Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 3 julkaisija Käpylä-Seura ry. 1.4.2015 64. vuosikerta painos 18 000 Neste oil metsälä AVOINNA 24h Neste Oil Metsälä Asesepänkuja 2, 00620 Helsinki puh. (09) 7288 2428, kai.malmgren@k-market.com Nopea ja hellävarainen quick wash pesukatu ilman jonottamista • Herkullinen KOTIRUOKALOUNAS ark. 9.30-14.30 AINA TUOREET LEIVONNAISET, SÄMPYLÄT, PATONGIT JA PANNUKAHVI Taivarilla kasvaa kummia sieniä älä syö näitä! 0600 555 444 Psykoterapeuttien päivystys 2,40 €/min + pvm/ppm Varaa vastaanottoaika www.vastaamo.? 044 4141 000 Malmin kauppatie 8 b A Masennus ja ahdistus A Kriisit ja traumat A Parisuhdeongelmat A Syömishäiriöt A Päihdeongelmat A Työssä jaksaminen Jose (17) oli tuskin ehtinyt istahtaa auringon lämmittämälle kivelle Taivarilla ja avata eväspussinsa, kun hänen silmänsä osuivat johonkin aivan kummalliseen. Ihan kuin maan alta olisi ruvennut puskemaan käsiä ja jalkoja! Niitä alkoi pulpahdella pintaan kuin sieniä sateella, poika kertoo. Jose nappasi yhden mukaansa ja näytti sitä työharjoittelupaikallaan Koskelan sairaalan keittiössä. En ole eläessäni nähnyt moista, sanoi sairaalan sienitieteeseen erikoistunut ravintoterapeutti. En todellakaan kehota ketään keräämään tai ainakaan syömään tällaisia! Tämä on joku paikallinen mutaatio, aivan uusi lajike, joka on kehittynyt kevätpäiväntasauksen ja auringonpimennyksen sattuessa samalle päivälle, ilmansaasteiden ja ihmisten maastoon heittämien roskien yhdistyessä kemiallisesti. Voi olla, ettei niitä kasva missään muualla kuin Taivaskalliolla. Käpylä-Seura on luvannut selvittää outojen sienien alkuperän ja kertoa siitä tämän lehden ilmestymispäivänä 1.4. klo 18 Taivarin muistotykillä. Kuvat ja teksti EIJA TUOMELA-LEHTI OULUNKYLÄN APTEEKKI Sebamed Liquid Face & Body Wash täyttöpussi tai pumppupullo 1 000 ml HUIPPUTARJOUS! Kaupan päälle greippisuihkugeeli! (Koko 250 ml, arvo 9,80) 15,Norm. 18,75 Tarjous on voimassa 1.–30.4.2015 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Taivaskallion laelta löytyi uusi sienilajike
palvelua vai säilytystä? 1.4.2015 Pääkirjoitus Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy huhtikuun 29. päivä. Aineisto toimitukseen 17. huhtikuuta mennessä. 2 HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI 64. VUOSIKERTA JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY . PÄÄTOIMITTAJA EIJA TUOMELA-LEHTI Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla Mielipide NÄIN VAALIEN ALLA meillä on monta tärkeää aihetta, joista meidän pitää tietää osataksemme valita edustajamme senaattiin päättämään puolestamme. Yksi tärkeistä aiheista on vanhustenhoito, jolle omistimme vuosi sitten äitienpäivänumeromme. Nyt samoista aiheista puhuvat kaikki muutkin, ja hyvä on, että puhuvat! THLELI TYÖJA HYVINVOINNIN LAITOS tutki kuntien vanhustenhoitoa. Tilastot kertovat maamme kuntien kyvystä hoitaa vanhuksensa otsikolla Vanhusvahti. Julkaisu löytyy Ylen nettisivuilta: yle.? /uutiset/ ylen_vanhusvahti . Vuodenvaihteessa astui voimaan uusi vanhuspalvelulaki. Sen tavoitteita ovat muun muassa kotihoidon lisääminen ja laitospaikkojen vähentäminen. Lain mukaan myös palveluasumista lisätään joka on jo tuonut rahan haistavat kansainväliset sijoitusyhtiöt Suomeen. Ne ovat vähitellen ja huomaamatta ostaneet valtaosan suomalaisista palvelutaloista, perustaneet uusia, ja kilpailleet entiset ulos markkinoilta. Eipä taida Käpylässäkään enää olla muita kuin kovan rahan sijoitusbisneksellä hoidettuja vanhusten palvelutaloja. Onkin kummallista, miten meidän vanhustemme hoito voi olla niin hyvä bisnes kansainvälisille sijoittajille, kun se meille suomalaisille on vain kulu?! En halua moittia säätiöitä tai sijoittajia hyvä, että joku on halukas kantamaan vastuuta vanhustemme hoidosta, mutta palvelutalojen businestavoite merkitsee sitä, ettei tavallisen kokoisella eläkkeellä pysty niissä asumaan ilman kunnan tukea. Ja sitähän ei riitä kaikille. On priorisoitava vanhukset, pantava heidät riviin ja pisteytettävä vammat. Muistisairaudella ja liikuntavammalla saa enemmän pisteitä kuin esimerkiksi paniikkihäiriöllä, turvattomuuden tunteella ja pelolla. Ja jos pystyy vielä itse pukeutumaan, ei ole pistetaulukoiden mukaan avun ja tuen tarpeessa. Kun entiset niin sanotut säilytyspaikat ovat juuri niitä, joita vähennetään lain mukaan, niin köyhimmille vanhuksille ja vammaisille jää vain koti, hoidolla tai ilman. Ja monta kertaa juuri ilman sen näyttävät tilastot nyt vääjäämättömästi. Vertasin mielenkiinnolla Helsingin (Keskisen ja Pohjoisen alueen), Järvenpään, Espoon, Lohjan, Seinäjoen, Kaskisten, Iisalmen, Kajaanin, Sallan ja Kiteen tilastoja. Nämä paikkakunnat valikoituivat joko tuttavieni asuinpaikkojen, kuullun tai oman kiinnostukseni perusteella täysin mutua siis. Analyysini kertoi kummallisia asioita vanhusten hoidosta näissä kunnissa. Rivien välit kertoivat vielä enemmän kuin numerot. Välillä mietin, ovatko vastaajat aina ymmärtäneet mitä heiltä on kysytty, ovatko eri puolilla asuvat joko liika vaatimattomia ja häveliäitä kehumaan (Iisalmi) vaiko liiankin ylpeitä tunnustamaan puutteita (Espoo)? On myös mielenkiintoista nähdä miten eri kaupunginosien kotihoito panostaa vanhuksiinsa, kenellä riittää resursseja sijaishoitopaikkaan omaishoitajan sairastuessa, kuntoutukseen, ulkoilutuksiin ja harrastuksiin, kenellä ei. (Varsinkin Espoo näyttäytyy käsittämättömän suurten erojen kaupunkina. Siellä missä osataan vaatia, ja olettaisi olevan myös varaa hankkia palvelut yksityiseltä, on myös suurimmat mahdollisuudet saada palvelut kaupungilta.) Ainainen itku henkilöstöpulastakin näyttäytyy tilastojen valossa ylimitoitetulta: lähes joka kunnassa vajausta näkyy olevan vain muutamasta henkilöstä ja terapeuteista. Miksi siitä siis valitetaan, kun lähes jokainen vastaaja ilmoittaa koulutettua henkilöstöä olevan hyvin saatavissa (ja Espoossa yli tarpeen)? Meneekö esimerkiksi kotihoitajien aika matkoihin, kun ei se näy riittävänä hoidettavien kohtaamisena? Ei meillä Käpylä-lehden jakelualueella ole mitään häpeämistä näiden tilastojen valossa. Eri asia on, miten työ konkreettisesti toteutuu yksilötasolla. Niin paljon paremmilta luvut (ja omat kokemukseni) näyttävät kuin nykyisessä kotikunnassani, että harkitsen vakavasti paluumuuttoa ennen vanhaksi ryhtymistä. EIJA TUOMELA-LEHTI toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Viherkattoja Käpylään? KUTEN Helsingin Sanomat viime viikolla kertoi, tulevat Ranskassa uuden lain mukaan viherkatot tai vaihtoehtoisesti aurinkopaneelit pakollisisiksi uusissa liikerakennuksissa. Ympäristötutkijat raportoivat, että viherkatot ovat oivia eristeitä ja sitovat sadevettä. Niiden on todettu myös vähentävän ilmastointija lämmityskuluja. Eikä sovi unohtaa pikkuystäviämme lintujakaan, joille vihreä katto antaa lisää elintilaa kaupungissa. Ranskan ympäristöaktivistit vaativat viherkattopakkoa kaikille uusille rakennuksille. Uuden lain mukaan sellainen kuitenkin pitää rakentaa vain liiketiloiksi kaavoitetuille alueille ja riittää, että vain osa katon pinta-alasta on joko vihreä tai katettu aurinkopaneeleilla. Tässäpä oivallinen idea käpyläläisille ympäristöaktivisteille. Kun Käpylästä nyt suunnitellaan Helsingin uutta solmukohtaa ja massiivinen rakentaminen on jo alkanut, niin puukerrostalojen ja ympäristöystävällisen liikkumisen lisäksi voisimme vaatia aurinkopaneelien ja/tai viherkattojen asentamista uusiin taloihin. Sopisi hyvin puutarhakaupungin ilmeeseen ja imagoon, vai mitä? EIJA TUOMELA-LEHTI Tämä työnsä ääreen uupunut aputoimittaja ei vielä ole palvelutaloiässä, vaikka toki hän asuu mitä parhainta palvelua tarjoavassa kodissa. Suomen ainut eläinten vanhainkoti sijaitsee Alajärvellä, Pohjanmaalla. Siellä saavat kissat, koirat, hevoset, kilpikonnat, ankat ja aasi viettää rauhallisen elämänsä ehtoon. YKSI HELSINGIN VANHIMMISTA kokonaan vapaaehtoisvoimin tuotetuista kaupunginosalehdistä, Kumposti, täyttää kolmekymmentä vuotta. Kumpula-seuran julkaiseman lehden ensimmäinen numero ilmestyi 15.3.1985 nimellä ”Kumpula-seuran lehdykkä”, mutta jo seuraava numero oli nimikilpailun tuloksena Kumposti. Kumpostin päätoimittaja Airi Vilhusen mukaan Kumposti perustettiin tiedotusväyläksi tuolloin vahvasti kasvavalle ”kylälle”. Noihin aikoihin yliopisto tuli Kumpulaan ja paljon uusia asuintaloja rakennettiin. Vanhan Kumpulan puutaloihin taas oli muuttanut paljon uusia, nuoria asukkaita. Oma lehti yhdisti osaltaan asukkaita. Kumposti on seurannut tiiviisti alueen muuttumista ja ollut monesti keskeinen tiedotusväylä silloin kun asukkaat ovat olleet tyytymättömiä aluetta koskeviin suunnitelmiin. Kumpulanlaaksoon suunniteltu joukkoliikennekatu oli tästä yksi esimerkki. Kumpostin keskeistä sisältöä ovat alueen ajankohtaisten asioiden lisäksi Kumpulan historia ja vanhojen asukkaiden muistelut sekä kumpulalaisten henkilökuvat, erityisesti kumpulalaisten kulttuurin tekijöiden. Oman teemanumeronsa ovat saaneet mm. alueen musiikin tekijät, valokuvaajat ja kirjailijat. A4-lehdykästä 32-sivuiseksi neliväriseksi aikakauslehdeksi kasvaminen on saavutus, mutta suurin saavutus on se, että Kumposti on ilmestynyt katkeamatta 30 vuotta. Koko sen ajan lehden toimitus, taitto, valokuvat, mainosmyynti ja jakelu on hoidettu kokonaisuudessaan vapaaehtoisvoimin ja ilman avustuksia. Painokustannukset katetaan mainostuloilla. Osa kirjoittajista on alueella asuvia ammattitoimittajia, osa tavallisia asukkaita. Kaikkiaan lehteen on vuosien varrella kirjoittanut yli 100 alueen asukasta. Kumpulan yhteisöllinen henki on pitänyt liekkiä palamassa silloinkin, kun edellinen toimituskunta on voipunut. Uusia tekijöitä on taas tullut mukaan, iloitsee Vilhunen. Kumposti ilmestyy säännöllisesti neljä kertaa vuodessa ja lehden levikki on 2800. Vuonna 2000 Helsingin kaupunki palkitsi Kumpostin parhaana kaupunginosalehtenä. Lehteä juhlittiin tekijöiden, jakajien ja lukijoiden kanssa lauantaina 21.3. Kumpulan Kylätilassa. RIITTA HÄMÄLÄINEN Kumpula Vuosien 2005-2015 Kumpostit ovat nähtävissä sähköisesti osoitteessa: http://kumpula.info/kumposti Kumposti täyttää 30 vuotta. Käpylä-Seura ja Käpylä-lehti onnittelevat Kumpostia syntymäpäivän johdosta. Onnittelemme 30 vuotiasta Kumpostia laatuinen lopputulos ja kilpailuetu Suomessa. Helsingin kaupungilla olisi erinomaiset edellytykset olla korkealaatuinen ja kustannustehokas palvelujen tuottaja asukkailleen. Miksi se luovuttaa tähän sopivia kiinteistöjä yksityisille yrityksille sopimuksilla, jotka antavat niille täydet oikeudet kiinteistön muuttamisesta vielä tuottavampaan toiminHELSINGIN KAUPUNGIN Seniorisäätiöllä oli Veräjämäessä Osmonkallion vanhainkoti, jonka kiinteistö kaipasi peruskorjausta. Kaupunki päätti lakkauttaa sen, koska vanhainkoteja yritetään korvata palveluasumisella ja kotihoidolla ja Osmonkallion katsottiin olevan sopimaton palvelutaloksi korjaamiseen. Vanhusten laitospaikkojen vähentäminen ja kotihoidon lisääminen on kaupungin johdonmukainen linja, vaikka monet omaiset ja työntekijät ilmaisevat huoltaan siitä, että palvelutai laitosasumiseen pääseminen on kohtuuttoman vaikeaa. Osmonkalliota pidettiin ensin tyhjänä ja väliaikaisena päiväkotina. Sitten kaupunki myi talon Minerva hoivakiinteistöt Oy:lle, joka korjaa sen senioriasumiseen. Yhtiö ilmoittaa sivuillaan, että Oulunkylänpuisto valmistuu tämän kevään aikana ja tarjoaa vuokra-asuntoja aktiivisille senioreille. Minerva hoivakiinteistöt Oy toimii palveluasuntojen ja palvelukotien kehittäjänä ja rakennuttajana. Sen liikeideana on erikoistua erityisryhmille tarkoitettujen kiinteistöjen rakennuttamiseen. Se ilmoittaa uskovansa, että vain erikoistumalla voidaan saavuttaa kustannustehokas ja korkeataan määräajan jälkeen? Paitsi erilaisille palveluasunnoille, on kaupungilla suuri tarve myös vuokra-asunnoille. Yhteinen omaisuus on tärkeä vakuus sille, että kaupunki pystyy tulevaisuudessa huolehtimaan kaikista asukkaistaan. ANNA VUORJOKI kaupunginvaltuutettu (vas) Oulunkylä Yhteinen vanhustentalo yksityiseksi Veräjämäessä sijaitseva Osmonkallion vanhainkoti muuttuu yksityiseksi Minerva hoivakodiksi.
1.4.2015 Ilmestynyt vuodesta 1951 3 Hyvä uutinen! Vuosien takaa Suunnistusoppia lapsille ilmaiseksi HELSINGIN SUUNNISTAJAT järjestää ympäri pääkaupunkiseutua lasten suunnistuksen alkeisja jatkokursseja. Ne ovat tarkoitetut 5-13 -vuotiaille pojille ja tytöille. Ennakkotietoja lajista ei tarvita. Kolme ensimmäistä kertaa ovat lähtöpolku, jolla annetaan lajin perustiedot ja harjoitetaan niitä lähimaastoissa. Lähtöpolku on ilmainen. Kurssit alkavat heti pääsiäisen jälkeen, mutta myöhemminkin voi vielä liittyä joukkoon tulemalla suoraan harjoituksiin. Kurssilaisista muodostetaan iän mukaisia ryhmiä, joilla on oma ohjelmansa. Lisätietoa kurssipaikoista, aikatauluista ja ilmoittautumisista on netissä www.helsinginsuunnistajat.? --> nuoret --> lähtöpolku. Mikäli tuntuu, että suunnistuksesta on enemmäksikin harrastukseksi, toiminta jatkuu jatkopolulla, jolla on useita harjoituksia viikossa eri puolilla pääkaupunkiseutua. Pääpaino on kuitenkin Oulunkylän Pakilan Paloheinän alueella. Lisätietoa löytyy netistä kohdasta jatkopolku. Mahdolliset tiedustelut suunnistuskoulu@helsinginsuunnistajat.? Aikuisille on kahdenlaista koulutusta: naisten alkeiskursseja sekä jo vähän harrastaneille miehille ja naisille tarkoitettu Jukola-koulu. Nekin alkavat pian pääsiäisen jälkeen. Lisätietoa on netissä www.helsinginsuunnistajat.? --> Iltarastit. Teksti REIMO ULJAS Tässä kuvassa Ritva Astikainen istuu Taivaskallion laella vuonna 1971. Kuvan omistaa Ilkka Laakso, ja se on skannattu Käpylän kirjastossa vanhojen kuvien skannausillassa vuonna 2009. Korjaus Tammikuun lehden Vuosien takaa -kuvamme tekstiin oli pujahtanut pari virhettä. Kuva on otettu Untamontie 3:n kohdalla nykyisen Kisakylän puolelta, jota ei vuonna 1947 ollut vielä rakennettu. Kuvan lapset vasemmalta oikealle olivat: Kirsti Siimeslahti, Tarja Oranne, Anneli Oranne ja Juhani Siimeslahti. ESITÄMME, ETTÄ Helsingin kaupunki tekee selvityksen kansallisen kaupunkipuiston (Maankäyttöja rakennuslaki 5.2.1999/132) aluerajauksesta yhteistyössä asukasyhdistysten kanssa ja päätöksen puiston perustamisesta kuten Turku, Hämeenlinna, Heinola, Pori, Hanko, Porvoo ja Kotka ovat jo onnistuneesti tehneet. Helsingin yleiskaava 2002:ssa on luokiteltu Naturaja luonnonsuojelualueet, viheralueverkostot, maailmanperintökohteet sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävät alueet, joita on tarkoitus kehittää säilyttäen alueiden arvot ja ominaisuudet. Esitämme näiden alueiden sulauttamista kansalliseen kaupunkipuistoon niiltä osin kuin vaaditut kriteerit täyttyvät. Muiden kaupunginosille tärkeiden alueiden kartoittaminen ja arvio alueiden soveltuvuudesta kansalliseen kaupunkipuistoon esitetään tehtäväksi yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja asukasyhdistysten kanssa. Kansallinen kaupunkipuisto on kaupunkiluonnon, puistojen, virkistysalueiden ja rakennettujen kulttuuKäpylä-Seurakin allekirjoitti lausunnon Asukasyhdistykset haluavat kaupunkipuiston riympäristöjen yhdessä muodostama kokonaisuus. Kansallisen kaupunkipuiston kriteereihin kuuluu, että alueet kytkeytyvät toisiinsa sini-viheryhteyksien sekä rakennettujen kulttuuriympäristöjen välityksellä muodostaen kaupunkilaisten yhteisen ”olohuoneen”. Kansallisen kaupunkipuiston elementit kytkeytyvät toisiinsa Helsingissä meren, Vantaanjoen, kaupunkipurojen ja rantojen, saarien sekä viheralueiden välityksellä. Kaupungin eri osissa tulevat painottumaan erilaiset elementit – toisissa rakennettu kulttuuriympäristö, toisissa luonnon monimuotoisuus; toisissa historialliset puistot ja kartanomiljööt, toisissa maisemallisesti arvokkaat alueet ja ekologinen runsaus. Kulttuuriympäristöjen määrittelyssä apuna ovat myös kaupunkisuunnitteluviraston selvitys Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:17) ja luontoympäristöjen osalta raportti Helsingin kestävä viherrakenne (Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:27). Mainittakoon myös neljän luontojärjestön kartoitus Helsingin arvometsistä http://helsinginmetsat.? /about/. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia yleiskaavan luomisessa on mahdollista kehittää. Kansallinen kaupunkipuisto -malli on lain suoma mahdollisuus toteuttaa kaupunkisuunnittelua vuorovaikutuksessa asukkaitten kanssa. Allekirjoittaneiden tahojen taustalla on tietoa ja mahdollisuus avustaa selvitystyössä. Helsingissä 27.2.2015 allekirjoittaneet kaupunginosayhdistykset (muun muassa Käpylä-Seura ry) KÄPYLÄN MUSIIKKIOPISTON kevätkausi on täynnä mielenkiintoisia esityksiä ja tapahtumia, joista löytyy kuultavaa ja nähtävää eri-ikäisille. Nyt ovat takanapäin jo metsän ääniä helkytellyt Kalevalanpäivän konsertti ja ilmastonmuutoksen nopeaa etenemistä vastustava Earth Hour -konsertti, joka soitettiin kynttilöiden valossa Park Hotel Käpylässä 28.3. Ihana Ilmatar tuo kevään ihmeen tullessaan viimeistään 11.4., sillä silloin Karjalatalon (Käpylänkuja 1) suuren salin valloittaa pienoisooppera eli opera piccolo Ilmatar ja linnut. Soili Perkiön Hannele Huovin sadun pohjalta säveltämän teoksen esittävät kansanmusiikkiosaston muskarilaiset sekä rytmiikkaja lauluoppilaat opettajiensa Emmi Kujanpään, Tytti Metsän, Mira Törmälän ja Veera Voiman johdolla. Mukana on Ahti Valtosen johtama Enkelit ja sankarit -jousiorkesteri, jonka soittajat ovat 11–16 -vuotiaita opiston peruslinjan oppilaita. Pienoisooppera on tarkoitettu erityisesti pienille lapsille ja heidän perheilleen, mutta alle tunnin kestäviin esityksiin ovat kaikenikäiset tervetulleita. Heti seuraavalla viikolla 13.–17. on vuorossa opiston kansanmusiikkiosaston Kamuviikko, joka tarjoaa Karjalatalossa paljon pienimuotoisia konsertteja. Niissä esiintyvät sekä lapset että aikuisryhmät. Luvassa on esimerkiksi itä-afrikkalaisia djemberummun rytmejä, ukulelen ja mandoliinin helinää sekä huuliharpistien ja 2-rivisen haitarin soittajien yhteiskonsertti. Herra Pii Poo vierailee Soivassa talossa Karjalatalo on edelleen pääosassa lauantaina 25.4., kun siellä avautuu pianonsoiton opettaja Lisa Pälikön ideoima Soiva talo. Kaikki musiikkiharrastuksesta kiinnostuneet ovat tervetulleita kuulemaan, mitä kaikkea Käpylän musiikkiopistossa voi opiskella. Tule tutustumaan, sopiiko sinulle tai lapsellesi käyrätorvi vai kitara, huilu vai haitari, laulu vai klarinetti! Opiston oppilaitten ikä vaihtelee vauvoista eläkeikäisiin, joten soitinvaihtoehtojakin on opistossa runsaasti. Soivassa talossa on joukko opettajia esittelemässä oman soittimensa opetusta ja opiston kurssitoimintaa. Lisäksi lyhyissä, hieman dramatisoiduissa koko perheen konserteissa kuullaan osia Kirsi Kunnaksen runoihin sävelletystä laulusarjasta Herra Pii Poo ja tuttuja klassikoita eri instrumenteilla esitettyinä. Tapahtuman aikana on myös muskarituokioita lapsiperheille. Ahti Valtosen johtama musiikkiopiston taitava oppilasorkesteri matkustaa jälleen kerran konsertoimaan Roomaan huhtikuun lopulla. Orkesterin läksiäiskonsertti Kaikki tiet johtavat Roomaan on Koskelan kirkossa (Käpyläntie 11) sunnuntaina 19.4. klo 18. Opiston kevätlukukauden päätöskonsertti kuullaan 28.5. klo 18 Oulunkylän kirkossa (Teinintie 10). Näihin kaikkiin tapahtumiin samoin kuin lukuisiin opiston konsertteihinkin on vapaa pääsy. Konsertit ja matineat järjestetään yleensä Koskelan kirkossa ja niissä esiintyvät opiston oppilaat ja opettajat. Toukokuusta alkaen voi ryhtyä ilmoittautumaan kamulinjan ensi lukuvuoden avoimiin soittoja lauluryhmiin opiston nettisivujen kautta. Tarkemmat tiedot myös yksilöopetuksen oppilasvalintoihin ilmoittautumisista ovat opiston sivuilla: www.kmo.? . Sivujen kalenterista: http://www.kmo.? /? /kalenteri löytyvät kaikki konserttija lyhytkurssitiedot. Tervetuloa musiikin maailmoihin! Teksti: MARJUT HJELT Kuva PIRJO PESOLA Pienoisooppera, afrikkalaisia rytmejä ja paljon muuta musiikkiopiston keväässä Radanvarressa sijaitseva Louhenpuisto juoksuhautoineen kuuluu Kaupunkipuistoon. Käpylän musiikkiopiston musapajaviikolla helmikuun alussa tutustuttiin muun muassa djemberumpuihin opettaja Siaka Coulibadyn energisellä opastuksella.
4 Käpylä-lehti 1.4.2015 Kohtuuhintaista asumista! Lue ajamistani asioista: silviamodig.? Silvia Modig nº38 Tomi Sevander poliisi, vanhempi rikoskonstaapeli, kuntapoliitikko, teknisen palvelun lk. pj. p kuntap LAINVALVOJA EDUSKUNTAAN Ja paljon muuta www.tomisevander.fi Tutustu mitä mieltä olen mm. • maahanmuutosta • poliisien resursseista • rikosten rangaistuksista • EU:sta • taloudenpidosta... Tukiryhmä Ilman populismia • rakentavasti • rohkeasti 148 148 LIHAKSIA POLTTAA , jalat ja kädet tärisevät, hikeä puskee, naamaa punottaa ja tuntuu että ei jaksa enää minuuttiakaan. Tsemppaa, tsemppaa…Kikka Repka kannustaa jumpparymiään monia kertoja viikossa. Karjalatalon alakerrassa toimii kuntosali sekä tanssin ja urheilun moniottelijan Kikka Repkan luotsaama Käpylän Kuntostudio. Samoissa tiloissa Käpylässä on toiminut liikuntayrittäjiä jo vuosikymmeniä. Kikka itse on toiminut tiloissa ohjaajana seitsemäntoista vuoden ajan. Ammatiltaan hän on liikuntapuolen fysioterapeutti. Päivätöitä hän tekee erityisesti työterveyden puolella, vanhustöissä ja erilaisissa yrityksissä. Vahva liikuntatausta Kikka tulee urheiluperheestä. Nuorempana hän pärjäsi mm. aitajuoksussa, josta hänellä on mm. ikäkausiennätys, hiihdossa, lentopallossa ja aerobicissa. Tanssi vei näistä lajeista kuitenkin voiton, ja hän elätti itseään tanssijana vuosikausia. Tanssista hänelle ovat tuttuja baletti, moderni tanssi, steppi ja erityisesti jazz-tanssi. Jazztanssi oli intohimona. Se oli hyvin suosittua 1970-1980 luvuilla, kun haluttiin liikuntamuoto jossa vosi kuulla samalla hyvää musiikkia. Siihen maailman aikaan vaihtoehtoja ei ollut niin kuin nykyään. “Silloin kun tein töitä tanssijana, niin leipä oli haettava sieltä mistä sen sai. Kiersin muun muassa 19701980 luvulla Big Bad Girls-tanssiryhmässä Danny-shown kanssa ympäri Suomea, sekä tanssimassa erilaisissa tilaisuuksissa” Kikka muistelee. Kikalla oli myös 1990-luvun alussa pari vuotta televisiossa aerobic/jumppaohjelma, joka tuli teeveestä kaksi kertaa viikossa. Hän joutui lopettamaan tanssin jouduttuaan vakavaan onnettomuuteen. Parannuttuaan hän alkoi pikkuhiljaa siirtyä ammatissa fysioterapian puolelle sekä freelancer-ohjaajaksi erilaisiin jumppiin. le. Kuntosalilla on eri yrittäjä kuin Kuntostudiolla, mutta ne tekevät paljon yhteistyötä ja myyvät myös yhteislippuja. Viimeisimpänä valtauksena Kikka on ottanut mukaan 1-3 vuotiaille tarkoitetun kerran viikossa toimivan taaperoryhmän. Ryhmässä harjoitellaan perusliikuntataitoja, ja vanhemman tehtävä on olla lapsen tukena ryhmässä. Vanhemmalle väelle on tarjolla seniorien tasapainoryhmä kerran viikossa. "Kun ihminen ikääntyy, niin tasapaino alkaa heikentyä. Sen ylläpitäminen on ihmiselle erittäin tärkeää ja sitä on hyvä harjoitella, ryhmässä keskitytään siihen" Kikka summaa. Senioriryhmän koko on pikkuhiljaa kasvamaan päin. Kuntoklubin asiakkaina on sekä naisia että miehiä, Kikan mielestä miehiä jopa yllättävän paljonkin. Vakioasiakkaissa on mm. äitejä tyttärineen ja hänellä on vakioasiakkaita jotka ovat käyneet Käpylässä jumppaamassa 1970-luvulta lähtien. Jumppakansaa on, mutta lisää mahtuu mukaan kaikkiin ryhmiin. Kikka on itse hyvässä kunnossa, hän liikkuu monipuolisesti jo työnsäkin takia. Perustason liikuntaa hän harrastaa päivittäin, vaikkapa ulkoiluttamalla koiraa. "Liikunnassa tärkeintä on sen tuoma hyvinvointi elämään. Myös toimintakyvyn säilyttäminen on todella tärkeä meille kaikille" hän pohtii. Pitkään liikuntaa harrastamattomat hän haluaa rohkaista liikkumaan ajatuksella että jokaiselle ihmiselle aina jokin kerta on se ensimmäinen mutta siitä se sitten lähtee. Pitää vain olla rohkeutta lähteä mukaan. Kuntostudiolla on omat Facebookja nettisivut josta löytyy lisätietoja viikko-ohjelmista. Teksti ja kuva EINE KAKKONEN Käpylään yrittäjäksi Kikka on työskennellyt samoissa tiloissa Käpylässä kahdelle eri yrittäjälle aikaisemmin, kunnes ryhtyi sitten viime vuonna itse vetämään omaa yritystä. “Tunsin täältä paljon asiakkaita, minulla oli aikaisemmin kokemusta jumppayrittäjänä ja sain hyvät ohjaajat töihin, joten yrittäjäksi Käpylään oli siinä mielessä helppo lähteä” Kikka kertoo. Kuntostudiolla on toimintaa seitsemänä päivänä viikossa. Siellä ei ole pakollisia jäsenmaksuja ja erilaisia korttivaihtoehtoja löytyy useita kymmenen kerran kortista vuosikorttiin. Viikko-ohjelmaan kuuluu monenlaisia tunteja. Mm. perusjumppa, bodypumppia, joogaa, bodybalancea ja paljon muuta. Tanssillista tunneista mainittakoon Zumba ja kuntotanssi. Ja mikä tärkeintä, tunneille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, niin kuin useille saleilLämmittelyä kahvakuulatunnin alussa. Käpylän Kuntostudiolla hyvinvointia elämään PERHE ON VANHA itämerensuomalainen sana. Karjalaksi, lyydiksi ja vepsäksi se on pereh, viroksi ja liiviksi pere. Sanan perhe lähtömuodoksi tutkijat ovat rekonstruoineet juuri sanan pereh. Karjalan kielen sana perehtyö tarkoittaakin perehtymistä, asettumista, tottumista, kotiutumista, tulemista perheelliseksi ja perheen saamista. Isät ja äidit Isä on myös karjalan kielellä isä. Aunuksen izhä tarkoittaa isän lisäksi myös koirasta yleensä samoin lyydin izha ja izhä. Vepsän izha ja vatjan isä tarkoittavat isää. Sanalla on myös etäisemmissä sukukielissämme eräitä äännevastineita Tseremissin äszä ja iza tarkoittavat vanhempaa veljeä, vogulin ääs äidinisää sekä unkarin ös ikivanhaa ja esi-isää. Sanan äiti alkuperä on hiukan hämärä. Se on saattanut tulla, kun on kuultu lapsen jokellusta. Mutta se voi olla lainautunut jostakin germaanisesta kielestä. Gootin kielellä se oli aifei ja tarkoitti äitiä. Karjalan runokielellä se joka tapauksessa on äiti. Viron eiyt tarkoittaa eukkoa ja muoria. Lapset Sanalla lapsi on äännevastineensa kaikissa lähisukukielissämme. Inkeriksi se on laps ja tarkoittaa lasta. Karjalan lapsi tarkoittaa lasta, tyttöä, poikasta ja pentua. Lapselline on sellainen, jolla on lapsia. Lyydin lapsh tarkoittaa lasta, vepsän laps ja lapsut lasta ja lapsukaista. Vatjaksi lapsi on lahsi, lapseton lahsetuu. Virossa laps ja lats tarkoittavat lasEtymologia Yhtä perhettä ta, lapselik sellaista, jolla on lapsia. Lapsi on poika tai tyttö. Inkerin poika tarkoittaa poikaa, naimatonta miestä ja eläimen poikasta, karjalan poika poikalasta, nuorukaista ja eläimen poikasta, vepsän poig ja vatjan poika, viron poeg poikaa ja poikasta. Liivin puuoga tarkoittaa poikaa ja lasta. Poika-sanalla on äännevastineita myös etäisemmissä sukukielissämme. Niinpä mordvan bujo ja pijo tarkoittavat lapsenlasta, tseremissin pü mieshenkilöä ja poikaa, votjakin ja syrjäänin pi miestä, poikaa, lasta ja poikasta, vogulin püv ja piy poikasta, ostjakin pay ja pah poikaa ja unkarin ? u sekä ? poikaa ja lasta. Sana poika on lainautunut itämerensuomalaisista kielistä muuallekin. Muinaisruotsissa se oli poika. Nykyruotsiksi se on pojke, nykynorjaksi poik. Virolainen tutkija ja presidentti Lennart Meri oli sitä mieltä, että myös nykyenglannin poikaa tarkoittava sana boy olisi tätä samaa etymologista alkuperää. Toisaalta eräät tutkijat ovat arvellet sanan boy tulleen saksasta ja verranneet sitä nykysaksan sanaan Bube, joka tarkoittaa mm. poikaa ja nuorukaista. Tytöt ja tyttäret Tyttö on inkeriksi tyttöi, karjalaksi, lyydiksi ja vatjaksi tyttö, vepsäksi tytei, liiviksi tytti, viron (murt. tüte). Nämä sanat lienevät lähtöisin sanasta tytär. Inkeriksi se on tytär ja tarkoittaa tytärtä, karjalaksi tytär ja tarkoittaa tytärtä ja tyttöä. Lyydin tytär, vepsän tytar ja liivin tidar ja tydär tarkoittavat tytärtä. Viron tütar tarkoittaa tytärtä ja tüdruk tyttöä ja neitoa. Liiviksi tytär on tidär ja tydär. Näiden sanojen alkuperän on arveltu olevan germaanisissa kielissä. Ruotsiksi tytär on dotter, saksaksi Tochter. SEPPO SEPPÄLÄ
5 Käpylä-Lehti 1.4.2015 dsgsg ENERGIAA KASVUUN JA LAPSIPERHEILLE # puhdastaenergiaa LEO STRANIUS 83 leostranius.fi Lähelläsi Käpylässä Mainoksen maksaja: Leo Str anius , K uvitukset: Sanna P elliccioni OLEN INTOHIMOINEN lukija ja hyvän kirjan jälkeen haluan joskus puida lukukokemusta jonkun toisen kanssa. Yli kymmenen vuotta sitten aloin miettiä sopivia tyyppejä ystäväpiiristäni, hankin liput kirjamessuille ja lähetin kirjeet, jossa ehdotin tapaamista kirjakahvilassa. Siitä se sitten lähti. Kokoonnumme muutaman kerran vuodessa. Kokoonpano on vaihdellut jonkin verran eri elämäntilanteista johtuen, ja meillä on joskus ollut ns. vierailevia tähtiä. Lukemiemme kirjojen yleisin laji on ollut kaunokirjallisuus. Tapaamisissa puhumme muustakin kuin sen kerran kirjasta, ja niihin liittyy aina syömistä ja juomista. Yritin tässä taannoin ehdotella ”kevyempääkin” tapaamista, mutta se ei juurikaan saanut kannatusta. Kirjoja, lukemista ja jälkipuintia Kukin kirjallisuuspiiriläinen saa vuorollaan valita luettavan kirjan. Hän ilmoittaa sen muille, ja alamme samalla käydä kiivasta päivämäärän sovittelua. Aina eivät kaikki pääse mukaan, mutta pyrimme että suurin osa olisi paikalla. Nykyään sosiaalisen median aikana meillä on myös oma ryhmä Facebookissa. Kulloisenkin kirjan valitsija järjestää myös kirjan jälkipuinnin haluamassaan paikassa. Jos kokoonnumme valitsijan kotona, mikä on meillä aika yleinen käytäntö, hän järjestää tarjoilua. Muut tuovat mukanaan juotavaa ja kenties jotain herkkuja. Monesti tarjoilut liittyvät luettavana olevaan kirjaan. Olemme syöneet niin lenkkimakkaraa Harjun saunassa (Saisio, Elämänmeno), afrikkalaista ruokaa (Hirvonen, Kauimpana kuolemasta) ja Pekaanipähkinäkakkua (Wells, Jumalaiset Ja-ja siskot) vain muutama ruoka mainitakseni. Olemme myös saunoneet Käpylässä (Gutierrez, Etelän Peto), Kumpulassa (Neruda, Andien Mainingit) Oulunkylässä (Hämeen-Anttila, Tapetinvärinen) ja Lammassaaressa (Linderborg, Minua ei omista kukaan), uineet Kumpulan maaHarrastuksena kirjallisuuspiiri Käpylässä Kuvassa vasemmalta lukien Hanna Zakovski, Eija Reeves, Sari Nyman, Marjatta Ruukki, Aija Viita ja Eine Kakkonen Taivaskalliolla Sotilaspojan merkeissä. uimalan kuutamouinnilla (Snellmann, Parvekejumalat), luistelleet Väinö Auerin kentällä (Onkeli, Ilonen talo), käyneet kahviloissa, piirtäneet silmät sidottuina (Saramagon, Kertomus Sokeudesta) ja olemme myös käyneet katsomassa lukemamme teoksen näytelmänä (Nousiainen, Vadelmavenepakolainen). Meillä on myös yhteinen kirja johon jokainen kirjoittaa, piirtää tai leikkelee kaikenlaista aiheeseen liittyvää aina omalla vuorollaan. Yleensä meillä on vielä tapana ottaa yhteiskuva kameran itselaukaisijalla. Tuo yhteinen kirja on meidän kaikkien suosikki, ja joka kerralla sitä luetaan samalla intohimolla kuin aiemminkin. Sotilaspojan muistoissa Oheinen kuva on otettu kerralla, jolloin luimme Dalton Trumbon Sotilaspojan. Kirja on kertomus amerikkalaisesta Joesta, joka ensimmäisen maailmansodan viimeisenä päivänä menettää kätensä, jalkansa ja kasvonsa mutta jää henkiin. Hän sydäntäsärkevä tarinansa on vahva pasi? stinen kannanotto sodan mielettömyydestä. Kokoontumispäivänä kävelimme ensin Taivaskalliolle, jossa toimi sotien aikana, vuosina 1939-44, raskas ilmatorjuntapatteri Taivas. Muistona niistä ajoista kallion laella on mm. sinetöity ilmatorjuntatykki Skoda, jonka kanssa kuvautimme itsemme. Sen jälkeen menimme kotiini ja keskustelimme kirjasta, ja siitä mitä tuntemuksia se oli herättänyt. Keskustelu laajeni siihen, miten sota on vaikuttanut kunkin meistä elämään mm. vanhempien ja isovanhempien kautta. Kirjassa oli erityisen paljon Joen ruokamuistoja. Hän muistelee äitinsä ruoan valmistusta; hilloja, lihoja ja jokasyksyistä säilöntää. Erityisen rakas hänelle oli hetki lauantai-iltaisin, jolloin syötiin äidin ja isän kanssa kolmistaan hampurilaisia, hän kuvailee sitä juhlahetkekseen. Joten kuinka ollakaan, illan ruokana tarjoilin itse tehtyjä hampurilaisia. Yhteistä matkaa emme vielä ole toistaiseksi tehneet, vaikka se aika ajoin pujahtaakin keskusteluihimme. Kenties sekin vielä toteutuu, kun oikea teos sekä aika ja paikka kohtaavat. Odottelemme jäitä Helsingin edustalle ja matka Harakan saarelle Tove Janssonin seurassa voi alkaa… Kirjallisuuspiireistä Kirjallisuustai lukupiirit, miten niitä nyt halutaankin kutsua, ovat yleistyneet todella paljon. Niitä järjestetään mm. kirjastoissa, kodeissa ja ystäväpiireissä. Käytäntöjä on varmaan niin monia kuin piirejäkin. Kirjallisuuspiiri on innostava ja edullinen harrastus. Kirjoja ei aina tarvitse ostaa, niitä voi lainata kirjastosta tai kierrättää kaveripiirissä. Tapaamiset voi järjestää vaikka ulkokävelyn merkeissä. Tulee tartuttua myös kirjoihin, jotka muuten olisivat saattaneet livahtaa ohitse. Kun on ikään kuin pakko lukea joku tietty kirja tietyssä ajassa, silloin motivaatio kirjakokemuksen jakamisesta voi auttaa innostuksessa kirjaa kohtaan. Lukupiirit.? –sivustolta löytyy kaikennäköistä tietoa piireistä. Tänä vuonna ilmestyy myös toimittaja Suvi Aholan kirja Ystäviä ja kirjoja joka käsittelee aihetta. Perusta kirjallisuustai lukupiiri. Suosittelen lämpimästi, etenkin näin Kirjan vuonna 2015. Kuvat ja teksti EINE KAKKONEN Th omas Wallgren 155 UUSIA POLKUJA • Veroparatiisit kiinni reilu talous • Kyllä ilmastovastuulle • Paperittomille perusturvaa Tapaa Th omas16.4. klo 15 Käpylän K-supermarket klo 17 Oulunkylän ostoskeskus thomaswallgren.fi Jajakakku. Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29 Palvelemme ma pe 10-18, la 9-14 Puh.(09) 875 1868 Tiesitkö, että Ogelin ostarilla on yksityinen suomalainen, oikea hyvän palvelun optikkoliike. LAATUTUOTTEET, YKSILÖLLINEN VALIKOIMA JA PALVELU PELAA..! • Varilux-laatulinssit • Optikot ja silmälääkärit • Yksilöllinen valikoima ja -palvelu • Silmälasien huollot ja -korjaukset • Nopeat toimitukset • Piilolasit heti mukaan Tervetuloa! Meiltä
6 Käpylä-lehti 1.4.2015 Svenska hörnan R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.? Tilitoimisto R.Turtiainen Oy METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.? Avoinna: ark klo 8-17 En äventyrlig ålder? DET ÄR INTE SÅ OFTA jag har gått på Kottby biblioteksförenings tillställningar, av vilka de ? esta är författarkvällar där ? nska författare på ? nska pratar om sina verk. Eftersom jag inte är speciellt intresserad av ? nsk litteratur har det blivit så att de senaste ? nska författare jag läst har jag faktiskt läst i holländsk språkdräkt; stadsbibliotekets urval av holländskspråkig litteratur – som jag läser för att lära mig språket – består nämligen mest av översatta ? nska författare. Men nu hade biblioteksföreningen, läs Vickan, bjudit in Märta Salokoski att på svenska berätta om sin bok ’Äventyret att åldras’. Jag hade på Käpylä-Seuras webbsajt lagt in en puff om evenemanget och Vickan hade puffat det i HBLs evenemangskalender. Och ett tiotal åhörare dök faktiskt upp. Märta inledde med att säga att en av orsakerna hon skrev boken var att hon ville ha den som ett slags säkerhetskopia ifall av en eventuell diskkrasch (Alzheimer). Hon gick på en Arbiskurs om kreativt sktivande och efter den skrev hon på tre månader ihop de första sextio sidorna. I nårt skede skickade hon manuskriptet till S&S men förlaget föreslog så omfattande omarbetning att hon hellre gav ut boken på eget förlag. Simone de Beauvoir har tydligen beskrivit åldrandet som en katastrof, vilket Märta inte alls håller med om. Det som uppenbarligen skrämmer många som upplever åldrandet som något förfärligt är att det bryter mot ett grundläggande tabu i fråga om personligheten; att vi alltid ska vara desamma som vi har vant oss vid sen ungdomen. Äventyr kan åldrandet bli när vi inser det som biologer, fysiker och kosmologer har insett sen Darwin och Einstein; att det enda oföränderliga är förändringen. Åldrande innebär obönhörligt förändring, och anpassning – hur vi anpassar oss är nyckeln till äventyret. Åldrandet delar Märta in i tre faser; aktivitetsfokuserat, begränsat och beroende. Den första fasen inleds med pensioneringen; äntligen har vi tid för alla de intressen som måste förträngas eller uppskjutas medan vi jobbade.Småningom kommer sen begränsningarna krypande, i form av krämpor, fysiska, kanske mentala. Och till slut blir de så många att vi inte längre klarar oss på egen hand utan måste inse att vi är beroende av hjälp, omsorg och vård för att klara av vardagen. De här faserna är förstås långt beroende av i hur bra skick vi har hållit oss. Efterkrigsgenerationen är i detta hänseende privilegierad; vi nyssblivna och inomkortpensionärer har ju statistiskt haft det bättre ekonomiskt än både våra föräldrar och tyvärr sannolikt också våra barn. Och ekonomin korrelerar ju med välstånd, både materiellt och hälsomässigt. Hur vi sen styr vår äventyrsfärd är vars och ens ensak; mot det lilla, småskaliga, privata, mot mindfulness, mot att leva i nuet, som om varje dag vore den sista – för vilket ju risken förstås ökar hela tiden. Eller mot nåt helt nytt. Våra åldrande hjärnor tar visserligen längre tid på sig att komma i gång med nya begrepp, och glömmer (oviktiga ?) detaljer men greppar i stället helheter och dialektik bättre än ungdomarnas. Detta om presentationen. Nu måste jag ännu läsa boken ;-) BERT BJARLAND ? Luontaistuotekeskus Käpyläntie 8 09 792 090 Avoinna ark. 9-18, la 9-15 Kalevalaisen perinnön helmiä sanoin ja sävelin TERVETULOA! Pääkaupunkiseudun Karjalaisyhteisöt Pääsky ry Liput 10 / 7 € Varaukset 0400 – 705 959 Teppo Siili tenori Valtteri Lehto kantele Hilkka Salonen lausunta Silva Lahti piano Tapani Luhtaranta harmonikka Viipurin Lauluveikot joht. Olli Patosaari Lauluyhtye Four Fats Anna-Maria Pitkänen sopraano Eeva Laine mezzosopraano Esko Ruohonen tenori KONSERTTI sunnuntaina 12.4.2015 klo 15 Kirjan talo, Kirjatyöntekijänkatu 10 B Helsinki 00170 Olutravintola JANO Kesä tuli. Janon terassi auki 1.4. alkaen. Tervetuloa! Mäkitorpantie 11 • ww.olutravintolajano.? Kirjanpitopalvelu pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 7336869 Mestarihiihtäjä Eeti Nieminen: Lähtö Kivennavalta isovanhempien luota 1938 itketti EETI (Edward Olavi) NIEMINEN syntyi Kivennavan Jalkalan kylässä 29.3.1927. Hänen isänsä Vesa Nieminen oli alkujaan Mikkelistä, mutta hankki armeijan soittajakoulutuksen Viipurissa. Vesa Nieminen avioitui Jenny Backmanin kanssa, joka oli Kivennavan Jalkalasta. Jennyn isä Joachim Backman toimi alkuaan Keyserin huvilan vorniekkana, talonmiehenä. Hänen juurensa menevät puolestaan Savonlinnaan ja Rantasalmelle. Vallankumouksen pyörteissä pietarilainen teollisuusmies Keyser jäi Venäjälle, mutta onnistui kuitenkin toimittamaan Backmaneille kauppakirjan, jossa hän myi talon Eeti Niemisen isoäidille Olga Backmanille. Kauppahintakin saatiin jollakin keinoin hoidetuksi. Eeti ehti viettää runsaat pari vuotta Jalkalassa, ennen kuin hän vanhempiensa ja isonveljensä kanssa muutti Suojärven Kaipaan kylään. Suojärvellä isä toimi 1929-30 varuskunnan ammattisoittajana. Hänen soittimiaan olivat klarinetti ja saksofoni. Sitten tuli muutto Nokialle, missä kumitehtaalla oli ammattisoittokunta. Vesa Nieminen pestautui sen soittajaksi. Eeti ehti asua Nokialla noin 20 vuotta ennen naimisiin menoaan. Vaimo Katikin on Nokialla asunut evakkotyttö Uuraasta, missä hänen isänsä toimi Uuraan yhteiskoulun rehtorina. Helsinkiläistyttyään perhe asettui Käpylään. Eeti toimi osastonjohtajana ja Kati hammaslääkärinä. Kesät isovanhempien luona Kivennavalla Eeti vietti 1930-luvulla kesät Keyserin huvilassa isovanhempiensa luona. Viimeisenä kesänä 1938 ollessaan 11-vuotias hän matkusti yksin Sortavalasta Viipurin kautta Kivennavalle. Alkumatkan Nokialta Sortavalaan täti oli tullut samaa matkaa, mutta paluumatkan Kivennavalta Nokialle hän teki yksin. Lähtö Jalkalasta 1938 tuntui Eetistä tavallistakin murheellisemmalta ja häntä itketti kovasti, ikään kuin hän olisi aavistanut, että tämä oli ollut siellä viimeinen kesä. Vanhaa huvila-aluetta Keyserin huvila oli 2-kerroksinen, hyvin kaunis rakennus, jossa oli lisäksi torniosa. Olohuoneessa oli lasiikkunallinen erkkeri, jonne kokoonnuttiin istumaan illan hämärtyessä. Noin 50 – 70 metrin päässä talosta oli Kaukjärvi. Eeti Nieminen omistaa Pekka Patokallion maalaaman taulun Keyserin huvilasta. Jalkalanjoen varressa, lähellä Lintulaan menevää tietä sijaitsivat Rolovan huvilat. Siellä asui mm. Terijoen etsivän keskuspoliisin päällikkö Valdemar Salo perheineen. Kerrotaan, että rakennukset toimivat ennen sotaa myös suomalaisten vakoojien etappipaikkana. Eetin isovanhemmilla Joachim ja Olga Backmanilla oli 12 lasta. Jenny-äiti oli heistä seitsemäs. Lapsista Saimi oli erittäin älykäs, mutta fyysisesti vammainen, molemmat kädet olivat vain tynkiä, samoin toinen jalka. Hän opetti muita lapsia ja puhui ja kirjoitti vammastaan huolimatta suomen lisäksi sujuvasti saksaa ja venäjää. Parviaisen talon asukkaat hakivat maitonsa Backmaneilta. Eetin suvussa kulkee suullisena perintönä seuraava tapaus: V.I. Lenin piileskeli Parviaisen talossa ennen bolshevikkivallankumousta. Eräänä päivänä hän tuli hakemaan tinkimaitoa Parviaisten puolesta. Mies jutteli Saimin kanssa mukavia venäjäksi ja otti hänet polvelleen. Korkealla Kauhmäellä sijainneiden Schoultzin huviloiden ja Backmanien talon välissä oli Dahlbergin arkkitehtiveljeksillä Aleksanderilla ja Didolla melkoinen lomakylä, 10 huvilaa, joita vuokrattiin kesäasukkaille. Heitä olivat mm. Ivanof? t, Makarof? t ja von Baghin perhe, jotka ennen vallankumousta asuivat Pietarissa. Rouva Senja von Bagh oli Eeti Niemisen kummitäti ja hänen poikansa Sergei Eetin Rudolfenon hyvä ystävä. Makaroffeilla oli ainakin Aleks, Tanja ja Olja -nimiset lapset. Aleks oli myöhemmin töissä Finnairilla Seutulassa, missä Eeti tapasi hänet muutamia kertoja mennessään työmatkoille. Eetin äidin setä Albert Backman toimi puolestaan Dahlbergien huviloiden vorniekkana. Kaukjärven etelärannalla oli Rautateiden ylilääkäri Leppälän huvila. Eeti kertoo, että sen asukkaiden rauhaa kunnioitettiin eikä koskaan soudettu lähelle rantaa. Sama Leppälä piti ilmeisesti vastaanottoa myös Terijoella, joka oli alueen toiminnallinen keskus. Amiraali Schoultzin huvilat olivat komealla paikalla Kauhimäellä. Niiden vorniekkana toimi puolalaistaustainen Viktor Driksna perheineen. Eeti Niemisellä on muistikuva, että amiraali Schoultz, jonka kerrotaan esiintyneen usein vaaleassa kesäpuvussa, oli Jalkalassa enemmän omissa oloissaan. Eeti Nieminen muistelee, ettei Schoultzin huviloita enää 1980-luvulla ollut. Sen sijaan jatkosodan aikana Schoultzin huvilarakennuksissa oli kenraali Pajarin divisioonan esikunta komentopaikkoineen. Kaukjärven alueelle oli majoitettu myös vapaaehtoisia virolaisia sotilaita. Ammusvaraston räjähdysonnettomuus Eversti Eero Kivelä , joka oli kenraali Pajarin joukoissa, on kertonut Eeti Niemiselle, että Eetin isovanhempiensa talon tontilla oli jatkosodan aikana lepopaikka rintamalinjasta lepäämään tuoduille sotilaille. Suomalaiset sotilaat olivat rakentaneet rantasaunankin Keyserin huvilan rantaan. Eräässä Keyserin huvilan rakennuksessa oli varastoituna panssarimiinoja. Ne oli todettu vaarallisiksi ja ne oli päätetty poistaa, mutta huonon sään johdosta sitä ei tehty välittömästi. 17.4.1944 syttyi tulipalo. Suuri joukko sotilaita, myös alueelle sijoitettuja virolaisia, kerääntyi katsomaan tulipaloa. Ammusvarasto miinoineen räjähti ja kymmenittäin sotilaita kuoli. Muistomerkki kaatuneille virolaisille vapaaehtoisille Käpylän Lions Klubi oli aloitteentekijänä, kun Malmin hautausmaalle pystytettiin muistomerkki virolaisille vapaaehtoisille vuonna 1979. Tuolloin suomettumisen vuoksi tällaiseen suhtauduttiin meillä varovaisesti. Vuonna 2001 laajennetun muistomerkin sankarivainajien nimien kohdalla monella on tämän Jalkalan onnettomuuden johdosta sama kuolinpäivä. Klubi tekee vuosittain Karin Havupuu uutejuoma Suomalaista perinnetietoa parhaimmillaan. Kokeile sinäkin ja totea vaikutukset! 5 pulloa 3000
7 Käpylä-Lehti 1.4.2015 Puutarhamyymälä Sofianlehto So? anlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.so? anlehto.com KAUNIIT KUKAT PÄÄSIÄISEKSI. ark. 9-18, la 9-17, su 11-17 Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 varausinfo@kapygrilli.? KÄPYgrilli grilli Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 Ma TIETOVISAKILPAILU TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.30 alk. klo 18.30 Ke RUNOILTA RUNOILTA alk. klo 19.30 alk. klo 19.30 (parittomat viikot) To KARAOKE KARAOKE alk. klo 19.00 alk. klo 19.00 (parittomat viikot) La KARAOKE KARAOKE alk. klo 19.30 alk. klo 19.30 (parilliset viikot) Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 alk. klo 22.00 Heseva Lounasravintola Heseva Lounasravintola • Juhlaja pitopalvelut • tilavuokrausta • tilauksesta leivonnaisia ym. • lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Ulkoja sisämaalaustyöt huolella edullisesti. Myös koristemaalaukset. WWW.TUOMASMAALAUS.COM p. 044 528 4062 www.avainapteekit.fi Suomen suosituin allergialääke* Käpyläntie 8, puh. (09) 791 335 www.kapylanapteekki.fi Palvelemme ark. 8.30–19, la 9–15 Käpylän Apteekki Liity nyt Avainasiakkaaksi, saat hyviä etuja! Allergisen nuhan silmäoireiden ja iho-oireiden hoitoon en ja h it j € € iho-oireiden hoitoon n hoitoon RISTORANTE UNO Oulunkyläntie 2 P. 728 3010 Avoinna: ma-la 11-22, su 12-22 Lounas 11-14 ENSIMMÄISTÄ KERTAA Kanariansaarilla Espanjassa: opaskirjat kertoivat, että saarten nimi ei johtunut linnuista, vaan latinan sanasta canus, koira, tai sen, että seitsemällä saarella on kaikkiaan satoja tulivuoria. Sekin tiedetään, että sadan vuoden välein jokin tulivuorista purkautuu rajusti, ja että edellisestä suurtuhosta on kulunut toista sataa vuotta… Yhden tulivuorenpurkauksen näki itse KRISTOFFER KOLUMBUS, joten La Gomera sai nimen Helvetinsaari. Aikaisemmin Kolumbus asusti Portugalille kuuluvalla Madeiralla, Kanarialta pohjoiseen, jossa hän oli perustanut perheen FELIPA SANTOSIN, Porto Santon kuvernöörin tyttären kanssa 1476. Kiehtovaa: Välimeren maisemissa voi yhä olla Kolumbuksen jälkeläisiä. Leskeksi jäätyään amiraali oleili Kanarialla solmien siellä suhteen leskirouva BEATRIZ DE BODILLAAN. El Hiero-saarelta Kolumbus mitä todennäköisimmin purjehti kohti Intiaa vuonna 1492 – ja päätyi Väli-Amerikkaan. Oli suurenmoista herätä Puerto de la Cruzin kirkkaisiin aamuihin, nähdä parvekkeelta jalkojen juuressa avautuva kaupunki, taitavat surffaajat ja aava meri. Suoraan purjehtiessa olisi päätynyt Islantiin, selvisi kartasta. Illan suussa minulla oli tapana lojua toista tuntia sohvalla ja ihailla taivasta seinänkokoisesta ikkunasta: mikä mahtava residenssi pilvien katseluun. Tosin yhtenä päivänä riehui myrsky vallan hurjana, Santa Cruzissa kadut, puolen tunnin ajon päässä, muuttuivat virroiksi ja tuuli oli niin raju, että TV kehotti pysymään sisätiloissa. Mikäs siinä, katselin televisiota ja lueskelin. Valitettavasti päivä, jolloin lähdin Teide-retkelle, yli 3000 metriä korkean tulivuoren rinteille, oli kovin apea ja pilvinen. Hämmästyimme kuitenkin, kun lopulta ylittäessämme kilometrin rajan, jäi paksu pilvimassa alapuolellemme, ja aurinko tulvahti esiin bussin kiivetessä kohti avaraa, hiljaista, kuunkaltaista kivimaisemaa. Otin näkymät kiitollisena vastaan, mutta ihmettelin, mitä hyvää minä muka olin tehnyt, kun sai paljon kaunista valoa osakseni. Ennen vuoriretkeä olin kantanut huolta liian kevyistä jalkineista, opas oli näet puhunut monesti retkikenkien tarpeellisuudesta. Huoli kuitenkin hävisi samassa, kun näin paikallisen oppaan kymmensenttisissä korkokengissään. Hyvin niillä kävely sujui, vuoristoa tai ei. Vuokrasin taksin Mascaan, sisämaan kylään keskelle jylhää vuorimaisemaa. Senor TOMÁS oli toiminut kuljettajana neljäkymmentä vuotta ja hän, kuten useimmat taksimiehet, pesi ja kiillotti autoaan heti kun se oli mahdollista. Hilpeä mies lauleli itsekseen tai kertoi tarinoita saaresta ja isosta perheestään. Ymmärsimme toisiamme – vaatimattomista italianopinnoistani oli hyötyä, samoin miehen osaamista suomen sanoista. Oli hauska seurata paikallisen asukkaan mielenliikkeitä; ainakin vuodenajat ja vesi kuuluivat Senor Tomásin peruskäsitteisiin. Tien varrella seisoskeli vaalea nuorukainen ilman paitaa, jolloin mies puuskahtamaan suomeksi: ”Hullu!” Kesti aikansa ennen kuin käsitin merkityksen: Koska on keskitalvi, ei sovi kulkea vartalo paljaana. Minua tilanne ei oudoksuttanut, lämpötilahan läheni meidän hellerajaamme, mutta toisaalta talvi mikä talvi. Ei ihme, että Teneriffalla moni käytti nahkasaappaita, jopa turkkia. Koska oli kehotettu juomaan runsaasti, ostin vettä ja tarjosin toista pulloa taksinkuljettajalle. Mies kieltäytyi kohteliaasti sanoen, että hän ei juonut koskaan vettä talvella, ainoastaan kesäisin. Vaikka minä hörpin omasta pullostani, Senor Tomás ei kommentoinut mitenkään. Sitä hän ei kuitenkaan hyväksynyt, että lomalaiset valittivat sateita. ”Vesi on olemassaolon perusta, se pitää turistinkin ymmärtää. Eihän vaikkapa Marsissa ole elämää, koska sieltä puuttuu vesi”, hän mesosi. Vakuutin olevani samaa mieltä, ja me vaikenimme yhteisymmärryksen hengessä. LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Tulivuorisaarella kunniakäynnin virolaisten vapaaehtoisten muistomerkille. Kesäisiä harrastuksia Eeti muistelee, että Jalkalasta poljettiin kesäisin usein polkupyörillä Terijoelle, mentiin meren rannalle uimaan tai hyvälle kaakaolle Aula-nimiseen ravintolaan. Terijoella oli 1930-luvulla yli 50 tenniskenttää. Mutta myös Jalkalassa harrastettiin tennistä. Dahlbergin huvila-alueella ollut tenniskenttä oli jäljellä vielä 1980-luvulla. Eeti Nieminen on käynyt Jalkalassa 6 tai 7 kertaa 1980-luvulta alkaen, joskus myös omalla autolla. Ensimmäisellä kerralla pääsi Jalkalan kylään, muttei vielä Keyserin huvilan alueelle. Siellä oli tuolloin lasten pioneerileiri. Parviaisen taloon, jonka asukkaat olivat muiden kyläläisten arvion mukaan kylässä ainoita kommunismin kannalle taipuvaisia, on tehty Lenin-museo. Eräällä omalla autolla tehdyllä matkalla olivat mukana myös Eetin eno Rudolf ja Sergei von Bagh. Eetiä ihmetytti kovasti, etteivät kaverukset olleet yhtään katkeria, vaikka olivat joutuneet jättämään kauniin Jalkalan, vaan muistelivat vain kaikkea mukavaa, mitä siellä oli tapahtunut ja mitä he olivat tehneet. Eetin viimeisin vierailu Jalkalaan ja Terijoelle tehtiin vuonna 2005. Tuolloin mukana olivat lapsena Terijoella kesänsä viettänyt professori Tarmo Kunnas ja Eetin poika Juha . Suurin muutos Kaukjärvellä oli Keyserin alueelle noussut valtava taatsakylä aitoineen. Teksti MAIJALIISA KALLIOMÄKI Kuva ANTTI KALLIOMÄKI Suomea monissa arvokisoissa edustanut Eeti Nieminen on syntyisin Kivennavalta. Hän sijoittui hyvin monissa kansallisissa talviurheilukisoissa ja edusti Suomea useissa kansainvälisissä kilpailuissa. Oslon talviolympialaisissa 1952 hän sijoittui yhdistetyssä kahdeksanneksi ja Cortina d’Ampezzossa 1956 yhdeksänneksi. Falunin MM-kisoissa 1954 hän oli yhdistetyssä kuudes. Vuosina 1951-53 ja 1955 hän voitti yhdistetyn Garmisch-Partenkirchenissä. Grenoblen talviolympialaisissa 1968 hän oli yhdistetyn joukkueen johtajana. Kilpailu-uransa jälkeen Eeti Nieminen kuului Suomen Hiihtoliiton johtokuntaan 1969-71 ja oli Liiton varapuheenjohtajana 1971. Liittovaltuustossa hän toimi kahteen otteeseen 1962-69 ja 19902002. Eeti Nieminen toimi 16 vuotta myös Vanhat Hiihtoveikot –seuran puheenjohtajana 1988 –2004 ja myöhemmin sen kunniapuheenjohtajana. Vuonna 2003 hänelle myönnettiin yhdeksäntenätoista Suomen Hiihtoliiton perustama Hannu Koskivuori-mitali, joka on tarkoitettu hiihdon piirissä ansioituneille henkilöille, yhteisöille ja järjestöille. Liikunnan lisäksi Eeti Nieminen on osallistunut aktiivisesti Lionstyöhön. Hän on ollut Käpylän Lions Klubin jäsen vuodesta 1969 toimien mm. sen presidenttinä 197879, kunnes hän joutui terveydellisistä syistä luopumaan toiminnasta 2011. Vaimo Kati Nieminen on evakkotyttö Uuraasta. Helsinkiläistyttyään perhe asettui Käpylään. Eeti toimi osastonjohtajana ja Kati hammaslääkärinä.
8 Käpylä-lehti 1.4.2015 Otamme passikuviakin Kirppis Mäkitorppa Mäkitorpantie 30 040-6303144 Avoinna Ti-Pe 10-18, La-Su 10-16 Soiva talo la 25.04.2015 kuuntele ja kokeile soittimia! klo 13, 14, ja 15 Karjalatalolla (Käpylänkuja 1) Pieniä koko perheen konsertteja, joiden jälkeen olette tervetulleita kokeilemaan ja kuuntelemaan eri soittimia opettajien opastuksella. Tapahtuman aikana on myös muskarituokioita. Vapaa pääsy! Sopisiko käyrätorvi vai kitara, huilu vai haitari, laulu vai viulu tai jokin muu? Lisätietoa tapahtumasta ja soitinvalikomasta: www.kmo.fi KÄPYLÄN KIRKKOKUORO täyttää tänä vuonna 85 vuotta. Tällä hetkellä kuorossa on yhteensä 21 laulajaa, joista yhdeksän sopraanoa, kuusi alttoa, kolme tenoria ja kolme bassoa. Kuoroa johtaa kanttori Hannu Leskinen, ja hänen lomittajinaan ovat toimineet kanttorit Evi Kantia ja Taru Hämäläinen. Kuoron puheenjohtajana toimii Pirkko Fihlman, varapuheenjohtaja on Risto Sipilä, rahastonhoitaja Kauko Heikkilä ja sihteerinä toimii Eero Kivenoja. Kuoron harjoitusten rungon ovat muodostaneet viikottaiset tiistaiharjoitukset., joita oli kevätkaudella kuusitoista ja syyskaudella kolmetoista. Kun tähän lisätään vielä kaksi pitkää lauantaiharjoitusta, ykKäpylän kirkkokuoro täyttää 85 vuotta si keväällä ja toinen syksyllä, tulee harjoitusten lukumääräksi kolmekymmentäyksi. Kuoro kävi vieraisillakin Kuoro lauloi Käpylän kirkossa messuissa yhdeksän kertaa. Itsenäisyyspäivänä ja jouluna se avusti Käpylän kirkossa sanajumalanpalveluksissa. Lisäksi kuoro lauloi vielä kiirastorstain ehtoollisessa ja pyhäinpäivän iltakirkossa. Koskelan kirkossa toimitetussa messussa kuoro lauloi kerran. Edellä lueteltujen lisäksi kuoro avusti messuissa vielä kaksi kertaa. Käpylän kirkkokuoro teki kevätretken Mäntsälään, jonka yhteydessä se lauloi Mäntsälän kirkossa 18.5. Mäntsälässä opas selosti kuorolaisille niin kirkon kuin pitäjänkin historiaa. Toukokuun 13. päivänä kuoro lauloi Käpylän kirkossa kevätlauluja. Syyskausi aloitettiin reippaasti, kun kuoro 13.9. matkasi Tallinnaan. Suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan 25-vuotisjuhlan juhlamessu pidettiin Mihkli Kirikissä Tallinnassa. Kirkonmenojen ja kahvitauon jälkeen laulettiin erillisessä juhlassa neljä laulua. Kuoro piti 19.10. Käpylän kirkossa syyslaulajaiset tarkoituksena lisätä kuoron näkyvyyttä seurakuntalaisten keskuudessa. Samaa tarkoitusta palveli kuoron käynti laulamassa Oulunkylän Marttojen kokouksessa 28.10. Itsenäisyyspäivänä kuoron miehiä otti jälleen osaa Taivaskallion Mieslaulajien mukana lipunnostoon Taivaskalliolla ja sen jälkeen Käpylän kirkossa kello 10 alkaneeseen sanajumalanpalvelukseen. Seuraavaksi suoritettu esiintyminen olikin sitten perinteinen joulutervehdys Hesevassa jouluaamuna. Kuoron joulujuhla pidettiin 16.12. jälkeen Käpylän kirkon seurakuntasalissa. Kirkkoherra Ulla Kosonen piti puheen. Juhlan kohokohtia oli se, kun Kyllikki Leikakselle ojennettiin kuorolaisten hankkima hartiahuivi lahjaksi siitä, että hän on laulanut kuorossa yhtäjaksoisesti 60 vuotta. Toimintaa täynnä olevan onnisvaikeiden aikojen suorapuheinen toiminnan mies, isä, aktiivinen kaupunginvaltuutettu, dosentti, turvallisuuspolitiikan tuntija eduskuntaan! www.villejalovaara.net Ville Jalovaara vaikuttaja 138 Maksaja: V illen tukir yhmä tuneen vuoden jälkeen haluan kiittää Hannua, ja muita kanttoreita, heidän panoksestaan kuoromme hyväksi. Heillä on tärkeä osuus, kuorolaisten ohella, kuorossamme vallitsevalle hengelle. Kiitos myös laulajille! Ilman, että kuorossamme on laulajia, jotka omistautuvat kuorotyölle, kertomusvuoden tulokset eivät ole mahdollisia. Lopuksi kiitos vielä Oulunkylän seurakunnalle tuesta, mitä olemme saaneet, sanoo Käpylän kirkkokuoron toimintakertomuksen laatinut Eero Kivenoja. Teksti E IJA TUOMELA-LEHTI Eero Kivenojan laatiman toimintakertomuksen pohjalta. Kuvat Käpylän kirkkokuoron historiikki . Käpylän kirkkokuoro vuonna 1947. Eero Kivenojan kokoama Käpylän kirkkokuoron historiikki ilmestyi kirjana vuonna 2010.
9 Käpylä-Lehti 1.4.2015 ILMATAR JA LINNUT OPERA PICCOLO, 11.4.2015 klo 10 ja klo 11 KARJALAtalolla (Käpylänkuja 1) Sävellys Soili Perkiö, libretto Hannele Huovin sadun mukaan Virpi Rautsiala, sovitus Liisa Kupiainen Pienoisooppera Ilmatar ja linnut kertoo kevään ihmeestä. Sen toteuttavat Käpylän musiikkiopiston kamulinjan muskarit, rytmiikkaryhmät sekä lauluryhmät ja laulusolistit yhdessä musiikkiopiston jousikokoonpanon kanssa. Vapaa pääsy, tervetuloa! KÄPYLÄN MUSIIKKIOPISTO www.kmo.fi Esitys kaikenikäisille ja erityisesti pikkulapsiperheille! Istuta puu ilmastonmuutoksen hidastamiseksi! Voit tehdä sen konsertissa Kirkon ulkomaanavun kautta, noin1€ /taimi. STIDI ALLA PIRKKOLAN POJAT on aito ja elämänmakuinen kuvaus Pohjois-Helsingin poikien syksystä vuonna 1977. Kynnys lapsuudesta nuoruuteen on korkea ja omaa paikkaa etsitään kompuroiden. Elvis kuolee, mutta rokkenrolli alkaa soida lujaa. Friidut on jo kiikarissa ja limu vaihtuu litkuun. Nuorten ja aikuisten välinen kuilu on ammottava. Törmäyksiä riittää kotona, kadulla ja koulussa. Stidi alla Pirkkolan pojat kertoo ajasta, jolloin viimeisimmät jutut on kuultava kulmilla. Usein siinä osuu yhteen väärien tyyppien kanssa. Nuoret pojat koettelevat rohkeuden rajoja kovilla kierroksilla. Kaikki eivät pysy kyydissä mukana. Pirkkolalaisen Hessu Pirhosen romaani on rosoinen ja säröinen, kuin elämä itse. Se kertoo päähenkilönsä Vellun ja hänen yksinhuoltajaisänsä tarinan kuin se olisi hänen oma tarinansa, niin lähelle se tulee lukijaa. Poika joutuu kokemaan myös kavereittensa, niin varakkaan perheen Tumpin kuin hyvin karuista oloista olevan Reden, tunteet. Kuten usein ennenkin, harrastus pelastaa nuoret joutumasta täydelliseen kadotukseen. Monille se on urheilu, mutta Vellulle musiikki. Siihen hän satsaa täysillä, ja onnistuu, vaikka opettajansa menehtyy. Yllätys on se, kenen isäksi tämä musiikillinen nero paljastuu. Kysy kirjaa kirjastostasi. Ellei sitä ole siellä, pyydä hankkimaan! Teksti EIJA TUOMELA Kannen kuva HEKA PIIRONEN HESSU PIRHONEN STIDI ALLA PIRKKOLAN POJAT romaani Maunulan, Pirkkolan ja Käpylän kulmilta Isbn 978-952-93-4544-1 170 sivua, OpusLiberum 2014 Su 29.3. klo 10 Palmusunnuntain messu Jorma Parviainen, Juha Valkeapää, Kalle Hakosalo säestää marimballa, Sanna-Maarit Hakkarainen, kanttori To 2.4. klo 19 Kiirastorstain ehtoollinen Petri Flinck, Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen Pe 3.4. klo 10 Pitkäperjantain hiljainen jumalanpalvelus Jorma Parviainen, Elias Trygg, huilu, Sanna-Maarit Hakkarainen, laulu 3.4. klo 15 Mozart La 4.4. klo 23 Pääsiäisyön messu Juha Valkeapää, Arja Kortelainen, Paavalinkirkon kuoro johtajanaan Seppo Välimäki Su 5.4. klo 10 Pääsiäispäivän messu Johanna Jakonen, Juha Valkeapää, Lauluyhtye Meri, Sanna-Maarit Hakkarainen Ma 6.4. klo 10 Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus Tuuli Aitolehti, Sanna-Maarit Hakkarainen Hiljaisen viikon ja pääsiäisenajan jumalanpalvelukset Paavalinkirkossa Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.? www.oldsophie.? Pääsiäisen aukioloajat: to pe 10-03, la 11-03 su 11-23, ma 10-22 Pääsiäisen suosituslista: Valkosipulilammasta 1360 Savulohi 1590 Pippuripihvi 1760 Hintaan sis. salaattipöytä ja jälkiruoka SPECIAL-KARAOKE To 2.4. KARAOKE Pe ja la alkaen klo 21 Pirkkolan pojilla on Stidi alla ja jalkapallo kainalossa HELMIKUUSSA Käpylään avattiin Joukolantielle Käpylän Majakka -niminen herkkumyymälä josta saa käsintehtyä sushia. Myymälästä löytyy myös muutama asiakaspaikka, mikäli haluaa syödä ruuan paikan päällä. Majakkaa pyörittävät pariskunta Maija ja Jari Flytström. Sushin lisäksi siellä on myynnissä mm. japanilaistyylisiä merileväja mustekalasalaatteja, simpukoita ja luomukalasäilykkeitä, mutta päätuotteena on sushi. Ruuat he tekevät itse joka päivä tuoreista aineksista. Myymälä on ollut niin suosittu, ettei toistaiseksi ainakaan ole jäänyt mitään huomiseksi. ”Alun perin meillä oli kuningasideana perustaa sushia kotiinkuljetuksella, niin kuin nykyään saa pizzaa ja muuta ruokaa, mutta se vaatii vielä aika paljon kaikkea lisää” Maija kertoo. Sushimajasta se alkoi Flytströmit ovat pitäneet ravintolapäivinä Käpylän sushimaja –nimistä pop-up-ravintolaa taloyhtiön kerhotiloissa. Kysyntä oli kovaa, he alkoivat ottaa susheista ennakkotilauksia ja siitä se sitten lähti, ajatus myymälästä. ”Luotetaan siihen että me tehdään Kauan kaivattua Sushia Käpylässä niin hyvää sushia, että asiakkaat tulevat aina uudelleen ja uudelleen” Maija summaa tavoitteita. Saman tien ovi kävikin ja sisään astui Helena Inkeri, joka oli aikaisemminkin käynyt Majakassa ja ihastunut sen ruokiin. Majakassa käy asiakkaita Käpylän lisäksi kaikilta lähialueilta. Myymälä on auki maanantaita lukuun ottamatta joka päivä klo 16-19. Suosiosta kertoo se että viikonloppuisin ruokatiski on ollut tyhjä jo klo 18 hujakoilla. Majakkaan voi myös tehdä ennakkotilauksia, mikäli haluat varmistaa ruokien saatavuuden. Majakka tarjoaa myös juhlapalveluja pienistä illanistujaisista aina isoihin juhliin. Suunnitteilla on myös lounastarjoilu, mutta se tulee ajankohtaiseksi aikaisintaan ensi vuonna. Flytströmeillä on hyvät kontaktit kalojen maahantuojaan, joten tulevaisuudessa on myös suunnitteilla osterien sekä äyriäisten myyntiä. Teksti ja kuvat EINE KAKKONEN Käpylän Majakka, Joukolantie 3, http://käpylänmajakka.? / Käpylän Majakassa myydään käsintehtyä sushia.
10 Käpylä-lehti 1.4.2015 KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ Mitä saa kymmenellä eurolla? KERROIN aikaisemmassa kirjoituksessani seurakuntamme nimikkoläheteistä Anni ja Heikki Takosta. He asuvat perheineen Nepalissa ja tekevät lähetystyötä Suomen Lähetysseuran lähetteinä. Lähetysseuran tavoitteena Nepalissa on muun muassa kertoa ihmisille rakastavasta Jumalasta, opettaa viljelijöille uusia tietoja ja taitoja, taata lapsille parempi mahdollisuus käydä koulua ja kehittää vammaisten lasten koulutusta. Nepalissa tehtävän lähetystyön yhtenä tavoitteena on mahdollistaa koulunkäynti myös niille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole varaa kustantaa heidän koulutustaan. Nepalissa koululaisen tunnistaa koulupuvusta, jollainen on jokaisella koulua käyvällä lapsella. Siis kaikilla niillä, jotka saavat käydä koulua. Nepalissa koulunkäynti ei ole kaikista köyhimmille mahdollista. Ei ainakaan ilman meidän tukeamme. Suomessa kymmenellä eurolla ei saa kovin paljoa, mutta Nepalissa samalla rahalla saa kustannettua yhdelle koululaiselle täydellisen koulupuvun kenkineen päivineen. Sitä ei voi pitää kovin kovana hintana, kun ottaa huomioon mikä on koulupuvun merkitys pienelle koululaiselle. Koulupuku on koululaiselle tärkeä, koska sellainen pitää olla jokaisella koululaisella. Mikä sitten on koulunkäynnin merkitys nepalilaiselle lapselle? Lukuja kirjoitustaito avaavat lapselle ja hänen perheelleen mahdollisuuden nousta köyhyyden kierteestä. Monet koululaiset laittavat ennemmin tai myöhemmin hyvän kiertämään ja opettavat omassa kylässään myös muita lukemaan ja kirjoittamaan. Tämä kertoo siitä kiitollisuudesta, jota koulunkäyntimahdollisuuden saaneet kokevat saamastaan mahdollisuudesta. Koulunkäynti avaa myös tien jatkokoulutukseen ja antaa tätä kautta mahdollisuuden kehittää edelleen syrjäisiä vuoristokyliä ja taistella köyhyyttä vastaan. Olemme saamassa Annin ja Heikin vieraiksemme Käpylän kirkon kesäkahvilaan 11. elokuuta. Anni ja Heikki kertovat työstään Nepalissa ja heille on mahdollista esittää myös kysymyksiä aiheesta. Pyrimme järjestämään tilaisuuteen nähtäväksi myös aidon nepalilaisen koulupuvun. On hienoa saada nimikkolähettimme vierailulle ja saada näin ensikäden tietoa lähetystyön edistymisestä Nepalissa. VELI PELKONEN pastori, Oulunkylän seurakunta lähetystyö Käpylän kirjasto Ti 7.4. klo 18 Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät, haastattelijana Satu Koskimies. Ti 21.4. klo 18 Jenni Linturi: Isänmaan tähden ja Malmi 1917. Järjestäjät Käpylän kirjastoyhdistys ja Käpylän kirjasto. Vapaa pääsy. Hyvät kiertämään! Oulunkylän Marttojen ja Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen tavaraja tekstiilikeräys lauantaina 11.4 klo 10 – 14 nuorisotalo Nuotan pihamaalla, Kylänvanhimmantie 25. Kts. lisätietoja http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/index.htm -> Tapahtumakalenteri Politiikka kuuluu kaikille! Su 12.4. klo 14. Vaalipaneeli Kumpulan Kylätilassa, Intiankatu 31. Järj. Kumpulan Kylätila Lumeen galleria Kaisa Juntunen: I’m ? ne 7.17.4.2015, ma to 8 19, pe 8 18. Vapaa pääsy. Lumeen galleria, Mediakeskus Lume. Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Hämeentie 135 C, Helsinki KäpyGrillin RunoIlta 8.4. klo 19.30 Vähemmistöjen runoja. Jamit tiistaisin klo 20. Osmontie 5 Vapaa pääsy. Con Amoren konsertti Kamarikuoro Con Amoren konsertti Käpylän kirkossa torstaina 16.4. klo 19. Vapaa pääsy. Tervetuloa. Dostojevski-luentosarja Venäläisen kirjallisuuden seuran luentosarja HY:n Metsätalossa (Unioninkatu 40B), sali nro 6 klo 18–20 13.4. Sirpa Kähkönen: Kuolleessa talossa ja Sahalinilla – miksi kirjailijan täytyy kirjoittaa vankeudesta? Hannu-Pekka Björkman: Dostojevskin vuodet Siperiassa 20.4. Kristina Rotkirch: Pitäisikö juutalaisen lukea Dostojevskia? Torsti Lehtinen: Kirottu ja siunattu Dostojevski 27.4. Tommi Uschanov: Dostojevski ajankuvana. Bo Pettersson: Dostojevski ja Vonnegut Luennot kaikille avoimia, tervetuloa! Järj. Venäläisen kirjallisuuden seura ry. ja Nykykielten laitos. Kylillä kuuluu La 25.4. klo 11-17 Oulunkylätalossa, Kylänvanhimmantie 25. Klo 11-12.30 Maunulatalon esittelyä Maunulatalo ja asukasdemokratia, Emilia Palonen, Maunulan demokratiahanke Helsingin kaupunki ja Maunulatalo, Yrjö Hakanen, kaupunginvaltuutettu Helsingin työväenopisto ja Maunulatalo Taina Saarinen, työväenopiston rehtori klo 13.00-14.30 kevätkonsertti Työväenopiston opiskelijat klo 15 -17 Oulunkylän kulttuuria Minä se niitty, Liisa Marjatta Järvinen esittelee uutta runokirjaansa Oulunkylän kotikaupunkipolun esittelyä, Pauli Saloranta Tapio Rautavaaran lauluja, Leo Silolahti esittää Kevätnäyttely Työväenopiston opiskelijat Tervetuloa. Vapaa pääsy. Järj. Helsingin työväenopiston opistolaisyhdistys ja työväenopisto. Kale-klubi ti 21.4 klo 19 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15 Klubikeikka Maunulan kirkossa! Muusikko Tommi Kalenius ja Voice of Finland -voittaja Siru Airistola. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla MESSU KÄPYLÄN KIRKOSSA To 2.4. klo 20 Kiirastorstain ehtoolliskirkko. Savik, Uutela, Hämäläinen. La 4.4. klo 23 Pääsiäisyön messu. Uutela, Pelkonen, Karmen Kelk. Su 5.4. klo 11 Pääsiäispäivän messu. Pelkonen, Uutela, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Klo 11 Pyhäkoulu. Su 12.4. klo 11 Messu. Uutela, Hämäläinen. Su 19.4. klo 11 Messu. Elo, Pelkonen, Pesonen-Kareinen. Klo 11 Pyhäkoulu. Kirkkokahvit Tallinnan ystävyysseurakunnan hyväksi, järj. Lyydia-toimikunta. Su 26.4 klo 11 Messu. Pelkonen, Uutela, Mäkiö. Su 3.5. klo 11 Messu. Uutela, Leskinen. Klo 11 Pyhäkoulu. Su 10.5. klo 11 Messu. Klo 12 Pyöräkansan siunaaminen ja kahvi. MESSU KOSKELAN KIRKOSSA Su 12.4. klo 13.30 Messu. Uutela, Hämäläinen. TILAISUUKSIA KÄPYLÄN KIRKOSSA Maanantaisin: Akin klubi klo 17. Keskiviikkoisin: Päiväpiiri klo 13, Hiljaisuuden rukoushetki klo 18.30. Pe 3.4. klo 20 Pitkäperjantain konsertti. Aarioita ja kirkkolauluja kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta. Cantor-seuran laulusolistit: Ursula Hynninen, Heli Närhi, Karmen Kelk, Katja Mäkiö, Jorma Martikainen, Kari-Kyösti Silvennoinen, Johan Tilli ja Hannu Leskinen. Tapio Tiitu, urut, Säde Erkkilä, piano, barokkiorkesteri Amore Barocco. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Järj. Cantor-seura ry ja Oulunkylän srk. Ke 15.4. klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri. Aihe Donna Tartt: Pieni ystävä. To 16.4. klo 19 ”Verso la Primavera” kamarikuoro Con Amoren kevätkonsertti. Italialaista ja suomalaista kevätmusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ke 29.4. klo 13 Päiväpiirin kevätjuhla. Kirsti Aaltonen, Aila Mielikäinen, Mirja Kirvessalo. Ke 20.5. klo 19 Ideailta. Miltä näyttää Käpylän kirkon tulevaisuus? Mitä toivoisit? Tule keskustelemaan! KERHOHAUT 2015-2016 Haku koululaisten iltapäiväkerhoihin 2015-2016 avoinna 30.4. saakka. Hakulomakkeita iltapäiväkerhoista ja netistä: www.hel.fi/koululaiset > Iltapäivatoiminta kouluissa > Hakeminen ja valinnat. Hakemus palautetaan toivottuun kerhopaikkaan. Haku lasten päiväkerhoihin 2015-2016 ja 1.-2.luokkalaisten kesäkerhoon avoinna 8.4.-30.4. sähköisellä lomakkeella osoitteessa: hsrkyssl.helsinginseurakuntayhtyma.fi/ ilmoittautuminen/. Lisätiedot kotisivuilta ja lapsityönohjaaja Kirsi Satosalmelta, p. 09 2340 5331, kirsi.satosalmi(ät)evl.fi. MUUTA Avoimet ovet klo 12, keittoa ja kahvia ja Päiväpiiri klo 13 keskiviikkoisin Voudintie 4 B -kerhohuoneella. Lasten pääsiäiskirkko to 2.4. klo 10.30 Maunulan kirkossa. Handolin, Pesonen-Kareinen. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 3.4. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Savik, Handolin, Hämäläinen, kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Pääsiäispäivän iltamessu ja ”Aurinkomme ylösnousi” su 5.4. klo 18 Maunulan kirkossa. Pääsiäisen iltaehtoollinen. Kosonen, Savik, Pesonen-Kareinen. Klo 19.15 ”Aurinkomme ylösnousi.” Pääsiäisvirsiä yhteisesti kuunnellen ja laulaen. Pesonen-Kareinen, Maunulan musiikkiryhmä. Kahvi. Ma 6.4. klo 10 Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus Oulunkylän kirkossa. Handolin, Pelkonen, Hämäläinen. Hartaus Käpylän kutomakerhossa ti 7.4. klo 15, Kosonen. Kunnalliskodintie 6 C N. Yksinhuoltajien olohuone ke 8.4. ja 22.4. klo 17–19 Voudintie 4 B. Avoin sururyhmä ke 8.4. ja 22.4. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Pappi paikallisessa to 9.4. klo 18–20, Heininen. Pub Päätön kana, Pohjolankatu 2. Messu ja 80-, 85-, 90vuotiaiden syntymäpäiväjuhla su 19.4. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Järvinen, Savik, Leskinen. Koskelan lähetyspiiri ti 21.4. ja 28.4. klo 17 Voudintie 4 B. Vaihtoja lahjoitustori to 23.4. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla. Voit lahjoittaa ehjiä ja puhtaita vaatteita ja leluja etukäteen tai päivän aikana. Tervetuloa tekemään löytöjä! Lähetyksen kevätmyyjäiset la 25.4. klo 11 –14 Maunulan kirkolla. Myynnissä kotileivonnaisia ja käsitöitä. Kahvio. Näyttely: Helena Järvinen: Pääsiäinen. Maalauksia ja piirustuksia. Avoinna su 29.3.-19.4. Oulunkylän kirkolla kirkon aukioloaikoina. Vapaa pääsy! YHTEYSTIEDOT Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, ma-ti, to-pe klo 9–14, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl. Huom. virkatodistukset p. 09 2340 5000. Koskelan kirkko, Käpyläntie 11. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, p. 09 2340 4222. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340. Oulunkylän kirkko, Teinintie 10, p. 09 2340 5320, avoinna ma-to 8–20, pe klo 8–15, la klo 10–18, su klo 9–15. Oulunkylän vanha kirkko, Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys 9–11 p. 09 2340 5383. Diakoniatoimisto avoinna Käpylän kirkolla pe klo 9–11, p. 09 2340 4218. Nuorisodiakoni Lisätiedot: Kirkko Menot Jaakko Ripatti: Karjalan luterilaiset seurakunnat evakossa. Viipurin-Mikkelin hiippakunta, sota ja siirtoseurakunnat 1939-1949. 335 s. SKS 2014. Käpylän seurakunnan ensimmäisenä kirkkoherrana toimi vuodet 19501960 rovasti Lauri Helle (18901963). Äsken ilmestynyt teol. tri Jaakko Ripatin tutkimus paljastaa hänestä sellaista mitä ei täällä silloin tiedetty. Lauri Helle oli talvisodan 1939 syttyessä Viipurin maalaiskunnan kirkkoherra ja koko Karjalan käsittäneen Viipurin hiippakunnan tuomiokapitulin jäsen, asessori. Tuomiokapituli johti kirkon toimintaa Neuvostoliitolle sitten sodassa menetetyssä Karjalassa. Kotinsa menettäneiden seurakuntien lähes 400 000 jäsentä asutettiin ympäri maata ja tuomiokapituli siirtyi Mikkeliin. Kun luovutettu Karjala jatkosodan aikana 194144 taas palautui Suomelle, hiippakunnan johto ja suuri osa asukkaista palasi pahoin kärsineille kotiseuduilleen, joutuakseen vajaan kolmen vuoden kuluttua jättämään sen lopullisesti. Evakossakin seurakunnat jatkoivat toimintaansa kunnes ne 1949 lopetettiin. Kaikki tämä vaati seurakuntia ohjaavalta hiippakuntien johdolta paljon työtä ja organisointikykyä. Tästä Jaakko Ripatti kertoo vanhoille käpyläläisille yllättävän asian. Suuri ansio tämän toiminnan ja koko sota-ajan Viipurin hiippakunnan menestyksellisestä johtamisesta kuuluu Lauri Helteelle. Viipurin hiippakunnan piispana oli tuolloin Yrjö Loimaranta – Käpylän Yhteiskoulun ensimmäisen rehtorin Vilho Loimarannan setä muuten. Mutta piispa oli sodan syttyessä vakavasti sairas eikä enää paljoakaan jaksanut näissä kaoottisissa oloissa toimia. Hän kuolikin vielä sodan kestäessä. Kun tuomiokapitulin varapuheenjohtajan, tuomiorovastin, virkakin oli kuolemantapauksen vuoksi auki, hiippakunnan johto jäi pääasiassa asessori Lauri Helteen käsiin. Ripatin mukaan hän selvisi näistä vaikeista tehtävistä hyvin. Hän oli myös vaikutusvaltainen edustaja 1940-luvun kirkolliskokouksissa. Käpylän kannalta mielenkiintoista on, että Lauri Helteen suurista ansiosta kotinsa Karjalassa menettäneitten asioitten hoitamisessa ei hänen täällä palveluaikanaan tiedetty mitään. Hän tuli meidän silloin toimintansa aloittaneen seurakuntamme kirkkoherraksi ilman vaalia, hiippakuntamme piispan määräyksestä. Virkansa menettäneitä Karjalan pappeja näet voitiin asettaa muualla avautuneisiin virkoihin. Mutta täälläkin olisi haluttu pitää papinvaalit, ja itse valita ensimmäinen kirkkoherra. Silloin suosikkina olisi ollut Käpylässä taitavasti toiminut ja suosittu Urho Siro. Yllättävä nimitys ilman vaaleja herättikin murinaa. Helteen sitten lähdettyä eläkkeelle Siro valittiinkin ylivoimaisesti. Tänne tullessaan Lauri Helle oli jo kuusikymmenvuotias. Ankarat vuodet olivat rasittaneet eikä sopeutuminen uusiin oloihin ja nuorison silloin kansoittamaan Käpylään ollut helppoa. Moitteettomasti Helle tehtävänsä kuitenkin hoiti. Tämän kirjoittaja muistaa miten hän kutsui ylioppilasluokkani vierailulle kirkon yhteydessä sijainneeseen pappilaansa. Siellä myös järjestettiin seurakuntalaisille vastaanotto jokaisena uuden vuoden päivänä. Mutta pappilan isännän suurista ansioista Viipurin hiippakunnan myllerryksessä ei koskaan kuultu mitään. Mutta ne on syytä muistaa, kun katselee hänen muotokuvaansa Käpylän kirkon seurakuntasalin seinällä. SEIKKO ESKOLA Kirkkoherra Lauri Helle oli merkittävä vaikuttaja
11 Käpylä-Lehti 1.4.2015 Julkaisija: Käpylä-Seura r.y. Päätoimittaja: Eija Tuomela-Lehti Tursontie 1 M 00610 Helsinki toimitus.kapyla-lehti@hotmail.? Puh. 040-747 0809 Kustantaja: Eepinen Oy Laitilantie 2 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Sivunvalmistus ja taitto: Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa, Eepinen Oy seija.kuoksa@eepinen.? Puh. 010 320 6663 Painosmäärä: 18 000 kpl Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2015 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Käpylä-Seura r.y. 62 So? anlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki kaupunginosat.net/kapyla Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Marleena • Parturi-Kampaamo • kauneushoitola • jalkahoitoja • naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.? Tiistaisin eläkeläisalennus Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. 040-593 5171 Siltavoudintie 7 www.oulunkylankauneushoitola.? Tervetuloa! Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Parturi-Kampaamo www.tyylilyylit.net KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS • Fysikaaliset hoidot • Hieronta • Veteraanikuntoutus • Akupunktio • Kinesioteippaus JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Kaikki hammasja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 Käpyläntie 12 Tervetuloa! Kauneusja terveyspalveluja ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 YHÄ USEAMPI TYÖIKÄINEN hoitaa sairasta tai hoivaa tarvitsevaa läheistään. Millaista on näiden ihmisten elämä soteratkaisujen ja väestön ikääntymisen kanssa kipuilevassa Suomessa? Miten oman vanhemman, puolison tai muun läheisen hoivaaminen muuttaa elämää ja mistä voimat hoitamiseen tulevat, kun työ ja perhe vaatiivat monesti myös osansa? Keräsimme työikäisten läheisiään hoivaavien kokemuksia yhdessä Heikki Hiilamon kanssa maaliskuussa ilmestyneeseen kirjaan Hoivataistelu – tekoja läheisten puolesta. Omaishoitajista on puhuttu paljon ikääntyneiden puolisohoitajien näkökulmasta. Me halusimme antaa äänen nimenomaan keski-ikäislle, joilla on kiireinen aika työelämässä ja oma vanheneminen alkaa jo muistutella itsestään. Elämä tuo kuitenkin mukanaan yllättäviä tilanteita, joissa työelämässä olevat aikuiset joutuvat ottamaan vastuuta toisten aikuisten, omien läheistensä, esimerkiksi puolisonsa, sisarustensa tai aikuisten lastensa hoivasta. Toisilla on vielä kotona lapsia, joista on samaan aikaan pidettävä huolta. Edessä tai jo käsissä on ainakin kahden tai jopa kolmen rintaman hoivataistelu. Kaikki ihmiset tarvitsevat elämänsä jossain vaiheessa hoivaa. Hoivan tarve haastaa individualistisen ajattelun, jossa ihminen ajaa vain omia tavoitteitaan. Ihmiset eivät kykene aina olemaan itsenäisiä ja riippumattomia rationaalisia toimijoita. Kohtaamme kaikki tilanteita, joista emme selviydy ilman muiden apua. Kosketetuksi, kannatelluksi, hoivatuksi ja nähdyksi tuleminen muodostavat ihmisen itsearvostuksen perustan. Keski-ikäisistä lähes puolet auttaa vanhempiaan ja reilu kolmannes sekä lapsiaan että vanhempiaan. Tutkijat kutsuvat heitä sandwich-sukupolveksi. Samanaikaista omien lasten ja vanhempien hoivaamista voi verrata kerrosvoileipään: keski-ikäiset ovat kahden sukupolven hoivatarpeiden puristuksessa. Elämme palkkatyöyhteiskunnassa, jossa jokaisen aikuisen – myös naisten – odotetaan huolehtivan itse toimeentulostaan. Pienten lasten hoitoa varten on olemassa vanhempainpäivärahoja, kotihoidon tukia ja oikeus päivähoitopaikkaan. Hoivaa tarvitsevan aikuisen huolenpidossa vastaavia mahdollisuuksia on vähemmän ja se on yhdistettävä osaksi ansiotyötä ja oman kodin arkea. Julkinen valta on vetäytymässä hoivavastuusta. Tämä merkitsee kamppailua monilla rintamilla: julkisen avun saamiseksi hoivattavalle, ajan raivaamisessa hoivatyölle, omien voimien jakamisessa. Joskus kamppailua on käytävä myös hoivattavan kanssa sekä niiden elämän suurten ja vaikeiden kysymysten kanssa, joita läheisen kärsimys nostaa esiin. Kamppailut liittyvät moraalisiin ristiriitoihin: Onko oikein nousta auktoriteetteja vastaan läheisen hoitoon liittyvissä asioissa – esimerkiksi silloin kun on tyytymätön omaisen saamaan hoivaan? Mikä riittää toisen hyväksi toimimiseen? Miten itse jaksan? Saako hoidettavalle suuttua? Miten suhtautua omaiseen, jonka persoonallisuutta sairaus on muuttanut? Onko oikein uppoutua läheisen hoivaamiseen muiden läheisten kustannuksella? Selvää on, että ilman läheisten taistelutahtoa monia asia olisi huonommin. Mutta onko asiat aina hoidettava taistellen? Omaa äitiään hoitanut professori Pertti Koistinen ihmetteli kirjassaa Hoivan arvoitus ( 2013): ”Miten on mahdollista, ettei kuuden vuoden aikana kukaan kysynyt, mitä minulle kuuluu tai antanut edes mahdollisuutta kertoa, mitä minulle kuuluu?” KIRSI HIILAMO Kirjoittaja on psykoterapeutti ja pappi Terveisiä läheishoitajien maasta! Kiertävä kynä KOKO PERHEEN KAMPAAMO OLYMPIA Koskelantie 54 p.757 1353 ma sulj. ti-pe 9-17 la 9-13 Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI • Puh. 728 7012 V • Kampaamo • Parturi • Kauneushoitola Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 SKY Kosmetologi Johanna Lappi HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Susanna Paju (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: • Mikko Laukkanen • Risto Närvänen • Niina Raij • Elina Saaristo • Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: • Pekka Laine, suukirurgia • Anneli Lehto, iensairaudet Suuhygienistit: • Annina Niklander, suuhygienisti • Saila Pakarinen, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 TERTUN TAIMI JA KUKKA Pääsiäiseksi runsas valikoima kevään sipulikukkia. Avoinna ma-pe 10-18 la su 10-16 Pirkkolantie 20 Puh. 877 522 10, 050 3411 687 www.tertuntaimijakukka.tk tertuntaimijakukka@elisanet.fi
12 Käpylä-lehti 1.4.2015 Pekka Puska lääkäri ja professori Lue ja katso lisää: www.pekkapuska.fi VALITSE ASIANTUNTIJA JA VAIKUTTAJA EDUSKUNTAAN: JULKINEN TERVEYDENHUOLTO KUNTOON KOTONA PARAS VANHANAKIN, HOIVA JA HOITO TURVATTAVA LAPSIPERHEITÄ TUETTAVA SOSIAALISET TURVAVERKOT JA KATU TURVALLISUUS TÄRKEITÄ helsinkiläinen, suomalainen, kansainvälinen TOISEN TOTUUS ON TOISEN VALHE. Tragikomedia eläkkeelle valmistautuvasta huippuakrobaatista. KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS : ARI-MATTI HEDMAN SÄVELLYS : JUKKA NYKÄNEN ESIINTYJÄT : OSKARI KATAJISTO, REETTA RISTIMÄKI, TUIJA RANTALAINEN, ARI-MATTI HEDMAN ENSI-ILTA 22.4. / 25.4. / 28.4. / 29.4. / 5.5. / 6.5. KLO 19 LIPUT Kapsäkistä 28 €/24 €, lippu.fi 30,50 €/26,50 € ENNAKKOVARAAJAN ETU -4 €! Varaa nyt lippu Akrobaatti-musiikkinäytelmään ja saat lipun erikoishintaan 24 € (norm. 28 €). Tarjous on voimassa 17.4.2015 asti. Varaukset Kapsäkin lipunmyynnistä: 09 260 0907 / liput@kapsakki.fi Mainitse varatessasi: ENNAKKOTARJOUS Max 2 lippua/hlö. MUSIIKKITEATTERI KAPSÄKKI • HÄMEENTIE 68, 00550 HELSINKI • 09 260 0907 • www.kapsakki.fi • info@kapsakki.fi 12.4. klo 14 VIIHDYTYSJOUKOT Sota-ajan suosituimmat iskusävelmät. Reetta, Päivi ja Jere Ristimäki sekä Marko Puro LIPUT: Kapsäkistä 25 €, lippu.? 27,50 € sis. Leivos & Kahvi 16.4. klo 19 MONNA KAMU & KAJ CHYDENIUS Parannusvoiteen resepti -konsertissa kuullaan Chydeniuksen sävellyksiä: niitä rakastettuja, kaihoisia, surullisia ja hulvattomia. LIPUT: Kapsäkistä 24 €/20 €, lippu.? 26,50 €/22,50 € 17.4. klo 19 KÄHÄRÄÄ KAPSÄKISSÄ: PHILOMELA Maineikas Philomela-naiskuoro esittää Anna-Mari Kähärän lauluja vuosien varrelta. LIPUT: Kapsäkistä 20 €/16 €, lippu.? 22,50 €/18,50 € 19.4. klo 15 SATUJEN SIBELIUS Kaikuja kansallisromantiikan kätköistä. Reetta Ristimäki, Juha Kotilainen, Ilmo Ranta LIPUT: Kapsäkistä 25 €, lippu.? 27,50 € sis. Leivos & Kahvi KAPSÄKISSÄ TAPAHTUU PALVELUITA JA UUSIUTUVAA ENERGIAA EI LEIKKAUKSIA Anna Vuorjoki #45 kaupunginvaltuutettu, koulupsykologi Mai Kivelä #32 Vasemmistonuorten pääsihteeri, MA Mia Haglund #28 kansanedustajan avustaja, VTK Veronika Honkasalo #29 kaupunginvaltuutettu, VTT, tutkija Dan Koivulaakso #33 kaupunginvaltuutettu, sopimustoimitsija, VTM Ehdokkaiden tukiryhmien maksama ilmoitus