Helsingin vanhin kaupunginosalehti
NRO 6
22.8.2012
61. vuosikerta
julkaisija Käpylä-Seura ry.
painos 18 000
Metsurit korttelipihalla 817
Helsingin hienoin lehmuskuja
Nuorta osaamista
Kaipaatko apua sisustamiseen?
1.9. alkaen palaamme normaaleihin aukioloaikoihin
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
HYVÄÄ SYKSYÄ!
Yksi huone tai koko koti uuteen ilmeeseen Suunnittelemme kodistasi toimivan kokonaisuuden olemassa olevista kalusteista tai täysin uusista lähtökohdista Maksuton ensikäynti
Aitoa maitoa, luomua ja hyviä leipiä. Tervetuloa Kyläkauppaan, Intiankatu 34 Auki ma-pe 9-19 ja la 9-16
www.sisustusaskel.fi
Puh. 040 838 8944, tiina.kayhko@sisustusaskel.fi
HELSINGIN VANHIN
KAUPUNGINOSALEHTI
JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON
61. VUOSIKERTA
2
Pääkirjoitus
22.8.2012
Unohtuiko kaupunkiluonto?
läystä kuin mitä korttelissa 817 nähtiin. Kun vuosikymmeniä taloissa asuneilta ihmisiltä viedään kertaheitolla kasvinkumppanit: syreenit, omenapuut, luumupuut ja koivut ja samalla linnuilta pesäpuut ja siililtä pensaanaluset, ei kukaan riemusta kiljaise. Pihoja uudistamassa on maisemaarkkitehtien lisäksi ohjausryhmä, jossa on myös asukkaitten edustaja (tai edustajia). Puhuukohan siellä kukaan luonnon puolesta? Jos puhuu, sitä ei kukaan kuule. Maamme uhanalaisimpia elinympäristöjä ovat perinnemaisemat, kedot, niityt ja hakamaat, joiden myötä ovat menneet monet tutut eliöt kuten kultakuoriaiset, kultasiivet, kissankellot, päivänkakkarat ja kissankäpälät. Kotipihat ja puutarhat voisivat korvata menetettyä monimuotoisuutta. Pienellekin pläntille mahtuu ketokukkia, pensaita ja eri-ikäisiä puita. Lehtikomposti ja risukasa pihan perällä eivät ole holtittomuutta vaan hallittua hoitamattomuutta, joka tuo pihalle uusia elinpaikkoja muun muassa hyönteisille. Ja ne houkuttelevat pihoille linnut ja lintujen laulun. Kuulin että osa puista ja pensais-
Tähtililja lopetti
Vuoden käpyläläinen vuosimallia 2007 Anja Tanninen luovutti kaupan avaimen pois 1. elokuuta. Yli 40 vuotta Tähtililjaa on ohi.
- TÄHTILILJA, Anja Tanninen vastaa puhelimeen heinäkuun viimeisellä viikolla. - Kuulin huhuja, että aiot lopettaa, sanon. - Pitää paikkansa, hän vastaa. - Täällä jopa kaikuu jo, on niin tyhjää. Tähtililja sulki ovensa lopullisesti heinäkuun viimeinen päivä kuluvaa kuuta. Kaupan tilat muutetaan asumiskäyttöön, kun yläkerran huoneistoa laajennetaan. Mitään ajolähtöä ei ollut ja Anja olisikin saanut jatkaa niin pitkään kuin olisi halunnut, mutta hän koki tilaisuutensa tulleen. - Nyt tuli hyvä sauma jäädä eläkkeelle ja ihan hyvillä mielin lopetan, vaikka kova ikävä tuleekin. Eläkepäivät ovat enemmän kuin ansaittuja. Viime vappuna Tähtililja täytti 42 vuotta ja sitä ennen Anja oli 10 vuotta toisen palveluksessa Pakilassa. - 52 vuotta ja risat alalla. Nyt polvet sanovat, että helpotetaan, Anja nauraa. Ihan vaivihkaa kukkaiskuningatarta ei päästetty lähtemään. Seurakunta järjesti hänelle läksiäiset, ja tulossa ovat vielä taloyhtiön juhlat Käpylän työväentalolla. - Ja kaupassa on käynyt paljon porukkaa hyvästelemässä. Itketty on, Anja myöntää. - Asiakkaani ovat niin ihania. Juuri siksi olen täällä näin pitkään viihtynytkin.
ALICE KARLSSON
P
uu-Käpylän korttelipihasta numero 817 alkoi Kansanasuntojen puutalopihojen uudistaminen elokuun alussa. Ajatus siitä, että pihat palautetaan alkuperäiseen muotoonsa, klassismiin, kuulostaa ensikuulemalta kivalta. Saataisiinhan nyt alueelle yhtenäinen ilme, selkeä, yksinkertainen ja symmetrinen. On silti vaikea ymmärtää, että muutos edellyttää niin suurta myl-
ta piti korttelissa 817 poistaa, koska ne olivat niin ränsistyneitä. Herää kysymys, eikö niiden elinikää olisi voinut pidentää hoitamalla? Katselin juuri kaupungin dendrologi Juha Raision kanssa Pohjolankadun lehmuksia (s.6). Osa niistäkin on ränsistyneitä, mutta niiden ikää aiotaan pidentää latvusta keventämällä, ei repimällä niitä juurineen ylös. Kansanasunnot peräänkuuluttaa nyt asukkailta malttia ja vakuuttaa, että puutarhoista tulee entistä ehom-
pia. Kysymys on kuitenkin arvoista. Ainakin minulle kaikki pursuava vihreä näyttäytyy kauniimpana kuin viivasuora sorakäytävä ja yksilajisella nurmikolla seisova ranteenpaksuinen omenapuu.
Anja Tanninen on nähnyt kukkakauppiaana paljon syntymää, kuolemaa ja elämää siinä välillä.
ALICE KARLSSON alice.karlsson@sll.fi Kuva TOIVO KOIVISTO
Käpylä-Seura toimii
kaupunginosat.net/kapyla
Käpylä-seura laajentaa profiiliaan
sen www.kaupunginosat.net/kapyla. Från och med hösten ska föreningen också börja hålla kontakt med närliggande stadsdelsföreningar. Här kunde vi med fördel börja med föreningarna i de andra stadsdelar som berörs av stadens busstunnelprojekt. Staden har nämligen beslutat att satsa 30MEUR av skattebetalarnas pengar på att effektivera den öst-västliga busstrafiken genom att bygga en tunnel under Centralparken mellan Svedängen och Håkansåker. Tunneln som ska användas av buss 66 och vissa sk jokerbussar har väckt mycken diskussion inom medborgarkretsar och berörda stadsdelsföreningar, inklusive Kottby-föreningen. Personligen är jag fortfarande oförlåtligt oinsatt i projektets för- och nackdelar för Kottby men lovar bättra mig. Webbplatsens diskussionsforum tycks för övrigt ha urartat till bostadsförmedling senaste faktiska diskussionsinlägg skrevs för tio månader sen, efter det har mest bara bostadsannonser postats.Eftersom detta ju inte är meningen med ett diskussionsforum får vi diskutera om vi vill ha bostadsförmedling som en nytt forum eller om annonserna bara ska tas bort. Ideer till vad föreningen borde syssla med för att förbättra Kottbybornas livskvalitet kan däremot med fördel postas till diskussionsforumet. Kottby på sommaren, och i synnerhet då trä-Kottby, är ju en oas i den helsingforsiska asfalt- och stendjungeln och fungerar väl för många kottbybor som ett ypperligt alternativ till sommarstuga. Att bo i Kottby och dessutom ha en sommarvilla på landet kan därför emellanåt kännas lite schizofrent men i synnerhet ganska arbetsamt. Gräsmattan i Kottbyska klippas och gräsmattan på landet ska klippas. Det gamla trähuset i Kottby ska underhållas och den annu äldre villan på landet ska underhållas. Osv. Sommaren blir lätt mera ett åkande fram och tillbaka mellan två arbetsläger än semester. Men inte ska man klaga. De soliga dagarna kan man njuta av både i Kottby och på landet och ladda upp inför höstens aktiviteter. Och med tanke på dessa tar föreningen som sagt jättegärna emot idéer från både medlemmar och andra kottbybor, via webbplatsen, styrelsemedlemmarna eller på föreningens möten. Trevlig sensommar och förhöst.
BERT BJARLAND Käpylä-Seuran hallituksen jäsen
Liity KäpyläSeuraan
Käpylä-Seuran (perustettu 1940) keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu on 10 tilille Nordea FI81 1239 3000 0560 80. Kirjoita viestiksi nimesi ja osoitteesi. Liittyä voi myös netin kautta. Klikkaa sivuille.kaupunginosat. net/kapyla
K
äpylä-Seuran viimeisessä kesää edeltäneessä kokouksessa oli puhetta siitä että seuralla on sen verran ruotsinkielisiä jäseniä että seura jo tästäkin syystä mielellään näyttäytyisi kaksikielisenä. Därför skriver jag denna kolumn på svenska. Och senare på hösten, när arbetssituationen det tillåter, ska jag försöka få till stånd en svenskspråkig parallellversion av föreningens webbplats som ju finns på adres-
Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy syyskuun 19. päivä. Aineisto toimitukseen 9. syyskuuta mennessä.
3
Ilmestynyt vuodesta 1951
Paro auttaa 22.8.2012 muistisairasta
Kangaskauppa uuteen kuosiin
Kyse ei ole tieteiselokuvasta vaan nykypäivästä. Arjen apuvälineet muuttuvat teknologian kehittyessä.
KÄPYLÄNTIELLÄ sijaitsevan Toimivan kodin yhdestä huoneesta kuuluu käytävälle outoa ääntelyä. - Se on meidän Paro-hylje, valaisee toiminnanjohtaja Tiina Petäjävaara. Paro on robotti, joka on tarkoitettu muistisairaiden ja Alzheimeria sairastavien kuntoutukseen tai seuraksi. Robottia hoidetaan, hoivataan ja sille puhutaan. Se ottaa kontaktia ihmiseen ja sopeutuu paikkaan jossa se on. Robottia varten äänitettiin puoli vuotta hylkeenpoikasten ääniä ja jokainen Japanissa tehty hylje on yksilö. Hellyttävästä ulkomuodostaan huolimatta Paro ei ole lelu vaan terapiaväline, jolla on saatu hyviä tuloksia ainakin muistisairaiden kanssa. Mukana tulee aina koulutus, jota tällä hetkellä antaa Tanskassa sijaitseva Pohjoismaiden myyntiedustaja. Hylje ei ole ainoa robotti, jolla arjen toimivuutta voidaan helpottaa. Ruokarobotti mahdollistaa yhteiset ruokailuhetket, koska syöjä ohjaa sitä itse eikä tarvitse avustajaa. Robotti on pieni ja kevyt, ja kulkee helposti mukana, jolloin se lisää käyttäjän yksityisyyttä ja lisää sosiaalisen elämän laatua. - Robotin ei ole tarkoitus korvata ihmistä eikä hoitohenkilökuntaa, mutta se on hyvä apu ja vaihtoehto kotona selviytymiseen, Petäjävaara sanoo. Hänen mielestään robotit lisäävät vanhusten, vammaisten ja liikuntaesteisten itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia määrätä omista tekemisistään. Jokainen saa tehdä toiminnot silloin kun haluaa, eivätkä he ole riippuvaisia kenenkään muiden aikatauluista. Robotteja kohtaan on paljon ennakkoluuloja, koska se on asiana uusi. Kun aiheesta ei ole paljon tietoa, sanotaan vasta-argumentit usein tunteella. - Ei kaikki tietenkään kaikille sovi, eivätkä kaikki roboteista tykkää, lisää Petäjävaara, mutta onko esimerkiksi vanhuksilta itseltään kysytty, mitä he haluavat? Turvattomuus ja yksinäisyys ovat ikääntyvillä kasvava ongelma ja uusi teknnologia on eräs keino lisätä turvallisuutta. Tämä ei tarkoita pelkästään robotteja, vaan voi olla esimerkiksi televisioruutu, jolla vanhus voi pitää yhteyttä kaukana asuviin sukulaisiin ja tuttaviin. Kyse on vaihtoehtojen lisäämisestä oman elämän hallinnassa sekä elämänlaadun parantamisesta tilanteessa, jossa apua tarvitaan. Uusi teknologia vaatii aina aikaa ennen kuin siitä tulee hyväksyttävää ja arkipäiväistä. Robotit eivät ehkä heti istu suomalaiseen yhteiskuntaan; asia vaatii sulattelua. Epäluulojaan voi hälventää vierailemalla Toimivassa Kodissa Paroa paijailemassa.
Karoliina Norteva ja Veera Vuorento oman liikkeensä rappusilla.
Pohjolankadun Versione on nyt Norteva & Vuorento.
OMPELIJA Veera Vuorento ja kangaskauppias Karolina Norteva ovat siivonneet ja järjestelleet entisen Versionen liiketilaa jo viikkoja. Ja mikäs on järjestellessä. Paikka on nyt nuorten naisten oma. Versionen omistaja Riitta Pulkkinen luopui liikkeestä heinäkuun lopussa ja myi irtaimiston Veeralle ja Karolinalle, jotka tekivät taloyhtiön kanssa vuokrasopimuksen liiketilasta. Aivan ilman sydämentykytyksiä vaihto ei mennyt, sillä taloyhtiön hallitus harkitsi liiketilan vuokraamista Vanhalle Kävylle. - Me emme olisi mitenkään mahtuneet Vanhan Kävyn tiloihin, naiset sanovat. - Ompelukoneet, sovitustilat, kangaspakat, valmiit tuotteet, lankarullat, vetoketjut, napit ja nepparit vaativat tilaa ympärilleen. Halusimme liikkeestämme väljän ja raikkaan. Veera Vuorento aloitti Versionessa ompelijana viime vuonna ja sopi jo alkuun Riitan kanssa omistajanvaihdoksesta. Nyt se on sitten totta, mutta ihan yksin Veera ei halunnut jäädä. - Hommia on niin paljon, etteivät yhdet kädet riitä, hän sanoo. Karolina Norteva oli luonteva yhtiökumppani, sillä hän on ollut auttelemassa Veeraa ompelutöissä
jo pitemmän aikaa. Yhteistä ovat lisäksi visiot, työmoraali ja arvot. Karolina on nyt "yleishäärääjä", hän palvelee asiakkaita ja tilaa tuotteita ja ompelee jos ehtii. Norteva & Vuorento aikoo pysyä monipuolisena kangaskauppa ompelimona. - Tuotevalikoimamme myös hieman laajenee, he kertovat. - Tarkoitus on hankkia sisustuskankaiden rinnalle yhä enemmän asustekankaita, koska valmistamme täällä myös vaatteita. Veeraa ja Karolinaa on varoiteltu yrittäjän kivisestä tiestä, mutta heitä ei pelota. Ideoita kehitykseen riittää. - Uusistamme varastoa ompelemalla vanhoista kuoseista kaikenlaista käyttötavaraa, villejä vaatteita, juhlapussukoita ja mitä ikinä kukaan osaa toivoakaan teemme vaikka omistajalle ja koiralle yhtenäiset asut, he nauravat. Uusia kankaitakin hankitaan pikku hiljaa. Niissä on vaihtuvat trendit, joita naiset seuraavat tarkkaan. Äskettäin he olivat muun muassa kangasmessuilla Ruotsissa luomassa yhteyksiä ja haistelemaan uusia suuntauksia.
ALICE KARLSSON Norteva & Vuorento kangaskauppa ja ompelimo. Pohjolankatu 43, p. 0400 604 048. Av. ark. 10-18 ja la 10-15. www.veeravuorento.fi Avajaiset 14. syyskuuta 2012. Kahvia ja kakkua, illalla musaa ja mukavaa yhdessäoloa. Avoimet ovet klo 10 alkaen. Tervetuloa.
Toiminnanjohtaja Tiina Petäjävaara esittelee terapiavälinettä Paroa, jolla on saatu hyviä tuloksia muistisairaiden auttamisesta.
Teksti ja kuvat: PETRA PIITULAINEN (HH)
Robottia hoivataan ja sille puhutaan. Se ääntelee aidolla hylkeenpoikasen äänellä ja ottaa kontaktia ihmiseen.
Toimiva koti
TOIMIVA KOTI on Käpyläntiellä sijaitseva esteettömän ja turvallisen asumisen näyttely sekä informaatiokeskus. Sieltä voi hakea ideoita kodin turvallisuuteen ja esteettömyyteen kuka tahansa. Esiteltävät tuotteet ovat yhteistyöyritysten. Näyttely uusitaan kerran vuodessa. Avoinna tiistaista perjantaihin klo 1016. Lisäksi näyttely on avoinna lokakuusta huhtikuuhun myös keskiviikkoisin klo 1018. Yksittäisille kävijöille näyttelyyn tutustuminen on maksutonta. Tammikuussa ja heinäkuussa näyttely on suljettu. Ryhmiltä ennakkoilmoittautuminen
fi
Toimiva koti, Käpyläntie 13, 00600 Helsinki (09) 310 80353, toimiva.koti@hel.fi, www.toimivakoti.fi.
4
Käpylä-lehti
22.8.2012
Kun Santahamina meinasi lentää ilmaan
Keijo Saurilan neuvokas toiminta 1946 saattoi pelastaa Sandiksen.
Kansanasuntojen puutarhoista poliittinen vääntö
Moottorisaha rupesi soimaan 1. elokuuta Heka-Kansanasuntojen korttelissa 817. Kun asukkaita vanhemmat puut alkoivat kaatua, seurasi sekasorto ja kauhistus. Spontaani kansanliike pysäytti työt, ja puutarhojen peruskorjaus siirtyi kaupunginhallituksen käsittelyyn.
Keijo Saurila ja mitali: 4.1.1946. Ikäluokan parhaalle sotilaalle. KERRAN KÄVI NÄIN. Olin vuonna 1944 ajautunut 17-vuotiaana Lapin sotaan rakentamaan yhteislinjoja joukkueiden välille. Nuorempi ja vanhempi ikäluokka kotiutettiin parhaaseen ruska-aikaan, jolloin sota oli kohdaltani ohitse. Suureksi ihmeeksi meidän ikäluokkamme kutsuttiin vuonna 1946 armeijaan muistoja verestämään. Saavuin siis toisen kerran tuttuun Sandikseen. Eräänä päivänä jouduin komppanian kasarmille päivystäjäksi. Siitä alkoi elämäni unohtumattomin seikkailu. Istuin kasarmin ikkuna-aukossa ja katselin sieltä avautuvaa maisemaa. Äkkiä havahduin. Kasarmimme vastapäätä oli rakennus, jossa tiesin töpinän poikien perunavaraston olevan. Huomasin, että perunakellarin katolla olevasta parin metrin puisesta putkesta tuprusi sankkaa savua ilmaan. Tiesin, että savuava putki oli perunakellarin ilmanvaihtoputki, josta ei saisi noin voimakasta savua tulla. Ilmoitin havainnosta oman komppaniani vääpelille, joka lakonisesti totesi: - Siellä on pioneereilla jotakin, joten ilmoita sinne. Soitin pioneerien puhelimeen, josta vastasi komppanian vääpeli. Kerroin havaintoni. Tä! kuului vastaus ja puhelin lyötiin korvaani. Aavistin jotain ja kiirehdin ulos asiaa ihmettelemään. Ruokalan mäkeä juoksi pioneerivääpeli, joka huohotti: siellä on meidän ammus- ja -miinavarasto! Vääpeli avasi varaston ulko-oven ja näky oli kauhistuttava. Varastojen korkea väliseinä oli perunapuolelta kauttaaltaan tulessa. Teimme hälytyksen viereisen kasarmin palokunnalle. Pian hälytysvalmis hevospalokunta ilmestyikin paikalle. Suuresta tynnyristä alettiin miesvoimin pumpata vettä palokohteeseen. Palomiehet saivat liekkiseinän sammumaan ja tyhjennettyä tynnyriä lähdettiin uudelleen täyttämään. Toinen tynnyrillinen sai seinäpalon lopullisesti sammumaan. Sain toiminnastani ansaitun sunnuntaikuntoisuusloman, josta pioneerivääpeli loihe lausumaan: - Jos olisit minun poikiani saisit loman koko palvelusajan loppuun asti. Jos meidän ammus- ja -miinavarasto olisi räjähtänyt ja se olisi tapahtunut puolen tunnin sisällä niin Santahamina olisi hiukan toisen näköinen luhistuneine kasarmeineen ja ihmisuhreineen. Loppuhavaintoni on, että oli sittenkin järkeä kutsua meidän ikäluokka palvelukseen. Sainhan Lapin sodassa selvinneenä osoittaa, että olin sillä hetkellä Santahaminassa oikea mies oikeassa paikassa. Palon todennäköinen syy: Joku töpinän pojista oli perunanhakureissulla heittänyt Nortin tumpin vieressä olevaan paperisäkkikasaan, joka muutaman tunnin hehkumisen jälkeen sytytti puisen väliseinän. Kesällä 2012
KEIJO SAURILA (86 V.) Itä-Pakila
Korttelipihalta kaadettiin muun muassa vanhoja terveitä koivuja. Kuva Toivo Koivisto. HEKA-KANSANASUNNOT on hiljaisuudessa vienyt vuosia eteenpäin puutarhojen perussaneerausta kaupungin hallintokunnissa. Pilottikortteliksi joutui kortteli 817 (Pohjolankatu, Metsolantie, Pellervontie, Joukolantie). Traktorit ja kauhakuormaajat aloittivat saneerauksen elokuun ensimmäisenä päivänä. Useat käpyläläiset mukaan lukien monet korttelin 817 asukkaista järkyttyivät nähdessään, miten korttelin puut ja pensaat kaatuivat. Muutama aktiivinen käpyläläinen järjesti aiheesta ex tempore -keskustelutilaisuuden Hotelli Parkissa tiistaina 7.8.2012. Paikalle saapui puskaradion välityksellä 85 puutarhoista kiinnostunutta. Yleisesti ihmeteltiin, miksi pihasuunnitelmista ei ole kerrottu jo suunnitteluvaiheessa koko alueen asukkaille. Monia kiinnosti erityisesti hankkeen kokonaiskustannukset. Seuraavana päivänä Helsingin Sanomat kirjoitti puutarhojen tuhosta näyttävästi. Samaan aikaan facebookiin syntyi Puu-Käpylän pihoja puolustava ryhmä, johon viikon aikana on liittynyt yli 1600 asiasta kiinnostunutta. Aihetta on viikon aikana kommentoitu vilkkaasti etenkin kaupunginvaltuutetut ovat olleet huolissaan niin Puu-Käpylän uudelleen muokkauksesta kuin
Tämä ilmoitus oli monille ensimmäinen tieto remontista. Kuva Elle Penna.
asukasdemokratian mahdollisesta tallomisesta. Julkisen keskustelun käynnistyttyä kiinteistö- ja kaupunkisuunnittelua johtava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ilmoitti, että työt korttelissa 817 keskeytetään toistaiseksi. Asiaa käsitellään maanantaina 13.8. kaupunginhallituksessa. Perjantaina 10.8. Heka-Kansanasunnot tiedotti ensimmäisen kerran puutalojen asukkaita käynnissä olevasta pihasaneerauksesta.
Pihat myllättiin perusteellisesti. Kuva Toivo Koivisto.
Kansanasuntojen toimitusjohtaja, Loci-maisema-arkkitehtien edustaja sekä korttelin 817 talotoimikunnan sihteeri ovat julkisuudessa todistelleet, että hanke on edennyt täysin asukasdemokratian sääntöjen mukaisesti. Siltikin moni korttelin 817 asukkaista kokee, että heidät on sivuutettu ja asiat ovat edenneet luvatusta poiketen. Näyttää siltä, että Kansanasunnot ja vuosia hanketta valmistelleet virkamiehet ovat unohtaneet, että PuuKäpylä ei tarkoita vain kaupungin vuokra-asuntoja. Tulevat työt vaikuttavat laajalti koko Käpylän maisemaan. Osuuskunnista on kyselty, miksi heidät on unohdettu hankkeesta. Samaan aikaan Kansanasunnoista on väläytelty, että saneeraus tulee laajenemaan yhtiön kivitaloihinkin. Kaupungin lupaviidakossa hanketta on ajettu vetoamalla puutarhojen suunnittelijan Elisabeth Kochin näkemyksiin. Virkamiesten visiona on palauttaa alueen puutarhat 1920-luvun malliin. Tämä tietää pihojen uudelleen jakamista asukkaiden puutarhojen tuhoamista. Onko tärkeämpää palauttaa puutarhojen alkuperäinen malli vai vaalia olemassa olevaa puutarhakulttuuria? Pihat ovat yksilöllisiä ja asukkaittensa näköisiä sekä hoitamia. Elisabeth Kochin mukaan puutarhaa uudistettaessa on syytä toimia varovaisesti. Etenkin puiden kaatoa on harkittava tarkkaan, sillä uuden puun kasvaminen vanhan veroiseksi kestää kolmisenkymmentä vuotta. Korttelissa 817 on seuraavana vuorossa maanparannustyö, joka on tehtävä ennen uusien puiden istuttamista. Mikäli vielä halutaan pelastaa viime vuosikymmenten kätten työn tulos, olisi maanparannustöitä jatkettava pihakohtaisesti ja käsityönä. Valitettavasti suurin osa korttelin pihoista on jo myllätty. Kaupunginhallituksen kannanotoista riippuu, miten työt jatkuvat Käpylässä: pääsevätkö asukkaat vaikuttamaan omiin pihoihinsa vai sanellaanko säännöt ylempää? Aika myös näyttää, onko julkisella keskustelulla saavutettu haluttu vai ei: yhteisistä asioista pitää, tiedottaa ajoissa ja niihin pitää päästä vaikuttamaan. Toivottavasti Heka-Kansanasunnot siirtyy polemiikin jälkeen tiedottamisessaan viime vuosituhannelta 2000-luvulle.
R.J.Kinnunen Oy
Käpylän oma sähköurakoitsija
p. 2787024 050 3835522 rjkoy@kolumbus.fi
Pikaisesti kokoon kutsuttu asukaskokous keräsi yli 80 osanottajaa. Kuva Elle Penna.
MARI LARKOVIRTA Pohjolankatu, Käpylä
22.8.2012
Käpylä-Lehti
5
Nyyrikki satsaa jazziin
Ravintola Nyyrikissä alkaa soida jazz joka lauantai. Ohjelman takana ovat ammattimuusikot.
HELSINGISSÄ ON liian vähän jazzia, jazzlaulaja ja tuottaja Reija Lang sanoo. - Mutta nyt tarjoutui hieno tilaisuus jazzmuusikoille, kun Nyyrikki päätti satsata jazziin. Siksi laulajasta tuli myös tuottaja. Hän on järjestänyt rumpali André Sumeliuksen kanssa syksyksi Nyyrikkiin 16 konserttia. - Tämä on loistava kattaus, Lang sanoo. - Pitkä rivi huippuartisteja. Esimerkiksi 3. marraskuuta esiintyvä Nina Mya valittiin tänä vuonna Porin Jazzeilla vuoden taiteilijaksi, Sofia Finnilä on valittu Lady Summertimeksi pari vuotta ennen minua, mieslaulajista Juki Välipakka on Suomen parhaita jazzlaulajia, Seppo Kantonen huippupianisti... Adjektiivit ovat mairittelevia mutta eivät katteettomia. - Käpylään pärähtävät nyt Suomen parhaat jazzartistit. - Syyskuu onkin varsinainen American Songbook, jazzstandardiperinteen kirkkaimpia helmiä. Viiden konsertin sarjassa on sekä instrumentaalisia että laulullisia osia, todellinen sateenkaari. Luvassa on svengaavia kappaleita.
Lyhyesti
Kumpulanlaakso säilyy ehjänä
Helsingin kaupunginvaltuusto torppasi kesäkuussa Vallilan joukkoliikennekadun rakentamisen. Äänestystulos oli 4242, mutta asia ratkesi puheenjohtajan Minerva Krohnin (vihr) äänellä. Pietari Kalmin kadun jatkamisen tarkoituksena oli parantaa poikittaisliikennettä ja yhdistää yliopistokampuksia paremmin toisiinsa. Vastustajien mukaan tie olisi tuhonnut Kumpulanlaakson vehreän kokonaisuuden. "Lämmin kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte Vallilanlaakson katua koskevan kannanoton laatimiseen ja allekirjoituksellanne olitte tukemassa laakson säilymistä autottomana", viesti Kumpula-Seuran puheenjohtaja Ulla Agopov muun muassa Käpylä-Seuralle.
Jazzhengetär
Reija Lang on laulaja ja sanoittaja. Vuonna 2002 hän voitti Lady Summertime -jazzlaulukilpailun Runnin rapujazzeilla. Taiteilijalla on oma bändi Reija Lang Trio, jossa soittavat MikkoVille Luolajan-Mikkola ja Jarno Kukkonen. - Olemme juuri tekemässä uutta levyä, jonka pitäisi tulla ulos lokakuussa, hän kertoo. Lisäksi Lang keikkailee ilman bändiään eri puolilla Suomea. Nyyrikin konserteissa laulaja tuottaja pyörii ainakin aluksi jonkinlaisena jazzhengettärenä, tiedottaa konserteista ja kertoo bändeistä muun muassa facebookissa ja muualla verkossa. Hänellä on myös kaksi omaa konserttia. - Ideana oli, että kokoonpanot vaihtelevat ja niin ne tekevätkin. Luvassa on mielenkiintoisia esiintyjiä, erilaisia instrumentteja ja ehkäpä yllätysvieraita.
Käpylä sai oman Jazzlegendan
Käpyläläinen basisti Heikki "Häkä" Virtanen (kuvassa) valittiin viime kesäkuussa Jazzlegendaksi numero 23. Hän on ahkerasti levyttänyt studiomuusikko. Levytyksiä on kertynyt noin 5000. Samaan aikaan syntyi myös legenda numero 24, joka on pianisti ja televisiojuontaja Seppo Hovi. Kaikkien aikojen ensimmäinen Jazzlegenda on vuodelta 2001, Erik Lindström. Vuoden Jazzlegendan nimeävät Suomen Big Band Yhdistys, Suomen pop- ja jazzarkisto, sekä Imatra Big Band Festival.
Vuoden kehittely
Idea jazzlauantaista syntyi noin vuosi sitten. - Olin Nyyrikissä keikalla ja rupesin miettimään, miten konsertteja voisi kehittää ja tuotteistaa. Miten jazzmuusikoille saisi enemmän esiintymistilaisuuksia. Heitin sitten sähköpostin Nyyrikin ravintoloitsijalle Terhi Aunilalle ja kysyin kiinnostaisiko konserttisarja. Vastaus tuli viiden minuutin päästä: Kiinnostaa. Sen jälkeen tartuttiin toimeen. Lang halusi työparikseen André Sumeliuksen, koska hän tuntee hyvin instrumentaalisen puolen. - Päätimme heti, että teemme niin hyvän ohjelman, että se imaisee myös jazzia ennestään tuntemattoman yleisön mukaan. Ja niin me teimmekin. Langin mukaan etenkin alkupuolen konsertit ovat sellaisia, että niiden kautta on helppo päästä jazziin sisään.
Lippakioskin taidetta
Jazzlaulaja Reija Lang on suunnitellut yhdessä rumpali André Sumeliuksen kanssa syksyn ohjelmiston Iltatähteen.
Pohjolankadun lippakioskin seinällä on 202 pikkuruista naamaa, jotka on muotoiltu kioskilla kävijöiden voimin. Omakuvia vai jonkun toisen? Katsoja voi päätellä itse. Toisella puolella kiskaa olevaan sähkökaappiin on taiteiltu kahvia juova pelle. Sen lippakiskan pitäjät saivat tehdä Helsingin energian luvalla, kunhan kaapin tausta pysyy harmaana. Taidetta ilman gallerioita. Käykää tutustumassa.
Olut ja kuu rekvisiittana
Lähtölaukauksena syksyn jazzkonserteille on Kuutamojazzit elokuun viimeisenä päivänä. Se käynnistää mahtavan syksyn, jonka kyytipojaksi Nyyrikki lanseerasi jopa oman Jazz-Oluen. - Tässä tuntuu humalan puraisu heti ensimmäisessä suuntuntumassa, valinnan tehnyt jazz- ja olutdiggari Seppo Hanste totesi Jazz-Olueksi valitusta Prykmestar LuomuPilsistä. Kuutamojazzien ajankohtakin 31.8. on tarkkaan mietitty. Silloin Käpylän yllä loistaa täysikuu.
ALICE KARLSSON KuutamoJazzit pe 31.8.2012 klo 18-00. Jazz valtaa koko ravintolan, meno alkaa terassilta ja päättyy Iltatähteen. Jälkilöylyjazzit 1.9.-15.12.2012 joka lauantai klo 21-23. Vapaa pääsy. Ravintola Nyyrikki, Pohjolankatu 2, Käpylä
Nyyrikin Jazz-Olut on luomua
RAVINTOLA NYYRIKIN
jazzpainotteista syksyä on juhlistettu omalla oluella. Jazz-Olut Prykmestar LuomuPils tulee VakkaSuomen panimolta. Oluen valitsi sokkotestillä Vuoden 2008 Jazzdiggari Seppo Hanste. Kilpailussa oli viisi Vakka-Suomen Panimon olutta ja voittajaksi nousi Prykmestar LuomuPils. Jazz-Olut on olennainen osa Nyyrikin Iltatähden 31.8. pidettävää Kuutamojazz-festaria ja sitä seuraavaa jokaviikkoista JälkilöylyJazzit-konserttisarjaa. Ravintoa Nyyrikki, Pohjolankatu 2, Käpylä
Osmontielle tulee uusi talo
Helsingin kaupunki rakennuttaa uuden vuokratalon Osmontie 43:een. Taloon valmistuu 92 asuntoa. Rakennuksen on määrä olla muuttokunnossa kesäkuussa 2014. Huoneistot vuokraa Stadin asunnot.
Tule kamulinjalle musisoimaan!
Avoimia soitto- ja lauluryhmiä kaiken ikäisille: muskareita, djembe-, mandoliini-, haitarija kanteleryhmiä. Ilmoittaudu heti mukaan! www.kmo.fi
Lisätiedot kursseista ja ilmoittautumisesta: www.kmo.fi, lassi.logren@kmo.fi, 09 - 726 3306.
TOIMIPISTE KÄPYLÄN KARJALATALOSSA!
Kirjanpito · Palkanlaskenta · Tilinpäätökset · Kausiveroilmoitukset · Veroilmoitukset ja muut veroasiat · Tilintarkastuksen valmistelu · Yrityksen perustaminen · Pöytäkirjat, rekisteröinnit, yms.
Käpylänkuja 1 · 00610 HKI · puh. 050 4394 835 · www.accumi.fi
6
Käpylä-lehti
22.8.2012
Oppitunnilla
Pohjolankadun lehmuksissa on haastetta.
Juhlaisännät. Vasemmalta Reijo Lehmusvyöry, Antero Aaltonen, Tapio Paukku, Pertti Ahonen, Eino Menlös ja Matti Hakamaa. Kuva Raili Aaltonen. POHJOLANKADUN lehmuskujassa
on kuutta omaksi lajikseen tai kahden lajin risteymäksi erottuvaa lehmusta ja lukuisa määrä jalostuksen seurauksena syntyneitä lajikkeita. Käymme Helsingin kaupungin dendrologin Juha Raision kanssa lehmusrivistön läpi tänä vuonna jo toiseen kertaan. Talvella puhuimme puiden kunnosta ja lumiauran kolhaisuista, mutta heinäkuussa katsoimme miten lehmukset erotetaan toisistaan. Se ei ole ihan helppoa, pitää nähdä kukkien ja lehtien yksityiskohdat.
Sofia ja Severi, kymmenen vuotta
Asukkaat viihtyvät Senioritalo Sofiassa ja Severissä.
IÄKKÄITTEN IHMISTEN asuminen
on muuttunut parempaan suuntaan. Muinoisia vaivaistaloja vieroksuttiin ja jopa pelättiin. Vanhainkotivaihe oli jo paljon parempi. Nykyiset seniori- ja palvelutalot ovat aivan uusi luku. Ne edustavat asumisen laatua ja niihin päästäkseen jonotetaan, eikä ihme. Hyvä esimerkki on Sofianlehdonkadulla sijaitseva Senioritalo Sofia ja Severi. Kesäkuun lopulla Sofia ja Severi juhli kymmenvuotista olemistaan. Aktiiviset asukkaat loihtivat hienon juhlan, jota on ilo muistella. Jo kevättalvella juhlaisännät alkoivat suunnitella kesän suurta juhlaa ja valokuvanäyttelyä kymmenen vuoden tapahtumista. Naiset kylvivät kukkien siemeniä ja tuunasivat kiviä sekä hienoja kukkaruukkuja patiolle, jonne kukat ja koristellut kivet asetettiin. Tuo sisäpihan patio toimi juhlan päänäyttämönä. Juhlaisännät toivottivat tervetulleiksi 40 asukkaan lisäksi kutsuvieraat sidosryhmiä ja asukkaiden omaisia. Kuohuviinin jälkeen Pertti Ahonen kertoi Sofian ja Severin vaiheista. Kuntien Eläkevakuutus (KEVA) rakennutti talon, joka valmistui 2002. Talossa on 49 asuntoa ja kaksi 14 hengen ryhmäkotia, joiden toiminnasta vastaa nykyään Mainio Vire Oy. Asumisessa on otettu huomioon turvallisen elämän tarpeet itsenäisesti toimeentuleville ikäihmisille, tarpeen mukaan voi myös ostaa palveluja. Alkuvaiheessa perustettiin asukastoimikunta ATK, joka ryhtyi miettimään ja kehittämään asukkaille toimintaa ja pitämään yhteyttä KEVAan, isännöitsijään ja muihin sidosryhmiin. Erilaiset tapahtumat ovat mukavaa vaihtelua arkeen. Sellaisia ovat olleet esimerkiksi laskiaisena, vappuna, juhannuksena, itsenäisyyspäivänä ja joulun alla järjestetyt tilaisuudet, kesäiset grillailut, miesten Oktober-fest-sitsit ja naisten Sohvikerhon kahvihetket. Retkiä asukkaat ovat tehneet muun muassa Hamina-Tattooseen, kartanoihin, konsertteihin, taidenäyttelyihin sekä laivalla risteillen eri kohteisiin. Näistä onnistuneista retkistä Antero Aaltosen johdolla koottiin 10-vuotisjuhlan valokuvanäyttely. Pertti Ahonen myös totesi puheessaan, että Senioritalossa asumisen laatu ja taso ovat voittopuolisesti vastanneet odotuksia. Herkullisen lounaan sekä kahvin tarjoilivat Juhlaisännät. Ohjelmassa oli yhteislauluja, oman talon "Naisten valituskuoron" räppi ja "Suolakurkkujen" laulantaa (samoja miehiä kuin Juhlaisännät). Läsnä olevien kesken arvottiin kymmenen herkkukoria, joista osakiitos kuuluu Arabian ostoskeskuksen ystävälliselle K-kauppiaspariskunnalle. Juhlat on juhlittu, mutta eivät Senioritalon yhteiset riennot siihen lopu. Sen takaavat Juhlaisännät sekä Kosti Koskela, joka huolehtii siitä, että talossa soi myös musiikki.
ASTA KORPPI
Pahkoja ja kainalokarvoja
Lähdemme matkaan Hotelli Parkin edustalta kohti Mäkelänkatua. - Kukasta ja lehdestä puu tunnetaan, vaikka lehmuksilla on joitakin hyviä tuntomerkkejä myös rungossa, Raisio sanoo. Tiirailen ylös lehvästöön. Lehmuksen kukat erottuvat vaaleankeltaisina, mutta ne ovat niin korkealla etten erota yksityiskohtia. Mutta meilläpä onkin pitkävartiset oksasakset mukana. Naps vain ja oksan kärki kukkineen leijailee alas.
Pohjolankadun lehmuskujanne on monimuotoinen ja puut ovat melko hyvässä kunnossa.
- No, juu, metsälehmus tämä on, Raisio huomaa. - Sillä on pienet lehdet ja kukat siirottavat vaakasuoraan. Sinertävän vihreiden lehtien alapinta on vahamainen ja lehtisuonten kainalokarvat ovat ruskeat. (Nyt pitäisi olla suurennuslasi mukana. Etenkin nuo kainalokarvat! En taida oppia näitä lehmuksia tällä kertaa.) Porhallamme eteenpäin ja esittelyvuorossa on isolehtilehmus. - Kukinnot ovat isot ja nuokkuvat eikä lehti nimestään huolimatta ole aina iso vaan siinä on vaihtelua, Raisio selvittää. - Ja katsopas, miten vaaleat lehtisuonten kainalokarvat tällä on. (Taas kainalokarvat! En näe mitään, mutta nyökkäilen.) - Tunnustelu auttaa tunnistamisessa, opas jatkaa. - Isolehtilehmuksen lehtiä on loppukesälläkin miellyttävä kosketella, kun taas esimerkiksi puistolehmuksen lehdet tahmaantuvat kesän kuluessa. saamme muutamia pikkuoksia putoamaan. Ja kyllä, tässä ne nyt ovat lehmusharvinaisuudet. Raisio pistää näytteet taskuunsa. Työhuoneessaan Helsingin kaupungin rakennusvirastossa hän tarkistaa vielä mikroskoopilla löytyykö lehden alapinnalta sitä oikeanlaista tähtikarvoitusta.
ALICE KARLSSON
Eksoottiset viimeisenä
Juha Raisio keräsi puista näytteitä pitkillä oksasaksilla.
Seuraava selkeä omannäköisensä puu on kriminlehmus, jonka lehdet ovat tummanvihreitä, kiiltäviä ja vähän kuperia. Kriminlehmus on risteymä, jonka toinen vanhempi on metsälehmus ja toinen jokin eteläisempi laji. Puut kukkivat meillä vähän myöhemmin kuin muut lehmukset. Kriminlehmuksia alkaa tulla vastaan sitä enemmän, mitä lähemmäksi Mäkelänkatua tulemme. Raisiokin yllättyy niiden paljoudesta. - Jopas on, hän päivittelee. - Tämähän on oikea dendrologin unelmakujanne. Ja sokerina pohjalla ovat Pohjolankatu 1 edessä rehottavat meillä harvinaiset berliininlehmukset, joiden toinen vanhemmista on amerikanlehmus. Kummankin puun lehdet ovat isoja, berliininlehmuksella jopa 18-senttisiä ja kukinnoissa on molemmilla kymmenkunta kukkaa. Komeita puita. - Näistä on otettava näytteet, Raisio sanoo ja yrittää ylettyä oksiin. Lehvästöt ovat korkealla, mutta
Lehmuslajien ja -lajikkeiden ja risteymien tunnistamiseen tarvitaan näytteitä. Raision kädessä kukkaverso.
Juhlayleisölle puhumassa Pertti Ahonen. Kuva Kosti Koskela
SUORITAMME KAIKKI PUU-, LASI- JA KEHYSTYSTYÖT
HELSINGIN LASI JA PUU
Pohjolankatu 43, 00610 Helsinki Puh. 791 590
Suurin osa Pohjolankadun lehmuksista on puistolehmuksia. Niiden kukat nuokkuvat ja vaaleanvihreiden lehtien alapinnan suonihankojen karvoitus, joita Raisio asiaa yksinkertaistaen kutsuu kainalokarvoitukseksi, on vaalea. Puut tunnistaa helposti myös rungon pahkuroista, silmustopahkoista, vaikkei se Raision mukaan ole ihan pettämätön tuntomerkki. - Suomeen on tuotu parinsadan viime vuoden aikana taimia, jotka ovat risteytyneet keskenään. Siksi kukaan ei enää pysty kaikista kaupunkilehmuksista sanomaan, mitä ne ovat. Ne ovat vain puutarhamuotoja. Ensimmäinen puistolehmuksesta eroava puu näyttäisi Raision mukaan tyypilliseltä metsälehmukselta, mutta napsaistaanpa näyte.
Katupuita testataan Vartioharjussa
POHJOLANKATU ON Juha Raision mielestä monimuotoisuudessaan Helsingin hienoimpia. Haastaja löytyy kaupungin toiselta puolelta Munkkiniemen puistotiestä. - Munkkiniemen puistotiellä puut ovat kuitenkin huomattavasti huonommassa kunnossa, hän sanoo. - Pohjolankadulla puiden kunto on vielä enimmäkseen hyvä ja huonoimpienkin puiden elämää voidaan yrittää jatkaa muun muassa latvustoa pienentämällä. Lehmus sietää kaupunkipuista parhaiten kolhimista. - Siksi meillä näitä lehmuksia niin paljon onkin. Ja jos puussa on kolo, se oikeastaan vain lisää luonnon monimuotoisuutta. Kolossa voi elää lintu, piennisäkäs tai kääpä. Puut ovat kaupungeissa kovilla ja ilmaston lämpeneminen on tuonut lisää haasteita. Kaupungilla onkin parhaillaan meneillään kokeilu. Vartioharjuntielle on istutettu katupuuarboretum, missä on 40 puuta. - Ne edustavat kymmentä lajia ja tarkkailemme niiden kestävyyttä. - Eräs lajeista on neidonhiuspuu, jolle emme kuitenkaan ennusta kovin pitkää ikää, Juha Raisio sanoo. - Sitä on Tukholmassa ja Tallinnassa, mutta Helsinki saattaa olla liian pohjoisessa. Katsotaan.
ALICE KARLSSON
22.8.2012
Käpylä-Lehti
7
Erik Bruunin hengessä
Toukolalainen taideopiskelija 25-vuotias Antti Heikkinen voitti tämänvuotisen Hartwall Jaffa Sauma Master Class -kilpailun yhdessä kahden muun kanssa. Rahapalkinnon lisäksi kolmikko sai mahdollisuuden työstää oman julisteensa legendaarisen graafikko Erik Bruunin ohjauksessa.
ANTTI HEIKKINEN opiskelee kolmatta vuotta Aalto-yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa graafista suunnittelua. - Minulla on vielä muutamia kursseja suorittamatta, sillä olin opiskelijavaihdossa Reykjavikissa ja se vähän sotki suunnitelmiani, hän sanoo. - Tähtään taiteen kandidaatin tutkintoon, josta on vielä mahdollisuus jatkaa maisteriksi. Antti on kotoisin Hollolasta, mutta on juurtunut jo lujasti Toukolaan. - Tämä on lempialueeni Helsingissä, hän sanoo. - Kaikki on lähellä. Kotoa koululle on parin minuutin matka ja täällä on mainiot ulkoilumahdollisuudet. Kumpulan kampuksella on lisäksi kuntosali. Eipä tarvitse juurikaan matkustaa mihinkään. Tässä mä pyörin yliopiston ja kodin välillä.
Nyyrikin Iltatähdessä lauantaisin klo 1.9.-15.12 klo 21-23
Öistä luonnostelua
Saumaan ei voinut olla törmäämättä. - Koululla oli aiheesta isot julisteet, joissa kerrottiin mistä on kyse. Antti kiinnostui heti. Olihan siinä mahdollisuus päästä arvostetun graafikon Erik Bruunin kanssa "hengailemaan" ja rahapalkintokin oli reilu. - Viime tinkaan silti meni, Antti sanoo. - Tein luonnokseni viimeisenä yönä ennen jättöpäivää. Yön aikana syntyi kuitenkin viisi työtä, joista kolme valittiin niin sanotulle shortlistalle, josta Bruunin oppiin valittiin Antin lisäksi Pekka Halosen akatemiassa opiskeleva Lauri Bremer ja Lapin yliopistossa graafista suunnittelua opiskeleva Anna Vuorinen. Kilpailuraatiin kuuluivat taiteilijaprofessori Erik Bruun, Imagen AD Teemu Heinilehto, mainostoimisto SEK & GREYn suunnittelija Ville Granroth sekä Hartwall Jaffan tuotepäällikkö Outi Lahtinen. Bruun oli kuuleman mukaan huomioinut Antin Omena -julisteen välittömästi. - Tämä, hän oli sanonut ja osoittanut Antin luonnosta sormellaan.
Jälkilöyly
www.nyyrikki.fi Vapaa pääsy Vapaa pääsy
Oletko kiinnostunut näyttelemisestä, ilmaisusta, teatterista?
Lasten ja nuorten
z z a J
Ilmaisukoulu Käpylässä
(Karjalatalolla, Käpylänkuja 1) Antti Heikkinen ja Erik Bruun sekä Heikkisen voittoisa työ. 7-8-vuotiaiden ryhmä ti klo 14.30-16.00 9-11-vuotiaiden ryhmä ti klo 16.00-17.30 12-14-vuotiaiden ryhmä ti klo 17.30-19.00 Yli 15--vuotiaiden ryhmä ti klo 19.00-21.00 Uudet ryhmät aloittavat viikolla 36. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: p. 040 901 5170 ilmaisukoulu@teatterituike.fi
Tärkeässä opissa
Kesäkuussa kolmikko hikoili Suomenlinnassa Taidekoulu Maan tiloissa. - Ensimmäisenä päivänä tein julisteestani uusia luonnoksia, Antti kertoo. - Kaikkiaan niitä syntyi 15, joista mietimme yhdessä opettajien Ville Granrothin ja Erik Bruunin kanssa mikä erottuisi pienenäkin parhaiten. - Oli hienoa nähdä, miten innostunut yli 80-vuotias Bruun on edel-
leen työstään, Antti sanoo. - Hänen tärkeimpiä neuvojaan minulle oli, että juliste on suunniteltava tulitikkuaskin kokoon. Silloin se on tarpeeksi selkeä, kun sitä katsoo vaikkapa raitiovaunun ikkunasta.
Omalle uralle
Workshopissa työstetyt julisteet tulevat katukuvan mahdollisesti ensi joulukuussa, mutta Saumasta on seurannut muutakin.
- Vaikkapa tämä Käpylä-lehden haastattelu, Antti nauraa. - Lisäksi kaverit ovat onnitelleet minua ja voitosta on ollut maininta ainakin Markkinointi ja Mainonta -lehdessä. Kaikki myönteinen julkisuus on omaa juttuaan etsivälle opiskelijalle tarpeen. - Minua kiinnostaa kovasti lehtikuvitus ja tekstiiliprintit, sellaiset patternit jotka jatkuvat joka suuntaan, Antti sanoo. - Esimerkiksi Marimekolla on sellaisia. Niitä voisi olla vaatteissa, verhoissa, lakanoissa, kipoissa ja kupeissa. Antilla on jo oma toiminimi ja hän on tehnyt joitakin yritysilmeitä ja esimerkiksi levyjen kansia. - Tyylini ei ole realistinen vaan luon uusia maailmoita, hän sanoo. Työmahdollisuuksia on lukuisia, sillä graafinen suunnittelu on läsnä kaikkialla. - Katsopa vaikka ympärillesi. - Kaikkialla näkee graafista suunnittelua: tuotteiden etiketeissä, logoissa, mainoksissa, lehdissä ja kirjoissa. Visuaalisuus ei synny itsekseen. Joku sen suunnittelee ja toteuttaa.
www.teatterituike.fi
KÄPYgrilli
27.9. alkaen: Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.30 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 (parilliset viikot) To KARAOKE alk. klo 19.00 (parittomat viikot) La KARAOKE alk. klo 19.00 (parilliset viikot) Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 Avoinna: joka päivä 10-02 Keittiö avoinna: ma-to 11-21, pe 11-22, la 12-22, su 12-21 Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343
ALICE KARLSSON Anti Heikkisen sivut: www.anttiheikkinen.com
Antti Heikkinen Sauman workshopissa taidekoulu Maan työtiloissa Suomenlinnassa.
PUUNHOITOA ja -KAATOA
040 521 99 59
Kai Vogt
Sauma
HARTWALL JAFFA SAUMA -ohjelman
tarkoituksena on auttaa nuoria tavoitteissaan ja unelmissaan. Hanke on auttanut lahjakkaita nuoria pääsemään lähemmäksi tavoitteitaan tarjoamalla heille mahdollisuuksia muun muassa tanssin, valokuvauksen, näyttelemisen sekä urheilun saralla. Tänä vuonna kilpailun kautta haluttiin tuoda esille suomalaista julistesuunnitteluosaamista ja -historiaa, jossa taiteilijaprofessori Erik Bruunilla on merkittävä rooli. Hartwall Jaffa toi Erik Bruunin suunnittelemat ensimmäiset värikkäät Jaffa-julisteet mainospylväisiin jo 1950-luvun lopulla. Tämän Pro Finlandia -mitalilla palkitun tunnetun suomalaisen graafikon julisteista on vuosien myötä muodostunut osa suomalaisten lempidesignia.
Lisätietoja: http://www.jaffa.fi/masterclass/kilpailusta, http://www.jaffa.fi/sauma
Lauri Bremerin työ.
Anna Vuorisen työ.
Kahvila Kapusiini puh. 09-757 2087 Intiankatu 23, 00560 Helsinki Avoinna arkisin klo 7-17 ja viikonloppuisin 9.30-16
8
Käpylä-lehti
22.8.2012
Sujuvaa arkea partioleirillä
Kaskipartion Elsa Kotamäki (edessä), Iida Nikander ja Sarah Haiminen lähdössä ruokailemaan.
Vuonna 1954 isä täytti 50-vuotta ja minä kolme. Sen kunniaksi voimailtiin.
Partioleiri Saraste keräsi pääkaupunkiseudun partiolaiset yhteen Evolle. Mukana oli lippukuntia myös Käpylästä ja Oulunkylästä.
LIPPUKUNNAT eli paikallisyhdistykset elivät leirillä naapureina tai jakoivat saman leirialueen usean yhdistyksen kesken. Kukin lippukunta toi leirille omat tapansa ja leiriperinteensä, jotka erottivat sen muista. Käpylän alueen lippukuntien leirialueelta löytyi lisäksi keksintöjä, jotka tekivät leirin arjen sujuvammaksi. Kuksat-lippukunnan leirialueel-
Kuvien muisti
Kirjailija Hannu Niklander ammentaa teoksiinsa paljon Käpylän ajoilta.
KÄVIN KOULUJA Käpylässä ja
asustelin siellä opiskeluaikani alkuvuodet, kaiken kaikkiaan vuosina 1951 1975. Ensin asuin Olympiakylässä, sitten Koskelantien toisella puolella Savisepon talossa. Näitä ajanjaksoja olen käsitellyt romaaneissani Aurinko katsoo taakseen (1999), Radan varrella varjo (2003), Kuu jättää jäljen (2006) sekä pian ilmestyvässä romaanissa Taivaalla tutut tähdet. Etenkin lapsuusvuosiin syventyessä voi muisti pettää. Siksi on hyvä omistaa siltä ajalta edes joitain valokuvia. Ne paitsi tukevoittavat kirjoitusprosessia myös herättävät uusia kysymyksiä, avaavat aiheita joita en olisi tullut ajatelleeksikaan ja tuovat kirjoittamiseen lisävivahteita. Isäni Veijo Niklander työskenteli 1950-luvun alkupuolella paitsi Käpylän kirjastossa myös muun muassa matkatoimistossa nimeltä Etelän matkat. Kielitaitoisen miehen tehtäviin kuului seuramatkojen vetäminen ulkomaille, ja kotiini Käpyläntie 2:een saapui isältä kortteja Ruotsista, Tanskasta, Ranskasta, Saksasta, Neuvostoliitosta, Belgiasta ja Luxemburgista. Kaiken huippu oli Alankomaista lähetetty iso kortti, joka paitsi esitti punaista tulppaanipeltoa, myös vahvasti tuoksui tulppaaneilta. Seisoskelin ulkosalla katsellen Käpyläntien ylitse (sen toiselle puolelle ei ollut lupa mennä) Trustivapaa Bensiini -yhtiön (sittemmin TB ja Teboil) huoltoaseman pihalla jyriseviä kuormaautoja. Silloin sattui paikalle naapurin täti Hildur Carpelan, joka kertoi: Din pappa har kommit från resan! Juoksin kotiin. Paitsi isää siellä oli myös hänen Pariisista salakuljettamansa kreikankilpikonna Roope. Äitini Maija-Liisa Niklander toimi Koskelan sairaskodissa osastonhoitajana C-rakennuksessa. Usein olin minäkin sairaalassa vuorotyötä tekevän äidin seurana, lueskelin kirjoja tai söin hoitajatätien antamia pikkuleipiä. Joskus sain omaisten tuomaa jäätelöä, joka ei ollutkaan maittanut potilaille. Mutta minulle kelpasi. Saattoi olla luonnetta rauhoittavaa, kun pienestä pitäen näki potilaita, jotka päivät pitkät lojuivat sänkyjensä pohjalla. Tärkeä ihminen oli myös hoitotäti Hilja Aatri. Hän oli Janakkalasta saapunut eläkeläinen sairaanhoitaja, ja hänen asunnostaan Iitintie 3:sta tuli minulle eräänlainen keidas ja omakotitalon arkkityyppi. Isäni omisti erilaisia kameroita, pisimpään oli käytössä Düsseldorfista ostettu vaatimaton, mutta hyvin toimintavarma Bilora Bella.
HANNU NIKLANDER kirjailija, Karkkila
Panu Riihelä (edessä) ja Pyry Päivärinta Kuksat-lippukunnasta kilpailevat salkopallomestaruudesta.
la kuuluu tasainen mäiske. Akseli Sundberg, 15, pelaa salkopalloa Panu Riihelän, 11, kanssa. Salkopallo on osa lippukunnan leiriperinnettä, ja salko usein nousee leirialueelle yhtä aikaa telttojen kanssa. - Mä oon meidän lippukunnan salkopallomestari, kehuu Pyry Päivärinta, 14. Kehut eivät ole aivan perättömiä, sillä Pyry voittaa Akselin heti seuraavassa erässä. Lähes 4500 partiolaisen leirillä on tärkeää tietää, missä omat leirikaverit liikkuvat. Kaskipartion ja Käpytyttöjen leirialueella asia on ratkaistu nerokkaan läsnäolotaulun avulla. Puiden väliin köytettyyn lautaan on naputeltu riviin puutappeja, joista jokaisen ylle on kirjattu leiriläisen nimi. Puutapit toimivat naulakkoina, ja niihin kiinnitettävät muovikoukut kertovat, missä osallistuja kullakin hetkellä on. - Leirikeittiölle, uimarannalle ja kioskille on oma koukkunsa, partiojohtaja Heidi Vihavainen Kaskipartiosta selittää. Hänen mukaansa keksintö toimii moitteetta. - Nuorimmatkin leiriläiset osaavat jo käyttää taulua.
Uusia leiri-innovaatioita löytyy myös alueelta, jossa majoittuvat pohjoishelsinkiläiset lippukunnat Vuokot, Karhu-Veikot ja Oulunkylän Virkut. Yksi ideoista on puuhun kiinnitetty työmaavalo, joka auttaa leiriläisiä löytämään omalle teltta-alueelle. - Keksintöjen tarkoituksena on auttaa pienimpiä partiolaisia leirin arjessa, Aaro Kuoppala Karhu-Veikoista kertoo. Hän kiinnittää paraikaa partiohuiveja pitkän kepin päähän. Kepin avulla leiriläiset voivat seurata ensimmäisenä kulkevaa, eivätkä he eksy joukosta. Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirileiri Saraste järjestettiin 30.7 7.8.2012 Hämeenlinnassa Evon nuorisoalueella. Sarasteelle osallistui yhteensä lähes 4500 leiriläistä, joista noin 500 oli niin sanottuja ei-partiolaisia eli partiojärjestöön kuulumattomia leiriläisiä.
Teksti: PAULIINA PIETILÄ ja PINJA SANASLAHTI Kuvat: JUKKA-PEKKA NIKULAINEN
Svenska hörnan Förräderi och förfall rötmånadsfunderingar
SOMMARDAGS har jag, som väl
många andra medborgare också, mer tid att lyssna på radion o följa med tidskrifter. Då brukar jag läsa upp mej och bli lite mer insatt i det som kallas världens gång. Nyheterna har redan en längre tid bara koncentrerats kring EU-frågor (följ med Yle ettans utmärkta EU-program, Brysselflyget) och läget i Syrien, i sig mycket mångsidigt beaktansvärda och tankeväckande ämnen. Inte desto mindre vill jag lyfta fram mer allmänna ieologiska ärenden, såsom liberalismens förräderi dvs Liberalismin petos. Så har Tommi Melender et co namngivit sin aktuella idépolitiska debattbok, som behandlats åtminstone i Hbl av Pär Stenbäck och i Yle- radion av flere redaktörer. Själv har jag inte ännu läst boken (ska'nog) rnen av de många akuta frågor som väckts blev jag mäkta alarmerad, speciellt av beskrivningen som beskärs medborgarskapet och den enskilda medborgaren. Det tycks som om politiken från att ha varit en ideologiskt programinriktad folkrörelse nu de facto funktionerar som partipolitisk handelsbod där linjedragningarna sköts av marknadsförande reklambyråer och partiernas valteman och linjedragningar formuleras till lockande produkter, specialerbjudanden och `images' som saluförs enligt specifierade konsumentinriktade formulär. Ingen ideologi, bara marknadsstyre alltså. Vi får det vi är värda? Köp. slit och släng? Och hur/har vi förtjänat det? Har jag mig själv att tacka? Det fick mig att tänka på en liten skrift jag också haft som sommarläsning, nämligen "Ethics and Reflective Civic Skills for Democracy". Ett tajt paket som kommit till i samarbete mellan finländska (Sirkku Hellsten) och tansanianska (Azaveli Lwaitama) filosofer inom Dar (DSM) universitetet,och medborgaraktivister och används som handbok i sk utvecklingsfrågor på universitetsnivå. På knappa hundra sidor behandlas grundläggande frågor rörande etik och moral, dvs värdesystem och personlig praktisk tillämpning, utgående bl.a. från FNs deklaration om mänskliga rättigheter och skyldigheter. Där är det är viktigt att på djupet ta del av och förstå den information som finns att få eller erbjuds för att kunna göra egna moraliska beslut och inte hålla till godo eller överse med det gängse, t.ex. `dålig praktik', " landets sed" och andra lika villförande bekvämligheter. Vilka uttalade principer och vilken verkställd praktik ser vi i dagens läge som vägledande i vårt samhälle, i vår värld, - det är en livsviktig fråga för så väl yngre som äldre generationer. Medborgarskunskap är ett skört begrepp, om inte den enskilda individen förses med redskap för kritisk reflektion och uppmuntras och bereds tillfälle (eller vågar ta sig plats) för att använda dem. Marknadsideologin styr globalt och lokalt, ett maktspel för egennytta och tidsfördriv. Kritiskt tänkande och handlande har kommit på förfall i såväl samhällelig som personlig bemärkelse. Plats för moralisk upprustning, ideologisk revidering och tankearbete, mera deltagande och ansvar? Hösten är igen en möjlighet till ny början, för(?)hoppningsfullt
VIVECA HEDENGREN
PS. Kottby är väl inget förstenat museum som vissa nyväckta designplanerare tycks tro - träd växer och bär frukt, landskapet förändras själv har jag sett en hel del förändringar i både stadsplan, byggelse och trädgårdsplanering sedan 1973 eppur si muove, sa redan Galilei, det går framåt, akta er o stå på er, annars gör någon annan det!
Työskennellessään Sotamuseossa isä käytti toisinaan kapteenin uniformua. Kuva 1960-luvulta. Taustalla Koskelan sairaskoti.
22.8.2012
Käpylä-Lehti
9
Kirjeet
Herrainkäpylä ja Työläistenkäpylä
LUETTUANI Marjut Jousen kirjoituksen (Käpylälehti 5/2012) en malta olla kertomatta "alkuperäisasukkaiden" muutamia muisteluksia ja tarinoita menneistä. Olen asunut Länsi-Käpylässä nyt pian 50 vuotta. Kerron seuraavassa siitä, mitä olen kuullut alkuperäisasukkailta, nähnyt talon kirjoista ja talopiirustuksista sekä mitä olen saattanut päätellä talomme rakenteista. Mutta ensin ajatuksia Käpylän alueellisista nimityksistä: Kun meillä on vuosien varrella käynyt paljon sekä suomalaisia että kansainvälisiä vieraita, joista monet kysyvät, että ai tämäkös on se kuuluisa Puukäpylä. Totean heille, että Käpylä jakaantuu kolmeen osaan. Puukäpylään, Herrainkäpylään ja Työläistenkäpylään. Pohjolantien varsi on varsinainen Puukäpylä. Taivaskallion alue on Herrainkäpylä. Talot on rakennutettu. Siis omistajat eivät ole itse niitä rakentaneet, vaan ne on rakennettu omistajien toimesta asiallisten piirustusten pohjalta yhden perheen taloiksi. Työläistenkäpylä tarkoittaa Käärmetalon ja radan välissä olevaa aluetta, Länsi-Käpylää. Sen ovat rakentaneet käsityöläiset itse. Asun Vipusentiellä, Työläistenkäpylässä. Talossani on punagraniittinen kivijalka ja vahva hirsirakenne. Mistä käsityöläiset pystyivät saamaan näin hienot rakennusmateriaalit? Kivijalka tehtiin kivistä, jotka oli tuotu pääradan varren rakennustyömaalta. Aamulla mentiin hevosen ja tyhjien kärryjen kanssa työmaalle ja illalla tultiin sopivien kivijalkakivien kanssa takaisin. Mistä hirret? Keskustasta purettiin siihen aikaan jatkuvasti vanhoja puutaloja uusien kivitalojen tieltä. Sieltä talojen hirsirungot. Tämän talon hirret ovat kunnon kamaa, kovaa kuin mikä. Kun tämä talo on rakennettu 1922, niin kuinka vanhoja hirret ovatkaan. Muutettuani taloon avasin yhtä seinää katsoakseni voitaisiinko seinä jättää hirsipintaiseksi ei voinut. Tilasin alkuperäiset talopiirustukset Hämeenlinnasta, jossa Helsingin vanhat, arkistoidut piirustukset säilytetään. Tämä talo rakennettiin neljälle perheelle. Yläkerrassa hellahuoneet ja alakerrassa parihuoneet. Puulämmitys, alakerrassa on vielä vanha kaakeliuuni ja yläkerrassa kaakelihella, jollaista en muista aiemmin nähneeni. Asumme talossa kahdestaan vaimoni kanssa, sen jälkeen kun kolme poikaamme muuttivat muualle. Vipusentien talot sijoittuvat vierekkäin suht tiuhaan, mutta kadun varteen ja takapihaan on saatu runsaasti puutarhatilaa, josta aikanaan saatiin perunat ja muut juurekset. Vipusentie on kuulemma siitä syystä leveä ja talot toisella puolella etäällä kadusta, kun raitiotien piti alunperin kulkea täältä kautta. Miten kaupunki piti huolta vuokra-alueistaan 50 vuotta sitten? Joka kolmas vuosi oli niin sanottu kolmivuotiskatselmus, jonka suoritti yksi kiinteistölautakunnan jäsen apunaan kaksi virkamiestä, joista toinen toimi sihteerinä ja valmisteli käynnit sekä valvoi ryhmän antamat kehotukset. Silloin katsottiin, että pihat ja rakennukset ulkoapäin olivat siistejä ja muutenkin kunnossa. Minäkin sain kerran huomautuksen lautakasasta, joka piti siirtää vajan vierestä muualle. Aikaa annettiin kaksi viikkoa. Kiinteistöviraston siirtolapuutarhatoimisto järjesti vuosittain Paras puutarha -kilpailuja. Saman toimiston päällikkö laati meidän vuokratontin puutarhasuunnitelman, joka on lähes samanlainen vielä pian 50 vuoden jälkeenkin.
Menot
Koko perheen Taiteiden yö Karjalatalolla
torstaina 23.8.2012 klo 1720 Taiteiden yön ohjelmassa on piirakkapaja ja askartelupaja sekä haitarimusiikkia ja FolkJam-tutustumistunnit. Piirakkapajassa voi kokeilla karjalanpiirakoiden tekemistä. Askartelupajassa hyödynnetään mm. kierrätysmateriaaleja. Illan aikana kuullaan Käpylän musiikkiopiston kamulinjan 2-rivistä haitarimusiikkia ja tutustutaan Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten FolkJamiin. FolkJam on uusi, kotimaiseen tanssiin pohjautuva liikuntamuoto, joka on tarkoitettu kaikille ikään ja taitotasoon katsomatta. Vapaa pääsy. Tervetuloa. Ravintola Karelia on avoinna. Karjalatalo, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki. Lisätietoa: www.karjalanliitto.fi, www.facebook.com/karjalanliitto, p. 09 7288 170. Tapahtuma on osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa. Ohjelma klo 17.00-20.00 Askartelupajat klo 17.00-17.15 Käpylän musiikkiopiston kamulinjan 2-rivisten haitareiden aikuisryhmä klo 17.30-18.00 Piirakkapaja klo 18.00-18.20 Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten FolkJam-tutustumistunti klo 18.30-19.00 Piirakkapaja klo 19.00-19.20 Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten FolkJam-tutustumistunti klo 19.30-20.00 Piirakkapaja
MARTTI KOIVUMÄKI Työläistenkäpylä
AKUT JA TUULILASIT (myös korjaukset)
P. 09 - 428 90745
Läkkisepäntie 6, 00620 HKI (Metsälä) www.suomentuulilasikorjaus.fi www.suomenakkumyynti.fi
Visio altaasta, katsottuna kalliolta Kotipolulle päin.
Uima-allas sopii Taivaskallion tyyliin
KOMMENTOIN päätoimittaja Alice
Karlssonin artikkelia (Käpylä-lehti 5/2012), joka koski Taivaskallion eräälle asuintontille suunniteltua uima-allasta. Artikkelissa todetaan että uimaallas ei sopisi omakotialueen tyyliin, mutta asia on päin vastoin. Uima-allas sopii täydellisesti funkkisarkkitehtuuriin. Suunnitelma on korkealaatuinen ja teetetty maan arvostetuimpiin kuuluvalla arkkitehtitoimistolla. Myös maisema-arkkitehti on suunnitelmissa mukana. Suunnitelmassa otetaan huomioon Taivaskallion ja pihamme ainutlaatuinen ilme ja talomme arkkitehtuuri. Artikkelissa kirjoitetaan, että naapurit ihmettelivät luvan myöntämistä. Tosiasiassa vain yksi naapuri on valittanut meille myönnetystä rakennusluvasta. Heillä on omalla tontillaan uima-allas, joka on suurempi kuin meille suunniteltu. Kesäkuun Käpylä-lehden vastineessa Marjut Jousi totesi, että heidän uima-altaansa oli pihapiirin kaunistus, jota ulkopuolisetkin kävivät ihailemassa. Taitavasti ja tyylikkäästi sijoitettu vesiallas kimalteleekin kauniisti ja kohottaa myös elämänlaatua. Suunnitelmassamme on noin 30 35 senttiä korkea muuri, joka on päällystetty liuskekivillä. Isot kivilohkareet myös peittävät altaan osittain. Allasta ei katsota rakennelmaksi koska se ei nousee paljoakaan maanpinnasta ylös. Se on sijoitettu taitavasti kallion viereen, kohtaan, missä syvyys riittää matalalle altaalle. Ainoastaan pieni osa joka löytyi yllättäen noin 40 sentin syvyydestä mullan alta vaatii täsmälouhinnan, noin 34 kuutiometriä, ei suinkaan kymmeniä kuutioita niin kuin artikkelissa virheellisesti väitettiin. Uima-allas on myös ekologinen koska vesi lämmitetään aurinkoenergialla. Vesi voidaan nykyään myös puhdistaa luonnonmukaisesti kasvien avulla. Kuvasta näkyy visio uima-altaasta luonnon keskellä funktionalismin periaatteita kunnioittaen. Eikö ole liioiteltua väittää, että tämä allas pilaisi Taivaskallion yhtenäisen ilmeen?
T Y Y L I PÄ I VÄ
toinen linssi tyylikehyksiin linssi tyylikehyksiin
Avoinna ark. 11-18, ke sulj, la-su 10-14
24.8.
Puutarhamyymälä
Sofianlehto
Klematis-viikot jatkuvat!
Av. ark. 9-19, la 9-18, su 10-17 Tarkista aukioloajat netistä Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com
Tarjous koskee 24.8. tehtyjä koskee 24.8. tehtyjä kehykset ja linssit -tilauksia ehykset linssit tarjousta voi yhdistää tarjousta ei voi yhdistää muihin etuihin.
10 10
Klo 13-17 13-17
Esittelys Guccin Marc Jacobsin Esittelyssä Guccin ja Marc Jacobsin kehysmallisto, myös syksyn uutuudet! ehysmallist my syksyn Viimeisimmät muodin virtaukset esittelee iimeisimmät esittelee Henna Puroranta Safilolta. Puroranta Silmätautien erikoislääkäri Silmätautien erikoislääkäri Olli Kantoluodon vastaanotto. Kantoluodon vastaanotto
METSÄLÄN AUTOHUOLTO
Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441
0400-728 233
Klo 10-17 10-17
metsalanautohuolto@gmail.com metsalanautohuolto.fi
Avoinna: ark klo 8-17
ARABIANRANNAN SILMÄSET
ANNI SUND sisustusarkkitehti SIO, Sistem Oy, Blomsterodlingens vänner i Finland rf:n jäsen.
ARABIANRANNAN SILMÄSET SILMÄSET Kauppakeskus Arabia, Hämeentie 109-111, 1. krs auppakeskus Arabia, 109-111, puh. (09) 2780 0160 27 0160 Helposti Helposti julkisilla ma-pe 10-18 la 10-15 10-18 10-15
Otamme passikuviakin
10
Käpylä-lehti
22.8.2012
pi kuin monessa muussa osassa Suomea, suku- ja kyläyhteisö ei ole ollut ehkä koskaan niin kiinteä kuin kehitysmaista Suomeen nyt tulevilla. Elintasoero lähtömaan ja Suomen välillä on myös erittäin suuri. Näistä syistä maahanmuuttajat Suomessa pitävät paljon tiiviimpää yhteyttä kotijoukkoihin kuin suomalaiset aikoinaan. Niin pieniä tuloja ei afrikkalaisella maahanmuuttajalla olekaan, ettei hän lähettäisi merkittävää osaa niistä kotiin, kuukausittain. Kun pankkiyhteydet eivät aina toimi, muuttajat ovat kehittäneet kännyköiden avulla hyvin ja edullisesti toimivia rahanlähetystapoja. Nämä rahalähetykset ovat yhteensä enemmän kuin kaikki maailman virallinen kehitysapu. Sitä paitsi ne menevät suunnilleen oikeisiin osoitteisiin, eli köyhimmille, eikä niitä juuri päästä varastamaan, kuten muuta kehitysapua. Tämän huolenpidon tekee ymmärrettäväksi juuri syvempi yhteisöllisyys. Näiden ihmisten identiteetti, kuva omasta itsestään, on sidoksissa kotiyhteisöön. Ihmiset eivät näe itseään individualistisesti, vain yksilöinä, vaan osana laajempaa yhteisöä. Itse asiassa ei voi ajatellakaan, että Afrikasta tai Aasiasta ventovieraaseen maahan tienaamaan lähetetty ei maksaisi takaisin matkaa varten kerättyä lainaa, ei auttaisi veljenpojan koulumaksuissa eikä siskon häissä. Häntä halveksittaisiin, hän ei olisi yhtään mitään. Tällainen hylätty olisi aivan yksin vieraassa maassa, ulkona kylmässä. Toivoton tilanne, jota ei voisi pitää elämisen arvoisena. Elintasoero pitää useimmat afrikkalaiset Suomessa, jos he pääsevät asettumaan tänne. Siteet kotikyliin ja kotimaahan ovat kuitenkin kiinteät ja niistä hyötyvät kaikki. Bisnesmiehet ja -naiset löytävät ennen pitkää kauppatavaroita ja palveluja, vaaleihin löytyy kansainvälistä kokemusta hankkineita ehdokkaita. Jo toinen Suomen somali on ehdolla lähtömaansa presidentiksi. Ei paha, sanoisi eteläpohjalainen.
Takaikkuna
Käpylän kirkko, Metsolantie 14,
puh. 09 2340 4222 MESSUsunnuntaina klo 11
26.8. Albekoglu, Pelkonen, Mäkiö. 2.9. Heininen, Savik, Hämäläinen. 9.9. Savik, Väyrynen-Si, Leskinen. 16.9. Kataja, Heininen, Hämäläinen.
Kulttuurieroja
KOTIKYLÄSSÄNI Lappajärven Karvalassa katselimme äsken valtavaa "Ameriikan" matka-arkkua. Rautavanteet ja nahkaiset suojukset sekä hienosti upotettu lukko suojelivat satojen litrojen vetoista arkkua matkan kolhuilta ja vaaroilta. Syrjälän Liisan isoisä oli tuonut sen vuosisadan alkupuolella oltuaan hankkimassa talorahoja rapakon takaa. Isoisä oli tehnyt itse asiassa kaksi matkaa ja toinenkin arkku on sukulaistalossa tallella. Ameriikkaan lähdettin1800-luvun lopulla ja sen jälkeenkin EteläPohjanmaalta melkein joka talosta. Niin myös äitini puolen Holkko -suvusta, josta kaikki lähteneet myös jäivät sinne. Isoisäni Matti Holkko hankki jo passin ja matkusti vuonna 1904 Hankoon astuakseen laivaan. Matille tuli kuitenkin kylmät jalat, kuten sanonta kuului, ja hän palasi Töysään. Tätä tapahtumaa saan kiittää olemassa olostani. Useimmat Ameriikkaan päätyneet, joista tiedetään, ovat pärjänneet. Lähtijät pitivät vaihtelevasti yhteyttä kotipuoleen. Kirjeitä kirjoitettiin harvakseltaan ja rahaa lähetettiin satunnaisesti. Palanneet olivat saattaneet olla vuosikausia tietymättömissä ja perhe Suomessa yksin vaimon harteilla. Useimmat eivät edes palanneet. Toisin kävi 1960-luvulla kun yli 300 000 suomalaista, eli 7 prosenttia kansasta, lähti Ruotsiin puutetta pakoon ja/tai parempaa elämää etsimään. Lähelle oli helpompi siirtyä perhekunnittain. Yhteys Suomeen säilyi paremmin kun oli mukava tulla näyttämään uutta Volvoa sukulaisille ja naapureille. Silti monet jäivät, sillä Ruotsikin on hyvä maa elää. Vaikka Etelä-Pohjanmaalla sukuyhteys on edelleen kiinteäm-
Koskelan kirkko, Käpyläntie 11
26.8. klo 13.30 Messu. Albekoglu, Mäkiö.
Muita tilaisuuksia Käpylän kirkossa
Su 9.9. klo 18 Kirkkolaulu vie Käpylässä. Hannu Leskinen. Ke 12.9. klo 12 Keskipäivän ehtoollinen. Kahvit ja klo 13 Päiväpiiri.
PEKKA PELTOLA
Muuta
Taiteiden yö to 23.8. Klo 19 Messu Oulunkylän vanhassa kirkossa ja klo 21 Juhlakonsertti Oulunkylän kirkossa. Konsertti pe 28.8. klo 18:30 Oulunkylän kirkossa. Eurooppalaisia tunnelmakuvia ja tansseja. Roope Gröndahl, piano. Oulunkylän vanha kirkko on suljettuna remontin ajan 3.9. - 31.12.2012. Suomalainen kirkkoraamattu. Luentosarja Oulunkylän kirkossa alk. 11.9. klo 18. Tied. Heikki K. Järvinen, 2340 5333.
Ryhmät alkavat, tervetuloa!
Kerhot tytöille ja pojille alkavat viikolla 36, ilmoittautuminen netissä viikolla 35. Lasten pyhäkoulu Oulunkylän kirkolla yli 3-vuotiaille 2.9. alkaen sunnuntaisin klo 10. Tied. Leena Väyrynen-Si 2340 5325. Avoin sururyhmä 19.9. alkaen parill. viikon ke klo 18 Oulunkylän kirkolla.
Tule Partioon!
Hei sinä 7-99 -vuotias tyttö! Kaipaatko uutta mukavaa harrastusta? Käpytytöt on Käpylän ensimmäinen lippukunta ja pieni, mutta pippurinen porukka. Partiossa opitaan tärkeitä partiotaitoja ja saadaan vastuuta, hankitaan kokemuksia ja elämyksiä - eikä varmasti kukaan jää vaihtopenkille ihmettelemään. Ryhmät kokoontuvat osoitteessa Väinölänkatu 11 G, Käpylässä. Soita ja tule tutustumaan toimintaan tai kysy lisää! Lippukunnan yhteyshenkilönä toimii Tanja; p. 050-525 4634 tai tanjatar@hotmail.com
Laadukasta kotipalvelua Käpyrinteestä
Tarjoamme luotettavaa ja ammattitaitoista hoiva- ja kotipalvelua: · omaishoidon lomitusta · lääkehoitoa ja henkilökohtaista hoiva-apua esim. sairaalasta kotiutumisen jälkeen · asioimisapua kauppa-, virasto- ja lääkärikäynneille · avustajaa ulkoiluun ja juttuseuraa yksinäiseen päivään · kodinhoitoa, viikkosiivousta, ruuanlaittoa Käpyrinteen kotipalvelu p. 050 4080 653 Virve Lönnqvist www.kapyrinne.fi
Käpylän kirkko, Metsolantie 14
Hiljaisuuden rukoushetki 29.8. alkaen ke klo 18.30. Raamatuntekstejä ja taize-lauluja. Käpylän kirkkokuoro ti 4.9. klo 18.30, tied. Hannu Leskinen 2340 4217. Akin klubi 10.9. alkaen ma klo 17 Käpykappelissa, tied. Kyllikki Virta, 050 352 8648. Päiväpiiri 12.9. alkaen ke klo 13, tied. Terhi Murto 2340 4218. Etiopia-piiri, tied. Pirkko Alho 050 403 7911.
Kakkonen, Pohjolankatu 2 D
Matalan majan ilta nuorille 6.9. alkaen to klo 17-20.30, tied. Mia Mod 2340 4205. Päivä2 avoimet ovet nuorille 12.9. alkaen ke klo 16-19, tied. Mia Mod. Huom. Isoskoulutus kesän 2012 riparilaisille alkaa 12.9. klo 17 Seuriksella, Maunulantie 21. Tied. Hanna Poikkilehto 2340 5371, Mia Mod 2340 4205.
Kalervonkatu 8 A kerhohuone
Lasten päiväkerho 3 v täyttäneille alk. vk. 34, 2-3 pv/vk. Tied. Outi Takkinen 2340 4203. Naisten kirjallisuuspiiri 5.9. klo 18, aiheena Jari Tervo, Layla. Perhekerho 13.9. alkaen to klo 10. Tied. Terhi Lahdensalo 2340 5382.
Käpylä ja kirkonkylä
LÄHDIN JUHANNUKSELTA lomalle, ensimmäistä kertaa elämässäni kylpylään. Linja-auto vei neljänkymmenen kilometrin päähän länsiuusmaalaiselle kartanoseudulle, ja Nummelassa nousin taksiin ajelemaan peltomaisemien halki kohti Hopeaniemeä. Kummitätini kertoi usein Hopeaniemen-vierailuistaan, ja perille päästyäni käsitin, mikä sai myös minut viihtymään sotaveteraanien suosimassa paikassa. Parvekkeelta avautui maisema järvelle, ja tarjottu ruoka maittoi, etenkin kasvisateriat. Hoitoja oli useita, mm. hierontaa tai suolahuoneessa oleskelua; rannalla oli savusauna ja sisätiloissa uima-allas. Ohjelmaakin oli, elokuvia auditorion suurelta valkokankaalta tai raamattupiiri, mutta mikä parasta, talossa vallitsi rauha ilman musiikin jumputusta. Voi myös mennä metsään tai lainata polkupyörän ja ajella vaikkapa Vihtiin, rehevään kirkonkylään veden äärelle. Nummelassa kävin vain kerran, sillä vauhdilla kasvanut kuntakeskus muistutti lomalaisen mielestä liiaksi kaupunkia. Vihdissä sen sijaan oli mukavia pikku kauppoja ja komea kirkko mäen päällä. Kirkko oli palanut kahdesti, mutta onneksi toisen kerran jälkeen oli otettu kunnon vakuutus. Evakkomuseokin löytyi karjalaisuus näkyi niin ikään kadunnimissä oli myös birgittalaiskirkon rauniot 1400-luvulta ja viljamakasiinin edustan kivipuistossa vaikuttavia näytteitä lähiseudun kiviaineksista 3500 miljoonan vuoden takaa. Kävin joka päivä kirkonkylässä, ihastelin tienvarren päivänkakkaroita ja harakankelloja tai maistelin ahomansikoita. Vasta viikon lopulla huomasin kirjaston, entisen kunnantalon, seinältä kyltin: "Muisto Vihdin pataljoonan sotaan lähdöstä 1941." Teksti kertoi, että "Jalkaväkirykmentti 46:n III pataljoona Vihdin pataljoona kokoontui 19.6.1941 katselmukseen ja iltahartauteen. Palvelukseenastumismääräyksen saaneita miehiä Vihdistä ja Pusulasta oli paikalla 688. Pataljoona marssi yöllä 20.6. Ojakkalan asemalle, josta matka jatkui junalla Luumäelle, Taavetin asemalle ja sieltä edelleen `sinne jonnekin´. Jatkosota alkoi juhannuksena. Kilven kiinnittivät Vihdin Maanpuolustusnaiset, Vihdin Reserviupseerien kerho, Vihdin Reservialiupseerit, Vihti-seura." Lyhyt selostus sai minut liikuttumaan, sydän hakkasi ja kyyneleet nousivat silmiin. Tuntui kuin olisin astunut historialliseen iltahetkeen ja nähnyt kaikki 71 vuotta sitten samalla paikalla seisseet ihmiset kuuntelemassa vakuuttavia sanoja isänmaata puolustaville miehille. Kuka heistä oli palaava elävänä kotiin? Ällistyin tunteitteni voimaa ja liikutusta, mielikuvien eloisuutta. Olisi luullut, että sota-ajan asiat oli käsitelty perinpohjin monen kirjan ja elokuvan jälkeen. Kun illalla pengoin kylpylän kirjastoa omat niteet olin lukenut äkkäsin hyllystä Vihdin historiaa käsittelevän teoksen. Avasin sen umpimähkään ja katselin yllättäen valokuvaa sotaan lähtevistä miehistä 19.6.1941, niistä, joihin päivällä näkemäni kyltti viittasi. Mustavalkoisessa kuvassa oli aurinkoinen, tyyni ilta, ja sadat miehet seisomassa vakavina paljastetuin päin Suomen lipun alla. Merkillistä, että tunnekuohu, jonka valtaan olin päivällä joutunut, haihtui ja sai oivaltamaan, että tekstin syn-
Voudintie 4 B kerhohuone
Koululaisten iltapäiväkerho, tied. Sirpa Reinekoski 2340 4204. Kehitysvammakerho 3.9. alkaen parill. ma, tied. Kirsti Kajos 2340 4227. Koskelan lähetyspiiri joka toinen ti alkaen 11.9. klo 17, tied. Armi Anttila 791 850. Diakonian avoimet ovet 12.9. alkaen ke klo 11-15. Keittoa, kahvia, yhdessä oloa. Tied. Kirsti Kajos. Päiväpiiri 12.9. alkaen ke klo 13, tied. Kirsti Kajos. Perhekerho 13.9. alk. to klo 10, tied. Kirsti Kajos.
Muualla
Kutomakerho, Kunnalliskodintie 6 C-talo, ma-la klo 8-20. Tied. Aila Hallasaari 050 500 4533 tai Maija Meha 050 535 8668. Kerhoilta ti 18.9. klo 15. Lähimmäiset 26.9. alkaen joka toinen ke klo 17 Pukkilantie 2 kerhohuoneella, tied. Maija-Liisa Kauppinen 728 5239. Lyydia-toimikunta Tallinnan suom. srk:n hyväksi. Tied. Marja-Liisa Suutarinen 050 357 3716.
________________________________________
OULUNKYLÄN SEURAKUNTA www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla, www.verkkokirkko.fi. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, avoinna 1.9. alk. ma, ti, to, pe klo 9-14, ke klo 13-16. Toimitus- ja tilavaraukset 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi. Virkatodistukset p. 2340 5000. Päivystävä pappi 2340 5302. Diakoniapäivystys ti 9-11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut p. 2340 5318. Diakoniatoimisto Käpylän kirkolla avoinna pe klo 9-11, p. 2340 4218, suljettu 13.7.-3.8.
nyttämä mielikuva vaikutti väkevämmin kuin valokuva, tilanteen aito dokumentti. Olen osunut kiinnostavaan ajatukseen Willigis Jägerin teoksesta "Aalto on meri. Mystinen henkisyys". Jägerin mukaan "siellä, missä läsnäolo koetaan, ei ole aikaa." Totta: kun olin lukenut kilven viestin, se vei minut, inhimillisen eläytymiskyvyn ansiosta, tekstin tarkoittamaan hetkeen niin että tuntui kuin olisin ollut Vihdissä kesäkuulla 1941. Piileekö sanoissa, joiden ansiosta mieli synnyttää kuvia, suurempi kuvallinen mahti kuin "oikeissa", fyysisissä kuvissa? Valokuva pani tarkastelemaan tilannetta välimatkan päästä, mutta teksti, pelkkä lyhyt selostus, vei silti maailmaan, jonka tiesi kadonneen.
LIISA MÄNTYMIES Kirjailija Turjantieltä
22.8.2012
Käpylä-Lehti
Käpylän Hammaslääkärit
Marketta ja Jouko Peltomaa
11
Jarru-Team Oy
AUTOKORJAUKSET
Vaakalinnuntie 1, 00610 Hki P. 09-490 270
FYSIOTREENARI
Käpylän Voimistelijat
Varaa paikkasi syksyn tunneille! Ilmoittautuminen syksyn 2012 aikuisten ja lasten tunneille on käynnissä. Tutustu tuntitarjontaamme uudistuneilla sivuillamme osoitteessa kapylannv.sporttisaitti.com ja ilmoittaudu mukaan. Kausi alkaa maanantaina 3.9.2012. Tervetuloa liikkumaan!
Kisakylän Kampaamo-Parturi
· Av. ark. 9-17, lauantait sop. mukaan
Terveisin Kikka ja Pirjo
Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com
Puh. 793 872 · Koskelantie 9
Tervetuloa
· Fysioterapia · Hieronta · Osteopatia · Jalkahoidot · Kosmetologi · Parturi-kampaaja · Lymfaterapia · Akupunktio · Ripsipidennykset · Pilates · Intialainen päähieronta
Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa
· klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit.
· Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola
Kauneus- ja terveyspalveluja
Hannele Lindholm
Puh. 710 533 Käenkuja 4
SKY Kosmetologi Johanna Lappi
Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920
Tutustumiskäynti 35/ 55 min
HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ
Hammaslääkärit: · Risto Närvänen · Elina Saaristo · Mikko Laukkanen · Niina Raij · Tapani Waltimo
Oulunkylän Kampaamo
Marjut Mäkelä
Siltavoudintie 7, 00640 HELSINKI
PARTURI-KAMPAAMO
Hilman HIUSMALLI
Tervetuloa!
Puh. 09-757 0088, 040-840 9959
Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut. Särkyaikoja päivittäin!
Käpyläntie 12
Puh. 728 7012
Erikoishammaslääkärit: · Pekka Laine, suukirurgia · Anneli Lehto, iensairaudet · Antti Waltimo, protetiikka ja purennan kuntoutus · Terhi Mäkelä, suuhygienisti · Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset ja valkaisuhoidot
Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 Parturi · Kampaamo
KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS
Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy
Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) 765 011 Avoinna: ma-to 8-19, pe 8-14
M
rleena a Tiistaisin
Maarit, Mervi & Paulina
Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 050-555 7381
HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho, Katariina Savijoki Katja Kurhela ERIKOISHAMMASLÄÄKÄRI Pirkko Aho (iensairaudet) SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola
eläkeläisalennus
Parturi-Kampaamo
TERVETULOA!
· Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille
Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187 / 040-5721238 www.kauneushoitolamarleena.fi
KOKO PERHEEN
Tervetuloa!
www.tyylilyylit.net
Varaa aikasi. Olet osaavissa käsissä.
KAMPAAMO
Koskelantie 54 p.757 1353
OLYMPIA
ma ti-pe la
sulj. 9-17 9-13
Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939
040-593 5171 Siltavoudintie 7
Käpyläntie1, p.720 6800 www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus
www.oulunkylankauneushoitola.fi
Käpylä-Seura r.y.
61
Puheenjohtaja: Kalevi Vuorento, puh. 050 346 0962
Sofianlehdonkatu 9 D 39, 00610 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla
Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990, 010 320 6663 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2012 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot.
Julkaisija: Päätoimittaja:
Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036
Painosmäärä:
12
Käpylä-lehti
22.8.2012
JAZZJAMIT
Avoinna: ma 10-22, ti-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-22
TI 28.8., 11.9. klo 19.30
TIETOKILPAILUT
Apteekkipalvelua ammattitaidolla
keskiviikkoisin klo 19.00
KARAOKE Pe ja la klo 21.00-03.00
MINISUN
Multivitamiini
Nyt huippuedullisesti kuponkitarjouksena Käpylän apteekista!
Suomalaisille suunniteltu monivitamiini. Sisältää 17 eri vitamiinia ja hivenainetta juuri oikeassa suhteessa. Mukana myös luustolle tärkeää kalsiumia ja D-vitamiinia. 100 tabl. 200 tabl.
(voimassa rajoitetun ajan)
Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi
mään! loa syö ervetu T
Päivittäin vaihtuva edullinen lounas ja monipuolinen à la carte -lista
850
(11,45)
1450
(19,10)
TARJOUSKUPONKEJA APTEEKISTA
MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335
Terassilla
grilli-ilta & livemusiikkia
torstaisin klo 17 alkaen (säävaraus)
Heseva Lounasravintola
· Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355
Sampo Pankki Oyj, www.sampopankki.fi
Park Hotel Käpylä · Pohjolankatu 38 Puh. (09) 799 755 · www.park.
Palvelemme mato klo 1123, pela klo 1124. Lounas arkisin klo 1114.30.
Asuntolaina Sampo Pankista
Hoidamme puolestasi pankinvaihdon, saat juuri sinulle ja perheellesi sopivat ratkaisut nykyisiin ja tuleviin pankkipalveluihin.
ONNISTUNUT ASUNTOKAUPPA TUNTUU SUUNNILLEEN TÄLTÄ.
NYT KAUPPA KÄY, PYYDÄ MEIDÄT KOTIKÄYNNILLE!
Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV
Mäkitorpantie 23, 00640 Helsinki | P. 010 622 3930
Mahdollisuus tulla lainaneuvotteluun myös töiden jälkeen tai aikaisin aamulla.
Olli Ropponen
rahoituspäällikkö puh. 050 426 4783
Markku Kilpeläinen yrittäjä, LKV 040 715 7150 Eija Laakso myyntineuvott. 040 414 4936 Petri Heikkilä LKV, rak.ins. 0400 612 320 Leena Kantele KIAT 050 386 0669 Marja-Kaarina Koivistoinen myyntineuvott. 050 366 9131 Osku Simberg myyntineuvott. 050 366 9130 Ari-Pekka Virtanen LKV, KED 0400 306 494 Pekka Malinen myyntineuvott. 050 386 6656
Pia Laurinen
olli.ropponen@sampopankki.fi
rahoituspäällikkö puh. 050 423 7655
Kimmo Majala
rahoituspäällikkö puh. 050 423 6068
kimmo.majala@sampopankki.fi
pia.laurinen@sampopankki.fi
Sampo Pankki Helsinki-Pasila
Välityspalkkio esim. VERKKO 900 + 3,8 % velattomasta hinnasta + asiakirjakulut 190 (sis.alv.). Pyydä palvelutarjouksemme!