Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 1 julkaisija Käpylä-Seura ry. 31.1.2018 67. vuosikerta painos 17 000 Kuva Toivo Koivisto HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Parempi lounasbuffet ma-pe 10-15, la-su 11-16 NESTE K METSÄLÄ Avoinna 24H Käpylään ja Kumpulaan palkattiin yhteinen kyläavustaja Märkä ja painava lumi on katkonut paljon paksuja oksia. Puiden kaatuminen sähkölinjoille on aiheuttanut sähkökatkoksia koko maassa. Kun vihdoin saatiin lunta, sitä tuli reilusti. Hiihtämään pääsee, jos pakkaset jatkuvat. Kuva Eine Kakkonen Lounas ark. 11-15 alk. 8 50 € Kirkkoherrantie 8, 00650 Hki • P. 09 7774339 info@everestview.fi • www.everestview.fi Avoinna Ma Pe 11 24 LA 12 24, Su 12 23 Ravintola Everest View
Paikallislehden merkitys 31.1.2018 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 67. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/ KÄPYLÄ-LEHTI ON , paitsi suora vaikuttaja monissa asioissa, myös melkoinen piilovaikuttaja. Olen useammin kuin kerran hätkähtänyt lukiessani esimerkiksi valtalehtemme palstoja, tai kuunnellessani tv-kanavien uutisia, kun yhtäkkiä teksti rupeaa tuntumaan kovin tutulta ja tiedän etukäteen millä sanoilla toimittaja jatkaa. En tietenkään väitä, että ne olisivat varastaneet uutisen suustani. Mutta tunnistan kyllä oman kynäni jäljen ja tapani puhua, sanajärjestyksen loikkaukset ja keksimäni uudissanat. Journalistiliiton jäsenlehdessä Journalistissa haastateltiin toimittajia heidän vallastaan, joka usein ilmeni siinä, miten usein heitä oli siteerattu tai montako skuuppia he olivat tuottaneet. En ole koskaan laskenut moniko Käpylä-lehden juttu on sysännyt liikkeelle jotain isompaa, mutta on niitä monta. En tietenkään ole niin itserakas, että kuvittelisin sen johtuvan joskaat eivät välttämättä osaa suunnistaa Amerin kulmille tai vaunuja työntävät lapsiperheet Pohjolanaukion pikkuliikkeisiin ilman neuvoja. Sillä vaikka ilmoitus ei välitöntä ruuhkaa yrittäjän puotiin tuottaisikaan, on sillä pitempiaikainen ja psykologinen merkitys. Yritys pysyy paremmin mielessä, kun ilmoituksen, vaikka pienenkin, on nähnyt. Toinen seikka, johon törmään jatkuvasti, on se, että kymmenet ja kymmenet ihmiset keräävät Käpylälehtiä. Heillä saattaa olla 65 vuoden lehdet arkistoituna! Siksi esimerkiksi kuponkitarjoukset eivät pure niin hyvin Käpylässä kukaan ei halua saksia lehteään rikki! Kokonaisesta lehdestä on helpompi myöhemminkin tarkistaa osoite ja aukioloaika paremmin kuin leikellystä. Paperilehdillä on nykyisin taloudellisia ongelmia. Miten saada yritykset ilmoittamaan niissä? Paperilehdille ja erityisesti päivälehdille, joiden pitäisi jakaa tuoretta tietoa, on nettimedia pelottava kilpailija. Ainoa syy siihen, ettei nettimedia ole jo pyyhkäissyt päivälehtiä tieltään, on se, että ihmiset ovat tottuneet siihen, että netti on ilmainen ja ovat olleet tähän mennessä haluttomia maksamaan siitä. Nyt tosin maailmalla kerrotaan jo paperilehtien paluusta. Meitä käpyläläisiä koskettaa tietenkin eniten Käpylä-lehden Helsingin vanhimman kaupunginosalehden tilanne. Ilmaisjakelulehdelle Sari Väntänen Kumpulan kylätila Tasapuolisuus, vakaus ja äly. Valitsen ehdokkaani intuitio edellä vaalikoneiden sijaan. Juho Lehtimäki Pihlajamäki, Mpk-taistelijan ensiapukurssilta tulossa. Uskottava ja edustava, eli ei siellä kuka tahansa voi istua. Myös se, missä tehtävissä on aikaisemmin ollut ja miten ne on hoitanut, on tärkeää. Kaikista ehdokkaista en tätä tiedä. Näiden ja yleisen julkisuuskuvan perusteella. Reserviläisenä näen myös ylipäällikkyyden tärkeänä. Shyar Tahlo Kannelmäki Hiihtämään menossa Henkilö, jonka arvot ovat omiani lähimpänä. Älykäs ja vahva persoona, joka osaa tehdä päätöksiä. Henkilö, joka rakastaa kansaansa ja nöyrästi arvostaa tavallisia ihmisiä asettumatta heidän yläpuolelleen. Nuori, jotta häneen voi samaistua, ja hän edustaa suurempaa osaa kansasta. Teksti ja kuvat ESKO-JAAKKO LEHTI ? ? ovat ilmoitustulot aivan ratkaisevan tärkeät. Ilman niitä ei lehti ilmesty. Meidän täytyy siis saada omat paikalliset yrittäjämme ymmärtämään, että ilmoitus Käpylä-lehdessä kaikesta huolimatta kannattaa. Silläkin, että yrittäjä tukee omaa kylää, on arvonsa. Ilmoitus on myös viesti lukijalle siitä, että yritys välittää yhteisöstä. Kun lukijana käyt liikkeessä, ja kysyt tuotetta, muista mainita, että näit ilmoituksen Käpylä-lehdessä! Tai, että voisi olla aiheellista ilmoittaa siinä, jolloin olisit löytänyt liikkeeseen jo kauan sitten. Tilaamalla lehden (20 €/vuosi) saat sen kotiisi postin mukana, jolloin sinun ei tarvitse juosta ympäri Käpylää etsimässä sitä, sillä kuten tunnettua, mikään painosmäärä ei riitä, vaan se loppuu heti. Niin haluttu Käpylä-lehti on lukijoidensa parissa! **** Jos sinusta tuntuu, että olet lukenut tämän tekstin ennenkin, olet oikeassa. Se ilmestyi Käpylä-lehdessä 2/2015. Alkuosa oli pääkirjoitus otsikolla Piilovaikuttaja, ja loppuosa on lainattu Käpylä-Seuran webbimestari Bert Bjarlandin Alakertakirjoituksesta. Koska itse asia ei ole muuttunut, julkaisemme sen uudelleen, muistutuksena vanhoille ja infona uusille käpyläläisille. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Elämää Käpylässä 1950-luvulla tain ylitsevuotavasta taivaallisesta kirjoittamisen lahjasta, joka on pudonnut juuri minun kirjoituskädelleni. Kyseessähän on tietenkin se tosiseikka, että Käpylässä asuu niin paljon valtakunnan medioille työskenteleviä toimittajia ja muuta vaikutusvaltaista väkeä. Kun he puoliunessa ensimmäistä kahviaan särpiessään sattuvat hairaamaan kupinaluseksi Käpylä-lehden ja siitä rähmää silmistään raapiessaan tulevat lukaisseeksi jonkun jutun, niin eivät he enää iltapäivällä muista mistä mainio juttuidea heidän aivoihinsa sikisi. Ja hyvä niin. Tärkeintähän on asian vieminen eteenpäin, ei se, kuka sen alunperin keksi. Ja saattoihan se minullekin syntyä vastaavalla tavalla... Joka tapauksessa, Käpylä-lehden merkitys on suurempi kuin äkkiseltään luulisi. Sen merkitys syntyy sen lukijoista. Tätä lukijakuntaa ei tyydytetä helpolla, mutta eipä sitä yritetäkään. Parastamme yritämme, näkyi se sitten valtakunnallisesti tai pienesti omalla kylällä. Jokainen lukija on tärkeä ja ilmoittaja myös. Näitä taas pohdiskelin haastatellessani tähän lehteen uusia käpyläläisiä. Perustelin oman lehden tärkeyttä jonka he jo olivatkin panneet merkille ja vuolaasti kiitellen kehuivat juttuja ja myös paikallisia mainoksia. Sillä mistäpä he muuten tietäisivät, mistä mitäkin saa ja koska, kuin omasta lehdestä. Käpylästä kun puuttuu liikkeet kokoava kauppakeskus. Uuden Posteljoonin asukTÄMÄ ON KERTOMUS 1950-luvulta eteenpäin Käpylän lapsista ja Helsingin kaupungin vuokrataloista nimeltään Suurperheisten talot = PERHIS. Tämä nimi muuttui asukkaiden suussa muotoon PERSIS. Taloja on neljä kappaletta. Ne ovat neliön muotoisella tontilla Käpylässä, Mäkelänkadun ja Koskelantien kulmassa, entisen Raviradan, nykyisen Käpylän urheilupuiston, vieressä, osoitteessa Mäkelänkatu 78 82. Taloja on kaksi pitkää ja kaksi niin sanottua pistetaloa. Kerroksia on neljä. Hissejä ei ollut. Talot valmistuivat vuonna 1946. Tiedän sen siitä, kun nuorin veljistäni syntyi silloin. Meidän perheemme pääsi muuttamaan jo hieman aikaisemmin asuntoomme, koska isäni oli rakentamassa juuri valmistumassa olevia taloja. Asuimme 52 neliön asunnossa, jossa oli 3h+kk. Asunto käsitti keittokomeron, jonne ei mahtunut ruokapöytää, jonka äärellä olisi mahtunut syömään. Sinne mahtui pöytä, jota käytettiin laskutilana. Eteisen ja keittiön väliin jäi niin sanottu etuhuone, jossa oli iso ruokapöytä. Huoneessa oli lehtinurkkaus ja grammari ja lipasto. Eteisestä pääsi suoraan pieneen makuuhuoneeseen, jonne mahtui kaksi sänkyä ja pieni lipasto. Isossa olohuoneessa oli sohva ja sänky, kirjahylly ja televisio ja isot nojatuolit ja keinutuoli. Jos maalta tuli vieraita, lattialle laitettiin siskonpeti ja pienemmille nojatuolit vastakkain: siitä syntyi hyvä sänky. Talot suunnitellut arkkitehti oli onnistunut suunnitelmissaan, koska oli saanut toimivan kokonaisuuden niin pieneen tilaan. Kuumaa vettä ei tullut. Kaikki vesi piti lämmittää. Myöhemmin taloihin laitettiin kuumavesiputket ja amme. Kuumaa vettä osasi arvostaa. Se meni mittarin läpi. Siitä maksoit mitä käytit. Rapussamme oli yksi perhe, joka otti pattereista kuuman veden käyttöönsä ja talonmies ihmetteli, kun patterin paineet eivät pysyneet paikoillaan. Korttelissa asui yli 600 lasta Meidän perheeseemme kuului kuusi lasta ja kaksi aikuista eli siis kahdeksan henkeä, mikä oli normaali määrä ennen perheissä. Minun ja vanhemman siskoni ikäero on kaksikymmentä vuotta, joten hän ei meidän kanssamme kauan asunut ennen kuin meni naimisiin. Toisissa perheissä vastaavissa asunnoissa oli 12 lasta ja vanhemmat. Siinä ei paljon lattiatilaa jäänyt, kun oltiin nukkumassa. Perheen normaalit askareet jo aiheuttivat vaikeuksia, mutta silloin sopeuduttiin tilanteeseen ja osattiin ottaa muut asukkaat huomioon. Kaiken kaikkiaan asuntoja oli vähän yli sata. Niissä asui noin 600 lasta! Niin, luit oikein: 600 lasta. Alivuokralaiset mukaan otettuna luku nousi välillä jopa 700 lapseen! Elämää pihoilla Nyt kerron 1951 syntyneen näkökulmasta elämästämme näissä taloissa. Ulkona oltiin paljon, tietenkin jo tilan takia. Silloin ajateltiin Arvo Ylpön metodien mukaan, että raikas ulkoilma on hyväksi kasvaville lapsille. Meillä lapsilla oli hyvä sisäpiha. Pihanreunoja oli toki auki, mutta piha oli turvallinen, eikä silloin autoja liikkunut samassa määrin kuin nykyään. Meillä oli pihassa iso mäki. Talvella siitä oli hyvä laskea kelkalla. Kesällä oli pojilla jos jonkinlaista mäkiautoa, jos ei muuta niin vanhat lastenrattaat, joilla sai hyvän vauhdin jyrkässä mäessä. Pihalla ei ollut autoja seisomassa. Keinut ja hiekkalaatikko olivat kahdella pihalla, kakkostalossa oli paljon tyhjää päätyseinää jossa oli hyvä leikkiä kaikenlaisia leikMitkä ovat hyviä ominaisuuksia presidentille? Millä perusteella valitsit ehdokkaan? ? kejä, esimerkiksi Hai lii hai loo, jossa palloa heitettiin seinää vasten, heittäjä huusi hai lii ja vastaanottajan nimen ja heitti pallon, kiinniottajan piti huutaa hai loo, jos hän sai pallon kiinni. Värejä leikittiin niin että alussa seistiin selkä seinää vasten ja värinhuutaja, joka oli noin 8 metrin päässä, huusi jonkun värin ja jos sitä oli päällä, sai astua askeleen eteenpäin. Se, joka oli ensimmäisenä huutajan luona, sai taas jäädä huutajaksi. Rahanheittoa pelattiin paljon. Siinä oli mukana usein isompia pelaamassa mukanamme. Se, joka sai rahan lähemmäksi seinää, sai ravistaa rahat ja arvata tuliko enemmän rundeja tai landeja ja sai arvaamansa rahat. Voittajat olivat nuorempia ja vanhempia, koska peli ei isoillekaan niin helppoa ollut. Talkkarin, eli lempinimeltään pihamies Veijalaisen, ja muiden ihmisten harmiksi, meidän talon kellareissa oli läpitalon menevät käytävät. Sanottiin, että kakkostalo oli vahingossa rakennettu väärinpäin. Parvekkeet olivat kadulle, eikä niitä saanut käyttää, ettei pöly mennyt ihmisten päälle. Kellareissa oli hyvä pelata patukkanadea. Patukka oli lehdestä kääritty kova rulla, jolla oli tarkoitus heittää toista ja osuman saanut joutui taas jahtaamaan toisia. Arvaahan sen millainen huuto ja ovien pauke siitä kuului. Talonmies oli kuin pihavahti, hän tiesi kaiken mitä taloissa tapahtui. Oli helppo mennä pyytämään apua, jos jotain oli sattunut, vaikka että hän tulisi avaamaan oven, kun joskus sattui avain jäämään kotiin. Silloin talonmiehen palvelut olivat ilmaisia. Raviksella oli hevosia Ravirata oli aivan vieressämme. Aitojen raoista oli hyvä mennä talleille katsomaan hevosia, tai muuten vaan raveja. Hevosia oli myös Kumpulan puolella. Siellä oli hevostallit, joissa saatoimme vierailla ja ihailla hevosia. Myöhemmin ravien loputtua oli raviradalla paljon toimintaa. Talvella siellä oli hyvät luistinradat. Koko raviympyrä oli jäädytetty, matkaa tuli noin kilometri. Napakelkka tuotiin joskus yläkentälle. Kelkassa oli pitkä puuvarsi, joka oli kiinni toisesta päästä ja toisessa päässä oli kelkka. Varresta työnnettiin ja kelkassa oli hyvä vauhti, kun paikalla oli useampi työntäjä. Raviradalla tai Velodromilla pidettiin usein rusettiluisteluja. Rusettiluistelussa jaettiin parinumeroja tytöille ja pojille. Parien oli tarkoitus luistella ilta yhdessä. Välillä numero käännettiin väärinpäin tai otettiin kokonaan pois, jos jollain isolla korstolla sattui olemaan sama numero kuin omassa lapussa. Luistelemassa kävimme paljon myös Käpylän kentällä, Akseli Toivosen kentällä Käpylän kirkon alapuolella. Siellä oli pienet pukukopit ja pienempi kenttä. Melkein kaikki matkat ympäristöön tapahtuivat kävellen, jos joskus jollain oli fillari, niin yksi polki, yksi istui satulassa ja ainakin kaksi istui pakkarilla, loput juoksivat perässä. Liikenneturvallisuudesta ei ollut tietoakaan. Liikenne kaiken kaikkiaan oli pienempää kuin nykyisin. Yksityisautoja oli vähän. Reviirimme oli Käpylä, Koskela ja Oulunkylä. Harvoin menimme Vallilasta pidemmälle. Talvella Käpylän hyndä oli hyvä hyppyja laskettelupaikka. Siinä rohkeammat hyppäsivät oikein ylämäen suksilla ja pienemmät laskivat vaan esimerkiksi pahvilla tai kelkalla alamäkeä, kovaan vauhtiin pääsi joka tapauksessa. Nykyään ei hyppyriä enää ole. Hyppyrimäen vieressä oli syvä hiidenkirnu. Käpylään tuli kunnallinen leikkipuisto aivan viereemme. Vuonna 1952 valmistui Kimmon kenttä, Kimmontien varrelle. Puistoa olivat kuulemma pyytäneet meidän vanhempamme. Käpylän äitikerho oli pannut asian alulle ja siitä lähti leikkipuistotoiminta. Melkein joka päivä aamusta mentiin kentälle, jossa vietimme koko päivän. Monelle tuli kentän tädit tutummiksi kuin omat vanhemmat. Ruokailu oli järjestetty kuten nykyäänkin. Sadepäivinä saimme viedä lopun sopan kotiin maitokannuilla ja eipähän vanhempien tarvinnut sinä päivänä ruokaa kotona laittaa. Sopasta riitti syötävää koko perheelle. Kentällä oli paljon tekemistä. Otteen Leena Helinin tekstistä toimitti TIMO KARLSSON Käpylä-seuran hallituksen jäsen
31.1.2018 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy helmikuun 28. päivä. Aineisto toimitukseen 16. helmikuuta mennessä. Neste K Metsälä 24h Asesepänkuja 2 00620 Helsinki Puh. (09) 7288 2428 MA-SU 24H Neste K Malmi Pihlajamäentie 37 00700 Helsinki Puh. (09) 387 2377 MA-PE 6-24, LA-SU 8-24 BestRent.fi PEHMOHARJAPESU Vahalla tai alustapesulla 15€ TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K METSÄLÄSSÄ JA NESTE K MALMILLA Etu voimassa 28.2.2018 saakka. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. TALVITEHOPESU Halutessasi kuumavahalla 19€ KURVAA MALMILLE TAI METSÄLÄÄN -HYÖDYNNÄ KUPONKITARJOUKSET 28.2.2018 MENNESSÄ! Etu voimassa 28.2.2018 saakka. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K METSÄLÄSSÄ JA NESTE K MALMILLA Neste K Metsälä TULE SYÖMÄÄN JA AUTOPESULLE! Puhtaassa autossa on vetovoimaa! Nopea ja hellävarainen autopesukatumme on palveluksessasi. Kurvaa kahville tai syömään samalla reissulla! KOON GRILLISTÄ HYVÄÄ BestRent.fi KAIKKIIN KULJETUSTARPEISIIN Avoinna 24H KALLION JA VALLILAN eläkeläisten kaikille avoin Koskela-kerho kokoontuu Koskelassa N-talossa kerran kuussa. Kerhossa on keskusteltu eläkeläisiä kiinnostavista asioista. Viime aikoina on paljon pohdittu mitä tulee entisen pesulan tontille uuteen perustettavaan Koskelan palvelutaloon. Nykyinen N-talo on purkulistalla lähivuosina. Samoin on sulkulistalla Käärmetalon vieressä oleva Käpylinna, jossa on puoli vuosisataa pyörinyt vesivoimistelu. Uuteen Koskelan Monipuoliseen palvelutaloon olisi saatava ehdottomasti vesijumppamahdollisuus Kerho on jo aiemmin vedonnut valtuustoryhmiin sekä Sote-virasto ja Tilakeskuksien johtajiin ja apulaispormestareihin Anni Sinnemäkeen ja Sanna Vesikansaan. Kerhossa kerätään parhaillaan aiheita ja mielipiteitä, jotka askarruttavat vanhempaa väestönosaa. Seuraavan kerran kokoonnutaan keskiviikkona 21.2.2018 klo 13.oo. Teksti ja kuva TOIVO KOIVISTO METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 RAUNINKALLION LUONA metsään heitetyt jätteet, joista kerroimme joulukuun Käpylä-lehdessä, hävisivät sen jälkeen, kun lähellä asuva asukas oli ilmoittanut asiasta 22.11. kaupungille kaupungin palautelomakkeen kautta. Kaupungilla on katuja puisto-osaston ylläpitotoimiston luvattomia kaatopaikkoja hoitava vapaaehtoistyön koordinaattori, joka ilmeisesti hoiti asian. Laatikot eivät ole roskiksia! Rauninkallion luona olevat laatikot eivät ole roskalaatikoita, vaan sanomalehtipaperin keräyslaatikoita. Laatikot on ennenkin sullottu täyteen kaikkea muuta roskaa kuin sanomalehtiä. Toivomme, ettei kukaan enää pidä niitä roskalaatikoina ja dumppaa taas vaikka mitä kamaa laatikoihin, muistuttaa naapuri. Luvattomasta roskaamisesta voi ilmoittaa kaupungille palautelomakkeen kautta. Sieltä tieto ohjataan oikealle virkamiehelle. Palautelomake löytyy netistä osoitteesta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunkija-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/palaute/anna-palautetta tai haulla ”Helsingin kaupunki palaute” Käpylä-Seuran vuosikokous torstaina 22.2. 2018 klo 18 Käpylän kirkon kokoustiloissa, Metsolantie 14. Tervetuloa! Koskelan tuleva toiminta kiinnostaa Kaupunki korjasi Rauninkallion roskat Anna Annan auttaa – Käpylälle ja Kumpulalle yhteinen kyläavustaja KÄPYLÄ-SEURA ja Kumpulan kylätilayhdistys osallistuvat yhdessä Työtä kylästä -hankkeeseen ja palkkasivat yhteisen kyläavustajan 15.1.2018 alkaen. Tehtävään valittiin Anna Säteri Lauttasaaresta. Annalla on palava halua auttaa ihmisiä ja toive työllistyä tai kouluttautua ihmisten auttajaksi jatkossakin. Tulen hyvin toimeen kaikenikäisten kanssa ja olen hyvin ihmisläheinen ihminen. Teen mielelläni kaikenlaisia kodin askareita, mutta on mukavaa, että tässä työssä pääsee myös ulkoilemaan. Lastenhoito on myös lähellä sydäntäni, omia lapsia kun on ja heidän kanssaan paljon touhuan, sanoo Anna. Olen nuorempana viettänyt täällä lähistöllä paljon aikaani. Vieläkin täältä löytyy tuttuja ja seutu on tuttu. Käpylä ja Kumpula ovat niin kauniita alueita, kehuu Anna. Anna pitää musiikista, laulamisesta, elokuvista ja ulkoilusta. Odotan innolla, että pääsen tapaamaan alueen ihmisiä ja auttamaan apua tarvitsevia. Kympillä apua tunniksi Kyläavustajan apua voi tilata kertaluontoisesti maksimissaan kahdeksi tunniksi kerrallaan arkipäivisin 9-15. Maanantait kello12-18 välillä on tarkoitettu ensisijaisesti työssäkäyville, joille päiväajat eivät sovi. Jos et ole jomman kumman yhdistyksen jäsen, saat ensimmäisellä kerralla liittymiskaavakkeen, jonka täytettyäsi oletkin jo jäsen ja tilaus onnistuu. Kertyneet tunnit ja mahdollinen yhdistyksen jäsenmaksu laskutetaan kuukauden lopussa. Tulot jaetaan yhdistyksille, jotka eivät tavoittele toiminnallaan voittoa. Niinpä tuntilaskutuksesta ei makseta veroa, kertoo Sari Väntänen Kylätilayhdistyksestä. Työstä laskutetaan 10 euroa / tunti ja se on kotitalousvähennyskelpoista. Käpylä-seuran jäsenmaksu on 10 euroa / vuosi ja Kumpula-Toukola Kylätilayhdistyksen 15 euroa / vuosi. Kyläavustaja voi tehdä asiakkaan työvälineillä ja ilman koulutusta ja vaadittavia lupia esimerkiksi pieniä kunnostustöitä, pihaja puutarhatöitä, kotitaloustöitä, siivousta, ikkunoiden pesua, asiointia ja neuvontaa tietokoneen tai sähköisten palvelujen käytössä. Toiminnan tarkoituksena ei ole kilpailla yksityisen yritystoiminnan kanssa. Kyläavustajan toimintaa voikin verrata naapuriapuun. Palkan kyläavustajalle maksaa työllistämisrahana Tetoimisto. Teksti ja kuva ESKO-JAAKKO LEHTI Käpylä-Seuran tai Kumpulan kyläyhdistyksen jäsenet voivat tilata kyläavustaja Anna Säterin kympin tuntipalkalla auttamaan kotitöissä, niin sisällä kuin ulkonakin. KYLÄAVUSTAJAN TAVOITTAA : kylaavustajaAnna@gmail.com Facebookista: henkilönä: Kyläavustaja Anna ja sivuna: Käpylän ja Kumpulan Kyläavustaja Puh työaikoina: 044 977 7053
4 K äpylä-lehti 31.1.2018 Svenska hörnan DÅ JAG INTE SKRIVIT i denna tidning tidigare, vill jag börja med en varudeklaration. Jag kan skryta med att Kottby är min släkts stadsdel framför andra. Här bodde båda min mormor och morfar (i trähus med utetupp på Pohjolagatan 23) och min farmor och farfar (på Untamovägen 10 i Olympiabyn) och hos dem var jag mycket som barn. Här hade alltså både min mamma och min pappa vuxit upp, och här bodde de på nytt som pensionärer, på Väinölägatan, mamma som änka ända till för bara några år sedan då hon flyttade till Folkhälsans Seniorhus i Brunakärr. Hon är 95 nu, och uppfattar sig alltjämt som Käpylän friidu. Själv har jag bott i Kottby i två omgångar: efter studentexamen 1971 bodde jag en tid hos min mommo, som då hade flyttat till Pohjolagatan 2, och – efter några år i studentbostad på Hertig Johans väg i Forsby – flera år i slutet av sjuttiotalet i farfars och farmors, sedermera fasters, tidigare bostad i Olympiabyn. Som nygift flyttade jag till Åggelby, där vi bodde hela åttiotalet, och min son gick i samma daghem Malva på Pohjolagatan 2 där mina kusiner hade gått trettio år tidigare. Också de bodde nämligen i sin barndom i just det huset... Jag har många kära Kottbyminnen från barndomen. Redan ljudet från ettans spåra längs Pohjolagatan avslöjade om den var en gammal kantig (oftast med släpvagn) eller ny av den typ som nu finns kvar bara som puboch museivagnar. Från kusinernas ”franska fönster” kunde man titta på tågen, om man inte med mofa gick upp på bron och lät sig svepas in i röken från ångloken. På Himmelsberget var det spännande att titta på minnena från kriget. I bägge ändorna av Pohjolagatan fanns Elantos ”snabbköp”, och en mer gammaldags i en höghuskällare uppe i Olympiabyn. Jag kunde fortsätta hur länge som helst… Kottby med omnejd ligger alltså mitt hjärta nära. Då jag nu sitter i stadsfullmäktige (och i HOK-Elantos förvaltningsråd, apropå mina barndomsminnen) har jag en chans att låta det hjärtat slå för Kottby. Här bara tre exempel på vad som är i görningen: Lite skeptisk bör man nog vara till planerna på s.k. stadsbulevarder längs infartsvägarna, av vilka Tusbyleden ju är en. Nu ska Vichtisvägen bli ett pilotprojekt, och så får vi se. Problemen är många. Om man t.ex. vill att bilister faktiskt ska byta till spåra där bulevarden börjar, måste det finnas anslutningsparkering. Bulevardplanen tangerar frågan om kompletteringsbyggande. Vi behöver bostäder för de många inflyttarna, och hellre kan man komplettera existerande stadsdelar än t.ex. bygga i Centralparken eller på Malms flygplatsområde. Men då måste det ske med hänsyn till respektive stadsdels karaktär och miljö och inte minst invånarnas vilja. Vi kan inte bygga på varje liten fri markplätt mellan husen. Många arrendetomtsavtal uppnår i dessa år den sextio års ålder, vid vilken staden har rätt att justera arrendena. Höjningarna upplevs ofta som orimliga, och därför ska den stadsfullmäktigegrupp jag leder i februari höra den beredande tjänstemannen. Vi får inte göra det omöjligt för invånarna att bo kvar i sina bostäder. BJÖRN MÅNSSON ordf. för SFP:s stadsfullmäktigegrupp ledarskribent på HBL 1982-2009 Kottby nära hjärtat Posteljooni sai asukkaat ONNELLISIA IHMISIÄ on mukava jututtaa. Upouuden Posteljooni-talon asukkaat pääsivät muuttamaan syksyllä vastavalmistuneisiin asuntoihinsa. Pienet, mutta toimivat tilat, talon moderni tekniikka ja vanhanaikaisilta näyttävät tyylikkäät patterit tekevät myös Pirkko ja Matti Vuorisalon onnellisiksi. Muutimme Oulunkylästä. Emme sen kauempaa, mutta silti tulimme ihan uuteen maailmaan, hämmästelee Pirkko Vuorisalo. Käpylä ei ollut perheelle entuudestaan erityisen tuttu, vaikka naapurissa oli asuttu 53 vuotta, ensin Norrtäljentiellä, sitten Patolassa. Sanoin aina, että seuraavasta asunnostamme ratikkaan pitää päästä suoraan kotioven edestä, naljailee Matti Vuorisalo. Ja kuinka ollakaan: näin kävi! Maailman pohjoisin ratikkapysäkki on kymmenen metrin päässä heidän porrashuoneensa ovesta. Shoppailua ja rautateitä Myimme auton pois tänne muutettuamme, toteaa Matti. Yhtä hyvät kulkuyhteydet ja julkinen liikenne heillä on myös toisessa kodissaan, keskellä Eurooppaa. Wienissä heillä ei ole koskaan ollut autoa. Siellä on niin kattava julkinen liikenne kaikkialle, ettei sitä tarvita. Itävallassakin heillä on ystäviä ja varsinkin eräs Burgenlandin pikkukylässä asuva entinen hotellin johtajatar on läheinen. Matti ja Pirkko toimivat rouvan talonvahteinakin tarvittaessa. Kun rouvat lähtevät Unkarin puolelle shoppailemaan, jättävät he minut Sombatheyn asemalle junia tutkailemaan, nauraa Matti. Matti Vuorisalo on rautatieharrastaja. Aika kuluu mukavasti junia valokuvaten ja asemiin tutustuen. Harrastus on isän perua. Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Järvenpään asemanmäellä Rautatieläisten talossa. Oman työuransa hän suoritti käyttömestarina Ylellä, Pirkon ollessa toisaalla toimistotyössä. Ajattele, olemme olleet yksissä jo 63 vuotta, paljastaa Pirkko. Yhteiselo on tuottanut kaksi lasta. Matti oli niin ihana mies, kun ei ikinä tarvinnut pelätä, että mihin se on joutunut, kun se oli aina kotona rakentamassa junien pienoismalleja, nauraa Pirkko. Sitten myöhemmin, kun hän lähti kuvaamaan asemia ja junia, oli jo ihan kivaa, kun sai vähän omaakin aikaa, hän tunnustaa hymyssä suin. Käpylässä pariskunta arvostaa, ratikan lisäksi, hienoa ympäristöä ja ihmisiä. On mukavaa, kun näkee kaikenikäisiä ihmisiä, ei vain senioreja, vaan myös vaunuja työntäviä lapsiperheitä ja työssäkäyviä. Ja Lippakiskan avaamista me suorastaan odotamme! Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI Matti ja Pirkko Vuorisalo muuttivat upouuteen Posteljoonin taloon lokakuussa Ogelista. Käpylä on yllättänyt heidät positiivisesti. Asunto Oy Helsingin Käpylän Posteljooni • valmistui syksyllä 2017 vanhan Postin rakennuksen paikalle, Pohjolanaukiolle. • talon on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy ja rakennuttanut Lemminkäinen Oy • Taloyhtiössä on 57 asuntoa, kooltaan 30,5–120 m2 ja neljästä kuuteen kerrosta. Pian kahvilan Pia Wacklin: ”Rakastuin tähän paikkaan heti!” KUN ASTUIN OVESTA SISÄÄN , tiesin heti, että se on tämä, muistelee tuusulalainen Pia Wacklin puolen vuoden takaista ensi tutustumistaan Käpylään ja apteekin vieressä sijaitsevaan pieneen liiketilaan.Hän oli jo pitkään haaveillut omasta pikkukahvilasta työskenneltyään vuosia alalla, viimeksi Teboilin huoltoaseman kahvilassa Malmilla. Meillä oli siellä Marian konditorian tuotteet, joten tunsin ne ja tiesin miten hyviä ne ovat. Niinpä oli helppoa tarttua Marian tarjoukseen ja lähteä yrittäjäksi franchising-pohjalta, hän kertoo. Tuotteita mukaan ja tilauksesta Tuotteita voi ostaa myös mukaan. Kakkutilauksia voi jättää pari päivää ennen toimitusta. Olen jo saanut palautetta siitä, miten maistuvia ne ovat olleet. Eräskin rouva tuli erikseen kertomaan nuorison hotkineen suihinsa kaikki viimeistä murua myöten. Käpyläläiset ovat niin ihanan avoimia. Mitään suurkaupunkilaista jurnutusta ei täällä kohtaa, hän nauraa. Olen itsekin tällainen höpöttäjä, hän nauraa. Mutta jos näen, että joku ei ole juttutuulella, niin osaan olla myös hiljaa. Viime elokuussa avatun kahvilakonditorian ovat jo naapurit hyvin löytäneet. Vieressä sijaitseva taksitolppa varsinkin suoltaa sisään niin kuskeja kuin asiakkaitakin. On yksinäisiä miehiä, vauvaperheita ja vanhuksia. Meille pääsee sisälle pyörätuolilla ja rollaattorilla esteettömästi, Pia lupaa. Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva MOHA ALA-JORANI Marian konditoriatuotteiden lisäksi Pian kahvilasta saa erikoiskahveja sekä Ryytimaan luomumausteita. Y K S I LÖ J A R Y H M Ä O P E T U S TA A I K U I S I L L E · Pianonsoiton ja säestämisen kurssi aloittelijoille · Vapaan säestyksen kurssit · Sovittamisen ja säveltämisen kurssit Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Honkanummi, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Malmi, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki
5 K äpylä-Lehti 31.1.2018 R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.fi • www.kapygrilli.fi K äpy grilli Avoinna: ark. 10-02, pe ja la 10-03 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 • TI JAMIT •PE LIVEMUSAA • LA KARAOKE Tarkista ohjelma netistä Viihtyisä kahvila Käpylän uudessa keskuksessa Kondiittoriltamme meillä valmistettuja tuoreita herkkuja myös tilauksesta Avoinna: Ma-To 7-19, Pe 7-18, La-Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.checkpointcafe.fi • 040 717 2070 puh. 0400 272 444 • INFO@CACTUS.fi Monipuolinen lounas arkisin klo 11-14:30 A’la carte Perjantaisin ja lauantaisin livemusaa klo 22-03 Tarkista ohjelmat WWW.CACTUS.FI MÄKELÄNKATU 94 SANALLA MUSTA on äännevastineensa kaikissa suomen lähimmissä sukukielissä. Inkerissä se on sama kuin suomessa, mutta tarkoittaa mustan lisäksi myös tummaa ja likaista. Musseta tarkoittaa mustumista. Karjalan musta tarkoittaa mustaa, tummaa, pimeää ja likaista, musseta mustumista, tummumista ja likaantumista, samoin mustuo. Lyydin ja vepsän must tarkoittaa mustaa, musteda ja musteta mustumista, vatjan mussa mustaa. Viron must tarkoittaa mustaa ja likaista, musteneda mustumista ja tummumista, liivin mustaa mustaa ja likaista. Sana musta on lainautunut suomesta myös saameen. Esimerkiksi Inarin saamen mostod tarkoittaa vaatteen tai metallin tummenemista, Norjan saamen mostot sakenemista ja samenemista. Jos joku ei ole ihan musta, voidaan käyttää sanaa tumma. Tällä sanalla ei ole montakaan äännevastinetta sukukielissämme. Inkerissä ja karjalassa tumma ja tummeta tarkoittavat samaa kuin suomessa. Vatjan tummea tarkoittaa tummaa ja sumuista (ilmaa), tum epäselvää, himmeää, tummaa ja pimeää, viron tõmmu tummaa ja tummanruskeaa. Mustat ja tummat ovat synkkiä sanoja. Sanalle synkkä on vain muutama äännevastine sukukielissämme. Karjalan synkie tarkoittaa tiheää ja synkkää (metsää), synkkä synkkää ja pimeää. Sana on lainautunut suomesta viron kirjakieleen, jossa se on sünge ja tarkoittaa synkkää. Nämä sanat saattavat olla myös balttilaista lainaa. Liettuan sunkus tarkoittaa raskasta. Pimeä pimeys Näiden edellisten sanojen kanssa samaan ryhmään kuuluu tietenkin myös sana pimeä. Tällä sanalla on äännevastineet kaikissa lähimmissä sukukielissämme. Inkerin pimmiiä tarkoittaa pimeää, pimetä pimeämistä, pimmeehüs (kuun tai auringon) pimennystä, karjalan pimie pimeää ja synkkää, pimetä pimenemistä, tummumista ja hämärtymistä, pimevys pimeyttä, pimitteä hämärtämistä, pimentämistä, sokeaksi tekemistä, silmien sumentamista, kätkemistä ja salaamista. Lyydin pimed tarkoittaa pimeää, pimenzuda ja pimetä pimeäksi tulemista, vepsän pimed pimeää, pimizuda pimeäksi tulemista, pimeduz pimeyttä, pimitada varjostamista, vatjan pimiä pimeää, pimetä pimeämistä, viron pime pimeää ja sokeaa, pimeneda pimeämistä, pimedus pimeyttä, liivin pi’mdä pimeää, pimdäm pimeyttä, pimdäks (kuun ja auringon) pimennystä. Pimeää on monissa etäisemmissäkin sukukielissämme. Votjakin pel’mit, penmit ja pejmit tarkoittavat pimeää ja pimeyttä, pejmini pimeäksi tulemista, pejmitini pimentämistä, tolez pejmitomon kuunpimennystä, syrjäänin permid pimeää ja pimeyttä, pemdini pimeäksi tulemista ja pimentymistä, jurakkisamijedin päewde pimeää. Hämäriä sanoja Kun ei vielä ole ihan pimeää, sanotaan, että on hämärää. Tälle sanalle tai siitä johdetuille ilmaisuille on äännevastineita muutamissa läheisimmissä sukukielissämme. Inkerin hämärtüä tarkoittaa samaa kuin suomessa, karjalan hämärä ja hämäri hämärää ja hämärän aikaa, hämärteä hämärtämistä, hämärtyö hämärtymistä., lyydin hämär hämärän aikaa, hämärdüdä hämärtymistä, vepsän hämär hämärää ja hämärän aikaa, hämarzuda hämärtymistä, vatjan ämärikko ja hämärä hämärää ja hämärän aikaa, viron hämar hämärää, hämardada hämärtämistä, hämärduda hämärtymistä, hämarik hämärän aikaa ja liivin ämär hämärää, ämärdä hämärtämistä. Tulkoon valo Jossakin vaiheessa pimeän ja hämäryyden voittaa valo. Tämä sana tunnetaan suomen lisäksi myös muutamissa muissa itämerensuomalaisissa kielissä. Inkerissä ja karjalassa se on sama kuin suomessa ja tarkoittaa samaa. Inkerin kuuvali tarkoittaa kuutamoa, vatjan valu valoa. Viron murteissa valu tarkoittaa valoa ja valkeutta, valgevalu päivänvaloa, valus valoisaa, valusta valaisemista. Viron kirjakielessä valgus tarkoittaa valoa, liivissä val kirkkautta, hohtoa ja valoa, kuu val kuun valoa. Sanalla valo on myös toinen, epämiellyttävämpi merkitys. Näin on esimerkiksi ilmaisussa luuvalo, joka tarkoittaa Suomen murteissa mm. reumatismiä ja kihtiä. Lähisukukielessämme vatjassa verbi valutta tarkoittaa särkemistä. Viron valu tarkoittaa kipua. Näiden eri asiaa tarkoittavien valo-sanojen etymologioista tutkijoilla on tarjolla useita eri vaihtoehtoja. SEPPO SEPPÄLÄ Etymologia Mustaa ja pimeää Valon aamuna heijastimia valaistiin taskulampuilla KÄPYLÄN PERUSKOULUN ja Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistykset järjestivät 8.12. aamulla yhdessä koulujen väen kanssa koululaisille Valon aamun. Yhteistyönä järjestetyn tapahtuman tavoitteena oli saada koululaiset näkymään paremmin pimeällä ja lisätä lasten ymmärrystä siitä miten suuri merkitys heijastimilla on. Perusajatuksena oli myös lisätä yleistä liikenneturvallisuutta Käpylässä sekä vahvistaa yhteisöllisyttä sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Aamu oli hyvin pimeä ja sateinen, joten tapahtuma tuli todella tarpeeseen. Liivejä ja heijastimia valaistiin taskulampuilla Valon aamuna vanhemmat olivat koulujen pihoilla vastassa lapsia. Lasten kanssa yhdessä tarkistettiin, oliko heijastimia tai heijastinnauhoja ulkovaatteissa riittävästi. Jos heijastin puuttui tai lapsi halusi lisäheijastimen, sellainen annettiin. Koulujen pihoille oli ripustettu puihin heijastimia, joita lapset saivat valaista taskulampuilla. Hienot suomalaiset sydänheijastimet tapahtumaan lahjoitti Vakuutusyhtiö Turva, kiitos! Yhtenäiskoulussa ekaja tokaluokkalaisille jaettiin yhteistyössä opettajien kanssa heijastinliivit. Liivien valaiseminen taskulampuilla osoitti upeasti, miten suuri merkitys hyvillä heijastimilla on pimeässä näkymisen kannalta. Heijastimien lisäksi koululaisille ja koulujen väelle jaettiin koulujen pihoilla lämmintä mehua ja glögiä sekä pipareita. Lämmintä juomaa hörppiessä ja heijastimia kiinniteltäessä keskusteltiin liikenneturvallisuuden ja heijastimien lisäksi koulusta, talvesta ja monista muista asioista. Tämä toki tiedettiin ennestäänkin, mutta meillä on Käpylässä kyllä ihan mahdottoman mukavia koululaisia! Käpylän peruskoulu on järjestänyt Valon aamua jo aiempina vuosina. Tänä vuonna tuo hieno perinne laajeni koko kaupunkiin, kun Helsingin vanhempainyhdistyksiä edustava Helvary ry kutsui kaikki Helsingin koulut ja päiväkodit mukaan tapahtumaan. Käpylästä tapahtumaan osallistui Käpylän peruskoulun ja Yhtenäiskoulun lisäksi päiväkoti Sohvila. Valon aamu järjestetään myös ensi syksynä vuoden pimeimpään aikaan, tervetuloa mukaan kaikki muutkin Käpylän alueen koulut ja päiväkodit! JENNI ARNKIL vpj., Yhtenäiskoulun vanhempainyhdistys PIA LUNDBOM pj., Käpylän peruskoulun vanhempainyhdistys Annalan huvila puutarhakulttuurikäyttöön ANNALA ON KAIKILLE AVOIN , idyllinen puistoalue Helsingin syntysijoilla, Vanhassakaupungissa. Alueen sydän on vuonna 1826 rakennettu Helsingin vanhin huvilarakennus Annalan huvila eli Villa Anneberg. Nyt siitä kehitetään tapahtumapaikka, jossa ideat, ilo ja kohtaamiset versovat runsaina. Pitkään tyhjillään ollut tila valjastetaan puutarhakulttuurin keskukseksi. Annalan huvilan omistaa nyt Kiinteistö Oy Pro Anneberg. Sen oston mahdollisti joukkorahoituskampanjassa joulukuussa saavutettu minimitavoite. Annalan huvilan kehittäminen puutarhakulttuurikäyttöön on kirjattu jo vuonna 1997 Kaupunkisuunnitteluviraston Kantakaupungin Itäranta-projektiin. Suunnitelmassa sanotaan, että päärakennus vapautuessaan ohjataan Hyötykasviyhdistyksen käyttöön. Puutarhakulttuurikeidas Annalan huvilan kehittäminen puutarhakulttuurin keitaaksi on alkanut. Ensimmäiset pintaremontit on aloitettu. Ensin tehdään kuitenkin säilyttäviä töitä. Remonttia Annalan huvilassa tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin kiinteistö korjataan pienemmällä remontilla käyttökuntoon mitään vanhaa hävittämättä. Samaan aikaan kerätään rahaa ja suunnitellaan perusteellista korjausta ja restaurointia. Tavoitteena on saada tilat mahdollisimman pian käyttöön. Annalan alueella toiminta laajenee ja vierailijat pääsevät osallistumaan ja tekemään yhdessä. Kaupunkilaisilla on myös mahdollisuus tulla itse kehittämään Annalan huvilasta meidän kaikkien omaa hyvinvoinnin ja puutarhakulttuurin olohuonetta. Ostohinnan keräämiseksi perustettu joukkorahoituskampanja jatkuu 12.6. Helsinki-päivään saakka. RIITTA KORHONEN Annalan huvilan ystävät ry:n puheenjohtaja Lisätietoja Jaana Merenmies Hyvän rakentaja, Annalan huvila, Hyötykasviyhdistys ry, 040 846 5056 jaana.merenmies@annalanhuvila.fi Riitta Korhonen, pj, Annalan huvilan ystävät ry ja Hyötykasviyhdistys ry, 040 524 2486 puheenjohtaja@annalanhuvila.fi Luontaistuotekeskus Käpyläntie 8 • 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 pH-balance PASCOE® -jauhe pH:ta tasapainottava kivennäisainevalmiste • tukee elimistösi pH-tasapainoa luonnollisesti • vilkastuttaa aineenvaihduntaa • auttaa ruoansulatusta toimimaan normaalisti • nopeuttaa lihasten palautumista 21,90 260 g. Suojaa itsesi! Protector Vit?min Monivitamiinikivennäisainekasviuutevalmiste • antaa kehosi soluille vahvan antioksidanttisuojan • edistää immuunijärjestelmän toimintaa 22,90 500 ml. Tarjoukset voimassa 15.2. asti SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590
6 K äpylä-lehti 31.1.2018 KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Käpylän kirjasto Käpylän kirjastoyhdistyksen vuosikokous pidetään ke 21.2. klo 18. Jarkko Eskola kertoo Käpylän kirjaston historiasta 1940–50-luvuilla. Tilaisuudessa tarjotaan pullakahvit. Kirjailijaillat klo 18: ti 30.1. Sinikka Nopola: Onko teillä tämmöistä? sekä Heinähattu ja Vilttitossu. Haastattelijana Satu Koskimies ti 6.2. Keskustelutilaisuus tapahtumista Pietarissa ja Helsingissä 100 vuotta sitten. Vieraina YTT Risto Volanen ja FT ja professori Markku Kangaspuro. Järjestäjä Käpylän Druzhba ti 13.2. Roman Schatz: Asevelipuolet John Simon: Mahdoton sota Haastattelijana Jorma Honkanen, YLE ti 27.2. Heidi Köngäs: Sandra Haastattelijana Riitta Vaismaa Koskelan palvelukeskus Käpyläntie 11, N-talo 1krs Helsingin kaupungin palvelukeskukset tarjoavat maksutonta toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Pe 2.2 klo 14-15 PerjantaipulinatEstradi vapaa! Tule esittämään esim. runo, vitsi tai tarina. Voit tulla myös kuuntelemaan muiden esityksiä. Ke 15.2 klo 14.30 Iltapäivätanssit ravintola Kapustassa.Soittamassa Repe&Rape. Ti 13.2 klo 12-14 Omaishoidon sosiaaliohjaaja tavattavissa. Ke 14.2 klo 10-12 Kuulolähipalvelu auttaa kuuloon liittyvissä asioissa! Ke 21.2 klo 13-14.30 Kallio-Vallilan eläkeläiset ry:n luento. Ti 27.2 klo 14.00 Laskiaisrieha D-talon edustalla. Mukana ihanat alpakat! Onko sinulla todettu osteoporoosi tai osoteopenia? Luustokurssi alkaa helmikuussa. Ilmoittaudu neljän kerran kurssille p. 09-310 45999 Käpylän seniorit ry Kokoontuu joka toinen torstai klo 13 Karjalatalon Wiipuri-salissa, Käpylänkuja 1, 3. kerros. Yhdistys tarjoaa mielenkiintoista ohjelmaa sekä mahdollisuuden tutustua kahvikupposen äärellä uusiin tuttavuuksiin. Kunkin kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena torstaina klo 13 on tarjolla monenlaista ohjelmaa. Jäsenmaksu vain 20 euroa, kahvikulu 2 euroa. Helmikuussa 1.2. naurujoogaohjaaja Essi Tolonen! Roskien oikeaoppisesta lajittelusta tulee 15.2. ohjastamaan ”roskapoliisi”. Maaliskuussa 1.3. kevätkokous. ennen Tohtori Kari Narsin esitelmä ”Mauno Koiviston sodat”. 15.3. Lasse Liemolan kera stadilaisissa tunnelmissa, luvassa bamlausta ja skitan skulaamista. Kevään koko ohjelma www.senioriliitto.fi. Lisätietoja: Raija Anttila, pj 040 705 0204 ja Aino Ylä-Jarkko, siht. 040 753 3330 Käpylän pysäkki Ilmattarentie 2 Helsinki 100 vuotta sitten -näyttely, Signe Brander 8.1.-18.2. Signe Brander muistetaan parhaiten Helsingin muuttuvan kaupunkikuvan ja kaupunkilaisten arjen taltioimisesta 1900-luvun alussa. Energiapolitiikan iso kuva Keskustelutilaisuus energiapolitiikasta Maunulatalo 3.krs. Puhujana elinkeinopoliittisen ryhmän vpj sekä toiminnanjohtaja Lauri Muranen. Tilaisuuden järjestävät Helsingin Keskisen alueen sosialidemokraattiset yhdistykset. 112 päivä Palokuntanuorten koko perheen 112 päivä 11.02. klo 10.00-14.00, Vanhan Käpylän VPK, Krämerintie 8, 00620 Helsinki. Päivän aikana pääset harjoittelemaan alkusammutusta, tutustumaan paloautoon sekä nuoret esittelevät taitojaan. Puffetissa myynnissä makkaraa, kahvia, mehua ja leivonnaisia. Tuotto käytetään kokonaisuudessaan Lohtaja 2018 leirin kustannuksiin. Maksu käteisellä tai MobilePay. Menot YLE AREENASSA on 16.2. asti runsaan kolmen tunnin dokumenttielokuva Human, ranskalaisen valokuvaaja Yann Arthus-Bertrandin ja hänen työryhmänsä suurhanke 2015. Filmaukset kestivät lähes kolme vuotta: yli 2000 haastattelua noin 70 maassa, kieliä 63. Teos pelkistää hienosti: kamera käy, haastateltava – aikuinen tai lapsi – istuutuu ja alkaa kertoilla elämästään. Valmiissa työssä näkyy vain puhujan katse kohti kameraa, katsojaa. Muuta ei esitetä, ei ympäristöä eikä maata, jossa ollaan, kysymyksiä ei kuulla, haastatellun nimeä ei tiedetä; tuloksena mitä erilaisimpia tarinoita ja kasvoja. Välillä syvennytään henkeäsalpaaviin, lentokoneesta kuvattuihin maisemiin, taustalta kuuluu vaikuttava Armand Amarin elokuvaan tekemä etnomusiikki. Human-dokumentti pohtii ihmisyyttä kertoen vaikkapa hyvinvoivasta, iäkkäästä naisesta aamutoimissaan. Ensin tyylikäs rouva sanoo rukoilevansa, sitten hän pureskelee tupakkaa ja kola-kasvin lehtiä, sillä vasta ne saavat täysin hereille, kuuluu iloinen selitys. Jalkansa menettänyt nuori mies toteaa nykyisin olevansa aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan, toisin sanoen hän hyväksyy elämän sellaisena kuin se eteen tulee, jopa niin että jos Jumala kysyisi, haluaako hän jalat takaisin, mutta menettäisi samalla vamman opetukset, mies vastaisi: ”Kiitos, pidä jalkasi!” Entä koetusten runtelema tyttö – kannustavan isän kuoltua – kertomassa kyynelsilmin: ”Jos kaadut, nouse ylös. Jos kaadut taas, nouse ylös, isä toisteli. Lause antaa voimaa jatkamiseen”, sanoo lapsi vakavana. Venäläinen mies, joka on saanut ensin tyttöjä, kunnes vihdoin pojan, lisää itkien: vammaisen. Mies voittaa oma vastahankansa ja avautuu, kertoo puhuvansa pojalle elämästä, kysyy miksi Jumala lähetti niin rankan koettelemuksen. Jumala tuntuu vastaavan: ”Jotta poika opettaisi perheelle, mitä rakkaus on.” Sen myötä isä oivaltaa: ”Voidakseen elää yhdessä pitää rakastaa itseään.” Elokuvan ainoa vaikutusvaltainen ihminen on mies, jonka ammatti käy ilmi sivulauseesta: presidentti, Uruquai. Mies on elänyt yli 10 vuotta eristyssellissä eikä edes nähnyt kirjoja vuosiin. ”Oli aikaa ajatella”, hän toteaa rauhallisesti. Syntyi oivallus: ainoa asia, jota ei voi ostaa, on elämä. Samoin: Emme me maksa rahalla, vaan sillä ajalla, joka rahan ansaitsemiseen on mennyt. Ja: Tärkeintä on elää kohtuudessa, ei rikkaudessa, ei köyhyydessä. Merkillistä että elokuvaan on valittu vain yksi, joka pohtii perheettömyyttä ja lapsettomuutta, uskonnollisessa yhteisössä kasvanut nainen, 50 v. Vasta sisarensa kuoltua nainen tajuaa, että kun aika jättää, ei ole ketään, joka kaipaisi häntä itseään samalla tavoin kuin oma perhe sisarta. Mutta senkin nainen oivaltaa, että ympärillä on sukulaisia ja ystäviä, joista monille hän itse merkitsee äitiä. ”Minun perheeni!” nainen hymyilee kyynelehtien. Koetusten muovaamat LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Rauhaa – vaikka hampaat irvessä MISTÄ AMMENTAA mielenrauhaa silloin, kun arjessa kaikki kaatuu päälle, työelämän muutokset aiheuttavat stressiä, ja oma mieli on kuin sillisalaatti? Silloin kun oma mieli on vailla rauhaa, ei voi kääntyä kohti toista ihmistä ja olla läsnä. Sitä taitoa me kuitenkin tarvitsemme ystävien, perheenjäsenten ja muiden matkakumppaneiden kanssa. Tarvitsemme rauhaa itsemme kanssa, jotta voimme olla yhteydessä toisiin. Sain hiljattain osallistua pastori Helena Paalanteen luennolle. Hän muistutti, että levottomuus on osa ihmisyyttä. Se on meihin sisäänrakennettu asia, joka aiheutuu pelkästä olemassaolostamme, ja siitä että elämän tarkoitus on hakusessa. Mielenrauhan voi saavuttaa, kun hyväksyy tämän itsessään olevan levottomuuden. Kun tarkastelee sitä ja ottaa sen lempeästi vastaan: Tällainen minä olen. Levoton ja rauhaton. Levottomuuden keskellä me tarvitsemme virittäytymistä, aivan kuin viulu tarvitsee viritystä ennen soittamista. Yksi tapa virittää itsensä on pysähtyä näiden kysymysten äärelle: Kun poistun tästä hetkestä ja tilanteesta, jääkö minusta tänään tänne rauhaa vai rauhattomuutta? Missä asioissa olen levossa? Mitkä asiat tuovat minulle rauhattomuutta? Minkä asian kanssa olen tänään työni kanssa levossa? Mitkä asiat työssäni tuottavat levottomuutta? Tänä keväänä otan haasteen pysähtyä säännöllisesti hyvien hetkien äärelle. Imen ne itseeni ja ammennan niistä rauhaa levottomalle sielulleni. Rauhaa, ystäväni, myös sinulle. JOHANNA ELO Seurakuntapastori, rippikoulut Oulunkylän seurakunta Kirkon kasvatuksen teema vuosina 20182019 on rauha. Rauhan teema liittyy mm. kiusaamiseen, oikeudenmukaisuuteen, hyvinvointiin, luonnon arvostamiseen, sisäiseen ja ulkoiseen rauhaan lähellä ja kaukana. helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla musiikkiakirkoissa.fi yhteisvastuu.fi kirkkojakaupunki.fi MESSU KÄPYLÄN KIRKOSSA su klo 18 Su 4.2. Herättäjän kirkkopyhä. Leinonen, saarna Samuli Korkalainen. Veisuuveljet. Su 11.2. Elo, Pesonen-Kareinen ja isosia. Su 18.2. Voinko mistään luopua? -messussa Albekoglu, Asmo Koskinen ja Anne Lindell. Ke 14.2. Tuhkakeskiviikon iltaehtoollinen Oulunkylän vanhassa kirkossa klo 18. Leinonen, Helenius ja Gaudioso-kuoro. YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi. Virkatodistukset ja sukuselvitykset keskusrekisteristä p. 09 2340 5000. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318. MESSU OULUNKYLÄN KIRKOSSA su klo 10 Su 4.2. Savik, Albekoglu ja Pesonen-Kareinen. Yhteistuun avausmessu. Su 11.2. Handolin, Pelkonen ja Helenius. Su 18.2. Kosonen, Raivo Savik ja Mäkiö. Messu Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 12. T ekstiilitaiteilija Aino Kajaniemen näyttely Oulunkylän kirkon galleria AULAssa. Avajaiset su 11.2. klo 11.15. Näyttely avoinna 11.2.–11.3.2018. Poimintoja: Su 4.2. Oulunkylän kirkossa messun jälkeen kahvit Yhteisvastuun hyväksi, Oulunkylän Martat. Virsijukeboxi: Savik. Diakonian työntekijöitä, arpajaispöytä. Su 4.2. Pianisti Roope Gröndahlin konsertti klo 16.00 Oulunkylän kirkossa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle. Su 18.2. Yhteisruokailu Yhteisvastuun hyväksi klo 15–17.30 Käpylän kirkossa ennen messua. Tarjolla turkkilaista ruokaa.
7 K äpylä-Lehti 31.1.2018 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 17 000 kpl Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2017 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 67 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Käpylän Hammaslääkärit Marketta ja Jouko Peltomaa Koskelantie 48, Helsinki 61 Puh. 09-752 3003 Kiertävä kynä TOISEN KAUDEN kaupunginvaltuutettuna minulle on tärkeää, että Käpylän viihtyvyys ja palvelut ovat hyvät ja riittävät. Olen entinen ammattinyrkkeilijä. Moni muistaa minut nyrkkeilijänä (Käpylän Pyövelinä) ja liikunta on edelleen lähellä sydäntäni. Seuraan tarkasti Käpylän alueen liikuntamahdollisuuksien toteutumista, ja toimin kaupungin liikuntajaoksessa (entinen liikuntalautakunta). Ajamani politiikka liittyy sosiaalisiin kysymyksiin. Olen ammatiltani sosionomi ja päihdetyöntekijä, joksi luin itseni nyrkkeilyn jälkeen. Minulla on itselläni oma kokemus syrjäytymisen vaarasta, mutta liikunta pelasti minut ”steissiltä” ja vei minut aina Yhdysvaltoihin ja Muhammad Alin valmentaja Angelo Dundeen oppiin. Siksi haluan viedä liikunnan ilosanomaa kaikille. Haluan pitää huolta, että jokaisella kaupunkilaisella olisi mahdollisuus harrastaa (vähintään yksi harrastus). Voisin kirjoittaa liikunnan merkityksestä vaikka kuinka, mutta palsta ei ole nyt pelkästään siihen, vaan haluan myös tuoda esille jotain muita asioita, joita pidän tärkeinä kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Osallisuus on tärkeää etenkin nuorten ja eläkeläisten kohdalla. Sainkin aloitteen muodossa 1 raitiovaunun kulkemaan myös viikonloppuisin ja vähän myöhempään. On tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus päästä kulkemaan ja nauttimaan kauniin kaupunkimme palveluista ja miljööstä. Olen sosiaalityössä ja autan kodittomia ja syrjäytyneitä saamaan elämänsä takaisin kuntoon. Yksinäisyys on yksi suuri epäkohta, johon pitää puuttua vahvemmin, sillä se tappaa kuten päihteet. Meillä on yli 50% sinkkutalouksia Helsingissä ja siihen joukkoon kuuluu paljon niitä, jotka ovat tahtomattaan joutuneet sivuun yhteiskunnasta ja kaipaavat toista ihmistä. Me naapurit voimme olla tekemässä mielekkääksi niiden ihmisten arkea, joilta ystävä puuttuu. Ei kuljeta laput silmillä, vaan ollaan mukana tekemässä yhteistä hyvää, vaikka tervehtimällä ja kysymällä ”mitä kuuluu”. Se on pieni ele, mutta sillä voi olla suuri merkitys yksinäiselle. On häpeä, että meillä on asunnottomia edelleen ja siihen pitää löytää kestävä ratkaisu. Tarvitaan lisää kohtuuhintaisia vuokraasuntoja ja tämä tulee ottaa huomioon, kun kaavoitamme. On tärkeää myös, että on kovan rahan asuntoja sekä osaomistusasuntoja. Nämä kaikki asumismuodot on hyvä rakentaa yhteistyössä, toisia pois sulkematta, ja eriarvoisuuksien välttämiseksi ja vastakkaisasettelun itä-länsi pois sulkemiseksi – myös idässä voi olla onnellisia ihmisiä… Viime valtuuston kokouksessa meni aloitteeni päihdetyön ammattitutkinnon saattamisesta viralliseksi eteenpäin. Thomas Wallgrenin ponnella, jota kannatin, Helsingin tulee selvittää ja ottaa kokemusasiantuntijat huomioon, kuten jo EU linjaa sekä OPH. Tässä koulutuksessa omien selviytymiskokemusten kautta saadaan paljon lisäarvoa koulutukselle, joka ilman sitä on kuin rampa koira… On myös yhteiskunnan varojen hukkaamista, jos esimerkiksi Suomen Diakoniaopisto kouluttaa päihdetyöntekijöitä, joille tarve on suuri, suoraan kortistoon, sillä Helsingin mukaan heillä ei ole virallista pätevyyttä. Toisissa kaupungeissa heillä jo on pätevyys, jolloin kokemuksen omaavat aikuiset ovat mukana tässä yhteiskunnalle kalliiksi tulevan sairauden hoidossa (yksi syrjäytyminen maksaa haittoineen noin miljoonan elämänkaaressa). Ennen kaikkea on inhimillistä, että ihminen selviytyy tässä usein niin hektisessä yhteiskunnassa. Pidetään huolta Käpylästä yhdessä! JUKKA JÄRVINEN kaupunginvaltuutettu, SDP jukka@jukkajarvinen.net Pidetään huolta Käpylästä Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienisti Maria Jaakkola Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p. 09 757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 09 728 7012 M arleena • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Kauneusja terveyspalveluja • Parturi • Kampaamo • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, Sörnainen Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 FY S IO TR EE N A R I Koskelantie 24, Käpylä • 040-4159119 Valuraudankuja 6, Tattariharju • 040-9612 310 Muista ystävää 14.2. Meiltä lahjakortteja, tuotapaketteja ja hoitotarjouksia ystävänpäivälahjaksi. www.fysiotreenari.com Av. ma-pe 8-20, la 8-16 • Fysioterapia • Kosmetologi • Hieronta • Parturikampaamo • Jalkaterapia • Tukipohjalliset • Ravintovalmennus • Jäsenkorjaukset • Intialainen päähieronta • Kotiyritysja laitoskäynnit • Ripsipidennykset aloevera www.osturt. lr-partner.com Käpyläntie 12, Helsinki | puh. 044 977 7688 Ma-Pe 10.00-17.00 www.byrkland.fi Eläkeläiset ja opiskelijat 5%
8 K äpylä-lehti 31.1.2018 Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/kapylalehti Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani käpyrinne Käpyrinteen palvelutalo, Ilmattarentie 2 Käpylän tarinat – tarinaa ja kuvaa Perjantaisin 9.2. ja 23.2., 9.3. ja 23.3. klo 10.30-12.00 Tervetuloa muistelemaan Käpylän historiaa ja jakamaan tarinoita! Tuo mukanasi valokuva tai useampi, jossa on sinulle merkityksellinen henkilö, tapahtuma tai tunnelma. Kuvat voivat olla eri vuosikymmeniltä. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Mervi Leivo, Iloa arkeen-pysäkkitoiminta, 040 1299 953. Vanttera-illat, vuoden 2018 teemana Luonnonsuojelu 22 2. Ilmastonmuutos, tutk.prof Hannele Korhonen Käpyvisa 13.2. klo 14.30 Käpyvisa on Käpyrinne ry:n vapaaehtoisvoimin toteutettava viihteellinen tietokilpailu. Enter-opastukset keskiviikkoisin klo 10-12. Enterin vapaaehtoiset vertaisopastajat auttavat sinua tietokoneen, tablettilaitteen ja kännykän käytössä. Iloa arkeen -pysäkit ovat avoimia tapaamispaikkoja ikäihmisille. Pysäkeillä tarjoamme iloa ja tukea arkeesi, monimuotoista toimintaa ja halutessasi ohjausta palveluihin. Jos kiinnostuit, niin soittele! Ota yhteyttä: Käpyrinne ry Ihmisarvoista vanhustyötä 80 vuotta Palvelujohtaja Mirja Huhtala, 040 456 0565, mirja.huhtala@kapyrinne.fi Mervi Leivo, Iloa arkeen-pysäkkitoiminta puh. 040 1299 953, mervi.leivo@kapyrinne.fi www.kapyrinne.fi FB Käpyrinne ry Tervetuloa mukaan Ystäväpiiri-ryhmään! Ryhmä kokoontuu Heseva-kodissa maanantaisin klo 12–13. Vanhustyön keskusliiton kehittämän eläkeläisille suunnatun ryhmän tavoitteena on yksinäisyyden tunteen lievittäminen, yhdessä tekeminen ja kokeminen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 14.2. mennessä p. 050 463 7374. Ryhmä on maksuton. HESEVA-KODISSA AVOIMET OVET: PALVELUASUMISEN JA TOIMINTAMME ESITTELY TO 8.2. JA TO 8.3. KLO 16–17. Meillä iloitaan elämästä. Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Heseva-kodin palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden sekä lyhytaikainen hoito. Meillä käy kuntien palvelusetelit. www.gaius-saatio.? HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Pellervontie 39 A, 00610 Helsinki Larisa Kiljander, 050 461 6559 AVAJAISTARJOUS TROPICANA 7 90 KINKKUA JA ANANASTA NORM. 9,90 UUSI KOTIPIZZA KÄPYLÄ AVATTU Tarjous voimassa tätä mainosta näyttämällä Kotipizza Käpylä Käpylänkuja 5, 00610 Helsinki Puh. 0400 322 818, avoinna: ma-to 11–21, pe-la 11–22, su 12–21 Meiltä saat herkut myös kotiisi kuljetettuna. JarruTeam Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Livemusiikki alkaa klo 22 jälkeen. Seuraa Cactuksen nettisivuja osoitteessa WWW.CACTUS.FI • Mäkelänkatu 91 • 2.2. Vaihtoehtomusiikin kärkinimet: DRAAMAHELMI, MÖYHY-VEIKOT, LÖRSSON, liput: 6,3.2. Night of the Living Blues. MARKUS LAKANEN’S ROOT JUNCTION, EEVA ÄÄRELÄ JA ROBBIE HILL, liput: 5,9.2. Rocket Scientists -klubi (funk, rap, jazz, dancehall levyilta), ilmainen sisäänpääsy 10.2. Ilmoitetaan myöhemmin, seuraa Cactuksen nettisivuja 16.2. THE GOODMAN’S liput: 5,17.2. Heavy-ilta: RATBREED, BLOODY HELL JA ACTION sisäänpääsymaksu 23.2. CLUB ATO: VENTOVIERAS & 42'S, SLS, COTARDIN SYNDROOMA , liput: 7,24.2. Punkkia ja rockia: NYKYAIKA, SILVER SPEED, KVARTER liput: 7,Live-musiikkia helmikuussa! Liity Käpylä-Seuran jäseneksi Maksa jäsenmaksu 10 € tilille nro FI81 1239 3000 0560 80 / Käpylä-Seura ry ja kirjoita viestiksi: Uusi jäsen, nimi, osoite.