojen lisäksi Ilmansuojelusuunnitelmaan on kirjattu toimeksi kitkarenkaiden käytön edistäminen. Muu ajoneuvoteknologian kehittyminen ei vähennä katupölyä. Typpidioksidin raja-arvo Liikenteen pakokaasupäästöt aiheuttavat edelleen typpidioksidin vuosiraja-arvon ylittymisen osassa keskustan vilkasliikenteisistä katukuiluista. Typpidioksidin pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet, ja katuosuudet, joilla typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy, ovat lyhentyneet vuodesta 2016. Yhä edelleen rajaarvon arvioidaan kuitenkin ylittyvän 2,3 kilometrin alueella ja olevan vaarassa ylittyä lähes viiden kilometrin alueella. – Monilla katuosuuksilla ilmanlaatutilanne on parantunut. Kuitenkaan ei voida vielä varmuudella sanoa, etteikö typpidioksidin raja-arvon ylitysvaaraa enää niillä olisi, jos jatkossa tulee kylmiä pakkastalvia, sanoo Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta. Vaikka typpidioksidin Finlandia-talo Suomen EUpuheenjohtajakauden kokouspaikaksi ? Suomen EU-puheenjohtajakauden 2019 kokousten paikaksi on valittu Finlandia-talo. Hankintapäätöksen teki valtioneuvoston kanslia. Finlandia-talo toteuttaa kokouspalvelut räätälöidysti valtioneuvoston kanslian toiveiden mukaan ja vastaa myös tarjoiluista, tulkkauksista, turvallisuusjärjestelyistä ja muista palveluista. Valintaan vaikuttivat Finlandia-talon sijainnin lisäksi vahva kokemus muun muassa turvajärjestelyissä sekä vaativien valtiollisten ja diplomaattisten tapahtumien rakentamisessa. Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana kuuden kuukauden ajan 1.7.–31.12.2019. EU-ministerivaliokunta on linjannut, että kaikki puheenjohtajamaassa pidettävät kokoukset järjestetään keskitetysti Helsingissä. Kokousten räätälöidyistä kokouspalveluita on tehty sopimus Finlandia-talon kanssa tiistaina 27.3.2018. – Tätä sopimusta ei saatu sattumalta. Taustalla on näyttöjä tuhansista onnistuneista tapahtumista. Neuvotteluja käytiin puoli vuotta. Jo Suomen edellisellä puheenjohtajakaudella syksyllä 2006 osa tilaisuuksista pidettiin Finlandia-talossa, kertoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. – Keskitetty kokouspaikka pääkaupungissa on kokonaistaloudellinen ratkaisu. Näin säästetään aikaa, rahaa ja henkilöresursseja. Esimerkiksi kerran suunniteltuja ja rakennettuja järjestelyjä ei tarvitse purkaa eikä siirtää, vaan niitä voidaan hyödyntää useissa kokouksissa. Finlandia-talo sijaitsee parhaiden kulkuyhteyksien päässä, sanoo EUpuheenjohtajuussihteeristön päällikkö Anja Laisi valtioneuvoston kansliasta. Suomen puheenjohtajakaudella Finlandia-talossa järjestetään 6–8 ministeritason kokousta. Näiden kokousten aikana talo on suljettu muilta käyttäjiltä turvallisuusjärjestelyjen takia. – Suurin osa Suomen EUpuheenjohtajakauden kokouksista on kuitenkin virkamieskokouksia, jolloin Finlandia-talo on ilman muuta muidenkin käytettävissä. Varauksia ensi vuoden tapahtumille kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta varmistaa omalle tapahtumalleen sopivat tilat, Tolonen muistuttaa. EU-kokoukset nostavat Suomen tunnettuutta EU-kokousten aikana Helsingin ja lähiseudun hotellit tulevat täyttymään. Kansainvälisistä vierailijoista hyötyvät myös ravintolat ja muut palveluntarjoajat. – Kansainväliset kongressit kuten EU-kokoukset ovat parasta mahdollista kansainvälistä markkinointia Suomelle ja Helsingille. Tilastojen mukaan yksi kansainvälinen kongressikävijä tuo vierailullaan keskimäärin 1800 euroa tuloja alueelle, ja lisäksi kongresseilla on kerrannaisvaikutuksia myös muille yhteiskunnan sektoreille, Tolonen päättää. Helsingin seudun liikenteen bussien päästöt ovat alentuneet asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaluston uusiutumisen, pakokaasujen puhdistuslaitteistojen sekä biopolttoaineiden käytön seurauksena. Tämä on parantanut ilmanlaatua erityisesti kaduilla, joilla kulkee useita bussilinjoja. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu todettiin ilmansuojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä tehdyissä mallinnuksissa tehokkaimmaksi yksittäiseksi toimenpiteeksi pienentää typpidioksidin pitoisuuksia kantakaupungin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Ympäristölautakunta teki toukokuussa 2017 kaupunginhallitukselle esityksen, että se vetoaisi valtioon lainsäädännön muuttamiseksi niin, että alueellisten maksujen käyttöönotto mahdollistuisi ja että saadut varat olisi mahdollista kohdentaa ko. alueelle. Myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa laadittaessa havaittiin hinnoittelu oleelliseksi keinoksi liikenteen CO2-päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Kiti Kokkosen Komediateatterin päänäyttämöksi Peacock ? Suomen Komediateatteri alkaa hallinnoimaan ympärivuotisesti Linnanmäen Peacockin ohjelmasisältöä 1.7.2018 alkaen. Teatterin taiteellinen johtaja Kiti Kokkonen ja viihteen monialainen ammattilainen Jarkko Tamminen sekä teatterin varatoimitusjohtaja Jan Streng suunnittelevat yhdessä monipuolista kulttuurija viihdesisältöä Peacockiin. Luvassa on revyytä, lastenteatteria, komediaa, musiikkia ja huumoria. Kokkonen ja Tamminen vastaavat yhdessä ohjelmasisällöistä. Kaksikko tekee ensimmäistä kertaa yhteistyötä tässä mittakaavassa. – Luvassa on laadukasta ja monipuolista sisältöä. Tarkoitus on saada myös nuorta sukupolvea ja uutta yleisöä teatterin ja kulttuurin pariin. On ollut inspiroivaa tehdä yhteistyötä Jarkko Tammisen kanssa”, Kokkonen kommentoi. – On mahtavaa päästä rakentamaan ympärivuotista ohjelmistoa legendaariselle näyttämölle Kitin kanssa. Luvassa on hulvatonta viihdettä ja upeita musiikkielämyksiä, Jarkko Tamminen sanoo. Linnanmäen Huvipuistossa iloitaan, että on löytynyt hyvä kumppani tuomaan monipuolista ohjelmaa Peacock-teatteriin. ”Peacockissa on tarjoiltu yleisölle viihdettä jo vuodesta 1950 alkaen. On hienoa saada Suomen Komediateatterin kaltainen toimija taloon, jonka Kansallisteatteri ja Kaupunginteatteri yhdistävät voimansa Nuori näyttämö -festivaalilla ? Suomen Kansallisteatteri ja Helsingin Kaupunginteatteri järjestävät osana Työväen Näyttämöiden Liiton Nuori näyttämö -hanketta nuorten teatterifestivaalin 4.–6.5.2018. Kahden ammattiteatterin ja nuorisoryhmien yhteisponnistuksena nähdään Kansallisteatterin Pienellä näyttämöllä sekä Kaupunginteatterin studio Pasilassa yhteensä 13 esitystä. Nuori Näyttämö -konsepti on taidekasvatuksellisesti ja esitystaiteellisesti ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa nuoret teatterinharrastajat voivat työskennellä pitkäjänteisesti ammattilaisten kanssa. Mukana olevat ammattiteatterit voivat laajentaa yleisöpohjaansa, herättää nuorissa pysyvää kiinnostusta teatteritaidetta kohtaan ja tarjota laadukkaita teatteripalveluja. Lisäksi syntyy uusia, tasokkaita näytelmiä nuorten esitettäväksi tai katsottavaksi. Valtakunnallisessa hankkeessa on vuosina 2016–2018 mukana yhteensä seitsemän ammattiteatteria, neljä näytelmäkirjailijaa ja yli 400 nuorta. – On ollut innostavaa seurata teatteriharrastuksen ja mahdollisesti jopa tulevan ammatin alussa olevia nuoria. Sitä muistaa elävästi, millaisia ajatuksia, haaveita ja haasteita itsellä oli samassa iässä. Teatterikummina olen päässyt seuraamaan nuorten teatteriprosessia pitkällä aikavälillä. On kiinnostavaa nähdä, millaisia näytelmiä nuorille nykyään kirjoitetaan, miten nuoret lukevat ja tulkitsevat tekstiä ja millaisia upeita harppauksia eteenpäin ryhmä ja sen yksilöt tekevät. Teattereilla on haasteena tavoittaa nuorta yleisöä ja nuoria tekijöitä. Siksi minullekin on ollut tärkeää olla tämän hankkeen kautta mukana kannustamassa, tukemassa ja ruokkimassa innostusta. Yritän parhaani mukaan tuoda kokemustani nuorten käyttöön antamalla esimerkiksi käytännön vinkkejä äänenkäytöstä, kun siirrytään pienestä harjoitusnäyttämöstä suurelle estradille, kertoo teatteri ILMI Ö:n Tukirankaryhmän kummi, Kansallisteatterin näyttelijä Ilja Peltonen. Yhteistyö huipentuu paikallisesti viiteen teatterifestivaaliin huhti-toukokuussa 2018, jolloin koko Suomen alueella nähdään kantaesityksinä neljästä näytelmästä 27 eri tulkintaa. 13–19-vuotiaat nuoret ovat valinneet esitettäväkseen jonkun kolmesta hankkeelle kirjoitetusta ja yhdestä suomennetusta näytelmästä. Monitahoisesti nuorten maailmaa käsittelevät, 13–19-vuotiaille suunnatut näytelmätekstit ovat Gunilla Hemmingin, Pipsa Longan ja Veikko Nuutisen kirjoittamia. Neljännen näytelmän on kirjoittanut Rasmus Lindberg Ruotsin vastaavalle hankkeelle 2014. Suomen Kansallisteatterin kummiryhmät ovat Annantalon Into-ryhmä, Hyrdet ja Järdet -ryhmä, Teatteri ILMI Ö:n Tukiranka-ryhmä, Olarin lukion Solaris, Salon Teatterikoulu ja Vaskivuoren lukion ryhmä. Ryhmien kummeina ovat näyttelijät Katariina Kaitue, Jani Karvinen, Cécile Orblin ja Ilja Peltonen sekä ohjaaja Jukka Rantanen ja lavastaja Katri Rentto. Helsingin Kaupunginteatterin kummiryhmät ovat Annantalon teatteriryhmä Vire, Martinlaakson lukio, Tapiolan lukio, Kallion lukio, Järvenpään teatterin nuoret, Teatteriryhmä Werner Porvoosta sekä Havukosken koulun draamaryhmä. Ryhmien kummeina ovat näyttelijät Heidi Herala, Tuukka Leppänen, Eija Vilpas, Sanna Saarijärvi, Marjut Toivanen, Sari Haapamäki ja lavastaja Antti Mattila. Elokuussa 2018 pidetään Tampereen Teatterikesän alkupäivinä suuri Nuori Näyttämö -päätösfestivaali Tampereen Työväen Teatterin kahdella näyttämöllä 4.-5.8.2018. Tämä on uusien nuortennäytelmätekstien juhlakatselmus, johon tullaan kutsumaan tulkinnat kustakin neljästä näytelmästä. Nuori Näyttämö hankkeen valtakunnallisena toteuttajana toimii Työväen Näyttämöiden Liitto. Hanketta tukevat Suomen Kulttuurirahasto ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Kansan Sivistysrahasto.
15 Viikot 16-17 FABULOS tuo itseohjautuvat linja-autot Helsingin kaduille ? FABULOS (Future Automated Bus Urban Level Operation Systems) -hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kaupungit voivat hyödyntää itseohjautuvia linja-autoja osana julkista liikennettä. Tavoitteen saavuttamiseksi hankitaan linja-autolinja, jossa liikennöivät itseohjautuvat bussit. Yrityksille on tarjolla yhteensä 5,5 miljoonaa euroa tukea ratkaisun kehittämiseen. Itseohjautuvia linja-autoja on jo testattu monessa maassa, mutta vielä ei ole kehitetty järjestelmää, joka hallinnoisi suurta joukkoa itseohjautuvia linja-autoja systemaattisella tavalla. Itseohjautuvien linja-autojen hallinnointiin liittyy paljon haasteita, jotka pitää ratkaista ennen kuin ne voivat ajaa kaduilla luontevana osana joukkoliikennettä. Käytännössä tämä tarkoittaa monien taloudellisten, teknisten, yhteiskunnallisten ja juridisten kysymysten ratkaisemista ja testaamista aidossa ympäristössä ennen itseohjautuvien linja-autojen käyttöönottoa. FABULOS-hankkeen kuusi partneria ovat ottaneet tämän haasteen ratkaistavakseen ja hankkivat yhdessä tutkimusja kehitystyötä, joka mahdollistaa itseohjautuvien linja-autojen ottamisen osaksi julkista liikennettä. Käytännössä tämä merkitsee tarkoitukseen sopivien ohjelmistojen, laitteistojen, hallinnointijärjestelmien ja palveluiden kehittämistä sekä yhteensovittamista. Vasta tämän jälkeen on mahdollista tarjota kaupunkilaisille uusia ja parempia liikennepalveluja itseohjautuvien linja-autojen muodossa. – Helsingin kaupungin tavoitteena on houkutella asukkaat kävelemään, pyöräilemään ja käyttämään julkista liikennettä omien autojen sijaan. Robottibussit voivat huomattavasti parantaa julkisen liikenteen sujuvuutta, sillä ne voivat kuljettaa kaupunkilaisia ketterästi muutamien kilometrien matkan, sanoo Anni Sinnemäki, Helsingin kaupungin apulaispormestari. Avoin markkinavuoropuhelu Onnistuneen hankinnan takaamiseksi FABULOShanke haluaa kuulla älyliikenteeseen erikoistuneilta teknologiayrityksiltä ja muilta alan asiantuntijoilta, mikä on markkinoiden nykytilanne ja mitkä ovat realistiset odotukset itseohjautuvien bussien lähitulevaisuuden kehityksestä. Näiden näkemysten keräämiseksi ja tarjouspyynnön raamien hahmottamiseksi FABULOS-hanke käynnistää nyt avoimen markkinavuoropuhelun. Syyskuussa 2018 julkaistaan kansainvälinen esikaupallinen tarjouspyyntö, jonka tarkoituksena houkutella eturivin yrityksiä älyliikenteen ja teknologian aloilta mukaan kilpailutukseen. Kilpailutusta varten eri alojen yritysten tulee muodostaa konsortioita, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisratkaisua itseohjautuvan linja-autolinjan operoimiseksi ja pilotoimiseksi vuonna 2020. Tarjouspyyntö on avoinna lokakuun 2018 loppuun saakka. Kilpailutukseen voivat osallistua kaikki yritykset ja organisaatiot, mutta niiden pitää sitoutua tekemään vähintään 50 % tarvittavasta tutkimusja kehitystyöstä Euroopan Unionin jäsenja liitännäisvaltioiden alueella. Tarjousten jättämisen jälkeen käynnistetään varsinainen kolmivaiheinen esikaupallinen hankintaprosessi, joka päättyy syyskuussa 2020. Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan tarjottujen teknologiaratkaisujen soveltuvuus. Lupaavimmat tuoteideat kehitetään prototyypeiksi ja testataan laboratorio-olosuhteissa toisessa vaiheessa. Kolmannessa vaiheessa varmistetaan lopputuotteiden soveltuvuus testaamalla niitä aidoissa olosuhteissa. FABULOS-hankkeen tavoitteena on, että parhaat itseohjautuvien linja-autojen prototyypit testataan Virossa, Suomessa, Kreikassa, Alankomaissa, Norjassa ja Portugalissa. Helsingissä itseohjautuvia linja-autoja kokeillaan Pasilan ja Kalasataman välisellä alueella. Katujen kevätpesu on alkoi, siirräthän autosi pois tieltä Helsingin kaupungin Stara pesee katua Kruununhaassa Kun kaupungin ei tarvitse siirtää pysäköityjä autoja pois katusiivouksen alta, työ nopeutuu merkittävästi. Katujen puhdistusaikatauluista saa tietoa kaduilla olevien kylttien lisäksi netistä ja tekstiviesteillä. Tavoitteena on, että palvelun avulla autonomistajat tietävät milloin on tarpeen siirtää oma ajoneuvonsa pois puhdistuksen tieltä. Tekstiviestien ja verkkosivujen lisäksi puhdistuksesta kertovat ensisijaisesti kaduilla olevat siirtokehotuskyltit. Jos auto on pysäköity siirtokehotuskyltin pystyttämisen jälkeen, siirtokustannukset peritään auton omistajalta. Kantakaupungin jalkakäytävät Jalkakäytävien puhdistaminen on keskustassa kiinteistöjen vastuulla, muualla kaupunki huolehtii niistäkin. Pölyn torjunta vaatii kadun pesemistä, joka kuuluu kantakaupungissa kiinteistöille. Pesu on syytä tehdä päivittäin erityisesti vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla niin kauan kuin kadut pölyävät. Pesu ei kuitenkaan saa aiheuttaa liukkautta. Kiinteistöt voivat lakaista hiekoitussepelin jalkakäytävältä ajoradan reunaan – mutta ei raitiovaunukiskoille – josta kaupunki siivoaa sepelin pois ajoradan puhdistuksen yhteydessä. Siivotulle ajoradalle ei hiekkaa pidä enää lakaista. Katupöly sisältää tyypillisesti nastarenkaiden irrottamaa päällystemateriaalia, hiekoitussepeliä ja tiesuolaa, ajoneuvojen tuottamia metallija kumihiukkasia, hienoksi jauhautuneita kasvienosia sekä siitepölyä. Isoimmat katupölyhiukkaset saattavat sisältää myös bakteeriperäisiä yhdisteitä ja nokihiukkasia. Helsingin kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään katupölyhaittoja. Hiekoitukseen käytetään pestyä ja seulottua sepeliä, joka pölyää vähemmän kuin pesemätön sepeli. Katujen päällysteissä käytetään aiempaa lujempia materiaaleja, jotta nastojen irrottaman aineksen määrä vähenee. Pölyä myös sidotaan laimealla suolaliuoksella. Katupölyn määrää seurataan HSY:n mittausasemilla ja tarvittaessa katupölyä sidotaan kalsiumkloridiliuoksella. ? Katupölypitoisuudet kohoavat korkeiksi keväisin. Pölyn torjumiseksi kaupunki kerää talven aikana katualueille kertyneen lian, pölyn ja liukkauden torjuntaan käytetyn hiekoitussepelin. Puhdistettavia katuja sekä jalankulun ja pyöräilyn väyliä on koko kaupungissa yli 2000 kilometriä. Keväinen urakka kestää noin puolitoista kuukautta. Kaupungin tekemän katujen kevätpesun alkamisajankohta riippuu säästä. Vaikka karkea sepelin puhdistus esimerkiksi pyöräteiltä voidaan aloittaa melko aikaisin, katujen tehokas puhdistus onnistuu vasta, kun yöpakkasia ei enää ole. Tänä vuonna lämpötilojen ja kelien osalta kevättä on saatu odottaa pidempään ja työn valmiiksi saamisen arvioidaan kestävän toukokuun loppupuolelle saakka. Katujen kevätpesun aloittamisessa tasapainoillaan yöpakkasten aiheuttaman liukkauden ja katupölyn torjunnan välillä. Kiti Kokkonen, Pia Adlivankin, Jan Streng ja Jarkko Tamminen. Kuva: Irene Kangasniemi arvot kohtaavat kanssamme”, kommentoi Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Syksyn huipennus Maailmanlopun revyy – Viimeinen show jonka tarvitset Suomen Komediateatteri tekee paluun revyy-teatterin huipulle päivittämällä taiteenlajin uudelle sukupolvelle. Komediateatteri on kutsunut ikäryhmänsä kirkkaimmat kirjoittajaja näyttelijätähdet tehtävää suorittamaan, ja he ottivat haasteen vastaan. Lavalle nousevat muun muassa Putous-voittajat Riku Nieminen ja Kiti Kokkonen. Revyyn ohjaajana nähdään Anna Dahlman (Siskonpeti, Heinähattuja Vilttitossu), jolle revyy on ensimmäinen teatteriohjaus. Maailmanlopun revyy saa ensi-iltansa 25.10.2018 Nopeusrajoitukset laskevat Helsingissä ? Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin katuverkon nopeusrajoitusten määrittämisperiaatteet sekä nopeusrajoitukset, joiden toteuttaminen on mahdollista välittömästi. Päätös yhdenmukaistaa nykyistä käytäntöä siten, että jatkossa kaikkien asuinalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 30 km/h. Helsingin niemen alueen nopeusrajoitus on 30 km/h, paitsi pääkaduilla ja niiden jatkeena olevilla reiteillä Länsija Eteläsatamaan, joilla rajoitus on 40 km/h. Muutos ei laske nopeusrajoituksia koko kaupungissa. Teollisuusalueiden tonttikatujen nopeusrajoitus on 40 km/h ja moottoriväylien nopeusrajoitus on 6080 km/h. Pääkatujen nopeusrajoitus on esikaupunkialueilla 50 km/h ja kantakaupungissa Hakamäentien eteläpuolella 40 km/h. Onnettomuudet vähenevät Nopeusrajoitusten alentamisen perusteina on muun muassa liikenneturvallisuuden parantuminen. Pienemmillä nopeuksilla onnettomuuksia sattuu vähemmän ja niissä kuolee ja vammautuu vähemmän ihmisiä. Muita tavoitteita ovat muun muassa melun, liikenteen häiriöherkkyyden ja onnettomuuskustannusten vähentäminen sekä liikenteen välityskyvyn, ilmanlaadun, viihtyisyyden sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. Matka-aikoihin muutosten arvioidaan vaikuttavan vähäisesti ja pääasiassa vain iltaja yöaikoina. Julkiseen liikenteeseen aiheutuu Helsingin Seudun liikennelaitoksen arvion mukaan 1– 1,5 miljoonan euron kustannusten kasvu siinä vaiheessa, kun periaatteiden mukaiset nopeusrajoitukset tulevat täysimääräisesti voimaan. Kokonaisliikennöintikustannuksiin (noin 500 miljoonaa euroa) verrattuna kustannusten kasvu on suhteellisen pieni ja arvioitu säästö vähentyvien onnettomuuskustannusten muodossa olisi tätä suurempi. Onnettomuuskustannuksissa on arvioitu saavutettavan vuosittain noin 6 miljoonan euron säästö, jos keskinopeudet laskevat muuttuvien nopeusrajoitusten kaduilla 5 km/h. Osa periaatteiden mukaisista nopeusrajoituksista edellyttää rakenteellisia muutoksia katuympäristöön ennen rajoitusmuutosten toteuttamista. Muutokset toteutetaan muiden hankkeiden, kuten täydennysrakentamisen, kadun peruskorjauksen, joukkoliikenteen kehittämishankkeiden tai pyöräliikennehankkeiden rakentamisen yhteydessä. Osaa nopeusrajoitusmuutoksista ryhdytään toteuttamaan välittömästi liikennemerkkisuunnitelmien laatimisen jälkeen. Ratikkalinja etenee Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelman, joka jatkaisi raitiolinja 6 reittiä Hietalahdesta eteenpäin. Liikenneyhteyksien kehittäminen on tarpeen, sillä Hernesaaren ja Telakkarannan alueelle arvioidaan syntyvän tulevaisuudessa noin 7 300 asukkaan ja noin 3 700 työpaikan alue. Lisäksi on tavoitteena, että Hernesaareen muodostuu monipuolinen matkailuja vapaa-ajan palveluiden keskittymä, joka tukeutuu rantapuistoon, venesatamaan ja risteilymatkailuun. Hankkeen kustannusarvio on 16,9 miljoonaa euroa.
16 Viikot 16-17 Rõõm kauppa & galleria, 3.-28.4. ? Katriina Sjöblom: Tytöt, tytöt. Aluksi on vain keho, jolle haen asentoa. Rakennan lavastettua kohtausta elävästä elämästä. Hetkiä, niin kuin minä ne muistan tai haluan muistaa. Suurella paperilla viiva voi vapaasti harhailla ja sitten asettua. Työskentely tuntuu kehossa. Asento tuntuu piirtäessä. Kuvien juuret ovat todellisissa ihmisissä ja kohtaamisissa, niihin on vain sekoittunut vähän ajankohtaisia tapahtumia, otsikoita ja lukemiani kirjoituksia. Klassiset veistokset, naiskuva ja kaikenlainen luokittelu ja lokerointi ovat myös inspiroineet työskentelyäni. Taiteellinen työskentelyni on rönsyilevää. Yleensä piirrän, teen veistoksia, rakennelmia, esityksiä tai grafiikkaa. Keskiössä on kuitenkin ihminen, figuuri, keho, iho, nainen. Tällä hetkellä isojen piirustusten tekeminen tuntuu riittävältä. Katriina Sjöblom (s.1976, Rovaniemi) on Porissa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija. Sjöblom on valmistunut Kankaanpään taidekoulusta 2014. Hän on osallistunut useisiin ryhmänäyttelyihin ja esitystaiteen teoksiin ympäri Suomea. Sjöblom on NYTE ry:n ja Porin taidegraafikoiden jäsen. Kaupungin valoja Kalliossa ? Sampo Mäkelän kaupunkiaiheisia akvarelleja Kallion kirjastossa 9.4. 29.4. Näyttely Kallion kirjastossa esittelee viime vuoden aikana syntyneitä töitä. Aiheina ovat Kallion tutut näkymät Hakaniemestä Hesarille. Akvarellimaalaus on mukava harrastus ja kivaa vaihtelua graafiselle suunnittelulle, jota Mäkelä on tehnyt jo 30 vuotta. – Koitan kehittyä kaupunkimaalarina, sillä koen aihepiirin haastavana ja kiinnostavana maalattavana. Peilaan maalauksillani omaa lapsuuttani kaupungissa. Asuimme kuusi ensimmäistä vuottani Helsingin Kalliossa, Alppilassa Brahiksen laidalla. Minulle tuttuja ja turvallisia ääniä, niin hullulta kun se kuulostaakin, ovat raitiovaunun kolistelu yöllisillä kiskoilla, paloauton tai ambulanssin sireenin äänet niiden lähtiessä hälytykseen Kallion paloasemalta, nyt PohjoisHelsingissä asuva Mäkelä muistelee. – Haen maalauksissani samaa lapsuuden fiilistä, mikä akvarellimaalauksessa on alunperin viehättänyt. On kiehtovaa ajatella, että paperinpalalle voi luoda kokonaan oman maailmansa. Se on osin todellinen, osin omaa mielikuvitusta. Kuvaan lähdemateriaalia siten, että valokuvat ovat tavallaan luonnoksia tuleviin maalauksiin. Muutan lopullisessa töissäni sommittelua, värejä ja tunnelmaa omien fiilisten mukaan. Päiväaiheesta tulee illanhämyinen lopputulos ja auringonpaisteesta sadetta. Samalla lopputulos loittonee alkuperäisestä aiheesta, se kulkee oman mielen läpi”, Mäkelä muotoilee. – Toivon, että näyttelyssä kävijöillä heräisi samoja hyviä tunnelmia kuin niitä tehdessä itsellänikin on ollut, Mäkelä toteaa lopuksi ja toivottaa kaikki tervetulleeksi näyttelyynsä. Ota yhteyttä: ilmoituspäällikkö Kristiina Estama-Saarinen 09 413 97 332 | kristiina@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 20.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 13.6. Kesä EXTRA KALLIO LEHDEN Parhaat paikat myydään NYT!
17 Viikot 16-17 Stadin puutarhurin ja Juuri Yhtiöiden yhteistyölle Vuoden lähiruokateko ? Lähiruoka & Luomu -tapahtumassa julkistettu Vuoden lähiruokateko on myönnetty paikallisviljelijän ja lounasravintolaketjun väliselle yhteistyölle. 2 000 euron arvoisen, Suomen Messusäätiön rahoittaman palkinnon pokkasivat Messukeskuksessa Stadin puutarhuri ja Juuri Yhtiöt Helsingistä. Lähiruoka & Luomu on osa Kevätmessuja messukeskuksessa, Helsingissä 12.-15.4. Vuoden lähiruokateko -palkinto myönnettiin paikallisviljelijän ja lounasravintolatoimijan yhteistyölle. Palkinnon vastaanottivat Stadin puutarhurin puolesta Jan Liesaho ja Juuri Yhtiöistä ravintoloitsija Ilja Björs taustajoukkoineen messujen avajaispäivänä, torstaina. Vuoden lähiruokateko on tunnustus, jonka voi saada henkilö, yritys tai yhteisö, joka on toiminnallaan edistänyt lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa. Raati perustelee valintaansa seuraavasti: – Stadin puutarhurin ja Juuri Yhtiöiden välinen yhteistyö osoittaa, että luottamuksellinen toiminta pientuottajan ja ammattikeittiön välillä on mahdollista ja ennen kaikkea tehokasta. Kun ammattikeittiö on sitoutunut tuottajan koko sadon ostamiseen, on saatu aikaan kilpailukykyinen hintaja logistiikkarakenne. Tämä mahdollistanut jopa 20 000 kg sadon kasvisten käytön vuosittain, jolloin hävikki jää pieneksi tai sitä ei tule lainkaan. Puutarhuri ennakoi ja tiedottaa keittiöitä sadon kypsymisestä, jolloin saadaan aina sesongin parhaat tuotteet pöytään. Ravintolan työntekijät käyvät kesäisin pellolla myös talkootöissä. Moni ravintolayritys ja yrittäjä voisivat ottaa tästä mallia, toteaa raadin puheenjohtaja, lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen Maaja metsätalousministeriöstä. Tunnustus kannustaa – Stadin puutarhuri on todella iloinen palkinnosta ja huomiosta. Maanviljelijän työ on aika ajoin raskasta ja tällainen palkinto kannustaa puurtamaan lähiruoan ja luomun puolesta entistä sinnikkäämmin – yhteistyössä Juuri Yhtiöiden kanssa tietenkin, toteaa Stadin puutarhurin taustalla oleva Jan Liesaho. Juuri Yhtiöiden ravintoloitsija on iloinen huomionosoituksesta ja kertoo toiminnan jatkuvan entiseen malliin. – Kolmen vuoden yhteistyö on jalostunut jokaisena vuonna, ja etsimme jatkuvasti myös parempia tapoja hyödyntää kokonaisuutta. Palkinto on suuri kunnia ja tunnustus pitkäaikaiselle toiminnallemme tuottajien ja erityisesti Stadin puutarhurin kanssa, ja olemme erittäin iloisia, että olemme löytäneet työllemme molempia toimijoita hyödyntävän ja palkitsevan mallin. Palkinto alleviivaa toimintaamme sekä filosofiaamme ja toimii merkkinä siitä työstä, jota olemme jo vuosia tehneet suomalaisen ruokaja juomakulttuurin edistämiseksi, ravintoloitsija Ilja Björs Juuri Yhtiöistä toteaa. Vuoden lähiruokateon raadissa toimivat lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen, MMM, (pj.), ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK, kampanjakoordinaattori Aura Lamminparras, Pro Luomu ry, kehittämispäällikkö Heidi Valtakari, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Jarmo Myllysilta, Suomen AMT. Raadin sihteerinä toimi tiedottaja Taira Sjöblom-Tallus Messukeskuksesta. Lähiruoka & Luomu -tapahtuma on omistettu suomalaisille pientuottajille, lähellä tuotetulle ruoalle sekä sertifioiduille luomutuotteille. Messuilla voi tavata tuottajia, keskustella ruoan alkuperästä ja tuotantotavoista ja samalla oppia uutta suomalaisen ruoan tekemisestä ja tuottamisesta. Mukana olevien lähiruokaja luomutuottajien valikoimissa on muun muassa juustoja, viljatuotteita, perinneherkkuja, hampputuotteita, marjajauheita, luomuja biodynaamisia öljyjä, kalasäilykkeitä, gluteenittomia leipiä ja leivonnaisia sekä kotimaistan koirien kuivaruokaa. Kaupungin organisaatiossa uusi asiakaspalvelumalli ? Helsingin vastavalmistuneella asiakaspalvelumallilla edistetään kaupungin palvelujen asiakaslähtöisyyttä, sujuvuutta ja yhdenmukaisuutta. Samalla parannetaan palvelujen vaikuttavuutta, kasvatetaan tuottavuutta ja mahdollistetaan yrityksille uudenlaisia markkinoita ja liiketoimintaa. Kasvavan ja kehittyvän Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki. Kunnianhimoisen pyrkimyksen toteutumisen edellytyksenä on asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen. Helsingin kokoisessa kaupungissa yhtenäinen, hyvä asiakaskokemus syntyy vain yhteisten periaatteiden ja käytäntöjen kautta. Kaupungin työntekijöille tarkoitettu asiakaspalvelumallin käsikirja esittelee hyvän palvelun periaatteet, joiksi määriteltiin yhdenvertaisuus ja saavutettavuus, järjestelmällisyys ja toimivuus, vuorovaikutus ja monikanavaisuus, jatkuva kehittäminen sekä osaamisen arvostus. Käsikirjaa käytetään esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttämisessä, koulutuksissa, oman työn suunnittelussa ja esimiestyöskentelyssä. Kaikille avoin käsikirja kertoo myös yhteistyökumppaneille, kuten yrityksille ja yhteisöille, kaupungin asiakaskokemuksen tavoitteista ja auttaa yhteistyön aloittamisessa. Malliin liittyvä erillinen työkirja sisältää kuvauksia ja käytännön esimerkkejä työtavoista, joilla tiimit ja yksittäiset työntekijät voivat kehittää omaa työtään. Työkirjassa esitellään konkreettisia keinoja, joilla käsikirjassa esitellyt viisi periaatetta voi viedä arkeen. Työkirjaa soveltamalla parannetaan palveluja käyttävien kaupunkilaisten asiakaskokemusta. Hyvästit Stadin Brankkarille! ? S’oon moro. Tsittaan tässä Kallion Tsyrkan kiviaidalla ja venaa mun kamua Arskaa. Se meni Handelista hakeen soppaflindaa. Tsiidaan kohti Kallion Brankkaria. On suru puserossa. Joo. – Mä muistan kun olin ihan snadi kundi. Budjattiin tuolla Casterinkatu 28:ssa. Mä olin 5 vuotias. Tsittasin fönarin laudalla ja tsiidailin ulos. Oli aamu. Mutsi oli maitokaupassa, sitten mun piti mennä Mummun luo 5.linjalle. Mutsi kun oli menossa duuniin Aleksille kenkäkauppaan. Ja sitten ja sitten Kallion brankkari lähti ja tsirrat perässä. Muutamat ajo ihan fönarin alta Kaarlenkadulle se oli jännä juttu. Ja sitten mutsi höyrys himaan kaupasta. Ja sano että äkkiä kellariin, nyt on sota , nyt pommitetan. Se aamu se oli marraskuun 30. ja vuosi 1939. – Kallion brankkarin palveluja on sitten nähty ja tarvittu myöhemminkin, suurkiitos siitä. Mutta miltä näyttää tulevaisuus? Pelastuslaitos menee maakuntiin, ainakin hallinnollisesti ja Stadin pelastuskoulu lakkautetaan. Miten käy Stadin brankkarin, mistä tsirra tilataan, kun sydän on syrjällään tai joku dösan alla Hagiksessa tai Tokoinrannassa hukkumassa – soitetaanko Tammisaareen vai Iisalmeen ja koska se apu on paikalla? Entäpä jos tarvitaan brankkari, kun ullakolla on fleggis? Eli sanotaanko nyt hyvästit Stadin brankkarille, kun saadaan tämä hallituksen haikailema maakuntauudistus? Tässä tsyrkan kupeessa kun värjöttelee, niin ei oikein snajaa näitä suuren luokan uudistuksia. Mutt sen mä snajaan, että tään onnellisen kansan liikkeeellepanevana voimana on kateus. Stadilla menee liian hyvin. Kallionja Helsingin kävelyfestivaalia huhtikuussa: Pommeja, rohkeita naisia ja rakentamaton Kallio Alppiharju koki kovia kesällä 1941, kun Puna-armeijan koneet kylvivät tuhoa ja kuolemaa Helsinkiin, näkymä Vaasankadulta. (kuva: SA). ? Kallion kävelyfestivaali on huhtikuussa kolmella kierroksella osana Helsingin kävelyfestivaali, joka järjestetään 19.-29.4. Su 22.4. klo 15.00 HELSINGIN POMMITUKSET KALLIOSSA 1941-1944. Kierros esittelee toisen maailmansodan pommitusten tuhoja Kallion ja Alppiharjun alueella. Lähtöpaikka: Vaasanpuistikko, Kinaporinkatu 1. Arvioitu kesto: 90 min. Osallistujamäärä: Ei rajoituksia. Hinta ja maksutapa: 10 euroa. Käteinen. Ke 25.4. klo 18.00 RAKENTAMATON KALLIO. Helsingissä on kymmeniä, ellei satoja rakennusja kaavoitussuunnitelmia jotka jäivät visioiksi tai toteutuivat vain osittain. Myös Kalliossa oli kiihkeä rakennusboomi 1900-luvun alussa. Miltä Kallio näyttäisikään, jos 1900-luvun alkuvuosikymmenten visiot olisivatkin toteutuneet? Lähtöpaikka: Harjun nuorisotalo, Aleksis Kiven katu 1. Arvioitu kesto: 90 min. Osallistujamäärä: Ei rajoituksia.Hinta ja maksutapa: 10 euroa. Käteinen Su 29.4. klo 15.00 NAISTEN KALLIO. Naisten Kallio -kävelyllä kuljetaan sellaisten naisten jalanjäljillä, jotka ovat jättäneet jälkensä Kallion, Helsingin ja Suomen historiaan. Monet heistä ovat olleet alansa uranuurtajia, osa on toteuttanut palavasieluista kutsumustaan ja joidenkin saavutuksia on haluttu kunnioittaa muistomerkein tai nimeämällä heidän mukaansa katuja ja puistoja. Naisten Kallio esittelee myös joukon ”tämän päivän naisia”, joista on jälkiä Kalliossa ja onpa eräs heistä kulkenut Kalliosta aivan valtakunnan merkittävimpien vaikuttajien joukkoon. Lähtöpaikka: Harjutori. Arvioitu kesto: 90 min. Osallistujamäärä: Ei rajoituksia. Hinta ja maksutapa: 10 euroa. Käteinen RESTO2018 -kilpailun voitto Haaga-Heliaan ? RESTO-tietotaitokilpailut kokoavat vuosittain yhteen restonomiopiskelijat eri puolilta Suomea ottamaan mittaa toisistaan. Tänä vuonna Laurea-ammattikorkeakoulussa 22. 23.3. pidettyihin kilpailuihin osallistui 12 joukkuetta 11 ammattikorkeakoulusta. Viiden kilpailutehtävän perusteella voittajaksi tämän vuoden kilpailussa valittiin Urban Borgå -joukkue Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Porvoon kampukselta. Toiselle sijalle nousi Kajaanin ammattikorkeakoulun Tervaporvarit ja kolmanneksi sijoittui Peltomerten seilaajat -joukkue Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Voittajat julkistettiin RESTO-gaalassa, joka järjestettiin perjantai-iltana Kattilahallissa Helsingissä. Tänä vuonna RESTO-kilpailuissa järjestettiin ensi kerran alumnien sarja, jossa voiton nappasi Tampereen ammattikorkeakoulun joukkue Nääsrestot. RESTO -tietotaitokilpailussa tulevat restonomit edustivat omaa ammattikorkeakouluaan ja kilpailivat neljän hengen joukkueissa. Kilpailussa mitattiin opiskelijoiden tietoja ja taitoja matkailuja ravitsemisalan osaamisalueilla. Kilpailutehtävät toteutettiin yhdessä yritysja yhteistyökumppanien kanssa, joten kilpailijat pääsivät näyttämään erikoisosaamistaan suoraan alalla toimiville yrityksille ja verkostoitumaan heidän kanssaan. RESTO -tietotaitokilpailun tavoitteena on myös tehdä restonomikoulutusta ja -nimikettä tutuksi. Kilpailun lisäksi tapahtuma kokoaa yhteen matkailuja ravitsemisalan ammattilaiset eri puolilta Suomea. RESTOtietotaitokilpailut on järjestetty vuodesta 2002 lähtien. Viime vuonna kilpailu järjestettiin Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Tämän vuotisen RESTO-kilpailun pääyhteistyökumppaneina toimivat Dieta, HKScan, URtekram, Opteam, Royal Ravintolat ja Portaat luomuun -ohjelma. Tämän lisäksi kumppaneina on 24 muutakin yritystä. Leif Söderlund
19 Viikot 16-17 Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Cafe S T U R E C L U B Vappuna Sturenkatu 21,00510 Helsinki 040 1393 893 sturenkatu@crepperie.fi Lue lisää: www.sturecafeclub.fi Terassi auki, ILOISET sinkkubileet, ruokaa, juomaa, musaa...! Katso www.hambaarst.com tai www.albin.fi Aja D-terminaalien puolessa välissä, osoitteessa Poordi 1 Varaa aika: +358 9 7745 770 tai +372 568 96 226 albinhambakliinik@gmail.com tai toimisto@dentalservices.fi SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA TALLINNASSA hinnat jopa puolet Suomen hinnoista Mäkelänkatu 2 puh. 755 4229 www.stadintahti.fi Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 30€ 7 eri vaihtoehtoa – myös intialaisia ruokia! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 05 asti Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! Happy Hours joka päivä klo 20.0000.00 – TODELLA KOVAT HAPPY HOURS HINNAT! KARAOKE PE & LA
20 Viikot 16-17 Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Avoinna ma-pe 8-20, la 10-18, su 12-16 juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Tervetuloa Ympyrätalon apteekkiin! 9,95 (12,42) PHYSIOMER Normal Jet & Spray on nenähuuhtelu, joka puhdistaa tukkeutuneen nenän ja helpottaa hengitystä esimerkiksi flunssan tai allergian yhteydessä. Tarjous voimassa 31.5.2018 asti. Meillä kaikilla on upea, itseään korjaava elimistö, mutta elämä järjestää joskus enemmän kuormitusta kuin keho ehtii korjata. Sami Liukkonen, Doctor of Chiropractic, on vankalla yliopistokoulutuksella Hakaniemessä toimiva kiropraktikko ja AUTTANUT JO TUHANSIA ERI-IKÄISIÄ: AIKUISIA mm. korjaamaan ongelmia aiheuttavia ryhtivirheitä helpottamaan kipuja parantamaan urheilullista suorituskykyä lisäämään kuntoilijoiden kestävyyttä LAPSIA mm. korjaamaan skolioosia vähentämään univaikeuksia nopeasta kasvusta johtuviin ryhtiongelmiin tasapainottamaan asentovirheitä rauhoittumaan liiasta levottomuudesta Viherniemenkatu 5 A, Helsinki Vaalea talo Hakaniementorin puiston laidalla www.hakaniemenkiropraktiikka.fi Koko perheelle luonnonmukaisin keinoin toteutettavaa hoitoa NYT HAKANIEMESSÄ! LISÄÄ TOIMINTAKYKYÄ! Soita ja sovi aika heti: puh: 045 258 4490 Tutkimus ja hoito 50€ (norm. 80€)