• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 5 6.6.2012 61. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Seinältä kallioille Kiipeilyharrastus on yhä suositumpaa Börje Fri ja kärhöjen lumo Apteekkipalvelua ammattitaidolla Kesäaukioloajat 25.6.-31.8. ma-pe 8.30-18.00, la 9-14 MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Tervetuloa aurinkoterassillemme! Rentoa kesää kaikille! Intiankatu 18 P. 045-128 1667 Zumba marathon la 16.6. th l 16 6 www.urheiluhallit.fi P U IS T O S S A
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 61. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 6.6.2012 Polku Kyläjuhlilla tavattiin T ämä polku on Taivaskalliolla. Eipä uskoisi. Juuri nyt sen varrella kukkivat kevättähtimöt, ahomansikat ja kielot. Kuivemmilla paikoilla vähän ylempänä on sinisenään keto-orvokkeja. Taivaskallion kaakkoiskulman erikoisuus ovat omenapuut, jotka tätä kirjoittaessani ovat hehkeässä kukassa. Miten puut sinne ovat eksyneet? Luultavasti joku on istunut lämpimällä kalliolla omenaa syömässä, heittänyt kodan menemään ja siemen on itänyt. (Tällä tavalla omenapuun taimet ovat ilmestyneet muun muassa Tuomiokirkon portaille. Siellä versovat lisäksi ­ kuinkas muuten ­ puutarhamansikat ja herneet sekä ja monet eksoottiset kasvit mangoista viinirypäleisiin.) Rehevää, rehevää. Kevät ja alkukesä ovat niin ylenpalttisia ja kiihkeitä, ettei mukana meinaa pysyä. Tänään kielo on nupulla, huomenna kukat jo ruskistuvat. Sinisorsalla oli jo äitienpäivänä poikaset, jotkin kahlaajanaaraat alkavat jo tehdä lähtöä (ne jättävät poikasten hoidon koiraille!) ja useat pikkulinnut alkavat väsätä toista poikuetta. Luonnon kiihkeys voi ahdistaa, koska tuntuu että jää niin paljon näkemättä ja kuulematta. Mutta pienikin pala luontoa riittää, vaikka tämä Taivarin vehmas polku. Sieltä saa tuntuman. Kun kielot ja orvokit kukkivat siellä, ne kukkivat samalla lailla ja juuri samaan aikaan esimerkiksi Nuuksiossa ja Aulangon metsässä. Mahtavaa kesää kaikille Käpylälehden ystäville! Tulin kun on kyläjuhlat ja näin ihana ilma, vaikka harrastankin enemmän ostamista kuin myymistä, käpyläläinen Sinikka Nokelainen sanoo. Hänen kirpparipöytänsä Pohjolankadun varressa houkuttelee esiin kysymyksiä. Siro astia lusikkoineen on ehkä hilloa varten, isolla puukauhalla sekoittelee puuroa vaikka pataljoonalle ja puinen kaukalo saa aikaan puheenporinan; särääkö siinä lie valmistettu. Kauppa on käynyt hyvin. - Singerin ompelukone on mennyt, samoin pesualtaita,kenkää ja tossua sekä oikein vanha laskukonekin, Nokelainen kertoo. - Kiva tässä on seisoskella, näkee paljon tuttuja. Hesarin toimittaja, käpyläläinen Jaakko Kangasluoma tuli kyläjuhlille Helvi-tyttärensä kanssa. - Tulimme katsomaan Paukkumaissia, mutta tyttö arasteli väenpaljoutta ja ääniä, Kangasluoma kertoo. - Paukkumaissi oli kuitenkin aivan erinomainen. Nyt on kuitenkin lähdettävä kotiin pistämään Helviä päiväunille. ALICE KARLSSON alice.karlsson@sll.fi Käpylä-Seura toimii Kesän alussa jälleen sä tapahtumaan kuin tapahtumaan järjestysmiesten ja tavallisten tallaajien harmiksi? Loma-aikana ahkeroivat kesätyöläiset. Monelle nuorelle kesätyö on onnen täyttymys, mahdollisuus vihdoinkin hankkia omaa rahaa. Kuitenkin moni nuori jäi myös ilman toivomaansa kesäpestiä. Käyttämällä alueemme lähipalveluja aktiivisesti myös kesällä tuemme myös mahdollisuuksia nuorten kesätyöpaikoille. Palvelujen käyttö on varmempi tae myös niiden säilymiselle alueellamme. Lomalla tulisi olla aikaa latautumiselle, kiireen unohtamiselle ja itselle tärkeiden ihmisten tapaamiselle, laiskalle oleskelulle. Jäin miettimään mitä arvoja ja tunnelmia kesä itse kullekin tuo mieleen. Lapsuuden kesien muistot, jolloin aurinko paistoi aina. Mukavaa ja letkeää yhdessäolo läheisten kanssa mökillä, veneellä, maauimalassa. Me kaikki kaipaamme seuraa, liittymistä toisiin ihmisiin. Kesällä voi yksinäisyys tuntua raskaammalta, kun huomaa toisten liikkuvan seurassa. Toisaalta osa ihmisistä kaipaa lomallaan pientä erakoitumista, omaa rauhaa kiireen jälkeen. Nautintoa tulee pienistä asioista siitä että antaa ajan vain kulua. Laskeutuminen lomaan ei ole suorittamista. Kuinka sallia itselleen hidastamisen ja olla armollinen mielelleen? Käpylä-Seura lomailee myös kesän. Hallitus jatkaa työtään elokuussa lomalla kerätyillä uusilla voimilla paneutuen alueen ajankohtaisiin asioihin. JOUNI AAVALUOMA Käpylä-Seuran hallituksen jäsen Vastine Uima-altaita on ollut ennenkin HALUAISIN TÄSMENTÄÄ muutamia kohtia liittyen päätoimittaja Alice Karlssonin kirjoittamaan artikkeliin, joka koski Taivaskallion omakotialuetta. Siinä mainittiin, että valtaosassa taloista olisi ollut alun perin kaksi asuntoa. Kahden perheen asuntoja olivat kuitenkin lähinnä Länsi-Käpylään rakennetut talot, joiden pihoilla vaalittiin perunamaita ja sikoja. Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen 80-vuotishistoriikissa Vihreä kylä ­ monta tarinaa (toim. Marjut Jousi, 2007) kerrotaan lähemmin kaikista yhdistykseen kuuluvista alueista ja niiden asukkaista. Taivaskallio ­otsikon alla (s. 123) Jarkko Eskola on kirjoittanut muun muassa seuraavaa: Pääosa alueen omakotitaloista on rakennettu yhden perheen taloiksi. Ehkä tässä suhteessa alue erosi jo alun perin muista, useimmiten kahden perheen käyttöön, rakennetuista omakotialueista. Parin talon pihapiiriin ilmaantuivat jo varhain myös uima-altaat. Totta, uima-allas oli muun muassa meidän pihallamme ja erään toisenkin Kotipolun talon pihalla. Meidän altaamme oli todellinen pihapiirin kaunistus, jota käytiin ihailemassa, ja josta tehtiin 1950-luvulla lehtiin juttuja. Kolmiosainen allas noudatti kauniisti kallion reunan muotoja: matala lasten kahluupaikka, kasviallas ja varsinainen uima-allas. Suora luonnon muovaama kallioseinämä oli 2,2 metrin korkuinen, joten altaassa oli hyvä uida ja hyppiä. Me ja muut lähiseudun lapset opimme siellä uimaan. Valitettavasti siihen aikaan ei vielä osattu eristää kunnolla altaan pohjaa tai seiniä, joten vedet valuivat sieltä hiljalleen alapuolella olevan talon kellariin ja allas pantiin lopulta pakettiin. MARJUT JOUSI Vantaalainen Iiro Lähteenmäki kuuli kyläjuhlista tyttäreltään ja kiinnostui. - Kuningasidea kiinnostaa, hän sanoo. - Bändi soittaa kiinnostavasti popin ja reggaen välimaastossa. Olen kuunnellut sitä Voicelta. Lähteenmäki pääsi juhlimaan veneilyltään vasta sunnuntaina, mutta pääsi heti tunnelmaan mukaan. - Olen yllättynyt, että täällä on näin paljon väkeä. O n itsestään selvää, että Käpylässä saamme nauttia luonnon vehreydestä. Puu-Käpylän puutarhakaupunginosaa tullaan ihailemaan maailman ääristä. Samalla arkkitehtuuribongaajat voivat tutustua 1930-luvun funkkistyyliin Olympiakylässä ja varsinaisen olympiavuoden 1950-luvun tunnelmaan Kisakylässä. Asumme kaupunginosassa jossa kesä näkyy ja tuntuu. Käpylän kyläjuhlat avasivat kesän helatorstain jälkeisenä viikonloppuna Akseli Toivosen kentällä. Aurinko paistoi, esiintyjät toivat iloa, eloa ja musiikillista nautintoa juhlakansalle. Monipuolinen ohjelma innosti tutustumaan itselle tuntemattomampiinkin yhtyeisiin. Iso kiitos Käpylän kulttuuriyhdistykselle ja kaikille tapahtumaan osallistuneille ihmisille mukavasta meiningistä. Ainoa itseäni häirinnyt piirre oli muutamien liian juopuneiden aikuisten sähellys juhlakansan keskellä. Miten nämä "ammattijuhlijat" aina löytävätkin tien- Kyläjuhlilla mehukanisterit selässä liikkuvat tytöt oli pakko pysäyttää. Mitä ihmettä? Marianne Timonen, Kaisa Lähdepuro ja Iiris Väre ovat 2008 perustetun sammattilaisen luomumehuyritys Raikastamon asialla. Tytöillä on mukanaan kolme makuvaihtoehtoa: omena, herukka ja appelsiini. Raikastamossa töissä oleva Lähdepuro tuli kavereineen katsomaan kiinnostavatko luomumehut kyläjuhlilla. - Kyllä kiinnostavat, tytöt sanovat. - Tänään (sunnuntaina) ehkä enemmän kuin eilen. Päivä on lämpimämpi eikä ole jääkiekkopeliä. Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy elokuun 22. päivä. Aineisto toimitukseen 10. elokuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 6.6.2012 Koirien päiväkoti helpottaa arkea Koirapäiväkoti Hännänheiluttajissa Maunulassa on päivittäin lähes 20 koiraa. Hoidokki valppaana. MAUNULAN koirapäiväkodissa on perjantai-iltapäivällä kymmenen koiraa. Osa on lenkillä ja osa odottaa vuoroaan. Susanne Palmén tarkistaa kalenterista kuka lähtee seuraavaksi ulos. - Kyllä tässä on vuosien varrella opittu kaikkien aikataulut ja tavat. Jokaiselle räätälöidään oma ohjelma, seitsemättä vuotta koirapäiväkotia pyörittävä Palmén kertoo. Idea koirien päiväkodista syntyi Ruotsissa. Palmén on aikaisemmin asunut ja työskennellyt koirien parissa lähes 20 vuotta Tukholmassa. Siellä koirapäiväkodit ovat hyvin yleisiä. - Pelkästään Tukholman alueella on 80 koirapäiväkotia, kun Suomessa meidän kaltaisia taitaa olla vain kolme, Palmén naurahtaa. Ensimmäinen tuttu tarhalainen tulee jo seitsemältä aamulla. Osa koirista on ollut Hännänheiluttajien vakituisia asiakkaita jo vuosia. - Meillä käy noin kymmenen tuttua koiraa päivittäin ja vaihtelevia tai osa-aikaisia toiset kymmenen. Tekemistä riittää. Koirat tekevät pitkiä lenkkejä ja leikkivät. Lisäksi niillä on paljon seuraa. Aivan kuten päiväkodissa kuuluukin. Hännänheiluttajien 85 neliön tilat on jaettu kolmeen osaan. Kotoisat huoneet ovat täynnä leluja ja lepopaikkoja. - Koirien ei tarvitse koskaan olla yksin. Ryhmät on koottu luonteiden mukaan, mikä helpottaa päivän askareita. Tällä hetkellä Hännäneiluttajissa on viisi apulaista. Palmén kertoo yhteisten sääntöjen helpottavan hektistä arkea. - On tärkeää tietää, miten koiran kanssa toimitaan kotona. Sen perusteella rakennamme yhteiset pelisäännöt. Sohvalla nukkuu kaksi koiraa ja yksi on vallannut nojatuolin. Ujo dalmatialainen rauhoittuu lattialla. Takatiloissa juoksee viisi villikkoa. Jokaiselle löytyy jotakin. Perjantai lähestyy loppua ja ensimmäiset tarhalaiset haetaan kotiin. - Hyvää viikonloppua. Nähdään maanantaina! Teksti ja kuvat SAARA SILVENNOINEN (H-H) Hännänheiluttajat: Rajametsäntie 29­31 Helsinki Susanne Palmén, 050 5613684 www.hannanheiluttajat.net Koskelalaiset suuttuivat liikennesuunnitelmista Bussin 55 reitti lyhenee ja muuttuu käyttäjille entistä hankalammaksi. BUSSI 55 AJAA elokuun toisesta viikosta alkaen Kustaa Vaasantieltä Hermannin ja Sörnäisten rantateiden kautta Hakaniemen sillalle ja Liisankatua Rautatieasemalle. Siihen reitti sitten loppuukin. Hämeentielle aikovat joutuvat vaihtamaan Kustaa Vaasantietä kulkeviin busseihin. Yksi mahdollisuus on vaihtaa Kalasatamassa metroon, jolla sitten pääsee pitemmällekin. Noin 50 koskelalaista kerääntyi puntaroimaan muutosta 15. toukokuuta Koskelan vanhustenkeskuksen ruokalaan. Keskustelijat olivat äkäisiä sekä muutoksesta että siitä, että heidän kanssaan ei neuvoteltu millään tavalla. Koskelassa asuu paljon huonosti liikkuvaa väkeä, vanhuksia, liikuntavammaisia ja lapsiperheitä. Nykyinen bussin 55 reitti tarjoaa pitkän vaihdottoman pääsyn keskustaan ja Marian sairaalaan tai Hietaniemeen saakka. Hietaniemen hautausmaalla on monien läheisiä ja uimarantaakin monet koskelalaiset ovat tottuneet käyttämään. Elokuun muutoksen jälkeen on käveltävä Rautatientorilta Mannerheimintien pysäkille Postitalon eteen ja odoteltava, osuuko Hietaniemeen jatkossa kiertävä Seurasaaren bussi 24 sopivasti kohdalle. Koskelan keskustassa ei ole edes pankkiautomaattia ja pankissa ja monissa muissa palveluissa käydään tavallisesti Hakaniemessä. Kestää vielä aikansa ennen kuin Kalasatama valmistuu siihen kuntoon, että sinne tulee näitä palveluja. Helsingin seudun liikenteen (HSL) suunnittelija Petteri Kantokari kertoi, että muutos on osa suurempaa järjestelyä. HSL yrittää vähentää Rautatientorin kautta ajavia busseja, koska ne ruuhkaantuvat nyt pahasti. Bussit 16 ja 18 muuttuvat myös merkittävästi. Kun 16 ajaa enää Hakaniemeen asti, Hakaniemen sillalle ei jäisi yhtään bussia. Bussi 68 siirretään Hämeentielle Hermannin ja Sörnäisten rantatien reitiltä, jotta Latokartanosta saadaan nopeampi yhteys keskustaan. HSL:n neuvoja Sari Airaksinen kertoi Jouko-linjojen tarjoamista mahdollisuuksista korvata jotain bussin 55 reittimuutoksen aiheuttamista ongelmista. Meidän alueellamme ajaa kutsulinja J60. Väki innostui miettimään, voisivatko huonosti liikkuvat tehdä kimppamatkoja vaikka Oulunkylään siirrettyyn laboratorioon tai muihin yhteisiin suuntiin. KATI PELTOLA Aloite tekeillä VIIDEN NAISEN RYHMÄ valmistelee kuntalaisaloitetta siitä, miten koskelalaiset haluavat joukkoliikenteensä toteutuvan. Ryhmä selvittää myös Joukolinjan kimppakäyttöä ja etsii sujuvaa tapaa sopia yhteisistä matkoista niille ihmisille, jotka tarvitsevat siihen apua. Bussiviisikon jäsenet ovat tilaisuuden koolle kutsuneet Pia Hazmuka, Pirkko Justander ja Kati Peltola sekä uudet vapaaehtoiset Maija Peippo ja Kirsti Salo. Kaupunginosayhdistysten vaihtoehto Vallilan joukkoliikennekadulle VALLILANLAAKSON LÄPI linjatulle joukkoliikennekadulle on vaihtoehto. Tavoitteena on sekä joukkoliikenteen edistäminen että Vallilanlaakson säilyminen puistona. Ehdotus on lähetetty kaupunginvaltuustolle. Lisätietoa aiheesta www.puistojenpuolesta.info. Vetoomuksen allekirjoittajat: Hermanni-Vallila Seura ry, Kallio-seura ry, Kumpula-seura ry, Käpylä-seura ry, Pasila-seura ry, Kanta-Helsingin omakotiyhdistys ry, Isonniityn alueen asuntoyhtiöt, Puu-Vallilalaiset ry, Vallilan siirtolapuutarha ry Koirapäiväkodin eteinen. fi Kaupunginosayhdistysten esittämät linjaukset: Koskelantien reitti A ja Sturenkadun reitti B. Kiistanalainen linjaus suoraan Vallilanlaakson (vihreä ympyrä) läpi näkyy pikkukartassa vasemmalla ylhäällä.
• 4 Käpylä-lehti 6.6.2012 Etymologia Uutisankka USEIN VIRHEELLISESTÄ uutisesta puhuttaessa sanotaan, että kyseessä on uutisankka. Tälle sanalle on annettu useitakin selityksiä. Ranskan kielessä on jo 1500-luvulta ollut sanonta vendre un canard á motié eli myydä ankka puoliksi. Se olisi tarkoittanut jonkinlaista huijausta, koska ankkaa ei voi puoliksi myydä. Tätä selitystä tukee se, että englanniksikin ankka on canard ja tarkoittaa myös perätöntä uutista. Toinen, melko mielenkiintoinen selitys on, että lähtökohta olisi latinan sanoissa non testatum, suomeksi tarkistamaton. Lyhennettynä se olisi NT eli kirjaimet en ja tee. Saksan kielessä Ente tarkoittaa juuri ankkaa. Ruotsin kielessäkin nyhetsanka tarkoittaa virheellistä uutista. Sana ankka lainautui suomen kieleen ruotsista. Ruotsiin se on tullut alasakasta. Sanan alkuperä on epävarma. Alasaksan ank ja antje olisivat ehkä sanan ant diminutiivimuotoja ja olisivat alun perin tarkoittaneet juuri perätöntä tietoa eli uutisankkaa. Nykyruotsin anka on etymologisesti samaa juurta kuin sorsaa tarkoittava and. Sana uutinen on uusi-sanan johdannainen. Suomen murteissa se on tarkoittanut uuden sadon viljaa ja sellaisesta valmistettua leipää. Sana esiintyy jo Agricolan teksteissä. Uuden tiedon merkityksessä se mainitaan ensimmäisen kerran viipurilaisessa Sanomalehti Sanan Saattaja -nimisessä lehdessä vuonna 1835. Kärhöillä kauneutta Sofianlehdon puutarhakeskuksessa on 150 erilaista kärhöä. Puutarhuri Börje Fri onkin kärhöharrastaja ja Dendrologian (puulajitiede) seuran kärhökerhon puheenjohtaja. lähes unohtaa istutuksen jälkeen. Kaikilla kasveilla on tuholaisensa, joita ilmaston lämpeneminen tuo vielä lisää. Esimerkiksi kärhöpistiäinen (Eurhadinoceraea ventralis), on melko tuore vitsaus. Fri ei kuitenkaan näe sitä minkäänlaisena uhkana. - Kasveilla on aina omat tuholaisena, mutta linnut hoitavat ne. - Meillä on portilla kaksi kärhöä aidassa, joista toiseen viherpeippo tekee joka kesä pesän. Se hoitaa biologisen torjunnan. Pikkulinnuille pitäisikin olla pönttöjä puutarhassa ja muuallakin ympäristössä. notaan, että siirtymiseen on käytetty aasinsiltaa. Tämä sanonta lienee lainautunut suomen ruotsista. Ruotsiksi aasinsilta on åsnebrygga, saksaksi Eselbrücke. Näihin kieliin se lainautui latinasta, jossa se on pons asinorum. Miten aasi ja silta on saatu tämän yhteyteen, on tulkinnan varainen asia. Jotkut kielentutkijat arvelevat, että Välimeren maissa juhtana käytetyn aasin oli helppo kulkea esimerkiksi joen yli siltaa pitkin. Sanontaa pons asinorum on käytetty myös, kun etenkin lahjattomimmat opiskelijat olivat joskus etsineet helppoa oikotietä päästä opinnoissaan eteenpäin. Jo muinaisessa Roomassa tyhmää ihmistä tiedetään haukutun aasiksi. Sana silta on suomen kielessä Baltiasta tullut laina. Liettua tiltas ja latvian tilts tarkoittavat siltaa. Suomen itämurteissa silta tarkoittaa lattiaa. Lyydin sild ja silde, vepsän sild ja liivin silda tarkoittavat siltaa, vatjan silta lattiaa ja siltaa, viron sild siltaa ja laituria. K ärhöt ovat monivuotisia köynnöstäviä puu- tai ruohovartisia kasveja, joilla ei ole kärhöjä! Ne kiipeävät ylös lehtiruotiensa avulla ja useimmilla kuten alppikärhöllä (Clematis alpina) ja siperiankärhöillä (Clematis sibirica) on hyvin vankka varsi. Suomessa kasvaa luontaisesti siperiankärhöä mutta vain Lapväärtissä, Kuusamossa ja Tervolassa. - Sitä on myös Etelä-Norjassa, mutta Ruotsissa ei missään, Börje Fri Sofianlehdon puutarhakeskuksesta sanoo. - Kannaksella sitä on ollut aika paljon. Meilläkin on käynyt miehiä, jotka ovat kertoneet maanneensa poterossa kukkivien siperiankärhöjen alla ja haluavat nyt kasvin kotiinsa sotamuistoksi. Luonnonvaraisista kärhöistä on jalostettu lukemattomia lajikkeita. Kärhöihin on haettu muun muassa talvenkestävyyttä, isokukkaisuutta, runsaskukkaisuutta, eri värejä ja pitkää kukinta-aikaa. Kärhöissä Fritä viehättää kauneus, käyttökelpoisuus ja suomalaisten puutarhojen ainainen tarve kukkivista kasveista. - Meillähän on hyvin yksinkertaiset puutarhat ja kuitenkin ihmiset haluaisivat kukkia ympäristöönsä. Pitkä kukinta-aika Useimmat kärhöt viihtyvät valossa, mutta monet isokukkaiset menestyvät varjossakin. Pääasiallinen kukinta on kesä, heinä- ja elokuussa. Parhaat kärhöt kukkivat peräti viisi kuukautta. - Kokeilimme kerran kukinnan kestoa 'Arabellalla', Fri kertoo. - Kukitimme sitä ensin keittiössä toukokuussa, sitten terassiparvekkeella ja se kukki lokakuuhun asti. Tykkää Fri ruusuistakin, totta kai, mutta ne voivat hänen mielestään olla hieman hankalia. - Professori Max. Hagman harrasti ruusuja ja hänellä oli oma nimeään kantava ruusukin ('Rosa Maximowicziana'). - Kysyin häneltä kerran, että kukkiiko se? Joo, kyllä se kukki hän vastasi, mutta mä kävin sillä aikaa R-kioskilla. Ruusuissa on myös muun muassa 'Mozart', mutta kärhöissä on 'Luther', 'Prince Charles' ja 'Princess Dianá'. - Luther Burbank oli pohjoisamerikkalainen kasvijalostaja ja ihmemies, Fri kertoo. - Minusta osoitti suurta kunnioitusta, että venäläinen kasvinjalostaja antoi hänen nimensä kärhölle. 'Luther Burbank' on aivan loistava kasvi. Kukat ovat tummansinisiä ja isoja. Kärhöt ovat monimuotoisia. - Suurin mittaamani kärhökukka on ollut 28 senttiä, Blörje Fri mainitsee. Fri tuntee eri aikakausien puutarhalajiston ja olisi valmis pitämään kurssin siitä, mitä kasveja käpyläläisillä pihoilla pitäisi olla ja miten niitä hoidetaan. Sofianlehdossa on useita Käpylään sopivia kärhölajikkeita. Esimerkkinä vaikkapa runsaskukkainen violetti venäläinen 'Pamjatj Serdtsa'. - Eräs ryhmä jota täälläkin kannattaisi suosia on niin sanottu diversifolia-ryhmä, tiukukärhöt. Se tarkoittaa, että äiti on kellokärhö ja isä on vähän isompikukkainen. Risteyttämällä saadaan aikaan kasvi, joka ei köynnöstä. Se kasvaa parimetriseksi ja pysyy hyvin pystyssä. Sillä on pitkä kukinta-aika ja lajikkeet ovat helppohoitoisia ja palkitsevia. Helppohoitoinen ja runsaskukkainen tiukukärhölajike `Juuli´. itsenäisiksi yrittäjiksi ja saivat ostaa kasveja mistä halusivat. - Kävin pian Virossa katsomassa kärhöjä. Oli syyskuu ja pakkasiakin oli jo ollut, mutta kärhöt kukkivat edelleen. Virolainen kärhöasiantuntija Uno Kivistik vakuutti, että kärhöt kasvaisivat Suomessakin. - Pidimme ensin kärhön kukkanäyttelyitä Marketanpuistossa Espoossa ja myöhemmin monena vuonna myös Sofianlehdossa. Vähitellen ihmiset alkoivat haluta myös taimia. Nyt Sofianlehdossa on noin 150 kärhölajiketta sekä muutamia lajeja. Se on suuri valikoima sekä Suomessa että Baltiassa. Lajikkeet eroavat toisistaan ja reagoivat lämpötilaan ja kosteuteen eri tavalla. Esimerkiksi ihastuttava kookoksentuoksuinen kiinankeltakärhö (Clematis tangutica ´Lambtons Park) alkaa viileinä kesinä kukkia juhannuksena ja kukkii loka-marraskuulle asti, muta jos on lämmin kesä, se aloittaa kukintansa vasta elokuussa. Aasinsilta Kun joku puhuessaan tai kirjoittaessaan siirtyy kömpelösti tai suorastaan tyhmästi asiasta toiseen saSEPPO SEPPÄLÄ Helppohoitoisia - Kuinka kestävä tämä 'Fascination' on? puutarhamyymälän asiakas kysyy. - Ihana, se on ihana, Fri vastaa. - Se pitää vain istuttaa parikymmentä senttiä syvemmälle kuin missä se nyt on, koska sillä on paksut juuret. Silloin pintarouta ei pääse repimään niitä. Muuta suojaa ei tarvitsekaan sitten käyttää. Asiakkaalta on kuollut viime talvena kolme kärhöä, mutta Frin mielestä syy ei voi olla ainakaan talvessa, koska routaa ei ollut. - Olet ehkä laihduttanut niitä liikaa. Antanut liian vähän vettä ja ravinteita, hän sanoo. Frin mukaan kärhöt eivät ole kovin vaateliaita. Jotkin lajikkeet voi Nurmikot valtaavat kukkapenkit Frin mukaan Helsinginkin pihoilla oli ennen perennoja, mutta nyt nurmikot ovat vallanneet kaikki paikat. - Hämmästyin kun huomasin, että esimerkiksi Hesperian puiston istutuksissa on ollut monenlaisia kärhöjä. Nykyisinhän siellä on vain nurmea, puita ja pensaita. Fri on iloinen, että hän on saanut vaikuttaa kaupunkikuvaan muun muassa Porvoossa, missä vaalitaan vanhoja kasveja. - Siellä läntisellä jokirannalla olevassa köynnöspuistossa on toistasataa erilaista clematislajia ja -lajiketta. Kärhöpuisto on ollut suunnitteilla myös Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan viereen pariinkin otteeseen, mutta molemmilla kerroilla on tullut jokin este. - Kärhöpuisto oli edesmenneen kaupunginpuutarhurin Pekka Jyrängön viimeinen toive, Fri sanoo. - Hänen vaimonsa on yrittänyt edistää sitä, mutta toistaiseksi Helsingin kärhöpuisto antaa odottaa toteutustaan. Hyvää kannattaa odottaa. Viron kärhöt herättivät Börje Fri aloitti opintonsa puutarhakoulussa Turussa. Yhden talven hän opiskeli puutarhatiedettä Viikissä ja suoritti hortonomin tutkinnon Lepaalla. - Valmistuin puutarhaopettajaksi, ja teinkin sitä työtä 18 vuotta. - Minussa on vähän saarnaajan vikaa. Opetustyö jäi kun puutarhamyymälä kasvoi. Aluksi Sofianlehdon puutarhamyymälä oli vuokrattuna Harvialalta ja se oli jonkin aikaa Harvialan jälleenmyyjiä. Sitten Börje ja Kati Fri ryhtyivät R.J.Kinnunen Oy Käpylän oma sähköurakoitsija p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi Tarhakeltakärhö ´Lambtons Park´. Kärhöt kuuluvat Käpylänkin pihoille Monissa taloyhtiöissä myös Käpylässä pihoille halutaan palauttaa rakentamisaikainen alkuperäinen kasvilajisto. ALICE KARLSSON Lisätietoja ja mm. kärhöjen tuotevalikoima: www.sofianlehto.com,tai Börje Frin kirjoittamasta kirjasta Clematis­Suomalainen kärhöopas.
• 6.6.2012 Käpylä-Lehti 5 Golfaamalla hyviä töitä Mäkelänkadun varressa oleva minigolfrata vaihtoi omistajaa. Uusi yrittäjä on kaukalopallosta kuulu Bewesport, joka on myös sosiaalinen yritys. - TYÖNANTAJANI TEUKKA tulee aivan hetken päästä, Bewesportin minigolfradalla työskentelevä Petteri Pitkänen sanoo. - Voin kertoa omasta työnkuvastani sillä aikaa. Ja niin hän tekeekin. - Työskentelen täällä golfradan hoitajana heinäkuun loppuun asti. Harjaan näitä ratoja, joka on melko uuvuttavaa, kastelen orvokkeja, jotka eivät kaikki ole niin kestäviä. En kilökunnan virkistäytymiseen tarkoitetun Bewesportin, jossa ammuttiin ja pelattiin jalkapalloa, bingistä sekä kaukalopalloa. - Aika pian Bewesportista tuli itsenäinen urheiluseura, jossa parhaimmillaan oli tuhansia jäseniä. Nykyisin aktiivijäseniä on runsas tuhat. Bewe on kaukalopallon Suomen ykkösseura. Se on esimerkiksi voittanut peräti yhdeksän Suomen mestaruutta. Seura tekee lisäksi työtä koululaisten parissa. Viime vuonnakin 60 koulua oli mukana kaukalopalloturnauksissa. Museomökki Museomökki esittelee Kumpulan siirtolapuutarhan alkuvaiheita Kumpulan siirtolapuutarhan keskusaukion reunalla, osoitteessa Ruusutie 141 sijaitsee vaaleanvihreä pikkumökki. Se on seissyt paikallaan yli 80 vuotta, joista viimeiset 35 vuotta se on palvellut museomökkinä. Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys on halunnut säilyttää mökin puutarhoineen muistona siirtolapuutarhan alkutaipaleelta. Huumaava omenantuoksu täyttää syysilman, kun seison museomökin pienellä kuistilla yhdessä Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistyksen pitkäaikaisen sihteerin Anja Wirmanin kanssa. Kosteuden turvottama ovi ei heti suostu aukeamaan, mutta Anjalla on niksinsä, ja pian olemme sisällä. Anja kertoo museomökin olevan hänen lempilapsensa ja esittelee mökkiä ja sen historiaa asiantuntevasti. tui siirtolapuutarhaksi, syntyi ajatus omasta puutarhapalstasta vastapainoksi toimistotöille. Vuonna 1929 Laurénin sisarukset rakennuttivat palstalleen arkkitehti Antero Pernajan piirtämän tyyppimajan, joka on tyyliltään 1920-luvun klassismia. Rakentamisessa avustanut siirtolapuutarhalainen hankki rakennustarpeiksi Fordin kuljetuslaatikon lautoja. Pernajan suunnittelema tyyppimaja on kooltaan vain noin kuusi neliömetriä. Majan käyttötarkoitus oli lähinnä työkalujen säilyttäminen ja tilapäinen oleskelu. Puutarhan lehtimajassa tehtiin ruokaa, vietettiin säiden salliessa lepohetkiä ja kestittiin vieraita. Palstalla kasvoi muun muassa komeita kurpitsoja ja lukuisia perennoja. Vuonna 1977 Laurénien rakennuttama puutarhamaja oli viimeisiä alkuperäisenä säilyneitä. Tuolloin Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys osti mökin sen kolmannelta omistajalta, rouva Lempi Henttiseltä. Vuonna 1963 Lauréneilta mökin hankkinut toimittaja Kristina Ingman oli rakennuttanut mökin taakse työkaluvajan, mutta muuten se oli säilynyt vuosikymmenten ajan samanlaisena. lykäytössä. Museomökki vihittiin käyttöön heinäkuussa 1978. Vuosien varrella mökkiä on korjattu siirtolapuutarhayhdistyksen talkootöinä. Vuonna 1996 mökin ulkopuoli kunnostettiin kaupunginmuseon ja arkkitehti Juha Tuhkasen opastuksella. Tänä kesänä, Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistyksen 85-vuotisjuhlavuonna, aloitetaan museomökin palstan entistäminen. Pohjana käytetään siirtolapuutarhaneuvoja Elisabeth Kochin 1930-luvulla laatimia siirtolapuutarhapalstan viljelysehdotuksia. kistä peräisin oleva pystykaappi pelastettiin museomökkiin romulavalta. Vuodetuoli on mielenkiintoinen tuttavuus, ja lasten puiset kottikärryt ja keinutuoli sopivat loistavasti museomökkiin. Pienessä mökissä aika pysähtyy. Ruusutapetit ja sisustus huokuvat vuosikymmenten takaista henkeä. Pitsiverhojen lomasta on mukava kurkistella vehreään puutarhaan ja kuvitella leppoisa kahvituokio perinteisen mallin mukaan tehdyn pöydän äärellä. Tunnelmointia säestää tuulen suhina puissa. "Mikä olikaan ihanampaa kuin oma pieni puutarha vapaa-aikana ­ myös arki-iltoina ­ aivan tavallistenkin ihmisten ulottuvilla", muistelivat Ingeborg ja Gunvor Laurén, kun heidän entinen puutarhamajansa täytti 50 vuotta. Niin, mikä olisikaan ihanampaa? TEKSTI JA KUVAT Elina Kuismin (H-H) Käden vakautta Teukka Ulander tuli Beween palaamaan kaukalopalloa jo perustamisvuonna 1977 kaverin houkuttelemana. Nyt hän on seuran toiminnanjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja, sekä erilaisten proggiksien primus motor. Ikkuna menneiden sukupolvien aikaan Museomökin alkuperäisiä esineitä ovat vain seinällä olevat kynttilätelineet, mutta vuosien saatossa mökkiin lahjoitetut tavarat ovat samalta aikakaudelta. Matalammasta mö- tosin ole mikään viherpeukalo. Sitten pyyhin pöydät puhtaaksi, leikkaan nurmikon, vien roskat tarvittaessa ja palvelen asiakkaita. - Bewesport on kaukalopallo, jääkiekko ja salibandyseura, mutta kaukalopallosta meidät tunnetaan, toiminnanjohtaja Teukka Ulander kertoo. - Olemme myös sosiaalinen yritys. Työllistämme vajaakuntoisia, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä. Työpaikkoja on golfradan lisäksi muun muassa toimistolla tulospalvelussa ja tekstiteeveen urheilutietojen päivittämisessä. Ennen kaikkea Bewe on kuitenkin urheiluseura. - Me olemme pelanneet kaukalopalloa jo 30 vuotta ja mukana on pelaajia ympäri Helsinkiä, Ulander sanoo. - Pelaamme kaikissa helsinkiläisissä halleissa, enkä oikeastaan voi sanoa, missä seuran sydän on. Tänä kesänä se taitaa olla minigolfradalla. Uusin proggis minigolfrata on Bewellä näillä näkymin ainakin vuoteen 2016, jolloin vuokrasopimus Helsingin kaupungin kanssa päättyy. - Bewelle tuli tilaisuus radan ostoon, kun Botnian puheenjohtaja Pekka Anttinen jäi eläkkeelle, Ulander selittää. - Botnialla ei ole työntekijöitä, joten Anttinen päivysti täällä kaiket kesät yksin. Bewellä työvoimaa sen sijaan on ja lisääkin olisi tulossa. - Muutama ulkopuolinen nuori on käynyt jo kysymässä täältä kesäduunia. Kumpulan siirtolapuutarha Kalervonkatu 1 a (pääportti) · Ensimmäiset palstat vuokrattiin 1926 · Helsingin toiseksi vanhin siirtolapuutarha · Sijaitsee Kumpulan pientaloalueen ja Käpylän Kisakylän välissä · 268 palstaa, jotka ovat kooltaan 225­530 m2 · Puistoalue, joka on avoinna yleisölle kesäkautena · Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry perustettiin 1927 http://kumpulanspy.nettisivu.org/ Museomökki, Ruusutie 141 · Rakennettu vuonna 1929 · Palsta 288 m2, mökki noin 6 m2 · Avoinna kesä-elokuussa sunnuntaisin kello 12­14 tai sopimuksen mukaan Fordin kuljetuslaatikosta museomökiksi Ingeborg Laurén, joka oli Suomen ensimmäisiä naisdiplomi-insinöörejä, vuokrasi sisarensa Gunvorin kanssa palstan Kumpulasta keväällä 1928. Ensikosketus paikkaan oli tapahtunut edeltävänä talvena hiihtoretkellä. Kun ladulta nähty omituinen pelto pikku mökkeineen paljas- Mökin ja puutarhan kunnostusta Osittain lahonnut mökki peruskorjattiin talkoovoimin. Siirtolapuutarhuri Erkki Levelä teki uuden puutarhasuunnitelman, koska palstaa ei kyetty pitämään kokonaan vilje- Uusi ilme Ensitöikseen Bewe raikasti paikan. Radat, lippukioski ja aita maalattiin sinivalkoisin ­ Bewesportin, värein ­ nurmelle tuotiin 300 orvokkia ja ratojen lomaan ripoteltiin istuinryhmiä. Radan kioskista voi ostaa ainakin limua ja jäätelöä. Niiden voimalla vetää kierroksen mainiosti vaikka joukkueessa olisi useampiakin pelaajia. Ratojen vaikeusaste vaihtelee ja jollakin radalla voi kulua tovi jos toinenkin. Peli vaatii keskittymiskykyä ja käden vakautta. Sääntöjen mukaan joka reikää kohti saa käyttää seitsemän lyöntiä. Pisteet lasketaan yritysten mukaan. - Pelasin juuri eilen radan läpi. Joillakin radoilla sain pallon reikään yhdellä lyönnillä, mutta muutamilla en saanut ollenkaan, Ulander sanoo. - Tämä on tarkkaa hommaa. ALICE KARLSSON Bewen minigolf Avoinna joka päivä klo 12.00-22.00 (säävaraus). 18 reikää. Mäkelänkadulla ABC:n ja Hesburgerin vieressä. Kierrosmaksu 7,- ja alle 12-vuotiaat 3,5. 10 kerran kausikortti 50,- Ykkösseura Urheiluseuran nimellä on tarina. Bewe tulee huolinta-alan yritys Beweshipin perustajien sukunimistä (Bengtson ja Westerholm). Miehet polkaisivat aikoinaan pystyyn hen- Teukka Ulander
• 6 Käpylä-lehti 6.6.2012 Kiivetään seinälle Kiipeily on yhä suositumpaa. Alkuun pääsee otteita pitkin. UNISPORTIN Kumpulan liikuntaSarjakuvakeskus ja esimerkiksi kirjasto ovat hyviä paikkoja tutustua sarjakuvaan. keskuksen kiipeilyhuone ei ole suuren suuri, mutta se on korkea. Seiniä täplittävät niin sanotut otteet, joita pitkin pääsee 13 metriin asti. Urakka tehdään kahdestaan; yksi kiipeää ja toinen varmistaa turvallisuuden köysien avulla alhaalla. - Kiipeilyssä järjestään joka viikko alkeiskurssi, jolla kerrotaan miten kiipeillään turvallisesti. Kurssiin kuuluu kaksi kiipeilysessiota, liikuntapäällikkö Henrikki Lindlöf kertoo. - Kiipeilytyksen hoitavat meillä Suomen Alppikerhon koulutetut ohjaajat. Alkeiskurssin jälkeen saa todistuksen, mikä mahdollistaa kiipeilyn joko Kumpulassa tai missä tahansa muussa kiipeilykeskuksessa. Kokemuksen karttuessa voi käydä testaamassa taitojaan esimerkiksi Salmisaaressa, jonka kiipeilypaikka on maailmanluokkaa. Aloittelijoille Kumpulan kiipeilyseinä sopii kuitenkin mainiosti. Se on tarpeeksi korkea ja siihen on rakennettu useita vaihtoehtoisia reittejä, joissa on aina hieman erilaista haastetta. Vaikeusastetta voi säätää kykyjensä ja jaksamisensa mukaan. - Kiipeilyharrastuksessa ei ole mitään ikärajaa, jos vain uskaltaa, niin ylös vain, Lindlöf kehottaa. - Tärkeimpiä neuvoja on, ettei pidä roikkua käsien varassa vaan on tehtävä töitä jaloilla. Muuten loppuvat voimat. Seinältä vaikka vuorille Lindlöfin mukaan kiipeilyssä viehättää sen haastavuus. Ylös ponnisteluun ei koskaan pitkästy, koska mahdollisia reittejä on useita. Kiipeily onkin myös älylaji, jossa on arvioitava onnistumisen mahdollisuudet joka otteella. Kiipeillessä kohoaa myös kunto, sillä ponnistelu vaatii lähes kaikkia kehon lihaksia. - Jos ei halua käydä pelkästään salilla, voi lihaskuntoa hakea myös seinältä, liikuntapäällikkö opastaa. Seinän jälkeen voi siirtyä ulos. Unisportkin järjestää kalliokiipeilykursseja loppukeväällä. - Alppikerholla on hieno kohde Itä-Vantaalla Kehä III ja Lahdenväylän tienoilla, Lindlöf sanoo. - Siellä voi kiivetä seinäkiipeilyn tapaan ylös kiinnitetyn turvaköyden varmistamana tai siten, että vie köyttä mukana ja kiinnittää se aina itse turvalenkkiin. Sillä tavalla kiipeilyä aina vaikeutetaan. Viimeisin alan hitti on kiipeily ilman köyttä matalilla kiipeilyseinillä tai kallioilla. Siitä käytetään nimitystä boulderointi. Yleensä kiipeilijät sentään sijoittavat patjan maahan mahdollista putoamista vaimentamaan. Sisällä boulderointia voi harrastaa yksin, mutta ulkona kiivetessä on hyvä olla pari mukana. Käpylässä boulderointia voi nähdä Taivaskalliolla Laskiaispolun varrella. Sarjakuva elää Toukolassa Pari vuotta sitten Hämeentielle muuttanut Sarjakuvakeskus viihtyy ja voi hyvin uudessa osoitteessaan. SARJAKUVAKESKUS sijaitsi aiemmin Kalliossa, mutta tilojen käytyä ahtaiksi, oli edessä muutto. - Sijainti Toukolassa ei ollut ensimmäinen vaihtoehto, mutta se on osoittautunut onnenpotkuksi, Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja Kalle Hakkola sanoo. - Taideteollisen korkeakoulun naapurissa on paljon synergiaetuja niin sarjakuvakeskukselle kuin oppilaitoksellekin. - Sijainti määrittää toimintaa ja keskus elää ympäristöstään. Sarjakuvakeskuksessa on koulutus- ja näyttelytilojen lisäksi sarjakuvakauppa sekä kahvila, jossa voi istua muiden harrastajien kanssa, vaihtaa kuulumisia ja keskustella vaikka sarjakuvan tilasta. Keskuksessa järjestetään erilaisia sarjakuvaan liittyviä tapahtumia kuten julkistamistilaisuuksia ja sarjakuvahuutokauppoja. Parhaillaan on käynnissä romanialaisen sarjakuvaja katutaiteilija Alexandru Ciubotariun näyttely. Sarjakuvakeskus myös kääntää ja kustantaa sarjakuvaa sekä auttaa tekijöitä viemään teoksia ulkomaille yhdessä kirjallisuuden vientikeskuksen kanssa. luissa ja kirjastoissa. Sarjakuvakeskus jatkaa siitä. Se kurssittaa kaiken ikäisiä, joilla on jo alustava tuntuma sarjakuvaan. - Ikähaarukka on aivan nuorista lapsista eläkeläisiin, Hakkola sanoo. - Kursseja järjestetään läpi vuoden. Mahdollista on myös tutustua kurssiin kertamaksulla, jolloin ei tarvitse heti sitoutua pitempään sopimukseen. Opettajina toimivat muutaman vakituisen opettajan lisäksi kolmisenkymmentä keikkatyöläistä. Nämä ovat lähinnä sarjakuvan ammattilaisia, joille koulutusten vetäminen on oiva mahdollisuus ansaita varsinaisen työn ohella. Sarjakuvakeskus kerää läpi vuoden rahaa toimintaansa. Noin 60 apurahaprojektia vuodessa kertoo myös paljon siitä, kuinka kovan työn takana rahoitus on. Opetusministeri on luvannut ottaa sarjakuvan budjettiin. Jos niin käy, rahoitustilanne vakiintuu ja rauhoittuu. - Näin aikaa jäisi paljon enemmän itse asialle, Hakkola toteaa. Noustessa ja laskiessa toinen henkilö varmistaa kiipeilijän turvallisuuden. Monipuolinen keskus Kumpulan liikuntakeskuksessa on kiipeilyseinän lisäksi muun muassa kuntosali. - Lisäksi on ryhmäliikuntaa yli 40 tuntia viikossa sekä palloiluvuoroja, kurssitoimintaa ja ulkoliikuntaa kuten juoksua sekä tanssia. Suurin osa liikuntakeskuksen käyttäjistä on opiskelijoita ja yliopistojen henkilökuntaa, mutta paikka on kaikille avoin. Unisportin liikuntakeskusten etuna on edulliset kertakäynnit ja 10-kerran kortti. Kesällä aukioloaikoja on hieman supistettu. - Meillä on Viikissä toinen liikuntakeskus ja vuorottelemme sen kanssa niin, että jompi kumpi on auki aamusta iltaan myös kesällä. Liikuntatieteitä opiskellut Lindlöf on työskennellyt Kumpulassa parisen vuotta. Miehen omat lajit ovat hiihto ja juoksu. - Välillä tulee myös kiipeiltyä seinällä helppoja reittejä myöten. Uskallan myös mennä ihan ylös asti, hän naureskelee. ALICE KARLSSON Kumpulan liikuntakeskus Väinö Auerin katu 11 Tiedustelut, varaukset ja peruutukset puh. (09) 191 22151. Korkea taso Hakkolan mukaan suomalainen sarjakuva on arvostettua maailmalla. Hän pitää tasoa maassamme erittäin korkeana. Sarjakuvakeskuskin on palkittu toiminnastaan ja sen avustamat teokset ovat keränneet palkintoja. Kotimaisen sarjakuvan tasoa voi käydä tarkastamassa nykytaiteen museo Kiasmassa, jossa on menossa näyttely aiheen tiimoilta. Siellä ovat myös Kalle Hakkolan mielestä maamme parhaat tekijät esillä. Sarjakuvakeskus tukee monikulttuurisuutta erilaisin kampanjoin. Monikulttuurisuus myös näkyy kotimaisissa teoksissa ja yhteiskunnan politisoituminen on vahvasti mukana myös sarjakuvassa. Hakkola pitää tätä luonnollisena, verraten kehitystä muihinkin kulttuurialoihin. Kannattaa käydä tutustumassa sarjakuvakeskukseen. Samalla voi hörpätä kahvit viehättävässä ympäristössä. Toimintaan voi myös tutustua internetissä, jossa keskuksella on omat sivut. Sieltä löytää tietoa kursseista, ajankohtaisuuksista ja tietenkin itse sarjakuvasta. JONI NIEMINEN (H-H) Sarjakuvakeskus, Hämeentie 150, taideteollisen korkeakoulun naapurissa. Paikalle pääsee kätevästi bussilla ja raitiovaunulla. Lisäinfoa sarjakuvakeskus.fi -sivuilta. Kiasman näyttely jatkuu 9. syyskuuta asti. Lisää aiheesta Kiasma.fi Henrikki Lindlöf Selkärankana opettaminen Sarjakuvan tekoa opetellaan jo hyvin monissa paikoissa kuten kou- BEWEN MINIGOLFRATA Mäkelänkadun ja Vähäkyröntien kulmassa Käpylän Urheilupuistoa vastapäätä avataan 1.5. Kaikki radat hyvässä kunnossa. Kenttä on avoinna joka päivä klo 12-22. Keväinen kalapöytä ARKISIN KELLO 10.30 - 14.00 TERVETULOA PELAAMAAN! PUISTOJUMPPAA! Käpylän Voimistelijoiden perinteinen puistojumppa maanantaisin klo 18­19 kesä- ja elokuussa 28.5­25.6 ja 6.8­27.8.2012 Otto-Iivari Meurmanin puistossa (Pohjolankadun ja Kullervonkadun risteys) Hinta 3,-/kerta http://kapylannv.sporttisaitti.com/ ALKU- TAI PÄÄRUOKANA 15 /25 Ravintola Nyyrikki| Pohjolankatu 2 | (09) 757 2299 Toiminnanjohtaja Kalle Hakkola.
• 6.6.2012 Käpylä-Lehti 7 Maitopisaran varassa Pentti Linnus löysi merkintöjä vauva-ajaltaan yli 80-vuotiaalta Maitopisarakortilta. Pentti Linnus oli vaimonsa Orvokki Leväsen kanssa siivoamassa äitinsä jäämistöä kun käteen osui asiakirja. Siinä luki: Maitopisaran neuvonta-asema, Käpylä, Pohjolankatu 1, Linnus Pentti. Kortin mukaan poika oli jo ensimmäisessä tarkastuksessa viisikiloinen ja pulskistui reippaasti kaksivuotiaaksi, jolloin punnitukset loppuivat. - Ei sitä ennen vanhaan sen pitemmälle seurattu. Tuokin oli hyvä, Orvokki sanoo. Pentti ei luonnollisesti muista tarkastuskäynneistä mitään, mutta sen jälkeisistä puuhista sentään jotakin. Huvit olivat ennen halvat. - Pikkupoikana pompittiin mettässä puusta puuhun, laskettiin mäkeä Pekansuolla, ja siten syttyi sota, hän kertoo. - Olin 8-vuotias kun rytinä alkoi, mutten minä osannut pelätä. Ruotsiin Penttiä ei lähetetty, mutta maaseudulla hän oli pari kolme kertaa pommituksia paossa. Pentin elämä on kulkenut radan kahta puolen. - Äiti asui Vipusentiellä ja sitten se ronttas mut tonne Metsälään ja nyt olen asunut Käärmetalossa 40 vuotta. PÖLYNIMURITARVIKKEIDEN ERIKOISLIIKE! · PÖLYPUSSIT · SUULAKKEET · SUODATTIMET · LETKUT Orvokki ja Pentti viihtyvät Käpylässä ja Käärmetalossa. - Täällä on kiva asua, he sanovat. Päiväkodin rakennus vaimentaa pahimman liikenteen melun, joten parvekkeellakin voi hyvin oleskella. Meiltä myös KAHVINKEITTIMIEN VARAPANNUT · KRUPS · PHILIPS · BRAUN · MOCCAMASTER Miehille PARTAKONEIDEN terät ja teräverkot · BRAUN · PHILIPS www.villakoira.com - Vähältä piti kerran minullakin, hän sanoo. - Työkaveri pelasti reagoinnillaan kun raitiovaunu meinasi tulla väkisin päälle. Ei Orvokinkaan työ mitään kevyttä ollut. Hän oli 30 vuotta Elannon pesulassa Koskelassa, jossa pestiin lähinnä yksityisten pyykkejä. TERVETULOA! Lähellä S metroa örnäisten semaa ! TANEMA OY · Hämeentie 23 Puh. 753 9668 Avoinna ark. 10-18.00 Kukkakauppa Tähtililja sulkee ovensa 30.06.2012 Anjan jäädessä eläkkeelle. Tyhjennysmyynti heinäkuussa niin kauan kuin tavaraa riittää. Kiitän kaikkia asiakkaitani hyvästä ja luottamuksellisesta yhteistyöstä 42 vuotuisen yrittäjyyteni aikana. Halauksin Anja Tanninen Taloyhtiö Sariolantie 2 on avannut Anja Tanninen nimellä Nordeaan tilin, jolle voi osoittaa kiitoksen Anjalle hänen ainutlaatuisesta asiakaspalvelustaan. FI9612393500132811 Parantava säikähdys Pentti ja Orvokki ovat eläneet melko terveinä, joskin viime vuosina on ilmennyt kaikenlaista kremppaa. Orvokin sairauskertomus on varsin erikoinen. Viime vuonna Pärnusta tullessaan hän joutui kävelemään kesken kaiken pysähtyneet liukuportaat ylös. - Minulle tuli niin paha olo, etten pystynyt syömään mitään. Seuraavana aamuna pääsin lääkäriin ja minulla havaittiin eteisvärinä. - Kunnes mä taas säikäytän sut, Pentti tokaisee. Orvokilla on näet ollut sama vaiva aiemminkin. - Olin kärsinyt eteisvärinästä jo jonkin aikaa, kun Pentti sai kotona ankaran sairauskohtauksen. Menin shokkiin vaikka toiminkin järkevästi ja Pena sai avun, Orvokki kertoo. Shokki sai kuitenkin aikaan sen, että sydämen rytmi palasi ennalleen ja pysyi aisoissa kuusi vuotta, aina liukuportaisiin saakka. - Orvokilla oli aika jo sähkökäsittelyyn, muttei siihen ollutkaan mitään tarvetta, Pentti kertoo. Elämä ensin erotti Orvokki on kotoisin Viipurista ja tuli evakkona Helsinkiin. Muutin ensiksi Hämeenlinnaan ja asuin mummolla Koulukadulla. Vanhemmat tulivat 1944 toisen kerran evakkoon ja asettuivat myös Hämeenlinnaan mutta tädin luo. Sitten tulimme sedän luo Pirkkolaan, jonka jälkeen saimme Metsälästä asunnon. - Se oli sellaista kiertelyä silloin. - Ei Metsälä mitään Helsinkiä vielä silloin ollut, Pentti huomauttaa. - Se oli Oulunkylän kuntaa. Kos- Orvokki Levänen näyttää Pentti Linnuksen neuvonta-aseman vanhaa maitopisarakorttia. kas ne nyt liitettiin nämä kylät Helsinkiin? Metsälässä Orvokki ja Pentti asuivat 200 metrin päässä toisistaan, mutta elämä vei ensin muualle. Orvokki meni naimisiin, sai neljä lasta, asui Pakilassa, Koskelassa ja pienen aikaa myös Vallilassa kunnes asettui Käärmetaloon. - Minulle Helsinki on Hakaniemi, hän nauraa. Pentti puolestaan muutti puolisoineen peräti Pälkäneelle. Ja sitten yhdisti Vuodet vierivät. Orvokki ja Pentti olivat jälleen sinkkuja kunnes kohtalo johdatti heidät jälleen yhtäaikaa Metsälään. - Menin käymään Orvokin mummon syntymäpäiville ja Orvokki olikin siellä, Pentti kertoo. - Lähdimme sieltä yhdessä ravintola Hungariaan Mannerheimintielle. - Nyt olemme olleet 40 vuotta yhdessä ­ puolet elämästä, Pentti huudahtaa. Hänen liittonsa oli lapseton, mutta Orvokin mukana hän sai yhtäkkiä liudan lapsia. Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Hiljaiseloa Käärmetalossa Pentin ja Orvokin eläkepäivät sujuvat kotona hiljaiseloa viettäessä; luetaan lehtiä, keitetään kahvit ja istutaan olohuoneessa. Välillä meno vilkastuu kun ovesta pölähtävät lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Orvokki tekee paljon käsitöitä. Hänen viime hittinsä on kudottu munamies, joka menee kuin kuumille kiville. Sana hauskasta neulepallerosta kulkee suusta suuhun ja tilauksia on plakkarissa vaikka kuinka monta. Kovaa työtä Orvokin viimeisin käsityöhitti on Munamies. Pentti on ammatiltaan kivimies. - Siihen aikaan alettiin vain tehdä töitä. Minäkin ryhdyin kivimieheksi oltuani sitä ennen pääasiassa rakennuksilla töissä. - Kalliosta asti olen ottanut kiveä ja muokannut siitä reunakiviä ja mitä milloinkin. Olin mukana tekemässä myös Santahaminaan pystytettyä Joutselän taistelun muistomerkkiä, pyramidia. Varsinaiset kivimiehet ovat Pentin mukaan vähentyneet. Työ on raskasta, kourat koppuroituvat ja silmät sekä keuhkot ovat kovilla. Iso vaara tulee liikenteestä kun katukiviä asetellaan. Maitopisara tuli Ranskasta Neuvolatoiminnan isänä pidetään arkkiatri Arvo Ylppöä. Suomalainen neuvola-toiminta alkoi kuitenkin jo 1900-luvun alussa, jolloin ranskalaista alkuperää oleva Maitopisara ry avasi ensimmäisen pienten lasten neuvonta-aseman Kallion Toiselle linjalle. Asemalla jaettiin puhdasta maitoa ja hoito-ohjeita imettämään kykenemättömille äideille. Mannerheimin lastensuojeluliitto aloitti neuvolatoiminnan Arvo Ylpön johdolla 1920-luvulla. Liiton pyrkimys oli tavoittaa toiminnallaan jokainen suomalainen lapsi. 1930-luvulta eteenpäin neuvolatoimintaa ryhdyttiin kehittämään kaupungin johdolla. Lähde Maiju Riiholan pro gradu, Helsingin yliopisto 2010. Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16 ALICE KARLSSON www.kapykyla.fi
• 8 Käpylä-lehti 6.6.2012 Takaikkuna Aivan pihalla NO, TIETENKIN, konsa on kesä ollaan pihalla. Aivan pihalla. Täällä Käpylässä kelpaakin olla pihalla, hienoa! Tuo otsikko "Aivan pihalla" viittaa kuitenkin siihen, miten tunnen olevani aivan pihalla tässä uudessa uljaassa maailmassa, joka kaikkineen on muuttamassa nettiin Facebookeineen, Twittereineen ja Youtubeineen. Minulla ei ole ainuttakaan Facebook-ystävää, on vaan ihan lihaa ja verta olevia ystäviä, joita paraimmillaan tapaan ihan naamasta naamaan. Ikävä vaan, että tämänikäisellä ystäväpiiri tuntuu harvenevan turhan tiuhaan luonnollisen poistuman myötä. Twitteristä en tiedä mitään ja Youtubessa en ole ikikuunaan oleillut. Tuntemani satunnaiset putket ovat olleet aivan toista sorttia, valitettavasti. Totta ihmeessä olen seurannut tarinaa tästä Facebookista, ja nyt sen listautumisesta pörssiin. Se taisi tapahtua hivenen yliarvostetuin osakearvoin. Jos lähtöarvo asetettiin liki 40 dollariin, niin sieltä se tuli heti selkeästi alaspäin. Jotkut analyytikot (mitä hekin lienevät) sanoivat, että oikea listautumisarvo olisi ollut hivenen yli 9 dollaria. On siinä haarukkaa. Tässä "naamakirjassa" on minusta myös se huvittavuus, että samalla, kun kansalaiset ovat peräti huolissaan yksityisyydestään ja sen suojasta he surutta kirjaavat "naamakirjaansa" itsestään kaiken valokuvineen päivineen. Facebookin hyödyntäjien on ilmeisen oivallista tällaisen aineiston pohjalta myydä erilaisia markkinointianalyysejä niitä hamuaville tahoille, ja saada hyvin kohdennettuja mainoksia Facebook-sivuille. Niitä Markkinointianalyysien kaipaajia tässä kulutuskeskeisessä maailmassamme taatusti on. Mutta mikäpä olen tästä mitään arvioimaan, sillä olenhan ihan pihalla. Toki olen ollut pakotettu, kuten niin moni muukin oppimaan netin käyttöä pankkiasioissa, matkavarauksissa ja muussa sellaisessa, missä asiointi kasvotusten ihmisten kanssa konttoreissa ja toimistoissa kuuluu menneisyyteen. Kuuluu menneisyyteen kuin Käpylän Käpylän posti,Käpylän seurakunta, Koskelan terveyskeskuksen laboratorio ja monet muut mainiosti toimineet kodikkaat instanssit. Kuulun taatusti yhä harvenevaan ja vahvasti ikääntyneeseen vähemmistöön näine epäilyineni ja vinkumisineni. Esimerkiksi Demokraatti-lehdessä kolumnissaan Ylen ex-toimitusjohtaja ja demareiden puoluesihteeriydestään eroava Mikael Junger 25.5. ylisti noita kolmea kirjoittaen mm. näin: "Kansalaiset eivät enää tyydy seuraamaan sivusta, kun heidän asioistaan päätetään ohi heidän. He haluavat mukaan päättämään ja he haluavat tietää vaihtoehdot. Facebook, Twitter ja Youtube ovat välineitä ottaa ihmiset mukaan päätöksentekoon." Voihan se olla noinkin, mutta voihan siellä sitten yhtä hyvin villitä ihmisiä mihinkä tahansa etenkin, kun nykytietoisuus tuntuu minusta useinkin olevan peräti muotipainotteista pintajeesustelua. Kylläpäs sitä ollaan pihalla, mutta asiasta lähes toiseen. Piti käväistä labrassakin. Painuin ensin sinne Koskelaan, olin taas pihalla. Labrahan oli muuttanut Oulunkylän ostariin. No, kun sen sitten löysin sieltä ostarin vintiltä jonkun ravintolan oven kautta harhailtuani tulin ankeaan isoon odotustilaan. Siellä oli yrmeän näköistä vuoronodottelijaa. Kyllä homma suhteellisen nopeasti eteni, mutta näyteenottotila oli omituinen ahdas ikkunaton komero, jonne valo tuli oven vastapäisen seinän ovesta, kuten melkoinen metelikin, Tilaa potilaan tuolille oli sen verran vähän, että oikean käden kyynärtaive oli lähes pakollinen piikin paikka. Mutta nyt lähden pihalle pelargonioita istuttamaan. Hyvää kesää käpyläläisille toivottaen JUHANI IKONEN Sammutusharjoituksia Väinölänmäellä K äpylän Olympiakylään kuuluvat Asunto-osakeyhtiö Väinölänkatu 17 talot (pieni kahden rapun talo ja pitempi viiden rapun talo) sijaitsevat mäellä, joka on seudun korkein paikka Taivaskallion jälkeen. Taloyhtiömme suojeluhenkilöt Anne Tjäder ja Ilse Ahonen olivat kutsuneet illaksi 15. 5. Oulunkylän VPK:n antamaan paloturvallisuusvalistusta ja opastamaan alkusammutuksessa. Paikalle saapuikin pelastusauto mukanaan tarvikeperävaunu ja myöhemmin oikea iso paloauto. Mukana olivat Oulunkylän VPK:n päällikkö Harri Saikanmäki ja nuoriso-osaston vastaava Taina Halttunen. Paloauton mukana tulivat Jari Lindholm ja Antti Heikinniemi. Talon väkeä kertyi paikalle parikymmentä aikuista ja lapsia. Monet kurkistelivat ikkunoista pihan tapahtumia. Ensin hörppäilimme pesutuvassa kahvia tai mehua suolaisen tai makean kera. Kuivaushuoneen puolella kuuntelimme Taina Halttusen esitystä. Videotykki heijasti seinään faktoja muun muassa tulipalon etenemisestä ja saimme kosolti ohjeita, miten menetellä, jos jokin syttyy palamaan. Taina osasi kohdentaa esityksensä juuri meille, ja leppoisa tunnelma innosti kuulijoita kysele- Seitsemänvuotias Emmi sammutustöissä. mään. Kun sitten esitettiin video tulipalon syttymisestä ja etenemisestä, lapsetkin keskeyttivät pelinsä pihalla ja täyttivät etupenkit. Taina vastaili myös kysymyksiimme vapaapalokuntien toiminnasta ja roolista. Saimme tietää muun muassa, että uusiin taloihin asennetaan nykyään sähköinen palovaroitin. Taina kertoi tärkeimpiä seikkoja korostaen, missä kannattaa olla, jos jokin palaa tai on savua. Hän myös esitteli myös erilaisia käsisammuttimia. Sitten siirryimme pihalle harjoituksiin. Vuorotellen sammutimme kattilassa syttyneen tulenlieskan ensin kattilan kannen avulla ja sitten isolla sammutuspeitteellä. Käsisammutin piti ensin tehdä käyttövalmiiksi, ja sitten me yksi kerrallaan ruiskutimme sillä varta vasten tuodulla alustalla liekehtivän palon sammuksiin. Parituntinen kului nopeasti. Vielä ehdimme kuitenkin tutustua paloauton varustuksiin. Piha tyhjeni sen jälkeen nopeasti. Vaikka kello läheni iltayhdeksää, oli vielä valoisaa. Mustarastaan huilu kuului jälleen voimakkaana, ja väliin sepelkyyhkyn kujerrus. Suosittelemme tapahtumaa muillekin taloyhtiöille. IRMA KAUKONEN Kuva MIKKO TALVITIE Svenska hörnan Min plats på jorden, min plats i världen "VÄRLDARNA VANDRA så fjärrran / jorden är människans hem", skrev den svenska diktaren Erik Blomberg år 1920, för snart hundra år sen. Kunskapen om rymdens mysterier var ännu bristfällig, likaså kunskapen om vår egen planets bristfälliga tillstånd Men hur är det i dag? Det senaste århundradets förunderliga vetenskapliga vinningar har fört världarna närmare oss, och jorden kanske inte längre känns som ett hem? Många av oss har en plats som känns som vår egen plats på jorden. Min är en solvarm tjärad trappa vid sommarvillan nära Borgå. Jag sitter där, sluter ögonen mot solen, kopplar bort alla stressande tankar, lyssnar till fåglarna och andas in doften av blommande tall. Men tallarna ­ barren har glesnat och träden böjer sig allt mer mot norr, bort från Nestes avgaser. Det är inte bara talldoft längre utan också avgaslukter som sprider sig över skärgården. Och inte bara fågelkvitter utan också det flämtande ljudet från brinnande utsläpp. På kvällen sitter jag på trappan och tittar på stjärnorna i augustinatten, försöker bonga in ett stjärnfall för att kunna önska mig något. - Inget stjärnfall, bara satelliter som rör sig i sin bana runt jorden. Och augustinattens stjärnhimmel? Syns knappast, ljusen från industrikomplexen lyser upp himlen som en storstad. Min speciella plats på jorden är inte längre så tilltalande. Också i Kottby har jag en solvarm tjärad trappa där jag kan sitta och koppla bort dagens oro. Men det enerverande bruset ­ inte vindens sus i träden, som jag gärna lyssnar till, utan den år för år allt livligare trafiken på Backasgatan, hur kan man koppla bort omvärlden när den är så öronbedövande! Om jag fick se ett stjärnfall skulle jag önska mig mera empatiska trafikplanerare. Jag tittar på mina vinbärsbuskar och äppelträd, undrar om man längre vågar äta bären och äpplena, alla kemikalier som vetenskapen har producerat under de senaste hundra åren utan att känna till deras samverkande effekter och långsiktiga följder har säkert satt sina spår också i dem. Och alla de miljarder plastpåsar som hamnar i havet, blir fiskmat, vi äter fiskarna och plastpåsarna ­ naturens kretslopp.Våra barn och barnbarn, som fått i sig allt detta ren i fosterstadiet, vilka giftbomber de måste vara! Och hur påverkas människornas arvsmassa, blir vi bara enfaldigare för varje ny förgiftad generation? Min plats i världen ­ vilken värld? Är vår värld i dag ett cyberspace? Består ens plats i världen av en emailadress, en webbadress, en Facebookadress? Åtminstone så länge iPoden eller laptopen eller smarttelefonen behagar samarbeta. Det gör den nog inte alltid. Och för en vanlig användare är det inte så lätt att snabbt få hjälp. När ens dator kraschar är man plötsligt utplånad, upphör att existera. Ingen kontakt någonstans. Ingen delaktighet. Total anonymitet. Men myndigheterna vill helst kommunicera i rymden, man förväntas läsa deras meddelanden och kolla deras uppgifter och ge sina egna i cyberspace. Alla har väl ändå inte tillgång till en dator, eller vet hur den används? Och informationen, hur privat är den, det mesta kan väl spåras med dagens och morgondagens teknik? Storebror läser allt. Och i den här världen behöver man inte träffa andra människor. Myndigheter, banker, företag vill helst slippa den mänskliga kontakten, drar allt mer ner på personlig service. Vi blir allt mer människoskygga och isolerade från den konkreta omvärlden vid våra datorer. På jobbet sticker man sig inte längre in i arbetskamratens rum, man bara sänder ett mail eller ett sms om man vill något. En plats på jorden, en plats i världen är inte heller förunnad alla människor. I skyddshemmet för invandrar- och flyktingkvinnor träffar jag några av dem som är på flykt i världen, både den värld de kommer från och den de hamnat i. Många saknar ett språk att kommunicera på, många har ren länge vistats i vårt land mer eller mindre instängda i sin bostad, berövade möjligheten att lära sig hur man kommer till rätta här. Den plats på jorden och i världen som de lämnat kan de inte återvända till, krig, hotfulla familjemedlemmar, flyktingskap, omöjliga ekonomiska och miljömässiga förhållanden gör en återvändo omöjlig. Och någon plats att återvända till här har de ofta inte ­ ett våldsamt mottagande väntar dem kanske i det gemensamma hemmets instängdhet eller på flyktingmottagningen. Men för mig, som än så länge förunnats att inte behöva vara på flykt undan kommande katastrofer är den solvarma trappan vid äppelträden i Kottby trots allt en av mina bästa platser både på jorden och i världen. Och jag kan tänka som en annan rikssvensk skald, Verner von Heidenstam: "Gläd dig, du som än ser solen!" SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT HELSINGIN LASI JA PUU Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590 Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä on siivu Helsin- · La Storia -kampaamo, Koskelangin historiaa. Se kertoo lämpimällä ja hauskalla tavalla Käpylästä ja käpyläläisistä kaupunginosan suunnittelusta lähtien nykyiseen elämänmenoon. Kirjan hinta NYT 20 euroa! Meidän Käpylä -kirjaa myyvät: · Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 tie 29 · Park Hotel Käpylä, Pohjolankatu 38 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 · Asta Korppi, asta.korppiatgmail. com, 050-3002581 (kirjan tekijä, omistuskirjoitukset) · Tapio Ojanen, 0400-100996 (Oulunkylä) SUSANNA GULIN
• 6.6.2012 Käpylä-Lehti 9 Lyhyesti Amis remonttiin Heltech ­ tekniikan alan oppilaitos Käpylän koulutusyksikkö Kullervonkadulla remontoidaan. Työ alkoi 4. kesäkuuta. Talossa uusitaan muun muassa ilmanvaihtoputket ja sähköt. Peruskorjauksen on määrä olla valmis 30. toukokuuta 2014. Hankkeen kustannusarvio on 19,9 miljoonaa euroa. Koulutus siirtyy 1.8.2012 alkaen Myllypuroon osoitteeseen Kontulantie 1. Kirjeet Menot Kesämarkkinat Koskelan sairaalan potilaiden virkistysyhdistys ry. järjestää perinteiset kesämarkkinat keskiviikkona 13.6.2012 klo 13.30­15.30 Koskelan vanhustenkeskuksen E-rakennuksen takana olevassa puistikossa, Käpyläntie 11. Tervetuloa! Lippakioskin kesä Kiska auki arkisin noin 8.00-20.00 ja viikonloppuisin noin 10.00­20.00, tiistaisin luukut ovat kiinni. Kirpputoreja. kesäkuussa: la 16.6. 12.00­19.00 ke 27.6.14.00­19.00 heinäkuussa: la 14.7. 12.00­19.00 ke 25.7. 14.00­19.00 elokuussa: la 18.8. 12.00­19.00 ke 29.8. 14.00­19.00 syyskuussa: la 8.9. 12.00­19.00 ke 26.9. 14.00­19.00 Sunnuntaisin nyyttäriaamiaisia. Nähdään kiskalla! Taloustietokilpailu 47. kerran Peruskoulun 9. luokkien oppilaille tarkoitettuun taloustietokilpailuun osallistui tänä vuonna 496 koulua ja noin 39 000 oppilasta. Jo 47. kerran järjestetty valtakunnallinen kilpailu käytiin maaliskuussa ja loppukilpailu toukokuussa. Koulujen kolme parasta palkittiin kunniakirjalla sekä erillispalkinnoilla. Lisäksi koulun paras palkittiin lahjashekillä. Yhtenäiskoulun parhaan kunniakirjan sai Taavi Valjakka, toiseksi tuli Otto Ruokojoki ja kolmanneksi Aino Taipalus. Käpylän peruskoulun paras oli Aino Sihvola, toisena samalla pistemäärällä olivat Manu Lähteenmäki ja Teppo Sarkkinen. Alkukilpailun perusteella parhaat oppilaat valittiin loppukilpailuun, johon osallistui 30 kilpailijaa. Sen voitti Otso Hao Helsingin suomalaisesta Yhteiskoulusta. Taloustietokilpailun tarkoituksena on lisätä nuorten kiinnostusta taloudellisia ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Kilpailukysymykset pohjautuvat peruskoulun yhteiskuntaopin oppimäärään ja ajankohtaisiin talousasioihin. Kilpailun järjestävät Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto ja Nordea Pankki Suomi. TUULA MATTILA, Neuvontakonttorin johtaja, Käpylä Takana Leo Kaukiainen,Timo Paavolainen, Matti Tarvainen, Risto Aavakoski, Kari Kauhajärvi, Keijo Karjalainen ja Jorma Kallioinen. Edessä Markku Kekkonen, Marjatta Kekkonen, Kalevi Munne, Helga Karjalainen ja Aulis Taijala. Terveisiä Kisisjengiltä Asta Korppi kirjoitti viime vuonna Käpylä-lehteen (4/2011) jutun tapaamisestamme Hotelli Parkissa. Jutussa oli Kisakylän jengin historiaa Olympiavuodesta 1952 asti. Silloin päivittelimme jengiläisen Iso Laitisen alias Aulis Taijalan katoamista merille. Kokoonnuimme perinteisesti tänäkin keväänä ja saimme kuulla, että kokoonkutsuja Helga Karjalainen oli tehnyt salapoliisityötä ja paikallisti "skönarin" Töölöön. Ovikellon soiton tauottua, oven avasi hämmentyneen näköinen, pitkä kaveri, jolloin Helga tomerana: Iso Laitinen alias Aulis Taijala, oletan. Nähtiin viimeksi 1957, muistatko? Iso oli toteuttanut nuoruuden haaveet ja seilannut kaikki seitsemän merta. Iso istuu lumitukkaisena oikeanpuoleisessa nojatuolissa Helgan vieressä. LEO KAUKIAINEN Havis Amanda sai kilpailijan Helsinkiläisten perinteinen Havis Amanda eli Manta oli saanut kilpailijan, kun Helsingin yliopiston Viikin kampuksen opiskelijat olivat ehtineet lakittaa Viikin Gorillan jo vappuaatoksi. Joidenkin mielestä Gorilla ei ehkä ole ulkonäöltään yhtä viehättävä kuin Manta. On hän kuitenkin vähintään yhtä vaikuttavan näköinen ja pysäytti kyllä jokaisen ohi kulkevan Tämä virolaisen taiteilijan Villu Jaanisoon tekemä ympäristötaideteos on ollut Viikissä ihmisten ihailtavana jo 1.10.2009 lähtien. Taiteilija oli rakentanut sen käytetyistä auton renkaista. Teksti ja kuva SEPPO SEPPÄLÄ Kaupunginosayhdistykset kampanjoivat Oulunkylän seurakunnan nimen muuttamiseksi Taivaskallion seurakunnaksi. Oheinen kirjelmä on lähetetty 22. toukokuuta seurakuntaneuvostolle. Oulunkylän seurakunnan nimeksi Taivaskallion seurakunta Me Oulunkylän seurakunnan alueella toimivat kotiseutuyhdistykset ehdotamme, että Oulunkylän seurakunnan nimi muutetaan Taivaskallion seurakunnaksi. Seurakunta palvelee useita kaupunginosia ja nimi olisi neutraali asuinpaikan suhteen. Kun kyseessä on monen Helsingin kaupunginosan muodostama uusi yhteinen seurakunta, niin silloin nimenkin olisi hyvä olla uusi. Taivaskallio on sijainniltaan aivan keskeisellä paikalla ja aiemmin alueella pidetyn seurakunnan nimiehdotuskilpailun voitti ylivoimaisesti "Taivaskallion seurakunta". Kaiken edellä mainitun lisäksi ehdotettu nimi on juuri taivaallisuudessaan iskevä seurakunnan nimeksi. Emerituspiispa Eero Huovinen pitää Taivaskallion seurakuntaa erittäin sopivana seurakunnan nimenä. Allekirjoittajaseurat Koskela-Seura Kumpula-Seura Käpylä-Seura Maunula-Seura Metsälä-Seura Kanta-Helsingin Omakotiyhdistys Tehtäväksi saaneena Kalevi Vuorento Käpylä-Seuran puheenjohtaja Suositut kirppistapahtumat jatkuvat Lippakiskalla tänäkin kesänä. versione Kangaskaupan suuri tyhjennysmyynti ark. 10-17.30, la 10-15 Sovittaessa myös muina aikoina! Riitta p. 040-5266 256 Tervetuloa tekemään löytöjä! Pohjolankatu 43 AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset) P. 09 - 428 90745 Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi Rosa kävi kirjastossa Rosa Liksom ja hänen Finlandia-palkittu pienoisromaaninsa Hytti numero 6 houkuttelivat ennätyssuuren yleisön Käpylän kirjastoon 17. huhtikuuta. Käpylän seudun Venäjä-seuran Druzban järjestämässä tapahtumassa oli puhumassa myös Venäjän kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen. Kirjailija kertoi pienoisromaaninsa synnystä ja sen tapahtumien yhteydestä hänen omaan elämäänsä ja junamatkoihinsa Siperian halki. Saatiin lisäksi tietää muun muassa, että Liksomin Venäjä-suhde sai alkunsa nuorena rovaniemeläistyttönä tehdystä matkasta suureen ja ihmeelliseen Murmanskiin. Rosa Liksom on myös kuvataiteilija ­ ja keräilijä: neuvostoaikaiset esineet ja pakkaukset auttoivat häntä muistamaan ja havainnollistamaan teoksen kuvaamaa aikaa, 1980-lukua. Kysymykseen, millaisena kirjailija näkee Venäjän tulevaisuuden, saatiin vastaukseksi optimistinen "Vsjo budet horoso!" (kaikki muuttuu hyväksi). RIITTA ERONEN Kuva TOIVO KOIVISTO Harvinaisuus? Eero Soininen-Koskela lähetti Käpylä-lehteen kuvan kadun nimikyltistä, jossa kadun nimi on ensiksi ruotsiksi ja sitten vasta suomeksi. - Tämä Käpylästä löytynyt ihme on varmaankin ainoa lajissaan stadissa, hän arvelee. Mitä mieltä olette? p. 757 0102 METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.fi Avoinna: ark klo 8-17 Venäjän kirjallisuuden tuntija, professori Pekka Pesonen ja Rosa Liksom Käpylän kirjastossa. Puutarhamyymälä Sofianlehto Piha täynnä kaikkea puutarhaan! Avoinna koko kesän ark. 9-19, la 9-18, su 10-17 Tarkista aukioloajat netistä Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14 Otamme passikuviakin
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ 6.6.2012 Postikortteja kesästä Käpylän kirkko, Metsolantie 14, puh. 09 2340 4222 MESSUsunnuntaina klo 11 10.6. Kataja, Savik, Heikkilä. 17.6.. Savik, Mäkeläinen, Kinnunen. La 23.6. klo 11 Juhannuspäivän messu Albekoglu, Heikkilä. 24.6. Järvinen, Albekoglu, Heikkilä. 1.7. Pelkonen, Mäkiö. 8.7. Konfirmaatiomessu. Mäkeläinen, Amnell, Poikkilehto, Kopsa. 15.7. Albekoglu, Yläranta, Kinnunen. 22.7. Amnell, Kosonen, Kopsa. 29.7. Kosonen, Yläranta-Suha, Pesonen-Kareinen. 5.8. Savik, Kosonen, Heikkilä. 12.8. Väyrynen-Si, Leskinen. 19.8. Konfirmaatiomessu. Mäkeläinen, Pelkonen, Mod, Heikkilä. USEALLA SUKULAISELLANI on tapana ahkerasti laittaa postikortteja minulle ulkomaanmatkoilta. Tekstit korteissa noudattavat enemmän tai vähemmän samaa kaavaa. Tervehdys on nokkelasti matkakohteen kielellä, kuten hola tai merhaba. Sitten kerrotaan ilman lämpötila, meriveden lämpötila ja se kuinka paljon on syöty. Lopussa kerrotaan, että minunkin kannattaisi vierailla kyseisessä kohteessa. Korttien perusteella voisi arvella, että jokainen matkakohde on samanlainen kuin edellinen, vaikka maa vaihtuisikin. Mutta kesällä kortit tulevat eri puolilta Suomea. Postikorttien kuvissa on yleensä erilaisia pieniä kuvia pitäjästä, jonne on matkattu. Mikä nyt sitten on missäkin päin Suomea se myyntivaltti, se lätkäistään kortin kanteen. Suonenjoella mansikat, Kalajoella hiekat, Rovaniemellä joulupukki uimahousuissa ja Turussa saaristo. Olen nähnyt "terveisiä Helsingistä" ­postikortin, jossa oli kuvattuna Käpylän puutalo- Koskelan kirkko, Käpyläntie 11 Messu su 26.8. klo 13.30. Albekoglu, Mäkiö. Kesäkahvilat tiistaisin Käpylän kirkossa Klo 18 kahvitarjoilu, klo 18.30 ohjelma. 12.6. "Tähtililjan Anja", Reijo Kataja ja Terhi Murto. 19.6. Kesäkahvilassa Tarja Albekoglu, Tuomas Heikkilä. 26.6. Mikä ihmeen Augsburgin tunnustus? Heikki K. Järvinen. 3.7. Kesäkahvilassa Ulla Kosonen ja Katariina Kopsa. 10.7. Trankebarista 1706 se moderni lähetystyö alkoi? Heikki K. Järvinen. 17.7. Lauluja naisille, Kirsti ja Kimmo Kajos. 24.7. Taizé, Ulla Kosonen. 31.7. Kesäisiä yhteislauluja, Inka Kinnunen. 7.8. Kesäkahvilan iltamusiikki. Raissa Palmu, sopraano, Hannu Leskinen, urut. Osia Rheinbergerin messusta. 14.8. Maakuntalaulut, Reijo Kataja, Tuomas Heikkilä. Kahvit järj. Etiopia-piiri. jen reunustama raitti Pohjolankadulta. Kaikessa kauneudessaan se on postikorttimaisemaa. Ne puutalojen pihat ja puistokäytävät rauhoittavat mieltäni jollain tavalla aina, kun olen siellä kulkenut. Se on seutua, josta olen monesti ajatellut, että saisinpa joskus asua niillä kulmilla. Varsinkin kesällä, kun on valoisaa ja värikästä, maisema herättää minussa ajatuksen yhteisöstä, jossa vielä tunnetaan naapurit nimeltä, kysellään kuulumisia ja ollaan naapuruston asioista kiinnostuneita. Pidetään huolta kaikkien lapsista ja löydetään aikaa jutella naapurin mummon kasvimaan voinnista. Toivoisin, että se ei ole vain haavekuva. Sellaisesta Helsingistä minä haluaisin lähettää postikortin muualle Suomeen ja kirjoittaa korttiini, että täällä kannattaisi tulla kaikkien käymään. Olkoon tämä kirjoitus nyt minun kesäinen postikorttini sinulle. Tämä ei ole jäähyväiskortti, vaan tämä on "olen muuttanut" ­kortti. Toukokuun alusta lähtien en enää ole ollut Oulun- kylän seurakunnan pappi. Olen siirtynyt Kampin kappelin papiksi. Kappelin idea on jollain tavoin sama kuin minun mielikuvani kiireettömästä PuuKäpylästä. Seinät ovat puuta ja maisema rahoittaa mielen. Sen kaiken keskellä on tarkoitus pitää helsinkiläistä huolta ja kysyä kiireettömästi, että mitä sinulle kuuluu. Myös turisteille sanotaan hola ja merhaba ja kysytään kuinka voivat. Kuulin, että Kampin kappelin kuva ajatellaan painaa "terveisiä Helsingistä" ­postikorttiin. Tervetuloa käymään sieltä vanhasta postikorttimaisemasta tähän uuteen postikorttimaisemaan! NANNA HELAAKOSKI Kampin kappelin pappi Vierailu Tamminiemeen TAMMINIEMI , Urho ja Sylvi Kekkosen viimeinen koti, avattiin yleisölle uudestaan viime maaliskuussa yli kaksi vuotta kestäneen remontin jälkeen. Huhtikuussa siellä järjestettiin kaksi Kirjeitä ja lauluja myllystä -nimistä tilaisuutta, joissa baritoni Jaakko Kortekangas sekä pianisti Anna Kuvaja esittivät Schubertin lauluja ja teatterimies Kalle Holmberg luki UKK:n myllykirjeitä. Oli mieluisaa istua kauniissa, maan historiaa tulvivassa rakennuksessa muistorikkaiden esineiden keskellä, nauttia musiikista ja kuulla UKK:n viisaita, älykkäitä ja hauskoja sanakäänteitä: tilaisuus oli kokonaistaideteos parhaimmillaan. Sekin saatiin tietää, että saunaa saa vuokrata 8000 euron hintaan samoin kuin se, millä tavoin UKK perusteli Kirjeitä myllystäni -teoksen nimeä. Ensimmäisen osan jälkeen oli arvostellen viitattu Alphonse Daudetin Kirjeitä myllyltäni -tittelin samankaltaisuuteen, mutta UKK perusteli ratkaisua huomauttamalla, että kyse oli kahdesta täysin erilaisesta myllystä. Toinen oli kaunokirjallinen, romanttinen uneksijan mylly, josta lähetettiin anonyymejä kirjelmiä, toinen taas pauhaava, ryskivä, jyskivä ja jauhava mylly, josta kirjeet sinkoilivat tarkasti määritellyille vastaanottajille. Heitä taisi olla kahdessa niteessä kaikkiaan nelisensataa niin tunnettuja kuin tuntemattomiksi jääneitä henkilöitä. Tilaisuuden aluksi saatiin tietoa huvilan historiasta. Presidentti Kyösti Kallio oli huomauttanut Amos Anderssonille (1878­1961) ­ miehet tunsivat toisensa yhteiseltä eduskunta-ajalta ­ että eikö rikas vuorineuvos voisi tukea köyhää valtiota antamalla maan presidentille Tamminiemestä huvilan, jolle Andersson mietti sopivaa käyttöä. Suurlahjoittajana tunnettu liikemies toteutti pyynnön elokuussa 1940, joskaan Kyösti Kallio ei ehtinyt asettua huvilaan, hän nimittäin kuoli joulukuussa, kuten tiedetään, dramaattisesti Helsingin rautatieasemalla pian virasta luopumisensa jälkeen tehdessään lähtöä kotitilalle Nivalaan. Risto Ryti ja Carl-Gustaf Mannerheim sen sijaan asuivat Tamminiemessä, kun taas Juho Kusti Paasikivi ei omien sanojensa mukaan suostunut muuttamaan maalle. Taidetilaisuuteen oli tullut myös serkkuni Helena Treuthardt, mutta kun siellä ei ehditty jutella, teimme sen myöhemmin. Mikä hänet sai lähtemään Tamminiemeen, minä kysyin. "Tein vastavierailun", serkku vastasi. Aluksi en käsittänyt mitä hän tarkoitti, kunnes muistin, että serkun isä Kaarlo Partanen oli hoitanut Kausalassa UKK:n Neuvostoliitosta saamaa lämminveristä, hevosta, jolle Sylvi Kekkonen antoi nimen Lento. (Kaarlo-sedän omassa tallissa oli sellaisia kuuluisuuksia kuin Ero-Lohko ja Vieteri, hän kertoo muistelmissaan Ravikuninkaiden käskynhaltija, toim. Jouni Aalto 2001). Urho ja Sylvi Kekkonen vierailivat sedän perheessä vuonna 1961, ja Helena mainitsi tarkan päivänkin: 6. tammikuuta. Iitin Seutu kirjoitti siitä jutun, jonka 13-vuotias tyttö otti talteen. Koska Helena oli neljästä sisaruksesta vanhin, hän sai kunnian ojentaa Sylvi-rouvalle kukka- MUUTA Kesähartaus Maunulan uurnalehdossa, Pirkkolantie 22, tiistaisin 5.6. -14.8. klo 18. Musiikilliset kesäkahvilat vuoroin Oulunkylän ja Maunulan kirkossa keskiviikkoisin 6.6.-15.8. klo 13. Perheiden kesäpiknik Pikkukosken rannalla nyyttäriperiaatteella to 14.6. klo 10-14. Tuo mukanasi jotain yhteiseen pöytään. Seurakunnalta kahvi/tee/mehut, astiat ja pientä purtavaa. Sateella piknik peruuntuu. Lisätietoja Terhi Lahdensalo 050 3653 987. Juhannusaaton retki pe 22.6. Sammatin Elämännokkaan. Lähtö klo 14.30, reitti: Käpylän ent. posti, Juhana Herttuantie 15, Oulunkylän kirkko ja Maunulan kirkko. Perillä ruokailu, ohjelmaa ja saunomista. Paluu n. klo 24. Hinta à 30 . Tied. ja ilm. Terhi Murrolle, p. 09 2340 4218. "Juhannustulilla" Juhannusjuhla pe 22.6. klo 18 Oulunkylän kirkossa. Kesäistä ohjelmaa ja keskikesän lauluja. Ulla Kosonen, Inka Kinnunen ja viuluduo Kurihaka. Tarjoilua ja yhdessäoloa. Kouluun lähtevien siunaus ma 13.8. klo 18 Maunulan kirkossa. Bussi klo 17.20 Käpylän kirkolta, paluu n. klo 19.30. Taiteiden yö to 23.8. Klo 19 Taiteiden yön messu Oulunkylän vanhassa kirkossa ja klo 21 Taiteiden yön juhlakonsertti Oulunkylän kirkossa. Tule pyhäkoulunopettajaksi Oulunkylän kirkolle! Tarvitsemme 1-2 henkilöä vuorottelemaan muiden opettajien kanssa ensi talven ajaksi. Tue lapsiperheitä kristillisessä kasvatuksessa! Tied. + ilm. 09 2340 5325, leena.vayrynen-si@evl.fi. Ryhmät alkavat syksyllä Lasten päiväkerho, Kalervonkatu 8 A, viikolla 34, tied. 09 2340 4203. Tyttöjen ja poikien kerhot viikolla 36, ilmoittautuminen netissä viikolla 35. Käpylän kirkkokuoro ti 4.9. klo 18.30 Käpylän kirkossa, tied. Hannu Leskinen 09 2340 4217. Naisten kirjallisuuspiiri 5.9. klo 18, Kalervonkatu 8 A. Ryhmistä lisää elokuun lehdessä. kimpun. Adjutantti, majuri Levolta kukat unohtuivat kuitenkin pianon päälle, joten pian vierailun jälkeen tuli puhelu presidentin kansliasta ja ne pyydettiin lähettämään seuraavana päivänä linja-autolla Helsinkiin. Minua liikutti ja huvitti serkun ajatus tehdä vastavierailu Kekkosten kotiin. Totta kai se kävi päinsä, vaikka aikaa olikin kulunut yli puoli vuosisataa. Suku kertoo sedästä monia tarinoita. Tässä niistä yksi: Kaarlo ja Jenny saivat kutsun presidentin itsenäisyyspäiväjuhlaan, itse asiassa kahdesti, mutta setä tokaisi: "Ka, siellä ei kukkaa puhu hevosista mittää." Eikä lähtenyt. Mitä Jenny-täti siitä mahtoi ajatella, on jäänyt minulta tietämättä. LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä Neljän sukupolven tapahtuma Intian leikkipuistossa Kaikki liikkuivat leikkivät ja lauloivat Vettä satoi kaatamalla tuntia ennen tapahtuman alkua, mutta lähtöhetkellä taivas aukeni ja aurinko alkoi paistaa täydeltä terältä. Käpynetin (Käpylän alueen vanhustyön ammattilaisten yhteistyöverkosto) ja Intian leikkipuiston yhteinen ulkoilutapahtuma järjestettiin 11. toukokuuta Intian leikkipuistossa. Paikalla oli koululaisia, taaperoita vanhempineen sekä runsaslukuinen väki Heseva-kodin asukkaita, jotka tulivat paikalle pyörätuolilla tai kävellen saattajien kanssa. Intian leikkipuiston ohjaaja Minna Siven ja Heseva-kodin toiminnanohjaaja Tuija Epäilys toivottivat kaikki tervetulleeksi. Aluksi Edith piti kaikille yhteisen neljän sukupolven jumpan, mikin löytyä ja kiinniottajat saivat hakea palloa metsästä asti. Katsojilla riitti kannustettavaa! Minä, Käpylä-Seuran aktiivimummu, soittelin haitarillani "Kurtulla" tuttuja toivesävelmiä ja laulu raikui puistossa. Lapset tekivät lisäksi taideteoksia katuliiduilla ja puhalsivat saippuakuplia yhdessä vanhusten kanssa. Kaikille oli tarjolla grillimakkaraa ja mehua, mikä maistuikin taivaalliselle upeassa kevätsäässä. Tämän vuoden Vanhustenviikon teema on Yhdessä vahvempia, jossa korostetaan sukupolvien välistä yhteistoimintaa. Ensi syksynä Käpynetin tavoitteena on järjestää vastaavanlainen tapahtuma, jossa eri sukupolvet voivat touhuta ja tutustua toisiinsa. Kaikenikäiset sitten rohkeasti mukaan! Teksti ja kuva TINTTI KARPPINEN ________________________________________ OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla, www.verkkokirkko.fi. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, avoinna kesä-elokuussa ti, to, pe klo 9-14, ke klo 13-16, huom. suljettu ma sekä 6.7. Toimitus- ja tilavaraukset 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi. Virkatodistukset p. 2340 5000. Päivystävä pappi 2340 5302. Diakoniapäivystys ti 9-11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut p. 2340 5318. Diakoniatoimisto Käpylän kirkolla avoinna pe klo 9-11, p. 2340 4218, suljettu 13.7.-3.8. kä siivitti hyvin yhteiseen tunnelmaan. Keinut olivat lasten suosiossa ja kyllä heillä ilme värähti, kun vanhusjoukko tuli mukaan keinujonoon. Muutama vanhus uskaltautui mukaan keinumaan ja hymy karehti huulilla. Heseva-kodissa asukkaat pelaavat pesäpalloa kesäisin sisäpihalla lyöntiharjoitusten muodossa. Leikkipuiston kentällä he harjoittelivat lyöntejä ja lapset ihmettelivät touhua. Osa lapsista uskaltautui sitten mukaan ja pian he totesivat, ettei se olekaan niin yksinkertaista. Pienen harjoittelun jälkeen alkoi osumatarkkuus-
• 6.6.2012 Käpylä-Lehti Kisakylän Kampaamo-Parturi · Av. ark. 9-17, kesälauantait suljettu T. Kikka Westerholm ja Pirjo Vehviläinen 11 Puh. 793 872 · Koskelantie 9 · Tervetuloa Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. FYSIOTREENARI Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Tutustumiskäynti 35/ 55 min PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 A i Avoinna: M S lj Ma Suljettu, j Ti-Pe 12 - 20, La 10 - 16 Myös sopimuksen mukaan. RIPSET KESÄKUNTOON Beauty Clinic in Touch · Fysioterapia · Hieronta · Osteopatia · Jalkahoidot · Kosmetologi · Parturi-kampaaja · Lymfaterapia · Akupunktio · Ripsipidennykset · Pilates · Intialainen päähieronta · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Kauneus- ja terveyspalveluja Hannele Lindholm Puh. 710 533 Käenkuja 4 Käpyläntie 12 SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 Ripsipidennys 65,- (norm. 85,-) Huolto 35,- HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: · Risto Närvänen · Elina Saaristo · Mikko Laukkanen · Niina Raij · Tapani Waltimo Oulunkylän Kampaamo Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI (norm. 45,-) Ammattitaidolla ja huolellisesti tehty pidennys. Kestää kauniina huoltovälin omia ripsiäsi vahingoittamatta. Lopputulos voi olla luonnollinen tai tuuhea ja intensiivinen haluamallasi tavalla. Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin! p. 09 - 757 1012 Oulunk yläntie 1 00600 Hel sinki Puh. 728 7012 Erikoishammaslääkärit: · Pekka Laine, suukirurgia · Anneli Lehto, iensairaudet · Antti Waltimo, protetiikka ja purennan kuntoutus · Terhi Mäkelä, suuhygienisti · Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Parturi · Kampaamo KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14 M rleena a Tiistaisin Maarit, Mervi & Paulina Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 050-555 7381 HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola eläkeläisalennus Parturi-Kampaamo TERVETULOA! · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi KOKO PERHEEN Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä. KAMPAAMO Koskelantie 54 p.757 1353 OLYMPIA ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus www.oulunkylankauneushoitola.fi Käpylä-Seura r.y. 61 Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962 Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990, 010 320 6663 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2012 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• TERASSIT KUNTOON Kevään laudat saapuneet Kestopuiset terassilaudat 26x90 PHL Lämpökäsitellyt terassilaudat www.sahakonttori.fi Klikkaa nettikauppaamme www.sahakonttori.fi/shop VALLILAN PUUTAVARA Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki, puh. 09-731 340 Grilli hehkuu, herkut paistuu, parhaat niistä meille maistuu... Makkaroissa maku lihan, tuoksu valtaa koko pihan. Chef Wotkin's palvelutiskit PRISMA ITÄKESKUS Vanhanlinnantie 1, 00900 HKI Puh. 010 766 8912 S-MARKET SOKOS HELSINKI Postikatu 2, 00100 HKI Puh. 010 766 1047 Lihatukku Veijo Votkin Oy TEHTAANMYYMÄLÄ Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki Puh. (09) 774 33 477 avoinna ma-pe 7-18, la 7-15 tehtaanmyymala@votkin.fi www.votkin.fi Apteekkipalvelua ammattitaidolla summer breeze on täällä! ACO SENSE&CARE Tämän kesän summer breeze -tuotteiden pohjana on äärimmäisen raikas ja virkistävä viinirypäleensiemenöljy. Kuori ja raikasta vartalo kesäkuntoon Sense & Care Summer Breeze kuorintavoiteella, kostuta ja virkistä vartalovoiteella. Avoinna: ma-pe 7.00-16.00 Kesän huipputarjous body lotion 200 ml + kuorintavoide 150 ml nyt yhteishintaan KÄPYgrilli 15.6. asti: Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.30 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 (parilliset viikot) To KARAOKE alk. klo 19.00 (parittomat viikot) La KARAOKE alk. klo 19.00 (parilliset viikot) Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Huonekaluverhoomo ja myynti Mäkitorpantie 33 Oulunkylä P. 728 7036 MYYTÄVÄNÄ mm. O. Pohjois-Koivisto 10 Rajoitettu erä! (norm 15,-) ,- Työhuone p. 757 0598, avoinna 8.00-16.00, GSM 040 508 7421 www.huonekaluverhoomo.fi MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 Park Hotel Käpylän sisäpihan vehreällä terassilla on kiireetön tunnelma ja auringonpaistetta koko päivän! grilli taisin -ilta! Tors Kesän tapahtumat ja kuumimmat tarjoukset näet Facebookista ja netistä www.park. Park Hotel Käpylä · Pohjolankatu 38 · Puh. (09) 799 755 · www.park. Palvelemme ma­to klo 11­23, pe­la klo 11­24. Lounas arkisin klo 11­14.30. Uskomaton tarjous Silmäasemalt Uskomaton tarjous Silmäasemalta! ONNISTUNUT ASUNTOKAUPPA TUNTUU SUUNNILLEEN TÄLTÄ. Ota yhteyttä p. 010 622 3930 Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki | P. 010 622 3930 -40% -6 0 % optikon optikon näöntarkastus näöntarkastus kehyksiä ehyksiä ENNAKKO Kanta-asiakkaan A LE 0 -40% aurinkoaurinkolaseja Tarjous on voimassa S-Etukortilla ja Silmäaseman kanta-asiakkaille 21.6.2012 asti ostaessasi aurinkolasit tai kehykset ja linssit. Lisäksi optikon tekemä näöntarkastus kaupan päälle. Ei muita alennuksia. Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656 Välityspalkkio esim. VERKKO 900 + 3,8 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme! A R A B I A N R A N N A N S I L M ÄS E T Kauppakeskus Arabia, 1. krs puh. 0927800160 | www.silmasi.fi