Kallion ja ympäristön kaupunginosalehti 48. vuosikerta Nro 13 Kesälehti 2017 Kesä RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan t.nikkanen@kolumbus.fi | 0400-503 497 Hki Asunto & Rakennus HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki SAAT MEILTÄ LUOTETTAVAN ARVION KODISTASI! JARI AHTIAINEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 060 6025 SEIJA KORHONEN, YKV, LKV, KiAT P. 040 352 5357 SARI LEINO, LKV P. 050 550 9101 RAIJA SEILONEN, Myyntineuvottelija P. 040 515 1128 Välitysp. 3% myyntihinnasta, sis. alv. ja kulut – Pyydä tarjous! Eeva-Liisa Moilanen Varatuomari Laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV) LAKI JA KIINTEISTÖ MOILANEN OY LKV Palvelemme myös lakiasioissa Hämeentie 23, p. 773 2600, 0500 203 067 Oletko myymässä asuntoasi? Tarjoa myyntiin! Pyydä välitystarjous.
chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-Market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi tehtaanMyyMälä Avoinna: ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.kkvaltonen.fi Ystävällistä & nopeaa palvelua Autamme Sinua mm. tietokoneen, digiboksin ja kännykän käytössä ja ongelmissa! Ota yhteyttä, kun haluat apua kotiisi! Kodinelektroniikan Käyttöapu Valtonen Oy 0400 858 551 Minnesota-mallista avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen. Hoitoa myös läheisille sekä ruoka-aineriippuvuuksiin. Kirjamme Viimeinen pisara myös äänikirjana. Tilaa: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi PIENI MUTTA PIPPURINEN TIETOKONEPAKETTI GLOBAL GRAPH OY Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna ma, ke 9-17 ja ti, to, pe 9-18 Keskusyksikön tekniset tiedot: prosessorit: useita vaihtoehtoja muistit: 4-8 GB DVD: Read and Write kovalevyt: useita eri kokoja näytöt: display / via Windows 7 tai Windows 10 system Yksiköitten hinnat alkaen 150€ monitorivaihtoehdot 20-70€ Keskusyksikön tärkeimmät mitat: leveys: 235 mm syvyys: 235 mm korkeus: 65 mm TULE AJOISSA VALITSEMAAN OMASI EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050 Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) • Hammasproteesittulisiuusia5-8vuodenvälein • Hammasproteesittulisipohjata/tiivistäävähintäänkolmenvuodenvälein • Rikkoutuessaanhammasproteesittulisikorjatamahdollisimmanpian • Painokohtienkorjaaminentulisitehdävälittömästi, jottasuunlimakalvoteivaurioidu • Käydätarkastuttamassahampaatonkinsuu erikoishammasteknikollataihammaslääkärissäsi TIESITKÖ...? Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä! SOITA JA VARAA AIKA 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 HKI | www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Autokoulu Hakaniemi – aito stadilainen pienyritys jo 25 vuotta! KESÄKSI TIEN PÄÄLLE! B kurssi 10 + 10 mallilla kesähintaan alk. 950€ + kulut! Katso lisää www.autokouluhakaniemi.fi Muista myös moottoripyörä ja kuorma-autokurssimme! Palvelemme KOKO KESÄN! Iloista kesää! Kesälehti 2017 2 Kesä K ALLIO L EHTI
Kesän paras päiväseikkailu tulee taas Skidit Festarit on musaa, menoa ja makuja ? Lasten kaupunkifestivaali Skidit Festarit tuo Helsinkiin päivän täynnä tuoretta lastenmusiikkia, huoletonta meininkiä ja hyvää ruokaa. Vuokko Hovatta ja Kalle Chydenius tuovat ensimmäistä kertaa yleisön eteen uuden kokoonpanonsa SiSiDiskon. Festivaali järjestetään tänä vuonna lauantaina 29.7. klo 10-15. Skidit Festarit järjestetään Helsingin kuumimman klubikompleksin tiukassa syleilyssä. Vanhan Elannon kortteli sisäpihoineen, terasseineen ja tanssilattioineen kerää tuhansia pieniä juhlijoita iloitsemaan kesästä ja elämästä. – Skidit Festarit tarjoaa musiikkia, jota ei muualla kuule. Luvassa on festivaali, jossa sekä lapset että aikuiset voivat ottaa rennosti ja löytää jotakin uutta, Skidit Festarien tuottaja Aino Heikkinen kertoo. Vuoden 2017 Skidit Festareilla pääsee ensimmäisten joukossa kiinni uuteen lastenmusiikkiin. SiSiDisko on Ultra Brastakin tutun Vuokko Hovatan ja Kalle Chydeniuksen luotsaama ja skidejä varten muodostama erikoiskokoonpano, joka soittaa tuttuja ja tuntemattomia lastenlauluja 70-lukulaisella tanssillisella vivahteella. Festarikesään kuuluu myös tekno, jota tapahtumaan tuo Babytron. Sen takana ovat pitkän linjan muusikot Vilunki 3000 ja Super Janne, jotka saavat vieraakseen kuumista kuumimman, “Party Time Excellent“ Liemisen. Yhtyeen itsensä mukaan musa on suunniteltu ikähaarukalle “2-5-25-50”. Sivu 11 Kuva Skidit Festarareilta vuodelta 2016_äiti Heidi, Emilia ja Elea nauttivat kesäisestä tunnelmasta. Stadin Slangi ry. valitsi tänä vuonna stadin friiduksi Pirkko Saision ja stadin kundiksi Reiska Laineen. Kuva: Patrik Lindström Stadin Friiduksi Pirkko Saisio, Stadin Kundiksi Reiska Laine ? Stadin Slangi ry:n nimeämä vuoden 2017 Stadin Friidu on Pirkko Saisio ja Stadin Kundi Reiska Laine. Nimitykset julkistettiin Helsinki-päivänä 12.6. Stadin Friidu Pirkko Saisio (68 v.) on syntyperäinen stadilainen kirjailija, ohjaaja ja näyttelijä. Hänellä on laaja kirjallinen tuotanto ja hän on kirjoittanut romaanien lisäksi näytelmiä, käsikirjoituksia elokuviin ja televisioon, pienoismusikaaleja, librettoja, laulujen sanoituksia ja suomennoksia. Friidu on ohjannut myös monet kirjoittamistaan näytelmistä ja näytellyt itsekin teatterissa ja elokuvissa. Saisio suoritti Suomen Teatterikoulun näyttelijäntutkinnon vuonna 1975. Hän toimi Teatteri-korkeakoulun dramaturgian professorina vuosina 1997–2001. Kirjailijan esikoisteos Elämänmeno ilmestyi 1975. Pirkko Saisiolle on myönnetty J.H. Erkon palkinto kirjasta Elämänmeno (1975), Valtion kirjallisuuspalkinto (1985), Finlandia-palkinto (2003), Pro Finlandia -mitali (2007) ja Aleksis Kiven palkinto (2016). Stadin Kundi Reiska Laine (70 v.) on syntyperäinen stadilainen jazzrumpali, säveltäjä, järjestöaktiivi ja entinen kansanedustaja. Sivu 6 48. vuosikerta – nro 13 Kesälehti 2017 Mirja Perälä Partner, Kiinteistönväli?äjä LKV mirja@himajahuvila.? Puh. 0400154378 himajahuvila.? VÄLITYSPALKKIOT KESÄHINTAAN! Yksiöt 2600 € Kaksiot 3200 € Kolmiot 3600 € Hinnat sis. alv 24%
Ari Maarnela Helsingissä ennätysmäärä tekemistä tänä kesänä H elsingin kesään kuuluvat uimastadion, Kumpulan maauimala ja lukuisat rannat, joiden käyttökausi on jo alkanut. Nuorille löytyy paljon tekemistä ja toimintaa. Maauimalat ja uimarannat ovat suosittuja, jos sää vaan antaa myöden. Valvotuilla uimarannoilla on valvoja 5.6. alkaen. Leikkipuistoikäisille järjestetään ruokailu leikkipuistoissa kesäkaudella 5.6.6.8. välisenä aikana, jolloin leikkipuistoissa tarjotaan pääsääntöisesti keittoruokia. Helsingin merellisyys tarjoaa loputtoman määrän mahdollisuuksia kesällä. Kaupungin edustaa kaunistaa miltei 100 kilometriä rantaviivaa ja yli 300 saarta, joista useat ovat virkistyskäytössä. Viime vuonna avattu Vallisaari on jälleen avoinna. Saari on uniikki luontokohde Helsingissä. Liikkujien on tärkeää pysytellä merkityillä reiteillä, jotta luonto säilyy parhaiten. Myös muihin, useisiin Helsingin edustan saariin, pääsee kesällä. Helsingissä on kahdeksan toria, joista suurimmat ovat Kauppatori ja Hakaniemen tori. Kolme kauppahallia palvelevat myös kesällä. Teurastamolla on Torstaimarketit ja perjantaisin letkeä musiikkidiggarien illat ovat kesän uutuuksia. Korkeasaaren kolme Amurintiikerin pentua ovat vuoden vanhoja. Linnanmäelllä on 44 laitetta ja 13 ravintolaa ja monta muuta härveliä. Vierailijoita kutsuvat myös Merimaailma, Tropicario, Haltialan ja Fallkullan tilat. Helsingissä on 1 200 kilometriä pyöräteitä, joten pyörällä pääsee käytännössä minne vain kaupungissa. Pyörällä liikkumisen mahdollisuuksia on viime vuosina lisätty merkittävästi. Helsinki lähenee ominaisuuksiltaan siltä osin monia keskieurooppalaisia kaupunkeja. Vihreät sylit, kävelyretkiä Helsingin puistoihin, vievät asukkaat ja muut puistoista kiinnostuneet kävelyretkille pääkaupungin ihastuttaviin ja monimuotoisiin puistoihin suunniteltujen kävelyreittien avulla. Hienona kohteena kesäaikaan on myös Allas Sea Pool Katajannokanlaituri 2:ssa, aivan ydinkeskustassa Katajannokan ja Kauppatorin kainalossa. -j.a. Metsän opettamaa filosofiaa ? Jos pitää metsästä, parhaat ajatukset syntyvät metsässä. Minun metsäni lumoaa äkillisellä pään silityksellään, ravistelulla ja rytmisellä askeleella. Metsässä näen sellaista mitä en muualla näe. Kuulen ääniä joita muuten en kuule. Metsässä tunnen olevani yhtä aikaa matkalla ja kotona. Metsä on vastakohtien maata, yhtä aikaa lumoava ja pelottava. Pyhä metsäpolkuni ei vie minua vain Enonkoskelle vaan se johtaa oman itseni tutkisteluun mittaamattomassa maailmankaikkeudessa. Alkumetsä avaa avaruutta ja aikaa. Se kouraisee pehmeästi naavaisella kämmenellään ja hivelee hellästi vetoavalla kauneudellaan. Metsän äänet eivät vaikene. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Metsä on opettajani. Se auttaa selviytymään elämän arvaamattomissa tiheiköissä, tunkeutumaan vaikeuksien läpi, pureutumaan sisimpään. Se muistuttaa että leikkisä kuljeskelu on aina tarpeellista, eksoottisessa vieraudessa tai tutussa turvallisuudessa. Metsä opettaa avaamaan suun, silmät ja korvat. Metsän tuoksun voi aistia vain metsässä, sen kosketuksen iholla vain auringossa tai puiden siimeksessä. Metsä on yhtä aikaa keinu ja kehto, elämän turva ja kohtu. ”Kuvittele metsä, kostea kuin suu ja korkeimman ja tuuheimman/ puun latvaan ripustettu kuu, yhtä alku-uninen ja tuoreelta tuoksuva.” Runoilija Virpi Alasen metsä keskustelee ympäristönsä ja kulkijansa kanssa. Mitä menettääkään ihmispolo kadottaessaan luontosuhteensa. Voisiko metsäkokemusten hurma palauttaa vielä luonnon mytologian, luonnollisen hellyyden ja kohottavan kauneuden voiman kunniaan? Jukka Mikkosen kirja Metsäpolun filosofiaa opastaa luonnon estetiikan ymmärtämiseen ja liittää metsän osaksi ihmiselämän käyttöalaa. Happena keuhkoissa, lämpönä iholla. Puun ja ihmisen yhteys on elimellinen mutta (liian) vähän huomattu osa elämänalaa. Metsään voi aina mennä, eikä se kysy, missä olen ollut, miksi minua ei ole näkynyt. Metsä on kaksisuuntainen. Se kuljettaa muinaisuuteen ja samalla opastaa mieltä ikuisuuteen. Ei vain polku ole pyhä vaan koko metsä on pyhä, puut kuuluvat aina paratiisiin. Kun kaikenkattava metsäturkki muinoin peitti koko Suomen, mikä muu olisi metsää enemmän vaikuttanut esi-isiimme, jotka elivät elämänsä metsässä. Yhä menemme metsään hyötypyytein, marjastamaan, metsästämään, tervehtymään, voidaksemme paremmin. Metsä ja maisema rakentuu mielessämme ja vahvistaa oloamme. Luontoilu on iloista puhtaimpia, mikä voittaisi reippauden tuottaman terveen riemun. Metsän kauneutta on vaikea määritellä. Sen voi vain kokea, sitä voi vain ihmetellä. Kaupungistuminen palautti ihmiset mökeilleen. Luonnon kaipuu kasvatti myös metsästä kertovan kirjallisuuden, metsä liittyy koko elämänkiertoon. Luonnossa on aina kysymys ekologisesta kestävyydestä. Metsän monimuotoisuus, elonkirjo (bioversiteetti) on arvo itsessään. Poluilla kohtaavat kaikkialla samat toiveet ja pelot, (pyhiin) vaellus on yhteistä kokemista. Tapion vieraille kuuluva ”pihkan tuoksu ja lehvän leyhy” on luonnonestetiikkaa mikä tuo kulkijalle kokemuksen pyhästä kauneudesta. Metsän äänet eivät kuole vaan suomalaista maisemaa on aina hallitseva metsä. Luonnon kieltä ymmärtää parhaiten kuuntelemalla puiden laulua. Metsä opettaa myös lukemaan. Virkistän mieltäni keskustelemalla puiden kanssa. Schopenhauer kuvasi kerran mitä kuusi vastasi värikkyydestään rehvastelevalle omenapuulle: ”Kun talvi tulee, sinut riisutaan loistostasi, minä olen sellainen kuin nyt.” Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Veli-Matti Hynninen Eutanasia kotikonstein ? ”Nyt tiedän miten voin tappaa äitini nyt tiedän miten voin tehdä täydellisen murhan.” Näillä sanoilla kirjoitin pari vuotta sitten Kallio-lehteen. Ideana oli silloin viedä äitini käymään Pakkoluovutetussa Karjalassa katsomassa lapsuudenkotiaan. Vanheneva keho ei olisi kestänyt sitä tunneliikutusta. Ja murha olisi ollut täydellinen. Karjalan retki jäi kuitenkin tekemättä ja muori jäi henkiin. Nyt on kehitteillä uusi konsti. Jos siis sinullakin on vielä hankalia vanhuksia tai vaikkapa lähiomaisia, joista haluaisit päästä jo eroon, niin ”Eutanasia kotikonstein” on uusin menetelmä, jonka Helsingin kaupunki tuli lanseerannakseen vaikkakin tietämättään? Konsepti on seuraava. Otetaan ensin yksi vanhus tai muuten vaan heikentynyt lähiomainen. Naapurikin kelpaa. Ensin hänet syötetään sisään terveydenhoitojärjestelmäämme. Sitten työnnät hänelle käteen parasetamolia sisältävän purkin. Ja jäät vain odottamaan. Ja pidät suusi kiinni. Parissa viikossa pamahtaa maksa ja sitä ei keho enää kestä. Ja se oli siinä. Täydellinen murha. Jos olisin äitini aviomies, niin parilähtö olisi yksi laajennetun eutanasian muoto. Parilähdössä mies surmaa ensin oman puolisonsa ja sitten itsensä. Kumpikaan ei jää kitumaan järjestelmän kouriin erillisissä hoitolaitoksissa. Äiti-poika-suhteessa ajattelin vielä jäädä tänne ihmettelemään tulevaa kesää. Yhteiskunta on jopa subventoinut näitä ”Eutanasiaa kotikonstein” haaveilevia omaisia. Se tapahtuu seuraavasti: samaan aikaan kun kotihoitoa tarvitsevien vanhusten määrä on kasvanut, niin yhteiskunta on paitsi vähentänyt lähihoitajien määrää niin toiseksi lisännyt terveyskeskuslääkäreiden väestövastuualueen kokoa. Nämä toimenpiteet edesauttavat kummasti kotikutoista eutanasiaa. Kun terveyskeskuslääkäri on siis ensin kuunnellut ja tutkinut kivuliaan vanhuksen ja antanut sitten suositukset ja määräykset ja syöttänyt ne tietokoneverkostoon ja kun vanhukselle ei tulekaan omaa lähihoitajaa vaan satunnaisotannalla kiireissään ja jo myöhässä poliitikkojen määrittelemistä aikatauluista ja jo valmiiksi väsynyt lähihoitaja, joka jo tullessaan tietää, ettei ehdi hoitaa vanhusta niin hyvin kuin haluaisi ja jonka on pakko luottaa niihin eteensä saamiinsa tietokonetulosteisiin ”saatanallisiin säkeisiin” tai länsimaisittain ”meduusan verkostoon”, niin se tarjoaa omaisille oivan toimintaympäristön. Parhaassa tapauksessa ei tarvita edes omaisia. Käy se vanhukselta itseltäänkin. Oleellistahan tässä ”Eutanasiassa kotikonstein” on se, että perilinen pääsee nauttimaan perinnöstään tai rauhastaan ilman sitä hankalaa naapuria joutumatta itse vankilakierteeseen. Vaihtamalla tämän maailman panacodit tämän maailman panadoleihin niin saan äitini syömään tuplasti enemmän parasetamolia kuin lääkäri on määrännyt. Eikä sitä todista itse pirukaan. Näillä eväin kohden kesälaitumia kera kansanedustajien. ”Tämä on vakava paikka isänmaalle. Tämä edellyttää vakavaa pohdintaa.” Syksyllä tiedetään enemmän. Joskohan nyt tärppäisi. Ari Maarnela auguuri emaarnela@gmail.com P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 13 Kesäisiä muistoja Kesäinen päivä kaunis on kuin luonto koskematon. Tuulet vienosti henkää, kukat polkuja kaunistaa. Muisto kaunis eilinen tuokoon ilon ihmisten. Kaksin on kauniimpaa polkujamme taivaltaa. Juhannusaaton aamu aukeaa, muurahainen pesää rakentaa. Perhonen ruusuun lentää, löytää onnensa maan. Salmen tyyneen rantaan joutsenpari ui kahdestaan. Kaksin oli kauniimpaa katsoa aurinkoa nousevaa. Kesäinen päivä kaunis on kuin luonto koskematon. Tulee suviyö ja täysikuu, valkoiset ruusut valaistuu. Yönsyli oli kaunehin, muisto kahden ihmisen. Kaksin oli kauniimpaa katsoa aurinkoa laskevaa. Kesäinen muisto kaunis on, rantaan lyö laine vallaton. Perhonen kukkaan lentää, siellä oli onnenmaa. Kaksin on kauniimpaa polkujamme taivaltaa. Toivo Levanko lyyrikko K ALLIO L EHTI Kesälehti 2017 4 Kesä
Juhannuksen bussiaikataulut ja liput Matkahuollosta Katukoris liikuttaa kesällä nuoria HeinŠsen kolumni Kolumni Kilautan kaverille ? Suurta nautintoa tuntien olen seurannut Haluatko miljonääriksi?tv-ohjelmaa. Juontaja Jaajo Linnonmaa on ikään kuin virheetön, kaikin tavoin osaava ja jopa tyhmiin vastauksiin sympaattisesti suhtautuva. Ohjelman formaatti on hyvä. Jatkukoon! Lainaan pakinani otsikkoon tuon mainion oljenkorsi-sanonnan. Haluan kilauttaa tässä alkuvuoden viimeisessä kirjoitelmassa kiitollisen tervehdyksen muutamalle ihailemalleni kaverille. Täydestä syystä teen sen. Entisenä sosiaalitanttana olen sydän syrjällään yrittänyt seurata SOTE-uudistushanketta paljoakaan siitä ymmärtämättä, mutta sitä enemmän pelonsekaisin tuntein. Siksipä iloitsen kaikesta siitä myötämäestä, jota sosiaalija terveysjärjestöt vapaaehtoisvoimineen sentään aikaansaavat. Viimeksi sain onnitella Ensija turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelän tohtoriksi väittelyä aiheesta järjestöjen ja valtiovallan suhteiden kehittymisen taustat. Nyt hänellä oli myönteinen uutinen maan hallituksen päätöksestä myöntää tuleviksi vuosiksi päihdeäitien kuntoutukseen ratkaisevaa avustusta! Toinen hyvä uutinen kertoi jäsenjärjestö Pääkaupungin Turvakoti –yhdistyksen voineen avata uuden turvakodin Hämeentielle! Hyvä, hyvä. Taiteilija Tarja Polari Vantaalta on valovoimainen. värikylläinen maalari, jonka teoksia on lukuisissa maan museoissa ja julkisissa kokoelmissa 70-luvulta alkaen. On niitä hankittu myös järjestöjen asiakastiloihin viihdytykseksi ja voimaannuttamiseksi. Polari, jolle tämän kiitoskilautuksen osoitan, näkee teostensa hyvin sopivan niin turvakotiin kuin ikäihmisten olosijoille. Vanhusja lähimmäispalvelun liiton (Valli ry) tiloissa Kinaporin korttelissa kuin myös jäsenjärjestöjen, kuten Käpyrinteen palvelutalojen seinillä ne tarjoavat katsojalle niin riemastusta kuin pohdiskeluihin aiheita. Toiminnanjohtaja Virpi Dufva uskoo vahvasti kuvataiteenkin avulla päästävän avartaviin keskusteluihin vaikeistakin aiheista. Tämän hetken riemuja hänen järjestöilleen tuottavat monet ikäihmisten selviytymistä syventävät projektit, ei vähiten heidän taloudellinen kaltoinkohtelunsa. Pakinani kuvaksi sain Riitta Särkelältä ”Rouva Perhosen”, elämäniloisen, Polari-maalauksen, jonka äärellä esim. positiiviseen äitiyyteen voi ajatuksiaan viritellä. Kuvataiteen sanomilla on tunnetusti suuri vaikutus mielenterveyteen ja mielialaan. Hengen ravintoa ei milloinkaan saa liikaa, jokainen ammentaa näkemästään kantokykynsä mukaan. Olin todistamassa vuoden 2016 parhaan taidekirjan palkitsemista Kalvolan kirjastossa. Elin Aspelin-palkinto jaettiin nyt 20. kerran. Kustantajien kisaan lähettämistä taidevalioista selviytyi voittajaksi dos. Harri Kalhan ”Rut Bryk – elämän taide”. Se on hyväiltävän hyvä, hykerryttävän upeasti toteutettu Espoon modernin taiteen EMMA –museon julkaisu. Ei voi sanoin kertoa… Kalhaa itseään huolestuttaa taidekirjan tulevaisuus ”tässä faktojen ja figuurien maailmassa”. Kalha kysyy: ”Miten saisimme ihmiset vakuutettua siitä, että suomenkielellä kannattaa edelleen kirjoittaa ja lukea, myös pitkiä tekstejä, jopa kirjoja?” On täysi syy kilauttaa Kalhalle kannustava onnitteluni! Päätteeksi toivon, että hyvä lukijakunta käyttäisi suven valoisuutta myös kirjasta nauttimiseen ja taiteenpoluille poikkeamiseen. Aira Heinänen ? Juhannus tuo runsaasti muutoksia bussiaikatauluihin. Erityisesti juhannusaaton iltana 23.6. sekä juhannuspäivänä 24.6. vuoroja liikennöidään rajoitetusti osan vuoroista jäädessä kokonaan ajamatta. Bussiliput ja bussien aikataulutiedot juhannuksen poikkeukset mukaan lukien saa Matkahuollon verkkosivuilta. Hanki bussiliput etukäteen Matkahuollosta Juhannus on vuoden vilkkain matkustusajankohta. Eniten matkustajia on liikkeellä torstaina 22.6. ja juhannusaaton aamupäivänä perjantaina 23.6. Juhannuksena matkustavien kannattaa hankkia bussija paikkaliput jo etukäteen. Matkahuollossa on maan kattavin vuorotarjonta ja eniten lippuja vuoroille. Liput on helppo ostaa Matkahuollon verkkosivuilta tai paikan päältä Matkahuollon toimipaikoista. Samalla voi varmistaa itselle ja matkaseurueelle haluamansa istumapaikat ostamalla paikkalipun. Tarkista aikataulutiedot Kaikki juhannuksen aikataulutiedot pyhäpäivien poikkeukset mukaan lukien löytyvät verkosta osoitteesta www.matkahuolto.fi. Aikatauluhakuun kannattaa syöttää tarkka matkustuspäivämäärä, jotta mahdollinen poikkeusliikenne tulee huomioitua. Aikatauluja hintatiedot saa myös puhelimitse Matkahuollon henkilökohtaisesti palvelevasta palvelunumerosta 0200 4000, joka on avoinna kaikkina viikonpäivinä ympäri vuorokauden. Puhelun hinta on 1,99 €/min + pvm. Lisäksi pikavuorojen aikatauluja voi katsoa YLE:n teksti-tv:n sivulta 440. Toimipaikkojen aukioloajat Matkahuollon toimipaikkojen aukioloajoissa on poikkeuksia juhannuksena. Kaikkien toimipaikkojen yhteystiedot ja aukioloajat poikkeuksineen löytyvät Matkahuollon verkkosivujen toimipistehausta. ? Koripalloliitto järjestää yhdessä Yökoriksen, Helsingin kaupungin ja yhteistyöseurojen kanssa kesän aikana yhdeksän avointa katukoristapahtumaa ympäri Helsinkiä. Katukoristapahtumien tarkoituksena on liikuttaa mahdollisimman montaa nuorta ja samalla tuoda koripalloa lajina yhä useamman tietoisuuteen. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään Helsingissä Kampin Narinkkatorilla sunnuntaina 11.6. Helsinki-päivän kunniaksi klo 10.00 20.00. Tarkemmat tiedot avaustapahtumasta löydät facebookin tapahtumasivulta Helsinki Street Festival 2017 Jokaisessa katukoristapahtumassa arvotaan lippuja Suomessa 31.8 6.9. järjestettäviin miesten koripallon EM-kisojen iltapäiväotteluihin. Lisäksi jokaisen tapahtuman eri kisailujen voittajat tulevat ansaitsemaan itselleen liput. Tapahtumissa jaetaan myös muita palkintoja. Irvokas näytelmä ? Olemme eläneet politiikan alennustilan aikoja. Perussuomalaisten puoluekokouksen valinnat olivat ennakolta arvattavissa. Niiden junttaamiseksi oli varmasti tehty paljon työtä. Mutta kaikki tapahtui kuitenkin sääntöjen mukaan. Se, että puolueen säännöt mahdollistavat tällaisen tapahtuman niin helposti, on toinen asia. Mutta Timo Soini aikoinaan rehvasteli sillä, että ”antakaa kaikkien tulla luokseni”. Joten ”sitä saa, mitä tilaa”, mikä oli tämänkin puoluekokouksen tunnuslauseena, toteutui täysin. Järjestöja puolueelämässä tällainen junttatoiminta ei ole mitenkään harvinaista. Mutta aina yhtä pahalta ja kipeältä se tuntuu. Jussi Halla-ahon puheenjohtajuus ja koko johtoroikan valinnassa oli kuitenkin kitkerä sivumaku – valinnoilla haluttiin tietoisesti repiä alas Timo Soinin rakentaman puolueen politiikkaa ja siten nöyryyttää myös Soinia. Se tuntui ja tuntuu aina pahalta ja pitkään. Järjestötyössä ja politiikassa ihmiset ovat kuitenkin mukana koko sydämellään ja hyvää tarkoittaen. Valta voi kuitenkin pilata kyvyn aistia, mikä on oikeaa ja väärää. Eli Perussuomalaisten johtajavalinnat olivat varmasti aika monen tiedossa jo etukäteen, myös maan hallituspuolueiden johtajien Sipilän ja Orpon. Siksi se näytelmä, mikä rakennettiin puoluejohdon valintojen jälkeen aina ns. hallituskriisistä sen laukeamiseen asti, oli irvokasta. Totesin tänään (14.6) aamupäivällä keskustelussa erään ystäväni kanssa, että pääministeri Sipilä, ministeri Orpo ja Soini yhdessä rakensivat tämän näytelmän. Ehkä siinä oli mukana vielä joitakin muita luotettuja, mutta etukäteen se suunniteltiin. Ystäväni pyysi minua todistamaan väitteeni. Kerroin, että tarvitsi vain seurata näytelmän kulkua, missä Sipilällä oli heti kaikki askelmerkit valmiina aina Kultarantaan menoa ja matkan pyörtämistä myöten ja valtiosääntöasiantuntijan lausunto valmiina taskussa, miten hallituspuolueesta eronnut lohko, ei itsenäinen puolue, voidaan ottaa jatkamaan hallituspolitiikkaa samalla ohjelmalla ja samoilla henkilöillä. Kun sitten seurasi Timo Soinin ja muiden eduskuntaryhmästä eronneiden persujen reaktioita, hymyjen leveyttä, tunne vain vahvistui. Hillotolppa säilyi ja oltiin taas mediassa ja vahvasti vallassa. Tämän illan A-studiossa toimittaja Jan Andersson yhdessä muiden politiikan toimittajien kanssa oli tehnyt samat johtopäätökset ja kysyivät ”kuka/ketkä kirjoittivat tämän näytelmän”. Tässä näytelmässä on yksi hyvä ja kaksi suututtavaa asiaa. Hyvä asia, josta olen kepun ja kokoomuksen kanssa samaa mieltä, oli että puheenjohtaja Jussi Halla-ahon johtama Perussuomalaisten puolue ei voi olla yhteisessä hallituksessa. Sipilän ja Orpon perustelut kelpaavat, vaikka ne vaikuttivat hiukan hurskastelulta. Sen sijaan en voi hyväksyä kahden oppositiopuolueen Rkpn ja KDn nenästä vetämistä muka ”hallitusneuvotteluihin” osallistumiseksi. Miksi näitä puheenjohtajanaisia vedätettiin? Toinen asia, mistä olen sydämistynyt, koskee jäljelle jääneiden Persujen käytöstä. Timo Soini on aina puhunut ”pienen ihmisen” puolella olemisesta. Nyt tässä ns. hallituskriisin ratkaisussa kaikki viisi Persu ministeriä saivat pitää hillotolppansa ja Audin takapenkin. Hinta oli kova. He ovat täydellisesti sidottuja Sipilän ja Orpon kovaan, köyhiä ja keskiluokkaa kurittavaan hallitusohjelmaan viimeistä piirtoa myöten. Nyt he tanssivat kepun ja kokoomuksen pillin mukaan. Se pieni toivo, mikä itselläni oli esim. sote/ maakuntaratkaisussa, että perussuomalaiset olisivat kyenneet vaatimaan sote-palvelujen järjestämisen niin, ettei valinnan vapaus ja palvelujen tuottamistavat tuhoa julkista sektoria, eikä heikennä palveluihin pääsyä eikä lisää ihmisten maksurasitetta. Tämä toivo katosi. Perussuomalaiset ovat nyt kepun ja kokoomuksen sylikoiria. Minusta tämä poliittinen tilanne olisi edellyttänyt uudet vaalit tai sitten kunnolliset uudet hallitusneuvottelut. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Kansalaiset antavat siihen luottamusvaltakirjan neljäksi vuodeksi. Se on vastuullinen tehtävä. En halua, että politiikkaa rapautetaan tällaisilla näytelmillä. Toivon, että Kallio lehden lukijat pohtivat näitä asioita laiturin nokassa tai tori kahveilla! Hyvää kesää Kallio lehden lukijoille! Maija Anttila, sd HUS valtuuston varapuheenjohtaja Kesälehti 2017 5 Kesä K ALLIO L EHTI
Stadin Friiduksi Pirkko Saisio, Stadin Kundiksi Reiska Laine ? Laine on ainoa suomalaismuusikko, joka on esiintynyt Pori Jazz -festivaalilla joka vuosi sen perustamisesta, vuodesta 1966 lähtien. Vuonna 1981 Laine palkittiin Yrjö-palkinnolla. Lisäksi Laine on soittanut ja esiintynyt cameo-rooleissa useissa elokuvissa ja TV-sarjoissa. Laine toimi kansanedustajana vuosina 1996–1998. Lisäksi hän on ollut Helsingin kaupungin-valtuuston jäsen 1997–2004. Laine on toiminut aktiivisesti eri kulttuurijärjestöissä ja -toimikunnissa, kuten Pori Jazzin hallituksessa, Valtion säveltaidetoimikuntassa, Taiteen keskustoimikunnassa, Suomen Jazzliiton hallituksessa, Finland Festivals -valtuustossa, Suomen kansallisoopperan säätiön hallintoneuvos-tossa sekä PAND – Taiteilijat rauhan puolesta -järjestössä. Stadin Slangi ry on Suomen suurin kotiseutuyhdistys, jonka yhtenä tärkeänä perinteenä jo yli 20 vuoden ajan on ollut nimetä Stadin Kundi ja Friidu. Varsinaisia kriteereitä ei ole koskaan määritelty, vaan kukin hallitus luo määritelmät ihan itse. Tästä johtuen valittujen kirjo on ollut vuosien saatossa laaja ja monipuolinen. Esimerkkeinä kaikkien aikojen ekat Kundi ja Friidu, Kari Rahkamo ja Eva-Riitta Siitonen tai viime vuoden kaikille tutut Pekka Sauri ja Leena Uotila. Monipuolinen tapahtumakattaus ryydittää Teurastamon kesää ? Teurastamo kattaa herkullisen kesäruuan ja rennon oleilun lisäksi tukevan annoksen musiikkia tänä kesänä. Runsaasta tapahtumakattauksesta löytyy tekemistä jokaiseen makuun. Otamme kaiken irti myös upouudesta esiintymislavasta. Perjantain pihakeikat avataan 16. kesäkuuta Funky Amigosin pihajuhlilla, jossa lavalla nähdään todellinen Afro Beat -kattaus: nigerialais-suomalainen Aiyekooto & Afro Beat International ja The Blassics. Juhannustauon jälkeen keikat pyörähtävät käyntiin toden teolla 30. kesäkuuta alkaen. Perjantaisin tiedossa on konsertteja muun muassa Tiiu Helinältä, Puppa J:ltä ja Kauko Röyhkältä. Pihakeikoille on vapaa pääsy. Seuraa keikkakalenteria verkossa www.teurastamo.com. Keikkojen aikaan Teurastamon aurinkoiset terassit ja monipuoliset ravintolat palvelevat. Voit myös ottaa omat picnic-eväät mukaasi ja vaikka grillata ja nauttia elämästä riippukeinuissamme. Torstaisin juhlitaan Saimaan ”Teurasjameissa” jazzin ja funkin soidessa Teurastamon piha muuttuu viitenä torstaina erilaisten myyntikojujen ja workshoppien tyyssijaksi, jolloin tavaroita voi tulla myymään myös kirppishengessä. Iltatoreilla on luvassa myös elävää musiikkia. Muutama vuosi sitten laajempaan tietoisuuteen noussut Saimaa tuo vierailijoineen Teurastamolle erityisen happening -jamikonseptin, jonka juuret ovat 60ja 70-lukujen San Franciscossa. Tehosekoittimen biisintekijänä sekä Pepe Willbergin ja Saimaan tuottajana tunnetun Matti Mikkolan Teurasjamit tuovat kesäiseen iltaan saippuakuplia, kukkasia ja rakkauden sanomaa. Näihin iltoihin osittain sattuvat torstaimarketit nivoutuvat eri teemojen alle. Tapahtumapäivät ovat: 22.6. Teurasjamit alkavat, ei erillistä toria. 6.7. Eino Leinon päivä ja ”Löytöjen Yö” kirjoja ja levyjä ja erityinen kirjailijapaneeli, jossa muun muassa Kauko Röyhkä ja Miki Liukkonen etsivät Eino Leinoa. 20.7. Helsinki Design -tori 3.8. Street Food Thursday 17.8. Satokausimarkkinat, ei jameja. 24.8. Taiteiden Yö aloittaa Teurastamon Night Market -viikonlopun. Torstaitorien myyjähaku on avoinna, laita sähköpostia osoitteeseen tuottaja@teurastamo.com Bikenic kokoaa fillaristit Tänä kesänä Teurastamon ohjelmaan kuuluvat kuukausittaiset Bikenic-tapahtumat, jotka yhdistävät eri teemoillaan picnichengen ja pyöräilyn ulottuvuuksia sekä vapaasti järjestäytyvän avoimen polkupyörätorin. Heinäkuussa tutustutaan muun muassa pyöräilyn historiaan Suomen Urheilumuseon ja harrastajien avoimessa yhteisnäyttelyssä ja haaveillaan kesäretkistä pyöräillen. Elokuussa aletaan palailla arkeen ja työmatkoihin pyöräillen. Syyskuussa kisaillaan kansainvälisissä merkeissä ja keskitytään syyskauden varusteisiin. Tapahtumapäivät ovat kuukauden ensimmäisenä lauantaina. Seuraa Teurastamon kesän tapahtumia verkossa www.teurastamo.com ja sosiaalisessa mediassa #teurastamo Instagram teurastamo Teurastamo kesällä 2016. Kuva Eetu Ahonen. ? Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. Ajanvaraus ja vastaanotto siirtyvät 1.9. Alppilan kirkolle os. Kotkankatu 2. KALLION KIRKKO Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Sunnuntaisin messun jälkeen kirkkokahvit. Iltamessu ma, ti ja pe klo 18. Arki-illan ehtoollinen ke klo 18. Viikkomessu to klo 18. Juhannusmessu la 24.6. klo 10. Pauliina Lindfors. Luomakunnan sunnuntain messu su 25.6. klo 10. Petri Patronen. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 28.6. klo 18.Jaana Partti. Anima mea-esilauluryhmä. Viikkomessu to 29.6. klo 18. Arja Penttinen, Yhteys-liike. Helsinki Pride -viikon Sateenkaarimessu pe 30.6. klo 18. Samuli Korkalainen, Jaakko Hyttinen, Jaana Partti, kanttori Kimmo Puunenä, Ääniset –kuoro. joht. Ruut Karhula ja messuavustajat. Messu su 2.7. klo 10. Visa Viljamaa. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 5.7. klo 18.Jaana Partti. Anima mea. Viikkomessu to 6.7. klo 18. Visa Viljamaa Messu su klo 9.7. Eeva-Liisa Hurmerinta. Arki-illan ehtoollinen ke 12.7. klo 18. Riitta Männistö. Viikkomessu to 13.7. klo 18.Riitta Männistö. Messu su 16.7. klo 10. Jaana Partti. Arki-illan ehtoollinen ke 19.7. klo 18. Riitta Männistö. Viikkomessu to 20.7. klo 18. Jaana Partti. Messu su 23.7. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 26.7. klo 18. Riitta Männistö. Anima mea. Viikkomessu to 27.7. klo 18. Laura Huovinen. Messu su 30.7. klo 10. Riitta Männistö. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 2.8.klo 18. Jaana Partti. Anima mea. Viikkomessu to 3.8. klo 18. Pauliina Lindfors Messu su 6.8. klo 10. Teemu Laajasalo. Kouluun siunaaminen ke 9.8. klo 17. Mari Mattsson. Keskiaikainen rukouslaulumessu ke 9.8. klo 18. Mari Mattsson. Anima mea. Viikkomessu to 10.8. klo 17. Pauliina Lindfors. Messu su 13.8. klo 10. Mari Mattsson. TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Helsingin Urkukesän täyttää keskusta-alueen kirkot jälleen huippu-urkureiden esittämällä monipuolisella musiikilla koko kesän ajan, Kallion kirkossa maanantai-iltaisin ja torstaisin. Torstain puolen tunnin päiväkonsertista ehtii vielä lounaalle kirkon kivijalan Café Sonckiin. Urkukesän päiväkonsertit torstaisin klo 12. Vapaa pääsy. 15.6. Dag-Ulrik Almqvist, 22.6. Tommi Niskala, 29.6. Dag-Ulrik Almqvist, 6.7. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, 13.7. Dina Ikhina ja Denis Makhankov, 20.7.Olli Saari, 27.7. Dag-Ulrik Almqvist, 3.8. Elke Unt. 10.8. Dag-Ulrik Almqvist. Urkukesän iltakonsertit maanantaisin klo 19. Vapaa pääsy, ohj. 8e. 26.6. Anna Kalinkina. 3.7. Timur Khaliullin. 10.7. Matti Pohjoisaho, 17.7.Julia Tamminen, 24.7. Marcel Punt, 31.7. Jean-Luc Thellin, ma 7.8. Matti Vaakanainen, ma 14.8. Hans Uwe Hielscher. Elämän äärellä -konsertti ja kesäisiä yhteislauluja Kallion kirkossa juhannuspäivänä la 24.6.klo 15. Leena Lehtinen, runot ja Henna Nieminen, musiikki. Ohj. 5 e.Uskovaiset nuoret ry:n hyväksi. Kolme viisasta naista eli piispa Irja Askola, pääsihteeri Tuija Brax ja Kirkon Ulkomaanavun puheenjohtaja Tarja Kantola keskustelevat ihmisoikeuksista to 29.6. klo 19 Kallion kirkossa. Helsinki Pride -viikon keskustelun vetää päätoimittaja Mari Teinilä. Vihkiyö 1.7. klo 18–23.30 Kallion kirkossa. Karhupuiston puistokahvit su 2.7., 16.7., 30.7. ja 13.8. klo 14– 15. Yhteislauluja, kahvittelua ja yhdessäoloa Kallion sydämessä. VIIKKOTOIMINTA KALLIOSSA Varikko – ryhmä työnhakijoille torstaisin klo 9-12, Siltasaarenkatu 28. Tule voimaantumaan ja jakamaan tunteita. Anima mean kaikille avoimet harjoitukset Kallion kirkossa keskiviikkoisin klo 17 ja joka toinen maanantai alkaen 7.8. Hilkka-Liisa Vuori. ACKTÉ-FESTIVAALI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2 Cafe Sonck. Kallion kirkon kivijalassa sijaitsevassa Cafe Sonckissa keittolounas, suolaisia piiraita ja erikoiskahveja. Kesällä kahvila levittäytyy terassiksi tornin juurelle. Avoinna ma–pe klo 11–16 ja iltaisin kamarifestivaalin konserttien yhteydessä. Kahvila suljettu 22.7–3.7.Cafe Sonckissa kesän ajan Aino Ackté -kamarifestivaalin huippukonsertteja ja esityksiä 2–3 krt viikossa. Liput 1520 e. Kts. koko ohjelmisto: acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Messu su 11.6. klo 16. Riitta Männistö. Kansanlaulukirkko su 18.6. klo 16. Mari Mattsson. Laulamme kansanlauluja Anna-Mari Kaskisen sanoin. Luomakunnan sunnuntain messu su 25.6. klo 16. Petri Patronen. Messu su 2.7. klo 16. Visa Viljamaa. Messu su 23.7. klo 16. Laura Huovinen. Messu su 9.7. klo 16. Eeva-Liisa Hurmerinta. Messu su 16.7. klo 16. Petri Patronen. Messu su 23.7. klo 16. Riitta Männistö Messu su 30.7. klo 16. Riitta Männistö Messu su 6.8. klo 16. Teemu Laajasalo. Messu su 13.8. klo 16. Mari Mattsson. KANSAINVÄLINEN TYÖ: Kiinankielinen messu su 2.7. ja 6.8. klo 13. Unkarinkielinen messu su 2.7. ja 6.8. klo 11. TAPAHTUMAT ALPPILAN KIRKOLLA Kallio block party goes Alppilan kirkko. Unelmien sielunmessu la 5.8. klo 18–22. Musiikkia, äänimaisemaa, tunnelmointia –tule kokemaan kuinka moderni ja perinteinen musiikki kohtaavat 60 v.-juhlavuotta viettävässä Alppilan kirkossa. Tunnelmaa luomassa DJ Alec Hall & special guests. Alppilan kirkon lukupiiri. Oletko ahkera ja monipuolinen lukija? Tunnetko halua jakaa lukukokemuksiasi toisten kanssalukijoiden kanssa tai keskustella kirjallisuudesta? Lukupiiri kokoontuu Alppilan kirkolla tiistaisin klo 17.3019.00. Aloitamme 15.8. ja tapaamme kerran kuukaudessa. Ilmapiiri on avoin, keskusteleva, suvaitsevainen ja rento. Tied. Petri Uusikylä, petri.uusikyla@gmail.com tai 050 521 7500 Kehitysvammaisten kerho yrittäjät Alppilan kirkolla joka toinen maanantai klo 17-18. ma 14.8 alkaen. Kerho on tarkoitettu rippikouluiän ohittaneille kehitysvammaisille. Kerhossa toimitaan jäsenten ehdotusten pohjalta. Aiheena mm. hengellisyys, ihmissuhteet, kulttuurin eri muodot. Tied: Diakoni Nina Klemmt 09-23403634 Autre Chose Café Alppilan kirkolla. Avoinna ti–su klo 8–18, suljettu 23.6–3.7. RETKET, KURSSIT, RETRIITIT Ilm.kursseille www.kallionseurakunta.fi/luovan-toiminnan-kirkko tai kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611 Iloinen kesäretki Enonkoskelle Savon sydämeen to 27.pe 29.6. Lähtö Kallion kirkolta klo 9. Matkan johtajana Pirkko Kaskinen. Lisätietoja Riitta Männistö p. 050 380 3286. Kesäinen bussiretki la 1.7. Vanhan kirjallisuuden päiville ja Pyhän Olavin kirkkoon Sastamalaan. Lähtö Kallion kirkolta klo 8 ja paluu klo 21. Kirjallisuuspäiville vapaa pääsy. Ruokailu omatoimisesti. Riitta Männistö p. 050 380 3286 ja Sari Pentikäinen. Hinta 30 e. Retki Seurasaareen to 20.7. klo 10-14. Mennään bussilla nro 23. Seurasaaressa pelataan pelejä, katsastetaan Tomtebon kahvila ja nautitaan yhdessäolosta. Omar eväät mukaan, säänmukainen vaatetus. Retki on omakustanteinen, seurakunta tarjoaa kahvin/teen. Mukana Nina Klemmt. Ilm. p. 09 2340 3600 Ääni sielun tanssia kehossa – kurssi la 1.7. ja 26.8. klo 10-17. Mustasaaressa. Äänen, kehon, mielen ja sielun resonanssin päivä. MuT Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 60 e. sis. opetus laivamatka, lounas ja kahvi. Elämäni värit – maalauskurssit Mustasaaressa kaikkina päivinä klo 11.30-16.30. ti, ke, to 25.-27.7/ 89e., la-su 29.-30.7. /59e., ti-to 1.3.8./ 89e., la-su 5.-6.8./ 59e., ti-to 8.-10.8./ 89e.la-su 12.-13.8. /59e. ja yksittäiset päivät ennen Elämäni värit –kursseilla maalanneille ti 15.8. /29e., ke 16.8./ 29e., to 17.8./29e. Laiva lähtee Taivallahden rannasta. Edestakainen matka 4e. Tuija Varjoranta. Keskiaikainen hellä hiljainen rukouslaulu tiistaisin klo 17.30 – 20. peruskurssi ti 15.8.,22.8.,29.8.ja 5.9. jatkokurssi-Syvemmälle moodeihin ti 19.9.,26.9.,3.10. ja 10.10. Laulamme keskiaikaisia rukouksia suomeksi ja latinaksi ja psalmilauluja suomeksi. Laulut opetellaan korvakuulolta. Rukouslaulusta lisää tietoa www.voxsilentii.fi. Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52e/kurssi. Keskiaikaisten Birgittalaislaulujen -kurssi pe 18.8.,29.9.,6.10. ja 3.11. klo 17.30-20. Siltasaarenkatu 28. Perehdymme laulamalla omiin juuriimme ja kuinka naiset ovat rukoilleet laulamalla luostarissa 1400 –luvun Suomessa. HilkkaLiisa Vuori. Hinta 52e. Rukoileminen on niitty –retriitti-ilta Mustasaaressa pe 24.8. klo 17-20.30. Menemme yhdessä saareen. Tapaamme huoltosillan luona. Lisätietoja illan kulusta Nina Klemmt p. 050 3046823 tai Pauliina Lindfors p. 050 4620987. Hinta 25e. Hiljaisuutta meren äärellä kaupunkiretriitti Mustasaaressa la 9.9. klo 12-18. ja su 10.9. klo 10-15. Hiljaisuutta, rukousta, kauneutta ja rauhaa retriitissä. Marketta Antola ja Sinikka Metiäinen. Hinta 34e sis. kevyen lounaan ja kahvin. IkonimaalauskurssiJumalanäiti kaikkien murheellisten ilo joka keskiviikko 13.9.-22.11. klo 1014, Siltasaarenkatu 28. Ryhmässä muutama paikka vapaana. Ohjaaja Helena Hirvonen. Hinta 130e. K ALLIO L EHTI Kesälehti 2017 6 Kesä
Suomen susikannan kooksi arvioidaan 150–180 sutta Ruiskumestarin talo vie taas kodikkaasti 1800-luvulle Noin 200-vuotias Ruiskumestarin talo on Helsingin kantakaupungin vanhin puinen asuinrakennus. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen. Hellävaroin kunnostettu talovanhus välittää vahvasti menneen ajan asumisen tunnelmaa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen. Helsinkiläisen pikkuvirkamiehen kodissa muodikkaimmat huonekalut sijoitettiin 1800-luvulla saliin. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen. Ruiskumestarin talon keittiössä liedessä palaa tuli ja leipävartaat roikkuvat katossa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Maija Astikainen. ? Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12:ssa Kruununhaassa avautui jälleen vuosien remontin jälkeen. Helsingin tunnelmallisimpiin kuuluva kotimuseo sijaitsee kantakaupungin vanhimmassa, noin 200-vuotiaassa puisessa asuinrakennuksessa. Ruiskumestarin talossa voi eläytyä arkeen pikkuvirkamiehen kodissa 1860–70-luvuilla. Vaatimattoman puutalon pikkuisessa salissa on muodikas trumpettisohva ja komea pietarilainen kirjoituslipasto, mutta keittiössä roikkuvat reikäleivät katossa ja nurkassa on kirnu. Ruiskumestarin taloon on vapaa pääsy. Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki 1812, ja uuden asemakaavan mukaisesti asutus laajeni Kruununhaan pohjoisosaan. Pienporvarit, käsityöläiset ja pikkuvirkamiehet rakensivat Siltavuoren rinteille vaatimattomia puutaloja. Niistä ainoana on säilynyt Kristianinkatu 12, jonka rakennutti merimiehen leski Christina Wörtin. Tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta vuonna 1818 talo on ollut jo paikoillaan. Talon monista omistajista ja asukkaista pitkäaikaisin oli Alexander Wickholm, joka osti vuonna 1859 tontin rakennuksineen perheensä kodiksi. Hän toimi tuolloin ruiskumestarina ja vastasi muun muassa kaupungin palokalustosta ja nuohouksen valvonnasta. Talon peri 1896 Wickholmin tytär Augusta Nevalainen, jonka kuoltua 1912 se siirtyi hänen tyttärelleen, tanssitaiteilija Martta Bröyerille. Vuonna 1974 Bröyer myi talon kaupungille. Kaupunginmuseo avasi puurakennukset Ruiskumestarin taloksi nimettynä museona 1980. Museo on sisustettu Alexander Wickholmin perheen kodiksi 1860–70-luvuilla. Alkuperäinen irtaimisto ei ole tallessa, joten kaupunginmuseon kokoelmista on valikoitu perukirjojen pohjalta ajalle tyypillisiä esineitä, jotka ovat harkitusti eri-ikäisiä ja erityylisiä. Salin huonekalut ovat uusia ja muodinmukaisia, mutta keittiössä ja kamareissa on vanhempia, kenties perittyjä tai käytettyinä ostettuja kalusteita. Hellävaroin kunnostetut rakennukset kertovat omaa vahvaa tarinaansa menneestä elämänmuodosta. Lattiat ovat leveää lankkua, katot ja ovenpielet kenottavat herttaisesti vinossa. Seinille on palautettu 1800-luvun tyyliset pintakäsittelyt, joiden mallit on löydetty talon kerrostumista. Eniten on uudistettu huonokuntoista sivurakennusta, johon tehty yleisön iloksi tunnelmointikamari sekä museopuoti. Ruiskumestarin talo herää eloon Uudelleenavauksen kunniaksi Ruiskumestarin talo palaa 1800-luvulle Helsinki-päivän aattona sunnuntaina 11.6.2017 klo 12–15. Talon asukkaat ja naapurit hyörivät keittiössä, kamareissa ja pihalla askareissaan. Kadulta kantautuu posetiivin säveliä, ja tasatunnein pihalle saapuu ryhmä kierteleviä sirkustaiteilijoita soittoniekkoineen. Musiikista, esityksistä ja tunnelmasta nauttiessaan vieraat voivat maistaa torikärryistä ruiskumestarin emännän juhlavehnästä kesäisen mehun kera. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12 Auki 9.6.2017–7.1.2018 ke–su klo 11–17. VAPAA PÄÄSY www.ruiskumestarintalo.fi ? Uusimman susikanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150–180 sutta. Susikanta on vahvin LounaisSuomessa ja Pohjois-Karjalassa. Kokonaan tai pääasiallisesti Suomen puolella liikkuvia susilaumoja oli yhteensä 14. Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli puolestaan seitsemän. Lisäksi susiparien asuttamia reviirejä arvioitiin olevan yhteensä 18, joista kolme sijoittuu itärajan molemmille puolille. Susikanta pienentynyt Maaliskuun 2017 tilanteen mukaan Suomen susikanta on noin 25 prosenttia pienempi kuin se oli maaliskuussa 2016. Silloin susia arvioitiin olevan 200– 235 yksilöä. Muutoksen taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä. Yksi muutosta selittävä syy lienee talven 2015/2016 korkea aikuiskuolleisuus, mikä on omiaan alentamaan kannan pentutuottoa. Osan vuosien välisestä erosta näytti selittävän myös se, että aiemmassa kanta-arvioissa omiksi rajalaumoiksi tulkittuja laumoja voitiin yhdistää geneettisen yksilöinnin perusteella. Luonnonvarakeskus selvittää tutkimushankkeena tarkemmin susikannan koon muutoksen taustalla olevia tekijöitä. Kesälehti 2017 7 Kesä K ALLIO L EHTI
Puolet suomalaisista tekee töitä kesälomallakin Riitta Auvinen. ? Suomi ei sulkeudu kesälomien aikana. Tuoreen kyselyn mukaan 56 prosenttia suomalaisista vastaa työpuhelimeen ja sähköposteihin lomalla ainakin jossain kohtaa. Säännöllisesti työhön liittyvät puhelut ja sähköpostit hoitaa lomansa aikana joka viides työntekijä. Heinäkuu on yhä edelleen suosituin lomakuukausi. Suurin osa lomanviettäjistä ei koe tarpeelliseksi irrottautua sosiaalisesta mediasta loman aikana. Tulokset selviävät viestintätoimisto Riannon toukokuussa 2017 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1042 työssäkäyvää suomalaista. Joka kolmas työssäkäyvä suomalainen kertoo lomailevansa heinäkuussa yhteen putkeen. Seuraavaksi suosituin lomakuukausi on elokuu ja kolmantena tulee kesäkuu. Pätkissä pitkin kesää loman aikoo viettää joka kolmas. Täydellistä irtiottoa tämä ei kuitenkaan tarkoita. Suomalaisista jopa 56 prosenttia kertoo tekevänsä ainakin jossain kohtaa lomaa töitä. Joka päivä ja viikoittain töihin paneutuu joka viides. – Näiden lukujen valossa näyttää siltä, että emme me suomalaiset olisi tarvinneet kiky-sopimuksia annettuina. Olemme sen verran vastuuntuntoisia, että pidämme huolta Suomen kilpailukyvystä oma-aloitteisestikin. Lomien aikana töitä ei tehdä työnantajan painostuksesta. Vain 9 prosenttia vastaajista kertoo työnantajan esittäneen toiveen vastata puheluihin ja sähköposteihin vastaamisesta loma-aikana, tuloksista kertoo viestintätoimisto Riannon toimitusjohtaja Riitta Auvinen. Puhelin pirisee Kesälomalle pakataan mukaan sekä puhelin että tietokone. Suomalaisista 75 prosenttia pitää puhelimensa auki koko loman ajan. Tietokonetta käyttää säännöllisesti joka toinen. Työpuhelut hoidetaan lomallakin. Kaikkiin työpuheluihin vastaa joka toinen ja töihin liittyvät sähköpostit hoitaa 45 prosenttia vastaajista. Sen sijaan työpaikan some-kanavat painuvat unholaan kesäauringon paisteessa. Työssäkäyvistä suomalaisista 69 prosenttia ei seuraa lomalla oman työpaikkansa sosiaalista mediaa lainkaan. – Työnteossa loman aikana on kaksi puolta. Hyvä ja huono. Hyvää on se, että lomaltapaluustressi vähenee, kun meili ei pullistele hoitamattomia tehtäviä. Tämä palvelee erityisesti sitä neljännestä, joka kertoo, että heillä ei ole lomasijaista ja työt odottavat, kun arki koittaa ja lomalta palataan takaisin työn ääreen. Huono puoli on tietysti se, että lomalla ei lomailla, eikä näin ollen päästä täydellisesti rentoutumaan ja latautumaan syksyn koitoksiin. Voi olla että lomaton loma kostautuu jossain kohtaa loppuvuotta väsymyksenä ja monella jopa uupumuksena, Auvinen pohtii. Ei tarvetta some-lomaan Vaikka työpaikan some jätetään syrjään kesälomalla, niin henkilökohtaisesti käyttö ei vähene laajamittaisesti. Suomalaisista 58 prosenttia kertoo, että ei näe mitään syytä pitää taukoa sosiaalisesta mediasta tulevilla vapailla. Vastaajista vain 15 prosenttia vähentää somen käyttöä rauhoittaakseen ajatuksia. Lomaajan lisääntynyt vapaa-ajan määrä ei myöskään tuo lisää somekäyttöä. Vain 4 prosenttia kertoo, että sosiaalisen median kanavien käyttö lisääntyy loman aikana. – Facebookin syövereissä liikkuu lomallakin joka toinen suomalainen. Lomakuukausien ulkopuolelle verrattuna käyttö vähenee vain muutaman prosenttiyksikön. Myöskään muiden somekanavien käytössä ei tapahdu muutosta suuntaan tai toiseen, Riitta Auvinen kertoo. Televisio menettää Eniten suomalaiset seuraavat lomalla televisiota, kakkosena tulee radio, kolmantena verkkolehdet ja neljäntenä painetut sanomalehdet. Kyselyn mukaan loma-ajan ulkopuolella suomalaisista 73 prosenttia katsoo televisiota päivittäin. Kesäloma ei näytä tuovan katsojamääriin karmaisevaa pudotusta. Lomallakin television ääreen istahtaa päivittäin 65 prosenttia suomalaisista. Myöskään painettujen sanomalehtien lukijamäärissä ei tapahdu kesäromahdusta. Muulloin kuin loma-aikana 37 prosenttia kertoo lukevansa säännöllisesti paperisia sanomalehtiä. Vastaava kesäloma-ajan lukijamäärä on 32 prosenttia. Kesälomalla verkkolehdet menettävät saman määrän lukijoita kuin painetutkin. – Voisi luulla, että älypuhelimien ja tablettien aikakaudella verkkolehtien lukijamäärissä tapahtuisi ennemminkin nousua kuin laskua. Loman ulkopuolella verkkolehtiä seuraa joka päivä 42 prosenttia. Vapaalla määrä putoaa 35 prosenttiin, Auvinen kertoo. – Radio on viestintävälineenä ainoa, joka kasvattaa käyttäjämääräänsä loma-aikana. Suuren suurta nousu ei ole, vain yhden prosenttiyksikön verran. Vastaajista 42 prosenttia kertoo viihtyvänsä radio-ohjelmien äärellä lomansa aikana joka päivä, Auvinen jatkaa. Viestintätoimisto Riannon toukokuussa 2017 teettämään sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi 1042 työssäkäyvää suomalaista. Vastaajista oli naisia 517 ja miehiä 525. Pyörähdä muuallakin kuin Rinkelissä – Linnanmäen kesä on täynnä tanssia Rokkimittelöt Linnanmäellä. Kuva: Rock’n’Roll Dance Club Comets ? Nostalgiset tanssikilpailut, rockabillyn ja fuskun opetusta sekä perinteisiä lavatansseja. Näistä on tehty Linnanmäen vauhdikas tanssikesä. Linnanmäen ilmaiset yleisötanssit ovat löytäneet uudestaan oman sitoutuneen yleisönsä jivejalkojen ja tangotaitureiden keskuudessa. Torstai-iltaisin järjestettävissä yleisötansseissa taivutellaan kesän aikana mm. Eija Kantolan, Taikakuun, A. Aallon Rytmiorkesterin ja Joel Hallikaisen tahtiin perinteisissä lavatanssitunnelmissa. – Tanssi-iltojen artistit ovat Suomen tanssikansan suosikkeja ja olemme ylpeitä voidessamme tarjota näin monipuolisen kattauksen tanssimusiikkia tähän kesään. Tanssin ystäville on tarjolla laadukasta musiikkia ja iloista huvipuistotunnelmaa parhaimmillaan, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin sanoo. Rokkimittelöt vanhaan tapaan Linnanmäki täyttää 67 vuotta lauantaina 27.5. ja syntymäpäivän kunniaksi Rock’n’Roll Dance Club Comets järjestää Linnanmäellä nostalgiset tanssikilpailut Rokkimittelöt! Jive-taisto eli jiven SM-kilpailut tanssittiin Linnanmäellä vuonna 1954. Tänä vuonna Linnanmäen tanssikilpailu on hurmaava ja hauska Rokkimittelöt, jossa tanssitaan rockabillya, fuskua ja boogie woogiea tai niiden suloista yhdistelmää, musiikista ja tanssijoista riippuen. Tanssikilpailun jälkeen ilta jatkuu yleisötanssilla klo 20.30 asti The Toreados -bändin mukaan. – Linnanmäellä tullaan näkemään riehakasta ilottelua ja tanssin riemua improvisoiden ja hetkeen täysillä heittäytyen. Mukana on maailmallakin kiertäneitä kisakonkareita ja sellaisia, joille nämä ovat ensimmäiset kisat ikinä, erilaisilla taustoilla, junioreista senioreihin. Heitä yhdistää rakkaus tanssiin ja he haluavat jakaa tätä kipinää muillekin. Lämpimästi tervetuloa paikan päälle hurmaantumaan ja hurahtamaan valloittaviin rokkitansseihin, Rock’n’Roll Dance Club Cometsin tapahtumavastaava Emilia Reitamo toivottaa. Kesän aikana Linnanmäellä pääsee tutustumaan tanssin saloihin myös fuskun ja rockabillyn opetustuokioissa. Ammattilaisten vetämien tanssituntien jälkeen on vuorossa vauhdikkaat perjantaitanssit rockin ja swingin pyörteissä. Linnanmäen yleisötanssit 2017 to 25.5. klo 18 Jonna Ortju & Lumottaret la 27.5. klo 14 Cometsin rokkimittelöt ja yleisötanssit to 1.6. klo 18 Eija Kantola & Omega to 8.6. klo 18 Hurma pe 9.6. klo 18 rockja swingtansseja to 15.6. klo 18 Tommi Soidinmäki & Vastakaiku pe 16.6. klo 18 Fuskun opetusta ja yleisötanssit to 22.6. klo 18 Jarkko Järvenpää & Helmenkalastajat pe 23.6. klo 19 Juhannustanssit: Kaisa-Mari ja Foxpop to 29.6. klo 18 Taikakuu pe 30.6. klo 18 rockabillyn opetusta ja yleisötanssit to 6.7. klo 18 Lemmenlautta pe 7.7. klo 18 rockja swingtansseja to 13.7. klo 18 Marita Taavitsainen & Tanssiorkesteri Koivu pe 14.7. klo 18 rockja swingtansseja to 20.7. klo 18 Antti Huovila & Roulette pe 21.7. klo 18 rockja swingtansseja to 27.7. klo 18 A. Aallon Rytmiorkesteri pe 28.7. klo 18 rockja swingtansseja to 3.8. klo 18 Marco Lundberg & Liekki pe 4.8. klo 18 rockabillyn opetusta ja yleisötanssit to 10.8. klo 18 Joel Hallikainen & Patajätkä pe 11.8. klo 18 fuskun opetusta ja yleisötanssit to 17.8. klo 18 Teemu Roivainen & Energia to 24.8. klo 18 Teuvo Oinas & Kiintotähti to 31.8. klo 18 Saija Tuupanen & eXmiehet K ALLIO L EHTI Kesälehti 2017 8 Kesä
Löylynhenki-palkinto 2017 Suomen Saunakulttuuri ry:lle ? Suomen Saunaseura ry on myöntänyt tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon Suomen Saunakulttuuri ry:lle, joka on vapaaehtoisvoimin siirtänyt Muuramen saunakylän Jämsän Juokslahteen. Se on sinänsä kulttuuriteko ja kylän toiminnan kehittäminen sekä ylläpitäminen on saunakulttuurin vaalimista parhaimmillaan. Muuramen saunakylä perustettiin 1980-luvun alussa. Sinne koottiin eri puolilta Suomea savusaunoja, joita oli parhaimmillaan kolmisenkymmentä. Saunakylä muodostui 27 historiallisesta savusaunasta, joista vanhimmat ovat peräisin 1700-luvulta. Arkkitehti Risto Vuolle-Apialalla oli keskeinen rooli Saunakylän toteuttamisessa. Saunakylän toiminta Muuramessa päättyi vuonna 2010. Ilman ylläpitoa saunojen kunto alkoi rapistua. Onneksi jämsäläisten saunaihmisten piirissä heräsi into Saunakylän siirtämiseksi ja pelastamiseksi. Suomen Saunakulttuuri ry perustettiin tätä tehtävää varten vuonna 2012. Koko kansan saunakylä Muuramesta oli mahdollista siirtää Jämsän Juokslahteen 24 saunaa. Siirrot aloitettiin 2015 ja viimeiset saunat tuodaan kesäkuussa tänä vuonna. Niiden joukossa myös Suomen Saunaseuran kaksi kummisaunaa. Saunojen kunnostus on vaativa tehtävä, kaikki saunat ovat valmiina kylpijöille suunnitelmien mukaan vuonna 2019. Ensimmäiset löylyt luodaan kuitenkin jo tänä vuonna Suomalaisen saunan päivänä 10. kesäkuuta. Saunakylä sijaitsee Patajoentien varressa, VT 9:n läheisyydessä hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Saunakylästä ei tule saunojen museo, vaan elävä ja kehittyvä saunaja matkailukohde. – Toivottavasti saisimme alueelle aikanaan myös palvelurakennuksia sekä uusia saunoja, Suomen Saunakulttuuri ry:n puheenjohtaja Saija Silén sanoo. Muuramen Saunakylässä kävi viimeisinä vuosina kolmisentuhatta kävijää, saman verran odotetaan Jämsään. – Ulkomaalaisten vieraiden osuus on varmastikin merkittävä eli vähintään neljännes kävijöistä. Jo nyt Saunakylä on herättänyt kiinnostusta ja kyselyitä maamme rajojen ulkopuolelta. Lisäksi Himoksen matkailualueen läheisyys tuo uudelle sijaintipaikalle lisäarvoa. Tavoitteena on saada alueelle kävijöitä ja saunojia ympäri vuoden, Saija Silén toteaa. Löylynhenki-palkinto ? Saunaseura voi myöntää vuosittain Löylynhenki-palkinnon ansiokkaasti saunan hyväksi toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto on jaettu vuodesta 1988. Viime vuonna palkinnon sai Helsinki Sauna Day, vuonna 2015 saunayrittäjä Kimmo Helistö, 2014 Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck, 2013 Rajaportin sauna Tampereelta ja 2012 arkkitehti Pekka Tommila. Johtokunta valitsee palkinnon saajan seuran jäseniltä tulleiden ehdotusten joukosta. Suomen Saunaseura 80 vuotta Suomen Saunaseura ry on vuonna 1937 perustettu yleishyödyllinen yhdistys. Seura vaalii perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, joiden perustana on toisten saunarauhan kunnioittaminen. Seura vaalii saunakulttuuria ja pyrkii kehittämään suomalaista saunaa ja edistämään sitä koskevaa tutkimusta. Jäseniä on tällä hetkellä noin 4 300. Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Sauna-lehteä sekä ylläpitää sauna.fi-sivustoa. Kylän suurin savusauna eli Virpiön sauna siirrettiin Muuramesta Jämsään helmikuussa 2017. Harjun sauna siirrettiin Muuramesta Jämsän Juokslahteen vuonna 2016. Saunakylän raitti alkaa hahmottua Jämsässä. Kylän kohtaloa jo vuonna 2011 pohtineet yksityishenkilöt toimivat edelleen aktiivisesti Saunakylää rakentamassa. Tässä heistä neljä eli Pekka Rantala (vas), Kari Vainiomäki, Ilkka Silén ja Risto Ahonen. Kuvasta puuttuu Suomen Saunakulttuuri ry:n puheenjohtaja Saija Silén. Tavallisesta poikkeava muotokuvanäyttely Sinebrychoffin taidemuseoon ? Miksi muotokuvia tehdään? Vallan pönkittämiseksi, historiaan ikuistamiseksi vai rakkaudesta läheisiin? Juuri muotokuvan monitulkintaisuus innosti museonjohtaja Kirsi Eskelistä kokoamaan aiheesta näyttelyn. Näyttelyn lähestymistapa poikkeaa totutusta. Siinä käsitellään muotokuvataidetta teemojen, kuten vallan, identiteetin, muistaminen ja muiston vaalimisen, kautta. Edustettuna on muotokuvamaalauksen koko kirjo lähtien mahtavista hallitsijamuotokuvista ja virallisista edustusmuotokuvista intiimeihin perhemuotokuviin ja taiteilijoiden omakuviin asti. Oman sijansa ovat saaneet myös muotokuvat ihmisistä, joiden henkilöllisyys on aikojen kuluessa unohtunut ja muotokuvat, jotka ovat muusta syystä jääneet unohduksiin. Minä en ole minä Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia -näyttely on esillä Sinebrychoffin taidemuseossa 8.6.31.12.2017. Teosten ajallinen kaari ulottuu 1500-luvulta nykyaikaan. Mukana on esimerkkejä myös varhaisimmista tunnetuista muotokuvista, Egyptin Faijumin kuolinnaamioista. ”Tässä näyttelyssä haluamme haastaa kävijät pohtimaan kysymystä erilaisista rooleistamme ja identiteetistä. Kysymys on tänä päivänä hyvin ajankohtainen sosiaalisen median ja selfiekulttuurin muuttaessa maailmaa ja sitä, miten me siinä olemme”, Eskelinen kertoo. Mukana on myös harvinaisia teoksia, jotka saadaan nyt ensi kertaa suuren yleisön nähtävillä. Esimerkkinä Lorenz Pasch nuoremman (1733-1805) maalaama Vaasan hovioikeuden perustajan, kuningas Kustaa III:n muotokuva (1783). Lisäksi näyttelyyn sisältyy kolme erikoisnostoa, joissa esitellään valittuja teoksia vain rajoitetun ajan. Ensimmäinen nosto on rakennettu Urho Kekkosen ympärille, toisena on taiteilija Rafael Wardin maalaama presidentti Tarja Halosen muotokuva, ja kolmannessa nostossa esitellään Eero Järnefeltin maalaamat muotokuvat Carl Gustaf Mannerheimista ja P. E. Svinhufvudista. Minä en ole minä -näyttelyn yhteydessä julkaistaan kirja, jossa omien alojensa kansainväliset ja kotimaiset asiantuntijat avaavat artikkelien ja vapaamuotoisten esseiden kautta muotokuvataidetta, näyttelyn teemoja ja teoksia raikkaista, uudenlaisista näkökulmista. Muotokuvat ovat vahvasti esillä taidemuseon muissakin tiloissa. Punaisessa kellarissa alkaa samaan aikaan Hannu Pakarisen (s. 1962) valokuvanäyttely, johon valokuvataiteilija on kuvannut Suomen itsenäisyyden aikana syntyneitä henkilöitä, yhden jokaiselta vuodelta. Valokuvateokset kertovat itsenäisen Suomen tarinaa tavalla, joka nostaa jokaisen sankariksi. Näyttelyn ohella julkaistaan valokuvakirja ja 101 suomalaista muotokuvaa -verkkosivusto www.hannupakarinen.fi Minä en ole minä Tunnettuja ja unohdettuja muotokuvia, 8.6.31.12.2017 100 vuotta 100 kuvaa Hannu Pakarinen, 8.6.-3.9.2017 Avoinna: ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la, su 10-17 Bulevardi 40, 00120 Helsinki, 0294 500 460, www.siff.fi K ALLIO L EHTI Kesälehti 2017 9 Kesä
Kesälehti 2017 10 Kesä K ALLIO L EHTI
Vuokko Hovatta ja Kalle Chydenius esiintyivät myös SiSiDisko-esityksellä. ? Tanssiriemun kruunaa Skidit Disko, maaginen päivädisko joka täyttää pihan kesäisellä musiikilla ja saippuakuplilla. Vuonna 2016 Lasten Open Stage villitsi juhlijat hurjaan menoon. Vuoden 2017 esiintyjähaku on juuri käynnistynyt ja mukaan voi hakea joko soolona tai isomman porukan kanssa. Räppärit, viulistit, lauluryhmät, rokkibändit ja dj:t ovat tervetulleita hakemaan mukaan. Lasten Open Stagelle voi hakea mukaan 14.6. mennessä lähettämällä pätkän esityksestä osoitteeseen info@ skiditfestarit.fi. Luvassa on tietenkin myös makunystyröiden kutkuttelua laadukkaiden herkkujen muodossa. Parastaan tuovat tarjolle ainakin kalliolainen vegaanikahvila Roots, jo legendaariseksi muodostunut pieni helsinkiläinen jäätelötehdas 3 kaverin jäätelö ja Lähi-idän kasvisruoan taituri Levant. Skideille rakkaudella annoksia valmistaa myös vastikään Siltasessa toimintansa aloittanut Onda, jonka herkut ovat suurimmaksi osaksi vegaanisia ja lähialueella tuotettuja. Tänä vuonna festareille rakennetaan myös pikku basaarialue, jossa on kymmenkunta myyntikojua erikoistuotteineen. Koko päivän juontaa Talent Suomesta tuttu hulvaton vatsastapuhuja Sari Aalto kaverinsa Simpanssi-Anssin kanssa. Suomen ensimmäisen ja ainoan ammattimaisen naisvatsastapuhujan meno saa takuuvarmasti niin aikuisten kuin lastenkin suupielet ylöspäin. Jotta myös vaihtoehtoisesti kommunikoivat lapset voisivat osallistua Skidit Festareille, 90-vuotisjuhlaansa viettävä RinKesän paras päiväseikkailu tulee taas Risto Räppääjä Samuel Shipway ja Nelli Nuudelipää Sanni Paatso esiintymässä. Touko nostelee painoja. nekoti-Säätiö tuo tapahtumaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja kuten tukiviittomat ja kuvakommunikaation. Skidit Festivaalien lipunmyynti on käynnistynyt tapahtuman verkkosivuilla. Myynnissä on yksittäislippuja ja perhelippuja. Tänä vuonna festivaali myös lahjoittaa lippuja vähävaraisille perheille Hope – Yhdessä ja Yhteisesti ry:n kautta. Eri puolella Suomea toimiva järjestö synnyttää hyvän kierrettä ja antaa lapsille tasa-arvoisempia mahdollisuuksia arkeen. – On hienoa että lapsille järjestetään myös omia, laadukkaita, tapahtumia. Ja yksi näistä on suosikkimme Skidit Festarit. Suosikki siksi, että siellä oikeasti viihtyy koko perhe. Myös siis aikuiset. Mami Go Go -blogi “Skidit Festareille oli keksitty paljon uutta ja inspiroivaa ohjelmaa vanhojen suosikkien rinnalle. Ihailin taas sitä, miten yksinkertaisilla ideoilla oltiin saatu luotua elämyksiä lapsille.” Lähiömutsi-blogi “Oma kokemukseni oli vain ja ainoastaan positiivinen. Tosi kivaa ohjelmaa ja tekemistä lapsille ihan mielettömän kivalla paikalla.” Hupsistarallaa-blogi Lasten kaupunkifestivaali Skidit Festarit lauantaina 29.7. klo 10-15, Kaikukatu 4 www.facebook.com/SkiditFestarit https://instagram.com/skiditfestarit/ www.skiditfestarit.fi Liput tapahtuman nettisivuilta alkaen 13,50 € Alle 3-vuotiaat, eläkeläiset ja yli 65-vuotiaat maksutta. Tapahtumapaikat ja aikataulu Esifestivaalitapahtumat Suvilahdessa ja Helsingin Keskustassa Skeittipuisto: Hajautetun festivaalialueen rakentaminen klo 15 alk. 21.9. Oranssi: työpajat klo 18 alk. to 21.9. Muu ry: Pixelache ja Koelse 15 vuotta avajaiset 21.9. Paikallinen ja hajautettu -festivaalin ohjelma Suvilahdessa Skeittipuisto: hajautettu festivaalialue 22. 24.9. Oranssi: 22.-24.9. Pixelache-festivaali: Paikallinen ja hajautettu Helsingin Suvilahdessa 22.-24. syyskuuta ? Vuoden 2015 Living Spaces ja vuoden 2016 Interfaces for Empathy -teemojen jälkeen Pixelache 2017 kokoaa tarinoita paikallisesta ja hajautetusta hallinnosta. Haluamme tarjota paikallisille toimijoille kohtaamispaikan, jossa keskustella kokemuksista siirryttäessä pääomakeskeisestä talousmallista kohti hajautettua ja vertaisuuteen perustuvaa voimavarojen jakamista. Paikallinen ja hajautettu päätöksenteko vaikuttaa voimistuvan siellä, missä yhteisöllinen suunnittelu ja kouriintuntuva joukkovoima yhdistyvät. Paikallinen ja hajautettu -teema materialisoituukin Suvilahdessa mallityömaana 15.-21.9. järjestettävissä Kierrätysolympialaisissa siihen osallistuvien joukkueiden toimesta. Työmaan rakennelmat nousevat muiden jo olemassa olevien teese-itse -alueiden, kuten skeittiparkin rinnalle, luoden tapahtumien virtaa ja keskustelupaikkoja festivaalille. Nuorisojärjestö Oranssi ry:llä on merkittävä rooli festivaalikumppanina. Se isännöi sekä esiettä varsinaisia festivaalitapahtumia tiloissaan 18.-24.9. välisenä aikana. Tämän lisäksi Suvilahden vakiintuneet vuokralaiset ja Pixelachen jäsenet antavat merkittävän panoksensa festivaalin pääohjelmaan. Merkittäviä kehityskulkuja ja hajauttamista voi ja tulee tapahtumaan: valuuttaa, energiaa, voimavaroja ja tunteita hajautetaan ja jaetaan. Nämä kehityskulut tuovat esille ongelmia, joita ei voi ratkaista puhtaasti käsitteellisellä tasolla; ne täytyy tehdä todeksi elämällä siirryttäessä kohti vielä tuntemattomia toimintamalleja. Niinpä pelko ennustamattomasta ja arvaamattomasta on myös huomioitava. Kuinka on mahdollista ilmaista tahdon moninaisuutta, ja onko tämänhetkinen valtionmuoto tarpeeksi tehokas kanavoimaan sitä? Usein liikkeet kohti paikallisia ja hajautettuja rakenteita liittyvät taloudellisissa malleissa yksityistämiseen; kuinka monimuotoinen yhteinen etu kohtaa taloudelliset ehdot? Voimmeko olla samanaikaisesti paikallisia sekä hajautettuja ja globaalisti kytkeytyneitä: mikro-organismeja hengittäen valtavan, monimutkaisen makrojärjestelmän sisällä? Festivaalitapahtumien pohjalta kehkeytyy tarinoita, jotka kertovat kuinka hallinto toimii kansalaisyhteiskunnan, yksittäisten aloitteiden ja hallituksen välillä, ja kuinka kansalaiset itse vakiintuvat rakenteiksi, joissa hallinto tapahtuu paikallisesti, ja missä voimme alkaa käsitellä tehottomuuksia, passiivisuutta, kiinnostusta, aikaa ja ammatillista siansaksaa. Pixelache -festivaali Paikallinen ja hajautettu ei petä sinua, se tulee olemaan paikallinen tapahtumasi, joka erottaa konsensuksen hiljaisuudesta: se tarjoaa mahdollisuuden keskustella ekologisista kysymyksistä, edistää visuaalista kulttuuria ja rakentaa suojaa pessimismiltä, esittää kuinka demokratia hyötyy tai on hyötymättä digitaalisesta mediasta, pelata pelejä osoittaaksemme, että olemme niin kytkeytyneitä kuin olemme, järjestää työpajoja ymmärtääksemme uudestaan yhdessä oppimisen nautinnon, löytää musiikin ja nykytaiteen, joka on joskus järkeenkäyvempää kuin tiede ja paljastaa tieteen luovan draaman. K ALLIO L EHTI Kesälehti 2017 11 Kesä
Suomessa jo yli 19 vuotta! Tavex Helsingissä: Fabianinkatu 12 ja Rautatieasema Asematunneli Puh: (09) 68 149 149 / www.tavex.fi Isommatk in kultaerä t hyvitetää n heti! Vertaa romukullan hintoja! 22.30 €/g 17.20 €/g 750/18K 585/14K Kultapitoisuus Hinnat 20.05.2015 21.52 €/g 16,15 €/g Hinnat 12.6.2017 T erveTuloa I nTIalaIseen Toimitusalue 8,0 km Kuljetusmaksu alkaen 2,90 € . Kotiinkuljetus mahdollinen vain yli 14,90 € tilauksille. Yökuljetuslisä 3,90 € kaikkiin kuljetustilauksiin alkaen klo 21.00. Kuljetusajat: SU-TO 12-01 PE-LA 12-05 Osoite ja puhelin: 097733 998 Hämeentie 7 00510 HELSINKI Aukioloajat: MA-TO 11-01 PE-LA 11-05 SU 12-01 Ka tso tar jou ks em me my ös Ya mi iss a .fi u usITTu ruokalIsTa ! Voit tilata ruokaa kotiin tai paikan päältä noudettavaksi kotisivujemme kautta www.ravintolasaba.fi Kesälehti 2017 12 Kesä K ALLIO L EHTI
Kuvataide Risto Kolanen Keskikesän kuvataide ? Punavuoren, Töölön, Kuusisaaren, Hietalahden ja Jätkäsaaren gallerioista osalla tulee juhannuksesta tauko, osa jatkaa heinäkuulle tai koko kesän. Ryhmäja kesänäyttelyt ovat suosiossa. Uutena esittelyyn perinteikäs Didrichsen ja uuden polven SIC. Muotitaiteilijan pitkä katselmus Didrichsenin taidemuseossa, Kuusilahdenkuja 1, avautui 9.6. muotitaiteilija Jukka Rintalan 40-vuotista taiteilijauraa esittelevä retrospektiivinen näyttely. Siinä nähdään Rintalan tuotannosta pukuja, luonnoksia, maalauksia, tekstiilejä, valokuvia ja koruja. Näyttely pyrkii esittämään muodin uudenlaisessa yhteydessä; se pohtii muodin, taiteen ja museon yhtymäkohtia ja synnyttää vuoropuhelua niiden välille. Tähän vuoropuheluun osallistuu myös Jukka Rintalan valitsema teossarja Didrichsenin taidekokoelmasta. Esille tulee maalauksia ja veistoksia kansainvälisiltä ja kotimaisilta taiteilijoilta, jotka ovat tavalla tai toisella inspiroineet Rintalaa. Taiteilija valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1976. Ensimmäinen työpaikka oli Friitala, ja sen jälkeen töitä on syntynyt lukuisille firmoille ja itsenäisyyspäivän juhlavastaanotoille. Itse hän korostaa, että suurin osa suunnitelluista puvuista on ”muiden kuin julkkisnaisten yllä”. Hän on suunnitellut paljon myös vaatetusteollisuudelle sekä paljon sisustustekstiilejä, mattoja ja tapetteja, koruja ja lasiesineitä. Alkukesän tihkusateessa mannekiinit esittelivät taidemuseon edessä olevan altaan ympäri hienoja vaatteita, kun virolainen Angelina Klas lauloi kauniisti. Viljo Revellin museonperustajille suunnittelemassa rakennuksessa Kuusisaaressa näyttely on auki koko kesän 27.8. asti. Maailman kirjaa ryhmänäyttelyssä Helsinki Contemporary, Bulevardi 10, päättää kevään ryhmänäyttelyllä ”The Book of the WORLD” (Maailman kirja). Se tuo yhteen 18 arvostettua nykytaiteilijaa Suomesta, Ruotsista, Britanniasta ja Yhdysvalloista. Kieleen keskittyvää taidesuuntausta esitellään sekä maalauksin, veistoksin että videoteoksilla. Pilvi Takala asuu ja työskentelee Istanbulissa ja Amsterdamissa. Hänet tunnetaan videoteoksista, joissa hän tutkii erilaisia sosiaalisia tilanteita ja ihmisten käyttäytymistä. Narratiiviset, kerronnalliset teokset perustuvat paikkasidonnaisiin performansseihin ja interventioihin. Teoksia on nähty muun muassa Bonniers-taidehallissa Tukholmassa ja Palais de Tokyossa Pariisissa. Taiteilija oli ehdolla Ars Fennica -palkinnon saajaksi vuonna 2013, ja samana vuonna hän voitti brittiläisen Emdash Award -taidepalkinnon. Gallerian omista taiteilijoista mukana ovat lisäksi Lukas Göthman ja Jukka Korkeila. Vierailijoina osallistuvat mm. kineettisen taiteen uranuurtaja Liliane Lijn ja brittiläinen kuvanveistäjä Gavin Turk. Näyttelyn kuratoi, osana kirjahanketta, texasilainen, MOCA Londonin johtaja Michael Petry. Tosi kansainvälistä. Maallista pyhää Rosa Liksomin näyttely ”Agape – Maallista pyhää” Maalauksia ja veistoksia maailmasta on esillä Galleria Café Sonckissa aina 31.8. asti. Uusi galleria on Kallion kirkon eteläpäädyn kivijalassa, ja se toimii myös Aino Acktén kamarifestivaalin tilana; kesällä myös kahvilaterassi on auki.. – Näyttelyn sydämen muodostavat valokuvat Agape–ihmisten illallisesta, jonka sain toteuttaa Kulttuurikeskus Sofiassa sijaitsevassa ortodoksikappelissa. Valokuvat olivat esillä Sofian galleriassa 2016–2017. Naiset esiintyvät valokuvissa sinisissä Burkissa, Suomi 100 vuotta juhlan hengessä. Valokuvien lisäksi olen laittanut esille öljymaalauksia, joissa on veistoksellisia elementtejä sekä pienempiä maalauksia, jotka kertovat arjen maallisuudesta ja pyhyydestä, Liksom kertoo lehdelle. Rosa Liksomin ite-kuvataiteen lähtökohta on leikki; hän ei tee sitä jämähtävällä vakavuudella, vaan vaihtaakseen välillä ilmaisumuotoa. Pitää vaihtaa muotoa ja välinettä. Kirjoittamisessa lyhyistä teksteistä romaaniin, romaanista näytelmään. Kuvan tekemisessä valokuvasta maalaukseen, videoon, installaatioon. Hän ei ole koskaan opiskellut kumpaakaan alaa. Hän löi läpi kirjailijana 1980-luvun alussa, ja heti alkoi heti tehdä myös kuvataidetta. Rosa Liksom on pitänyt kymmeniä taidenäyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla. Teoksia on hankittu tärkeisiin suomalaisiin museoihin. Mestarien öljyvärin jäljillä Galleria Mondon, Museokatu 25, kesäinen näyttely on: “Suvisin siveltimin sudittu ja avarasti ajateltu.” Taiteen tasavallan 100v. kesänäyttely pyrkii esittäytymään tekijöiden henkilökohtaisina elämyksinä ja kokemuksina. Kuinka nähdä elämä ja ja kuvata se taiteen keinoin?, galleristi Risto Laasimo tiivistää. Marja Ollikainen on taustaltan suomen kielen opettaja ja kirjallisuuden maisteri, mutta kuvataide on aina kulkenut mukana. Vuonna 2012 hän valmistui alan ammattiin Alfa-Art-taideoppilaitoksessa. Aiemmin teoksia on ollut esillä mm. gallerioissa Artika ja Fogga. – Käytän taiteeni tekemiseen paljolti samoja asioita, joita kuvataan kielessä ja kirjallisuudessa. Tutkin ihmisenä olemisen teemoja ja ihmisten, eläinten, kasvien ja luonnon välisiä asioita, viestintää, rinnakkain olemista, muistamista. Maalaan useilla tekniikoilla sen mukaan, mikä sopii käsiteltävään teemaan. Ollikaiselle mieluisin tekniikka on vanhojen mestarien öljyväri, jossa väri syntyy ja valo syttyy kuullottamalla useita ohuita värikerroksia. – Teen esittävää, myös muotokuvia, abstraktia ja sellaista, jossa on esittäviä ja abstrakteja aineksia yhtä aikaa, maagista realismia, taiteilija sanoo.. Näyttely jatkuu aina 21.7. saakka ja on avoinna ti–pe klo 12–18. Kesärulla Jätkäsaaressa SIC galleria, Jätkäsaaren Makasiini L3, esittelee ”Kesärulla”– ryhmänäyttelyä. Nuoren polven helsinkiläisen kuvataitelijan Anu Raatikaisen valoa ja paperin läpikuultavuutta hyödyntävät piirustukset ovat kehittyneet valokaapeiksi ja valon kanssa tilaan rakentuviksi installaatioiksi. Näyttelyssä nähdään myös videoon yhdistetty animaatio sekä mustepiirustuksia. Raatikaisen teosten kuva-aiheet ovat usein arkkityyppejä, jotka ammentavat vaikutteita eri uskontoperinteistä ja myytistöistä. Kesärulla on SIC:n työryhmän kuratoima ryhmänäyttely. Avajaisten yhteydessä juhlistettiin gallerian 5-vuotispäivää Länsisataman lähellä. Kymmenkunnan taiteilijan joukossa on mm. Ville Kallio videoteoksellaan Goreplex (2017). Hänellä on samaan aikaan kansainvälisiä näyttelyitä. Viimeisenä sunnuntaina 2.7. klo 15.30 ohjelmassa on Maarit Mustosen ja Anne Naukkarisen performanssi WATER FALL 3. Teos on kolmas osa teoskokonaisuudesta, jonka lähtökohtia ovat olleet muistaminen, kuvittelu, sitoutuminen sekä nestemäiset olomuodot. Poikakulttuurin leikkejä ”TAPSAN GRILLI – teoksia kaikilla mausteilla” on kesänmakuinen nimi ARTag Galleryn, Hietalahdenkatu 10, kesänäyttelylle 2.7. asti. Tapani Kokko on suomalaisen puunveistotaiteen karnevalisoija. Hän on heittänyt puumateriaalin tyylikkyysodotukset romukoppaan ja irrottelee rennosti. Hän ei jätä jälkeensä kaunista puupintaa vaan rujoa veistojälkeä, jota hän värittelee tarpeen mukaan. Kokon aiheet kumpuavat poikakulttuurista. – Hän näyttää poikien leikit aina seksuaalisesta heräämisestä roolivaatimusten kyseenalaistamiseen asti. Hän paljastaa haavoittuvuuden leikkien taustalla, mutta nauraa samalla sille vakavuudelle, jolla aikuistumiseen suhtaudutaan, galleristi Veikko Halmetoja esittelee. Teksti: Risto Kolanen Muotitaiteilija Jukka Rintala ja hänen suunnittelemansa Teatteriluonnoksia vuodelta 2007 Didrichsenin Taidemuseossa. Kuva: Raimo Granberg. Marja Ollikainen käyttää taiteessaan samoja asioita, joita kuvataan kielessä ja kirjallisuudessa. Värikylläiset omat työt vaemmalla seinällä. Työn nimi ”Sininen valo osuu kasvoihin. Kuva: Risto Laasimo. Videotaiteilija Pilvi Takala ja video The Announcer (2017) Galleria Helsinki Contemporary. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Anu Raatikainen ja teoksensa Limbus (triptyykki, öljy kankaalle, 2017) Galleria SICissä. Kuva: Raimo Granberg. Kesälehti 2017 13 Kesä K ALLIO L EHTI
Kulttuuri ? Kaunis, tunnelmallinen oli intialaisen klassisen Kathak–tanssin ”Arpan”–näytös monikulttuurisessa keskuksessa Caisassa Kaisaniemen ytimessä. Intialainen mestari Sushmita Ghosh oli saatu vierailemaan Kathak– kesäkouluun, jonka Bolly Beat Dance School järjesti. Viikon verran oli harjoiteltu uusia tansseja Ghoshin ja hänen suomalaisen mestarioppilaansa Hanna Mannilan johdolla. Mannila on opiskellut Kathak–tanssia vuodesta 1999 Lontoossa ja Delhissä. He tanssivat myös kaksintanssin erittäin taiturillisesti. Lopuksi kaikki tanssijat asettuivat merkitsevään yhteiskuvaan, jonka asennot Ghosh ohjasi Chansonia ja tangoa tyylillä Kesä alkoi kauniina uudessa Salvessa, perinteisessä merimieskapakassa Hietalahdessa. Duo Harri Saksala–Mikko Helenius viritti illan tunnelman kattoon ensi suomalaisilla klassikoilla: Kulkuriveljeni Jan (Tapio Rautavaara), Laulajan testamentti (Veikko Lavi), Muista minua (Toivo Kärki). Sitten kuulimme argentiinalaista tangoa ”Nyt jään”, Nocturnea, Vanhojen rakastavaisten laulu (Jacques Brel), paluu kotimaahan Siks oon mä suruinen (Toivo Kärki) ja Täysikuu (Toivo Kärki). Lopussa tuli Niin gimis on stadi (Veikko Lehmuksela), onhan Saksala taas Slangibamis sekä laulajan oma ”Elämä on väkevää” poismenneelle muusikkotoverille. Saksala on laulanut näitä lauluja hyvin kolme-neljä vuosikymmentä. Hän tuntuu pääsevän uuteen nousuun Käpylän kanttorin kanssa. Iltaa piristi välillä argentiinalaisen tangon tulkinnut Sibone Oroza. Koivisto pani Varsavjankan uusiksi Mauno Koiviston muistelutapahtumassa puhuivat tutut ja tunnustetut työtoverit, ystävät, mutta myös tavalliset ihmiset, jotka halusivat tulla muistamaan yhteisiä kohtaamisia pidetyn presidentin kanssa. Tapaamiset olivat koskettaneet näitä ihmisiä. Huumoriakin puheissa esiintyi. Pankinjohtaja Seppo Lindblom johdatteli spontaaneja puheita, aina niiden välissä langanpäitä yhteen sitoen. Hän itse arvioi Manun puhetyyliä, jota aikalaiset arvioivat politiikassa moniselitteiseksi. – Sitä leimasi yksiselitteisyyden puute, kuten koko maailmankuvaa. Siis ei mustavalkoinen, vaan monivärinen maailma. Ääriään myöten täysi Paasitornin Juo Rissanen –Sali. Presidentti Tarja Halonen kävi yhteisillä lounailla edeltäjänsä kanssa., jota hän arvosti mentorina. – Eri mieltä oleminen, sallittiin. Arja Alho sai korkean puhelun perustuslakikiistojen aikana. Koivisto sanoi aluksi, että ”täällä on ihan kiltti presidentti”. Tellervo Koivisto yllätti mukaantulollaan, mistä kaikki olivat tyytyväisiä. Puheet ja muistot varmasti lämmittivät presidentinrouvaa surun keskellä. Hän istui tyynen ryhdikkäänä koko ajan. Moni sovitti sanansa myös hänelle. Hän toi mukaan vanhan adressin Sosialidemokraattiset nuoret ry:ltä. Siinä laulettiin Varsavjankaa (Varsovan laulua) uusilla sanoilla: – Kerran kun menneet on voimamme päivät. Lopussa sanoittajan nimi: M.H. Koivisto. Sanoitus tapahtui täydessä linja-autossa Punkalaitumelta. Mies puuhasi lauluun uusia sanoja, koska sanat ”riistäjän ruoskasta selkää soittamassa” eivät olleet naisen mielestä kovin kauniita. Rouva Koivisto sanoi: – Mauno sai arvoisensa lähdön. Tanssi yhtyy kuvataiteeseen Tanssija Minna Tervamäki ja kuvataiteilija Hannaleena Heiska loivat uutta ja haastoivat itsensä nykytanssia, balettia, kuvataidetta ja performanssia yhdistävässä esityksessä ”Jälki” Merikaapelihallissa, Kaapelilla Art Fair Suomen viikonlopputapahtumassa. Tervamäki ja Heiska löysivät yhteisen tavan työskennellä avaamalla taiteen tekoa toisilleen ja teoksen myötä myös yleisölle. Esittävän kuvan sijaan kyse on enemmänkin jäljestä, tunteesta, tapahtumasta ja liikkeestä, he kertovat. Tanssi ja maalaus tapahtuvat valkoista seinää vasten. Molemmat taiteilijat ovat itse visuaalisesti osa teosta, ja näin ollen myös molempien asun värillä ja materiaalilla on tärkeä merkitys. Kahden erilaisen taiteilijan yhteisteos ylittää taiteen rajapintoja ja mahdollistaa erityislaatuisia kohtaamisia taiteen kanssa. Esitys tuotettiin vuonna 2016 osaksi Espoon modernin taiteen museo EMMA:n 10-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Esitys sopi erityisen hyvin Kaapelitehtaalle, joka on ja pitää olla sekä tanssin että kuvataiteen talo. Jälkimmäistä uhkaa työväenopiston kuvataideopetuksen lähtö ensi vuonna. Kohteista toimijoiksi Helsingin Albertinkatu 16 vanhassa liikehuoneistossa oli OBJEKT –niminen maalausja valokuvanäyttely sekä siihen liittyvä performanssi. Siitä vastasi ruotsinkielisten naisten ryhmä Blaue Frau. Esitys alkaa, kun vaalea Sonja Ahlfors ja tumma Joanna Wingren ottavat asentoa lattialla seisovien kahden kauniin maalauksen edessä. He ovat koko ajan pukeutuneita ympäristön lailla täysvaaleisiin hoitajaasuihin, joissa on olkatoppaukset. Kolmas, eläinturkkiin pukeutunut, Klara Werner-Tångring kiertää yleisön joukossa vieden ”Sinulle on postia” lapulla suljettuja kirjekuoria. Niissä lukee elämänohje. Sitten alun kaksikko nousee portailla katonrajaan, ja he alkavat puhua tumman naisen miessuhteista hyvin perusteellisesti englanniksi. Välillä yleisöltä kysytään, onko meillä kysyttävää, vaikka se ei naisia kiinnosta. Eläinturkkinainen istuu kesken puhetta viereeni ja esittelee lastenkirjan kuvia. Se pannaan kiertoon. Alakerrasta keskuuteemme syöksähtää ADHL-tapausta muistuttava neljäs nainen, Malin Nyqvist, jolla on kissanviikset. Hän puhuu nopeaa ruotsia, josta saa vaivoin selvää. Haluaa jonkun meistä avuksi alakertaan. Kukaan ei ensin halua. Sitten hän sanoo kaksi kertaa ”Snälla” ja katsoo minua vetoavasti silmiin. Hellyn kumppaniksi alakertaan. Siellä hän avaa Youtube-videoita katsottavaksi korvakuulokkeiden kanssa. Neljä naista avaa yläkerrassa verhoja näyttelyn maalausten päältä, jokaisen vieressä on selitysteksti kohteesta ja viiksinainen soittaa musiikkia. Kuvat ovat joko kauniita maalauksia tai valokuvia naisista, myös esiintyjistä, vertaan. Sitten naiset aloittavat valloittavan tanssin, joka jatkuu liiketilan ikkunoissa ja oven päällä. Ohikulkijat ihmettelevät, mikä on tarkoituskin. Puhukaa mulle Asematilassa, Huopalahdessa, oli ”Puhukaa minulle” –esitys, jossa yhdistetään ääni lausuttuun tekstiin. Äänitaiteilija Tytti Arola pyysi erilaisia kirjoittajia tekemään tekstejä, joista työstetään kappale. Esitys liikkui jossakin runonlausunnan ja spoken wordin rajapinnoilla. Anna-Sofia Tuominen opiskelee Taideyliopistossa näyttelijäntaidetta. Hänen runonsa ”11.4.2015” koskettaa arjen havainnoilla: – länsi-Pasilassa paistaa aurinko / hivelee poskia ja tiiliseinää / tulee ensimmäiset pisamat / (eikä tuule yhtään) / talojen takana junien kohinaa / kaukaiseen nauruun yhtyy satakieli(...) Tuulikki Blom on harrastanut runojen ja laululyriikan tekemistä joitakin vuosia. Hän toimii pop/ jazz-laulunja pianonsoiton opettajana sekä kuoronja lauluyhtyeen johtajana. Säveltää ja sanoittaa lauluja pääasiassa Pegasos-yhtyeelleen. Hänen ”Spoken Word” –runossaan epävarmuus elää: – Minä en ole mies. /Mutta voin hallita maailmaa olemalla menemättä paikkoihin, jossa suuret väkimäärät kokoontuvat päivittäin. Jokainen tietää, että kristilliset pyhät ja juhannus ovat vaarallisia. / ISIS, Suomen vastarintaliike/ suvakit / skinheadit / sikhit / juutalaiset / humalassa uiminen / humalassa riitely. / Kuulin ystävältäni, että hänen naapurissaan mies putosi juhannusyönä kiehuvaan paljuun ja kuoli / iho pois riisuutuen kuin kaltattu tomaatti. / En voi hallita maailmaa, mutta voin hallita itseäni. Laulaen kohti vapautta Koiton Laulun kesäkuun konsertissa kuljettiin laulu edellä kohti vapautta. – Itse haluan konsertin laulujen kautta puhua empatian, tasa-arvon, solidaarisuuden ja humaaniuden puolesta, kuoron uusi taiteellinen johtaja Tomas Takolander kertoo. Ensimmäisen konsertin ohjelmisto koostuu pääasiassa eri aikakausien yhteiskunnallisesti kantaaotRisto Kolanen: Kesäkuun kulttuurikierros 4. Kaapeli/Tervamäki ((IMG 1973-1) ja teksti: Minna Tervamäki tanssii Kaapelilla maalauksen aikana. Kuva: Raimo Granberg. Tanssijat kokoontuivat yhteiskuvaan lopuksi. Ohjaaja Sushmita Ghosh (vas.) ja Hanna Mannila (oik.). Kuva: Riitta Salasto Harri Saksala ja Mikko Helenius esiintyivät uudessa Salvessa Bulevardin päässä. Kuva: Raimo Granberg. Tellervo Koivisto kuuntelee Mauno Koiviston muistelua Paasitornissa. Kuva: Raimo Granberg. Neljä tanssijaa maalausten ja kuvien keskellä Albertinkadun vaalessa liikehuoneessa. Kuva: Liina Aalto-Setälä. Kesälehti 2017 14 Kesä K ALLIO L EHTI
tavista lauluista, myös ennen kuulemattomista. Kuulimme esimerkiksi Pekka Heinosen uuden sovituksen Rudi Goguelin kappaleesta ”Keskitysleirilaulu” ja kantaesitettiin Markku Nikulan sävellys Katri Valan runoon ”Aseettomuuden voima”. 1930-luvulla kirjoitettu fasisminvastainen runo on huolestuttavan ajankohtainen, kuoronjohtaja sanoo. – Olis jossakin maa, jossa jokainen saa rakastaa sitä, jota rakastaa huvittaa, toivotaan Jussi Tuurnan laulussa, jonka hän sävelsi Pirkko Saision kirjoittamaan anarkistiseen HOMO! -musiikkifarssiin. Taisi silti olla niin, että Koitto-klassikot karjalaisista lauluista Buchenwaldin hävitykseen ja Nataliaan herkisti yleisön Balderin salissa Aleksilla. Laulukuorossa on pysynyt vanhoja jäseniä, mutta myös uusia kuultiin. Kuoroa säesti Esko Grundströmin, Topi Korhosen ja Sara Puljulan taitava kokoonpano. Esko Salmisen trumfi Helsingin vuoden 2017 kulttuuripalkinto myönnettiin Helsinki?päivänä näyttelijä Esko Salmiselle. Häkellyttävän monipuolinen, kaikkialla arvostettu ja rakastettu Salminen on luonut teatterimaailmassa ainutlaatuisen, yli 70 vuotta kestäneen uran ? joka jatkuu yhä. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Uusi apulaispormestari Nasima Razmyar puhui kauniisti. Salminen aloitti vastauksensa Nummisuutarin Eskon kylmänjäykkyyden sulamisesta Esko Salmisen ura on erottamaton osa kotimaista teatterija elokuvahistoriaa. Hän on ihastuttanut yleisöjä sukupolvesta toiseen niin traagisten kuin koomistenkin roolien tulkitsijana ja kohonnut yhdeksi merkittävimmistä suomalaisista näyttämötaiteilijoista. Ensi kertaa hänet nähtiin teatterin lavalla viisivuotiaana, valkokankaalla yhdeksänvuotiaana. Salmisen kiitospuhe oli vaikuttava ja spontaaninen. Hän muisteli sotavuosia Kruununhaan rannassa, vastapäätä Hakaniemeä. Kun lapset laittoivat monoluistimet jalkaan, kiipeilivät Krunan kaltseilla ja olivat pommisuojassa paossa. Stadin slangia puhunut konkari lauloi 30-luvun schlagerin, iskelmän ulkomuistista. Se kertoi Hampurin ja Helsingin vertailusta, siitä miten ”knääkkejä”, friiduja arvioitiin poikapiireissä. Tänä vuonna palkittiin kolme taiteilijaa, jotka edustavat sirkustaidetta, tanssitaidetta ja yhteisötaidetta: Sirkustaiteen vuoden taiteilija -palkinnon sai monipuolinen lattiaja ilma-akrobaatti Sade Kamppila. Hän vaikuttaa nykysirkuksen parissa kotimaassa ja Euroopassa sekä omissa projekteissa että helsinkiläisessä Sirkus Aikamoinen – kokoonpanossa. Viime vuosien oma tärkeä esitys on ”Metsä– The Forest Project”. Toisen taidepalkinnon sai tanssitaiteilija Sonya Lindfors, joka on koreografi ja taiteellinen johtaja. Hän on työskennellyt freelancerina tanssin alalla, esimerkiksi katutanssin ja nykytanssin parissa, musikaaleissa sekä musiikkivideoiden tuotannoissa. Lindfors on myös taiteen tapahtumayhteisö UrbanApan perustaja ja taiteellinen johtaja. Tanssija piti hienon vastauspuheen, jossa hän korosti kulttuurin moniarvoisuutta. Erilaiset ihmiset maassa ovat suomalaisia. Kolmanneksi vuoden taitelijaksi 2017 palkittiin yhteisötaiteilija Ninni Perko, joka on tanssitaiteilija ja Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen taiteellinen johtaja. Hän toimii koreografiohjaajana, tanssijana ja pedagogina eri taidemuotoja yhdistelevissä projekteissa. Sivuun Ensemble keskustelee tanssitaiteella yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä löytää tanssille uusia yleisöjä ja esityspaikkoja. Kokteatteri 20 vuotta Kokoteatteri toimi ensin Unioninkatu 45:n vanhassa New York –elokuvateatterisalissa, nykyisessä WHS Teatteri Unionissa. Saimme kulttuurilautakuntaan kirjeitä Kokoteatterin silloisesta tilaja vuokra-ahdingosta Pitkän sillan tuolla puolen, ja olimme aika voimattomia vaikuttamaan. Onneksi ratkaisu löytyi. Uuden tilan avajaisissa talvella 2012 vanha Svenska Gården Kallion ytimessä virastotalossa tuli uudeksi teatteritilaksi. KOKO on laajentanut ja syventänyt helsinkiläistä teatteritarjontaa oivaltavilla ja kantaa ottavilla esityksillä. Se on tuonut useita kansainvälisiä näytelmätekstejä suomennettuina kantaesityksinä. Se on antanut vangeille ja kehitysvammaisille äänen lavalla. Muistiini on jäänyt viime vuosilta ”Varjofinlandian” yhteiskuntakritiikki, Minna Puolannon äidin nääntymys ”Kuolema korjaa univelat” –esityksessä, Anna Venäläinen ”Miss Barbaran” ihmiskauppamusikaalissa, Popslut, Jarkko Pajusen ”Padovalaisen” satiirihuumori, Anna Anderssonin lapsenherkkyys ”Ensin tuntui tyhjyys…” –lapsiprostituutiokuvauksessa jne. Teatterin 20-vuotisjuhla oli komea kavalkadi, jossa näimme eläviä ja videonäytteitä vanhoista esityksistä sekä kuulimme juhlapuheita. Repäisevää tanssienenergiaa Kaktus-festivaali Kaapelin Turbiinisalissa oli jälleen monipuolinen. Katkus on pirteä nuorta tai muuten uutta tanssia esittelevä festari, jossa on muutakin kuin tanssia. Nuorten naisten, Maria Autio, Mia Jaatinen ja Minna Karttunen ”Girl, girl, girl” on hyvin energinen Teak:n ja Tanssikoulu DCA:n tuottama esitys, joka on ”nopeeta ja haastavaa, hyvää pyllyilyä(...) lokeroinnilla leikittelyä, laajentaa tyttöyden käsitetä, ei väitä vaan antaa tilaa”. ”Elämän (t)ehostajat” on Tsuumin Reetta-Kaisa Ilveksen ja Tuomas Juntusen suvereeni, itseironinen ja tarkoituksellisen ylinäytelty ”kahvihuonemusikaali”-parodia elämäntapavalmentajista. Yleisö lähti hyvin mukaan puheeseen ja musiikkiin. Off/Balancen ”Hutiklubi” on hauskaa improtanssia, jossa Elina Häyrynen, Jaakko Nieminen ja Jukka Tarvainen hauskuuttavat rennolla menolla, johon tuli vierailijoita heidän rinnalleen. Gruppen Fyran mestariteos ”Piukat paikat” on tullut esityskiertueiden aikana yhä valmiimmaksi. Sama ryhmä tanssii koreografisella liikevalmiudella Rockkukko Jukka Tarvaisen ja hänen apumiehensä shown roudarimiehiä ja -naisia, jotka kokoavat ja purkavat lavasteet tarkassa rytmissä. Vilja Mihalovskyn ”Making Money is Art”on hauskan kepeä viiden tanssin esitys, jossa esiintyjä myy jokaisen teoksen etukäteen yleisölle huutokauppana. Myyntihinnat lähtivät muutamasta sentistä ja kipusivat parhaimmillaan viiteen euroon! Tässä taidettiin pilkata taiteen kaupallistumista. Teksti: Risto Kolanen Aino Ackté festivaali piristää kesän ? Upeaääninen Maria Ylipää hurmasi tupatäyden yleisönsä Aino Acktén kamarifestivaalin suosikki-illassa ”Kleptomaani” Kallion kirkon Cafe Sonckissa. Hän tarjosi yhdessä unelmatrionsa kanssa kuulijoille suuria tunteita ja ”lennosta vaihtuvia” tunnelmia sisältävän konsertin, joka koostui estradija teatterimusiikin klassikoista sekä sävelletystä suomalaisesta runoudesta. Marzi Nyman oli sähkökitarassa ja pianossa, Niko Kumpuvaara harmonikassa sekä Ville Herrala bassossa. Ohjelmassa oli mm. chansonia a´ la Piaf ja Brel, saksalaista kabareemusiikkia Friedrich Hollaenderin kynästä, suomalaista runoutta Anna-Mari Kähärän säveltämänä sekä otteita Marzi Nymanin Marialle ja Niko Kumpuvaaralle säveltämästä laulusarjasta. ”Padam, padam” sai meidät hurmioon; Brelin raaka suomennnos ”Ala vetää vaan” hyydytti tunteemme. Komeasti soi jo Uusi Helsinki -sello/viulukvartetin ja pianisti Roope Gröndahlin konsertti Kallion kirkossa. Haydn, Elgar ja Dvorak kahdessa osassa, yhteensä 2,5 tuntia. Puheet Aino Ackten kamarifestivaalin avajaiskonsertin jatkoilla Lars Sonck –kahvilassa pidettiin vasta klo 22 jälkeen. Kolmantena iltana saatoimme kuulla, suoraan lentokentältä tulleen, italialaisen laulaja Maria Laura Baccarinin ja ranskalaisviulisti Régis Hubyn intensiivistä jälkimmäisen säveltämää musiikkia. Baccarini on taitava laulaja, joka tehostaa tunnelman laajoilla käsiliikkeillä usein tuolilla jalkojensa päällä istuen; Huby vaihtaa akustisia ja sähköviuluja. Esitys vei runoilija, lauluntekijä Giorgio Gaberin maailmaan, jota laulaja avasi hyvällä englannilla. Tämä festivaali kestää peräti neljä kuukautta! Talvella ja syksyllä on omansa. Kaiken takana on vahva nainen Suvi Olavinen, joka jaksaa ylläpitää musiikillista, mutta myös esim. runoutta tarjoavaa vaihtoehtoa senkin jälkeen, kun tapahtuma joutui lähtemään Aino Ackten huvilasta Laajasalon Tullisaaresta kosteusja homeongelmien takia. Kamarifestivaali oli ensin väistötilassa Eläintarhan huvilan alakerrassa, mutta se on taitelijamajoitukseen pyhitetty. Neljä vuotta se oli Agricolan kirkon suojissa eteläisessä Helsingissä. Ja nyt toista vuotta Kallion kirkon kupeessa kulttuurisesti vireällä alueella. Nostan hattua. Näyttelijä, laulaja Maria Ylipää hurmasi Aino Ackte kamarifestivaalin kesäsarjassa. Kuva: Raimo Granberg. Kesälehti 2017 15 Kesä K ALLIO L EHTI
Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t Suosituinta kansainvälistä musiikkia! Tervetuloa nauttimaan ranskalaisesta, italialaisesta, espanjalaisesta, ruotsalaisesta sekä kotimaisesta iskelmämusiikista! Myös toivekappaleet ovat mahdollisia. sunnuntai torstai klo 14:00 19:00 Virkavapaa baari on auki joka päivä klo 14:00 02:00 Kaarlenkatu 10, 00530 Helsinki puh. 045 612 7007 UR HEILUBAARI! Kallion Hämeentie 35, 00500 Helsinki ? p. 09-8720330 Avoinna Ma-to 14-02, Pe 14-03, La 12-03, Su 12-02 Isot TV:t ja Screenit! Ilmakiekko ? Biljardi Playstation ? Flipperi ? Pöytäfutis ? Kisakatsomo Tietovisa keskiviikkoisin klo 18-20 Tule seuraamaan kaikenlaista urheilua meille! Kaikki urheilukanavat! Tule maistamaan tuoreista raaka-aineista tehtyjä ruokia! Keittiö avoinna ma-to 15-23, pe 14-23, la 12-23, su 12-21 aurinkoinen terassi! uusi ruokalista! Keikkapooli: Erilainen kotipalvelu Ionica Silion iloitsee kohtaamisista uusien ihmisten kanssa. ? Jokainen ihminen haluaa elää yhteisönsä arvostettuna jäsenenä ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Ei riitä, että on katto pään päällä ja kaapissa ruokaa. Ihminen tarvitsee myös toisia ihmisiä ja jotakin, joka antaa elämälle merkityksen. On surullista ja vähintäänkin vaivaannuttavaa, että Helsingin katukuvassa on kasvava joukko ihmisiä, joilta puuttuvat nämä kaikki: katto pään päältä, leipä kaapista ja mahdollisuus tuntea itsensä tarpeelliseksi. Ihmisiä, joilla kuitenkin olisi annettavaa, olisi osaamista ja kokemusta muttei tilaisuutta käyttää niitä. Ahvenanmaalla Emmaus Åland ei jäänyt märehtimään siirtolaisten kohtaloa vaan ryhtyi tuumasta toimeen. Puolitoista vuotta sitten se alkoi työllistää keikkaluontoisesti vierastyöläisiä ja muita maahanmuuttajia. Paikallinen väki otti Emmauksen arbetspoolin innostuneina vastaan, ja sen kautta on tähän mennessä toteutunut yli 300 työkeikkaa: lumen luontia talvella, siivousta, maalausta, puutarhatöitä ym. 42 syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä on ollut töissä. Toukokuussa aloitti myös H e l s i n g i s s ä O s u u s k u n t a Työtä ja toivoa työllistää haavoittuvassa asemassa olevia maah a n m u u t t a jia, jotka eivät ole oikeutettuja Suomen sosiaaliturvaan tai ovat muuten vaikeasti työllistyviä. S a t u n n a i s t a apua arkeensa tarvitsevat kaupunkilaiset ja työtilaisuuksia tarvitsevat maahanmuuttajat eivät helposti löydä toisiaan. Tässä osuuskunta haluaa auttaa. Osuuskunta perustettiin Emmaus Helsingin aloitteesta, ja siihen voivat liittyä myös yksityiset henkilöt. Osuuskunta ei tavoittele voittoa, ja työkeikkoja koordinoivan Maria Doroften palkan maksaa Emmaus Helsinki. Romanialaisella Maria Doroftella on maisteritutkinto henkilöstöhallinnassa Bukarestin yliopistosta, ja hän on viimeiset viisi vuotta työskennellyt hankkeissa, joissa tuetaan maahanmuuttajien ja erityisesti romanien integroitumista. TyönRavintola Vivi Pizzeria Tarjoukset: Ravintola P izzeria VIVI Castreninkatu 10, 00530 Helsinki, puh. 09-710 709 2 norm. pizzaa 4:llä täytteellä + iso limu 19€ (kuljetettuna/noudettuna) 2 leikettä (riisi, ranskalaiset tai lohkoperunat) + iso limu 23€ (kuljetettuna/noudettuna) Lounas alkaen 7,90 Isot tilaukset: soita ennakkoon, saat alennusta. 2 x kebab (riisi, ranskalaiset, lohkop.), iso limu 19€ (kuljetettuna/noudettuna) AVOINNA: pe-la 10-05 su-to 10-22 Uudiste ttu ruokal ista + sisustu s vuodesta 1998 Kuljetamme ruoka-annoksia kotiin ja työpaikoille. Toimitusaika 30-60 min, kiirevaraus. Ilmainen kuljetus: Yli 16 € tilauksiin. Alle 16 € kuljetus + 4 € Tilaukset viimeistään 1/2 tuntia ennen sulkemisaikaa. Kuljetus tilauksista ilmoita maksutapa! Kesälehti 2017 16 Kesä K ALLIO L EHTI
myynti@marinelines.? 0400 536 930 0400 689 387 0400 675 295 Varaukset ja lisätiedot: www.marinelines. Bengtskär Alkaen 17.6. Aikuiset 60 € , lapset (4-14 v.) 25 €. Lähtö: (ma-la) Hang on Itäs atamasta klo 11.00 . Russarö Risteilypäivät: 10.6., 17.6. , 1.7., 18.7., 29.7., 5.8., 12.8., 26.8., Aikuis et 37 €, lapset (4-14 v.) 20 €. Lähtö: Hangon Itäsatamasta klo 17.00. Örö Alkaen su 25.6.2017. Joka sunnunta i 27.8 asti. Aikuiset 75 € , lapset (4-14 v.) 30 €. Lähtö: Hangon It äsatamasta klo 10.00. Bengtskärin, Russarön ja Örön risteilyt HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Risto Närvänen • Niina Raij • Mikko Laukkanen • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Anneli Lehto, iensairaudet • Annina Niklander, suuhygienisti • Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 www.vallilanhammaslaakarikeskus.fi Tarjoamme • Ystävällistä • Osaavaa • Ripeää • Aktiivista Talonne huolenpitoa suurella sydämellä Laajennamme toimintaamme ja etsimme uusia taloyhtiöitä asiakkaiksemme Kysy lisää! Hieman erilaista isännöintiä Liisankatu 25, 00170 Helsinki Toimitusjohtaja Janne Kukkonen Puh. 045 2311 074 www.kruununisannointi.fi Pääskylänrinne 3, 00500 Helsinki Avoinna: su-to 14-00, pe-la 12-02 Lasi kuohuvaa 3,50 € 12 hanaa! Tervetuloa! Keikkapooli: Erilainen kotipalvelu yhte isöll isyys solid aaris uus vast uu EMMAUKSEN SOLIDAARISUUSKIRPPUTORIT: MÄKELÄNKATU 54 GYLDENINTIE 2 OVAT AUKI KESÄLLÄ TIISTAISTA PERJANTAIHIN. www.emmaushelsinki.fi. Maria Doroften avulla arkeensa apua tarvitsevat kaupunkilaiset ja työtilaisuuksia tarvitsevat maahanmuuttajat voivat löytää toisensa. antajien joukossa on ollut mm. Helsingin Diakonissalaitos. Maria kokee uuden työnsä osuuskunnan keikkapoolissa haastavaksi ja jännittäväksi. ”Tässä työssä on innostavaa erityisesti se, että se yhdistää naapurustojen ihmisiä sekä työtä tarvitsevia siirtolaisia. Minusta naapuripalvelut ovat dialogia, välittämistä, kuuntelemista ja luottamuksen rakentamista. Haluan tehdä ihmisoikeuksista arjen todellisuutta!” Aluksi osuuskunnan palveluksessa on kaksi siivoojaa. Marian tehtävä on ottaa vastaan palvelutilauksia, koordinoida aikatauluja ja auttaa asiakkaan ja siivoojan välisessä kommunikoinnissa. Usein hän myös saattaa siivoojan asiakkaan luo. Palvelut on hinnoiteltu siten, että niistä voidaan maksaa kaikki lakisääteiset maksut ja siivoojat saavat työehtosopimusta vastaavaa palkkaa. Palvelujen käyttäminen oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Ioana Silion eli Ionica on toinen osuuskunnan keikkapoolin siivoojista. Ionica kasvoi yksitoistalapsisen perheen esikoisena ja joutui auttamaan paljon kotitöissä ja sisarustensa hoidossa. Aikuisena Ionica on työskennellyt Romaniassa mm. henkilökohtaisena avustajana, siivoojana ja maataloustyöntekijänä. Hän tuli ensimmäistä kertaa Suomeen vuonna 2011, ja tähän mennessä Ionican mielestä parasta Helsingissä on ollut löytää yhteyksiä ja olla tekemisissä monien kaupunkilaisten kanssa. ”Tämä on unelmieni täyttymys: minulla on työtä, jolla voin elättää perhettäni, ja saan tavata uusia ihmisiä. Kun meillä ei ole yhteistä kieltä, minusta on hauskaa ja haastavaa etsiä tapoja kommunikoida muulla tavoin!” Ionicalla on tähän mennessä ollut kymmenkunta työkeikkaa. Pääasiassa hän on tehnyt normaalia kotisiivousta: lattiat, pinnat, keittiö ja kylpyhuone. Asiakkailta on tullut tyytyväistä palautetta Ionican reippaasta otteesta, ystävällisyydestä ja työn laadusta. Nyt helsinkiläisillä on siis tilaisuus saada koti siistiksi ja samalla kohdata ja auttaa heikoimmassa asemassa olevia maahanmuuttajia. Osuuskunnalta voi tilata myös muita palveluja, jotka eivät edellytä ammatillista koulutusta. Kysymykseen voivat tulla esim. pihatyöt, marjojen ja omenien poimiminen, tavaroiden pakkaaminen ja purkaminen muuton yhteydessä, ulkoiluseura ym. Osuuskunta etsii myös vapaaehtoisia, jotka voisivat joskus saattaa työntekijän uuden asiakkaan luo. Lisätietoa keikkapoolin sivuilta keikkapooli.wixsite.com/siivous. Helka Ahava HSL:n liikenne kulkee kesäaikatauluin 19.6. ? HSL:n liikenteessä siirryttiin kesäaikatauluihin maanantaina 19.6. Samana päivänä tapahtuu muutoksia joidenkin bussilinjojen reiteissä Helsingissä ja Vantaalla. Helsingin bussiliikenne Linjan 18N päätepysäkki muutetaan kesäliikenteen alusta Eirasta Hernesaareen alueen kasvaneiden matkustajamäärien vuoksi. Muutos palvelee erityisesti Löylyn ja Hernesaaren Rannan asiakkaita. Linja 58,B muutetaan Pasilan aseman ja Pasilansillan työmaajärjestelyiden vuoksi kulkemaan Teollisuuskadun ja Itä-Pasilan kautta reittiä Junatie Teollisuuskatu Jämsänkatu Kumpulantie Ratamestarinkatu Asemapäällikönkatu Pasilansilta. Linjalle tulee pysäkki Asemapäällikönkadulle, josta on kävely-yhteys Pasilan tilapäiselle rautatieasemalle. Lähijunat Lähiliikenteen D-juna Helsinki Riihimäki pysähtyy myös Tikkurilassa. Kesän aikataulut HSL:n julkaisemia muutaman linjan yhdistelmäaikatauluja ei jaeta enää liikennevälineissä, aikataulut ovat jaossa vain palvelupisteissä. Myöskään aikataulukirjaa ei enää julkaista. Reittioppaasta uudet aikataulut löytyvät, kun reittihaun päivämääräksi valitsee aikaisintaan 19.6. Yksittäisten linjojen tulostettavat pdf-aikataulut löytyvät osoitteesta https://www.hsl.fi/reitit-ja-aikataulut/tulostettavat-aikataulut/kesa2017 Kesälehti 2017 17 Kesä K ALLIO L EHTI
Ketterään tapahtumajärjestämiseen kannustava Rantakesä -konsepti laajenee Helsingistä Espooseen Heikin parrulaituribileet olivat osa Rantakesä 2016 -ohjelmaa. Kuva: Heikki Suomi ? Helsingin ja Espoon kaupungit rohkaisevat asukkaita järjestämään itse tapahtumia kaupunkien rannoilla kesän 2017 aikana. Rantakesä-tapahtumakonsepti lanseerattiin Helsingissä kesällä 2015, ja tänä vuonna toimintaan lähtee mukaan myös Espoo. Ilmoitus kartalla ja Rantakesän etiketin noudattaminen riittävät Poikkeuksellista Rantakesässä on se, että tapahtuman järjestämiseen riittää tapahtuman ilmoitus kartalla sekä sitoutuminen Rantakesän etikettiin. Nämä toimenpiteet korvaavat normaalin lupamenettelyn. Tapahtumasarjaa koordinoi Yhteismaa ry. Yhteismaa tunnetaan myös muista yhteisöllisyyttä rakentavista tempauksistaan kuten Siivouspäiväkierrätyskarnevaali, Illallinen taivaan alla -tapahtumat ja Nappi Naapuri -naapurustomedia. Helsingin ja Espoon rannoilta on valittu Rantakesää varten 19 tapahtumapaikkaa. Tiedot paikoista ja tapahtumista sekä ohjeet järjestäjille ja osallistujille löytyvät Rantakesa.fi-nettipalvelusta. Myös tapahtumien ilmoittaminen kartalle tehdään nettisivun kautta. Tapahtumien täytyy olla kaikille avoimia ja maksuttomia, eikä “rymyfestivaaleja” tai kaupallisia tapahtumia oteta mukaan. – Kuka tahansa saa järjestää tapahtumia, ja ne voivat olla hyvin monenlaisia. Meillä on tähän asti ollut esimerkiksi intialainen juhla, bändien keikkoja, meditaatiota, rapujuhlat, naku-uintibileet, kuutamotanssit ja rantakirppiksiä, kertoo Rantakesä-konseptin keksinyt Tanja Jänicke Yhteismaasta. – Päätimme keksiä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa keinon, jolla kaupunkilaiset saadaan nauttimaan kesästä pitkin poikin rantaviivaa, niin idässä kuin lännessä, hän sanoo. Myös muut kaupungin toimijat innostuivat ideasta, ja poliisin sekä pelastuslaitoksen edustajat olivat myötämielisiä. – Idea oli niin hyvä että halusimme ottaa osavastuun Rantakesän mahdollistamisesta. Toivomme, että ihmiset innostuvat ja hyödyntävät tätä ainutlaatuista mahdollisuutta. Rantakesä-tapahtumakonsepti on koko Suomen mittakaavassa rohkea kokeilu ja luottamuksen osoitus kaupunkilaisille, sanoo Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osaston asiantuntija Päivi Munther. Viime kesänä Helsingin rannoilla järjestettiinkin kaupunkilaisten toimesta yli 40 erilaista tapahtumaa. Myös Espoo ihastui ajatukseen ja halusi mukaan. – Espoossa on upea Rantaraitti ja sen varrella paljon käyttämätöntä potentiaalia. Rantakesä-konseptin jatkaminen Espooseen mahdollistaa pienimuotoiset tapahtumat rannalle. Lisäksi iloitsemme hyvästä yhteistyöstä Helsingin kanssa, kertoo Espoon tapahtumaja kulttuuripalvelupäällikkö Lea Rintala. Tapahtuma-aika Helsinkipäivästä Espoo-päivään Rannoilla voi tapahtua pieniä tai suuria asioita ja minä tahansa päivänä pitkin kesää. Tapahtuma-aika on Helsinki-päivästä Espoo-päivään 11.6.–27.8.2017. Tarvittaessa Yhteismaa neuvoo ja auttaa tapahtumien järjestäjiä myös käytännön asioissa. Tarkoituksena on kuitenkin, että jokainen vastaa itse omasta tapahtumastaan. – Uskomme, että kun jengille annetaan mahdollisuus käyttää yhteistä kaupunkitilaa sellaisella tavalla, joka on sille mielekästä, niin he ottavat samalla mitalla myös vastuuta yhteisestä kaupunkitilastamme”, luottaa Tanja Jänicke. MYYMÄSSÄ ASUNTOA ? Vertaa välityspalkkioita ! Asunto osakkeet: Yksiö KIINTEÄ välityspalkkio 1.999 Kaksio KIINTEÄ välityspalkkio 2.999 Kolmio KIINTEÄ välityspalkkio 3.999 4 huonetta KIINTEÄ välityspalkkio 4.999 5 huonetta ja yli KIINTEÄ välityspalkkio 5.999 Palkkiot sisältävät arvonlisäveron Sovi ilmainen arviokäynti: 0440 666 666 Arvotalo Kiinteistönvälitys LKV Oy Suolakivenkatu 20 A, 00810 Helsinki SiipiWeikot lennähtävät Helsinkiin Vasemmalla Janne Lautamäki ja Elias Viljamaa. Vuonna 1993 Tampereen Kyttälässä ensimmäisen päivänvalon nähnyt SiipiWeikot -ravintola laajenee nyt Helsinkiin lähelle rautatieasemaa. ? Osoitteissa Kaisaniemenkatu 4 ja Mikonkatu 17 B (kaikista ovista on sisäänpääsy) eli Fenniakorttelissa toimivalla ravintolalla on henkisenä isänään ketjun toimitusjohtaja Pekka Yli-Houhala. Ravivalmentaja Pekka Yli-Houhala hurahti hot wingsheihin matkallaan Yhdysvalloissa 1984. Loppu onkin historiaa, ensin vallattiin Tampere ja nyt Helsinki. Helsingin ravintolan johtajakolmikkona häärää Elias Viljamaa, Janne Lautamäki sekä Ylläksen Jounin Kaupasta tuttu Sampo Kaulanen. Kaulanen on parhaillaan autiosaarella Filippiineillä kuvaamassa Selviytyjät-realitysarjaa, joten häntä emme tavoittaneet kommentoimaan. Aikaisemmin hän on paljastanut oman lempisiipiannoksensa, joka on tulisen ja todella tulisen sekoitus, palanpainikkeeksi olutta. Elias Viljamaa harmittelee vastoinkäymisiä, joita Siipiweikkojen alkutaivalta on kohdannut. Ensiksi hävisivät keittiökalusteet postin toimesta viikoksi, mutta sitkeällä hakemisella ne jäljitettiin ja saatiin paikoilleen. Sen jälkeen sattui ikävä vesivahinko, mutta sekin on hyvässä kuivatusvaiheessa ja päämääränä on, että avajaiset voidaan pitää 30.6. Elias ja Janne päivittävät Siipiweikkojen kuulumisia Facebooksivulla, joten sieltä saa lisätietoja ja aikatauluja. SiipiWeikot, Mikonkatu 17 B (Fenniapasaasi) p. 040-0942199 Avoinna: ma-to 11-22, pe 1123, la 12-23, su 12-22 Helsingin sosiaalija terveyspalvelut ? Osa terveysasemista, neuvoloista ja hammashoitoloista ja muista sosiaalija terveyspalvelujen toimipisteistä on kesällä kiinni. ? Terveysasemat ovat auki 1.6.–31.8. arkisin klo 8–16. ? Vuosaaren terveysja hyvinvointikeskus on auki 26.6.–13.8. arkisin klo 8–16 (normaalisti klo 7–20). ? Jakomäen, Kivikon, Malminkartanon ja Suutarilan terveysasemat ovat kiinni 26.6.–30.7. Tänä aikana näiden terveysasemien asiakkaat saavat palvelut muilta terveysasemilta seuraavasti: – Jakomäen terveysaseman asiakkaat Malmin terveysasemalta, Talvelantie 4, 00700 Helsinki, puh. 09 310 57702 – Kivikon terveysaseman asiakkaat Kontulan terveysasemalta, Ostoskuja 3, 00940 Helsinki, puh. 09 310 60410 – Malminkartanon terveysaseman asiakkaat Kannelmäen terveysasemalta, Kaustisenpolku 6 A, 00420 Helsinki, puh. 09 310 47355 – Suutarilan terveysaseman asiakkaat Puistolan terveysasemalta, Ajurinaukio 1, 00750 Helsinki, 09 310 53300 ? Koskelan omahoitotarvikejakelu on auki arkisin 1.6.–31.8. kello 8–16. ? Osa hammashoitoloista on kesällä kiinni, ks. www. hel.fi/sotekesa. Suun terveydenhuollon ajanvaraus palvelee arkisin klo 8–15, puh. 09 310 51400. ? Äitiysja lastenneuvoloista ovat 26.6–30.7. kiinni Jakomäen, Maunulan ja Suutarilan neuvolat. Näiden neuvoloiden asiakkaat saavat palvelut seuraavasti: – Jakomäen neuvolan asiakkaat Malmin neuvolasta, Talvelantie 4, 00700 Helsinki – Maunulan neuvolan asiakkaat Paloheinän neuvolasta, Paloheinäntie 22, 00670 Helsinki – Suutarilan neuvolan asiakkaat Puistolan neuvolasta, Ajurinaukio 1, 00750 Helsinki ? Vuosaaren äitiysja lastenneuvola on auki 26.6.– 13.8. arkisin klo 8–16 (normaalisti ma–to klo 7.30– 20 ja pe klo 8–16). ? Itäkadun perhekeskus on auki 12.6.–1.9. pääsääntöisesti klo 8–16. ? Neuvoloiden keskitetty puhelinpalvelu palvelee 19.6.–11.8. arkisin klo 8–13, puh. 09 310 55530. ? Terveysasemien ollessa kiinni kiireellistä apua tarvitsevat potilaat hoidetaan Haartmanin, Malmin, Jorvin, Peijaksen ja Lasten ja nuorten sairaalan päivystyksissä. Hammashoidon päivystys on iltaisin, viikonloppuisin ja pyhinä Haartmanin sairaalassa, yhteydenotto etukäteen puh. 09 310 49999. ? Sosiaalija kriisipäivystys palvelee ympäri vuorokauden; sosiaalipäivystys p. 020 69 6006 ja kriisipäivystys p. 09 310 44222. ? Terveysneuvontaa 24 h, puh. 09 310 10023 ? Henkeä uhkaavat tilanteet, soita 112 K ALLIO L EHTI Kesälehti 2017 18 Kesä
Kesälehti 2017 19 Kesä K ALLIO L EHTI
? Erityisesti kesän juhlien kynnyksellä moni haaveilee vaaleammasta ja kauniimmasta hymystä. Juhlakausien lähestyminen näkyy myös esteettisen hammashoidon sekä hampaiden valkaisun kysynnän kasvussa. Hampaiden ulkonäön korjaamisella voi olla laajempaakin merkitystä sosiaaliseen hyvinvointiin. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä huomio kiinnittyy usein ensimmäisenä suun alueelle. Hampaiden ulkonäöllä on vaikutusta itsetuntoon sekä muille annettuun ensivaikutelmaan. – Jos hampaiden ulkonäkö häiritsee, henkilö saattaa välttää hymyilyä ja etenkin nauramista. Tämä haittaa sosiaalisissa tilanteissa ja työmarkkinoilla. Hampaisiin liittyvä häpeä saattaa lisäksi aiheuttaa sosiaalista vetäytymistä, PlusTerveyden lääketieteellinen johtaja Kaj Karlsson kertoo. Karlsson on omalla hammaslääkärivastaanotollaan kohdannut paljon asiakkaita, jotka ovat kokeneet hymynsä kaipaavan korjausta. – Koetut hoidon tarpeet vaihtelevat aina yksittäisestä värjääntyneestä paikasta kaikkien hampaiden virheasentoihin. Usein myös pelkkä hampaiden väri on potilaan mielestä liian tumma, Karlsson kuvailee. Hoidon jälkeen hän on nähnyt merkittäviä muutoksia myös henkisellä puolella: asiakkaan itsetunto on kohentunut ja hänellä on rohkeutta hymyillä leveämmin. Suun terveys ja purenta tärkeimmät Esteettisessäkään hammashoidossa ei pidä mennä vain ulkonäkö edellä, vaan tärkeintä on hoidon eettisyys ja suun terveys. Hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon suun kokonaistilanne, jotta ei korjata vain esteettisiä ongelmia toiminnallisuuden kustannuksella. – Suun perustan on oltava kunnossa ennen esteettisen hammashoidon aloittamista. Terve suu ja toimiva purenta ovat kaikkein tärkeimmät, Karlsson korostaa. Karlsson toteaa, että korjaukset kestävät ja toimivat paremmin hyvin hoidetussa suussa. On myös pyrittävä tekemään hoidot mahdollisimman hammasystävällisesti, eli niin että ei vahingoiteta hammaskudosta tarpeettomasti. Ammattilaisen käsissä esteettinen hoito on turvallista Esteettisellä hammashoidolla voidaan korjata hampaiden ulkoasua, asentoa tai korvata puuttuvia hampaita. Tavoitteena on saada aikaan kauniimpi ja tasapainoisempi hymy. Tyypillisistä esteettistä hammashoitoa on hampaiden valkaisu. Hampaiden valkaisuun on olemassa useita menetelmiä, jotka ammattilaisen suorittamina ja valvonnassa ovat kaikki turvallisia. Myös menetelmien teho on aika samanlainen. Toiset menetelmät saattavat antaa nopeammin hyvän tuloksen, mutta ajan kanssa tulokset tasaantuvat eri menetelmien välillä. Hammasraudat ovat tuttu näky monen varhaisteinin suussa, mutta hampaita voidaan oikoa myös aikuisena. Tämän päivän oikomismenetelmissä on myös huomaamattomia ratkaisuja pienten asentovirheiden korjaamiseen. Eikä hoitojen aina tarvitse kestää vuosia. Hymyllä on sosiaalista vaikutusta Naamioitumisen mestari Tropicarioon ? Eläimillä on uskomattomia naamioitumiskeinoja suojellakseen henkeään tai vaaniessaan saalistaan. Kameleontin sulautuminen taustaansa tapahtuu väriä vaihtamalla, jotkut perhoslajit sulkevat siipensä muistuttamaan kuivunutta lehteä, miltei jokaisella eläimellä on loistavat suojavärit jne. Tropicarion uutuuseläin Gaboninkyy on todellinen naamioitumisen mestari. Moni näyttelyvieras on hämmästyneenä tuijottanut pitkiä aikoja näyttelyterraariota, ennen kuin on havainnut kuivien lehtien joukossa, täysin paikallaan makaavan maailman painavamman myrkkykäärmeen Gaboninkyyn. Tämän käärmelajin sulautumista aluskasvillisuuden joukkoon edesauttaa myös se, että käärme pystyy olemaan liikahtamatta, täysin paikallaan useita kuukausia, joten käärmettä voidaan pitää todellisena naamiotumisen ja kärsivällisyyden mestarina. Paras kesä ikinä – monipuolista kesätoimintaa lapsille ja nuorille! ? Pääkaupunkiseudun kesässä järjestetään ennätysmäärä toimintaa lapsille ja nuorille. Osoitteesta harrastushaku.fi löytyy tietoa lukuisista leireistä ja muusta kesätoiminnasta. Helsingin kaupunki tukee tänä vuonna helsinkiläisiä järjestöjä loma-aikojen leiriavustuksilla 627 388 eurolla. Järjestöt toteuttavat yöleirejä yli 160 ja päiväleirejä yli 300. Tuettavia leirivuorokausia on yhteensä 65 022. Lapsia yöleireille arvioidaan osallistuvan kaiken kaikkiaan liki 5000 ja päiväleireille yli 7 500. Joillakin leireillä ja kursseilla on yhä tilaa ja ilmoittautumiset vielä käynnissä. Esimerkiksi Longboardin alkeiskurssille voi ilmoittautua vielä 28.6. ja Pukinmäen nuorisotalon Dance Projektiin 7.6. asti. Lisäksi kaupunki tarjoaa kesällä monenlaista avointa toimintaa maksutta. Lapsille ja nuorille järjestetään kahmalokaupalla mm. liikuntaa. Noin kymmenellä kentällä on arkisin ohjattua NutaFudista kesäkuussa, joillakin kentillä myös heinäja elokuussa. Lisäksi 12 tekonurmikentällä ympäri Helsinkiä on vapaaharjoitteluvuoroja arkisin klo 16–18 ja viikonloppuisin klo 10–12 syyskuun loppuun asti. Alakouluikäisille suunnatussa EasySport-liikunnassa on tarjolla maksuttomia ja huokeita liikuntaleirejä, -kouluja ja -kursseja. Kaikissa EasySport-liikuntaryhmissä liikutaan monipuolisesti lasten toiveiden mukaan liikuntataitoja kehittäen. FunAction-liikunta on puolestaan suunnattu yläkouluikäisille. FunActionin kesäliikuntatarjonta on kokonaan maksutonta, ja kesäkuun ajan FunAction järjestää muun muassa erilaisia kesäpelailuja, ulkotreeniä, jollapurjehdusta, jousiammuntaa ja kalliokiipeilyä. NYT-liikunta on monipuolista ja maksutonta liikuntaa 18–29-vuotiaille helsinkiläisille. NYT-liikunnan toivotaan tavoittavan etenkin ennestään liikuntaa harrastamattomia helsinkiläisnuoria, sekä niitä joilla ei ole tällä hetkellä koulutustai työpaikkaa. NYT:n kesäliikuntaa järjestetään 28.7. asti, ja kattaus on laaja sup-lautailusta pilatekseen ja tenniksestä ja capoeiraan. Fallkullan kotieläintilalla alkavat heinäkuussa työnjaot, joissa hoidetaan eläimiä ja tehdään navettaja puutarhatöitä. Pasilan nuorisotalolla pelataan konsolipelejä kesäkuussa ja Lasten liikennekaupungissa jatkuvat kesän tutut polkuauto ja -pyöräkoulut. Pihlajamäen nuorisopuistosta löytyy korkeatasoisen skeittiparkin lisäksi kahvila teehuoneineen. Koskelan nuorisotalolla nautitaan kesäkuussa viihtyisästä pihanutasta ja Lähiöpuutarha tarjoaa avointa puutarhatoimintaa Kontulassa, Meri-Rastilassa, Maunulassa, Roihuvuoressa ja Jakomäessä. Urbaanilla löytöretkiviikolla suunnataan joka päivä eri kohteisiin ympäri Helsinkiä. Monet nuorisotalot, kuten Kontulan toimintakeskus Luuppi ja Kivikon nuorisotalo ovat avoinna nuorille kesäkuussa. K ALLIO L EHTI Kesälehti 2017 20 Kesä
Teemu Roivainen Äänihuulet viritetään huvipuiston taajuudelle – Linnanmäellä lauletaan taas yhteislauluja ? Kesän aikana huvipuistossa raikaavat niin Kalliolle kukkulalle, Lentäjän poika kuin Ultra Bran hittibiisi Sinä lähdit pois. Linnanmäen yhteislauluiltojen isäntinä ja emäntinä toimivat suomalaiset huippuartistit, mm. Diandra ja Teemu Roivainen. Keskiviikkoiltaisin Linnanmäellä kaikuvat ilon kiljahdusten lisäksi myös innokkaiden laulajien sulosävelet, kun vuorossa on suosittujen artistien vetämät yhteislauluillat. Laulattajina Linnanmäellä toimivat tänä vuonna mm. Johanna Försti, Sami Saari, Teemu Roivainen, Emma Salokoski ja Arttu Wiskari. – Yhteislaulaminen nostattaa aina ihmisille hyvää tunnelmaa. Mukava päästä pitkästä aikaa mukaan yhteislaulutunnelmiin. Linnanmäki on minun silmissäni legendaarinen suomalainen paikka, jonka tärkeimpänä tehtävänä on edistää lasten hyvinvointia. Itsekin muistan, että Linnanmäki-vierailut olivat lapsuuden kohokohtia, laulaja Teemu Roivainen kertoo. Sinivalkoisia sävelmiä Suomen juhlavuoden kunniaksi Linnanmäellä lauletaan yhdessä myös 100 laulua -yhteislaulutilaisuuksissa. Sunnuntaiset lauluillat vetää niin oopperakuin viihdemusiikkilavojen konkarilaulaja Veli-Pekka Väisänen. – Linnanmäen 100 laulua -yhteislaulutilaisuudet ovat osa Sata laulua Suomesta ja suomalaisuudesta -hanketta. Rennot ja yhdessä tekemistä parhaillaan edustavat yhteislaulutilaisuudet ovat mitä vekkulin tapa juhlistaa satavuotiasta Suomea, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin sanoo. Yhteislaulut ovat vanha perinne, niiden kautta nostatetaan yhteishenkeä ja saadaan roppakaupalla hyvää mieltä. Pohjoismaiseen kesäkulttuuriin tiiviisti kuuluvista tapahtumista tunnetuin lienee Ruotsin Allsång på Skansen. Linnanmäen yhteislaulut ke 7.6. klo 18 Johanna Försti ja Janne Virtanen Trio ke 14.6. klo 18 Jon Jon Geitel ja Mikael Konttinen Trio ke 21.6. klo 18 Hanna Pakarinen ja Mikael Konttinen Trio ke 28.6. klo 18 Meiju Suvas ja Mikael Konttinen Trio su 2.7. klo 18 100 laulua yhteislaulutilaisuus ke 5.7. klo 18 Teemu Roivainen ja Mikael Konttinen Trio ke 12.7. klo 18 Emma Salokoski ja Mikael Konttinen Trio ke 19.7. klo 18 Diandra ja Janne Virtanen Trio ke 26.7. klo 18 Arttu Wiskari ja Mikael Konttinen Trio ke 2.8. klo 18 Antti Ketonen ja Janne Virtanen Trio su 6.8. klo 18 100 laulua yhteislaulutilaisuus ke 9.8. klo 18 Sami Pitkämö ja Janne Virtanen Trio ke 16.8. klo 18 Sani ja Janne Virtanen Trio ke 23.8. klo 18 Sami Saari ja Janne Virtanen Trio ke 30.8. klo 18 Nina Tapio ja Janne Virtanen Trio Uimavalvojia jälleen uimarannoilla ? Helsingin uimavalvonnan kausi alkoi maanantaina 5. kesäkuuta ja päättyy 13. elokuuta. Tällöin yhteensä 35 rantapelastajaa työskentelee 12 valvotulla uimarannalla. Aurinkolahden ja Hietarannan uimarannoilla rantapelastajien päivittäinen valvonta-aika on kello 10–20, ja muilla rannoilla valvonta-aika on kello 10–18. Siisti kesä! -nuoria on tänä kesänä 25 ja he siistivät uimarantojen ympäristöjä uimarantakauden ajan. Seurasaaren uimala toivottaa asiakkaat myöskin tervetulleiksi uima-asuissaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin, muina päivinä saa olla ilman. Pirkkolan plotti avautuu lapsiperheille maanantaista 6.6. alkaen. Kaikilla valvotuilla uimarannoilla on defibrillaattori rantapelastajien apuna. Uimarannoilla monipuolisia palveluja Uimarantoja on siivottu kevään ajan. Nyt rannoilla on bajamajat ja rantasuihkut käytettävissä. Useilla uimarannoilla (Aurinkolahti, Hietaranta, Kallahdenniemi, Laajasalo, Lauttasaari, Marjaniem i , P i k kukoski, Mustikkamaa ja Puotila) on myös kioskeja, jotka avaavat ovensa viimeistään maanantaina 5.6. Uimarannoilla voi myös treenata, kiitos ulkokuntoiluvälineiden, joita löytyy usealta rannalta. Uimarannoille kannattaa tulla pyöräillen, sillä miltei jokaisella rannalla on runkolukittavat pyörätelineet. Rantapelastajat päivittävät rannoilla tekemiään sinilevähavaintoja ja veden lämpötilahavaintoja ulkoliikunta.fi-palveluun. Palvelusta tai palveluun luodun linkin takaa löytyy tietoa kaikkien uimarantojen palveluista, kuten onko rannalla pukutiloja, wc ja kioskipalveluja. Palvelussa on mukana myös Espoon ja Vantaan uimarannat. Uimakausi käynnistyy viileissä, mutta hyvälaatuisissa vesissä Mustikkamaan uimaranta. Kuva: Lotta Kivikoski ? Virallinen uimakausi alkoi 15.6. ja kestää elokuun loppuun saakka. Helsingin ympäristöpalvelut tekee uimarannoille kauden aikana tarkastuksia, ja veden hygieenistä laatua seurataan määrittämällä vesinäytteistä ulosteperäisiä bakteereita. Myös Helsingin edustan merialueelta otetaan säännöllisesti näytteitä veden laadusta ja levätilanteesta, ja niistä tiedotetaan syyskuulle saakka. Kesän ensimmäiset uimavesinäytteet otettiin 2.6.–7.6. kaikilta Helsingin yleisiltä uimarannoilta. Veden hygieeninen laatu oli hyvä kaikissa valmistuneissa näytteissä, eikä sinilevää havaittu. Uimarantojen veden lämpötilat vaihtelivat 9–15 asteen välillä. Tänä vuonna Helsingissä on 25 yleistä uimarantaa, joista 12 on suuria yleisiä uimarantoja ja 13 pieniä yleisiä uimarantoja. Uimarannoista kolme sijaitsee Vantaanjoen rannalla ja muut merenrannoilla. Merivesi on keskimääräistä viileämpää ja levien kevätkukinta on ohi Levien kukinta merialueella noudattaa vuodenaikaissykliä. Keväällä valon määrän lisääntyessä runsastuvat piilevät ja panssarisiimalevät, jotka viihtyvät kylmissä vesissä ja muodostavat kevätkukinnan. Lämpötilan kohotessa kohti keskikesää sinilevien määrä runsastuu ja piilevät vähenevät. Syksymmällä piilevät muodostavat viilenevissä vesissä syyskukinnan. Helsingin edustalla kevätlajisto on väistymässä, mutta sinilevien määrä ei ole vielä kasvanut ja vesi on kirkasta. Kevät on ollut kolea, ja myös merivesi on ollut hieman pitkän ajan keskiarvoa viileämpää. Tällä viikolla meriveden lämpötila Helsingin edustalla on noin yhdeksän astetta, mutta suojaisissa ja matalissa poukamissa vesi on hieman lämpimämpää. Alkuviikon navakampien tuulten aikaan merkitsevä aallonkorkeus oli keskimäärin metrin, mutta loppuviikosta se on tasaantunut noin puoleen metriin. Viikonlopun aikana aallonkorkeuden odotetaan yhä laskevan. Tietoa uimavesistä, levätilanteesta ja merisäästä Uimavesinäytteiden viimeisimmät tulokset ovat nähtävillä kunkin uimarannan ilmoitustaululla. Lisäksi uimavesinäytteiden tuloksista ja näytteenoton yhteydessä tehdyistä sinilevähavainnoista tiedotetaan kesän aikana Helsingin kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/uimavesi sekä viikoittaisilla mediatiedotteilla. K ALLIO L EHTI Kesälehti 2017 21 Kesä
ä *T ar jo us vo im as sa 21 .6 .-3 1. 7. 20 17 os to st en ol le ss a vä hi nt ää n 25 eu ro a. La hj oj a ra jo it et tu m ää rä Hagelstam & Co Tehtaankatu 27 ja 36 00150 Helsinki www.hagelstam.fi 09 687 7990 hagelstam@hagelstam.fi Sisäänjättö huutokauppoihimme koko kesän Sisäänjättö kuukausihuutokauppoihin, Moderniin, Militaria & Numismatiikkaan ja Classiciin. Tule käymään tai ota yhteyttä asiantuntijoihimme! Aukioloajat Juhannuksen aatonaatto klo 10-15 Juhannuksen jälkeinen viikko klo 9-17 Heinäkuu klo 10-14 Kotikäynnit sopimuksen mukaan. Rooperin_lehti_ilmo_Hagelstam_PAINOON.indd 1 13/06/2017 20:22 Kesälehti 2017 22 Kesä K ALLIO L EHTI
Varman Kalasataman Kampuksen rakennustyöt alkaneet ? Varman omistaman Kalasataman Kampuksen rakentaminen on alkanut Helsingissä peruskiven muurauksella. 8 000 m²:n tontille rakennetaan yhteensä noin 35 000 m²:n toimistokokonaisuus, jonka yhteyteen tulee myös K-ryhmän tuleva päätoimitalo. – Kalasataman alueesta on muotoutumassa vahva liike-elämän, kaupan ja asumisen keskittymä ydinkeskustan kylkeen. Jalkapallokentän kokoisen korttelin rakentaminen täysin tyhjälle tontille on antanut mahdollisuuksia tilan käytölle ja suunnittelulle, joita näin lähellä kaupungin keskustaa harvoin pääsee toteuttamaan, toteaa Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi. K-ryhmän moderni toimistokokonaisuus kattaa tiloista valtaosan, noin 25 000 m², ja siellä tulee työskentelemään noin 1 700 keskolaista keväällä 2019. K-ryhmän toimistokampuksen kanssa samanaikaisesti rakennetaan lisäksi noin 10 000 m² muuntojoustavia toimistotiloja, joiden rakentaminen on alkanut perustusten osalta samanaikaisesti K-Kampuksen rakennustöiden kanssa. Tilat valmistuvat vuoden 2019 aikana, ja niiden vuokraus on käynnistynyt. Tiloihin tulee liikeja toimitilaa sekä ravintolatarjontaa. Parkkipaikoissa huomioidaan sähköautojen yleistyminen, ja parkkihalliin tulee 50 sähköautojen latauspistettä. – Metroaseman välitön läheisyys ja viereinen kauppakeskus Redi palvelevat kiinteistössä työskenteleviä ja vierailevia ihmisiä. Uudelle toimistokiinteistölle tavoitellaan BREEAM Very Good -ympäristöluokitusta, mikä tukee Varman kiinteistösijoitusten hiilijalanjäljen pienentämistä, Tomperi sanoo. Kalasataman Kampuksen arkkitehtuuri edustaa modernia Pohjoismaista tyyliä ja on yksi Varman suurimpia kiinteistökehityshankkeita. Tilojen suunnittelun lähtökohtana on ollut tilatehokkuus ja joustavuus, jotka mahdollistavat työntekoa ja tuottavuutta tukevat puitteet erikokoisille yrityksille, sanoo Varman kiinteistökehitysjohtaja Aarne Markkula. Veneilijöille ajantasaista aaltotietoa Helsingin lähivesistöstä Buliksi nimetty aaltopoiju on lähdössä Haavi-aluksen kannella ensimmäiseen vesillelaskuun ja ankkurointiin huhtikuussa 2016. Kuva: Ilkka Vähäaho ? Helsingin lähivesien tuoreet säähavainnot ovat nyt luettavissa suoraan verkosta. Helsingin kaupunki ja Ilmatieteen laitos ovat tuottaneet verkkoon ajantasaisen sovelluksen http://meri.hel. fi, joka tarjoaa erityisesti pienveneilijöille hyödyllistä tietoa Helsingin lähivesien sääja aaltoolosuhteista. Sivuston sisältö päivittyy Helsingin edustalle sijoitetuista kahdesta aaltopoijuista ja kolmen sääaseman raporteista. Raportoitava merialue on 8 km leveä länsi-itäsuunnassa ja 6 km korkea pohjois-eteläsuunnassa. Alue on rajattu siten, että sen sisällä aallokosta pystyy Suomenlinnan poijun mittaamien tulosten perusteella tekemään kohtuullisen realistisen arvion. Aaltopoijut kirjaavat tiedot merkitsevästä aallonkorkeudesta, korkeimmasta yksittäisestä aallon korkeudesta, aallon pituudesta ja periodista sekä veden lämpötilasta. Yleistetyt tiedot merkitsevistä aallonkorkeuksista on jaoteltu neljään kategoriaan: alle 0,25 m, 0,25-0,5 m, 0,5-1,0 metriä ja yli 1,0 metriä. Kymmenen minuutin ja puolen tunnin välein Harmajan, Kruunuvuorenselän ja Vartiokylänlahden sääasemien mittaustulokset sisältävät listaukset ilman lämpötilasta, tuulen nopeudesta, tuulen nopeudesta puuskissa sekä tuulen suunnasta. Avomerelle ja Suomenlinnan edustalle sijoitetut aaltopoijut raportoivat tietoja puolen tunnin välein. Sääasematiedot puolestaan päivittyvät kymmenen minuutin välein. Sääasematiedoista on tuotettu kahden viikon tilastografiikat ja nyt on saatavilla myös kahden vuorokauden ennuste Suomenlinnan aaltopoijun raporteista. Suomenlahden avomeripoijun koordinaatit ovat 59° 58.00’ N, 025° 14.10’ E (WGS84) ja Suomenlinnan edustalla sijaitsevan aaltopoijun koordinaatit 60° 07.40’N, 024° 58.35’E (WGS84). Helsingin lähivesien tuoreet säähavainnot löytyvät osoitteesta http://meri.hel.fi Kiinteistökorjausten mahdollisia hankintaepäselvyyksiä selvitetään Helsingin seurakunnilta tutkintapyyntö poliisille ? Helsingin seurakuntayhtymä on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kiinteistötoimiston hankinnoissa mahdollisesti tapahtuneista epäselvyyksistä. Epäily tuli ilmi yhtymän sisällä. Rikosnimikkeet epäiltyjen tekojen osalta ovat alustavien tietojen mukaan törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen, törkeä lahjuksen ottaminen ja virkavelvollisuuden rikkominen. Tutkinta kohdistuu useampaan kuin yhteen kiinteistötoimiston työntekijään. Törkeistä rikosnimikkeistä epäillyt on siirretty tehtävistään sivuun väliaikaisesti yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan päätöksellä. – Virasta tai tehtävistä pidättämisen tarkoituksena on osaltamme turvata poliisin tutkinta, ja toisaalta sijaisten nimeäminen turvaa kiinteistöosastomme operatiivisen toiminnan. On kaikkien – niin Helsingin seurakuntayhtymän kuin nyt tutkinnan kohteena olevien työntekijöiden ja heidän kollegoidensa – etu, että asia selvitetään perusteellisesti, sanoo yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki. Epäilyt väärinkäytöksistä ilmenivät yhtymän sisällä. – Tällä hetkellä omaehtoisesta valvonnasta huolehtivat sisäisen tarkastuksen yksikkömme sekä yhteisen kirkkoneuvoston asettama tarkastustoimikunta. Selvitämme pikimmiten, tarvitsemmeko vielä lisätoimia sisäiseen valvontaamme. Mahdollisista muutoksista päättää ylintä päätösvaltaa käyttävä yhteinen kirkkovaltuusto, Rintamäki jatkaa. Tutkintaan edenneet epäselvyydet korjausurakoiden hankinnoissa ajoittuvat vuosiin 2010– 2015. – Epäilyjen mukaan kaikkia korjausurakoita ei ole hoidettu asianmukaisesti. Mahdollisista euromääräisistä epäselvyyksistä tai yhtymän mahdollisesti kärsimästä taloudellisesta vahingosta meillä ei tutkinnan tässä vaiheessa ole vielä tietoa, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo sanoo. Tapauksen esitutkinnasta vastaa Helsingin poliisin talousrikosyksikkö. Katutaidekesä 2017 luo uusia maamerkkejä Helsinkiin ? Katutaidekesä 2017 tuo esiin katutaiteen värittämää kaupunkia. Se antaa paikallisille ja vierailijoille syyn lähteä retkille ennen kokemattomiin paikkoihin. Läpi kesän on tarjolla suuria ja pieniä katutaidetapahtumia, vapaita maalauspintoja sekä vinkkejä katutaidereiteistä. Katutaidekesä rakentuu kaupunkilaisten, vapaiden toimintaryhmien, yhdistysten, yritysten ja Helsingin kaupungin yhteistyönä. Katutaiteen määrä on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana Helsingissä valtavasti. Helsingin kaupunki tahtoo tukea kaupunginosien värittymistä sujuvoittamalla lupaprosesseja ja avaamalla merkittäviä maalauspaikkoja. – Kaupunki haluaa tehdä tilaa katutaiteen koko kirjolle. Katutaidekesän tekijöinä on kiinnostavia kansainvälisiä sekä paikallisia nimiä, kertoo mediatuottaja Antti Salminen Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta. Hän toimii kaupungin sisäistä yhteistyötä koordinoivan Katutaidetyöryhmän sihteerinä. Kaupunki on avannut Helsingin katutaidekohteet ja -käytännöt kokoavan Katutaidehelsinkisivuston. Kartalla voi selata satoja katutaideteoksia. Sivustolla tuodaan esiin nykyiset ja tulevat katutaidekohteet, kerrotaan lupakäytännöistä ja jaetaan reittisuosituksia. – Moni vierailija tutustuu ydinkeskustan monumentteihin ja kantakaupungin kulmiin, mutta laajempi kuva kaupungista voi jäädä saamatta. Katutaiteen myötä omaleimaisiin kaupunginosiin syntyy koko ajan uusia maamerkkejä, erityissuunnittelija Riikka Lahdensuo kaupunginkansliasta sanoo. Katutaidekierrokselle läpi kaupungin Tunnetko Kannelmäen Tuubapolun muraalin, Herttoniemen katutaideaidan, Fredrikinkadun sähkökaapit tai Roihuvuoren vesitornin? Ne kaikki kuuluvat Helsingin katutaidekierrokseen, joka on juuri julkaistu Katutaidehelsinki-sivustolla. Yhdeksän kohteen kierros kasvaa kesän edetessä yhä uusilla paikoilla. Samalla alkaa Omat kulmat -juttusarja, jossa kerrotaan kesän aikana 12 katutaiteen tekijän tai kokijan henkilökohtaiset vinkit. Viikottain julkaistavista jutuista saadaan tietää esimerkiksi Paavo Arhinmäelle, EGS:lle ja Graffitimamalle eli Marja Heinoselle merkitykselliset katutaidepaikat. Valokuvaaja Miikka Pirisen henkilökuvat ja haastateltavien sitaatit tarinoittavat kohteita. Sarja alkaa graffitin Suomen mestarin Samuli ”KISS” Turusen tapaamisella. Hänen tiensä on kulkenut Tapulikaupungin radanvarresta taidemuseoihin. Ajat muuttuvat: – Olin tossa Suvilahden rannassa maalaamassa ja pikkukundeilla ei ollu tarpeeksi mustaa maalia niiden taustaan. Se toinen jäbä huusi sille toiselle jäbälle, et ei se mitään, sen voi aina photoshopata. Ei meidän nuoruudessa pystytty photoshoppaamaan. Jos se maali loppu, se oli siinä. Tänä päivänä on olemassa noita graffitikauppoja, joista saa kaikki maalausvälineet ja kaupan päälle vielä kartat maalauspaikkoihin. Katutaidekesän kohokohdat Täysi tapahtumakesä käynnistyy 10-vuotisjuhliaan viettävästä Arabian katufestivaalista 20.5. ja jatkuu lokakuun alkuun asti. Näkyvimpiä maalauskohteita tulevat olemaan muun muassa Kulosaaren 300-metrinen melumuuri sekä mahdollisesti myös Malminkartanon juna-asema. Molempiin kohteisiin on haettu tekijöiksi 40 maalaria. Kesän aikana maalataan arviolta kymmeniä alikulkuja, ja katutaidevaunu kiertää tapahtumissa. Kuudellatoista avoimella maalausseinällä, jotka tekevät Helsingin katutaidekentästä kansainvälisestikin ainutlaatuisen, syntyy kesässä satoja töitä. Helsingin kaupunki tahtoo tukea lupaprosessien sujuvoittamisella kaupunginosien värittymistä. Uusia maamerkkejä syntyy myös kantakaupungin ulkopuolelle. Heikki Kuulan teos Roihuvuoren vesitornin jalassa. Kuva: Miikka Pirinen K ALLIO L EHTI Kesälehti 2017 23 Kesä
TRAKTORIMÖNKIJÄ TRAKTORIMÖNKIJÄ 41 Hv Vetokyky yli 900 kg Isoin maavara 30,5 cm Aito 100% 4-veto 26" Testivoittajarenkaat ym. BLADE 550 EFI + EPS OHJAUSTEHOSTINMALLI 4x4 MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! HUIPPUTARJOUS VAIN 50 KPL ERIKOISERÄ! 5990 ? +tk VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! 500 EFI 4x4 EUT BLADE Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. KATSO ESITTELYVIDEOT www.tgb.fi EDUN ARVO 2990 ? TRAKTORIMÖNKIJÄ EDUN ARVO 2990 ? 6990 ? +tk KAUPANPÄÄLLE: SH. 8490 ? + tk SH. 9990 ? + tk SAA AJAA TIELLÄ! TRAKTORIMÖNKIJÄ UUTUUS! UUTUUS! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! SH. 8990 ? + tk 600 EFI T3b 7990 ? +tk VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! EDUN ARVO 3050 ? KAUPANPÄÄLLE: VINSSI + PERÄVAUNUPISTOKE! KAUPANPÄÄLLE: Rahoituksella alk. 139?/kk. Rahoituksella alk. 179?/kk. Rahoituksella alk. 159?/kk. 7490 ? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. Rekisteröity kahdelle! Rekisteröity kahdelle! 4x4 EDUN ARVO 2550 ? NYT 100 kpl Suomessa koottu. Suomen suosituin sähköskootteri! Takuu 2 v. E-500 PYRKIJÄ Rahoituksella alk. 75?/kk. Ei ajokorttia ei rekisteröintiä, saa ajaa katukäytävillä. Nop.15 km/h. Max. ajomatka 50 km. Isot renkaat, 35 cm takana / 25 cm edessä. 1990 ? (2490?) LISÄERÄ Uutuus! 3-pyörä SÄHKÖSKOOTTERI 1890 ? Suomessa koottu. PYRKIJÄ E-400 Takuu 2 v. Ei ajokorttia ei rekisteröintiä, saa ajaa jalkakäytävillä. Tehokas 1000 W moottori, levyjarrut edessä. 3 nop. 10-17-25 km/h. Ajomatka 50-60 km. Rahoituksella alk. 75?/kk. Nopeille TAKA-BOXI + TELINE KAUPAN PÄÄLLE! (arvo 290?) 600 EFI + EPS SH. 10490 ? + tk T3b 4x4 OSTA SUOMEN SUURIMMALTA MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! MODULARBOX OY M Ö N K I JÄ C E N T E R Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III Yhdellä latauksella jopa 70 km! Lataus normaalista pistorasiasta. Yhden latauksen hinta n.40 senttiä. USA 2000 SÄHKÖMOPO Markkinoiden hienoin huippu-UUTUUS! 6990 ? +tk Max. nop. 45 km/h. Halpa vakuutus! Rekisteröity 2:lle. TAKUU 2 vuotta. Rahoituksella alk. 149?/kk. ennen 1985 syntyneet. EI TARVITSE AJOKORTTIA Kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! NOPEAT TOIMITUKSET KOTIIN ASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla myynti@rally.fi 040 553 2428 040 578 1631 SAA AJAA TIELLÄ! SAA AJAA TIELLÄ! Kesälehti 2017 24 Kesä K ALLIO L EHTI
Niklas Kumlin on nimitetty Helsingin Myllyn toimitusjohtajaksi 1.6. alkaen Mylly pyörii nyt neljännessä sukupolvessa ? Helsingin Myllyn uudeksi toimitusjohtajaksi on 1.6. alkaen nimitetty FM Niklas Kumlin. Kumlin aloittaa vetäjänä yrityksessä, jonka hänen isoisänsä isä perusti 83 vuotta sitten Helsingin Sörnäisiin. – Haluan johtajana olla tämän perinteen arvoinen ja kehittää yritystä edelleen tuleville sukupolville. Näen yrityksen tulevaisuuden valoisana, ja uskon kasvun tulevan innovatiivisista suomalaisista viljatuotteista ja -konsepteista sekä niiden viennistä. Niklas Kumlin on toiminut edelliset seitsemän vuotta Helsingin Myllyllä eri tehtävissä, viimeisimpänä vientipäällikkönä. – Viime vuosina olemme kehittyneet isoin askelin ja saaneet paljon aikaan. Näitä asioita on hyvä viedä eteenpäin ja jatkojalostaa. Uskon vakaasti, että meidän kokoisemme toimijan on keskityttävä vahvuuksiinsa, pitää erikoistua ja olla omassa sarjassaan paras. Pienemmän pitää tehdä asioita eri tavalla, Niklas Kumlin summaa. – Johtamiseni perustuu henkilökohtaisen suhteen rakentamiseen, arvostukseen, luottamukseen ja henkilöstön tuntemiseen. Olen erittäin kehitysorientoitunut, eteenpäin pyrkivä, tiedonjanoinen johtaja. Haluan kuulla ja tarkastella monia eri näkemyksiä ennen päätösten tekoa. Perheyritys hakee voimakasta kasvua Helsingin Myllyn uusi toimitusjohtaja näkee isossa kuvassa kasvun ja kehityksen sekä kotimaassa että viennissä. Pidemmällä aikavälillä työlistalla ovat yrityksen kansainvälisen tunnettuuden kasvattaminen, korkeamman jalostusarvon tuotteet ja kunnianhimoisena tavoitteena liikevaihdon kaksinkertaistaminen. – Vientipäällikkönä näin viennin merkityksen ja mahdollisuudet. Suomalainen kaura, gluteenittomuus ja luomu ovat tärkeitä vientivaltteja, mutta aiomme pysyä kotimarkkinallammekin relevanttina toimijana. Tulevaisuuden Helsingin Mylly on kaikkien tuntema, selkeän profiilin ja position omaava sekä voimakasta lisäarvoa viljaketjussa luova perheyritys, Kumlin tiivistää. – Suomessa tuotetaan erittäin korkealaatuisia elintarvikkeita maailman parhaimmista ja puhtaimmista raaka-aineista uniikissa ympäristössä sekä pitkälle kehittyneessä ja tarkkaan valvotussa ketjussa. Uusi johtaja uskoo innovaatioiden voimaan Niklas Kumlin haluaa johtajana tukea uusia innovaatioita, aivan kuten perheyrityksen edellisetkin johtajat. Helsingin Mylly on ollut edelläkävijä panostaessaan 1990-luvun alussa luomuun ensimmäisten joukossa Suomessa ja alkaessaan pari vuotta sitten jalostaa gluteenitonta puhdaskauraa. Vuosi sitten lanseerattiin Myllärin gluteenittomat kauratuotteet, jotka ovat kasvaneet nopeasti monipuoliseksi sarjaksi. – Uusille innovaatioille pitää olla tarve markkinoilla. Kaikki lähtee kuluttajasta ja asiakkaasta. Tämä vaatii herkkää markkinan tunnustelua ja dialogia sekä trendien ja niiden taustalla olevan dynamiikan tuntemista. – Pitää olla hyvä käsitys nykytilasta, siitä mitä me teemme ja mitä voisimme tehdä. Oman organisaation taitojen, kykyjen ja tietojen kehittäminen ja johtaminen ovat avaimia tähän. – Haluan, että Helsingin Mylly jatkossakin on eettisesti toimiva yritys, joka edistää tuotteillaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Olemme perheyrityksenä vastuussa työntekijöistämme. Vastuullisuus on yksi ydinarvoistamme. Se näkyy esimerkiksi ympäristöystävällisinä valintoina, kuten vihreä sähkö, omasta biovoimalaitoksesta saatavan höyryn käyttö, luomutuotanto ja kierrätettävät pakkausmateriaalit. Taloudellinen tulos tulee vastuullisuuden kautta. Niklas Kumlin, 35 Kuka olen: Helsingin Myllyn uusi toimitusjohtaja ja kahden pienen lapsen isä. Olen syntynyt: Helsingissä vuoden 1982 tammikuussa. Koulutukseni: Filosofian maisteri Helsingin yliopiston biotieteellisestä tiedekunnasta. Lisäksi kauppatieteiden opintoja Hankenilla. Aiemmin: 7 vuotta Helsingin Myllyllä, viimeisimpänä vientipäällikkönä. Seuraavaksi: Edessä on muutto sekä arjen järjestelyt sujuviksi ja toimenkuvaa tukeviksi. Suosittelen: Superterveellistä kotimaista kauraa osaksi jokapäiväistä ruokavaliota. Helsingin vuoden kulttuuripalkinto on myönnetty näyttelijä Esko Salmiselle 52. Helsinki-päivän vauva syntyi Pormestari Jan Vapaavuori kävi tervehtimässä Helsinkipäivän vauvaa. Kuva: STT ? Helsingin kaupunki on muistanut ensimmäistä kaupungin syntymäpäivänä 12. kesäkuuta syntynyttä vauvaa jo vuodesta 1965 lähtien. Pormestari Jan Vapaavuori vieraili aamukymmeneltä Naistenklinikalla onnittelemassa ensimmäistä Helsinki-päivänä syntynyttä helsinkiläistä vauvaa. Sara Vehviläisen ja Thomas Leutbecherin perheeseen syntyi tyttövauva kello 00.04. Syntymänsä kunniaksi vauva saa kaupungilta Uusix-verstaiden käsityönä tekemän värikkään tilkkutäkin. Lisäksi äiti saa kukkaset ja onnittelukirjeen, jonka mukaan vauvaa odottaa 200 euron lahjashekki heti, kun hänet on kastettu tai merkitty väestörekisteriin. ? Häkellyttävän monipuolinen, kaikkialla arvostettu ja rakastettu Salminen on luonut teatterimaailmassa ainutlaatuisen, yli 70 vuotta kestäneen uran, joka jatkuu yhä. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Esko Salmisen (s. 1940 Helsingissä) ura on erottamaton osa kotimaista teatterija elokuvahistoriaa. Salminen on ihastuttanut yleisöjä sukupolvesta toiseen niin traagisten kuin koomistenkin roolien tulkitsijana ja kohonnut yhdeksi merkittävimmistä suomalaisista näyttämötaiteilijoista. Salmisen ammatillinen filmiura alkoi elokuvasta Skandaali tyttökoulussa vuonna 1960. Vuosikymmenten saatossa merkittäviä elokuvarooleja on kertynyt lukemattomia, esimerkiksi elokuvissa Tähdet kertovat, komisario Palmu, Runoilija ja muusa, Pedon merkki, Niskavuori, Hamlet liikemaailmassa, Pohjanmaa ja Tuhlaajapoika. Samaan aikaan Salminen on tullut koko kansan tuntemaksi myös lukuisista radioja televisiotöistään. Kuitenkin nimenomaan teatterin näyttämö – erityisesti Suomen Kansallisteatteri ja sen rinnalla Helsingin kaupunginteatteri, Turun kaupunginteatterin 1970-luvun kultakautta unohtamatta – ovat Esko Salmisen taiteellinen koti. Teatteriroolien määrä on huikea, mistä muutamana ikimuistoisena nostona André (näytelmässä Andorra, 1962), Esko (Nummisuutarit, 1965), Juhani (Seitsemän veljestä, 1972), Othello (Othello, 1978) ja Macbeth (Macbeth, 1989). Vuonna 2016 Salminen näytteli Kansallisteatterissa Paavo Westerbergin näytelmässä Mahdolliset maailmat. Kuluvana vuonna Salminen nähtiin esityssarjassa Ilta Esko Salmisen kanssa, jossa karismaattinen näyttelijä otti yleisönsä teatterin pääjohtaja Mika Myllyahon toimiessa haastattelijana. Ensimmäistä kertaa jaettiin vuoden taiteilija -palkinnot kolmelle ansioituneelle helsinkiläistaiteilijalle ajankohtaisesta, merkittävästä taiteellisesta työskentelystä. Viidentuhannen euron suuruisen palkinnon saivat lattiaja ilma-akrobaatti Sade Kamppila, tanssitaiteilija Sonya Lindfors ja yhteisötaiteilija Ninni Perko. Päätökset vuoden 2017 kulttuuripalkinnosta ja vuoden taiteilijoista teki Helsingin kulttuurija kirjastolautakunta. Tervasaaren amfiteatterissa häähempeillään kesällä ’’Se ainoa oikea’’ Kirjoittanut: Jukka Vieno ? Teatteri Helsinki ylläpitää helsinkiläistä kesäteatteri perinnettä tervasaaressa. Tänä kesänä on kotimaisen hääkomedian vuoro. Paula ja Pauli rakastavat toisiaan ja ovat päättäneet viettää juhannushäät. Paulin ystävät Touko ja Leo ovat järjestäneet polttarit ja hääpäivän aamuna Pauli herää ystäviensä arkkitehtitoimiston sohvalta naiseksi puettuna ja armottomassa krapulassa. Vähitellen illan ja yön tapahtumat alkavat palautua Paulin mieleen… Häihin on vain muutama tunti ja kaikki onkin kääntynyt päälaelleen! Näytelmä kertoo suvaitsevuudesta ja vähän tekopyhyydestäkin. Näytelmän kantaesitys Oulun Kaupunginteatterissa 1989. Näytelmä sai nyt ensi-iltansa Tervasaaren amfiteatterissa 15.6.2017. Esityskausi jatkuu elokuun puoleenväliin saakka. Esityksen kesto n. 2h väliaikoineen. K ALLIO L EHTI Kesälehti 2017 25 Kesä
HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us Kesälehti 2017 26 Kesä K ALLIO L EHTI
Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 ? Lämpöja vesijohtoliike vuodesta 1952 Hetipalvelut ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset R Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Alppikatu 25 ...................... Pelastusarmeja Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 14 ................ Stadin Lemmikit Helsinginkatu 15 ................ Ravintola Tenkka Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kinaporin Suutari Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Työpajankatu 13 .............. Tilastokeskus Vaasankatu 17 ................... Ravintola Kalliohovi Vaasankatu 29 ................... R-Kioski Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi KUSTANTAJA: Karprint Oy PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti K ALLIO L EHTI ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 € /pmm, Takasivu 1,33 € /pmm, Teksti 1,21 € /pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Leipomoita Autolasipalvelut LVI Kauneus ja hyvinvointi Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 ILMOITA palveluhakemistossa! Soita 09-41397332 Seuraava Kallio-lehti ilmestyy 9.8. Aineistopäivä 2.8. Ole mukana! JEWELRY WATCH STORE Hakaniemen Halli, 2.kerros Avoinna: ma-pe 11-18, la 9-15 p. 041 4712209 jws@kincon.info www.jws-store.com Kaikki alan työt ammattitaidolla Kellohuollot ja korjaukset, paristonvaihdot odottaessa. Kultasepän työt, korujen korjaukset ja arvioinnit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani KALLION PESULA • Paitapesua • Paitojen käsisilitys • Valkopesua • Mattopesua • Prässäystä (odottaessa) • Kirjopesua HARJUTORINKATU 3 • P. 753 2865 Avoinna: ark. 8-18, la 9-14 • www.kallionpesula.com Pikapalvelu KEMIALLISTA PESUA PAIKAN PÄÄLLÄ Nopea toimitus! (4-5h) jo yli 35 vuoden kokemus alalta! Hyvää Kesää! Toivottaa Kallio-lehden tekijät Kesä K ALLIO L EHTI 27 Kesälehti 2017
KESÄTARJOUS! Välityspalkkiot: 1h 2h 3h 2990€ 3290€ 3990€ Hyödynnä asuinalueesi korkea kysyntä ja laita asunto myyntiin! Varaa meiltä ilmainen arviokäynti! omakotisuomesta.fi info@omakotisuomesta.fi Minna Laine, LKV puh. 040 560 2315 Johannes Nieminen, LKV puh. 045 869 6810 Siltasaarenkatu 18, Helsinki, p. 029 340 0680 Kesäaukioloajat (3.7.-13.8.): ma-pe 8.30-18, la 10-16, su suljettu juhlapyhinä suljettu, www.ympyratalonapteekki.fi Ajanvaraus nettisivuilla 24 h Lämmintä kesää toivottaa Ympyrätalon apteekki! RelaTabs 30 tabl. Tarjous voimassa 31.7.2017 asti. Kesävatsalle apteekin suosituin maitohappobakteeri 12,90 (16,35) Kesälehti 2017 28 Kesä K ALLIO L EHTI