• Helsingin vanhin kaupunginosalehti NRO 8 21.10.2009 58. vuosikerta julkaisija Käpylä-Seura ry. painos 18 000 Sisko tahtoisin jäädä Näyttelijät Ada Kukkonen ja Anna-Leena Uotila ovat Käpylässä filmatun elokuvan tähtiä. Elokuva tulee teattereihin ensi vuoden elokuussa. Äppä ja Tivolitien arki Tervetuloa herkulliselle kotiruokalounaalle Ravintola Karjalantupaan Ma­pe klo 11­14 Buffetlounas 9,50 Keittolounas 7,90 Karjalatalo Käpylänkuja 1 p. (09) 757 0077 Joukolantie 3, 00610 Helsinki AUKI: MA-PE klo 12-18 & sop. mukaan Tel: 050 5057069 Avoinna: ark. 7-21, la 7-18, su 12-21 MASURKKA masurkka@k-market.com
• HELSINGIN VANHIN KAUPUNGINOSALEHTI JULKAISIJA KÄPYLÄ-SEURA RY. PÄÄTOIMITTAJA ALICE KARLSSON 58. VUOSIKERTA 2 Pääkirjoitus 21.10.2009 Ohimennen Mitä tehdä ongelmajätteille kuten loistelampuille? Kristian Koskinen Kullervonkadulta tuntee kodin ongelmajätteet hyvin. - Loisteputket ja -lamput, paristot, liuottimet, maalit, elektroniikkalaitteet, hän luettelee. - Loistelamput säästävät sähköä, mutta koen niihin siirtymisen vähän hössötykseksi, äärimmäisyyksiin menemiseksi. Ongelmajätteiden keräys on muutenkin retuperällä. Ensin ongelmajätteitä varastoidaan johonkin pussiin, joka sitten unohtuu kun YTV:n auto tulee. Lapsiperheessä ongelmajätteiden säilytys on erityisen haastavaa, sillä ne eivät saa joutua pieniin käsiin. Paristot voi onneksi viedä kaupoissa oleviin laatikoihin. Koskinen tietää, ettei Käpylässä ole ongelmajätteiden keräyspistettä. sähkö puhuttaa kaan kantautunut. Sen sijaan rujon Vuoritalon kohtaloon samaisilla virastoilla on paljonkin sanomista. Varteenotettavat ostajaehdokkaat karkotettiin, koska talon eteläiselle seinälle ei saanut puhkoa ikkunoita. Kaupunkikuva olisi siitä kuulemma huonontunut. Vuoritalo siis pysyy toistaiseksi tötterönä kuten kaupungin kiinteistöviraston virkamies taloa nimitti. Toinen asia mistä tekee mieli jupista on loistelamppuihin (energiansäästölamppuihin) siirtyminen. Lamppu-uudistus tähtää energiankäytön vähentämiseen, mikä sinänsä on hyvä asia. Hiilidioksidipäästöjä on pakko vähentää ja valaistuksella on merkitystä. Valaistukseen kuluu noin 20­30 prosenttia asunnon taloussähköstä. Asialla on kääntöpuoli. Energiansäästölampuissa on elohopeaa, joten ne ovat ongelmajätettä eikä niitä saa laittaa tavalliseen roskikseen. Mihin sitten? No, ongelmajätteiden keräyskonttiin. Ja missähän sellainen on? On pakko katsoa YTV:n sivuilta. Helsingissä näyttää olevan parikymmentä ongelmajätteiden keräyspaikka, meitä lähin on Oulunkylän perukoilla Käskynhaltijantien ja Yhdyskunnantien risteyksessä. Keräysauto kiertää ensi ke- V oimajohtolinjaa Viikinmäestä Pitäjänmäkeen on uudistettu. Pylväitä on korotettu ja linjan kulkua on paikoin siirretty. Esimerkiksi Vantaanjoen varrelle kohoavan uuden asuinalueen takia linja on siirretty lähemmäksi jokea, pois rakennusten päältä. Voimajohtopylväät ilmaantuivat Käpylän horisonttiin. Metsänraja ei enää ole ehjä, sen yläpuolelle kohoavat nyt teräspylväät johtoineen. Jostakin syystä kaupunkikuvaa vaalivat virastot eivät tietääkseni ole lausuneet asiasta halaistua sanaa. Minun korviini ei ole aina- - Aiemmin oli Essolla, mutta kun se muuttui ABC-asemaksi, myös ongelmajätekontti lähti. Tommi Mustakorpi ja Urho Oskari Mustakorpi Untamontieltä kertovat, että heidän ongelmajätteensä ovat lähinnä paristoja ja loistelamppuja. Myös Tommi Mustakorven mielestä loistelamppuihin siirtyminen voi olla hätiköityä. - Kuuntelin radiosta ohjelman, jossa väitettiin että hehkulamput tuottavat niin paljon lämpöä, että loistelamppuihin siirtyminen on energian säästön kannalta plus miinus nolla. Lisäksi niistä syntyy vielä ongelmajätettä, eikä keräyspistettä ole mailla halmeilla. väänä, mutta hankalaa sitä on kytätä ja ahdistavaa säilyttää ongelmajätteitä nurkissaan kuukausikaupalla. Niitähän on muitakin kuin energiansäästölamput. Kun keräys on tehty näin vaikeaksi ennustan, että hyvästä seuraa pahaa. Elohopea on kamala myrkky, joka rikastuu ravin- toketjussa ja elimistöön päätyessään voi vaurioittaa munuaisia ja aivoja. Vikkelä elohopea muuttuu vesistöissä metyylielohopeaksi ja kertyy muun muassa kaloihin, joten ennen pitkää sitä on myös lautasellamme. Alice Karlsson alice.karlsson@sll.fi Käpylä-Seura toimii kaupunginosat.net/kapyla mikä hyvää käpylässä? en alkutahdeilla eikä vain antamassa lausuntoja valmiista suunnitelmista. Saadakseen perustaa aktiiviselle, näkemystä luovalle toiminnalle Seura on käynnistänyt ns. Käpylä-visiohankkeen. Työn pohjaksi on koottu käpyläläisten mielipiteitä kyselylomakkeilla, joita jaettiin kirjastossa, Seuran nettisivuilla ja Käpylä-lehdessä. Kysymykset koskivat sekä Käpylän nykytilaa että tulevaisuuden näkymiä. Vastauksia saatiin 71. Seuraavassa esitän kyselyyn osallistuneiden arvioita Käpylän nykyisistä ominaisuuksista ja palveluista. Vastaajat arvioivat niitä asteikolla 1­5. Tekstissä on esitetty kunkin ominaisuuden/palvelun saama arviointipisteiden keskiarvo. Parhaat arvosanat sai yleisominaisuus viihtyvyys (4,4). Siihen liittyvät viheralueet ja puutarhat (3,8) sekä historialliset rakennukset (3,6). Turvallisuus arvostettiin myös korkealle(3,8). Sijainti (4,2) ja liikenneyhteydet, sekä julkisen liikenteen (4,0), pyöräilyn ja jalankulun (4,0) että ajoneuvoliikenteen (3,9) saavat kiitosta. Liikenneturvallisuus arvioidaan kuitenkin heikoksi tai välttäväksi (2,9). Palveluista arvostetuin on Käpylän kirjasto (3,9). Liikuntapaikat kirivät sen kannoilla (3,8). Palvelujen keskikastiin kuuluvat koulut (3,4), terveyspalvelut (3,4) ja päiväkodit (3,4). Kaupallisista palveluista parhaalla tolalla ovat huoltoasemat (3,6) ja päivittäistavarakaupat/ ruokakaupat (3,5). Pankkipalvelut (2,7), pankkiautomaatit (3,0), kioskit (2,7) ja erikoisliikkeet saavat selvästi huonommat arvosanat. Kyselyn antiin palataan muiden kysymysten osalta myöhemmin tämän lehden palstoilla. Antoisaa syksyä! Matti Eronen Käpylä-Seuran puheenjohtaja Ystävykset Liisa Liukko ja Mailis Lindholm ovat kokeneet loistelamppuihin siirtymisen vaikeaksi asiaksi. Keräyspisteiden tulisi olla lähellä, he tuumivat yhteen ääneen. - Mihin loppuun palaneet lamput laitetaan? Eivät ihmiset lähde niitä kovin kauas kuljettamaan. Keräysastioiden pitäisi olla siellä missä ihmiset liikkuvat, esimerkiksi kauppojen edustalla. Naisten mielestä on vastuutonta, että elohopeaa sisältäviä tuotteita pakotetaan hankkimaan mutta niille ei järjestetä keräystä. - Huolestuttavaa on, he puuskahtavat. Kun he kuulevat että lähin ongelmajätepiste on Oulunkylän perukoilla, he pöyristyvät. - Eihän meillä kummallakaan ole autoa. Millä me sinne jätteitä kuljettaisimme? - Aika ristiriitainen vaikutelma on muutenkin tullut tästä uudistuksesta, Lindholm sanoo. - En ole edes perillä siitä minkälainen lamppu mihinkin valaisimeen sopii. Alice Karlsson Liity KäpyläSeuran jäseneksi Seuran keskeinen tavoite on alueen kehitykseen ja suunnitteluun vaikuttaminen, Käpylän identiteetin, ympäristön, kulttuurin ja palvelujen vaaliminen ja vahvistaminen. Tule mukaan! Olemme vahvoja hyvässä Seurassa! Jäsenmaksu 10 maksetaan tilille Nordea 123930­56080. K äpylä-Seura on asettanut tavoitteekseen vaikuttaa Käpylän alueen kehitykseen ennakoiden. Seura haluaa olla mukana jo hankkeiden ja suunnitelmi- Seuraava Käpylä-lehti ilmestyy marraskuun 18. päivä. Aineisto toimitukseen 6. marraskuuta mennessä.
• 3 Ilmestynyt vuodesta 1951 Kumpulan viheriöllä 21.10.2009 puhdistetaan maata Musisoiden kuudennelle vuodelle V anhaa tavaraa Pohjolankadulla myyvä Wanha Käpy juhlii 5-vuotista taivaltaan lauantaina 24.10. klo 11­15. - Paikalla on musisoimassa Vesa Kaartisen duo, liikkeen omistaja Harry Juutela kertoo. - Kaartinen on pakallisia soittajia, joka 1970-luvulla Love Recordsin alkuaikoina vaikutti folkrockhenkisessä Mummi kutoo -bändissä. Kaartinen tunnetaan myös Tiernapoikien Murjaanina. vuotta ja pitää putiikkia omassa kotitalossaan mielellään. - Tässä tapaa tuttuja ja tutustuu uusiin ihmisiin, hän sanoo. - Tyypillisiä asiakkaitani ovat juuri omaan asuntoon muuttaneet nuoret perheet, jotka haluavat jatkaa vanhan talon perinteitä. Myyjät ovat puolestaan monesti vanhempia ihmisiä, jotka vaihtavat pienempään asuntoon. Wanhassa Kävyssä on huonekaluja, valaisimia, käyttöesineitä, kirjoja ja jonkin verran myös taidetta kuten maalauksia ja valokuvia. Mäkelänkadun varrella nurmikolla ennen uimahallia on iso kaivanto. Siinä korjataan vanhan huoltoaseman jälkiä. M Wanhan Kävyn Harry Juutela arvioittaa kaikki myytäväksi ottamansa esineet asiantuntijoilla. Jatkot pidetään Käpylän työväentalolla klo 19-23 Kullervo-kuoron iltamissa, jossa kuoron ja Kaartisen lisäksi esiintyvät muun muassa Kirsti Poutanen,Vihreä Palma ja Merry Ladies. Harry Juutelalla on Wanhan Kävyn lisäksi myymälä Billnäsissä, Karjalohjalla ja Lauttasaaressa. Karjalohjalla on paljon rakennustavaraa kuten vanhoja ikkunoita, ovia ja heloja, joita Juutela haluaa välittää myös Wanhan Kävyn asiakkaille. Yrityksen nettisivuja ollaankin nyt uudistamassa. Jatkossa sivuilta löytyy myös "rakennusapteekki". Valikoima sähkökatkaisimia, kahvoja ja heloja tulee myös Käpylän myymälään, mutta ovet ja ikkunat esitellään nettisivuilla valokuvina ja malleina. Juutela on asunut Käpylässä 19 Arvokkaimpia myynnissä olevia esineitä ovat Alvar Aallon nojatuoli, Eero Saarisen tulppaanituoli ja jugendtyylinen kattolamppu 1920-luvulta, elleivät ole jo myyty. Myymälä on nyt ääriään myöten täynnä, mutta tarkoitus on hieman väljentää. - Kerään tänne etupäässä pieniä huonekaluja. - Käpylässä on pieniä asuntoja ja pieniä eteisiä, jonne meiltä löytyy pieniä huonekaluja kuten lipastoja, hän kertoo. Muitakin uusia ideoita on ilmassa. Alice Karlsson Wanha Käpy Pohjolankatu 43 puh. 0400 506 704 www.wanhakapy.fi äkelänkadun varrella olevan työmaan paikalla oli 1956-1988 Suomen vilkkaimpia huolto- ja polttoaineenjakeluasemia, ensin Union ja pari viimeistä vuotta Neste. - Alueen omistaa nykyisin Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, joka on hakenut kohteen Soiliohjelmaan jo 2003, projektipäällikkö Seppo Nikunen Pöyry Building Services Oy:sta Lappeenrannasta informoi. Paikalla on tehty useita tutkimuksia ja maaperässä on havaittu sallittua enemmän öljytuotteita. Siksi Öljysuojarahasto (ÖSR) on myöntänyt kohteen kunnostukselle rahoituksen. Öljyyntyneestä maasta aiheutuu riskejä hengitysilmalle ja vesistöille. Lisäksi lapset voivat maata kaivellessaan saada öljyä elimistöönsä. - Koetamme kunnostuksen yhteydessä myös selvittää, onko Kumpulanpuroon aika-ajoin ilmaantuneet öljypäästöt peräisin tältä alueelta. Tutkimuksissa sitä ei tosin ole voitu todeta. Nikusen mukaan huoltoasemaa purettaessa on maaperään jätetty purkujätettä ja maanalaiset perusrakenteet, jotka on nyt poistettu Öljyinen maa kunnostetaan akti- voimalla maaperäbakteereja ravinteilla ja hapella, jolloin ne ryhtyvät hajottamaan öljyhiilivetyjä. - Helposti haihtuvia öljy-yhdisteitä poistetaan myös imemällä, Nikunen sanoo. Näillä toimilla varsinainen massanvaihto pyritään minimoimaan, mutta tarvittaessa maata on vaihdettava. - Paikalle ei olla rakentamassa mitään, Nikunen vakuuttaa. - Alue pysyy puistona kuten tähänkin asti. Kunnostus valmistuu 15.12.2010 mennessä, mikäli biohajoaminen edistyy kuten tähänkin asti. Soili-ohjelmassa on tutkittu noin tuhat kohdetta eri puolilla Suomea ja kunnostettu noin 500. Kumpulaa vastaava hanke on menossa Kontulassa, osoitteessa Porttitie 5. Työ aloitettiin kesällä 2008, ja se valmistuu tämän vuoden loppupuolella. Muita Soili-ohjelmaan tulossa olevia kunnostuskohteita ei lähiseudullamme tiettävästi ole. Soiliohjelma Soili-ohjelmassa kunnostetaan käytöstä poistettujen huoltoja jakeluasemien maaperiä. Ohjelma perustuu Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton, öljy-yhtiöiden, ympäristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton sopimukseen vuodelta 1996. Alice Karlsson Viikinmäen uusi kevyen liikenteen silta yhdistää Vantaanjoen rantoja pitkin kulkevat suositut ulkoilureitit. Vantaanjoen kauniita näkymiä ja rantaraitin pieniä kallioita. Sillan rakennusaineena on teräs. Kansirakenne on liimapuuta ja kävelykansi on lisäksi päällystetty 50 millin lankkukerroksella. Sillalla on pituutta 48 metriä ja leveyttä noin neljä metriä. Sillassa on sisään asennetut valaisimet. Silta maksoi noin 400 000 euroa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri avasi uuden sillan leikkaamalla sinisen nauhan. Käpylän oma tietoteos Meidän Käpylä -kirja maksaa nyt 24 euroa (normaalihinta 28 euroa) ja sitä myyvät seuraavat yritykset: · Kirsikankukka, Koskelantie 29 · Käpygrilli, Osmontie 5 · Käpylän kirjasto, Väinölänkatu 1 · Käpylän Merkki, Pohjolankatu 1 · La Storia-kampaamo, Koskelantie 29 · Päätön Kana, Pohjolankatu 2 · Wanha Käpy, Pohjolankatu 43 Kirjassa on kovat kannet, 300 sivua ja yli 200 kuvaa. Se kertoo Käpylän historiasta ja käpyläläisistä lämpimällä ja hauskalla tavalla. Tiedustelut Asta Korppi, asta.korppi@gmail.com tai 050-3002581. Vantaanjoen yli uutta siltaa pitkin PERJANTAINA 2.10 avattiin uusi kevyen liikenteen silta Vantaanjoen yli. Tilaisuudessa oli läsnä alueen asukkaiden, ulkoilijoiden ja muiden kiinnostuneiden lisäksi kaupungin edustajia. Uusi silta sijaitsee Pikkukosken uimarannalta noin 200 metriä joen alajuoksua päin Viikinmäen kohdalla ja yhdistää rantoja pitkin kulkevat ulkoilureitit. Itärannan uudet maisemaniityt tarjoavat ulkoilijoille mahdollisuuden päästä joen rantaan ihailemaan
• 4 Käpylä-lehti 21.10.2009 Lisää hyvinvointia lasten ja nuorten arkeen LAKISÄÄTEINEN lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on Helsingissä loppusuoralla. Tavoitteena on sekä lastensuojelun laitossijoitusten väheneminen että lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen. Sijaishuollon tarve ei vähene, jollei ensin vahvisteta ennaltaehkäisyä ja peruspalveluja. Tämä tarkoittaa päivähoitoryhmien pienentämistä, lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuutta ilman lastensuojelukriteereitä, leikkipuistoihin loma-aikoina panostamista sekä koulupudokkuuden ehkäisytoimia hallintokuntien yhteispinnoilla. Lastensuojelu ei kuulu vain lastensuojelun työntekijöille ja sosiaalisektorille, vaan kaikille muillekin hallintokunnille kuten kaupunkisuunnittelu-, terveys-, opetus-, kulttuuri- ja liikunta- ja nuorisotoimelle. Koulupudokkuus ei synny tyhjästä ammattikoulun ensimmäisenä syksynä. Sen estämiseksi on toimittava jo alakouluvaiheessa. Aiemmin Helsingissä on ollut "kodissakävijöitä", jotka ovat menneet yläkoululaisen nuoren luo, jos selittämättömiä koulupoissaoloja on ollut useampi päivä. Tämä toiminta on syytä kiireesti alkaa uudelleen. Opettajalle voidaan palkata sijainen. Oppilaalle ei. Yksikin turha poissaolopäivä on liikaa. Vihreiden aloitteesta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tuli huomattavia parannuksia. 3.­6.-luokkalaisten yksinäisiin iltapäiviin voidaan saada apua lasten toiveiden mukaista kerhotoimintaa lisäämällä. Kauppakeskus ei lapsille ja nuorille riitä, vaikka siellä olisi lämmintä, aikuisia ja välipalan ostomahdollisuus. Kouluterveydenhoitajia saadaan lisää. Heidän luokseen on matalampi kynnys kuin kuraattorin tai psykologin luo. Myös seksuaalikasvatusta nuorille lisätään. Oikea-aikainen tieto ja tuki auttaa omien rajojen pitämistä ja itsearvostusta. Valtuuston strategian mukaisesti suunnitelmassa esitetään päiväkotien ryhmäkoon pienentämistä tarkistamalla 3-vuotiaiden kerrointa harvemmin. Tämä rauhoittaisi päiväkotiryhmiä, kun paine ryhmäkokojen kasvattamiseen kesken lukukauden helpottaisi. Lapsuuden rauhassa kasvaneet lapset erottuvat niin päiväkodissa kuin koulussa Taustatutkimukset puhuvat karua kieltä Helsingistä. Yksinhuoltajien lapsilla ei läheskään aina ole varaa edes yhteen mielekkääseen harrastukseen. Köyhiä lapsiperheitä on enemmän kuin aiemmin. Eroperheiden lapset jäävät liian usein itsekseen selviämään aikuisten vaikeuksista. Lastensuojelusuunnitelman kärkihankkeet herättivät lautakunnassa paljon keskustelua. Mikä on olennaista ja tärkeää? Samalla pohdin, mikä on olennaista ja tärkeää omassa elämässäni? Mitkä ovat oman elämäni kärkihankkeet? Mitä toivon, että oppilaani ja omat lapseni lapsuudestaan, nuoruudestaan aikuisena muistavat? Vielä on aikaa välittää. Tätä kirjoittaessani huomaan, että Yhtenäiskoulun rehtorin sijaisuus on auki vain peruskoulun osalta. Samaan aikaan kouluverkkoa tarkastellaan jälleen. Nyt on aika toimia. Ollaan yhteydessä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin puolesta. Käpylän Martat kutsuu mukaan toimintaansa Marttatyö on kotikutoista osallistumista ja vaikuttamista yhteiskuntaan. T Sirkku Ingervo sosiaalilautakunnan pj. kaupunginvaltuutettu (vihr. sit) Käpylä Tällä palstalla annetaan suunvuoro edustajillemme kaupungin hallinnossa. ammikuisena pakkasiltana1950 lumen narskuessa jalkojen alla käveli kahdeksan marttaa ystävänsä Hetti Väänäsen kotiin. Heille kaikille oli yhteistä se, että he olivat jo marttoja, jotka kuuluivat Käpylän marttakerhoon. Nyt he olivat päättäneet perustaa uuden kerhon Käpylään, joka sai nimekseen Väinölän Martat. Perustava kokous pidettiin 3. helmikuuta1950 ja ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Hilja Tola. Ensimmäisenä vuonna jäseniä oli 31. Väinölän Martat kokoontui Käpylän yläkansakoululla lähes 40 vuotta. Jo ensimmäisten toimintaviikkojen aikana kerhomme meni mukaan marttajärjestön sosiaaliseen toimintaan. Kysymyksessä olivat niin kutsutut huoltoperheet, joita martat opastivat lapsilisärahojen käytössä sekä erilaisissa kotitalousasioissa. Lapsille järjestettiin joulujuhlia Käpylän uudella koululla monena vuonna. Varat toimintaan saatiin pitämällä myyjäisiä monien käsityötaitoisten jäsenten avustuksella. Jo ensimmäisen vuosikymmenen aikana tuli mukaan yhteistyö muiden Käpylän järjestöjen kanssa. Ensimmäiset kangaspuut hankittiin kerholle 1952. Kudontaharrastuksesta tuli niin suosittua, että lopulta olivat jo neljät kangaspuut ahkerassa käytössä. Mattojen lisäksi kudottiin leninkikankaita, pöytä- ja kaitaliinoja, laudeliinoja, torkkupeittoja, hartiahuiveja ja poppanoita. Vuonna 1969 martat kutoivat Käpylän seurakunnan vihkiryijyn, joka oli aika mittava työ. Nukanlaittajat, jotka istuivat vierekkäin, eivät aina huomanneet kun kaveri vieressä vaihtui, niin olivat he työhönsä syventyneet. Nyt ovat hyvät kutojat ikääntyneet, joten kutomon toiminta hiljentyi ja kangaspuut jou- Marttoja ja yksi martti Laura Hietalan 90-vuotispäivillä Käpylän kirkon seurakuntasalissa. Kuvassa vasemmalta Satu Väisänen, Anna-Maija Karikorpi, Kaija Rantanen, puh.joht. Liisa Mäkinen, sankaritar Laura Hietala, Irma Grönfors, Raija Manssila ja Simo Rantanen. tuivat myytäviksi. Marttaorganisaatio ideoi lumppukeräyksen, jota toteutettiin eri puolilla kaupunkia, myös meillä Käpylässä. Lumppukeräys laajeni tavaranvaihtopäiväksi, missä on ideana "tuo tullessas, vie mennessäs". Tavaranvaihtopäivä on monen käpyläläisen järjestön organisoima vuosittainen tapahtuma, jossa martat hoitavat kahvituksen. Väinölän Marttojen ja Käpylän Marttojen jäsenten ikääntyessä ja jäsenmäärän vähentyessä päättivät kerhot yhdistyä Käpylän Marttakerhoksi 1994. Muonitus ja talkootyöt ovat jatkuneet vuosikymmenten ajan, tässä muutamia mainitaksemme. Käpylä-Seuran 50-vuotisjuhlassa järjestettiin kahvitus 300 hengelle vuonna 1990. Käpylän musiikkiopiston täyttäessä 30-vuotta oli meillä kunnia valmistaa ja tarjoilla iltapala 85 hengelle. Käpylän Lions Clubin järjestämässä Kalevalan 350-vuotisjuhlassa hoidettiin kahvitarjoilu Marttaliiton organisaatio on muuttunut ja kerhoista on tullut toimintaryhmiä. Virallinen nimemme on nykyään Helsingin Marttayhdistys / Käpylän Martat. Kokoonnumme parillisen viikon tiistaina kello 19.00­ 21.00 Kalervonkatu 8 Käpylän seurakunnan kerhohuoneessa. Otamme mielellämme vastaan uusia jäseniä. Jäsenmaksu on 30 euroa vuodessa. Martta-lehti sisältyy jäsenhintaan. Martoille on tarjolla paljon erilaisia kursseja Uudenmaan Marttojen toimesta. Kaija Rantanen ja Irma Grönfors Loppusyksyn ohjelma: 27.10. Perinneruokailta 10.11. Hanna Huttusen esitelmä aiheesta "Ikäihmisen ravitsemus" 24.11. Omakohtainen kertomus pyhiinvaellusmatkasta Espanjassa. 08.10. Joulujuhla Tervetuloa mukaan Käpylän marttoihin! Tule tilaisuuksiin tai ota yhetyttä Kaija Rantaseen: 050 3593068 tai kaija.i.rantanen@saunalahti.fi. Martat MARTAT ON KOTITALOUSNEUVONTAJÄRJESTÖ, joka edistää perheen hyvinvointia. Järjestö toimii aktiivisesti yhteiskunnallisena ja alueellisena vaikuttajana sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Marttajärjestö perustettiin 1899 Sivistystä kodeille -nimisenä. Marttajärjestössä on 40 000 jäsentä. Jokainen martta kuuluu jäsenenä paikallista toimintaa vetävään marttayhdistykseen (aikaisemmin marttakerho), joita on noin 1300. Marttayhdistykset kuuluvat piireihin, jotka vastaavat alueellisesta marttatoiminnasta. Marttapiirejä on 16. Marttajärjestön valtakunnallinen keskusjärjestö on Marttaliitto ry. Lisätietoa: www.martat.fi Kohtaamisia Turkissa uomen Bysanttikomitea vieraili Istanbulissa ja Kappadokiassa. Komitean puheenjohtajan, professori Aune Jääskisen mukaan matkaidea syntyi kirjeen johdosta. Tuntematon henkilö tiedusteli kesäkuussa 2008, osaisiko professori sanoa, missä kirjeen lähettäjä oli oikein käynyt, kauan sitten tehdyn Turkin-matkan reitti oli näet unohtunut. Kysyjällä oli valokuvia ja yhdessä niistä näkyi puhutteleva ikoni, sellainen ettei Jumalanäidin katse jättänyt rauhaan. Professori Jääskinen käynnisti tiedustelut, joihin hän sai apua ReijaLiisa Ruotsalaiselta, Turkkiin perehtyneeltä oppaalta. Kävi ilmi, että etsitty ikoni sijaitsi yhdessä Göremen S alueen monista varhaiskristillisistä luolakirkoista. Myös kuva ikonista, joka kuuluu sommittelultaan Hellyyden Jumalanäiti -tyyppiin, löytyi internet-etsiskelyn kautta. Ikoni alkoi kiehtoa niin, että professori Jääskinen halusi itsekin löytää sen kaikista Tokali- eli Solki-kirkon seiniä ja kattoa peittävistä pelastushistorian kuvasarjoista. Sen sijaan että olisi matkustanut yksin hän järjesti opintoretken, halukkaiden onneksi; Göremen Jumalanäidin jäljille lähdettiin syyskuussa 2009. Istanbulissa nähtiin Topkapi-palatsi ja Hippodrom egyptiläisine obeliskeineen sekä Khoran, nykyisen moskeijan, hienostuneet ikonit. Nähtiin myös Hagia Sofia ja käveltiin Sinisen moskeijan pehmeillä matoil- la ­ ihana, hiljentävä kokemus: pyhäkössä paljain jaloin. Vierailimme niin ikään Ekumeenisen Patriarkka Bartholomeoksen luona. Hänen Pyhyytensä liittyy meidänkin kulttuuriimme, patriarkkahan on myös Suomen ortodoksisen kirkon pää. Vihdoin tultiin Kappadokiaan, Keski-Turkkiin, keskelle erikoista, autiota, ruskeaa maisemaa luonnon muovaamien tornien ja luola-asumusten pariin ja siellä Tokali-kirkkoon. Opas varoitti, että ikivanha luola saattaisi olla täynnä turisteja, mutta se oli tyhjä aivan kuin meitä odottamassa. Astuimme sisään, ehdimme havaita freskotekniikalla tehdyt 900-luvun kuvasarjat ja pohtia, mistä kaivattu Jumalanäiti löytyisi, mutta juuri sil- loin sähkövika pimensi kirkon. Seurueelta pääsi syvä, pettynyt huokaus. Hetkellä, jota oli niin hartaasti odotettu, vaikutti siltä, että kirkko ikoneineen jäisi näkemättä. Eräs seurueen jäsen kertoi, että kun voimattomuus valtasi mielen, hän kääntyi Jumalanäidin puoleen sanoen, että ihme olisi tarpeen ja jäi sitten luottavaisena odottamaan. Pyytäjälle annettiin vastaus: taivaalle noussut aurinko sattui oviaukkoon niin, että se valaisi osan alttariseinää ja säteet osuivat ikoniin, siihen, jota matkaseurue oli etsimässä. Seurue huokaisi yhteen ääneen, nyt ilosta. Jumalanäiti näkyi kallioseinässä lapsi sylissään, vasen käsi pojan niskaa tukien. Etsitty ikoni sai tuona aamuna päähuomion, muut freskothan jäivät pimentoon. Pari kertaa räpsähdeltyään sähköt palasivat, mutta olimme voineet kotvan ihailla Jumalanäitiä aidossa luonnonvalos- sa, aivan kuin hän itse olisi halunnut esittäytyä meille. Ikonia on vuosisatojen aikana turmeltu, mutta silmät olivat ehjät: tuntui että me emme katselleet Jumalanäitiä, vaan hän meitä tutkivasti, lempeästi, surumielisesti. Ilman kirjeen lähettäjää en minäkään olisi seissyt Göremen Jumalanäidin edessä. Yllättävä kohtaaminen sattui myös Istanbulin lentoasemalla, jossa nuori univormupukuinen mies tutki passiani. "Finland", hän sanoi ystävällisesti. "Yes", vastasin siihen. Mies pohti ennen kuin totesi: "Snellman." Vastasin taas: "Yes" ja ihmettelin hänen Suomi-tietouttaan. Nelisanaisen dialogin arvoitus selittyi, kun fl.tri Markku Mansner mainitsi edellisiltana lukeneensa, että Mustafa Kemal Atatürk, modernin Turkin isä, arvosti G. Petrovin kirjaa Valkoliljojen maa ­ Suomi. Nide ilmestyi turkiksi 1928 (neljätoista pai- nosta), mutta suomeksi vasta 1978, Pohjoisen kustantamana; teos löytyi oitis Käpylän kirjastosta. Atatürk (k. 1938) määräsi ihannevaltiota ja sen sankaria, J. V. Snellmania, käsittelevän kirjan Turkin koulujen opinto-ohjelmaan. Siellä se tuntuu yhä olevan, passintarkastajan huomautuksesta päätellen. Urho Kekkonen puolestaan arvosti Atatürkia ja käytti hänen ajatuksiaan Suomen kehittämiseen. Liisa Mäntymies
• 21.10.2009 Käpylä-Lehti 5 Pihatorilla oman puutarhan antimia Christina Kittelä ja koira Lelu. fi Etsitkö kotia? Lelun? Lelu on pieni shelttikoira, joka kahdeksan vuotta sitten nousi julkisuuteen ja sankariksi kahdeksan kuukautta kestäneen karkumatkansa takia. Käpylä-lehti muiden muassa kirjoitti Lelun ihmeellisistä seikkailuista. Syystorin emäntä Christina on myös Lelun emäntä. Hänen sinnikkyytensä ansiosta koira vihdoin löytyi. Iloinen jälleennäkeminen poiki uuden yhdistyksen: Koiraetsijät ry:n, jonka toiminta nopeasti laajeni valtakunnalliseksi Etsijäkoiraliitto ry:ksi. Kait pakomatka karaisi Lelua, sillä hän on jo 16-vuotias ja voi ikäänsä nähden erinomaisesti! Teksti ja kuvat: Asta Korppi Katos suojasi syyssatoa Onnentiellä. CHRISTINA KITTELÄ sai kymmenisen vuotta sitten ajatuksen, että hän voisi myydä syyssatoa omalta pihaltaan. Niinpä hän laittoi portilleen Onnentien ja Pohjolankadun kulmaan pöydän, ja keräsi siihen myytäväksi omenia, luumuja ja kriikunoita. Seuraavana vuonna pöytä notkui jo hillopurkeistakin. Sitten Christina ja hänen ystävänsä Elina Lassila alkoivat ideoida hieman isompaa pihatapahtumaa. Nykyään noin kymmenen hengen talkooporukka on Kittelän pihassa syys­lokakuun vaihteen tietämissä myymässä syysherkkuja ja kirppistavaroita. Kahvila on suosittu, siellä myydään herkullista lohikeittoa ja kahvin kanssa makeita ja suolaisia syömisiä. Arpajaisten tuotto on mennyt etsijäkoiratoimintaan. Viiden vuoden aikana vakioasiakkaat ja satunnaiset ohikulkijat ovat löytäneet tämän sympaattisen myyntitapahtuman. Siitä ilmoitetaan tolppamainoksin, puskaradiolla sekä netissä ystäville. Tänä syksynä oli yllätys, että lokakuisena sunnuntaina ihmiset olivat vaivautuneet liikkeelle. Vettä nimittäin satoi taivaan täydeltä ja syysmyrsky raivosi. Telttakatokset kestivät myräkän kun joku jatkuvasti muisti tökkiä vettä alas katosten päältä. Satutteko muuten muistamaan SATO-Asuntopalvelu Vuokra-asunnot, p. 0201 34 4304 Omistus- ja senioriasunnot, p. 0201 34 4301 sato.fi Läkkisepäntie 22 020 780 9696 www.kirjovarit.fi · Pellavaöljymaalit · Kalkkimaalit · Boracol-homeenestoaineet Ilves-Teatteri sai taas uusia jäseniä ILVES-TEATTERILLA oli jokasyksyiset pääsykokeensa 18.-20.9.2009. Tänä vuonna sisään pyrki 45 nuorta, joista hyväksyttiin 12. - Syksyn ensimmäinen ensi-ilta on uusien jäsenten produktio Lumikki ja seitsemän kääpiötä, joka saa ensi-iltansa 28.11. klo.18, ohjaaja Terhi Tuomikko kertoo. - Kyseessä on näytelmäsovitus tutusta sadusta ja esitys on suunnattu erityisesti lapsille. Harjoittelemme parhaillaan näytelmää. Ilveksessä on 30-40 aktiivista jäsentä ja epäaktiivisia arviolta saman verran. Ilves-Teatterin pääsykokeiden aikaan ilmaisutahtoisia nuoria näkyi eri puolilla Käpylää. Nämä pojat harjoittelivat monologiaan Sampsantiellä. Ilves-Teatteri, Sampsantie 50 00610 Helsinki, puh. 046 819 10 10. Liput: 046 811 6308, varaukset vain puhelimella! www.ilvesteatteri.com Heseva Lounasravintola · Juhla- ja pitopalvelut · tilavuokrausta · tilauksesta leivonnaisia ym. · lounas noutopöydästä: Pellervontie 39, Käpylä, klo 11.00-13.30, su ja juhlapyhinä: klo 12.00-14.00 Puh. 777 13355 Pulmun luotettavaa kauppapalvelua ikäihmisille K-Market Masurkasta (Käpyläntie 8) keskiviikkoisin ja perjantaisin. Tilaa ostoksesi Pulmusta, me toimitamme ne kotiisi. Tilaukset vastaanotetaan ti ja to 10-12. Kuljetuksen hinta on 12,Lisätietoja Pulmu ry p. 754 3854 Viikin gorilla LOKAKUUN ALUSTA ASTI ohikulkijat ovat saaneet ihailla ja kauhistellakin Viikin kirjaston vieressä olevaa gorillan näköistä taideteosta. Tämä virolaisen Villu Jaanisoon ympäristötaideteos "Kaikki on mahdollista" paljastettiin Viikki-päivänä 1.10. Se on valmistettu käytetyistä autonrenkaista. Se on pari vuotta sitten järjestetyn kilpailun tulos. Kilpailun arvostelulautakunnan arvion mukaan teos on kannanotto kuluttamiseen, kierrättämiseen ja eläinten oikeuksiin. Tätä taideteosta pääsee Viikin kampukseen ihailemaan esimerkiksi busseilla 506 ja 550. Teksti ja kuva Seppo Seppälä Ravintola Terassi tilaussauna tapahtumakeskus Isänpäivälounas 8.11.2009 Katariina Saksilaisenkatu 9 00560 Helsinki pöytävaraukset puh .040- 900 3404 tai mika.kauppinen@yritysjuhlat.com RAVINTOLA KOSKENRANTA www.koskenranta.fi
• 6 Käpylä-lehti 21.10.2009 KÄPYgrilli Ma TIETOVISAKILPAILU alk. klo 18.00 Ke RUNOILTA alk. klo 19.30 Joka toinen torstai (parittomat viikot) KARAOKE alk. klo 19.00 Pe ELÄVÄÄ MUSIIKKIA alk. klo 22.00 La BILJARDIKISAT alk. klo 15.00 Avoinna: joka päivä 9-02 Keittiö avoinna: ark. 11-21, la-su 12-22 Vaihtuva päivän lounas. Osmontie 5, 00610 Helsinki Puh. 791 343 Sisko tahtoisin jäädä Käpylässä kuvattiin syyskuun alussa nuorten tyttöjen kasvukipuja kuvaavaa Marja Pyykön esikoiselokuvaa Sisko tahtoisin jäädä, jonka aihe on palkittu kansainvälisessä kilpailussa. Jarru-Team Oy AUTOKORJAUKSET Vaakalinnuntie 1, 00610 Helsinki P. 09-490 270 versione SUUREN SUURI tyhjennys- ja siivousmyynti Pohjolankatu 43 p. 757 0102 K auniina syyskuun päivänä Osmontiellä kuvattiin Sisko tahtoisin jäädä -elokuvan viimeisiä ottoja. Elokuvan miljööksi haluttiin Käpylän oloista asuinaluetta, ja kuvauspaikaksi löydettiin kaksikerroksinen puutalo. Kuvaukset vaativat aina rauhoitetut olosuhteet ja kulkua kuvauspaikan lähelle oli rajoitettu. - Käpyläläiset ovat suhtautuneet todella myönteisesti kuvauksiin, vaikka tiet ovat kuvauspäivänä suljettuina sekä jalankulkijoilta ja autoilijoilta. Kaikille lähialueen asukkaille on ilmoitettu joko suullisesti tai kirjeellä, elokuvan järjestäjä Kimi Seppänen kertoo. Kuvausryhmä aloitti työnsä harjoituskuvauksella kohtauksesta. Ennen kuvausta puvustaja Tiina Kaukanen kävi tarkistamassa vaatetuksen, ja maskeeraaja Mari Vaalasranta korjasi näyttelijöiden kampauksia. Ohjaaja neuvotteli apulaisohjaajan ja kuvaajan kanssa seuraavasta otosta. Kun valaisu, äänitys ja kaikki muu järjestely oli valmista, päästiin varsinaiseen kuva- ukseen. "Hiljaisuus, ääni ja kamera..." äänten sorina lakkasi ja kuvaus käynnistyi. Kohtausta kuvattiin muutamaan kertaan ohjaajan toiveiden mukaisesti. Tauolla osa kuvausryhmästä ehti kahville, osa taas siirsi valoja ja kameraa seuraavaan kuvauspaikkaan talon kuistille. Äänittäjä korjasi näyttelijän mikrofonia, kampauksia kohennettiin ja ohjaaja neuvotteli näyttelijöiden kanssa seuraavan kuvan tekemisestä. Elokuvan tiedottaja Rampe Toivonen kertoi tauolla kuvausten sujuneen odotetulla tavalla ja aikataulujen pitäneen. Hän kertoi myös, että taantuma ei onneksi ole paljoakaan puraissut elokuvaalaan yleensä. Elokuvia on pystytty tekemään vanhaan malliin. Elokuva sijoittuu nykyaikaan. Idean elokuvaan ohjaaja Marja Pyykkö sai nuoruuden päiväkirjoista. Elokuva ei ole elämänkerrallinen, mutta hän halusi, että siihen välittyisi nuoruuden tunnelmia ja tuntemuksia, samoja joita hän löysi vanhoista kirjoituksistaan. Hän ideoi ensin käsikirjoituksen itse, mutta halusi aukikirjoitusvaiheeseen toisen kirjoittajan mukaan, ja Kuvaaja Konsta Sohlberg, apulaisohjaaja Risto Tuominen ja ohjaaja Marja Pyykk löysikin siihen opiskeluympyröistään Laura Suhosen. Ohjaaja on tehnyt yhdessä kuvaaja Konsta Sohlbergin kanssa ennakkotyön todella huolellisesti, he olivat muun muassa rakentaneet elokuvan teossa tärkeän kuvakerronnan etukäteen. Molemmilla on jo aikaisempaa kokemusta elokuvan teosta, mutta tämä on Marja Pyykön ensimmäinen pitkä elokuva. - Ero aikaisempaan tekemiseen on ollut valtava. Onneksi hyvä ennakkosuunnittelu on auttanut kiireisessä aikataulussa, ja kaikkea aikaisemmin hankittua kokemusta on voinut käyttää hyödykseen, Pyykkö kertoo. Ulkokuvauksia tehtiin pari tuntia. Loppupäiväksi siirryttiin taloon tekemään sisäkuvauksia, jolloin tilanne rauhoitettiin ulkopuolisilta. Elokuun alussa alkaneet kuvaukset jatkuivat pääkaupunkiseudulla syyskuun loppupuolelle. Ensi vuoden elokuussa, jolloin elokuva tulee ensi-iltaan, tulemme taas näkemään, miten Käpylä vilahtaa valkokankaalla. 31.10.09 LIIKKEESSÄ ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVÄ! Tule esittämään kysymyksiä eläinlääkärille. Eläinlääkäri on paikalla klo 10-15. TARJOUKSESSA! · 1st Choice hypoallergenic ankka- peruna, 12kg ja adult/puppy kana riisi, herkille koirille 15kg, 45,00 · Nutrolin öljyt -10%, myös uutuudet! (tarjoukset voimassa 31.10, niin kauan kuin tavaraa riittää) Puvustaja Tiina Kaukanen tarkistaa näyttelijöiden vaatteita. Palkittu aihe Koiratarvike Kullervonkatu 20, p.0500 73 66 52 Avoinna ma, ti, to 9-15, ke 9-18 Pyykön Solar Filmsille kehittelemä elokuva-aihe voitti toisen palkinnon Ohjaaja Marja Pyykkö antaa viime hetken ohjeita. Maskeeraaja Mari Vaalasranta kohentaa näyttelijän kampausta.
• 21.10.2009 Käpylä-Lehti Elokuvan synopsis 15-VUOTIAS EMILIA (Ada Kukkonen) on perheensä vastuunkantaja: pikkuäiti seitsenvuotiaalle siskolleen Elsalle (Anna-Leena Uotila), sijainen yksinhuoltajaisälleen Juhanille (Seppo Pääkkönen) tämän ollessa matkoilla ja kiltti tytärpuoli Juhanin uudelle vaimolle Tuulalle (Kristiina Halttu). Ysin keskiarvo, paikka koulun juoksujoukkueessa, mukava poikaystävä. - Emilia pärjää aina, kuten Juhani sanoo. Ja niin se on ollut, eikä Emilia ole pysähtynyt pohtimaan, tahtooko hän olla se, joka pärjää aina. Emiliasta tuntuu, että jokin puuttuu hänen elämästään, mutta hän ei tiedä, mitä se voisi olla. Kesäloman viimeisenä viikonloppuna Emilia tapaa yöuinnilla Siirin, 16, (Sara Melleri), joka näyttää olevan kaikkea sitä, mitä Emilia tahtoisi olla: vapaa, rohkea ja itsenäinen. Tyttöjen intohimoinen ystävyys korvaa pian kaiken Emilian elämässä. Hän uskaltaa ensimmäistä kertaa unohtaa velvollisuutensa ja olla nuori. Räiskyvä elämänhalu kuitenkin karkaa käsistä. Pinnan alla Emilia alkaa epäröidä. Millaiseksi hän on muuttumassa? Samaan aikaan Siirin loisto alkaa himmetä. Siiri pystyy olemaan vahva vain nojatessaan johonkuhun toiseen, ja nyt se joku on Emilia. Jälleen, tällä kertaa Siiriä miellyttääkseen, Emilian on salattava todelliset tunteensa ja oltava se, joka pärjää aina. Symbioottinen ystävyyssuhde on muuttunut kahleeksi. Lopussa selviää, onko Emilialla tarpeeksi rohkeutta irrottautua perheestä ja Siiristä tullakseen itse kokonaiseksi. Sisko tahtoisin jäädä on elokuva nuoruuden kauneudesta ja kipeydestä. Eine Kakkonen 7 Käpylää ilmasta VI P3.Valaisija Jani Lehtinen mittailee valoa. 4.11.2009 klo 19 Koskelan kirkko Nuori soittaa -valtakunnalliseen yhteissoittotapahtumaan lähtee Käpylän musiikkiopistosta useita kokoonpanoja: Orkesterit Virtuosi del Futuro ja Enkelit ja Sankarit Pianotrio Jubelo, Pianotrio II ja Pianotrio III Lumikuningatar-musiikkinäytelmä Selloryhmä Tervetuloa, vapaa pääsy! KUOPIOON! Kenraaliharjoituskonsertti kö suunnittelevat kuvaa. pohjoismaisista elokuvakouluista valmistuville opiskelijoille tarkoitetussa Nordic Talents -pitchauskilpailussa Kööpenhaminassa syksyllä 2008. Pitchaamisella tarkoitetaan elokuva-alalla elokuvaidean tiivistä esittelyä. Teksti ja kuvat: Eine Kakkonen TYÖVÄENOPISTO TUO ONNEA JA ILOA ELÄMÄÄN! Mukaan opiskelemaan ja harrastamaan! HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELINEN Loka-marraskuussa alkaa työväenopistossa monia mielenkiintoisia ja hyödyllisiä kursseja. Ajantasaisen kurssitilanteen löydät internetistä osoitteesta: www.hel.fi/tyovaenopisto Toimittajat muistelevat 22.10. Median mahti, toimittaja Risto Uimonen, 29.10. Saigonista Bagdadiinneljä vuosikymmentä sotatoimialueille, toimittaja Rauli Virtanen Suomalaiset sadut ja sadunkertojat 19.11. Satukuningatar Anni Swan- elämä ja tuotanto, FT Sirpa Kivilaakso, 26.11. Kirjailija Tove Jansson ja Muumit, FT Sirke Happonen ja 3.12. Suomalaiset kansansadut, prof. Satu Apo. SISKO TAHTOISIN JÄÄDÄ Ohjaus: Marja Pyykkö Käsikirjoitus: Laura Suhonen ja Marja Pyykkö Kuvaus: Konsta Sohlberg Elokuva tulee ensi-iltaan elokuussa 2010 Tuotantoyhtiö Solar Films Oy Tule mukaan kursseille - Ilmoittaudu puh. 310 88540! Nuorten Japani, 14.11.-15.11., Oulunkylätalo. Erikoiskurssi, joka on tarkoitettu nuorille japanifaneille aina 12-vuotiaasta alkaen. Tutustumme nuorten kulttuuriin Japanissa ja nuorten Japaniin meillä(095903). Väittele viisaasti(096441), 26.10.-29.10., Pakilan yläaste Kantoliinakurssi(095669),26.10.-2.11., Torpparinmäen koulu Kreetalaisia herkkuja ­ makumatka Kreetalle (095752), 2.11.,Rajametsäntie 32 Pikkujoulujuhlat - joulutarjottavaa, päiväkurssi (095805), 23.11.,Rajametsäntie 32 Oulunkylätalossa, Kylänvanhimmantie 25, klo 10.30-12.00 jatkuvat perjantain kulttuuriluennot teemalla Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin jäljillä: 23.10. Elias Lönnrot - monipuolinen elämä ja tuotanto. erikoistutkija Raija Majamaa, 30.10. M.A. Castrén ­ elämää ja matkoja suomensukuisten kansojen pariin, FT Ildikó Lehtinen, 20.11. Mikael Agricola ­kirjakielemme perustaja, prof. Simo Heininen. Marraskuussa kolmen kerran teemana on Antiikin maailma tutuksi -vanhaa eurooppalaisuutta. Tietoa tapahtumista ja muista yleisluennoista löydät myös opiston sivuilta: www.hel.fi/tyovaenopisto Tervetuloa luennoille! Monipuoliset, kaikille avoimet yleisluennot jatkuvat. Oulunkylän kirjastossa, Kylänvanhimmantie 27, to klo 18.00-19.30 Tervetuloa virkistymään tiedon ja taidon pariin! Järjestäjä Kimi Seppänen valvoo liikenteen sujumista. Pohjoinen alueopisto Kuvaaja Konsta Sohlberg valmiina kuvaukseen. Kylänvanhimmantie 25, 00640 Helsinki Puh. 310 88540,
• 21.10.2009 keralla", kirjoitti Marjut Salama Kalliolaisessa ensi-illan jälkeen. "Tästä esityksestä ei puuttunut mitään ja voin vailla ketunhäntää kainalossa sanoa, että näin mukavaa esityskokonaisuutta en ole ikinä nähnyt kesäteatterissa!" Onnistuneen työn takana on kokemus. Koskensuu tuntee alan hyvin, sillä hän on näytellyt teatterissa yli 20 vuotta. Myös tv-rooleja on kertynyt. Käpylä-Lehti Äppä eläytyy Bar Moskovassa. 9 Takaikkuna Entäs sitten? RUOTSIN kehitysyhteistyöministeri Gunilla Carlsson on hätääntynyt asiasta, josta kirjoitin edellisessä kolumnissani Käpylä-lehdessä: "Millaista apua pitää antaa maailmassa, jossa korruptio on elämän tosiasioita?" Viimeisin syy tällaiseen kyselyyn on 50 miljoonan Ruotsin kruunun varastaminen Sambian terveysministeriössä viimeksi kuluneiden puolentoista vuoden aikana. Ministeri on antanut alaiselleen pääjohtajalle tehtäväksi laatia kymmenen suositusta aiheesta, jonka jälkeen ne käsitellään eri kannoilta ennen ministerin päätöksiä. Selvitystä odotellaan. Varsinkin Afrikan maiden korruptio on huolestuttanut ja masentanut kaikkia Pohjoismaita. On havaittu, että vastaanottajamaiden johtohenkilöt eivät kahmi vain tuotannon tuloksia vaan myös kehitysapua. Apu itse asiassa ruokkii osaltaan korruptiota. Sen vuoksi apu on joissakin maissa pantu ajoittain jäihin eripituisiksi ajoiksi, kontrollijärjestelmiä on tehostettu ja koordinaatiota parannettu. Tulokset ovat olleet toistaiseksi vaatimattomia. Maan tapa ei hevillä muutu. Jos kehitysapu vain pahentaa Afrikan ongelmia eikä saavuta köyhää kansaa, pitäisikö kehitysapu lopettaa? Suuri kysymys, joka etsii vastaajaa, kuuluu: Entäs sitten? Somalia hylättiin, mutta ei lakannut olemasta ongelma vaan päinvastoin vaivaa paitsi somaleja myös lähinaapureita ja kansainvälistä merenkulkua. Zimbabwe on oman onnensa ja afrikkalaisten naapureittensa varassa, eikä hyvältä näytä sielläkään. Hylätyt katsovat itään ja varsinkin Kiinaan. Kiinakaan ei harjoita hyväntekeväisyyttä, vaan vaatii avulleen reaalivakuudet: öljyä, maata, kaivoksia, porauslupia ja pääsyä sisämarkkinoille. Kolonialismi on tulossa takaisin, nyt myös idästä. Kehitysapu onkin ennen kaikkea eräs tapa ostaa vaikutusvaltaa maailmassa. Köyhyyden poistaminen, lasten oikeudet ja muut kauniit asiat ovat kuorrutusta, eivät pääasia. Kehitysmaiden eliittien annetaan varastaa, koska ne kontrolloivat omia maitaan. Juuri eliittien suosiota tässä ostetaan. Suurvaltoja on turha pyytää luopumaan kehitysavun antamisesta. Se on tarpeen suurvalta-aseman pönkittämiseksi. EU on kehitysmaiden suhteen suurvalta. Suomi on EU:n jäsen, velvoituksineen. Kuitenkin Pohjoismaat, Hollanti ja Kanada voisivat ehkä jotain saada aikaan. Länsi myy kehitysavulla köyhille maille myös omaa käsitystään kehityksestä, omaa kulttuuriaan. Rahalle halutaan vastinetta parlamentaarisena demokratiana (tai ainakin monipuoluevaaleina), lakiin perustuvana hallintona ja talouskasvuna. Avun saajiksi valikoituvat erityisesti ne maat, joilla on myytävänä haluttuja raakaaineita ja jotka ostavat avunantajamaiden tuotteita. Olisiko tapoja auttaa, jotka eivät ruoki varastamista, korruptiota ja välistävetoa? On toki. Kirkkojen apu ja lähetystyö eivät suuntaudu talouteen vaan koulutukseen, terveydenhoitoon ja moraalisesti kestävään elämään. Se ei ruoki väärinkäytöksiä. Ammattiyhdistysliike ei tuhoa omaa työtään tukemalla puhtaasti omaa etuaan ajavia ay-johtajia. Toisaalta ay-liike ei kykene estämään johtajiensa siirtymistä hallituksen tai yritysten johtotehtäviin. Ruohonjuuritason käytännöllisten apuhankkeiden tuloksia maataloudessa, kaivojen kaivamisessa, lukutaito- tai terveyskampanjoissa voidaan seurata tarkasti. Mutta hyvällä asialla olevat kansalaisjärjestötkin voivat luoda keskitason byrokraateille mahdollisuuksia lohkaista koulu-, kuljetus-, ym. avustuksista ansaitsemattoman osan. Pekka Peltola Valtiot. tri Olohuoneesta julkisuuteen Valmistuttuaan näyttelijäksi teatterikorkeakoulusta Koskensuu kiinnitettiin Penniteatteriin, jonka jälkeen seurasi 14 vuoden pesti teatteri Pienessä Suomessa. Pieni Suomi lakkautettiin 2001, jonka jälkeen Koskensuu oli vielä pari vuotta Helsingin kaupunginteatterissa. Freelanceriksi, vapaaksi taiteilijaksi, hän jäi 2003. - Aluksi tv-hommia oli paljon: Salatut elämät, Kotikatu, Varpuset..., mutta sitten ne vähenivät. Yhtäkkiä ei ollutkaan enää töitä. - Rupesin kirjoittamaan. Pian kone meni rikki, mutta se olikin onnekas sattuma. Tapasin ystäväni Merja Uusivirran, joka lainasi konettaan.. Siinä kirjoittaessa, syntyi ajatus runojen näyttelemisestä. Esitystilakin oli käden ulottuvilla. - Merjan olohuone on avara ja suorakulmainen, jossa on pari pylvästä ­ kuin tehty esityksiä varten. Teimme Tivolitien siellä ja kutsuimme sinne yleisöä. Kerralla "huoneteatteriin" mahtui seitsemän kahdeksan henkilöä. Pyörä pyörähti käyntiin. Kerran yleisön joukossa oli ohjaaja Tellervo Savela, joka innostui esityksestä ja järjesti sen Bar Moskovaan Erikinkadulle. Siitä alkoi Tivolitien julkinen esittäminen. Bar Moskovassa esitys meni neljä kertaa, jonka jälkeen Koskensuuta pyydettiin esittämään otteita Tivolitiestä Stakesin köyhyyttä käsittelevään seminaariin. Seminaarissa oli mukana kumppanuustalo Hannan johtaja Jatta Vesterinen, joka halusi Tivolitien Hannaan. Ja tämä toimeksianto poiki sitten myös ohjaustyön harrastajateatterille. Nyt Tivolitien esiintymispaikoiksi ovat tulleet myös kirjastot. Esitys on nähty jo Vallilassa, seuraavana ovat vuorossa Pohjois-Haagan ja Pasilan kirjastot. mummoja ja -ukkoja sekä ruumiinryöstäjiä. Tuhkimossa hän oli toinen ilkeistä siskoista, Brechtin Setsuanin hyvässä ihmisessä Wang, Jean Genetin Piioissa Kaisa... - Olen saanut tehdä paljon ja haluan vielä tehdä monia rooleja. Joskus haluaisin esittää aristokraattia, NÄIN: (Kulkee edestakaisin kaula arvokkaasti ojennettuna.) Roolijaon tekee useimmiten ohjaaja yksin. - Persoona ja tarina ratkaisevat. Siksi maanläheisestä Koskensuusta ei ole tähän päivään mennessä tullut aristokraattia, mutta jotkut ennakkoluulottomat ohjaajat ovat sentään uskaltaneet kääntää asiat päälaelleen. Kaisa Korhonen valitsi minut aikoinaan näytelmään Häät morsiameksi ja teki Pirkko Uitosta pikkusiskon. - Te tietenkin ajattelitte, että se olisi ollut toisinpäin, hän sanoi hölmistyneelle näyttelijäkaartille. Mutta se ei olisi ollut mielenkiintoista. - Hyvä näyttelijä vetää roolin kuin roolin jos vain ohjaaja uskaltaa kokeilla uutta, Koskensuu sanoo. - Parhaat näyttelijät ovat elastisia. Hattu ja soittorasia Koskensuu seuraa tekstiään sanatarkasti, mutta koreografia tehdään tilan mukaan. Rekvisiitta mahtuu yhteen kassiin. Hatun näyttelijä tarvitsee kun hän esittää Herra Geldmannin vauhtipäivää. "Että on suloiset suhdanteet!" Lisäksi varustekassista löytyy solmio, soittorasia, olutpullo ja pellen nenä. - Kun ei ole tuon enempää tavaraa, esityksen voi viedä minne vain. Esityksen voi myös nähdä ja kuulla monella tavalla. - Terveisiä Tivolitieltä on tila, Koskensuu sanoo. - Se on syntynyt kriisissä, vaikeitten muutosten keskellä. Kun ihmiseltä riistetään tuttu ja turvallinen, asioita alkaa nähdä toisella tavalla. Oma itse ja ympäristö kirkastuvat. Ruman keskellä kauneus näkyy, elämä itsessään ilmenee. - Äiti on nyt näin pieni, Koskensuu sanoo ja näyttää kädellään noin 145 senttiä. - Ennen hän oli pitempi. Tivolitien runo Arvokas nainen kertoo äidistä. "Pikkumummo vanhoine varpaineen on astellut kenkänsä lintalleen..." Merja Uusivirtakin on käpyläläisiä, omaa sukua Paakkanen. Hän ja Koskensuu ovat lapsuudentuttuja, mutta eivät olleet tavannet vuosikymmeniin. Eräänä päivänä 2007 he törmäsivät kadulla ja ystävyys solmittiin uudestaan. Naiset asuivat yllättäen vain muutaman korttelin päässä toisistaan. Mielenkiintoinen yhteensattuma on myös se, että kummallakin on poika, jonka nimi on Olavi. Ritva Koskensuu tunnetaan kaikkialla nimellä Äppä. Se on kuulemma ensimmäinen sana, jonka hän on sanonut. Vastoin luuloa, sana ei tarkoita äitiä vaan nukkea. - Se on Oulun murretta ja tarkoittaa Molla-Maijaa. Lempinimi on seurannut sitkeästi mukana, vaikka sitä on välillä yritetty karistaa. - Pienessä Suomessa johtaja Otso Kautto sanoi, että nyt tämä Äppä-nimi lopetetaan kokonaan, ihmisellähän on kaunis oma nimi, Ritva. Silloin näyttelijäkollega totesi, että Äppähän on KÄSITE! Ja niin Äppä pysyi, ja pysyy varmaan maailman tappiin. Alice Karlsson TERVEISIÄ TIVOLITIELTÄ Keskiviikko 28.10. klo 18 PohjoisHaagan kirjasto, Kaupintie 4. Lähes ovelle pääsee esimerkiksi busseilla numero 56 ja 51. Keskiviikko 2.12. klo 17.30 Pasilan kirjaston auditorio. Katso myös kun Äppä vilahtaa Salkkareissa 30.11. ja 4.12. Tiedustelut: ritvakoskensuu@suomi24.fi tai Merja Uusivirta gsm 0400 509500, uusi@olen.to. nät. Tämä on lainaa germaanisista kielistä ja se on kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä suunnilleen samanlainen kuin suomessa ja tarkoittaa samaa. Sanan kantagermaaninen muoto olisi ollut venade ja tarkoittanut kaikkia Itämeren etelärannikolla asuvia slaavilaisia kansoja. Sanaa on yhdistetty myös latinan veneti -nimitykseen. Se on tarkoittanut Italian koillisosassa asunutta illyyrialaista heimoa. Tämän sanan johdannainen olisi myös Venezia. Äppä on ja pysyy Ritva Koskensuu on alun perin käpyläläisiä. Koti oli Käpyläntiellä, jossa hänen veljensa edelleen asuu. Äiti on 88-vuotias ja asuu Juhana Herttuan tiellä Koskelassa. Koskensuu käy äidin luona joka viikko siivoamassa ja auttelemassa muutenkin. assa Novgorodiin. Itämerensuomalaisista kielistä sana levisi muihin tämän alueen kieliin. Kun siirtokunnat tulivat venäjänkielisiksi, myös ruotsi-sanaa vastaavat sanat, esimerkiksi muinaisvenäjän rusi ja venäjän rus rupesivat saamaan merkityksen Venäjä. Samoin nykyruotsin ryska, Ryssland. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa pannaan julistettu sana ryssä on myös tämän saman sanan jälkeläinen. Inkerissä rootsi tarkoittaa luterilaista ja rootsa, rootsalain ruotsalaista. Karjalassa ruottsi tarkoittaa suomalaista, luterilaista ja luterilaista Suomea sekä suomen kieltä. Ruottsalaine on suomalainen ja luterilainen. Lyydissä Ruots tarkoittaa suomalaista ja luterilaista mutta myös Suomea ja Ruotsia. Vatjaksi Ruotsi on Roottsi, viroksi Rootsi ja liiviksi Ruots-mo. Ruotsi on ruotsiksi Sverige, englanniksi Sweden, saksaksi Schweden jne. Sverige muodostuu sanoista svea ja rike ja tarkoitti siis alun perin svealaisten valtiota. Toisen läntisen naapurimme Norjan omakielinen nimi Norge, juontaa vanhasta germaanisesta sanasta nordvegr eli pohjoinen tie tai pohjoissuunta. Sanan alkueräinen merkitys näkyy vieläkin saksanja englanninkielisissä nimissä Norwegen ja Norway. Rooleja, rooleja Koskensuun teatterivuosiin mahtuu monenlaisia rooleja. - Olen esittänyt paljon lapsia, hän kertoo. - Mutta myös eläimiä, mummoja, puli- Etymologia Suomi ja sen naapurit VIELÄ YLI KAKSISATAA vuotta sitten ei Suomea alueena virallisesti ollut olemassa, vaikka suomalaiset taatusti asuivat Suomessa ja suuri enemmistö täällä puhui suomea ja oli suomalaisia. Suomi oli osa Ruotsia, sen itäisin osa, Österland. Sana suomi esiintyy epävarmana henkilönimenä jo vuonna 811, kun frankkien asiakirjassa mainitaan tanskalaisten joukossa ylhäinen mies nimeltään Suomi. Paikannimenä Somevesi mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1323. Se on nähtävästi tarkoittanut Lounais-Suomea. Sana Suomi on vepsää lukuun ottamatta kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä sekä latviassa ja liettuassa. Karjalaksi ja vatjaksi se on Suomi, viroksi Soome ja liiviksi Suom. Sanan lähtökohdaksi on esitetty muun muassa suoda-verbiä ja kalan suomua. Jälkimmäinen viittaisi kalan suomuista tehtyyn esihistorialliseen uskontoon liittyvään vaatetukseen, edellinen henkilönimeen. Eivät vaikuta uskottavilta. Uskottavampi selitys olisi suomaa eli soinen maa. Varteenotettavin vaihtoehto olisi kantabalttilainen LounaisSuomen rannikkoaluetta tarkoittava sana saama, jonka lähtökohta olisi zeme eli maa. Varhaiskantasuomalainen muoto olisi ollut shämä, myöhäiskantasuomalainen hämä, joka olisi tarkoittanut Sisä-Suomen alueita. Samaa etymologista perua olisivat suomen Häme ja saamen kielen sabme. Yhtä epäselvä on Finland- ja finsk -sanojen alkuperä. Historioitsija Tacituksen (n. 55 ­ n. 130) mainitsemat fennit olivat nähtävästi saamelaisia. Vasta 1700-luvun alun asiakirjoissa sana fenni rupesi tarkoittamaan suomalaisia. Näiden sanojen alkuperän yhdeksi vaihtoehdoksi on esitetty verbiä, joka nykyruotsissa on muodossa finna, suomeksi löytää. Tämä sana viittaisi keräilytaloutta harjoittavaan kansaan. Viro ja Eesti Eteläistä naapuriamme me suomalaiset sanomme Viroksi ja Eestiksi. Virumaa on Viron koillisin maakunta. Suomessa se on laajentunut koko maan nimeksi. Tämäkin on lainasana, jonka alkuperästä tutkijat ovat monta mieltä. Nimi on johdettu vanhasta kantaskandinaavisesta maailmaa merkitsevästä sanasta vaerild tai vaeraldt. Toinen mahdollisuus olisi kantagermaaninen wiraz lähtömuotonaan ikivanha indoeurooppalainen muoto Wiros, joka olisi tarkoittanut miestä. Virumaa olisi siis ollut miesten maa. Virolaiset sanovat Viroa Eestiksi ja Eestimaaksi. Viron kieli on eesti keel. Jo Tacitus noin vuonna 100 mainitsee sanat Aestui ja Aestii. Se on alun perin tarkoittanut Baltian asukkaita yleensä, niin baltteja kuin germaanejakin. Vasta myöhemmin se rupesi tarkoittamaan nykyistä Viroa. Seppo Seppälä Kukat Pyhäinpäiväksi ja Isälle Palvelemme ark. 8-18, la 8-14, su 8-13 TERVETULOA! Sariolantie 2 Puh. 791 885 Kukkakauppa Tähtililja Ruotsi Sverige Suomenkielinen sana Ruotsi on lainasana. Muinaisruotsissa se oli rofs. Yhdyssanassa rofsland se tarkoitti Upplannin rannikkoa ja Roslagenin maakuntaa. Rofskarl oli kyseisen rannikon asukas tai soutueen jäsen. Nykyruotsin soutamista tarkoittava verbi ro on samaa kantaa. Itämerensuomalaisissa se oli muodossa rootsi. Sana tuli itämerensuomalaisiin kieliin aikana, jolloin ruotsalaiset varjagit purjehtivat Suomenlahtea pitkin itään ja perustivat siirtokunnan muun mu- Koska kävitte viimeksi kunnon kuvassa? METSÄLÄN AUTOHUOLTO Asesepänkuja 2 Puh. 757 0441 0400-728 233 metsalanautohuolto@gmail.com Venäjä Venäjä-nimen kantasuomalaiseksi muodoksi on rekonstruoitu sana ve-
• 10 Käpylä-lehti KAIKUJA KIRKONMÄELTÄ KÄPYLÄN SEURAKUNNASSA TAPAHTUU Käpylän seurakunta, Metsolantie 14, PL 61, 01600 Helsinki www.helsinginseurakunnat.fi/kapyla e-mail: kapyla.srk@evl.fi (etunimi.sukunimi@evl.fi) Kirkkoherranvirasto, os. Metsolantie 14, p 2340 4200, fax. 2340 4201, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13 ja ke klo 11-17. Diakoniatoimisto, Metsolantie 14, p.2340 4218, avoinna ti ja pe klo 9-11, ma klo 9-11 Voudintie 4B kerhohuoneistossa, p. 2340 4227 21.10.2009 Lahja Sjögren ja Koskelan lähetyspiiri LAHJA SJÖGREN kuoli 07.06.2009.Hän oli syntynyt 25.07.1923. Lahja ja Nils (Nisse) Sjögren sekä lapset Kristina ja Henrik muuttivat1962 Koskelaan Kunnalliskodintielle. Aluksi Lahja ja Nisse alkoivat käydä Käpylän kirkon lähetyspiirissä, mutta kun saivat tietää, että heidän kotiaan lähempänä kokoontui Koskelan lähetyspiiri Pyhtääntie 4:ssä Anneli Harmajan vetämänä, he siirtyivät sinne. Kirkkoherra Urho Siro oli kuitenkin sitä mieltä, että seurakunnan piirin vastuuhenkilönä pitäisi aina olla seurakunnan työntekijä. Niinpä Koskelan piiri siirtyi diakonissa Annikki Sopasen kotiin, Tähtitie 6:en ja myöhemmin seurakuntayhtymän omistamaan uuteen taloon Pukkilantie 2:ssa, ensin Sopasen kotiin ja kun autotalleista rakennettu kerhohuone valmistui, tuli siitä myös lähetyspiirille oma tila. Tästä alkaen luultavasti Lahja alkoi huolehtia piirin kahvitarjoilusta ja piiriläisten vastaanottamisesta. Vuoden 1977 alusta seurakunta vuokrasi kerhotilat uudesta talosta, Voudintie 4, joka on keskellä Koskelan aluetta. Sinne Koskelan lähetyspiiri muutti 18.01.1977 kokoontuen siellä edelleen. Lahja vastasi piirin käytännön järjestelyistä, vaikka läsnä oli aina myös srk:n työntekijä, tai vierailija esim. Suomen Lähetysseurasta. Lahja kuului myös lähetystyön johtokuntaan, suunnitteli ja valmisti yhdessä piiriläisten kanssa Koskelan lähetyslounaat, kirkkokahvit ja kesäkahvilat. Lahjan johdolla Koskelan piiri osallistui aktiivisesti niin porkkanamarkkinoille kuin joulumyyjäisiinkin. Aviomies Nisse kulki Lahjan rinnalla piirin tehtävissä aina sairastumiseensa asti, ja hänen kuoltuaan Lahja piti edelleen Koskelan piirin ohjat käsissään aina kuolemaansa saakka, osallistuipa vielä 25.05.09 lähetystyön johtokunnan kokoukseenkin. Lähetystyö ja erikoisesti Koskelan lähetys- Lahja Sjögren MESSUT Käpylän kirkossa, Metsolantie 14 joka sunnuntai klo 11 25.10. Tikka, Mäkeläinen, Tuomo Viherjuuri. la 31.10. Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus klo 11, Kataja, Albekoglu, Leskinen la 31.10. Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18, Niemi, Leskinen, kirkkokuoro. Sytytetään kynttilät vuoden aikana poisnukkuneille 1.11. Kehitysvammaisten kirkkopyhä, Albekoglu, Kataja, Leskinen. Kirkkokahvit 8.11. Niemi, Mäkeläinen, Leskinen, kirkkokuoro 15.11. Perhemessu, Mäkeläinen, Tikka, Leskinen, tarjoilua MUITA TILAISUUKSIA Käpylän kirkolla su 15.11. klo 19 Marraskuun kirkkokonsertti, Keskiaikaisia rukouksia laulaa Vox Silentii. Vapaa pääsy, ohjelma 5 . su 29.11. klo 18 Adventtikonsertti, Liisa Tiensuu, sopraano, Maija Maltela, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 . Keskipäivän viikkomessu kuukauden ensimmäinen ke klo 12 4.11.Niemi, Leskinen 2.12. Mäkeläinen, Leskinen Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18.30 Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11 Käpykappelissa. Yhteyshenkilö Kajos. TILAISUUDET Koskelan kirkossa, Käpyläntie 11 25.10.Messu klo 13.30 Tikka, Tuomo Viherjuuri 30.11. Messu klo 13.30 Mäkeläinen, Leskinen Lasten päiväkerhot Tied. Takkinen p. 2340 4203 Perhekerhot torstaisin klo 10-12 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella, tied. Murto p. 2340 4218. Voudintie 4B -kerhohuoneella, tied. Kajos p. 2340 4227. Yhtä perhettä -kerho yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen ke 28.10 ja 25.11 klo 17 Voudintie 4B kerhohuoneella. Ohjelmassa ateriointia, keskustelua, alustuksia, omaa ohjelmaa lapsille. Tied. Albekoglu p. 2340 4219 Toivon työpajat käsillä tekemiseen painottuva kaikille avoin perhekerho aikuisille ja lapsille ke 11.11. ja 9.12. klo 17 Voudintie 4B kerhohuoneella. Ohjelmassa ateriointia, keskustelua, alustuksia, omaa ohjelmaa lapsille. Tied. Albekoglu p. 2340 4219 Lähetyspiirit Akin klubi, Käpylän kirkon Käpykappelissa ma klo17. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4B kerhohuoneella joka toinen ti 27.10, 10.11, 24.11 klo 17. Etiopia-piiri, kokoontuu kodeissa erikseen sovittuina aikoina. Tied. kirkkoherranvirasto. Lähimmäiset piiri Kokoontuu parittomilla viikoilla Pukkilantie 2 kerhohuoneella ke klo 17-19. Käpylän seurakunnan Kutomakerho Kerhoillat tiistaisin klo 18 Kunnalliskodintie 6 C-talo, Nrapun vieressä. Tied. Aila p. 050-500 4533 tai Maija 050535 8668. Naisten kirjallisuuspiiri ke klo 18-20 Kalervonkatu 8A- kerhohuoneella 4.11 Veikko Huovinen, Hamsterit, 2.12. Göran Tunström, Jouluoratorio Pappi paikallisessa Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. Avoin keskustelupiiri joka toinen to klo 18-20. 29.10. Albekoglu, 12.11. Kataja, 26.11. Mäkeläinen Nuorisotyö Kartsakirkko torstaisin klo 18.30 Käpylän kirkolla piiri olivat Lahjalle rakkaita. Toivon, että Koskelan lähetyspiiri löytää Lahjalle seuraajan, toiminta jatkuu ja saamme edelleen nauttia Koskelan piirin hyvistä lounaista ja siten tukea lähetystyötä. Tulemme kaipaamaan Lahjaa ystävällisenä, avuliaana ja iloisena lähetyksen ystävänä. Kyllikki Virta Lähetystyön johtokunnan puheenjohtaja Menot Punainen Risti Kallio-Käpylän maksutonta senioritoimintaa 29.10. klo 13.00 Mielenterveysseuran kuntoutussuunnittelija Elina Mäenpää puhuu aiheesta hyvän mielen salaisuus sekä kertoo mielenterveysseuran toiminnasta 19.11. klo 13.00 geriatri Marja-Liisa Jaakkola kertoo vanhenemiseen liittyvistä asioista. Marja-Liisan erityisalaa ovat mm. muistiin ja toimintakykyyn liittyvät asiat. Punainen Risti, Kallio-Käpylän osasto Hämeentie 85-89, 00550 Helsinki, p. 045 112 9010 Tervetuloa mukaan! Lilli Pii kirjastossa Klovni Lilli Pii eli Roosa Hannikainen esiintyy päiväkodin lapsille Käpylän kirjastossa 3.11. klo 9:00. Lilli Pii on tuttu television Pikku Kakkosesta. HUONO ÄITI moninäkökulmainen tutkimus äitiydestä Monologiesitys HUONO ÄITI ­ moninäkökulmainen tutkimus äitiydestä pohjautuu Väestöliiton julkaisemaan Kristiina Janhusen ja Minna Oulasmaan toimittamaan Äidin kielletyt tunteet -(2008)materiaaliin. Esitys on syntynyt samasta lähtökohdasta kuin kirjanen; tarpeesta kuulla ja ymmärtää äitien kokemia kielteisiä tunteita ja välittää niistä tietoa muille äideille, heidän läheisilleen ja tuoda asia keskusteluun. Huono Äiti -esityksen ensi-ilta oli 25.3. 09 Helsingissä. - Esitys osallistui 27.3 09 Pieksämäen valtakunnalliseen monologikisaan. - Esitykset Taiteen Vaihtolavalla Helsingissä huhtikuussa 09. - Esitys Lainsuojattomat festivaalilla Porissa syyskuussa 09. - Esitys on saanut tuotantotukea Helsingin kulttuurikeskukselta. Työryhmä: Minna Heikkinen näyttelijäntyö Sanna Kukkonen valosuunnittelu Marja Tuominen dramaturgia, ohjaus Huonon Äidin lisäesitykset joulukuussa 2009 Taiteen Vaihtolava Fleminginkatu 21 Kallio. Esityspäivät: 2, 3, 4, 5, 6, 9, 10, 11, 12 ja 13.12 klo 19 liput 5/8e sekä su 6.12 ja 13.12 klo 17 esityksiin vapaa pääsy Ilmaisesitykset myös maanantaina 9.11.klo 13.30 Helsingin Työttömien toimitilassa Nokiantie 3-4 Helsingin Vallilassa ja keskiviikkona 11.11. klo 19 Asukastila Myötämäessä Helsingin Kalliossa. Tervetuloa Tiedustelut /Lippuvaraukset 044 927 5132 tekstiviesti tai valitila@gmail. com. Esitys on tilattavissa Helsingin alueelle 200 hintaan. valitila.nettisivu.org Piirakoita karjalaiseen tapaan Pääkaupungin Valkjärveläisten perinteiset piirakkamyyjäiset arpajaisineen Karjalatalon Galleria-salissa, osoitteessa Käpylänkuja 1, 24.10. klo 13.00­15.00. Tervetuloa hankkimaan aitoja karjalanpiirakoita! Ystävällisin terveisin Maija-Liisa Mäkeläinen Vipuset-Helsinki ry toimintaa Käpylän Työväentalolla Keskiviikko 28.10. klo 9.30 Kuntopiiri I ja sauvakävelyä, 11.00 Kuntopiiri II ja VipAr, 13.00 Boccian peluuta, 13.00 Sivunkääntäjät -kirjallisuuspiiri Keskiviikko 4.11. klo 9.30 ChiKung,11.00 Tasapainokoulu II ja VipArt, 13.00 Boccian peluuta Keskiviikko 11.11. klo 9.30 Tasapainokoulu I ja sauvakävelyä, 11.00 Tasapainokoulu II ja VipArt, 13.00 Boccian peluuta Keskiviikko 18.11 klo 9.30 Tasapainokoulu I ja sauvakävelyä, 11.00 Tasapainokoulu II ja VipArt, 13.00 Boccian peluuta, 13.00 Sivunkääntäjät- kirjallisuuspiiri. Tervetuloa mukaan toimintaan Käpygrillin RunoIlta Syys 2009 Osmontie 5, klo 19.30 21.10. Hassua jotta oksat pois 28.10. Nimikkoruno (omistettu tietylle henkilölle) 4.11. Svenska dagen (6.11). 11.11. Nobelrunoilijat 18.11. Norjan runous 25.11. Islanti / Grönlanti 2.12. Edith Södergran 9.12 Spektaakkeli yläkerrassa Tervetuloa Vatsatanssia Suomessa jo 1970-luvulla Lukijamme Aila Hedkrok luki viime lehdessä olleen jutun vatsatanssija Saara Lehdosta erittäin kiinnostuneena. Jutussa kerrottiin, että itämainen tanssi tuli maahamme 1980-luvulla, mutta Hedkrok taitaa olla alan pioneeri. Hän esiintyi vatsatanssijana monien yritysten juhlissa jo 1970-luvulla niin taitavasti, että aidot turkkilaisetkin ihmettelivät.
• 21.10.2009 Puutarhamyymälä Käpylä-Lehti Kauneusja terveyspalveluja Fysikaaliset hoidot, hieronta Veteraanikuntoutus Akupunktio JUHANA-HERTTUANTIE 9, 00600 HKI PUH. 799 082, AVOINNA 8.00-20.00 11 Sofianlehto Orkidea-viikot jatkuvat Kukat pyhäinpäiväksi ark. 9-18, la 9-18, su 11-17 Sofianlehdonkatu 12 Puh. 09-796 230 www.sofianlehto.com KÄPYLÄN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS Kirjoita ja anna juttu- tai menovinkki Käpylä-lehdelle! kapylalehti@eepinen.fi Varaa aika SKY-kosmetologilta. Olet osaavissa käsissä 040-593 5171 Siltavoudintie 7 Koskelan HAMMASLÄÄKÄRI KÄPYLÄN LUKKO OY PUH. 720 6020 ASEMA Käpyläntie 1, Puh. 7206 800 Erikoishammaslääkäri: Hammaslääkärit: · Pirkko Aho; iensairaudet · Elina Saaristo · Marja Romu · Suuhygienisti SUOJAA KOTISI TURVALUKOLLA NYT TARJOUKSESSA BODA GUARD ASENNETTUNA 200.00 E BODA 429 ASENNETTUNA 175.00 E Koskelantie 44 00610 Helsinki Avoinna ark. klo: 7-16 kapylan.lukko@kapylanlukko.fi TULE MAISTAMAAN UUTTA RAUTAVALMISTETTA ma 26.10.2009 Parturi · Kampaamo IRON VITAL F 250 ml TARJOUSHINTAAN Maarit Herranen & Mervi Koskinen Intiankatu 25, Kumpula · Puh. 050-555 7381 1250 (norm. 13:75) Hyvin imeytyvää rautaa + runsaasti C-vitamiinia. Vatsaystävällinen. Raikas, hedelmäinen maku. Hiivaton, gluteeniton Koskelantie 54 p.757 1353 TERVETULOA! KOKO PERHEEN KAMPAAMO LVI-KAPPE Rakennuspalvelut - maanrakennus - talon rakentaminen - remontit Kimmontie 10, 00610 Helsinki Puh. 040-700 1972 www.kappe.fi LVI-palvelut - LVI-asennukset - viemäreiden huuhtelu - salaojien puhdistukset + kuvaukset - kaukolämpötyöt - LVI-mittaus- ja säätötyöt - Ilmastoinnin puhdistukset MA - PE 8.30 - 19.00, LA 9.00 - 15.00 Käpyläntie 8, 00600 Helsinki, puhelin (09) 791 335 OLYMPIA ma ti-pe la sulj. 9-17 9-13 35 v. · Kampaamo - Parturi · Kauneushoitola TASAPAINOA JA ILOA ELÄMÄÄN Rauhoittavia, rentouttavia ja virkistäviä hoitoja, numerologisia, astrologisia ja Tarot-tulkintoja. PARTURI-KAMPAAMO Hilman HIUSMALLI Tervetuloa! Puh. 09-757 0088, 040-840 9959 SKY Kosmetologi Johanna Lappi Käpyläntie 1, p. 798 940, 798 920 HYVINVOINTIHOITOLA MARIA Koulutettu hieroja Kimmo Marjamaa · klassista ja urheiluhierontaa · intialaista päähierontaa Intiankatu 25 Puh. 0442643398 Myös lahjakortit ja hoitosetelit. FYSIOTREENARI HELLI ITSEÄSI! Valitsemasi kasvohoito -20% (norm. alk. 47,-) Kosmetologi puh. 040-961 2310 Leikkaus & värjäys -20% (norm. alk. 55,-) Kampaaja puh. 040-961 2309 Tarjoukset voimassa marraskuun loppuun 040-7386296 www.energiahoito.webs.com Tutustumiskäynti 35/ 55 min Koskelantie 24 00610 Helsinki 040-4159119 www.fysiotreenari.com Avoinna: Ma Suljettu, Ti-Pe 12 - 21, La 10 - 18 Myös sopimuksen mukaan. Beauty Clinic in Touch Uusi kylpyläosasto avattu! Tule hellimään itseäsi. p. 09 - 757 1012 Oulunk yläntie 1 00600 Hel sinki na Tiistaisin rleeeläkeläisalennus Ma · Parturi-Kampaamo · kauneushoitola · jalkahoitoja · naisille ja miehille Pohjolankatu 1 Puh. 09-791187/040-5721238 Parturi-Kampaamo 10v. Oulunkylän Kampaamo Ritva Lehto Marjut Mäkelä Siltavoudintie 7 00640 HELSINKI Tervetuloa! www.tyylilyylit.net Mäkitorpantie 23 puh. 752 4939 Puh. 728 7012 Käpylä-Seura r.y. 57 Puheenjohtaja: Matti Eronen, puh. 050 550 6695 Sampsantie 11, 00601 Helsinki - kaupunginosat.net/kapyla Kustantaja: Eepinen Oy Klaneettitie 11 00420 Helsinki kapylalehti@eepinen.fi Puh. 09-53081990 Jauri Varvikko, Eepinen Oy Markkinointi: Seija Kuoksa / Eepinen Oy Puh. 09-5308 1990 045-1323 828, fax. 09-5308 18 000 kpl Jakeluyhtiö: Sivunvalmistus ja taitto: Painopaikka: Allatum Oy, Pori 2009 SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh. 09-5615 6400, fax 09-5615 6444 Jakelu: Kaikki taloudet Käpylän, Koskelan, Kumpulan, Isoniityn, Metsälän, Veräjämäen, Veräjälaakson, Toukolan, Arabian, Vanhankaupungin, Viikin ja Oulunkylän alueilla, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Julkaisija: Päätoimittaja: Käpylä-Seura r.y. Alice Karlsson Kullervonkatu 30 A 19 00610 Helsinki alice.karlsson@sll.fi Puh. 044 3335036 Painosmäärä:
• Jazz-jamit jatkuvat ti 27.10., 10.11., 24.11. alk. klo 20.00 Livemusaa LA 14.11. Avoinna: ma-to 10-24, pe 10-03, la 11-03, su 11-24 KARAOKE Pe ja la klo 21-02.30 Kriss Viconte Isänpäivälounas SU 8.11. Tietokilpailut keskiviikkoisin klo 19.30 · Uusi ruokalista tulossa · Muista pikkujouluvaraus! Koskelantie 9 Puh. 757 2954 Katso lisää tapahtumiamme www.oldsophie.fi Stailauta itsesi Arabianrannan Silmäasemalla! Hyvän tuulen syysetu alennus Yksiteho- silmälaseista alennus Monitehosilmälaseista ARABIANRANNAN SILMÄASEMA Hämeentie 109-111, Kauppakeskus Arabia puh. (09) 278 00160, ark. 10-19, la 10-16 w w w. s i l m a a s e m a . f i Tarjous voimassa 15.11.09 asti ostaessasi normaalihintaiset kehykset ja linssit. 100, 165, Kiinteistömaailma Oulunkylä Mäkitorpantie 23 0064 Helsinki Puh. 010 622 3930 oulunkyla@kiinteistomaailma.fi Myymälän aukioloajat ma-pe 9-17 Kutsu meidät ilmaiselle Kotikäynnille, niin kerromme sinun asuntosi arvon. Soita p. 010 622 3930 Olemme lähellä - tulitpa mistä tahansa Kauppakeskus Ogeli Kylänvanhimmantie 29 OULUNKYLÄ Tällä kupongilla Ogelista Täytetty patonki ja juoma 4,90 E-mail korupaja@korupaja.fi, www.korupaja.fi KAIKKI NORM. HINPaljon erilaisia TAISET NEULE- JA juhla- ja erikoisVIRKKAUSLANGAT www.picnic.fi Enemmän kuin lankakauppa. lankoja la ma-pe 10-18 ma--la 10-15 -50% -20% amaa lma a Soita numeroon 0200 31130 (pvm/mpm) ark. klo 8-17 Tule käymään Ogelin liikeskuksen 2. kerroksessa Meidät löydät Ogelista: Alepa · AON · Café Picnic · Cityvarasto · Finnbody · Helsingin OP · Hiusateljee · Lankamaailma Nordia · Mandatum Life · Nordea · Ogelin hammaslääkärit Oy · Ogelin Kirja · Ogelin Optiikka · OP-Kiinteistökeskus · Oulunkylän Apteekki · Oulunkylän korupaja · Oulunkylän Liikennekoulu · Pikkufantti · Ravintola Mr. Hugo · Ravintola Vega · R-Kioski · Special · Tiimari · Lähituntumasta löydät lisäksi kirjaston, terveysaseman, työväenopiston ja nuorisoasiainkeskuksen. Tervetuloa! Kaupungin kauneimmat kortit! Old Stone Cafe www.ogelinhammas.fi Tervetuloa! Kaikki kynttilälyhdyt Tarjous voimassa 31.10. saakka -15% OSTAESSASI SEVENTUOTTEEN, SAAT KAUPAN PÄÄLLE FRESH TOUCH KÄSIDESIN (50ml) FRESH TOUCH Muista Isää 8.11. Ogelin Kirja puh. 777 4487 Avoinna 9-18 la 9-15 OULUNKYLÄN APTEEKKI puh. 040 709 2255 JUMPAT-KUNTOSALI-SISÄPYÖRÄILY-LAPSIPARKKI 0 00 SILMÄLASIT SÄÄSTÖ49.mallistosta 1-tehot alk. OPTIKOT - SILMÄLÄÄKÄRI RavintolaVEGA Pohjois-Helsingin paras KARAOKE! joka pe alk. 21 ja lauantaisin DJ klo 10-04 50 ml Puh. (09) 875 1868 Liikekeskus Ogeli, avoinna ark. 10-18 la 9-14 Avoinna ma-pe 15-19, jäsenille ma-su klo 6-22 www.finnbody.com www.hiusateljee.fi