Helsingin vanhin kaupunginosalehti N ro 8 julkaisija Käpylä-Seura ry. 18.10.2017 66. vuosikerta painos 18 000 Kuvat Toivo Koivisto HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine Suuhygienistit: • Annina Niklander Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-18, pe 8-14 RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 Parempi lounas joka päivä! ma-pe 10-15, la-su 11-16 NESTE K METSÄLÄ Baana avattiin liikenteelle VIRKISTÄVÄN MUKAVA. urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi I love me: Messukeskuksessa 20.-22.10. Urheiluhallit osasto 6m60, tervetuloa! Poikkea messuilla Poikkea messuilla
Finnfest, Finneapolis, Finnesota Suomalaisuus näkyy ja kuuluu Yhdysvalloissa 18.10.2017 Pääkirjoitus 2 H elsiNgiN vaNHiN kaupuNgiNosaleHti 66. vuosikerta J ulkaisiJa k äpylä -s eura ry . p äätoimittaJa e iJa t uomela -l eHti Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla KIRJOITIN viime vuoden puolella iäkkäästä amerikkalaisesta sukulaisestani, joka oli täsmälleen Suomen ikäinen. Monet Käpylässäkin muistavat virkeän vanhuksen, joka 75-vuotiaana opiskeli suomenkielen ja tuli ensimmäistä kertaa käymään esi-isiensä maassa, vieraillen sen jälkeen monta kertaa täällä. John William Plosila menehtyi 99-vuotiaana 13.9.2017 Chicagossa. Hän oli syntynyt 7.12.1917 Wakefield, Michiganissa. Amerikan Jussi eli John sai 2.10. täydet militaarihautajaiset kaikkine kunnianosoituksineen ja hautapaikan Chicagon sotilashautausmaalla. *** Samaan aikaan Amerikansuomalaiset juhlivat vuotuista tapaamistaan Finnfestissä, tällä kertaa pohjoisessa Minnesotan osavaltiossa. Minneapolis oli koristautunut Suomen lipuilla ja suomalaisuus näkyi kaikkialla kaupungissa siinä määrin, että paikallislehdistö muutti osavaltion ja kaupungin nimet alkamaan F-kirjaimella. Finnesota onkin niin suopylän”, kaupunginosan nimeltä Linden Hills, jossa kaikki vastaantulijat tervehtivät ja pysähtyivät tuttavallisesti vaihtamaan pari sanaa. Asukkaat myös ovat sielultaan ”käpyläläisiä”, rentoja ja toisistaan välittäviä, vannoi alueen asukas, Suomessa runolaulua opiskellut Karen Ba. *** Kansojen sulatusuuni ei ole onnistunut sulauttamaan suomalaisuutta täysin itseensä. Päinvastoin, suomalaisuus näkyy ja kuuluu Yhdysvalloissa monella tavalla ja -näköisenä. Yhä useammin kohtaamme siellä suomalaisen, tohtorikoulutettavan, tutkijan, urheilijan tai muun asukkaan, joka on ylpeä juuristaan ja vaalii niitä, mutta jota me täällä emme vältMikko Huttunen Kisakylä En ehdi lähteä ruskaretkelle, mutta Käpylässähän se esittäytyy hienosti. Kulmilla pyöriminen riittää. ? tämättä heti tunnista suomalaiseksi. Amerikansuomalaisten Suomen 100-vuotisjuhlassa Minneapolisissa, Minnesotassa virallisen tervehdyksensä Suomelle toivat monet suomalaisia juuriaan kunnioittavat vähemmistöjen edustajat, kuten Amerikansuomalaisten suomenja ruotsinkielisten yhdistykset, Amerikansuomalaissaamelaiset, Amerikan alkuperäiskansojen ja suomalaisten jälkeläisten eli fintiaanien sekä Amerikansuomalaissomalialaisten edustajat. Useimmin lausutut sanat näiden tervehdysten lopuksi olivat: ”Kiitos Suomi. Hyvä Suomi”. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Vain johtajat ruiskuttavat malainen kuin suomalainen Amerikan osavaltio voi olla. Maisemat ovat kuin Kainuussa ja suomalaisjuuristen määrä ylittää koko tuon maakunnan asukasluvun. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden vuoksi järjestelytkin olivat tavallista komeammat. Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio kunnioittivat juhlia läsnäolollaan. Minneapolisin yliopiston kunniatohtoriksi vihitty presidentti Niinistö tapasi amerikansuomalaisia ja jutusteli mukavia vapaamuotoisesti niin juhlapaikalla kuin kadulla ja hotellin käytävilläkin. Myös hänen puheensa eri tilaisuuksissa herättivät suurta sympatiaa ja arvostusta ja hänen huumorinja tilannetajuaan arvostettiin. Esimerkiksi, kun kapellimestari Osmo Vänskä esitteli hänet Minneapolisin kaupunginorkesterin konsertin alussa yleisölle, niin presidenttipä vastasi esittelemällä Minnesotan jääkiekkoylpeyden, kapteeni Mikko Koivun Helena-vaimoineen ja totesi heidän kunnioittavan tilaisuutta läsnäolollaan! Kansa taputti seisaaltaan ja arvata sopii, kumpiko sai isommat aplodit. Ei sellaista suomalaista juhlaa, ettei siellä Käpyläkin näkyisi ja kuuluisi. Minneapolisin kaupunginorkesteri ensiesitti käpyläläisen Kalevi Ahon tilaisuutta varten säveltämän orkesteriteoksen nimeltä Minea. Ja tekikin sen sellaisella vauhdilla, voimalla ja intensiteetillä, että vieläkin pyörivät sukat jaloissa täällä toimituksessa! Löysin myös ”Minneapolisin KäKOSKA ITSELLÄNI EI OLE NYT intohimoa kirjoittaa mitään yhteiskunnallisiin tai kaupunginosaamme liittyvistä vakavista aiheista tms. (joista en muuten mitään tiedäkään), niin palaan muuten niin sateisen kesän erään aurinkoisen viikon mukavaan tapahtumaan, lasten kuvataideleiriin. Lasten aikaansaamasta maalauksesta kirjoitettiin jo aiemmassa Käpylä-lehdessä ilmestyneessä Kumpulan siirtolapuutarhan 90-vuotis juhlajutussa. Tässä hieman taustoista ja itse leiristä. Ideana oli paitsi lapsille keksittyä vapaa-ajan täytettä ennen vanhempien lomakautta, niin myös saada jotain värikästä juhlistamaan Kumpulan siirtolapuutarhan juhlia, sekä tulevia Käpylän kaupunginosan 100-vuotisjuhlia. Sponssia hommaan saatiin varastoni kätköissä olleesta maalauskangasrullasta, sekä Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistyksen ja Käpylä-seuran apurahasta. Kiitos niistä. Ilmoituksia tapahtumasta oli kauppojen ilmoitustauluilla ja siirtolapuutarhayhdistyksen Facebookja nettisivuilla. Ilmoittautuneita muksuja oli niin Käpylästä, puutarhasta kuin muualtakin lähialueilta. Taidehallina toimi siirtolapuutarhan kerhotalo. 4-9-vuotiaita sutimaakareita oli viikon aikana parikymmentä mukaan lukien ohjaajina toimineet taidemaalari Veikko Saarivaara ja kuvataiteilija Sirkku Niskanen, molemmat Käpylän asukkaita. Päivi Marttila Käärmetalo Pidän valokuvaamisesta ja kävellen ulkona näen ruskaa. Ruokahuollon varmisti ja pöperöt valmisti Liisa-vaimoni ja ’piällysmiehenä’ toimi allekirjoittanut. Kerhotalon sisätiloissa saattoi luonnostella aiheitaan kartongille hiilellä ja sakuraliiduilla. Varsinainen maalauskangas ja akryylivärit olivat kerhotalon isolla terassilla, jossa lasten ohella pylly pystyssä konttailivat niin Veikko kuin Sirkkukin. Huomata saattoi, että osallistuneiden tyttöjen keskittyminen varsinaisiin maalaushommiin oli parempi kuin pojilla, siis noin keskimääräisesti. Terassialue osoittautui isosta koostaan huolimatta hieman ahtaaksi, joten taiteilua jouduttiin tekemään kankaalle pala ja rivi kerrallaan. Maalauksesta tulikin näin hieman kollaasinomainen mutta hauska. Välipalat maistuivat kaikille ja esimerkiksi jäätelöyllätyksiä taikavarvullaan loihtinut Liisa pisti parastaan. Vaimoni on siis noita. Tytöt pitivät maalaustaukojaan keinumalla ja seurustelemalla tyttöjen pulinakerhoissa. Pojat mielellään karkailivat hieman erityyppisiin rientoihin eli peuhaamaan juhlakentälle. Kerhotalon päädyssä oleva vesiletku löydettiin alle aikayksikön. Vesisota oli julistettu. Rauhanaatteen kannattajana Veikko meinasi hermostua veden kanssa läträämiseen, mikä tietty vei aikaa itse maalausasialta. ”Kuka hemmetti avasi taas vesihanan?” Minähän se olin, tunnustin. Kiva poika Henri 8v kertoi minulle, että heillä on kerrostalon pihalla vesiletku ja kasveja, joita voisi kastella. Harmillista Henrin mielestä letkuasiassa on se, että vain johtajat saavat ruiskuttaa. Kaiken kaikkiaan viikko oli aurinkoinen ja upea, lapset iloisia ja puuhakkaita. Näillä syksyn keleillä niitä jää kaipaamaan. SIMO SAARIKOSKI Käpylä-Seura ry:n hallituksen jäsen Marja ja Jalo Kuosmanen Kisakylä Karkaamme Keski-Pohjanmaalle syyslomalle ja samalla nautimme ruskasta. Teksti ja kuvat ESKO-JAAKKO LEHTI Käytkö ruskaretkellä? ? Lasten kuvataideleirin ideana oli paitsi lapsille keksittyä vapaa-ajan täytettä ennen vanhempien lomakautta, niin myös saada jotain värikästä juhlistamaan Kumpulan siirtolapuutarhan juhlia, sekä tulevia Käpylän kaupunginosan 100-vuotisjuhlia. Kuva: Eija Tuomela-Lehti Amerikansuomalaiset juhlivat Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä Minneapolisissa, Minnesotassa syyskuussa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Tervehdyksensä toivat monet suomalaisia juuriaan kunnioittavat vähemmistöjen edustajat, kuten Amerikansuomalaisten suomenja ruotsinkielisten yhdistykset, Amerikansuomalaissaamelaiset, Amerikan alkuperäiskansojen ja suomalaisten eli fintiaanien sekä Amerikansuomalaissomalialaisten edustajat. Oikaisuja: Käpylä-lehdessä 7/2017 oli juttu Hekan fuusioitumisesta. Jutun yhteydessä ollut kuva on kuitenkin Asunto-osuuskunta Kävystä, joka ei kuulu Kansanasuntoihin. Pahoittelumme virheestä. Kiitos tarkkaavaiselle lukijalle huomiosta. Käpylä-lehden 7/2017 etusivulla olleet kuvat olivat Toivo Koiviston ottamia. Pahoittelemme nimivirhettä.
18.10.2017 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Liity Käpylä-Seuran jäseneksi Maksa jäsenmaksu 10 € tilille nro FI81 1239 3000 0560 80 / Käpylä-Seura ry ja kirjoita viestiksi: Uusi jäsen, nimi, osoite. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy marraskuun 8. päivä. Aineisto toimitukseen 27. lokakuuta mennessä. NESTE K METSÄLÄ Tervetuloa paremmalle tauolle! PAREMMAT AUTOPESUT Nopeat ja hellävaraiset pesukadut hoitavat autoasi juuri kun sinulle sopii. Meiltä löydät aina tuoreet herkut ja kunnon kahvit! PAREMMAT HAMPURILAISET Uudet huippuhyvät Koon Hampurilaiset ja muut grilliherkut nopeasti mukaan tai nauti paikan päällä! KOON GRILLISTÄ HYVÄÄ PAREMPI LOUNAS METSÄLÄSSÄ Tarjolla maukasta kotiruokaa viikon jokaisena päivänä Neste K Metsälässä ma-pe 10-15, la-su 11-16 Neste K Metsälä 24h Asesepänkuja 2 00620 Helsinki Puh. (09) 7288 2428 MA-SU 24H Neste K Malmi Pihlajamäentie 37 00700 Helsinki Puh. (09) 387 2377 MA-PE 6-24, LA-SU 8-24 BestRent.fi PEHMOHARJAPESU Vahalla tai alustapesulla 15€ (norm. 20,90€) TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K METSÄLÄSSÄ JA NESTE K MALMILLA Etu voimassa 5.11.2017 saakka. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. KAUDEN TEHOPESU Halutessasi kuumavahalla 19€ (norm. 27,90€) KURVAA MALMILLE TAI METSÄLÄÄN -HYÖDYNNÄ KUPONKITARJOUKSET SU 5.11.2017 MENNESSÄ! Etu voimassa 5.11.2017 saakka. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. TÄLLÄ KUPONGILLA NESTE K METSÄLÄSSÄ JA NESTE K MALMILLA Etkö saa Käpylä-lehteä? Anna jakelupalautetta: http://jakelupalaute.fi/ kapylalehti Käpylän radanvarren Baana avattiin pyöräliikenteelle UUSI NOPEA pääradanvarren pyöräilyreitti Pohjoisbaana avattiin pyöräliikenteeelle 28.9. Se liittyy sekä etelässä että pohjoisessa nykyisiin väyliin ja kuuluu ns. pyöräliikenteen laatukäytäviin eli baanaverkkoon. Helsingin kaupunki juhlisti uutukaista reittiä ja järjesti Pohjoisbaanan ja pyöräilyn syyskauden avajaiset torstaina 28. syyskuuta 2017. Pohjoisbaanan suunnittelu alkoi huhtikuussa 2015 ja rakentaminen elokuussa 2016. Rakentaminen oli vaativaa muun muassa viereisen junaradan ja läheisen asutuksen aiheuttaminen rajoitteiden takia. Noin 1600 metriä pitkä väylä avattiin käyttäjille 31.8. Baanalla fillaristi on kunkku ”Kaupunki on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteekseen saavuttaa polkupyöräilyssä 15 prosentin kulkumuoto-osuuden vuoteen 2020 mennessä. Baanaverkon rakentaminen, josta Pohjoisbaana on yksi osa, on tärkeä palanen kaupunkiliikenteen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Baanaverkon tavoitteena on tehdä pyöräliikenteestä sujuvampi ja houkuttelevampi vaihtoehto myös entistä pidemmille matkoille, jotta kaupungin asettamat tavoitteet pyöräliikenteen lisääntymisestä voivat täyttyä”, linjaa Jukka Repo, Pohjoisbaanan projektinjohtaja Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Helsinkiin rakennetaan pyöräliikenteen runkoväylien, baanojen verkkoa. Kun baanaverkko on valmis, Helsingissä on 130 kilometriä pikapyöräväyliä, jotka yhdistävät suurimmat asuinja työpaikkaalueet. Jotta pyöräily olisi sujuvaa, baanat suunnitellaan mahdollisimman suoriksi ja tasaisiksi. Sujuvuutta edistetään myös pysähdysten minimoinnilla, laadukkailla alikuluilla ja silloilla sekä toimivilla risteysjärjestelyillä. Baanojen valaistukseen ja talvihoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Pohjoisbaanan pääasialliset käyttäjät ovat pitkän matkan pyöräilijät ja alueen asukkaat. Baanan avajaisissa oli Helsingin polkupyöräilijät Hepo ry:n kanssa yhteistyössä järjestetty kaikille avoin pyöräkulkue, baanan avaaminen virallisella nauhanleikkuulla, puheita ja yhteistyökumppaneiden esittelypisteitä. Pohjoisbaanan suunnittelusta vastasi Ramboll Finland Oy ja rakentamisesta Destia Oy. Lisätietoja baanaverkosta: pyöräilykoordinaattori Niklas Aalto-Setälä, kaupunkiympäristön toimiala, puh. 040 336 2042, sähköpostit: etunimi.sukunimi@hel.fi Kuva TOIVO KOIVISTO Länsi-Käpylään toivotaan asukaspysäköintiä LÄNSI-KÄPYLÄN Sariolantien, Vaakalinnuntien ja Vipusentien risteysalueen liikennejärjestelyt vaativat parannusta. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Vipusentielle on toivottu pysäköintikieltoa kuormaautoille. Raskaat ajoneuvot koetaan epämiellyttäviksi ollessaan parkissa talon edustalla. On myös toivottu asukaspysäköintijärjestelmän laajentamista Käpylään. Lisäksi toivottiin Vipusentien ja Sariolantien risteysalueen liikenneturvallisuuden parantamista sekä virallista pysäköintialuetta aukiomaiseen risteykseen. Ilmattarentien, Louhentien ja Vipusentien risteyksen epämääräinen muoto kannustaa pysäköimään risteysalueella lainvastaisesti. Risteyksen alueella pysäköinti järjestellään rakenteellisesti, jolloin saadaan samalla parannettua koko risteyksen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Lisätiedot Heidi Hellgren-Suomalainen, Liikenneinsinööri, puh: 310 37118 heidi.hellgrensuomalainen(a)hel.fi Helsingin väkimäärä kasvaa rajusti Koskelasta tulossa yksi tärkeimmistä kasvukeskuksista HELSINGIN VÄESTÖ kasvaa 650 000 asukkaaseen vuoteen 2019 mennessä ja 775 000 asukkaaseen vuonna 2050 Helsingin kaupunginkanslian uuden väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan. Nopean kasvun vaihtoehdon mukaan Helsingissä on vuonna 2050 jo 860 000 asukasta. Koskela on yksi tärkeimmistä kasvukeskuksista. Helsinkiin ja Helsingin seudulle on laadittu uudet väestöprojektiovaihtoehdot vuoteen 2050. Helsingin alueittainen väestöennuste on laadittu vuoteen 2027 asti. Se on tehty myös erikseen ruotsinkieliselle väestölle. Vuosittainen väestönkasvu 7 500 8 000 henkilöä Tällä vuosikymmenellä vuosittaisen väestönkasvun ennustetaan olevan Helsingissä 7 500 – 8 000 henkeä ja 2020-luvulla keskimäärin 6 000 henkeä. Tämän jälkeen väestönkasvu alkaa hidastua kuolleiden määrän kasvaessa. Perusvaihtoehdon mukaan Helsingin muuttotappio naapurikuntiin kasvaa vähän. Tämä johtuu muun muassa siitä, että uudet liikenneväylät lisäävät asuntotuotantoa muulla pääkaupunkiseudulla. Niin päivähoito-, koulukuin eläkeikäistenkin määrän kasvu jatkuu Varhaiskasvatukseen tulevan ikäluokan kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen lähes 500:lla vuodessa. Kasvu on tosin hidastunut muun muassa syntyvyyden vähenemisen vuoksi. Peruskouluikäisten määrä kasvaa lähivuosina erittäin nopeasti: 1 500:lla vuodessa. Eläkeikäisten, yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuosittain yli kahdella tuhannella 2030-luvun alkuun saakka. Sen sijaan työikäisten määrän kasvun ennustetaan hidastuvan viime vuosien korkeasta tasosta. Työikäisten määrän kasvu johtuu maahanmuutosta. Maunulanpuisto ja Koskela tärkeimpiä kasvukeskuksia Vuoteen 2027 saakka laaditun alueittaisen väestöennusteen mukaan Helsingin tärkeimmät kasvualueet ovat suurilla projektialueilla Jätkäsaaressa, Kalasataman-Sompasaaren alueella, Kruunuvuorenrannassa sekä Pasilassa (johon kuuluu myös Maunulanpuiston alue). Näille alueille tulee seuraavan 10 vuoden aikana kaksi kolmasosaa Helsingin kasvusta. Muita tärkeitä kasvualueita ovat Kuninkaantammi, Malmin lentokenttä, Koskela ja Mellunmäki. Ruotsinkielisten määrä kasvussa Helsingin 36 200 hengen ruotsinkielinen väestö on kasvanut tällä vuosikymmenellä 1 000 hengellä, ja väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yli 38 000:een. Sekä varhaiskasvatusettä kouluikäisten ruotsinkielisten määrä kasvaa selvästi nykyisestä. Ruotsinkielisten lasten määrää kasvattaa se, että sellaisissa pariskunnissa, joissa nainen on muuta kuin ruotsia äidinkielenään puhuva, lapsi rekisteröidään useimmiten ruotsinkieliseksi. Ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan erityisesti Eteläisessä ja Kaakkoisessa suurpiirissä. Eteläisessä suurpiirissä ruotsinkielisten määrän ennustetaan kasvavan 750 hengellä ja Kaakkoisessa 600 hengellä vuoteen 2027 mennessä. Lisätietoja: järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori, p. (09) 310 36300, pekka.vuori@hel.fi Koskelan sairaalan alue on yksi Helsingin tärkeimmistä kasvukeskuksista. METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441, 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com, metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Otamme passikuviakin KOSKELANTIE 54 00610 HKI PUH 09 797 535
4 K äpylä-lehti 18.10.2017 Svenska hörnan HUSTRUN NÅDDE INTE ända upp till de översta äpplena i det gamla äppelträdet så jag lovade ta ner dem, vilket jag också gjorde, med Fiskars mångsidigt användbara grenkapare.. Fina stora äpplen som det gamla sorkangripna trädet fortfarande orkar producera trots att det står så löst med sina halvt uppätna rötter att man kunde skuffa omkull det. Men det står och stöder sig mot syrenen invid. På väg från äppelträdet upp till huset råkar jag kasta en blick mot granen vid tomtgränsen, på vilken jag kapat de nedersta grenarna så den blivit lite luftigare nertill. Och ser svamp! Ett tjugotal hattar, stora och små, kring och bland granens rötter, vid närmare granskning sämskfärgade med mörkare fjäll. Foten vitgrå, med ring och liten basalknöl. Skivor på de unga exemplaren smutsrosa, på de äldre nästan svarta. Champinjon alltså? Men – ingen karakteristisk bittermandelsliknande champinjondoft! Så kanske då stolt fjällskivlings lillasyster, rodnande fjällskivling (Macrolepiota rhacodes), vars hatt är ljusbeige och har stora och regelbundna fjäll och som jag tidigare hittat växande i grupp just under gran? Men fjällskivlingen har oföränderligt vita skivor! Så det måste alltså ändå vara en champinjon, vilket ju var min första tanke. När jag inne kollar i Ryman-Holmåsens svampbibel inser jag snabbt att det är fråga om blodchampinjon (Agaricus langei) som alltså har svag – ingen? – lukt och växer just med gran. Namnet torde komma sig av att den vid snitt rodnar kraftigt, ’blöder’. Nästan alla exemplar är oangripna av insektlarver så de åker efter snabbrensning och styckning direkt i stekpannan och äts med förtjusning upp ren samma eftermiddag. Som stekt blir svampen helt svart. Och smakar alltså champinjon. Den här svampsäsongen har jag på tomten i Västra Kottby ren kunnat plocka kremlor, riskor och soppar, vilket är ganska exceptionellt, och nu alltså också champinjoner. För mig som mykoman har den här säsongen varit alldeles fantastisk; man behöver ju inte ens besvära sig ut i skogen, man kan plocka sin svamp på tomten! Ja, så länge man har sin tomt kvar, vill säga. Inför stadens planer att höja arrendena med flera hundra procent – för vår del, om jag räknat rätt, med över femhundra procent – kommer nog många Kottbybor tyvärr se sig tvungna att flytta bort. BERT BJARLAND Kottbychampinjoner Kun kirkkoherrakin heristeli nyrkkiään Käpylän kirjaston valtauksesta jo 15vuotta KUKAAN EI OSANNUT arvata, mitä tapahtuisi, kun Helsingin kaupunki päätti säästösyistä lakkauttaa lähikirjastoja vuonna 2002. Säästötavoitteeksi kaikille hallintokunnille asetettiin neljä prosenttia, ja sen oli määrä iskeä suoraan Käpylän ja muutamaan muuhunkin lähikirjastoon. Mutta toisinpa kävi. Kun moinen kauhusanoma tavoitti käpyläläiset, ryhtyivät nämä välittömästi toimiin kirjastonsa pelastamiseksi. Johan sitä oli opiskeltu koko Käpylän lakkauttamisen aikoihin. Ja monessa muussakin vaiheessa. Päätä oli isketty niin kallioihin kuin koulujen seiniinkin. Kyllä yksi kirjastokin pelastettaisiin hävitykseltä. Ja pelastettiin. Kirjaston valtausta raportoitiin suorana tunnin välein Kun uutinen kirjaston lakkauttamisesta kumahti, ryhtyivät käpyläläiset välittömästi toimiin. Alettiin heti kerätä nimiä adressiin. Ahkerin kerääjä hankki yli 900 nimeä. Ei siinä monta päivää mennyt, kun nimiluku ylti lähes asukasmäärään. Käpylä-Seuran puheenjohtaja Eero Penttinen ja Käpylä-lehden päätoimittaja Olli Paunu luovuttivat nimilistat kulttuurija kirjastolautakunnalle 24.4.2002. Mutta ei Käpylässä jääty tumput suorina odottamaan vastausta nimilistoihin. 22.4.2002 asukkaat valtasivat kirjastonsa järjestetyn keskustelutilaisuuden päätteeksi. 60 henkeä yöpyi kirjastossa. Siellä oli nuorisoa makuupusseineen ja kitaroineen ja vanhempaa väkeä eväspusseineen. Järjestys säilyi hyvänä koko yön. Helsingin Sanomien kaupunkitoimituksesta pyydettiin, että kirjastonjohtaja raportoisi tunnin välein kirjaston valtauksesta. Toimittaja oli Kimmo Oksanen. 18.4.2002 mielenosoituksessa nähtiin monia tunnettuja kirjailijoita ja muuta kirjallista väkeä. Käpylän silloinen kirkkoherra Seppo Saaristokin nousi kuorma-auton lavalle heristelemään nyrkkejään ja kehottamaan kansalaistottelemattomuuteen! Korttelipoliisikin kävi kirjoittamassa nimensä kirjaston lakkautusta vastustavaan adressiin. Ensimmäinen kirjastoyhdistys Jouko Raiviota saamme kiittää kirjastoyhdistysideasta, kertoo Käpylän kirjastonjohtaja ja kirjastastoyhdistyksen perustajajäsen Kari Vante . Kirjailija Raivio oli perustanut aluekirjastoyhdistyksen Poriin ja kehotti perustamaan sellaisen myös Käpylään. Tuumasta toimeen! Käpylä-Seuran silloinen puheenjohtaja Eero Penttinen sekä Käpylän Klubin vetäjä Heikki Takkinen lämpenivät myös idealle ja niin Käpylän aluekirjastoyhdistys rekisteröitiin 5.6.2002 Heikki Takkisesta tehtiin ensimmäinen puheenjohtaja. Koska Käpylä ei ollut ainut lähikirjasto, jonka toiminta oli uhattuna, ryhdyttiin muuallakin toimeen. Kulosaaren aluekirjastoyhdistys perustettiin päivää myöhemmin eli 6.6.2002. Jouko Raiviota saavat kulosaarelaisetkin kiittää ideasta Raivio on itse kulosaarelainen. Käpyläläiset myös auliisti neuvoivat muita, jotka olivat peloissaan kirjastonsa menettämisestä. Kirjastoista jouduttiin taistelemaan pitkään ennen kuin Helsingin kaupunki myönsi, että ne ovat tarpeeksi tarpeellisia säilytettäviksi. Kirjastoyhdistykset tekivät täysiä päiviä osoittaakseen kirjastonsa ja yhdistyksen tärkeyden. Kiitos kirjasta Kirjastotaistelu kannatti. Sen huomioi Suomen Kirjailijaliittokin. Käpylän kirjasto sai Kiitos kirjastosta -tunnustuksen vuonna 2003. Käpylän kirjasto remontoitiin 2010-2011. Uudelleen avatussa kirjastossa alkoi ennen näkemätön kirjailijavierailujen virta. Kirjastoyhdistys on järjestänyt kirjailijavierailuja alusta asti. Ne ovat niin suosittuja, että meille suorastaan pyritään, nauraa Käpylän kirjastoyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Viveca Hedengren . Osa tilaisuuksista järjestetään yhdessä muiden yhdistysten, kuten Käpylän Druzhban, kanssa. Entisen kerran kuussa järjestetyn vierailun sijasta niitä on nyt vähintään joka toinen viikko. Kuulijoita on aina kymmeniä. Suosituin on ollut toistaiseksi Finlandia-palkitun Laura Lindstedtin ilta, joka kokosi 136 kuulijaa. Henkilökunta sai kantaa tuoleja hiki hatussa lisää, muistelee Kari Vante. Monta muutakin mielenkiintoista vierailijaa on meillä käynyt. Hannu Mäkeläkin pyöritteli päätään, ja totesi, ettei hänellä missään ole ollut niin paljon ja aktiivista kuulijakuntaa kuin täällä Käpylässä. Jaakko Hämeen-Anttila oli myös yksi mieleenpainuvimmista esitelmöitsijöistä, sanoo Kari Vante. Hänen tietovarastonsa oli niin uskomaton, että oli kuin hän olisi itse kirjoittanut kaikki kääntämänsä runot. Onneksi kaikki vierailut on videoitu. Niitä pääsee kuka tahansa tutkimaan Käpylän kirjaston oman youtube-kanavan kautta Käpylän kirjaston sivuilta. Kirjoja voi adoptoida Käpylässä on myös yksi erikoisuus: meillä on kirjojen adoptiovanhempia. Kun käpyläläiset huolestuivat poistokirjojen kohtalosta, he ryhtyivät suojelemaan vanhoja kirjoja adoptoimalla niitä. Näin ne säilyvät kirjaston kokoelmissa, kertoo Kari Vante. Ensimmäinen adoptoija oli Eduskunnan silloinen oikeusasiamies Pirkko K. Koskinen . Kirjastoyhdistyksen hallitus katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen. Mukaan kirjastoyhdistyksen toimintaan on jo tullut ja tulossa nuorempia voimia. Heillä on uusia ideoita, niin vierailujen kuin muunkin toiminnan suhteen. 15-vuotias on nyt teini-ikäinen. Saapa nähdä mitä siitä tulee isona! Teksti EIJA TUOMELA-LEHTI Kuva HENRY STRENG Käpylän kirjastoyhdistys perustettiin viisitoista vuotta sitten puolustamaan omaa lähikirjastoa, kun Helsingin kaupunki uhkasi sulkea sen säästösyistä. Siitä alkaen kirjastoyhdistys on kamppaillut kirjaston puolesta. Yksi tärkeimmistä toimintamuodoista on järjestää kirjailijavierailuja. Ne ovat olleet menestyksiä kaikkien näiden vuosien aikana. Tilaisuudet vetävät runsaasti väkeä kuukausi kuukauden jälkeen. UNELMOITKO UUDESTA KEITTIÖSTÄ ? Me suunnittelemme ja toteutamme sen VARAA SUUNNITTELUAIKASI capris.fi UUSI UPEA NÄYTTELY – UUSI OSOITE! Mannerheimintie 106, 00250 Helsinki Puh 020 749 7490 / capris@capris.fi capris.fi / sagne.fi Meiltä myös ranskalaiset tunnelmalliset Sagne keittiöt Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.fi K äpy grilli Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 LOUNAS ARKISIN 11-15 JOKA PÄIVÄ TAPAHTUMIA www.kapygrilli.fi Viihtyisä kahvila Käpylän uudessa keskuksessa Kondiittoriltamme meillä valmistettuja tuoreita herkkuja myös tilauksesta Avoinna: Ma-To 7-19, Pe 7-18, La-Su 12-18 Mäkelänkatu 91, 00610 Helsinki www.checkpointcafe.fi • 040 717 2070 puh. 0400 272 444 • INFO@CACTUS.fi Monipuolinen lounas arkisin klo 11-14:30 A’la carte Lauantaisin livemusaa alk. klo 22 Tarkista ohjelmat ja aukioloajat WWW.CACTUS.FI Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Gaius ravintolat www.gaius-saatio.fi/ gaius_ravintolat/ Puh. 050 463 7390 tai 050 4662310 • Honkanummen hautausmaa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa • Käpylä, Pellervontie 39, Helsinki • Malmin hautausmaa, Ketokivenkaari 11, Helsinki • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270
5 K äpylä-Lehti 18.10.2017 SÄNKY ON SE PAIKKA , jossa suomalainen nykyisin useimmin nukkuu. Sanalla sänky on vain vähän äännevastineita sukukielissämme. Inkerissä ja karjalassa se on sama kuin suomessa ja tarkoittaa samaa. Vatjan säntshü tarkoittaa laudoista tehtyä makuulavaa. Viron sängi, murteissa myös sängü tarkoittaa samaa kuin suomen sänky. Näiden sanojen malli on tullut ruotsista, jossa se nykyään on muodossa säng ja tarkoittaa sänkyä ja puutarhapenkkiä. Sänky-sanalla on on äännevastine myös Norjan saamessa, jossa se on muodossa senga ja tarkoittaa sänkyä. Sänkyä sanotaan myös vuoteeksi. Perinteisesti sana vuode on tarkoittanut sänkyyn tai lattialle tehtyä makuusijaa ja karjan kuivikkeita. Viron voodi tarkoittaa vuodetta ja sänkyä, liivin uodild vuodetta ja makuusijaa. Sanat vuode, voodi ja uodild on johdettu sanasta vuota, joka puolestaan on balttilaista lainaa. Liettuan oda takoittaa nahkaa ja vuotaa, latvian ada vuotaa sekä muokattua ja karvatonta nahkaa, ihmisen ihoa ja nesteen pinnalla olevaa ohutta kalvoa. Länsimurteissa peti Etenkin Suomen länsimurteissa sänkyä sanotaan pediksi. Sana on suomeen lainautunut Ruotsista, jossa se on muodossa bädd ja tarkoittaa vuodetta. Bädd-sanasta on muodostettu verbi bädda, joka tarkoittaa vuoteen sijaamista. Muinaisnorjan bedr tarkoitti patjaa ja tyynyä, kanta-alasaksan bedde, nykysaksan Bett ja englannin bed vuodetta. Näistä vanhoista sanoista on lähtöisin myös suomen kielen sana patja. Sana on myös karjalassa samassa muodossa mutta tarkoittaa hevosen länkien pehmikettä. Virossa padi (genetiivi padja) tarkoittaa tyynyä ja pielusta, liivin padaa tyynyä ja patjaa. Näiden sanojen, siis sekä pedin etEtymologia Sängyt ja vuoteet tä patjan alkumuodoksi tutkijat ovat rekostruoineet germaanisten kielten sanan badja(z). Nykyenglanniksi se on bed, nykysaksaksi Bett. Lakanat, täkit ja tyynyt Patjan päällä on nykyisin usein lakana. Tämä sana ei ole kovin yleinen suomen sukukielissä. Sana on kuitenkin lainautunut suomesta vatjaan, jossa se on lakana ja tarkoittaa samaa kuin suomessa. Suomeen sana on lainautunut ruotsista, jossa se on lakan. Muinaisessa germaanisessa alkukielessä se olisi ollut lakana ja tarkoittanut lakanaa ja kangasta. Inarin saamessa lakkaan tarkoittaa lakanaa. Myös peitettä ja peittoa tarkoittava sana täkki on lainautunut meille ruotsista, jossa täcke tarkoittaa peitettä ja vuodepeittoa, verbi täcka kattamista, peittämistä ja verhoamista. Täkki tarkoittaa etenkin Suomen rannikkomurteissa myös laivan kantta. Sana esiintyy myös inkerissä ja vatjassa, joissa se on täkki ja tarkoittaa laivan kantta. Ruotsista on lainautunut tämäkin sana ja sen merkitys. Ruosiksi se däck. Verbi däcka tarkoittaa aluksen varustamista kannella. Sänkyyn kuuluu myös tyyny. Ruotsin kielestä tämäkin sana on meille tullut. Nykyruotsiksi se on dyna ja tarkoitta tyynyä. Tanskaksi se on dyne. Sanat ovat samaa kantaa kuin ruotsin untuvaa tarkoittava sana dun.. SEPPO SEPPÄLÄ Metsäläläinen sarjayrittäjä Ville Stenroos on Vuoden Yrittäjä KESKI-HELSINGIN YRITTÄJÄT on valinnut vuoden yrittäjäksi Cityvarasto Oyj:n pääomistajan Ville Stenroosin . Hän on rohkea ja innovatiivinen sarjayrittäjä, jolla on yli 20 vuoden kokemus yritysten johtamisesta menestykseen. ”Minulla on ollut monenlaista liiketoimintaa, mutta olen oppinut, että yrittäjän kannattaa keskittyä yhteen juttuun”, Stenroos sanoo. Cityvarasto Oyj perustettiin 1999, ja se on ollut upea menestystarina. Cityvaraston liikevaihto on kasvanut joka vuosi, mutta kasvu on tapahtunut kannattavasti. Myös käyttökate on parantunut vuosittain. Liikevaihto tällä tilikaudella on jo noin 6 miljoonaa euroa. Varastotilaa myydään netissä Ensimmäisenä alan yrityksenä maailmassa Cityvarasto alkoi myydä varastotilaa netissä, mikä oli keskeinen peruste sille, että yritys sai alan kansainvälisen toimialajärjestön Fedessan innovaatiopalkinnon Portugalissa vuonna 2011. Cityvaraston toiminta on pitkälle automatisoitua. ”Cityvarasto sopii liiketoimintana hyvin kaupungistumisen megatrendiin. Ihmiset muuttavat ja harrastavat paljon, minkä johdosta tarve hyvälle varastotilalle kasvaa”, Stenroos sanoo. Cityvarasto on kasvanut Metsälästä valtakunnalliseksi pienvarastoalan ketjuksi. Läkkisepänkujan lisäksi Cityvarastolla on toimitilat Kylänvanhimmantiellä Oulunkylässä Helsingissä. Laajeneminen on tapahtunut yritysostojen, liiketoimintakauppojen, kiinteistöjen hankinnan ja orgaanisen kasvun kautta. Yhtiöllä on 34 toimipistettä eri puolilla Suomea. Sen kiinteistöjen markkina-arvo on 44 miljoonaa euroa. Pienvarastojen vuokraamisen lisäksi yhtiö myy asiakkailleen pakkaustarvikkeita, vastaanottopalveluita, pienvarastovakuutuksia ja vuokraa muuttolaatikoita ja kontteja sekä tarjoaa osoitepalvelua. Yhtiö on verkostoitunut liiketoimintaa tukevien yhteistyökumppanien kanssa ja pystyy tarjoamaan asiakkailleen kokonaisvaltaista palvelua liittyen varastointiin, muuttoihin ja pakettiautovuokraukseen. Joulukuussa 2016 Cityvarasto Oyj osti yhdessä kumppanien kanssa KD Rent Oy:n – Pakuovelle.com – koko osakekannan. Teksti ja kuva TAPANI MÄKINEN Julistetaiteen juhlaa Kättärillä Käpylässä SYKSYN NÄYTTELY-YLLÄTYS on professori Erik Bruunin (s. 1926 Viipurissa) parisenkymmentä julistetta Kätilöopiston kahvilassa; niissä hän käyttää omia taidokkaita valokuviaan ja piirroksiaan. Näyttelyä esitteli kahvilapäällikkö Pirkko Mikkola Suomen Kansanterveysyhdistyksen Kätilöopiston sairaalakahviosta, taiteen ystävä, joka oli jo perustamassa kahvilaa. Sen taival päättyy kuitenkin vuoden vaihteessa, päivälleen 20 vuotta avaamisestaan, syynä Kätilöopiston toiminnan loppuminen. Mutta siihen asti esillä on hienoja, tuttuja julisteita 1950-luvulta alkaen (ma-pe 8-16). Pirkko Mikkola sanoin töitä tehdään ”selkä suorana loppuun asti”, Erik Bruun puolestaan on sitä mieltä, että taide taas kuuluu lähelle ihmistä, ei pelkästään gallerioihin. Pirkko-rouvan kahvilaan saama kiertonäyttely on tyylikäs päätös parin vuosikymmenen jaksolle Käpylän ja koko Suomen historiaa. Merkillepantavaa on sekin, miten hyvin julisteet soveltuvat kahvilatilaan, sali on kuin tehty kapeille suorakaiteen muotoisille töille – niitä muuten saa nettikaupasta. Julisteet kertovat mm. Jaffasta, Pauligin Juhlasta tai postisiirtoliikenteen kätevyydestä. Saimaan norppakin on esillä, teksti mainitsee sen rauhoittamisen v. 1955, jolloin sitä oli jäljellä vain satakunta koko maailmassa. Alkuperäisen julisteen norppa hymyilee, myöhemmin sen ilme vakavoituu. Erik B. työskentelee yhä, uusimpiin töihin kuuluu Porin Jazz (2015) tai Sulka-postimerkki (2016). Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu mm. seteleitä, yli 600 julistetta ja aurinkopaneleilla kulkeva auto. Matkailu, kaupunki ja kulttuuri, samoin metsä ja muu luonto ovat pääteemoja. Taiteilija ei käytä tietokonetta töissään! Esteettisesti vaikuttavin, suorastaan hurmaava kokonaisuus muodostuu Forest Finland –sarjan (1990) valokuvajulisteista, joista tunnistaa mm. männyn, kuusen, katajan, pihlajan ja vaivaiskoivun. Monet sarjan kuvista ovat olleet metsäteollisuuden käytössä. Vihjeeksi: jos ei itse hallitse kaikkia puita ja kasveja, voi ottaa mukaan englannin tai latinan sanakirjat nimien kääntämiseksi, silmälasitkin auttavat pienen präntin kohdalla. Omasta puolestani kiitän Kätilöopiston kahvilaa menneestä toki muistaen, että jäljellä on vielä monta teetä juomatta, vauvaa ihastelematta ja monta rupattelua mukavan henkilökunnan kanssa rupattelematta. Teksti LIISA MÄNTYMIES Kuva Jaffa vappukampanjan juliste 1959 Pienvarastojen vuokraamisen lisäksi Cityvarasto Oyj myy asiakkailleen pakkaustarvikkeita, vastaanottopalveluita, pienvarastovakuutuksia ja vuokraa muuttolaatikoita ja kontteja sekä tarjoaa osoitepalvelua. Keski-Helsingin Vuoden yrittäjäksi valittu Cityvarasto toimii Metsälän lisäksi myös liikekeskus Ogelissa. SUOMEN KOTISEUTULIITON ensimmäistä kertaa järjestämän kotiseutulehtikilpailun voittajat on palkittu. Kilpailussa valittiin Vuoden kotiseutulehdet kolmessa sarjassa ja Vuoden kotiseutulehtijuttu. Lisäksi jaettiin yksi kunniamaininta. Voittajat palkittiin Turun Kirjamessuilla 6. lokakuuta. Vuoden kotiseutulehdet ovat seinäjokelainen Risteysasema, helsinkiläinen Kumposti ja joensuulainen Karjalan Heili. Kunniamaininnan sai stadilainen Tsilari. Vuoden kotiseutulehtijuttu on toimittaja Kari Varvikon helsinkiläisessä Hermanni-Vallila-lehdessä julkaistu juttu "Hermannin sähkötön kaupunkisissi". Vuoden kotiseutulehden titteliä tavoitteli peräti 108 ehdokasta, joista 58 osallistui lisäksi juttukilpailuun. Kilpailuun saivat osallistua kaikki kotiseutulehdet, esimerkiksi paikallis-, kaupunkija kaupunginosalehdet niin painettuina sanomaja aikakauslehtinä kuin verkkolehtinä. Kilpailu oli jaettu kolmeen sarjaan lehtien ilmestymistiheyden mukaan. Lisäksi jutuille oli oma sarjansa. Arvioinnin kohteina olivat paikallisuus ja vaikuttavuus, sisällön monipuolisuus ja kiinnostavuus, vuorovaikutus ja lukijoiden aktivoiminen sekä visuaalisuus. Tuomaroinnista vastasi Kotiseutuliiton nimeämä raati, jonka puheenjohtajana toimi liiton hallituksen varapuheenjohtaja, ministeri Raimo Sailas. Raadin muodostivat mediatoimisto Toinen PHD:n luova johtaja Jani Halme, Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen, Ylen ohjelmapäällikkö, FT Reijo Perälä ja Kotiseutuliiton edellinen pääsihteeri, dosentti ja tietokirjailija Lassi Saressalo. Kumpostia kiiteltiin tyylikkääksi Risteysasema voitti kotiseutulehtikilpailussa 1-2 kertaa vuodessa ilmestyvien lehtien sarjan. Kotiseutulehtikilpailun 3-6 kertaa vuodessa ilmestyvien lehtien sarjan voitti Kumposti. Kilpailuraadin mielestä Kumpula-seura ry:n julkaisema Helsingin Kumpulan kylälehti on ammattitaidolla ja kunnianhimoisesti tehty, sisällöltään monipuolinen ja ulkoasultaan tyylikäs. Lehti on ajantasainen, informatiivinen ja kantaaottava. Lehti on alueensa näköinen ja sisältää mielenkiintoisia kulmia Kumpulaan ja kumpulalaisiin. Raati totesi Kumpostin olevan hyvä yhdistelmä kumpulalaista kotiseutuylpeyttä ja nykyaikaista otetta. Tsilari sai kunniamaininnan 3-6 kertaa vuodessa ilmestyvien lehtien sarjassa. Kilpailuraati halusi nostaa Stadin Slangi ry:n julkaiseman, Helsingissä ilmestyvän kotiseutulehden esiin ennen kaikkea sen rohkean kielivalinnan vuoksi. Pääosin slangiksi kirjoitettu lehti tuo esiin slangin kerroksellisuuden, eri aikakaudet ja kielen muutoksen. Lehti pitää onnistuneesti yllä niin entisten katupoikien kieltä kuin uusiutuvaa slangia ja tämä kieliperinteen vaaliminen on kulttuuriteko. Lehdestä välittyy intohimo ja ammattitaito myös ulkoasullisesti. Yli kuusi kertaa vuodessa ilmestyvistä kotiseutulehdistä parhaana palkittiin Karjalan Heili. Vuoden kotiseutujuttuna palkittiin Hermanni-Vallila Seura ry:n julkaiseman Hermanni-Vallila-lehden 1/2017 juttu "Hermannin sähkötön kaupunkisissi". Kari Varvikon kirjoittama juttu koukuttaa alusta lähtien. Napakka otsikko vetää mukaan ja ingressi on kuin runo. Kerronta on värikästä ja kuvailevaa, teksti soljuu ja on helppolukuista. Kieli on erinomaista. Tommi Heinon upeat kuvat tukevat tarinaa, josta tekevät mielenkiintoisen persoona ja aihe. Paikallisuus on vahvasti läsnä, ja juttu onkin erinomainen esimerkki paikallistuntemuksen hyödyntämisestä hyvien aiheiden löytämiseen. Kumposti on vuoden kotiseutulehti HERMANNI-VALLILA LEHDEN päätoimittaja, kirjailija Kari Varvikko kävi Käpylässä, ravintola Nyyrikissä, järjestetyssä tilaisuudessa kertomassa syyskuun lopulla julkaisemastaan kuvaja tietoteoksesta Puutalojen Hermanni (Kustannus Laaksonen). Hermanni katosi 1960-luvulla kivitalojen alle, vain muutama talo on säilynyt meidän päiviimme asti. Paitsi taloja oli Hermanni oma yhteisönsä, työläiskaupunginosa, josta Helsinki ei ollut kiinnistunut ja jota se ei ollut halukas kehittämään, sanoi Kari Varvikko Käpylässä. Hermannin historiasta ei ole aiemmin julkaistu teosta, sen puutteen tämä kirja ainakin joltain osin viimeinkin korjaa. Hermannin puutalojen historiaa esiteltiin Käpylässä
6 K äpylä-lehti 18.10.2017 helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla musiikkiakirkoissa.fi yhteisvastuu.fi kirkkojakaupunki.fi MESSU KÄPYLÄN KIRKOSSA su klo 18 Su 22.10. Johanna Elo ja isoset. Su 29.10. Musiikillinen iltamessu Leo Delibesin messun mukaan. Viivi Tulkki ja Raissa Palmu, laulu. Pappina Raivo Savik, kanttorina Maija Pesonen-Kareinen. Su 5.11. Kehitysvammaisten messu. Pappina Tarja Albekoglu, kanttorina Maija Pesonen-Kareinen, mukana Kirsti Kajos. Keittoa ja kahvia jo klo 17. Hiljaisuuden rukoushetki ke klo 18-18.30. Kuun kolmantena keskiviikkona ehtoollinen. Ehtoollinen Käpylän päiväpiirissä 1.11. klo 13. Albekoglu ja Helenius. YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi. Virkatodistukset ja sukuselvitykset keskusrekisteristä p. 09 2340 5000. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Oulunkylän vanha kirkko, Siltavoudintie 12. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318. MESSU OULUNKYLÄN KIRKOSSA Radiojumalanpalvelus su 22.10. klo 10. Liturgina Kaisa Heininen, saarnaa Ulla Kosonen, kanttoreina Katja Mäkiö ja Mikko Helenius. Chorus Sine Nomine ja Kaari-ensemble. Kymppisynttärit messun yhteydessä su 29.10 klo 10 Oulunkylän kirkossa. Pappeina Tapio Leinonen, Kukka Handolin ja kanttorina Katja Mäkiö. Messu Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 12. LUX AETERNA – IKUINEN VALO Pyhäinpäivän konsertti 4.11. klo 14 Käpylän kirkossa. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja ja lauluja taivaasta. Musiikissa kanttorit Mikko Helenius ja Maija Pesonen-Kareinen sekä urkuri Hiski Wallenius ja lauluyhtye Gaudioso. Bob Dylanin musiikille rakentuva iltakirkko Oulunkylän kirkossa ti 24.10. klo 18 toimittaja Jarkko S. Tuusvuori alustaa Dylanin laululyriikan uskonnollisesta tematiikasta. Klo 19 iltakirkko. Ulla Kosonen. ”AISTIT AUKI – OMAA TIETÄ MAISTELLEN” Naistenpäivä la 28.10 klo 10–15 Oulunkylän kirkolla Koruja asustekirppikselle voi tuoda myyntiin jo etukäteen maljakoita ja pieniä laukkuja. Kirjapöytä, hierontaa. Lastenhoito, tiedustelut: maija.pesonen-kareinen@ evl.fi. Ohjelmassa: Klo 10 Kahvit. Klo 10.30 Omaa tietä kuunnellen, matkaoppaana musiikkipedagogi Tuuli Paasolainen. Klo 12 Keittolounas. Klo 12.45 Toimintakanavat: keho ja liike sekä kukka-asetelman teko. Klo 14.15. Naistenpäivän messu. Vapaa pääsy. Käpylän kirkkokuoron syyslaulajaiset ti 31.10. klo 18 Käpylän kirkossa. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy. KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Käpylän kirjasto ti 31.10. Hannele Mikaela Taivassalo: In transit Haastattelijoina Riitta Vaismaa ja Vickan Hedengren HUOM. Pe 3.11. Kauhukabinetti kirjaston kellarissa Marraskuun hyytävänä halloween-ehtoona kauhutarinoita kirjaston kellarissa lapsille ja nuorille Halloweenin hengessä. klo 17 kasvonaamioita ja puvustusta kirjastolla klo 18 siirrytään kellariin tarinoiden äärelle Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Käpylän Klubin kanssa. ti 7.11. Syksy Räsänen: Israelin apartheid Haastattelijana Mika Rönkkö ti 14.11. Marja-Liisa ja Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918. Haastattelijana Jarkko Eskola ti 21.11. Heikki Paunonen: Stadin friidut ja kundit itsenäisessä Suomessa kuvin ja sanoin. Harri Saksala esittelee kirjailijan ja laulaa stadin lauluja. HUOM! Kirjailijavieras-illat ovat pääsääntöisesti tiistaisin klo 18-20. Järj. Käpylän kirjasto ja kirjastoyhdistys Koskelan palvelukeskus Käpyläntie 11, N-talo 1krs Helsingin kaupungin palvelukeskukset tarjoavat maksutonta toimintaa helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Ma 23.10 klo 10-12 Tule ja testaa-päivä. Tule ja testaa itsesi niin tiedät mihin kannattaa kiinnittää huomiota!Testauksessa mm. lihaskunto-, tasapaino-, ja reaktiotestejä, verenpaineen mittausta, kehonkoostumus. To 2.11 klo 14-15 Luento: Tove Janssonista riittää juttua! Luennoimassa Hannele Koli-Siiteri Ke 8.11 klo 10-12 Kuulolähipalvelu auttaa kuuloon liittyvissä asioissa. Ons 8.11 kl. 15-15.45 Vi firar svenska dagen! I programmet vacker körsång från ensemblen GAME. I restaurangen Kapusta. To 9.11 klo 14-15 Luento: Märta Tikkasen teos Emma ja Uno ja muista Tikkasen tuotantoa. Luennoimassa Hannele Koli-Siiteri. Käpylän seniorit Jäsentilaisuutemme ovat aina torstaisin klo 13.00 Karjalatalon Wiipuri-salissa, Käpyläntie 1., 3. kerros. 19.10. saapuu näyttelijä, taiteilija Tuija Piepponen vierailemaan otsikkona “Väriä eloon ja iloa ilmeeseen”. Kansallisarkistossa vierailemme 26.10. klo 11.00 ja Virkki-käsityöja kotimuseoon tutustumme 23.11. klo 11.00. Järjestämme myös erilaisia teatterija konserttikäyntejä. Mestari-Laulajien konsertti Temppeliaukion kirkossa la 4.11. klo 13. (os. Lutherinkatu 3). Käpylän tarinat – Suomi 100 v. Tervetuloa muistelemaan Käpylän historiaa ja jakamaan tarinoita! Ryhmässä kerätään samalla aineistoa valokuvanäyttelyyn. Tuo mukanasi valokuva tai useampi, jossa on sinulle merkityksellinen henkilö tai paikka, mieleen painunut tapahtuma tai tunnelma. Kuvat voivat olla eri vuosikymmeniltä aina nykypäivään asti. Aika: Ti 31.10. klo 10.00-12.00 Paikka: Käpylän pysäkki, Ilmattarentie 2, 00610 Helsinki www.kapyrinne.fi Menot JONOTIN Käpylän kirjastosta Jenni Haukion tänä vuonna julkaiseman ”Katso pohjoista taivasta. Runoja Suomesta”, rakkaudenja kunnianosoituksen suomalaiselle runoudelle kotimaamme 100-vuotispäiväksi, kuten esipuheessa lukee. Tekijä sanoo myös: Runo on lahja, ruusu ja serenadi. Teos sisältää 367 tekstiä 160 eri runoilijalta alkaen 1700-luvun Jaakko Juteinista päätyen 1970-luvulla syntyneitten teksteihin; kuvitus on suomalaistaidetta Mäntän Serlachius-museosta. Pelkkä kirjan selailu synnytti kaipuun asioihin, joiden olemassaolon tiedän, vaikka en ole niitä itse kokenut samoin kuin kaipuun tuttuihin elämyksiin: ”Satakieli ei osaa laulaa. Se ei osaa olla laulamatta”, kirjoittaa Paavo Haavikko . Pauliina Haasjoki jatkaa: ”Kysyin jokaiselta linnulta olivatko ne kiuru, / ja lopulta yksi oli, / hyvin korkea ja eleetön.” Leivosen riemu taivaalla, näkymättömissä – koska viimeksi lienen kuullut sitä. Tässä Kalevi Lappalaisen kevättä: ”aistii peipposen fraaseerauksen / taiturillisen”. Jo sanana peippo ilahduttaa, laulusta puhumattakaan. Helvi Hämäläinen nosti kyynelet silmiini: ”Pieni hevonen kaaduit sodassa niinkuin miehet, / harjasi jäätyi kiinni maahan niinkuin heidän hiuksensa…/ Kavioissasi oli muisto kyläteistä, joita olit kulkenut / vetäen heinäkuormaa, viljakuormaa, / suurissa silmissä olivat puron kuvat, / sinä kuolit niinkuin miehet.” Suurin kaipuuni kohdistui eri luonnonilmiöihin, sinisenä kukkivaan pellavapeltoon tai leimuaviin revontuliin – niitä en ole nähnyt, vaikka Suomessa asunkin. Entä ahomansikat, vieläkö ne voivat hyvin? Tai vaaleanpunaiset kissankäpälät, lapsuuden suosikit Hyvinkään hiekkatöyräillä, ja helteisen päivän pihkantuoksu mäntymetsässä. Vaan nyt eletään syksyä, jota Aaro Hellaakoski kuvaa näin: ”Suvi oli hienotunteinen. / Hyvästeittä se lähti / heti kun syttyi kuumeinen / ensimmäinen tähti.” Toisaalta Mikko Rimmisen mielestä kaikki käy, talvikin: ”Jossain piipitti aikamerkki. Jäällä pilkkijä / nosti radion korvalleen…” Äitini kerronta elpyi Lasse Heikkilän sanoista: ”Entä sitten kirkkoveneet, / älkää niitä piiloittako, ne ovat kauniit / pyhäaamuisin vesillä. / Ne minä haluan säilyttää, / sanoo Herra./ Sillä kirkkoveneet ovat matkalaisten voimalliset laivat, / rakentajat niitä soutavat ja niillä on päämäärä. / Ei minkään veneen tuhdot ole yhtä hyvät…/” Heikkilän runossa kuultaa kaiho menneeseen: väki soutaa sunnuntaina kirkolle, tapaa naapurikylien venekuntia. Pyhäkössä veisataan, mutta ulkona rupatellaan vaikka naimakauppoja sommitellen kuin konsanaan Erkki Vuorelan runossa: ”Oli synkeä salo. / Meni tie. / Tuli talo. // Oli loimuava takka. / Oli tyttö. / Oli akka. // Soma puheitten sävy. / Tuli yö. – / Olin vävy.” Syntyy kaipaus LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Kolme kirkkoa, kolme messua KUN KÄPYLÄN JA OULUNKYLÄN seurakunnat yhdistyivät vuonna 2010, Oulunkylän seurakunta sai kolme kirkkoa: Oulunkylän, Käpylän ja Maunulan kirkot, joissa on messu joka sunnuntai. Yhdistymisestä lähtien olemme miettineet sopivia ja mielekkäitä messuaikoja. Niitä onkin vaihdeltu viime vuosina. Nyt meillä on uuden aika messuajoissa. Kutakin messua suunnittelemaan on perustettu seurakuntalaisista ja työntekijöistä messutyöryhmä. Pohdimme messujen sisältöjä ja toteutuksia. Olen innoissani. Käpylän messu sunnuntaisin klo 18 on saanut messuryhmämme innostuneena miettimään uudenlaista toteutusta. Ainakin kerran kuussa haluamme pitää messun, jonka toteuttamiseen odotamme monien seurakuntalaisten osallistuvan. Uudet kasvot ilahduttavat erityisesti. Messussa on lukuisia erilaisia tehtäviä, joista voi valita itselleen sopivimmat. Messu tarvitsee laulajia, tekstinlukijoita, ehtoollisavustajia, kolehdinkantajia, ihmisiä, jotka toivottavat messuvieraat tervetulleiksi ja monia muita. Yhteisiin keittoaterioihin tarvitaan sopankeittäjiä. Tehtävää on paljon. Näin syntyy messu, jossa voimme iloita yhteydestä. Kun haluat mukaan tekemään messua, ota yhteyttä pastoreihin Tarja Albekogluun tai Johanna Eloon . Tule mukaan Facebook-ryhmään: Käpylän messu. ”Käpylän messussa rukoilemme yhdessä, etsimme Jumalaa ja vietämme yhteistä ateriaa.” Tervetuloa messuun! ANNE LINDELL Seurakuntaneuvoston jäsen OLUTRAVINTOLA JANOSSA juhlittiin 5-vuotissynttäreitä. Ravintoloitsija Jari Sikkilä oli järjestänyt tarjolle seisovan pöydän, joka notkui herkullista syötävää. Juhlijoille maistuivat myös erikoisoluet, joita valikoimassa onkin yli 100 merkkiä. Illan musiikillisesta tarjonnasta vastasi varta vasten tilaisuuteen kasattu talon bändi. Fiilis oli tosi hyvä ja porukka jammaili mukana, missä vain mahtui. Tupa oli täynnä ja ilta sujui iloisissa merkeissä. Asiakkaat kertovat Janon olevan kuin toinen olohuone, jonne tullaan tapaamaan kavereita. Asiakkaat ja henkilökunta pitävät huolen toisistaan ja mukavaa seuraa löytyy aina, vaikka ei tuttuja oltaisikaan. Ravintola tukee monipuolisesti myös lähialueen urheilijoita. Yksi kuuluisimmista on vapaaottelija Jani Salmi , jonka lahjoittamat ottelu shortsit ovat osa ravintolan mielenkiintoista sisustusta. Teksti SEIJA KUOKSA Jano tukee lähialueen urheilijoita Vapaaottelija Jani Salmi shortseissaan ja ravintoloitsija Jari Sikkilä.
7 K äpylä-Lehti 18.10.2017 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.fi Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Pakilantie 98 A 1 00670 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 010 320 6664 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.fi Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2017 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400 Käpylä-Seura r.y. 65 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Hammashoitoa OULUNKYLÄSSÄ Siltavoudintie 4 Jukka Kärkkäinen Hammaslääkäri, lääkäri OK-Hammas Ajanvaraus p. 7520880 Takaikkuna PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ on tyytymätön hallituksen käyttämään talouspolitiikkaa palvelevaan tutkimustietoon ja niinpä perustetaan ”huippuyksikkö” yliopistojen yhteyteen tuottamaan hallitukselle mieluisampaa tutkimusta. Hallitus onkin koko olemassaolonsa ajan viitannut kintaalla ”kaiken maailman dosentteihin” ja edennyt ideologiansa mukaisella tiellä välittämättä suuresti edes omien virkamiestensä valmisteluista. Omaan silmääni tökkäsi pahasti esitys työajan pidentämisestä, joka nimettiin tuottavuusloikaksi vaikka kaikki tutkimustieto osoittaa, että työajan pidentäminen heikentää työn tuottavuutta ja vähentää työllisyyttä. Nimityksestä sitten luovuttiinkin ja alettiin puhua kilpailukykyä parantavasta uudistuksesta. Voi ollakin, että ilmaisen työn teettäminen parantaa yrityksen kannattavuutta ja omistajien voittoja. Siirtyykö se kilpailukykyyn on aivan eri asia, joka riippuu mm. suhdanteista, kyvystä luoviin ratkaisuihin ja hyvään markkinointiin. Työllisyysvaikutus riippuu lisäksi kotimaisen kysynnän kehittymisestä. Kautta aikojen hallitukset ovat käyttäneet tutkimustietoa hyväkseen siten, että poliitikkojen avustajat etsivät tutkimuksia ja tutkijoita, joita ne voivat käyttää haluamansa politiikan perustelemiseen. Näin tätä paljon palvellessani neljännesvuosisadan työministeriössä. Aika harvoin haetaan uutta ymmärrystä ja kehitetään uutta politiikkaa tutkimusten perusteella. Paljon useammin uutta politiikkaa kehitetään iltapäivälehtien otsikoiden pohjalta. Näin tavoitellaan yhteyttä äänestäjiin. Tutkimustiedon välittäminen päättäjille on silti oikea ongelma, jota pahentavat tutkijat itsekin. Istun Pohjoismaisen Afrikka-Instituutin neuvonantajaelimessä, jonka viime kokouksessa Upsalassa pohdimme kovasti tiedonkulun parantamista. Neuvojen antaminen ja tiedotus ovat olennainen osa instituutin tehtäviä. Instituutin tiedotusyksikkö tekee hartiavoimin töitä kirjoitusten ja esitelmien ulkoasun ja kielen selkeyttämiseksi. Silti totesimme yksimielisesti, myös tutkimusjohtajan kannattamana, että tutkimustieto on liian vaikeaselkoista ja tutkijat liiaksi norsunluutorneissaan. Se on ymmärrettävää, sillä tutkijoiden työ tähtää akateemisiin meriitteihin, lähinnä professuuriin, ja tieteelliset julkaisut eivät arvosta selkeäkielisyyttä. Sen sijaan käsitteiden hiominen, arviointi ja uusien keksiminen on hyvää tieteellistä diskurssia. Poliittisten suositusten antaminen on lisäksi riskialtista. Ministerin tai ministeriön mielestä vääränlainen suositus saattaa johtaa tutkijan sivuraiteelle ja umpikujaan. Nuoret tutkijat saattavat vaistomaisesti varoa sellaista. Tutkijakin voi sokaistua valtavirrassa. Tv-keskustelussa äskettäin eräs suomalainen tutkija piti itsestään selvänä, että Boko Haram -liikkeen synty ja toiminta Nigeriassa johtuu ilmastonmuutoksesta. OECD:n tuore tutkimus kuitenkin sanoo, että ilmastonmuutoksen vaikutusta Sahelin alueella ei voi osoittaa sen paremmin säiden kuin lämpötilojenkaan suhteen. Sen sijaan pitkään jatkunut köyhyys kaupungeissakin, hallitusten korruptio ja armeijan raakuus ovat varmasti vaikuttaneet tämän lahkon syntyyn, nousuun ja Al Qaidan sekä ISISin ilmaantuminen sen menestykseen. PEKKA PELTOLA Tutkittu tieto ja hallitus Käpyläntie1, 00610 Helsinki | www.koskelanhammas.fi HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Hammaslääkärit Sanni Aho, Katariina Savijoki, Katja Kurhela Erikoishammaslääkäri Susanna Paju (iensairaudet) Suuhygienisti Maria Jaakkola Varaa aika soittamalla (09) 720 6800 tai netistä. KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p.757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la sulj. Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI Puh. 09 728 7012 M arleena • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi Tiistaisin eläkeläisalennus Kauneusja terveyspalveluja • Parturi • Kampaamo • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 09 710 533 Käenkuja 4, Sörnainen Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 09-752 4939 Parturi-Kampaamo Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsinginkatu 9 P. 09 716 151 Tervetuloa asumaan ja kuntoutumaan pienryhmäkoti Käkikelloon. 10-paikkaisessa kodissa on vanhuksille lomaja pitkäaikaispaikkoja. Yksilöllistä ja luotettavaa hoitoa jo 25 vuotta. Turvallinen koti vanhukselle KÄKIKELLOSSA Soita ja kysy lisää. Irmeli Virkki, 050-337 4049 Jokiniementie 13 D, 00650 Helsinki (Oulunkylä) www.kakikello.fi Tervetuloa asumaan yksityiseen pienryhmäkoti Käkikelloon! Käkikello tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua liikuntakykyisille ikäihmisille, jotka tarvitsevat luotettavaa sekä turvallista huolenpitoa ja lisääntyvää hoivaa. KÄKIKELLO vanhusten pienryhmäkoti Toiminnanjohtaja Irmeli Virkki Jokiniementie 13 D 00650 Helsinki (Oulunkylä) puh. 09 7520 249 GSM 050 337 4049 irmeli.virkki@kolumbus.fi www.kakikello.fi FY S IO TR EE N A R I Koskelantie 24, Käpylä • 040-4159119 To 2.11 15.30-20.00 Avoimet ovet/ hyvinvointi-ilta: www.fysiotreenari.com Avoinna ma-pe 8-20, la 8-16 15.45 Tietoa terveydestä, kipu ja liikkuminen 16.45 Fysioterapeutin ohjaama sauvakävely/ keppijumppa 17.45 Tietoa terveydestä, kipu ja liikkuminen 18.30 Ohjattu sauvakävely/keppijumppa Osallistujien kesken arvotaan ilmaisia hoitolahjakortteja ja vesijumppia. Hoitotarjouksia! Teemme myös pikahoitoja. Kahvitarjoilu. Jäitkö ilman Käpylä-lehteä? Näin käy varsinkin, jos ovessa on EI MAINOKSIA -lappu tai rappunne ovi on lukossa. Tiesitkö, että Käpylä-lehden voi tilata kotiin, jolloin se kannetaan postin mukana? Vuosikerta maksaa vain 20 euroa. Tilaa Käpylä-lehti: info@eepinen.fi Käpylälehden voi myös tilata Varaa nyt pöytäsi myyjäisiin tai kirpputorille! Tiedustelut: puh. 040 544 7582 Järjestää: Pääkaupunkiseudun Karjalaisyhteisöt Pääsky ry JOULUMYYJÄISET ja KIRPPUTORI 26.11. klo 10 –14 Karjalatalolla, Käpylänkuja 1
8 K äpylä-lehti 18.10.2017 käpyrinne Käpylän pysäkki, Ilmattarentie 2 Käpylän tarinat – Suomi 100 v. Tervetuloa muistelemaan Käpylän historiaa ja jakamaan tarinoita! Tuo mukanasi valokuva tai useampi, jossa on sinulle merkityksellinen henkilö tai paikka, mieleen painunut tapahtuma tai tunnelma. Kuvat voivat olla eri vuosikymmeniltä aina nykypäivään asti. Ryhmässä kerätään samalla aineistoa valokuvanäyttelyyn. Aika: Tiistaisin klo 10.00-12.00 17.10. ja 7.11. HUOM! viimeinen ajankohta muuttunut aiemmin ilmoitetusta! Satu kuuluu kaikille 18.10. klo 14-15.30 Stadin slangilla Sadunpäivänä! Tietokirjailija Andrei Huhtala esittelee kirjansa PUNIS (Punahilkka). Trubaduuri Matti Reittamo laulaa ja laulattaa stadin slangilla. Tilaisuudessa vierailee myös Punahilkka. Puutarhatalkoot 25.10. klo 15-18.00 Tule rakentamaan kanssamme Aistija perinnepuutarhaa. Kunnostamme puutarhaa ja istutamme kukkasipuleita. Vanttera-illat, Suomi 100 – selviytymistarinamme 26.10. Katse kulttuurimme kukkakedoille, olemmeko taiteellinen kansa? Näyttelijä Laura Jurkka Ota yhteyttä: Käpyrinne ry Palvelujohtaja Mirja Huhtala, 040 456 0565, mirja.huhtala@kapyrinne.fi Mervi Leivo, Iloa arkeen-pysäkkitoiminta puh. 040 1299 953, mervi.leivo@kapyrinne.fi SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASIJA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 (norm. 11,50) www.avainapteekit.fi K Käpyläntie 8, 00600 Helsinki (09) 791 335 www.käpylänapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30 – 19.00, la 9.00 – 16.00 TARJOUKSET VOIMASSA 31.10. ASTI Nutridrink Protein runsaasti proteiinia sisältävä pirtelömäinen täydennys -ravintojuoma Kun päivittäistä ravinnontarvetta ei pystytä tyydyttämään normaalilla ruoalla tai kun proteiinintarve on lisääntynyt. Erinomainen myös urheilusuoritusten lomassa tai jälkeen. Gluteeniton, sisältää laktoosia. Valittavana useita makuja KÄPYLÄN APTEEKISTA Souvenaid maitopohjainen kliininen ravintolisä Ravitsemuksellinen lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon. Myyntipakkauksessa 4 x 200 ml 10 00 Myyntipakkauksessa 4 x 200 ml Osta 4 ploa ja saat viidennen ilmaiseksi Avoinna ma-to 8-16, pe 8-14 Mäkelänkatu 78-82, 00610 Helsinki PUH. 720 6020 kapylan.lukko@kapylanlukko.fi KÄPYLÄN LUKKO OY Huonekaluverhoomo ja myynti O. Pohjois-Koivisto Mäkitorpantie 33 Oulunkylä, P. 040 508 7421 Huonekaluverhoilut ammattitaidolla Uusia ja entisöityjä huonekaluja. Löytöjä Varaston tyhjennysmyynti R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 050 383 5522 rjkoy@kolumbus.fi Kirjanpito • Palkanlaskenta • Tilinpäätökset • Kausiveroilmoitukset • Veroilmoitukset ja muut veroasiat • Tilintarkastuksen valmistelu • Yrityksen perustaminen • Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms. TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA! Käpylänkuja 1 • 00610 HKI • puh. 050 4394 835 • www.accumi.fi NOUTOPESULA Mattopesu 20% P. 0400 406 952 Puutarhakeskus Sofianlehto Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 Tarkista aukioloaikamme www.sofianlehto.fi Callunat ym. talvenkukkijat pyhäinpäiväksi Blomsterfonden Pohjolankatu 42, Helsinki Pohjolagatan 42, Helsingfors www.folkhalsan.fi Tutustu Folkhälsan Blomsterfondeniin Käpylän sydämessä lippakioskia vastapäätä! Meillä voit asua turvallisesti omilla kotinurkillasi, oli sitten palvelutarpeesi pieni tai suuri. Sovi tapaaminen Monica StåhlsHindsbergin kanssa, 044 333 1628, niin hän kertoo sinulle kahvikupin äärellä Blomsterfondenin palveluista. Hos oss kan du bo tryggt i en bekant miljö oberoende av om ditt behov av service är stort eller litet. Kom och träffa Monica StåhlsHindsberg, tfn 044 333 1628, över en kopp kaffe och samtal om vad Blomsterfonden kan erbjuda dig eller dina närstående. Har ni frågor om maten, ring/ Kysymyksiä koskien ruokaa, soita tfn/puh 09 7771 2240. Bekanta dig med Folkhälsan Blomsterfonden. Vi finns i hjärtat av Kottby, mitt emot den gula träkiosken. Tarjoamme lounasta joka päivä 11.30–13.30. Meiltä saat maukasta koti ruokaa hintaan 8,70 €. Vår lunchrestaurang serverar god husmanskost alla dagar klockan 11.30–13.00. Pris 8,70 €. 2 € Kahvi & pulla Kaffe & bulla arkisin/vardagar 13.30–15.30 4 Tilaa Käpylä-lehti! Vuositilaus vain 20 euroa. info@eepinen.fi VARAOSIA KODINKONEISIIN • PÖLYPUSSIT • SUULAKKEET • SUODATTIMET • LETKUT Meiltä myös KAHVINKEITTIMIEN VARAPANNUT • KRUPS • PHILIPS • BRAUN • MOCCAMASTER PARTAKONEIDEN terät ja teräverkot • BRAUN • PHILIPS Lähellä Sörnäisten metroasemaa! • Hämeentie 23 • Puh. 050 5501 664 • www.villakoira.com TERVETULOA! Avoinna ark. 10-17.00 TANEMA OY PUUNHOITOA ja -KAATOA 040 521 99 59 Kai Vogt Helsinginkatu 14, 00500 Helsinki p. 736 522, e-mail:globalg@sci.fi Käytetyt tietokoneet, tietokoneiden korjaustyöt.