2 Viikot 8-9 Katso kauppiaskohtaiset aukiolot nettisivuilta tai kauppiaan omilta sivuilta. Avoinna: arkisin ma-pe 8-20, la 8-18 Suomen suurin ja herkullisin näyteikkuna avattu. www.hakaniemenkauppahalli.fi tehtaanmyymälä Tukkutori, Sörnäinen, Vanha talvitie 8, 00580 HKI ? 09-774 33 477, Avoinna ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 www.wotkins.fi 1.-2.3. (to-pe) klo 13-18 3.-4.3. (la-su) klo 11-17 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Helsingin Asunto & Rakennus Oy GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Viipurinkatu 1, puh. 146 2725 Avoinna: ark. 10-16, la 10-14, su 12-14 Viipurin Kukka Helppohoitoisia viherkasveja alk. 10€ Tervetuloa tutustumaan! Avoinna ark. 8-18 la 8-16 PUH. 040 7650176 TERVETULOA HAKANIEMEN LASIHALLIIN Herkulliset ja tuoreet hedelmät ja vihannekset saatavilla MERJA VALON MYYMÄLÄSTÄ ARK 8-20, LA 8-18 ps. Hollannin valkoiset parsat saapuneet. Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
Tänään LÄMPIMIÄ AUTOJA MOOTTORIPYÖRÄ HALLIPAIKKOJA KALLIOSSA JA ALPPILASSA SOITA P. 0400 424 192 TAI KATSO WWW.TILA1.FI 49. vuosikerta – nro 4 Viikot 8-9 Siltasaari sai Kallion ensimmäisen kotikaupunkipolun Siltasaaren maisemia 1600-luvullla. Kuva: HKM. ? Siltasaariseura on julkaissut Kotikaupunkipolun ja se on kaupunkipolku -sarjassa ensimmäinen itäisessä kantakaupungissa toteuttu reitti. Polku on kartalle merkitty kävelyreitti, joka esittelee Siltasaaren alueen historiaa ja nykyaikaa, luontoa ja kulttuuria, rakennusperintöä ja henkilöhahmoja. Kotikaupunkipolku on tarkoitettu niin uusille asukkaille kuin vanhoillekin, kaupunginosassa töissä käyville, turisteille ja tutkimusretkeilijöille. Reitin käytännön toteutuksesta vastasivat Kaupunkipolkujen toteuttamiseen ja suunnitteluun erikoistunut Pauli Saloranta, yhdessä Juhani Styrmanin (Kallion Kulttuuriverkostosto) kanssa. Kaupunkpolulla on kohteista on lyhyet esittelyt. Siltasaaren ja Hakaniemen kotikaupunkipolulla on 33 kohdetta, joita täydentää 8 tietolaatikkoa. Käveltävää reittiä on kartalla 4 km sekä lisäksi oikoja lisäpolkuja. Aineisto julkaistaan jatkossa myös painettuna vihkona. Helsingin kaupunginosissa on nyt 41 kotikaupunkipolkua, joilla on yhteensä 1082 kohdetta. Kallion alueella on lisäksi useita Kallion Kulttuuriverkoston laatimia Kallion kävelyfestivaalin -omatoimikävelyreittejä. Lihatukku Veijo Votkin Oy 40 vuotta lihatukkukauppaa Wotkin’sin tuotemerkillä on Lihatukku Veijo Votkin tehnyt kauppaa jo 40 vuotta – Vuonna 1978 aloitimme lihan leikkaamolla ja lihatukkukaupalla. HoReCa-sektori oli kohderyhmä, jonka palvelemiseen keskityimme. ? – Vuonna 1995 avasimme makkaratehtaan. Samalla alkoi myös leikkeleiden ja lihajalosteiden valmistus. Vuonna 2000 oli tehtaanmyymälämme avajaiset. Silloin Kuluttaja-asiakkaista tuli tärkeä osa asiakasryhmää. -Vuonna 2010 oli vuorossa Wotkin’s keittiön avaaminen. Valmisruoan myynti on vahvassa kasvussa. Sivu 8 Wotkin’s viettää 40-vuotis juhliaan asiakkaiden parissa 1.-4.3.2018. Oikeusavulle riitti kysyntää Kallion kirjastossa ? Pitkään remontissa ollut Kallion kirjasto avasi vihdoin ovensa yleisölle helmikuun alussa. Remontoitu kirjasto uudisti samalla myös palvelutarjontaansa sopimalla kerran kuukaudessa järjestettävästä maksuttomasta oikeusapuneuvonnasta paikallisen lakiasiaintoimiston kanssa. Ensimmäinen kaksi tuntia kestänyt kaikille avoin tilaisuus järjestettiin maanantaina 5.2 Kallion kirjaston tiloissa. Tilaisuudelle riitti kysyntää, sillä Kallion Kirjaston ylläpitämät varauslistat täyttyivät jo viikkoa aiemmin. Kirjastopalveluna järjestettävän maksuttoman oikeusavun ”isänä” tunnetaan paikallisen, Kalliossa sijaitsevan Oranssi Lakiasiaintoimisto Oy:n perustaja, lakimies Aki Viljander. Viljanderin mukaan maksuttomalle oikeusapuneuvonnalle on kysyntää, koska kynnys hakea oikeudellista apua on monelle varsin korkea. – Suomalaiset kokevat oikeudellisen avun hakemisen etäiseksi ja kalliiksi. Haluamme omalta osaltamme olla helposti lähestyttäviä ja samalla tasolla asiakkaiden kanssa. Maksuton oikeusapuneuvonta on tehokas tapa toteuttaa näitä tavoitteita, Viljander valaisee. Sivu 9 Toimintaa pyritään kehittämään asiakkaiden antaman palautteen perusteella, sanoo Oranssi Lakiasiaintoimisto Oy:n perustaja Aki Viljander. Metropolian kampuksella oli harjannostajaiset ? Metropolian Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella vietettiin 15. helmikuuta harjannostajaisia. Harjakorkeuteen edenneen kampuksen Aosaan asennetaan keväällä 2018 talotekniikkaa ja sen rakennuksessa tehdään sisätöitä. Toisessa vaiheessa valmistuvien B-, Cja D-osien rungon pystytys jatkuu ja metroradan päälle rakennettu kansi valmistuu. – Metropolian kampuksen myötä Itä-Helsinkiin tulee 6000 korkeakouluopiskelijaa. Kampuksella on Suomen laajin sosiaalija terveysalan sekä rakennusja kiinteistöalan koulutustarjonta. Kampuksemme tuo alueelle avoimen oppimisympäristön ja yhteistyöhön houkuttavan innovaatiokeskittymän, jossa yhdessä asukkaiden, yritysten ja kaupungin sekä muiden kumppaniemme kanssa haemme uusia ratkaisuja ja uutta osaamista työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin, Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola sanoo. Myllypuron kampukselle siirtyvät Metropolian sosiaalija terveysalan sekä rakennusja kiinteistöalan toiminnot, korkeakoulun johto ja keskitetyt yhteiset palvelut. Modernit kirjaston palvelut sekä Positia-hyvinvointipalvelut tulevat myös asukkaiden käyttöön. Osin metroradan päälle rakennettava noin 6000 opiskelijan kampus valmistuu kahdessa vaiheessa. Metropolia aloittaa toimintansa kampuksella vaiheittain 2018–2019. Kampuksesta tulee myös noin 500 asiantuntijan työpaikka. Valmistuttuaan se on Metropolian neljästä kampuksesta suurin. Helsingin kaupunki rakentaa kampuksen Metropolia Ammattikorkeakoulun käyttöön. Kampuksen rakentamiskustannukset ovat noin 165 miljoonaa euroa, joten kyseessä on yksi Helsingin kaupungin suurimmista meneillään olevista talonrakennushankkeista. Projektinjohtourakoitsijana toimii YIT Rakennus Oy ja talotekniikkaurakoitsija on Quattroservices Oy.
4 Viikot 8-9 Hakaniemen pysäköintilaitoksen rakentamiseen varaudutaan jo H akaniemen kauppahallin peruskorjauksen enimmäishintaa ehdotetaan korotettavaksi 3,9 miljoonalla eurolla, jolloin peruskorjauksen kokonaiskustannukset olisivat enimmillään noin 19 miljoonaa euroa. Lisäkustannukset aiheutuvat kauppahallin perustusten korjaamisesta. Aiemmin kustannuksiksi on arvioitu 12,3 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasolla, nyt tähän summaan on tehty 2,8 miljoonan euron indeksikorotus vuoden 2017 hintatasoon. Suojellun kauppahallirakennuksen korjauksen yhteydessä uusitaan erityisesti sen talotekniikka sekä myymäläja varastotiloja. Toisen kerroksen sosiaalitilat siirretään kellariin, jolloin hallin toiseen kerrokseen vapautuu ravintolatilaa sekä toimivat ja asianmukaiset kulkuyhteydet. Kauppahallin peruskorjauksen yhteydessä suunnitellaan esirakentamishanketta, jossa rakennetaan maanalaisen pysäköintilaitokseen johtavia porrasja hissikuiluja sekä niiden tarvitsemaa tekniikkaa. Lisäksi varaudutaan kauppahallin maanalaiseen huoltopihaan, joka on mahdollista toteuttaa myöhemmin, mikäli voimassa olevaan asemakaavaan merkitty alueellinen pysäköintilaitos rakennetaan. Suunnitellut reitit palvelisivat aikanaan kulkuväylinä metroon ja mahdollisen Pisararadan asemalle. Mahdollisesti myöhemmin rakennettava maanalainen huoltopiha vapauttaisi ja rauhoittaisi torialueen ja kauppahallin edustan, mikä lisää torialueen kaupankäyntiä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Esirakentamishankkeen kokonaiskustannukset kaupungille ovat 4,7 miljoonaa euroa. Kustannusten minimoinnin sekä kauppahallin ja torin toiminnan kannalta työ olisi parasta toteuttaa hallin peruskorjauksen yhteydessä. Kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi Ky selvittää parhaillaan yksityisenä hankkeena Hakaniementorin maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisedellytyksiä. Kaupunginhallituksen elinkeinojaos päätti Antiloopin suunnitteluvarauksesta tammikuussa 2018. Hakaniemen kauppahallin kauppiaat palvelevat koko peruskorjauksen ajan torilla sijaitsevassa väistötilassa. Myös torikauppa jatkuu entisellään. Mikäli pysäköintilaitoksen esirakentaminen ja hallin korjaussuunnitelmaan tehdyt muutokset hyväksytään, Hakaniemen kauppahallin peruskorjaus valmistuu arviolta vuoden 2020 loppupuolella. P ääkirjoitus Nro 4 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Veli-Matti Hynninen Maarnela Toimiva palvelutalo piilossa Sörnäisissä Hämeentie 58-60 kohdalta porttikongista kulkien löytyy sisäpihalta Kinaporin monipuolinen palvelutalo, kuljet vain rohkeasti ohitse yksityisalueella sijaitsevan liikennemerkin. ? Mielestäni hyvin toimivaa Kinaporin monipuolista palvelutaloa kannattaa kaupungin mainostaa. Talo ja sen palvelut on tarkoitettu kaikille meille helsinkiläisille. Palvelutalo vietti viime vuonna 30 -vuotista taivaltaan monipuolisin tapahtumin. Olisikohan jo tarpeeksi vierähtänyt aikaa ja Helsingin kaupunki vaurastua sen verran, että yhden näyttävän kyltin saisi aikaiseksi tähän Hämeentien varteen jota pitkin vaeltaa kymmeniätuhansia ihmisiä päivittäen. Busseja kulkee päivittäin jopa 3000 ja pysähtyvät Kurvissa. Raitiovaunut 1,6,7 ja 8 ajavat miltei jonossasiinä voisi silmäillä mitä palveluja tällä kuuluisalla ja elämän makuisella Sörnäisen metroaseman ja Kurvin alueella sijaitsee. Missä se Kinaporin palvelutalo nyt oikein sijaitsee? Tämän kysymyksen olen monesti kuullut jopa ihan Kurvissa, kun bussipysäkillä tulee joskus juteltua immeisten kanssa vaikkapa digikerhostamme joka kokoontuu kyseisessä talossa. Hämeentien puolelta kun katsoo kaartuvan talon keskivaiheilla olevaa porttikongia jossa näkyy iso liikennemerkki – Yksityisalue lisä tekstillä varustettuna. Toivo Koivisto Kinaporin vapaaehtoistyöntekijäharrastajavalokuvaaja Ajattelen, siis olen olemassa ? Heräisin äkkiä merkilliseen kaipaukseen: halusin olla yksin aatosteni kanssa. Huomasin pitäväni yhtä kiistafilosofini René Descartesin kanssa. Koko elämänsä hän etsi hiljaisuutta ja rauhaa. Jos ei muualta sitä löytänyt, hän pakeni uuniin, uunin lämpöön yksinäisyyden erämaahan. Äkkiä huomasin olevani Descartesin sukulainen yksinäisyydessä kykenen paremmin solmimaan rauhan rauhattomuuteni kanssa. Television avaan harvoin. Radiosta poimin harkiten. Aamun lehdet käyn läpi päälleviivauksin. Tuolini ympäryksen varustan kirjapinoilla. Rukoukselle ja ajatuksille luodun ajan huomaan aina loppuvan kesken. René Descartes on viime päivinä piirittänyt minua uuvuksiin asti. Vaikka hänen terveytensä oli horjuva, hänen villit ajatuksensa hurmaannuttavat minua niin etten ole osannut antaa hänelle edes hetken rauhaa. Hänen kuolinpäivästään tuli juuri nyt 15.1.2018 kuluneeksi 368 vuotta. Sytytin hänelle syntymäpäivänäni kynttilän. Minulle hän elää. Talvella 1650 hän matkusti Tukholmaan opettamaan kuningatar Kristiinalle järjen käyttöä. Pohjolan viluinen talvi jäädytti häneltä voimat mutta ajatus ei kangistunut. Hän kirjoitti ystävälleen, että ihmisten ajatukset näyttävät täällä Pohjolassa jäätyvän vesien tahtiin ja haluaisin palata kotiin. Mutta vilu voitti ja keuhkokuume katkaisi filosofin elämänkamppailun. Hänen viimeiset sanansa muistetaan laajalti: ”Sieluni, on eron aika.” Descartes oli erehdysten mies. Oliko pääerehdys erottaa sielu ja ruumis toisistaan? Jos näin oli, tämä sai lääketieteen remontoimaan ruumista sielun kustannuksella. Ja alkoi järjen ja hyödyn ylivalta, josta seurasi luonnon kunnioituksen puute, eläinten riisto, laskelmoivan teollisuuden ylivalta ja katastrofaalisen ilmastonmuutoksen alku. Alkoiko samalla rankka moraaliton piittaamattomuus koko luomakunnasta? Luottamus järjen ylivaltaan teki kartesiolaisuudesta epäilyttävällä tavalla tunnetun. Erehdyksilläänkö Descartes siis saavutti kuolemattoman maineensa? ”Ajattelen, siis olen olemassa”-lauseellaan Descartes kiinnitti kuitenkin elämänsä arkitodellisuuteen. Hän ajatteli, että hänen filosofikaverinsa Michel de Montaignen täytyi olla väärässä väittäessään ihmistä viheliäisimmäksi luontokappaleeksi maan päällä. Ihmisyys on sittenkin jumalallista ja jaloa. Descartesin elämää eivät ohjanneet vain valvetilan ajatukset vaan unien sarjat, joiden pyörteet ja pauhut paljastavat elämän salaisinta puolta. Descartesin liikuttavat oudot unet voivat näyttää jotain elämän syvimmästä mielestä. Unet viittasivat hänellä kaiken läpäisevään eroottiseen syvyyteen saakka. Tärkeimpiä ihmismielen liikuttajia ovat valveillaoloon liittyvät rakkauden, surun, halun, ilon, vihan ja ihmettelyn tunteet, jotka liian usein pysyvät piilossa. Tunteita ja intuitiota ei siis pidä ohittaa kevyesti, sillä ne lopulta aina voivat kasvaa ihmisyyden kohtaloksi. Yksinäisyyden kaipaajana ja maailman kiertolaisena Descartes tuntuu ainakin minulle miltei sukulaiselta. Maailma avautui hänelle suurena näyttämönä, jossa hän mieluummin halusi olla katselija kuin näyttelijä. Tähän en tohdi yhtyä, tärkeää on olla oman elämänsä subjekti, päänäyttelijä elämänsä kaikissa rooleissa. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Sarkasmia ja cayennepippuria ? “Ihmisten tappaminen on laitonta käytän siis sarkasmia”, luki naisen kassissa ratikkapysäkillä. Sunnuntai-iltana valittiin Suomelle uusi suvaitsevainen presidentti. Maanantaina aamulla soitin jo vartijat. Suomeen on rantautunut uusi kerjäläislkulttuuri. Ne muistuttavat vähän lähihoitajia, ne tulevat nimittäin iholle. Vääryys ei ole siinä, että kerjätään vääryys on siinä, että ihmisen täytyy kerjätä. Tuttujen ja turvallisten maassa istuvien ja pahvisia kahvikuppejaan helisyttävien kerjäläisten rinnalle on tullut nyt aktiivimallin omaksuneita nuoria kolmekymppisiä miehiä. Kun sellainen astuu eteen eikä itse ehdi väistää, niin seurauksena on ehdottomasti kulttuurien välinen törmäys. Väistin ensimmäistä kerjäläistä vasemmalle. Vain hänen kätensä ehti hipaista rintaani. Mutta hänen takanaan olikin vielä toinen, melkein maahan asti kumarteleva mutta käsi vakaasti ojossa. Muistelin, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan oli kielletty. Mutta jos ihminen kiihtyy, niin eikös häntä ole silloin kiihotettu. Mutta voisiko siis olla kiellettyä myös se, jos ihminen itse kiihottaa toista ihmistä itseään vastaan. Ei sitä ainakaan ilotytöiltä ole kielletty. Uuden ja suvaitsevan presidentin olisi hyvä muistaa, että oikeus kaikkien vapaaseen liikkumiseen ei yllättäen koskekaan kaikkia. Osa ikäihmisistä ei enää uskalla liikkua vapaasti. Vain kymmenen vuotta eteenpäin elämässä, enkä minäkään ehdi enää väistää. Liikkua toki saan vapaasti, kiitos Unionin. Mutta eipähän minun edes tarvitse väistää, koskapa minulta ei tarvitse edes mitään kerjätäkään. Senkus vain ottaa. Ehkäpä on siis tullut aika, että kulttuurit törmäävät, kun se on vielä tasa-arvoista. Toinen tosin lähtee ambulanssilla ja toinen poliisin kyydissä. Mutta nyt se on vielä osin omissa käsissä. Onneksi käytävän ja seinän välissä oli vielä tilaa. Toisessa taskussani oli puhelin ja toisessa cayennepippurijauhepurkki. Ensimmäisellä soitin vartijat. Toisen annoin olla taskussa. Vielä. Jos et tiedä mitä se toinen on niin hieropa silmiisi. Omalla vastuullasi. Takaan, että kiihotut. Ari Maarnela Kallionseudun Perussuomalaiset ry emaarnela@gmail.com
5 Viikot 8-9 Heinäsen kolumni Runopalsta Suomi on hieno maa ? Näin totesi vastavalittu presidenttimme. Hän sai elää huikeita hetkiä ja kohotella juhlallisesti silinteriään. Siksipä tohdin valita pakinani kuvitukseksi toistamiseen Petra Heikkilän mainion kuvan ”Suurmies” (2014). Tamperelainen taiteilija maalasi sen Iittalan kesänäyttelyyn. Sallittakoon minulle tämä toisto! Silinteri eli silkkipytty on kuninkaallisen kruunun vertauskuva tasavaltalaisissa oloissamme. Presidentti-instituutiomme on satavuotinen. Onneksi saksanmaalta jo valittu kuningas luopui valiten tuottavamman ammatin kotimaassaan. Nyt voimme luetella hienon maamme 12 presidenttiä, joista yksi on nainen. Neljällä oli ruotsinkielinen ja kahdeksalla suomenkielinen nimi, yhdellä jopa kaupunginosamme Kallion nimi. Kysymykseni kuuluu: mikä mahtoi olla päämiestemme suhde Pitkänsillan pohjoispuoleen, tunsivatko he Sörnäisten seutua ja Kallion kukkuloita? Muistan lapsuudestani, miten Ässärykmentin patsasta lokakuussa 1940 paljastettaessa kerrottiin marsalkka Mannerheimin saapuneen ensi kertaa kaupunginosat erottavan sillan tälle puolelle! Se koettiin harvinaiseksi tapahtumaksi, jota itsekin tyttösenä seurasin tuhatpäisen yleisön joukossa Pengerkadulla. Marskilla ei ollut silinteriä, valkoinen karvalakki vain. Kun sitten syksyllä 1964 elettiin sos.dem.puolueen hallituskelpoisuuteen tähtäävää aikaa, ryhtyi presidentti Kekkonen tukitoimiin pitäen Helsingin Työväentalolla kuuluisan eheyttämispuheensa. Tällöinkin informoitiin presidentin ylittäneen ensi kerran Pitkänsillan ja puhuvan jopa työväen päämajassa! Sankariutta ja valtiomiehen viisautta? Seuraavat presidentit Koivisto, Ahtisaari ja Halonen jo tunsivat koko Helsingin, olipa Halonen Kallion kasvatti; jossa edelleen asuu. Turusta Helsinkiin tultuaan Koivistotkin asettuivat Paasipuistoon. Pitkäsilta ei enää käytännössä ole luokkajaon todistaja ja tunnusmerkki, joskin edelleen tilastot osoittavat eteläpuolen asujaimiston olevan vauraampaa ja koulutetumpaa. Nämä eroavaisuudet vähenevät kaupungin kehittyessä kaikkiin suuntiin. Mielikuvana käsite elää vielä kauan. Ilmeisesti presidentti Niinistö tuntee ”pappenheimilaisensa” kaikilta kaupunginkolkilta ja on varmaan nauttinut mm. Linnanmäen huvipuiston riemuista. Henkilökohtainen muistoni on vuodelta 1984, jolloin sain toimia emäntänä Koivistoille heidän vieraillessaan lastensuojelua tukevalla Linnanmäellä ja ajaa junalaiteuutuudessa presidentin kanssa vesilinnan pimennoissa. Kun siitä päästiin ulos, hän huomautti ”olik’ tuolla vähän kalsa?” Presidentti Ahtisaaren vieressä taasen sain istua Kallion kirkossa kauneimpia joululauluja laulettaessa hänen Eeva-rouvansa suojeleman työläisäitipatsashankkeen hyväksi 1994. Presidentti lauloi muiden mukana kaikki laulut täysin rinnoin ulkomuistista kauniisti. Presidentti Halosta olen vuosikymmenien aikana tavannut leppoisan luonnollisesti lukemattomia kertoja. Vaatimattomat kokemukseni osoittavat päämiehissä olevan inhimillisiä, lähes ”tavismaisia” piirteitä. Toki heiltä, valituksi tulleilta, edellytetään ratkaisevia aineksia sankaruuteen, silinterikastiin. On minulla vielä muistikuva kohtaamisestani presidentti Paasikiven viehättävän Alli-rouvan kanssa 1951 Mehiläisen sairaalan ala-aulassa: suustani ryöppysi verta koukkuuntuneen viisaudenhampaan leikkauksen vuoksi ja olin vielä nukutuksesta höppääntynyt selittäessäni arvon rouvalle hopeakettupuuhkassaan ” olin lehmä laitumella, kun vihollisen lentokoneet ampuivat ja haavoittivat minua…” Alli-rouva nyökkäsi armeliaasti.. Presidentti Rytistä muistan vain sen, että koulussa meille jaettiin hänen ruskeapohjaisia painokuviaan. Käskettiin laittaa kotiseinälle. Hän oli tuiman näköinen käädyt kaulassaan. Gerda-rouva oli läsnä Vallilassa Helsingin Ensi Kodin avajaisissa 1942 ja kuvattiin saunan lauteilla puhemies Väinö Hakkilan ja puheenjohtaja Miina Sillanpään kanssa. Olivat täysissä pukeissa. Yhdistyksen 20-vuotisjuhlaa 1966 taasen kunnioitti rouva Sylvi Kekkonen ja 50-vuotisjuhlaa 1996 rouva Tellervo Koivisto. Aikaisempien päämiesten reiteistä Kalliossa en osaa kertoa. Ståhlberg joutui matkaamaan Hämeentietä myöten päästäkseen kodistaan Kulosaaresta keskustaan. Presidentti Relanderista emme taida tietää muuta kuin Reissu-Lassen liikanimen, joka johtui vilkkaasta matkustelusta. Ei tämä pakinani nyt mikään syventävä tutkimus ollut. Mutta toivon, että lukijatkin ryhtyvät palauttamaan mieliin omia presidenttimuistojaan, kun muutenkin vietämme muisteluvuotta. Pitkänsillan arkkitehti oli Runar Eklund, valmistumisvuosi 1912 ja pituus 75 metriä. Paikalla oli silta jo 1698. Pitkänsillan pinnasta löytyvät vielä sisällissodan aikaiset luodinreiät ja saksalaisten tykkien ammusten jäljet. Sillan päädyissä on lukuisia veistettyjä kivisiä pöllöjä. Aira Heinänen Jan Vapaavuori. Kun silmiis katsoin Kun silmiis katsoin ja sinuun ihastuin, sain uuden unelman alla kesän auringon. Kun sun äänen kuulin sen soinnin pehmeän. Linnun laulavan luulin lauluista kauneimman. Kun silmiis katsoin, sain lumon rakkauden. Sinut tanssiin vein sä jäit vierellein. Pienen hetken vain luonas olla sain. Matkas jatkui vain soidessa kitarain. Kun silmiis katsoin ja sinuun ihastuin, sinuun kiinni jäin alla kesän auringon. Kun sun äänen kuulin sen soinnin pehmeän. Linnun laulavan luulin lauluista kauneimman. Kun silmiis katsoin sain lumon rakkauden. Pienen hetken vain luonas olla sain. Matkas jatkui vain soidessa kitarain. Toivo Levanko lyyrikko Finlandia-talo juhlavalaistuksessa Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Kuva: Johanna Saario Finlandia-talo valaistaan jatkossa juhlien kunniaksi ? Pormestari Jan Vapaavuoren päätöksellä Finlandia-talon torniosa valaistaan tulevaisuudessa merkittävissä tilanteissa. Tunnettujen kiinteistöjen värivalaisua käytetään maailmalla laajasti. Monien kaupunkien ikoniset rakennukset, kuten Sydneyn oopperatalo, Empire State Building, Eiffel-torni ja Varsovan kulttuuripalatsi sekä moni muu tunnettu rakennus ottaa värein kantaa maailman tapahtumiin. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna lukuisat maailman kaupungit valaisivat kuuluisia rakennuksiaan Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Helsinki liittyy nyt näiden kaupunkien joukkoon, ja valaisee Finlandia-talon jatkossa erityisen merkittävissä tilanteissa. Valaisulla voidaan huomioida Helsingille merkittävimpiä kaupunkitapahtumia, valtiollisia juhlavuosia tai valaisu voi toimia esimerkiksi solidaarisuuden osoituksena maailman tapahtumiin. – Lukuisat maat valaisevat tunnettuja rakennuksia ja huomioivat näin värein maailman tapahtumia. Helsingissä Finlandia-talo on kansallinen symboli ja keskeinen valaisukohde. Tämä on hieno tapa kunnioittaa ystäviämme tai markkinoida kaupungin tapahtumia. Valaisu korostaa kaupunkikuvaa, ja somessa leviävät valaisukuvat vievät sanomaa myös Helsingin ulkopuolelle, sanoo pormestari Jan Vapaavuori. Ensimmäinen juhlavalaistus nähdään Finlandia-talolla torstaina 15. helmikuuta kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi. Finlandia-talo valaistaan myös 16. helmikuuta Liettuan 100-vuotisjuhlan kunniaksi sekä 24. helmikuuta Viron 100-vuotisjuhlan kunniaksi. – Finlandia-talolla on Suomen taitavimmat valosuunnittelijat, jotka toteuttivat muun muassa paljon huomiota herättäneen Suomi 100 -juhlavalaistuksen. Tulemme jatkossa näkemään mielenkiintoisia toteutuksia, jotka keräävät kansainvälistä huomiota ikonisesti valaistujen rakennusten joukossa, toteaa Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen.
6 Viikot 8-9 ? to 1.3. klo 19.00 Kevätpartita. Maaret Repo-Pohjonen, viulu ja Joonas Pohjonen, piano. J.S. Bach & Pjotr Tšaikovski. Konsertti on osa konservatorion opettajakonserttien sarjaa. Konserttisali Liput 10/5 € to 1.3. klo 19.00 Lauluilta. Ritva Laamasen oppilaat. luokka 130 pe 2.3. klo 18.00 Pianistien ilta. Liisa Malmivaaran oppilaat. Kamarimusiikkisali ma 5.3. klo 18.00 Musiikki-ilta. Konservatorion oppilaat ja opiskelijat esiintyvät. Kamarimusiikkisali ma 5.3. klo 18.00 Jousten Soiva viikko: Sooloja ja kamarimusiikkia. Konserttisali ti 6.3. klo 18.00 Kitaristien konsertti. Max Pekkalan oppilaat. luokka 130 ke 7.3. klo 16.00 Jousten Soiva viikko: Sooloesityskonsertti. Konserttisali ke 7.3. klo 18.30 Jousten Soiva viikko: Valonsäteen ja Elohopean konsertti. Valmennusorkesteri Valonsäde ja Lastenorkesteri Elohopea esiintyvät. Konserttisali to 8.3. klo 17.30 Jousten Soivan viikko: Sooloesityskonsertti. Konserttisali to 8.3. klo 18.30 Jousten Soiva viikko: Visollon ja Tallinnan musiikkikoulun orkesterin konsertti. Konserttisali la 10.3. klo 10.15–15.45 Rody van Gemertin mestarikurssi kitaristeille. Tervetuloa seuraamaan Rody van Gemertin mestarikurssia, jossa soittavat konservatorion oppilaat ja opiskelijat. Kamarimusiikkisali su 11.3. klo 14.00 Oppilaskonsertti. Kitaran-, harmonikan-, kanteleen-, harpunja lyömäsoitinten soiton oppilaat esiintyvät. Kamarimusiikkisali ma 12.3. klo 18.00 Viulistit vauhdissa. Mari Kortelaisen oppilaat. Kamarimusiikkisali ke 14.3. klo 17.30 Matkamuistoja. Musiikkileikkikoulun 30vuotisjuhlakonsertti. Konserttisali ke 14.3. klo 19.00 Laulun siivin. Hanna-Leena Haapamäen oppilaat ja opiskelijat. Konsertti on osa Suomen Lied-akatemian valtakunnallista Lied-kuu-festivaalia.. Kamarimusiikkisali to 15.3. klo 17.00 Aulamusiikkia. Opiskelijat ja oppilaat soittavat kahvilavieraiden iloksi. Konservatorion aula to 15.3. klo 18.00 Pianistien konsertti. Konserttisali pe 16.3. klo 18.30 Laulajien ilta. Tehi Sulonen-Georgin oppilaat. Konsertti on osa Suomen Lied-akatemian valtakunnallista Liedkuu-festivaalia. Kamarimusiikkisali ma 19.3. klo 18.00 Huilut huikentelevat. Sari Latosen oppilaat. Kamarimusiikkisali ma 19.3. klo 19.00 Liederkreisit op. 2. Konservatorion laulajat ja pianistit esittävät lied-musiikkia. Ohjaava opettaja Heikki Pellinen. Konsertti on osa Suomen Lied-akatemian valtakunnallista Lied-kuu-festivaalia. Konserttisali ke 21.3. klo 19.00 Kamarimusiikkikonsertti. Timo Saarilahden oppilaat. Kamarimusiikkisali to 22.3. klo 18.00 Pianistien ilta. Anna Linjaman oppilaat. Luokka 130 la 24.3. klo 13.30 Pianistien matinea. Naoko Shibayama-Aarnion oppilaat. Kamarimusiikkisali ma 26.3. klo 18.00 Violat ja viulut villeinä. Sari Aallon oppilaat. Kamarimusiikkisali ke 28.3 klo 18.30 Musiikki-ilta. Konservatorion oppilaat ja opiskelijat esiintyvät. Kamarimusiikkisali Helsingin Konservatorio, Ruoholahdentori 6, tapahtumiin on vapaa pääsy ellei toisin ilmoiteta. Päivyri Sunnuntaiksi Maaliskuun konsertteja Konservatoriossa Nimipäivät: Viikko 8 Ma 19.2. Eija Ti 20.2. Heli, Heljä, Helinä, Hely Ke 21.2. Keijo To 22.2. Tuuli, Tuulia, Hilda, Tuulikki Pe 23.2. Aslak La 24.2. Matti, Matias Su 25.2. Tuija, Tuire, Vanessa Viikko 9 Ma 26.2. Nestori Ti 27.2. Torsti Ke 28.2. Kalevalan päivä. Onni, Sisu To 1.3. Alpo, Alpi, Alvi Pe 2.3. Virve, Fanni, Virva La 3.3. Kauko Su 4.3. Ari, Arsi, Atro Päivän mietelause: Jos sinä pelkäät yksinäisyyttä, niin pelkäät vain ajatuksiasi, ajatustesi vaatimuksia, sitä jumaluutta, joka sinua etsii. Maria Jotuni (1880-1943) Miksi juuri minä? ? ”Miksi?” Se on sana, joka jää pyörimään mieleen, kun elämä ei mene niin kuin sen tahtoisi menevän. Se on sana, joka nousee kaiken ylle synkkänä ja isoilla kirjaimilla, kun elämä vie epämukavuusalueelle ja antaa tuskallisen vaikeita kysymyksiä vastattavaksi. ”Miksi?” Se on kysymys, jonka helposti huudahtaa Jumalalle, kun elämä kolhii ja joskus jopa tuntuu lyövän lekalla kaiken hajalle. Mikset siunaa minua? Miksi annat tämän tapahtua? Missä olet, Jumala? Missä olet nyt, kun sinua tarvitsisin? Sellaisia me ihmiset olemme, haluamme selityksen. Vanhan testamentin Jaakob painii läpi yön tuntemattoman kanssa. Hän vääntää niskalenkkiä vastaantulijasta ja vaatii tältä siunausta: ”En päästä sinua, ellet siunaa minua.” Aamun tullen Jaakob huomaa, että on koko yön yrittänyt pitää niskalenkissä Jumalaa. Ja mitä tapahtuu: Jumala siunaa Jaakobin, ja Jaakob jatkaa matkaansa. Ontuen kylläkin, yöllisessä ottelussa loukkaantuneena, mutta siunaus matkassaan. Tiedän, että siunaat minuakin, Jumala. Näissä kolhuissa, tällä epämukavuusalueella sinä olet läsnä. Sinä siunaat minua, vaikka minä vaadin selitystä, enkä ymmärrä. Sinä siunaat, ja minä jatkan matkaani. Ontuen ja kompuroiden, mutta eteenpäin kuitenkin, päivä kerrallaan. Siunaus matkassani. Sinä siunaat minua niin, että murtuneiden päivien ja epämukavuusalueella vietettyjen elämänhetkien välissä on toisenlaisia päiviä. On päiviä, joina hymyä on enemmän kuin kyyneliä. Silloinkin minun on syytä kysyä tuo sama kysymys: miksi? Miksi juuri minä? Miksi juuri minä tämän kaiken hyvän sain? Kiitos, että juuri minä ja juuri tämän elämän. Eeva-Kaisa Heikura Kirjoittaja on pastori ja viestintäpäällikkö Kirkon viestinnässä Kallio-lehti nro 4 (21.2.7.3.) läh. 15.2. Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. Palvelupiste on poikkeuksellisesti suljettu 19.1.Puhelinpalvelu on avoinna. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16–19 Iltamessu ma 19.2. klo 18. Jaana Partti Iltamessu ti 20.2. klo 18. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 21.2. klo 18. Riitta Männistö, Lauluryhmä Anima mea Kivimessu to 22.2. klo 18. Avoin Pop-Up –kuoron harjoitus klo 17 alkaen. Iltamessu pe 23.2. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Sateenkaarimessu la 24.2. klo 17. Jaana Partti, Laura Mäntylä. Messu su 25.2. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta, Jaana Partti, Olli Pyylampi, Anne Mäki-Kokkila. Pyhäkoulu klo 10. Liisa Siikanen. Lapset alle 4v vanhempien kanssa. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 28.2. klo 18. Marja Kotakorpi, Esilauluryhmä Anima mea. Kivimessu to 1.3. klo 18. Avoin Pop-Up –kuoron harjoitus klo 17 alkaen. Iltamessu pe 2.3. klo 18. Veli-Matti Hynninen. Messu su 4.3. klo 10. Riitta Männistö, Sari Pentikäinen, Olli Pyylampi. Pyhäk o u lu klo 10. Liisa Siikanen. Kelttimessu ke 7.3. klo 18. Riitta Männistö, Esilauluryhmä Anima mea. Avoimet harjoitukset klo 17 alkaen. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. os. www.kallionseurakunta.fi Yhteisvastuun päiväkahvit klo 11-13 to 22.2. Vaasanaukiolla Sörnaisissä ja ti 27.2. Kalasatamassa KMarket Sörnaistenniemen edessä os. Junonkatu2. Tule tapaamaan seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia kahvikupposen äärellä! Mahdollisuus osallistua Yhteisvastuukeräykseen ja saada tietoa 2018 keräyksestä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset marja.kotakorpi@evl.fi. p. 050 594 2374. Torstaina iltapäivällä 22.2. klo 13, Stadin kundit ja friidut itsenäisessä Suomessa, professori Heikki Paunonen. To 1.3. Uinuva –yhtye ja Saima Harmajan runot. Heta Keskinarkausta säestävät Sigurd Rögnvalssen ja Juho Kanervo. Musiikki-ilta Djangomania ma 26.2. Teatteri Kalliossa. Arto Nybom, viulu&laulu, Kari Korpinen, kontrabasso, Vesa Tompuri, kitara. Kirjakahvila aukeaa klo 18. Hyvien uutisten illat ti 27.2. klo 17.30. Mitä Raamattu opettaa itsestään? SEURAKUNTAKOTI, Siltasaarenkatu 28 Muskarikahvila ma klo 9–14.30. Musiikkileikkikoulu –ryhmät. Lisätiedot Tytti Friberg p. 09 2340 3621. Käsityökerho junnuille ti klo 14-16. Eläkeläisten piiri ke klo 13. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21. tommi.niskala@ evl.fi, p. 09 2340 3652. Perhekerho to klo 9.30– 11.30. Esikoisvauvakerho klo 12-14. Tanssikerho ryhmä A pe klo 13.-14. 7-10v. Tytti p. 09 2340 3621. TEATTERI KALLIO, Siltasaarenkatu 28 to 8.2. klo 11-13 Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 Isoskoulutus eli Isko2 ti klo 17. laura.huovinen@ evl.fi. tai jyri.hameenkorva@evl.fi Nuorten ilta ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19. Kallio Minichef –kokkikerho ryhmä A 8-10v. ti klo 17. Varikkoryhmä työnhakijoille to klo 9.-12. Peli ja -liikuntakerho to klo 15-16.30. yli 8v. Sukkapiiri Punainen lanka ke 28.2. klo 17. KALLION KIRKOLLA Kukkoeteisen kutojat ti klo 16. Raamattu -rukousryhmä ti klo 16. MUUT TILAT Eläkeläisten piiri ke klo 13 Lounasravintola Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9 B Kalliochef-kokkikerho ryhmä A ke klo 17.30.1114v. Suonionkatu 7. Raamattupiiri ke klo 18. HKTY, Torkkelinkatu 11.Kari Kurka Lauantaisin sähly junnuille klo 10. isommat klo 11. pienemmät, Merihaan palloiluhalli. Miesten seuran ja Sanan saunailta to 23.3. klo 18. visa.viljamaa@evl.fi tai p. 050 461 9111. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma-to klo Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Acktéklubin konsertteja ympäri vuoden. Konsertit alkavat klo 19. Liput 20 e. Koko ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@ acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Viron itsenäisyyspäivän juhlamessu la 24.2. klo 13. Saarna Kaido Soom, Dagmar Öunap. Klo 14.30 kirkkokahvilla avataan nuorten valokuvanäyttely ”Suomi100–Eesti100– silta tulevaisuuteen”. Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13. Messu su 25.2. klo 16. Saarna Eeva-Liisa Hurmerinta, avustaja Jaakko L e h t o nen. Rukoushetki to 1.3. klo 13. Pauliina Lindfors. Unkarinkielinen messu su 4.3. klo 11. Kiinankielinen messu su 4.3. klo 13. Messu su 4.3. klo 16. Petri Patronen, Olli Pyylampi, avustaja Tero Moilanen Kaikenikäisten messu ke 7.3. klo 18.Elämän leipä -kirkko.Messu vauvoista vaariin. TAPAHTUMAT ALPPILASSA Glow -ilta pe 23.2.klo 18.30. After workilta nuorille aikuisille. Yhdessäoloa. rukousta, musiikkia, opetusta. Päätteeksi iltapala. Itsenäisyyspäivän konsertti -Viro100 vuotta la 24.2. klo 15. Dagmar Ôunap ja lauluryhmä Säde ystävineen esittävät kevyttä ja klassista musiikkia Virosta. Kirkkoherran vaalin infotilaisuus seurakuntalaisille su 4.3. messun jälkeen noin klo 17. kirkkokahvilla. Infossa kerrotaan kirkkoherran vaalin vaiheesta. Paikalla seurakuntaneuvoston jäseniä. Lisätietoja vt. kirkkoherra Eeva-Liisa Hurmerinnalta p. 09 2340 3610. TOIMINTAA ALPPILASSA Toimintaa kaikenikäisille os. www.kallionseurakunta.fi. Päiväkansa 60+ ma klo 12. Leena Niinivaara. Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. tuulikki.karu@ evl.fi Perhekerho ja avoin Muskari I ti klo 10-10.30 Muskari II klo 10.30-11. tuulikki.karu@evl.fi, p. 050 4620 989. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 26.2. klo 16.30. Nina Klemmt. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18–20. Vivika Oksanen p. 0504620995. Tiistaiolohuone klo 10. Jumppaa, puutöitä tai punttisali. Ruokailu klo 12.-13. Hinta 2e. Voimasanoja raamatusta Bible Journal – tuunausilta kaikenikäisille tiistaisin klo 18. Nina Klemmt. Lukupiiri kerran kuussa tiistaina klo 17.30-19. Lisätiedot Petri Uusikylä, petri. uusikyla@gmail.com tai p. 050 521 7500. Lasten perjantait klo 1012.Pullapaja mummojen kanssa. Hauskaa ohjelmaa, tilaa leikille ja yhdessäololle. Solmuja parisuhteessa -neuvontaa. Pauliina Lindfors p. 050 4620 987, pauliina.lindfors@evl.fi. Kolmen ruokalajin Brunssi lauantaisin. Kattaukset klo 11 ja klo 13. Hinta 15 e. Lapsille oma lastenruoka 5 e. Varaukset: alppilankirkonbrunssi@gmail.com. Autre Chose Cafe. Kirkon aulan kahvila on avoinna tipe klo 7-19, la 9-15. Lounas tarjolla klo 11-14. Diakonian vastaanotto kirkolla os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus p. 09 2340 3618 ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13.
7 Viikot 8-9 Helsinkiläisillä yrityksillä hyvät suhdannenäkymät ? Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat heikentyneet hieman viime syksystä, kertoo tänään julkaistu Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työja elinkeinoministeriön tilaama Pkyritysbarometri 2018. Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa mm. kansantalouden kasvun painottuminen yhä enemmän vientiin sekä yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletettu väheneminen. Koko maan pk-yrityksistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Kahdeksan prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Suhdannenäkymien saldoluku (+35) nousi kolmella yksiköllä viime syksystä. – Helsinkiläisten yritysten suhdannenäkymät ovat edelleen selvästi positiiviset. Saldoluku on kuitenkin pääkaupungissakin laskenut viisi prosenttiyksikköä, ollen nyt +43, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Suhdanteiden paranemista ennakoi 50 prosenttia (syksyllä 55 %) ja heikkenemistä kahdeksan prosenttia helsinkiläisistä pk-yrityksistä. Ennallaan suhdanteiden arvioi pysyvän 42 prosenttia (syksyllä 38 %) yrityksistä. Suhdannenäkymät ovat Helsingissä positiiviset myös henkilökunnan määrän kehityksen suhteen. Helsingin pk-yritysten edustajista 30 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja viisi prosenttia arvioi määrän olevan pienempi. Näin saldoluvuksi muodostuu +25, kun se syksyllä oli +26. Ennallaan henkilökunnan määrän arvioi pysyvän 65 prosenttia yrityksistä. Myös koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun perusteella lähes vastaavat (+17) kuin viime syksynä (+16). – Helsingissä työllistämisen suurimmiksi esteiksi koetaan työn sivukulut ja kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus sekä osaavan työvoiman saatavuus, toteaa Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen. Sarpo Ihmisen ääni ? Mihin se hävisi, kuulumattomiin? Hukkuiko se viuhuvaan tuuleen vai lumikinoksiin? Ihmisen ääni. Vai unohtuiko se vaaliuurnan pohjille pölyttymään? Ihmisen ääni. Taas siinä kävi niin. Pienen ihmisen ääni sanoi, ettei lyötyä pidä lyödä. Että meitä kaikkia pitää kohdella oikeudenmukaisesti ja reilusti. Että nyt ollaan menossa vikasuuntaan. Mitään uudenlaista, mitään normaalista poikkeavaa ei tapahdu. Ei taaskaan. Ihmisen ääni ja itse ihminen hautautuvat kuulumattomiin. Ääntä piisaa, musiikkitermein jopa fortissimo. Ääni vain on eri ja asia vallan muuta. Rokkikukkojen lailla yleisöään kosiskeleva vallasväki se vain rähisee Senaatintorilla. Sättii ja syyttelee toinen toistaan. On olevinaan ulkoilmakonsertissa. Että ne osaavatkin, viimeisetkin sivistyksen rippeet unohtaen, pitää ääntä itsestään, omasta aatteestaan. Vallastaan ja voimastaan. Alkuperäinen asia, ihmisen ääni, se, joka kuiski ettei lyötyä pidä lyödä. Siitä ei jälkeäkään. Selvähän se. Ihmisten äänillä asemansa lunastanut päättäjäjoukko ei kerta kaikkiaan voi ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin. Mitä siitäkin tulisi? Ratkaisevaa onkin kokonaisuus, ainahan siinä joku kärsii. Ihmisen ääni tavallisimmin. Mitäpä siitä. Ikiajoista se on niin toiminut. Kaikkialla, kaikenväristen lippujen alla. Asiassa kuin asiassa. Ihmisen ääni sanoo parhaaksi katsomalleen: ”Puhu sä, mä pirän hevoosta”. Ja se puheoikeuden saanut ryhtyy osaansa, puhuu mitä puhuu. Sävyä ja asiaa tilanteen mukaan sovitellen. Ota niistä sitten selvää, kuka kenenkin puolella on tai ketä vastaan. Elettävä kuitenkin on, näissä ympyröissä, ja totuteltava siihen, että ihmisen, pienen ihmisen, ääni yhä uudelleen ja uudelleen hukkuu niihin suuriin kokonaisuuksiin. Tai, että oikeudenmukaiseen maailmaan on vielä matkaa, valta sumentaa kenen tahansa silmät ja ettei silti kannata olla katkera. On maailmassa vielä toivoakin. Asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella. Ekaluokkalainen Anjan synttärikortissa ihmisen ääni kuuluu: Onnea paappa, naurupetteri. Kaivopuiston konsertit takaisin juhlavuosien kunniaksi ? Elävän musiikin yhdistys Elmu ry ja Helsingin juhlaviikot juhlivat merkkivuosiaan täyttämällä Helsingin Kaivopuiston musiikilla sunnuntaina 19. elokuuta. Luvassa on runsas artistikattaus ja kesäistä pikniktunnelmaa 1970-luvulta alkaen järjestettyjen Kaivopuiston Kansanjuhlien ja Juhlaviikkojen perinteikkäiden Kaivarin konserttien hengessä. Ilmaiskonsertin esiintyjät julkistetaan huhtikuussa. 40-vuotias Elmu ry sekä tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Helsingin juhlaviikot ovat kuluneiden vuosikymmenien aikana antaneet vahvan panoksensa elävän kaupunkikulttuurin kehittämiseen ja monipuolisten musiikkielämysten mahdollistamiseen kaikille helsinkiläisille. Elokuinen Kaivopuiston konsertti juhlistaa tätä matkaa kutsumalla jälleen koko kaupungin yhteen musiikin äärelle. Vuonna 1978 perustettu Elmu ry on laajentanut pääkaupungin musiikkielämää muun muassa Lepakon, Radio Cityn ja Nosturin toiminnan kautta. Kesällä 1968 ensimmäistä kertaa järjestetty Helsingin juhlaviikot on vuosien varrella esitellyt lukuisia uusia artisteja eri puolilta maailmaa ja tarjoillut ainutkertaisia konserttikokemuksia jo useammalle sukupolvelle. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry on helsinkiläinen yhdistys, jonka tehtävä on musiikkikulttuurin ja nuorison hyvinvoinnin edistäminen. ELMU ry 40 v. -ohjelmaa järjestetään pitkin vuotta. Helsingin juhlaviikot on Suomen suurin monitaidefestivaali, jota vietetään seuraavan kerran 17.8.-2.9. Ohjelma julkistetaan kokonaisuudessaan 25.4. Uusi Haavakeskus nopeuttaa potilaiden hoitoonpääsyä ? HUS:ssa aloitti helmikuun alussa toimintansa uusi Haavakeskus. Sen tavoitteena on sujuvoittaa kroonisista haavoista kärsivien potilaiden hoitoa, tiivistää hoitoketjuja, yhtenäistää hoitokäytäntöjä sekä lisätä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä ja konsultaatiotoimintaa. Taustalla on laaja kroonisten haavapotilaiden joukko, jonka hoito on pitkään ollut pirstaloitunutta ja hajanaista. Eurooppalaisten vertailulukujen perusteella on arvioitu, että järjestäytymätön haavanhoito aiheuttaa yksistään HYKSsairaanhoitoalueella 20–40 miljoonan euron vuosittaiset kulut. Lisäksi krooniset haavat kuten painehaavat, diabetesperäiset haavat ja laskimovajaatoiminnan aiheuttamat haavat tuottavat lukemattomille potilaille pitkäaikaista kärsimystä ja toistuvaa hoitokierrettä. Kroonisten haavojen menestyksekkään hoidon kulmakivenä on nopea ja tarkka haavan syntymekanismin selvittely. Hankalien haavojen diagnostiikka ja hoito vaativat usein monen eri erikoisalan ja usean eri ammattiryhmän erityisosaamista ja saumatonta yhteistyötä. Haavakeskuksen toimintamallin suunnitteluun onkin osallistunut yli 100 terveydenhuollon ammattilaista eri erikoisaloilta ja ammattiryhmistä erityisesti plastiikkakirurgian, verisuonikirurgian ja dermatologian erikoisaloilta. Toimintaan on saatu myös muutamia lisävakansseja. Haavakeskus on tällä hetkellä yhteistyöverkosto, jolla ei ole omaa toimipistettä. Potilaat hoidetaan ja tutkitaan fyysisesti samoissa paikoissa kuin aiemminkin, mutta potilaan arviointiin ja hoitoon osallistuu tarvittaessa moniammatillinen työryhmä jo nyt. Helsingin kaupungin alueella ongelmallisimpien haavojen hoito on keskitetty Viiskulman haavavastaanotolle. Vaativimmat haavat hoidetaan erikoissairaanhoidon yksiköissä. Rakennustyömailta pilaantunutta maaainesta 300 tuhatta tonnia Pilaantuneen maa-aineksen poistoa Hermannissa. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio. ? Maa-aineksen poistamiseen oli monia syitä. Suurimmassa osassa tapauksista (194 000 tn) pilaantumisen aiheutti monta haitallista ainetta: öljyhiilivedyt, metallit ja syanidit. Muusta maa-aineksesta 82 tuhatta tonnia oli öljyhiilivedyillä saastunutta, 22 tuhatta tonnia metalleilla, 509 tonnia syanidilla ja 168 tonnia polyklooratuilla bifenyyliyhdisteillä (PCB). Kaupunki toimitti pilaantunutta maa-ainesta käsittelyyn tai loppusijoitukseen 265 tuhatta tonnia ja yksityiset maanomistajat tai muut toiminnanharjoittajat 35 tuhatta tonnia. Maa-ainekset toimitettiin 20 luvalliseen käsittelytai loppusijoituspaikkaan, joille kuljetusmatkat vaihtelivat kilometristä 130 kilometriin. Pilaantuneita kaivumaita on yleisimmin käytetty hyödyksi rakennettavien puistojen maisemamuotoiluun ja kaatopaikkojen peittorakenteissa. Lievästi pilaantuneita maita ja pilaantumattomia maita, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, käytettiin hyödyksi muun muassa Jätkäsaaren rakentamisessa, Vuosaaren suljetun kaatopaikan maisemoinnissa, kierrätystoiminnassa sekä eri kaatopaikkojen rakenteissa. Joissakin kunnostuskohteissa pilaantuneita maita on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeen jätetty alueelle pilaantumattoman täyttömaakerroksen tai muun eristysrakenteen alle. Vuosaarentiellä jatkettiin maaperän puhdistamista käsittelyllä, jossa huokosilmaimulla poistetaan maaperästä haihtuvia hiilivety-yhdisteitä. Ruosilankujalla pienellä kunnostusalueella aloitettiin maaperän puhdistaminen menetelmällä, jossa maaperään asennetuista elektrodisauvoista syötetään pulssimuotoista syöttöjännitettä, jonka aiheuttamat biologiset ja kemialliset reaktiot hajottavat orgaanisia haitta-aineita. Helsingissä kunnostettiin vuonna 2017 pilaantunutta maaperää 49 kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maaainesta muualla käsiteltäväksi tai käytettäväksi hyödyksi maanrakentamisessa yhteensä 300 tuhatta tonnia. Kaupunki rakentaa nyt ahkerimmin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.
8 Viikot 8-9 Lihatukku Veijo Votkin Oy Perheyritys, perustettu 1.3.1978. Toimitusjohtaja Asmo Votkin. Sukupolven vaihdos suoritettu. Liikevaihto n. 21 miljoonaa euroa (2017). Henkilökuntaa 90. Toimitiloja laajennettu 10 kertaa. Tuotantotiloja n. 4000 m2 Käsittelee lihaa n. 15 000 kg päivässä. Valmistaa lihajalosteita ja valmisruokaa n. 7000 kg päivässä. Tehdas ja tehtaanmyymälä Tukkutorilla Helsingin Sörnäisissä. Myyntipisteitä Helsingissä. Riistanhankinta piste ja -teurastamo Virossa. Tuotemerkki Chef Wotkin’s. Lihatukku Veijo Votkin Oy 40 vuotta lihatukkukauppaa ? Eineskeittiöstä ja tehtaanmyymälästä onkin kehittynyt yritykselle vahvat tukijalat, kertoo yrityksen perustaja Veijo Votkin. Hänen poikansa Asmo Votkin toimii nykyisin yrityksen toimitusjohtajana. Ihmiset matkustavat entistä enemmän ja tutustuvat maailmalla erilaisiin ruokiin. Silti valmisruoissa ykkönen on kotiruoka. Mausteisuus korostuu etenkin makkaroissa. Nykyisin kiinnitetään enemmän huomiota ravintoarvoihin ja rasvapitoisuuteen. Luomulihalla on omat asiakkaansa. Erilaiset ruokaja kokkiohjelmat nostavat ruoanlaiton suosiota. Monelle erikoisruokien kokkailu on muuttunut harrastuksesta taiteeksi. Makkaroissa kulutuksen suurin kasvu kohdistuu raakamakkaroihin. Myynnin kasvun lisäksi on merkillepantavaa niiden kotona valmistamisen lisääntyminen. Vain taivas on rajana raakamakkaroita valmistaessa ja maustaessa. Wotkin’silla kuunnellaan palautteet huolellisesti. Niiden ansiosta on tuotantoa viety toivottuun suuntaan. Myös asiakkailta on tullut erinomaisia ehdotuksia uutuustuotteiksi. Wotkin’s viettää 40-vuotisjuhliaan asiakkaiden parissa 1.-4. maaliskuuta. Tehtaanmyymälän edustalla tarjotaan 1.-2.3. (tope) klo 13-18 ja 3.-4.3. (lasu) klo 11-17 kokonaisena savustettua sikaa, uutuus grillimakkaroita ja keittiön perunasalaattia. Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Wotkin’s tunnetaan lihoista, makkaroista, ja valmisruoista.
9 Viikot 8-9 Lihatukku Veijo Votkin Oy 40 vuotta lihatukkukauppaa Nordenskiöldinkatu 22, Helsinki Puh. (09) 148 1891, www.eltsu.? AVOINNA: joka päivä 24 h Neste K Eläintarha 49 € 3 x Tehopesu vahalla 3:n pesun sarjakortti Tehopesu vahalla Viikonloppuetu! Kaikki pesut Paremman pysähdyksen taktiikka. 19 € / pesu -50 % Voimassa lauantai-sunnuntai. Kuponki voimassa Neste K Eläintarhassa 11.3.2018 asti. Ei voi yhdistää muihin etuihin. 1 / kuponki. Kuponki voimassa Neste K Eläintarhassa 11.3.2018 asti. Ei voi yhdistää muihin etuihin. 1 / kuponki. (norm. 80,70€) (norm. 26,90€) Kuponki voimassa Neste K Eläintarhassa 11.3.2018 asti. Ei voi yhdistää muihin etuihin. 1 / kuponki. K K K Oikeusavulle riitti kysyntää Kallion kirjastossa ? Salassapitovelvollisuuden takia Viljander ei voi kertoa yksityiskohtia oikeusapuneuvonnassa käydyistä keskusteluista, mutta Viljanderin mukaan suurin osa asiakkaista on halunnut neuvoja joko perheja jäämistöoikeudellisissa kysymyksissä tai asumiseen tai asuntokauppoihin liittyvissä asioissa. Myös viranomaistoiminnan laillisuuden arvioinnista on tullut kysymyksiä laajasti. – Kyseiset ongelmat ovat juristille usein arkisia, mutta ihmisille ainutkertaisia. Moni haluaa tietää, ovatko asiat menneet varmasti oikein ja mitä he voisivat tehdä tilanteen korjaamiseksi, Viljander toteaa. Viljander korostaa, että ajan puutteen vuoksi oikeusapuneuvonnassa ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa toimeksiantoja. Tärkeintä on asiakkaan tilanteen hahmoittaminen ja tarpeen mukaan eteenpäin ohjaaminen. – Melko usein tämä myös riittää. Mikäli kyse on monimutkaisesta asiasta, jossa intressit ovat suuret, pyrimme arvioimaan kustannusten suuruuden ja kerromme, miten asiassa tulee edetä. Oranssi Lakiasiaintoimisto Oy:n maksuton oikeusapuneuvonta järjestetään seuraavan kerran Kallion kirjastossa maaliskuussa 5.3. Viljanderin mukaan toimintaa pyritään kehittämään asiakkaiden antaman palautteen perusteella. – Tämä on meillekin uusi asia. Katsotaan, jos seuraavalla kerralla saisimme järjestettyä odottaville asiakkaille vaikkapa kahvija pullatarjoilun, Viljander päättää. Maksuton lakimiespäivystys järjestetään seuraavan kerran Kallion Kirjaston tiloissa maaliskuussa 5.3 klo 17.00-19.00 Uusi raitiovaunulinjaus puhuttaa Vallilanlaaksoon kaavaillaan lähivuosina uutta raitiovaunulinjaa Kalasatamasta Pasilaan. Nyt esillä oleva linjaus aiheuttaa varmuudella vilkasta keskustelua, koska muun muassa lähialueiden asukasyhdistykset ovat kommentoineet asiaa. Takavuosina oli voimakas Vallilaanlaaksoa suojeleva kansalaisliike, jolla estettiin bussivuoroliikenne laakson läpi. Kuvat Toivo Koivisto. Risto Rautavan muotokuva julkistettiin HSL:n tiloissa Djangomania Ex Teatteri Kalliossa ? Valokuvaaja Lauri Erikssonin kuvaama muotokuva HSL:n hallituksen edellisestä puheenjohtajasta Risto Rautavasta paljastettiin HSL:n toimitiloissa Pasilassa tiistaina 13.2. Rautava toimi HSL:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2013–2017. HSL:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki totesi, että HSL:n hallituksen puheenjohtajan tehtävä on haastava. – Siinä on osattava sovittaa yhteen kuntien ja eri sidosryhmien intressejä siten, että saavutetaan Helsingin seutua parhaalla mahdollisella tavalla palveleva kokonaisuus. Rautava onnistui tässä työssä omalla puheenjohtajakaudellaan hienosti, Rauhamäki kiitteli puheessaan. Rautava itse muistelee kauttaan HSL:n hallituksen puheenjohtajana hyvillä mielin: – HSL:n hallituksessa eri kuntien edustajat tekevät hyvää yhteistyötä ja päätöksiä alueen asukkaiden parhaaksi. Haasteena on resurssien ja palveluiden yhteensovittaminen, ja tämä keskustelu jatkuu varmasti tulevaisuudessakin. Uskon, että uudet digitaaliset palvelut tulevat käyttöön nopeammin kuin osaamme nyt kuvitellakaan. Pidän erityisen hienona, että HSL on lähtenyt mukaan näihin uusiin hankkeisiin. Kuvan ottanut Lauri Eriksson kertoo, että halusi yhdistää muotokuvassa Rautavan pitkän uran kaupunkisuunnittelun parissa ja HSL:n nykyaikaisen liikkumisen strategian. – Muotokuvassa vuorottelevat Helsingin historia ja nykyaika. Kuvauspaikka on osa historiallista Helsinkiä, ja taustalla näkyy öinen ja elävä kaupunki, jossa liikkuu sekä jalankulkijoita että joukkoliikennettä. Risto Rautavan muotokuva jatkaa hallituksen puheenjohtajien valokuvasarjaa HSL:n hallituksen kokoushuoneen seinällä. Entuudestaan esillä ovat Timo Jaatisen ja Tatu Rauhamäen muotokuvat, jotka nekin on ottanut Lauri Eriksson. Lehdistökuva Risto Rautavan muotokuvasta Djangomania soittaa Django Reinhardin ja Stephane Grappellin musiikkia. Kuva: Ari Haimi. ? Ex Teatteri Kalliossa soi maananai-iltana 26.2. letkeä jazz, kun ex teatteriin saapuu Djangomania. Bändi ammentaa soittotyylinsa ranskalaisen Django Reinhardtin ja Stephane Grappellin musiikista. Musiikkityyliä on myös mustalaisjatsiksi mainittu. Djangomania leikittelee myös musikissaan ajatuksella mitä jos esimerkiksi Djangon aikalaisen Olavi Virran bändi olisi omaksunut tällaisen ranskalaisen mustalaisjazz soittotyylin. Djangomania soittaa esimerkkejä suomalaisillekin tutuista kansainvälisistä ja suomalaisista iskelmistä. Kuolleet lehdet (Les feuilles mortes) ja Usko Kempin Tummat silmät muuttuivat yhtyeen käsittelyssä taidokkaiksi swing-versioiksi. Bändin jäsenet ovat soitelleet pääkaupunkiseudulla useita vuosia erilaisissa jazzja swing-kokoonpanoissa. Viime aikaisille keikoille potkua on antanut kitaristi Vesa Tompurin perustaman Aviador-kustantamon kirjahanke. Keväällä kustantamo julkaisi suomennoksen Noel Balenon kirjasta Django vallaton virtuoosi (La génie vagabond.) Kirjan ilmestymisen jälkeen Djangomania onkin kierrellyt kertomassa Djangoon liittyviä anekdootteja ja soittamamassa ihailemaansa musiikkia. Siinä ohessa kirjakin on herättänyt kiinnostusta. Djangomaniassa soittavat Viulu ja laulu: Arto Nybom, Kitara: Vesa Tompuri, Kontrabasso: Kari Korpinen. Konsertti alkaa klo 19, Ex Teatteri Kallion kahvio on auki alkaen klo 18. Ex Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28.
10 Viikot 8-9 Kulttuuri Risto Kolanen: Helmikuun kulttuurikierros ? Kallion Oivan Sävy-klubilla illan ystävänpäivänä aloittivat leikkisä, hyvin nuori Punavuoressa asuva laulaja-lauluntekijä Maiju Lindell ja ukulelen soittaja Uki Viljakka. Pirjo Sipi esiintyi viulisti Arto Nybomin kanssa. Lauluissa on elämänkaarelta tapahtumia, jotka ovat koskettaneet. Ackté-festivaali ympärivuotiseksi Aino Acktén jokakesäinen kamarifestivaali muuttui vuodeksi 2018 ympärivuotiseksi konserttisarjaksi. Laulajatar Aino Acktén huvilaan vuonna 2010 perustettu ja sittemmin Kallion kirkkoon kotiutunut konserttisarja pidetään yhdeksättä kertaa. Acktén Talvisarja järjestetään 10.1.–22.3. ja Kesäsarja 8.5.–27.9. Ohjelmisto sisältää klassista ja kevyttä musiikkia, runoutta, tanssia ja kuvataidetta. Esitykset ovat tutusti Café Sonck 1912:ssa, joka sijaitsee Kallion kirkon kivijalassa. Taiteellinen johtaja Suvi Olavinen on koko sarjan sielu. Baritoni Jorma Hynninen avasi ”Laulun legendat” tiistaisarjan. Häntä seurasi sopraano Taru Valjakka. Laulun legendat on haastatteluja konserttisarja, jossa tavataan legendaarisia oopperalaulajia ja kuullaan tarinoita laulumaailman menneisyydestä. Arvostettuja taiteilijoita jututtavat ja laulattavat laulaja Reetta Ristimäki ja pianisti Ilmo Ranta. Tammikuun päätti kauniin tunnelmallinen ”Sydämen Sävelet” –konsertti, jossa Angelika Klas ja Maria Lund lauloivat heidän omia ja yleisön toivomia kappaleita laulun kultaisten vuosikymmenten varrelta. Pääsimme matkaan Suomesta Sevillaan, Broadwaylle, Pariisiin ja Moskovaan ooppera-, musikaali ja iskelmäsävelten siivittämänä. Kalinka, Diamond are girl`s best friend, Ruusuinen tie, Padam ja moni muu. Erityisen hyvin soi Marian ja Anitan duetto West Side Storyssa. Klasilla on hyvin pehmeä ääni; Lund laulaa ilmaisevasti ja hän toi esiin myös huumorinsa. – Lupaan etten enää pyörry, hän sanoi ennen Viulunsoittaja katolla –lauluaan. Lehtiotsikot olivat juuri kertoneet Tampereen esityksen pyörtymisestä. Glazunovin Kekkonen palaa kotiin Paasikivi-Seura lahjoitti venäläisen Ilja Glazunovin vuonna 1973 maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan Suomen kansallismuseolle esille asetettavaksi Tamminiemeen. Glazunov maalasi lukuisia eri maiden valtionpäämiehiä, elokuvatähtiä sekä tunnettuja suomalaisia. Taiteilija maalasi presidentin muotokuvaa taiteilija Laila Pullisen ateljeessa. ”Tamminiemen” hyväksymän ehdotuksen muodollisena tilaajana toimi Paasikivi-Seura. Alun perin muotokuvan sijoituspaikaksi tuli Finlandia-talo, missä oli jo pidetty ETYK-kokouksen ensimmäinen vaihe. Teos on ollut esillä mm. hotelli Presidentissä, Tamminiemessä sekä ulkoministeriössä, mistä se nyt siirtyy takaisin Tamminiemeen. Virallinen luovutus tapahtui 5.2.2018 Tamminiemessä PaasikiviSeuran puheenjohtaja Matti Vanhasen ja seuran valtuuskunnan toimesta. Paasikivi-Seura pyrkii edistämään kaikkien kansalaispiirien keskuudessa kiinnostusta Suomen ulkopolitiikkaan ja kansainvälisen politiikan kysymyksiin. Presidentti Kekkosen kuoleman jälkeen Tamminiemi avattiin museona joulukuussa 1987 osaksi Kansallismuseon museoperhettä. Kallion biblu uudeksi Uudistuneen Kallion kirjaston avausta juhlittiin 1.2. monipuolisella ohjelmalla. Juhlapuheita pitivät kirjastonjohtaja Laura Norris sekä taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen. Vintillä (3. krs) oli piirustuskilpailu lapsille sekä Onni-poika -talon avajaiset. Ensimmäisen kerroksen Kupolisalissa on esillä valokuvanäyttely Signe Branderin kuvista sekä kuvia 105-vuotiaan kirjaston historiasta. Viiden kuukauden remontissa ensimmäinen kerros sai kokonaan uuden ilmeen. Palautusautomaatti on vaihdettu. Tila on paremmin käytössä varausten noutoon ja aineiston esittelyyn. Ensimmäisen kerroksen kirjahyllyt ja osa muista kalusteista on uusittu ja tekniikka päivitetty vastaamaan paremmin uudistunutta palvelutarjontaa, kuten aamun kahden tunnin omatoimiaikaa. Ensimmäisen kerroksen tasalle nousevia rappusia ei enää jaa kahtia kaide. Näkymä Kupolisalia kohti johtavalle kirjaston keskikäytävälle avautuu sellaisena kuin Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad sen suunnitteli 1910-luvun alussa. Tanssivat taiteilijakummit esiintyvät Kallion kirjastossa 20.2.-16.3. Tanssitaiteilijat Pauliina Aladin ja Elli Isokoski työskentelevät kirjastossa taiteilijaresidenssissä, ja heitä voi nähdä useissa yhteyksissä tekemässä liikkeellisiä löytöjä kirjaston sopukoista, yhdistämässä tekstiä, lyhytelokuvia ja tanssia sekä esiintymässä lapsille ja lapsiperheille Tanssiva satuhetki -esityksissä. Taide tulee helposti saavutettavaksi, kun kirjastokävijät voivat nykäistä tanssijaa hihasta. Kallio Stage syntyi Pengerkadulle Kallio Stageksi on nimetty uusvanha esitystila Pengerkadulla. Kysehän on Ryhmäteatterin 1980-luvun alkupuoliskolla käyttöön ottamasta vanhasta varastotilasta, josta se luopui muutama vuosi sitten taloussyistä. Tila oli Kaupunginteatterin väistötilana sen remontin aikana. Nyt Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu pitää siellä isompia esityksiään; Stage toimii myös harjoitustilana uusille opetusproduktioille. ”Dry Storm” on nimeltään Sara Gurevitschin taiteellinen opinnäyte, jossa kuusi tanssijaa esittää kehollisia muutoksia suhteessa toisiinsa ja ympäristöön. Muuten autiossa salilavasteessa on paperia siellä täällä, se kahisee ja sitä rypistetään. Katosta roikkuu ohuita lankoja, joissa puiset laudat roikkuvat ja synnyttävät ääntä. Katsoja kokee tanssijoiden liikkeet pysähtyvinä ajatuksina. Nimensä mukaisesti olemme ”Kuivassa myrskyssä”. Rauhallinen esitys rahisee kuivuuden materian läpi kohti ”hybridikehoa”, ilmoitetaan tavoitteeksi. Ja totta kyllä, tanssijat tekevät irrallisia sooloja ja satunnaisia kohtaamisia matkallaan. – Emme ole pelänneet inspiroitua ja tuntea, he sanovat. Stadin nuoret valloittivat Ihmemaan – On tämäkin Stadia, vaikkei siltä heti näytä, lauletaan nuorten Talvimusikaalissa ”Ihmemaa”, joka on mukaelma Lewis Carrollin klassikkotarinasta ”Liisa Ihmemaassa” (1865). Liisa on vaihtunut Leeviin; kaninkolon sijasta Leevi on menossa Mellunmäkeen metrolla, mutta joutuukin viekottelevien kanien vedättämänä Ihmemaahan, jota hallitsee kovin ottein Kuningatar. Leevi sanoo, ettei ole ”koskaan liikkunut 00100 Hki-alueen ulkopuolelle...” Leevi on elämäänsä suorittava, sitoutumiskammosta kärsivä nuori mies, joka kohtaa Ihmemaassa monia tuttuja hahmoja kuten arvoituksellisen Kissan ja höpsön Hatuntekijän. Perinteisellä nuorten kulttuuriareenalla, Gloriassa, entisessä elokuvateatterissa musikaali oli nähtävillä. Valtavasti intoa, ammattitaitoa ja hauskoja sattumuksia saimme kokea. Alvari Stenbäck on valloittavan liikunnallinen Leevinä Ihmemaassa. Aino Rättyä laulaa ”Herttakuningattaren” upeasti. Sara Pollari on ilmeikäs, viekas Kissa, Tinjami Varamäki hullutteleva Hatuntekijä. Ensembleohjaaja Eeva Rajakangas kertoi, että nuoret harjoittelivat tuotantoa varten paljon Hietaniemen nuorisotalolla. Gloriassa se vedettiin vain kerran ennen kahden tunnin esityksiä. Ohjauksesta vastaa Michael Panula-Ontto. Nuorten sanoma on ennakkoluulottomuutta korostava tässä ajassa. Hienossa ”Aikamoinen Ihmemaa” -laulussa (sanat Emmi Hakala), sanoma kuuluu: – Nyt sen nään, parempi on merkkinsä pelaa / kuin jäädä niitä säästämään / Ei elämää kannata vain jäädä venaamaan / kun se jatkuvasti tarjoo ihmeitään. Evan kylkiluut näkyvät Vapaan taiteen tilassa, Sörkan väestösuojassa oli joulun alla ja uudelleen helmikuulla mielenkiintoinen ja tärkeä installaatio ”Vaiettu jälki”. Sen järjesti Petra Haapion johtama ”Eva`s Ribs” –ryhmä. Iso maanalainen tila oli järjestetty erilaisin keinoin kertomaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta väkivallasta, henkisestä tai fyysisestä väkivallasta, seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai sukuelinten silpomisesta. Alkupäässä on ”turhautuneen kätilön” nauhaseloste naisten ja tyttöjen silpoMaria Lund (oik.) ja Angelika Klas ovat valloittava hyvä laulajapari Acktén Talvisarjassa Cafe Sonck:ssa. Marko Hilpo säesti. Kuva: Raimo Granberg. Paasikivi-Seuran edustajina puheenjohtaja Matti Vanhanen ja Martti Enäjärvi luovuttavat Ilja Glazunovin UKK-muotokuvan Tamminiemeen. Sen ottavat vastaan Kansallismuseon puolesta Tiina Mertanen ja Eija-Maija Kotilainen. Kuva: Raimo Granberg. Kirjailija Sanna Pelliccioni suunnittelemassaan Onni Pojan huoneessa yhdessä avajaispäivän nuorimpiin kävijöihin kuuluvan Fanni Kevätniemen (1 v 10 kk) kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Kirjastonjohtaja Laura Norris loistaa tyytyväisyyttä remontin jälkeiseen ilmeeseen Kallion kirjastossa. Kuva: Raimo Granberg.
11 Viikot 8-9 Kulttuuri Punanenät valloittavat maan ? Tanssiteatteri Hurjaruuth emännöi jälleen kansainvälistä naisklovnifestivaalia, PUNAINEN HELMI. Kuudetta kertaa järjestettävällä festivaalilla nähtiin kotimaisia klovnittaria ja maailmanluokan naisklovneja muun muassa Ranskasta, Meksikosta ja Ruotsista. Meksikolainen Gabriela Munoz on hellyttävän hurmaava oikeaa rakkautta ja miestä odottava ikuinen morsianvaihtoehto ”Perhaps, perhaps…Quizas” –esityksessä. Huumori on vahvaa, mutta pohjavire on tavattoman surumielinen, sydäntä särkevä. Tyttöjen morsianunelmalta näyttävä, lajityypin mukaisesti aika räikeällä meikillä koristeltu Munoz toivoo Mr Rightin löytymistä tänä iltana. Hän valitseekin yleisöstä komean uroksen, joka ei ihan ymmärrä leikkiin heittäytymistä ja ujostelee hääyön odotuksia. Pääsen vihkimään parin. Gabriela vastasi ”kyllä” sekä omasta että sulhasen puolesta. Ranskalaisklovni Colette Gomette (=Hélène Gustin) on presidenttiehdokkaan henkivartija, joka onnettomien sattumusten kautta luiskahtaakin itse ehdokkaan rooliin ja on siinä ihan elementissään. Absurdi esitys tekee pilaa vaalikamppailusta ja vallan huumaavasta vaikutuksesta ihmiseen. Pippurinen nainen on paitsi huippunäyttelijä, myös koulutettu jazztanssija, burleskitaiteilija ja sairaalaklovni. Ruotsalaisen Dotterbolagetin Rose-Marie ja Sally esittivät improklovneriaa naisen elämän vaiheista syntymästä vanhuuteen. ”I am protected by law” –tarinassa. Yleisö lähti tähänkin hyvin mukaan. Neljännen kerran festivaalilla sai suuren suosion Naisklovni-iltama, jossa kotimaiset klovnittaret valtasivat miniesityksillään lavan. Heitä täydensi skottilainen isonenä Ruxy Cantir yhteiskunnallisella otteellaan olivat mukana. Lapsenomainen hahmo, käsilaukkutäti-juontaja Hanna Terävä ja naisten työelämäsketsi oli hyvä piristys. Tiskin takana Jenni Kallo ja Laura Rämä kohtasivat asiakkaan ja kilpailivat nerokkaasti tämän palvelemisesta. Kumpi on parempi asiakaspalvelija, ja mitä ilmeet kertovat teennäisyydestä. Läheistä vuorovaikutusta syntyy yleisön kanssa – mikä on oleellista. Naisklovnifestivaalilla Colette Gomette parodioi henkivartijaa, joka pitää vahingon takia presidentin puheen. Kuva: Patrice Bouvier. Gabriela Munoz on haavoittuvaisen herkkä ja humoristinen oikean aviomiehen etsijä “Perhaps, perhaps…” -esityksessä Hurjaruuthin näyttämöllä. Kuva: Pepe Castillo. misen vaikutuksesta. Tarina on koskettava. Katsomme videokuvaa Narinkkatorilta ja kuulemme samalla naisen selostusta isäpuolen harjoittamasta hyväksikäytöstä ja äidin harjoittamasta lyömisestä. Verhon takana nuori nainen tanssii lattialla – ja pyytää myös liittymään mukaan. Yhdessä kohtauksessa nainen liikkuu hitain askelin ja ojentaa ruusuja, laskee niitä yksi kerrallaan maahan. Hyvin vaikuttava on pikkumustaan pukeutunut nuori nainen, joka makaa aluksi esitystilassa ja sitten leikkaa pala kerrallaan hameensa, sukkahousunsa. rintaliivinsä sekä kirjoittaa tussilla sääriinsä. Installaatiokierroksen lopuksi yhdeksän naista tanssii jonossa tilan päästä päähän, esiintyvät edessämme ja menevät vuorotellen mikin luo kertomaan henkilökohtaisen tunteensa aiheesta, omista kokemuksistaan. Vaiettu jälki on voimakas, eri ilmaisukeinoja monipuolisesti käyttävä ja taitava esitys. Luultavasti aihepiiri on valittu jo aiemmin, mutta viimeisten kuukausien ”Metoo” -kampanja ja keskustelu tekee siitä todella ajankohtaisen. Äidit ja tyttäret kaipaavat Aleksanterin teatterin sunnuntai-iltapäivät ovat usein varatut ikiomille klassikkoesityksille. ”Kaikki äitini, kaikki tyttäreni” on esitys äideistä ja tyttäristä, kuten he itse näkevät ja kokevat maailman. Sen tausta on tarinallinen. Kodin Kuvalehden lukijoilta pyydettiin vuodenvaihteessa 2013 tarinoita omista äideistä ja tyttäristä. Tarinoiden pohjalta dramatisoitaisiin esitys. Tarinat on luettu, on itketty ja naurettu ja nyt tämä esitys sai ensiiltansa jo samana vuonna. Se on mennyt viisi vuotta, mutta melko niukalla esitysrytmillä. Sunnuntaina Aleksanterin teatterin suuri Sali oli tupaten täynnä, enimmäkseen naisia. Miitta Sorvali, Sanna Stellan ja Pirjo Heikkilä ovat uskomattoman hyviä hervottomassa esityksessä, jossa äitien ja tyttärien suhteita käsitellään paikoin kovasti, mutta myös ymmärtävällä huumorilla. ”Viiltävä ja pirullinen, lämmin ja hauska esitys antaa äänen hyvin erilaisille äideille”, Petteri Summasen ohjaama Suomen Komediateatterin tekijäjoukko kuvaa tavoitettaan. Lavan primadonna on upea Miitta Sorvali, jolla on valtavan hieno komiikan ja ajoituksen taju, jonka viimeistelee tarkka puheartikulaatio ja lauluääni. Ronskit puheet vävyehdokkaalle saavat tyttären punastelemaan. Pirjo Heikkilä tekee monta hienoa nuoremman naisen, tyttären osaa hellyttävällä läsnäolollaan. Sanna Stellan on puheliaiden naisten roolien taitaja, jonka äidinhumala on esityksen bravuureita. Saarikoski puhuttelee ajassa – On vapauduttava maailmankatsomuksista, jotta voisi nähdä maailman, nuorena uskonnon kommunismiin vaihtanut runoilija Pentti Saarikoski kirjoittaa hienon Tiarnia-trilogiansa päätöskokoelmassa ”Hämärän tanssit”, joka ilmestyi samana vuonna, 1983, kun hän kuoli. Varhainen kulttuuriradikaali kulki edellä, seikkaili kommunismissa, toimitti Aikalaista, puolueen aikakauslehteä, mutta alkoi irtaantua uudesta uskostaan jo ennen kuin suomalainen kouluja yliopistonuoriso hurahti siihen ja pukeutui siniseen uniformuun. Antiikin klassikkojen tuntija ja kääntäjä tutustui Herakleitoksen opastuksella luonnontieteelliseen maailmankatsomukseen, joka korvasi vanhaa. –Minä olen tie, delegaatio, teoria… On hieno kulttuuriteko, että monitaiteellinen esiintyjäryhmä on valinnut juuri Hämärän tanssit esityskohteekseen. Ensi-ilta oli Kokoteatterissa syyskuulla 2017, kun runoilijan syntymästä oli kulunut 80 vuotta. Puolitäydessä Vuotalon salissa ei ilmeisesti odotettu näinkään paljon yleisöä, koska tuolia ja pöytiä nostettiin ravintolamaiseen katsomotilaan ihan esityksen alla. Ryhmä, joka esittää ei ole suuren suuri, mutta selvästi Saarikoskelle antautunut. Esitys on happening-teatteria, jossa Kaari Martinin tanssi, Hepa Halmeen musiikki pitkäaikaisen runoilijakiinnostuksen kohteena, Dj Puhiksen eli Juha Koskenrannan äänet, Pekka Käpin jouhikko ja muut soittimet, Jukka Hytin valot ja esitysdramaturgia sekä Heikki HuttuHiltusen dokumentaatio ja ohjaus ovat yhtenäinen osa kokonaisuutta. Kaikki miksataan livenä, tässä ja nyt. Kruununa on näyttelijä Pekka Heikkisen tarkasti ajateltu, kuuluvalla äänellä esitetty ja hyvin aksentoitu runon tulkinta. En ole koskaan kuullut Heikkistä niin hyvänä ja vaikuttavana kuin nyt. Heikkisen lausunta ja Martinin samanaikainen tanssi loivat hienovaraisen kokemuksen. Risto Kolanen Kirjailija Sanna Pelliccioni suunnittelemassaan Onni Pojan huoneessa yhdessä avajaispäivän nuorimpiin kävijöihin kuuluvan Fanni Kevätniemen (1 v 10 kk) kanssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvassa tanssivat Salla Rytövuori (edessä), Ella Koikkalainen ja Tuuli Heinonen Kallio Stagen lattialla. Kuva: Sanni Siira. Alvari Stenbäckin Leevi ja Aino Rättyän Kuningatar ovat upea laulava pari Ihmemaassa Glorian lavalla sankan joukon keskellä. Kuva: Alina Ainola. Annina Vana (vas.), Hanna Toiviainen-Conteh, Pihla Auvinen, Aliisa Drozd ja Johanna Metsänheimo esittävät mustissa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa Vaietussa jäljessä. Kuva: Laura Rämö. Sanna Stellan, Miitta Sorvali ja Pirjo Heikkilä tekevät oivaltavan hauskaa teatteria äiti-tytär -aiheesta Aleksanterin teatterissa. Kuva: Matti Rajala. Kaari Martin tanssii, Pekka Heikkinen (oik.) lausuu ja Hepa Halme soittaa Pentti Saarikosken “Hämärän tanssit” -runoteoksen tulkintaa Vuotalossa. Kuva: Reijo Haukia.
12 Viikot 8-9 Kuvataide Risto Kolanen Helmikuun kuvataide ? Monipuolinen on keskitalven kattaus kuvataiteeseen. Laterna Magica palaa esittelyihin. Kuvataiteen kenttää huolettaa suuresti kolmen galleria irtisanominen Jätkäsaaren L3-Makasiinirakennuksessa. Nuoria, välinpitämättömiä aikuisia Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, esittelee juuri ARS Fennica –palkinnon saaneen Kari Vehosalon taideteoksia. Ennen kuin sivellin edes koskettaa kangasta on jo tarvittu paljon ajattelua, siis aikaa. Hän ajattelee toki nopeasti, mutta niin monipuolisesti, tarkasti ja kriittisesti, että se ei tapahdu hetkessä eikä kahdessakaan, galleristi Ilona Anhava kuvaa hänen taidettaan. Maalaukset perustuvat useimmiten valokuviin, joista hän yhdistelee lopullisen sommitelman harkitusti ja tarkasti. Öljymaalaustekniikka on hänelle aikaa vievää; maalaukset rakentuvat monista ohuista värikerroksista eikä niissä ole mitään sattumanvaraista. Ensi silmäyksellä Vehosalon maalauksia voisi erehtyä luulemaan realistisiksi. Sitä ne eivät Anhavan mukaan todella ole. Anhavalla hän esittää sarjan ”Nuoria aikuisia”, viileitä, välinpitämättömiä ihmisiä, jotka on koristeltu vallan symbolein. Toinen sarja sisältää ”Mustia maalauksia”, joissa erilaiset aihelmat uppoavat ohuiden maalikerrosten pimeyteen. Dorian Gray on aihe, johon Vehosalo aina palaa. Yhden taiteilijan maaseutuliike Taiteilija Päivi Latvalan juhlanäyttelyssä on Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6, esillä muotokuvia eläimistä. Teokset keskittyvät puhtaan valkoisiin kepeisiin lähikuviin sekä tummanpuhuviin varjoisiin tuokiokuviin. Samalla juhlitaan myös taiteilijan kymmentä ”eläintaiteiluvuotta”. Latvala haluaa edistää kuvataiteen kautta maaseudun hyvinvointia ja tulevaisuutta. Näyttelynimi on ”Kirjeitä maanviljelijöille”. Eläinkuvauksillaan hän haluaa tuoda nykyaikaisen maaseudun taiteen ystävien lähelle. Suomalaisen maaseudun tulevaisuus on Latvalalle eräs tärkeimmistä syistä maalata ja saada siten äänensä kuuluviin. Suomalaista maaseutua, puhdasta ruokaa ja eläintuotantoa ei saa jättää EU:n jalkoihin. – Kuvailen itseäni yhden naisen maaseutuliikkeeksi. Taiteilijan motto ”Maaseutu takaisin vaikka taulu kerrallaan” on kantanut taiteellista hedelmää jo kymmenen vuoden ajan. Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström avasi näyttelyn. Tuolle puolen Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, esittää Miikka Vaskolan yksityisnäyttelyn ”Beyond”. Uusissa teoksissaan hän jatkaa maisemaja muotokuvamaalauksen perinteiden parissa ja niitä uudistaen. Samassa yhteydessä ilmestyy taiteilijan viime vuosien tuotantoa esittelevä julkaisu. Vaskola kyseenalaistaa tapaa, jolla kuvia katsotaan ja pohtii keinoja ihmisen esittämiseksi monimuotoisempana maalauksen keinoin. Hänet tunnetaan monumentaalisista maalauksistaan, joissa yhdistyvät abstraktit maisemat ja figuratiiviset hahmot. Sarjan ”Oneself as Another” muotokuvat näyttävät esitettävästä henkilöstä useamman puolen yhdessä kuvassa. Musteella, hiilellä ja liidulla piirtäen toteutetuissa muotokuvissa valo ja varjo ovat vaihtaneet paikkaa. Yötaivaita esittävät maisemamaalaukset sarjassa ”Night Sky” esittävät samanaikaisesti kaiken ja ei mitään, johdattelevat lähelle ja kauas. – Yritän ehkä maalata itselleni vastausta, hän pohtii. Neljän naisen näkökulmia Papu Galleria, Mariankatu 24, esittelee helmikuun neljän Helsingin Taideyhdistykseen kuuluvan taiteilijan maalauksia. Anna Kuusisto on käynyt eri taidekursseja, mutta sanoo oppineensa eniten tekemällä ja kuuntelemalla intuitiotaan. – Käsillä tekemisessä kiteytyy koko elämäni. Visualistin ammatissani hyödynnän samaa luovuutta kuin taiteen tekemisessä. Kuusisto on maalannut parinkymmentä vuotta; siitä lähtien, kun havaitsi sen olevan ainoa ilmaisukeino sanoilla kuvaamattoman värikkääseen mielikuvitukseen sekä unimaailmaan, jotka ovat olleet osa häntä koko elämän. Hän halusi koota pienen joukon muita taiteilijoita näyttelyyn. He ovat: Hanna Heloterä, Marju Karlsson ja Marjaterttu Einiö, jotka maalaavat joko akryylilla, öljyllä tai sekatekniikalla. Yön kuvia Hong Kongista Laterna Magica, Rauhankatu 7, esittelee kolmen naisen teoksia. Paikka on vanhojen kirjojen antikvariaatti, joka toimii myös galleriana. Alakerrassa on isohko maalattiapintainen tila, jossa amerikkalaissyntyinen, suomalaistunut Martiina Woodson esittelee todella kauniin tunnelmallisia yöllisiä valokuviaan kiinalaisesta suurkaupungista, ”Quietly Hong Kong”. Muut taiteilijat ovat Petra Giacomelli ja Iiris Hälli. Edellisen kollaasinäyttelyn nimi on ”Enteitä ja jäänteitä”, jälkimmäisellä ”Auringon kyynel. Pastellimaalauksia ja objekteja”. Hong Kongin väestö on täysin kaupungistunutta. Ihmiset tekevät siitä yhden maailman tiheimmin asutuista. Päivällä julkinen tila täyttyy loputtomasti ohi liikkuvasta ihmisten virrasta, mutta illalla vain muutaman askelen päässä pääväylistä olevat kadut hiljenevät. Kaduille laskeutuu ajattomuuden verho, jossa nykyisyys ja eilinen, viisi ja viisikymmentä vuotta sitten sulautuvat yhteen, Woodson kuvailee kohdettaan. Suomalainen hämy ja sarastus Taidesalonki Piirto, Uudenmaankatu 7, näyttää Eeva Takala-Lähteenmaan ”Uskalluksia” – maalauksia. Hän asui vuosikymmenien Pohjanmaalla ja koki huikean korkeaa taivaan lakeuden peltojen yllä. – Luojan suuruus ja pienen ihmisen ahkeruuden jälki koskettivat. Ne painuivat sieluuni kuvana, jota en ole lakannut maalaamasta. Kotini pihaa rajasi joki. Se välkehti ikkunani alla, ja ihailin sen voimaa. Se oli elämä. Vedestä tuli maalausteni peruselementti. Ulkomailla luonto ei kutsunut taiteilijaa maalaamaan. Hän tarvitsee suomalaisen hämyn ja sarastuksen. Hän iloitsee väreistä, läheisistään, elämästä ja toivosta. Kiireisimpinä vuosina maalausten piti syntyä nopeasti ja tekniikkana oli akvarelli. Siitä hän siirtyi öljyväreihin ja on myös piirtänyt paljon. – Akryyli tuntuu nyt omalta, mutta muitakaan ilmaisukeinoja en jätä. Maalaus lähtee viivasta Galleria AMA, Rikhardinkatu 1, näyttää melkein kuukauden Arto Väisäsen ”Hysteriaa ja mielenrauhaa” -teoksia. Hänen työskentelyni lähtee viivasta, joka alkaa kulkemaan suuntaansa ilman konkreettista lähtökohtaa tai ajateltua lopputulosta. Hän ei voi työskennellä ennalta suunnitelluin lähtökohdin, koska se vangitsee viivaa. Hän korostaa, ettei ikoni lähtökohtaisesti esitä ongelmia, vaan se vastaa niihin lohdun omaisella viestillä. – Piirtämiseni luonnosmaisuuden olen siirtänyt osin maalaamiseen, johon olen palannut yli kymmenen vuoden tauon jälkeen. Käyttämäni ekspressiivinen työskentelytapa johtaa piirtämisen kanssa samankaltaisiin lopputuloksiin, ja niitä leimaa levottomuus, nopea tempo ja äänekkyys. Tämä onkin usein tavoittelemani asia, mutta välillä haluan tehdä ilmaisua, joka perustuu hiljaisuuteen ja mielenrauhaan. Muuttumispuu antaa toivoa Johanna Suonpään ”Muuttumispuu”-näyttelyn luonne on pohdiskeleva; se leikittelee todellisuuksilla ja on ihmisenä olemisen teeman ympärille hahmottuva kokonaisuus Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Taiteilija sai virikkeen japanilaisen taiteilijan Utagawa Hiroshigen värigrafiikkaa käsittelevä kirjasta. Kuva kertoo uudenvuodenyönä tapahtuvasta kettujen kokoontumisesta toivoa antavan maailmanpuun – tai muuttumispuun, kuten Hiroshige sen nimeää – alla ja oudoista tulista sen ympärillä. – Teokseni ovat yksittäisiä ajatelmia ja palasia havaintojen merkityksellisyyksistä. Ne käsittelevät teemoja ikuisesta hetkellisyydestä, kuten perimästä ja sen kantamasta muistista, elämän loputtomasta kiertokulusta, sekä kauneuteen, kehoon ja sukupuoleen kohdistuvista arvoista ja mieltymyksistä, hän sanoo. Sekatekniikkateoksissa on käytetty eri materiaaleja kuten paperia, puun oksistoja, lankoja, kankaita ja metallia. Suonpään ja Suvi Suikin taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 4.3. klo 14–16. Teksti: Risto Kolanen Kari Vehosalo sekä teoksensa Young Adults I (vas.) ja Young Adults II Galerie Anhavassa. Kuva: Raimo Granberg. Päivi Latvala yhdessä Gold Dust–teoksensa kanssa Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Miikka Vaskolalla on muutama todella iso työ (kuvassa Untitled, 2017) Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anna Kuusisto ja teoksensa Lotus Papu Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Martiina Woodson ja kuvansa Red alley (vas.) ja Blue house Hong Kongin yökaduilta Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg.
13 Viikot 8-9 Marko Wilksman, Jukka Hurjanen ja Kari Rissanen pitävät kylän moraalin järjestyksessä. Milka-tytön roolissa nähdään Ia Nissinen. Milkan tarina, ja vähän muidenkin Timo K. Mukan Tabua päästään katsomaan Teatteri Kultsalla eri näkökulmista kun lavalla nähdään uudelleen dramatisoitu versio klassikkoteoksesta. ? Teatteri Kultsan kevään toisessa ensi-illassa nähdään Timo K. Mukan vuoden 1965 samannimiseen romaaniin pohjautuva Tabu Tuija Pihkasen uudelleen dramatisoimana. Mukan alkuperäisteoksessa isätön tyttö Milka ajautuu suhteeseen Kristus-Perkeleeksi kutsuttuun Ojasen rengin kanssa ja tempoilee uskonnon ja moraalikäsitysten kahleissa. Tarinaan kietoutuu myös Milkan äiti, joka on rakastunut samaan mieheen. Kultsalla 24.2.2018 ensi-iltansa saava Tabu on kertomus elämästä ahtaan yhteisön puristuksissa. Elämää varjostaa yksinäisyys, kyläläisten henkilökohtaiset tabut ja ahdasmielisyys. Toisaalta rakkauden kaipuun ja tragedian keskellä on olemassa myös aitoa välittämistä, elämäniloa ja mustaa huumoria. Näytelmä pohtii uskonnon merkitystä ihmisen elämässä, rakkauden ja moraalin ikuisia kysymyksiä sekä sitä, miten jokainen muokkaa oman todellisuutensa ja näkee oman tarinansa totuutena. Teatteri Kultsan Tabussa ohjaajana toimii Tuija Pihkanen. Eri teatteriryhmissä näyttelemisestä Pihkasella on kokemusta jo yli kahdenkymmenen vuoden ajalta, ja Teatteri Kultsalla hänet nähtiin viime syksynä Yksitellenmonologiesityksessä, jossa hän sekä näytteli että ohjasi. Viime vuosina häntä on kuitenkin alkanut kiinnostaa ohjaaminen yhä enemmän, ja hän onkin opiskellut Teakissa teatterin ja draaman opettamista. Tabu on Pihkasen ensimmäinen kokoillan ohjaus, ja hän tarttui rohkeasti Mukan teokseen, kun tilaisuus osui kohdalle. ”Tabu oli jo valittu Kultsan kevään ohjelmistoon ja sille etsittiin ohjaajaa. Tunsin vetoa romaania kohtaan eikä tarina jättänyt minua rauhaan”, Pihkanen kertoo. Pihkanen muistaa lukeneensa Tabun ollessaan päähenkilön, Milkan ikäinen, ja häntä kiehtoi kirjan vahva seksuaalisuus ja aikuiseksi kasvamisen teema suhteessa yhteisön moraaliin. Nyt kun hän aikuisena luki Tabun uudestaan, oli hän 38-vuotias äiti ja leski, aivan niin kuin kirjan äiti, joka on 38-vuotias äiti ja leski. Tästä syntyi ajatus nyt ensi-iltansa saavaan versioon. – Itse tarina pysyy samana, mutta eri henkilöt näkevät sen erilaisena, jokainen omalta kannaltaan. Ihan niin kuin oikeassakin elämässä, eri ihmisillä voi olla aivan erilainen näkemys tapahtuneesta. Äiti voi ajatella olleensa läsnä oleva ja rakastava vanhempi, mutta hänen lapsensa on kokenut lapsuutensa yksinäiseksi ja rakkaudettomaksi. Tai uskonnollinen ihminen luulee tekevänsä hyvää kertoessaan omista uskonnollisista kokemuksistaan, mutta vastapuoli onkin aina kokenut puheet paasauksena ja pelottavan ahdistavina, Pihkanen sanoo. Tarina kerrotaankin nyt neljästä näkökulmasta; Milkan, äidin, Kristus-Perkeleen sekä syvästi uskovaisten kyläläisten kannat tulevat neljässä näytöksessä esille. – Dramatisoidessani näytelmää rikoin sen alkuperäisen muodon, mutta tapahtumat ovat alkuperäisestäkin teoksesta löydettävissä. Halusin, että jokaisella näkökulmahenkilöllä on oma tabunsa, Pihkanen jatkaa. – Vaikka Tabu on kirjoitettu 60-luvulla, ovat sen teemat hyvin pitkälti myös tähän aikaan sopivia Pihkanen kiittelee Tabun näyttelijäkaartia rohkeudesta ja heittäytymisestä. – Fiilikset on olleet koko ajan hyvät, vaikka työprosessi on ollut kovin erilainen mihin olen tottunut. Toki aihe on laittanut miettimään, varsinkin kun tuo #metoo -kampanjakin on pyörinyt uutisissa, sanoo Milkaa esittävä Ia Nissinen Tabun syntyvaiheista. – Lähdettiin harjoittelemaan liikeimprovisaatiolla, joka on minulle henkilökohtaisesti todella miellyttävä tapa, koska olen fyysinen näyttelijä. Monien roolien miehet Jukka Hurjanen, Kari Rissanen ja Marko Wilksman toimivat tarinan kertojina ja astuvat myös eri kyläläisten saappaisiin. – Tabussa tapahtuu ikään kuin seksuaalisen himon, primitiivisen himon ja uskonnollisen yhteisön yhteentörmäys. Ihmisiä kuheeksi. Milloin jokin tabu on tarpeellinen suoja, milloin on paras avata suunsa? Ja ennen kaikkea, mitä tabuja minulla on ja miksi?” Pihkanen sanoo. Hän toivottaa katsojat avoimin, kiinnostunein mielin katsomaan. Vaikka teemat ovat rankkoja, ei huumoriakaan ole unohdettu. Toivottavasti katsojat lähtevät teatterista miettien, että ovat saaneet ajattelemisen aihetta ja uusia näkökulmia.” Tabu saa ensi-iltansa Teatteri Kultsassa Käenkujalla 24.2.2018 Timo K. Mukan romaaniin Tabu pohjautuen. Ohjaus & Dramatisointi: Tuija Pihkanen Valosuunnittelu: Börje Flood ja Juha Ranta Äänisuunnittelu: Jorma Hellström Rooleissa: Ian Nissinen (vier.), Riitta Selkälä, Charlie Nevander, Jukka Hurjanen, Kari Rissanen, Marko Wilksman Esitykset: la 24.2 / ke 28.2 / to 1.3 / to 8.3 / pe 9.3 / ke 14.3 / to 15.3 / la 17.3 / to 22.3 / pe 23.3 / ke 28.3 / to 29.3 / to 5.4 / pe 6.4 / la 7.4 . Esitykset klo 19.00 Esityksen kesto n.2 h, sisältää väliajan. Liput ennakkoon 15 € /12 € (www.teatterikultsa.fi) Ovelta 17 € /14 € Teksti: Heini Reynolds Kuvat: Paddy Reynolds vataan tässä niitä nimenomaan niiden himojen ja halujen kautta, sanoo Hurjanen. Sekä äidin, että tyttären rakastajana, Kristus-Perkeleenä nähdään Charlie Nevander. Äitiä esittävä Riitta Selkälä kertoo roolihahmostaan: – Äiti on leski, joka on tottunut pärjäämään yksin, mutta kuitenkin rukouksissaan toivoo rakkautta. Hän on hämillään ja onnellinen kun rakkauden saa. Mutta samalla myös huolissaan tyttärestään. Kenen tarina sitten on totta? – Totta on aina se, mitä me juuri sillä hetkellä nähdään ja tehdään ja koetaan. Jokaisella on se oma totuutensa. Tulette näkemään tarinan monesta eri näkökohdasta, katsokaa rauhassa ja miettikää miten se teihin vaikuttaa ja keskustelkaa siitä. Nämä ovat tärkeitä teemoja ja niistä voi hyvin jatkaa keskustelua pidemmällekin, sanoo Selkälä. Minkälaisia kysymyksiä Pihkanen toivoo katsojissa heräävän? ”Minua ovat aina kiehtoneet ja kiinnostaneet erilaiset Tabut ja ne herättävät minussa kysymyksiä, joita toivon myös näytelmän katsojissa heräävän. Miksi joistakin asioita ei puhuta, vaikka kaikki tietävät niiden olemassa olon? Millaisista asioista ei yleensä puhuta ja miksi? Miten tabut vaikuttavat ihmisten elämään ja heidän henkiseen hyvinvointiin? Kumpi on satuttavampaa, vaikeista asioista puhuminen vai niistä vaikeneminen? Mitä enemmän minulle itselleni on tullut elämänkokemusta, sitä enemmän tabut ovat ruvenneet häiritsemään minua. Ajattelen, että usein olisi parempi nostaa kissa pöydälle ja ottaa ikävät asiat puheeksi, kun piilotella niitä. Uskon, että asioiden salailu vie paljon enemmän energiaa, kuin niiden julkituominen. On kuitenkin asioita, jotka voivat olla jollekin niin kipeitä, ettei niistä voi puhua. Silloin ei ole hyvä, että ulkopuolinen ottaa asiat väkisin puKulttuuritalo siirtyy uusiin käsiin Sunborn Catering tapahtumatalon ruoriin Helsingin Kulttuuritalo saa uuden vetäjän 1.3. alkaen, kun Sunborn Catering ottaa tapahtumatalon toiminnan vastuulleen. Toiminnanjohtaja Minna Nyman kutsuu kaikki tutustumaan tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävään tapahtumataloon. ? Ravintola-, tapahtumaja catering-alan yritys Sunborn Cateringin toiminta Helsingin Kulttuuritalolla laajentuu, kun yritys ottaa 1.3. alkaen vastuun koko tapahtumatalon pyörittämisestä. Sunborn Catering on vastannut talon ravintolaja catering-toiminnasta jo vuoden 2015 alusta lähtien ja ottaa käsiinsä nyt myös talon tapahtumaja kokouspalvelut. Helsingin Kulttuuritalo saa uuden vetäjän 1.3. alkaen, kun Sunborn Catering ottaa tapahtumatalon toiminnan vastuulleen. Toiminnanjohtaja Minna Nyman kutsuu kaikki tutustumaan tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävään tapahtumataloon. Helsingin Kulttuuritalo saa uuden vetäjän 1.3. alkaen, kun Sunborn Catering ottaa tapahtumatalon toiminnan vastuulleen. Toiminnanjohtaja Minna Nyman kutsuu kaikki tutustumaan tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävään tapahtumataloon. Historiallinen haltuunotto Turkulainen ravintola-, tapahtumaja catering-alan yritys Sunborn Catering ottaa 1.3. alkaen vetovastuun koko Helsingin Kulttuuritalon tapahtuma-, kokousja ravintolapalveluista. Tällaista toimintamallia ei aiemmin ole nähty, mutta viimevuosina voimakkaasti sekä Varsinais-Suomessa että pääkaupunkiseudulla laajentunut yritys on täysin tehtävän tasalla taustalla vaikuttaa yli 40 vuoden kokemus hotelli-, tapahtumaja ravintola-alalta. Lisäksi Sunborn Catering on tunnettu konserttien ja yleisötapahtumien järjestäjänä sekä suurtapahtumien catering-palveluiden tuottajana näistä tunnetuimpia lienevät The Voice of Finland -livelähetysten ja esimerkiksi vuoden 2017 Turun ja Kotkan The Tall Ships Races -kilpailujen tapahtumatarjoilujen hoitaminen. Sunborn Cateringin operatiivinen johtaja Juha Leinonen pitääkin tilannetta kutkuttavana: – Tämä on ensimmäinen kerta, kun ravintolapalveluiden tuottaja pyörittää koko tapahtumatalon toimintaa. Se mahdollistaa tilojen myymisen entistä joustavammin. Palvelu on täysin saumatonta, ja tilaisuudet päästään suunnittelemaan teemaan sopivista alkupaloista aina teknisiin toteutuksiin asti, samalla asiantuntevalla porukalla. Samaa sanoo Kulttuuritalon toiminnanjohtaja Minna Nyman: ”Emme halua tarjota vain tyhjää kokoustilaa vaan kokonaisvaltaista palvelua, ja sehän on Sunborn Cateringin ydinosaamista.” Samalla hän painottaa Kulttuuritalon monipuolisuutta tapahtumapaikkana: ”Kulttuuritalo tunnetaan huippukeikkapaikkana, mitä se toki onkin, mutta tämä inspiroiva ympäristö sopii myös erinomaisesti kaikenkokoisiin tapahtumiin meillähän on yli kymmenen erilaista tilaa auditoriosta ravintolasaliin.” Kulttuuritalolta sekä hengen että ruumiin ravintoa jo 60 vuotta Kulttuuritalolla eletään nyt muutenkin mielenkiintoisia aikoja, sillä tänä vuonna talo täyttää pyöreitä. 60-vuotisen olemassaolonsa aikana talossa on nähty ja kuultu kaikenlaista, ja tätä rikkautta tullaan esittelemään myös juhlavuonna. Sekä Juha että Minna lupaavatkin tunnetusti laadukkaiden tapahtumien oheen uutta ja yllättävää sekä tapahtumaettä kokouspuolella, ravintolapuolta unohtamatta. ”Mutta näistä kuullaan lisää vähän myöhemmin, varmastikin jo 60-vuotisjuhlassamme 23.3.”, Minna vinkkaa, ja toivottaa kaikki tervetulleeksi tutustumaan legendaariseen Kulttuuritaloon.
14 Viikot 8-9 Kiinteistömaailmalla 2017 yli 13 000 asuntokauppaa Teini tahtoo seksiä – näkökulmia seksistä ? Miten ilmaisen kiinnostukseni? Kuinka saan seksikokemuksia? Tulisinko ulos kaapista? Nuori kaipaa konkreettista tietoa seksuaalisuuteen ja seksiin liittyvistä kysymyksistä. Aikuisen tehtävänä on tukea nuorta olemaan oma itsensä, kertoa turvarajoista ja pelisäännöistä oikeassa ja virtuaalimaailmassa sekä ymmärtää seksuaalisuuden monimuotoisuutta. Koulun Terveyskirjaston seksuaalisuutta käsittelevä aineisto antaa välineitä ja sanoja seksistä puhumiseen nuoren kanssa sekä tarjoaa tietoa nuoren seksuaalisuuden kehityksestä. Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisenä olemista. On tärkeää, että nuoret oppivat taitoja, joiden avulla he voivat itse päättää seksuaalisuudestaan ja suhteistaan eri kehitysvaiheissa. Koulun Terveyskirjasto sisältää opetusmateriaalia, tiivistelmiä sekä asiantuntijoiden ja nuorten itsensä laatimia videoita mm. seurustelusta, parisuhteen pelisäännöistä, seksuaalisuuden portaista ja seksuaalisuuden monimuotoisuudesta. Kaikille avointa, maksutonta Koulun terveyskirjastoa voivat hyödyntää kasvatusalan ammattilaisten lisäksi myös vanhemmat ja nuoret itse. – Koulun terveyskirjastosta saan tukea työhöni. On turvallista ohjata oppilaat itsenäiseen työskentelyyn luotettavan ja riippumattoman aineiston pariin. Nuorille Google ja Wikipedia ovat tutut tietolähteet, mutta Koulun terveyskirjastoon ohjaamalla voin opettaa samalla lähdekriittisyyttä. Kaupallisia sivustoja on kosolti tarjolla, mutta en koe mielekkääksi ohjata oppilaita mainonnan ääreen, sanoo Espoon Ruusutorpan koulussa työskentelevä terveystiedon ja liikunnan opettaja Essi Lautala. Seksologian asiantuntija Tarja Santalahti on laatinut kasvattajille seksuaalisuutta ja terveyttä käsittelevän kattavan viisiosaisen kokonaisuuden. Materiaali sopii opetukseen ja se sisältää myös asiantuntijan näkemyksiä seksuaalikasvatuksesta erilaisissa tilanteissa koulussa ja kotona. Tunneja vuorovaikutustaidot Koulun terveyskirjaston Seurustelun pelisäännöt -aineiston avulla voi keskustella nuoren kanssa hyvän seurustelusuhteen tunnusmerkeistä. Hyvä seurustelusuhde on tasa-arvoinen ja tasapainoinen. On tärkeää, että kumpikin osapuoli kokee turvallisuutta ja voi vapaasti ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Nuoren hyvät ystävyyssuhteet toimivat turvaverkkona ja suojaavat alistavilta ihmissuhteilta. Seurustelun pelisääntöihin kuuluu mahdollisuus säilyttää ystävyyssuhteet. Rajoittava mustasukkaisuus ei kuuluu hyvään seurustelusuhteeseen. – Nuori tarvitsee taitoa ymmärtää ja tulkita sosiaalisia tilanteita sekä kykyä toimia omien ja yhteisten päämäärien saavuttamiseksi muita loukkaamatta. Hyvät sosiaaliset taidot liittyvät kykyyn ilmaista tunteensa tilanteeseen sopivalla tavalla. Parisuhteessa ei voi sanella, millainen toisen pitää olla tai mitä hänen pitää tuntea. Kunnioittava suhtautuminen toisiin opitaan kotona, sanoo Santalahti. Seurustelu on erilaista eri ikäkausina ja jokainen kulkee seksuaalisuuden kehityksen portaita eri tavalla myös seurusteluun liittyvissä asioissa. Koulun terveyskirjastosta löytyvä seksuaalisuuden portaat -malli (E. Korteniemi-Poikela ja R. Cacciatore) auttaa aikuista ymmärtämään nuoren psykoseksuaalista kehitystä ja antaa välineitä nuoren tukemiseen. Mallin avulla nuori saa keinoja kehittää omia tunneja vuorovaikutustaitojaan sekä ymmärrystä itsensä suojaamisesta. Seksuaalisuuden portailla eteneminen on yksilöllistä. Tue olemaan oma itsensä Lapsella ja nuorella on oikeus kasvaa oman identiteettinsä mukaiseen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Nuori ei voi valita seksuaalista suuntautumistaan eikä sukupuoltaan. Koulun terveyskirjaston seksuaalisuuden monimuotoisuutta käsittelevät aineistot auttavat aikuista ja nuorta ymmärtämään sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta. Kehitykseen kuuluu erilaisia vaiheita, joista osa voi olla ohimeneviä tai persoonaan liittyviä piirteitä. Turvallinen kokemusten jakaminen aikuisen kanssa auttaa nuorta jäsentämään kokemustaan. Aikuisen tehtävänä on tukea nuoren tunnevuorovaikutustaitojen harjoittelua. Nuorelle on tärkeää voida ilmaista itseään sellaisena kuin hän on. Pelko torjutuksi tulemisesta saattaa estää asiasta puhumisen kokonaan. Salaisuuden kantaminen aiheuttaa pahimmillaan eristäytymistä, masennusta ja vaikeuksia koulussa. ? Kiinteistömaailma-ketju teki päättyneenä vuonna yli 13 000 asuntoja kiinteistökauppaa. ”Selkeästi edellisvuosia parempi kauppamäärä on jatkoa jo useamman vuoden kasvulle; edellisen kerran yli 13 000 kauppakappaleen ylsimme vuonna 2012”, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen. Uusia yrittäjiä ja osakkaita ketjuun tuli vuoden aikana peräti kaksikymmentä vahvistamaan valtakunnallista yli 100 myymälän verkostoa. Noin 6000 myynnissä olevan kohteen valikoimallaan Kiinteistömaailma on Suomen suurin kiinteistönvälitysketju. Vuonna 2017 ketju teki reilut 13 000 asuntoja kiinteistökauppaa. Luvun päälle tulevat vielä toimeksiannot esimerkiksi vuokravälityksessä. Yli 100 asuntomyymälän voimin tehty kauppamäärä vastaa vajaata viidennestä kaikista maan välittäjäkaupoista Suomessa. Monilla paikkakunnilla esimerkiksi Helsingissä, Espoossa ja Oulussa Kiinteistömaailman markkinaosuus on valtakunnan keskiarvoa selkeästi suurempi. Helsingissä Kiinteistömaailma teki vuonna 2017 reilusti yli neljänneksen kaikista käytettyjen asuntojen kaupoista. Myyntivoimaa ketjuun Kiinteistömaailman kaikki myymälät ovat yrittäjien omistamia franchising-yrityksiä. Kaikkiaan ketjussa työskentelee yhteensä vajaat 700 henkilöä. Uutena avauksena Kiinteistömaailma avasi vuoden lopulla pelkästään vuokravälitykseen keskittyvän toimipaikan Helsinkiin. – Ketjussa aloitti viime vuonna useita uusia yrittäjiä, ja lisäksi uusia osakkaita ketjuyrityksiin tuli pitkälti toistakymmentä. Erityisesti ilahduttavaa on ollut seurata usean viime vuosina aloittaneen uuden yrittäjämme – alalla jo aiemmin toimineiden sekä ihan uusienkin tekijöiden nousujohteista työtä, Heikkinen toteaa. Päättyneen vuoden merkittäviin ilonaiheisiin kuuluu myös asiakastyytyväisyyden nousu. Kaikkien myyjäja ostaja-asiakkaiden arvio saamastaan palvelusta oli peräti 4,67 skaalalla 1–5 (5 = tyytyväisin mahdollinen). Kiinteistömaailma on vuonna 1990 perustettu valtakunnallinen kiinteistönvälitysketju, jossa työskentelee lähes 700 asuntokaupan ammattilaista yli 50 eri paikkakunnalla reilussa 100 asuntomyymälässä. Brändin omistaa Danske Bank ja asuntomyymälät ovat itsenäisten franchisingyrittäjien omistamia osakeyhtiöitä. Kaksi henkilöä löytyi kuolleena ? Kaksi henkilöä löytyi kuolleena Kalliosta, asuntolasta, Helsinginkatu 50:stä. Tapahtuma-aika oli aamuyö 6. helmikuuta. Poliisi ilmoitti, ettei tapauksiin liity rikosta ja että niitä tutkitaan kuolinsyyntutkintana, jolloin rikosta ei epäillä tapahtuneen. Viranomaiset hälytettiin huoneistoon kello viideltä aamulla tulipalon vuoksi. Vainajat löytyivät savusukelluksen yhteydessä. Hakaniemessä varaudutaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen ? Samalla luottamushenkilöiden päätettäväksi tulevat hallin peruskorjauksen tarkistetut rakentamiskustannukset. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennukset ja yleiset alueet -jaosto käsittelee asiaa 15. helmikuuta. Asiasta tekee lopullisen päätöksen kaupunginhallitus. Hakaniemen kauppahallin peruskorjauksen enimmäishintaa ehdotetaan korotettavaksi 3,9 miljoonalla eurolla, jolloin peruskorjauksen kokonaiskustannukset ovat enimmillään noin 19 miljoonaa euroa. Lisäkustannukset aiheutuvat kauppahallin perustusten korjaamisesta. Aiemmin rakennuksen peruskorjauksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu 12,3 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasolla, nyt tähän summaan on tehty 2,8 miljoonan euron indeksikorotus vuoden 2017 hintatasoon. Suojellun kauppahallirakennuksen korjauksen yhteydessä uusitaan erityisesti sen talotekniikka sekä myymäläja varastotiloja. Toisen kerroksen sosiaalitilat siirretään kellariin, jolloin hallin toiseen kerrokseen vapautuu ravintolatilaa sekä toimivat ja asianmukaiset kulkuyhteydet. Esirakennushanke Kauppahallin peruskorjauksen yhteydessä suunnitellaan esirakentamishanketta, jossa rakennetaan maanalaisen pysäköintilaitokseen johtavia porrasja hissikuiluja sekä niiden tarvitsemaa tekniikkaa. Lisäksi varaudutaan kauppahallin maanalaiseen huoltopihaan, joka on mahdollista toteuttaa myöhemmin, mikäli voimassa olevaan asemakaavaan merkitty alueellinen pysäköintilaitos rakennetaan. Suunnitellut reitit palvelisivat aikanaan kulkuväylinä metroon ja mahdollisen Pisararadan asemalKuva: Sari Korolainen le. Mahdollisesti myöhemmin rakennettava maanalainen huoltopiha vapauttaisi ja rauhoittaisi torialueen ja kauppahallin edustan, mikä lisää torialueen kaupankäyntiä, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Esirakentamishankkeen kokonaiskustannukset kaupungille ovat 4,7 miljoonaa euroa. Kustannusten minimoinnin sekä kauppahallin ja torin toiminnan kannalta työ olisi parasta toteuttaa hallin peruskorjauksen yhteydessä. Kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi Ky selvittää parhaillaan yksityisenä hankkeena Hakaniementorin maanalaisen pysäköintilaitoksen toteuttamisedellytyksiä. Kaupunginhallituksen elinkeinojaos päätti Antiloopin suunnitteluvarauksesta tammikuussa 2018. Kauppiaat palvelevat Hakaniemen kauppahallin kauppiaat palvelevat koko peruskorjauksen ajan torilla sijaitsevassa väistötilassa. Myös torikauppa jatkuu entisellään. Mikäli pysäköintilaitoksen esirakentaminen ja hallin korjaussuunnitelmaan tehdyt muutokset hyväksytään, Hakaniemen kauppahallin peruskorjaus valmistuu arviolta vuoden 2020 loppupuolella. Korjatun kauppahallin tilavuokrat arvioidaan myöhemmin Helsingin valmistelussa olevan kiinteistöstrategian mukaisesti. Hakaniemen kauppahallin peruskorjauksen yhteyteen ehdotetaan esirakennushanketta, joka liittyy torin alle suunniteltavaan pysäköintilaitokseen.
15 Viikot 8-9 Sandra ? Heidi Köngäs on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 27. helmikuuta keklo 18. Tällöin keskustellaan hänen romaanistaan Sandra. Kirjailijaa haastattelee Riitta Vaismaa. Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy, Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5. Päihdeneuvontapalvelusta apua myös öisin ? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry aloitti ympärivuorokautisen päihdeneuvonnan helmikuun alussa. Päihdeneuvontapalvelusta saavat apua ja tukea päihteiden käyttäjät, heidän läheisensä sekä sosiaalija terveysalan ammattilaiset. Neuvontaa saa puhelimitse ja tekstiviestitse. Päihdeneuvontapalvelu toimii numerossa 0800 900 45 ja on auki ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Soittaminen on ilmaista eikä henkilötietoja kysytä. – Päihdeneuvontaan voi olla yhteydessä, jos on huolissaan omasta tai läheisen tilanteesta tai kaipaa tukea päihteiden käytön lopettamiseen. Asioiden kertominen tai pohtiminen yhdessä on monelle jo askel eteenpäin, sanoo Päihdeneuvontapalvelusta vastaava Minttu Tavia EHYT ry:stä. Päihdeneuvontapuhelin tarjoaa apua myös työpaikoille, jos niillä on päihteisiin liittyviä ongelmatilanteita, joiden ratkomiseen tarvitaan apua. – Tällaista palvelua voivat tarvita esimerkiksi pienet työpaikat, joilla ei ole omaa päihdeohjelmaa, Tavia sanoo. Apua saa myös tekstiviestillä Päihdeneuvontaa saa myös Mobiilivinkkitekstiviestipalvelusta, joka täydentää puhelinpalvelua ja on tarkoitettu erityisesti huumeidenkäyttäjille. Automaattipalvelun tarkoituksena on vähentää käytön haittoja ja antaa yhteystietoja niin käyttäjille, omaisille kuin ammattilaisillekin. Tekstiviestin voi lähettää ilmaiseksi numeroon 18182, ja vastaus tulee hetken kuluttua. Palvelu on anonyymi ja toimii joka päivä, kellon ympäri. – Palvelusta löytyy tietoa esimerkiksi huumausja lääkeaineista, pistämisestä ja käyttämisestä, lastensuojelusta, sairauksista sekä sosiaalija terveyspalveluista. Hakusanoja on yli 1 600. Esimerkiksi sana kannabis antaa tietoa kannabiksen riskeistä, vieroitusoireista ja yhteisvaikutuksista, Tavia kuvaa. Puhuminen pitää pintansa Päihdeneuvontapalvelu erottuu muiden järjestöjen palveluista siten, että se toimii pääosin puhelimitse ja siihen vastaavat koulutetut sosiaalitai terveydenhuollon ammattilaiset, jotka vastaavat ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. – Joskus on arvioitu puhelinavun menettävän merkitystään, mutta me ajattelemme toisin. Kun asiat ovat monimutkaisia ja elämäntilanne kuormittunut, niin puhe toimii paremmin soittajan ja auttajan välillä kuin kirjoittaminen, Tavia sanoo. Päihdeneuvontapalvelua rahoittaa STEA. Helsingin Diakonissalaitos on aiemmin pyörittänyt vastaavan tyyppistä puhelinneuvontaa, jossa EHYT ry on toiminut yhteistyökumppanina. Kirkkotaiteen Engel-palkinto laulaja, säveltäjä Petri Laaksoselle ? Laulaja, säveltäjä Petri Laaksoselle on myönnetty kirkkotaiteen Engel-palkinto. Laaksosen monipuolinen musiikki on jo vuosia rikastuttanut maamme ja kirkkomme musiikkielämää. Laaksonen tuli vuonna 1994 tunnetuksi Täällä Pohjantähden alla -klassikkosävelmästä, jonka myötä hänen musiikkinsa on tullut tutuksi koko Suomen kansalle ja koskettaneet eri kansankerroksia jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Laaksonen tekee yhteistyötä mm. Kirkon Ulkomaanavun, Yhteisvastuukeräyksen ja useiden kirkollisten järjestöjen kanssa. – Olen halunnut tehdä musiikkia, jolla olisi merkitystä. Sellaista, joka rakentaa ja puhuttelee kuulijaa. Tämä palkinto on hieno tunnustus tehdystä työstä, Laaksonen kertoo. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen luovutti palkinnon Petri Laaksoselle 11. helmikuuta 2018 Tuomiokirkon vihkimispäivän 166-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Tuomiokirkossa. Putosi hissin nostokorista ja kuoli Kalasataman työmaalla ? Helsingin Kalasataman työmaalla osoitteessa Työpajankatu 12 tapahtui vakava työtapaturma maanantaina 12.2. puolenpäivän aikaan. Tavaranostinta asentamassa olleet kaksi henkilöä putosivat hissin nostokorista; toinen heistä loukkaantui vakavasti ja toinen kuoli saamiinsa vammoihin. Tapausta tutkitaan alustavasti työtapaturmana. – Olemme syvästi järkyttyneitä tapahtuneesta. Lähetämme onnettomuuden uhrien omaisille ja läheisille syvimmät osanottomme ja voimia tämän traagisen tapahtuman johdosta, sanoo Haahtela-rakennuttaminen Oy:n toimitusjohtaja Eero Kiljunen. Rakennushankkeen tilaajana toimii työeläkeyhtiö Varma (Kiinteistö Oy Sompasaaren Tukoeka) ja päätoteuttajana Haahtelarakennuttaminen Oy. – Työmaalla työskenteleville on tarjottua kriisiapua ja sitä jatketaan myös tulevina päivinä. Työturvallisuus on rakennushankkeissa ensiarvoisen tärkeää ja käymme myös siihen liittyviä asioita uudelleen läpi työmaalla, Eero Kiljunen sanoo. Kyseinen työmaa on Kalasataman Kampus, jossa rakennetaan yhteensä noin 35 000 m²:n toimistokokonaisuutta ja jonka yhteyteen tulee myös K-ryhmän tuleva päätoimitalo. Millainen on Helsinki festivaalikaupunkina Sopranolle uusi Töölönlahden Kampus ? Festivaalit ja Helsingin kaupunki toteuttivat laajan festivaalitutkimuksen. Mikä on helsinkiläisten festivaalien suosion salaisuus? Houkutteleeko kiinnostava ohjelma, hyvä tunnelma vai erityiset tapahtumapaikat? Estääkö osallistumisen kiinnostuksen vai rahan puute? Entä mitä hyvää festivaalit tuovat kaupungille ja miten Helsinki voisi olla paras mahdollinen festivaalikaupunki? Suuret helsinkiläisfestivaalit – Sideways, Tuska, Flow Festival, Helsingin juhlaviikot ja Maailma kylässä – toteuttivat vuonna 2017 ensimmäistä kertaa yhdessä laajan festivaalikyselyn kumppaninaan Helsingin kaupunki. Festivaalitutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä ja vastauksia kertyi yli 2300 kappaletta. Tutkimuksen tavoitteena oli koota tietoa festivaalikaupunki Helsingin ja kaupunkifestivaalien kehittämiseen. Tutkimuksessa kartoitettiin esimerkiksi vastaajien suhdetta festivaaleihin ja vapaa-aikaan sekä festivaalien sosiokulttuurisia vaikutuksia esimerkiksi hyvinvoinnin, matkailun ja asuinpaikan vetovoimaisuuden näkökulmista. Vastauksissa korostuvat yhteisöllisyyden, arjesta irrottautumisen ja merkityksellisten sisältöjen tärkeys: festivaaleille houkuttelevat sekä hauskanpito että kiinnostavat vetonaulat. Toisaalta myös turvallisuudentarve on lisääntynyt. Suurten tapahtumien ohella nähtävissä on lisäksi kasvava kiinnostus pienempiin ja eri kaupunginosissa tapahtuviin festivaaleihin. ? Soprano Oyj on allekirjoittanut Nordea eläkesäätiön kanssa vuokrasopimuksen kiinteistöstä Töölönlahden puistossa. Mannerheimintie 15 punatiilinen rakennus tunnetaan sokeritehtaan talona. Sopranon omistamien työelämän kouluttajien, Tieturi, Johtamistaidon Opisto JTO, Infor, Fintra, Management Institute of Finland MIF ja Informator, pääkaupunkiseudun koulutustoiminnot sekä konsernin hallintopalvelut keskitetään yhteen paikkaan heinäkuussa 2018. Hallituksen puheenjohtaja Arto Tenhunen: ”Töölönlahden Kampuksen sijainti on keskeinen ja hyvin saavutettavissa kauniissa Töölönlahden puistossa meren äärellä, Oopperan ja Finlandia Talon välissä ja suurten hotellien vastapäätä. Kulkuyhteydet kävellen, pyörällä, junalla, bussilla, raitiovaunulla ja hyvät parkkipaikat myös autoille. Tämä on panostus yhtiön kasvuun ja luonnollisesti samalla haemme tehokkuusetuja yhdestä toimipaikasta.” Kiinteistön omistaja remontoi talon kevättalven aikana kokonaan. Soprano rakentaa yhdessä koulutuspedagogiikan asiantuntijoiden ja työympäristön suunnittelijoiden kanssa Töölönlahden Kampuksesta tulevaisuuden työja koulutusympäristön. Tiloihin on tarkoitus sijoittaa myös yksi tai useampi studio tekoälyyn perustuvien verkkokoulutussisältöjen tuottamista varten. Soprano ottaa ensivaiheessa Töölönlahden Kampuksen kiinteistöstä kolme alinta kerrosta, joissa toiminta alkaa 1.8.2018. Myös ylimpään kerrokseen yhtiöllä on optio ja sinne pyritään kokoamaan muita koulutusalan ja erityisesti koulutusviennin toimijoita. Opintotuen puhelinpalveluun odotetaan ruuhkaa ? Kela postittaa tällä viikolla opiskelijoille opintotuen takaisinmaksuehdotukset. Opiskelija voi katsoa päätösehdotuksen myös verkossa Kelan asiointipalvelussa ja jättää tarvittaessa siellä uudelleenkäsittelypyynnön jonottamatta. Kela on lähettänyt päätösehdotukset opintotuen takaisinperinnästä opiskelijoille, joiden vuositulot ylittivät vuositulorajan vuonna 2016. Tämän vuoksi Kela odottaa opintotuen puhelinpalveluun runsaasti puheluja loppuviikosta. Puhelujen määrän arvioidaan jopa viisinkertaistuvan. Ruuhkan odotetaan alkavan torstai-iltapäivänä ja jatkuvan seuraavalle viikolle. Kela muistuttaa, että kyseessä on päätösehdotus, sillä Kelalla ei ole tietoa siitä, mikä osa tuloista on saatu opiskeluaikana. Jos vuositulorajan ylitys johtuu muista kuin opiskeluaikana saaduista tuloista (esim. valmistumisen jälkeisistä tuloista), maksettava määrä voi pienentyä tai maksettavaa ei tule lainkaan. Opiskelija voi tehdä Kelalle uudelleenkäsittelypyynnön. Se pitää tehdä viimeistään 22.3.2018. Uudelleenkäsittelypyynnössä opiskelija antaa selvityksen opinnoistaan ja siitä, milloin tulot on saatu. Selvitys on tarpeen, jos opiskelija on vuoden 2016 aikana aloittanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt enimmäistukiaikansa loppuun. Vapaamuotoisen, kirjallisen uudelleenkäsittelypyynnön voi tehdä Viestit-toiminnolla Kelan asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi. Viestin aiheeksi on valittava Opiskelijan tuet ja Opintotuen tulovalvonta. Jos opiskelija ei tee uudelleenkäsittelypyyntöä, takaisin perittävä määrä on maksettava viimeistään 16.4.2018. Opiskelija voi tehdä Kelan asiointipalvelussa maksusuunnitelmaehdotuksen valitsemalla ”Hakemukset ja ilmoitukset” ja sen jälkeen ”Perinnän maksusuunnitelma”. Maksujärjestelyistä voi myös neuvotella Kelan perintäkeskuksen kanssa, puh. 020 634 4940. Itäisen Suomenlahden tila kohentunut ? Suomenlahtea ulkoisista lähteistä kuormittava ja rehevöittävä fosforin määrä on pienentynyt 75 prosentilla. John Nurmisen Säätiöllä on ollut merkittävä rooli suurten päästölähteiden vähentämisessä. Vaikka suurimmat päästölähteet Suomenlahden omalla valuma-alueella on nyt laitettu kuntoon, on täälläkin vielä mahdollista vähentää fosforikuormitusta. Parhaillaan Helsingin yliopistossa tutkitaan peltojen kipsikäsittelyä keinona vähentää maatalouden fosforihuuhtoumien vähentämistä. Toinen toimenpide koskee kalastusta. Suomen aluevesillä selvitetään vajaasti hyödynnetyn särkikalan kalastamisen merkitystä. Koko Itämeren valuma-alueella toimenpiteet kohdistetaan edelleen Puolan ja Valko-Venäjän pistekuormitukseen sekä teollisten päästölähteiden kuriin saattamiseen, kerrotaan Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeista.
16 Viikot 8-9 ? Terveyden ja hyvinvoinnin tueksi! ravinto ? terapiat ? lääketiede ? hyvä mieli 2/2018 7,70 Kymmenis en vuotta sitten Eini oli rapakunn ossa Liikunta, vesi, vitamiinit, proteiini ja kasvikset nostivat ylös Ota talteen! Fengshuikodissa viihdytään HUIPPUKYLMÄ Selluliittia sulattava ohjelma 96-vuotias joogaohjaaja täynnä energiaa Vyöhyketerapiasta tehokasta apua synnytyskipuihin UBIKINOLI hidastaa ikääntymistä Ylimääräinen verensokeri varastoituu rasvaksi Luonnollisia materiaaleja ja muotoja huoltaa tukielimistöä www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-41397300 TILAA OMASI
17 Viikot 8-9 Helsingin asuntorakentamisen tavoitteeseen vielä matkaa Myönnettyjen rakennuslupien määrä ennätyksellisen korkea Asuntoaloituksia oli vuonna 2017 paljon esimerkiksi Kuninkaantammessa. Kuva: Jussi Hellsten. ? Helsingissä valmistui vuonna 2017 4 890 asuntoa, aloitettiin 5 071 asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa ennätykselliselle 8 232 asunnolle. Valmistuneita asuntoja oli noin 11 prosenttia eli noin 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi edellisvuodesta peräti noin 47 prosenttia. Vuodenvaihteessa oli rakenteilla 6 923 asuntoa ja lupa oli myönnetty 7 598 asunnon rakentamiseksi. Alueittain tarkasteltuna eniten asuntoja valmistui Länsisatamaan, 1 162 asuntoa. Merkittäviä valmistuneiden asuntojen kaupunginosia olivat myös Vuosaari, Lauttasaari ja Herttoniemi. Alkaneiden asuntojen ja myönnettyjen lupien valossa seuraavina vuosina asuntotuotannon suurin keskittymä tulee olemaan Kalasatamassa. Asuntoaloituksia oli viime vuoden aikana paljon myös Kuninkaantammessa ja Herttoniemessä. Valtion tukemien vuokraasuntojen tuotanto oli likimain hallintamuotoja koskevan tavoitteen mukaista. Viime vuonna aloitetuista ara-vuokra-asunnoista reilut 60 prosenttia on kaupungin omaa tuotantoa. Välimuodon tuotanto (asumisoikeusasunnot sekä säännelty omistusja vuokratuotanto) jäi prosentuaalisesta tavoitteestaan reilut 10 prosenttiyksikköä. Sääntelemättömästä tuotannosta vuokra-asuntoja oli noin 30 prosenttia. Helsingin tavoitteena on, että vuodessa valmistuisi 6 000 asuntoa. Tähän ei vielä viime vuonna päästy. Asuntomarkkinatilanteen suurin haaste liittyy uusien hankkeiden käynnistämisvaikeuksiin erityisesti säännellyn tuotannon osalta. Rakennuttajat ovat saaneet vain vähän tai eivät lainkaan tarjouksia urakoihin. Helsinkiin tarvitaan lisää rakennusalan toimijoita, jotta rakenteilla olevien asuntojen määrä saadaan nostettua liki 9 000 asuntoa. Vain siten kaupungin strategian mukainen asuntotuotantotavoite voi toteutua jatkossa. – Helsinki on kasvava ja kiinnostava kaupunki, jossa yhä useampi haluaa asua. Helsingillä on vielä paljon työtä asuntotuotannon nostamisessa, mutta on hienoa, että viime vuonna valmistuneiden asuntojen määrä oli korkein viiteen vuoteen. Se on tarkoittanut sitä, että tuhannet ja tuhannet ihmiset ovat löytäneet itselleen uuden kodin Helsingistä – toiset uusilta alueilta, toiset sieltä, missä vanhoja kaupunginosia on täydennysrakennettu, toteaa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. HUS-Kuvantaminen avaa röntgenin Postitaloon ? HUS-Kuvantaminen avaa uuden toimipisteen Helsingin keskustaan hyvien liikenneyhteyksien ytimeen. Postitaloon avautuva Elielinaukion röntgen palvelee kaikkia HUS-alueen asukkaita. – Postitalo on keskeisellä paikalla ja sinne on helppo saapua joka suunnalta. Hyvien liikenneyhteyksien ja laajempien aukioloaikojen ansiosta potilaat voivat tulla Elielinaukion röntgeniin myös muista HUS-alueen kunnista, sanoo HUS-Kuvantamisen Helsingin röntgeneiden toimintaa koordinoiva ylilääkäri Markus Sormaala. Sormaala arvioi, että uudella osastolla tullaan tekemään kuukausittain noin 3 500 röntgentutkimusta, 1 000 ultraäänitutkimusta ja 250 luuntiheysmittausta. Elielinaukiosta tullee näin ollen Suomen suurin pääosin perusterveydenhuoltoa palveleva röntgenyksikkö. Elielinaukion röntgeniin voivat hakeutua tutkimuksiin asuinkunnasta riippumatta kaikki kouluikäiset ja aikuispotilaat, jotka ovat saaneet lähetteen HUS-Kuvantamiseen. Luuston ja keuhkojen perusröntgentutkimuksia tehdään ilman ajanvarausta. Ultraäänitutkimuksiin ja luuntiheysmittauksiin tarvitaan ajanvaraus. Elielinaukion röntgen sijaitsee Postitalon 3. kerroksessa osoitteessa Elielinaukio 2 G. Sisäänkäynti on Rautatientorin puolelta hissillä. Röntgen on avoinna maanantaista torstaihin klo 7.30–19, perjantaisin klo 7.30–16 sekä 7.4. alkaen myös lauantaisin klo 10-16. Ajanvarauspalvelu Postitalon 3. kerroksesta vuokrattuihin tiloihin muuttaa lisäksi keskitetty ajanvarauspalvelu, josta HUS-Kuvantamiseen lähetteen saaneet potilaat voivat varata tutkimusajan. Ajanvarauksen voi tehdä puhelimitse arkipäivisin klo 8-15.30 numerosta 09 471 80900. HUS-Kuvantamisella on myös internetissä ympäri vuorokauden toimiva ajanvarauspalvelu osoitteessa https://ajanvaraus.hus.fi. Perusröntgentutkimuksiin eli luustoja keuhkokuviin sekä hampaiston panoraamakuvauksiin ei tehdä ajanvarauksia. Niihin tutkimuspaikan voi kotikunnasta riippumatta valita vapaasti HUS-Kuvantamisen röntgeneistä. Herttoniemen ja Kätilöopiston sairaalan röntgenien toiminta henkilöstöineen siirtyy Elielinaukion röntgeniin. Röntgentutkimukset lopetetaan Herttoniemessä 23.2. ja Kätilöopiston sairaalassa 16.2. Herttoniemen röntgen suljetaan, koska sairaalatoiminta kiinteistössä loppuu kokonaan asteittain. Kätilöopiston sairaala ollaan sulkemassa sisäilmaongelmien vuoksi. Helsingissä Malmin, Haartmanin ja Laakson sairaaloissa röntgentoiminta jatkuu entiseen tapaan. ? fDi Intelligence kartoittaa Euroopan investointinäkymiä vuosittain julkaisemalla European Cities and Regions of the Future -listauksen. Helsingin seutu nousi ykkössijalle suorien ulkomaisten investointien strategia -palkintosarjassa pienten alueiden vertailussa. Lisäksi Uusimaa voitti omassa kokoluokassaan ensimmäisen sijan. Suorien investointien houkuttelu nosti Helsingin seudun fDI intelligencen vertailun kärkeen pienten alueiden sarjassa. Viime vuonna alue sijoittui samassa vertailussa seitsemänneksi. Kyseinen sarja vertailee alueiden kykyä houkutella ulkomaisia investointeja sekä alueellisten kehittäjäorganisaatioiden kykyä markkinoida aluetta sijoittajille. Pääkaupunkiseudulla tästä työstä vastaa kaupunkien omistama yritys Helsinki Business Hub. – Olemme tehneet strategisia valintoja ja keskittäneet resurssejamme toimialoihin, joissa meillä on selkeitä vahvuuksia. Vuonna 2016 arvioimme strategisia painopisteitämme kolmesta eri näkökulmasta. Tarkastelimme kansainvälistä markkinapotentiaalia, Helsingin seudun erityisedellytyksiä ja Helsinki Business Hubin toimeenpanokykyä näillä alueilla. Ranking osoittaa, että nämä valinnat ovat olleet oikeita ja toimivia, Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski kommentoi. Alueiden lisäksi tutkimuksessa vertailtiin kaupunkeja keskenään. Helsinki ja Espoo sijoittuivat myös näissä vertailussa kymmenen parhaan joukkoon useassa eri palkintosarjassa omissa kokoluokissaan. Lisäksi laajempien alueiden vertailussa Uusimaa sijoittui ensimmäiseksi sekä yleisessä että taloudellisen potentiaalin palkintosarjassa. – Menestyvillä alueilla on monia vahvuuksia ja vain muutamia heikkouksia. Meidän vahvuutemme tukevat ulkomaisten investointien houkuttelua. Näihin kuuluvat niin toimiva infrastruktuuri, sujuva yhteistyö julkisen ja yksityisen välillä sekä osaamisen hyvä saatavuus. Lisäksi meillä on vahvoja ekosysteemejä, jotka tukevat yrityksiä löytämään ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Helsingin tavoite on olla maailman toimivin kaupunki ja houkutella tänne ihmisiä ja yrityksiä, jotka haluavat tehdä maailmasta paremman paikan. Sijoituksemme tässä rankingissa osoittaa, että olemme taas askeleen lähempänä tavoitettamme, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori toteaa. ICTja terveysala maailman huippua Erityisesti ICTja terveyspuolet ovat nousseet maailman kärkeen. Suurin osa pääkaupunkiseudun investoinneista tulikin näiltä aloilta viime vuonna. – Ulkomaisten yritysten näkökulmasta Suomessa ICTja terveysala on maailman huippua. Nokian perintö elää edelleen, ja viime vuosien irtisanomisten myötä Suomessa on laaja-alaista osaamista hyvin saatavilla. Tämä kiinnostaa suuria ulkomaisia yrityksiä. Esimerkiksi Huawei on laajentanut R&D-toimintoja Suomessa viime vuosien aikana. Health-puolella olemme myös erittäin vahvoja. Lainsäädäntö, tietovarannot ja yksilöllisen terveydenhoidon edelläkävijyytemme ovat herättäneet globaalia mielenkiintoa Helsinkiä kohtaan. Näiden pohjalle on hyvä rakentaa mainettamme, Niinikoski jatkaa. fDI Intelligence Financial Timesin omistama fDI Intelligence -palvelu mittaa vuosittain kaupunkien houkuttelevuutta investointien näkökulmasta useita osa-alueita huomioiden. Tulokset ovat yhteenveto noin 80 mittarista, jotka ovat jaettu viiteen teemaan, Näitä ovat taloudellinen potentiaali, työntekijäympäristö, kustannustehokkuus, infrastruktuuri, yritystoimintaystävällisyys. Tutkimukseen kerättiin tietoa noin 300 kaupunkiseudusta ja lähes 200 alueesta. Palkintotilaisuus järjestetään Mipim-tapahtumassa 13. maaliskuuta 2018 Cannesissa. Sijoitukset eri palkintokategorioissa Helsingin seutu VOITTAJA fDi’s Small European Regions of the Future 2018/19 FDI Strategy Kaupunkisarjat: Helsinki 10. SIJA Overall fDi’s European Cities of the Future 2018/19 4. SIJA Overall fDi’s Northern European Cities of the Future 2018/19 6. SIJA fDi’s Major European Cities of the Future 2018/19 5. SIJA fDi’s Major European Cities of the Future 2018/19 Economic Potential 9. SIJA fDi’s Major European Cities of the Future 2018/19 Connectivity Espoo 8. SIJA fDi’s Small European Cities of the Future 2018/19 Economic Potential 5. SIJA fDi’s Small European Cities of the Future 2018/19 Human Capital and Lifestyle Uusimaa VOITTAJA fDi’s Mid-Sized European Regions of the Future 2018/19 VOITTAJA fDi’s Mid-Sized European Regions of the Future 2018/19 Economic Potential 5. SIJA fDi’s Mid-Sized European Regions of the Future 2018/19 Human Capital and Lifestyle 8. SIJA Overall fDi’s European Regions of the Future 2018/19 3. SIJA fDi’s Northern European Regions of the Future 2018/19 Helsingin seutu ykköseksi kyvyssä houkutella ulkomaisia investointeja Perustulokokeilu jatkuu vielä vuoden Vaikutuksia aletaan tutkia 2019 ? Väliarviota perustulokokeilun vaikutuksista ei tehdä, koska se voisi vääristää kokeen lopullisia tuloksia. Koko kokeilun aikaisista työllisyysvaikutuksista saadaan tuloksia vuosien 2019–2020 vaihteessa. Suomen perustulokokeilu on nyt puolivälissä ja etenee suunnitelman mukaan. Kokeiluun osallistuvat 2 000 koehenkilöä saavat joka kuukausi 560 euron suuruisen perustulon riippumatta muista tulostaan tai esimerkiksi siitä, hakevatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu käynnistyi tammikuussa 2017, ja se jatkuu vielä vuoden 2018 loppuun. Tämän hetken tietojen mukaan kokeilu ei jatku tai laajene sen jälkeen. Perustulokokeilun tavoitteena on selvittää, miten sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistaminen ja työnteon rahallisten kannustimien parantaminen vaikuttavat koehenkilöiden työllisyyteen. Vaikutuksia aletaan tutkia vasta kokeilun päätyttyä eli vuonna 2019. – Kokeilun vaikutuksia ei raportoida kokeilun aikana, koska tulosten julkinen käsittely voisi vaikuttaa koeja verrokkihenkilöiden käyttäytymiseen. Se taas vääristäisi tutkimustuloksia, sanoo kokeilua valmistelleen tutkimusryhmän johtaja, professori Olli Kangas Kelasta. – Alkuvaiheen perusteella ei myöskään ole mielekästä tehdä päätelmiä pidemmän ajan vaikutuksista. Tutkimus perustuu pääasiassa viranomaisten rekistereihin kertyviin tietoihin. – Rekisteritiedot valmistuvat vuoden viiveellä, joten koko kokeilun aikaisista työllisyysvaikutuksista saadaan tuloksia vasta vuosien 2019–2020 vaihteessa. Kokeilun vaikutusten arvioinnissa ja tulosten tulkinnassa on otettava huomioon myös muut yhteiskunnassa ja sosiaaliturvassa kokeilun aikana tapahtuneet muutokset ja niiden mahdolliset vaikutukset tuloksiin, Kangas sanoo. Työllisyysvaikutusten lisäksi tutkitaan kokeilun vaikutuksia koehenkilöiden hyvinvointiin ja kokemuksiin viranomaisten kanssa asioimisesta. Tämä osuus perustuu kyselyihin ja haastatteluihin.
18 Viikot 8-9 Houkuttelevaa rantaa halutaan Hakaniemeen Lisää asumista ja palveluja toivotaan alueelle myös Hakaniemenrannan ideakilpailulla etsitään uusia avauksia Hakaniemenrannan ja Siltavuorenrannan suunnitteluun. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko ? H a k a n i e m e n r a n n a n suunnittelusta järjestetty ideakilpailu keräsi paljon osallistujia – kilpailuehdotuksia tuli yli kuusikymmentä. Kilpailijoiden tehtävänä oli esittää, miten Hakaniemenrannan ympäristöön voitaisiin rakentaa lisää asumista ja palveluita ja luoda kaikille avointa ja houkuttelevaa rantaa. Kilpailusta saatavia ehdotuksia uusista kortteleista sekä rannoista, puistoista ja kaduista hyödynnetään alueen asemakaavoituksessa ja toteutuksessa. Lähtökohtana kilpailulle on ollut vuosi sitten hyväksytty Hakaniemenrannan asemakaavaluonnos, jossa on alustavasti määritelty muun muassa sijainnit viidelle uudelle korttelille. Kilpailun järjestää Helsingin kaupunki yhteistyössä Suomen Maisema-arkkitehtiliitto Markin ja Suomen Arkkitehtiliitto Safan kanssa. Luvassa isoja uudistuksia Hakaniemenrantaan on luonnosteltu merkittävästi uutta rakentamista – pisimmällä ovat suunnitelmat uudesta hotellista, joka tulisi osittain täyttömaalle Metallitalon läheisyyteen. Elinkaarensa päähän tullut Hakaniemensilta uusitaan, ja 2020-luvulla valmistuva uusi pikaraitiotieyhteys Kruunuvuorenrantaan kulkee alueen kautta. Hakaniemeen on suunniteltu myös Pisararadan maanalainen lähijuna-asema. – Hakaniemenrannan ympäristöön on nyt suunnitteilla suurempia muutoksia kuin kertaakaan Merihaan rakentamisen jälkeen, arkkitehti Perttu Pulkka sanoo. Hakaniemenrannan suunnittelusta järjestetyn ideakilpailun työt ovat kommentoitavina 28. helmikuuta asti kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kerrokantasi.hel.fi. Kilpailutöihin voi tutustua lisäksi 12.–23. helmikuuta Infoja näyttelytila Laiturilla osoitteessa Narinkka 2. Saaduista kommenteista kootaan yhteenveto kilpailun palkintolautakunnan käyttöön. Tuomaristo valitsee kilpailun voittajan kevään aikana. Pyöräile turvallisesti talvellakin Pyöräilijän on tärkeä huolehtia näkyvyydestään valoin ja heijastimin. Kuva: Nina Mönkkönen/ Liikenneturva ? Talvi ei ole syy jättää pyörää talliin. Pyöräilijän on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota näkyvyyteen sekä varusteisiin, jotta fillarointi sujuu turvallisesti kylmissä ja liukkaissa keleissä. Pyöräily talvella ei vaadi ihmeitä, mutta tiettyjä asioita on syytä huomioida. Talvikeleihin sopiva kunnollinen pyörä varusteineen, lämmin vaatetus ja oman näkyvyyden varmistaminen turvaavat talvipyöräilijän kulkua. Rauhallinen ja ennakoiva ajotapa auttaa pysymään pystyssä, sillä tavallinen talvipyöräilyonnettomuus on väylän liukkaudesta tai epätasaisuudesta johtuva kaatuminen. Moni pyöräilee työmatkansa tai osan siitä kesäisin, mutta tapaa voi aivan hyvin jatkaa talvellakin. Nastarenkaat tuovat tarpeellista lisäpitoa, sillä liukasta on varsinkin silloin, kun lämpötila sahaa nollan tuntumassa. – Äkilliset ohjausliikkeet voivat viedä pyörän luisuun. Esimerkiksi risteykset ja autoteiden ylityskohdat voivat olla yllättävän liukkaita. Siksi ennakoiva ajotyyli ja oikean nopeuden valinta korostuvat, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa. Pimeällä näkyvyys ei ole sama kuin valoisan aikaan ajettaessa. Omasta näkyvyydestä on tärkeä huolehtia valoin ja heijastimin. Muita varusteita valitessa kannattaa huomioida, että värikäs erottuu paremmin kuin tumma vaatetus. – Kypärää on muistettava käyttää talvellakin – varsinkin kun kaatumisriskikin on suurempi, opastaa Piippa. Väylien parempi kunnossapito lisäisi talvipyöräilyä Liikenneturvan vuonna 2017 toteuttaman kyselyn* mukaan lähes joka kolmas suomalainen pyöräilisi talvella enemmän, jos talvikunnossapito pyöräväylillä paranisi. Jos väylät ovat vaarallisen huonossa kunnossa, voi pyöräilijälle olla turvallisempaa kulkea ajoradalla. Tämä kuitenkin hiertää monia: peräti 72 prosenttia kyselyyn vastanneista raportoi ärsyyntyvänsä, jos pyöräilijä ajaa autotiellä, vaikka vieressä olisi pyörätie. – Usein pyörätie on talvisin jäisempi kuin ajorata ja jopa röpelöinen, mikä tekee sillä pyöräilemisen hankalaksi ja vaaralliseksikin. Muiden tienkäyttäjien olisi syytä muistaa, että harva pyöräilijä ajaa kiusallaan ajoradalla. Kyse on useimmiten siitä, että hän kokee sen turvallisemmaksi vaihtoehdoksi itselleen ja muille, huomauttaa Piippa. Muista ainakin nämä talvipyöräilyssä: – Ennakoiva ja rauhallinen ajotapa ehkäisee vaaratilanteita. – Nastarenkaat lisäävät pitoa myös pyörässä. – Käytä kypärää – kaatumisriskikin on kesää suurempi. – Muista etuvalo pimeällä ajettaessa – suositeltavaa on käyttää myös takavaloa, jonka on oltava punainen. Käytä lisäksi heijastimia tai heijastinliiviä. Tuoko Viherkerroin ilmastoviisautta kaupunkikortteleihin Kuninkaantammessa on kokeiltu viherkerrointa, kuvaaja: Viliina Evokari. ? Helsingin asemakaavoituksessa on otettu käyttöön viherkerroin, jonka avulla pyritään varmistamaan riittävän viherpinta-alan säilyminen tonteilla ja samalla ehkäisemään hulevesitulvia. Viherkerroin kuvaa, kuinka paljon tontilla on kasvillisuutta ja vettä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Kasvillisuudesta on paljon hyötyä tiivistyvässä kaupungissa; hulevesitulvien vähentämisen lisäksi se sitoo hiilidioksidia, parantaa ilmanlaatua, lisää kaupungin viihtyisyyttä sekä viilentää rakennetun ympäristön lämpösaarekkeita. Niitä syntyy, kun kaupungin rakenteisiin kertynyt auringon säteily vapautuu lämpönä. Asemakaavassa määrätään, onko viherkerroin käytössä tontilla. Jos se on käytössä, pihasuunnittelijan tulee osoittaa, että tontille laadittu suunnitelma saavuttaa viherkertoimelle asetetun tavoitetason. Se onnistuu viherkertoimen laskemiseen käytettävän työkalun avulla. Viherkertoimen tavoitetasot on määritelty työkaluun, ja ne vaihtelevat tonttien käyttötarkoitusten perusteella. Viherkertoimen tavoitetason voi saavuttaa monella tapaa. Viherkerrointa kasvattavat säilytettävän ja istutettavan kasvillisuuden lisäksi läpäisevät pintamateriaalit sekä erilaiset hulevesien käsittelyn ratkaisut kuten viherkatot, sadepuutarhat tai viivytysaltaat. Helsingin viherkerrointyökalua kehitettiin iWaterhankkeessa, jossa tuotetaan hulevesien hallinnan menetelmiä ja ratkaisuja kaupunkisuunnittelun avuksi. Helsingin lisäksi viherkerroin on käytössä myös muissa hankekaupungeissa: Turussa, Riiassa, Jelgavassa, Tartossa, Gävlessä ja Söderhamnissa.
19 Viikot 8-9 MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 AUTOPAIKKA tarjotaan vuokralle, Neljäs Linja 6. P. 0400 428 937 X Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet X Autolasipalvelut X Leipomot X Kirjapainopalveluja X Rakennuspalvelut X Vuokrataan X Terveys Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Aleksis Kivenkatu 11 .......S-market Castreninkatu 9-11 .........Alepa Sturenkatu 11 .................Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 18 .............Alepa Helsinginkatu 25 .............Urheiluhallit Helsinginkatu 26 .............Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................LKV Moilanen Hämeentie 29 .................Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A ...........Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ..............Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ..............Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................Alepa Porvoonkatu 19 ..............K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ..............Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ..............Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......S-market Siltasaarenkatu 11 ..........Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................Alepa Sturenkatu 40 .................Alepa Toinen linja 4 ..................Kallion Virastotalo Toinen linja .....................Kuntatalo Toinen linja 31 ................ELOKOLO Torkkelinkatu 2 ...............Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ..............Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................Kallion Kirjasto Viiden linja 4 ...................Ravintola Femma Viipurinkatu 1 .................Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....S-Market Tykkää meistä Facebookissa ETELÄ-SUOMEN LAATUSANEERAUS Olli Saarinen 050-3400753 Rednar Alho 046 5724176 Savuja ilmastointihormien pinnoitukset keraamisella massalla. 10v. takuulla. KOIRA Meidän 6/2017 6,70 RO TU ESI TTEL YSSÄ KULTAI NEN NO UT AJ A 18 uutta sankarikoiraa Weikko ja Säde hengenpelastaji na Gaalaillassa syötiin raakalihapullia ja kuivamuonakakk ua NÄYTTELYVUOS I huipentuu Helsingin superviikonloppu un Eija Vilppaan koirakaverit Lime ja Luna Kettuterrieri voitti näyttelykoirakilpailun Karkuri villiintyy nopeasti 6/17 6,90 isän ja isoisän jalanjäljissä Janita Antti-Roiko Omasta verestä apu kesäihottumaan Erään hiekansyöjän tarina Lieväkin nestevaje voi altistaa ummetusongelmille Hevosalan tutkinnot nykyaikaan Passionate Kemp palasi kotiin Eija Pöyhönen unelmatyössään HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2018 6,90 Pörri pitää Pyhtään asiat järjestyksessä Terapiakissat osaavat auttaa masentuneita Maailmanmatkaajat Venni, Oiva ja Charlotte Omistajan kuolema vei Missen elämänhalun Tärkeä perushoito • Rokotukset • Madotukset SERENGETI täplikäs kaunotar Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari | p. 09 413 97 300 osaavaa nopeaa asiakasläheistä KIRJAPAINOPALVELUA
20 Viikot 8-9 Mäkelänkatu 2 puh. 755 4229 www.stadintahti.fi Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 30€ 6 eri vaihtoehtoa! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Happy Hour joka päivä klo 20.0000.00. Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! KARAOKE PE & LA Kallio-lehden KEVÄTTEEMAT KE 7.3. TERVEYS & HYVINVOINTI KE 4.4. RAVINTOLAT & HYVÄ RUOKA Varaa paikkasi Kristiinalta! Aineistot edellisen viikon torstaina 10 mennessä. p. 09 913 97 332 kristiina@karprint.fi