• LENTOPALLON JA BEACH VOLLEYN ERIKOISLEHTI #4/2018 Jaakko Estola 100-vuotias lentopalloilija s. 22 Huipputärkeä miesten EM-karsintapeli tammikuussa s. 14 Rovaniemi kutsuu Power Cupiin s. 31 Jyrki Nurminen ”Ristijärven Bruno” s. 26 Touhulentiksellä lapsia lajiin mukaan s. 51
• Älyhenkivakuutus on enemmän kuin perinteinen henkivakuutus. Paitsi, että se turvaa läheistesi toimeentuloa, saat apuvälineitä mm. unen laadun ja liikunnan vaikutusten seuraamiseen. Seurantamenetelmiemme avulla opit huolehtimaan elämäsi tasapainosta ja voit paremmin. Tutustu lahitapiola.fi/alyhenkivakuutus. Palveluntarjoaja: Henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. *Älyhenkivakuutus-kysely 03/2017.
• tässä numerossa 5 ..... Pääkirjoitus 6 ..... Lyhyesti 9 ..... Kolumni: Matti Rönkä 10 ..... Miesten MM-kisat 12 ..... Naisten MM-kisat 14 ..... EM-karsinnat Suomessa 17 ..... Suomen Cupin finaalit Turussa 17 ..... Hämeenlinna Mestarien liigassa 18 ..... Mestaruusliigan mielenkiintoiset faktat 20 .... Aapo Rantanen valmentaa Virossa 22 .... Jaakko Estola – 100-vuotias lentopalloilija 26 .... Jyrki Nurmisen tarina 28 .... Beach volleyssa suunta Tokioon 31 ..... Power Cup vie Rovaniemelle 36 .... Hannu Kakko hoitaa 38 .... Et ole yksin -palvelu auttaa 39 .... Koululentis rikkoi ennätykset 40 .... Kimmo Siltanen on monen tarinan mies Kansikuvassa: Jaakko Estola Kuva: Kimmo Nurminen 4.2018 KIILA 3 Tammikuussa on mielenkiintoiset EM-karsintapelit Suomessa. 14 100-vuotias Jaakko Estola käy kaksi kertaa viikossa pelaamassa lentopalloa. 22 Lasten kenttä -sivulla löytyy tekemistä lapsille. 50 42 .... Lentopallo on tuttu laji yhdistetyn miehille 43 .... Muistokirjoitukset: Lea Virmiala ja Seppo Silvennoinen 49 .... Lentopalloliiton toimihenkilöt 50 .... Lasten kenttä 51 ..... Touhulentiksellä lapsia lajin pariin
• Rahaa joukkueelle tehokkaasti Rahaa joukkueelle tehokkaasti Nyt on oikea hetki aloittaa tehokas varainhankinta Lumilyhdyn Power Cup -arvalla! Nyt on oikea hetki aloittaa tehokas varainhankinta Lumilyhdyn Power Cup -arvalla! Hyödynnä upeat edut! Hyödynnä upeat edut! Tilaa Power Cup -arpoja myyntiin www.lumilyhty.fi Tilaa Power Cup -arpoja myyntiin www.lumilyhty.fi Täysin riskitön! Täysin riskitön! Veroton! Veroton! Jopa 4 euron myyntipalkkio! Jopa 4 euron myyntipalkkio!
• 4.2018 KIILA 5 pääkirjoitus Terveyttä ja pitkää ikää n TäMän lEHdEn kansikuvajuTussa kErroTaan helsinkiläisestä jaakko EsTolasTa , joka on 100 vuotta vanha ja pelaa edelleen kaksi kertaa viikossa lentopalloa. Estola on virkeä vanhus, ajatuksiltaan terävä ja asenteeltaan iloinen herrasmies. Estola aloitti lentopallon pelaamisen 1950-luvulla ja innostus lajiin jatkui vahvana, kun hän jäi eläkkeelle. on sElvää, ETTä ME kaikki EMME voi olla Estoloita, mutta kyllähän yli 80-vuotiaita lentopalloilijoita Suomesta löytyy paljon. Lentopalloilu sopii erinomaisesti ikäihmisille. Ei heidän pelatessaan ehkä enää hypätä verkolla iskemään tai torjumaan palloa, mutta pallo elää ja pelaajilla on hauskaa. lEnTopalloilu Tuo ikäiHMisillE iloa EläMään, sosiaalisia kontakteja ja terveydelle tärkeää säännöllistä liikuntaa. Monen vanhuksen elämä on paljon paremmalla mallilla lentopallon tai muun liikunnan ansiosta. Vanhuksia pitäisi entistä enemmän kannustaa liikkumaan. Tarkoittaa se sitten sauvakävelylenkkejä, pallopelejä tai eläkeläisten päivätansseja. Myös yHTEiskunnan piTäisi EnTisTä EnEMMän TukEa ikäihmisten liikuntaharrastuksia. Yhteiskunnalle tulee paljon halvemmaksi kustantaa liikuntavuoroja ja -ohjaajia vanhuksille kuin makuuttaa heitä sairaaloiden vuodeosastoilla. Vireä ja liikkumiskykyinen vanhus on yhteiskunnan etu, mutta ennen kaikkea se on vanhusten itsensä etu. lEnTopallosEuraT TEkEväT Tässä Työssä HiEnosTi oman osansa ja eläkeikäisiä pyörii paljon eri seurojen harjoituksissa. Heille löytyy myös omat SM-kisat aina 84-vuotiaiden sarjaan asti ja myös muita turnauksia eri puolilla Suomea. lEnTopallo on vanHuksillE HiEnosTi sopiva laji j a seurat voisivat omassa toiminnassaan panostaa enemmän myös tähän puoleen. Suomesta löytyy varmaan paljon eläkeiässä tai lähellä sitä olevia ihmisiä, jotka etsivät mukavaa liikuntaharrastusta, jossa voisi samalla tavata muita ihmisiä. Lentopalloseurat voisivat tarjota heille mahdollisuuden lentopallon pelaamiseen tai opetteluun, jos laji ei ennestään ole tuttu. iHMisET EläväT suoMEssa EnTisTä pidEMpään. Estolan 100 vuoteen ei kovin moni yllä, mutta 90 ikävuotta on jo arkipäivää. Moni vanhuksista haluaa vielä elää aktiivista elämää ja harrastaa liikuntaa. Tarjotaan heille siihen mahdollisuus. n KIILA Lentopallon ja beach volleyn erikoislehti, 49. vuosikerta. JulkaisiJa Suomen Lentopalloliitto Valimotie 10, 00380 Helsinki ISSN: 0356-2859 PäätoimittaJa Kimmo Nurminen kimmo.nurminen@lentopalloliitto.fi Puh. 044 595 85 65 taitto Sivusoppi, Liisa Suonsivu tilaukset Suomen Lentopalloliitto office@lentopalloliitto.fi tilaushinta 23 €/vuosi seuraavat kiilat Ilmestyy Aineistopäivä 28.2. 5.2. 16.5. 23.4. 14.10. 20.9. 5.12. 12.11. osoitteenmuutokset office@lentopalloliitto.fi laskutuksen Ja ilmoitusmarkkinoinnin valvonta UL Urheilun Laskutuspalvelu Puh. (09) 3487 6021 Fax (09) 3487 6020 ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Mauri Hautanen PL 61, 04201 Kerava Puh. 050 501 4914 Fax (09) 2948 821 PainoPaikka PunaMusta Oy Kiila-lehden osoiterekisterin tietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Mikäli et halua tietoja käytettävän suoramarkkinointiin, ilmoita siitä kirjallisesti Suomen Lentopalloliittoon. www.lentopalloliitto.fi lentopalloliitto volleyballteamfinland FinnVolleyBall finnvolleyball PääToiMiTTAJA Kimmo Nurminen Rahaa joukkueelle tehokkaasti Rahaa joukkueelle tehokkaasti Nyt on oikea hetki aloittaa tehokas varainhankinta Lumilyhdyn Power Cup -arvalla! Nyt on oikea hetki aloittaa tehokas varainhankinta Lumilyhdyn Power Cup -arvalla! Hyödynnä upeat edut! Hyödynnä upeat edut! Tilaa Power Cup -arpoja myyntiin www.lumilyhty.fi Tilaa Power Cup -arpoja myyntiin www.lumilyhty.fi Täysin riskitön! Täysin riskitön! Veroton! Veroton! Jopa 4 euron myyntipalkkio! Jopa 4 euron myyntipalkkio!
• lyhyesti KIILA 4.2018 6 lEnTopalloliiTon MyynTipäälliköksi on valittu urheilumarkkinoinnin parissa pitkään toiminut Mikko luukkaa . Hän aloitti tehtävässään puolipäivätoimisena marraskuun alusta ja siirtyy kokopäivätoimiseksi vuoden 2019 alusta. – Todella positiivisin mielin lähden uuteen tehtävään ja mielenkiinnolla odotan tutustumista uusiin lajeihin, kertoo Luukkaa. – Uskon että pystyn oman kokemukseni kautta kehittämään Lentopalloliiton markkinointia. Liiton lajeissa on paljon potentiaalia. Menestystä on jo olemassa ja tavoitteena on menestyksen hyödyntäminen markkinoinnissa ja kaupallisesti entistä paremmin. – Lentopalloa en ole itse pelannut, mutta seurannut kyllä. Beach volley on MiEsTEn sEuraavaT lentopallon MM-kisat pelataan Venäjällä vuonna 2022. Kansainvälinen lentopalloliitto FIVB julkisti valinnan kongressissaan Cancunissa, Meksikossa. Lentopallo on Venäjällä kasvussa, kiitos myös hyvän menestyksen. Venäjä voitti olympiakultaa 2012 Lontoossa ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa pelatun Volleyball Nations Leaguen. MM-kisoissa syksyllä Venäjä ylsi kuudenneksi. Naisten vuoden 2022 MM-kisojen järjestäjämaa julkistetaan lähiaikoina. n MaailMan joHTava lentopallovalmistaja Mikasa julkisti FIVB:n kongressissa Cancunissa, Meksikossa uuden V200W-pallon. Pallossa on 18 paneelinen, aerodynaaminen muotoilu, joka parantaa pallon liikkumista ja antaa pelaajalle paremman kontrollin palloon. Se näkyy myös aiempaa paremmin. Pallon pinta on käsitelty niin, että se ei tule hiestä liukkaaksi. V200W-palloa käytetään ensimmäisen kerran lentopallon maailmancupissa 2019 ja se tulee MVA200-pallon tilalle. MVA200 oli ensimmäisen kerran Mikko Luukkaa Lentopalloliiton myyntipäälliköksi Miesten MM-kisat 2022 Venäjällä Mikasa julkisti uuden pallon Lentopalloliitto mukaan Erasmus+ -projektiin Mikko Luukkaa tutumpi laji ystävien ja muiden kontaktien kautta. 43-vuotias Luukkaa on koulutukseltaan tradenomi Turun Ammattikorkeakoulusta. Hän asuu tällä hetkellä Tallinnassa. Luukkaa on toiminut vuodesta 2000 alkaen urheilun markkinoinnin, sponsoritoiminnan, brändin luomisen, urheilijoiden ja tapahtumajärjestämisen parissa. Vuonna 2000 Luukkaa aloitti työskentelyn Suomen alppihiihdon ja freestylen maajoukkueiden ja maailmancupin tapahtumien parissa. Luukkaa on tehnyt yhteistyötä monien olympiatason huippu-urheilijoiden kanssa, esimerkiksi taitoluistelija kiira korvEn managerina hän toimi Korven koko uran ajan. n käytössä Pekingin olympialaisissa 2008. Tokion olympialaisissa 2020 pallona on uusi V200W. n suoMEn lEnTopalloliiTTo on Mukana Euroopan Lentopalloliiton CEV:n koululentisprojektissa, johon on saatu EU:n tukea Erasmus+ -ohjelman kautta. Projektin slogan on ”Play Volleyball, grow with it”. Projekti alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021. Suomen lisäksi siinä ovat mukana Viron, Slovakian ja Makedonian lentopalloliitot sekä yliopistot Kölnistä ja Ankarasta ja European Observatoire of Sport and Employment (EOSE). – Saamme yhteistyöstä uusia ideoita ja ajatuksia kouluikäisten lentopalloharrastuksen kehittämiseen, yliopistot tuovat syvyyttä yhteistyölle. Tämä on Lentopalloliiton ensimmäinen Erasmus+ -projekti, joten EU-byrokratian opettelu antaa meillä jatkossa paremmat valmiudet osallistua EU-projekteihin, Lentopalloliiton urheilutoiminnan johtaja saMi HEikkiniEMi sanoo. projEkTin TavoiTTEiTa ovaT: Lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta Euroopassa tuomalla uuden konseptin lentopalloon kouluissa. • Tarjota liikunnan opettajille tukea helpottamaan lentopallon opetusta vasta-alkajille. • Tarjota hyödyllisiä ohjeita, oppaita, videoita jne. ja jakamalla niitä liikunnan opettajille ja valmentajille. • Laajentaa lentopalloyhteisöä jakamalla parhaita käytäntöjä kaikille osapuolille. • Varmistaa että projekti jatkuu EU:n tuen jälkeenkin laajentamalla toimintaa muihinkin maihin. n
• suoMEn TyTöT voiTTivaT hienosti mestaruuden Tanskan Ikastissa lokakuussa pelatussa alle 17-vuotiaiden NEVZA:n mestaruusturnauksessa. Suomen pojat tulivat turnauksessa toiseksi. Suomen tytöt kukistivat loppuottelussa Tanskan 3-1 (16-25, 25-18, 25-14, 27-25). Turnauksen tähtiseitsikkoon valittiin suomalaisista passari loTTa kukkonEn , keskipelaajat sanni ranTanEn ja liisa rinTa-Tassi sekä libero vEEra HonkanEn . Suomen pojilla puolestaan oli hyvän alun jälkeen varsin hankala loppuottelu Norjaa vastaan. Suomi hävisi sen 2-3 (25-7, 25-10, 24-26, 18-25, 1315). Poikien tähtiseitsikkoon valittiin passari joska FörsTi , yleispelaaja sEbasTian pozo , keskipelaaja jonaTHan kinnunEn ja libero luka MarTTila . Turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi (MVP) valittiin sEbasTian pozo . TyTTöjEn loppujärjEsTys 1. Suomi 2. Tanska 3. Norja 4. Färsaaret 5. Englanti 6. Ruotsi 7. Islanti 8. Grönlanti poikiEn loppujärjEsTys 1. Norja 2. Suomi 3. Färsaaret 4. Ruotsi 5. Tanska 6. Islanti 7. Englanti Tytöille mestaruus ja pojille kakkossija Nuorille yksi sarjavoitto Baltic Cupissa poikiEn joukkuE: Joska Försti, Kuortane, Aaro Pihlajamäki, VaLePa, Luka Marttila, Kuortane, Jonatan Kinnunen, Järvi-Suomen Pallo, Eetu Ahonen, Vilppulan Tähti, Johannes Raittinen, VaLePa, Sebastian Pozo, Kuortane, Olli Kivimäki, VaLePa, Aleksi Leivo, Maskun Kataja, Ville Kattelus, Kuortane, Aleksi Muukkonen, Parikkalan Urheilijat, Aleksi Savolainen, VaLePa. Valmentaja Manlio Puxeddu, valmentaja Matti Alatalo. TyTTöjEn joukkuE: Lotta Kukkonen, Paimion Yritys, Saana Virtanen, Raision Loimu, Veera Honkanen, Kuortaneen Lentopallo, Anna Heikkilä, Hämeenlinnan Pallokerho, Liisa Rinta-Tassi, Kurikan Ryhti, Jessika Mursula, Kuortaneen Lentopallo, Linnea Kuusela, Ylöjärven Ryhti, Arita Ternava, Littoisten Työväen Urheilijat, Elviira Porthen, Paimion Yritys, Sanni Rantanen, Vilppulan Tähti, Adelia Launonen, Someron Pallo, Sara Piippo, Kiuruveden Luomu-Wolley. Valmentaja Pertti Honkanen, tilastot Tuomas Huita, fysioterapeutti Ida Voutilainen. 4.2018 KIILA 7 nEljä poikiEn ja TyTTöjEn MaajoukkuETTa pelasi lokakuun lopussa Baltic Cupissa Pärnussa, Virossa. Suomalaisten tuloksena turnauksesta oli yksi sarjavoitto, kaksi kakkossijaa ja yksi kolmossija. loppujärjEsTyksET: Pojat U17: 1. Latvia, 2. Viro, 3. Suomi, 4. Liettua. Pojat U15: 1. Viro, 2. Suomi, 3. Latvia, 4. Liettua. Tytöt U16: 1. Suomi, 2. Viro, 3. Latvia, 4. Liettua. Tytöt U14: 1. Viro, 2. Suomi, 3. Liettua, 4. Latvia. Suomen joukkueiden parhaiksi pelaajiksi valittiin joanna kallinEn U14, vEikka lindqvisT U15, saana virTanEn U16 ja sanTEri väliMaa U17. n
• lyhyesti anTEro asikainEn lEppävirralTa valiTTiin jatkamaan Lentopalloliiton varapuheenjohtajana Tampereella 25.11. pidetyssä liittovaltuuston syyskokouksessa. Erovuoroisista hallituksen jäsenistä Mikko korHonEn ja nora isoMäki valittiin jatkamaan hallituksessa kuten myös ylimmän sarjatason edustajana hallituksessa oleva Mestaruusliigan puheenjohtaja ari koskEnoja . jari salokangas jäi pois hallituksesta. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin noora MoilanEn. Kaikkien valittujen kausi kestää seuraavat kaksi vuotta eli 2019-2020. Lentopalloliiton puheenjohtaja on pasi sydänlaMMi. Liittovaltuusto päätti myös Lentopalloliiton vuoden 2019 toimintaja taloussuunnitelman. Liiton budjetti 2019 on 5,8 miljoonaa euroa ja tulostavoite 140 000 euroa. Vuosi 2019 on vilkas arvokisojen ja karsintojen vuosi ja tavoitteet ovat maajoukkueilla korkealla. Kansainvälisen menestymisen ohella Lentopalloliiton toinen päätavoite on pelaamisen lisääminen eli pelaajia ja joukkueita liiton sarjatoimintaan haetaan lisää. Myös katsojamäärien kasvu eri tapahtumissa on yksi tavoitteista. n vuosi 2019 on lEnTopalloliiTollE ja suomalaiselle lentopallolle juhlavuosi. Vuonna 1949 eli 70 vuotta sitten Suomen Koripalloliittoon perustettiin erityinen lentopallon työvaliokunta. SVUL:n erikoisliittojen synty laskettiin yleensä siihen ajankohtaan, jolloin laji sai ensimmäisen virallisen toimielimensä järjestössä. Tällä kriteerillä lentopallo syntyi omaksi liitokseen nimenomaan vuoden 1949 lentopallon työvaliokunnan myötä, vaikka Suomen Lentopalloliitto ry perustettiin vasta vuonna 1959 eli 60 vuotta sitten. Juhlavuoden aikana nostetaan esiin erityisesti lentopalloseurojen ja tuhansien talkoolaisten tekemää työtä sekä myös lasten ja nuorten lentopalloa esimerkiksi Power Cupin yhteydessä. Seuraavassa Kiilassa kerrotaan tästä lisää. n Antero Asikainen jatkaa Lentopalloliiton varapuheenjohtajana Lentopalloliitto juhlii 70-vuotistaivaltaan ensi vuonna Antero Asikainen (oik.) jatkaa liiton varapuheenjohtajana ja Mikko Korhonen sekä Nora Isomäki hallituksen jäseninä. Jari Salokangas jäi pois hallituksesta. lentopalloliitto Volleyball Team Finland bvsuomi Power Cup kiila.lehti finnvolleyball bvsuomi S uomen miehet osallistuivat Länsi-Euroopan mestaruuskilpailuihin ensimmäisen kerran A-maajoukkueella 50 vuotta sitten eli vuonna 1968. Vuonna 1969 maaliskuussa mestaruusturnaus pelattiin Suomessa. Se oli iso turnaus ja kaikkien aikojen ensimmäinen kansainvälinen arvoturnaus Suomessa. Suomella oli ennen viimeistä ottelua Hollantia vastaan mahdollisuus turnausvoittoon, mutta tappio pudotti joukkueen pronssille. Se oli silti Suomen A-maajoukkueen ensimmäinen mitali arvokisaksi laskettavasta turnauksesta. Vuonna 1971 Suomelle tuli Ruotsissa LEM-hopeaa, seuraava mitali oli pronssi Kreikasta vuonna 1977 ja viimeinen ajanjakson mitali hopeaa vuonna 1978. l 50 vuotta sitten Kiilan ilmestymispäivät 2019 Seuraa meitä somessa kiila ilMEsTyy vuonna 2019 TuTTuun Tapaan nEljä kErTaa. nuMEro: ilMEsTyMispäivä ainEisTopäivä 1 28.2. 5.2. 2 16.5. 23.4. 3 14.10. 20.9. 4 5.12. 12.11. FinnVolleyBall bvsuomi
• 4.2018 KIILA 9 Tyhmiä kysymyksiä En olE liiTon MiEs – ja TäMä on viiMEinEn kiilan koluMnini – joten voin vapaasti ihmetellä. Meitä kotisohvien äijiä, katsomovalmentajia ja mielensäpahoittajia pukukopissa kyllä riittää, muistelemassa valkoisen Mikasan kimmoisuutta. Pitkin syksyä mietitytti miesten maajoukkue, ensin kesän ottelut, sitten EM-karsinnat ja lopuksi ja varsinkin, MM-kisat. Virallinen tulkinta oli, että kisat olivat menestys ja yksi välietappi kehityksen tiellä. Siis haloo! MM-kisat välietappi? Nehän ovat suurtapahtuma, johon kunto huipennetaan, ja jossa pelaaminen on tavoiteltu kunnia. Epäilijä sanoisi, että joukkue pelasi lievästi sekavan turnauksen, oli alkulohkon neljäs kahdella voitolla ja jatkopeleissä tuli turpaan. Loppusija 16. Minimisuoritus. HElEnius, jokEla, lankinEn, sosunoFF, p. MäkinEn, ropponEn, kouki… Lajiniilolle tuttuja pelureita, myös maajoukkueesta tältä vuodelta. Kesäliigassa ja harjoitusotteluissa ringissä pyöri 35 kaveria. Mukana on oltava kehityspelaajia, tietenkin. Mutta arvokisavuonna kotikatsomosta tuntui omituiselta, että etsitään ja kokeillaan viime hetkeen asti. Suomen resepti bErruTon ajalta lähtien on ollut hioa yhteistaidot maksimiinsa runsaalla leirityksellä ja yhdessäololla. Peruspelitapa on ympäri maailman liikuttavankin samanlainen, ja Suomi ei pärjää yksilöiden ylivertaisuudella. Joukkueen lisäarvo haetaan harjoituksella, toistoilla, niin että kaverin kehonkielen kuiskauskin on tuttu. TuTkailin EdEllisvuosiEnkin niMilisToja. Ringin suuruus saattaa olla harhaa, mutta ero korostui siinä, että luottokokoonpanoa ei löytynyt, ei suvereeneja roolinsa parhaita. Ja kaikki kunnia hienoille pelaajayksilöille, näimme paljon taistelua ja oppimista, jopa hurjia esiinmurtautumisia. niko suiHkonEn kasvoi turnauksessa päätä pidemmäksi. Tosin kotomaan pelien seuraaja ihmetteli, kun kaveri ei meinannut mahtua liigakokoonpanoon. TuoMas saMMElvuo valMEnTaa sEkä huippuseuraa että maajoukkuetta. Leirityksiä pidetiin jopa samaan aikaan, rinnakkain. Setämies muistuttaa, että verenpaineen kannalta yhdistelmävalmennus ei välttämättä ole hyväksi. Vitsikkäämpi ihmettelyn aihe onkin kuinka eri tyyleillä voi joukkuetta johtaa. viTal HEynEn puhui ohjeensa Puolan pelaajille tasaisella äänellä, jos puhui ollenkaan, tasaisen tyytymättömänä. Sammelvuo on toista ääripäätä. Otsasuoni pullottaa ja kourat ovat taputuksista hellinä, kun Köpi tsemppaa pelureitaan, aina tunnetta täynnä. n Matti Rönkä on Ylen uutisankkuri, kirjailija ja innokas lentopalloilija. Kolumni Matti Rönkä ” otsasuoni pullottaa ja kourat ovat taputuksista hellinä, kun Köpi tsemppaa pelureitaan aina tunnetta täynnä. JUKKA LINTINeN / YLe KUVAPALVeLU
• KIILA 4.2018 10 Puola juhlii maailmanmestaruutta belgialaisen valmentajansa Vital Heynenin (vas.) johdolla. Puolan ja Bartosz Kurekin kisat P uolan henkinen ja fyysinen vahvuus tulivat esille mitä pidemmälle miesten MM-kisat etenivät Bulgariassa ja Italiassa. Välierissä kaatui USA 3-2 ja loppuottelussa Brasilia tylysti 3-0. Turnauksen arvokkain pelaaja oli syystäkin Bartosz Kurek. Suomen nuorekas joukkue taisteli MM-kisoissa 16. sijalle. Päävalmentaja TuoMas saMMElvuo kehui joukkueen kasvamista MM-turnauksessa. – MM-kisojen 16. sijaan pitää olla tyytyväinen. Tämä on tärkeä sijoitus suomalaiselle lentopallolle. Meillä on kuitenkin vielä hirveästi työtä tehtävänä, että pysytään kansainvälisissä kisoissa mukana, Sammelvuo sanoi. – Me ollaan kasvettu ja kehitytty tiiminä. On ollut hienoa pelata tällaisia joukkueita vastaan ja tuollaisia torjuntakorkeuksia vastaan. Se kehittää ja kasvattaa joukkuetta. Sekin on tärkeää, että on saatu seurata maailman huippujoukkueita, miten ne toimivat. – Oli tämä hieno turnaus. Jatkopaikka alkulohkosta otettiin, mikä oli tavoitteenakin. Kyllä me toki tiedetään, että parissa pelissä olisi ollut mahdollista ottaa lisää voittoja, hakkuri Samuli Kaislasalo puolestaan totesi. Bulgarian Varnassa pelatussa alkulohkossa Suomi löi Kuuban 3-1 ja Puerto Ricon 3-2. Suomi otti myös miesten mm-kisat TeKSTI kimmo nurminen KUVAT fivb 1. Puola 2. Brasilia 3. USA 4. Serbia 5. Italia 6. Venäjä 7. Ranska 8. Hollanti 9. Kanada 10. Belgia 11. Bulgaria 12. Slovenia 13. Iran 14. Australia 15. Argentiina 16. Suomi 17. Japani 18. Kuuba 19. Kamerun 20. Egypti 21. Puerto Rico 22. Kiina 23. Tunisia 24. Dominik. tasavalta MiEsTEn MM-kilpailujEn loppusijoiTuksET Suomelle 16. sija maailman parhaiden joukossa yhden sarjapisteen Iranilta 2-3-tappiolla. Bulgariaa vastaan tuli tappio 0-3 ja Puolaa vastaan 1-3. Jatkopeleissä Milanossa isäntäjoukkue Italia kukisti Suomen 3-0, Hollanti 3-1 ja Venäjä 3-0. iTalia roMaHTi, puola jyräsi Kuuden parhaan joukkueen loppupeleissä Torinossa taistelivat aika odotetusti Brasilia, USA, Venäjä, Puola, Serbia ja Italia. Tässä vaiheessa Italia ja Venäjä romahtivat ulos mitalipeleistä. Välierissä Puola löi USA:n ja Brasilia Serbian. Pronssit vei USA ja mestaruuden Puola. Brasilialle ojennettiin hopeamitalit kaulaan. n
• 4.2018 KIILA 11 Bartosz Kurek iskee MM-kisojen loppuottelussa Brasiliaa vastaan. Markus Kaurto (oik.) ja Eemi Tervaportti torjuvat Miguel Lopezin iskua voitokkaassa Kuuba-ottelussa. TurnauksEn parHaaT pElaajaT Mvp (paras pElaaja): Bartosz Kurek, Puola passari: Micah Christenson, USA Hakkuri: Matt Anderson, USA ylEispElaajaT: Michal Kubiak, Puola ja Douglas Souza, Brasilia kEskipElaajaT: Lucas Saatkamp, Brasilia ja Piotr Nowakowski, Puola libEro: Pawel Zatorski, Puola suoMEn joukkuE MM-kisoissa Passarit: Eemi Tervaportti, Mikko Esko Hakkurit: Urpo Sivula, Samuli Kaislasalo Yleispelaajat: Antti Ronkainen, Niko Suihkonen, Elviss Krastins, Sakari Mäkinen Keskipelaajat: Tommi Siirilä, Sauli Sinkkonen, Markus Kaurto, Henrik Porkka Liberot: Lauri Kerminen, Niklas Breilin Päävalmentaja: Tuomas Sammelvuo Apuvalmentajat: Claudio Rifelli, Italia ja Janne Heikkinen Tilastoija: Oskar Kaczmarczyk, Puola Fysioterapeutit: Pawel Baryla, Puola ja Jesse Kutila Lääkäri: Petri Helenius Joukkueenjohtaja: Jaana Laurila Tiedottaja: Kimmo Nurminen MM-kisojEn loppupElEjä Torinossa seurasi myös joukko suomalaisia, vaikka suurin osa faneista palasi kotimaahan jo Varnan alkulohkon jälkeen. Torinossa oli muun muassa Lentopalloseura Hesan 1980-luvun pelaajia ja silloinen valmentajansa kallE lEvon , joka edelleen seuraa kiinnostuneena huippulentopalloa. Tässä muutamia Levonin näkemyksiä MM-kisojen kärkijoukkueista. ” barTosz kurEk ja MicHal kubiak ovat olleet jo vuosia Puolan helmet. Nyt kumpikin näytti maailmalle, että he ovat huipulla. Kurekin iskuvoima, varsinkin heikommalta puolelta oli uskomattoman jatkuvaa ja tehokasta. Kubiak oli myös kunnossa, henkisesti erittäin voimakas, huolehti niin tuomarista kuin vastustajista keltaisin kortein mutta kontrolloiden. Puhui varmasti enemmän kuin katsomoon näkyi. Loistava vastaanotto, varma hyökkäys, ärsyttävän tehokas ploki ja ne nautinnolliset tiukkaan lävistäjään menevät jengalyönnit ison plokin ohi herättivät usein koko katsomon.” ” pioTr nowakowski on ollut jo vuosia maailman paras keskitorjuja, erittäin älykäs pelaaja, tuhoavat taktiset aloitussyötöt, tehokas hyökkäys keskeltä silloin kun tulee passeja ja loistava torjunta. Hienoa oli seurata, kun Nowakowskin tavoin nuoret torjujat ovat oppineet ToMasz wojTowizin kehittämän ristiaskeleella lähdön ja myös tulon liikkuessa torjuntaan. Fabian drzydzga passarina pelasi ehdottomasti hienoimmat kisansa.” ”Brasilia yllättyi itsekin voitostaan Venäjää vastaan Kalle Levon: Kurek ja Kubiak Puolan helmet ja selvitti Serbian tekemättä paljoakaan, sillä serbeillä oli jo akku tyhjä. Brasseilla oli iso tehtävä löytää uudet miehet Katowicen 2014 finaalissa olleiden Murillon ja luccarEllin tilalle, joista varsinkin jälkimmäisen iskuvoima oli tärkeä wallacEn ohella. Brassit junnasivat voitot lentopallokulttuurillaan silloin kun muut pehmenivät.” ”USA oli vaimea, vaikka kuusikon piti olla kova. Ja koska Taylor sandEr, aaron russEll ja MaTT andErson , kolme hakkuria, osasivat nostaa aloituksia, USA:n kolmen, jopa neljän miehen vastaanottojärjestys tuntui varmalta ja vievän USA:n mestaruuteen. Keskimiehet olivat USA:n heikkous. Osasyynä lienee, että MicaH cHrisTEnsEnin keskipassit olivat aina hitaita ja matalia.” ”Anderson on mahtava iso iskijä, kun kaikki on hyvin. Sander oli ylivoimaisesti paras USA:n pelaaja, nauttii lyödä paskapasseista huonon vastaanoton jälkeen korkealta plokin yli ja käsistä.” n
• KIILA 4.2018 12 naisten mm-kisat TeKSTI toni flink KUVAT fivb Serbian ja hakkureiden loistoa L okakuu tarjosi lentopallon ystäville unohtumattomia kokemuksia naisten 18. MM-kisojen myötä Japanissa. Kisat jotka muistetaan Tijana boskovicin, Serbian ja yleensäkin hakkureiden juhlana, mutta myös kaikkiaan huikeana naislentopallon loistona. Totta kai onnistumisen pohjana olivat tutun järjestelmällinen japanilainen osaaminen, onhan siellä kisattu viime vuosikymmeninä jo valtava määrä arvokisoja, naistenkin MM-kisat olivat jo viidennet ja kolmannet 12 vuoteen. Finaalissa nähtiin ensimmäisen kerran kaksi eurooppalaisjoukkuetta, kun Serbia ja Italia mittelivät huipennukseksi kirkkaimmista mitaleista. sErbialla aalToliikETTä MaTkalla MEsTaruuTEEn Maailmanmestari Serbia osoitti kovuutensa jo alkulohkossaan voittaen kaikki viisi otteluaan ilman erätappioita. USA, Italia ja Hollanti ilmoittautuivat vahvoiksi haastajiksi kukin tahoillaan lohkonsa tappioitta voittaen. Toiselle kierrokselle joukkueet tiivistettiin kahteen lohkoon ja nyt ykkössuosikiksi nousi puolestaan Italia, joka jatkoi tappioitta yhdeksän pelin jälkeen. Serbialle sattui turnauksen heikoin vaihe, kun se hävisi lohkovaiheen päätteeksi Japanille 1-3 sekä Hollannille 0-3 todella selvin eränumeroin. Mutta sitten alkoivat tosipelit. Serbia kuittasi tappionsa Japanille ja löi Italian hienossa ottelussa 3-1 edeten välieriin. Italia otti lohkon toisen välieräpaikan lyötyään isäntämaan viidennessä erässä 15-13. Toisesta lohkosNaisten MM-kisojen suurimmat tähdet, tähtiseitsikko ja MVP Boskovic. Miriam Sylla (vas.), Yan Ni, Zhu Ting, Tijana Boskovic, Milena Rasic, Paola Egonu, Ofelia Malinov sekä Monica De Gennaro. MM-kisoissa nähtiin myös Suomen Mestaruusliigasta tuttuja pelaajia. Hollannin Nicole Koolhaas loi uraansa muutama kausi sitten LP Kangasalan paidassa ja oli nyt tärkeä pelaaja mitalipeleihin asti yltäneessä joukkueessa.
• 4.2018 KIILA 13 Serbia juhlisti maailmanmestaruuttaan mukanaan alkuturnauksessa loukkaantuneen Bojana Milenkovicin pelipaita numero 19. koko kangasniEMEn blogi on luETTavissa lEnTopalloliiTon nETTisivuilTa: www.lentopalloliitto.fi/urheilua/valmennuskoulutus/valmennuskeskukset/kuortane/blogi.html TurnauksEn parHaaT pElaajaT Mvp (paras pElaaja): Tijana Boskovic, Serbia passari: Ofelia Malinov, Italia Hakkuri: Paola Egonu, italia ylEispElaajaT: Miriam Sylla, Italia ja Zhu Ting, Kiina kEskipElaajaT: Milena Rasic, Serbia ja Yan Ni, Kiina libEro: Monica De Gennaro, Italia ta välieriin selviytyivät Kiina ja kovasti viime kausilla eteenpäin mennyt Hollanti. Välierät Yokohamassa olivat huikeita otteluita. Ensin Tijana Boskovic 29 pisteellään ja Brankica Mihaljovic 23 pisteellään johtivat Maja Ognejovicin tarjoilusta Serbian 3-1-voittoon Hollannista. Serbian päävalmentaja Zoran Terzic hehkutti jo tässä vaiheessa maansa kaikkien aikojen menestystä ja unelman toteutumista. Valtavat paineet eivät musertaneet serbejä, kuten välierässä ja seuraavan päivän finaalissa nähtiin. Toinen välierä Kiinan ja Italian välillä oli suorastaan eeppinen neljännestä erästä lähtien. Kolme ensimmäistä joukkueet jakoivat 2-1 Italialle epätasaisesti edeten. Mutta tästä eteenpäin jokainen pallo maksoi valtavasti. Kiina kuittasi neljännen erän 31-29, kun Italialla oli jo ottelupallonsakin. Päätöserässä koko otteluun käsittämättömät 45 pistettä tehnyt Paola Egonu oli yhtä huikea kuin koko ottelu. Italia kuittasi lopulta, ei niin yllättäen Egonun lyömänä, erän 17-15 ja finaalipaikan 3-2. Pronssipelissä Kiina halusi mitaleita ja ne myös otti kovin helposti 13 pelin painaessa jo hollantilaisia melko vahvasti. Neljän vuoden välein pelattava MM-turnaus todellakin huipentui finaaliin. Hävityn avauserän jälkeen Serbia kuittasi toisen murskaavasti, mutta niin vain Egonun johtama Italia kuittasi itsensä taas peliin mukaan. Ja neloserän vei taas Serbia, jotta päästiin huipentamaan koko juhlaa viidenteen ja ratkaisevaan erään. Sitä Serbia vei niukasti pitkin matkaa ja kuittasi voiton 15-12. HuikEiTa TäHTiä – boskovic kirkkaiMpana Turnauksessa nähtyjen huikeiden pelaajien joukosta voidaan poimia kuitenkin kolme pelaajaa, joiden tähti loisti muitakin kirkkaammin: MVP ja maailmanmestarihakkuri Tijana Boskovic, Italian hopeahakkuri Paola Egonu sekä Kiinan yleispelaaja Zhu Ting. 193-senttinen Boskovic on kasvanut maailman ykköspeluriksi melko nopeasti. Vielä 2015 18-vuotias Bosnia-Hertsegovinassa syntynyt hakkuri pelasi Partizan Vizurassa Serbian liigaa. Toki jo sitä ennen tilille oli tullut junioreiden EM-kulta ja turnauksen parhaan pelaajan palkinto 2014. Mutta vuodesta 2015 lähtien alkoi tapahtua vauhdilla: maailmancupin hopea, EM-pronssi, olympiahopea, World GP pronssi (paras hakkuri), EM-kulta (MVP). Ja seurajoukkueeksikin tuli turkkilainen Eczacibasi, jossa tilille kertyi mm. seurajoukkueiden MM-kulta (MVP, kaksi kertaa paras hakkuri) sekä Mestareiden liigan pronssi ja CEV Cupin voitto (MVP). Paola Egonu, joka muuten nähtiin ensimmäisen kerran kansainvälisillä kentillä loistamassa Tampereella 2014 U19-tyttöjen EM-kisoissa vasta 15-vuotiaana, nousi viimeistään nyt koko lentopalloa seuraavan maailman tietoisuuteen. Nigerialaiset juuret omaava kimmoisa italialainen takoi MM-kisoissa huikeat 324 pistettä, joka teki lähes 25 pistettä ottelua kohden. Pistetilaston kakkoseksi komeasti hakannut hollantilaishakkuri Lonneke Slotjes jäi italialaisesta 48 pisteen päähän ja kolmanneksi sijoittunut Kiinan Zhu Ting jo peräti 97 pisteen päähän. Kaikkiaan MM-kisat olivat hakkureiden ilotulitus, kuten Suomen naisten maajoukkueen päävalmentaja Tapio Kangasniemikin paikalta kertoi. – Nämä kisat jäävät historiaan erityisesti kovista hakkureista ja takakentän 1ja 6-paikan hyökkäyksistä, joita naisten lentopallossa ei tässä mittakaavassa ole vielä ennen nähty. Takakentän hyökkäys ei ole enää ns. purkupallo, vaan se pelataan nopeana selkeästi sisään ja se lyödään niin, että alastulo tapahtuu lähes keskiviivan tuntumaan. Kaikki laitapelaajat eivät tähän pysty, koska ulottuvuus tulee rajoittavaksi tekijäksi. Lisäksi lyöntivoima ja vauhti pitää olla niin kova, että puolustus ei pysty palloa nostamaan. Tämän vuoksi vastaanottotilanteessa hakkurit usein hyökkäävät 6-paikan hyökkäyksen. Monella joukkueella tämä näkyy niin, että toinen laitahyökkääjistä on puhtaasti vastaanottavassa roolissa ja hyökkäysvastuu on aika minimaalinen. n 1. Serbia 2. Italia 3. Kiina 4. Hollanti 5. USA 6. Japani 7. Brasilia 8. Venäjä 9. Dominik. tasavalta 10. Turkki 11. Saksa 12. Bulgaria 13. Thaimaa 14. Puerto Rico 15. Azerbaidzhan 16. Meksiko 17. Korea 18. Kanada 19. Argentiina 20. Kenia 21. Kamerun 22. Kuuba 23. Trinidad & Tobago 24. Kazakstan naisTEn MM-kilpailujEn loppusijoiTuksET
• KIILA 4.2018 14 Miehet tavoittelevat olympiapaikkaa elokuussa lEnTopallon olyMpiakarsinTa Tokion kisoiHin 2020 on kaksivaiheinen. Kansainvälinen lentopalloliitto FIVB ja KOK ovat päättäneet, että vuoden 2019 elokuussa pelataan saman aikaisesti peräti kuusi neljän joukkueen karsintaturnausta, joiden voittajat selviytyvät olympialaisiin. Turnauksiin pääsee 24 maata FIVB:n 1.1.2019 virallisen rankingin mukaan. Tällä hetkellä rankingin 12. sijalla oleva Japani pääsee olympialaisiin isäntänä, joten rankingin 25. maa on viimeinen karsintoihin mukaan pääsevä. Suomen ranking on tällä hetkellä 18, mutta syksyn MM-kisat eivät ole vielä rankingissa mukana. Suomi tuli siellä 16. sijalle. Maat sijoitetaan kuuteen karsintalohkoon rankinginsa perusteella eli mitään arvontoja ei ole. Karsintojen toinen vaihe on maanosakohtainen. Jokaisen viiden maanosan karsintojen voittaja saa olympiapaikan. Euroopan lentopalloliitto CEV on päättänyt, että Euroopan karsinnat pelataan samalla tavalla kuin vuoden 2016 olympialaisiin karsittaessa. Vuoden 2020 tammikuussa pelataan kahdeksan joukkueen turnaus, johon pääsee kahdeksan Euroopan rankingin parasta maata, jotka eivät ole vielä selviytyneet Tokioon. Suomi on tällä hetkellä Euroopan rankingissa sijalla 10, mutta tässäkään rankingissa MM-kisat eivät ole vielä mukana. Tokion olympialaiset järjestetään 24.7.–9.8.2020. Olympialaisten lentopalloturnaukseen pääsee 12 maata, joista yksi on isäntämaa Japani. Muut 11 maata tulevat karsintojen kautta. n miesten em-karsinnat TeKSTI kimmo nurminen KUVA tuomas Pelto Suomen miehet iskevät loppiaisena Mikkelissä EM-kisapaikasta R omania voitti jo EM-karsintalohkon, mutta Suomen miehillä on vielä lohkon kakkossijalta mahdollisuus nousta syyskuun 2019 EM-kisoihin. Ratkaiseva peli Tanskaa vastaan isketään loppiaissunnuntaina 6. tammikuuta klo 17 Mikkelin Saimaa Stadiumilla. Pelkkä kakkossija lohkossa ei välttämättä tuo EM-kisapaikkaa vaan Suomi tarvitsee Mikkelistä 3-0tai 3-1-voiton eli täydet kolme sarjapistettä, jotta tie kisoihin aukeaa. EM-karsinnoissa on nimittäin seitsemän lohkoa, joista viisi parasta toiseksi sijoittunutta maata selviytyy lopputurnaukseen ja kaksi jää auttamatta ulos. Tämän hetken tilanteen mukaan Suomi on vertailussa viiden parhaan joukossa, mutta tammikuussa jokaisessa lohkossa pelataan vielä kaksi kierrosta. Kolmen joukkueen lohkoissa kuten Suomen lohkossa se tarkoittaa kahta peliä ja neljän joukkueen lohkoissa neljää peliä. Tammikuun pelit voivat vielä huomattavasti muuttaa lohkojen tilanteita. Vertailu lohkojen välillä tehdään niin, että neljän joukkueen lohkoissa vertailusta jätetään pois kaikki ottelut lohkossa viimeiseksi jäänyttä joukkuetta vastaan. Tämä vielä entisestään hankaloittaa ennakkolaskelmien tekemistä. Vain kolme karsintalohkojen maata on jo varmistanut lohkovoiton ja EM-kisapaikkansa. Näiden mukana on eteläinen naapurimme Viro sekä Romania ja Kreikka. EM-kisojEn arvonTa 16.1. Vuoden 2019 miesten EM-kisojen lohkoarvonta on 16. tammikuuta Brysselissä. EM-kisoissa on MiEsTEn EM-karsinTaoTTElu suoMi – Tanska Sunnuntaina 6.1.2019 klo 17, Saimaa Stadiumi, Mikkeli lipunMyynTi: Lippu.fi mukana ensimmäistä kertaa 24 maata ja neljä isäntää. Kisat ovat Ranskassa, Sloveniassa, Belgiassa ja Hollannissa. Ne järjestetään 12.–29.9.2019. Kaksitoista maata selviytyi suoraan EM-kisoihin ja kaksitoista maata tulee karsintojen kautta. Isäntäjoukkueiden lisäksi kisoihin pääsivät suoraan edellisten EM-kisojen perusteella Venäjä, Saksa, Serbia, Italia, Bulgaria, Tshekki, Puola ja Turkki. Suomi oli miesten karsintoihin lähdettäessä ensimmäinen maa, joka ei suoraa kisapaikkaa saanut. n Lauri Kerminen kaivaa palloa lattianrajasta EM-karsintaottelussa Romaniaa vastaan Helsingissä.
• 4.2018 KIILA 15 naisten em-karsinnat TeKSTI kimmo nurminen KUVA tuomas Pelto Naisten upeat EM-karsinnat huipentuvat Hämeenlinnassa S uomen naisten historialliset EM-karsinnat huipentuvat Hämeenlinnassa Elenia Areenalla keskiviikkona 9. tammikuuta klo 18.30. Paikalla on varmasti huikea tunnelma, kun Virosta on tulossa sankka fanilauma omiaan kannustamaan. Ottelussa on Virolla isot panokset, koska se taistelee vielä lohkon kakkossijasta Tshekin ja Ruotsin kanssa. Neljästä ottelusta Virolla on kaksi voittoa ja Tshekillä yksi kuten myös Ruotsilla. Virolla ja Tshekillä on kuusi sarjapistettä, mutta Ruotsilla vain kaksi. Viro kohtaa vielä Ruotsin kotonaan ja Suomen vieraissa. Tshekki kohtaa Suomen kotonaan ja Ruotsin vieraissa. Kaikki on siis vielä melko lailla auki lohkon kakkossijan osalta. Naisten EM-kisojen lohkoarvonta on 23. tammikuuta Istanbulissa. suoMEn naisET HuikEassa nousussa Suomen naiset ovat muutamassa vuodessa tehneet huikean nousun Euroopan kärkijoukkoihin. Tinkimätön taistelu ja peli-ilo poikivat viime kesän EMkarsintapeleissä pääsyn vuoden 2019 EM-kisoihin. Neljästä ottelusta neljä voittoa, mutta kaksi peliä on vielä jäljellä. Ennen Hämeenlinnan ottelua Suomi kohtaa vieraspelissä Tshekin. Paikka on Jindrichuv Hradec ja ajankohta lauantai 5.1. klo 20.15 Suomen aikaan. Edellisistä EM-kisoista on naisten osalta vierähtänyt 30 vuotta. Naisten karsinnoista kisapaikan varmistivat elokuussa jo Ranska, Portugali, Suomi, Kroatia, Kreikka sekä Belgia. Naisissa pelataan kuusi lohkoa, joista kaikista kaksi parasta selviää EM-lopputurnaukseen. Järjestäviä maita on naisten EM-lopputurnauksessa neljä: Turkki, Puola, Unkari ja Slovakia. Lopputurnaus pelataan 23.8.–8.9.2019. Ilman karsintoja lopputurnaukseen selviytyivät edellisten EM-kisojen (2017) perusteella kahdeksan maata: Hollanti, Azerbaidzhan, Italia, Venäjä, Valko-Venäjä, Saksa ja Bulgaria. n naisTEn EM-karsinTaoTTElu suoMi – viro Keskiviikko 9.1.2019 klo 18.30, Elenia Areena, Hämeenlinna lipunMyynTi: Ticketmaster.fi Suomen naiset pääsivät juhlimaan neljää voittoa EM-karsinnoissa elokuussa. Tämän päivän painotalo Painotuotteet | Suurkuvatulostus | Sähköiset palvelut p. 010 230 8400 www.punamusta.com Vain yksi voi olla tällainen. Lankapuh. 8,35 snt/puh.+6,00 snt/min. Matkapuh. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min.
• nuorten em-karsinnat KUVA CeV nuorTEn MaajoukkuEidEn kuMMiT 2019 U17 poikien EM-karsinnat Kuortaneella Tytöt kamppailevat Färsaarilla suoMEn allE 17-vuoTiaidEn poikiEn EM-karsintaturnaus pelataan kotikentällä Kuortaneella tammikuussa. Mukana ovat Suomen lisäksi Tanska, Ruotsi ja Färsaaret. Voittaja menee EM-kisoihin. Alle 17-vuotiaiden poikien EM-kisat pelataan nyt vasta toista kertaa. Vuonna 2017 järjestetyissä ensimmäisissä EM-kisoissa Italia otti mestaruuden ja Suomen pojat tulivat 11. sijalle. Pelipaikka Kuortaneen EM-karsinnoissa on LähiTapiola-areena. oTTEluoHjElMa pErjanTai 11.1. 15.00 Tanska – Ruotsi 17.30 Färsaaret – Suomi lauanTai 12.1. 10.00 Tanska – Färsaaret 12.30 Suomi – Tanska 16.00 Färsaaret – Ruotsi 18.30 Ruotsi – Suomi sunnunTai 13.1. 12.00 Pronssiottelu 15.00 Loppuottelu EdullisET pääsylipuT Pääsylippuja poikien EM-karsintoihin saa LähiTapiola-areenan ovelta ja ne ovat päivälippuja eli yhdellä lipulla näkee päivän kaikki pelit. Pääsylipun hinta on vain seitsemän euroa/päivä. n Suomen pojat taistelevat kuvassa vuoden 2017 EM-kisoissa. allE 16-vuoTiaaT TyTöT puolEsTaan pElaavaT omat EM-karsintansa hieman poikia aiemmin eli 4.-6. tammikuuta. Pelipaikka on Tórshavn, Färsaaret. Suomen ja Färsaarten lisäksi mukana ovat Islanti, Ruotsi, Tanska ja Irlanti. Myös tytöillä EM-kisat ovat vasta toiset tässä ikäluokassa. Vuonna 2017 Italia oli mestari ja Suomi otti 10. sijan. n
• 4.2018 KIILA 17 suomen cup 2018 euroopan cupit nuorTEn MaajoukkuEidEn kuMMiT 2019 L entopallon miesten ja naisten Suomen Cupit huipentuvat Kupittaan palloiluhallissa, Turussa lauantaina 26.1.2019. Luvassa on jälleen upea lentopallotapahtuma. Kannattaa tulla katsomaan. Suomen Cupin finaalipaikoista taistellaan vielä tiukasti joulukuun ja tammikuun aikana. Finaalijoukkueet ovat selvillä tammikuun alussa. Miesten Cupissa ainoastaan VaLePa oli Kiilan painoon mennessä varmistanut paikkansa välieriin kukistettuaan puolivälierissä Akaa-Volleyn 3-1. Muut puolivälieräparit ovat 28.11. Karelian Hurmos – Kokkolan Tiikerit, 10.12. Vantaan Ducks – Team Lakkapää ja 19.12. Raision Loimu – Hurrikaani-Loimaa. Naisten Cupissa varma välieräjoukkue on Oriveden Ponnistus, joka puolivälierissä kukisti LP Kangasalan 3-2. Muissa puolivälierissä kohtaavat 5.12. Hämeenlinna – LP-Vampula, 10.12. LiigaPloki – Pölkky Kuusamo ja 13.12. LP Viesti – Nurmon Jymy. Sekä miesten että naisten Suomen Cupissa välieräparit arvotaan. Välierät ratkaistaan yhdellä ottelulla, jonka kotijoukkue arvotaan. Välierät tulee pelata 14.1.2019 mennessä. suoMalaisjoukkuEET ovaT pElannEET Euro-cupEissa kiivaaseen tahtiin marraskuun lopussa ja joulukuun alussa. Hämeenlinna pelaa naisten Mestarien liigassa ensimmäisen kotiottelunsa 19.12. ja vastassa on turkkilainen huippujoukkue Eczacibasi Istanbul. Hämeenlinna jatkaa Mestarien liigan pelejä vielä tammija helmikuussa, jolloin ovat joukkueen kaksi muuta kotiottelua vastustajina venäläiset Dinamo Kazan (19.2.) ja Uralochka Jekaterinburg (26.2.). Kiilan painoon mennessä vasta yksi suomalaisjoukkue oli pudonnut Euro-cupeista, kun Hurrikaani-Loimaan taival päättyi CEV Cupissa. Ford Store Levoranta putosi Mestarien liigasta, mutta jatkoi taistelua CEV Cupissa. LP Salo pelaa naisten CEV Cupissa. Miesten Challenge Cupissa Perungan Pojat ja Savo Volley sekä naisten Challenge Cupissa LP Kangasala, Pölkky Kuusamo ja Pihtipudas taistelivat marras-joulukuussa jatkopaikoista. n Suomen cupin finaalit Turussa 26.1. Hämeenlinna urakoi Mestarien liigassa – muillakin kiivas tahti lauanTaina 26.1.2019 Kupittaan palloiluhalli, Turku Klo 16 naisten finaali Klo 19 miesten finaali lipunMyynTi: Ticketmaster.fi suoMEn cupin FinaaliT Lipunmyynti Suomen Cupin finaaleihin on avattu Ticketmasterissa. Osta lippusi ennakkoon – säästät rahaa ja ovella jonottamisen vaivan. Kaikki paikat ovat numeroituja. TV-kameroita vastapäinen katsomo verkon molemmin puolin on varattu pelaavien joukkueiden faniryhmille. Cupin finaalitapahtuman esiotteluna Kupittaan palloiluhallissa pelataan klo 12.00 miesten 1-sarjan peli TuTo Volley – JyväsLentis. n
• tilastojen kertomaa TeKSTI toni flink Mestaruusliigan erilaiset faktat Kiila tarkasteli Mestaruusliigan kauden 2018-2019 pelaajia hieman erilaisesta näkökulmasta. Nyt jätettiin pelisuoritukset vähemmälle ja katseltiin muihin numeroihin: ikään, pituuteen ja passiin. Paljon mielenkiintoisia faktoja löytyi siltäkin puolelta. MEsTaruusliigan pisiMMällä ja lyHiMMällä pelaajalla on pituuseroa tällä kaudella ennätykselliset 54 senttiä, kun VaLePan hakkurilla aaro nikulalla on mittaa 212 senttiä ja LiigaPlokin liberolla sini koljosElla puolestaan 158. Nikula on mitallaan epävirallisesti liigahistorian pisin pelaaja. Historiaa tehdään myös siinä, että 210 sentin rajan ylittää samalla kaudella myös toinen pelaaja, ja vielä Nikulan seurakaveri, Mikko karjarinTa . Karjarinta on useammassa VaLePan ottelussa pukenut liberopaidan päällensä ja häntä on nimetty pilke silmäkulmassa jopa maailman pisimmäksi liberoksi. Kaikkiaan miesten liigassa on vähintään 205 mittaisia pelaajia nähty tällä kaudella (16.11. mennessä) peräti 11 kappaletta. Miesten liigan lyhimmät pelaajat ovat 172-senttiset Savo Volley TaicHi kawagucHi ja Team Lakkapään jErEMy daviEs . Ei-liberoista vähiten maanpinnasta ylöspäin on lähtenyt kurkottamaan Savo Volleyn passari FEdor ivanov 182 senttiä. Naisten liigassa LP-Vampulan 198-senttinen clairE FElix sivuaa kaikkien aikojen pisimmän naisten liigapelaajan titteliä nicolE koolHaasin (ex-Kangasala) ja TaMara kMEzicin (ex-LiigaPloki) kanssa. Toinen yli 190-senttinen peluri löytyy Hämeenlinnasta, 192-senttinen kayla principaTo . Kun Koljonen (158) on liigan lyhin pelaaja, niin ei-liberoista lyhimmäksi on ilmoitettu LP-Vampulan passari iida paananEn , 167 senttiä. l naisTEn puolEllaHan vuonna 2000 syntyneet ovat jo monet melkein konkareita. Esimerkiksi LP Kangasalan juTTa riikonEn pelaa jo kolmatta kauttaan ja kuuluu liigan kotimaisiin kärkipelaajiin, puhumattakaan Hämeenlinnan Lentopallokerhon ja maajoukkueen suvi kokkosEsTa . Naisissa pitääkin jo superjunnuista puhuttaessa ottaa syntymävuodeksi 2002 tai jopa 2003. Lentopallokerhon keskipelaaja, Ylöjärven Ryhdin laura laukkanEn täytti juuri kauden kynnyksellä 16. Mutta ei tuokaan vielä mitään. Oriveden Ponnistuksen riveissä esiintyy 7.10., siis kauden alun jälkeen, 15 täyttänyt oona viljanEn . Viljanenhan debytoi OrPon paidassa muuten jo viime kaudella, tarkalleen 14 vuoden ja kahden kuukauden ikäisenä Eurocupin ottelussa Kosovossa, jossa pelasi lähes täyden ottelun tehden kuusi pistettäkin. Tuo ainakin oli ennätys alallaan. l Yli puolen metrin pituuserolla Oona 14 v. Orivedeltä Oona Viljanen LP-Vampulan iloisesti tuulettava Claire Felix on 198 senttiä pitkä. 18 KIILA 4.2018 jo u n i r o n k a in e n v e li -j u ss i li e t sa la
• Tällä kaudElla on näHTy (13.11. mennessä) Mestaruusliigassa ulkomaalaispelaajia 17 eri maasta. Ylivoimaisesti eniten pelaajia on Yhdysvalloista, mistä naisten liigassa on ollut jo 19 pelaajaa ja miesten kolme. Erityisesti naisten puolella yhdysvaltalaispelaajien suosio on edelleen ylivoimaisesti suurin, sillä muista maista on yhteensäkin vähemmän (14) pelaajia. USA:n jälkeen seuraavaksi onkin tasaista suosituimpien maiden suhteen: Kanada 5, Viro 4, Ukraina 3, Ruotsi 3 ja Brasilia 3. Naisten ulkomaalaisvahvistusten kotimaat: USA 19, Viro 3, Ukraina 3. Ja yksi per maa Azerbaidzhan, Venäjä, Kanada, Tanska, Ruotsi, Puerto Rico, Brasilia, Ranska Miesten ulkomaalaisvahvistusten kotimaat: Kanada 4, USA 3, Brasilia 3, Latvia 2, Ruotsi 2. Ja yksi per maa: Australia, Argentiina, Viro, Japani, Bahama, Venezuela. Ihan uutena maana Mestaruusliigan listaan on liitetty tällä kaudella Azerbaidzhan LP Viestin passarin krysTsina yagubovan myötä. Yagubovakin on toki alun perin valkovenäläinen. l 207. siinä Määrä pEräTTäisiä Eriä, jotka Ettan niko Haapakoski oli pelannut 17.11. mennessä perättäin Mestaruusliigassa. Aika pitää sisällään tämän kauden, koko viime kauden ja melko paljon kaudesta 2016–2017. Viimeksi Haapakoski seurasi erän vaihdosta kokonaisuudessaan 11.2.2017 pelatussa Etta – VaLePa ottelussa, erän kolme. jussi MäkinEn hoiteli tuolloin erän, jonka Etta toki hävisi 14-25 ilman Haapakoskea. Viime kaudella Haapakosken lisäksi vain joukkuekaverit joonas jokEla sekä Markus väisänEn sekä Iskun kaksikko TaTu HärkönEn-MaTTi HiETanEn pelasivat miesten liigassa kaikissa joukkueidensa erissä. Tällä kaudella 13.11. mennessä oli vielä 26 pelaajaan ollut mukana kaikissa erissä. Naisten puolella nykyisin Hämeenlinnan Lentopallokerhon paidassa olevan julia porsangErin putki on vielä Haapakoskea pidempi. Kuinka pitkä, sitä ei pystytä vahvistamaan tilastoista, mutta ainakin kauden 2015–2016 alusta asti se on kestänyt eli vähintään 365 erää! (13.11. mennessä) Naisten liigassa kaikki erät kentällä olleita pelaajia oli muuten viime kaudella peräti 14 kappaletta. l kun nyT oTETTiin junnuT parrasvaloiHin, niin kyllä sinne ansaitsevat päästä myös Mestaruusliigan kokeneimmat pelinaiset ja -miehet. Tällä kaudella liigakentillä on esiintynyt kaksi 1970-luvulla syntynyttä pelaajaa: VaLePan Mikko Esko (40) ja Nurmon Jymyn Tanja ETEläaHo (39). Eskollahan tuli kauden alkaessa täyteen erittäin kunnioitettavat 23 vuotta hänen liigadebyytistään. 29.9.1995 Esko esiintyi VaLePan paidassa kotiottelussa Metso-Lentistä vastaan. Kaudella jolloin tehotilaston voitti nissE HuTTunEn , ässätilaston ilMo naTunEn ja kovin hyökkääjä oli TiMo parkkali … Liigassa on muuten puolet pelaajista syntynyt kyseisen päivän jälkeen ja Hämeenlinnan Lentopallokerhon ranskalaispassari paulinE MarTin täsmälleen tuona päivänä. Tällä kaudella liigassa pelanneista naisista ensimmäisenä debyyttinsä ehti tekemään Maria TuoMinEn . ”Mantu” puki Euran Raikun peliasun päällensä 4.1.1997 Tarmo-Volleyta vastaan. Nykyisin OrPossa edellä mainitun oona viljasEn kanssa tuplavaihdoissakin kentälle tuleva (ikäeroa muuten 21 vuotta) Tuominen oli debyyttipelissään 14 vuotta ja kahdeksan kuukautta. Ennen vuotta 1985 syntyneitä on muuten ollut kentillä 13 kappaletta, joista ulkomaalaispelaajia kolme. Kuinka monta heistä sinä muistat? l vaikka MonEn MEidän MiElEsTä millenium oli vasta ihan äskettäin, niin 2000-luvulla syntyneitä on nähty jo miesten Mestaruusliigassakin ja jopa ratkaisevassa roolissa! Savo Volleyn kolmikkoa voidaan pitää todellisena teinisensaatiotriona. Passari FEdor ivanov (18 vuotta 1.12.) ja keskipelaaja sEvEri savonsalMi ehdittiin nähdä jo peräti miesten maajoukkueessakin kesällä. Nyt savolaisten riveissä heidän rinnalle on löytynyt vielä kolmaskin 2000-syntynyt ”superjunnu”, yleispelaaja jErE HEiskanEn . Ivanov on ratkonut pelejä pelipaikoista vaativimmalla, superlupsakka Savonsalmi on hänkin ehtinyt ihastuttaa osaamisellaan, kuten myös haastavalla pelipaikalla Heiskanen. Lisäksi 2000 syntyneistä miesten liigassa on tällä kaudella nähty (13.11. mennessä) myös jo maajoukkueessakin esiintynyt MaTias sosunoFF (Etta), oskari kEskinEn ja väinö raHko (Loimu). l Ulkomaalaispelaajia 17 eri maasta Vieras vaihtopelaajan rooli Mikko Eskon debyytti 23 vuotta sitten 2000-luvun superjunnut Severi Savonsalmi (vas.), Jere Heiskanen ja Fedor Ivanov. Mikko Esko 4.2018 KIILA 19 tapio Hartikainen Hannu moilanen
• KIILA 4.2018 20 L oimaalaislähtöinen aapo ranTanEn teki usean vuoden ansiokkaan työrupeaman Kuortaneen valmennuskeskuksessa, kunnes viime keväänä päätti ottaa urallaan askeleen eteenpäin. Kyselimme Tallinnan Selverissä nykyään työskentelevän Rantasen kuulumisia muutaman kuukauden Virossa asumisen jälkeen. Miksi juuri viro ja Tallinnan sElvEr? Ensinnäkin oma tilanne oli se, että halusin muutosta. Lentopallovalmennus kiinnosti edelleen, mutta huomasin, että valo työhön alkoi hiipua. Kuortane on väärä paikka vetää asioita ”sinne päin”. Piti tehdä muutos, ennen kuin pelaajat kärsivät siitä. Selver tuli sopivassa kohdassa mahdolliseksi. Itsellä oli seurasta hyvä kuva. Seuran halu kehittää omia kasvatteja ja nuoria virolaispelaajia ylipäänsä sopi myös työhistoriaani. Seurassa on noin 600 junioria. Se on minusta seuran isoin juttu, vaikka edustusjoukkuetta valmennan. MillainEn joukkuE sinulla on valMEnnETTavana? Kasassa on seurahistorian nuorin joukkue. Tällä hetkellä vanhin pelaaja on syntynyt vuonna 1994, seuraavat vuosina 1995 ja 1998. Nuorin edustusjoukkueen pelaaja on vielä yläkoulussa. Joukkueemme ainoa vierastyöläinen on yhdysvaltalainen keskipelaaja MaTTHEw callaway . Muuten nuoret ovat täälläkin nuoria. Opetellaan ottamaan vastuuta omasta kehityksestä ja urheilijaksi kasvamista ylipäänsä – lampun sytyttämistä siis täälläkin. Arki on erilaisten valintojen tekemistä. MiTä MiElTä olET viron ja laTvian yHTEisEsTä lEnTopalloliigasTa? Sarjaan tuo lisää mielenkiintoa, kun pelataan yli maan rajojen. Valitettavasti yhtään joukkuetta ei ole enää Liettuasta, mutta Viro-Latvia -vääntöjä saadaan mukavasti aikaiseksi. Nuorille pelaajille tämä on sopivan tasoinen liiga kehittyä. Kovat joukkueet antavat osviittaa, miltä se aikuisten peli näyttää, mutta sarjassa on myös niitä pelejä, joihin itse lähdemme suosikkina. Molemmista tilanteista voimme oppia. Latvian joukkueet ovat yllättäneet positiivisesti. J ?kabpilsin hallissa on meininki kuin Sylväällä konsanaan. MillainEn Maa on ETElänaapuriMME viro? Viro on minulle tällä hetkellä lähinnä kosketuspinta joukkueeseen sekä sen toiminnan ympärillä oleviin ihmisiin ja ilmiöihin. Itse olen enemmän käytännön ihminen kuin kulttuurin haalija. Elämykset ja ihmetykset tulevat minulle enemmänkin arjessa. Hieman täällä näkyy vielä kaikuja menneestä, mutta valtaosin hommat toimivat ja näyttävät kuten Suomessa. Erilainen työympäristö pakottaa ajattelemaan asioita eri tavalla ja uudesta näkökulmasta. EnTäpä HarjoiTusolosuHTEET ja urHEilukulTTuuri? Harjoittelemme Audentesin urheilukeskuksessa, joka on ympäristönä monelta osin samanlainen kuin Kuortane. Urheiluväki on täälläkin mukavan oloista. Võrkpallitreenerina Eestis miehemme maailmalla TeKSTI heikki kiiskinen KUVAT selver tallinn / GertruD alatare Aapo Rantanen
• Apua saa aina, kun vain pyytää. Pärjään täällä Tallinnassa englannilla. Nuoret ymmärtävät ja puhuvat sitä hyvin. Se tekee paikallisen kielen opiskelusta tietysti haastavampaa. Viron kieltä en siis sinänsä tarvitse, toki sitäkin yritän koko ajan oppia. Suomessa ollaan Viroa edellä ottelutapahtumien järjestämisessä, mutta täällä lentopallo on koko kansan peli. Ilokseni olen törmännyt useisiin aikuisten harrasteryhmiin ja -peleihin. n Tallinnan Selver on aloittanut kautensa Baltian liigassa hienosti kuudella voitolla ja kahdella tappiolla (tilanne 18.11. pelattujen otteluiden jälkeen). Selver Tallinn -joukkue. TEAMWEAR Olemme mahdollistaneet uusien urheilutarinoiden syntyä jo vuodesta 1924 lähtien yhteistyössä niin pienten kuin suurten urheiluseurojen kanssa, lajista tai tilanteesta riippumatta. Suomessa suunniteltu Umbro TeamWear -seuratekstiilimallisto jatkaa näiden tarinoiden uudelleenkirjoittamista, nostamalla jokaisen urheilusuorituksen huippuunsa. umbro.fi/team kari.toivonen@sultrade.fi Tutustu mallistoon ja pyydä tarjous
• KIILA 4.2018 22 iloinen veteraani TeKSTI kimmo nurminen KUVAT kimmo nurminen, marJa-leena vuorinen
• 4.2018 KIILA 23 S ikariportaassa pelaava Estola saa harjoituksista ja otteluista virtaa ja mukavaa liikuntaa. – Meillä on ollut pitkään veteraanien SM-kisoissa joukkue, jonka keski-ikä pyörii 90 vuoden tienoissa. Olen pitänyt kunnia-asiana, että tällä joukkueella pelataan. Ajatuksena on, että katsokaa hyvät ihmiset, mitä liikunta saa aikaan. Tässä on vanhoja miehiä, jotka pitävät kuntoa yllä ja pystyvät liikkumaan, Estola sanoo. – Hypyt ja muut temput ovat jääneet, mutta se, että pysytään kuitenkin pystyssä, niin on sekin hyvä, Estola velmuilee. Hänellä on erinomainen huumorintaju ja iloinen asenne elämään. – Elämän hyviä puolia on, että ihmisellä on mahdollisuus liikuntaan ja saa tavata ihmisiä ja ystävystyä heidän kanssaan. Jos ei ole hyviä ystäviä, niin se on köyhää elämää. ajokorTTi lipsaHTi vanHaksi Sikariportaan harjoituksissa Estola käy joka keskiviikko Pasilan Urheiluhallissa, mutta seuran toiset treenit hän jättää väliin. – Ne ovat Suomen Pankin vanhassa salissa Liisankadulla. Se on kuitenkin aika hankala paikka, kun sinne on vaikea saada autoa parkkiin. Estola ajoi vielä jokunen aika sitten itse autolla harjoituksiin kotoaan Munkkiniemestä, mutta ajokortti lipsahti vanhaksi. – Nyt on pitänyt käydä lääkäreillä tarkastuksissa ja erilaisissa tutkimuksissa, mutta uskon, että kyllä se ajokortti sieltä vielä tulee takaisin. voiTTo palkiTaan HalauksElla Estola käy Sikariportaan harjoitusten lisäksi myös Helsingin Urheilutalossa joka tiistai sotaveteraanien nimellä kulkevalla harjoitusvuorolla. – Urheilutalon ihmiset ovat luvanneet, että niin kauan kuin minä pelaan, niin tämä harjoitusvuoro on meille ilmainen. Muut pelaajat ovat Hassareiden joukkueesta ja keskimäärin 70-vuotiaita. – Siellä on aina erittäin hauskat treenit. Siellä ollaan aina iloisella tuulella heti aamulla ja hypätään toisten kaulaan, kun tavataan. Siellä on miesten joukJaakko Estolan kaltaista lentopalloilijaa voi olla vaikea löytää mistään päin maailmaa. Helsinkiläinen Estola täyttää nimittäin 100 vuotta lauantaina 8. joulukuuta ja hän pelaa edelleen kaksi kertaa viikossa lentopalloa. Jaakko Estola sai Lentopalloliitolta pelaajapatsaan 2016 SM-kisoissa. Jaakko Estola – 100-vuotias lentopalloilija kue ja naisten joukkue, jossa minä olen kunniajäsenenä. Jos käy niin, että meidän naisjoukkue voittaa, niin se palkitaan yhteishalauksella. Hauskanpito on siellä se asia. Ei siellä synkistellä. Sinne menee mielellään, enkä sitä harjoitusta jättäisi pois. – Jos hävitään, niin siellä ei tule sellaista jälkipuhetta, että joku pelasi huonosti. Pelin jälkeen ei kerrata mitä pelissä tapahtui. Tulos ei ole tärkeä. liHaksET surkasTuu, jos vain MakoilEE – Sikariportaan nuorempien pelaajien harjoitukset ovat oikeita harjoituksia, pyritään opettamaan ja valmentamaan ja kehittymään pelillisesti. Minulta se vaihe on jo ohi. Sen mukainen on pelin henki.
• KIILA 4.2018 24 – Ottelu on aina tavoite. Ihmisillä pitää olla tavoitteita muuten elää liian helposti. Jää treenit tekemättä. Lihakset surkastuu, jos vain makoilee ja istuskelee. Hyvä tavoite on tärkein. – En ole laskenut mitaleja. Alussa ne olivat niin tärkeitä, mutta ei enää. Tuli sotainvalidien mitaleja, sotaveteraanien mitaleja ja Lentopalloliiton mitaleja kolmekin vuodessa. Ei minulla oikein ole paikkaa mihin niitä laittaa. Ne ovat nyt komeron takanurkassa muovipussissa. lEnTopallo alkoi 1950-luvulla – Minun lentopalloharrastukseni alkoi, kun sotainvalidit ottivat lajin ohjelmaansa 1950-luvulla. Helsingissä oli viikoittain harjoituksia ja kesällä oli kesäkisat muiden sotainvalidien piirien kanssa. Uskon että tällä on ollut merkitystä, että Lentopalloliitto otti myöhemmin myös veteraanien lentopallon ohjelmaansa. – Sotainvalideilla oli erittäin suuri merkitys ja sotaveteraanit tulivat kuvioihin myöhemmin. Molemmat ovat jo aikoja sitten luopuneet lentopalloilusta ja niistä peleistä on enää vaan muistot jäljellä. – Kesäkisat olivat mukavia, kun pääsi matkustamaan ja kisat olivat kaksipäiväisiä. Ensimmäisen päivän illalla oli ohjelmaa ja se oli parasta, kun pääsi tutustumaan ihmisiin ympäri Suomen. Tuttuja tuli Oulusta saakka. – Näissä kisoissa oli aina hyvä henki. Sota-ajan muistot yhdistivät miehiä. Ei niissä pelattu kullasta. Niissä pelattiin ei taisteltu. Siinä on henkinen ero. Minulla on kyllä niin mukavia muistoja niistä kisoista. sodassa paHa HaavoiTTuMinEn – Sota-aikana lentopallo ei ollut minulle vielä tuttu laji. Toimin tulenjohtajana etulinjassa, korsussa asuttiin ja neljä kuukautta oltiin yhtä soittoa etulinjassa, sen jälkeen oli viikko lomaa ja taas seuraavat neljä kuukautta etulinjassa. – Jatkosodan aikana haavoituin. Kiväärinluoti meni kaulasta sisään ja tuli selästä lapaluun ja selkärangan välistä ulos. Kaulasta tuli verta ihan hirveästi. Siinä oli valtava onni matkassa, että en kuollut. Sotareissu etulinjassa loppui siihen ja toivuttuani palvelin loppuajan Helsingissä ilmavalvontatehtävissä. METsäsTys ToisEna HarrasTuksEna Työelämässään Estola oli aikoinaan Hankkijalla johtokunnan jäsenenä, jonka vastuulla oli väkirehukauppa ja erilaisten rehuseosten valmistus, suunnittelu ja kehitys. – Tämä toi minulle mahdollisuuden toiseen rakkaaseen harrastukseen, metsästykseen. Työn takia minulla oli yhteistyötä monen eurooppalaisen meijerin kanssa ja niissä oli innokkaita metsästäjiä. Sitä kautta alkoi Euroopasta tulla Suomeen vieraita syksyisin hirvenmetsästykseen ja vastapalveluna minulle tarjoutui mahdollisuuksia käydä osallistumassa heidän jahteihinsa muun muassa Jugoslaviassa, Puolassa, Saksassa ja Itävallassa. – Tästä ajasta on kesämökillä aika laaja kokoelma eri eläinten trofeita eli päitä ja sarvia. Metsästys oli hienoa aikaa 1970-1980-luvuilla. Metsästyksen sivussa opin saksan kielenkin, jota jo koulussa luin, Estola kertoo. n Estola pelaa joka vuosi SM-kisoissa. ottelu on aina tavoite. ihmisillä pitää olla tavoitteita muuten elää liian helposti. Jää treenit tekemättä. Lihakset surkastuu, jos vain makoilee ja istuskelee. >>
• 4.2018 KIILA 25 Presidentti Mauno Koivisto (vas.) ja Jaakko Estola pelasivat pitkään samassa joukkueessa. Presidentti Koiviston pelikaveri jaakko EsTola jäi EläkkEEllE vuonna 1978 ja samana vuonna hän tuli Sikariportaaseen, joka parhaiten tunnetaan presidentti Mauno koivisTon seurana. – Kemiran pääjohtaja, vuorineuvos MarTTi Hovi oli vanha tuttuni ja hän minut sinne pestasi. Silloin alkuvaiheessa harjoitukset aloitettiin sillä, että verryteltiin ja ajettiin jotain kuviota sisään. Näin tehtiin aina ihan automaattisesti. Enää ei mitään kuvioita ajeta sisään. Vähän pallotellaan ja sitten pelataan. Täytyyhän sitä pieni alkuhiki saada. Sikariportaassa alkoi tosissaan lentopallon harrastaminen ja se oli tiivistä aikaa. Estolalla on paljon hauskoja juttuja ja muistoja Sikariportaasta ja presidentti Koivistosta. Tässä yksi. – Koiviston ansiosta Sikariporrasta pyydettiin useisiin eri tilaisuuksiin pelaamaan lentopalloa. Kaksi kertaa me kävimme tällaisella pelireissulla VR:n salonkivaunulla. Siellä oli hyvät tarjoilut ja oma viinakaappi. – Oltiin sillä vaunulla sitten kerran lähdössä pelireissuun ja junan lähdettyä Helsingistä odoteltiin, että vaunuvirkailija näyttää meille, mitä se kaappi sisältää, mutta Koivisto pistikin meidät istumaan pitkän pöydän ääreen, kaivoi jostain vanhoja käytettyjä papereita, joiden kääntöpuolelle Koivisto sitten alkoi piirrellä erilaisia lentopallokuvioita. – Koivisto oli erinomainen teoreetikko ja hän oli miettinyt, kuka pelaaja sopii mihinkin paikkaan ja mitä kuusikkoa peluutettiin. – Siinä meni sitten Kerava, Riihimäki, Kouvola ja koko ajan me ajateltiin, että kohta saadaan vähän puhtia sieltä kaapista, mutta asemat menivät ja kaappi jäi lopulta avaamatta, Estola muistelee naureskellen. n Pitkän iän salaisuus kun jaakko EsTolalTa kysyy, mikä on hänen pitkän ikänsä salaisuus, niin hän miettii pitkään. – Lapsena olin hirveän sairaalloinen ja laiha. Sairastin tulirokon ja olin kuolla kurkkumätään. Koulunkäynti keskeytyi kahteen kertaan. Alipainoisuuden takia en aikanaan kelvannut asevelvollisuuteen. Ehkä se muutos sitten tapahtui sota-aikana ja todettiin, ettei se laihuus ollut syy näihin sairauksiin, Estola muistelee elämänsä alkuvuosia. Jatkossa terveyttä onkin sitten riittänyt ihan toisella tavalla ja Estola kiittää omaa perhettään siitä, että on saanut elää pitkän ja hyvän elämän. – Minulla on hyvä perhe, kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta. Vaimoni kuoli 17 vuotta sitten. – Kun jäin eläkkeelle, niin silloin oli aikaa lapsenlapsille ja sain toteuttaa isoisän roolia ja kehitellä kaikkea iloista toimintaa heille. Tämä sakki löysi aina toinen toisensa ja riemukkaita kesiä vietettiin yhdessä. Vielä tänä päivänäkin seuraan heitä mitä he touhuavat. – Vapaa-aikaani sain aina käyttää urheiluharrastuksiin. Perhe ei siitä koskaan naljaillut. – Perheellä on erittäin suuri merkitys siihen, kuinka tasapainoinen ihminen on, Estola sanoo. n
• KIILA 4.2018 26 Huipulle on monta tietä ”Ristijärven Bruno” – beach volleyn monitoimimies TeKSTI sanna laitala, JYrki nurminen, heikki kiiskinen KUVAT fivb, Cev, ari hYvÖnen Jotkut hätyyttelevät jo 16-vuotiaana maailman kärkeä. Toiset päristelevät silloin vielä mopolla pitkin Ristijärven kylänraittia. Tämä on Jyrki Nurmisen tarina noususta beach volleyn huipulle. S ynnyin 2.11.1990 Ristijärvellä, Kainuussa kolmen pojan veljessarjan kuopukseksi. Kilpailuvietti alkoi jo lapsena. Jokainen suoritus oli kilpailutilanne. Niin pitkään piti pelata, että voitto tuli – sitten vasta oli mukavaa. Jos homma ei sujunut, tunteet kuohahtivat helposti ja isosti. Usein tuli marssittua ulos pelikentältä tai kostettua epäonnistumiset pelivälineille. EnsiMMäinEn askEl koHTi urHEilu-uraa Vuonna 2007 lentopallon nuorten aluekisojen jälkeen pohjoisen päävalmentaja totesi, että minulla olisi hyvät eväät liberoksi kakkossarjaan. Olin pettynyt, sillä halusin olla parempi. Sisuunnuin, ja minuun iski hirveä into treenata. Samoihin aikoihin perustettiin Kajaaniin ykkössarjajoukkue, johon minut pyydettiin mukaan. Kesällä 2010 tuli sitten elämäni jännittävin puhelinsoitto. Lentopalloseura Ettan päävalmentaja olli kuoksa kysyi, kiinnostaisiko minua lähteä Ouluun pelaamaan liigaa. Kysymys hiveli nuoren pelaajan itsetuntoa – joku oli pannut minut merkille. Oulussa ammattimainen harjoittelu alkoi toden teolla. Treenimotivaatiota nosti Kuoksan kommentti ensimmäisten treenien jälkeen: ”Sinulla on poika taivas rajana”. HiisijärvEn HiEkoilTa suoMEn MEsTariksi Tutustuin Oulussa myös tulevaan monivuotiseen pelipariini pEkka piippoon . Elokuussa 2010 Kuoksa heitti puolivitsillä, että ”Lähe sie Jykä ton Pekun kanssa kiertämään biitsiturnauksia”. Seuraavan vuoden elokuussa kauloihin ripustettiin SM-hopeamitalit, ja kesällä 2012 Helsingin Rautatientorilla päästiin juhlimaan täpötäyden katsomon edessä ensimmäistä SM-kultaa. Tämä käänsi ajatukseni lentopallosta biitsiin. Voisin olla lentopallossa parhaimmillani sellainen ”kymppitonnin rivimies”. Olen aina tykännyt lyödä palloa ohi torjunnan tyhjiin paikkoihin. Liigatasolla huomasin, että pallo ei enää kuole. Omat fyysiset ominaisuuteni eivät olisi siinä kisassa enää riittäneet. Päätös lajin vaihdon suhteen oli helppo, kun beach volleyn maajoukkuevalmentaja kai liukkonEn houkutteli minut Korson Vetoon ja tarjosi samalla mahdollisuutta panostaa yhä enemmän biitsiin.
• HElsinkiin biiTsin pErässä Kesällä 2013 oli tarkoitus aloittaa beach volley -pelit ulkomailla, mutta kansainväliset rankingpisteemme eivät riittäneet edes karsintoihin. Jouduimme tyytymään kotimaan kiertueeseen. Lentopallo jäi kokonaan, kun pääsin syksyllä töihin Salmisaaren Biitsi.fi -areenalle. Säännöllinen lajitreeni läpi talven nosti meidät keväällä 2014 NEVZA-turnauksen kolmannelle sijalle. Kauden 2015 kruununa puolestaan oli pääsy European Gamesiin Bakuun. Iloksemme myös Lentopalloliitossa huomattiin menestyksemme ja sieltä tarjottiin kisabudjettia ulkomaan turnauksiin. Kausi 2017 oli historiallinen suomalaiselle beach volleylle. Olimme ensimmäinen suomalainen miespari, joka ylsi pelaamalla FIVB:n turnauksen pääsarjaan. Heinäkuun puolivälissä varmistui myös paikka EM-kisoihin. ”iTsE olEn opETElluT” Beach volleyta voisi helposti ajatella pelkästään erittäin fyysisten ja pitkien pelaajien lajiksi. Puolustuspelaajista kolme viimeisintä olympiavoittajaa ovat kuitenkin ”vain” 185–188 -senttisiä. Vuodesta 2011 alkaen olen opiskellut systemaattisesti kaikkien maailmanluokan puolustavien pelaajien tekemisiä Youtubesta. Edelleen aloitan usein päiväni katselemalla kaurapuuron ja kahvin kanssa kansainvälisten huippupelaajien esityksiä. valMEnnuksEsTa aMMaTTi Valmennusurani ensiaskelet otin jo kesällä 2011 Oulun Kiskon järjestämällä biitsileirillä. Sittemmin Oulun leiristä on muodostunut mieluisa vuosittainen perinne. Lentopallon puolella olen valmentanut junioreita vuodesta 2014 alkaen. Roolini kasvoi täysipäiväiseksi työksi, kun minut valittiin PuMa Volleyn ja VanLen lentopallokoulutoiminnan koordinaattoriksi. On mahtavaa, että on täysipäiväinen työ, joka mahdollistaa kilpaurheilun ja tarjoaa mahdollisuuden olla pallon kanssa useita tunteja päivässä. Vuosina 2016–18 suoritin ammattivalmentajatutkinnon. Keväällä 2016 järjestimme ensimmäisen kerran Hietsu Beach Volleyn kanssa Turkin Alanyassa suomalaisten ikioman ulkomaan biitsileirin. Oma leiri oli ollut minulle pitkäaikainen unelma. Leiri järjestetään edelleen vuosittain, ja se tarjoaa kaikille lajin harrastajille mukavan varaslähdön kesään. TavoiTTEiTa riiTTää Yhteistyöni sanTEri sirEnin kanssa alkoi elokuussa 2017 NEVZA-turnauksen ykkössijalla Skotlannissa. Tänä vuonna FIVB:n turnauksista irtosi useita pääsarjapaikkoja ja kausi päättyi SM-kultaan. Tavoitteenamme on nousta maailman rankingissa 30 parhaan joukkoon ja päästä edustamaan Suomea arvokisoihin. l ”Beach volleyn kautta olen päässyt matkustamaan 27 eri maassa.” Jyrki Nurminen • s. 2.11.1990, Ristijärvi • kotipaikka Vantaa • beach volleyn puoliammattilainen ja valmentaja • aikuisten SM-mitalit 3+2+2 • 2015 European Games 25. sija • 2017 EM-kisat 25. sija • kaksi kertaa vuoden miespelaaja Suomessa • pelipari Santeri Siren • FIVB:n maailmanranking 58. ”Ristijärven Bruno” viittaa Jyrki Nurmisen lapsuudenmaisemiin sekä Nurmisen brasilialaiseen suosikkipelaajaan Bruno Oscar Schmidtiin. Tarinan voit lukea kokonaisuudessaan nettisivuilta www.jnbv.fi ku ka ? Pronssia Göteborgin CEV Satellitesta Santeri Sirenin kanssa. Lämminhenkinen palaveri tuomarin kanssa. ? 4.2018 KIILA 27
• Ensi kesä näyttää suunnan Tokioon beach volley TeKSTI JA grAFIIKKA heikki kiiskinen KUVAT fivb S uomalaisnaisten osalta kilpailukausi jatkuu heti tammikuun alussa Hollannissa pelattavassa FIVB:n World Tourin neljän tähden halliturnauksessa. – Valmistautuminen ennen tulevan vuoden ensimmäistä turnausta suoritetaan kotimaassa, ja Haagiin siirrytään uudenvuoden aatonaattona. Ennen vuoden ensimmäistä viiden tähden Major-osakilpailua on ohjelmassa leiri paikan päällä Fort Lauderdalessa, Yhdysvalloissa. Valmistautumisessa kauteen myös psyykkisen valmennuksen rooli on tärkeä, päävalmentaja kai liukkonEn kertoo. Naisten kärkiparit jatkavat samoilla kokoonpanoilla kuin viime kesänä. Taru laHTi-liukkonEn pelaa anniina parkkisEn kanssa, riikka lEHTosEn parina puolestaan jatkaa niina aHTiainEn . Suomalaisparien sijoitukset FIVB:n maailman rankingissa ovat tällä hetkellä 24:s ja 26:s. – Molemmilla pareilla on vielä melko lyhyt yhteinen historia ja varmasti potentiaalia parantaa vuodesta 2018, päävalmentaja perustelee. KIILA 4.2018 28 Nykyään beach volleyn kilpailukalenteri on lähes ympärivuotinen, eikä lajissa välivuosia tunneta. Yksi olympiadi sisältää peräti seitsemät aikuisten arvokisat, sillä biitsin EM-kisat pelataan vuosittain ja MM-kisat kahden vuoden välein. Tulevan kesän kilpailukalenterissa on kahdet arvokisat kesä-heinäkuun vaihteessa Hampurissa järjestetään MM-kisat ja elokuun toisella viikolla Moskovassa pelataan EM-kisat. Myös FIVB:n viiden tähden MajorTaru Lahti-Liukkonen ja Anniina Parkkinen. Riikka Lehtonen ja Niina Ahtiainen.
• 4.2018 KIILA 29 Fivb:n ja cEv:n TurnausTEn vErTailu pisTEET ja palkinToraHaT/pElaaja bEacH vollEyn MaajoukkuEryHMä 2019 turnaukset ovat tärkeitä olympiarankingin kannalta. Alkanut kausi näyttää siis suunnan vuoden 2020 Tokion olympialaisiin. – Karsinta Tokioon on siis jo käynnissä, ja paikan saavuttaminen sinne edellyttää erittäin hyviä tuloksia maailmankiertueen kovatasoisimmissa turnauksissa. Olympiaranking lyödään kiinni kesäkuussa 2020. Kahdella suomalaisella naisparilla on selkeä tavoite olla tuolloin niiden joukossa, joille kisapaikka aukeaa, Liukkonen linjaa. Euroopan oma olympiakarsintaturnaus eli Continental Cup käynnistyy Suomen miesten osalta toukokesäkuussa 2019. Naisemme aloittavat maanosakarsinnat suoraan toiselta kierrokselta keväällä 2020. Continental Cupissa jokaista maata edustaa kaksi miesja kaksi naisparia. Ensi kesänä pelattavaan erilliseen olympiakarsintaturnaukseen puolestaan kelpuutetaan FIVB:n ranking 16 parasta maata. Kiinassa kahdesta paikasta Tokioon taistelee myös yksi myöhemmin nimettävä suomalainen naispari. l MM-kisoihin 48, EM-kisoihin 32 ja olympialaisiin 24 paria bEacH vollEyn MM-kisaT pElaTaan pariTToMina vuosina. Kisoihin kelpuutetaan sekä naisissa että miehissä 48 paria, joka neljäs vuosi järjestettäviin olympialaisiin vain puolet tästä. Vuosittain järjestettävät EM-kisat pelataan 32 parin voimin. Alla on kerrottu, miten beach volleyn arvokisojen edustusoikeudet jaetaan. MM-kisaT, 28.6.–7.7.2019 HaMpuri, saksa (48 paikkaa) • villit kortit (3) • järjestäjämaa Saksa (2) • maanosien ranking 5x4 (20) • FIVB:n Entry points -ranking 6.5.2019 (23) • maakiintiö max. 4 paria/maa, järjestäjämaalla max. 6 EM-kisaT, 5.–11.8.2019 Moskova, vEnäjä (32 paikkaa) • järjestäjämaa Venäjä (3-6) • villit kortit (3) • CEV:n ranking (23-26) • maakiintiö max. 4 paria/maa, järjestäjämaalla max. 6 olyMpiakisaT, 24.7.–9.8.2020 Tokio, japani (24 paikkaa) • järjestäjämaa Japani (1) • 2019 MM-kisojen voittaja (1) • Kiinassa 2019 pelattava 16 maan karsintaturnaus (2) • maanosakarsinnat eli Continental Cup (5) • FIVB:n olympiaranking 15.6.2020 (15) • maakiintiö max. 2 paria/maa Kaikista FIVB:n ja CEV:n alaisista turnauksista jaetaan rankingpisteitä alla olevan taulukon mukaisesti. Sijoitus MM-kisat FIVB 5* FIVB 4* FIVB 3* FIVB 2* FIVB 1* U18, U20, U22 NEVZA Major EMCEV CEV Satellite EM-kisat kisat Masters U19/U21 MM 1 800 600 400 300 200 100 80 60 30 000 $ 20 000 $ 10 000 $ 5000 $ 2000 $ 500 $ 400 € 2 640 540 360 270 180 90 72 54 22 500 $ 16 000 $ 8000 $ 4000 $ 1500 $ 350 $ 250 € 3 480 480 320 240 160 80 64 48 17 500 $ 10 000 $ 5000 $ 2500 $ 1000 $ 200 $ 100 € 4 400 420 280 210 140 70 56 42 14 000 $ 8000 $ 4000 $ 2000 $ 700 $ 150 $ 5 320 360 240 180 120 60 48 36 9000 $ 6000 $ 3000 $ 1500 $ 500 $ 100 $ 9 240 300 200 150 100 50 40 30 5500 $ 4000 $ 2000 $ 1000 $ 400 $ 50 $ 17 160 240 160 120 80 40 32 24 3500 $ 3000 $ 1500 $ 750 $ 300 $ 25 (#33) 80 180 120 90 60 30 24 18 2400 $ 2000 $ 1000 $ 500 $ 250 $ Nuorten arvokisoissa ei jaeta rahapalkintoja, osa turnauksista pelataan 16tai 24-kaaviolla. Ensi kesän MM-kisat järjestetään Hampurissa. naisET • Taru Lahti-Liukkonen • Anniina Parkkinen • Riikka Lehtonen • Niina Ahtiainen MiEHET • Jyrki Nurminen • Santeri Siren valMEnnuskEskusnuorET • Vilhelmiina Prihti • Aliisa Vuorinen • Ida Sinisalo Lisäksi Suomen Lentopalloliitto tukee nuorten arvokisoihin ja Continental Cupiin valittuja urheilijoita turnauskuluissa. valMEnnus ja joukkuEEnjoHTo • Päävalmentaja: Kai Liukkonen • Valmennuskeskusja nuorten päävalmentaja: Toni Vahela • Hallinto: Jaana Laurila • Muu henkilöstö täydentyy myöhemmin
• KIILA 4.2018 30 lisäTiEToja: www.hel.fi/mrl/fi ilMoiTTauTuMisET ja lisäTiEToja: www.jnbv.fi 2XU jatkaa beach volleyn kumppanina Jyrki Nurminen Beach Camp 2019 Turkissa Yhteishaku Märskyyn alkaa helmikuussa lyhyesti biitsiltä TeKSTI heikki kiiskinen KUVAT fivb JA Cev urHEiluvaaTTEiTa valMisTava 2xu ja Suomen Lentopalloliitto ovat jatkaneet yhteistyösopimustaan kaudelle 2019. Sen tarkoituksena on varmistaa beach volley -huippujen asianmukainen vaatetus ja edistää 2XU:n tunnettuutta urheilijoiden ja liiton tapahtumien välityksellä. Yhteistyössä korostuu 2XU-tuotteiden näkyvyys sosiaalisessa mediassa. – Haluamme olla mukana suomalaisten huippuurheilijoiden matkalla kohti unelmiaan. Tavoitteemme on auttaa urheilijoita saavuttamaan heidän oma maksimaalinen suorituskykynsä ja auttaa palautumisessa. Beach volleyn maajoukkueurheilijat matkustavat paljon, jolloin palautumisen merkitys suorituksissa korostuu, isa kaipainEn 2XU:sta kertoo. l Ensi kEvään pErinTEinEn jnbc järjestetään 19.4.–5.5.2019 Turkin Alanyassa. Leiri on tarkoitettu kaikentasoisille beach volleyn harrastajille. Ohjausta lajin saloihin antavat maamme huippupelaajat jyrki nurMisEn , sanTEri sirEnin ja ida sinisalon johdolla. l bEacH vollEyn valMEnnuskEskusToiMinTa on lähtenyt käyntiin pääkaupunkiseudun urheiluakatemiaan eli Urheaan kuuluvassa Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Syksyllä 2018 opinnot ja harjoittelun aloitti kaksi uutta opiskelijaa. Mäkelänrinteen tarjoamat harjoitusolosuhteet ja tukipalvelut luovat vankan pohjan urheilijoiden kasvamiseksi kansainväliselle tasolle. Naisten ja nuorten maajoukkueet muodostavat ryhmän, jonka harjoitukset toteutetaan samoissa puitteissa ja tiiviissä yhteistyössä. Vuosittain nuorilla maajoukkuetason urheilijoilla on mahdollisuus hakea yhteishaussa Mäkelänrinteen urheilulukioon. Kevään 2019 yhteishaku on 19.2.–12.3.2019. l ilMoiTTauTuMisET ja lisäTiEToja: www.kisakallio.fi / leirit & tapahtumat Biitsiripari ensi kesänä Kisakalliossa bEacH vollEy -ripari 2019 järjestetään Kisakallion Urheiluopistolla 17.–19.5. (tutustuminen) ja 1.–7.7.2019 (leirijakso). Rippikoulutuntien, ryhmätöiden ja iltatapahtumien lisäksi leirillä on 1-2 lajitreeniä päivässä. Tutustumisjaksolla on ohjelmassa erilaisia lajiharjoitteita sekä monipuolisia rippikoulutehtäviä. Leirillä tutustutaan myös muihin liikuntalajeihin. Viimeisenä leiripäivänä pidetään konfirmaatio. l • Internet www.beachvolley.fi • Facebook Beach volley Suomi • Twitter @bvsuomi • Instagram @bvsuomi • Hashtagit #biitsi ja #biitsikuuluukaikille Beach volleyta netissä ja somessa ari hyvönen
• 4.2018 KIILA 31 power cup 2019 Rovaniemen Power Cupin ilMoiTTauTuMinEn alkaa 5.2.2019 T asan puoli vuotta enää Rovaniemen Power Cupiin! Ja ensimmäisen ilmoittautumisjakson alkuun vain kaksi kuukautta. Vanhaan tapaan Power Cup -turnaukseen voi ilmoittautua kolmen ilmoittautumisjakson aikana. Mitä aiemman jakson aikana seurasi ja joukkueesi ilmoittautuu, sitä edullisemmalla hinnalla pääsette mukaan. Joukkuemaksun lisäksi jokainen Power Cup -turnaukseen osallistuva pelaaja, valmentaja ja huoltaja lunastaa kisapassin. Kisapassin lunastaminen on edellytys turnaukseen osallistumiselle. Peruspassi ja perhepassi kattavat turnauksen torstaista sunnuntaihin, viikonloppupassi perjantaista sunnuntaihin. Jos samasta perheestä osallistuu useampi henkilö, yksi ostaa peruspassin ja muut pääsevät perhepassin hinnalla. Osallistumismaksujen eräpäivä on kunkin ilmoittautumisjakson viimeinen ilmoittautumispäivä. l i jakso 5.2.-4.3.2019 Peruspassi 141 euroa Viikonloppu 125 euroa Perhepassi 132 euroa Joukkuemaksu 98 euroa ii jakso 12.3.-2.4.2019 Peruspassi 163 euroa Viikonloppu 146 euroa Perhepassi 154 euroa Joukkuemaksu 128 euroa iii jakso 9.4.-1.5.2019 Peruspassi 195 euroa Viikonloppu 175 euroa Perhepassi 180 euroa Joukkuemaksu 183 euroa Keskiviikon ja torstain välisen lisäyön hinta on 20 euroa/henkilö. Lisäyön hinta on sama kaikkina ilmoittautumisjaksoina ja se sisältää koulumajoituksen ja torstain aamiaisen lisäksi tänä vuonna myös keskiviikon iltapalan. ilMoiTTauTuMisjaksoT ja HinnaT lEnTopalloliiTon uudET jäsEnsEuraT, jotka eivät ole aiemmin olleet mukana tapahtumassa, tai seurat, jotka lisäävät joukkuemääräänsä edelliseen vuoteen verrattuna, saavat tuoda uudet joukkueensa mukaan ilman joukkuemaksua. Eli näiden joukkueiden osalta maksettavaksi jää vain passimaksut. Kisapassilla saa paljon etuja ja palveluja, muun muassa vakuutuksen, koulumajoituksen, ruokailut, turnauspaidan ja kisapassipussin. Lisäksi Rovaniemellä on upeaa oheisohjelmaa ja monipuolinen tapahtumatori. Kisapassin ostaneet pääsevät lisäksi ilmaiseksi sekä naisten että miesten Kultaisen liigan kotiotteluihin kesäkuussa. l uudET joukkuEET ilMaisEksi Mukaan
• KIILA 4.2018 32 power cup 2019 Tuu sieki pellaamaan! Urheilun, hyvinvoinnin ja koulutuksen keskittymä Rovaniemellä sanTasporT lapin urHEiluopisTo S antasport Lapin Urheiluopisto on koulutusja vapaa-ajan keskus Rovaniemen Ounasvaaralla, joka tarjoaa puitteet niin perhelomalle, opiskeluille,harrastuksille kuin kansainvälisen tason urheilutapahtumillekin. Ounasvaaran upeat maisemat ovat vain yhden oven aukaisun takana ja kaupungin sykkeeseen matka taittuu ihan hetkessä! Majoitus-, ruokailusekä monipuoliset liikuntaja vapaa-ajan palvelut löytyvät saman katon alta. Santasport Lapin Urheiluopisto on myös yksi Suomen Olympiakomitean virallisista Olympic Training Center -valmennuskeskuksista. Tulevan kesän Power Cupin aikaan Santasport Lapin Urheiluopisto toimii virallisena kisakeskuksena, pelija oheistapahtumien keskiössä. Pihapiiristämme pääset hetkessä keskelle luonnonrauhaa, astumaan mukaan seikkailuun tai rentoutumaan kylpylämme huomaan! Me toivotamme ensi kesän Power Cup 2019 osallistujat tervetulleeksi Santasportille – nähdään ensi kesänä! l TuTusTu lisää: www.sanTasporT.Fi
• 4.2018 KIILA 33 MaTkusTus rovaniEMEllE ja rovaniEMEllä rovaniEMEllE pääsEE HElposTi kolMElla Tavalla: maanteitse, rautateitse ja ilmateitse. auTokuljETuksin päätie on nelostie etelästä tuleville. Sehän kulkee Helsingistä Rovaniemelle saakka ja ohikin. Länsirannikolta matkataan kasitietä Oulun saakka ja siitä siirrytään nelostielle. Itä-Suomen puolelta pääreitit ovat viitosja kuutostie Kajaanin tietämille, ja sieltä edelleen Paltamon, Pudasjärven ja Ranuan kautta Rovaniemelle. Pohjoisesta pääreitti on myöskin nelostie. Omat valtatiensä tulevat Kemijärven suunnalta Itä-Lapista ja Pellon suunnalta LänsiLapista. Suomi-neidon käsivarren suunnaltakin pääsee Kittilän kautta Ounasjoen vartta Rovaniemelle. Paitsi omalla autolla tai seuran hommaamalla bussilla, pääsee joka suunnalta Napapiirille myös eri bussilinjojen operoimilla vuoroilla. Aikaahan maantiematkailuun tietysti kuluu jonkin verran. Niinpä kannattaakin saman tien suunnitella väljä aikataulu, ja viivähtää pidempään niin matkan varrella kuin perilläkin. Ajanvietettä ja toimintaa löytyy, ja niistä tullaan tiedottamaan jatkuvasti Powerin kanavilla. juna Tuo ja juna viE, tuumataan joskus Rovaniemellä. Junia Rovaniemelle kulkee useita päivässä etelän suunnalta, ja jokunen vielä Kemijärveltäkin. lEnTäMällä aika kulkEE kuin siivillä . Reilu tunti, ja matka Helsinki-Vantaan kentältä Rovaniemen kentälle on taittunut. Vakioreittejä kulkee useita päivittäin, ja ainakin kahden lentoyhtiön operoimana. MaTkasuunniTElMan TEossa auTTaa verkkosivu www.visitrovaniemi.fi/fi/suunnittele/saapuminen/. rovaniEMEllä usEiMMaT joukkuEET MajoiTTuvaT koulumajoituksessa. Oma bussi tai muu ajoneuvo on tietysti helppo tapa liikkua majoituksesta pelipaikoille ja muualle kaupunkiin. Rovaniemellä on tilaa liikkua, ruuhkat eivät juurikaan vaivaa. pElialuEiTa on kaksi: Santasport Ounasvaaralla ja Lapin Kansan kentät Susivoudin alueella. Niiden välimatka on n. 3,5 km. Kenttäalueiden välille järjestetään jatkuva non-stop kuljetus. Kaikkia kuljetuksia ei toki ole vielä suunniteltu. Ilmoita siis joukkueesi kulkemisen tarve mielellään viimeistään ilmoittautumisen yhteydessä. Jos tarvitsette vaikkapa kuljetuksen rautatieasemalta majoitukseen, niin pyrimme auttamaan ja hakemaan kaikkein sujuvimman ratkaisun liikkumiseenne. l kurkisTus kulissEiHin MiTä rovaniEMEn powEr cupin järjEsTElyissä nyT TouHuTaan? Kuhina on kova. Onhan Poweria tietenkin valmisteltu jo pitkän aikaa, mutta tässä syksyn mittaan valmistelun vauhti on kiihtynyt kiihtymistään. Powerin järjestelyjä ohjaa porukka nimeltä ohjausryhmä. Siihen kuuluu vastuuhenkilöitä jokaiselta tapahtuman osaalueelta. Joku vastaa kilpailutoiminnasta, toinen tulospalvelusta, kolmas majoituksesta ja neljäs ruokailusta. Ja paljon muutakin pitää suunnitella ja hoitaa jo ennen peliviikkoa. Pelialueille suunnitellaan parhaillaan kenttien sijoittamista. Eri kokoisia kenttiä tulee kaikkiaan varmaankin reilut 250. Tulokset peleistä välittyvät pöytäkirjasovelluksen avulla suoraan mobiililaitteesta. Majoituspaikoista tehdään selvitystä ja niihin tehdään tarkastuksia. Ruokailua tietenkin suunnitellaan jo kovastikin, pitäähän 10 000 kisavierasta ruokkia useamman kerran päivässä. Ja kioskitoimintaakin pitää hoitaa – kioskipisteitä mahtaa tulla muutamia kymmeniä. Erilaista oheistoimintaakin on tietenkin mukana. Avajaistapahtuma on aina yksi Powerin kohokohtia, ja monta muutakin juttua järjestetään. Ounasvaarakin on täynnä erilaisia toiminnan ja elämyksen mahdollisuuksia. Kaikki tämä pitää hoitaa turvallisesti. Turvallisuusasiat pitää suunnitella kuntoon kaikilla osa-alueilla, peleistä majoitukseen ja ruokailusta liikenteeseen. Koitetaanhan me kertoa tästä tapahtumasta muillekin ja eritoten antaa tuleville kisavieraille ja joukkueille tietoa, miten hommat menevät. Niinpä viestintäporukka kirjoittaa koko ajan juttuja erilaisiin medioihin, printistä snäppiin ja netistä instaan. Kaiken tämän hoitaa joukko ihmisiä, joita me kutsumme väärteiksi. Väärti on lappilaisittain semmonen pikkusen parempi kaveri. Projektin paikallisjohtajana ja siis väärtien väärtinä toimii TErHi-Maria Mäkikyrö . l Väärtin ei tarvitse olla paikkakuntalainen. Niinpä Terhi-Maria heittää kutsun ja haasteen sinullekin: tuu sieki meille Poweriin väärtiksi! Pikku vinkki: Tutustu Rovaniemeen videon kautta. Mene YouTubeen ja hae sieltä Ode to Rovaniemi!
• KIILA 4.2018 34 power cup 2019 Santasport Power Cup 2019 kisakeskuksena asTu Mukaan sEikkailuun! Tulevan kesän Power Cupissa Rovaniemellä Santasport Lapin Urheiluopisto ounasvaaralla toimii virallisena kisakeskuksena, otteluja oheistapahtumien keskiössä. Pihapiirissämme olet keskellä kisatapahtumia, mutta samalla pääset hetkessä rauhoittumaan keskelle luonnonrauhaa tai astumaan mukaan seikkailuun ounasvaaralla! luonnossa liikkuEn ounavaaran upEaT MaisEMaT löydät Santasportilla yhden oven avauksella – kivenheitto ja olet jo keskellä metsää! Nautiskele monipuolisista luontopoluista ja istahda hetkeksi laavulle tulistelmaan samalla nauttien eväistä! välinEvuokraus oTa allEsi paksurEnkainEn FaTbikE ja suuntaa polulle – voit halutessasi lähteä retkelle itsekseen tai ottaa mukaasi paikallisen oppaan! Ounasvaaran maasto tarjoaa pyöräilijöille sopivat polut aloittelijoille sekä maastossa kokeneemmillekin! Seikkailupuisto Huimalta voit vuokrata käyttöösi fatbikejen lisäksi myös frisbeegolf-setin ja lähteä lähiradalle testaamaan taitosi! Valloita Ounasvaaran maastot fatbikellä tai lähde luontopolulle kävellen!
• 4.2018 KIILA 35 Keilaskabailemaan kavereiden kanssa! Rentoudu kylpylässä aktiivisen päivän päätteeksi. Astu mukaan seikkailuun Huimassa! sEikkailupuisTo HuiMa sinä, joka nauTiT EläMyksisTä, luonnosTa ja kiipEilysTä – Huiman seikkailut odottavat juuri Sinua! Seikkailupuisto Huima toivottaa tervetulleeksi kaikki seikkailijat Ounasvaaran luonnon keskelle! Seikkailupuisto soveltuu kaikille 4-vuotiaista ylöspäin ja pitää sisällään 10 eri rataa. Huima on tarkoitettu kaikille seikkailullisista elämyksistä innostuneille ja siinä yhdistyvät kiipeily puiden lo-massa, luonnosta nauttiminen sekä haasteiden voittamisen tuoma ilo ja innostus! Huimasta löydät myös polkuautopuiston, Pump Track-pyöräradan sekä minigolfradan. Tutustu seikkailupuisto Huimaan: santasport.fi/huima virkisTy vEdEssä! akTiivisEn päivän jälkEEn pääsET rEnTouTuMaan saunan ja kyl-pylämme huomaanvoit kuntoilla vesiliikunnan parissa tai nauttia olostasi kuumavesialtailla. Pienille vesipedoille löytyy vesiliukumäen ja lastenaltaan verran iloista meininkiä! lappsET Funpark lappsET Funpark-sisälEikkipuisTossaMME perheen pienimmät pääsevät viettämään mukavaa aikaa puuhaten ja touhuten – vauhtia ja virtaa ei varmasti täältä puutu! Tervetuloa tutustumaan meidän Fani-dinon kotiluolaan ja pitämään hauska päivä! Funparkissa lapset saavat leikkiä vanhempiensa valvonnassa. kEilaaMaan! pidäTkö MEnosTa ja MEiningisTä – haasta kaverit keilaskabaan, anna keilojen kaatua ja naurun raikua! Santasportin keilahallin löydät päärakennuksestamme. Keilauksen jälkeen voit herkutella burg-er-aterialla tai energisellä välipalalla meidän ravintola Buustissa!
• KIILA 4.2018 36 huolto pelaa TeKSTI toni flink Rakkaudesta lajiin – Kakko hoitaa A utolava Oy:n ruokatuntipelien seuraamisesta se lähti 1960-luvun lopulla. Eipä tiennyt silloin pieni Hannu-poika mihin kaikkeen lentopalloon hurahtaminen vielä tulisi miehen seuraavan 50 vuoden aikana viemään. On nimittäin vienyt aika moneen hommaan ja ne hommat ovat avittaneet suomalaisia lentopalloilijoita ja lajia yleensäkin aika paljon eteenpäin. Syyskuun 27. päivä koko suomalaiselle lentopalloväelle tutuksi tullut, leveää turkua puhuva ”joka paikan höylä” Hannu kakko , juhli 60-vuotispäiviään. Kiila istui miehen kanssa hetkeksi kahvipöytään muistelemaan vuosia lajin parissa. Kahvipöytään Hannu ehti aamuhommat kotikulmillaan tehden ja illan Yle Areenan Mestaruusliigapelin kenttärakennusta odotellessa. Normipäivä siis. rakkaus roiHaHTi Rakkaus lajiin siis roihahti isä Toivon talkkaroiman työpaikan ruokatuntipelien seuraamisesta 1960-luvun lopussa. Kentän vieressä asunut Hannu seuraili ensin vierestä, kunnes sitten nuorukaista jo pyydettiin peleihin mukaan. – Huomasin, että tämähän on kiva laji ja siitä sitten lähdin Loimun junioreihin jukka rannan valmentamaan joukkueeseen. Jukalla oli sellainen isällinen ja jämpti ote meihin: asiat tehtiin kunnolla, Hannu muistelee. Pelihommista Hannulle muotoutui omimmaksi passarina pelaaminen. – En ollut silloinkaan mikään pitkä, joten en oikein pärjännyt verkolla. Nopeasti ne pelihommat sitten jäivätkin ja siirryin taustoille, Hannu virnistää. Koko Kakon perheen/suvun yhteiseksi harrastukseksihan lentopallo on siitä tullut. Äiti ja isä ovat olleet tuttuja katsojia vuosikymmenten ajan, velipoika villE pelasi maajoukkueessa pitkään ja Villen kolme lasta jatkavat pelikenttien valloitusta nyt vuorostaan. Ja muutkin kuten velipoika ja oma poika ovat liittyneet lajiin tavalla jos toisella vuosien aikana. – Vanhempien tuki on ollut aina tärkeä, samoin Raisio Yhtymän aikoinaan pitkän aikaa. Tuotantopäällikkö kari körkkö ymmärsi tämän päälle, Hannu naurahtaa. HuolTajaksi 1977 ja HETi pääsarjaan Loimun onneksi taisikin muodostua Kakon koko, toki toisella tavalla kuin monen muun miehen kanssa. Keväällä 1978 Loimun noustessa Virroilla pääsarjaan Hannu olikin jo seuran edustusjoukkueen huoltohommissa. Ja sitä hommaa jatkuikin sitten tovi. – Tulihan siinä sitten lähes 30 vuotta oltua niissä hommissa. Lisäksi kalivaaran Tapanin menehdyttyä otin joukkueenjohtajankin hommat hoidettavaksi, Hannu muistelee. Kun Suomea oli nähty bussin ikkunasta jo muutaman kilometrin verran ja Loimukin voittanut 15 SMmitalia hyppäsi Hannu viiksineen Loimun talkooporu”Kun Kakko laittaa, niin kaikki on viimeisen päälle.” Kenttien laittaminen on viime vuosina ollut iso osa Hannun työtä. Ja aina huolella. toni flink
• 4.2018 KIILA 37 Suomalaisen lentopallon onneksi raisiolaisesta ei kasvanut pitkää miestä kan peräsimeen kuudeksi kaudeksi. Näin loimulaisenakin tuli vuosia noin 40. Jo 1990-luvun alussa oli mukaan Hannun askareisiin tullut Lentopalloliiton varustepuolesta vastaaminen Hannun muistikuvan mukaan Loimussakin vaikuttaneen jussi jokisEn kautta. Näissä hommissa Hannu vaikuttaa edelleen ja titteliksi on muotoutunut huoltopäällikkö. Kuukausipalkkalaisuuskin on kuulunut jo tovin kuvaan. ”kakko HoiTaa” Kaiken aiemman ohessahan Hannu painoi kolmivuorotyötä Raisio Yhtymässä 1988 lähtien aina 2011 asti. Nykyisin huoltopäällikkö vastaa kaikkien maajoukkueiden (lentopallossa naiset, miehet, juniorit + istumalentopallomaajoukkue + beach volleyn maajoukkue) tekstiilipuolesta. Syksyisin tehdään tilauksia ja keväisin vaatetetaan joukkueet. Ja sen jälkeen sitten ralli jatkuu niiden pitämiseksi ajan tasalla. joskus on kiirEkin. Hyvin usEin. – Taisi viime kaudella olla miesten maajoukkueessa joku loukkaantuminen ja iltapäivällä Laurilan Jaana soitti. Piti vaihtaa pelaaja reissuun ja saada hänelle täysi setti pelipaitoineen päivineen. Aamulla vehkeet painosta ja suoraan lentoasemalle. No, näin on käynyt aika monastikin, Hannu naurahtaa. Silloin on mentävä, kun tarvitaan. Kakko hoitaa, on tuttu lause maajoukkueiden joukkueenjohdossa. Lisäksi jo monen vuoden ajan Kakko on tullut tutuksi ympäri maan, kun lentopallokenttiä laitetaan juhlakuntoon maajoukkuepeleissä, Eurocupeissa tai TV-peleissä yleensäkin. Silloin paikalle kurvaa raisiolaisen rekkatai pakettiauto ja työnjohto on jämptissä käsissä. Mikä sitten on pitänyt Hannu lajin parissa näin pitkään? – Tuntuu, että joukkueurheilu sopii itselleni, se on niin paljon muutakin kuin vain pelaamista. Olen oppinut tuntemaan maatamme sekä ihmisiä. Ei ole yhtään paikkakuntaa, että sinne mentäessä pitäisi miettiä, että ”tuonnekin pitää mennä”. Aina on hyvä fiilis, kun avaa hallin oven. Missä sitten ikinä ollaankaan, Hannu vakavoituu. Entä sitten se ikimuistoisin heti näiden vuosien aikana? – Kyllä ensimmäisenä tulee mieleen tuo SM-sarjaan nousu 1978. Ja sitten ensimmäinen mestaruus 1982, kun katkaistiin Pieksämäen Namikan seitsemän mestaruuden putki, Hannu miestiskelee. Kahvit on juotu, aika monet naurut naurettu ja muutaman kerran vakavoiduttu. Itsekin haastateltava näyttää muutaman kerran havahtuneensa siihen, että aika monessa on tullut mukana oltua. Joten ei kun kohti seuraavia haasteita. Kakko hoitaa. n Hannu on helppo tunnista vanhoista Loimun kuvista, on sitten kyse mistä tahansa vuodesta. Huoltaja, joukkueenjohtaja, talkoopäällikkö, varustepäällikkö, kenttämestari… Hannusta on moneksi ja hänet tunnetaan jo lähes kaikissa Suomen lentopallopitäjissä. Hannu kakon Top10-lEnTopallopErsoonaT Jukka Kutila valmentaja Vjatsheslav Platonov valmentaja Tuomas Sammelvuo pelaaja valmentaja Vodek Sadalski valmentaja Jukka Europaeus valmentaja Heikki Piirto Loimun perustajajäsen Markku Ahila pelaaja Kari Kalin pelaaja Pirkko Sjöholm Lentopalloliitto Seppo Sammelvuo Lentopalloliiton pj. Hannu kakon kauTTa aikain Top6-pElaajaT Kari Kalin Jouni Koskela Mikko Esko Jouni Parkkali Pekka Toppari Juhani Vesanen Hannu kakon kotialbumi tuomas pelto
• KIILA 4.2018 38 Et ole yksin -palvelu auttaa häirinnän kohteeksi joutuneita Oletko kohdannut epäasiallista käytöstä tai häirintää urheilussa? SOITA / MA-TI 14-17.30 0800 144 644 www.etoleyksin.fi CHATTAA / KE-TO 14-17.30 #etoleyksin E t ole yksin on Väestöliiton ja urheilujärjestöjen, muun muassa Lentopalloliiton, tänä vuonna perustama palvelu, jonka tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä epäasiallista käytöstä ja häirintää urheilussa. Palvelu tarjoaa puhelimessa ja chatissa tukea, apua ja neuvontaa urheilua harrastaville nuorille, aikuisille, vanhemmille ja huoltajille. Väestöliiton ja urheilujärjestöjen yhteishankkeella pyritään takaamaan, että jokainen voi harrastaa urheilua turvassa. Palvelussa ovat tällä hetkellä mukana Jääkiekkoliitto, Koripalloliitto, Lentopalloliitto, Olympiakomitea, Palloliitto, Salibandyliitto, Uimaliitto, Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ja Voimisteluliitto. EpäasiallisTa käyTösTä on MonEnlaisTa Epäasiallista käytöstä voi esiintyä monella tapaa. Se voi olla fyysistä tai henkistä väkivaltaa ja kiusaamista, päihteiden käyttöön ja tarjoamiseen liittyvää käytöstä, seksuaalista häirintää tai väkivaltaa. Yleisesti tiedetään, että epäasiallinen ja loukkaava käytös aiheuttaa muun muassa häpeää, syyllisyyttä, ulkopuolisuuden tunnetta sekä ahdistuneisuutta ja pelkoa. Palvelu tarjoaa matalan kynnyksen tukea nettisivun kautta chatissa tai puhelimitse. Häirinnän kohteeksi joutuneiden ei tulisi kokea, että he jäävät yksin, ilman tukea ja apua. Yhteydenottajan kanssa pystytään käymään keskustelua jokaisen omista rajoista ja oikeudesta niihin. Viedään asiaa eteenpäin ja yritetään löytää ratkaisuja, kuunnellaan, annetaan oikeaa tietoa ja henkistä tukea sekä ohjataan sopivien auttamistahojen piiriin. n ET olE yksin -palvElu löyTyy osoiTTEEsTa www.ETolEyksin.Fi. puHElin päivysTää nuMErossa 0800 144644 Ma-Ti 14-17.30 ja cHaT kE-To 14-17.30 (ETolEyksin.Fi) MisTä palvElu löyTyy? Tilaa MaTEriaalEja Lentopalloliitto on painattanut seurojen käyttöön erilaisia maksuttomia materiaaleja, joita seurat voivat käyttää jakaessaan tietoa Et ole yksin -palvelusta. MaTEriaaliT Postikortti, A6-koko Esite, A4-koko Juliste, 50 x 70 cm Voit tilata materiaaleja lähettämällä sähköpostia: office@lentopalloliitto.fi Laita viestiin mitä materiaalia haluat ja kuinka paljon. Laita viestiin mukaan myös osoite, mihin ne postitetaan ja mikä seura on tilaajana.
• MVA200 on kansainvälisen lentopalloliiton FIVB:n hyväksymä virallinen pelipallo ja olympiapallo. Pallossa on uniikki 8 paneelinen muotoilu, edistyksellinen aerodynamiikka ja ensiluokkainen microkuitu-pinta. Koko 5. SKV5 on FIVB:n hyväksymä kevyt ja pehmeäpintainen lentopallo lapsille ja koululaisille. Paino vain 180 g. Synteettinen materiaali. Koko 5. Viralliset Mikasa-pelipallot saatavilla hyvin varustelluista jälleenmyymälöistä kautta maan. Pyydä seuratarjous lähimmältä jälleenmyyjältäsi tai ota suoraan yhteys maahantuojaan: NÄMÄ LENTOPALLOT 119,00 34,90 Oy Sultrade Ltd myynti@sultrade.fi KIILA_0817_105x297_v_1_1.indd 1 8.9.2017 13:01:45 koululEnTiskaMpanjaan osallisTui Tänä vuonna ennätysmäärä kouluja ja lapsia. Kampanjaan lähti mukaan peräti 562 koulua ja lapsia kampanjaan osallistui noin 130 000. Kampanjaviikon aikana julkaistiin Koululentiksen YouTubeja Facebook-sivuilla joka päivä yksi video, jossa annettiin ideoita ja vinkkejä koululentistunneille. Myös aiemmat vinkkivideot löytyvät YouTubesta. Yhteistyössä LähiTapiolan kanssa Lentopalloliitto lähetti jokaiselle kampanjaan ilmoittautuneelle koululle yhden Mikasa SKV5 -lentopallon. järvEnpäässä jo 21. koululEnTisTurnaus Myös seurat järjestävät koululentistapahtumia omatoimisesti. Erittäin tunnettu on Blues Volleyn Järvenpäässä järjestämä turnaus. Se on Suomen vanhin ja suurin alaasteitten yksittäinen koululentistapahtuma. Järvenpään koululentisturnaus järjestettiin 15. marraskuuta jo 21. kerran. Ala-asteiden 2.–5. luokkien ”hampurilaisturnaukseen” osallistui tällä kertaa 18 joukkuetta. Pelejä pelattiin kaikkiaan 49 noin viiden tunnin aikana, ennen kuin kaikki sijoitukset olivat selvillä. Turnauksen ensisijaisena tavoitteena oli iloinen koululaisurheilutapahtuma. Ja sitähän se olikin. Mitalijoukkueille jaetuista hampurilaisaterioista kisailtiin posket innosta hehkuvina, suurella tunteella ja taistelutahdolla joukkueita valmentavien luokkien opettajien ohjatessa pelaajiaan ja eläessä tiiviisti ottelujen tapahtumissa, kerrotaan Blues Volleyn nettisivuilla. n Koululentiskampanjassa ennätysmäiset 130 000 lasta YouTubessa julkaistiin kampanjaviikolla videoita, joissa annettiin vinkkejä koulujen lentistunneille.
• KIILA 4.2018 40 lentopallopersoona TeKSTI JA KUVAT kimmo nurminen Kimmo Siltanen on monen tarinan lentopallomies
• 4.2018 KIILA 41 P orvoossa asuva 74-vuotias kiMMo silTanEn on ainakin eteläsuomalaisille hyvin tuttu mies vuosikymmenien ajalta. Ja kyllä hänen hahmonsa tunnistetaan muuallakin Suomessa. Siltanen on tehnyt paljon lentopallon parissa ja olisi halunnut tehdä vielä enemmänkin. Virtaa kyllä olisi riittänyt. – Hain aikoinaan myös Lentopalloliittoon töihin valmennuspäälliköksi, mutta arvasin kyllä, että minua ei kutsuta edes haastatteluun, Siltanen kertoo. Siltasella on tapansa kertoa asioita omaan, vuolaaseen tapaansa ja ottaa terävästi kantaa, mikä ei ole kaikkia miellyttänyt. – Ihmiset menevät usein kielteisen kautta. Jos joku haluaa antaa kiltin, selkokielisen ja rakentavaksi tarkoitetun palautteen, niin se otetaan usein kielteisenä, Siltanen sanoo. ansiokas lEnTopalloHisToria Siltanen on ollut lentopallon parissa monessa mukana ja saanut paljon aikaiseksi. Hän aloitti pelaamisen 1960-luvulla helsinkiläisessä Lautta-Pojissa ja pelasi siellä vuodet 1965-1974. Helsingin Yliopiston Urheiluseuran (HYUS) toimintaan hän osallistui 1974-2004, perustamisesta lakkautukseen saakka. Hän on toiminut myös Lentopalloseura Hesassa, Porvoon NMKY:ssä ja viime vuosina Tapanilan Erässä sekä PuMassa. Lisäksi HYUS on ollut perustamassa beach volley -seuraa Helsinkiin. Siltanen on ollut mukana useiden seurojen kuten PuMa-Volleyn perustamisessa. – Olin silloin Pohjola Cupin vastaava ja edestakaisella junamatkalla Ensio kaunisMäEn kanssa tehtiin PuMa-Volleyn koko seuran rakenne. Seuran 20-vuotisjuhlissa sain PuMa-ansiomerkin numero 3. Siltanen arvostaa myös toista henkilökohtaista tunnustusta. – Sain vuonna 1990 Lentopalloliitolta Suomalaisen lentopallokulttuurin kehittämispalkinnon numero 1. Siitä olen erityisen ylpeä. Samana vuonna hän sai myös liiton kultaisen ansiomerkin PorNMKY ry:n anomana. – Mainita voi myös hopeiset huomiot Suomen Valtakunnan Urheiluliitolta,Yksityiskoulujen liitolta ja Liikuntatieteelliseltä Seuralta. luoTTaMusToiMissa 40 vuoTTa Kimmo Siltanen on ollut erilaisissa lentopallon luottamustoimissa peräti 40 vuotta, 1978-2018. Hän on ollut Helsingin ja Uudenmaan piireissä, Etelä-Suomen aluejaostossa, Lentopalloliiton liittovaltuustossa ja muissa liiton luottamuselimissäkuten koululentis-, beach volleyja harrasteryhmä sekä OTO-kenttäpäällikkyys. Nenonen, Savolainen ja Siltanen ovat muuten Koululentiksen isät 80-luvulta. – Kerran kysyttiin liiton hallitukseenkin, mutta en lähtenyt. Siltanen on touhunnut Pihakisan ja Vire-lentiksen parissa sekä ollut liiton ja piirin kouluttajana ja valmentajana. Kimmo on ollut luomassa Etelän Viking Line -cupia ja ViikkariBiitsiä. Hän on ollut mukana tekemässä liiton valmennusoppaita ja paljon muuta materiaalia lehtiin, oppaisiin ja muihin julkaisuihin. Parasta hänestä on ollut luoda erilaisia toimintamalleja, laatia pelisääntöjä ja kehitellä erilaisia lajisovelluksia kuten kansainvälisen liiton Park Volley tai OpiskelijaMINI-lentis. Siltanen on myös toiminut keksijänä. Hän on kehittänyt taktisteknisen piirustikun KIMOTTO valmentajien käyttöön ja myös Kimmo-Karhun lentopalloverkon koulukäyttöön. Se on tunnettu myös nimellä monitoimiverkko Kimotto. – Se on edelleen UNISPORT Porvoon tuotannossa ja sitä on myyty yli 10 kilometriä kouluihin, Siltanen kertoo. Kimotto on muuten Kimmo Siltasen hyvin tunnettu lempinimi (myös emailissa coach.kimotto@gmail.com), jonka hän sai kansainvälisen lentopalloliiton valmennuskurssilla 1985. Tuolloin hän täydensi koko IVBF III -tutkinnon. Kansainvälinen ja kansallinen valmentaja Kimmo Siltanen suosittelee kunnioitusta, arvostusta, palkintaa ja ennen kaikkea dialogista kuuntelua nykytoimijoille. psyykkisTä valMEnnusTa Psyykkinen valmennus on yksi Kimmo Siltasen lempilapsista. – Psyykkinen valmennus on ollut minulle tärkeä asia ja olen muun muassa valmistunut sertifioiduksi mentaalivalmentajaksi. Urheiluhypnoosiakin olen tehnyt yli 25 vuotta. Vuoden 1983 Nuorisosymposiumin KeyNote-puhujana hän ennusti mentaalivalmennuksen nousevan 2000-luvulla ydinosaamiseksi. Sitä odotellaan edelleen tapahtuvaksi. Siltasella on toistakymmentä lisenssiä erilaisista osaamisistaan ja mapillinen erilaisia todistuksia. Osa on hukkunut, mutta toista sataa todistusta on tallessa. Erilaisia seminaareja ja koulutustilaisuuksia hän on pitänyt satoja. Siltanen jäi eläkkeelle vuonna 2010 Lauttasaaren yhteiskoulun opinto-ohjaajan toimesta. Liikunnanopettajanakin hän on toiminut yli 20 vuotta mm. Porvoon terveydenhuolto-oppilaitoksessa. Nykyään koutsi käy viikossa kaksi kertaa uimassa, kaksi kertaa punttisalilla, kerran rullaluistelemassa tai kerran pyöräilemässä. – Lentistä olen kropan kremppojen korjailun jälkeen aloittelemassa jälleen 2007 jälkeen, Siltanen kertoo. Vuonna 2007 voitimme opettajien ikämiesten Suomen mestaruuden useiden muiden SM-mitalien lisäksi. Siltanen täyttää 75 vuotta 25.2.2019. – Olen aina ollut kiinnostunut kuuntelemaan vanhoja mestareita ja heidän tarinoitaan. He ovat olleet siinä ytimessä, jossa he ovat luoneet tämän nykyisen järjestelmän. – Ihmisten talkoohenkisyys ja yhteisöllisyys on valitettavasti vähentynyt ja ihmiset ajavat usein vain omia etujaan, Kimmo Siltanen sanoo. ”Kuinka voida ja toimia yhä paremmin” kysyy Coach Kimotto ja vastaa: ”Tee tulevaisuutesi itse.” n Kimmo Siltanen on todellinen lentopallopersoona, jolta löytyy monta tarinaa, monta diplomia ja monta roolia lajin parissa.
• KIILA 4.2018 42 monipuolinen laji TeKSTI JA KUVAT terttu karhumaa L entopallo on tuttu väline yhdistetyn valmennusjoukkueille. Se on mukana yhdistetyn harjoituksissa jokaisella leirillä kerran tai kaksi viikossa. Lentopallo on mukana joskus alkuverryttelyssä, joskus palauttavana päivänä, jolloin pidetään hauskaa ja otetaan hikeä pintaan. Yhdistetyn päävalmentaja pETTEr kukkosEn mielestä lentopallo sopiikin mainiosti yhdistetyn oheisharjoitteluun. – Oheisharjoitteluna meillä on mm. juoksu, pyöräily, suunnistus, melonta, voimistelu ja vaikkapa yleisurheilu lentopallon lisäksi. Eli yhdistetyn harjoituksiin kuuluu monipuolinen harjoittelu hiihdon ja hyppäämisen lisäksi. Oheisharjoittelulla pyritään kehittämään erilaisia taitoja, jotka kuitenkin liittyvät lajiin. Lentopallosta Kukkonen löytää useita yhtymäkohtia yhdistettyyn. – Lentopallossa vaaditaan paljon taitoa, hyppyjä, reagointia ja myös ratkaisutilanteiden hahmottamista. Ratkaisutilanteissa pitää uskaltaa laittaa kaikkensa peliin, sitä samaa vaaditaan niin hyppyrimäessä kuin hiihtoladuillakin. Petter Kukkonen on itse tutustunut lajiin jo nuorena, vaikkakaan hän ei ole pelannut lentopalloa sarjoissa, muutoin kun yliopiston puulaakijoukkueessa. – Lentopallo on haastava laji ja sen alkeiden oppiminenkin vei minulla aikaa. Mielestäni opin pelaamaan kunnolla lentopalloa vasta lukioikäisenä, vaikkakin pelailimme sitä yhdistetyn valmennusleireillä jo aiemmin. Nykyään pystyn iskemään jopa ihan hyviä iskulyöntejä, iloitsee Kukkonen. Mukava sEurapEli ilkka HErola on pelannut lentopalloa 13-14 vuoden ikäisestä alkaen. Hänen lentopallouransa alkoi nuorten maajoukkueleireillä ja sitä kautta myös lukiossa pelaaminen maistui. – Meillä oli urheilulukiossa lentopallon pelaajia ja he kannustivat ja innostivat opettelemaan myös lentopalloa. Lukion jälkeenkin on tullut pelattua lentopalloa joko huvin vuoksi tai sitten harjoittelun osana. Tässä jos missä saa kyllä hien pintaan ja toisinaan pelatessa käymme myös totisia taisteluja eri puolten kesken, miettii Herola. Puhuttaessa loukkaantumisriskistä lentopallossa Herolalla on varma mielipide asiasta. – Ainahan sitä loukkaantumistakin voi miettiä, mutta kyllä tässä meidänkin lajissa voi loukkaantua vaikkapa mäessä tai hiihtäessä. Lentopallo ei eroa muusta harYhdistetyn päävalmentaja Petter Kukkonen: Lentopallo sopii oheisharjoitteluksi lajille kuin lajille joittelusta ja kun siitä saa paljon mukavia fiiliksiä, sitä kannattaa pelata. Tosin, tärkeää tässäkin lajissa on se, että lihashallinta on hyvä, toteaa Herola. yHdEssä onnisTuMinEn ilaHduTTaa pErTTu rEponEn on nuorten maajoukkueessa, mutta hän harjoittelee myös toisinaan A-joukkueen mukana. Myös Perttu pitää lentopallosta oheisharjoitteluna. – Lentopallo on mukava, yhteisöllinen peli. Sen parissa olen viettänyt monia mukavia hetkiä. Opin pelaamaan lentopalloa LIDL-ryhmässä ja sen jälkeen taidot ovat pikkuhiljaa kehittyneet. Vaikka meillä on pelatessa usein pilke silmäkulmassa, on sitä tullut pelattua myös totisia matseja, jossa pelataan voitosta. Pertun mielestä parasta lentopallossa ovat yhdessä onnistumisen tunteet ja hyvät pallot. yHTEisHEngEn koHoTTaja Yhdistetyn päävalmentaja Petter Kukkonen pitääkin lentopalloa monipuolisena lajina, mikä sopisi hänen mielestään lajille kuin lajille oheisharjoitteluksi. – Lentopallossa vaaditaan monia taitoja, kehon hallintaa, kestävyyttä ja nopeita ratkaisuja. Myös psyyke on vahvasti mukana lentopallossa ja mielestäni lajia voisi pitää myös yhteishengen kasvattajana lajissa kuin lajissa. n Vauhtia riittää, kun yhdistetyn maajoukkue pelaa lentopalloa leirillään. Ilkka Herolalle, Perttu Reposelle ja päävalmentaja Petter Kukkoselle lentopallo on tuttu laji.
• 4.2018 KIILA 43 in memoriam TeKSTI kimmo nurminen TeKSTI Jesse härkÖnen, PuheenJohtaJa, kerimäen lentoPallo -86 lEnTopalloliiTon EnTinEn kilpailupäällikkö lEa virMiala kuoli sydänkohtaukseen 28.9.2018 pitkään jatkuneen vaikean keuhkosairauden rasittamana. Hän oli syntynyt 30.8.1935 ja oli kuollessaan 83-vuotias. Virmiala toimi kilpailupäällikkönä peräti 33 vuotta, 1965-1998, eli lentopallon suurimman nousukauden ajan. Hänet tunnettiin hyvin jämäkkänä kilpailupäällikkönä, joka noudatti tarkasti kilpailusääntöjä ja sarjamääräyksiä sekä niihin asetettuja takarajoja. Seurat tiesivät tämän ja kunnioittivat Virmialaa hänen tavastaan toimia kilpailupäällikkönä. Virmiala nimettiin tänä vuonna lentopallon kotimaiseen Hall of Fameen ja hän arvosti tätä valintaa erittäin suuresti. Tosin hän myös ihmetteli valinnan jälkeen monesti läheisilleen, että kukahan häntä oli tähän valintaan esittänyt. Eläkkeelle jäätyäänkin Virmiala seurasi mielellään urheilua ja erityisesti lentopalloa. Jos televisiosta tuli lentopallon maaottelu, niin hän oli aina television ääressä. Virmiala piti matkustelusta ja teki pitkiä matkoja kaukomaille, parhaimmillaan kahdeksan viikkoa. Thaimaassa hän kävi yli 20 kertaa. Lomamatkailu sai Virmialan myös innostumaan englannin kielen opiskelusta, kun hän jäi eläkkeelle Hän toimi myös aktiivisesti eläkekerhoissa ja järjesti kerhojen jäsenmatkoja Suomessa ja Itämeren ympäristössä. Tärkeintä ja mieluisinta oli kuitenkin lastenlasten ja lastenlasten lapsien kanssa oleminen. n piTkäaikainEn kEriMäkEläinEn lEnTopallovaikuTTaja sEppo silvEnnoinEn kuoli 16.10.2018 75 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt 15.6.1943. Silvennoinen oli kiistatta yksi merkittävimpiä henkilöitä kerimäkeläisen ja savonlinnalaisen lentopalloilun taustalla, todellinen lentopalloikoni. Silvennoinen ehti vaikuttaa lajin parissa yli kolme vuosikymmentä. Hän teki kaikkea mahdollista, ja teki sen kaiken suurella sydämellä ja täydellä tarmolla. Merkittävin rupeama tuli Kerimäen Lentopallo -86:n puheenjohtajana kahteenkin otteeseen, yhteensä yli 12 vuotta. Lisäksi hän toimi vuosia seuran ja myöhemmin myös Ajo-KLP-Teamin hallituksesa. Ylemmän tason luottamustehtäviä riitti maakuntajaostossa ja liittovaltuustossa. Näiden lisäksi hän touhusi valmentajana, joukkueenjohtajana, huoltajana ja erotuomarina. Silvennoinen jos kuka, oli nostamassa kerimäkeläisen lentopallon Suomen kartalle, ja kantoi ison osan taakasta omilla harteillaan, vaikkei koskaan siitä kunniaa itselleen ottanutkaan. Tätä vaatimattomuutta kuvaa hyvin, kun Silvennoinen vuonna 2000 valittiin vuoden kerimäkeläiseksi valmentajaksi/ nuorten ohjaajaksi, hän tituleerasi itseään lehdessä takapiruksi, eikä silloinkaan suostunut ottamaan palkintoa vain omalle kontolleen, vaan totesi: ”Kyllä minä käsitän tämän sillä tavalla, että tunnustus tulee koko meidän porukalle, eikä vain minulle.” Silvennoisen mittaamattoman arvokas työ sai kuitenkin tunnustusta vielä myöhemminkin, muun muassa opetusministeriön myöntäessä hänelle liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin kullatuin ristein. Jäätyään eläkkeelle ylikonemestarin tehtävistä vuosituhannen vaihteen jälkeen Silvennoinen totesikin lehtihaastattelussa, että lajin parissa ”Menee kaikki aika, eikä piisaakaan. Kun nuorten kanssa touhuaa, ei itsekään jouda vanhenemaan.” Suuresta sydämestä kertoo toteamus: ”Minulle riittää motiiviksi se, että olemalla mukana tällaisessa toiminnassa saa edes muutaman nuoren pois kadulta.” Tällaista pyyteetöntä ajattelua tarvittaisiin tänäkin päivänä. Vielä senkin jälkeen, kun Silvennoinen jäi aktiivisesta seuraja joukkuetoiminnasta pois, hän jaksoi tehdä talkootyötä niin lentopallon, kuin muunkin kerimäkeläisen yhdistystoiminnan eteen. Hän kävi kuuluttamassa lentopallo-otteluja, ja teki KLP:n eteen talkoita. Lajin pariin Seppo Silvennoinen tuli aikanaan omien lastensa kautta, kuten moni muukin. Omien tyttöjensä ohella hän oli aina ylpeä paikkakunnan pelaajien menestyksestä, ja he olivatkin hänelle kuin omia tyttöjä, yhtä lailla kuin hän isähahmo heille. n Lea Virmiala toimi 33 vuotta liiton kilpailupäällikkönä Seppo Silvennoinen – Kerimäen lentopalloikoni Lea Virmiala Seppo Silvennoinen
• KIILA 4.2018 44 Harjoituspaikat ovat lähellä ja hyvässä kunnossa. Valmennuskursseja on yhteensä 14. Valmennusyhteistyö Oriveden Ponnistuksen kanssa on tiivistä. rehtori Jari Hilden 040 1339253 jari.hilden@orivesi.fi Lapin Urheiluopisto opiskele ja pelaa lentopalloa MäkElänrinTEEn lukio Mäkelänrinteen lukio • Beach volleyn valtakunnallinen valmennuskeskus • Lentopallon tyttöjen ja poikien valmennusryhmät • Suomen suurin urheilulukio • Tiivis yhteistyö Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa Mäkelänrinteen lukio • Beach volleyn valtakunnallinen valmennuskeskus • Lentopallon tyttöjen ja poikien valmennusryhmät • Suomen suurin urheilulukio • Tiivis yhteistyö Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa Mäkelänrinteen lukio • Beach volleyn valtakunnallinen valmennuskeskus • Lentopallon tyttöjen ja poikien valmennusryhmät • Suomen suurin urheilulukio • Tiivis yhteistyö Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa • Beach volleyn valtakunnallinen valmennuskeskus • Lentopallon tyttöjen ja poikien valmennusryhmät • Suomen suurin urheilulukio • Tiivis yhteistyö Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa www.mrl.edu.hel.fi Mäkelänkatu 47, Helsinki Tarjoamme SM-liigapaikkakunnalla 10 lentopallokurssia, jotka voit lukea osaksi lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoja. Tule opiskelemaan lentopallolinjalle sastamalaan! • Monipuolinen kurssitarjonta • Kansainvälinen yhteistyö ja projektit • Yhteistyössä Vammalan lukio, Sasky koulutuskuntayhtymä ja VaLePa lisätietoja www.lentopallolinja.fi Maunulan yhteiskoulun lukio Liikunta, musiikki, kuvataide, media Laaja luonnontieteiden kurssitarjonta Helsingin matematiikkalukio Matematiikan ja luonnontieteiden erikoislukio Yliopistoyhteistyötä ja leirikouluja www.mayk.fi
• 4.2018 KIILA 45 opiskele ja pelaa lentopalloa SAMMON KESKUSLUKIO Yhdistä lukio-opinnot ja urheilu Sammon keskuslukiossa. Opiskele joko urheilulinjalla tai yleislukiossa Tampereen keskustan tuntumassa, hyvien urheilupaikkojen läheisyydessä. www.sammonkeskuslukio.fi TÄHTÄ Ä LENTO PALLO N HUIPU LLE SAMK ESSA! SAMMON KESKUSLUKIO Uimalankatu 5 33540 TAMPERE 040 151 2092, 040 146 0435 lukio.sampo@tampere.fi www.sammonkeskuslukio.fi Sammon keskuslukio
• KIILA 4.2018 46 tuemme juniorilentopalloa VALTIMON SÄHKÖTYÖ OY Monipuolinen sähköasennusliike – asiantuntevaa palvelua yli 20 vuoden ajan nurmes www.valtimonsahkotyo.fi kirkkonuMMEn kunTa nuorisoja liikuntapalvelut seppo savikuja 040 5884 925 toimisto 040 1269 404, vaihde 09-296 71 seppo.savikuja@kirkkonummi.fi www.kirkkonummi.fi pl 20, 02401 kirkkonummi kuljETusliikE kujala & Muuri KOTKA nakarin kalanviljElylaiTos ky VIROLAHTI kylMäErisTys oy Lappeenranta www.kylmaeritys.fi TaMpErEEn MEssuT www.tampereenmessut.fi k-MarkET noorMarkku palotie 2 loiMaan sEudun yMpärisTöHuolTo oy www.jatehuolto.com www.kymenlaaksonjate.fi rauTia korpisaari oy Yrittäjäntie 10, 01800 Klaukkala www.rautia.fi/nurmijarvi lappEEnrannan rakEnnuslasi ky Kaakkoiskaari 1 53500 Lappeenranta www.rakennuslasi.com rauTjärvEn kunTa liikuntatoimi 0400 750 629 marjut.rita@rautjarvi.fi www.rautjarvi.fi simpeleentie 12, 56800 simpele kauHavan kaupunki liikuntatoimi 050 5054 461 katja.kankaansyrja@kauhava.fi jyrki.peltokangas@kauhava.fi puh. 044 4834 242 www.kauhava.fi päämajantie 6, 62375 Ylihärmä MuuTosTuki pasi vEHkaniEMi Lempäälä
• tuemme juniorilentopalloa kElan pojaT ay Kurvisentie 134 A, 93760 Murtovaara Puh. 040 5494 061 Tieliikenteen tavarankuljetukset HauTauspalvElu ari luMME vEljEksET saarinEn oy SuuRIMAA TILITOIMISTO HEINI POUTIAINEN OY Ratakatu 33, 53100 Lappeenranta www.tilitpoutiainen.fi METSÄURAKOINTI KARI OLKKONEN OY Omakotitie 13, 19600 Hartola puh. 0400 120 695 SÄKYLÄN SORA-POJAT OY Turuntie 133, 27800 Säkylä Puh. 0400 590 703 • www.sora-pojat.net konEHuolTo a. uoTila SOMERO www.konehuoltouotila.syhi.fi scanHall oy ab Kokkola www.scanhall.fi Jalostamme suomalaisesta lihasta palvit, tuorelihat ja makkarat www.rahtipalvi.fi kEanic oy www.keanic.fi HaMinan jäTEHuolTo oy www.haminanjatehuolto.fi porin puuTuoTE oy Puh. 0400 597 529 www.porinpuutuote.fi www.piikkijapora.fi puijon auToHuolTo ay Oppipojankuja 8, 70110 Kuopio Puh. 017-2822 460 PPT-FILTER poHjoiskarjalan säHkö oy Rantakatu 29, 80100 Joensuu www.pks.fi Hämeen Kuljetus oy Laadukkaita kiviaineksia Tilaukset 020 1616 270 Myynti 020 1616 271 arokivi oy VARKAuS siMon kunTa vapaa-aikatoimi 040 7584 465 soile.vakkala@simo.fi www.simo.fi ratatie 6, 95200 simo E. HARTIKAINEN OY pamilonkatu 31, 80110 Joensuu www.hartikainen.com – Automyynti – Varaosat – Huolto Tykkimäentie 15 b 05200 Rajamäki www.roal.fi krisTiinankaupunki sivistysja vapaa-aikakeskus 040 5244 418 anders.wahlberg@krs.fi uimahalli@krs.fi www.kristiinankaupunki.fi lapväärtintie 163 C, 64100 kristiinankaupunki www.forcit.fi Hanko 4.2018 KIILA 47
• lEnTopallokirja 2018–2019 ilMEsTynyT pErinTEinEn lEnTopallokirja on ilMEsTynyT 352-sivuisena jämäkkänä tietopakettina. Koko on A5. lEnTopallokirja Tarjoaa valtavan määrän tietoa lentopallosta ja beach volleysta. Kuten esimerkiksi: • Sarjakausi 2018-2019: Liigajoukkueet, 1-sarjajoukkueet, pelaajarekisterit ja valmentajarekisteri • Sarjakausi 2017-2018: Tulokset, tilastot, Euroopan cupit, kaikki maaottelut, arvokisat • Historiatilastot: SM-sarjan maratontaulukot ja seurojen sijoitukset eri kausilla, Suomen cupit, Euroopan cupit, maaottelut ja maajoukkuepelaajat kautta aikojen, Suomi arvokisoissa, arvokisoissa olleet suomalaiset ja paljon muuta • Beach volley: Tuloksia ja historiatilastoja kotimaasta ja arvokisoista • Liiton ja erotuomareiden yhteystietoja lEnTopallokirjan HinTa on 19,euroa + postituskulut (6,53 euroa). lEnTopallokirjan voiT TilaTa sähköpostilla office@lentopalloliitto.fi Aikataulut, liput ja paketit Matkahuollosta. LENTOPALLOKIRJA 2018–2019 L E N T O P A L L O K IR J A 2 1 8 – 2 1 9 Lentiskirja_kannet.indd 1 28/08/18 11:06 Aikataulut, liput ja paketit Matkahuollosta. LENTOPALLOKIRJA 2018–2019 L E N T O P A L L O K IR J A 2 1 8 – 2 1 9 Lentiskirja_kannet.indd 1 28/08/18 11:06 Lentopalloliitto uudistaa koulutuksiaan lEnTopalloliiTon kouluTusuudisTuksEn TavoiTTEEna on vastata nykypäivän ja tulevaisuuden osallistujan odotuksiin ja vaatimuksiin. Uudistuksen myötä huolehdimme paremmin lajimme elinvoimaisuudesta ja kehittymisestä. Uudistustyön myötä koulutuksemme ovat jatkossa monimuotoisia ja helpommin saavutettavissa kuin koskaan aikaisemmin – ajasta ja osin paikasta riippumattomia. Uudistuminen on meillä jatkuva prosessi, jossa saamamme palaute on avainasemassa. läHTökoHTana palauTE Uudistamisessa lähtökohta on ollut koulutukseen osallistuneilta saatu asiallinen ja asiantunteva palaute. Koulutuksiamme on, saadun palautteen mukaan, pääsääntöisesti pidetty hyvinä – sisältö on vastannut odotuksia ja kouluttajat ovat osaavia ja ammattitaitoisia. Myös se, että toimintaa on paljon salissa, on pidetty todella hyvänä – siellä asiat konkretisoituvat. Koulutukseen osallistumisen haasteena on koettu mm. tasokoulutusten osalta lähijaksojen vaatima aika. Toiveet kehityssuunnasta ovatkin liittyneet ajanhallintaan, kustannuksiin ja nykyteknologian hyödyntämiseen. On toivottu, että koulutus olisi monimuoto-opiskelua ja että koulutuksissa hyödynnettäisiin nykyteknologiaa etäopiskelun toteuttamisessa. TulEvaisuus Jatkossa valmentajakoulutukseen osallistuvan itseohjautuvuutta, vastuuta ja vapautta, itsensä kehittämisestä lisätään. Tämä on edellyttänyt meiltä, koulutuksen järjestäjältä, koulutusjärjestelmiemme ja koulutussisältöjen rakentamista niin, että se on aidosti mahdollista. Myös se, että kouluttautuminen on merkittäviltä osin paikasta riippumaton, on varsin tärkeää. Uudistuksen myötä olemme tasokoulutuksista poistaneet yhden lähijakson ja lisänneet verkossa tapahtuvaa opiskelua. Kokonaan emme halua pois lähijaksoista, sillä on olemassa asioita, joita on hyvä käydä läpi ”kädestä pitäen”. lEnTopalloliiTon valMEnTajakouluTusTEn rakEnnE • Omatoiminenopiskelu – eLentis oppimisalusta • Verkossa-verkkokoulutukset – OnLine (Skypellä) – OffLine (YouTube) • Lähijaksoillalisääpainotustasalissatapahtuvaantoimintaan • Tentit – Teoreettisen tiedon varmistaminen eLentis verkko-oppimisympäristössä – Lähtötasoja jaksokohtaiset tentit Odotamme koulutusuudistuksen innostavan ihmisiä mukaan valmentajakoulutukseen ja sitä kautta lähtemään rohkeammin mukaan ohjaamaan ja valmentamaan. Uskomme koulutusuudistuksen lisäävän myös valmentajien arvostusta. n TeKSTI Pertti kulluvaara, alueJa koulutusPäällikkÖ KIILA 4.2018 48
• suoMEn lEnTopalloliiTon ToiMiHEnkilöT pElaaMinEn TukiToiMinnoT Sähköpostit pääsääntöisesti muotoa: etunimi.sukunimi@lentopalloliitto.fi Kunkin henkilön toimenkuvat löytyvät Lentopalloliiton nettisivuilta www.lentopalloliitto.fi Keijo Säilynoja Toimitusjohtaja puh. 050 422 6105 Sami Heikkiniemi Urheilutoiminnan johtaja puh. 050 400 7468 aluEToiMinTa Harri Paadar Aluepäällikkö, pohjoinen puh. 046 813 8010 Teemu Niemelä Aluepäällikkö, etelä puh. 040 823 6550 Sini Rönnqvist Aluepäällikkö, lounas puh. 050 476 5185 Hanna Kanasuo Aluepäällikkö, lounas (Äitiysvapaalla) Pertti Kulluvaara Auepäällikkö, itä, koulutuspäällikkö puh. 044 080 6605 Katarina Järvinen Aluepäällikkö, länsi puh. 044 540 5111 kilpailu Jari Lankinen Kilpailupäällikkö, istumalentopuh. 040 131 2454 pallon päävalmentaja Marja-Leena Vuorinen Kilpailusihteeri puh. 010 583 3611 Kaisu Polso Nuorten sarjojen hoitaja puh. 0400 910 327 Huippu-urHEilu Jaana Laurila Huippu-urheilun hallintopäällikkö puh. 040 124 5666 Tuomas Sammelvuo Miesten päävalmentaja puh. 046 813 6503 Tapio Kangasniemi Naisten päävalmentaja puh. 046 812 9026 Kai Liukkonen Beach volleyn päävalmentaja puh. 0500 945 762 Toni Vahela Beach volleyn valmennuskeskusvalmentaja puh. 040 748 1483 valMEnnuskEskus Tapio Kangasniemi Valmennuskeskusvalmentaja puh. 046 812 9026 Pertti Honkanen Valmennuspäällikkö, puh. 040 726 1676 valmennuskeskusvalmentaja Janne Heikkinen Valmennuskeskusvalmentaja puh. 040 550 3238 Manlio Puxeddu Valmennuskeskusvalmentaja puh. 050 400 4274 (Italia) Päivi Harri Tapahtumapäällikkö puh. 046 812 9008 Katri Hoffmann Hallintoja tapahtumasihteeri puh. 044 569 8324 Mikko Luukkaa Myyntipäällikkö puh. 040 514 0480 Minna Rastivo Myyntija markkinointisuunnittelija puh. 050 453 4058 Anni Peltonen Myyntija markkinointisuunnittelija (Äitiysvapaalla) Anita Sandell Hallintoja seurapalvelusihteeri puh. 044 721 3803 Kimmo Nurminen Tiedotuspäällikkö puh. 044 595 8565 Toni Flink Tiedottaja puh. 040 777 3396 toni.flink@gmail.com Heikki Kiiskinen Tiedottaja puh. 040 554 5075 heikki.kiiskinen@gmail.com Hannu Kakko Huoltopäällikkö puh. 040 557 3466 4.2018 KIILA 49 Seuraa meitä Facebookissa! www.facebook.com /lentopalloliitto /maajoukkue /beachvolleysuomi /PowerCup /Koululentopallo /kiila.lehti Hae seuratukea – hakuaika päättyy 14.12. viElä EHTii HakEa sEuraToiMinnan kehittämistukea eli seuratukea, joka on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen sekä monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen. Avustusta voivat hakea liikuntaa ja/tai urheilua järjestävät paikalliset, rekisteröityneet yhdistykset. Avustus myönnetään saajalle harkinnanvaraisena erityisavustuksena. Hakuaika päättyy 14.12.2018 klo 16.15. Tämän vuoden avustuksista suurimmat olivat 15 000 euroa / seura. Seuratuen tavoitteena on edistää matalan harrastuskynnyksen toimintaa lasten ja nuorten liikunnassa, kokeilla innovatiivisia toimintamalleja, lisätä toimintaan monipuolisuutta esimerkiksi uusien lajien kautta tai kehittää lajitoiminnan sisällä harrastustoimintaa. Seuratuen avulla voidaan myös vahvistaa toiminnan laatua ja yhteisöllisyyttä, sekä tukea vapaaehtoistyötä. Seuratuella voidaan ennaltaehkäistä liikuntaharrastuksen lopettamista pitämällä nuoret mukana toiminnassa urheilijoina, liikkujina ja seuratoimijoina. Tuettavien hankkeiden tulee toteuttaa tiettyjä alatavoitteita. Tässä muutama esimerkki: • lisätä lasten ja nuorten harrastajamääriä ja/tai –ryhmiä seurassa • mahdollistaa liikunnan monipuolinen harrastaminen • edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia • hillitä harrastamisen kustannuksia ja osallistumismaksuja lasten ja nuorten liikunnassa • ehkäistä liikunnasta luopumista eli drop outia pitämällä nuoret mukana toiminnassa urheilijoina, liikkujina ja seuratoimijoina Voit kysyä hakemuksen tekoon apua Lentopalloliiton aluepäälliköiltä ja liikunnan aluejärjestöjen seurakehittäjiltä. n lisäTiEToja saaT googlaaMalla: sEuraToiMinnan kEHiTTäMisTuki
• KIILA 4.2018 50 K E R P E L I P A I T A N W P S A R E I E Y O K N u E A N S I N P N O V T M T L L S S O T O R J u N T A P L A A L I H J N u I M I O O K R F S u O K M G B T L A W I A S H O J L K G O V S L E T V G B u C I u Y I T I P R P O F E D I u J S I B E A C H V O L L E Y u O E L O K u G O L A K G O E R W R E O P D R E O R J T O u H u L E N T I S T A M A R Y u F C O L O I O Etsi tästä ruudukosta 12 lentopalloaiheista sanaa. Sanat voivat olla ruudukossa vasemmalta oikealle, ylhäältä alas tai vinosti. LASTEN KENTTÄ Väritä tämä Touhulentiksen logo omin hauskoin värein! vÄriTySTEhTÄvÄ LENTiSviSA LENTiSSANAruuduKKo 1) Missä maassa lentopallo on keksitty? a. Italiassa b. Yhdysvalloissa c. Japanissa d. Englannissa 2) Kuinka monta pelaajaa on aikuisten lentopallossa kerrallaan kentällä? a. 4 b. 7 c. 10 d. 12 3) Kuka on eniten maaotteluita pelannut suomalaismies? a. Mikko Esko b. Jouni Parkkali c. Lauri Kerminen d Kari Kalin 4) Kuka valmensi miesten maajoukkuetta vuoden 2007 EM-kisoissa? a. Tuomas Sammelvuo b. Mauro Berruto c. Daniel Castellani d. Reino Kosonen 5) Mikä näistä on lentopallon pelaajarooli? a. Keskihämääjä b. Lipero c. Passari d. Hakkeri 6) Millä korkeudella on istumalentopallossa miesten verkko? a. 100 cm b. 143 cm c. 115 cm d. 243 cm 7) Mikä maa voitti miesten MM-kultaa 2018? a. Puola b. Italia c. Venäjä d. Kanada 8) Kuinka monta kertaa on rovaniemellä järjestetty Power Cup? a. b. 1 c. 2 d. 3 9) Kuinka monta sekuntia on syöttöaika lentopallossa? a. Ei ole rajattu b. 5 sekuntia c. 8 sekuntia d. 10 sekuntia 10) Kenellä on eniten beach volleyn aikuisten SM-kultamitaleja? a. Riikka Lehtonen b. Toni Vahela c. Jyrki Nurminen d. Erika Nyström oike at vas tau kse t: 1. b, 2. d, 3. d, 4. b, 5. c, 6. c, 7. a, 8. b, 9. c, 10. a. t u o m a s p e lt o
• 4.2018 KIILA 51 touhulentis www.TouHulEnTis.Fi Järjestä hauska tapahtuma lapsille TouHulEnTis-TapaHTuMaT on suunniTElTu helpottamaan lentopallon aloittamista. Ne ovat monelle pienelle harrastajalle ensimmäinen askel lentopalloilijan polulla. Tapahtuma on lentopalloseuroille hauska tapa saada lisää lapsia lajin pariin. Touhulentis-tapahtumat on suunniteltu erityisesti alle 8-vuotiaille, ja ne ovat Lentopalloliiton virallista harrastetoimintaa. Monipuolinen Touhulentis-tapahtuma pitää sisällään temppuilua, pallottelua ja pelaamista touhuamista sanan varsinaisessa merkityksessä! Hauskaa, motivoivaa ja kehittävää tekemistä löytyy monen ikäiselle ja -tasoiselle. Kuka tahansa voi osallistua Touhulentis-tapahtumaan, niin lentopalloseuroissa jo harrastavat, mutta myös uudet lajista innostuneet lapset ja heidän perheensä. Touhulentis-tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua joukkueina, vaan joukkueet rakennetaan paikan päällä. valMis konsEpTi sEuroillE Touhulentis on valmis konsepti Lentopalloliiton jäsenseuroille. Seura saa uuden ja kiinnostavan tuotteen oman seuratoimintansa kehittämiseen, uusia harrastajia sekä parhaimmillaan ohjaajia pienten lasten vanhemmista. Touhulentis-tapahtuman paikallista markkinointia varten seura saa valmiit markkinointimateriaalit. Kasvatetaan yhdessä hienoa lajiyhteisöämme! Touhulentistapahtumaan osallistuja ei tarvitse kuin sisäliikuntaan sopivat vaatteet. Suositeltavaa olisi ottaa mukaan vaaleapohjaiset sisätossut tai sisäpelikengät, jos semmoiset löytyy. Paljain jaloin tai jarrusukillakin pärjää. Tapahtumaan kannattaa ottaa myös vesipullo sekä hieman evästä. Touhulentis-tapahtumassa pääsee harjoittelemaan motorisia perustaitoja ja lentopallon ensiaskeleita pallon kanssa tehtävissä pelipisteissä. Temppuradalla ja pallollisilla pisteillä on mahdollista tehdä omalle tasolle sopivia tehtäviä ja löytää mielekästä ja kehittävää tehtävää. Pienimmillä lapsilla on suositeltavaa, että vanhempi tai muu huoltaja on auttamassa ja takaamassa, että toiminta on turvallista myös pienimmillä. kuka TaHansa voi osallisTua Touhulentis-tapahtumassa hauskaa tekemistä riittää eri-ikäisille ja eritasoisille pelaajille. Kuka tahansa voi osallistua Touhulentispäivään, niin lentopalloseuroissa lajia jo harrastavat lapset, mutta myös uudet lajista innostuneet perheet. Touhulentispäivän pelipisteille ei tarvitse ilmoittautua joukkueina, vaan lapset ilmoitetaan tapahtumaan yksilöinä ja joukkueet rakennetaan paikan päällä. Lähtekää mukaan Touhulentikseen! n
• KE 9.1. KLO 18.30 HÄMEENLINNA, ELENIA AREENA SU 6.1. KLO 17.00 MIKKELI, SAIMAA STADIUMI N A IS E T M IE H E T LENTIS ON PARASTA PAIKAN PÄÄLLÄ! lippupalvelu LIPUT ENNAKKOON LIPUT ENNAKKOON LIPUT MYYNNISSÄ NYT! EM_karsinnat_2019_MN_Mikkeli_Hlinna_Kiila_210x265mm.indd 1 22.11.2018 22.11