Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 5 julkaisija Käpylä-Seura ry. 10.6.2017 66. vuosikerta painos 18 000 HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine Suuhygienistit: • Annina Niklander • Saila Pakarinen Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Kuvat Toivo Koivisto NESTE K METSÄLÄN LOUNASBUFFET SENIORIHINTAAN 7,50 € Arkisin klo 12-15, la-su 11-16 SENIORIHINTAAN 7,50 € Katso lisää sivulta 3 Olutravintola JANO Tervetuloa! Mäkitorpantie 11 ww.olutravintolajano.fi Käpylän kyläjuhlat palasivat epäkaupallisille juurilleen, ilman oluttelttoja ja suuria esiintymislavoja. Väkeä riitti silti aiempaan tapaan. Pohjolankatu täyttyi kyläläisten kirpputoripöydistä ja paikallisista esiintyjistä. Hyvää kesää
Kuka pääsee kesätöihin? 10.6.2017 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 66. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla TYÖMINISTERI Jari Lindström (ps.) kävi Kirkon ulkomaanavun kanssa Yhdysvalloissa tutustumassa maahanmuuttajien työllistymiseen. Tuliaisina hän toi sieltä ajatuksen, että heidät pitäisi työllistää mahdollisimman nopeasti! Me olisimme voineet antaa tuon neuvon ihan ilmaiseksi jo täällä kotimaassa. Suurin osa Suomen kansasta on samaa mieltä. Työministeri vieraili pääkaupungin lisäksi myös aiemmin pahamaineisessa Chicagossa. Itselleni sattui siellä somalinuorukainen taksikuskiksi. Aika ällistyneitä olimme poikani kanssa, kun hän hetken jutusteluamme kuunneltuaan vilkaisi taakse ja kysäisi, että ”Suomestakos sitä ollaan?” Kertoi sitten serkkujensa olevan syntyperäisiä suomalaisia ja vierailleensa heidän luonaan pariinkin otteeseen. Taksia nuori mies kertoi ajaneensa jo monta vuotta, itse asiassa jo kolmantena päivänä maahan tultuaan. Siitä lähtien on ollut täystyöllisyys, kertoili poika. Eikä malttanut olla ihmettelemättä Suomen systeemiä, jossa estetään ihmisiä kaikilla mahdollisilla tavoilla hankkimasta toimeentuloaan. Kuten työministerikin, totesi myös tämä Abdullah, että maahanmuuttajat työllistyvät, kun sosiaaliturvalla ei voi elää. Kysyttäessä hän myös painokkaasti vakuutti, ettei kuuna kullan valkeana kesäyönäkään vaihtaisi taksirengin tienestejään sosiaalirahaan. En tietenkään tarkoita, että Suomesta pitäisi sosiaaliturva poistaa. Mutta jokin tässä byrokratiassa mättää, kun se kaikkine kiemuroineen ja loukkoineen estää ihmisiä työskentelemästä. Yhdessä asiassa on Yhdysvalloissa onnistuttu hyvin, ja se on pakolaisten motivointi päästä mahdollisimman pian omille jaloilleen. Kuuden kuukauden jälkeen jo 80 prosenttia tulee toimiin omillaan eli on työssä, kirjoitti Lindström matkansa jälkeen blogissaan. Entäpä meillä Suomessa? Kerron esimerkin. Yksi irakilaisista kummipojistani on opiskellut Suomen kieltä ja kulttuuria nyt seitsemän kuukautta. Opiskeluun kuuluu työharjoittelu. Olihan siitä ohimennen mainittu, mutta missään vaiheessa ei ollut kerrottu milloin tuo työharjoittelu pitäisi suorittaa ja miten. 29.4. eli torstaina juuri ennen vappua yhtäkkiä ilmoitettiin, että työharjoittelu alkaa vapun jälkeen tiistaina eli 2.5. ja että silloin pitää kaikilla olla työharjoittelupaikka valmiina! Aikaa työn hankkimiseen annettiin siis yksi arkipäivä eli perjantai sekä vappuviikonloppu! Koulun puolesta ei työharjoittelupaikkoja etsitty, hankittu tai esitetty, eikä ohjeita annettu miten suomalaista työnantajaa pitäisi lähestyä tai puhutella työtä saadakseen. Nuorten käskettiin vain kulkea kyselemässä lähiseudullaan ja todettiin sitten, että tiistaina vapun jälkeen työpaikka on kaikilla oltava! Arvatkaapa miten kävi? Tiistaina 2.5., kun opiskelijat palasivat vapun vieton jälkeen kouluun, jokaisella SIIS JOKAISELLA eli 25:llä opiskelijalla oli työharjoittelupaikka! Vajaalla, vaikkakin jo kohtuullisella kielitaidolla, mutta sitäkin suuremmalla aktiivisuudella ja innolla he olivat hankkineet harjoittelupaikan päiväkodeista, kaupoista, bensa-asemilta, järjestöistä jne. Mitä teki koulu? Sen sijaan, että olisi kiittänyt aktiivisuudesta ja aikaansaamisesta, se siirsi harjoitteluaikaa kahdella kuukaudella! Siis mitä? Hermostuivatko suomalaiset siitä, että maahanmuuttajat onnistuivat näin paljon yli odotusten? Vai miksi heiltä ensin tiukkojen työharjoittelupaikan etsimisvaatimusten jälkeen evättiin työn tekeminen, kun he sellaisen saivat hankittua? Sillä onhan nyt selvää, että jos on sovittu työharjoittelusta touko-kesäkuussa, niin ei ole sama asia mennäkin työnantajan hoodeille vasta elo-syyskuussa! Kuvitteliko koulu, että työnantajat noin vain ottavat vastaan kesätyöntekijän syksyllä, kun tarve on kesällä? Tietenkin ymmärrän, että koulussa oli keskusteltu aiheesta, ja panikoitu, ettei kukaan SIIS KUKAAN voi saada työharjoittelupaikkaa, vaikkakin tai edes ilmaista, yhden arkipäivän ja suomalaisen ränttätänttäjuhlapyhän aikana, ja sen vuoksi oli päätetty pidentää aikaa, mutta kun nyt mahdoton muuttuikin mahdolliseksi, niin miksi jäykästi pitäydyttiin uudemmassa päätöksessä, kun olisi voitu palata vanhaan? Muutenkin työllistymistä yritetään estää kaikin mahdollisin tavoin ja pitää ihmiset väkisin roikkumassa löyMikä kesässä stressaa? Piia Rytilä Oulunkylän Seurakunta Yleensä kesällä tuppaa olemaan viikonloppureissuja ja menoja perheen kanssa, eletään ikäänkuin olisi lomaa vaikkei ole. Vielä ei ole suunnitelmia liikaa onneksi. Haluan vain käydä leppoisasti töissä ja kuljeskella kesäisessä aurinkoisessa kaupungissa. sässä hirressä pienellä Kelan tuella, vaikka se on häpeä kenelle tahansa, näille ahkerille ja vielä työtä arvostaville henkilöille eritoten. Jokainen heistä haluaa päästä omilleen omalla työllään. Eivät he ole sosiaaliturvaan tottuneet omassa maassaan. Vaikka oppivat toki meikäläisten tavoille, kun pari vuotta makuutetaan passivoivissa laitoksissa. Koulu ei perustellut päätöstään. Tulkitsin sen johtuneen siitä, että asiasta ei ollut ajoissa keskusteltu eikä oppilaille ollut annettu tarvittavaa oppia suomalaisen työpaikan löytämiseksi. Kun siitä sitten ehdittiin keskustella, tuli hätä käteen ja harjoitteluaikaa siirrettiin, jotta opettajat ja byrokratia ehtivät sopeutua tilanteeseen ja opettaa maahanmuuttajia etsimään työtä suomalaisista yrityksistä ja yhteiskunnasta. Kun sitten kävikin toisin, ei sitä tietenkään enää voinut pyörtää. Byrokratiahan olisi siitä mennyt sekaisin. No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Kaikki kaksikymmentäviisi opiskelijaa saivat pitää työharjoittelupaikkansa. Työnantajat suostuivat siirtämiseen, koska työntekijöitä tarvitaan. Olivat suorastaan kiitollisia, että joku suostuu tulemaan ja tekemään! Niin että jos minä olisin työministeri, en seuraavalla kerralla matkustaisi Yhdysvaltoihin neuvoja kyselemään, vaan palkkaisin tämän aktiivisen luokan konsulteiksi ratkaisemaan maahanmuuttajien työllistämisongelman pois. Voisivathan he löytää tuoreen ratkaisun kantasuomalaistenkin työllistämiseen. Hyvää ja työteliästä kesää kaikille. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Millainen on sinun Helsinkisi? Teksti ja kuvat ESKO-JAAKKO LEHTI PÄÄKAUPUNKIMME elää muutosten keskellä, rajuimpien ennusteiden mukaan asukkaiden määrän ennustetaan nousevan jopa reilulla 230 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa noin 30% lisäystä asukasmäärässä vajaassa 35 vuodessa! Suuri väestönkasvu asettaa uusia haasteita monin tavoin. Yhtenä merkittävimmistä kysymyksistä lienee se kuinka luodaan uusia asuinalueita ja täydennysrakennetaan vanhoja niin, etteivät alueiden viihtyisyys, arkkitehtoninen yhtenäisyys tai viheralueet siitä kärsi. Helsingin kaupunki kääri hihansa ja laati uuden yleiskaavaan, jossa on esitetty lisärakentamista useisiin kaupungin puistoihin ja metsiin. Tämä on herättänyt monissa asukkaissa suurta huolestusta. Kaupunkilaiset kokevat lähiluonnon arvokkaaksi oman asuinalueen viihtyisyyden kannalta. Luonnon tärkeys korostuu nykypäivänä jolloin digitaaliselta yliannostukselta on yhä haastavampaa välttyä. Luonto antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden palautua arjen aiheuttamasta stressistä, rentoutua ja edistää omaa terveyttä. Tuoreimpien tutkimusten mukaan luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti keskittymiskykyyn ja saattaa jopa alentaa sykettä ja verenpainetta. Luonto tarjoaa siis ilmaiseksi lääkkeet oman hyvinvoinnin vaalimiseen. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää huolehtia yhdessä siitä, että myös seuraavat sukupolvet saavat nauttia näistä viheralueista. KKPH!, eli Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! on liike, jonka tavoitteena on luoda pääkaupunkiimme laaja idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva urbaani uuden ajan kaupunkipuisto, saariston, merialueiden, Vantaanjoen, purojen, viheralueiden, kulttuuriympäristöjen ja arkkitehtonisten kortteleiden verkosto. Helsingin kaupunginhallitus on jo muodostanut ohjausryhmän joka on asettanut työryhmän selvittämään Helsingin kansallisen kaupunkipuiston edellytyksiä. Toteutuessaan kansallinen kaupunkipuisto voisi parhaimmillaan, ei vain suojella vaan myös elävöittää alueita, tuoden niihin uutta toimintaa, opastettuja reittejä ja tarinoita alueiden syntyperästä. Hämeenlinna, Kotka, Porvoo ja Turku ovat esimerkkejä Suomen kaupungeista, jotka ovat perustaneet oman kansallisen kaupunkipuiston. Käpylän kauniine puutalokortteleineen ja viheralueineen kuuluisi luontaisesti olla osana Helsinkiin suunniteltavaa kaupunkipuistoa. Esimerkkinä todettakoon Taivaskallio ympäröivine metsineen. Alue on paitsi suosittu ulkoilualue myös kulttuurihistoriallisesti arvokas, vastaavia kohteita ei juurikaan Helsingistä löydy. Monissa maailman suurissa kaupungeissa virkistysalueita on jo laajasti supistettu. Minkälaisen jäljen sinä haluat jättää jälkipolville? Millainen on Sinun Helsinkisi? Voit vaikuttaa suoraan kaupunkipuisto.fi/yhteystiedot -sivuston kautta tai lähettämällä minulle ehdotuksia ja ajatuksia osoitteeseen tomas.engblom@gmail.com. Aurinkoista kesää toivottaen TOMAS ENGBLOM Käpylä-Seura ry:n hallituksen jäsen Kirjeet KOSKELAN monipuolisessa palvelukeskuksessa Myötätuuli/Medvind-polun varrella (Käpyläntie 11), on kesällä esillä Suomi 100 vuotta -hengessä yhteinen Taidenäyttely ”Iloa luovuudesta”. Näyttely on avoinna 9.6. – 31.7.2017 välisenä aikana ja sinne on vapaa pääsy. Näytteilleasettajat ovat Koskelan palvelukeskustoiminnan Iloa luovuudesta -ryhmä, ryhmän vetäjä ja tapahtuman koordinoija Irma Mabrouk, Koskelan palvelukeskustoiminnan Askarteluryhmä, Koskelan nuorisotalo, Invalidiyhdistys, Autismisäätiö, Käpylän alueen toimintakeskuksen taidetoiminta sekä Koskelan alueen asukkaita. Näyttelyn suojelija on Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen johtaja Anneli Walldén. Henry Partinen Malmi. Viettää aikaa Lippakiskalla kesäisin Teemu Taurula Sörnäinen. Lippakiska on lempipaikka Käpylässä, muuttaa ehkä joskus takaisin Käpylään, koska se on tuttu ja kotoisa alue. Liian paljon kaikkea tekemistä. Liian monta työmaata. Loppuminenkin stressaa, mutta sitä ei saa ajatella, miten se lähestyy. Andreas, Iida, Pontus ja Miia Claesson Osmontieltä Jos on huono ilma, se stressaa. Kesätaidenäyttely Koskelassa KAIKKIEN ÄITIEN PÄIVÄNÄ , vuonna 2017, kävelin Käpylän kirkkoon jumalanpalvelukseen katsellen samalla Suomen lippuja puolitangoissa. Kirkossa keskeisesti “kivet huusivat” ilmastonmuutoksesta ja ympäristöasioista. Lopuksi, kauniisti, siunattiin kaikenlaisten pyörien varassa kulkevat ihmiset. Kirkosta kotiin kävellessä kuuntelin lintujen laulua, katselin ihanaa vehreyttä ja koko Suomen kattavaa suruliputusta. Mieleeni nousivat raamatunkohdat: Apostolien teot 17:24 ”Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki mitä siinä on, hän joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsin tehdyissä temppeleissä.” Roomalaiskirjeen 12:10 ”Olkaat veljenrakkaudessa helläsydämisiä toisianne kohtaan; keskinäisessä kunnioittamisessa olkaat toisillenne esikuvia.” Kiitos teille maan isät ja äidit ! Heli Selin Kaikkien äitien päivänä KÄPYLÄN KIRJASTOSSA on säilössä Seitsemää veljestä esittämä puureliefi. Se on tiettävästi ollut kiertopalkintona Käpylän yhteiskoulun tyttöjen luokkien välisissä koripallokisoissa. Puukehyksiä kiertävät nimilaatat, joihin on kaiverrettu voittajajoukkueiden osanottajien nimiä. Näitä puureliefejä on ollut kaksi, mutta toista ei kirjastosta löydy. Tietääkö kukaan mitään sen kohtalosta? Tai muuta puureliefien historiasta? Oletko kenties ollut itse voittajien joukossa? Ota yhteyttä joko Käpylä-lehden toimitukseen: toimitus.kapylalehti@hotmail.fi tai willehard1919@gmail.com Puh. 0449772519. Tunnetko, tiedätkö puureliefistä?
10.6.2017 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy elokuun 23. päivä. Aineisto toimitukseen 11. elokuuta mennessä. Back to school! KÄPYLÄN KIRJASTO , Klubi ja leikkipuistot Intia ja Kimmo järjestävät 8.8. Kumpulan uimalassa Back to school-bileet klo 14-18. Alkupäivästä ohjelmaa on enemmän alakoululaisille ja loppupäivä yläkoululaisille, toimintaa on kumminkin koko perheelle ja ilmaiseksi pääsymaksun hinnalla. Monenlaista ohjelmaa Jerobeam Salakyttätiimin pellehyppääjät opastavat pellehypyn saloihin ja tekevät samalla kasvomaalauksia, Parkour Akatemian kanssa pääsee tutustumaan kyseiseen lajiin, kirjastoauto on paikalla klo 14-16.30 kesäpeleineen ja manga-sarjakuvatyöpajan merkeissä, leikkipuistot Kimmo ja Intia pitävät pinssipajaa, on graffitityöpaja, yökorista kera DJ:n, altaassa pääsee (jos on uimataitoinen) kokeilemaan aqua trackia, kurkkaa: https://www.hel.fi/uutiset/ fi/liikuntavirasto/pirkkolan-uimahallissa-vetiset-vesipeuhuvalipaivat., streetdance opetusta, temppurata pienimmille. Kuudelta paikalle saapuu Stadin juhlaorkesteri. Järjestäjien on tarkoitus tehdä tästä tapahtumasta perinne. Hienoa on myös, että liikkeellä ollaan monen viraston voimin: liikuntavirasto, kulttuurikeskus, varhaiskasvatus, nuorisoasiainkeskus ja kirjasto. Varsinainen kavalkadi kunnallisia palveluita. Idea on lähtöisin täältä Käpylästä ja me paikalliset olemme varsin hyvin edustettuina järjestelyissä: Käpylän kirjasto, Klubi ja leikkipuistot Intia ja Kimmo. Teksti JERTTA POMERANZ Kuva HENRY STRENG Kumpulan maauimalassa 8.8. PIENIÄ PÖRRÖISIÄ hanhipalleroita on nyt liikkeellä! Yli kolmen viikon haudonta on jo ensimmäisiltä hanhiemoilta ohi, mutta osa hautoo edelleen ja koiraat pitävät topakasti vahtia pesän lähistöllä. Tässä viime hetken vinkit säästyä hanhikonfliktilta ja oppia aidoksi hanhikuiskaajaksi! Hanhet ovat tosi symppiksiä, kun niiden mielenliikkeitä oppii lukemaan. 1) Pidä silmät auki ja huomaa hanhet. Nosta nenä kännykästä! 2) Kun näet hanhen reitilläsi, etsi katseellasi sen mahdollisesti vartioima hanhiemo, niin tiedät mitä se haluaa sinun väistävän. Pesää vartioiva koiras ei väistä. 3) Jos hanhi näyttää kieltä, se varoittaa sinua tulemasta lähemmäs. Säilytä turvaväli! 4) Jos hanhi juoksee kohti, älä juokse karkuun, vaan nosta kädet eteen ylös ja peruuta rauhallisesti. Diplomatialla tästäkin selviää! 5) Korkeasaaressa joitakin hanhien pesiä on merkitty oranssein Pesimärauha-kolmioin. Näiden pesien puolustajat ovat erityisen tarkkoja turvavälistä. Annetaan siis heille pesimärauha! Joutsenet ovat myös ärhäköitä lintuja. Annetaan heillekin pesimärauha. Hanhiohjeet eivät välttämättä toimi samoin joutsenyhteiskunnassa. Lähde: Korkeasaari Ryhdy hanhikuiskaajaksi! PUNKKIELI PUUTIAISKAUSI alkaa, kun keskilämpötila nousee noin viiteen asteeseen. Punkit levittävät tauteja sekä ihmisille että lemmikeille, joten niitä vastaan kannattaa suojautua. Koiran ja kissan suojaaminen puutiaisilta suojelee koko perhettä, kun lemmikki ei kuljeta niitä turkissaan sisätiloihin. Käpylässäkin liiankin tutut puutiaiset asustavat mielellään lepikossa, pensaikoissa ja heinikkoisilla paikoilla, joissa on sopivasti aluskasvillisuutta ja kosteutta. Ne eivät pudottaudu ihmisen tai eläimen päälle puista, vaan ne istuvat ruohonkorsilla ja takertuvat ohikulkijan kyytiin. Puutiainen imee verta ravinnokseen ja kiinnittyykin ihmiseen tai eläimeen useammaksi vuorokaudeksi imemään itsensä täyteen. Vastakiinnittynyttä puutiaista on hankalampi havaita esimerkiksi turkin seasta, mutta muutaman päivän kuluttua puutiainen on kasvanut jo selvästi, jolloin sen löytäminen on jo helpompaa. Verta imiessään mikrobit ja taudinaiheuttajat voivat siirtyä puutiaisesta lemmikkiin, sanoo eläinlääkäri Petri Bäcklund. Suomessa puutiaisten yleisimmin levittämiä infektioita ovat borrelioosi (Lymen tauti) ja anaplasmoosi (aikaisemmalta nimeltään Erlichioosi). Suojaa lemmikki puutiaisilta Puutiaisten levittämät taudinaiheuttajat voivat sairastuttaa sekä ihmisen että eläimen. Osa taudeista esiintyy vain tietyillä eläinlajeilla, osa ihmisillä ja osa kaikilla. Borrelioosi on ehkä tunnetuin puutiaisten levittämä tauti. Sitä voi esiintyä niin ihmisellä, koiralla kuin hevosellakin. Borrelioosin oireet ovat moninaiset aina kuumeesta pahoinvointiin. Ihmisen iholta on yleensä helppo havaita rengasmainen tulehdus puremakohdan ympärillä, mutta eläimen turkin seasta sitä on hyvin vaikea havaita. Jos puutiaisen pureman seurauksena koirasi on väsynyt, sillä on kuumetta, ruokahaluttomuutta tai se ontuu, voi kyseessä olla jokin puutiaisen aiheuttamista taudeista, esimerkiksi anaplasmoosista tai borrelioosista, sanoo Bäcklund. Oireita voi olla vaikea yhdistää aikaisempaan puutiaisen puremaan, koska ne kehittyvät vasta viikkojen tai kuukausien päästä tartunnasta. Koirat ja kissat saattavat kuljettataa puutiaisia turkissaan sisätiloihin, jossa puutiaiset voivat tarttua myös ihmisiin. Kuten ihmisille, myös lemmikeille on olemassa erilaisia vaihtoehtoja suojautua puutiaisilta. Ihmisille ehkä tehokkain ratkaisu on vaatetus. Niin ihmisen kuin lemmikinkin on syytä alistua säännöllisiin puutiaistarkastuksiin, jolloin käydään iho ja turkki tarkasti läpi mahdollisten puutiaisten varalta, summaa Bäcklund. Yksinkertaisin tapa suojata koira puutiaisilta on valeluliuokset, joita annostellaan lemmikin turkkiin noin kerran kuukaudessa. Muita reseptivapaita tuotteita ovat ”punkkipannat”. Koirille on kehitetty myös borrelioosirokote, mutta se ei suojaa koiraa anaplasmoosilta tai muilta sairauksilta. Teksti VILJA RYDMAN Kuva KARLIINA NYLANDER Suojaa lemmikkisi punkeilta Näin poistat puutiaisen lemmikistäsi KÄYTÄ puutiaisen poistamiseen ”punkkipinsettejä” tai -lassoa sekä suojaa kätesi kertakäyttöhansikkailla. Tärkeää on saada puutiainen kokonaisena irti. Tämä vähentää esimerkiksi borrelia-tartunnan riskiä Tartu puutiaiseen mahdollisimman läheltä ihoa, puutiaisen imukärsän vierestä. Vedä puutiainen suoraan tai hieman kiertäen ylös, mutta älä väännä, revi tai ravistele, ettei sen imukärsä repeä irti ja jää ihoon. Puutiaisen poistamisen jälkeen puhdista iho esimerkiksi haavanpuhdistusaineella (esim. Cothivet) ja pese kätesi huolellisesti saippualla. Hävitä puutiainen esimerkiksi hukuttamalla se alkoholiin, polttamalla tai vetämällä se vessasta alas. Älä litistä puutiaista tai heitä sitä takaisin ulos. Tarkkaile puremakohtaa ja käänny tarvittaessa eläinlääkärin puoleen. Käpylän ja Kumpulankin puutarhoissa ja metsissä liikkuville punkit ovat liiankin tuttuja. Ne saattavat aiheuttaa sairauksia niin ihmisille kuin lemmikeillekin. Ihmisen paras apu on sopiva vaatetus. Lemmikeille on saatavissa valeluliuoksia ja punkkipantoja. Neste K Metsälä 24h Asesepänkuja 2 00620 Helsinki Puh. (09) 7288 2428 kai.malmgren@nestek.? BestRent.fi KAIKKIIN KULJETUSTARPEISIIN Avoinna joka päivä 24h NESTE K METSÄLÄN LOUNASBUFFET SENIOREILLE HINTAAN 7,50 € Hinta voimassa arkisin klo 12-15, la-su 11-16 Tarjoilemme runsaan salaattipöydän, päivän keiton ja kaksi lämmintä ruokaa sisältävän lounasbu? etin yli 60-vuotiaille eläkeläiskorttia näyttämällä! Tervetuloa syömään hyvin! TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K METSÄLÄSSÄ JA NESTE K MALMILLA Etu voimassa 15.7.2017 saakka. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. PEHMOHARJAPESU Vahalla tai alustapesulla 15€ (norm. 20,90€) KESÄTEHOPESU Halutessasi kuumavahalla 19€ (norm. 27,90€) TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K METSÄLÄSSÄ JA NESTE K MALMILLA Etu voimassa 15.7.2017 saakka. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tarjous voimassa toistaiseksi Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/ kapylalehti
4 K äpylä-lehti 10.6.2017 NOUTOPESULA Matot 20% kesäkuussa P. 0400 406 952 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535 Svenska hörnan FÖRLIDEN VECKA och veckan innan fick jag göra två sköna utfärder med vänner i det sköna vårliga landet. Vi hade tur, vädret var vackert och väglaget förligt. För mig som inte satt vid ratten och därför kunde spana långt vidare i landskapet än den smala motorvägsfilen, var det en härlig upplevelse. Att iaktta all den livskraft i de mesta varierande kulörer och former som karakteriserar den finländska våren, att insupa allt det olikfärgat gröna och mångformat växtliga som tränger fram och kämpar om en (dvs sin) plats i solen. Den obeskrivligt fina förändring som landskapet företer när den nakna våren efter vintern blir till mustig sommar, när de risiga björkarna pryds av flirtiga mössöron, när lönnens savfyllda, mustiga blomknoppar och blad spricker ut i blom, när de olika barrträdslagen försynt skjuter fram sina små, vänt ljusgröna skott. Allt detta i härligt solsken och mångfaldigat i hundra sjöars spegelklara blänk. En verklig vitamininjektion, att rekommendera. För en som inte agerar chaufför var det en fröjd och ett privilegium att avnjuta så gott det gick i den nog så hektiska ”himmelsfärds”trafiken. Ett annat nöje , som jag gärna rekommenderar och där också rattande chaufförer kan delta är att observera och verbalt utnyttja de otroliga och roliga namnskyltar man kan få syn på längs med vägen. Under väldigt många bilturer både med och utan barn i bagaget har vi längs med åren förkortat restiden och skyfflat undan irritation och otålighet med att hitta på berättelser baserade på ortsnamn som dyker upp längs med färdvägen. Då kan man lämpligt inspirerad hastigt skapa en liten skröna, en rimmad vers eller bara berätta något lustigt eller hårresande om det som kunde finnas där vägen tar slut. Mina namnexempel från de senaste färderna är all på finska, och rakt inte de galnaste jag mött, men det går nog bra att ha det som utgångspunkt ändå. Uppgifterna, dvs berättelserna kan utformas så att de passar både stora och små, eller vem nu bilen åka då. Här några anspråkslösa tips och exempel – det är fritt fram att breda på så mycket tygen håller. Vad kunde man väl hitta på Paratiisiranta eller i Kolkonkorpi?? Vem bor där, vad gör de, hur var livet förr just där? Bakar de månne bättre bröd i Leipämäki eller i Kyrsyä? Har de rent mjöl i påsen och vem eldar ugnen? Måste man akta sig i Kierolanmäki, för att inte bli illa lurad? Hur är det i Kallislahti, sniket folk och sluga köpmän? Borde man bums ge efter och bosätta sig i Pöllaskylä eller ge tappt och bege sig direkt till Kuushukkala? Variationsmöjligheterna är legio, allt enligt deltagande och publik. Så går resan hastigt undan och alla hålls vid gott humör. Väl framme eller hemma kan man ju fundera vidare: vem är vi, vad gör vi, där eller här hemma i Kottby? Glad sommar! VIVECA H. Himmelsfärder R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 09 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi chef wotkin’s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 s-Market sokos helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 www.wotkins.fi tehtaanMyyMälä Avoinna: ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 OSTARIN OLKKARILLA Arabian kauppakeskuksessa voi toimia kuka tahansa yksilö tai yhteisö, joka kannattaa ja tunnustaa toiminnassaan Olkkarin toiminnan perusperiaatteita. Niitä ovat ei-kaupallisuus, syrjimättömyys, päihteettömyys, tasa-arvo ja kaikille avoimen yhteisöolohuoneen sääntöjen kunnioittaminen. Vaikka toiminta on varsin vapaamuotoista, on kuitenkin muistettava, että tilat ovat osa kauppakeskuksen tiloja ja niitä koskevat kauppakeskuksen yleiset turvallisuusmääräykset ja säännöt. Käyttäjien tulee kunnioittaa kauppakeskuksen toimijoita eikä heille saa aiheuttaa haittaa esimerkiksi kovaäänisellä musiikilla tai muuten häiritsemällä. Akustista musiikkia voi hyvin esittää ilman vahvistimia. Olkkarin koordinaattorina toimii Eija Saarikivi, joka aloitti työnsä viime joulukuussa. Toiminnan ylin päättävä taho on Olkkarin yhteisö, joka kokoontuu kuukausittain käsittelemään toimintaan liittyviä asioita. Tähän ryhmään voi pyrkiä mukaan, jos on kiinnostunut Ostarin Olohuone-toiminnasta. Kaikki Olkkarissa toimintaa järjestävät Arabian Olkkari on yhteisöolohuone ovat tervetulleita kantamaan vastuuta yhteisöolohuoneesta. Olkkari ja Bäkkäri Olkkarissa on kaksi tilaa, Olkkari ja Bäkkäri. Olkkari eli etummainen tila on kaikille avoin, eikä sitä voi varata suljettuun tilaisuuteen tai yksityiskäyttöön. Bäkkärin eli takatilan voi sensijaan sulkea. Sen voi varata koulutuksiin, kokouksiin, kerhoihin. Bäkkärissä on myös pieni keittiö. Tilojen varaus hoituu seinätaulun kautta. Jokainen luonnollisesti siivoaa itse jälkensä. Kaikki toiminta on tasa-arvoista. Asioista keskustellaan Ostarin Olohuone vastuuporukan facebook-sivuilla. Ryhmään ovat kaikki toimintaa järjestävät tervetulleita, mutta siihen ei ole pakko liittyä. Tilojen käytöstä ei peritä vuokraa, mutta sen vastineeksi vastuuporukka toivoo järjestäjien osallistuvan päivystykseen ja tilojen aukiolon mahdollistamiseen. Olkkari mahdollistaa kaikkien toimimisen, mutta toivoo vastuun kantamista yhdessä. Teksti ja kuva EIJA TUOMELA-LEHTI ”JOKAINEN kuvantamismodaliteetti tarvitsee Ullan kaltaisia asiantuntijoita ja syväosaajia hyvän ja laadukkaan kuvannan toteutumiseksi”. Suomen Röntgenhoitajaliitto ry palkitsi torstaina 4.5.2017 Vuoden röntgenhoitaja-palkinnolla Käpylässä asuvan Ulla Nikupaavon . Vuoden röntgenhoitaja on säteilyn lääketieteellisen käytön ammattilainen, joka on tehnyt ansiokasta työtä radiografian eduksi. Palkinto jaettiin Radisson Blu Marina Palace Hotellissa Turussa järjestettävien Suomen Röntgenhoitajaliiton valtakunnallisten Radiografiapäivien avajaisissa. 30 vuoden ura röntgenhoitajana Ulla Nikupaavolla on 30-vuotinen ura röntgenhoitajana. Kokemusta hänellä on niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Ulla on kotoisin Kokkolasta, mutta journalistiikan opinnot ja toimittajan työ veivät hänet Pirkanmaalle 1980-luvulla. Terveydenhuollon tekninen ala, radiografia kuitenkin kiinnosti ja Ulla lähti opiskelemaan röntgenhoitajaksi Helsinkiin. Valmistuttuaan hän jäi röntgenhoitajan tehtäviin pääkaupunkiseudulle. Erikoisröntgenhoitajan pätevyyden hän sai 1992 ja terveystieteen maisteriksi hän valmistui 2016, maisterinopinnot Ulla suoritti työn ohessa. Ulla Nikupaavo toimii nykyisin HUS-Kuvantamisen päivystysalueen tietokonetomografiatoiminnan vastuuhoitajana ja hänellä on kattava osaaminen moniammatillisesta työstä tietokonetomografiatutkimusprotokollien optimoinnista. Päivätyönsä ohessa Ulla toimii Radiografia-lehden päätoimittajana. Lehden levikki on 3 500 ja se on ainoa suomenkielinen kuvantamisen ammatillinen julkaisu. Suomen Röntgenhoitajaliiton julkaiseman Radiografia-lehden päätoimittajana hän on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Ulla Nikupaavo on julkaissut tieteellisiä artikkeleita mm AJRssä (American Journal of Radiology) ja hänen kiinnostuksen kohteenaan on erityisesti linssin saama annos pään tietokonetomografiatutkimuksissa. Ulla Nikupaavo toimii myös luennoitsijana ja kouluttajana lääketieteellisen kuvantamisen täydennyskoulutuspäivillä niin kansainvälisesti kuin kansallisesti ja lisäksi hän luennoi Metropolia ammattikorkeakoulun röntgenhoitajaopiskelijoille, erikoisosaamisalueenaan tietokonetomografia. Ulla Nikupaavo on pidetty työtoveri eri ammattiryhmien keskuudessa ja lähellä Ullan sydäntä on laadukas perehdyttäminen, sanoo Suomen Röntgenhoitajaliiton toiminnanjohtaja Päivi Wood. Teksti ja kuva PÄIVI WOOD Ulla Nikupaavo on Vuoden Röntgenhoitaja 2017 Arabian kauppakeskuksen toisessa kerroksessa sijaitsee kaikille avoin Olkkari. Siellä järjestetään monenlaista toimintaa niin lapsille, aikuisille kuin maahanmuuttajillekin. Yhteisöolohuone on ei-kaupallinen, syrjimisestä vapaa, kaikille avoin ja päihteetön. Suomen Röntgenhoitajaliitto ry palkitsi toukokuussa Vuoden röntgenhoitaja-palkinnolla Helsingin Käpylässä asuvan Ulla Nikupaavon.
5 K äpylä-Lehti 10.6.2017 Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270 Hakuaika kymppiluokalle 23.5.–25.7.2017 Tule korottamaan peruskoulun päättötodistuksesi arvosanoja! Kymppiluokkamme on lukioon tähtäävä yleiskymppi. www.mayk.fi/kymppi www.opintopolku.fi facebook.com/MaykHelMa Instagram@maunulanyhteiskoulu UNELMOITKO UUDESTA KEITTIÖSTÄ ? Me suunnittelemme ja toteutamme sen VARAA SUUNNITTELUAIKASI capris.fi UUSI UPEA NÄYTTELY – UUSI OSOITE! Mannerheimintie 106, 00250 Helsinki Puh 020 749 7490 / capris@capris.fi capris.fi / sagne.fi Meiltä myös ranskalaiset tunnelmalliset Sagne keittiöt Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt. SANALLA PÄÄ on äänteelliset vastineensa suomen kaikissa sukukielissä. Inkerissä se on sama kuin suomessa ja tarkoittaa samaa. Sanan johdannaisilla on samanlaisia merkityksiä kuin suomessa. Esimerkiksi inkerin päätöin tarkoittaa päätöntä, päissässe humalassa olemista. Karjalan peä tarkoittaa päätä, peäkkäh ja peäksekkäh päät vastatusten olemista. Lyydin piä ja pie tarkoittavat päätä ja henkeä, vepsän pä päätä, pähä samaa kuin suomen päähän. Ilmaisu lidnaspäi tarkoittaa samaa kuin suomen ilmaisu kaupungista. Vatjassa pää on sama kuin suomessa, päi sama kuin suomen päin ja kohti. Viron pea, murteissa myös pää ja piä tarkoittavat päätä. Norjan saamen bagne tarkoittaa poron sarven paksuinta päätä, mordvan pe loppua ja loppupäätä, votjakin pung ja pum loppua ja kärkeä, syrjäänin pon ja pom alkupäätä kärkeä ja loppua, vogulin päng, pänk ja punk päätä unkarin fej ja fo päätä. Otsa Päässä on otsa. Inkerin otsa tarkoitaa otsaa, esineen päätä, kärkeä, mutta myös kylän päätä, otsain päätä, otsimus päähineen otsakappaletta, otsimain samaa kuin suomen kielen äärimmäinen, karjalan ottsha otsaa, päätyä, edustaa, päähineen otsakappaletta, otshalline naisen päähineen otsakappaletta ja otsanauhaa. Otshattshi tarkoittaa samaa kuin suomen kielen editse. Lyydin otsh tarkoittaa otsaa, huippua, yläosaa ja päätyä, vepsän ots otsaa ja rinnettä, otsatusi vastakkain olemista, vatjan ettsa päätä ja loppua, ettsimein äärimmäistä, viron ots loppua, päätä ja kärkeä, otsatu loputonta ja ääretöntä. Viron otsmik tarkoittaa samaa kuin suomen otsa, otsustada päättämistä ja ratkaisemista. Liivin voontsa, vuuontsa ja oonts tarkoittavat otsaa. Otsa-sanalla on äännevastineita myös suomen etäisemmissäkin sukukielissä. Tseremissin anzel ja ontsel tarkoittavat edessä olevaa ja etuosaa, ontzelne ja ontselno samaa kuin suomen sana edessä, votjakin az ja adz etuosaa, etumusta, paikkaa ja sijaa, syrjäänin vodz ja odz etusivua ja edustaa. Silmät Otsan alla meillä on silmät. Inkerissä silmä tarkoittaa samaa kuin suomessa. Verbi silmätä tarkoittaa pahalla silmällä katsomista, silmu nahkiaista, silmukko silmukkaa. Karjalan silmä tarkoittaa silmää, verbi silmätä katsomista tarkkaan tai pahalla silmällä. Lyydin shilm tarkoittaa silmää, shilmitoine ja shilmitöine sokeaa, vepsän siium ja silm silmää, silmata näkemistä, siiumatoi ja silmätoi silmäpuolta, vatjan silmä silmää, silmu nahkiaista. Viron silm tarkoittaa silmää, mutta myös nahkiaista, silmata huomaamista ja näEtymologia Pääasiaa kemistä, liivin siilma silmää ja merenpoukamaa, silmi tarkkanäköistä. Äännevastineita näille ilmaisuille on myös etäisemmissä sukukielissämme. Saamen kielen calbme tarkoitta silmää samoin mordvan selme ja selma, tseremissin senzä ja shintsa, votjakin ja syrjäänin sin sekä vogulin shäm ja sam, ostjakin sem ja unkarin szem. Myös Uralin itäpuolella asuvien samojedien kielissä on mm. sellaisia sanoja kuin sew, sei, säime, sai, sajsima, sime ja sima, jotka tarkoittavat silmää. Nenä Nenä-sanalla on vastineita vain lähimmissä sukukielissämme. Inkerin nenä tarkoittaa nenää, kärkeä, kulmaa, niemeä ja niemen nokkaa, nenästyä suuttumista, karjalan nenä nenää, vainua, karkeä, huippua, keulaa ja päätä. Karjalassa verbi nenitellä tarkoittaa pistelemistä piikittelemistä ja nälvimistä. Lyydissä nenä tarkoittaa nenää, kirveen ulkokärkeä ja veneen nokkaa, vepsässä nenä nenää, nokkaa ja kärkeä vatjan nenä nenää, kärkeä ja itua. Virossa nina, murteissa myös nena, nôna, nana tarkoittavat nenää ja esiin pistävää päätä, kärkeä ja niemeä. Ninastada tarkoittaa nenän nyrpistämistä ja suutahtamista. Liivin nanaa tarkoittaa nenää, kuonoa, kärsää ja niemeä. Näillä sanoilla on äännevastineita myös saamen kielessä. On sellaia sanoja kuin njuonne ja njunne, jotka tarkoittavat nenää, njuonnie, joka tarkoittaa nenää, kärkeä ja kallion kielekettä, njunnje, joka tarkoittaa mm. nenää, kuonoa, nokkaa ja matalahkoa, kaitaa tunturin tai vuoren haaraa. Suu Nenän alapuolella on suu. Tämä sana on kaikissa lähisukukielissämme samassa muodossa kuin suomessa. Sanasta on paljon johdannaisia. Esimerkiksi karjalan suulas tarkoittaa samaa kuin suomessa. Verbi suulastoa tarkoittaa suutelemista, verbi suuvella kehumalla ja kiittämällä pilaamista tai pahalla silmällä katsomista mutta myös suutelemista. Etäisemmissä sukukielissämme esiintyvistä ilmaisuista mainittakoon saamen tjuvve, joka tarkoittaa ruokatorvea, ääntä, koiran haukuntaa, kurkkua ja joen uomaa. Tseremississä on sellaisia muotoja kuin shu, im-shu, ime-shu, jotka tarkoittavat neulan silmää, votjakissa su: suez kwasme, joka tarkoittaa, että hänen suunsa kuivuu eli häntä janottaa ja su-kas, joka tarkoittaa kaljaa. Syrjäänin su-kes tarkoittaa kaljaa ja juomaa, kosmini janottamista ja kuivumista. Vogulissa sunt tarkoittaa joen ja tynnyrin suuta, suuaukkoa ja kynnystä, suup suuta. Unkarissakin on äänteellisesti vastaavia ilmaisuja kuten szaj, joka tarkoittaa (myös astian ja säkin) suuta ja szad, joka tarkoittaa esimerkiksi luolan, padan tai tynnyrin suuta, aukkoa ja tapin reikää. Myös samojedin kielessä on vastaavanlaisia ilmaisuja. Esimerkiksi so tarkoittaa ruokatorvea, pullon kaulaa ja suuta, suu, soo ja so kurkkua. SEPPO SEPPÄLÄ Folkhälsan, Blomsterfonden sai Kansainvälisyyden tukija -kunniakirjan TAIVASKALLION KUPEESSA sijaitsevat Folkhälsanin Blomsterfondenin ruotsinkieliset palvelutalot Bergahemmet, Helenahemmet ja Hemgården ovat uudistuneet monella tavalla, kertoo johtaja Monica StåhlsHindsberg. Folkhälsanin vuonna 2013 otettua vastuun toiminnan pyörittämisestä, rakennusten omistus jäi edelleen Blomsterfondenin säätiölle. Taloista vanhin, Hemgården, on valmistunut 1936, seuraava eli Helenahemmet vuonna 1940 ja uusin Bergahemmet olympiavuonna 1952. Itse marsalkka Mannerheim oli paikalla kun Hemgården vihittiin. Hoitohenkilökunta puhuu ruotsia, koska kaikki asukkaat ovat ruotsinkielisiä, mutta kyllä suomenkielen puhuminen myös onnistuu hoitajilta. Talo tarjoaa harjoittelupaikkoja kansainvälisille opiskelijoille, siitä Folkhälsan ja Blomsterfonden saivatkin kunniakirjan tänä keväänä. Taloja on peruskorjattu vuosien varrella. Taloissa on asuntoja sekä itsekseen pärjääville ikäihmisille että ryhmäkoteja. Senioriasuntoja on 28, palveluasuntoja 15 ja ympärivuorokautista tukea tarvitseville ikäihmisille 55 asuntoa. Asukkaita on yhteensä 98. Vuonna 1987 avattiin ensimmäinen kahdeksanpaikkainen muistisairaiden ryhmäkoti. Siitä yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa laajeni vähän kerrallaan, kertoo johtaja Ståhls-Hindsberg. Nyt Helsingin kaupunki ostaa meiltä 55 paikkaa. Paikkoja myydään myös Kirkkonummen, Porvoon, Espoon ja Vantaan ruotsinkielisille vanhuksille.. On hauskaa välillä, kun vanhat ystävykset kohtaavat täällä kymmenien vuosien jälkeen. Romanssejakin on syntynyt, täällä ollaan tunteellisia, naurahtaa Monica Ståhls-Hindsberg. Meillä on turvallinen, rento ja mukava ilmapiiri sekä henkilöstön että asukkaiden kesken, hän vakuuttaa, itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Lounasravintola avoinna kaikille Hemgårdenin pihaan on juuri valmistunut asukkaiden ideoima ja rakentama rinnepuisto, jonka värikkäiden kukkien ja monenlaisten elementtiToimitusjohtaja Monica StåhlsHindsberg ja emäntä Sanne Wahrmann esittelevät ylpeinä kunniakirjaa, jonka Folkhälsanin Käpylässä sijaitseva palvelutalo sai kansainvälisyyden tukijana. Palvelutalot tarjoavat työharjoittelupaikkoja monia kansallisuuksia edustaville opiskelijoille. Folkhälsan, Blomsterfondenin Helenahemmet, Bergahemmet ja Hemgården sijaitsevat Lippakiskaa vastapäätä, Taivaskallion puolella. Talon lounasravintola tarjoaa nyt aterioita kaikille halukkaille. Aurinkoisella terassilla on mukava istuskella kesäpäivinä. en keskellä on ikäihmisillä mukava istuskella ja seurata vaikkapa kuhinaa Lippakiskalla ja Otto-Iivari Meurmanin puistossa ellei haluta lähteä sinne itse mukaan jammailemaan tai jäätelöä nauttimaan, kuten virkeät asukkaat usein tekevätkin. Terasseilla näkee paljon istuskelijoita, sekä Hemgårdenin vieressä että sillä toisella, nurmikentän yläpuolella olevalla suurella, aidatulla alueella. Lounasravintolaamme, jonne kuka tahansa on tervetullut ruokailemaan kello 11.30-13.30, pääsee keltaisen Helenatalon oven kautta (toinen kerros). Tarjolla on itse tehtyä, suomalaista kotiruokaa, kertoo emäntä Sanne Wahrmann ja vakuuttaa, että kaikki on paikan päällä tehtyä. Mitään valmiita eineksiä ei käytetä, vaan kaikki on lähiruokaa ja niin puhdasta kotimaista kuin vain on mahdollista löytää. Puurokin keitetään suuressa padassa! Ja pöydillä on aina aitoja kukkia! Teksti ja kuvat EIJA TUOMELA-LEHTI
6 K äpylä-lehti 10.6.2017 helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla musiikkiakirkoissa.fi yhteisvastuu.fi kirkkojakaupunki.fi MESSU KÄPYLÄN KIRKOSSA sunnuntaisin klo 12. Tarkemmat tiedot Kirkko ja kapunki -lehdessä ja seurakunnan nettisivulla. Ekaluokkalaisten siunaus koulutielle ke 9.8. klo 18 Oulunkylän kirkossa. YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16 (ma suljettu), p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@ evl.fi. Huom. virkatodistukset p. 09 2340 5000. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ti–pe klo 9–16, la–su 9–15. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318. Rosa Liksom: KESÄ Näyttely avoinna koko kesän Oulunkylän kirkon galleria AULAssa Ti 13.6. klo 18 KOKO MAAILMAN JUHLAT Maailma-kuoro johtajanaan Saara Ruuska. Mukana Ulla Kosonen, Elisa Hapuli ja Maija Pesonen-Kareinen. Ti 20.6. klo 18 PUNAINEN NEITI Kirjailijavieraana Liisa Mäntymies. Tarja Albekoglu lausuu runoja, musiikki Mikko Helenius. Yhteislaulua. Ti 27.6. klo 18.00 VEISUUN RIEMU Toimittaja Hannu Taanila veisauttaa virsiä. Mukana Freija Özcan ja Mikko Helenius. Ti 4.7. klo 18 SOITA SOMER, HELKÄ HIEKKA Mukana Raivo Savik, viulu, ja Mikko Helenius, piano ja bandoneon. Ti 11.7. klo 18 RAUTASET VIRRET Musiikkia, yhteislaulua ja tarinoita lähetysaiheisen teeman ympärillä. Mukana Veli Pelkonen ja Elsa Sihvola, sello ja piano. Ti 18.7. klo 18 LEVÄHTÄKÄÄ VÄHÄN Kelttiläisiä rukouksia, meditatiivista musiikkia, rukousalttareita. Mukana Johanna Elo ja Katja Mäkiö. Ti 25.7. klo 18 ELÄMÄ, OTA MINUT KIINNI Emma Pihkalan helppoja ja vaikeita lauluja rakkaudesta. Emma Pihkala, piano ja laulu, Mikko Helenius, bandoneon ja harmonikka, Elsa Sihvola, sello. Ti 1.8. klo 18 ”5 TANGO SENSATIONS” Neue Quartet –jousikvartetti ja Mikko Helenius, bandoneon, esittävät Astor Piazzollan musiikkia. Mukana Freija Özcan ja Elisa Hapuli. Ti 8.8. klo 18 SUOMALAINEN RUKOUS Katja Mäkiö ja Hiski Wallenius esittävät Ilmari Krohnin, Eero Erkkilän sekä Jaakko, Ilkka ja Taneli Kuusiston musiikkia. Mukana Kaisa Heininen ja Elisa Hapuli. Musiikillinen kesäkahvila Käpylän kirkossa tiistaisin ON JUHANNUS ja SUOMI 100 Oulunkylän kirkolla juhlitaan pe 23.6. alkaen klo 18. Petri Laaksonen laulaa suomalaisiin runoihin säveltämiään lauluja. Klo 19 alkaen kahvia, makkaranpaistoa ja yhteislaulua. Mukana Ulla Kosonen, Maija Pesonen-Kareinen sekä Henri Isokuortti. Vapaa pääsy. KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KIRKKO ON TÄLLÄ HETKELLÄ isojen muutosten kourissa. Kirkon jäsenmäärä ja verotulot ovat vähentyneet ja vähentyvät jatkossakin. Nämä muutokset ovat iskeneet myös Oulunkylän seurakuntaan. Oulunkylän seurakunnassa on onneksi ollut viisautta ja rohkeutta tarttua muutokseen etupainotteisesti. Olemme luopuneet harkitusti joistain toimitiloista ja vähentäneet henkilöstöä luonnollisen poistuman kautta. Tämä näkyy varmasti joissakin seurakunnan toiminnoissa ja on vaatinut venymistä erityisesti työntekijöiltämme. Kokonaisuutena arvioiden toimintamme laajuus ei kuitenkaan ole supistunut. Vaikka taloutemme on supistunut, meillä on jatkossakin hyvät toiminnan edellytykset. Käytössämme on kolme kirkkoa ja muita tiloja, jotka muodostavat tukikohtia monenlaiselle paikalliselle toiminnalle. Jatkossakin tukenamme on vahva ja ammattitaitoinen työntekijäjoukko. Maunulan kirkko siirtyy yhteiskäyttöön ruotsinkielisen Petrus församlingin kanssa ja Oulunkylän kirkko peruskorjataan. Myös Käpylän kirkkoa kehitetään entistä monikäyttöisemmäksi yhteiseksi olohuoneeksi. Muutosten myötä etsimme uusia toiminnan tapoja. Olemme alueen kaikenlaisten ihmisten yhteisö, joka on vahvasti elämässä mukana. Tarjoamme jatkossakin esimerkiksi musiikkielämyksiä ja toiminnan mahdollisuuksia kaiken ikäisille. Seurakuntana tuomme yhteen ideat ja tekijät. Yhdessä voimme luoda iloa, jakaa surua, auttaa apua tarvitsevia. Seurakuntana tarjoamme mahdollisuuden olla enemmän yhdessä. Mitä sinä haluaisit tehdä? JAAKKO WEURO seurakuntaneuvoston puheenjohtaja Enemmän yhdessä TUTTAVANI leskirouva Q tuli vastaan kirjaston nurkalla vesipullo kainalossa, oli pistäytynyt ruokakaupassa, ei ostoksilla vaan kastelemassa kaupan rutikuivat amppelikukat. Nostin kysyvästi kulmakarvaa, jolloin rouva naurahti hämillään ja selitti käyneensä edellisiltana ostoksilla ja huomannut silloin, että puodin kukat kärsivät veden puutetta. Hän oli puhunut kassaneidille, joka lupasi hoitaa asian, mutta seuraavana päivänä kukat voivat yhä kehnosti. No, rouva Q osti pullon lähdevettä ja kasteli kukat. ”Eikö tuo mennyt liioittelun puolelle?” kysyin varovaisesti. ”Kyllä kai”, vastasi rouva Qvick, ”sitä paitsi muitten asioista huolehtiminen kuuluu läheisriippuvuuden oireisiin. Toisaalta voisi kysyä, haittaako se jotakuta, jos kastelen kukat? Kansakoulun lukukirjassakin kerrottiin miehestä, joka kuljetti aina öljyä mukanaan ja kun tuli nariseva veräjä vastaan, hän voiteli saranat. Sellaista toimintaa minä kannatan”, huomautti rouva Q lisäten, että hän myös oikoi mutkalle menneet pyykit taloyhtiön naruilla. ”Taitaa sekin olla toisten asioihin puuttumista. Vai olisiko huolenkantamista yhteisöstä?” Rouva ehti jutella kaikenlaista, kuten todeta että Kätilöopisto ja kahvila sen mukana lakkautetaan piakkoin homevaurioiden takia. ”Kahvilassa on ollut mukava käydä, tavata ihmisiä, lukea iltapäivälehdet ja nähdä vauvoja”, hän suri. Olin samaa mieltä, mutta huomautin, että jäähän meille muita kahviloita puhumattakaan kirjastosta, jonne tulee runsaasti lehtiä. Ja paljon muutakin, kuten se ihana mangoliapuu, joka kukkii keväisin puisen paritalon edustalla Kullervontien ja Väinölänkadun kulmilla, myös tänä vuonna. LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Mikä kellekin kuuluu? Kesälukemista Käpylästä: Suomen itsenäisyys ja Karjala -kesänäyttely 28.6.-27.8.2017 Karjalatalolla Teatteri Paja muutti Käpylästä Ogelin Puukoululle PUUKOULUN LUOKAT ja tilat ovat avautuneet uudenlaiseen käyttöön. Koululle on muuttanut Käpylästä lasten-ja nuorten teatteri Paja. Kesällä koulu täyttyy Lasten Kesäakatemian leireistä. Tilassa aloittaa toimintaansa myös kuvataiteilijat, koru-ja vaatesuunnittelijat, joogaajat sekä tanssijat. Kesäkirppikset ja brunssit tuovat lisää elämää taloon viikonloppuisin. Oulunkylän Puukoulu on Ossy ry:n omistama kiinteistö, joka on viime vuodet toiminut Oulunkylän ala-asteen sivukouluna. Rakennuksen yläkerrassa on vuokralla toistaiseksi Oulunkylän seurakunnan kutomakerho. Puukoulusta toivotaan uudenlaista kohtaamisen ja tekemisen paikkaa monenlaisille ihmisille. Tilaa saa vuokrata myös säännöllistä viikko-/ kuukausitoimintaa varten edullisella tuntiveloituksella. Myös juhliin ja tapahtumiin. Tiloihin mahtuu vielä uusia toimijoita eli kyselkää ja ideoikaa rohkeasti kaikenlaista kivaa ja hyödyllistä toimintaa. Lisätietoja: www.facebook.com/Puukoulu Teija Kamb Ossy ry “Ennen me käytiin täällä koulua ja nyt me harrastetaan täällä teatteria”, kommentoi Teatteri Pajalaiset. Kuva Minna Mäkinen. KESÄN LAITURILUKEMISTOON kuuluvat dekkarit ja jännitys. Tässä kaksi kovaa käpyläläistä: Hannu Vuorio: Taksikuski Entinen vapaaottelija, nykyinen taksikuski Riku Salo odottaa asiakkaita Helsingin masentavassa syyssäässä. Rutiinin katkaisee puhelinsoitto: pikkusiskon kämppäkaveri on yritetty raiskata. Kyllästyttyään poliisin toimettomuuteen Riku alkaa selvittää asiaa itse ja ajautuu vapaaottelukehää julmempaan häkkiin, ammattimaisen huumerikollisuuden maailmaan. ”Vuorio kuvaa kotikaupunkiani ja omaa kaupunginosaani pelottavan tummilla väreillä. Kovaa yhteiskunnallista tekstiä nykypäivän Suomesta” sanoo presidentti Tarja Halonen kirjan takaliepeessä. Olli Stephany: Viides helmi Mies kertoo Helsingissä sata vuotta sitten sattuneista ampumisista Linnanmäen kallioilla, jolloin ammutun naisen helmet hajosivat. Yksi helmistä joutuu Berliiniin ja käynnistää hurjan tapahtumaketjun sata vuotta myöhemmin Helsingissä. KARJALATALOLLA on 28.6.27.8. avoinna kesänäyttely keskiviikosta perjantaihin klo 12-18. Näyttely kertoo Karjalan merkityksestä Suomen historiassa – ennen itsenäistymistä ja itsenäisyyden aikana. Pääteemoina ovat karelianismi ja evakkous. Esillä on muun muassa • Poimintoja Karjalan Liiton taidekokoelmasta (mm. Toivo Talvi, Anja Luolajan-Mikkola, Tuulikki Pietilä, Aukusti Tuhka, Väinö Rautio). • Karelianismin kausi Taiteilijakoti Erkkolan kokoelmista. • Karjalaisia kansallispukukuvia Lady Ostapeckin kuvakokoelmista. • Evakkojen matkassa 1939-1945 –dvd-esitys, Juuret Karjalassa – dvd. • Tietoa Karjalan historiasta ja pitäjistä, karjalaisia kansallispukuja. • Valokuvia Puolustusvoimain kuvakeskuksen kokoelmista. Muutokset mahdollisia Näyttelyyn on vapaa pääsy! Näyttely on esillä Karjalatalolla, Käpylänkuja 1, 00610 HELSINKI. Näyttelyn järjestää Karjalan Liitto ry. Näyttely on osa Suomi100 –tilaisuuksia. www.karjalanliitto.fi, www.facebook.com/karjalanliitto
7 K äpylä-Lehti 10.6.2017 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2017 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 65 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Varaa paikkasi: Seija Kuoksa 045 132 3828 Takaikkuna VIETÄMME aurinkoista sunnuntaipäivää Päiväkoti Pellavan kevätkarnevaaleilla. Lapset ovat haltioissaan Lastenorkesteri The Bätmänsistä. Varsinkin sen kuusivuotiaasta rumpalista. Puoliso hankkii kirppispisteiltä seuraavan kauden vaatteet ja itse mutustelen kasvismakkaraa. Tuntuu, että koko kylä on paikalla. Aurinko paistaa ja ihmiset ovat iloisia. Vain muutamaa kuukautta aiemmin päiväkodin yllä oli synkkiä pilviä ja sitä uhkasi häätö. Rakennuksessa oli todettu ympäristökeskuksen toimesta terveyshaitta ja tilaa vuokraava kaupungin tilakeskus oli päättänyt, että tiloja ei korjata vaan toiminta rakennuksessa lopetetaan. Kuvaan astuivat kuitenkin aktiiviset asukkaat ja päiväkotilasten vanhemmat. Perustettiin nopeasti päiväkotia puolustava adressi sekä otettiin yhteyttä päättäjiin ja viranhaltijoihin. Ideoitiin myös uutta toimintaa talolle, jos päiväkoti ei voisi siellä enää jatkaa. Tästä kirjoitti esimerkiksi Käpylä-Seuran Markku Aho edellisessä Käpylä-lehdessä. Tämän lisäksi ryhdyttiin konkreettisiin toimiin päiväkodissa olleen hajuhaitan poistamiseksi. Viemärit puhdistettiin samankaltaisella bakteerikäsittelyllä kuin vedenpuhdistamoissa. Lisäksi laitettiin paikoilleen yhdestä viemäristä puuttunut hajulukko. Muitakin korjaustöitä tehdään pitkin kesää ja päiväkotitoiminta jatkuu syksyllä. Vastaavat ongelmat eivät koske vain yhtä päiväkotia Käpylässä. Helsingissä monet koulut ja päiväkodit kärsivät sisäilmaongelmista. Kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskuksen mukaan korjausvelkaa on noin miljardi euroa. Isommassa kuvassa kyse on siitä, että Päiväkoti Pellavaa uhkaa kaupungin Tilakeskukselle asetetut myyntitavoitteet ja investointikatto joka rajoittaa järkevien investointien, kuten kaupungin omistamien kiinteistöjen korjauksia. Hallinnon rattaissa päiväkoti Pellava on luokiteltu luovuttavaksi tai myytäväksi kohteeksi, koska tiloissa ei ole kaupungin omaa toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monet huonokuntoiset rakennukset jäävät korjaamatta ja rapistuvat entisestään vain siksi, että käsissä on vielä paljon huonokuntoisempiakin rakennuksia. Tämä on valitettavan huonoa omaisuuden hoitoa. Kesäkuun alusta aloittanut uusi kaupunginvaltuusto linjaa parhaillaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi kaupunkistrategiaa. Juuri nyt on oikea aika vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa jatkossa tehdään ja korjataanko huonossa kunnossa olevia päiväkoteja ja kouluja vai ei. Vaikka nyt Pellavan suhteen onkin syytä juhlia, ilo ei välttämättä ole kovin pitkäaikainen. Vuokrasopimus päättyy vuonna 2019 ja Tilakeskus on ilmoittanut, että talo myydään. Aktiivisia asukkaita sekä heitä ymmärtäviä viranhaltijoita ja päättäjiä tarvitaan jälleen. Monet tulivat kiittämään päiväkoti Pellavan kevätkarnevaaleilla toimintaani Pellavan puolesta. Suurimman kiitoksen kaikesta ansaitsevat kuitenkin tämän kylän aktiiviset asukkaat ja lasten vanhemmat. Tuntuu upealta kun tietää, että tämä kylä ei luovuta. LEO STRANIUS Kirjoittaja on käpyläläinen kaupunginvaltuutettu (vihr) sekä ympäristöja lupajaoston varapuheenjohtaja. Koko kylä Pellavan puolesta Kisakylän Kampaamo-Parturi Puh. 793 872 • Koskelantie 9 Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienisti Maria Jaakkola Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p.757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la sulj. Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 09 728 7012 M arleena • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus FY S IO TR EE N A R I Koskelantie 24, Käpylä 040-4159119 Valuraudankuja 6, Tattariharju 040-9612 310 Kaikista uusista varauksista -20% kesäja heinäkuun ajan koodilla 6499 Kauneusja terveyspalveluja • Parturi • Kampaamo • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, Sörnainen Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo www.fysiotreenari.com • Käy tykkäämässä meistä facebookissa! Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistykset MIESTEN KUNTOSTARTTI Se lk äl iit to 22.8.2017 Miesten kuntostartti on miehille suunnattu lajikokeilukurssi. Kurssi kokoontuu Käpylässä osoitteessa Oltermannintie 8. Miesten kuntostartti sisältää 12 tapaamiskertaa ja 8 eri lajia: kuntosali, kuntonyrkkeily, lenkkeily, jooga, palloilu, luontoliikunta, vesiliikunta ja kuntojumppa. Alussa ja lopussa on kuntotestit. Kurssin hinta 80 €. Kurssit alkavat 22.8.2017. Ilmoittautuminen osoitteessa www.selkayhdistykset.fi/toiminta/kurssit tai soittamalla toimistoon 044 360 0201 Tunnetko, tiedätkö kylätalkkarista? Käpylä-lehdessä 4/2017 Markku Aho kirjoitti kylätalkkari-ideasta. Nyt kysymme olisiko käpyläläisillä kiinnostusta kylätalkkarin palkkaamiseen mm. lumia luomaan, nurmikkoja leikkaamaan, pikku korjaustöihin jne. Ota yhteyttä Käpylä-seuraan: Kapyla.seura@gmail.com Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Tervetuloa asumaan ja kuntoutumaan pienryhmäkoti Käkikelloon. 10-paikkaisessa kodissa on vanhuksille lomaja pitkäaikaispaikkoja. Yksilöllistä ja luotettavaa hoitoa jo 25 vuotta. Turvallinen koti vanhukselle KÄKIKELLOSSA Soita ja kysy lisää. Irmeli Virkki, 050-337 4049 Jokiniementie 13 D, 00650 Helsinki (Oulunkylä) www.kakikello.fi Tervetuloa asumaan yksityiseen pienryhmäkoti Käkikelloon! Käkikello tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua liikuntakykyisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat luotettavaa sekä turvallista huolenpitoa ja lisääntyvää hoivaa. KÄKIKELLO vanhusten pienryhmäkoti Toiminnanjohtaja Irmeli Virkki Jokiniementie 13 D 00650 Helsinki (Oulunkylä) puh. 09 7520 249 GSM 050 337 4049 irmeli.virkki@kolumbus.fi www.kakikello.fi Liity Käpylä-Seuran jäseneksi Lähetä tietosi sähköpostina osoitteeseen kapyla.seura@gmail.com tai kirjeenä osoitteeseen PL 47, 00601 Helsinki. Jäsenmaksu on 10,-.
8 K äpylä-lehti 10.6.2017 Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.fi K äpy grilli Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 LOUNAS ARKISIN 11-15 JOKA PÄIVÄ TAPAHTUMIA www.kapygrilli.fi Viihtyisä kahvila Käpylän uudessa keskuksessa Kondiittoriltamme meillä valmistettuja tuoreita herkkuja myös tilauksesta Avoinna: Ma-To 7-19, Pe 7-18, La-Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.checkpointcafe.fi • 040 717 2070 puh. 0400 272 444 • INFO@CACTUS.fi Monipuolinen lounas arkisin klo 11-14:30 A’la carte Lauantaisin livemusaa alk. klo 22 Tarkista ohjelmat ja aukioloajat WWW.CACTUS.FI Kirjanpito • Palkanlaskenta • Tilinpäätökset • Kausiveroilmoitukset • Veroilmoitukset ja muut veroasiat • Tilintarkastuksen valmistelu • Yrityksen perustaminen • Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! Käpylänkuja 1 • 00610 HKI • puh. 050 4394 835 • www.accumi.fi METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Puutarhakeskus Sofianlehto Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 Tarkista aukioloaikamme www.sofianlehto.fi PIHA TÄYNNÄ KAIKKEA PUUTARHAAN Blomsterfonden Pohjolankatu 42, Helsinki Pohjolagatan 42, Helsingfors www.folkhalsan.fi Tutustu Folkhälsan Blomsterfondeniin Käpylän sydämessä lippakioskia vastapäätä! Meillä voit asua turvallisesti omilla kotinurkillasi, oli sitten palvelutarpeesi pieni tai suuri. Sovi tapaaminen Monica StåhlsHindsbergin kanssa, 044 333 1628, niin hän kertoo sinulle kahvikupin äärellä Blomsterfondenin palveluista. Hos oss kan du bo tryggt i en bekant miljö oberoende av om ditt behov av service är stort eller litet. Kom och träffa Monica StåhlsHindsberg, tfn 044 333 1628, över en kopp kaffe och samtal om vad Blomsterfonden kan erbjuda dig eller dina närstående. Bekanta dig med Folkhälsan Blomsterfonden. Vi finns i hjärtat av Kottby, mitt emot den gula träkiosken. Tarjoamme lounasta joka päivä 11.30–13.30. Meiltä saat maukasta koti ruokaa hintaan 8,70 €. Vår lunchrestaurang serverar god husmans kost alla dagar klockan 11.30–13.00. Pris 8,70 €. SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 Oulunkylä, P. 040 508 7421 Huonekaluverhoilut ammattitaidolla Varaston tyhjennysmyynti Uudenmaan A UTOLASIPOJA T Helsinginkatu 42 (09) 374 5741 00530 Helsinki 040 506 4641 www.autolasipojat.fi Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungin parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Hyvää kesää! Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 Puh.(09) 875 1868 Ma Pe 10-18 PISTELEVÄT, VETISTÄVÄT SILMÄT? Kärsitkö siis kuivasilmäisyydestä? Kotimainen, tehokas ja säilöntäaineeton kostutustippa kuivasilmäisyyden oireisiin Nyt tarjoushintaan 2 ploa yht. 20 € (Norm. 12,90€ / kpl)