2 Viikot 4-5 tehtaanmyymälä ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 GLOBAL GRAPH OY KÄYTETTYJEN TIETOKONEIDEN ERIKOISLIIKE Avoinna arkisin 09:00 18:00 Helsinginkatu 14 ? 09-736 522 www.globalg.net ? globalg@sci.fi Yritykseltämme löytyy monenlaisia palveluja niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tarpeisiin, mm: TIETOKONEHUOLTO – Virusten ja haittaohjelmien poisto – Laitteiden asennuspalvelu – Ohjelmistojen asennuspalvelu – Tietojen palautus – Vikaselvitykset – Vikaselvitykset ja -arviot vakuutusyhtiöille Tule meille ennen kuin menet ät hermo si! Tällä ilmoituksella laskiaispullan ostajalle suodatinkahvi mukaan. Yksi kahvi per ostos. Voimassa laskiaistiistaihin 13.2.2018 asti. PUNAVUORI Kankurinkatu 6 KESKUSTA Yliopistonkatu 7 KAMPPI Annankatu 20 MUNKKINIEMI Munkkiniemen Puistotie 1 HAKANIEMI Siltasaarenkatu 11 KALLIO Kaarlenkatu 13 www.kannistonleipomo.? Uusi ihana resepti KANNISTON LASKIAISPULLA Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 20 20 Annankatu Annankatu Annankatu Annankatu MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI Siltasaarenkatu 11 Siltasaarenkatu 11 Siltasaarenkatu 11 Siltasaarenkatu 11 Kaarlenkatu 13 Kaarlenkatu 13 www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? Kankurinkatu 6 Kankurinkatu 6 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Annankatu Annankatu 20 20 MUNKKINIEMI MUNKKINIEMI HAKANIEMI HAKANIEMI Siltasaarenkatu 11 Siltasaarenkatu 11 KALLIO KALLIO Kaarlenkatu 13 Kaarlenkatu 13 www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? Kaarlenkatu 13 Kaarlenkatu 13 Siltasaarenkatu 11 Siltasaarenkatu 11 Siltasaarenkatu 11 Siltasaarenkatu 11 www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? Kaarlenkatu 13 Kaarlenkatu 13 www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? Kaarlenkatu 13 Kaarlenkatu 13 Siltasaarenkatu 11 Siltasaarenkatu 11 Munkkiniemen Puistotie 1 Munkkiniemen Puistotie 1 Annankatu Annankatu Munkkiniemen Puistotie 1 Munkkiniemen Puistotie 1 20 20 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Yliopistonkatu 7 Munkkiniemen Puistotie 1 Munkkiniemen Puistotie 1 Siltasaarenkatu 11 Siltasaarenkatu 11 Kaarlenkatu 13 Kaarlenkatu 13 www.kannistonleipomo.? www.kannistonleipomo.? Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Tarjous voimassa 28.2.2018. ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Hakaniemi Hämeentie 7, Helsinki TESTAMENTTI-ILTA Testamentti on aktiivista elämän suunnittelua. Se on myös varautumista tulevaan sekä läheisten turvaamista. Tervetuloa keskiviikkona 31.1. klo 17.30 testamentti-iltaan. Testamentteihin erikoistunut asianajaja Piia Jeremejeff luennoi mitä testamenttia tehdessä kannattaa ottaa huomioon ja vastaa kuulijoiden kysymyksiin. Luento on kaikille avoin ja ilmainen. Kahvitarjoilu. Paikka: Suomen Setlementtiliitto, Sturenkatu 11 A, 1. krs, auditorio, Hki Järjestäjinä Suomen Meripelastusseura, Suomen Reumaliitto ja Suomen Setlementtiliitto. PASSIKUVAT • tallennus poliisille tai kuva-arkki (6 kpl) käteen • opiskelija-alennus 10% 18,HETI Kaarlenkatu 13 • 040 585 6195 kuvahommat.fi/varaa • TULOSTUS • KOPIOINTI • SKANNAUS • ALBUMIT • VALOKUVAKEHYKSET • MUISTIKORTIT • KYLTIT VANHA KALLIO • kortit • kalenterit • julisteet TAMMITARJOUKSET • Kalenterit 2018 –25% • Suomi-kehykset –60% • Isot kehykset (alk. 30x40 cm) –25 % Ravintola MÄKIKUPLA Torkkelinkatu 2, 00500 HKI P. 8253 1520, 8253 1521 Tervetuloa! Stadin parhaat isot pizzat, pastat, lasagnet. Myös mukaan! Avo inna: ark. 11-02 la-su 13-02 A-oikeude t KOIRA Meidän 2/2017 6,70 RO TUE SITTELYSSÄ ISOV ILL AK OI RA Meteorologin koira tv-tähtenä Bordercollie älykkäin koirarotu? Nyt näyttelyyn! * harjoittelu * vaatetus * varusteet Näinkin pärjää: * sokea Miska * kolmijalkainen Lilli Valjakolla itäraja päästä päähän Karhu hyökkäsi, terrierit pelastivat Nuorten ikioma koirakahvila 2/17 6,50 5,90 ERIKOISHINTA VUONIS sopii kummihevoseksi Ponijalostus myötätuulessa Pauli Raivio kasvattaa kärsivällisyydellä ja rakkaudella Seija Kortteen kasvatti Stoneisle Lilian menestyy Ranskassa ILO selvisi suonsilmästä Ahaltek on aavikon kultainen hevonen Pekka Larsenin into syttyi uudelleen Hevosmatkalla kurkistettiin saksalaistallien elämään 3/2017 6,75 Hemingwayn kotimuseossa yli 50 kissaa Kissa kaveriksi, Ida pääsi peloistaan Van-kissojen uimainnostus jo geeneissä Homeopatia hoitaa pelot, allergiat ja tulehdukset Kissatarha tukevasta kaniverkosta ROTUESITTELYSSÄ KARTUSIAANI HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Kissasiskosten ERIKOISET SILMÄT hämmästyttävät! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita! Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa 09-413 97 300
49. vuosikerta – nro 2 Viikot 4-5 Tänään Kallion kirjasto avautuu jälleen – Asiakkaiden toiveet otettiin huomioon remonttia suunniteltaessa Epäilty Kallion lukion opettaja irtisanottu Kallion kirjasto avautuu jälleen remontin jälkeen, joka toimii maamerkkinä Karhupuiston reunalla. tunnelma. Uudistuneen kirjaston avaamista juhlitaan torstaina 1.2.2018 klo 12 alkaen pullakahveilla sekä juhlapuheiden ja musiikkiohjelman parissa. Ensimmäisen kerroksen Kupolisalissa on esillä valokuvanäyttely Signe Branderin kuvista sekä kuvia 105-vuotiaan kirjaston historiasta. Lapsille on omaa ohjelmaa Vintillä, kirjaston kolmannessa kerroksessa. Juhlinta jatkuu perjantaina 2.2.2018 Lukujuhlissa, joissa klo 18–21 kirjaston kerrokset toimivat erilaisina yhteislukutiloina. Yhdessä lukeminenkin on hauskempaa! ? Ensimmäinen kerros on saanut remontissa uuden ilmeen. Palautusautomaatti on vaihdettu ja tila on paremmin käytössä varausten noutoon ja aineiston esittelyyn. Ensimmäisen kerroksen kirjahyllyt ja osa muista kalusteista on uusittu ja tekniikka päivitetty vastaamaan paremmin uudistunutta palvelutarjontaa, kuten aamun kahden tunnin omatoimiaikaa. Remontissa korjattiin myös hissin koneisto ja vesivahingosta kärsineet yleisövessat. Uudistuksia suunniteltiin yhdessä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa erilaisissa työpajoissa. – Yksi suurista muutoksista ensimmäisessä kerroksessa on se, että kolmesta asiakaspalvelutiskistä on jäljellä enää yksi. Asiakaspalvelua tehdäänkin yhä enemmän tilassa asiakkaiden lomassa, kertoo kirjastonjohtaja Laura Norris. – Asiakkaat toivoivat myös enemmän luonnonvaloa kirjastoon, joten ikkunoiden edessä olevat lukupaikat on purettu. Osa asiakastietokoneista on lainattavia läppäreitä, jotka voi ottaa mukaansa mieleiseen työskentelypaikkaan. Omasta mielestäni upein uudistus se, että kirjaston sisääntuloaulaan on palautettu alkuperäinen avara ? Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on irtisanonut maanantaina 15. tammikuuta Kallion lukion opettajan virkasuhteen. Perusteena irtisanomiselle on opettajan syyllistyminen vakaviin virkasuhteeseen olennaisesti liittyviin laiminlyönteihin ja rikkomuksiin kuten opiskelijoiden seksuaaliseen häirintään. Opettajan menettely on loukannut opiskelijoiden oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Kallion lukion opettajan epäasialliseen käytökseen liittyvien epäilyjen tullessa esille marraskuussa 2017 kasvatuksen ja koulutuksen toimiala alkoi selvittää tapausta asianomaisten ja Helsingin poliisin kanssa. Poliisi tiedotti ennen joulua 2017, että se ei aloita esitutkintaa tapauksessa, jossa Kallion lukion opettajaa on syytetty epäasiallisesta käytöksestä. Toimialan tekemän selvitystyön ja saatujen tietojen pohjalta Kallion lukion opettajan virkasuhde päätettiin irtisanoa. – Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa emme hyväksy epäasiallista käyttäytymistä ja sen lopettamiseksi jokaisen on puututtava siihen. Teemme kaikkemme, että oppimisympäristömme ovat turvallisia kaikille lapsille ja nuorille. Koulutamme henkilökuntaamme entistä paremmin tunnistamaan esimerkiksi seksuaalisen häirinnän ja rohkaisemme kaikkia, oppilaita, opiskelijoita ja henkilöstöä, puhumaan vaikeistakin asioista. Yritämme madaltaa kynnystä tulla kertomaan epäasiallisesta käyttäytymisestä, kiusaamisesta ja seksuaalisesta häirinnästä, jotta siihen voidaan puuttua välittömästi. Lisäksi Kallion lukiossa ja muissakin kouluissa ja oppilaitoksissa otetaan käyttöön sähköinen työkalu, jonka avulla opiskelijat voivat antaa entistä helpommin palautetta, sanoo toimialajohtaja Liisa Pohjolainen. Kallio Kukkii infotilaisuus Kalliolassa Kallio Kukkii on poikkitaiteellinen kaupunkifestivaali, jonka ohjelma koostuu itsenäisesti tuotettujen tapahtumien kokonaisuudesta. Festivaaleille kerätään nyt ohjelmajärjestäjiä 6.4. saakkaKukkii -viikko järjetetään 11.5. 20.5. ? Festivaaleille tapahtumia voivat ilmoittaa esimerkiksi järjestöt, yhteisöt ja yksityishenkilöt Suur-Kallion alueella (Kallio, Alppiharju, Merihaka, Siltasaari, Sörnäinen ja Vallila). Ohjelmasisällön muotoa ei ole rajattu. Se voi olla esimerkiksi näyttely, esitys, konsertti, keskustelu, työpaja tai esitelmä. Rajoituksena ovat ohjelmat, joiden päämotiiviksi katsotaan poliittisen tai uskonnollisen aatteen levittäminen. Kukin ohjelmantuottaja vastaa itse tapahtumansa järjestelyistä. Festivaalia koordinoi Kallion Kulttuuriverkosto, joka kokoaa tapahtumat kokonaisuudeksi ja vastaa tapahtuman yleistiedotuksesta medialla. Kallio Kukkii -viikon ohjelmat julkaistaan maksuttomassa tapahtumalehdessä ja verkkojulkaisussa. Ohjelmatietojen viimeinen jättöpäivä on perjantai 6.4. Lisätietoja osoitteesta kallionkulttuuriverkosto.fi/kalliokukkii/ Infotilaisuudet ohjelmajärjestäjille: Kallio Kulttuuriverkosto järjestää ohjelmajärjestämisestä tai vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille kaksi avointa Kallio Kukkii -suunnitteluja infotilaisuutta. Tilaisuudet järjestetään Kalliolan setlementtitalon aulassa to 1.2. ja ti 6.3. klo 18 (Sturenkatu 11). Kallio Kukkii -kaupunginosatapahtumaa on järjestetty yhtämittaisesti vuodesta 1994 alkaen. Kallion Kulttuuriverkosto ry on vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, jonka tavoitteena on yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa vahvistaa kaupunkikulttuuria Suur-Kallion alueella. Kallio Kukkii -piknik Harjussa toukokuussa 2017. Kuva: Juhani Styrman Museokortti lisäsi museokäyntejä ? Taloustutkimus selvitti suomalaisten näkemyksiä museoista ja Museokortista. Joulukuussa julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että toukokuussa 2015 lanseeratun Museokortin tuntee jo yli 80 prosenttia suomalaisista. Museoihin ollaan yleisesti hyvin tyytyväisiä. Suomen museoliiton ja Suomen Kulttuurirahaston tilaama tutkimus kertoo, että 2,5-vuotias Museokortti tunnetaan hyvin. Taloustutkimuksen selvityksen mukaan jopa 81 prosenttia suomalaisista tuntee toukokuussa 2015 käyttöön otetun kortin, joka löytyy jo 140 000 suomalaisen taskusta. Museokortti on vuoden voimassa oleva pääsylippu 250 museoon ympäri Suomen, Ahvenanmaalta Inariin. Museokortti on muuttanut museoiden käyntikulttuuria. Taidenäyttelyihin ja museoihin poiketaan entistä useammin ja pienemmällä kynnyksellä. Museokortin omistajista 79 prosenttia kertoo vierailevansa aktiivisesti sellaisissa museokohteissa, joissa he eivät ole aiemmin käyneet. 68 prosenttia kertoo vierailleensa omissa suosikkimuseoissaan aiempaa useammin. Taloustutkimuksen mukaan 83 prosenttia Museokortin jo hankkineista aikoo todennäköisesti uusia korttinsa. Ainoastaan 4 prosenttia ei aio jatkaa korttinsa voimassaoloa. Sivu 7
4 Viikot 4-5 P ääkirjoitus Nro 2 Päätoimittaja Juha Ahola Ota kantaa – kirjoita Kallio-lehden yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla kallio.toimitus@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen Kallio-lehti, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Yleisönosasto Kirkkoon kuuluu 71 prosenttia väestöstä E vankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa ennakkotietojen mukaan 3 904 284. Kirkkoon kuuluu 71 prosenttia suomalaisista. Kirkon jäsenten osuus Suomen väestöstä laski vuoden takaisesta yhden prosenttiyksikön. Kaikkiaan 52 296 suomalaista erosi viime vuoden aikana kirkon jäsenyydestä, samalla 16 492 liittyi kirkkoon. Vuoden 2017 aikana kastettiin 33 748 alle 1-vuotiasta, ja kirkon jäsenistä kuoli 44 325. Vuonna 2017 kirkosta eronneiden määrä nousi jonkin verran ja kastettujen määrä laski vuoteen 2016 verrattuna. Tuolloin kirkkoon liittyi 16 979 henkilöä ja eronneita oli 50 119. Vuoden 2016 aikana kuoli 44 774 kirkon jäsentä ja kastettiin 36 586 alle 1-vuotiasta. Vuoden 2016 lopussa jäsenmäärä oli 3 951 785. Kirkon jäsenkehitys viime vuosien aikana kertoo edelleen uskontoa koskevien valintojen yksilöllistymisestä. Syntyneiden lasten kastaminen kirkon jäseniksi vähenee nuorissa perheissä. Kirkosta eronneista lähes kolmasosa on alle 30-vuotiaita nuoria aikuisia. Toisaalta kirkkoon liittyneissä noin kolmekymppisten miesten osuus on huomattava, ja viime vuonna kirkkoon liittyneistä oli miehiä jopa lievä enemmistö, kertoo tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta. Helsingissä perinteisesti on ollut muuta maata alhaisempi jäsenyysaste, varsinkin nykyisen Kallion seurakunnan alueella. Yhtenä suurena syynä on alueen voimakas muuttoliike, nuoret, opiskelijat ja muutkin muutavat alueelle ja pois runsaasti, jolloin paikallisseurakuntaan liittyminen jää vähemmälle huomiolle. Jäsenyys myös maksaa ja opiskelijoiden vähäiset käytettävissä olevat varat, houkuttelevat jättämään kirkon jäsenyys. Jyväskylän seurakunta on edelleen väkimäärältään Suomen suurin seurakunta. Sen jäsenmäärä vuoden 2017 lopussa oli 95 446. (Vuotta aiemmin vastaava luku oli 95 598.) Seurakunnista pienin on Pohjanmaalla sijaitseva ruotsinkielinen saaristoseurakunta Bergö församling, jossa jäseniä oli vuoden lopussa 400. Muuttoliike lisää väestöä kaupungeissa. Tämä näkyy myös suurten seurakuntien jäsenmäärien kasvuna, vaikka niiden alueilla kirkosta eroaminen onkin yleisempää ja lasten kastaminen seurakunnan jäseniksi harvinaisempaa kuin maaseudulla. Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistus on lupaava ? Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt äidinkielen ylioppilaskokeen uusista määräyksistä ja arviointikriteereistä. Äidinkielen koe järjestetään syksystä 2018 lähtien digitaalisena. Digitaaliseen äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, joista toinen mittaa ensisijaisesti kirjoitustaitoa ja toinen ensisijaisesti lukutaitoa. Uudistus on ehtinyt jo julkisessa keskustelussa herättämään huolta ja tyrmistystä. Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) mielestä uudistus on lupaava. Olisi varsin erikoista järjestää kaksi koetta, joissa arvioidaan samoja asioita. Nyt kokeille on rakennettu selvästi erilaiset profiilit. Kriittinen ja analyyttinen lukutaito on tekstitulvan maailmassa keskeinen yleissivistävän koulutuksen tuottama valmius, joten on hienoa, että sillä on jatkossa selkeä ja vahva rooli äidinkielen kokeen toisessa osassa. Sosiaalisen median keskusteluissa on pelätty uudistuksen heikentävän kirjoitustaitoa ja tarkoittavan riman alentamista äidinkielen osaamisessa. Tämä on kummallinen johtopäätös, enkä toivo tällaista ajatusta viestittävän lukiolaisille: pikemminkin opiskelijoilta edellytetään yhä laaja-alaisempaa äidinkielen hallintaa. Kielenhuollon hallinta ja sujuvan tekstin tuottaminen on jatkossakin olennainen perustaito, jolla on merkitystä kaikessa opiskelussa. SLL pitää tärkeänä, että äidinkielen koe on jatkossakin kaikille kokelaille pakollinen kielellisiä sekä ajatuksellisia valmiuksia mittaava koe ja katsoo, että tällä uudistetulla kokeella on hyvät edellytykset arvioida opiskelijoiden äidinkielen laaja-alaista osaamista. Pietu Heiskanen puheenjohtaja Suomen lukiolaisten liitto Miksei poliitikot anna Joulurauhaa? Kainuun lumitilanteesta ? Hämmästyttää, kun vähän luen tai kuulen, ettei Kainuussa hallita lumitilannetta, vaikka siellä on aiemmin ollut juuri oikeita työmiehiä ainakin niin mielellään kerrotaan ? Itse olen ollut Länsi-Suomessa Pyhärannan ja Laitilan kunnan alueella useissakin paikoissa risusavotassa ja väliin sattui kuumana kesäpäivänä paarmat kiusaamaan, jolloin keksin lähteä tekemään karsintatyöt viileämmälle paikalle jossa taas hyttyset parveili, vaan jonkun sekin työ oli tehtävä ! Onko nyt Kainuusta ajettu kaikki työmiehet EteläSuomeen tai ulkomaille töihin, kun sikäläisissä metsissä tykkylunta on niin paljon, että on jatkuvia sähkökatkoksia vai eikö todellisten työmiesten anneta enää tehdä TODELLISTA TYÖTÄ ? Minulta täällä Helsingissä ainakin eräs työvoimavirkailija kysyi: Miten pystyt ajamaan autoa, kun sinulla on tuo keppi ? Eli johtuuko työvoimavirkailijoiden tietämättömyydestä, että milloin kannattaa puut sähkö-ym. linjojen alta kaataa, ettei talvisin tarvitse kärsiä sähköym. vaurioista ? Lassi Tiittanen ? Mikä paholainen poliitikkoihin oikein iskee juuri Joulun alla ? Tänä aamuna 21.12(.2017) sain kuulla, että Suomen alueellisesti KOLMANNEKSI SUURIMMASTA ENONTEKIÖN KUNNASTA LOPETETAAN POLIISI ! Kun Enontekiön kunnan johto vetosi, että heidän on perustettava Sheriffi valvomaan kuntansa etuja, niin heti vedottiin Suomen perustuslakiin, niin sopinee kysyä kuka aivo-invalidi on keksinyt sellaisen perustuslain, että sanotaan, ettei Suomea saa puolustaa yksityinen yritys ! Halutaanko tänne todellakin KAPINA ! ? Kun vielä pilataan pohjoisten ihmisten Joulurauha ! Lapin pitää näköjään perustaa oma valtio ja irtautua muusta Suomesta, kuten on aiemmin useasti ehdotettu, niin silloin he saavat laatia oma lakinsa asukkaidensa parhaaksi ! Lisäksi aiemmin sain kuulla kuinka Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö ei tunne YK:n asettamia ehtoja Suomelle 1948, kun Suomi oli Natsi-Saksan puolella, niin suurvallat pyydettiin valvomaan lähialueitaan ja täten ei Yhdysvallat (USA) pysty, vaikka tahtoisikin pitää Suomen kanssa yhteisiä sotaharjoituksia ! On kuitenkin Suomen puolustusministeri Jussi Niinistön syytä, että Venäjä pitää sotaharjoitusta Suomeen hyökkäämistä varten ! Luin kauan sitten Aku AnkkaLehdestä, jossa Mikki Hiiri jossain dekkari-kertomuksessa sanoi: ”Mieti tarkoin mitä teet, ajattele seuraamuksia” ! Tämä pätee yllättävän moneen asiaan, mutta oletan, että Jussi Niinistöllä on ollut kiire, vain opiskella ja haluta korkealle ”pallille” välittämättä siitä mitä suustaan päästää ! Kyllä sitä riittää avisioonia tuollakin puolen, kuten Tuntemattomassa sotilaassa kerrotaan näyttää siltä, että Jussi Niinistö on haltioituneena katsonut kuinka Ruotsin puolella Yhdysvaltojen (USA:n) asevoimat toimivat eikä tullut ottaneeksi huomioon mitkä kansainväliset velvoitteet Suomea sitoo ! Muutenkin Jussi Niinistön olisi tarkoin mietittävä missä Suomi sijaitsee, vaikka tuskin hän siitä piittaa, kun on rahaa kahminut, niin paljon, että voisi lentää, vaikka kuuhun ! No toisaalta se olisikin hyvä jos niin tekisi ja jäisi sinne saisimme me suomalaiset olla rauhassa ! Lassi Tiittanen Sarpo Vastakohtien kauneudesta ? Ei ole ääntä ilman hiljaisuutta, ei hiljaisuutta ilman ääntä. Emme kulje myötäisessä, jos emme välillä puske vastaiseen. Jos joku on oikeassa, jonkun toisen on oltava väärässä. Väistämättä. Olevaisuus rakentuu toisensa mahdollistavista vastakohdista. Piristävää vivahdetta olemiseen lisäävät sävyt. Ääni on korvia huumaava tai tuskin kuultava kuiskaus, tuuli puhuri tai lempeä tuulahdus. Pelkkiä sanoja, abstrakteja käsitteitä ja käyttökelvotonta sanahelinää. Ja kuolleiksi kirjaimiksi jäävätkin, jos ei niitä liota verevään, ympärillämme kuhisevaan elämään. Jos nykyinen hallituksemme ei olisi teoillaan niin ponnekkaasti herätellyt kansalaisten oikeudentuntoa, tai saanut valtaosaa äänestäjäkunnasta pohtimaan kohtuuttomuutta, saattaisimme nurisematta tyytyä siihen mitä annetaan. Ilman epäoikeudenmukaisia päätöksiä olisimme voineet unohtaa muut vaihtoehdot. Ne olevaisuuden vastakohdat. Kiitos vireän hallituksemme oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat nousseet otsikoihin. Aktivointimalli on osoittanut jo toimivuutensa. Ei tosin ministeritason tarkoittamassa mielessä. Toisinaan sekin taso joutuu puskemaan vastaiseen. Keskustelu aaltoilee oikeassa tai väärässä olemisesta hyvän ja pahan olemukseen. Kansaa on ansiokkaasti ravisteltu miettimään. Puolesta ja vastaan. Ei ole vähäpätöinen saavutus sekään, että olevaisuuden vastakohtia pinnalle nostaneet vastuuministerit osoittavat inhimillisyyttään pysyttelemällä sievästi varjoissa. Sivussa sieltä, missä vastuun perään kysellään. Juuri siinä mustavalkoisuus liukenee niin somasti sävyihin ja vivahteisiin. Kukaan ei ole ehdottoman oikeassa tai ehdottoman väärässä. Se päättäjien on syytä kuitenkin pitää mielessä, vaikka kuinka nolottaisi, että kaikkia meitä Suomi tarvitsee. Nuoria ja vanhoja, suuria ja pieniä, vahvoja ja heikkoja. Suomi on enemmän kuin pörssiyhtiö, jolla on käyttöä vain tuottavimmalle väelle. Me olemme juuri se olevaisuus, joka rakentuu toisensa mahdollistavista vastakohdista. Kiitos ja rauhaa! Vakavien palovammojen määrä puoliintui ? Kohentunut paloturvallisuus on puolittanut vakavien palovammojen määrän vuosien 1980 2010 aikana. Yliedustettuina ovat edelleen miehet ja suurimmassa riskissä erityisesti yksivuotiaat pojat. HUS:ssa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin muutoksia palovammapotilaiden sairaalahoidossa Suomessa. Parantuneen paloturvallisuuden lisäksi vakavien palovammojen määrän puolittumisen syyt liittyvät muutoksiin yhteiskunnassa: maaseudulla ollaan riskialttiimpia palovammoille kuin kaupungeissa ja nyt maalla asutaan suhteessa vähemmän kuin aiemmin. Peräti 70 prosenttia Suomen sairaaloissa hoidettavista palovammapotilaista on miehiä tai poikia. Ikäluokista alle 10-vuotiailla lapsilla on suurin riski vakaville palovammoille ja heistä ylivoimaisesti palovammaalttein ryhmä on yksivuotiaat poikalapset. Leikkaustekniikoiden kehitys sekä palovamman leikkaushoidon tekeminen mahdollisimman pian on lyhentänyt vakavien palovammojen sairaalahoidon aikaa seitsemästä päivästä viiteen. HUS:ssa toteutetun tutkimushankkeen käytössä oli 36 305 palovammapotilaan rekisteritiedot vuosilta 1980 2010.
5 Viikot 4-5 Heinäsen kolumni Runopalsta Tammikuun tapahtumia ? Tammikuukin tarjoaa jännitystä. Meitä kaikkia yhdistävät presidentinvaalit, joista tulos saadaan su 28.1. Se on väliaikatai lopputulos. Jännitämme myös millaiseksi äänestysprosentti nousee. Tampereelle Postimuseoon taasen on puuhattu suomalaisten ja venäläisten museoiden ja keräilijäyhdistysten ”100 vuotta sitten” –yhteisnäyttely, joka syyskaudella julkistettiin jo Pietarissa. 32 keräilijältä on esillä aihekohtaiset kokoelmat pareittain siten, että kun venäläinen keräilijä esimerkiksi esittelee teeaiheisten korttien kokoelmaansa, tarjoaa suomalainen rinnalle oman kahviaiheisten korttien koosteen. Perinteinen kulttuuritallennus valaistuu ja syventyy tällaisessa yhteistyössä. Suomalaisten järjestö on Apollo ry ja venäläisten Clion. Näyttely Vapriikin museokeskuksessa jatkuu 18.2. saakka. Käpyrinteen palvelutalossa puolestaan alkaa Luonnonsuojeluvuosi kuukausittaisin alustuksin. Hämmästyttävää sikäli, että kerrankin kohteeksi on valittu iäkkäämpi väki myös omine kokemuksineen ja tietoineen! Tunnettu luonnonsuojeluguru Ilppo Kangas on koonnut asiantuntijat, ensimmäisenä 25.1. prof. Pentti Eloranta teemanaan ”Vesiensuojelu”. Seuraavaksi eli 22.2. Vantteraillan aihe on ”Ilmaston muutos” tutkimusprofessori Hannele Korhosen johdatuksella. Luentosarjaesitteen kuvituksena ovat taiteilija Raija Nokkalan maalaukset teoksesta ”Hirvi lukee dekkaria”. Ilmaston muutokseen viittaa ohessa julkaistava lumiukkojen riemukkaat ”Sulavat muodot”. Muita aiheita ovat mm. ”Muuttolintujen paluu”, ”Itämeri” ja ”Suomen metsät”. Luennot ovat tarjolla kahvituksin joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 16.30-18.00. 65-vuotisuuttaan juhlivassa Vanhusja lähimmäispalveluliitossa (Valli ry), Kinaporin korttelissa vietettiin Nuutinpäivää, eräänlaista suomalaista kansan karnevaalia, perinteistä joulujen päättymistapahtumaa. Nuutinpäivä 13.1. oli merkittävä kylätapahtuma, jolloin nuuttipukkikulkueena marssittiin kummallisissa turkistamineissa talosta toiseen kolistellen ja hoilaten tyhjentämään jouluherkkujen, mm. oluiden varastot. Lopetettiin joulujuhlinta ja siirryttiin yksitoikkoisille härkäviikoille. Nykyään perinne on voimissaan joissakin Lounais-Suomen, Hämeen ja Pohjanmaan kunnissa lähinnä lasten tapahtumana, aiemmin liikkeellä olivat raavaat miehet. Tänä päivänä olemme velvoitetut tipattomaan tammikuuhun eikä se kaikille niin vaikeata olekaan Pidän tätä hanketta hyvin hyödyllisenä ja opettavaisena. Samanaikaisesti meillä kuitenkin on korkeimpien päättäjien toimesta lisätty oluihin alkoholiprosentteja ja helpotettu juomien saantia ruokakaupoista! Mitkä mahtavat olla seuraukset; tutkimuksen tuloksia haittojen ilmiselvästä lisääntymisestä ei otettu huomioon. Viisasta puhetta ei kuultu, kun kaupalliset seireenit kiehtoivat. Selvähän se, että hoidon tarve lisääntyy ja perheiden pahoinvointi yltyy. Ei hyvä, sanon minä. Tällaisen taviskansalaisen ymmärrys ei tunnu riittävän nykypäivän ilmiöihin. Yhä useammin tulee kysyneeksi, tosin vastausta saamatta, mm. miten amerikkalaiset sietävät presidenttinsä törkeitä ”mollauksia”, jollaiseksi tätä viimeisintäkin ”persläpi”-tokaisua nimitettiin. Käsittämätöntä. Vanhaan hyvään aikaan piti tammikuun loppuun mennessä laskea Elannon ostoslaput ja niputettuina palauttaa. Sitten odotettiin ylijäämänpalausta. Ne olivat niitä aikoja, kun laulunkin mukaan lunta tulvillaan oli valkoinen maa. Ilmoittivat nyt, että Haapaniemenkentän vierellä sijaitseva entinen Elannon mahtava liikelinna saa jälleen uusia monenlaisia vuokralaisia. Minkähänlaisen viihdekeskuksen olemmekaan ansainneet? Aira Heinänen Turvallista matkaa Kiiruhtain aika kulkee kulkuaan ja päivät seuraa toisiaan. Kasvotusten oomme kahden, loistaa pieni tähtönen. Aika ei pääty tähän, lauloi lintu pienoinen. Tunnen uuden sävelen sävelsillan yhteisen. Kiiruhtaen aika kulkee kulkuaan ja ystävät kaipaa toisiaan. Enemmänkin pyytää voisin, en pois mitään antaisi. Aika ei pääty tähän, päättyy päivä jokainen. Takka hiiltyy hiipuen, kuihtuu kukka kaunehin. Kiiruhtain aika kulkee kulkuaan, lähdemme retkeen seuraavaan. Saamme säteitä auringon, yön tummat varjot jaan. Aika ei pääty tähän, lauloi lintu pienoinen. Tunnen uuden sävelen sävelsillan yhteisen. Aika ei pääty tähän, lauloi lintu pienoinen. Tunnen uuden sävelen, sävelsillan yhteisen. Levanko, lyyrikko Lähiöiden tulevaisuudessa on helppo nähdä paljon myönteistä ? Helsingin ja pääkaupunkiseudun lähiöiden menestymiseen tulevaisuudessa on suhteellisen helppo uskoa, vaikka lähiöalueiden sosioekonominen asema on heikentynyt viime vuosikymmenten aikana muuta seutua enemmän. Monissa muissa Suomen kaupungeissa lähiöiden tulevaisuus ei näytä yhtä positiiviselta. Näin toteavat lähiötutkijat Mats Stjernberg ja Teemu Kemppainen Helsingin kaupungin Kvarttilehdessä 4/2017 julkaistussa keskusteluartikkelissa. Lähiöt ovat Helsingissä haluttuja asuinpaikkoja, joissa asukkaat viihtyvät. Myös kokonaisturvallisuus on Helsingissä kehittynyt myönteiseen suuntaan, vaikka asuinalueiden välisiä eroja yhä onkin. Viime vuosina on nähty merkkejä joidenkin lähiöalueiden gentrifikaatiosta eli hyväosaistumisesta, ja yhä useampi lähiö saattaa nousta jatkossa esimerkiksi niin sanotun luovan luokan suosimien asuinalueiden joukkoon, tutkijat spekuloivat. Mittarit kaipaavat kriittistä otetta Kaupunkien poliittiset päättäjät ja virkamiehet toivovat usein tutkijoilta neuvoja siitä, millaisilla mittareilla tai indikaattoreilla alueellista eriytymistä ja etenkin huono-osaisten alueiden kehitystä pitäisi seurata, jotta siihen voitaisiin parhaiten puuttua. Vaikka mittaaminen on tärkeää, numeroiden ylikorostamisessa on riskinsäkin. Tätä painottivat kaupunkitutkimuksen professorit Roger Andersson (Uppsala), Maarten van Ham (Delft) ja Tiit Tammaru (Tartto) vieraillessaan Helsingissä loppusyksyllä. Kun mittarit näyttävät punaista joidenkin asuinalueiden osalta, kaupungille muodostuu painetta parantaa näiden alueiden tuloksia. Valitut keinot saattavat tutkijoiden mukaan olla sellaisia, joilla siivotaan indeksejä mutta ei kenties oikeasti paranneta asukkaiden tilannetta ja elinoloja. On tärkeää, että tutkijat ja asiantuntijat ovat tiiviisti mukana mittarien tuloksia tulkitsemassa, jotta numerot eivät ala elää omaa elämäänsä. Kvartti on Helsingin kaupunginkanslian julkaisema lehti, joka esittelee neljästi vuodessa tuoreinta tutkimustietoa Helsingistä ja Helsingin seudusta. Numero 4/2017 keskittyy kaupungin alueittaisen kehittymisen teemoihin, ja lehden artikkeleissa käsitellään muun muassa asuntorakentamisen roolia Helsingin väestönkasvussa, segregaation ja alueiden ominaisuuksien yhteyksiä asukkaiden terveyteen sekä Länsimetron vaikutuksia asuntojen hintakehitykseen. Lisäksi tarkastellaan uudenlaisilla tavoilla koottujen tutkimusaineistojen käyttöä kaupunkitiedon tuotannossa, esimerkkeinä urheilusovelluksiin kertyvä data sekä Facebook-keskustelut kaupunginosaryhmissä. Uudistukset vahvistavat Kalliolan Setlementin asemaa yhteiskunnallisena toimijana ? Kalliolan Setlementin vuosi käynnistyy uudessa hallintorakenteessa, jonka tavoitteena on palveluiden laajentuminen ja liiketoiminnan kestävä kasvu. Vuoden alusta Kalliolan Setlementissä astui voimaan uusi hallintorakenne. Muutoksen myötä Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n nimi muuttui Kalliolan Setlementti ry:ksi. Kalliolan Setlementin konserni koostuu nykyisin Kalliolan Setlementti ry:stä sekä sen omistamasta Kalliola oy:stä. Kalliolan Setlementti ry:n tehtäviin kuuluu sosiaalinen yhteisö-, kaupunkija kansalaistoiminta sekä kansalaisopistoja koulutustoiminta. Yhdistys toimii myös naapuruuden ja osallisuuden sekä taiteen ja kulttuurin parissa. Lisäksi laaja-alainen ohjausja neuvontatyö sekä sovittelutoiminta kuuluvat Kalliolan Setlementti ry:n toimintakenttään. Kalliola oy toimii setlementtiarvojen ja yhteiskunnallisen yrityksen toimintaperiaatteiden mukaisesti. Sen ensisijaisena tarkoituksena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Palvelut koostuvat muun muassa lastensuojelusta, päihde-, mielenterveyssekä maahanmuuttajatyöstä. ? Ihmisläheiset setlementtiarvot ovat kilpailuetumme markkinoilla. Tarjoamme vahvaan asiantuntemukseen perustuen ratkaisuja erilaisissa elämäntilanteessa oleville asiakkaille. Palveluiden vahvuutena ovat ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, arvot sekä sitoutunut ja osaava henkilöstö, kertoo Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren. Kalliola oy:n asiakkaita ovat muun muassa kunnat, yritykset, vakuutusyhtiöt ja yksityiset asiakkaat. Kalliolan Setlementti ry vastaa jatkossa Kalliolan setlementtitalon, Kalliolan kansalaisopiston sekä kansalaisja vapaaehtoistoiminnasta. Yhdistys ylläpitää alueellisia asukastaloja Pasilassa, Espoossa Matinkylässä ja Espoon keskuksessa. Vuoden alussa toimintansa aloitti myös rikosja riita-asioiden sovitteluun keskittynyt Länsi-Uudenmaan sovittelutoimisto. ? Kalliolan yhteisötyö tuo tämän päivän suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan jokaisen kohtaamansa ihmisen. Paikallisyhteisöissä olemme kaikki samalla viivalla, mikä toteutuu erinomaisesti asukastaloissamme ja aktiivisessa vapaaehtoisja kansalaistoiminnassa. Kalliolan järjestötyö tulee jatkossa näkymään ja kuulumaan myös paikallisyhteisöjen ulkopuolella, kun vahvistamme kohderyhmiemme ääntä ja osallisuutta, toteaa Kalliolan Setlementin yhteisöjohtaja Antti Karjalainen. Kalliolan Setlementti pureutuu tiiviisti yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuden lisäämiseen naapuruuden ja vapaaehtoisuuden avulla kuluvan vuoden aikana, jolloin juhlitaan myös setlementtityön 100-vuotisjuhlaa.
6 Viikot 4-5 Päivyri Sunnuntaiksi Nimipäivät: Viikko 4: Ma 22.1. Visa Ti 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine Ke 24.1. Senja To 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus Pe 26.1. Joonatan La 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä. Viljo Su 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies Viikko 5: Ma 29.1. Valtteri Ti 30.1. Irja Ke 31.1. Alli To 1.2. Riitta Pe 2.2. Jemina, Lumi, Aamu La 3.2. Hugo, Valo Su 4.2. Kynttilänpäivä. Ronja, Armi Päivän mietelause: Maailmanhistoria alkaa lastenkamareista. Jean Pestalozzi Julista hyvä sana ääneen! ? Jeesus vetäytyi yksinäisyyteen ennen kuin taas lähti opettamaan ja parantamaan ihmisiä. Kiellot puhua uskosta eivät olisi Jeesukselle mieleen. Kulkiessaan Helsingin katuja tai Pohjois-Suomen kylänraitteja Jeesus puistelisi päätään. – Julistakaa! hän kuuluttaisi. Puhukaa uskosta ja uskonnoista, minä hoidan loput. Uskon syntyminen on meille mysteeri, mutta pyrkimys sulkea uskonnot pois näkyvistä on sivistymättömyyttä. Uskonnon kielen opetteleminen on sama kuin minkä tahansa kielen opetteleminen. Kun osaa yhden hyvin, on paremmat mahdollisuudet oppia toisia, vieraita kieliä, jotta osaa keskustella itse asioista. Oman taustansa tunteminen on viisautta. Itsetuntemus edistää ratkaisevasti mahdollisuuksia hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Kukaan ei voi olla uskontoneutraali. Vaarallisimpia ovat puheet ja teot, joita ei perustella ja jotka nousevat itsestäänselvyyksinä tiedostamattomasta. Jos pyrkii leikkaamaan uskonnon pois elämästä, tilalle tulee jotain muuta, uskomuksia, jotka ohjaavat käyttäytymistä. Pahimmillaan ”luonnontilan” ihannointi taannuttaa kehitystä. Afrikassa on edelleen ”luonnontilaisia” alueita, luonnonuskontojen alueita. Ne ovat syrjäseutuja, missä on elinolot ovat kovat, on kuivaa ja rankkasateita vuorotellen, nälänhätää. Kouluihin on pitkä matka. Terveydenhuoltoa ei ole. Alueilla asuvat halveksituimmat ihmisryhmät. Olen tavannut Tansaniassa naisia, jotka kertoivat itse heimonsa tavoista. Joidenkin uskomusten mukaan mies ei kohtele vaimoaan tai vaimojaan hyvin, ellei hän lyö heitä. Naisia pidetään kurissa, palvelijoina ja heitä silvotaan. Miesten johtamissa uskonnollisissa rituaaleissa palvonnan kohteita ovat vuoret, kivet tai muut luonnonmuodostumat tai poikkeukselliset sääolot. Jos Tansaniassa kysyy, mitä hyvää kristinusko on tuonut mukanaan, lähes poikkeuksetta vastaus on: koulutuksen. Usko ja tieto kulkevat käsi kädessä. Koulutus parantaa ihmisten elämää, tasa-arvon, lääketieteen ja paremman tulevaisuuden kautta. Jos ei sano mitään, ei sano koskaan väärinkään. Jos jättää hyvän, parantavan sanan sanomatta, sekään ei koskaan mene perille. Jeesus odottaa, että julistamme sen, minkä koemme oikeaksi ja hyväksi. Katri Kuusikallio Kirjoittaja on Järvenpään seurakunnan aikuistyön pastori ? Kirkkoherranviraston palvelupiste Kallion kirkon kappelissa os. Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 ja ke klo 12–17. Palvelupiste on poikkeuksellisesti suljettu 19.1.Puhelinpalvelu on avoinna. KALLION KIRKKO Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma-pe klo 7–21, la-su klo 9–19. Ma-pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa mape klo 16–19 Iltamessu ma, ti klo 18. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 24.1. ja 7.2. klo 18. Marja Kotakorpi, Lauluryhmä Anima mea, johtaa Hilkka-Liisa Vuori. Kivimessu to 25.1. klo 18. Mari Mattsson. Avoin Pop Up –kuoron harjoitukset ennen messua klo 17. Raamatunluku pe 26.1. klo 16. Iltamessu klo 18. Veli-Matti Hynninen Armoa –musiikillinen messu su 28.1. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta. Yhteistyössä Sibafest 2018 -festivaalin kanssa teemalla Kansalaisrauha. Mukana eri laulukuoroja. Kapellimestari Jukka Jokitalo, urkurina Markus Malmgren. Pyhäkoulu klo 10. Alle 4v vanhempien kanssa, Liisa Siikanen. Iltamessu ma 29.1. klo 18. Jaana Partti. Lähde messu ti 30.1. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 31.1. klo 18.Riitta Männistö. Kivimessu to 1.2. klo 18. Raamatunluku pe 2.2. klo 16. Iltamessu klo 18. VeliMatti Hynninen. Ekumeenisten karmeliittojen kontemplatiivinen messu la 3.2. klo 18. Iltatee. Kynttilänpäivän messu. su 4.2. Yhteisvastuun aloitus. Teemana on riittävän ravinnon turvaaminen köyhyydessä eläville katastrofialueilla ja Suomessa arkipäivän ruokaturvan takaaminen. Mari Mattsson. Sonor Ensmble, johtaa Hanna Remes. Pyhäkoulu klo 10. Alle 4v vanhempien kanssa. Liisa Siikanen. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 7.2. klo 18. Marja Kotakorpi, Anima mea, joht. Korhonen. Iltamessu ma 5.2. klo 18.Jaana Partti. Lähdemessu ti 6.2. Visa Viljamaa Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 7.2. klo 18. Marja Kotakorpi, Lauluryhmä Anima mea TAPAHTUMAT KALLIOSSA Kallion kirkko, Kappelisali, Itäinen papinkatu 2; Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. os. www.kallionseurakunta.fi Torstaina iltapäivällä 25.1.klo 13. Mannerheim ja minä. Asko Sarkola Päivi Istala haastattelee. To 1.2. Kersti Juva Sirkku Nyström haastattele. To 8.2. Jorma Uotinen Päivi Istala haastattelee. Sururyhmä torstaina 25.1. klo 18.Kallion kirkolla. Seuraavat kokoontumisajat tiistaisin 8.2.,22.2.,8.3. ja 22.3.klo 18. Mukana pappi Riitta Männistö ja diakoni Anne Mäki-Kokkila. Ilm. p. 09 2340 3600. Kun valas hotkaisi Joonanmusiikkisatu su 28.1. klo 15. Esitys on suunnattu yli 6 v. Susanne Kujala, urut, Susanna Metsistö, kertoja. Vapaa pääsy. Lähde elämään -ilta su 28.1. klo 17. Vaikea ja vapauttava anteeksianto. Kaisa ja Timo Tuikkanen. Arkkipiispa ja kirkon globaali vastuu –arkkipiispaehdokkaat ti 30.1. klo 18.Kallion kirkossa. Järj. Kallion seurakunta, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura. Majataloilta su 4.2. klo 16. Musiikkia ja evankeliointia. Eeva-Liisa Hurmerinta, Pekka Simojoki, Ilkka Puhakka. Kallion kävelyfestivaalin keskusteluja luentosarja ma 5.2. klo 18. Teatteri Kallio. geologi Antti Salla. Kahvilakirjakauppa avoinna klo 17. TOIMINTAA KALLIOSSA TEATTERI KALLIO, Siltasaarenkatu 28 Nuiskukurssi nuorille ti klo 17 Isoskoulutus eli Isko2 ti klo 17. Ihmissuhdetaidot. Isko1 ke klo 17.Ryhmäohjaaminen, vastuunkanto. To Messu klo 18. Kallion kirkossa, jatkot klo 19. Tekalla. Isko3 pe klo 18. (parilliset viikot) elämänhallinta. Pe Isko3 klo 18. (parittomat viikot) pelaillaan. laura.huovinen@evl.fi. tai jyri. hameenkorva@evl.fi Nuorten ilta ti klo 18.30 ke klo 18 ja to klo 19. Kallio Minichef –kokkikerho ryhmä A 8-10v. ti klo 17. Varikkoryhmä työnhakijoille to klo 9.-12. Peli ja -liikuntakerho to klo 15-16.30. yli 8v. Sukkapiiri Punainen lanka ke 31.1. klo 17. SEURAKUNTAKOTI, Siltasaarenkatu 28 Muskarikahvila ma klo 9–14.30. Musiikkileikkikoulu -ryhmät ma klo 9.45–10.30 3-5 v. ilman vanhempia; klo 10.30–11.15. 1-2v. (A), klo 11.30-12.15.1-2v.(B), klo 12.15-13. alle 1v.Kaisa Kauppinen. Hinta 90 e/kausi. Ilm.kallionseurakunta.fi/ lasten-ja-perheiden-kirkko/ Käsityökerho junnuille ti klo 14-16. Eläkeläisten piiri ke klo 13. Kallion Kantaattikuoro ke klo 18-21. Tenoreita ja bassoja kaivataan. tommi.niskala@evl.fi, p. 09 2340 3652. Perhekerho to klo 9.30– 11.30. Esikoisvauvakerho klo 12-14. Tanssikerho ryhmä A pe klo 13.-14. 7-10v. KALLION KIRKOLLA Kukkoeteisen kutojat ti klo 16. Raamattu -rukousryhmä ti klo 16.15. MUUT TILAT Eläkeläisten piiri ke klo 13 Lounasravintola Tornitupa, Haapaniemenkatu 7-9 B Kalliochef-kokkikerho ryhmä A ke klo 17.30.1114v. Suonionkatu 7. Raamattupiiri ke klo 18. HKTY, Torkkelinkatu 11.Kari Kurka Lauantaisin sähly junnuille klo 10. isommat/kokeneemmat. Klo 11. pienemmät/aloittelevat, Merihaan palloiluhalli. Kallion miesten seuran ja Sanan saunaillat kerran kuussa to klo 18. Visa Viljamaa, visa.viljamaa@evl.fi tai p. 050 461 9111. ACKTÉ-KLUBI Cafe Sonck, Kallion kirkon Kappelisali, os. Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma-to klo Kahvila on myös kulttuurikeidas, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja Acktéklubin konsertteja ympäri vuoden. Konsertit alkavat klo 19. Liput 20 e. Ti 24.1. Sopraano Taru Valjakka. Ke 31.1. Angelika Klas ja Maria Lund, laulu ja Marko Hilpo, piano. To 1.2. Anna-Kristiina Kaappola, sopraano, Mari Hautaniemi, mezzosopraano, Tuomas Niininen, piano. ke 7.2. Kirsi Poutanen, Esa Helasvuo. Koko ohjelmisto: acktefestival.fi. Ennakkovaraukset: liput@acktefestival.fi. ALPPILAN KIRKKO Sateenkaarimessu la 27.1. klo 17. Jaana Partti K i i n a n k i e l i nen jumalanpalvelus su klo 13. Messu su 28.1. klo 16.Petri Patronen. Pieni hartaushetki to 1.2. klo 13. Unkarinkielinen messu su 4.2. klo 11. Kynttilänpäivän messu su 4.2. klo 16. Yhteisvastuun aloitus. Pauliina Lindfors, Salonkikuoro, Vivika Oksanen Pentin seurat su 4.2. klo 18. Pappi Pauliina Lindfors, lehtori Raili Seppälä, rovasti Jorma Parviainen, lääninrovasti Jukka Nevala. Vivika Oksanen, piano, Pekka Untamala, sello. Kaikenikäisten messu ke 7.2. klo 18. Kynttiläkirkko. Pauliina, Tuulikki ja Kaisa. Lopuksi jumpataan enkelijumppaa. TAPAHTUMAT ALPPILASSA Glow -ilta pe 26.1. ja 9.2. klo 18. Nuorille ja nuorille aikuisille. Rukousta, musiikkia, opetusta. Iltapala. Sururyhmä joka toinen torstai alkaen 1.2. klo 13.15 Kappelisali. Pauliina Lindfors ja Nina Klemmt. Yhteisöilta ke 7.2. klo 17. Yhteisöilta kokoaa alppilalaisia ja kirkon yhteisöjä yhteen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Tarjolla seuraa ja vapaehtoisten valmistamaa kasvisoppaa 1e hintaan. Tule mukaan soppa – tai someavuksi. TOIMINTAA ALPPILASSA Toimintaa kaikenikäisille os. www.kallionseurakunta.fi. Päiväkansa 60+ ma klo 12. Iloinen porukka ikäihmisiä, Leena Niinivaara. Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–12. H. 75 e/kausi. Perhekerho ja avoin Muskari I ti klo 10-10.30 Muskari II klo 10.30-11. tuulikki.karu@evl.fi, p. 050 4620 989. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 29.1. klo 16.30. Nina Klemmt. Salonkikuoro varttuneemmille ma klo 18–20. Vivika Oksanen p. 0504620995. Tiistaiolohuone klo 10. Jumppaa, puutöitä tai punttisali. Ruokailu klo 12.-13. Hinta 2e. Voimasanoja raamatusta Bible Journal – tuunausilta kaikenikäisille tiistaisin klo 18. Nina Klemmt. Lukupiiri kokoontuu kerran kuukaudessa tiistaisin klo 17.30-19. Tapaamisissa keskustellaan luetusta kirjasta ja vaihdetaan ajatuksia elämästä. Petri Uusikylä, petri.uusikyla@gmail. com tai p. 050 521 7500. Lasten perjantait klo 10. Anu Rask 040 5093515. Solmuja parisuhteessa -neuvonta. Neuvontaa yksittäisille pariskunnille. Pauliina Lindfors p. 050 4620 987, pauliina.lindfors@evl.fi. Alppilan kirkon Brunssi lauantaisin ala-aulassa. Kattaukset klo 11. ja klo 13. Brunssi sisältää alkukeiton, pääruuan ja jälkiruuan. Kahvi/tee. Hinta 1 5 e. Lapsille oma lastenruoka 5 e. Varaukset: alppilankirkonbrunssi@gmail. com . Brunssille tarvitaan vapaaehtoisia tarjoilijoita ja lastenhoitajia. Anu Rask p. 040 509 3515. Autre Chose Cafe. Kirkon aulan kahvila on avoinna tipe klo 7-19, la 9-15. Lounas tarjolla klo 11-14. Diakonian vastaanotto kirkolla os. Kotkankatu 2. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. KURSSIT Ilmoittautumiset www. kallionseurakunta.fi/Luovan toiminnan kirkko tai kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611. Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun jatkokurssi ti 13.2.-6.3. klo 17.30.Diakonissalaitoksen kko. Alppikatu 2. Vuori. Hinta 52e. Rukouspolkuja näköalapaikalle tiistaisin klo 18. Kallion kirkossa. I. Vanhan Testamentin opetuksia.16.1. Kenen rukouksiin vastataan? Kain ja Abel.23.1. Kun vastausta ei kuulu, Hanna.13.2. Elämänsä sählänneen toivo, Daavid.20.2. Väsynyt ja pettynyt rukoilija, Elia. II. Uuden Testamentin opetuksia 13.3. Yhdessä Jumalan kanssa. Jeesuksen ruokkimisihme. 20.3. Vastustuksesta huolimatta. Apostolit vankilassa. Ohj. vt kirkkoherra EevaLiisa Hurmerinta ja Päivi Peittola, Kansan Raamattuseura. Hinta 20e. sis tarjoilun.
7 Viikot 4-5 Museokortti on lisännyt museokäyntejä. Kortilla voi vierailla vuoden ajan yli 250 museossa ympäri Suomea. ? Suomalaismuseot tekivät viime vuonna kaikkien aikojen kävijäennätyksen. Kävijämäärä kasvoi vuonna 2016 viidenneksellä, eli noin miljoonalla 6,6 miljoonaan kävijään. Museokortin omistajat käyvät keskimääräistä aktiivisemmin museoissa ja houkuttelevat mukaan myös ystäviään. – Museokortin omistaja on kuin magneetti, joka houkuttelee myös kortittomat tuttavansa museokäynneille, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Ennusteen mukaan vuonna 2017 Museokortilla vieraillaan museoissa lähes miljoona kertaa. Kävijämäärien ohella museoiden pääsymaksutulot ovat kasvaneet huomattavasti: tuoreimpana tilastovuonna 2016 yhteenlasketut tulot kasvoivat peräti 5,7 miljoonaa euroa eli 41 prosenttia. Museokortti-asiakkaiden määrän oletetaan kasvavan merkittävästi vuodenvaihteessa 2018, kun joululahjaksi hankitut kortit otetaan käyttöön. Tietoa kaivataan lisää Museoiden sisältöihin ollaan selvityksen mukaan yleisesti hyvin tyytyväisiä. Tietoa museoista kuitenkin kaivattaisiin lisää ja niissä käytäisiin useammin, jos Museokortti lisäsi museokäyntejä Kaikkien aikojen kävijäennätys Piispa Laajasalo: Hyvä, että asiat selvitetään ? Helsingin piispa Teemu Laajasalo totesi pitävänsä hyvänä, että otsikoihin nousseet asiat selvitetään. Piispa julkaisi tiedotteen Helsingin hiippakunnan sivuilla. – Johanna Korhonen toimitti viime viikolla kysymyslistan, johon toivoi minun vastaavan. Sittemmin Helsingin seurakuntayhtymä on ilmoittanut, että se käynnistää laajemman, ulkopuolisen tekemän yksityiskohtaisen selvityksen johtavien viranhaltijoiden luottokorttimaksuista. Helsingin poliisi on ilmoittanut, että se aloittaa oman esiselvityksensä. Pidän erittäin hyvänä, että nämä viranomaiset selvittävät asian. Annan heille täyden tukeni ja autan molempia tahoja selvityksessään. Olen edellisessä virassani tehnyt arviointivirheitä ja ollut huolimaton. Pyydän anteeksi kaikilta. Olen toiminnallani tuottanut monille pettymyksen. On itsetutkiskelun ja muutoksen aika. Piispa Laajasalo ilmoitti lisäksi, että ei itse jatka tässä vaiheessa julkista keskustelua aiheesta. Mikko Leskelä Kalliolan Setlementin puheenjohtajaksi ? Kalliolan Setlementin uudeksi puheenjohtajaksi on valittu KTM, TM Mikko Leskelä. Mikko työskentelee strategiakonsulttina ja on aiemmin tehnyt uraansa monipuolisesti liiketoiminnan kehittämisen tehtävissä muun muassa OPryhmässä, Nokialla ja Kotimaa-yhtiöissä. Kalliolan Setlementin nykyinen puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen kiittää kaudestaan ja iloitsee seuraajansa puolesta: – Kalliola on yhteisö, joka tarttuu rohkeasti yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja uudistuu myös itse. Jatkuvuutta luovat setlementtiarvot, jotka ovat pian 100-vuotiaan Kalliolan työn perusta. Tuleva puheenjohtaja katsoo uudistuvan Kalliolan tulevaisuuteen luottavaisena: – Kalliolan Setlementti uudistuu ja vahvistuu. Palvelutuotannon yhtiöittäminen kokoaa tällä hetkellä yhdistyksen, yhtiön ja säätiön erikseen tuottamat palvelut yhden yhtiön liiketoiminnaksi. Kolmen yhteiskunnallisesti merkittävän yhteisön palvelutuotannon tiivistäminen ja yhteistyön vahvistaminen Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa tuo mahdollisuuksia uusien setlementtiratkaisujen kehittämiseksi. – Kalliolan työn arvopohja on minulle henkilökohtaisesti rakas. Olen itse elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni perhekodissa, jota vanhempani hoitivat, ja olen tällaisesta pienestä yksiköstä käsin nähnyt, millaisia vaikutuksia esimerkiksi hyvin tuotetulla lastensuojelutyöllä on lasten ja nuorten koko elämään. Markkinoiden logiikka vetää usein täysin vastakkaiseen suuntaan, ja tässä paineessa meillä arvopohjaisilla yhteisöillä on erityisen tärkeä tehtävä sellaisten palveluiden innovaattoreina, jotka täyttävät myös korkeimmat laatuvaatimukset. Kalliolan Setlementin hallituksessa toimivat vuonna 2018 Mikko Leskelän lisäksi Eveliina Cammarano, Mikko Santavuori, Maija Jäppinen, Katri Korolainen, Tuomo Mäkinen, Aishi Zidan ja uutena Marina Lampinen. Kalliolan Setlementti vahvistaa ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia. Edistämme yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta, puolustamme oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa sekä luotamme ihmisen ja yhteisön kykyyn kasvaa ja kehittyä. Visiomme mukaisesti rakennamme kestävää maailmaa, jossa naapuruus vahvistaa yhteistä ymmärrystä ja ihmisten keskinäistä kumppanuutta. Kalliolassa tuotamme ainulaatuisia setlementtiratkaisuja, olemme aktiivinen verkostodynamo sekä rohkea yhteiskunnallinen vaikuttaja. Meillä on noin 230 vakituista työntekijää, 300 tuntityöntekijää ja suuri joukko. mediat kirjoittaisivat niistä enemmän. Ihmisten tietämättömyys mainittiin tärkeimmäksi syyksi, kun kysyttiin miksei museoissa tule käytyä. Museokäyntien syyksi selvityksessä mainitaan lomamatkat, elämyksellisyys, kiinnostus ja uuden oppiminen. Museot tarjoavat kyselyyn vastanneiden mielestä hyvää ajanvietettä ja kuuluvat yleissivistykseen. Suomalaisten museoiden parhaimmaksi puoleksi mainittiin lapsiystävällisyys. Selvityksen mukaan suomalaiset käyvät museoissa puolet harvemmin kuin naapurimaassa Ruotsissa. 60 prosenttia aikuisväestöstä käy museossa vähintään kerran vuodessa. Vain 15 prosenttia jättää museot kokonaan väliin. Elämä edellä Kalasataman terveysja hyvinvointikeskus Työpajankatu 14 A Kalastaman terveysja hyvinvointikeskus aukeaa maanantaina 5. helmikuuta. Keskus sijaitsee metroaseman vieressä ja palvelee arkisin klo 7–20. Kalasatamaan siirtyvät muun muassa Her oniemen, Kallion ja Vallilan terveysasemien palvelut sekä eteläisen Helsingin sosiaalipalvelut ja psykiatriaja päihdepalvelut. > hel. /kalasatamansote
8 Viikot 4-5 Kirjakauppa – katoavaa kansankulttuuria? Kirja-arvostelu Kirjakaupassa käynti ja kirjojen ostaminen on ollut kulttuuriteko. Myyjät valistavat asiakkaita kirjallisuuden ihmeelliseen, monimuotoiseen maailmaan. Tätä työtä on Suomessa tehnyt yli 120 vuoden ajan Akateeminen Kirjakauppa, ansiokkaasti. Mutta ei viime vuosikymmeninä ! Näivettyykö koko Akateeminen ? Tämä kohtalo uhkaa pahasti, mikäli on uskominen pitkäaikaisen Akateemisen työntekjän, johtajankin StigBjörn Nybergin muistelmakirjassaan ” Kirjatalossa” ( Otava 2017) esille tuomia näkemyksiä koko kirja-alan kehityksestä . Nyberg tarkastelee erityisesti Akateemisen Kirjakaupan muutoksia, ns. kehitystä aina vuodesta 1970 lähtien, jolloin nuorena miehenä haki töitä tästä hienosta kulttuurilaitoksesta ja palkattiin taloon. Kulttuuria ja kaupantekoa Nyberg kertoo erittäin hauskastikin kirjakauppiaan työstä, jossa ollaan vahvasti mukana kulttuurin levittämisessä, tavataan erilaisia julkkiksia kuninkaallisista poliitikkkoihin. On kutsuja, ryyppäjäisiä, ollaan yhtä suurta kirjakustantajaja – myyjäperhettä. Erityisesti suomenruotsalaisia, kaikki tuntevat toisensa. Niinpä Nybergin kirja on myös alan ehdoton juorukirja, esimerkkinä vaikka juopuneen,sammuneen Tove Janssonin kantaminen sylissä Akateemisen ovesta taksiin. Taksi ei sammunutta olisi oikein mielellään kyytiin edes ottanut . Kulttuuri-iloittelua häiritsi Akateemisessa omistajataho, tavaratalo Stockmann, jonka johto ei juurikaan ymmästänyt kirjakaupan kaupallista erityisluonnetta. Kirjoja tulee myydä eri tavalla kuin pesukoneita. Nyberg kertoo hyvin selvästi, että Stockmannin lisääntynyt tunkeutuminen Akateemisen kirja-alalle oli keskeinen syy Akateemisen Kirjakaupan viime vuosikymmenten alamäelle. Pätevä henkilökunta lähti Akateemisesta lätkimään, epäpäteviä tuli Stockmannilta tilalle. Tehomyyjä Haanpää Kirjan kuvaavin esimerkki on johtaja Jorma Kaimion valitseman paperiosaston vetäjän Jouni Haanpään ura Akateemisessa. Stockmannin tavaratalon paperiosasto oli varsin vaatimaton, kun Akateeminen ryhtyi sitä hoitamaan. Haanpää pisti karkkilalaisella kokemuksellaan tuulemaan. Paperien, kansioiden, mappien lisäksi Akateeminen myi mm. kotitietokoneita, Apple Classic-tietokoneita myytiin 140 päivässä !, jouluja muita korttteja Akateeminen myi joulun tohinassa yhden miljoonan markan edestä. Helsingin paperiosaston myynti nousi 14 miljoonasta markasta yli 80 miljooonan markan. Sitten Stockmann liitti 1998 paperija kirjaosaston omaan organisaatioonsa, johon ”hankalan ja itsepäisen” miehen maineessa ollut Haanpää ei sopinut, huippusaavutuksistaan huolimatta. Jouni lähti. Itsepäinen Haanpää oli jo huippuurheiluaikoinaan, maajoukkueja mestaruussarjakoripalloilijana, maaginen kaukoheittäjä, jota vastikään 90 vuotta täyttänyt tuomari Pentti Salmi jaksoi vihellyksillään sortaa, siihen riitti se, että Haanpää edusti TUL:n seuraa. Stig-Björn ”Nalle” Nybergin kirja ”Kirjatalossa” on mielenkiintoinen kurkistus kirjakauppamaailmaan. Maailmaan joka näyttää koko ajan surkastuvan entisessä mielessään, kulttuurilaitoksen tarunja pölynhohtoinen , romanntinen kuvaelma muuttuu markettien pokkaritelineiden rakkausja rikoskirjatarjontaan. Riittääkö se tulevaisuuden ihmiselle ? Pekka Hurme Valokuvanäyttely Kinaporissa Läheltä ja kaukaa -valokuvanäyttely Kinaporissa 2.–28.2. Äitienpäivä. Kuva: Kirsti Palonen Los baños de María de Padilla, Sevilla. Kuva: Kirsti Palonen ? Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen käytävägalleriassa talon aukioloaikana klo 8 – 18. Kinaporissa kokoontuva Kallion-Vallilan eläkeläisten kaikille avoimen digikuvauskerhon kuusi jäsentä ovat koonneet näyttelyn, johon valittiin 28 kuvaa. Digikerho kokoontuu kerran kuussa katsomaan toistensa kuvia ja keskustelemaan niistä. Kukin tuo edellisessä kerhotapaamisessa päätetyn aiheen pohjalta 5–10 kuvaa. Kerhon jäsenistä muutamat ovat jo vuosia harrastanut kuvaamista ja osalla harrastus on alkanut elpyä heidän jäätyä eläkkeelle. Uudet pienet, näppärät pokkarikamerat ja kännyköiden hyvät kamerat tuovat tarvetta perehtyä kuvaamiseen ja kuvien lähettämiseen tutuille perheenjäsenille ja ystäville. Apua tähän tarkoitukseen antavat digikerhomme näyttelyn kuvaajat. Tukea kerholaiset ovat saaneet ammattivalokuvaajalta Harri Aholalta, joka on toiminut vapaehtoisena tukena ja opastajana. Näyttelyn avajaiset Kinaporin palvelukeskuksen kirjaston aulassa perjantaina 2.2.2018 klo 13. Tervetuloa! Näyttelyn kuraattorina on toiminut valokuvaaja Harri Ahola. Näyttelyn kuvaajat: Mirja Arajärvi, Toivo Koivisto, Jarmo Koskinen, Kyllikki Niemi, Kirsti Palonen ja Tuula Roos Helsinkiin merellinen julkisen taiteen biennaali vuonna 2020 Kuva: Helsingin kaupunki ? Helsinkiin perustetaan rannoille ja saariin levittäytyvä nykytaiteen biennaali. Ensimmäinen ny-kytaiteen suurtapahtuma pidetään vuonna 2020. Asiasta päätti Helsingin kulttuurija vapaa-ajanlautakunta kokouksessaan 16.1. Biennaalin perustaminen on osa Helsingin kaupungin kulttuurija vapaa-ajan toimialan vuoden 2018 vuosisuunnitelmaa. – ”Helsingin saaret, vesialueet ja rannat ovat ainutlaatuinen kokonaisuus ja kaikkien saavutettavissa. Biennaalissa tarjotaan nähtävää myös matkailijoille”, perustelee hanketta kulttuurinja vapaa-ajan toimialan johtaja Tommi Laitio. – ”Samaan meren ja rantojen saavutettavuuden parantamiseen liittyvät venesatamienja vesiliikennelaitureiden vaiheittainen uusiminen sekä väylien ja satamaolosuhteiden parantaminen”. Merellisen teeman lisäksi toimiala tulee kiinnittämään kuluvana vuonna huomiota erityisesti tapahtumien järjestämiseen, hyvinvointiin ja liikkumiseen sekä nuorten hyvinvointiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin. – ”Tavoitteena on tehdä Helsingistä kaupunki, jossa on aina syitä lähteä liikkeelle kokemaan jotain uutta yhdessä. Tuotamme itse korkeatasoisia sisältöjä ja luomme mahdollisuuksia siihen muille, Laitio luettelee. – ” Haluamme myös, että Helsinki on kaupunki, jossa nuorten ääni kuuluu, yhtäkään lasta ja nuorta ei jätetä yksin ja kaikilla on jokin harrastus”. Lenininpuiston ei nimetä uudelleen Kulttuurinja vapaa-ajan toimialan vuoden 2018 vuosisuunnitelman lisäksi kulttuurija vapaa-ajan lautakunta käsitteli muun muassa kaupunginvaltuutettu Jörn Donnerin ehdotusta kulttuurivisiotyöryhmän perustamisesta ja Lenininpuiston uudelleennimeämistä. Donnerin ehdotuksen mukaisesti kaupunki alkaa selvittää mahdollisuutta perustaa laaja-alainen, kulttuuriin liittyvää visiointityötä tekevä työryhmä. Työryhmän tavoitteena on luoda kaupunkiin monimuotoiseen kulttuurin tekemiseen ja tuottamiseen innostava ilmapiiri seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kulttuurija vapaa-aikalautakunta ei kannattanut Sinisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta Alppiharjussa sijaitsevan Lenininpuiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi. Päätös syntyi äänin 5-5, jolloin puheenjohtajan kanta ratkaisi asian. Lautakunnan äänestyspäätös perustuu muun muassa nimistötoimikunnan lausuntoon, jonka mukaan vakiintuneita ja paikallishistoriallisesti merkittäviä paikannimiä ei tule muuttaa, ellei muuttamiseen ole pakottavaa tarvetta. Asia etenee seuraavaksi kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
9 Viikot 4-5 Uusia Kalasataman terveyskeskus herätti kysymyksiä Väkeä saapui Kinaporin juhlasaliin runsaasti, kaikki eivät mahtuneet salin sisäpuolelle. Tilaisuuden esittelijät vastasivat yleisön kysymyksiin. ? Kinaporin juhlasalissa 10. tammikuuta olivat keskustelun ja esitteklynb aiheina uuden jättiläisterveyskeskuksen perustaminen Kalasatamaan ja kolmen toimivan terveysaseman alasajo. Kysymykset herättivät tunteita ja kysymyksiä. Huhlasaliin pakkatuikin 36o kulijaakaikki eivät tosin sisälle mahtuneet. Kaupungin edustajat vastailivat auliisti kysymyksiin ylilääkäri Lars Rosengrenin johdolla. Tukijoukoissa HKL linjajohtajista apulaispormestari Vesikankaaseen. Tilaisuuden koollekutsujat Hermanni -Vallila-seura ja Kallion-Vallilan eläkeläiset ja muut lähialueen asukasyhdistykset olivat tyytyväisiä osanottoon. Kuulijat taas olivat huolestuneita kulkuyhteyksistä ja palveluiden löytymisestä suuressa rakennuksessa. Teksti ja kuvat: Toivo Koivisto ? Hakunilan hiihtokeskus sai laajasti valtakunnallista huomiota, kun Vantaalla järjestettiin hiihdon SMkilpailut 13-15. tammikuuta. Pääkaupunkiseudulle ei ollut satanut vielä nimeksikään lunta, mutta Hakunilassa vietiin kilpailut erinomaisissa olosuhteissa läpi. YLE televisioi ammattimaisesti SM-hiihdot koteihin ja koko Suomi sai nähdä, kuinka etelässä yhä osataan hiihtokilpailut järjestään, vaikka yleinen lumitilanne voi jyrkästi vaihdella. Suuri kunnia Vantaan Hiihtoseuralle ja Vantaan kaupungille ja niille lukuisille talkoolaisille, jotka hoitivat kisajärjestelyt moitteettomasti. Lunta kuljetettiin ja tykitettiin ja paljon muuta puuhattiin. Ilman eläkeläisten talkoovoimaa tuskin mitään suurtapahtumia pystyttäisi järjestämään. Mikä parasta, heti kilpailujen jälkeisenä maanantaina innokkaat kuntoilijat valloittivat ladut ja hiihtokausi oli saanut oivallisen lähtöpamauksen Hakunilan hiihtokeskuksessa, missä ladut kelpasivat kiitoksin Suomen huippuhiihtäjille. SM-kilpailuissa paikan päällä voi aistia kisatunnelmasta sen, miten hieno talviurheilumuoto hiihto on ja miten se sopiikaan suomalaisille. Oli myös suurenmoista havaita ladun varresta Suomen hiihdon parhaimmiston vauhti ladulla ennen Olympialaisia. Kolmen päivän aikana Hakunilassa kilpailijoita oli leudossa pakkassäässä kannustamassa ladun varrella yli 10000 hiihdon ystävää. Suomen mestaruuksista taisteltiin kärkihiihtäjien kesken kaikkina päivinä maaliviivalle asti ja heidän takanaankin käytiin tiukkaa kisaa. Yleisö nautti raittiista ilmasta ja nuoremmista osanottajista aisti, että Suomen hiihdolla on tulevaisuutta. Mieleenpainuvaa oli kuinka Krista Pärmäkoski kuntoa uhkuen nappasi viestivoiton Ikaalisten Urheilijoille yhdessä Maaret Pajunojan kanssa. Kotikatsomoa kohahdutti, kun Vantaan Hiihtoseuran vahvan näytön antanut Anssi Pentsinen ja tasavarma Matti Heikkinen ottivat kaksoisvoiton miesten 16,6 km matkalla vapaalla hiihtotavalla. Jämin Jänteen Ristomatti Hakola oli miehistä Vantaalla vahvin otettuaan toisen Suomen mestaruutensa yhdistelmäkilpailussa ennen kahdesti hopealle yltänyttä Matti Heikkistä. Naisten matkalla AinoKaisa Saarinen sai varmasti mestaruudestaan henkistä voimaa. Nuori tulevaisuuden tekijä Johanna Matintalo Pöytyältä hävisi vain 0,3 sekuntia jättäen niukasti taakseen nimekkäät Riitta-Liisa Roposen ja Anne Kyllösen. Ennen Olympialaisia Etelä-Korean Pyeongchangissa Suomen hiihtäjät osallistuvat vielä kansainvälisiin kilpailuihin ja viimeistelyleireille. Lopulliset valinnat päävalmentaja Reijo Jylhä tiimeineen tekee vasta näiden näyttöjen jälkeen ja kisoissa. Huippuhiihtäjän arki on askeettisen tiukkaa: aamulla harjoitus, sitten ruokailu ja lepo, illalla toinen harjoitus, ruokailu ja lepo. No välillä pitää tietysti hoitaa arjen asioita ja viettää harjoituksesta palauttavia välipäiviä. Kuntohiihtäjille, joita pääkaupunkiseudulla on tosi paljon, sopii rennompi meno. Kun sääennusteen mukaan lunta tupruttaa pian enemmän, niin latuja saadaan lisää ja olosuhteet paranevat. Hakunilan hiihtokeskuksen lisäksi hiihtoreittejä löytyy Helsingin Paloheinästä ja Espoon Oittaalta. Aiemmin monet ovat etsineet suksilleen luistoa Lahdesta, missä talvi on pitkään ollut lumisempi. Stadissa jää kaipaamaan lapsuusaikoja, jolloin koulut, urheiluseurat, seurakunnat ja muun muassa Arabian tehdas järjestivät nappulahiihtoja ja talvet olivat lähes aina lumisia. Kaupunkialue on laajentunut valtavasti siitä ja hukkalämpö muuttaa entiset lumisateet vedeksi. Onneksi latuja on yhä, joten kaikki suksille kokeilemaan. Hiihtäminen on tosi kliffaa liikuntaa.. Jarmo Niemenkari Hakunilan ladut kelpasivat huippuhiihtäjillekin Krista Pärmäkoski kiri vakuuttavasti SM-kultaa pariviestissä ja lähti kotiin. Takana oli rankka Tour de Ski. Jämin Jänteen Ristomatti Hakolan (4) suksi kuisti Vantaan Hakunilassa voittoisasti. Helsingin Jyryn järkkärit tarvitsevat vastavuoroisesti muista seuroista tukea Helsinki Spring Marathonille keväällä 22. huhtikuuta.
10 Viikot 4-5 Kulttuuri ? – Kurotan kohti vierauttasi vieras / osia meissä joita ei koskaan kastettu. ”Sinun varaasi jään” on Käpylässä toimivan Ilvesteatterin, Helsingin kolmannen nuorisoteatterin syksyllä aloittaneiden uusien näyttelijöiden tuotanto, joka jatkui tammikuulle asti. Mukana on toistakymmentä nuorta, jotka esittävät näytöksen kolmessa osassa. Ohjaajia on peräti kuusi, tuottajia neljä. Dramaturgi Juhana Hurme on ollut kokoava voima. Ensimmäinen osa on pisin vaihtuvine kohtauksineen, joissa uudet jäsenet näyttävät taitonsa. Toisessa osassa yleisö, ”vieraat” valikoidaan näyttelijöiden mukaan puuhaamaan. Pääsen piirtämään tussilla lauseita paperille. Kolmas osa on yhteisöllinen leirikokoaminen ringissä vinon lattian keskellä. Kuulemme kaunista laulua. Teos oli kokemuksellinen ja raikas, näyttelijät energisiä, mutta puoliajat jakaantuivat ikään kuin eri esityksiin. Jokaisen oikeus lapseen Halusitko nauraa sydämesi pohjasta muodikkaalle seminaaripuheelle jakamistaloudesta ja startup-maailmasta? Syksyn parhaat naurut sai aikaan KOM-teatterin ”MyBaby”, joka sukelsi nykyajan ilmiöihin ja muuttuviin perhekäsityksiin. Uusi komedianäytelmä kertoo startup-firmasta, jonka tavoitteena on tarjota kaikille äitejä, isiä ja lopulta myös lapsia alustaja jakamistalouden periaatteilla, AirBnB:n ja Uberin tyyliin. Keskiössä ovat osakkaat ja työntekijät, heidän omat toiveensa ja pelkonsa perheestä ja vanhemmuudesta. Salla Viikka ja HilkkaLiisa Iivanainen vastaavat käsikirjoituksesta, jälkimmäinen ohjasi. Saimme Kapteeninkadulla seurata sitä, mitä jakamispalvelun kehittäminen tekee työyhteisölle ja miten ihmisten keskinäiset suhteet muuttuvat, kun lapsesta tulee maailman tavoitelluin resurssi. Näyttelijät pistivät parastaan. Moni heistä laajensi näyttelijäkuvaansa hersyvän komedian suuntaan. Kollektiivinen synnytyskohtaus oli maukas farssi, Niko Saarelan pikkuvauva hellyttävä. MyBaby oli syksyn hauskimpia esityksiä Helsingin näyttämöillä. Miksi ei saa olla kokonainen? – Jos nainen ei ole kukka, vaan puu / se ei kuihdu ja lakastu / vaan kasvaa ja muuttuu… Jotenkin näin kuului loppulaulu Teatteri Jurkan ”Kikka Fan Clubissa”. Se käsittelee naisen asemaa musiikkiteollisuudessa, populaarikulttuurissa ja ennen kaikkea julkisuudessa. Huikea on televisio-ohjelma ”Sabatin” pitkä osuus vuodelta 1990. Näemme videolta ohjelman, ja kuulemme Tapani Ripatin pilkalliset repliikit näyttelijöiden lausumina. Ripatti vertaa Kikkaa ja Irwin Goodmania. Hän kutsuu Irwniä tekijäksi ja Kikkaa tuotteeksi. – Olen saanut laulukoulutusta, Kikka vastaa ivailijalle. Pia Andersson on loistava Kikkana. Hän on aiemmin tehnyt hermoherkkiä, hauraita naisrooleja. Hän vetää ensimmäisen puoliajan ihan täpöillä Kikan nousukiitovaihetta, vetysuperoksidiblondina. Toinen jakso on huomattavan lyhyt ja melankolinen. Se koostuu oikeastaan vain dragtaiteilija Pola Ivankan nauhoitetusta ääniroolista, jossa hän muistelee tarkkoja havaintoja tehden ainoaa yhteistä keikkaesiintymistä Kikan kanssa runsaat 15 vuotta sitten. Laulajan loppu ja kuolema ohitetaan. Ei Kikasta saa Marilyn Monroen tarinaa, mutta Sini Pesosen ohjaus sekä kiehtoo että puhuttelee. Anderssonin laulut tulevat sekä playbackina että livenä säestyksen päälle. Laura Gustafsson on tehnyt feministisiä kirjoja ja näytelmiä. – Vaikka kyllä feministikin voi olla feministille susi, hän kirjoittaa saatesanoissaan. Esitys on mukavalla tavalla erilainen kuin Jurkan kirjalliseen puheeseen perustuva tasokkaan vakava yleislinja. Kartanon naiset putoavat Katselin käsikosketuksen päästä, kun Emmi Pesonen ja Ella Pyhältö esittävät intensiivistä kohtausta Teatteri Jurkan seinän oviloukon edessä. Vaikutun näistä taitavista naisista. Pyhältö on toisessa roolissaan Jackie Kennedy/ Onassis, joka tarjoutuu pelastamaan rahoillaan pulaan joutuneen ystävänsä 1970-luvun alussa. Hän on tavattoman ilmeikäs, silmillään hymyilevä Jackie pillerihatussaan ja kauniissa puvussaan. Pesonen on Litle Edie Beale, joka asuu 79-vuotiaan äitinsä kanssa New Jerseyn East Chaphamin rappeutuneessa kartanossa, jonka yhteen huoneeseen he ovat perääntyneet. Ruotsalainen Sara Stridsberg kirjoitti näytelmän ”Konsten att falla”, jonka Pesonen käänsi Suomen kantaesitykseksi ”Putoamisen taito” Sakari Kirjavaisen ohjauksessa. Tarina on tuttu dokumenttielokuvasta ”Grey Gardens” (1975), eli se perustuu tositapahtumiin. Hömpsähtävä äiti on entinen laulajatähti, joka ei kestä kuulla tyttärensä laulua. Hän ei osaa huolehtia huushollistaan. Kartanon muut huoneet ovat 16 kissan käytössä. Tytär on pudonnut ajasta ja on elänyt 10 vuotta äitinsä kanssa. Talossa käy katolinen isä, jota esittää risti. Pesosen Pikku Edie on välillä tähtiloistossaan vahva, äitiriippuvaisuudessaan heikko. Tunteiden kirjo välittyy hyvin. Pyhältö on hyvä Jackiena, mutta aivan huippu Iso Edienä, joka peittyy harsojen ja hattujen alle isojen silmälasien taakse. Tulkinnassa korostuu erinomainen, viivyttelevä artikulaatio. Nainen miesten välissä Graham Greenen omaan elämään pohjautui mustasukkaisen kirjailija Maurice Bendrixin ja totuutta etsivän Sara Milesin rakkaustarina sodan varjostamassa Lontoossa 19391946. Monesti elokuvatun romaanin tarina sai KokoTeatterin näyttämösovituksessa rinnalleen uutta elävää musiikkia kotimaisen huippuorkesterin voimin. Teatterin juhlavuoden syksyn uusi kantaesitys ”Jutun loppu” on tarina mustasukkaisuudesta, vihasta ja rakkaudesta. Sara ja Maurice ovat entisiä rakastavaisia, jotka ajautuivat sodan lähestyessä ja aikana salasuhteeseen. Sara lopettaa suhteen yllättäen, eikä mies tästä toivu. Anna Veijalaisen dramatisoima ja ohjaama esitys on vahva ja surumielinen. Kiihkeää rakkautta, jonka tarina piti koko ajan otteessaan. Mustasukkaisuutta, kohtaloa, ja lopussa myös uskonnollista yhteyttä. Aviomiestä esitti pelkkä hattu sohvalla, taidokasta draamaa. Miisa Turunen ja Konsta Mäkelä tekevät vahvat, tuntevat osat hienovaraisin, ajatelluin liikkein. Naisen asema sodanaikaisessa Lontoossa ei ollut helppo ilman omaa uraa, kahden miehen kohtaloissa. Lohduttavassa lopussa, kun Sara kuolee, häntä rakastaneet miehet löytävät toisensa. Tunnelma luotiin erityisesti myös musiikilla, teatterin perusryhmällä. Risto Kolanen: Poimintoja syksyn teatterista Syyskausi antoi mahdollisuuden nauttia hyvää teatteria. Esittelen tarjontaa pienissä ja keskisuurissa teattereissa. Q jatkoi parin vuoden takaista ”Tavallisuuden aavetta”, joka esiteltiin aiemmin. Mona Nyman on yksi Ilvesteatterin uusista herkistä esittäjistä. Kuva: Noora Pietilä. Emmi Parviainen, Eeva Soivio, Juho Milonoff, Johannes Holopainen ja Vilma Melasniemi (selin) puuhaavat vaipanvaihtoa MyBabyssa. Niko Saarelan baby köllöttää taustalla. Kuva: Marko Mäkinen. Pia Andersson on koskettava Jurkan Kikkana, joka ehti nuoressa elämässään fanituksen kohteeksi ja myös julkiseksi tikkatauluksi. Kuva: Marko Mäkinen. Emmi Pesonen (vas.) ja Ella Pyhältö ovat valloittava tytär-äiti -pari Jurkan amerikkalaisessa draamassa, Putoamisen taito. Kuva: Marko Mäkinen. Konsta Mäkelä ja Miina Turunen tulkitsevat riipaisevasti Grahan Greenen Jutun loppua Kokoteatterissa. Kuva: Anna Aalto. Vesa Vierikko on suvereeni Ryhmäteatterin Muodonmuutoksen pääosassa koko talven ajan. Kuva: Mitro Härkönen.
11 Viikot 4-5 Älä halveksi heikkoa Tunnollinen merkonomi Keijo Yrjänä Saastamoinen, jossa Vesa Vierikko tekee loppusyksyn ja kevään suuren teatteriroolin, huomaa eräänä päivänä muuttuneensa suunnattomaksi syöpäläiseksi. Työtoverit ja omat perheenjäsenet alkavat vieroksua Keijoa. Kaikki tuttu ja turvallinen kaikkoaa tiehensä eikä mikään tunnu olevan sitä miltä näyttää. Mies ajautuu ulos entisestä virkaelämästään ja joutuu matkalle yhteiskunnan ja ihmisyyden äärilaidoille. Hetken hän on itäisen huumemafian visionaari. Ratkaisevassa kohtauksessa elämästä syrjäytynyt ohikulkija sanoo virasta pudonneelle: Älä halveksi heikkoa. Koskaan ei voi tietää, mitä edestään löytää. Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän käsikirjoitus lainaa perusidean Franz Kafkan novellista, mutta irtoaa siitä Suomea ja läntistä nykymaailmaa kiertävälle radalleen. Ryhmäteatterin mestateoksessa ”Muodonmuutos – selkärangaton komedia” käytetään jälleen oivaltavasti liikkuvaa videokuvaa näyttämöllä ja sen takana. Kaksi kuvaajaa oli yhtä hengästyneitä kuin esiintyjät monien nopeiden roolinvaihtojen jälkeen. Sekä teemoiltaan että videokuvaukseltaan esitys muistuttaa Ryhmiksen Työelämä-trilogian osia 2010-luvun alussa. ”Päällystakissa” lainattiin vapaasti Gogolia, nyt Kafkaa. Vesa Vierikko on loistava ”Out of Box” -näkökulmaa hakevana Saastamoisena yhteiskunnallisessa satiirissa ajastamme, jolloin yhä suurempi osa ihmisistä huomaa muuttuneensa lopullisesti tarpeettomiksi. Taisto Oksanen parodioi vahvasti protestipuolueen johtajaa Hitler-viiksineen. Santtu Karvonen, Minna Suuronen, Robin Svartström ja Sari Mällinen pelaavat hyvin yhteen. Tämä esitys jatkuu vapun alle. Kokkola on mielentila Leea Klemolan ”Kokkola” on kotimaisen näytelmäkirjallisuuden moderni klassikko. Teatteriliitto valitsi sen vuoden näytelmäksi 2005. Näytelmän henkisen tilan siirtäminen Perämeren jäiden ja viimojen maailmasta Teatteri Kultsan Katri Valan nimeä kantavaan väestönsuojaan onnistuu, koska Kokkola on enemmän mielentila. Kokkola ei tarjoile katsojalle kliseitä eikä kansallista kuvitusta, vaan erittelee miten arktinen sijaintimme vaikuttaa ihmisten mentaliteettiin. Puhe vaihtuu Pohjanmaalla mieluummin painiksi, toteutumattomiksi unelmiksi ja viinanjuonniksi. Jouko Turkan henkisessä Klemola-perinnössä nainen muuttuu hylkeeksi, miehet ovat monesti alastomia näyttämöllä ja tunteita osoitetaan turpaan ottamalla. Jalmari Jalosen karussa ohjauksessa Kultsan ensemble intoutuu parhaimpaansa kummallisten henkilöiden vinksahtaneessa maailmassa. Kati Hynninen vetää vahvasti raskaan hyljenaisen osan. Pyörätuolissa istuva Niina Heinonen ei herätä katsojassa sääliä, vaan pelkoa Mikko Ravantin esittämän nahjusmiehensä nöyryyttäjänä. Charlie Nevanderin yrittäjämies sählää kaikessa keskushahmona ilman suuntaa. Hulvaton farssi elämänkeplottelusta Elannon Näyttämön ”Ilmaista rahaa” oli syksyn räiskyvin tilannekomedia, jossa tapahtui koko ajan ja yleisöä sai nauraa sydämensä kyllyydestä koko ajan. Päähenkilö Erkki Joutsen on saanut työstään potkut, jonka hän salaa jopa vaimoltaan. Hän keksii sattumalta oivan ansaintakeinon perheen toimeentulon turvaamiseksi. Keksityt sukulaiset ja muut tuttavat löytyvät keinoksi saada rahaa Erkin sosiaaliviranomaisille sepittämissä tarinoissa kuolemista ja sairauksista. Kelan tarkastaja tulee yllättäen vierailulle ja haluaa todeta asuntotilanteen kotona ja alivuokralaisten keskuudessa. Tomi Sarin on mainio Erkki, Ilkka Vartiainen tarkasta, joka muistuttaa brittisarja ” Mennään bussilla” hahmoa. Ilmaista rahaa olisi tulossa lisää, mutta Erkin luoma kulissi uhkaa kaatua sekä tarkastajan että tietämättömän vaimon edessä. Lopussa armo käy oikeuden edessä. Erkki on niin taitava keplottelija, että hän saa työtä Kelan tarkastusyksikössä! Nopeat juonenkäänteet, absurdi juoni ja vaihtuvat henkilöväärinkäsitykset seuraavat toisiaan, kun vanhat valheet kasvavat uusiksi valheiksi lontoolaisen Michael Cooneyn farssissa, jonka Sami Parkkinen suomensi ja Jarmo Hämeranta ohjasi Kirjan saliin. Helsingin yksi vanhimmista harrastajateattereista pistää todella parastaan viihdyttävällä esityksellä. Inga Finne, 100 vuotta Suomi 100v –juhlaesitysten epätasaiseen sarjaan tarjosi uuden näkökulman Teater Marsin ja Sirius Teaternin yhteistyönä syntynyt ”Jag, Inga Finne” Universumissa . Monimielinen nimi on ohjaaja Joakim Grothin ja työryhmän yritys näyttää 100-vuotiaan maan historian aiheita suhteutettuna nykyaikaan. Eturivistä poimitaan (muka) avustaja näyttelijä, jolla on monimielinen nimi: ”Inga Finne”. Sitten juostaan sujuvin siirtymin ja Salla Markkasen musiikin avulla läpi itsenäisyyden historiaa: haetaan isän mukana pirtua Virosta kieltolain aikana, Inga rakastuu venäläiseen Andreihin, sitten rakennusduunariin, hurvittelee Torren aurinkorannalla keihäsmatkoilla, jossa grynderi Pupu hurmaan hänet jne. Kaikki käydään Ruotsin television suositun ”Här är dit liv” –sarjan formaatissa eli Inga istuu välillä juontajan haastattelemana studiossa, kun lapset ilmestyvät seuraksi. En ole pitkää aikaan nähnyt Paul Holländeriä näin hyvänä. Max Bremer on luonnollinen johtohahmo, mainio virolaisena pirtunostajana ja rakennusduunarina. Suomenruotsalaisen teatterin kauneimman hymyn omaava Nina Hukkinen on taas pirteä lapsen ja nuoren osissaan. Amanda Löfman laulaa upeasti. Åsa Nybo on parhaimmillaan gigolon otteiden kohteena. Ja se gigolon osa lankeaa Niklas Häggblomille, joka on miehistä paras laulaja. Groth kirjoittaa, että kaiken tämän on satavuotias Inga Finne voinut kokea vuodesta 1917 tähän päivään asti. Totta maar. Katsomossa oli silmiinpistävän paljon nuorisoa. Kun nettiriippuvuus tappaa – Maailma olis parempi paikka ilman sua. Kukaan ei kaipaa sun paskaystävyyttäs, teini-ikäiselle Megan Meierille kirjoitettiin somessa nuorten suhteiden sekaannuksessa. ”Meganin tarina” oli Valtimonteatterin ja European Theatre Collectiven yhteinen suurponnistus. Se perustuu tositapahtumiin: nettikiusaamiseen ja sen seurauksiin. Kuinka nuori selviää ja selviääkö? Ja jos ei selviä, niin kenen on vastuu?, Tuomas Timosen käsikirjoitus ja David Kozman ohjaus kysyy. Lavalla kaikki tapahtuu Meganin kotona, ja muut kohtaukset nähdään elokuvaklipein. Aikuisten rooleissa on ammattinäyttelijät, nuoria esittää nuoret! Haavoittuvan Meganin taistelu on kipeä ystävien ja ymmärtämättömien vanhempien puristuksessa. Pikkuveli Brian jää etäiseksi, kiltiksi, mutta on myös peliriippuvainen. Kun koulu, ystävät ja omaiset eivät saa Meganiin kosketusta, löytyy se petollisesta nettimaailmasta, kuvitellusta ystävästä. Tälle ystävälle hän avautuu ja lähettää jopa oman alastonkuvansa. Kun järkyttävä suru kohtaa nettiystävän petettyä luottamuksen, ei ole ulospääsyä. Megan ei kestä, ilman siteitä elämään. Meganin itsemurhan jälkeen alkaa tapahtua ja vanhemmat surussaan toimivat normeja vastaan. Eleonoora Kauhanen on upea Meganin avuttomuuden esittäjänä. Yleensä koomisemmissa osissa oleva Mona Kortelampi tekee hienosti äidin tuskaisen roolin. Timo-Pekka Luoma isänä ja Kasperi Kola Brian-veljenä jäävät enemmän sivuun. Kosminen kuvaelma juhlamaasta – Pidä silmällä luhistumista. Kaikki voi luhistua. Talot, kaupungit, valtakunnat, ihmiset. Kaikki voi luhistua. Opiskele tätä herkeämättä, Miyamoto Musashi viisaus on ainoa viite, jonka Teatteri Takomo antoi syysesityksestään ”Glory Days”. Takomo kutsuu esitystä ironisesti: ”Kansallinenjuhlanäytelmä2017”. Onneksi se on vain nimi. Minna Harjuniemen ohjaama esitys on raikkaan oloinen sekaannus Suomen ja maailmantilasta, jossa näyttelijät lukevat irrallisia katkelmia tai sitaatteja Kari Enqvistin kosmologian viimeisistä löydöksistä, Anton Tsehovin Vanja-enosta ja Hella Wuolijoen Niskavuoren nuoresta emännästä. Esityksestä puuttuu kaikki ”kunnian päivien” sankarillisuus, se on höyhenenkevyt pyyhkäisy niin kymenlaaksolaisten paperityöläisten tehtaan piippujen hiljenemiseen kuin töölöläisten sosiaalitutkijoiden maailmaan. Raskautta ei ole. Ihmisten maailmassa käyvät myös Olympos-jumalat meitä naurattamassa. Joanna Haartti tekee monta hyvää koomista osaa. Jukka Ruotsalainen laulaa ja liikkuu komeasti. Vaikuttavaa aistikauhua metrossa Teatteri Tuike järjesti kaamosmasennuksen aikaan muutaman aistikauhuviikonlopun Tapanilan teollisuusja varastorakennustilassaan. Ensin näytettiin ”Hautajaiset”, jonka esittelin viime keväänä. Loppuillan näytöksenä saimme kokea ”Viimeisen vuoron”, jonka tapahtumat sijoittuvat metroon. Esityksessä illan viimeinen vaunu lähtee matkaan silmiltään ”pimennetyt” katsojat mukanaan. Vaunu pysähtyy keskelle pimeää metrotunnelia eikä toivoa nopeasta poispääsystä ole. Pelkääjän paikalla katsoja koki esityksen kauhut, mutta henkilökohtainen tila oli turvattu. HC-paikalla koki esityksen kauhut pelkääjää voimakkaammin, koska olkapäille ja jalkoihin saatettiin koskea. Vaunussa oli yölinjan meluisaa elämää, riitoja ja äidin ja lapsen katoamisia, joita epävarmat järjestysmiehet selvittivät. Saimme kokea hajusteita ja meiltä suljettiin näköaisti pois. Aistiesitystä ei suositella yliherkille. Viimeinen vuoro esitettiin samana ajankohtana, kun länsimetro aloitti. Esityksen loppu tapahtui Ruoholahden tunneleissa. Esitys uusitaan vielä 1.-2.2. Mad Housella Suvilahdessa. Tuikkeen kannattaisi jatkaa hyvää konseptia, ja kehittää jatkoa Lauttasaaren ja Espoon puolelle. Todellisuus antaa uusia aineksia. Parisuhdeterapia jatkaa suosiotaan – Olen mies enkä mikään persläpi…, Martti Suosalo lopettaa kahden tunnin monologinsa ”Luolamies” Aleksanterin teatterin täydelle salille. Vuodesta 2005 on yleisöä naurattanut ja itkettänyt Luolamies –monologi, joka on amerikkalaisen Rob Beckerin käsikirjoittama. Teksti on stand up –komiikkaa parhaimmillaan. Se herättää oivalluksia tyypillisistä parisuhteista, ja on hellyttävä tutkimusmatka miehen ja naisen sielunmaailmaan. Luolamies sai ensi-iltansa San Franciscossa vuonna 1991, ja sitä on esitetty Broadwaylla yli 800 kertaa. Näytelmän on suomentanut ja ohjannut näyttelijä Ville Virtanen. Pääosassa nähdään ilmiömäinen näyttelijä Martti Suosalo, jonka ammattitaito tulee esille hänen muistellessaan omaa lapsuuttaan. Ensimmäiset puoli tuntia hän näyttää perheensä ja koulunsa lapsuudenkuvia Oulusta ja Turusta sekä omasta perheestään Virpin ja lasten kanssa. Luulin ensiksi Suosalon tehneen tekstin itse. Luolamies on yksi Suosalon monista menestysteoksista. Mainiointa oli näyttelijän taito käyttää sekä naisen että miehen kieltä ja puhetyyliä. Esitys sopii katsottavaksi yksin ja yhdessä, parisuhteellisena ja -suhteetta. Se toimii parempana parisuhdeterapiana kuin kalliit psykiatrit! Teksti: Risto Kolanen Emmi Parviainen, Eeva Soivio, Juho Milonoff, Johannes Holopainen ja Vilma Melasniemi (selin) puuhaavat vaipanvaihtoa MyBabyssa. Niko Saarelan baby köllöttää taustalla. Kuva: Marko Mäkinen. Vesa Vierikko on suvereeni Ryhmäteatterin Muodonmuutoksen pääosassa koko talven ajan. Kuva: Mitro Härkönen. Kati Hynninen ja Lari Ylönen ovat Kultsan Kokkolan valovoimainen portsaripari. Kuva: Timo Seppälä. Ilmaista rahaa on ratkiriemukas farssi Elannon Näyttämöllä Kirjan salissa. Kuva: Jarmo From. Niklas Häggblom (vas.), Amanda Löfman, Nina Hukkinen, Paul Holländer ja Max Bremer pitävät 1930-luvun kokousta Inga Finnen kotona. Kuva: Stefan Bremer.
12 Viikot 4-5 Kuvataide Risto Kolanen Tammikuun kuvataide ? Kallion, Punavuoren, Kaartinkaupungin, Kampin ja Hietalahden galleriat pääsevät todella vauhtiin vuoden ensimmäisissä näyttelyissään. Taiteilija sulkee viidakon Galleria Ama, Rikhardinkatu 1, avaa vuoden ”Jäähyväiset viidakolle” –näyttelyllä, jolla kuvataiteilija Sirkka-Liisa Lonka juhlistaa 50-vuotista taiteilijauraansa. Hän työskenteli 2000-luvulla kahtenatoista talvena Amazonin sademetsässä Perussa. Eläminen pitkiä jaksoja yksin keskellä villiä viidakkoa vaati häneltä erityistä sinnikkyyttä ja rohkeutta. Taiteilija ammentaa sademetsästä inspiroivia vaikutteita taiteeseensa. – Viidakko on tarjonnut taiteilijalle kuvallisia visioita, jotka suodattuvat esteettisesti ja kiehtovasti uuden näyttelyn teoksissa. Taiteilijan mieli on rakentanut meille sillan viidakossa koetun ja nähdyn ja länsimaisen taiteellisen ilmaisutavan välille, Aman esittely kuvaa. Longalle näyttely sulkee yhden elämänvaiheen. Hän juhlistaa 75-vuotista syntymäpäiväänsä. – Elämä viidakossa on nyt jäänyt taakse. Portti on nyt avoinna uusille asioille. Minä hiljenee Vuoden 2015 nuori taiteilija Ville Andersson tuo uuden näyttelynsä ”En voi mennä eteenpäin, tahdon mennä eteenpäin” Helsinki Contemporary –galleriaan, Bulevardi 10??. Se sai alkunsa Uuden Meksikon aavikolta otetusta valokuvasta. Häntä kiinnostaa “epäpaikat”, joissa ei ole kyse pelkästään ajan ja paikan poissaolosta, vaan myös poissaolon läsnäolosta. – Ei siitä mitä ei ole, vaan pohdinta siitä mitä on ollut tai tulee olemaan. Näyttelyn nimi on mukaelma Samuel Beckettin The Unnamable –romaanin viimeisistä sanoista. Andersson näkee ilmaisun heijastavan ympäristöä, joka on samanaikaisesti traaginen ja koominen. – Traaginen koska se murenee, koominen koska se jatkaa menoaan. Sanat näyttäytyvät motivaatiositaatin kaltaisena mantrana. Näyttelyssä nähdään valokuvaa, piirustusta ja maalausta. Andersson on käyttänyt uutta tekniikkaa, jota voisi kutsua digitaaliseksi veistämiseksi. Hän yhdistelee aiheita ja luo linkkejä asioiden välille. Häntä kiinnostaa hiljaisuus, joka ei ole ainoastaan äänten, mutta myös Minän hiljentämistä. Pelisäännöt muuttuvat Galleria Heino, Uudenmaankatu 16-20, esittelee usein Elina Brotheruksen valokuvaja videoteoksia. Yhden Suomen kansainvälisesti arvostetuimman lajin osaajan sarja ”Règle du jeu” (Pelisäännöt) oli esillä syksyllä 2017 Pariisin Pompidou-keskuksen valokuvagalleriassa. Lähtökohtana oli tulkita pelin maailmaa ja muuttaa se kuviksi. Saamme nähdä osia sarjasta. Brotherus kiinnostui 1960-luvun Fluxus-taiteesta saksalaisen esikuvan mukaan. Kautta koko tuotantonsa hän on esiintynyt itse valokuvissaan. Nyt taiteilija ottaa avukseen toiseksi malliksi tanssija ja koreografi Vera Nevanlinnan, joka on kovasti samaa näköä. Teokset perustuvat pääosin Fluxus-taiteilijoiden esityksiin, joissa käytettiin lyhyitä muutaman lauseen ohjeita esityksen tekoon. Brotherukselle taiteen tekeminen on nyt performatiivista. Hän on kääntänyt uuden sivun työskentelyssään, galleristi Rauli Heino luonnehtii. Teoksista on tullut uudelleen tulkintoja taiteen maailmassa, joka antaa aikuiselle mahdollisuuden leikkiin. – Peli on ollut leikkiä, säännöissään rationaalista, mutta leikkinä runollista – kevyttä, mutta myös vakavaa. Olennaista elämästä ja naiseudesta – Tunnustan, / olen katunut, kaatunut, satuttanut ja haavoittunut. / Olen ollut säädytön, / tanssinut kesäyön huumassa, / unelmoinut outoja. / Olen seurannut sydämeni ääniä – / ja luottavaisena katson eteenpäin. / Ajattelen valoa. Jotain suurempaa. Jotain parempaa, Marinka Ehrukainen herkistelee runokirjassaan ”Olennainen”. Jadegalleria, Punavuorenkatu 4, esittelee samalla nimellä hiilipiirustuksia, tussitöitä ja muutamia maalauksia runojen kera. Taiteilija osallistui Suomi100-kilpailuun pitkään pöytälaatikossaan olleilla ja uusilla runoilla. Koska runokirjaan ei saanut kuin neljä väritöntä kuvaa, taiteilija halusi tuoda esille kaikki ne kuvat, jotka ”runoteokseen olisivat sisältyneet”. Lisäksi Ehrikäinen on myös taideterapiaohjaaja ja näyttelee joka kesä harrastajateatterissa, joten hän on varsinainen kulttuuriohjus. Taide antaa valoa elämään. Rappeutuvan maiseman kuvaaja Kalliossa työskentelevä Ulla Väätäinen rakentaa valokuvistaan omaperäistä kuvastoa, kuvakollaaseja: maisemia ja tapahtumia. Hän muokkaa valokuvansa kerroksiksi, jotka muistuttavat mielentiloja, uni ja tosi sekoittuvat. Kamiter Ars, Helsinginkatu 6, Harjutorilla, esittelee valokuvakollaaseja ”Jotain yhteistä” –teemalla. Vääätäinen yhdistää rappiopinnat muuhun aineistoon ja nauttii lopullisen teoksen ennalta-arvaamattomuudesta. Kukin kollaasi koostuu 2-7 eri kerroksesta. – Minulla on sabluuna päässä, joka lähes pakottaa kuvaamaan tiettyjä kohteita. Kuvien henkilöhahmot ovat löytyneet antikvariaateista, sukulaisten ja ystävien albumeista. Näissä arvoituksellisissa maisemissa liikkuvat usein naiset – seesteisinä, ihmettelevinä ja ulkopuolisina. Luonto rajatussa kaupunkitilassa Forum Boxgalleriassa, Ruoholahdenranta 3a, toteutettiin n. 300m2 laajuinen muutostyö. Rakentaja on kuvataiteilija Pia Sirén, joka halusi rakentaa tilaan kokonaisvaltaisen luontokokemuksen. Merenrannan galleriaan syntyi viehättävän viidakkomainen, keinotekoinen maisema. Luonto on jylhää kansallispuistomaisemaa: metsää, kallioita, maastoa ja vesistöä. Tilassa on reittejä ja siltoja jotka ohjaavat yleisöä. Luonto rakentui alumiinitelineistä, kevytpeitteistä, muoveista, sekä väliaikaisista lattiarakenteista. Olennainen muutos on tilan kokeminen. Rakentaja on kuvataiteilija, ei arkkitehti tai insinööri. Kaiteet, opasteet ja sillat ohjaavat liikkumaan turvallisesti, ja myös näkemään maiseman parhaalla tavalla. Tavoite on luoda kokemus luonnon laajuudesta rajattuun kaupunkitilaan. Siinä taiteilija onnistuu, vaikka tai pikemmin koska luonto ja metsä merkitsevät ihmisille eri asioita. Maalaus vie mukaansa Monipuolinen Hanna Saarikoski valmistui Kuvataideakatemiasta 2008. Tuotannossaan hän yhdistää maalausta, piirtämistä, videotaidetta, installaatioita ja performatiivisia elementtejä. Akvarellien aiheena usein olevat henkilöhahmot eivät ole tunnistettavia, vaikka teoksissa voi nähdä muotokuvamaalauksesta tuttuja traditiota ja konventiota. ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, esittelee uusia töitä. Saarikoski maalaa intuitiivisesti sisäisiä maailmoja ja alitajuntaa. Uteliaisuus on tärkeä osa työskentelyä. Taiteilija antaa maalaamisen viedä itseään ilman että aina etukäteen tietäisi, mitä tuleman pitää. Maalaamalla taiteilija tekee itseään ja maalaamisen tekoa todeksi yhteisesti jakamaamme maailmaan. Rikkaan kuvamaailman haltija Galerie Anhava, Fredrikinkatu 43, esittelee Jorma Purasen uusinta valokuvataiteellisia töitä, joissa kiteytyy menneen ja nykyisyyden välisen suhteen pohdinta. Näyttelyssään ”Menetysten muistio” kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset katoamiset ja menetykset ja niihin liittyvät tarinat. Taiteilija on kerännyt kirpputoreilta ja erilaisista arkistoista löytämiään vanhoja kuvatallenteita, joita on työstänyt edelleen ja uudelleenkuvannut. Toinen osio, ”Katoamisia kylmillä vesillä”, jatkaa taiteilijan työskentelyä pohjoisen aiheen parissa. Teoksissa yhdistyy pitkäaikainen kiinnostus arktisen alueen kuvauksiin ja tapaan, jolla tutkimusretkien kuvastoa käytetään osana kansallista kertomusta. Kuvallisten menetelmien monipuolisuus luo katsojalle rikkaan kuvamaailman. PS. Korjaan edellisen lehden etunimivirheet leipätekstissä. Kallerian näyttelyn teki Karoliina Ek, ei Katariina. Topeliuksen näyttelyn teki Pamela Brandt, ei Pauliina. Kuvatekstinimet olivat oikein. Teksti: Risto Kolanen Taiteilija Sirkka-Liisa Lonka on kuvassa yhdessä Paratiisi –teoksensa kanssa Galleria AMAssa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Ville Andersson ja teoksensa Nurture Helsinki Contemporaryssä. Kuva: Raimo Granberg. Arvostettu valokuvataiteilija Elina Brotherus ja valokuvaja videoteossarjaan Régle du Jeu (Pelisäännöt) kuuluva teos Orange Event part 4 Galleria Heinossa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Marinka Ehrukainen ja tussiteoksensa Burleskin taikaa Jade Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Ulla Väätäisen kehystetyn teoksen nimi on ”Kuin kuulisi keltaisen kuiskaavan”. Takana seinällä näkyy teos ” Putoilevat minuutit”. Kuva: Juhani Styrman. Kuvataiteilija, ”rakentaja” Pia Siren on loihtinut Forum Boxiin keinotekoisen luonnon ja maiseman. Installaation nimi on Rakennustyöt. Kuva: Raimo Granberg.
13 Viikot 4-5 Kuvataide Kuvassa keskellä on keittiöpäällikkö Toni Kristian. Grön on Suomen Paras Ravintola 2018 – Bistroravintolat nousevat kohisten kärkeen 50 Parasta Ravintolaa 2018 sekä kategoriavoittajat 1 Grön, Helsinki (myös voitto Paras Ruoka -kategoriassa) 2 Olo, Helsinki 3 BasBas, Helsinki (myös voitto Paras Tunnelma ja Paras Palvelu -kategorioissa) 4 Finnjävel, Helsinki 5 Vinkkeli, Helsinki 6 Kaskis, Turku 7 Ask, Helsinki 8 Demo, Helsinki 9 Savoy, Helsinki 10 Ora, Helsinki 11 Palace, Helsinki 12 Chapter, Helsinki (myös voitto Paras Tulokas -kategoriassa) 13 Lyon, Helsinki 14 C, Tampere 15 Mami, Turku 16 Juuri, Helsinki (myös voitto Paras Työnantaja -kategoriassa) 17 Ravinteli Bertha, Tampere 18 EMO, Helsinki 19 Ravinteli Huber, Tampere 20 Shelter, Helsinki 21 Bistro O mat, Kirkkonummi 22 Mikko Utter, Lohja 23 Bistro Sinne, Porvoo 24 Nokka, Helsinki 25 SicaPelle Wining & Dining, Porvoo 26 Fabrik, Helsinki 27 Tintå, Turku 28 Muru, Helsinki (myös voitto Paras Viinilista -kategoriassa) 29 Ostroferia, Oulu 30 Kuurna, Helsinki 31 Meat District, Porvoo 32 Aito, Helsinki 33 Kakolanruusu, Turku 34 Spis, Helsinki 35 Sky Ounasvaara, Rovaniemi 36 Wino, Helsinki 37 Ludu, Turku 38 Linnankrouvi, Mustion Linna 39 Tertin Kartano, Mikkeli 40 Kuori, Turku 41 BasBas & Staff Wine Bar, Helsinki 42 Werner, Helsinki 43 Roux, Lahti 44 4 Vuodenaikaa, Tampere 45 Storage, Turku 46 Hugo, Oulu 47 Gastro Cafe Kallio, Helsinki 48 Gastropub Tuulensuu, Tampere (myös voitto Paras Olutlista -kategorissa) 49 Yes Yes Yes, Helsinki 50 Local Bistro, Joensuu ? Helsinkiläinen Grön on Suomen paras ravintola. Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksessä seuraaviksi sijoittuivat helsinkiläiset Olo ja BasBas. Keittiöpäällikkö Toni Kristianin luotsaama Grön on maan paras ravintola tällä hetkellä. Suomen 50 Parasta Ravintolaa -äänestyksessä myös neljä seuraava sijaan menivät Helsinkiin. Toiseksi sijoittui Olo, kolmas oli listan yllättäjä BasBas. Neljänneksi ylsi Finnjävel ja viides oli Vinkkeli. Horecaja juoma-alojen ammattilaisten äänestyksessä paras pääkaupungin ulkopuolella sijaitseva ravintola on turkulainen Kaskis, joka sijoittui kuudenneksi. Listan ja äänestyksen toteutti horeca-alojen media Viisi Tähteä yhdessä Food Camp Finlandin kanssa. Lukuisat alan ammattilaiset olivat sijoittaneet Grönin omalla listallaan ykköseksi. Grönin arvostuksesta kertoo myös se, että se palkittiin myös Paras ruoka -erikoismaininnalla. Niukoista resursseista Suomen 50 Parasta Ravintolaa -listan ravintoloista lähes puolet eli 24 on Helsingin ulkopuolelta, mikä johtuu fine diningin korvautumisesta bistroajattelulla. Erityisesti Turku ja Porvoo ovat vahvasti listalla edustettuina. Tampereella vielä odotellaan. Aikaisempina vuosina fine dining on määrittänyt automaattisesti sijoituksen listan arvostetuimpien ravintoloiden joukkoon. Nyt rentous on uusi musta. ”Kärkiviisikossa on kolme ravintolaa, joita määrittää muut ominaisuudet kuin perinteinen Michelin-taso. Silti ruoan parhaasta mahdollisesta mausta ei tingitä, mutta ruoka ja ravintolan ilmapiiri ovat rentoja”, kertoo Viisi Tähteä -median päätoimittaja Eeropekka Rislakki. Perusteluissa todetaan, että Grön on Toni Kostianin luotsaama pohjoisten makujen sivistynyt villi. Ravintola on brutaalin bistron käsitteen ytimessä, jossa niukoista resursseista syntyy oma estetiikkansa sekä ruoan valmistuksen metodi. ”Ravintolakulttuurimme kärjen identiteetti on selkeä. Usein tehdään skandia ranskalaisen keittiön pohjalta, mukana on hieman aasialaisia vivahteita. Lähituottajien tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet ovat avainasemassa, ja sesongit ovat selkeitä”, Rislakki pohtii. Brutaalin bistron edelläkävijä Suomen 50 Parasta Ravintolaa -listaus julkistettiin ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen. Tässä ajassa on tapahtunut paljon. Varsinkin brutaali bistro on noussut uudeksi käsitteeksi ja trendiksi. – Syynä on bistroutumisen jatkuminen lähes 10 vuoden taloudellisen taantuman takia sekä verokäytännön heikennys edustuskulujen osalta, mikä puolestaan on iskenyt ravintoloiden kunnianhimoisimpaan kärkeen. Tämä selittää sen, miksi Suomessa on vähän Michelin-tähtiä: jos ei ole maksavia asiakkaita, ei ole resursseja ylläpitää tähtiin yltävää koneistoa, Rislakki analysoi. Rislakin tähdentää, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa talous on ollut eri paria Suomeen verrattuna. Siksi tiemme on eriytynyt omaksi ravintolakulttuuriksi, jota voi kutsua termillä brutaali bistro. – Brutaali bistro tarkoittaa niukkuuden muuttumista tyylilajiksi. Sisustukset ovat karuja ja rosoisia, kalusteet ovat kierrätettyjä, kynnys astua sisään on matala, palvelu ja tunnelma ovat rentoja jne., Rislakki luettelee. Maakuntien ykkösravintolat Suomen 50 parhaan ravintolan listalla on monia uusia ravintoloita. Äänestyksen tulokset kertovat, että suomalaisessa ravintolaelämässä ja gastronomiassa tapahtuu todella paljon. Innovatiivista jälkeä syntyy pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mitä alan ammattilaiset myös arvostavat. ”Ravintolaja hospitality-alojen ammattilaiset antoivat äänensä parhaiden ravintoloiden listaukseen innostuneina. Erityisen onnellisia olemme siitä, että listalle nousi ravintoloita ympäri Suomen ja myös kausiravintoloita. Uskomme, että tämä lista tulee olemaan kovassa käytössä niin kotimaisilla nautiskelijilla kuin turisteillakin”, sanoo Food Camp Finlandin toimtusjohtaja Riikka Kannas. Turusta listalle nousi seitsemän ravintolaa ja Tampereelta neljä. Todellinen nousija on Porvoo, joka on tämän hetken yksi mielenkiintoisimmista gastronomisista keskuksista Suomessa. Äänestäjien valinnoissa oli luonnollisesti myös paljon hajontaa, mikä kertoo osaltaan, että hyvää ruokaa valmistetaan eri puolilla maata. Suomen 50 parhaan listalle nousi ravintoloita Rovaniemeltä, Oulusta, Kuopiosta, Joensuusta, Mikkelistä, Lohjalta, Lahdesta ja Kirkkonummelta Horeca-alojen ammattilaiset Suomen 50 Parasta Ravintolaa 2018 perustuu ammattilaisten valtakunnalliseen äänestykseen, jossa näkemyksensä antavat ravintoloitsijat, keittiömestarit, salipuolen johtotehtävissä toimivat, alkoholiala sekä mm. ravintolaja ruokakirjoittamisen ammattilaiset. Äänestyksen toteuttaa horeca-alojen media Viisi Tähteä yhdessä Food Camp Finlandin kanssa. Food Camp Finland tunnetaan laadukkaiden ruokakulttuuritapahtumien järjestäjänä sekä ruokaan ja ravintolaliiketoiminnan kehittämiseen liittyvän koulutuksen ja konsultoinnin asiantuntijana. Listaus nostaa esiin ravintoloita ja niiden takana olevaa antaumuksellista työtä, tekeviä ihmisiä, ideoiden maailmaa, huippuosaamista, ruokakulttuuria, palvelua, bisnesosaamista, filosofiaa, kekseliäisyyttä sekä ravintoloiden design managementia. Tuloksena on kuluttajaa tiukempi ravintolan konseptin, palvelun, ruoan ja juoman yhdistämisen, kokemuksen ja tunnelman arviointi. 50 Parasta Ravintolaa -listan lisäksi nousivat esille uudet sarjat, joissa jokaisessa on oma yhteistyökumppani. Alakategorioita ovat Paras ruoka (kumppanina Arla), Paras tulokas (Kespro), Paras Viinilista (Bottlescouts), Paras palvelu (KiiltoClean), Paras tunnelma (E.Ahlström) ja Paras työnantaja (Sumpli) ja Paras olutvalikoima. Hymyssä suin presidentiksi ? Arto Paasilinna kertoo eräässä kirjassaan papista jolle piispa antoi yllättäviä saarnaohjeita. Saarnojen tasoa tulisi laskea,vaati piispa. No, miksi ihmeessä, kysyi kirkkoherra. Etkö ole huomannut miten kaikkein typerimmät televisio-ohjelmat saavat kaikkein korkeimmat katsojaluvut, vastasi piispa. Mitä tyhmempää, sitä halutumpaa. Jos laskemme saarnat matalammalle tasolle, kuulijamäärät kasvavat, ohjeisti piispa. Presidentinvaalien alla käytävät ehdokasesittelyt ja keskustelut ovat omalajistaan huippuviihdettä. Kuka parhaiten laukoo, nasevimmin iskee, tyylikkäimmin valitsee kravattinsa ja pelipaitansa, kerää katsojilta korkeimmat pisteet. Sisältö ei ole ainut ratkaisija, tiedetään. Pukeutuminen, tyyli, tapa ilmaista, oikea asento, ilmeet, eleet ja muut aliarvostetut seikat saattavat vakavassa keskustelussa nousta päärooliin. Mainostelevision järjestämässä televisiokeskustelussa olivat nyt kaikki ehdokkaat Paavo Väyrystä myöten ensikertaa paikalla. Odotettiin, että Väyrynen toisi kohottavaa lisäväriä, mutta miten kävi? Väyrynen istui pönäkästi tuolillaan kuin Kekkosen ajan politrukki konsanaan ja veisasi vanhoja tuttuja virsiä. Ei irronnut istuvalta presidentiltäkään virvoittavaa sanaa. Pekka Haavisto juuttui leppoisaan haaveiluunsa, Matti Vanhanen pyöritti ulkopolitiikkaa kuin palloa, Nils Torvalds osasi läksynsä, mutta jäikö keskustelu sittenkin liikaa naisten varaan? Tuula Haataisella oli vireänpunainen asu, Merja Kyllösellä teräväkärkiset poljennot, Laura Huhtasaaren ajatus ensin kirkaisi ja sitten karkasi. Heti ohjelman jälkeen kuultiin asiantuntijaprofessorin arviointi, kuka onnistui parhaiten. Kukaan ei onnistunut, hän puntaroi. Kyllönen ja Torvalds yllättivät asiapitoisuudellaan. Niinistö, Haavisto ja Vanhanen eivät ihme kyllä näyttäneet innostuvan asiastaan. Odottaako kansa ehdokkailtaan enemmän palavuutta, intoa ja otetta? Maailmantila haastaa poliittisen puhujan näkemään merkkejä taivaalta ja merkkejä maan päältä. Ehdokkaat saisivat olla puhetuulella kuin jääkiekkoilijat pukukopissaan voitetun ottelun jälkeen. Suomiterhakkuutta! Onhan meillä äänestäjillä lupa ajatella, että presidenttiehdokkaat edustavat Suomen parhaimmistoa. Platon jo aikoinaan valisti ettei puheenvuoronpitämisestä tai ehdokkuudesta pidä koskaan kieltäytyä, sillä siihen sisältyy riski. Jos kieltäytyy tarjotusta tärkeästä, siihen on pakko valita joku sinua huonompi. Puhetaito, retoriikka kertoo puhujan sivistystasosta tai sen puutteesta. Hyvä puhuja osaa iskeä oikeaa kohtaan oikealla hetkellä. Retoriikka ei ole vain sitä mitä sanotaan vaan suuressa määrin sitä miten se sanotaan. Voittaja on se, jolla on nerokkain täsmäisku. Niitä on lupa kaivata. Hyvän keskustelun tunnistaa siitä, että sille ei voi olla hymyilemättä. Mauno Koivisto Suomen jälleenrakentaja, Martti Ahtisaari globaalin maailman rauhanrakentaja, Tarja Halonen kylmänsodan ajan sosiaalipoliitikko ja globalisaation visionääri. Mistä Sauli Niinistö tullaan muistamaan? Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info
14 Viikot 4-5 Kallion kävelyfestivaali: Helsingin geologinen luonto ? Kallioperä ja maaperä kertovat syntyhistoriastaan monia asioita. Geodiversiteetti eli geologisen luonnon monimuotoisuus on Helsingissäkin yksi luonnon arvoista, ja elottomalla luonnolla on vaikutusta elolliseen luontoon. Geologi Antti Salla kertoo Helsingin geologisesta luonnosta Kallion kävelyfestivaalin keskusteluja luontosarjassa. Ilta on myös Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa. Maanantaina 5.2. klo 18:00, Ex Teatteri Kallio, Siltsaarenkatu 28. Kahvila-kirjakauppa avoinna klo 17 alkaen. Monikulttuurinen musiikki-ilta ? Nuorisoja vapaa-ajanohjaajaopiskelija järjestää yhdessä Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n, Kotimajoitusverkoston ja Arabian nuorisotalon kanssa monikulttuurisen musiikki-illan, jonka tarkoituksena luoda yhteisöllisyyttä, edistää eri kulttuurien kanssakäymistä, osallistaa nuoria sekä levittää tietoa monikulttuurisuudesta.Tapahtuma on tilaisuus muuttaa maahanmuuttokeskustelun ilmapiiriä myönteisemmäksi ja välittää ihmisille informaatiota. Illassa esiintyy kaksi aloittelevaa, jo paljon keikkaa heittänyttä bändiä nimeltään LAIT ja Mania. Kolmas bändi on pidempään yhdessä soittanut Badu Ndjai & Suomipojat, jolla on jo 26 tuhatta näyttökertaa Youtubessa. Illassa esiintyy myös räppäri Gartz, joka on saavuttanut suurta suosiota Bassoradiolla ja julkaissut sinkkunsa Nokia Tune, jolla on 4,9 tuhatta näyttökertaa. Musiikin lisäksi paikalle saapuu kolme tulisirkustaiteilijaa, joilla on yli viiden vuoden kokemus sirkuksesta. He ovat tehneet keikkaa useissa eri tapahtumissa ympäri Helsinkiä. Kotimajoitusverkosto (Refugees Welcome Finland ry) on kolme vuotta toiminut järjestö, jolla on ollut todella suuri vaikutus Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Sanna Valtonen ja Mirka Seppälä saapuvat kertomaan kotimajoituksesta sekä työstään. Tapahtumaan saapuvat myöskin turvapaikanhakijat kertomaan omista kokemuksistaan Suomessa. Tapahtuma järjestetään yhdessä Arabian nuorisotalon nuorten kanssa 7.2.2018 osoitteessa Arabianpolku 1 A 2, 00560 Helsinki. Oi nuoruus! Kun Beatlesit valloittivat Suomen Kirja-arvostelu ? Musiikki ei tunne rajoja, ei edes Suomen rajaa. Näin todistetaan vahvasti, hauskasti ja erittäin mielenkiintoisesti Mikko Vienosen ja Juha Niemen hienon värikkäässä kirjassa ”Beatles Suomessa” (Teos 2017). 300-sivuinen laajaformaattinen kirja on upea kertomus neljän liverpoolilaispojan bändistä, joka valloitti Suomen ja koko maailman 1960-luvulla ja jonka ainutlaatuinen musiikki elää vahvasti tänä päivänä kaikkialla maailmassa. Kirjan nimi ”Beatles Suomessa ”synnyttää tietäville heti kysymyksen, miten voi kirjoittaa bändistä Suomessa, joka ei koskaan täällä käynyt. Vienonen ja Niemi ovat kuitenkin kirjaan keränneet uskomattoman määrän aineistoa,kuvia, ha astatteluja,aikalaiskirjoituk sia,kommentteja Beatleseista, heidän vaikutuksestaan Suomeen nuorisoon ja heidän vanhempiinsa 1960-luvulla. Nuorison vallankumous Kirja on erinomainen kuvaus koko suomalaisen yhteiskunnan tilasta 1960-luvulla. Tapahtui nopea muutos, taloudellinen vauraus kasvoi ja nuoriso, jota oli paljon, muodosti merkittävän kaupallisen tekijän. Syntyi nuorisomuoti ja myös nuorisomusiiikki, pop-musiikki. Ensin tuli rautalankamusiikki ilman laulua, Soundsien ”Emma”, mutta sitten rautalankabändeihin tuli laulaja,laulusolisti. Siitä alkoi nuorisomusiikin vallankumous. Syyskuussa 1963 Suomessa. ”Se oli niinku niin hirvee jyräys se ´ Twist And Shout ´. Koko maailma meni sekaisin” ,kuvaa syksyn 1963 tuntojaan silloinen nuori poika Pepe Willberg Helsingistä. ”Kuuntelin kuinka Liverpoolin jätkät muokkasivat musiikkimakuni kahdessa ja puolessa minuutissa aivan uuteen uskoon”, kertoo nuori poika Jake Nyman Hämeenlinnasta syksyn 1963 tunnelmaansa ja ensi tutustumista yhtyeeseen nimeltä Beatles. Kauhea tukka! Kirjassa kuvataan mielenkiintoisesti Beatlesien vaikutus Suomeen,sen nuorisoon ,mutta myös vanhempiin ikäluokkiin, joille tämän liverpoolilaisbändin soitto oli kauhistus, rämpytystä, mutta ulkomuoto oli vielä kamalampi. Tukkakuontalo pitkä,hirveä, vaatetuskin kauhea,saappaat erityisesti. Ja Suomen nuoriso alkoi matkia näitä poikia. Pitkiä tukkia alkoi ilmestyä koululaisille, rehtoreilla oli asiaa koteihin. Beatles-paidatkin tulivat oppilaiden päälle ja kaikenlaista muuta tavaraa myytiin näiden poikien myötä. Kodeissa käytiin monia vääntöjä Beatleseista. Bändin levyt myivät kuitenkin koko ajan kaikkialla maailmassa, Suomessakin Beatlesit olivat myyntilistojen kärjesssä ,usein usealla eri kappaleella. Nuorisolle omat lehdet Nuorisokulttuurin leviäminen synnytti tarpeen luoda nuorisolle oma lehdistö, Ajan Sävel ei enää riittänyt. Syntyi Iskelmä, Stump, Intro mutta ylivoimaisen aseman nuorison keskuudessa saavutti Suosikki, josta taitava lehtimies Isto Lysmä, joka ei musiikista välittänyt, teki värikkään erityisesti pop-musiikkia sensaatiohakuisen luettavana tarjoavan lehtipaketin, levikki oli 80 000 suurimmillaan. Suosikin julisteilla nuoriso tapetoi huoneensa ! Näiden useiden nuorisolle suunnattujen lehtien arkistoja Vienonen ja Niemi ovat penkoneet uskottoman tarmokkaasti ja tuloksia tuottavasti. ”Virallinen aikuisten Suomi” vierasti ja vastustikin nuorison esiinmarssia. Päivälehdistö ei juurikaan ymmärtänyt nuorisokulttuurin tuloa Suomeen, ei uutta popmusiikkia. Yleisradiokin oli jähmeä, vanhoillinen laitos, jossa iskelmiä soitettiin silloin tällöin, pop-musiikkia ei ollenkaan. Merirosvoradiot ja Radio Luxemburg olivat salaa kuunneltuina suomalaisnuorison väylä kansainväliseen pop-musiikin vallankumoukseen, jota johti 1963-1970 Beatles-yhtye. Suomi sai tästä vallankumouksesta oman, merkittävän osansa. Ja se jatkuu yhä. Kun nuori poika Pepe Willlberg meni 1963 sekaisin kuullessaan Twist and Shout-kappaleen, hän tuski osasi aavistaa että vuonna 2018 hänen tulee aina konserteissaan esittää Lennon-McCartney -kappale ”Rööperiin” ! ”Yeah,Yeah Beatles Suomessa” on todellinen nostalginen helmi, upea kuvitus, kyllä nuoruus oli ihanaa aikaa. Beatlesien myötä se vain jatkuu ja jatkuu … Pekka Hurme Pyöräparkkeja lumen välivarastointipaikoiksi Osa kaupunkipyöräasemista lumivarastoiksi. ? Kaupunkipyörien vuokraamispisteet muuttuvat monikäyttöisiksi. Helsingin kaupunki varaa 30 kantakaupungin ajoradoilla sijaitsevaa kaupunkipyörätelineiden aluetta lumen lähisiirtoa palveleviksi kasauspisteiksi. Lisäksi näitä tullaan käyttämään keväällä hiekoitushiekan tilapäisinä kasauspisteinä. Kaupunki ei salli autojen pysäköintiä pyöriltä vapaiksi jääneillä parkeilla, joihin onkin pystytetty pysäköintikieltomerkit. Katujen kevätpuhdistuksen jälkeen tilat vapautetaan kaupunkipyörille. Helsinki potee runsaslumisina talvina jatkuvaa lumen varastotilan puutetta etenkin tiheään asutussa kantakaupungissa. Kuljetusmatkat virallisille vastaanottopaikoille ovat pitkiä ja kuorma-autoralli katuverkossa ei ole taloudellisesti eikä ympäristön kannalta järkevää. Uutta silmäsairaalaa suunnitellaan Meilahteen ? Silmätaudit on voimakkaasti kasvava erikoisala, koska ikääntyneen väestön määrä kasvaa ja monet silmäsairaudet lisääntyvät iän myötä. Samalla näköä uhkaavien sairauksien hoitomahdollisuudet ovat parantuneet. Samanaikaisesti kun silmätautien hoidon kysyntä on kasvanut, Hyksin silmätautien toiminta on merkittävästi vaikeutunut viimeisten vuosien aikana, koska toimitiloissa on ollut sisäympäristöongelmia muun muassa Silmä-korvasairaalassa ja Lauttasaaren yksikössä. Silmätautien toimintaa varten on välttämätöntä ja kiireellistä saada uudet, kehittyvää toimintaa vastaavat tilat. Erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja on selvitetty ja parhaaksi ratkaisuksi on osoittautunut kokonaan uuden silmäsairaalan rakentaminen. Uudesta silmäsairaalasta laadittu hankeselvitys nopeutetulla aikataululla ja tavoitteena on toteuttaa uudisrakennus strategisesti tärkeänä ja kiireellisenä hankkeena. Nopeimmillaan uusi silmäsairaala olisi otettavissa käyttöön vuonna 2022. Sijoituspaikaksi suunnitellaan Paciuksenkadun ja Zaidankadun väliin jäävää tonttia. Hankkeen alustava kustannusarvio on 115 miljoonaa euroa rakennukseen ja 18 miljoonaa euroa laiteja muuhun varusteluun. Hanketta valmistellaan ns. ulkopuolisen rahoituksen projektina eikä se tämän vuoksi sisälly HUS:n vuosien 2018 2021 investointiohjelmaan. Hallitus päätti, että uuden silmäsairaalan suunnittelua jatketaan hankesuunnitelman laatimisella. Lisäksi hallitus päätti tonttivarauksen esittämisestä Helsingin kaupungille uutta silmäsairaalaa varten. Asiakasmaksujen korotus Vuosina 2016-17 HUS ei ole perinyt asiakasmaksuasetuksen mukaisia asiakasmaksujen enimmäismääriä. Osana HUS:n ensi vuoden talousarviota valtuusto hyväksyi kokouksessaan 14.12.2017 äänestyksen jälkeen asiakasmaksujen korotuksen siten, että niistä kertyy HUS:lle vuositasolla 10 miljoonaa lisätuloja. Nämä lisätulot kohdistetaan tieteelliseen tutkimukseen sekä HUS:n palvelujen kehittämiseen, erityisesti perusterveydenhuoltoa tukeviin palveluihin. Kaikkia asiakasmaksuja ei koroteta tasasuuruisesti. Vuodeosastohoidon asiakasmaksu korotetaan asetuksen mukaiseen enimmäismäärään ja loppuosa nostotarpeesta kohdennetaan erikoissairaanhoidon poliklinikkamaksuihin. Omavastuuosuus vuodeosastohoidossa on kaikkein pienin. HUS:n asiakasmaksuja korotetaan seuraavasti: perushoitopäivämaksu nousee 38,80 eurosta 48,90 euroon, sarjahoidon asiakasmaksu nousee 9 eurosta 11,40 euroon, käyttämättä/peruuttamatta jätetyn käyntiajan maksu nousee 40,30 eurosta 50,80 euroon, enimmäismaksu lääkärintodistuksesta nousee 40,30 eurosta 50,80 euroon, maksu ajo-oikeutta koskevasta lääkärintodistuksesta nousee 48,50 eurosta 61,00 euroon ja erikoissairaanhoidon lääkärivastaanottojen poliklinikkamaksua nousee 32,70 eurosta 37,20 euroon. Psykiatrian, päiväkirurgian, sairaanhoitajavastaanottojen sekä yhteispäivystysten terveyskeskuslääkärikäyntien asiakasmaksut pysyvät ennallaan. Yhteispäivystysten terveyskeskushoitajakäyntien asiakasmaksu alenee 16,40 eurosta 11,90 euroon. Tavoitteena on toteuttaa uuden silmäsairaalan rakentaminen kiireellisenä hankkeena noin viidessä vuodessa. HUS:n hallitus päätti kokouksessaan 18.12.2017 myös asiakasmaksujen korotuksen kohdentamisesta.
15 Viikot 4-5 ? “Ken vaivojansa vaikertaa on vaivojensa vanki. Ei puhtaita satoja maasta saa ken typpeä ei hanki.” Mainoslause Kemiran tuhkakupista 1970-luvulta. Kemira lahjoitti sen aikoinaan maaja metsätalousministerille, joka ystävällisesti lahjoitti sen sitten vahtimestarien työhuoneeseen. Globaali oikeudenmukaisuuden käsite on YK:n, eri maiden johtavien poliitikkojen ja monien kansalaisjärjestöjen lanseeraama käsite. Globaalin eli koko planeettaa koskevan oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaan kestävä kehitys, ympäristönsuojelu, köyhyyden poistaminen, varallisuuden reilumpi jakautuminen ja sotien ehkäisy perustuu nimenomaan yhteiselle siis koko planeettaa koskevalle oikeudenmukaisuudelle. Ollakseen uskottava toimija oikeudenmukaisuuskysymyksissä, on ihmisen (kunnan, valtion, kirkon, järjestön) itse toimittava ainakin puheissaan niin, että se tapahtuu tasa-arvoisesti. Jos Suomi haluaisi olla uskottava toimija globaalissa oikeudenmukaisuudessa, niin Suomi ei saisi sivuuttaa sitä, että yhä edelleen osa Suomesta on miehitettynä. Suomi ei saisi sivuuttaa sitä, että Pariisin rauhansopimuksen ja kansainvälisen lain pykälien mukaan yhä edelleen osa kansalaisten kodeista on ryöstettynä. Mutta sivuuttanut Suomi nuo asiat kuitenkin on ja samaan aikaan Suomi edellyttää kansalaisiltaan globaalia oikeudenmukaisuutta solidaarisuutta muuta maailmaa kohtaan. Tilanne on absurdi. Itseltä vaaditaan mutta ei muilta. Suomi voi virallisesti aina sanoa, että sillä ei ole vaateita Venäjää kohtaan. Mutta valtiona Suomi ei voi kiistää yksityisten ihmisten oikeutta heidän vaateeseensa ryöstettyjen maa-alueiden palautuskysymyksessä. Itse asiassa perustuslain mukaanhan Suomen kansalaisen omaisuus on valtiovallan suojeluksessa, joten valtiovallan pitäisi hoitaa asia oma-aloitteisesti. Asiaa ei pitäisi jättää kansalaisten omiin käsiin vaikka sanassa sanotaankin, “ettei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki”. Suomi valtiona edellyttää siis kansalaisiltaan osallistumista planeetalla asuvien ihmisten pelastamiseen ja planeetan hädän lievittämiseen ja varojen suuntaamista siihen ja kaikki tämä oikeudenmukaisuuden nimissä. Suomi ja jopa YK:n alaiset järjestöt käyttävät syyllistämistä omia kansalaisiaan kohtaan vedotessaan vastuuseemme kaikesta ja kaikista paitsi siis itsestämme. Suomi valtiona sivuuttaa itse itseensä ja kansalaisiinsa kohdistuneen vääryyden. Me rakennamme tulevaa yhä sen varaan, että “vääryyttä saa tehdä ja vääryydellä hankitun saa pitää jos pystyy”. Siinäkö todellakin on tulevamme perusta? Ei voi olla oikeudenmukainen vain muita kohtaan. Jos ihminen unohtaa itsensä unohtuu siinä ennen pitkää kyllä muutkin. Vaikkapa että Suomen suurin ikäluokka täyttää tänä vuonna vasta 71 vuotta. Menee siis vielä 10 20 vuotta, ennen kuin he ryöpsähtävät täysilukuisina ihmettelemään, että miksi kansa ei ole kiinnostunut ´Vanhuskysymyksestä´. Allegoria Karjala-kysymykseen on suora. Minkä nuorena varastaa sen vanhana saa pitää. Mikä omilta vanhuksilta säästetään se voidaan muille jakaa. “Sä itseäs´ älä petä ja seuraa siitä kuin päivää yö, ettet muitakaan pettää voi.” (-Shakespeare) Ari Maarnela emaarnela@gmail.com Kallionseudun Perussuomalaiset ry Ei oikeutta maassa saa Maarnela Lasten Päivän Säätiön historian suurin avustus lastensuojelutyöhön ? Linnanmäkeä pyörittävä Lasten Päivän Säätiö lahjoitti ennätykselliset 4,5 miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön. Avustussumma on säätiön historian suurin. Jokainen Linnanmäellä kauden 2017 aikana vieraillut huvipuistokävijä on osallistunut hyväntekeväisyysavustuksen kerryttämiseen. Lasten Päivän Säätiö jakoi miljoona-avustuksen 14.12. järjestetyssä Linnanmäki Gaalassa. Avustuksen vastaanottivat Lasten Päivän Säätiön vuonna 1950 perustaneet lastensuojelujärjestöt: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensija turvakotien liitto, Parasta Lapsille, sekä Pelastakaa Lapset. Lahjoitussumma on kasvanut tasaisesti vuosittain. Vuonna 2016 avustusta jaettiin 4,3 miljoonan euron verran ja tänä vuonna summa kasvoi tavoitteen mukaisesti jo 4,5 miljoonaan. – Linnanmäen Huvipuiston toiminnan yksi tärkeimmistä tavoitteista on kerätä varoja lastensuojelutyöhön. Olemme erityisen mielissämme siitä, että avustuksen myötä järjestöjen on mahdollista vuosittain tukea lukuisia suomalaisia lapsia ja perheitä, kertoo Lasten Päivän Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Penttilä. Suuri avustussumma on kerätty niin Linnanmäellä kauden aikana huvitelleiden asiakkaiden kuin pääyhteistyökumppaneidenkin avustuksella, joita ovat Hartwall, SOK/ HOK Elanto, Unilever Finland, MTV sekä Bauer Media Group. – Olemme valtavan iloisia kaikkien Linnanmäen hupimestareiden kanssa siitä, että olemme omalla työpanoksellamme voineet kerätä tällaisen lahjoitussumman lastensuojelutyöhön. Tärkeä missiomme antaa kaikille Linnanmäen Huvipuiston hupimestareille lisäpuhtia työhön, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Linnanmäki julkistaa seuraavan kautensa keräystavoitteen vuoden 2018 aikana. C.L. Engelin kirjeja piirustuskokoelma Maailman muisti –rekisteriin C.L. Engelin kirjeja piirustuskokoelma on valittu 15.12.17 osaksi Unescon kansallista Maailman muisti – rekisteriä. Rekisterin tarkoituksena on suojella koko maailman arkistoja kirjastoperintöä. Kokoelmaa hallinnoivat yhdessä Helsingin kaupunginarkisto ja Kansallisarkisto. ? Helsingin kaupungin Saksasta vuonna 1938hankkima arkkitehti Carl Ludvig Engelin kirjekokoelma on ainutlaatuinen katsaus suomalaisen arkkitehtuurin historiaan. Se kattaa vuodet 1813–1840. Kokoelma antaa mahdollisuuden tutustua Engelin luomisprosessiin ja arkipäivän haasteisiin. Arkkitehtinä Engel sovelsi mestarillisesti aikakauden tiukkoja klassisia ihanteita, mutta oli myös hyvin kiinnostunut rakentamisen teknisestä kehittämisestä. Kirjeja piirustuskokoelman kautta pääsee tutustumaan myös laajemmin ajan henkeen, kulttuuriin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kirjeet ovat lähes ainoa säilynyt lähde Engelin yksityiselämään ja luonteeseen. Engelin ulkomaalaisena tekemät havainnot Suomesta, ja ennen kaikkea kosmopoliittisesta ja monikielisestä Helsingistä, tarjoavat arvokkaan välähdyksen kulttuuriperintömme juuriin. Engel vaikutti merkittävästi Carl Ludvig Engel (1778– 1840) toimi vuodesta 1824 Suomen suuriruhtinaskunnan ylimpänä julkisista rakennuksista vastaavana virkamiehenä. Engel vaikutti Suomen arkkitehtuurin kehitykseen ja rakennuskantamme syntyyn ehkä enemmän kuin kukaan muu yksittäinen suomalainen arkkitehti. Hänen työnsä jälki näkyy koko Suomen asemakaavoissa ja rakennustaiteessa ainutlaatuisella tavalla. Klassisismista tuli Suomen rakennustaiteeseen olennainen tunnuspiirre. Engel suunnitteli rakennuksia koko Suomeen, mutta hänen merkittävimpiä töitään ovat eittämättä Helsingin monumentaalikeskustan julkiset rakennukset kuten Tuomiokirkko, Senaatintalo ja Yliopiston päärakennus kirjastoineen Senaatintorin ympärillä. Uuden kaupungin luominen tyhjästä oli hanke, joka mahdollisti Engelin luovuuden ja poikkeuksellisten taiteellisten kykyjen hyödyntämisen. Omakätisesti piirtämiensä rakennusten lisäksi Engel vastasi koko maan rakennustoiminnan ja asemakaavoituksen valvonnasta ja arkkitehtien koulutuksesta. Näin hän saattoi ulottaa syvän vaikutuksensa koko maan rakennustaiteeseen ja jättää pysyvän perinnön tuleville arkkitehtipolville. Osana Maailman muisti – rekisteriin valittua C. L. Engelin kokoelmaa ovat myös Kansallisarkiston intendentinkonttorissa olevat Engelin piirustukset. Maailman muisti –rekisteri Maailman muisti -rekisteri pyrkii suojelemaan maailman arkistoja kirjastoperintöä, parantamaan sen saavutettavuutta sekä lisäämään tietoisuutta tämän perinnön olemassaolosta ja merkityksestä. Suomen kansallinen komitea vastaa ohjelman kokonaisvaltaisesta toteuttamisesta Suomessa. Ensimmäiset valinnat kansalliseen Maailman muisti –rekisteriin tehtiin huhtikuussa 2017. Helsingin kaupunginarkiston aineistoista rekisteriin on valittu myös XV Olympia Helsinki 1952 – arkisto. Muut 15.12.2017 rekisteriin valitut aineistot olivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kalevalaisen runouden Tähtikokoelma, jonka pohjalta on julkaistu mm. Kalevala ja Kanteletar, Albert Edelfelts arkivmaterial (SLS, Kansalliskirjasto, Kansallisgalleria) ja Gadolinska biblioteket (Åbo Akademi). C.L. Engelin kirjeet löytyvät suomeksi käännettynä Mikael Sundmanin toimittamasta teoksesta C.L. Engel: Kirjeet (Entisaikain Helsinki XII, Helsinki-Seura 1989). Lisäksi kirjekokoelman kirjeet sekä niihin liittyvät kartat ja piirustukset ovat digitoituina vapaasti käytettävissä Helsingin kaupunginarkiston Sinetti -arkistotietojärjestelmässä.
16 Viikot 4-5 Kerrostalovaranto selvässä kasvussa pääkaupunkiseudulla ? Vuoden 2017 tammi–elokuussa pääkaupunkiseudulla kaavoitettiin uutta asuinkerrosalaa selvästi enemmän kuin mitä rakennettiin. Varanto kasvoi kyseisellä ajanjaksolla nopeammin kuin kertaakaan aikaisemmin kuluvalla vuosikymmenellä. Kerrostalovarannon määrä kasvoi peräti 17 prosenttia. Tiedot ilmenevät Helsingin seudun ympäristöpalveluiden tuottamasta SeutuRAMAVA-aineistosta. HSY on avannut tonttivarantoa kuvaavan aineiston korttelitasoisena avoimena paikkatietona. – Voimassa olevissa asemakaavoissa asunnoille osoitettu tonttivaranto kasvoi lähes puoli miljoonaa kerrosneliömetriä eli noin kuusi prosenttia tammi–elokuussa 2017. Varanto kasvoi kyseisellä ajanjaksolla nopeammin kuin kertaakaan aikaisemmin kuluvalla vuosikymmenellä, kertoo HSY:n erityisasiantuntija Heikki Levola. Elokuussa 2017 varannon määrä oli lähes kahdeksan miljoonaa kerrosneliömetriä (k-m2). Varannon määrä lähti selvään nousuun jo vuonna 2016, jolloin kerrostalovaranto kasvoi etenkin Espoossa. Asemakaavoituksen tuottama asuinkerrosala painottui selvästi alkuvuonna kerrostaloihin, minkä seurauksena tonttivarannon käyttötarkoitusjakauma muuttui kerrostalovaltaisemmaksi. Tämä vahvistaa voimassa olevan asemakaavatilanteen kykyä vastata kerrostalovaltaisen asuntotuotannon tarpeisiin. Keskittyy isoihin kohteisiin Käyttämättömän rakennusoikeuden rakentuminen riippuu monista tekijöistä, kuten sijainnista, kunnallistekniikan valmiusasteesta ja maanomistusolosuhteista. Pääkaupunkiseudun kuntien omistamalla maalla on kaikkiaan 36 prosenttia asumisen varannosta ja 58 prosenttia kerrostalovarannosta. Kerrostalovaranto kasvoi eniten Helsingissä, joskin kerrostalovarannon muutos pysyi plusmerkkisenä myös Vantaalla ja Espoossa. Elokuussa 2017 kerrostalovarantoa oli koko pääkaupunkiseudulla 3,8 miljoonaa kerrosneliömetriä ja pientalovarantoa 4,1 miljoonaa kerrosneliömetriä. Kerrostalovaranto kasvoi tammi–elokuussa peräti 17 prosenttia, kun taas pientalovaranto väheni pääkaupunkiseudulla alkuvuoden kuluessa kaksi prosenttia. Kerrostalovaranto keskittyy pääasiassa isoille rakenteilla oleville alueille, kuten esimerkiksi Jätkäsaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Pientalovaranto jakautuu tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua. – Merkittäviä varantokeskittymiä on alkuvuoden asemakaavoituksen etenemisen seurauksena nyt myös Keski-Pasilassa ja Koskelan sairaala-alueella. Pientalovarantoa löytyy edelleen eniten Espoosta, kun taas kerrostalovarantoa on Helsingissä jo selvästi enemmän kuin Vantaalla ja Espoossa yhteensä, Levola toteaa. Uutta avointa dataa HSY on julkaissut tonttivarantotilannetta korttelitasolla esittävän paikkatietoaineiston avoimena datana. Aineisto kertoo esimerkiksi rakennuskorttelin rakennusoikeuden sekä jäljellä olevan rakennusoikeuden määrän luokiteltuna viiteen eri pääkäyttötarkoitukseen. Asumisen osalta aineistosta voi tarkastella erikseen kerrostaloja pientalovarantoa. Aineisto kuvaa tilannetta elokuussa 2017, ja se on tarkasteltavissa ja ladattavissa HSY:n avoimen datan karttapalvelusta. – Tuottamiemme aineistojen avaamisella pyrimme tuomaan niitä aiempaa laajemman käyttäjäkunnan hyödynnettäväksi, Levola sanoo. Korttelitasoinen tonttivarantotilannetta kuvaava avoin data perustuu SeutuRAMAVA-paikkatietoaineistoon, jonka HSY tuottaa kahdesti vuodessa. Uusin SeutuRAMAVA-aineisto kuvaa voimassa olevien asemakaavayksiköiden tilannetta Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla elokuussa 2017. Tonttivarannolla tarkoitetaan voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevaa kerrosalaa, joka on SeutuRAMAVA-aineistossa tulkittu toteuttamiskelpoiseksi. Nuorten filosofia-tapahtuma Paasitornissa ? Tammikuussa 19. 20. päivinä järjestettävän, Absurdi-teemaisen Nuorten filosofiatapahtuman ohjelma on kahta vaille valmis. Monipuolista alustajakattausta täydentävät sukupuolen mielettömyyttä pohtiva drag-taiteilija Mira Eskelinen, irrationalismista puhuva muusikko-toimittaja Perttu Häkkinen ja turvallisuuspolitiikan tabuihin keskittyvä entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Tutkijat ja kansalaistoimijat avaavat absurdiutta myös mm. päihdepolitiikan, huumorin, luonnontieteiden ja Suomen sisällissodan näkökulmista. 20 innostavan, nuorten ja eri alojen asiantuntijoiden välisen keskustelun lisäksi tapahtumassa käydään totutusti valtakunnallinen lukiolaisten Sokrates-väittelykilpailu, jonka jännittävä finaali ratkeaa lauantaiiltana. Lisäksi tapahtumassa pidetään vapaamuotoisempia filosofisia teehetkiä, joissa keskustellaan yhteiskunnallisista ja filosofisista aiheista pienemmässä ryhmässä. Tapahtumaa täydentää esimerkiksi taideohjelmasta ja työpajoista rakentuva oheisohjelma. Kaikkien tähän asti julkistettujen alustajien aiheet ja kuvaukset löytyvät tapahtuman kotisivuilta www.nufit. fi sekä Facebookista www. facebook.com/nuortenfilosofiatapahtuma. Nuorten filosofiatapahtuman järjestää Helsingin nuoret ajattelijat ry. Eläkeiän nouseminen alkoi ja uudet eläkelajit kiinnostavat ? Osittainen varhennettu vanhuuseläke on osoittautunut suosituksi eläkkeenhakijoiden joukossa. Nyt Elo on antanut myös yhtiön ensimmäisen myönteisen työuraeläkepäätöksen. Eläkeuudistuksesta on nyt kulunut vuosi. Uudistuksen myötä eläkettä karttuu nyt iästä riippumatta 1,5 prosenttia vuosiansioista tai yrittäjän YEL-työtulosta. 53–62-vuotiaat saavat korkeampaa 1,7 prosentin vuotuista eläkekarttumaa vuoden 2025 loppuun asti. ? Eläkeuudistuksen merkittävimpiä muutoksia on asteittain nouseva vanhuuseläkeikä vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä, kertoo Marjo Skoglund, asiakaspalvelupäällikkö, Elon eläkepalvelut. Vuoden 2018 alusta eläkeikä nousi ensimmäisen kerran, ja vuonna 1955 syntyneiden eläkeikä on nyt 63 vuotta ja 3 kuukautta. Vanhuuseläkettä voi hakea alimman eläkeiän täyttämiskuukautta seuraavan kuukauden alussa. Jos esimerkiksi täyttää 63 vuotta ja 3 kuukautta kesäkuussa, eläke voi alkaa aikaisintaan 1.7. alkaen. Eläkeikä nousee ensin kolmella kuukaudella per ikäluokka aina 65 ikävuoteen asti. Tämän jälkeen vuonna 1965 ja sitä myöhemmin syntyneiden alin vanhuuseläkeikä sidotaan suomalaisten elinikään, ja se vahvistetaan lähempänä eläkeikää. ? Elon asiakkaat ovat suhtautuneet eläkeikämuutoksiin mielenkiinnolla, ja olemme saaneet heiltä paljon yhteydenottoja, sanoo Skoglund. Omasta tulevasta eläkeiästä tai sen arviosta kannattaa pysyä kartalla. Tarkistaminen onnistuu usein helposti oman eläkeyhtiön verkkopalvelusta. Osittainen varhennettu Eläkeuudistus toi myös kaksi uutta eläkelajia. Vanhuuseläkettä voi halutessaan ottaa osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä maksuun 25 tai 50 prosenttia jo 61-vuotiaana. Vaihtoehto oli Elon asiakkaiden joukossa varsin suosittu: vuonna 2017 osittaisia varhennettuja vanhuuseläkkeitä annettiin noin 2 400. Työuraeläke antaa pitkän ja raskaan työuran tehneelle mahdollisuuden siirtyä eläkkeelle jo ennen alinta eläkeikää. Ensimmäiset työuraeläkkeet voivat alkaa 1.2.2018. O s a a i k a e l ä k e poistui uusien eläkelajien myötä. Ennen eläkeuudistusta annetut osa-aikaeläkkeet kuitenkin jatkuvat. Hakemuksia varsin vähän Elo on antanut yhtiön ensimmäisen myönteisen työurae l ä k e p ä ä t ö k s e n . T y ö u r a e l ä k k e e n saaminen edellyttää tiukkojen kriteereiden täyttymistä. Vaatimuksiin kuuluu esimerkiksi vähintään 38 vuoden työura rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä. ? Työuraeläke on tarkoitettu henkilöille, joiden mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet, mutta joilla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen, kertoo Skoglund. Jokainen eläkkeenhakija ja hänen tilanteensa on ainutlaatuinen. Tämän vuoksi palvelemme asiakkaitamme mahdollisimman yksilöllisesti esimerkiksi opastamalla eläkepäätösten tekemisessä tarvittavien lisätietojen hankkimisessa. Vuonna 2018 työuraeläke voi olla maksussa enintään kolme kuukautta ennen kuin se muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkeiän täyttyessä. Toistaiseksi työuraeläkehakemuksia on tullut Eloon odotetun mukaisesti varsin vähän. – Tarkkojen kriteereiden takia työuraeläkkeen hakeminen on varsin työlästä, sillä se vaatii selvityksiä työn luonteesta ja kuormittavuudesta pitkältä ajanjaksolta, huomauttaa Skoglund. Siksi kannattaa selvittää myös mahdolliset muut vaihtoehdot, kuten työkyvyttömyyseläke tai vanhuuseläke. Työuraeläkkeen houkuttelevuuteen vaikuttanee myös se, että vuonna 1955 syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on vain 3 kuukauden päässä työuraeläkkeen ikärajasta. Muutaman vuoden kuluttua työuraeläke voi olla jo suositumpi, kun työuraeläkkeen eläkeikä on selvästi matalampi kuin alin vanhuuseläkeikä. Sinikka Nopola Käpylän kirjaston vieraana ? Sinikka Nopola on Käpylän kirjaston kirjailijavieraana tiistaina 30. tammikuuta kello 18 – 19.30. Illan aikana keskustellaan hänen kirjoistaan Onko teillä tämmöistä? sekä Heinähattu ja Vilttitossu. Satu Koskimies haastattelee kirjailijaa. Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 5.
17 Viikot 4-5 Aino Acktén kamari-festivaali muuttuu ympärivuotiseksi ? Jokakesäiselle Aino Acktén kamarifestivaalille jätetään hyvästit, kun festivaali muuttuu vuonna 2018 ympärivuotiseksi konserttisarjaksi. Laulajatar Aino Acktén huvilaan vuonna 2010 perustettu ja sittemmin Kallion kirkkoon kotiutunut konserttisarja järjestetään nyt yhdeksättä kertaa. Acktén Talvisarja järjestetään 10.1.–22.3. ja Acktén Kesäsarja 8.5.–27.9. Laaja ja monipuolinen ohjelmisto sisältää klassista ja kevyttä musiikkia, runoutta, tanssia ja kuvataidetta. Taiteilijavieraina nähdään vuonna 2018 muun muassa pianisti Janne Mertanen, muusikko Anni Elif, sopraano Angelika Klas, kanteletaiteilija Eva Alkula, vibrafonisti Arttu Takalo, sopraano Tuuli Takala, baritoni Jorma Hynninen, näyttelijä HannuPekka Björkman, cembalisti Elina Mustonen ja sellisti Jonathan Roozeman. Acktén konserttisarjan esitykset järjestetään tuttuun tapaan Café Sonck 1912:ssa, joka sijaitsee Kallion kirkon kivijalassa. Huippukonsertit, keskustelut, vaihtuvat taidenäyttelyt ja tunnelmallinen kahvila tekevät 100-paikkaisesta Café Sonckista eri taiteenlajit yhdistävän kulttuurikeitaan, joka tarjoaa kiinnostavaa ohjelmaa sekä pääkaupunkiseudun kulttuuriharrastajille että kotija ulkomaisille matkailijoille läpi vuoden. Annalan Joukkorahoituskampanja saa lisäaikaa ? Annalan huvilan ostoon perustettu joukkorahoituskampanja jatkuu 12.6.2018 Helsinki-päivään asti. Kampanjan jatkumisen mahdollistaa 30 000 euron minimitavoitteen täyttyminen, jonka turvin Kiinteistö Oy Pro Anneberg voi ottaa lainan ostohinnan täyttymiseksi. Annalan huvilan ystävät ry:n hallitus on eilen 19.12.2017 päättänyt kokouksessaan jatkaa joukkorahoituskampanjaa. Rahan tarve ei ole kadonnut minnekään. Laina tulee maksaa takaisin ja huvilan remontointiinkin tarvitaan rahoitusta, painottaa hyvän rakentaja Jaana Merenmies. Kannatusyhdistyksen tavoitteena on rikkoa Suomen Moottoripyörämuseon ennätys. Se keräsi loppuvuodesta 2017 Suomen suurimman vastikepohjaisen joukkorahoituksen 108 100 euroa. Kahvila, näyttelyitä, musiikkia, luentoja ja työpajoja kiireettömässä huvilamiljöössä. Annala on kaikille avoin, idyllinen puistoalue Helsingin syntysijoilla, Vanhassakaupungissa. Alueen sydän on vuonna 1826 rakennettu Helsingin vanhin huvilarakennus Annalan huvila eli Villa Anneberg. Huvilasta rakennetaan kaupunkilaisille tapahtumapaikka, jossa ideat, ilo ja kohtaamiset versovat runsaina. Pitkään tyhjillään ollut tila valjastetaan puutarhakulttuurin keskukseksi. Annalan alueella toiminta laajenee ja vierailijat pääsevät osallistumaan ja tekemään yhdessä. Kaupunkilaisilla on myös mahdollisuus tulla itse kehittämään Annalan huvilasta meidän kaikkien omaa hyvinvoinnin ja puutarhakulttuurin olohuonetta, visioi Annalan huvilan ystävät ry:n puheenjohtaja Riitta Korhonen. Helsingin kaupunki on päättänyt myydä Annalan huvilan 100 000 eurolla Hyötykasviyhdistyksen omistamalle Kiinteistö Oy Pro Annebergille, jolle kannatusyhdistys Annalan huvilan ystävät ry kerää varoja joukkorahoituksella. Elokuussa Helsingissä voi opiskella saameksi esija perusopetuksessa ? Pasilan peruskoulussa aloitetaan elokuusta 2018 alkaen laajamittainen kaksikielinen suomi-saame-opetus. Tämä on ensimmäinen kerta, kun suomi-saamen opetusta annetaan sekä esiopetuksessa että perusopetuksessa. Suomi-saame kielinen toiminta alkaa syksyllä 2018 varhaiskasvatuksessa ja 1-2 -luokilla. – Elokuussa 2018 alkavaan opetukseen otamme ensisijaisesti oppilaita Helsingistä, mutta mikäli oppilaspaikkoja jää vapaaksi, otamme oppilaita myös lähikunnista. Oppilaat otetaan opetukseen hakeutumisen perusteella ilman soveltuvuuskoetta. Minimiryhmäkoko on 5 oppilasta ja maksimiryhmäkoko 24 oppilasta. Toivomme, että opetus herättää suurta mielenkiintoa, iloitsee Kasvatus ja koulutus toimialan perusopetusjohtaja Outi Salo. Pääkaupunkiseudun saamelaisperheet toivovat saamenkielistä opetusta Keväällä 2017 toteutettiin kysely, jolla kartoitettiin pääkaupunkiseudun saamelaisperheiden kiinnostusta kaksikieliseen suomisaame-opetukseen. Kartoituksen perusteella kiinnostusta kaksikieliseen suomisaame-opetukseen on riittävästi, jotta opetus saadaan käynnistymään. – Saamelaisperheiden huoltajat toivovat, että koulutuksessa olisi mahdollisimman paljon saamenkielistä opetusta ja kulttuuria. Nykyinen opetussuunnitelmahan antaa siihen mahdollisuuden, kertoo Hanna Helander City-Samit ry:stä. Suomi-saame osana kieliohjelmaa Helsingin strategian mukaisesti Helsingissä on panostettu monipuolisen kieliohjelman toteutumiseen kaikilla alueilla. Kaksikielinen opetus on osa kieliohjelmaa, jota kaupunki haluaa kehittää ja laajentaa vastaamaan perheiden tarpeita. Kaksikielistä suomi-saame-opetusta koskeva Helsingin opetussuunnitelmamuutos päätetään kasvatusja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa kevään 2018 aikana. Laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa vähintään 25 % perusopetuksen koko oppimäärän opetuksesta järjestetään kohdekielellä, tässä tapauksessa saameksi. Kiinnostusta suomi-saameopetukseen arvioidaan vuosina 2020-2021, jonka jälkeen päätetään opetuksen toteutuksen jatkosta. Viranomaisilta voi nyt saada postin sähköisenä Väestörekisterikeskus on avannut 15.12.2017 uuden, kansalaisten ja viranomaisten väliseen viestintään tarkoitetun palvelun, Suomi.fi-viestit. Palvelu on osa Suomi. fi-verkkopalvelua. Viranomaisviestinnän uusi aika on täällä! ? Suomi.fi-viestien avulla kansalainen voi saada tiedotteet, päätökset ja muut tärkeät viranomaisviestit paperipostin sijaan sähköisesti suoraan Suomi.fiverkkopalveluun. Enää ei tarvitse odottaa kirjepostin saapumista ja arkistoida papereita mappeihin, vaan viranomaisposti löytyy aina helposti yhdestä sähköisestä kanavasta. Näin yhteydenpito viranomaisiin sujuvoituu ja nopeutuu. Kansalainen voi myös itse toimittaa sen kautta viranomaisille lisätietoja esimerkiksi vireillä olevaan hakemukseensa liittyen. Viestit-palvelu korvaa aiemmin käytössä olleen Kansalaisen asiointitilin. Myös perinteiset säilyvät Kaikki viranomaiset ovat ottamassa palvelun käyttöönsä tulevina vuosina. Jatkossa siis kaikkien viranomaisten lähettämät postit on mahdollista vastaanottaa sähköisesti Viestit-palveluun. Nyt palvelun avautuessa mukana on jo 155 julkisen hallinnon organisaatiota, jotka lähettävät viestejään sähköisesti Suomi. fi-viesteihin. Suomi.fi-viestien käyttö ei kuitenkaan ole kansalaisille pakollista. Jos kansalainen ei käy antamassa Suomi.fi-verkkopalvelussa suostumustaan sähköiseen viestintään, tulevat julkishallinnon viestit jatkossakin kirjepostitse. Mobiilisovellus tulossa Alkuvuodesta 2018 Väestörekisterikeskus julkaisee myös Suomi.fi-mobiilisovelluksen. Tällöin uudet saapuneet viranomaispostit pääsee lukemaan myös älylaitteella. Myös ilmoitukset uusista viesteistä saa sovelluksen kautta älylaitteeseen. Androidja iOS-laitteille kehitetyn sovelluksen avulla viestejä viranomaisilta voi siis lukea missä ja milloin vain. Suomi.fi-viestien toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa Väestörekisterikeskus. Käyttäjäksi vaivatta! Suomi.fi-viestien käyttöönotto on kansalaisille helppoa. Palvelu otetaan käyttöön kirjautumalla ensin Suomi.fi-verkkopalveluun pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Kirjauduttuaan palveluun käyttäjä antaa suostumuksensa sähköiseen viestinvälitykseen. Tämä tapahtuu Suomi.fi-verkkopalvelun Viestit-osiossa valitsemalla kohdan ”Suostun vastaanottamaan kaikki viestit ja todisteelliset tiedoksiannot sähköisesti”. Tällä valinnalla käyttäjä antaa yleisen suostumuksen siihen, että Suomi.fi-viestejä käyttävät julkisen hallinnon organisaatiot saavat toimittaa viestejä, tiedoksiantoja ja päätösasiakirjoja sähköisesti Viestit-palveluun. Tämän suostumuksen jälkeen kansalainen ei enää saa viranomaisilta paperipostia niistä palveluista, jotka ovat mukana Suomi.fi-viesteissä. S-ryhmä saa ostaa Stockmann Herkun ? Kilpailuja kuluttajavirasto on hyväksynyt Stockmann Herkun Suomen liiketoiminnan myynnin Sryhmän kolmelle osuuskaupalle ja SOK:lle. Virasto edellyttää kuitenkin, että Stockmann Herkun hankintojen tekemistä Tuko Logisticsilta jatketaan vuoden 2018 loppuun asti. Stockmann Herkun liiketoiminta Suomessa siirtyy Sryhmälle vuodenvaihteessa. Myymälät ovat kiinni 1.-2. tammikuuta, ja ne avataan jälleen 3. tammikuuta, jolloin asiakkaat voivat halutessaan käyttää Stockmannin kanta-asiakaskorttia tai S-Etukorttia. Ennen vuodenvaihdetta Stockmann Herkku -myymälät ovat auki normaaliin tapaan. S-ryhmän tavoitteena on tehdä Herkuista S-ryhmän ruokakaupan lippulaivamyymälöitä, joiden laadussa rima asetetaan eurooppalaisen kärjen tasolle ja joissa hintataso laskee selvästi nykyisestä. SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laineen mukaan Herkun toiminta jatkuu alkuun entisellään ja suuremmat muutokset myymälöissä näkyvät ensi syksynä. Vuodenvaihteessa keskitytään sujuvaan vahdinvaihtoon. – Mutta jo heti vuoden alussa putoavat useiden tuotteiden hinnat, Laine lupaa. – Nyt lähdemme innolla suunnittelemaan kehittämistavoitteemme toteutusta. Hyvää vetoapua olemme saaneet kesän ja syksyn julkisuudesta kertyneistä ehdotuksista ja palautteista, Laine iloitsee. – Stockmannille on tärkeää, että asiakkaillemme on tarjolla Suomen paras ruokakauppa. S-ryhmän avulla Herkusta tulee entistä houkuttelevampi, sanoo Stockmannin toimitusjohtaja Lauri Veijalainen. S-ryhmä ja Stockmann julkistivat Stockmann Herkun kaupan kesäkuun lopussa. Tuolloin osapuolet kertoivat, että kauppa toteutuu joulukuun lopussa, mikäli KKV sen hyväksyy. Virallinen ilmoitus kaupasta toimitettiin virastolle elokuussa. Kaupassa Stockmann Herkku -myymälät Helsingin keskustassa, Tapiolassa sekä Itiksen ja Jumbon kauppakeskuksissa siirtyvät HOK-Elannolle, Turussa Turun Osuuskaupalle ja Tampereella Pirkanmaan Osuuskaupalle. Samalla Herkun ketjutoiminnot siirtyvät SOK:lle ja Stockmann Meals -ruokia valmistava Herkkukeittiö SOK:n tytäryhtiö SHerkkukeittiö Oy:lle. Stockmann jatkaa itse Herkkujen liiketoimintaa tavarataloissaan Baltiassa. Laura Raitio Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallituksen puheenjohtajaksi Laura Raitio. Kuva: Pertti Nisonen ? Helsingin Diakonissalaitoksen valtuuskunta valitsi syyskokouksessaan 14.12. TkL Laura Raition säätiön hallituksen puheenjohtajaksi ja uudeksi hallituksen jäseneksi. Raitio seuraa tehtävässä yhdeksän vuotta hallituksen jäsenenä ja kuusi vuotta puheenjohtajana toiminutta DI MaijaLiisa Frimania. Laura Raitiolla on vahvaa kokemusta monipuolisista liiketoiminnan johtotehtävistä ja hallitustyöskentelystä. Hän toimi Diacor terveyspalvelut Oy:n toimitusjohtajana 2014–2017 ja sitä ennen johtotehtävissä mm. Ahlstrom Oyj:ssä. Raitio on hallituksen jäsenenä Neste Oyj:ssä, Suominen Oyj:ssä sekä Raute Oyj:ssä. Lisäksi Raitio on Boardman Oy:n partneri ja hallituksen jäsen sekä Suomen Taitoluisteluliiton hallituksen jäsen ja puheenjohtaja. Helsingin Diakonissalaitoksen hallituksessa jatkavat ekonomi, OTK Tuula Entelä (varapj.), DI Paula Laine, OTK Merja Karhapää, KTM Jussi Laitinen ja VTT ja dosentti Juho Saari. Uutena jäsenenä hallituksessa aloittaa professori Heikki Hiilamo. Säätiön sääntöjen mukaan hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. – Haluan lämpimästi kiittää Maija-Liisa Frimania, Leena Rantasta ja Jarno Ranista, jotka nyt jättävät hallituksen. He ovat kaikki pitkäaikaisia hallituksemme jäseniä ja antaneet tärkeän panoksensa Diakonissalaitokselle. Samalla haluan toivottaa tervetulleiksi uudet jäsenemme Laura Raition sekä Heikki Hiilamon, valtuuskunnan puheenjohtaja Teemu Laajasalo sanoo. Teemu Laajasalo jatkaa Syyskokouksessa vahvistettiin myös säätiön valtuuskunnan jäsenet. Puheenjohtajaksi vuodelle 2018 valittiin nykyinen puheenjohtaja, Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Harri Lauslahti. Laajasalo valittiin valtuuskunnan puheenjohtajaksi syyskuussa 2017, kun valtuuskunnan puheenjohtaja Irja Askola ilmoitti jättävänsä tehtävän eläkkeelle jäämisen johdosta. Valtuuskunnan jäseninä jatkavat Sakari Ahdekivi, Anne Berner, Kristiina Jansson-Saarela, PiaNoora Kauppi, Virva Nyback, Timo Pasanen, Vesa Rajala, Harri Sailas, Jari Sinkkonen, Risto Vahanen ja Björn Vikström. Uusina jäseninä aloittavat Sari Lounasmeri ja Jukka Pakarinen.
18 Viikot 4-5 Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Leivät Leivonnaiset Pasteijat Täytekakut Voileipäkakut Coctailpalat Avoinna: 9.00-17.00 arkisin FRANZENINKUJA 10, 00500 HELSINKI Puh. 719 719 AUTOPAIKKA tarjotaan vuokralle, Neljäs Linja 6. P. 0400 428 937 X Hammaslääkärit ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, katutaso Sörnäinen I lmoIta edullIsestI – soIta puh . 413 97 332 taI 413 97 300 P alvelevat l ähi ja e rikoisliikkeet Kalliolehden voit noutaa seuraavista paikoista: Agricolankatu 13 ............. Pesula Vic Aleksis Kivenkatu 11 .......... S-market Castreninkatu 9-11 ............ Alepa Sturenkatu 11 .................... Kalliolan kansalaisopisto Eläintarhantie 12 ............... Cafe Piritta Fleminginkatu 20 ............... Divari Kaleva Haapaniemenkatu 6 ........... Teatterikorkeakoulu Haapaniemenkatu 14 ......... Merihaan Apteekki Hakaniemen Halli 2. krs kahvilan vier. ......... Yhtä Juhlaa Helsinginkatu 18 ................ Alepa Helsinginkatu 25 ................ Urheiluhallit Helsinginkatu 26 ................ Työväen Opistotalo Hämeentie 23 .................... LKV Moilanen Hämeentie 29 .................... Ravintola Kolme Kaisaa Hämeentie 37 .................... Kiinteistömaailma Hämeentie 54 .................... Palvelukeskus Kinapori Hämeentie 135 A .............. Aralis-keskus (Arabia) Mäkelänkatu 49 ................. Mäkelänr. Uintikeskus Mäkelänkatu 29 ................. Vallilan Apteekki Neljäs linja 20 .................... Selma Palmu/leninkil. Pasilanraitio 5 .................... Alepa Porvoonkatu 19 ................. K-Market Alppila Porthaninkatu 6 ................. Ravintola Oiva Porthaninkatu 9 ................. Saiturin Pörssi Päijänteentie 5 ................... Vallilan Kirjasto Siltasaarenkatu 10 .......... S-market Siltasaarenkatu 11 ............. Kallion Apteekki Siltasaarenkatu 18 .......... Ympyrätalo, ala-aula Sturenkatu 27 .................... Alepa Sturenkatu 40 .................... Alepa Säästöpankinranta 6 ....... Ravintola Juttutupa Toinen linja 4 ..................... Kallion Virastotalo Toinen linja ........................ Kuntatalo Toinen linja 31 ................... ELOKOLO Torkkelinkatu 2 .................. Ravintola Mäkikupla Vanha Talvitie 8 ................. Veijo Votkin myymälä Viides linja 11 .................... Kallion Kirjasto Viiden linja 4 ...................... Ravintola Femma Viipurinkatu 1 .................... Viipurin kukka Ympyrätalo Hakaniemi ....... S-Market MEDIAMYYNTI: Kristiina Estama-Saarinen, kristiina.estama-saarinen@karprint.fi puh. 09-413 97 332, fax 09-413 97 405 KARPRINT OY: 09-413 97 300 PÄÄTOIMITTAJA: Juha Ahola puh. 09-413 97 330, juha.ahola@karprint.fi PAINOS: 41 150 kpl JAKELU: Helsingin Jakelu-Expert Oy jakelun valvonta ma ja to klo 8.30-10.30 puh: 5615 6436 muina aikoina puh: 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.kalliolehti.fi, www.lehtiluukku.fi ISSN 1239-6265 PAINOPAIKKA: Karprint Oy, Huhmari 2018 ILMOITUSHINNAT: Etusivu 1,55 €/pmm, Takasivu 1,33 €/pmm, Teksti 1,21 €/pmm (+alv), Rivi-ilmoitukset 8 € + alv 12 sanaa, maksu tilille FI42 1312 3000 0848 27 ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Kaikki aineisto viimeistään lehden ilmestymistä edeltävänä torstaina. VASTUU VIRHEISTÄ: Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Lehdessä olevien kirjoitusten tai ilmoitusten lainaaminen tai osittainenkin kopioiminen ilman toimituksen kirjallista lupaa on kielletty. Aito Kalliolainen vuodesta 1969! KAKSI KERTAA KUUKAUDESSA ilmestyvä kaupunginosalehti X Autolasipalvelut X Leipomot X Vuokrataan X Terveys Kalevalaista jäsenkorjausta Klassista hierontaa Hierontapalvelu Kari Ruusunen Urheilutalo, Helsinginkatu 25 Ajanvaraus: www.kariruusunen.fi 050 500 3134 kannistonleipomo.? VOIMASSA 28.2.2018 ASTI. 1 kuponki/ostos. Kaarlenkatu 13 myymälästä. Tuoretta leipää ja pullaa sekä ihania kakkuja! 50 % Tällä ilmoituksella valinnaisesta leivästä VUOKRATAAN VARASTOTILAA koti/yrityksille 1-6m 2 alk 25 € KALLIO / ITÄ-PASILA Kustaank 7 / Asemapäällikönk 3 P.09-750088 posti@varavarasto.com Talot vieraissa käsissä – valokuvanäyttely Paasitornissa ja Katajanokan Kasinolla ? Helsinki Congress Paasitorni ja Katajanokan Kasino toteuttavat yhteistyössä valokuvanäyttelyn, joka esittää Helsingin historiaa vuonna 1918 erityisesti talojen historian kautta. Näyttely avautui Paasitornissa 18.1. ja on esillä kesäkuuhun saakka. Elokuusta vuoden loppuun näyttely on esillä Katajanokan Kasinolla. Näyttelyyn on vapaa pääsy kaikille kiinnostuneille, Paasitornin ja Katajanokan Kasinon aukioloaikojen mukaan. Sata vuotta sisällissodan jälkeen Talot vieraissa käsissä -näyttely tarjoaa mahdollisuuden muistaa vuoden 1918 traagisia tapahtumia yhdessä. Paasitornin, Helsingin Työväentalon, suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl ja rakennuksen on sen valmistumisesta 1908 saakka omistanut Helsingin Työväenyhdistys ry. Katajanokan Upseerikasino rakennettiin venäläisen upseeriston käyttöön arviolta vuonna 1913. Katajanokan Kasinon omistavat Katajanokan Upseerikerhon kautta suomalaiset upseerijärjestöt: Upseeriliitto, Reserviupseeriliitto ja Helsingin Reserviupseeripiiri. 18.1. Paasitornissa avautuva Talot vieraissa käsissä -näyttely koostuu 20 historiallisesta valokuvasta, jotka kuvaavat sisällissotavuotta 1918 Helsingissä ja nostavat esille Helsingin Työväentalon ja Katajanokan Upseerikasinon osana tapahtumia. Paasitornin osalta näyttelyn nimi – Talot vieraissa käsissä viittaa vaiheisiin, jolloin punakaarti majoittui Työväentalolle yhdistyksen edustajien vastusteluista huolimatta ja 26.1.1918 nosti punaisen lyhdyn talon torniin vallankumouksen alkamisen merkiksi. Helsingin taistelu käytiin huhtikuussa Helsingin punakaartin sekä saksalaisten sotilaiden ja Helsingin valkokaartin välillä. Työväentalon torni syttyi tuleen ja juhlasalin katto romahti saksalaisten tykkitulesta, ja punainen Helsinki antautui 13.4. Taistelun päätyttyä Työväentalo siirtyi saksalaisten haltuun. Katajanokan Upseerikasino oli joutunut vieraisiin käsiin jo maaliskuussa 1917, kun kumoukselliset venäläiset matruusit valtasivat rakennuksen upseereilta ja nostivat mustan anarkistilipun rakennuksen salkoon. Sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 Upseerikasino oli joitakin kuukausia punakaartin hallussa. Kuten Työväentalo, myös Upseerikasino siirtyi punaisen Helsingin antauduttua saksalaisten haltuun. Maailmansota päättyi marraskuussa 1918 Saksan tappioon, ja sen joukot poistuivat Helsingistä. Joulukuussa 1918 talot palautettiin isännilleen: Työväentalo Helsingin Työväenyhdistykselle ja Katajanokan Upseerikasino suomalaisille sotilasviranomaisille ja edelleen tammikuussa 1919 Suomen Upseerien Liitolle upseeriklubina käytettäväksi. Nykyisin Helsinki Congress Paasitorni ja Katajanokan Kasino ovat Helsingin johtavia kokous-, juhlaja tapahtumataloja. Ravintolatoimintaa Paasitornissa harjoittaa Ravintolakolmio-konserniin kuuluva Graniittiravintolat Oy ja Katajanokan Kasinolla Royal Ravintolat Oy. Sata vuotta tapahtumien jälkeen Helsinki Congress Paasitorni ja Katajanokan Kasino järjestävät yhteistyössä valokuvanäyttelyn sisällissodan tapahtumista. Näyttelyn tuottaa Helsinki Walks Oy. Tykkää meistä Facebookissa
19 Viikot 4-5 HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
20 Viikot 4-5 Mäkelänkatu 2 puh. 755 4229 www.stadintahti.fi Tuoreiden raaka-aineiden seisova pöytä! – Syö niin paljon kuin jaksat! arkisin klo 11-14.30 TULE PELAAMAAN MEILLE TOTOA! Kotimaisen raviurheilun lisäksi kansainvälisiä huippulähtöjä ja -kisoja ympäri maailman. JOKA VIIKKO JAOSSA 3 000 000 EUROA! TULE SEURAAMAAN URHEILUA MEILLE ISOISTA SCREENEISTÄ. LOUNAS 10 30€ 6 eri vaihtoehtoa! AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 04 asti Happy Hour joka päivä klo 20.0000.00. Ota kaverisi mukaan ja tule kokemaan loistava meno paikan päälle! HUIPPU DJ:T VASTAAVAT MENOSTA KESKIVIIKOSTA SUNNUNTAIHIN! KARAOKE PE & LA