Kyrkslätts Nyheter sidan 33
2 2 1 9 2 0 0
Perustettu 1967 42. vuosikerta Päätoimittaja Mikko I. Salo
Kirkkonummi Siuntio Inkoo
N:o 19.10.2008
SUNNUNTAI
81
Siuntion urheilukenttä avattiin
sivu 12 Kirkkonummi korottamassa kunnallisveroa sivu 3 Ennakkoäänestys on ollut vilkasta sivu 7 Sundsbergin neuvolatilat Temanasta? sivu 15
PAINOS 28 000
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi · toimitus@kirkkonummensanomat.fi · www.kirkkonummensanomat.fi
Helposti alkavaan viikkoon
K-RuokaPirkasta ja www.k-supermarket.fi löydät reseptejä saksalaisiin ruokiin
---- OMASTA KEITTIÖSTÄ ---LIHAMUREKE KASTIKKEESSA
Saarioinen
Wurstin SISKONMAKKARAT 500 g (3,98 kg)
14
50
kg
GRILLATTU JYVÄBROILERI
yrtti-pippurimaustettu raakapaino n. 1,3 kg
Wursti hunajamarinoitu
1
Tuore
99
ras
Tuote-esittelyjä Senaattorissa Makuliha leikkeleet ma 20.10. klo 11.0018.00 Pyymäen leipomot ke 22.10. klo 10.00-18.00
BROILERIN FILEESUIKALE
300 g (5,00 kg) yksittäin 2,39 rs (7,97 kg)
Pouttu hunajamarinoitu
BROILERIN FILEEPIHVI
800 g (7,38 kg)
6 00 2 3 90 2 5
95
kpl
LU Jyväshyvä
KEKSIT
450-500 g (5,98-5,38 kg)
69
ps
Säästä
0,26-0,60 ps
rs
2
Ilman korttia
2,95-3,29 ps (7,31-5,90 kg)
Castello Blue ja White
HOMEJUUSTO
150 g (14,33 kg)
15
kpl
Säästä
0,34 kpl
rs
Ilman korttia
2,49 kpl (16,60 kg)
Valio Vanilla
KIERREVANUKKAAT
2 x 135 g (6,85 kg)
SEIFILEE
Ruotsi
PANGASIUSFILEE
Vietnam
7 90 7
kg kg
90
KAALIKÄÄRYLEET
Ruokamestarin
NAUDAN MAKSA
palana
9 90 4
kg kg
50
Osallistu K-supermarketeissa Reilun kaupan maailmanennätysyritykseen!
Tervetuloa maailman suurimmalle le Reilun kaupan kahvitauolle ti 21.10. klo 14-15.
185
pkt
Ilman korttia
Säästä
0,30 pkt
2,15 pkt (7,96 kg)
Svansö Reilu Kauppa
TÄYSMEHUT
1 l (2,50 l)
500
tlk
2
Säästä
1,10/2 tlk
Ilman korttia yksittäin 3,05 tlk
6,10/2 tlk (3,05 l)
Hinnat voimassa ma-ke 20.-22.10. ja Plussa-tarjoukset 2.11. asti.
Palvelemme Vi betjänar
KIRKKONUMMI KYRKSLÄTT PUH/TEL 221 9320
Ark/Vard Lau/Lör
721 718
Kukkapiste
2
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
EX-Tres Amigos vastaa
Minulta on kyselty miksi en kuulu enää Tres Amigos -porukkaan. Yhteistyön päättymiseen kohdaltani ei liity mitään dramatiikkaa. Olemme tehtailleet tässä porukassa hyviä aloitteita ja perustaneet yhdistyksen, joka ajoi Kirkkonummelle asuntoja nuorille. Mm. Brohon valmistui 66 asuntoa työssäkäyville nuorille ja he
EX-Tres Amigos viime vaalien aikaan. ovat sinne lokakuun alussa muuttaneet. Ilmoitin aiemmin syksyllä kumppaneilleni, että tämä Tres Amigos projekti on osaltani tullut päätökseen, koska olin jättämässä politiikan. Tilalleni tähän kolmikkoon löytyi heti sopiva kaveri. Petri Tiainen kysyi mielipidettäni liittymisestään tilalleni, minullahan ei ole tietenkään ole mitään sitä vastaan, hän on juuri sopiva. Kyseessähän on kokoomuslainen, sitoutumaton ja Tiainen, joka siinä oli myös kolmikkoa perustettaessa neljä vuotta sitten. Lisäksi olemme sukulaisia keskenämme. Uskon, että tällä kokoonpanolla homma toimii vähintään yhtä hyvin. Jatkan edelleen yhteistyötä yli puoluerajojen ja olen mukana kaikissa hyvissä hankkeissa, koski ne sitten lapsia, nuoria tai vanhoja. Liikunta ja nuoriso tulevat edelleen olemaan lähinnä sydäntäni, näitä asioita, kun ei näytä taas monikaan ajavan. Kyllä peruspalvelut ja vanhukset hoidetaan, sehän on sivistystä. Yhteistyö on voimavaramme. ARI TINU TIAINEN Kunnallisvaaliehdokas Kokoomus EX-TRES AMIGOS
Reilu kunta on vihreä ja vireä
!
Ainutlaatuinen ympäristömme säilytettävä Viheralueiden kunnosta tulee huolehtia Kunnan on oltava tiennäyttäjä vastuullisessa ympäristöpolitiikassa Eläinten kulkureitit turvattava
Tätä mieltä ovat Kirkkonummen arit m
De
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
3
ma-pe 8-20, l a 8 -16, su ja pyhät 10 -16
Kirkkonu mmentie
Överbyntie
Kirkkotallintie
Vols
Hanko
51
Upinniemi
Helsinki
KIRKKOTALLIN APTEEKKI KYRKSTALLS APOTEKET
Avoinna vuoden jokaisena päivänä Öppet varje dag året om
Etusivun kuva:
SIUNTION urheilukentän 270.000 euroa maksanut peruskorjaus on vastikään valmistunut ja perjantaina 17. lokakuuta Sjundeå IF:n yleisurheilujaoston pj. Chris Mosley ja puheenjohtaja Claes Smeds kokeilivat kentän uutta, punaista pinnoitetta pinkaisemalla kunnanjohtaja Henrik Sandströmin kanssa ratakierroksen. Lisää aiheesta sivulla 12. Kuva: SATU HOLMLUND
Kirkkonummella ei talletuksia:
Espoolaisten rahoja 15 M Kaupthingissa
Espoon kaupungilla on Kaupthing-pankissa 15 miljoonan euron määräaikainen talletus ajalle 29.9.13.10. 2008. Rahoitustarkastuksen keskeytettyä pankin toiminnan 8.10.2008 talletettuja varoja ei ole voitu suorittaa kaupungille takaisin eräpäivänä, tiedotti Espoon kaupunki keskiviikkona 15.10. Kaupthing-pankki on ollut mukana yhtenä mahdollisena kaupungin lyhytaikaisten kassavarojen sijoituskohteena. Kaupthing-pankkiin talletettujen kassavarojen sijoitusajat ovat vaihdelleet joistakin päivistä kolmeen viikkoon. Rahoitustarkastuksen selvitys pankin tilanteesta ei ole valmis eikä kaupungilla ole tietoa talletuksen palautuksesta. Vaikka ko. talletuksen palautus viivästyy, Espoon kaupunki huolehtii kaikista rahallisista velvoitteista sitoumustensa mukaisesti. Muissa islantilaisomisteisissa pankeissa Espoon kaupunki ei ole ollut asiakkaana. Kirkkonummen kunnasta saadun ilmoituksen mukaan Kirkkonummen kunnalla ei ole sijoituksia eikä talletuksia islantilaispankeissa, ei suoria eikä välillisiä, kertoo kunnanjohtaja Tarmo Aarnio KS:lle.
Uudeksi veronprosentiksi ehdotetaan 18,75:
Veronkorotus luvassa Kirkkonummelle
Kirkkonummen kunnanhallitus kokoontuu ensi maanantaina 20.10. päättämään mm. ehdotuksesta kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2009 sekä ehdotusta kiinteistöveron suuruudesta. Tuloveroon kunnanjohtaja ehdottaa 0,50 prosentin korotusta, kiinteistöverojen ehdotetaan säilyvän ennallaan. Lain mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosentista sekä muiden verojen perusteista, joten veroasia käsitellään ja päätetään lopullisesti lokakuun valtuustossa 30.10. Kunnallisveron perusteena olevien verotettavien ansiotulojen eli veropohjan arvioidaan kehittyvän Kirkkonummella lähivuosina niin, että kunnallisveron tuoton kasvuprosentti olisi lähivuosina 67 % luokkaa. Kirkkonummen kunnan toimintamenojen nopea kasvu on kuitenkin heikentänyt kunnan vuosikatetta ja lisäksi rahaa tarvitaan lähivuosina tapahtuvien kymmenien miljoonien eurojen investointien kattamiseksi. Investointipaineita aiheuttavat mm. uudet koulut, kunnallistekniikan rakentaminen sekä terveyskeskuksen uudistustyöt. Lokakuussa laaditun tilinpäätösennusteen mukaan verorahoituksesta jää tällä hetkellä vain 0,9 milj. euroa investointien rahoittamiseen, kun viime vuoden tilinpäätöksessä vastaava luku oli 13,0 milj. euroa. Seuraavien vuosien investoinnit, jotka ovat keskimärin 31,3 miljoonaa euroa vuodessa eivät ole rahoitettavissa näin alhaisella omarahoitusosuudella, todetaan kunnanjohtajan esityksessä. Tilanteen korjaamiseksi tulee kunnanjohtajan mukaan ensin huolehtia siitä, että toimintamenojen kasvu ei ylitä verotulojen kasvua ja veropohjan kasvun hidastuessa on toimintamenojen kasvu nopeasti sopeutettava muuttuneeseen tilanteeseen. Tätä periaatetta
Nälkäpäiväkeräys tuotti 14 900 Kirkkonummella
Olemme erittäin tyytyväisiä Nälkäpäiväkeräyksen tuottoon, joka oli yhteensä 14.900 euroa eli paransimme hieman viime vuotista tulostamme, kertoi Kirkkonummen SPR:n ruotsinkielisen osaston tiedottaja Birgitta Riska 26.27. syyskuuta järjestetystä keräyksestä. Nälkäpäiväkeräyslippaita oli kouluissa, kaupoissa ja pankeissa sekä tietenkin eri puolilla kuntaa liikkuneilla kerääjillä. Lisäksi lauantaina myimme Nälkäpäiväleipää Kirkkonummen torilla, jossa tarjolla oli hiivaleipää sekä ruisreikäleipää, kertoi Birgitta Riska. Hän kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita ja erityismaininnan ansaitsevat paikkakunnan koulut oppilaineen ja henkilökuntineen, jotka suhtautuivat jälleen kerran todella positiivisesti Nälkäpäiväkeräykseen.
Jatkuu sivulla 35
Nuorisotyöntekijä ja nuorisopysäkki Siuntioon
Siuntion Vihreiden Reijo Korhonen on erittäin tyytyväinen Siuntion vapaa-aikalautakunnan päätökseen esittää toisen nuoriso-ohjaajan palkkaamista kuntaan. Korhonen ja koko Siuntion Vihreiden ryhmä kannattavat sitä, että perustettavaan uuteen nuoriso-ohjaajan toimeen varataan raha ensi vuoden talousarvioon. Nyt ei pidä säästää väärästä paikasta, toteaa Korhonen, vaikka juustohöyläbudjettia taas joudutaan tekemään. Reijo Korhonen, joka on myös Siuntion seurakunnan päätöselimissä mukana, on iloinen, että hänen esittämäänsä haasteeseen satsata nuorisotyöhön laajalla rintamalla, on nyt vastattu kunnan vapaa-aikatoimessa ja myös seurakunnassa. Siuntio saa uuden seurakuntapastorin, jonka työn painopiste on nuoriso. Lisäksi seurakunnan Pikku Postillaan, joka on keskustan liikekorttelissa, perustetaan nuorisopysäkki. Pysäkillä koulusta päässeitä nuoria on vastassa aikuinen, jolla on aikaa kohdata nuori arjessa. Nyt kun vielä saadaan kunnan nuoriso-ja vapaa-aikatoimi ja seurakunta samaan pöytään pohtimaan yhdessä, miten nämä toiminnat parhaiten täydentävät toisiaan, niin olemme edenneet harppauksen eteenpäin Siuntion nuorisotyössä, toteaa Korhonen.
Taas on influenssarokotusten aika
Maksuttomat Influenssarokotukset alkavat taas levikkialueemme kunnissa. Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuosituksen mukaisesti maksuttomiin rokotuksiin ovat oikeutettuja kaikki 65 vuotta täyttäneet, kaikki perusterveet 635 kuukauden ikäiset lapset sekä 364 -vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat. Lääketieteelliseen riskiryhmään kuuluu henkilö, jonka terveyttä influenssaan sairastuminen oleellisesti uhkaa. Jotta suoja syntyisi, aiemmin rokottamaton tai aikaisemmin vain yhden rokoteannoksen saanut lapsi tarvitsee kaksi annosta influenssarokotetta. Ensimmäisen ja toisen annoksen välissä oltava neljä viikkoa. Kanamuna-allergiset lapset varmistavat rokotuksen sopivuuden ennakkoon hoitavalta lääkäriltään. Lasten influenssarokotuspäivät ilman ajanvarausta neuvoloissa löydät alla olevasta liitteestä Lisää tietoa influenssarokotuksista löytyy sivulta 5.
SIUNTION Vihreiden Reijo Korhonen haluaa satsata nuorisotyöhön laajalla rintamalla.
Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys asialla:
Kirkkonummen väkiluku kasvaa ripeästi
Kirkkonummen kunnan talousyksikön katsauksen mukaan tämän vuoden väestönkasvu on ollut edellisvuotta ripeämpää. Tammi-syyskuussa kunnan väestönkasvu oli 763 henkeä eli 2,17 %, kun kasvu vastaavana ajanjaksona viime vuonna oli 547 ja 1,59 %. Vuoden 2008 talousarvion väestösuunnitteessa arvioidaan kunnan väestömäärän vuoden 2008 lopussa olevan 36.200 (+3,01 %). Tammi-elokuussa syntyi 7 lasta enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Muuttovoitto oli tammi-elokuussa 470 henkeä (2007: 264 henkeä). Muuttovoiton osuus tammi-elokuun väestönkasvusta oli 66,7 %, kun sen osuus viime vuoden vastaavana aikana oli 51,4 %. Työllisyystilanne on kuluvan vuoden aikana edelleen parantunut, mutta hitaammin kuin viime vuoden aikana. Kirkkonummella oli työttömiä työnhakijoita elokuun lopussa 856 eli 48 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 4,7 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 163 (31.8.2007: 215) ja alle 25-vuotiaita työttömiä 74 (31.8.2007: 82).
Kopparnäsistä vetoomus ehdokkaille
Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys vaatii Uudellamaalla toimivia puolueita puuttumaan Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen toimintaan. Virkistysalueyhdistys hallinnoi 21 Uudenmaan kunnan virkistysalueita, mutta yhdistyksen toimintaa on viime aikoina leimannut piittaamattomuus virkistysalueiden luontoarvoista ja huono hallinto. Näistä on seurannut raju sisäinen riitely, joka uhkaa heikentää toiminnan laatua entisestään. Uudenmaan virkistysalueyhdistys toimii pääasiassa kuntien verorahoilla ja sen hallitukseen ja valtuuskuntaan valitaan kuntien edustajia. Käytännössä luottamushenkilöt valitaan puolueiden yhteisissä neuvotteluissa. Tästä seuraa, että luottamushenkilöiden toiminnastaan kantama vastuu on täysin hämärtynyt. Asiaa pahentaa se, että virkistysalueyhdistys toimii yksityisoikeudellisin periaattein, eli se voi salata asioitaan liikesalaisuuteen vedoten. Yhdistyksen toiminnan ongelmat kärjistyvät Inkoon Kopparnäsin upealla virkistysalueella, jonka parhaat rannat on annettu yksityiseen liiketoimintaan ja talotonteiksi. Ammattitaidottoman rakentamisen vuoksi kansallispuiston veroisen alueen luontoarvoja on jo pilattu. Yhdistyksen saamien tietojen mukaan virkistysalueyhdistyksen hallituksessa on myös saanut kannatusta ajatus, että Kopparnäsin metsiä voitaisiin avohakata. Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys vaatii vetoomuksessaan, että puolueet kiinnittävät huomiota virkistysalueyhdistyksen toimintaan. Vaalien jälkeen uusiksi luottamushenkilöiksi on valittava henkilöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita yhdistyksen toiminnasta, omaavat asiantuntemusta luontoasioista, ja joilla on uskallusta puolustaa näkemyksiään. Viisainta olisi pestata ulkopuolinen selvitysmies tutkimaan yhdistyksen ongelmia. Myös kuntien on vaadittava edustajiltaan raportointia yhdistyksen toiminnasta ja yhdistyksen toimintatapa on muutettava avoimeksi, todetaan vetoomuksessa.
4
Terveyspalveluja
Pe rso nal Tra i ner
os unt alit pl 3k
N:o 81 19.10.2008
Hammasteknikot
Kirkkonummen Sanomat
Hautauspalveluja
·
·K
Spinn
ali · ing s
· Tan ssistu dio
Avoinna Avoinna ma-pe 1720 avainkortilla avain ortilla ainkortilla joka päivä päi klo 622
Eläinlääkäreitä
· Myös fysikaaliset palvelut ja solarium
www.kirkkonummen-liikuntakeskus.net Munkinmäentie 19, 02400 Kirkkonummi · Puh. 298 9383
käyvät meillä
Palveluja tarjotaan
Myydään rakennustarvikkeita
Hammaslääkäreitä
TILAVA PAKU & REIPAS KUSKI!
alk.1 km!
Lakiasiat
Tarvitsetko kuljetusapua? Vanhat tavarat kierrätykseen?
JOUSTAVA PALVELU & EDULLINEN! Soita & kysy lisää, gsm 041 515 3537
Siivouksia
Työsuorituksia
Kirjanpitopalveluja
LASKENTA PESONEN
L A S K E N TA PA LV E L U T P E S O N E N O Y
Yritysten perustamiset · Kaupparekisteriasiat · Kirjanpito Tilinpäätökset · Veroilmoitukset · Palkanlaskenta Puhelin 0400 966 700 · sanna.pesonen@laskentapesonen.f i Teollisuustie 9 B 5 · 02880 Veikkola
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
Koulutusta
5
Kuulutuksia
KUULUTUKSET JATKUU SIVULLA 10 ASUNTOMARKKINAT SIVUT 8 JA 9
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
6
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Kuntien budjeteissa ei syytä panikointiin
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mukaan kuntien ensi vuoden talousarvioita valmisteltaessa ei ole syytä ryhtyä panikoimaan, mikäli talousarvion valmistelu on tehty valtion ja Kuntaliiton yhteisen kuntatalouden kehitysarvion mukaan. Kansantalouden kasvu hidastunee ensi vuonna kuntiin alkusyksynä lähetetystä valtion ja Kuntaliiton yhteisestä kehitysarviosta. Kuntien tulopuolella vaikutukset eivät kuitenkaan ole dramaattiset, kertoi Kietäväinen Pohjois-Savon kuntatalouspäivillä Kuopiossa. Tulopuolella erityisesti yhteisöverotulot saattavat heiketä arvioitua enemmän. Kuntien verotulojen kasvu ei kuitenkaan alene muilta osin olennaisesti ensi vuodeksi arvioidusta 2,9 prosentista. Verotulojen kasvu vaihtelee kunnittain huomattavasti myös ensi vuonna, ennustaa Kietäväinen. Verotulojen alhaista kasvuprosenttiarviota selittävät suuret, 394 miljoonan euron kunnallisverovähennysten lisäykset, jotka korvataan kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Kietäväisen mukaan kuntien toimintamenojen kasvu hidastuu ensi vuonna tämän vuoden yli 6 prosentin kasvusta noin 5 prosenttiin. Toimintamenojen kasvussa alkaa kuitenkin vähitellen näkyä useilla paikkakunnilla väestön keski-iän nousu ja siitä johtuva hoivatarpeiden lisäys, mikä tulee kaikkien muiden menojen päälle. Kietäväisen mielestä ensi vuoden jälkeisten vuosien talouskehityksen arviointi on tässä taloudellisessa tilanteessa poikkeuksellisen vaikeaa. Joka tapauksessa kuntien useamman vuoden taloussuunnitelmissa on syytä alentaa verotulojen kasvua vuodesta 2010 eteenpäin alkusyksyn arvioon verrattuna.
PÄÄKIRJOITUS
H y v ä ä a l k u v i i k ko a !
Aurinko nousee nousee 8.10 ja laskee 17.59. La 18.10. Satu, Säde, Lukas *ORT Luukas Su 19.10. Uljas, Viking *ORT Joel, Johannes Ma 20.10. Kasperi, Kauno, Kasper, Jesper *ORT Artemi, Arttu, Arvo Ti 21.10. Ursula, *ORT Ilari, Ilkka Ke 22.10. Anja, Anita, Anniina, Anitta *ORT Erkki To 23.10. Severi, Severin, Sören *ORT: Aarre
Vuoden 2010 palkkaratkaisun vaikutukset ovat merkittävät kuntien palvelujen tuotantokyvylle. Maltillinen palkkaratkaisu on kuntien palvelujen tuotannon turvaamisen kannalta erittäin keskeistä, Kietäväinen lisäsi. Makrotalouden ongelmat ovat heijastuneet nyt myös levikkikuntiemme talousarvioiden laadintaan. Kirkkonummella ollaan tilanteessa, jossa lähivuosina edessä oleville kymmenien miljoonien koulu- ja terveysasema-, sekä kunnallistekniikkainvestoinneille on löydyttävä rahoitus. Kunnan on mahdollista saada rahoitusta verotuloista, ottamalla velkaa sekä myymällä kunnan omaisuutta. -Rahoitushanat tuskin sulkeutuvat kuitenkaan kuntatoimijoilta, vaikka finanssikriisi nostaa rahan hintaa ainakin lyhyellä aikavälillä. Kirkkonummi on kehyskunnista vähiten velkaantuneita kuntia tällä hetkellä. Heikkenevät talousnäkymät ovat tehneet kunnan talousarvion laatimisesta hankalaa myös Siuntiossa, sillä alunperin ehdotetuilla menoilla kunnan tulos painuisi pakkaselle. Aikalisän ovat ottaneet käyttöön myös Vantaa sekä Porvoo. Porvoo on ilmoittanut jo lykkäävänsä lainanottoa ja investointeja, lisäksi kulujen kasvuvauhtia halutaan hillitä. Talouskasvun hidastuminen näkyy myös jo yhteisöverojen kertymissä ja vielä alkusyksystä olleeseen hyvään kuvaan kunnallistalouden verotulokertymässä ei välttämättä voi enää ensi vuonna luottaa. Laskeva suhdannetilanne saattaa kuitenkin myös antaa mahdollisuuksia investoineille, kun rakennuskustannukset pienenevät ja rakennustyövoimaa on paremmin saatavilla. Ainakin Kirkkonummella on ollut ongelmia saada pätevää henkilökuntaa tekniselle puolelle.
Kirkkonummen Sanomat 40 vuotta sitten Strömsbyn alue teollisuudelle
Strömsbyn alueen kaavoittamisesta teollisuustarkoituksiin päätti Kirkkonummen kunnanhallitus kokouksessaan viime maanantaina. Pääasiassa Suomen Sokerin omistukseen kuuluvan alueen valmistelu annetaan arkkitehtitoimisto Olli Parviaisen tehtäväksi. Tarkoituksena on suunnitella yhtenäinen teollisuusalue, jolle sijoitettaisiin myös jonkin verran asuntoja. Päätös edellyttää sopimusta sisäisen kunnallistekniikan rakentamisesta alueen rakentajan kustannuksella. Lisäksi samassa kokouksessa käsiteltiin Lapinkylän yksityiselle lastentarhalle myönnettäväksi avustusta tänä vuonna vielä 1200 mk. Kunnan lastenkodin hoitomaksuksi on vahvistettu 6 mk päivältä ja 15 mk toispaikkakuntalaisilta lapsilta. Obbnäsin kansakoulun rakennuskustannukset esitetään hyväksyttäväksi. Kunnan lopullinen osuus nousee noin 1,9 mmk:aan ja todelliset kustannukset 2.467.177,77 mk:aan. Näin kertoi siis Kirkkonummen Sanomat n:o 20, 16.10.1967 etusivullaan.
Ahtisaari markkinoi Suomea parhaiten
Nobelin rauhanpalkinnon saaminen nosti entisen presidentin Martti Ahtisaaren nopeasti parhaaksi Suomi-kuvan kirkastajaksi. Kampanja-lehden kyselyssä toiseksi Suomi-kuvan kirkastajaksi eniten kannatusta sai kesäkirkkonummelainen formulakuski Kimi Räikkönen. Kampanja-lehden kyselyssä 570 markkinointiviestinnän ammattilaista rankkasi Suomea parhaiten markkinoivat henkilöt. Ahtisaaren voitto oli selvä hänen saatuaan yli kolmanneksen kannatuksen, mutta kakkospaikasta käytiin tiukka taistelu Kimi Räikkösen ja Hymypoika-ulkoministeri Alexander Stubbin kanssa.. Formulaykkösten hallitseva maailmanmestari Kimi Räikkönen sai lopulta toiseksi eniten kannatusta. Kovan nousun tehnyt ulkoministeri Alexander Stubb jäi vain vajaan prosenttiyksikön päähän Räikkösestä. Naisten mielestä Stubb oli jopa parempi Suomi-kuvan kirkastaja kuin Ferrarin suomalaiskuski. Plussaa (+) siis Ahtisaarelle ja muillekin Suomi-kuvan kirkastajille! seuraavaan kehikkopaikkaan ja siellä oli julisteet pantu aivan toisin. Tämähän on kuin villissä lännessä, julisteita huiskataan ihan minne vaan, poika sanoi tohkeissaan. Ei tämä ole vielä villin lännen meininkiä, vaan sitä se oli ennenkuin kunta otti huolehtiakseen vaalikehikkojen tekemisestä ja sijoittamisesta, Hirvi oikaisi kertoen, minkälaista tämä julisteruljanssi oli 30 vuotta sitten. Muistatko, kun ennen tehtiin omat kehikot ja levyt liiterissä ja pantiin ne minne sattui yleensä teitten risteyksiin, joissa oli muillakin vaalijulisteita. Ei ihme että meitä syytettiin maiseman pilaamisesta ja jopa liikenteen vaarantamista Hirvi muisteli. Kyllä oli suuri helpotus, kun kunta otti vastatakseen tästä kehikkohommasta, samoin kuin nyt muuallakin tehdään. Kyllä, mutta meillä kaupunki hoitaa koko homman, myös julisteiden liimaamisen ja paikoilleen viemisen, Espoossa asuva poikani huomautti. Niin pitäisi myös Kirkkonummella tehdä, Hirvi vastasi. Jos minut vielä kerran valitaan valtuustoon, niin teen tästä aloitteen ja niin pääsemme eroon koko julistekarusellista, väsynyt Hirvi huokaisi seuraten, miten viimeinen julistelevy sujahti Lapinkylän kehikkoon. Homma hoidettu, poika huudahti, ja nyt mennään tuohon vastapäätä vaalikahville. Mutta eiks´ siellä ole punaisia ilmapalloja. Kyllä, mutta niissä lukee Sfp, poika huomautti, ja niin saimmekin virkistävät kahvit, pullat ja sympatiaa, vaikkemme siihen joukkoon kuuluneetkaan. HIRVI
HIRVI
Julistekarusellia
Hirvi ajoi Jorvaksen risteykseen ja huomasi, että ensimmäiset julisteet olivat ilmestyneet vaalitelineeseen. Hei, nytkö se jo alkoi, miksei kukaan ole minulle kertonut, Hirvi tuskaili ja soitti kunnan vaalipäällikölle valittaen, ettei ollut saanut ilmoitusta, milloin julisteet pitää asettaa. Kirje oli kuulemma lähetetty Hirven vaaliasiamiehelle, mutta kun ei tämäkään ollut ilmoitusta saanut, sai Hirvi hepulin: Mitä minä nyt teen, kaikilla muilla on komeat kuvat ja numerot vaalitelineissä ja meillä ei ole mitään! Sitten Hirvi muisti vanhan käytännön. Mitä ennen tehtiin, tehdään nytkin, Hirvi tuumasi ja ajoi kunnan keskusvarastoon. No, tulevathan ne matti myöhäisetkin, virkailija totesi ja vei Hirven julistevarastoon ja kaivoi sieltä 14 taustalevyä. Juuri ja juuri ne mahtuivat Hirven autoon. Kiireesti kotiin ja levyt kellariin ja julisteiden liimausruljanssi alkoi. Ei muuta kuin vanhat rikkinäiset julisteet pois ja uudet ehdokasjulisteet tilalle, mikä tapahtui kätevästi tapettiliisterillä. Kun liisteri oli kuivunut, käännettiin levyt ja liisteröitiin yleisjulisteet toiselle puolelle. Hirvi-emo, joka oli nyrjäyttänyt olkapäänsä, sai tällä kertaa vain katsella päältä, todeten julisteiden kuivuttua: Jopa tuli ryppyisiä. Apumieheksi julisteiden vientiin Hirvi otti poikansa, jonka kanssa lähdettiin kiertämään pitäjää auto täynnä julistelevyjä. Aloitettiin Masalasta, josta kunnan kehikko löytyi K-kaupan pihalta. Hei eiks´ meidän levyn pitänyt olla ensimmäisenä, mutta siinä on jonkin toisen juliste, poika kysyi. Kyllä varmaan, mutta pannaan tuohon viereiseen tyhjään kohtaan, Hirvi neuvoi. Ajettiin
Uusi hankintalaki mutkistanut kuntien ostotoimintaa
Yrittäjien tekemä tuore tutkimus kertoo, että enemmistö julkisen sektorin kanssa kauppaa tekevistä yrityksistä on sitä mieltä, että pienempien yritysten mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin ovat vaikeutuneet uuden hankintalain myötä. Vain reilut 10 prosenttia arvioi hankintamenettelyiden yksinkertaistuneen. Lisäksi tarjouspyyntöjä pidetään liian monimutkaisina ja epäselvinä sekä kilpailutuksia liian byrokraattisina. Kuntien, kuntayhtymien, valtion ja muiden hankintayksiköiden hankinnoissa liikkuu vuosittain noin 25 miljardia euroa. Se on lähes 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vastaajista 40 prosenttia arvioi, että päättäjät eivät muista kotimaisten tuotteiden työllisyysvaikutuksia hankintoja tehdessään. Yrityksiä on rohkaistava osallistumaan julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin. Sekä yrityksiä että hankintaviranomaisia on rohkaistava avoimeen vuoropuheluun, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus arvioi. Miinusta () siis julkisten hankintojen monimutkaistumiselle.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
7
Kirkkonummen postissa ennakkoäänestys vilkasta
Hajarakentaminen raskasta kunnan taloudelle
17.10. julkaistun Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne -selvityksen mukaan uudisrakentamisen säätelyllä on kunnalle suuri taloudellinen merkitys. Mitä lähemmäs taajamaa rakennetaan, sitä edullisempaa se kunnalle on. Kalleimmaksi tulee antaa hajarakentamisen kasvaa taajaman ulkopuolelle ilman ohjausta. Kustannukset näkyvät kunnan kukkarolla vasta pitkän ajan päästä, mutta hyvin pitkäaikaisina. Kun haja-asutusalue vuosien saatossa kasvaa, siellä tarvitaan kunnallistekniikkaa, kunnossapitoa ja palveluja. Kun asutus on jo päässyt hajautumaan, keinot kustannusten hallintaan ovat vähissä. Yhdyskuntarakenteen perusratkaisut säilyvät jopa vuosisatoja. tävää aluetta, taajamasta irrallaan olevaa aluetta ja taajaman ulkopuolista hajarakentamista. Keskeistä kunnan taloudelle on juuri se, millä tavalla uudet asuinalueet sijoittuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Hajarakentaminen aiheuttaa selvityksen mukaan kunnalle 30 vuoden aikana vajaan 4000 euron nettokustannukset asukasta kohti. Täydentävän rakentamisen taloudellinen vaikutus on sen sijaan positiivinen, eli jokainen kuntalainen tuo kunnan kassaan 1000 1500 euroa. Ero hajarakentamisen ja täydentävän rakentamisen välillä voi siten olla jopa yli 5000 euroa asukasta kohti. "Tämä selvitys osoittaa konkreettisesti, kuinka pitkäkestoisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteella on ja kuinka edesvastuutonta on hajarakentamisen salliminen. Selvityksen kautta varmistuu, että hajarakentaminen ei ole ongelmallista pelkästään ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, vaan myös kuntatalouden näkökulmasta. Uskallanpa väittää, että monessa tapauksessa samat ongelmat ulottuvat myös yksityistalouksiin asti", sanoi asuntoministeri Jan Vapaavuori tiedotustilaisuudessa.
Tarkastelussa 30 aluetta
Selvityksen pohjalla on 30 alueen tarkastelu eri puolilla Suomea: Hyvinkäällä, Kuopiossa, Nurmijärvellä, Siilinjärvellä ja Vantaalla. Kohteet olivat joko viime vuosien kuluessa valmistuneita tai rakenteilla olevia, 1001500 asukkaan alueita. Lisäksi käytettiin vertailevia tietoja kymmenistä eri suunnittelu- ja/tai kaavoitusvaiheen alueista. Selvityksen tekoa tuki ohjausryhmä, jossa oli edustajia ympäristöministeriöstä, Suomen Kuntaliitosta, Nurmijärven kunnasta, Vantaan kaupungista, Hyvinkään kaupungista, Siilinjärven kunnasta sekä Kuopion kaupungista. Selvityksen teki FM Kimmo Koski FCG Planeko Oy:stä.
ILE Kallio on tottunut äänestämään ennakkoon, kun taiteilijaparin keikat sattuvat yleensä viikonloppuihin. Vaalivirkailijoina Arja Kivistö ja Helena Ylämurto. Tästä tulee hyvä mieli, kun velvollisuudet on hoidettu, hymyili ennakkoäänestyslippua täyttävä muusikko Ile Kallio Kirkkonummen postissa, jossa ennakkoon voi käydä äänestämässä vielä lasu 18.19.10. klo 1016 ja mati 20.21.10. klo 920. Perjantaina, puolen päivän maissa äänestyslipukkeen oli käynyt täyttämässä siellä jo 1200 kuntalaista. Tämä on joustava ja helppo tapa äänestää, kiittivät kävijät. Veikkolassa ennakkoon voi äänestää kirjastossa vielä la 18.10. klo 1016 ja Upinniemen koulussa su 19.10. klo 1016 ja ma klo 1420. Ennakkoäänestäminen syksyn kunnallisvaaleissa on mahdollista missä äänestyspaikalla tahansa, myös vieraalla paikkakunnalla. Sähköistä äänestämistä kokeillaan perinteisen lippuäänestämisen rinnalla tänä vuonna kahdessa postissa; Kauniaisissa ja Vihdin Nummelassa. Varsinainen äänestyspäivä koittaa sunnuntaina 26.10. neensa äänestämään ennakkoon, kun vaalipäivinä he ovat usein keikalla jossain kauempana. Kyllä vaalit pitää kiinnostaa, onhan se tärkeä keino vaikuttaa siihen, miten asioitamme hoidetaan. Äänestämättömyys on ihan turhaa välinpitämättömyyttä!, laulajana ja säveltäjänä tunnettu Ile Kallio tähdentää. Turha urputtaa ja kritisoida päättäjiä, jos ei viitsi vaivautua vaaliuurnille heitä valitsemaan!, hän heittää. L.K.
Pitkäaikaiset taloudelliset vaikutukset arvioitava
Selvityksessä käsitellään kolmea erilaista aluetyyppiä: taajamaa täyden-
Turha urputtaa, ellei äänestä
Ile Kallio sanoo tottu-
Vaihdoksia Nordeassa
Taija Rauhalasta tulee Kirkkonummen konttorin uusi johtaja
Kirkkonummen Nordean uudeksi konttorinjohtajaksi on valittu apulaisjohtaja Taija Rauhala 1.11. alkaen Jaana Bäckroosin siirtyessä vastaamaan ainoastaan Espoonlahden konttorista. Tähän asti hän on hallinnoinut näitä kahta konttoria. Erittäin haikealla mielellä jätän Kirkkonummen. Täällä on ollut mahtavat yhteistyökumppanit ja ihanat ihmiset. Kirkkonummi on ollut motivoiva ja haasteellinen paikkakunta työskennellä, Bäckroos kertoo. Hänellä on juuria Kirkkonummelle, sillä hän asui täällä jo 70-luvulla. Kun muutin silloin pois 7080 -luvun taitteessa, täällä puhuttiin uimahallista. Kun palasin 25 vuotta myöhemmin 2001, sen rakentamista alettiin jo suunnitella, hän hymyilee. kauppatieteitten maisteri Taija Rauhala on työskennellyt Nordean palveluksessa nelisen vuotta, niistä pari ensimmäistä Tukholmassa Business Controller -tehtävissä. Kirkkonummelle hänet valittiin kesällä -07, alkuun palvelupäälliköksi. Espoossa asuva nuori nainen harrastaa työnsä vastapainoksi liikuntaa, mm. tennistä. Ja pitsinnypläystä!, hän heittää. Sitä alaa hän on opiskellut kansanopistotasolla asti, joten osaamista löytyy. Rauman pitsiviikoilla hän pistäytyy, jos vain on siellä päin maisemissa. tojen marginaalit on nousseet. Nettihinta on meillä 0,7 ja siitä ryhdymme neuvottelemaan, Bäckroos kertoo. Kriisi on näkynyt lähinnä asiakkaiden epävarmuutena ja asuntokaupan hiljenemisenä, mutta talletussuojan nostaminen 50.000 on rauhoittanut mieliä. Nyt on "ostajan lakko", mutta tuskin se kovin kauaa kestää. Asuntoja kuitenkin tarvitaan ja niiden hinnat ovat laskeneet jo n. 10 %. Ollaan luottavaisia, vaikka talouskasvu tästä hidastuukin. Meidän vakavaraisuus on hyvä!, Bäckroos tähdentää. Koko henkilökunta ja myös minä olemme erittäin iloisia siitä, että konttorimme jää nyt Taijan osaaviin käsiin, Jaana Bäckroos sanoo ja uskoo käyvänsä täällä vastakin, sillä Espoonlahti kuuluu samaan Läntisen pääkaupunkiseudun alueen johtoryhmään. L.K.
Rahaa saa yhä!
Syksyn pankkikriisi ei ole heilauttanut Nordeaa sen enempää kuin muitakaan pankkeja Suomessa. Rahaa saa lainaksi edelleen. Mitään hanoja ei ole tarvinnut laittaa kiinni, joskin yritys- ja asuntoluot-
Osaamista euroissa ja pitseissä
Raumalaissyntyinen
TAIJA Rauhala aloittaa Nordean konttorin johtajana 1.11. Jaana Bäckroosin siirtyessä vastaamaan Espoonlahden konttorista.
8
ASUNTOMARKKINAT
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Kirkkonummen Sanomat
Kirkkonummi
N:o 81 19.10.2008
Gesterby kt 81,5 m2 Hopeahaka 3 D. 3h, k, ak. Hyvässä yhtiössä mainio 2. kerroksen kolmio. Erinomainen pohjaratkaisu. Tästä hyvä pienperheen koti. Hyvät kulkuyhteydet bussilla. Tervetuloa! Ensies. su klo 1515.30/Aarni (0500) 442 729 Mh. 108.100 Vh. 110.000 . 543118
ASUNTOMARKKINAT
Siuntio
9
SIUNTIO
Siuntion ruokalista
Siuntion kunnan ruokalista viikolle 43; 20.24.10.: Ma: pyttipannu, salaatti Ti: jauhelihakastike, pasta, salaatti Ke: purjo-perunakeitto, pehmeä leipä, juusto, pannukakku, hillo To: paneroitu kalarulla, perunamuusi, salaatti Pe: broileri-pastalaatikko, salaatti
Ravals okt 360° 176/220 m Länsipiha 6. 6h, k, ruok., khh., ph, s, terassi, parv. Hyvällä paikalla iso kodikas puutalo kahdessa tasossa. Lisänä iso ullakkohuone ja vinttihuone. Rv. -90. Pihalla erillinen sivuasunto tupak., mh, kph, n. 44 m2. Rak. -95. Vuokrattu. Autokatos/var. Kaavat. n.1000 m2. Es. su klo 1414.45/Beck (050) 323 3110 Mh. 445.000 . 542103
2
Ravals okt 170/211 m2 Emännäntie 10. 5h, k, s, th, kh, 170/211. Iso talo erinomaisella paikalla. laatta, laminaatti, parketti, korkkilattiat. Puistoon rajoittuva 1161 m2 kaavatontti. Erillinen autotalli/talousrakennus. Ensies. su klo 13.1514/Salminen 050 566 6982 Mh. 350.000 . 542431 Hevosmäki okt 360° 128,5/175 m Hevosmäki 37. Oh, k, 3mh, takkah., khh, ph, s, at. Upea 2007 täysin uusittu tiilitalo yhdessä tasossa hyvällä paikalla lähellä kouluja ja palveluita. Avara, valoisa. Laattaa ja parkettia, 2 takkaa, koneellinen ilmastointi. Kaunis 805 m2 kaavatontti rajoittuen puistoalueeseen. Es. su klo 15.1516/Beck (050) 323 3110 Mh. 315.000 . 542933
2
Sundsberg rt 93 m2 Omenakuja 2 C. 3h, k, s. Hyvällä paikalla upea tasokas huoneisto. Rv. -03. Alak. avara olohuone-keittiö -yhdistelmä. Kodinhoitohuone/wc. Iso eteinen. Terassi ja aidattu piha- alue jossa ulkovarasto. Yläk. makuuhuoneet ja ph, s sekä erill. wc ja parveke. Sovi ensies./Beck (050) 3233110 Mh. 249.000 . 543346 Ravals rt 92 m2 Ravalsintie 6 F. 4h, k, s. Viehättävä koti, kaunis keittiö ja kauniit huoneet. Kiva pientaloalue, kävelymatka palveluihin ja junalle. Päiväkoti alueella. Kaksi pihaa. Es. su klo 1414.45/Aarni (0500) 442 729 Mh. 189.000 . 538713 Heikkilä kt 73 m2 ja 89 m2 Tolsanpolku 6. 3h, k ja 4h, k. Lähellä keskustaa hyvillä kulkuyhteyksillä kaksi kivaa asuntoa halutussa taloyhtiössä. Esittelyt su 3h klo 14.5015.10, 4h klo 15.10 15.30/Vähätiitto-Holmberg (0500) 440 887. Velattomat hinnat 108.000 ja 128.000 . 535045
Fall okt 360° 125/158 m2 Fallintie 79 B. 4h, k, takkah., khh, ph, s. Upea Siporex erillistalo hienolla paikalla josta avarat peltonäkymät. Vaaleat sisustusmateriaalit, toimiva pohja. Iso varaava takka. Terassit. Erillinen lämmin autotalli. Tontti n. 2389 m2. Es. su klo 16.3017/Beck (050) 323 3110 Mh. 299.000. 530013
To: kåldolmar Fre: korvdelikatess på mexikanskt sätt Lunchen kostar för pensionärer 6,70 och för andra 7,80 priset inkluderar dagens rätt, salladsbuffet, bröd, dryck och dessert eller kaffe.
Inkoon ruokalista
Inkoon kunnan ruokalista viikolle 43; 20.24.10.: Ma: kalkkunaa sweet&sour -kastikkeella, perunaa/riisiä salaattia Ti: kalapyörykät, kermaviilikastike, pinaattiperunasose, salaatti Ke: lihamakaronilaatikko, salaatti To: naudanliha-kasviskastiketta, keit. perunaa, salaattia Pe: nakkikeitto La: Janssonkiusaus, salaatti Su: paistettua broileria, currykastiketta
Kantvik kt 57 m2 Kummi B. 2h, k. Todella kiva remontoitu kaksio. Kauniilla paikalla Kantvikissa sinulle, joka rakastat luontoa ja merta. Linja-auto kulkee talon vierestä. Sähkötolppapaikka autolle. Taloyhtiössä kaikki kylpyhuoneet uusittu. Es. su klo 14 14.30/Vähätiitto-Holmberg (0500) 440 887 Mh. 85.900 . 542447 Lindal kt 35 m2 Pellavarinne 2 B. 1h, kk. Ylimmän (3) kerroksen näppärä yksiö. Laminaatti/laattalattiat. Erinomainen sijainti, kaikki palvelut lähellä. Heti vapaa. Es. su klo 12.3013/ Salminen (050) 566 6982 Mh. 62.193 Vh. 69.000 . 537954 VEIKKOLA
Nordanvik okt 107 m2 Sudenpolku 17 A. 3h, tpk, khh, s. Uusi asuinalue Siuntion keskustassa. Uudessa paritalossa 3h, tpk, khh, s sekä yläkerrassa kaksi huonetta, joita ei ole laskettu asuinneliöihin. Talo sijaitsee päättyvän tien päässä. Es. su klo 1313.30/Vähätiitto-Holmberg (0500)440 887 Mh. 268.000 . 542321 Siuntio/Vihti okt-tontti 3,57 ha Kattilamäentie 221. Hieno iso 3,6 ha tontti kauniilla ja rauhallisella alueella Siuntion ja Vihdin rajalla. Nummelan palveluihin n. 78 km. Rak.lupa valmiina okt+at. Tilaisuus nopeaan rakentamiseen! Suikkanen (050) 530 8228 Mh. 73.000 . 539693 VUOKRAUS
Kirkkonummen Palvelukeskus
Lounasravintola Reimarin (avoinna kaikille) eli Kirkkonummen palvelukeskuksen ruokalista viikolle 43; 20.24.10.: Ma: pasta-kinkkuvuoka Ti: jauhelihakeitto Ke: kalavuoka To: kaalikääryle Pe: makkaraherkku meksikolaisittain Lounas maksaa eläkeläisille 6,70 ja muille 7,80. Hintaan sisältyy päivän ruoka, runsas salaattipöytä, leipää, ruokajuomat ja jälkiruoka tai kahvi.
Veikkola
Matlista för Ingå
Ingå kommuns matlista vecka 43; 20.24.10.: Må: kalkon i sweet&sour sås, kokt potatis/ris, sallad Ti: fiskbullar, gräddfilsås, spenat-potatismos, sallad Ons: köttmakaronilåda, sallad To: nötkött-grönsakssås, kokt potatis, sallad Fr: knackkorvsoppa Lö: Janssonfrestelse, sallad Sö: stekt broiler, currysås, kokt potatis, sallad
Gesterby kt 81,5 m2 Hopearinne 2 A. 3h, k, ak. Kiva 1. kerroksen koti rauhallisella sijainnilla. Lähikauppa, koulut ja päiväkodit alueella. Keskustan palveluihin n. 1,5 km. Ensies. su klo 14.3015/Salminen (050) 566 6982 Mh. 110.000 . 543064
Veikkola rt 76 m2 Kullervonkuja 9 D. 3h, k, s. Valoisa koti rivitalon päädyssä rinnetontin korkeimmalla paikalla. Kylpyhuone remontoitu -08. Katettu parveke ja suojaisa iso päätypiha hedelmäpuineen! Lapsiystävällinen ympäristö. Es. su klo 14 14.40/Suikkanen (050) 530 8228 Mh. 173.000. 540811
Vuokraus
Hevosmäki rt 80 m2 Hevosmäki 6 A. 3h, k, sauna. Hyvällä paikalla toimiva yhden tason rivitalohuoneisto. Keittiö ja kph, s uusittu 2007. Iso katettu terassi ja piha etelään. Vuokrataan 11,5 vuodeksi. Tied./Beck (050) 3233110. Vuokra 1.000 . 543012
Servicecentralens lunch matlista
Kyrkslätt Servicecentralens eller Lunchrestaurang Reimaris (öppet för alla) lunch-matlista vecka 43; 20.24.10.: Må: pasta-skinkgratäng Ti: köttfärssoppa Ons: fiskgratäng
Länsi-Uudenmaan OP-Kiinteistökeskus Oy LKV, Tallinmäki 4, 02400 Kirkkonummi, Puhelin 010 2545 380
Välityspalkkiomme on internet-myyntisopimuksissa 2,4%+ alv 22% = 2,93% ja täyden palvelun myyntisopimuksissa 3,64,0% + alv 22% = 4,404,88%. Palkkiot peritään velattomasta myyntihinnasta, minimipalkkio on 2.000 euroa + alv 22% 2.440 euroa.
Siuntion Vihreät:
UUDISKOHDE
Asunto Oy Kirkkonummen Kiisla Uusi 31.10.2008 valmistuva rivitaloyhtiö As. Oy Kirkkonummen Kiisla sijaitsee keskustan läheisyydessä Kolsarin uudella asuinalueella. Huoneistot kahdessa tasossa, oma autokatospaikka. Nyt esittelyssä: Kolsari RT, 4h, k, s 95,5 m2 Mh. 74301,25 , vh. 247000 . Pranglintie 15 B. Esittely: 14:1515:00/ Ari Riikonen 7072410 Kolsari RT, 3h, k, s 84,5 m Mh. 70466,87 , vh. 234700 . Pranglintie 15 D. Esittely: 14:1515:00/ Ari Riikonen 7088564 Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy/ Varte Uusimaa Oy
2
Finnsbacka RT 4h, k, s
97, m2
Kirkkonummi RT 5h, k, s
114,5 m2
Finnsbacka RT 4h, k, s
100 m2
Vähimmäispalkkio 2.000 + alv. 22 % = 2.440 .Välityspalkkio 4,88 % (4 % + alv. 22 %) velattomasta hinnasta. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min (alv 22 %). Matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min (alv 22 %).
Päätyasunto, suojaisa piha, keskustan ja juna-aseman läheisyydessä. Remontoi mieleiseksi! Mh. 178467,65 , vh. 179000 Topparoikka 2 D. Esittely: 15:0015:30/Anne Kurkinen 7004910
Ihanteellinen hyväkuntoinen yksitasoinen koti lapsiperheelle. Koulut, uimaja jäähalli vieressä. Keittiö remontoitu 2007. Päätyhuoneisto. Upea iso puistopiha. Mh. 247000 , Gesterborgintie 4 D. Ensiesittely: 14:0014:45/ Irma Janger 7040316
Kirkkonummi RT 5h, k, s
Valoisa ja viihtyisä koti Kirkkonummen keskustassa. Huoneisto on saneerattu v. 2006, myös kph ja sauna. Keittiö integroiduin kodinkonein.Aurinkoinen aidattu piha. Palveluiden ja koulujen läheisyydessä. Mh. 191043,70 , vh. 199000 . Nummitie 1 B. Esittely: 15:1516:00/Ari Riikonen 7069679
Taksiliikenteen puute Siuntiossa korjattavissa yhteisvoimin
Moni siuntiolainen on huomannut, että juna- ja bussiliikenteen riittämättömyyden lisäksi Siuntiossa on vaikea saada taksia, autottomalla on usein ankea arki. Muutama taksiyrittäjä Siuntiossa on, mutta he ovat pääsääntöisesti kiinni varatuissa kuljetuksissa. Kun autoton tarvitsee kyytiä esimerkiksi tutkimuksiin, kirkkoon tai hautausmaalle, taksia ei saa. Kun yksiautoisen perheen toinen puolisko tarvitsee kyytiä lastenpoliklinikalle, sairaan sukulaisen avuksi tai tapaamaan ystäviä arjen jaksamiseksi, taksia ei saa. Tarpeita ja kuntalaisia on monenlaisia ja kaikilla sama ongelma joka saattaa heijastua myös Siuntion yritysten palveluiden kysyntään. Vihreät, kunnanhallituksen jäsen Pekka Halonen, perusturvalautakunnan jäsen Reijo Korhonen ja ympäristölautakunnan jäsen Taina Janhunen ovat tarttuneet asiaan ja keskustelleet sekä siuntiolaisten taksikuskien että Espoon-Kirkkonummen taksiyhdistyksen edustajien kanssa taksipalveluiden puutteesta ja sen syistä Siuntiossa. Vihreät uskovat, että Kirkkonummen taksi voisi päivystää myös Siuntiossa, jos siihen luotaisiin yhteisvoimin paremmat edellytykset. Vihreä valtuustoryhmä haluaa haastaa kunnan ja Siuntion yritykset pohtimaan yhdessä, miten taksipalvelujen saatavuus saadaan Siuntiossa paranemaan. Vihreä valtuustoryhmä palaa asiaan seuraavan valtuustokauden alussa, ideoita ja ajatuksia aiheesta voi lähettää jo nyt Siuntion Vihreille osoitteeseen taina.janhunen@luukku.com
104 m2
Oitmäki OKT
Veklahti RT 4h, k 82 m2+16 m2
Vanhaan navettarakennukseen rakennettu v. 1984 asuntoja. Parvekkeelta kauniit maisemat. Maalämpö, edullista asua.Taloyhtiöllä omaa järvenrantaa ja laituri.Autotalli. Mh. 161372,92 , vh. 169000 . Kivisillantie 34 A. Esittely: 15:0015:45/Jyrki Heinonen 7018970
Lindal KT 3h, k, kh, parv.
78,5 m2
Uudehko lapsiperheen asunto loistavalla sijainnilla. Koulut ja uimahalli kävelyetäisyydellä. Mh. 239000 , Pappilanmäki 3 B. Esittely: 15:4516:30/ Anne Kurkinen 7079714
Neidonkallio RT 2h, k, s 60,5 m2
Maalaismiljöössä lähellä Espoon rajaa tilava okt 183/199 m2 isollekin lapsiperheelle.Ak: 3mh, avara oh, jossa varaava takka, keittiö, khh ja s-os. Yk: 2mh sekä tilava aula tv/ask.huoneeksi. Rv. 2002, tonttiosuus 7894 m2. Autokatos 2 autolle. Mh. 315000 , Myllypellontie 86 B. Esittely: 14:0014:45/ Tiina Rapola-Heinonen 7030822
Ylin päätyasunto. Parveke upein piha ja puistonäkymin. Lautalattiat. Erillinen keittiö. Mh. 119000 , Lindalintie 8 C. Ensiesittely: 15:1516:00/Tiina Rapola-Heinonen 7015911
Katso muut kohteemme nettisivuiltamme tai soita meille!
Uudehko, hyvin suunniteltu huoneisto. Korkea oh, hyvin varusteltu keittiö ja mahdollisuus nopeaan tietoliikenneyhteyteen. Mh. 97858,82 , vh. 155000 . Ruususentie 1 B. Ensiesittely: 16:0016:45/Jyrki Heinonen 7043727
Kirkkonummi KT 2h, k, s
Kirkkotori 2
02400 Kirkkonummi Vaihde 020 780 3810, faksi 020 780 3811 Avoinna: mato 917, pe 916
58 m
2
Vuokralle tarjotaan
Valoisa läpitalon päätyhuoneisto ydinkeskustassa. Lasitettu parveke ilta-aurinkoon. Mh. 133971,75 , vh. 134000 Seurakunnantie 2 B. Esittely: 13:0013:45/Irma Janger 7068312
Jyrki Heinonen 0207 80 3814 0500 598 779
Irma Janger LKV 0207 80 3812 0500 506 955
Anne Kurkinen 0207 80 3818, 040 772 4511
Ari Riikonen LKV 0207 80 3815 0500 704 085
Tiina RapolaHeinonen, LKV 0207 80 3813 0500 418 961
Tarja Alaoja LKV myyntisihteeri 0207803816
Ostetaan kiinteistöjä
Ymmärrämme kodin arvon.
huoneistokeskus.fi
Kysy yksilöllistä välityspalkkiotarjoustamme.
ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
11
Tulosvastuu politiikassa
Tulosvastuu on ollut muotisana jo vuosia. Tulosvastuusta on tullut ulkoistamisen, yksityistämisen ja kurjistamisen synonyymi. Aina pitää olla tulosvastuussa. OK, hyväksyn perusajatuksen, sillä emmehän voi käyttää kuntien palveluihin enempää kuin meillä on varaa. Mutta mikä on poliitikon tulosvastuu? Se on sitä mitä mitataan neljän vuoden välein ja vaaleissa. Ovatko ehdokkaat toimineet sen asian eteen mitä ovat luvanneet? Vai onko tullut tehtyä jotain muuta? Äänestäjän kunniallinen tehtävä on mitata tätä.
NTTI KOMME
seuraavan neljän vuoden aikana tulosvastuun? Minä lupaan sen tehdä. Ilmoita siis teesisi julkisesti esim. netissä ja arvioi onnistumistasi jatkuvasti. Mitä siis teet tavoitteittesi toteuttamiseksi? Tällä tavalla päättäjä voi olla tulosvastuussa kuntalaiselle. Selittelyä ei tarvita vaan tekoja asioiden eteenpäinviemiseen. Lopputulos mitataan seuraavissa vaaleissa. Haastankin kaikki kuntavaaliehdokkaat Tulosvastuu-kampanjaan. Otatko omasta toiminnastasi TERO STRAND SDP Kirkkonummi
Tärkeää saada näkemyksiä kuntalaisilta:
Mitä mieltä olet lasten ja nuorten palveluista Kirkkonummella?
1.1.2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki (417/2007) velvoittaa laatimaan kunnallisen lastensuojelusuunnitelman. Lastensuojelusuunnitelmassa tarkastellaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden nykytilaa sekä luodaan tavoitteita lähivuosille. Kunnassa lastensuojelusuunnitelmaa työstetään moniammatillisissa ryhmissä ja suunnitelma menee hyväksyttäväksi vuoden 2009 alussa uudelle valtuustolle. Lastensuojelusuunnitelmaan on tärkeätä saada näkemyksiä palveluiden käyttäjiltä eli kuntalaisilta. Nyt kaikilla on mahdollisuus tuoda esiin kokemuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluista ja hyvinvoinnista Kirkkonummella sekä kertoa mahdollisista tulevaisuuden uhkista ja kehittämisenkohteista liittyen edellä mainittuihin palveluihin. Kuntalaiskysely on saatavilla Kirkkonummen internet-sivuilla osoitteessa www.kirkkonummi.fi sekä paperiversiona kunnan palvelupisteessä (Asematie 3, toinen kerros) ja kirjastoissa 30.11.2008 saakka. Lisätietoja tarvittaessa antaa lastensuojelusuunnitelman projektityöntekijä Satu Åkerlund gsm: 050-4143440 tai sähköposti: satumari.akerlund@kirkk onummi.fi
Kierrätä kirjaa kampanja tuotti tulosta Siuntiossa
Siuntion kirjastotoimi otti lauantaina 11.10. vastaan kuntalaisten lahjoittamia kirjoja. Kirjakeräykseen osallistui n. 20 lahjoittajaa ja yhteensä kirjoja lahjoitettiin komeat 695 kappaletta. Suomen, ruotsin ja englannin kielistä aikuisten kaunokirjallisuutta lahjoitettiin 497 ja tietokirjallisuutta 164 kappaletta. Lasten suomen- ja ruotsinkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta lahjoitettiin 34 kappaletta. Kirjallisuuden lisäksi lahjoitettiin kolme äänikirjaa ja yksi cd-levy. Perinteisesti nuoret ovat kirjastojen musiikkiosastojen suurkuluttajia ja olisikin hienoa, jos Siuntion kirjasto saisi lahjoituksia musiikkiosastolle. Erityisesti hip hop -musiikille on kysyntää. Kirjastonhoitaja MarjaLiisa Mutka kiittää lämpimästi aktiivisia kuntalaisia lahjoituksista. ELISA CALIN
12
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Kunnanjohtaja pinkaisi kierroksen uusitulla urheilukentällä Siuntiossa
Siuntion urheilukentällä käyskenteli perjantai aamuna 17. lokakuuta tyytyväisen näköinen joukko sporttisesti pukeutuneen kunnanjohtaja Henrik Sandströmin johdolla. Vastikään valmistuneen urheilukentän peruskorjauksen työn tulos miellytti niin virkamiehiä kuin Sjundeå IF:n edustajia, joista puheenjohtaja Claes Smeds ja yleisurheilujaoston pj. Chris Mosley kokeilivat uuden kentän punaista pinnoitetta pinkaisemalla kunnanjohtajan kanssa ratakierroksen kentän valmistumisen kunniaksi. Hyvältä näyttää ja mukavalta tuntuu. Pinta on kimmoisa eikä se ole liian pehmeä, analysoi Sjundeå IF:n puheenjohtaja Claes Smeds punasävyistä Sprintan-joustopinnoitetta. Valtava parannus entiseen, hymyili puolestaan SIF:n yleisurheilujaoston pj. Chris Mosley. 400 metrin juoksuradan lisäksi samalla pinnoitteella on päällystetty Siuntion urheilukentän muut yleistä läheltä saanut, perusteli työnjohtajana peruskorjausprojektissa toiminut Kauko Hiltunen YIT Infrapalveluista. Hänen mukaansa urheilukentän aiempi kumiasfaltti jätettiin paikoilleen ja siihen tehtiin n. 40.000 reikää ennen kuin 13 mm:n Sprintan-joustopinnoite asennettiin sen päälle. Vettä läpäisevä joustopinnoite näytti jo perjantaisessa tilaisuudessa erinomaisuutensa, sillä torstain kaatosateiden jälkeen juoksuradat olivat loistavassa kunnossa. Kesän alussa alkaneiden perusparannustöiden jälkeen Siuntion urheilukenttä on ollut pois käytöstä ja nyt syksyllä uutta joustopinnoitetta pääsevät mahdollisesti kokeilemaan koululaisryhmät sekä tietenkin urheiluseuraan kuuluvat omissa harjoituksissaan. Nurmikkoalueelle annetaan talvirauha ja se otetaan käyttöön vasta ensi keväänä. Nyt syksyllä urheilukenttä ei tule "vapaaseen käyttöön", mutta tulevalle kaudelle ainakin kunnanjohtaja Henrik Sandström haluaisi sinne avoimet ovet. Mm. Siuntiossa esiintyvä ilkivalta on syynä lukkojen pysymiseen kentän oviaukoissa, sillä kentän uutta nurmikkoa ja pinnoitetta ei missään tapauksessa haluta nyt tärvellä. Yksi mahdollisuus olisi pyöröoven hankkiminen urheilukentälle, pohti sivistystoimenjohtaja Katri Kalske perjantaina. Aivan Siuntion ytimessä, Aleksis Kiven koulun vieressä sijaitseva urheilukenttä on kallisarvoinen liikuntapaikka lähistön kouluille sekä paikallisille urheiluseuroille. Koulussa yukipinän saaneet lapset ovatkin kiitettävästi löytäneet tiensä urheiluseurojen riveihin ja Chris Mosleyn mukaan kunnan ala-asteikäisistä yli 30 % on mukana Sjundeå IF:n toiminnassa. Menestystäkin on tullut, sillä viime kesänä meillä oli ikäluokan 1417 v. SM-kisoissa mukana kymmenkunta nuorta urheilijaa, kertoi SIF:n pj. Claes Smeds. Urheilukentän peruskorjaus mahdollistaa nyt entistä tehokkaamman harjoittelun kotikonnuilla ja juoksulajien kohdalla parannus on ollut valtava. Aikaisemmin jouduimme jopa viemään juoksulajit naapurikuntiin kun täällä ei voinut kisata, tunnusti Mosley, joka kutsui paikkakunnan lasten vanhempia rohkeasti mukaan SIF:n toimintaan, uusista vetäjistä on krooninen pula. SIF:n tulevaisuuden toivelistalla on myös liikuntapaikkojen hoitajan saaminen Siuntioon. Hänen vastuullaan voisi olla urheilukentän ohella myös vieressä sijaitseva käsipallohalli. Entistä ehommaksi urheilukenttää saisi SIF:n Håkan Johanssonin mielestä pienillä parannuksilla, jotka koskevat em. liikuntapaikkojen hoitajan saamisen lisäksi mm. aatamin aikuista kastelujärjestelmää, sähköistystä jne. SATU HOLMLUND
URHEILUKENTÄN teknisistä ominaisuuksista ja hoidosta keskustelemassa SIF:n Håkan Johansson ja YIT Infrapalveluiden Kauko Hiltunen. urheilun suorituspaikat ja sen lisäksi n. 270.000 euroa maksaneeseen peruskorjaukseen kuului uuden siirtonurmen hankkiminen kentän keskelle. Noin 6000 neliön kokoinen siirtonurmi hankittiin Joroisista, sillä palloiluun sopivaa nurmea ei täs-
RATAKIERROS taittui tältä triolta joutuisasti. Vas. Sjundeå IF:n yleisurheilujaoston pj. Chris Mosley, SIF:n pj. Claes Smeds ja Siuntion kunnanjohtaja Henrik Sandström.
SJUNDEÅ IF on valtava liikuttaja Siuntiossa. Kuvassa vas. seuran pj. Claes Smeds, sivistystoimenjohtaja Katri Kalske, yleisurheilujaoston pj. Chris Mosley sekä kunnanjohtaja Henrik Sandström (selin).
Timo Haapaniemi
· TV-toimittaja, uutispäällikkö · Kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Tavoitteitani
· · · · · · Kantatie 51 moottoritieksi Terveysasemat kuntoon Uudet koulut keskustaan, Masalaan ja Veikkolaan Kattavat kevyenliikenteen väylät Monipuolinen uusi liikunta- ja urheilukeskus Paremmat palvelut toimintoja järkeistämällä
www.timohaapaniemi.fi
Kokenut ja vahva vaikuttaja!
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
13
KIRKKONUMMEN LIIKEPORTISSA TAPAHTUU!
Koti kuntoon -ilta
KE 22.10. PALVELEMME KLO 20:EEN
14
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
"Kaikki on vain tätä elämää!"
sanoo monessa mukana oleva Stephan Rantala
30-vuotisjuhliaan valmistelevan Kirkkonummen yrittäjäyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Stephan Rantala voi syystä olla tyytyväinen yhdistyksen vireästä kasvusta. Kun aloitin puheenjohtajana, mukana oli 160170 jäsentä, nyt lukumäärä on jo 415. Tänäkin vuonna kasvu on ollut 25 %:n luokkaa. Kiitos kaikille, jotka ovat tehneet tämän mahdolliseksi. Tätä työtä ei tehdä yksin, vaan hyvin vastuunsa kantavan hallituksen kanssa ja vuorovaikutuksessa kunnan ja päättäjien suuntaan, Rantala huomauttaa iloiten erityisesti viime aikoina mukaan tulleista nuorista yrittäjistä. Tällä hetkellä yhdistyksen hallitusvastuuta kantavat Rantalan lisäksi varapj Tiina Karlsson, Soili Virtanen, Hannu RintaSeppälä, Minna Hentunen, Kimmo Koivikko, Ari Harinen, Kati Johansson ja Minna Sandström sekä kunniapuheenjohtaja Mikko Salo tiedottajana ja pitkäaikaisena hallituksen puheenjohtajana. Ilman Mikon panostusta yrittäjäyhdistyksemme ei olisi sitä, mitä se on tänä päivänä, Rantala painottaa. mä toimii 32 maassa, hän valottaa.
Perheyrityksen ideaa
Aika yrittäjänä on toimitusjohtaja Stephan Rantalasta mennyt niin nopeasti kuin suihkussa käynti. Yrityksen 15-vuotisjuhlat on suunniteltu pidettäväksi 3.2.2009 juhlaseminaarin merkeissä, jonne amerikkalaiset päämiehet Sally ja Howard Stewens ovat myös tulossa. Oma poika Markus on jo mukana yrityksen toiminnassa ja nyt on myös hallituksen jäsen, joten Pro Activella on nyt enemmän perheyrityksen luonnetta. Hän tietää kaiken yrityksemme taloushallinnasta, tileistä, laskutuksesta ja maksuista. Paras mies valittiin hallitukseen, pojastaan selvästi onnellinen ja ylpeä isä listaa. Enää en vaihtaisi takaisin Partekille, hän sanoo nyt, joskaan vaihto yksityisyrittäjäksi ei ollut helppo. Olin tottunut, että sihteerit hoitivat kaiken käytännön työn. Mutta kun aloitin, kaikki pitikin tehdä itse. Vasta muutaman vuoden kuluttua alkoi helpottaa. Oman yrityksen vetäminen on ollut antoisaa ja kiinnostavaa ja päätöksenteko nopeaa. Tässä ei vain voi erottaa työtä ja vapaaaikaa; kaikki on vain tätä elämää! hän kuittaa.
STEPHAN Rantala iloitsee Kirkkonummen Yrittäjien myötätuulesta, josta merkkinä on mm. taustalla olevan Yrittäjätalon saaminen alkuvuonna. virkailijaäidin ja mummin kasvattama. Selkävammansa takia yksityisopettajana toiminut isä kuoli hyvin pian Stephanin syntymän jälkeen. Peruskoulutukseltaan mies on laillistettu psykologi ja filosofian maisteri, mitä aloja hän opiskeli Turussa, josta löytyi psykologiaa suomeksi opiskeleva elämänkumppani. Hyvin on toiminut kahden psykologin liitto, naurahtaa Stephan, joka on ollut mukana perustamassa Kirkkonummelle mielenterveysseuraa Kimi ry:tä ja Omaishoitajayhdistystä. Stephan kuuluu "Tanskan mallin" puolestapuhujiin vanhustyössä. Se ei tulisi maksamaan kunnalle sen enempää euroja. Ideanahan siinä on kotona asumisen turvaaminen niin pitkälle kuin mahdollista, ja sosiaalisen elämän virikkeiden tarjonta hakemalla vanhukset kotoa erilaisiin päivätilaisuuksiin, ettei kukaan jää yksin, Rantala listaa mallin mukaisia asioita. Humanismin puolestapuhuja on valmis myös tekoihin ja toiminut mm. Nuorisokodin kannatusyhdistyksen puheenjohtajana, jolta ajalta mieleen ovat jääneet ihanat joulujuhlat, tivolireissut nuorten kanssa jne. Ihmisen täytyy tulla kuulluksi! hän jyrisee ja harmittelee sitä, että 60-luvulla vastuu siirrettiin virkamiehille näissä asioissa. Kaikki lähtee liikkeelle asenteista. Inhimillisyys ja yhteisöllisyys on unohdettu meidän yhteiskunnastamme! mies naurahtaa. Hän toimi jonkun aikaa psykologina Pohjois-Ruotsissa Bodenin keskussairaalan psykiatrisen osastolla. Johtamistaitoa hän opiskeli Amerikassa ja suoritti siellä laatukoulutuksen sertifikaatin. Kirkkonummelle Stephan Rantala muutti -81 saatuaan työpaikan Johtamistaidon opistosta joka tosin toimi silloin vielä Lauttasaaressa. Me ajettiin tänne silloin pohjoisesta reittiä Veikkolan kautta. Yhdessä kyltissä luki: Varning för varg! eli "Susivaara". Kyllä meitä ihmetytti, millaiseen paikkaan me oikein ollaan tulossa, Stephan naurahtaa. Mutta tänne he jäivät ja pian Aavarannan lähettyvillä asuva perhe kasvoi kahdella pojalla. Stephan vaihtoi kuitenkin pian työpaikkaa ensin Jaakko Pöyryn henkilöstön kehittämistehtäviin ja Partekille syksyllä -84, kun hänet valittiin henkilöstön ja johdon kehittämistehtäviin. han pohtii kauttaan Partekilla. Nastolaan avattiin modernein betonilinja koko maailmassa keväällä -90 ja syksyllä se jo suljettiin, han valottaa rajua alamäkeä, joka pysäytti lähes koko uudisrakennusteollisuuden pitkäksi aikaa. Myös minulle se oli henkilökohtaisesti raskasta aikaa. Läksin Partekista surullisella mielellä 31.12.93.
Yritysfoorumi vetää väkeä
Hyvästä myötätuulesta kertoo myös syksyn Yrittäjäfoorumin väen paljous. Kun ehdotin tätä toimintamuotoa, ideani tyrmättiin. "Ei sellaisia tarvita! Ei kukaan tule!" Ensimmäisenä vuonna -05 tuli 35, sitten 80, viime vuonna jo 130 ja nyt sitäkin enemmän. Eero Lehti kannusti meitä tekemään tästä jopa konseptin, Stephan iloitsi. Lisäksi yhdistyksen toimintaa ovat yhteistyössä paikallispankkien kanssa järjestetty Yrittäjien talouskoulu, Kunnanjohtajan aamukahvit ja naisyrittäjien illat, palvelu- ja valtuustoseminaarit. Yhdistys on aktiivisesti mukana myös keskustaprojektin kehittämisessä. Tärkeä etappi oli Yrittäjätalon saaminen Keskusta II:n alueelle. Sieltä on löytynyt tilat monelle yrittäjälle ja kerran kuussa järjestettävälle yritysinfotilaisuudelle. Ensi vuonna aiomme nostaa profiilia juhlavuotemme kunniaksi ja mukana näissä suunnitelmissa on mm. pankkimaailma ja Varuboden, Rantala kertoi.
Enemmän pro aktiivisuutta!
Stephan Rantalalla ei ollut mitään tietoa yksityisyrittäjän eikä myöskään ja PK-sektorin haasteista, kun hän seuraavana vuonna perusti Pro Active -firmansa keskellä syvintä lamaa. Nimeen liittyy pieni tarina. Kysyin Sakari T. Lahdelta, mitä hän eniten odottaa firmaltani. "Tee esimiehistäni enemmän pro-aktiivisia, etteivät he ole niin reaktiivisia" eli että he ennakoisivat tulevat ongelmatilanteet ja niihin myös ratkaisut, eikä vasta jälkikäteen, mikä on laadun ensimmäinen periaate, Stephan Rantala selvittää kansainvälisen, jo viisi ihmistä työllistävän yrityksensä toimintalinjoja. Näitä ovat PK-yritysten avustaminen luomaan oikeantyyppisen hallitusstrategian, löytämään yhteistä tahtotilaa erilaisiin valintoihin sekä parhaan mahdollisen johtoryhmän valitseminen. Olen palvellut jo melkein 300 asiakasta. Pisimmät asiakassuhteet ovat kestäneet yli 10 vuotta, hän mainitsee. Stephan itse istuu mm. norjalaisen yhteistyökumppanin ja Puolassa toimivan tytäryhtiön hallituksissa, joten kansainvälisyys on luonteva osa yritystä. Jo Partekin aikaan ulkomaan päiviä saattoi kertyä 150 päivää vuodesta, mies hymyilee. Yrityksen tietopankki on Ohiossa. Työssä saadut tulokset verrataan aina tähän kansainvälisesti koottuun 400.000 verrokkiryhmään . Tämä H R Chally -järjestel-
Korjaamista riittää!
Perheyrittäjän ominaisuudessa Stephan näkeekin perintöveron poistamisen tärkeäksi sukupolven vaihdoksen yhteydessä. Ei siitä saa joutua velkavankeuteen, jos jatkaa vanhempiensa työtä, hän painottaa. Myöskään osinkojen verottamista ansaintapohjalta hän ei kannata. Jos omalla työllään saa arvonlisää syntymään, siitä pitäisi verottaa normaaliverotuksessa. Moni yrittäjä saa oman toimeentulonsa tuolla 22 %:n osinkotulolla. Jos se viedään, koko pohja yrittämiseltä putoaa, hän tähdentää ja toivoo muutenkin verotukselle tarkempaa syyniä. Suomessa on vain 560 yli 250 henkilön yritystä eli 0, 02 % kaikista yrityksistä. Reippaasti suurin on osa, 97 % on yhden hengen yrityksiä. PK-yrityksiä eli yli kaksi henkilöä työllistäviä on sitten tuo 9799,8 %:n väliin jääjä osuus, Stephan listaa ja sanoo amerikkalaisten päämiesten hyvin vaikeasti ymmärtävän näitä Suomen oloja, sillä USA:ssa yksin toimivaa liikkeenharjoittajaa ei lasketa edes yrittäjäksi.
politiikan saamisen vihdoinkin kuntoon ja siinä hän kannattaa mm. yhteistyötä Inkoon ja Siuntion kanssa. Hänestä tärkeää olisi myös kunnan eri toimielimien järkeistämisen niin, että kaikki toiminnot käytäisiin läpi ja mietittäisiin, mitä palveluja kunnan kannattaa hoitaa itse ja mitä ulkoistaa yksityiselle yrityselämälle. Kunnalle jäisi tietenkin rooli palvelujen ylläpitäjänä ja virkamiehet toimisivat laadun tarkastajana, hän tarkentaa ja sanoo ihmetelleensä, että kunnassa ei ollut edes johtamisjärjestelmää, kun hän vuonna -99 ajoi henkilöstöstrategiaa täällä. Kunnan eri toimialajohtajista koottiin sitten johtoryhmä. Yhdessä puntaroitiin, mitkä asiat ovat kullekin toimialalle tärkeitä, mitä pitäisi kehittää ja mitkä asiat ovat ajankohtaisia eri vuodenaikoina "vuosikellon" mukaan. Sitä työtä olisi pitänyt vain jatkaa!, Rantala puuskahtaa ja pitää vanhoillisena mallia, jossa verotulojen kasvun tärkeimpänä keinona nähdään verojen korotukset. Jos kuntaan saadaan lisää yrityksiä, yhteisöverot tuovat suoraa tuloa! hän painottaa ja suosittelee tässä mm. alihankintatoimia teollisuuden tarpeisiin. Alueemme ammattikoulutusta pitäisi suunnata niille aloille, joissa täällä on työpaikkatarjontaa, hän visioi ja harmittelee tämän puolen huomiotta jättämisen.
Ei paniikkia
Stephan Rantala sanoo nähneensä elämänsä aikana maan vaurauden kasvun, teknologian kehittymisen ja talkoohengen, jossa arvo annetaan pienille asioille. Minne se kaikki on hukattu? hän kysyy. Rantalan arvioi, että lännestä yhtäkkiä päälle pamahtanut pankkikriisi ei ole niin paha kuin Suomessa kuin mitä 90-luvun lama oli. 3000 silloista markkaa/asukas oli hinta, että saatiin pidettyä pankit pystyssä, mutta me opimme siitä. Meillä on takuurahasto ja perustimme silloin maailman ensimmäisen "roskapankin", hän muistuttaa ja sanoo esim. kiinteistöjen arvon säilyvän, vaikka ne eivät hetkellisesti menekään kaupaksi. Haittana on nyt yhteinen valuutta, euro, joka vetää meitä kriisiin ja heiluttaa talouttamme. Ja jos USA:n ostovoima, 350 biljardia häipyy, totta kai vientimme hiipuu, hän arvioi ja arvelee kriisin heijastuvan ainakin raskaimpiin teollisuushaaroihin. Myös rakentaminen on tärkeä mittari ja se näkyy Suomessakin, mutta paniikkiin ei ole syytä, sillä Suomi on paremmassa kunnossa kuin 90-luvulla! hän toteaa. LIISA KOSONEN
Näköalapaikalla Partekissa
Stephan otti vastuun koko konsernin henkilöstön kehittämispäällikkönä. Työntekijöitä yrityksessä oli silloin 78000 henkeä. Tähtäimenä oli se, että kaikki joutuvat myyntityöhön. Myös keskushallinnon piti ansaita palkkoihinsa kuluva raha, kertoi Stephan työpaikastaan, josta hän jälkeen päin arvioi saaneensa yliopistotason koulutuksen johdon kehittämistehtäviin ja kansainvälisiin koulutusohjelmiin. Kehittämis- ja kasvuvauhti oli kova, uusia organisaatioita tehtailtiin jopa puolen vuoden välein. Sitten tuli lama, mikä kosketti syvältä Partekia. Kahdeksasta yksiköstä jäi lopulta jäljelle vain kolme. Sisäinen laskutus koettiin "höpötyksenä" ja mentiin takaisin vanhaan käytäntöön. 10 vuotta tehtiin töitä ja tultiin takaisin samaan. Ainut, mitä siitä jäi käteen, oli se, että strategiat terävöittivät toimintaa, Step-
Psykologin näkökanta
Stephan Rantalaa on totuttu näkemään yrittäjien piirissä, sillä hän istuu myös Uudenmaan ja Suomen Yrittäjien hallituksissa. Hän on myös kokoomuksen ehdokkaana tulevissa vaaleissa. Mikä mies on tuon kaiken toimintatarmon takana? Vaasasta kotoisin oleva, ruotsia äidinkielenään puhuva Stephan Rantala kasvoi kahden naisen, kirjasto-
"Susivaara"
Stephan Rantalan työura on yhtä monisäikeinen kuin mies itsekin. Johtamistaidon kouluttajana hän toimi Turun merenkulkuoppilaitoksessa suomen ja ruotsin kielellä ollessaan vain karvan verran päälle kaksikymppinen. Oppilaani olivat kokeneita kapteeneja, yliperämiehiä ja avomerilaivureita, jopa yli 50-vuotiaita,
Dialogi puuttuu
Valtuustoehdokas Stephan Rantala moittii sitä, että kunnastamme puuttuu dialogi. Vaalien aikana se on hetken esillä, mutta taas se hiljenee, hän moittii. Ykkösasiaksi hän nostaisi Kirkkonummen elinkeino-
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
15
Kuntalaisaloite neuvolapalveluiden palauttamisesta itäiselle Kirkkonummelle otettiin vakavasti
Temanan talo on todennäköisin vaihtoehto
Kirkkonummen kunta on siirtänyt Sundsbergin neuvola-asiakkaat Masalan neuvolasta keskustaan tilanpuutteen takia. Sundsbergissä, jossa pieniä lapsia on todella paljon, tämä päätös on otettu tyrmistyneinä vastaan. Sundsbergin Kartanonrannan asukasyhdistys keräsi 464 nimeä adressiin, jossa vaadittiin päätöksen kumoamista ja palvelujen palauttamista kävelyetäisyydelle. Adressi luovutettiin terveyslautakunnan puheenjohtajalle, Ulf Kjerinille keskiviikkona, 15.10. kokouksen alussa asukasyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Helinin, Katri Heinon ja Petra Karastin toimesta. Masalan terveysasema ja kollegat ovat lähellä, joten hoitajalla säilyy yhteys työyhteisöön, mikä on tärkeä työturvallisuuteen vaikuttava asia, listasi Hannele Repo paikan etuja. Tilat ovat tosin nyt toimistokäytössä, joten niille pitää löytää puolestaan uusi sijoituspaikka. Tämä on tällainen ketjureaktio, Hannele naurahtaa ja huomauttaa, että näissä asioissa on otettava huomioon monenlaiset tekijät. Neuvolan tilat ovat nyt keskustassa täyskäytössä, mikä on taloudellista, mutta PETRA Karasti, Katri Heino ja Heikki Helin Tuuli-tyttärensä kanssa toivat Kartanonrannan asukasyhdistyksen 460 nimen adressin terveyslautakunnan p. Ulf Kjerinille. huoneistoon tai Sipulin alueen talonmiehen asuntoon. Yhdistyksen ehdotuksia ovat myös neuvolan aukioloaikojen pidentäminen, "Parakkineuvolan" perustaminen Masalan neuvolan yhteyteen ja kotikäyntien lisääminen Siitä olemme tyytyväisiä, että Sundsbergin alue on saanut uuden, pätevän työntekijän Eeva-Liisa Sillanpään, vaikka hänelle ei löytynytkään työtiloja Masalan neuvolassa, hän huomautti. Varosen mukaan omakotitalojen muuttaminen väliaikaisesti neuvolakäyttöön ei välttämättä ole helppoa ja se sotii myös sitä periaatetta vastaan, ettei kukaan joutuisi työskentelemään yksin. Masalan Portin eli entisen Astran hissittömässä talossa tilaa olisi ollut toisessa kerroksessa, mikä ei Varosen mukaan siksi tullut kysymykseen. Onkohan sitä yhtään mietitty, miten sitten odottavat äidit pienine lapsineen selviävät esim. junaan ja junasta pois vaunujen ja rattaiden kanssa? tuli ihmetelleeksi. Ja miksi tiloja alettiin etsiä vasta adressin myötä? toisaalta palvelujen saavutettavuus on yksi laatutekijöistä. Myös vammaisten tulee päästä asiakastiloihin, siksi Astran toinen kerros ei käy, hän selvitteli päätösten taustatekijöitä. Kirkkonummi kasvaa sellaista vauhtia, että joka vuosi tarvitaan kaksi uutta terveydenhoitajaa, jotka aloittavat aina elokuun alusta. Työpisteen ja oman asiakasryhmän löytyminen uusille toimijoille heti on aina aikamoista palapeliä, hän totesi. LIISA KOSONEN
Paikkoja löytyy!
"Sundsbergin alue on väestörakenteeltaan lapsivaltaisimpia alueita Kirkkonummella. Palveluiden saatavuuden kannalta on erittäin valitettavaa ja epäekologista siirtää neuvolapalvelut noin 10 km päähän asiakkaista Kirkkonummen keskustaan, jonne on alueeltamme kohtuullisen hankalat julkisen liikenteen yhteydet. Pelkäämme, että päätöstä tehdessä asiaa on tarkasteltu yksipuolisesti ja vain terveydenhoitajien asiakasmäärien tasoittamista silmällä pitäen", todetaan mm. aloitteessa ja ehdotetaan n. 300 lapsen ja heidän vanhempiensa neuvolapalveluiden sijoittamista mm. Masalanportin toimistokiinteistöön tai johonkin asuin-
Temanan tilat sopivia
Yhdeksi vaihtoehdoksi Varosen mukaan oli tullut Temanan monitoimitalo. Siitä voi todellakin antaa kiitosta virkamiehille, että Sundsbergin neuvolapalveluiden siirtämistä tähän taloon missä siis on jo kirjasto ja nuorisotoimen tilat ryhdyttiin heti ajamaan, sillä ylihoitaja Hannele Repo kävi katsastamassa paikan heti perjantaiaamuna. Temanan talo on erittäin todennäköinen vaihtoehto. Sieltä neuvola saisi asianmukaiset tilat. Lisäksi
Masalassa lähes 1000 neuvolaikäistä lasta!
Adressin tuojat otettiin ystävällisesti vastaan lautakunnassa ja huolenaihe tunnustettiin oikeaksi. Ylilääkäri Helena Varonen piti alkuun selvityksen Masalan tilanteesta, jossa kahdella terveydenhoitajalla on hoidettavana 969 neuvolaikäistä lasta, kun normien mukaan pitäisi olla yksi hoitaja 340 lasta kohden.
Heidi Hautala Kirkkonummelle 23.10. Avoin ja osallistava kunta
Kansanedustaja Heidi Hautala tulee torstaina 23.10. Kirkkonummen vihreiden järjestämään keskustelutilaisuuteen alustamaan aiheesta Avoin ja osallistava kunta. Heidi Hautala on läsnä n. 17.3019. Tilaisuus järjestetään Kirkkonummen koulukeskuksen D-ruokalassa auditorion vieressä. Sisäänkäynti on poliisiasemaa vastapäätä. Päätöksenteon avoimuus on yksi Kirkkonummen vihreiden vaaliteemoista. Tämän asian teen vihreät ovat myös työskennelleet jo vuosia mm. osallistumalla aktiivisesti kunnan sähköisten työtapojen kehittämiseen. Viime vuosina ovatkin kuntalaisten mahdollisuudet päästä seuraamaan päätöksentekoa huomattavasti parantuneet. Esimerkiksi kunnan hallituksen pöytäkirjojen ennakkotieto on luettavissa kunnan verkkosivuilta jo samana iltana kokouksen jälkeen. Vihreät näkevät, että kaikessa kunnan päätöksenteossa on asianosaisten ottaminen mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa erittäin tärkeää. Avoimella ja osallistavalla työtavalla päästään laadukkaampaan ja kuntalaisia paremmin tyydyttävään päätöksentekoon. Tervetuloa tilaisuuteen! KRISTO SAVOLA
Kun lapsilla ja nuorilla on sekä hauskaa että turvallista, aikuisetkin viihtyvät Kirkkonummella entistä paremmin!
Katja Salo
Tämä tavoitetaan kolmen lapsen äidin mielestä Asukas- & suurleikkipuistotoiminnalla Yrittäjämyönteisellä päätöksenteolla Yhteistyöllä
Kirkkonummi
www.katjasalo.kokoomus.info
51 128
Ta v a l l i s e n i h m i s e n p u o l e s t a p u h u j a Antti Salonen
- suurperheen isä - IT-projektipäällikkö
JATKUVUUTTA PÄÄTÖKSENTEKOON
Yhteistyökykyinen ja kokenut päättäjä -kunnanvaltuutettu -kunnanhallituksen jäsen -kirkkovaltuutettu -Kuntaliiton valtuuston varajäsen
www.anttisalonen.fi
16
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä Sieltä sun täältä
Hauskaa koko perheelle: Kyllä tyhjä kukkaro veden päällä pysyy.
Herkut syntyvät mielikuvituksella
Isänpäivänä päivänsankaria ilahdutetaan kauniilla kakulla, jonka leipomiseen myös lapset voivat osallistua. À la Meira leivontamauste- ja koristelusarjan monipuoliset tuotteet antavat mahdollisuuden persoonallisten herkkujen luomiseen. Leipominen on hyvä tapa viettää aikaa yhdessä perheen kanssa. Lapsille leipominen on mielekästä puuhaa ja varsinkin leivonnaisten koristelu tuo hymyn pienten jauhopeukaloiden huulille. Suomen suosituimman maustetalo Meiran monipuolinen à la Meira leivontamauste- ja koristelusarja tarjoaa miltei rajattomat mahdollisuudet leivonnaisten koristeluun. Monipuoliseen tuotesarjaan kuuluu noin 30 tuotetta, jotka kattavat lähes kaikki kakkujen ja leivonnaisten koristeluun tarvittavat tuotteet. Perinteisten nonparellien lisäksi valikoimaan kuuluu muun muassa eri värisiä suklaakoristeita, joilla esimerkiksi muffineista saa kauniin näköisiä. Ylellinen kakunkoristelu syntyy helposti hopeisella suklaarakeella, kirjavat strösselit puolestaan piristävät pikkuleipien ilmettä. Koristeet sopivat mm. kakun kaunistajaksi, muffinssien ja pikkuleipien piristäjäksi, jäätelön sulostuttajaksi, jogurtin maustajaksi ja kuumien juomien koristajaksi sekä sellaisenaan naposteltavaksi.
LAITTOMASTI maahantuodut koirat muodostavat suuren riskin eläintautien leviämiselle. Tällaiset koirat voivat pahimmassa tapauksessa uhata myös eläimen omistajan ja hänen läheistensä terveyttä.
Älä tuo pimeää koiraa -yleisöluento 30.10.
Laittomasti maahantuodut koirat voivat aiheuttaa ongelmia niin koiran omistajille kuin muillekin. Koira voi olla jo maahan tullessaan sairas ja tartuttaa muita koiria tai ihmisiä kohtalokkain seurauksin. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, Suomen Kennelliitto ja Suomen Eläinlääkäriliitto järjestävät torstaina 30.10.2008 yleisöluentotilaisuuden aiheesta "Älä tuo pimeää koiraa". Luento järjestetään Eläinlääkäripäivien yhteydessä Helsingin Messukeskuksen kongressisiivessä, osoitteessa Rautatieläisenkatu 3 kello 17.30 alkaen. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijoiden luentoja siitä, miten koira tuodaan Suomeen maahantuontimääräysten mukaisesti ja koiran hyvinvointi varmistaen, laittomasti tuotujen koirien mahdollisista käytösongelmista, eläintautiriskeistä koiran ja ihmisen terveyden kannalta, eläinlääkärin ammatillisista riskeistä sekä eläintautityöstä Suomessa. Tuontivaatimusten noudattaminen on välttämätöntä esim. raivotaudin eli rabieksen leviämisen estämiseksi. Ulkomailta tuodun koiran ostajan tulee aina varmistaa, että koira on tuotu laillisesti maahan. Ostajan on otettava etukäteen selvää, mitä tuontivaatimuksia kyseisestä maasta tuotaville koirille on asetettu. Jos myyjä ei halua näyttää koiran papereita ja selvittää niiden merkintöjä selvästi, koiraa ei pidä ostaa häneltä. Laittomasti maahantuodun koiran ostaminen on aina suoraa tukea salakuljettajille ja epäeettiselle koirankasvatukselle. Jos harkitset tuontikoiran hankkimista, tarkista ajan tasalla olevat koirien tuontivaatimukset Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran internet-sivuilta: www.evira.fi/portal/fi/elaimet _ja_terveys/tuonti_ja_vienti/.
Helppo täytekakku
3 kananmunaa 1 1/2 dl sokeria 1 dl vehnäjauhoja 1 tl à la Meira leivinjauhetta Päälle kermavaahtoa Täytteeksi hilloa tai marjoja Koristeeksi juhlan luonteen mukaisia koristelutuotteita
KALEVI Hyttinen Viinijärveltä on vuoden laihduttaja 2008.
Vuoden Laihduttaja on Kalevi Hyttinen
Painonvartijat Vuoden Laihduttajaksi 2008 on valittu 41-vuotias sähköasentaja Kalevi Hyttinen Viinijärveltä Pohjois-Karjalasta. "Elämässäni on ollut kaksi tärkeää päätöstä: toinen on naimisiinmeno ja toinen laihduttamisen aloittaminen", onnellinen Kalevi riemuitsi voiton ratkettua. Painonvartijat-ohjelmalla lähes 40 kiloa pudottanut Kalevi kertoo, ettei ole joutunut luopumaan mistään tärkeästä laihduttaessaan. Kilojen ja vaikeiden selkävaivojen tilalle on tullut liikunta lavatansseista maratoniin. "Kuka tahansa pystyy tähän, siihen tarvitaan kipinä, hyvä esimerkki ja oikeanlaista tukea. Suomalainen mies on itsepäinen mutta sisukas, kun jotain päättää", Kalevi Hyttinen kannusti muita kilojen kanssa tuskailevia miehiä. "Kalevissa näkyy miehinen tapa ottaa härkää sarvista ja tarttua toimeen. Hän ei ole sortunut selittämiseen vaan on aidosti muuttanut elämäntapojaan", tuomariston puheenjohtaja, maajohtaja Tapani Kyrki Suomen Painonvartijoista perusteli valintaa. Vuoden Laihduttaja -kilpailussa voittajan valintaperusteina on painonpudotuksen lisäksi kokonaisvaltainen elämäntapamuutos. Painonvartijat-ohjelman tavoitteena on päästä eroon laihdutuskuureista ja löytää pysyvä tapa elää oman hyvän olon painon rajoissa. Vuoden Laihduttaja on valittu vuodesta 1981 lähtien. Kilpailun kahdeksan finalistin joukossa oli eri-ikäisiä Painonvartijat-ohjelmalla tavoitepainoonsa päässeitä naisia ja miehiä eri puolilta Suomea. Ikäjakauma vaihteli 21 ja 61 vuoden välillä ja ammatit maanviljelijästä sairaanhoitajaan ja opiskelijasta yrittäjään. Finalistikahdeksikko on pudottanut painoaan Painonvartijat-ohjelmalla yhteensä lähes 300 kiloa.
Tiedätkö, mitä lapsesi popsii?
Tiedätkö, että yksi 1,5 litran limupullo sisältää sokeria 45 sokeripalan verran? Tiedätkö, että kahden desin hedelmäjogurtti sisältää energiaa saman verran kuin kahdeksan porkkanaa? Tiedätkö, että 100 g sipsejä sisältää 32 g rasvaa? Tiedätkö, että yhdessä lihaliemikuutiossa on suolaa 5 grammaa? Televisiosta tuttu kokki Jaakko Kolmonen tulee marttojen kutsumana TELKKARISTA tuttu kokki kertomaan terveellisestä, Jaakko Kolmonen tulee martsuomalaisesta lähiruoasta tojen kutsumana kertomaan Kirkkonummen pääkir- terveellisestä, suomalaisesta jastoon torstaina, 23.10. lähiruoasta Kirkkonummen klo 18. pääkirjastoon torstaina, Terveyspommi, koti- 23.10. klo 18. Tilaisuus on mainen OMENA, kaikille kaikille avoin. osallistujille! Koko viikon ajan on kirjastossa esillä marttojen kokoama näyttely oikeista ruokavalinnoista. Heikkilän, Masalan, Pohjois-Kirkkonummen, Porkkalan ja Veikkolan Martat järjestävät tilaisuuden ja toivottavat tervetulleiksi erityisesti koululaisten ja leikki-ikäisten lasten äidit ja isät. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Veden lumo:
Ruth Rendell näyttää sisaruuden pimeän ytimen
Psykologisen jännityksen mestarin Ruth Rendellin uutuusromaani Veden lumo (Gummerus) kieputtaa lukijan syvälle sisarusten välisiin suhteisiin. Sealandin siskokset Ismay ja Heather ovat kasvaneet synkän salaisuuden varjossa. He ovat täydellisen riippuvaisia toisistaan ahdistavuuteen asti. "Ismay oli päättänyt puolittain alitajuisesti ryhtyä Heatherin seuralaiseksi ei kuitenkaan suojelijaksi, sitä hän ei koskaan harkinnutkaan. Ismay ei halunnut vahtia sisartaan tai pitää häntä silmällä, niin kuin oli tapana sanoa, mutta hän halusi olla sisarensa lähellä ja nähdä, mitä tapahtui." Ismay ja Heather asuvat saman katon alla mieleltään sairaan äitinsä ja tämän siskon kanssa. Heidän elämäänsä on vaikuttanut traagisella tavalla kaksitoista vuotta vanha tapahtuma, jolloin Ismayn ja Heatherin isäpuoli Guy hukkui kylpyammeeseen. Suhteita värittävät epäilykset, spekulaatiot, harhaluulot ja salailut siitä, mitä kuolinpäivänä todella tapahtui. Rendell kuvaa taitavasti, kuinka ihminen taiteilee syyllisyyden ja viattomuuden välimaastossa: on helpompi vaieta ja elää toisen elämää kuin kohdata totuus omassaan. Romaanin juoni etenee epäilyjen ja arvailujen varassa, kuten kunnon psykologisen jännitysdraaman kuuluukin. Kahden sukupolven sisarusten lisäksi tarinaan nivoutuvat muun muassa Heatherin mammanpoika-sulhanen Edmund Litton, joka asuu omistushaluisen ja luulosairaan äitinsä luona, Ismayn itsekeskeinen ja syrjähyppyihin taipuvainen poikaystävä Andrew, itsensä arveluttavin keinoin työllistävä kodinhoitaja Marion sekä hänen rappiolla oleva pikkuveljensä Fowler. Guyn kuolema koskettaa heitä kaikkia yllättävillä tavoilla. Ruth Rendell on psykologisen jännityksen suurimpia nimiä. Tämä peribrittiläinen mestari tunnetaan romaaneista, joissa pääpaino on ihmissuhteissa.
Iso sanoo, pieni anoo.
Konsertin solistina Jorma Hynninen
Ooppera juhlii Rautavaaraa Temppeliaukion kirkossa
Mikko Franckin johtama Suomen Kansallisoopperan orkesteri juhlii lokakuussa 80 vuotta täyttänyttä Einojuhani Rautavaaraa konsertilla. Temppeliaukion kirkossa 30.10. järjestettävän konsertin ohjelmassa ovat Einojuhani Rautavaaran orkesteriteokset Angels and Visitations ja Book of Visions sekä Jorma Hynnisen laulamina Shakespeare-laulu That time of year ja kaksi laulua oopperasta Aleksis Kivi. Konsertin aloittava orkesteriteos Angels and Visitations on vuodelta 1978. Se aloitti Rautavaaran ns. enkelitrilogian, joka nosti hänet kansainväliseen maineeseen. Konsertin uusinta tuotantoa on neliosainen Book of Visions, joka on syntynyt vuosina 2003 2005. Molemmat orkesteriteokset on omistettu Mikko Franckille. Näytteenä Rautavaaran oopperatuotannosta kuullaan Sydämeni laulu ja Mi ikävyys, mi hämäryys Aleksis Kivestä. Oopperalla on ollut keskeinen sija Einojuhani Rautavaaran monipuolisessa tuotannossa vuoden 1985 Thomaksesta lähtien. Suomen Kansallisooppera on kantaesittänyt Rautavaaran oopperoista Vincentin ja Auringon talon sekä viimeksi 2003 Rasputinin. Einojuhani Rautavaara on erityisen merkittävä säveltäjä sekä konsertin kapellimestarille että solistille. Mikko Franck tutustui Rautavaaran musiikkiin 1997 johtaessaan teoksen Angels and Visitations ja on sen jälkeen johtanut mm. Rautavaaran Rasputinin kantaesityksen. Jorma Hynninen on tilannut Rautavaaralta useita oopperoita ja laulanut pääosat niiden kantaesityksissä, kuten Savonlinnan Oopperajuhlilla kuullussa Aleksis Kivessä.
Elämäsi keittokirja netissä: Vihdoinkin keittokirja, joka on juuri sellainen kuin sinä
Elämäsi keittokirja on uusi ilmainen nettipalvelu, joka helpottaa terveellistä ruoanlaittoa ja arjen suunnittelua. Nettipalvelu auttaa käyttäjiään ostamaan, valmistamaan ja syömään juuri sellaista ruokaa kuin he haluavat. Se ottaa huomioon mm. käyttäjän ruokavalion, painon, liikunnan määrän, ruokakunnan koon ja mieltymykset. Nämä kaikki tiedot syötetään rekisteröinnin yhteydessä käyttäjän profiiliin ja reseptitietokanta kokoaa ravitsemussuositusten mukaiset ateriaehdotukset päivä- ja viikkotasolla. Ateriaehdotukset ja Valintatalon valikoimiin mukautettu ostoslista odottavat käyttäjän sähköpostissa joka maanantaiaamu. Ateriaehdotuksia ja ostoslistaa voi muokata helposti oman tarpeen mukaan ja ne voi lähettää edelleen vaikka puolisolle.
Rahaa kuin roskaa, vaikkei markkaa enempää koskaan.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
17
Kunta ja valtuusto ovat tietoisia bussiliikenteen ruuhkautumisesta!
Moni kirkkonummelainen istuu turhaan ruuhkissa Helsingin keskustassa. Viimeksi keskiviikkona 15.10. istuin lukuisten muiden matkustajien kanssa ruuhkassa yli 45 minuuttia lyhyellä matkalla Kampista Ruoholahteen. Markku af Heurlin kirjoitti (KS 16.10.) aiheesta, johon olen syyskuun valtuuston kokouksessa yrittänyt ponnen kautta saada asiaan muutosta. Tein myös keväällä valtuustoaloitteen sekä YTV-lipun kokonaisvaltaisesta käyttöönotosta että Kirkkonummen siirtymisestä Espoon bussien terminaaliin. Toivottavasti tälle aloitteelle ollaan myös tekemässä jotain, eikä se joudu hidastelemaan byrokratian ruuhkissa yhtä pahasti kuin me päivittäin bussia käyttävät Helsingin ruuhkissa. Helsingin ruuhkista kärsitään myös välipysäkeillä pysäkille on tultava ajoissa, satoi tai paistoi, bussi voi tulla ajoissa, tai sitten yli puoli tuntia myöhässä. Lapsetkin pitäisi hakea päivähoidosta. Toivottavasti ratkaisuna ei ole siirtyminen oman auton käyttöön, ja
NTTI KOMME
ruuhkauttamaan lisää kantatie 51:tä. Ratkaisu bussiruuhkiin on kuitenkin yksinkertainen Kirkkonummen bussit Espoon terminaaliin. Toivottavasti bussia käyttävät kirkkonummelaiset antavat palautetta tästä myös suoraan kunnalle ja YTV:lle. JOHANNA LAHTINEN varavaltuutettu kunnallisvaaliehdokas nro 30 Kokoomus, Upinniemi
Ingen röst går förlorad
Alla röster räknas sfp till godo då man röstar på sfp i kommunalvalet. Även om kandidaten man röstar på inte kommer in så går rösten till partiets gemensamma röstpott vilken avgör hur många som kommer att komma in från partiets lista. Samtidigt påverkar det också hur många representanter partiet får i Folktinget samt i olika samkommuners styrelser. Din röst påverkar alltså t.ex. vilka personer som kommer att sitta i Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts styrelse
ILMOITUKSENNE TEHOKKAASTI TELEFAXILLA 2219 2020
de kommande fyra åren. Utan att överdriva kan man säga att varje röst är guld värd. Just din röst kan
vara den som avgör vilka politiker som fattar besluten som berör dig och din service. Låt inte bli att på-
verka! SFP:S NYLÄNDSKA KRETS
2
49
1
99
Pouttu 400 g (4,98/kg)
3
95
Atria 700 g (5,64/kg)
5
90/kg
Candy King
3
098
Bona
59
Ingman Ice Cream
12 kpl/st., 360 g (9,97/kg)
089
HK 400 g (2,23/kg)
2
Valio 1l
99
1
29/kg
Ranska/Frankrike 1. lk./kl.
0
99
Espanja/Spanien 400 g (2,48/kg) 1. lk./kl.
13 v/år 200 g (4,90/kg)
149
Apetit 750 g (1,99/kg)
Hartwall tai/eller 3 l (0,73/l) (sis./inneh. 2,19 + pantti/pant 0,80)
2
Asiakasomistajaksi voit liittyä myös osoitteessa/ Du kan ansluta dig som ägarkund också på asiakaspalaute.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi Puhelinpalvelunumero/Kundservicenummer: 010 4426 660
09
1
99
Vaasan Täyshyvät 650 g (3,06/kg)
0
29
Valio 200 g (1,45/kg)
035
Valio 120 g (2,92/kg)
Palvelemme/Vi betjänar: ma-pe/mån-fre 7-21, la/lör 8-18.
www.s-kanava.fi
18
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Värin sielu, Rafael Wardi Didrichsenin taidemuseossa 19.4.2009 saakka
Arjen p yh yyttä
Valo varjossa
Rafael Wardi on tuonut keltaisena hohtavat maalauksensa näytteille retrospektiiviin näyttelyyn Didrichsenille. Kuutisenkymmentä teosta kuuden vuosikymmenen ajalta kertoo taiteilijantiestä, joka kirkastuu kirkastumistaan ja jatkuu viriilinä tänäänkin. Joulukuun auringot kertovat innoittumisesta yhä uudelleen ja uudelleen tutun aiheen edessä. Wardi syntyi ja on elänyt elämäänsä Lauttasaaressa. Matkat maailmantaiteen keskuksiin ovat vaikuttaneet hänen ilmaisuunsa ratkaisevasti. Hän on opiskellut Suomen Taideakatemiassa ja Vapaassa taidekoulussa. Hän kertoo Sam Vannin neuvoneen häntä maalaamaan niin kuin muut eivät maalaa. Kulloinkin muodikkaista ja ajankohtaisista virtauksista välittämättä Wardi on seurannut omaa sisäistä ääntään. Hän maalaa näkyviin valoa, jonka löysi lapsuutensa Lauttasaaressa, Tukholmassa, Pariisissa, Roomassa, Rovaniemellä, Katajanokalla, Kultarannassa. Sydämen lämmöllä ei ole maantieteellistä kiinnekohtaa. Se valaisee taiteilijaa mihin tahansa hän maalaustelineensä pystyttääkään. Wardi miettii Goethen värioppia. Sen mukaan auringon valo on valkoista. Vasta ilmansaasteet, pöly ja lika värjäävät auringon valosta keltaisen. Wardi löytää aiheensa lähiympäristöstään. Kahvinkeitin, termoskannu, arjen esineet ovat yhtä kiinnostavia aiheita kuin mikä tai kuka tahansa. Taiteilija maalaa ammattiosaamisellaan näkyväksi arjen kauneutta. Kootessaan teoksia retrospektiiviin näyttelyyn kesällä olleen 80-vuotispäivänsä kunniaksi Wardi löysi
RAFAEL Wardi maalaa ajassa.
Vanhenemisen kauneudesta
Rafael Wardi toi vanhenemisen kauneuden Suomen kuvataiteeseen maalaamalla vakavasti sairastunutta vaimoaan tämän viimeiseen hengenvetoon saakka. Muistihäiriöiden, elämisen merkkien ja vanhuuden haurastumisen alta taiteilija kirkastaa esiin ihmisen, Ihmisen. "Ikä on vain sarja numeroita" toteaa Wardi ja jatkaa maalaamistaan. Hän on esimerkki ihmisestä, joka jaksaa olla kiinnostunut ympärillään avautuvasta arjen kauneudesta ja pitää itsensä tässä päivässä omalla ammattiosaamisellaan. Hänen uusimpien maalaustensa näyttely avautuu Anhavalla alkaneella viikolla. Syksyn värikylläisyyden keskellä kilvan hehkuvat auringonheijastumat pysäyttävät katsojan kun-
TAITEILIJA yllättyi värialustojensa kauneudesta. käyttämiään paletteja, jotka maalatessa ovat värjäytyneet omanlaisekseen. Niitä ihastellessaan taiteilija kokee tutustuvansa omaan sivupersoonaansa, jonka olemassaolosta ei ole tiennyt mitään. Tiedostamattaan hän on tuottanut väriyhdistelmiä, jotka tuottavat iloa ja mielihyvää niitten katsojalle. Didrichsenin taidemuseon syksyn väreihin avautuvan ikkunan edessä voi ihailla väripaletteja, joita taiteilija on tarvinnut maalatessaan. lämpöä ja onnellisuutta korostava tavaramerkkinsä. Oman tiensä kulkijana Wardi on saavuttanut kaiken, mitä suomalainen kuvataiteilija voi saavuttaa. Hänet on valittu kahdesti Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden taiteilijaksi. Pro Finlandia mitali myönnettiin hänelle vuonna 1973 ja Suomi-palkinto vuonna 1999. Wardi korostaa kuvataiteen perustuvan jo ennen eläneiden taiteilijoiden ammattitaidon kunnioittamiseen. Jokainen kuvataiteilija on velkaa ennen vaikuttaneille taiteilijoille. Taiteilija luo, aloittaa tyhjältä kankaalta, mutta kuljettaa osaamisessaan jatkumoa renessanssitaiteilijoilta alkaen. Juutalaiseen kotiin syntyneenä Wardi kuljettaa geeneissään tahtoen tai tahtomattaan myös juutalaisten sukujensa henkistä ja hengellistä perintöä. Elämän ja ihmisen kunnioittamisen hän oppi jo lapsuuskodissaan. Arjen pienten ilojen löytämisen taito tulee ehkä hasidijuutalaisilta esiisiltä.
HELSINGIN kaupunginteatterin Kvartetti kertoo muistamisesta ja unohtamisesta. nioittamaan taiteilijantietä, joka kirkastumistaan kirkastuu keskipäivään saakka. Teksti: MAIJA PAAVILAINEN Kuvat: KARI PAAVILAINEN
Taiteilijantie
Wardi nimeää opettajikseen Sam Vannin lisäksi Sigrid Schaumanin ja Vincente Rosellin. Hän sanoo saaneensa kansainvälisiä vaikutteita Giorgio Morandilta, Pierre Bonardilta, Degas´lta, Vincentiltä, Matisselta, Oskar Kokoschkalta, Leon Kosoffilta ja Pablo Picassolta. Matkat ja viipyminen etelän ja pohjoisen auringossa ovat tartuttaneet Wardin palettiin lämpimän keltaisen, josta on tullut hänen elämäniloa ja sydämen
LAPSIKUVAT kertovat taiteilijan 60-luvusta koti-isänä.
TYYTYVÄINEN Wardi 70-luvun mallitutkielmiensa keskellä.
JOULUKUUN aurinko 1. on maalattu tänä vuonna.
PRESIDENTIN muotokuvaa pääsee ihailemaan läheltä.
AURINGONKEHRÄ vuodelta 1985 hehkuu täyttä Wardinkeltaista.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
19
20
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
21
22
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
23
SYKSYN ULKOILUUN
KLÄ DIG FÖR HÖSTEN
EDULLISESTI PRISMASTA/FÖRMÅNLIGT PÅ PRISMA
Walkway MIESTEN VAPAAAJANKENGÄT/FRITIDSSKOR FÖR HERRAR Mokkanahkaa, tekstiilivuori/ Mockaskinn, textilfoder. Koot/Storlekar 40-44
29,90 99,90
Janette NAISTEN NILKKURIT/ STÖVLETTER FÖR DAMER Nahkaa, fleecevuori/ Läder, fleecefoder. Koot/Storlekar 36-42.
1.
2. Ciraf LASTEN EN KUOSILLIN ALARI/ OILUHA ULK TEKNISK D MÖNSTRA OVERALL kar Koot/Storle 92-128 cm
3. Ciraf TYTTÖJEN KU/ U ULKOILUP FRILUFTSR DRÄKT FÖ FLICKOR kar Koot/Storle -128 cm 92
1. Ciraf POIKIEN UKU/ ULKOILUP FTSFRILU R DRÄKT FÖ POJKAR kar Koot/Storle cm 86-122
34,90
39,90
39,90
MIESTEN KÄVELYKENGÄT/ PROMENADSKOR FÖR HERRAR Mokkanahkaa, tekstiilivuori/ Mockaskinn, textilfoder. Koot/Storlekar 40-46
30,
Donna Christina NAISTEN SAAPPAAT/ STÖVLAR FÖR DAMER Tekstiiliä/Textil. Koot/Storlekar 36-42
20,
9,90
Nevertex POMPULAPIPO/ LUVA MED BOLLAR
20,
LASTEN VAPAA-AJANJALKINEET/ FRITIDSSKOR FÖR BARN Tekstiiliä, lämmin teddyvuori/Textil, varmt teddyfoder. Koot/Storlekar 29-35.
24,90
LASTEN ENSIASKELJALKINEET/ENSIASKELSKOR FÖR BARN Lämmin teddyvuori/ Varmt teddyfoder. Koot/Storlekar 20-27.
49,90 26,90
Pomar NAISTEN KÄVELYKENGÄT/PROMENADSKOR FÖR DAMER Mokkanahkaa, tekstiilivuori/ Mockaskinn, textilfoder. Koot/Storlekar 36-41.
LASTEN VAPAA-AJANJALKINEET/ FRITIDSSKOR FÖR BARN Lämmin teddyvuori/Varmt teddyfoder. Koot/Storlekar 23-32.
www.s-kanava.fi
MA-KE/MÅN-ONS 20.-22.10.
Snellman PORSAAN UUNILIHA/ UGNSKÖTT AV GRIS n./ca 1 kg Atria MARINOITU BROILERIN KOIPIREISI/MARINERAD BROILER LÅRBEN n./ca 1,2 kg HK SIKA-NAUTA JAUHELIHA/ GRIS-NÖT MALET KÖTT 400 g (5,25/kg)
4,95/kg
2,10/kg
Atria ISOT VALMISRUOAT/ STORA LÅDOR 700 g (5,64/kg)
2,10
Suomi/Finland KERÄKAALI/VITKÅL
0,49/kg
Oululainen REISSUMIES RÅGBITAR 235 g (2,94/kg)
ENTISTÄ ENEMMÄN PERHEMARKET MYCKET MER FÖR FAMILJEN
1,49/kg
Arla Ingman VIKING EDAMJUUSTO/OST 800 g (5,99/kg)
Ranska/Frankrike HONEY CRUNCH OMENA/ÄPPLE
3,95
Atria PINAATTIOHUKAISET/ SPENATPLÄTTAR 400 g (2,45/kg)
0,99
Portti LIHAPIIRAKKA/ KÖTTPIROG 4 kpl/st., 400 g (2,45/kg)
0,99
0,69
4,79
Atria LAUANTAIMAKKARA/ LÖRDAGSKORV 225 g (3,51/kg)
0,79
ARK./VARD 9-19 LA/LÖR 10-16
1,15
PUH./TFN (09) 250 1520
Arla Ingman MAUSTETUT JOGRUTIT/ SMAKSATT YOGHURT 1 kg
Arla Ingman BRAZIL APPELSIINIMEHU/APELSIN JUICE 1l
0,79
2,29
APTEEKKI APOTEK
Meira SALUDO KAHVI/KAFFE 500 g (4,58/kg)
MEILTÄ SAAT BONUSTA/HOS OSS FÅR DU BONUS:
ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 8-21 LA/LÖR 8-18 ARK./VARD 10-21 LA/LÖR 10-18 ARK./VARD 10-18 LA/LÖR 10-16 PUH./TFN (09) 250 5705 TANKKAA BONUSTA TANKA BONUS ARK./VARD 9-20 LA/LÖR 9-18 PUH./TFN (09) 547 2498 MA/MÅN-TO/TOR 9-18 PE/FRE 9-17
PRISMA KIRKKONUMMI/KYRKSLÄTT, PUH./TFN 010 4426 662, MA/MÅN-PE/FRE 8-21, LA/LÖR 8-18.
asiakaspalvelu.varuboden@sok.fi kundrespons.varuboden@sok.fi
24
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Kestävän kehityksen Kirkkonummi KOMMENTTI
Kukaan meistä ei ole voinut välttyä viimeaikojen huonoilta talousuutisilta. Ne tulevat väistämättä vaikuttamaan Kirkkonummenkin tulevaan kehitykseen. Tulemme tilanteisiin, missä entistä tarkemmin on pohdittava, mihin kohdistamme vero euromme ja mitkä asiat ovat arvoasteikoissamme niitä todella tärkeitä. Tilanne kuitenkaan ei ole pitemmällä tähtäimellä epätoivoinen. Selviydymme kyllä tästäkin taantumasta. Parhaassa tapauksessa syntyy uudenlaista ajattelua ja mahdollisuuksia Kirkkonummelle. Tulemme tarvitsemaan vastuullisia kestävän kehityksen päätöksiä. Kestävä kehitys laveasti määriteltynä on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet vaarantamatta kuitenkaan tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Kestävän kehityksen tarkoituksena onkin turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät ja toimivat elämisen mahdollisuudet. Laajasti ottaen kestävä kehitys kattaa neljä toiminnallista kokonaisuutta, joita tulee kehittää. Ne ovat ekologinen ja taloudellinen ulottuvuus sekä sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Nämä kokonaisuudet liittyvät oleellisesti toisiinsa ja eivätkä ne sulje toisiaan pois. Ekologisella toiminnalla luonnon monimuotoisuus vinvointiin niin kouluissa, päiväkodeissa kuin vapaaaikanakin on parasta tulevaisuuden turvaamme. Oleellista on myös, että meillä on hyvät terveyspalvelut saatavilla ja hoitoon pääsee nopeasti. Ikäihmisten kohtelu ja heille tarjottavat palvelut inhimillisesti arvokkaalla tavalla, ovat meidän velvollisuutemme. Tulemme myös tarvitsemaan kestävän kehityksen päätöksiä, jotka antavat meille mahdollisuuksia henkisen toiminnan, eettisen kasvun ja kulttuurin säilymiseen sekä kehittymiseen. Kestävässä kehityksessä kysymys on vastuusta ja välittämisestä, minkälaisen tulevaisuuden haluamme omalta osaltamme jälkipolville jättää. Itse olen tutkinut nuorten kestävän kehityksen ajattelua ja toimintaa. Nuorten tulevaisuudenkuva ei ole kovin positiivinen. Tämä johtuu suurelta osin meidän aikuisten ajattelemattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Haluan omalta osaltani olla luomassa positiivista ja valoisampaa tulevaisuudenkuvaa nuorille. Tämä on tärkeä osa tavoiteltavaa kestää kehitystä. ERKKI MAJANEN Kasvatustieteen maisteri, tradenomi Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas Kantvik
Siuntion Störsvikiä kannattaa kehittää luonnon ehdoilla
TI KOMMENT
Störsvikin niemen, Pickalanlahden ja Dyvikenin välisen luonnonkauniin, merellisen alueen muodostavat tänä päivänä golfkenttä, asuinalue, vapaa-ajan asuntoalue ja suuret metsä-alueet, jotka rajoittuvat Inkooseen. Tämä alue on vuodesta 1985 ollut Asuntosäätiön omistuksessa. Asuntosäätiö on myynyt omakotitalotontteja ja suurempia maaalueita Störsvikin Saunaniemessä vuosien 2000 ja 2007 välisenä aikana. Alueelle on rakennettu sekä omakotitaloja että paritaloja yhtiömuodossa. Vuoden 2008 aikana on Asuntosäätiö myynyt kaksi suurta aluetta, johon on kaavoitettu yhteensä 30 erillistä taloa. Keväällä alkoi Saunaniemenkaaren voimakas laajentaminen sekä tonttien kaavoittaminen ja asuntojen myynti. Sen jälkeen metsää kaadettiin niin, että vain siellä täällä jätettiin joitakin mäntyjä. Kauniin vuorenrinteen maansiirtotyöt alkoivat syksymmällä Dyvikenin lahden yläpuolella. Tähän alueeseen ei jätetty yhtään puuta kasvamaan, alue on n. 2 ha. Ensiksi räjäytettiin kalliot, siirrettiin maata pois ja sitten rakennettiin isoista kivilohkareista "terasseja", joihin sitten tullaan sijoittamaan talot limittäin. Tämä koko "terassireuna" on n. 100 m pituinen ja siihen tullaan rakentamaan 11 asuntoa. Voidaanko tänä päivänä kaavoittaa ja rakentaa taloja niin, että maa muokataan ihmisten ehdoille sopivaksi? Ihminen on luonnon ja ympäristön pahin vihollinen, senhän jo tiedämme päästöjen ja saasteiden vaikutuksesta. Mutta kuinka kauan me voimme omaa kaunista lähiympäristöämme tuhota kaatamalla puita, siirtämällä maata ja rakentamalla "omia" kallioita? Sitä, minkä itse tuhoamme omassa ympäristössämme, emme saa koskaan takaisin. Jos omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen rakentamisen "muokkaamisbuumi" jatkuu, emme anna hyvää esimerkkiä kodin ja luonnon sopusoinnun arvostamisesta tuleville sukupolville. Toivon, että Störsvikiä voidaan jatkossa rakentaa luonnon ehdoilla, ja asettaa talot sinne mihin luonto ja maisema on antanut niille
pystytään säilyttämään. Kunta voi omalla toiminnallaan tukea luonnon monimuotoisuutta. Oma asenteemme ratkaisee, miten itse kulloinkin toimimme. Pienten tekojen kautta asuinympäristömme viihtyisyys paranee huomattavasti. Taloudellisessa toiminnassa tulee ennakkoluulottomasti etsiä uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Hyvinvointi syntyy työstä, yrittämisestä ja välittämisestä. Veronkorotukset eivät ole ainoa mahdollisuus saada kunnan menoja katetuksi. Sosiaalisesti kestävän kehityksen tavoite on turvata ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet oman hyvinvointinsa luomiseen sekä perusoikeuksien toteuttamiseen. Tämäkään tavoite ei ole mahdoton, kunhan meiltä löytyy yhteistyön tahtoa ja halua löytää ratkaisut. Panostaminen lasten ja nuorten hy-
MARIJKE Grotenfelt on huolissaan Störsvikin kohtalosta. tilaa. Saunaniemi olisi voinut olla vapaa-ajan, luonnon ja harrastuksien vihreä keidas! Meidän pitäisi voida olla ylpeitä siitä, että säilytämme ja vaalimme luontoa myös omalla tontillamme. Nyt se on enää lyhyeksi ajettu ja turmeltu kiviterassimaisema, johon jääkauden aikaisesta kalliosta ei jäänyt jälkeäkään. MARIJKE GROTENFELT kuntavaaliehdokas Siuntion Vihreät De Gröna i Sjundeå Störsvik
Neuvola sinne, päiväkoti tänne ja nuorisotalo tuonne
Kyläkohtaiset kehityskuvat kunniaan KOMMENTTI
Vuonna 2000 puhuttiin kyläohjelmista. Ohjelmien avulla haluttiin kyläkohtaisia kehityssuunnitelmia. Mitä tehdään, milloin tehdään ja minne tehdään? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia. Kunnassa saatiin tehtyä koko kuntaa koskeva "kyläohjelma". Se oli hyvä. Virkamiesten tekemän ja luottamushenkilöiden hyväksymän rungon piti päivittyä vuosittain. Mihin päivitykset jäivät? Eikö uskallettu sitoutua yli vaalikauden? Vai mistä oli kysymys? Näin vaalien alla erilaiset toiveet ja lupaukset sinkoilevat. Neuvola Sundsbergiin, nuorisotalo Veikkolaan, tekonurmikenttä Keskustaan... asiat kun suunta on selvillä. Yhdessä sovittu suunta helpottaa myös muutosten hallintaa. Kuitenkin tärkeimpänä asiana näen sen, että alkuvaiheessa suunnan ovat määränneet parhaat asiantuntijat. Paikalliset asukkaat.
STÖRSVIKIÄ kannattaa kehittää luonnon ehdoilla.
Keskustan ja Jorvas-Inkilän kehityskuvat
päättäjien ja virkamiesten välillä on avainasemassa. Kukapa asuinaluettaan paremmin pystyy kehittämään kuin siellä asuva? Tämä on se vaihe missä asukkaita tulee kuunnella erityisen herkällä korvalla. Kehityskuvat eri puolilta kuntaa ohjaavat käytännön toimenpiteitä. Luottamushenkilöiden tehtävänä on huolehtia hyväksymiensä kehityskuvien toteutumisesta ja ajoittamisesta. Kaavoitus ja investoinnit tulee pohjata kehityskuvaan, jopa yli vaalikauden. Kunnassamme on laadittu viimevuosina kaksi merkittävää kehityskuvaa, toinen kuntakeskuksen alueella ja toinen Jorvas-Inkilän alueelle. Näissä aikaikkuna on vuoteen 2040, askel kerrallaan. Kukaan meistä ei tiedä mikä on tilanne 2040, mutta kehityskuva antaa päätöksentekijöille tavoitteen. Vuosittain voimme rakentaa näitä alueita pala palalta kehityskuvan suuntaan, luottaen siihen, että seuraavat päättäjät jatkavat samaan suuntaan. Toivon, että näin jaksamme jatkossakin toimia. Tämä on paras tapa kertoa kuntalaisille mihin suuntaan ja milloin asiat etenevät. ANTTI SALONEN (kesk) kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen www.anttisalonen.fi
Kirkkonummen perusturva kuntoon
Perusturvaan voi laskea ainakin nuorten hyvinvoinnin, asumisen, sairaanhoidon sekä vanhustenhoidon. Näihin asioihin tulisi ensi vaalikaudella panostaa riittävästi. Kouluihin on vihdoin varattava oppilashuoltoon niin paljon rahaa, että kuraattoreita, psykologeja ja lääkäreitä on kouluissa ainakin sen verran, että lapset pääsisivät näiden ammattilaisten luo vähintään kerran lukuvuodessa sekä tarvittaessa useammin. Monet nuoret aikuiset tarvitsevat myös ammattilai-
TI KOMMENT
Kehityskuvat ohjaamaan suunnittelua
Kuntamme eri osilla on omat vahvuutensa. Keskusta kehittyy kaupallisesti, Kantvikissa meri tuo omat mahdollisuutensa, Masalassa on toimiva joukkoliikenne, Veikkolassa luonnonläheisyys, Upinniemessä varuskunta ... Näitä alueen erityispiirteitä tulisi vahvistaa. Tätä pitäisi tehdä alueiden kehityskuvien kautta. Kehityskuvien laadinnassa vuorovaikutteisuus asukkaiden,
Kehityskuvasta kyläohjelma
Kehityskuvasta rakennetaan kyläkohtaiset ohjelmat. Tähän ohjelmaan voidaan kiinnittää vuosiluvut sekä hankkeiden toisistaan riippuvuudet. Ohjelmaan on helppo sijoittaa isot ja pienet
sen apua omiin henkilökohtaisiin ongelmiinsa. Rakennusalaan kohdistuvan laman takia vuokraasuntojen rakentaminen on nyt erityisen tärkeää. Varsinkin yksinhuoltajat ja nuoret pariskunnat tarvitsevat edullisia asuntoja. On kunnan asia huolehtia tästäkin perusturvasta. Terveyspalvelut toimivat hyvin Kirkkonummella tällä hetkellä. Yöpäivystystä tarvitaan täällä jatkossakin, ei vain keskustassa vaan myös Masalassa ja Veikkolassa.
Vanhusten määrä lisääntyy jatkuvasti. Kirkkonummi voisi mennä siihen, että jokaisen vähintään 75-vuotiaan luona käy sairaanhoitaja ainakin kerran vuodessa kartoittamassa vanhuksen terveyttä. SIV AHLBERG kunnallisvaaliehdokas, Rkp Kirkkonummi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
25
Harri Kreus
Valtuutettu Eero Hirvonen:
NTTI KOMME
sa monien asioiden epämääräisyys niin hyvän hallintotavan kuin asetusten ja lakien tuntemuksenkin suhteen. Tuntuu olevan pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että aina tapahtuu jotain, mistä aiheutuu juridinen kärhämä. Itse pitkään Puolustusvoimissa upseerina ja sittemmin yksityisellä puolella johdon konsulttina sekä johtajana työskennelleenä, suu loksahtaa apposen avoimeksi mielenkiintoisten lain tulkintojen johdosta. Milloin kyseessä on hallintolaki, milloin kuntalaki, milloin hankintalaki ja milloin julkisuuslaki. Toki isossa kunnassa tapahtuu paljon ja isoja asioita ja rapatessa roiskuu ja jollei mitään tehdä, niin ei synny virheitäkään. Mutta: valitettavan usein asioiden valmistelu huolimattomasti maksaa selvää rahaa kuntalaisille joko juridisina kuluina tai tarpeettomina viivästyksinä. Edellä mainitut kolme teema-aluetta ovat ne joiden eteen olen valmis työskentelemään seuraavalla valtuustokaudella, mikäli tulen valituksi. HARRI KREUS Kantvik Kirkkonummen Kokoomus r.y. Harri.Kreus@elisanet.fi
Tekonurmi puuttuu Kirkkonummelta
Yhdyn lämpimästi Timo Haapaniemen näkemykseen, että kantatie 51 hanketta on kiirehdittävä. Mielestäni tähän on kaksi perustetta: ensiksi kaikkien hyvin tiedostama liikenneturvallisuus ja toiseksi aika on otollinen taloudellisessa mielessä. Lohja-Muurla hankkeesta on vapautumassa sopivasti kapasiteettia ja tienrakentamisen kustannukset näyttävät juuri nyt laskevan nopeasti suhdanteiden muuttuessa. Valitettavasti julkisessa budjettitaloudessa on huonosti mekanismeja hankkeiden nopeuttamiseksi. Esimerkin siitä näimme tällä viikolla, kun ministeri Häkämies kertoi valtion joutuneen käyttämään eläkevakuutusyhtiö Varmaa välimiehenä kyetäkseen hyödyntämään mahdollisuuden hankkia tukevan siivun kansallisesti merkittävästä teleoperaattorista. Mikäli aiomme nopeuttaa tiehankettamme, on perustettava yksityinen kehitysyhtiö asiaa edistämään. Esimerkkejä ovat Lahden moottoritie, OuluKuusamo tie ja Tampereen ohikulkutie. Itse olen tarvittaessa valmis lähtemään perustettavaan kehitysyhtiöön puuhamieheksi ja antamaan yritysjohdollisen osaamiseni hankkeen käyttöön.
Vasemmistopolitiikka tullut tiensä päähän K-nummella
Mielenkiintoisin havainto parhaillaan käytävästä Kirkkonummen kunnallisvaalikampanjasta, sen ehdokasasettelusta ja vaali-ilmoittelusta on, että neljä vuotta sitten käynnistetty vasemmistopolitiikka on ilmeisestikin tullut tiensä päähän. Tämänhetkisten vaalikuvioiden perusteella voidaan jo nyt sanoa, vaikka lopulliset vaalitulokset selviävät vasta viikon päästä ja vaikka puolueet ryhtyisivät niiden pohjalta pohtimaan erilaisia hallitus- ja linjavalintoja, yksi vaihtoehto on jo nyt poissuljettu; tähänastista uusvasemmistopolitiikkaa ei enää tulla jatkamaan, Selvin konkreettinen esimerkki uusvasemmistopolitiikan epäonnistumisesta on tunnettu ilmoituslehtikiista. Niin kauan kuin poliittisella tarkoitushakuisuudella aikaansaadut tilastot ja jyvitykset osoittivat Länsiväylän Kirkkonummen Sanomia paremmaksi ilmoituslehdeksi, tulokset tyydyttivät kunnanhallitusta ja jopa markkinatuomioistuinta, mutta miten kävikään, kun poliitikkojen piti ryhtyä itse valitsemaan parasta ilmoituslehteään. Kunnan virallisen ilmoituslehden, Länsiväylän viime keskiviikon numeron yli 500:n vaaliehdokkaan joukosta löytyi yksi "uskollinen" kirkkonummelainen, kun kaikki muut ehdokkaat ja puolueet panivat vaali-ilmoituksensa Kirkkonummen Sanomiin. Varmaa siis on, että tässä asiassa järki palaa kunnanhallitukseen ja KS valitaan viralliseksi ilmoituslehdeksi. Itse asiassa tämä politiikan muutos kävi ilmi jo ehdokasasettelusta: Eräät voimakkaimmin KS:ia vastustaneet ja uusvasemmistolinjaa ajaneet poliitikot eivät asettuneet enää ehdolle tulevaan valtuustoon. Myös eräät heidän ryhmätovereistaan ovat arvostel-
NTTI KOMME
vaalitulos antaa mahdollisuuksia kaikenlaiseen "valtapeliin", kuten lehtemme viime numerossa todettiin. Myös Perussuomalaiset voivat saada vaa´ankieliaseman uudessa valtuustossa.
Sillanrakentajia tarvitaan
Minun mielestäni ja uskon useimpien lukijoiden olevan samaa mieltä Kirkkonummella pitäisi päästä irti kaikesta poliittisesta "valtapelistä" eikä vain uusvasemmistopolitiikasta. Tärkeämpää kuin muutaman valtuustopaikan muutos on saada aikaan asennemuutos kaikissa valtuustoryhmissä. Tulevien valtuutettujen ja hallitusjäsenten tulisi jokaisen ratkaistavan asian kohdalla miettiä, mikä on kuntalaisten etu, eikä oman puolueen tai henkilökohtainen etu. Tämän pitäisi olla myös äänestäjälle tärkeä valintaperuste omaa ehdokasta etsiessään. Mielestäni uudessa kunnanvaltuustossa ja varsinkin uutta hallitusta valittaessa tarvitaan hyviä, luotettavia neuvottelijoita ja sillanrakentajia. Niitä löytyy nyt ehdolle asettuneista henkilöistä ja varsinkin niistä jo pitempään kunnallisissa tehtävissä olleista ja vaikeiden asioiden hoidossa koetelluista luottamushenkilöistä. Toivoisinkin, että äänestäjät valitsisivat nämä näkökohdat huomioiden huolella ehdokkaansa, perehtyisivät heidän kunnallispoliittiseen taustaansa ja äänestäisivät tulevaan kunnanvaltuustoon kuntalaisten etuja ajavia, vastuuntuntoisia päättäjiä, hyviä neuvottelijoita ja sillanrakentajia. EERO HIRVONEN Valtuutettu, kunnan luottamustoimissa v:sta 73
Toisena itseäni ihmetyttävänä asiana on kunnollisen tekonurmikentän puuttuminen keskustan liikuntapaikkojen joukosta. Ottaen huomioon pelaajamäärät eri ikäluokissa sekä poika-tyttöjoukkueissa, en voisi kuvitella hanketta, jolla voisi saavuttaa paremman panos/tuotossuhteen. Mielestäni tekonurmikenttä tulee nostaa korkeimmalle mahdolliselle etusijalle liikuntapaikkojen joukossa seuraavalla valtuustokaudella. Kolmantena huomiotani kiinnittävä asiana on Kirkkonummen hallinnos-
VALTUUTETTU Eero Hirvosen mukaan vasemmistopolitiikka on tullut tiensä päähän Kirkkonummella. Kirkkonummella pitäisi päästä irti kaikesta poliittisesta "valtapelistä" eikä vain uusvasemmistopolitiikasta. Tärkeämpää kuin muutaman valtuustopaikan muutos on saada aikaan asennemuutos, korostaa Hirvonen. leet noudatettua vasemmistolinjaa ja sanoneet noudattavansa toisenlaista, järkevämpää ja maltillisempaa linjaa, jos tulevat valituksi uudelleen valtuustoon. Minkälaista politiikkaa uusi valtuusto ja kunnanhallitus tulee sitten noudattamaan - epäonnistuneen uusvasemmiston sijaan? Tämä riippuu tietenkin hyvin paljon vaalituloksista. Viime eduskuntavaalien Kirkkonummen äänestystulosten ja uusimpien vaaligalluppien mukaan Kokoomus on nyt selvästi voittamassa, kun taas demareille, Rkp:lle ja Keskustalle veikataan paikan parin vähennystä. Vihreät voivat saada paikan lisää ja uutena ryhmänä mukaan tulleet Perussuomalaiset parikin paikkaa. Tällainen
Kirkkonummen valtuustoehdokas Anna-Lotta Laine:
Kirkkonummella meri NTTI kuuluu kaikille! KOMME
Me kirkkonummelaiset olemme etuoikeutettuja, meillä on 145 kilometriä merenrantaa. Olen nuorena meriupseerina hieman yllättynyt, miten vähän tätä mahdollisuutta on hyödynnetty. Kirkkonummella olisi loistavat edellytykset käyttää merta nykyistä paremmin virkistymiseen, matkailuun ja imagonrakentamiseen. Kyllähän Kirkkonummea toki markkinoidaan merellisenä kuntana, mutta mielestäni kuntalaisilla ei ole tällä hetkellä tarpeeksi mahdollisuuksia iloita merestä. Merellistä profiilia voitaisiin kohottaa rakentamalla Kantvikin rantaan merellinen virkistysalue. Venekerhon alueen laajentamista kunnon vierassatamaksi pitäisi selvittää. Kun alue saataisiin nykyistä houkuttelevammaksi, alueelle voitaisiin saada myös pienyrittäjyyttä. Kesäisin kuka tahansa voisi vuokrata soutuveneen tai kokeilla vaikkapa vesihiihtoa. Meripelastusharrastajana ja vanhana partiolaisena pidän tärkeänä myös jokamiehen veneily-, vesilläliikkumisja hengenpelastustaitoja. Tällaisen hankkeen myötä nekin taidot paranisivat. Koulutusta ja kursseja voitaisiin alueella järjestää esim. Kirkkonummen kanmasta vaikkapa puistonpenkillä istuen ja toisiaan tavaten. Paikka olisi otollinen myös kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Kaiken kukkuraksi Kantvikiin pääsee ympäristöystävällisesti, keskustasta kevyenliikenteen väylää pitkin (toivottavasti tulevaisuudessa myös Upinniemen suunnasta!) ja julkisilla kulkuneuvoilla. Kunta tarvitsee julkisten palveluiden edelleen kehittämistä ja järkeistämistä sekä määrätietoista toiminnan ja resurssien suunnittelua ja seurantaa, jota itsekin olen päässyt kaupallisen siviilikoulutukseni ansiosta jo pari viimeistä vuotta työssäni tekemään. Budjetoitaessa rahaa ei pidä kuitenkaan unohtaa virkistystä. Tämä on tärkeää kuntalaisten mielenterveyden kannalta. Hektiseksi kehittyneessä maailmassa ihmiset tarvitsevat kovalle työlleen vastapainoa virikkeellisiä ja terveellisiä vapaaajanviettomahdollisuuksia! Tuoretta näkökulmaa Kirkkonummen kunnanvaltuustoon tarjoaa ANNA-LOTTA LAINE Kokoomus (sit.) www.anna-lotta.kokoomus.info
Tågtrafiken
Vi får dagligen från statsmaktens sida höra att vi bör anlita kollektivtrafik, men några konkreta åtgärder för att stöda och förbättra kollektivtrafiken har vi inte sett skymten av beträffande kustbanan. Vi åker i de äldsta vagnarna, underhållet av järnvägsspåret är under all kritik, förseningar sker nästan alla veckor och passagerarmängden är bland landets största o.s.v. Passagerarna skall till sina arbeten, färjorna går en bestämd tid och människorna har fastslagna möten m.m. Så här kan det inte fortsätta. Jag uppmanar de berörda kommunernas ledande tjänstemän att omedelbart upptaga förhandlingar med Banförvaltningscentralen och att lobba för kustbanan. GUN-MAJ BECK
NTAR KOMME
salaisopiston organisoimana. Jonkinlainen rantapaviljonki olisi hieno lisä, siinä voisi toimia kahvila ja talvella sitä voitaisiin vuokrata esim. juhlatilaksi. Samalle alueelle nykyiselle pusikkoiselle hukkamaalle rakennettaisiin suuri puisto kesäisiä piknikkejä varten. Mallia puistolle voisi hakea esim. Helsingin Pikku-Huopalahdesta. Virkistysalue palvelisi kaiken ikäisiä. Lapsille voitaisiin opettaa jollapurjehdusta samaan aikaan kun vanhemmat osallistuisivat puistopeleihin. Vanhukset voisivat nauttia raikkaasta meri-il-
Junaliikenne
Saamme päivittäin valtiolta kuulla että meidän pitäisi käyttää joukkoliikennettä, mutta konkreettisia toimenpiteitä jotka tukisivat ja parantaisivat etenkin rantarataa emme ole nähneet. Käytössä on maan vanhimmat vaunut, radan ylläpito on ala-arvoista, junat myöhästelevät melkein viikoittain ja matkustajamäärät ovat maan suurimpia jne. Matkustajilla on kiire töihin, laivoihin ja kokouksiin. Näin ei voi jatkua. Kehotan asiaa koskevien kuntien johtavia viranhalti-
NTTI KOMME
joita käynnistämään neuvotteluja Ratahallintokeskuksen kanssa ja lobbaamaan rantaradan puolesta. GUN-MAJ BECK
26
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
www.kirkkonummensanomat.fi
Vanhustenviikkoa juhlittiin myös Vols-kodissa
JUHLAPÄIVÄN kunniaksi skoolattiin. MAN skålade dagen till ära. Kannatusyhdistys johdatti vanhustenviikon juhlistamiseen maanantaina 6.10. Vols-kodissa siideri- ja piparitarjoilulla. Kaksi trubaduuria lauloivat iloisia lauluja kitarasäestyksellä ja tunnelma oli hyvä. Juhlinta jatkui torstaina, kun kannatusyhdistyksen jäsenet lähtivät kävelylle asukkaiden kanssa, Vols-koti tarjosi grillimakkaraa ja kahvia. Asukkaat saivat myös tietää kannatusyhdistyksen suuresta hankkeesta kotiteatterin muodossa. Suuri kuvanäyttö on tarkoitus asentaa Vols-kodin pieneen ruokasaliin, josta tulee kodin teatterihuone. Asennus on parhaillaan käynnissä, kertoi puheenjohtaja Gun-Maj Beck. Oma kotiteatteri on ollut pitkäaikainen toive. Kannatusyhdistyksen jäsenet olivat onnellisia tästä hankinnasta, nyt kodin asukkailla on mahdollisuus nähdä elokuvia kotona. GUNVOR WESTREN-DOLL
Veroäyrin korotusaikeista luovuttava
Kirkkonummen kunnallisveron kiristäminen ensi vuonna olisi päätöksentekijöiltä vastuutonta. Maan hallitus alentaa ansiotuloverotusta ensi vuoden alusta alkaen, kannustaa työntekoa ja pyrkii elvyttämään nopeasti heikkenevää talouskehitystä. Haluaako Kirkkonummi nyt toimia päinvastaiseen suuntaan ja voimistaa talouden alamäkeä? Miksi Kirkkonummen päätöksenteossa ei enää kanneta huolta kunnan yritysten ja palkansaajien kilpailukyvystä ja kunnan oman talouden vakaasta kehityksestä? Talouden taantuma, jopa uhkaava lama, edellyttää nyt korjaavia toimenpiteitä kunnan budjettisuunnitelmiin. Osa suunnitelluista investoinneista on lykättävä myöhemmäksi ja vakanssien lisäämisessä on oltava erittäin varovainen. Jos näin ei menetellä, kunnan velkakierre voimistuu mer-
TI KOMMENT
kittävästi. Kaipaan vastuunkantoa ja rohkeutta sopeutua nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Meillä veronmaksajilla on oikeus edellyttää tätä sekä kunnan virkamiehiltä että poliittisilta päätöksentekijöiltä.
JUKKA PALOKANGAS Ex. sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtaja Kirkkonummi
Heidi Hautala Siuntiossa
Siuntion Vihreät ja kansanedustaja Heidi Hautala kutsuvat kuntalaisia nauttimaan pientä iltapalaa hyvässä seurassa. Torstaina 23.10. alkaen klo 18.30 Siuntion vihreillä on avoimet ovet Fanjunkarsissa. Paikalla on vihreitä kuntavaaliehdokkaita (ehdokasesittelyt osoitteessa www.siuntionvihreat.com). Kansanedustaja Heidi Hautala saapuu Fanjunkarsiin illan aikana nauttimaan iltapalaa kanssamme.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
27
Åldringsveckan firades också på Volshemmet
Garantiföreningen inledde åldringsveckan måndag den 6.10 på Volshemmets med musikunderhållning det bjöds på cider och pepparkakor. Två trubadurer sjöng visor till gitarrackompanjemang, det var allsång och stämningen var god. Firandet fortsatte på torsdag då garantiföreningens medlemmar tog promenadturer med invånarna, Volshemmet bjöd på grillkorv och kaffe. Invånarna fick också veta om garantiföreningens stora satsning en donation av en hemteater. Den stora bildskärmen skall placeras i den lilla matsalen som blir hemmets teatersalong. Installering pågår som bäst berättar ordförande Gun-Maj Beck. En hemteater har länge varit önskad. Garantiföreningens medlemmar känner sig lyckliga över denna anskaffning, nu har hemmets inneboende möjligheter att se filmer på hemmet. GUNVOR WESTREN-DOLL
Syn & hörsel dag i Kyrkslätt
Syn & hörseldag arrangeras på tisdag 4.11. i Kyrkslätts servicecentral. Inträden är fri. Utställningen öppnas kl. 14.00. Experter på syn-, hörsel- och åldringsvårdsområdena presenterar sin service och verksamhet. Kl. 16.30 föreläsning på teman Hjälpmedel för hörsel, Reima Koskelainen, Kuuloinva Oy (det finns t-slinga i salen). Silmäasema Silmänilo mäter ögontrycket, (kostar fyra euro) Esbo Hörselvård rf är på plats för att hjälpa med hjälpmedel. Fysioterapibranschens synskadade ger nacke-skuldermassage (kostar fem euro). Alla åldringar, deras närstående, anställda, studenter, frivilliga och alla andra intresserade är välkomna till Syn och Hörsel dag! Arrangerare: Synskadades centralförbund r.f., Siftelsen för Kyrkslätts servicecentral, Dövas servicetiftelse.
KÄVELYKIERROS, makkarangrillausta ja kahvia ulkosalla. PROMENADTURER och korvgrillning och kaffestund ute i det fria.
TRUBADUURIT viihdyttivät Vols-kodissa. TRUBADURERNA underhöll på Volshemmet.
Johan Karlsson kommer igen
Ett välkommet tillskott för Svenska Folkpartiet
För många är det en glädjande nyhet att veterinär Karlsson ställer upp i höstens kommunalval. Det är inte första gången. Många kommer ihåg honom från tidigare då han för 12 år sedan han satt som fullmäktigeledamot under 2 perioder. Han är också känd som vän av djur och natur. Han sköter sin veterinärmottagning i Estby. Vi har hört och hör honom fortfarande besvara kvistiga lyssnarfrågor i radion där han ger skötselråd åt oroliga hussar och matten. Visst har det hänt en hel del i Kyrkslätt. Man har satsat mycket på de nyinflyttade och deras behov, på nya samhällen, men i sin iver glömt bort det gamla Kyrkslätt och de har varit med om att bygga vårkommun, säger Karlsson. I många fall har tjänstemännen tagit en maktställning, de verkar som om de har glömt bort att de finns till för att betjäna kommuninvånarna inte tvärtom, delvis har också det ekonomiska klimatet blivit kärvare. Karlsson vill att man lyssnar mera på innevånarna och deras önskan. En fungerande kollektiv trafik måste i det snaraste ordnas också hälsovårdsfrågorna bör vara välskötta. Vi skall vara rädda om ungdomen, fast det står nog på föräldrarnas ansvar att ta hand om sina barn. Kyrkslätt tycks fortfarande köra mot Esbo, om det blir en sammanslagning med Esbo tappar vi en hel del av vår självbestämmande rätt, det blir sämre för kommunen, säger Johan som delvis jobbar i Esbo. GUNVOR WESTREN-DOLL
VETERINÄR Johan Karlsson ställer upp i kommunalvalet. dess invånare. De gamla bostadsområdena har också behov av vägbelysning och hyggliga vägar. Den äldre befolkningen får inte bli bortglömd,
28
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Vaaliehdokkaita tentataan kouluasioista Siuntiossa
Mitä koulu- ja nuorisoasioissa tapahtuu seuraavien neljän vuoden aikana uusien kunnanvaltuutettujen toimesta? Torstaina 23.10. klo 19.00 alkaen on Aleksis Kiven koululla tavattavissa kaikkien puolueiden siuntiolaisia kunnallisvaaliehdokkaita vapaamuotoisen koulukeskustelun ja pienten vaalitenttien merkeissä. Vaaleissa voit vaikuttaa siihen, millaiseksi haluat lasten koulunkäynnin Siuntiossa kehittyvän. Haasteellisia ja käytännöllisiä koulu- ja nuorisoasioita riittää päätettäväksi seuraavallakin nelivuotiskaudella. Mitä ja millaisia tekoja on odotettavissa? Aleksis Kiven koulun vanhempainyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa on myös kahvitarjoilu. Tarjoilun vuoksi ilmoitus osallistumisesta toivotaan osoitteeseen: maritta.sarajarvi@elisanet.fi
Askel eteenpäin Inkoon päivähoidossa ja koulutoimessa OMMENTTI
Tulevaisuuden Inkoossa kaikki toivovat talouden tasapainoa ja palveluiden saantimahdollisuutta. Haluamme uusia asukkaita, yrittäjiä ja yhteistyötä naapurikuntien kanssa erilaisissa tilanteissa unohtamatta laadukasta päivähoitoa ja koulutointa. Näistä jälkimmäisimpiin pitäisi mielestäni tarttua tosi toimin teoilla. Inkoon päivähoitopaikoista on pulaa etenkin Degerbyn puolella. Tällä hetkellä Degerbyn päiväkoti on joutunut vastaanottamaan yhden luokkahuoneen Degerby skolan:in puolelta, jotta hoidon tarpeessa olevat degerbyläiset saadaan mahtumaan oman alueen päiväkotiin. Mutta onko tämä lapsen varhaisen kehityksen ja tämän ikäisen lapsen kannalta suotavaa päiväunitarpeineen tai onko tämä edes toimiva vaihtoehto henkilökunnan kannalta? Tarvitsemme lisää päivähoitopaikkoja Degerbyhyn, mutta sitä emme voi toteuttaa pitkällä tähtäimellä luokkahuonemahdollisuuksilla alle kuusivuotiaiden lasten keskuudessa. Inkoon päivähoidon ryhmäjaossa noudatetaan vuonna 2007 tehtyä päätöstä (jossa ei kysytty kuntalaisten mielipidettä), jonka mukaan suomenkieliset ja ruotsinkieliset ovat pääsääntöisesti eri ryhmissä. Tämä päätös rakentaa uusia kielimuureja kieliryhmien välille ja tästä voimme syyttää vain meidän aikuisten tekemää harkitsematonta vanhakantaisuutta. Tämä päätös ei ole enää nykykuntalaisten ajattelutapaa. Joten, kun Kirkkonummella haaveillaan jo maksuttomasta päivähoidosta niin täällä Inkoossa peräänkuuluttaisin päivähoidon vireille asettamista nykypäivän kuntalaisten tarpeita vastaavaksi. Kaksikielisenä kuntana meillä on mahdollisuus tarjota "helposti" kuntalaisillemme kaksikielistä päivähoitoa, joka mahdollistaisi kaikkien päivähoitoryhmien pysymisen kaksikielisinä. Tämä vaihtoehto antaa myös päivähoitohenkilökunnalle mahdollisuuden puhua omaa äidinkieltään työaikanaan ja vaihtamaan sen lapsen omaan äidinkieleen vain tarpeen vaatiessa. Mikäli kuitenkin jaamme kieliryhmittäin lapsia päivähoidon puolella, tulee meidän myös taata sekä ruotsinkielisille että suomenkielisille heidän omalla äidinkielellään ruotsia/suomea puhuvaa päiväkotihenkilöstöä. Ehdotankin, miksi emme mahdollistaisi kuntalaisille päivähoitoa, joka olisi aina kaksikielistä? Tämä vastaa osittain joissakin kunnissa toteutettua kielikylpyperiaatetta, jossa ideana on lasten kielisuitsutus arkitilanteissa, jossa lapset saavat vieraan kielen "ravintoa" tutuissa, arkisissa tilanteissa ilman sen
K
www.katiheinanen-rautee.kokoomus.info
KIRKKONUMMEN
suurempaa työpanosta luonnollisesti. Laulut, leikit ja arkiset tapahtumat hiekkalaatikolta levolle asettautumiseen ovat oivallisia tilanteita kielisuitsutukseen. Uskon, että molemmilla kielillä tämä on mahdollista, jolloin se vahvistaa sekä ruotsinkielisten suomen kielen taitoa että suomenkielisten ruotsinkielen varhaista itämistä! Tämä kaikki on mahdollista myös koulutoimen puolella. Miksi suomen- ja ruotsinkieliset eivät voisi käydä koulua omalla äidinkielellään samassa rakennuksessa, jos heidät voidaan alueellisesti yhdistää taloudellisellakin tavalla? Mikä olisikaan uudistushaluisempaa kuin yhdistää kaksi kieliryhmää, jotka toimivat samassa lähiympäristössä ja jossa he kuulevat hyvää suomen- ja ruotsinkieltä koulun yhteisissä tapahtumissa sekä myös välitunneilla että yhteisissä ystäväpiireissä? Merituulen koulu on remontista
huolimatta käymässä pian ahtaaksi, joten ratkaisuja tarvitaan lähitulevaisuudessa Degerbystä Merituulen kouluun taksilla kuljetettavien degerbyläisten suomenkielisten lasten tilanteelle. Olisiko mahdollista, että Degerby skolan:ista syntyisi ensimmäinen suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulu, jossa opettajat sekä oppilaat voisivat toimia yhteistyössä koulun säilymisen, ruotsin kielen pinnalla pysymisen ja yhteisöllisyyden merkeissä? Käytännössä tämä tarkoittaisi ikäintegroituja luokkaryhmiä, jossa suomenkielisillä sekä ruotsinkielisillä olisi omalla äidinkielellään toimivat 12, 34 sekä 56 lk:t, jolloin siis kaksi luokka-astetta toimisi samassa ryhmässä. Jos Degerby skolan: ssa on paljon hyödyntämätöntä tilaa, tulee se harkiten suunnitella kouluikäisten käyttöön ja tarjoamaan lähialueen lapsille mahdollisuus käydä oman kotiympäristön koulua. Kolmen lapsen äitinä koen nämä asiat erityisen tärkeinä. Kuntamme tarvitsee uutta kehitystä ja ideoita päivähoidon ja koulutoimen säilymiseen lapsilähtöisinä. NANNA TURUNEN Luokanopettaja, KM Inkoo Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokas nro 31
Elämäntavat ja terveysasiat esillä:
Kirppis Siuntiossa 25.10.
Kestävä kehitys on edelleenkin yksi Sjundeå svenska skolan painopistealueista. Tämän vuoden Vihreä lippu -teemamme on "elämäntapa ja terveys". Työskentelemme erilaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien asioiden kanssa. Kuinka syömme jotta voisimme hyvin ja pysymme virkeinä? Miten liikunta vaikuttaa jaksamiseemme? Haluamme lisätä turvallisuutta ja viihtyisyyttä koulussamme. Ympäristökysymykset pysyvät edelleen keskeisinä. Uskomme että meillä on enemmän voimavaroja hoitaa ympäristöä jos itse voimme hyvin. Sjundeå svenska skolan Koti ja Koulu -yhdistys järjestää lauantaina 25. lokakuuta klo 1214 Kirpputorin koululla. Tapahtuma sopii hienosti koulun ympäristöystävälliseen toimintaan. Ehjien ja puhtaiden tavaroiden toivotaan vaihtavan omistajaa käypään hintaan. Olemme vakuuttuneita että moni kirja, peli, leikkikalu, vaate, urheilutarvike ym. löytää tuolloin uuden omistajan. Kirpputorin yhteydessä koulun viidesluokkalaisilta voi ostaa lounasta. Myös hattaraa ja arpoja on myytävänä. Toivomme että mahdollisimman moni käyttää tilaisuutta hyväkseen laatikoiden ja kaappien siivoamiseen. Kerää esille kaikki mistä luulet jonkun toisen olevan kiinnostunut ja ota mukaasi koulun kirpparille. Koti ja Koulu -yhdistyksen puheenjohtaja, Monica Malmström, ottaa vastaan 10 euron hintaisia pöytävarauksia, puh. 040-7235506. Monicalta saat myös lisätietoja kirpparista.
På ditt hjärtas sida.Vänsterförbundet.
9
Inkoo - Ingå
Camilla Laiho
Sjukskötare, sairaanhoitaja, BA International Studies MA European Political Economy
10
Silja RantanenNiiranen
Arkistonhoitaja, arkivskötare
11
Veikko Niiranen
Eläkeläinen, pensionär
Lähiliikuntaa ja yhteisöllisyyttä
Pari viikkoa sitten lauantai-iltana Kantvikin Salen ovella tapasin Vesiluoman Anun, joka huikkasi minut Kantvikin koriskentälle pelaamaan koripalloa: Kentällä jo touhusivat meidän molempien tyttäret kavereineen. Heitin ostokset pikapikaa kotiin, houkuttelin mukaani 4-vuotiaan kuopukseni ja ryntäsin pallo kainalossa kentälle keskelle kylää. Vähitellen kentälle kokoontui lisää eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Joukkueet kasvoivat ja pelasimme porukalla hikipäässä pari tuntia. Mukana oli kaksi äitiä, yksi isä, joukko Kantvikin koulun 4-luokkalaisia, 5-luokkalaisia, sekä yläasteikäisiä murkkuja. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti, naurusta puhumattakaan. Meillä kaikilla oli todella kivaa. Liikunnan ja yhdessäolon riemu täytti Kantvikin kylän. Mikä elämys lauantaiiltana omalla kylällä! Eri-
NTTI KOMME
lään päätöksellä saanut eri-ikäisiä nuoria liikkeelle ja liikkumaan. Mahtavaa, soisin tällaisia paikkoja ympäri kuntaa! Kirkkonummella tulee edelleen kehittää mahdollisuuksia lähiliikuntaan rakentamalla lisää paikkoja ja pitämällä jo olemassa olevista hyvää huolta. Vähintään yhtä tärkeää on rakentaa yhteisöllisyyttä tukevia malleja yhteistyölle, koulun ja kotien välille, järjestötoimijoiden välille. Ennen kaikkea, meillä aikuisilla tulee olla aikaa, vaikka pieniä hetkiä, lasten ja nuorten käyttöön. Mitä paremmin tunnemme oman kylän väkeä ja ihmisiä eri puolilta Kirkkonummea, sitä turvallisempaa nuorisollamme on. Koko kylä kasvattaa, halusimmepa tai emme. Kannattaa olla mukana turvallisen aikuisena. ANNI-MARI SYVÄNIEMI
Kunnallisvaalit / Kommunalvalet 26.10.2008. Ennakkoäänestys / Förhandsröstning 15.21.10.2008.
ikäiset lapset touhusivat aikuisten kanssa vapaaehtoisesti ilman kiirettä, ilman suorituspaineita ja tavoitteita. Juuri tällaista toimintaa, yhteisöllisyyttä, haluan olla kehittämässä ja tukemassa kaikin keinoin. Yhdessä toimiminen ei tarvitse välttämättä valtavaa organisointia. Pikkuisen aikaa ja hyvän paikan. Koripallokorit ja asfalttikenttä kylällä on upea juttu. Kirkkonummen nuorisovaltuusto on tekemäl-
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
29
Kirjallinen ilta Inkoossa
Naapurit ystäviä hädässä, piikkejä lihassa?
Inkoossa vietetään kirjallista lauantaina 15. marraskuuta, jolloin järjestetään kirjallisuustapahtuma "Naapurit ystäviä hädässä, piikkejä lihassa?". Aloite tapahtumaan tulee Håbosta, Inkoon ruotsalaisesta ystävyyskunnasta, ja tapahtuma on tarkoitus järjestää vuorovuosin Inkoossa ja Håbossa. Ohjelma keskittyy Inkoon kunnantalolle klo 10 alkaen, jolloin siellä käynnistyy ruotsinkielinen kirjoittajakurssi "Små och stora berättelser" Henrik Janssonin ohjauksessa. Osallistujamäärä on rajoitettu 15 nopeinta pääsee mukaan. Ilmoittautumisia ottaa vastaan vt. kulttuurisihteeri Sophie Kawecki 15.10.3.11. välisenä aikana, puh. (09) 29515367. Iltapäivällä klo 1517 kokoonnutaan paneelikeskusteluun Märta Tikkasen johdolla. Paneeliin osallistuvat Håbon vieraiden ohella mm. Birgitta Ulfsson, Leena Lehtolainen ja Mikaela Sundström. Paneelissa keskustellaan mm. siitä, ovatko kielelliset erot rikkaus vai rasite. Minkälaisia kokemuksia paneelin osallistujilla on esim. suomenruotsalaisuudesta Ruotsissa tai suomenkielisyydestä ruotsinkielisellä paikkakunnalla? Miten he kokevat riikinruotsin ja suomenruotsin erot? Paneelikeskustelu on avoin kaikille ja maksuton. Päivän päätteeksi nautitaan kolmen ruokalajin kirjallinen ja ohjelmallinen illallinen. Ohjelmasta vastaavat mm. Birgitta Ulfsson ja Bengt Ahlfors. Rajattu määrä illallislippuja à 30 myynnissä vain kirjaston yhteydessä toimivassa Café Wilhelmsdalissa 15.10.10.11. arkisin klo 917, lauantaisin 914.
TALO Budapesti.
Anneli Nur minen ska par konst i na tur ma ter ial
Som bäst pågår en utställning av Anneli Nurminens tavlor i Sjundeå biblioteks utrymmen. Hon skildrar naturen och känsloupplevelser ofta med återanvändnings material. Tavlorna är stilenligt inramade. Anneli Nurminen använder som grund i sina konstverk gamla tyger I TAVLAN "Kärsimys" finns lidande. och säckar på vilka hon ofta trycker bildmotiv på vilka hon förenar kvistar, grenar, stenar och annat som hon plockat i naturen som hon på ett dekorativt vis format till helheter. Hennes tavlor är talande. Hon berör i sina motiv livets olika skeden som hon skildrar känslofullt, kärlek, lidande, med finns också naturmotiv, havet och en stor portion humor. Anneli Nurminen som numera bor i Iitis är självlärd konstnär. Det var först efter det hon fyllt 50 som denna konstform blev aktuell för henne. Hennes utställningar i Kyrkslätt har funnits på hälsocentralen, Nordea banken, och Hymykuoppa. Det är andra gången hon ställer ut på biblioteket i Sjundeå. Barnbarnet Lauri Mäkelä 5 år finns med på utställningen med två tavlor en bil och en båt. Den intressanta utställningen är svår att beskriva i text den måste ses. Utställningen pågår till början av december 2008. GUNVOR WESTREN-DOLL
TULE ottamaan kulttuuripitoinen vitamiiniruiske syyspimeää vastaan, kehotti Inkoon vt. kulttuurisihteeri Sophie Kawecki kutsuen kuntalaiset mukaan kirjallista iltaa viettämään 15.11. Inkoon kunnantalolle. "Naapurit" päättää pohjoismaisen kirjastoviikon, jota vietetään 10.16.11. Tule ottamaan kulttuuripitoinen vitamiiniruiske syyspimeää vastaan.
Tapiola Pankin kasvu jatkui voimakkaana
Tapiola Pankin kasvu on jatkunut voimakkaana 1.1.2008 30.9.2008 välisenä aikana. Pankin asiakasmäärät sekä otto- ja antolainaus ovat kehittyneet vuoden ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana suunniteltua nopeammin. Lisäksi pankin yhdeksän kuukauden tulos oli voitollinen. Tapiola Pankki Oy:n asiakasmäärien kasvu on ollut vahvaa pankin perustamisesta lähtien, ja vuoden 2008 ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana pankin asiakasmäärä kasvoi 148.400 asiakkaaseen (115.250 asiakasta 12/2007). Syyskuun lopussa pankin liikevoitto oli 0,5 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaavana aikana pankin liiketappio oli 1,7 miljoonaa euroa. "Pankin tulos ylitti selvästi itsellemme asettaman tavoitteen. Pankin volyymit kasvoivat ilahduttavasti ja pääosin selvästi suunniteltua enemmän", toteaa Tapiola Pankki Oy:n toimitusjohtaja Harri Lauslahti. "Tulostavoitteemme vuodelle 2008 on voitollinen. Kasvuun tähtäävästä panostuksesta johtuen voiton määrä on vielä vaatimaton, mutta samalla asetettujen tavoitteiden mukainen", hän sanoo. Tapiola Pankki aloitti toimintansa vuoden 2004 helmikuussa ja alun perin pankin odotettiin nousevan voitolliseksi vuonna 2009. Myös pankin otto- ja antolainaus on kasvanut merkittävästi. Tapiola Pankki Oy:n luottokanta nousi 49 prosenttia 930 miljoonaan euroon (624 milj.e. 9/2007) ja talletuskanta 56 prosenttia 1,1 miljardiin euroon (697 milj.e 9/2007). Rahoitusmarkkinoilla käynnissä oleva finanssikriisi ei ole vaikuttanut suoraan Tapiola Pankin likviditeettiin eli maksukykyyn, koska Tapiola Pankki ei ole riippuvainen pankkien välisestä luotonannosta. "Tapiola Pankin asiakkaat voivat olla rauhallisin mielin. Pankkien välisellä epäluottamuksella ei ole meihin suoria vaikutuksia, koska meillä on koko ajan ollut enemmän talletuksia kuin lainoja", sanoo Lauslahti. Myös Tapiola Pankki Oy:n vakavaraisuus on vahva. Pankin vakavaraisuussuhde oli katsastuskauden lopussa yli 15 prosenttia.
EN speciell inramning har tavlan "Myllyniemen majakka".
30
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Osa 2/3: "Oy Kunta Ab, rahat loppuivat ja mitäs sitten tehdään?"
Janne Laakkonen kuuntelee
Kiitoksia yhteydenotoista. Olen saanut runsaasti yhteydenottoja liittyen viimeksi kirjoittamaani kolumniin. Kunnan perustehtävä herätti paljon keskustelua ja myös ajankohtaiset kaavoitusratkaisut ovat kirvoittaneet useat käymään ahkeraa keskustelua lehden palstoilla. On hieno huomata, että tarvitaan kimmoke, joka alkaa tuottaa yleistä keskustelua. Vai onko kyseessä, kuten yksi lukijamme kirjoitti, muut irtopisteiden kerääjät vaalien alla. Tiedä häntä, parempi kuin asioista puhutaan niiden oikeilla sanoilla ja suoraan. Nyt keskityn ja aloitan tärkeä suunnan. Mikä on kuntatalouden tämän hetkinen tilanne? Onko pienillä kunnilla mahdollisuus säilyä itsenäisenä? Mitä päättäjien tarttis tehrä? prosesseista, joita kunnat tehtävien hoitamiseksi ovat luoneet. Kuntien ja varsinkin pienten kuntien talous on kuralla. Toisaalta kuntatalous tulee aina muutaman vuoden viiveellä verrattuna yksityiseen sektoriin. Tämän johdosta on ensiarvoisen tärkeää, että päättäjinä toimii myös henkilöitä, jotka ymmärtävät talouden lainalaisuudet ja tiedostavat myös siihen liittyvät riskit. Eräs lukijoista kritisoi kuntapäättäjien lyhytnäköisyyttä investointien suhteen. Miksi koulut rakennetaan jo heti liian pieniksi tai miksei suunnitteluvaiheessa huomioida kuntien lisääntyvää väestöpohjaa? Nämä ovat hyviä kysymyksiä, vastauksia näihin on vaikea saada! Usein selitetään kuntien taloudellisen tilanteen olevan heikko johtuen niiden suurista terveydenhuollon kustannuksista. Esimerkin voi ottaa Siuntiosta. Veronmaksajain Keskusliitto on jo usean vuoden ajan kartoittanut Stakesin aineistoon perustuen ja listannut ne kunnat joiden terveydenhuolto ylittää Suomen keskimääräisen kustannuksen. Siuntio on ollut muutaman vuoden kymmenen kalleimman kunnan joukossa. Muutamat lukijat ovat ottaneet LOST-terveydenhuollon hankkeen esille ja esittäneet huolestuneet näkemyksensä siitä. Kustannusten nousu tai hankkeen taloudellinen hyöty päätösvaiheessa on jäänyt selvittämättä. Itsekin kyselin asian perään, enkä loppujen lopuksi saanut vastaukseksi muuta kuin, että eiköhän siitä vuosien kuluttua toivottavasti saada etua. Nyt olemme saaneet kuulla, että Siuntio vuoden 2009 budjettiinsa on kirjannut ylimääräisiä kuluja 1,6 miljoonaa euroa, joita on katsottu aiheutuvan näistä asioista. Toivottavasti tässä on lukuvirhe, koska muuten tätä on vaikea kuntalaisille selittää, että miksi tähän on menty ja mitä päättäjät tiesivät kyseisestä päätöksestä seuraavan. Olen kuullut usein, että ainoa vaihtoehto oli LOST. Se voi siltä tuntua, mutta eikö vaihtoehtoina olisi ollut vanha "KIRSI" Kirkkonummen kanssa tai Karviainen, joka on Vihdin ja Karkkilan yhteinen terveydenhuoltoliitos. En ymmärrä päätöksentekoa, jossa on valittavina vain yksi, mentaliteetilla, ota tai jätä, kustannukset ovat sivu seikka! Itselläni ei ole mitään LOST -hanketta vastaan, vaan sitä päätöksentekotapaa, ettei tiedetä mitä päätöksestä seuraa. Useat lukijat halusivat, että tartun tähän monelle niin "arkaan" aiheeseen, mutta se on hyvä nostaa yhtenä esimerkkinä esille siitä, miten kalliiksi kuntalaisille jotkut päätökset voivat ainakin lyhyellä aikavälillä tulla. Janne kuullut, että kunnat olisivat veron noston jälkeen laskeneet veroa? Niinpä, siihen suuntaa homma ei taida yhtä nopeasti kulkea. Aivan liian vähän on puhuttu kuntaliitoksista ja niiden hyödyistä tai haitoista. Useat ehdokkaat ovat rummuttaneet kuntaliitosten puolesta. Mitä hyvää niistä seuraa kysyi eräs lukija? Kysyn tämän saman asian. Vastaus on sitäkin vaikeampi. Jos kaksi velkaista kuntaa laitettaan yhteen ja saada valtiolta muutaman miljoonan kertaluonteinen "porkkanaraha", niin sehän on kulutettu jo ensimmäisenä vuotena ja mitäs sitten tehdään? Itse olen ajanut sitä kantaa, että ensiksi pitää selvittää kuntien toiminnot ja kysyä, mitä kannattaa tuottaa ja tehdä itse. Ja sen jälkeen katsoa, voidaanko jotain tehdä yhdessä jonkun toisen(sten) kanssa. Ei ole järkevää keksiä pyörää, joka kunnassa erikseen, kuten yksi lukija asian osuvasti ilmaisi, vaan joskus on parempi tehdä asioita yhdessä tai jopa ostaa jotkut palvelut muilta. Jos päädyttäisiin siihen tulokseen, että kunnalla ei ole mahdollisuutta itsenäiseen toimintaan, olisi mielestäni sen jälkeen käytävä avoimesti keskustelut eri kuntien kanssa mahdollisesta kuntaliitoksesta ja kirjattava ylös kyseiset hyödyt ja haitat. Kuntalaisia pitäisi ehdottomasti kuulla koko prosessin aikana, koska kyse on isosta identiteetin muutoksesta. Tähän edellä mainittuun seikkaan on tullut useita yhteydenottoja. Kun päättäjillä on kaikki olennaiset tiedot käytettävissään, voidaan vasta alkaa miettimään mahdollisia liitosratkaisuja. Kiire ei saa pahentaa asiaa, vaan on pohdittava ja punnittava asioita tarkkaan harkiten.
Elinkeinostrategia
Olen ihmeissäni todennut, että mm. Siuntiosta puuttuu yhtenäinen elinkeinostrategia. Miten houkutellaan uusia yrityksiä ja huolehditaan siitä, että jo kunnassa olevilla yrityksillä on mahdollisuus harjoittaa tervettä ja menestyvää elinkeinotoimintaa. Useat muut kunnat miettivät myös Läntisellä Uudellamaalla elinkeinotoimintansa kehittämistä kiristyvässä kilpailussa ja talouden hiipiessä hiljaisemmalle vaihteelle. Tässä kuntien tulisi keskittää voimassa ja laatia yhteinen elinkeinostrategia. Miten Läntinen Uusimaa olisi houkuttelevampi kuin esimerkiksi Lahti, Tampere, Jyväskylä tai Oulu. Aivan oikein, ei voi ajatella, että pieni kunta saisi houkuteltua kuntaansa yritystoimintaa ja työvoimaa, ellei alueella ole jotain erityistä annettavaa verrattuna muihin alueisiin. Läntisellä Uudellamaalla on rataverkosto, kantatie, satamatoimintaa, miljöö ja työvoimaa jne. Miksi emme yhdessä, kuten eräs toimitusjohtaja alueeltamme sanoin, kuin jokainen erikseen. Yhteistyön kautta voisimme kilpailla uusista yrityksistä ja työntekijöistä, jota kautta saisimme lisää verotuloja hyvinvoinnista puhumattakaan. Seuraavalla kerralla pa-
Mistä kuntatalous koostuu?
Ensiksi pitää tiedostaa kunnan talouteen vaikuttavat tekijät. Selitykseksi eivät kelpaa kalliit terveydenhuoltomenot, eivätkä perusopetuksen kustannukset. Se seikka pitää tässä heti alkuun todeta, että kunnissa tehdään hienoa työtä ja kuntalaiset saavat hyvät peruspalvelut, mutta kustannusrakenne on väärä. Yksi lukijoista kommentoi, että kunnan työntekijöitä syyllistetään suotta kustannusten noususta. Tämän minäkin haluan korjata, jos asiasta on tullut väärin käsityksiä. Esimerkiksi terveydenhuollon kustannusten nousu ei johdu hoitohenkilöstöstä, vaan niistä
MINULLA ei ole mitään LOST-hanketta vastaan, vaan sitä päätöksentekotapaa, ettei tiedetä mitä päätöksestä seuraa. Useat lukijat halusivat, että tartun tähän monelle niin "arkaan" aiheeseen, mutta se on hyvä nostaa yhtenä esimerkkinä esille siitä, miten kalliiksi kuntalaisille jotkut päätökset voivat ainakin lyhyellä aikavälillä tulla, kertoo Janne Laakkonen Siuntiosta. neudumme tarkemmin osion viimeiseen aiheeseen, mutta ehkä odotetuimpaan, 3/3 "perinnönjako, ulkomaan matka ja Oy Kunta Ab:n vaalit". Silloin tarkastellaan ihmisen todellisen luonteen esille tuloa. Seuraava juttu ilmestyy poikkeuksellisesti 22.10. Yhteyden Janne Laakkoseen saat: jannelaakkonenkuuntelee@gmail.com, 0405551832, www.jannelaakkonen.com Kuuntelemisiin JANNE
Kunnallisveron nosto tai kuntaliitos?
Kunnallisveron nosto ja lisälainaotto ovat lyhyen aikavälin lääkkeitä talouden paikkaamiseksi. Ne eivät kuitenkaan poista niitä prosessien ongelmia, joita kunnissa ovat. Aivan kuten yksi lukijoista minulta kysyi, miten usein olet
Janne Laakkonen ja Heimo Hakala Inkoossa:
Nuori aloittava kunnallispoliitikko ja kokenut konkari vaihtoivat ajatuksia
Siuntiolainen Janne Laakkonen haastoi julkiseen keskusteluun kokeneen kunnallispoliitikkoveteraanin inkoolaisen Heimo Hakalan. He tapasivat Inkoon venesataman kahvilassa lehdistön edustajan todistaessa tapahtumaa. Heimo Hakala kertoi heti alkuun, että otti mielellään haasteen vastaan, kun se oli tullut nuorelta Jannelta. Heti todettiin, että yhtäläisyyksiä miesten välillä löytyi. Kummatkin ovat upseereja. Janne reservin vänrikki ja Heimo evp. majuri. Kysymykseen, miten kuvaisitte Inkoon ja Siuntion kehitystä, lähinnä sitä, että alueen kehitys on ollut tunnetusti hidasta? Heimo: Porkkalan vuokra-aika oli pysähtyneisyyden aikaa. Tämä on pääsyy siihen, että alue on säilynyt ja kehitys on ollut maltillista. Asukkaita on vieläkin vähän. Tuo pysähtyneisyys, joka johtui vuokra-ajasta on antanut mahdollisuuden nykyhetkeen ja tulevaisuudelle. Nykyisin tämä alue rajoittuu lähelle manner Euroopan Unionia. Janne: Nyt on mahdollisuus kehittää aluetta houkuttelevammaksi. Tämä Inkoon ja Siuntion alue tulee kilpailemaan maamme kasvukeskusten (Lahti-Jyväskylä) kanssa hyvällä sijainnillaan. Läntinen Uusimaa haastaa kasvukeskukset.
Mitä mieltä kuntaliitosasiasta?
Heimo:Protestoin kyllä siihen asiaan, että kuntaliitos olisi nyt mahdollinen. Asia nousee esille vasta keväällä 2010 jolloin päätetään valtionosuusjärjestelmästä. Meillä on Jannen kanssa yhtenäinen näkemys siitä, että pitää tehdä kuntien välillä yhteistyötä talouden ja lähipalvelujen osalta. Tältä osin kunnat voisivat yhtyäkin, mutta itsenäisyys säilyisi kummallakin. Kehitysmahdollisuuksia on paljon. Kunnat voisivat tiivistää yhteistyötä kilpailematta toistensa kanssa mm. kunnallistekniikan ja koulutoimen alueilla. Meillä on Inkoossa jo paljon yhteistyötä Lohjan suuntaan. Tulevaisuudessa tämä voisi tapahtua hyvin Siuntion kanssa. Janne: Tärkeintä on lähialueyhteistyö pienten kuntien kesken. Ei ole järkevää toteuttaa kaikkia palveluja yksin. Tulee löytää järkevät yhteistyön keinot. Puhelin keskeyttää molemmat jatkuvasti, johon Heimo toteaa, olen vaalipäällikkönä ja vastaan isosta "orkesterista", joka tulee voittamaan kunnallisvaalit Inkoossa! Janne: Kyllä minullekin soitetaan. Koska minulla on tämä Kirkkonummen Sanomat lehdessä oleva palsta "Janne Laakkonen kuuntelee", se on tuonut yhteydenottoja Siuntioon muuttaneiden, mutta myös siellä pitkään asuneiden tahol-
ta. Heimo: Kun aloitin tämän politikoinnin, niin olin kyllä paljon Jannen kaltainen, siksi täytyy todeta, että Jannesta tulee kyllä vielä kansanedustajakin. Mutta tulee muistaa, että vakavasti ottaen politiikka on enemmän tekoja kuin puheita. Muista Janne tämä. Tuota omaa uraansa muistellessa Heimo toteaa, kyllä aloitteita on tullut tehtailtua, kehumatta lainkaan niin toteutuneitakin on vaikka kuinka. Aloitteen tekeminen vaatii työtä, mutta myös paljon yhteistyötä muidenkin kanssa, että aloite menee läpi. Tässä työssä en ole vaatimaton, mutta en
kuitenkaan rehentelekään... en todellakaan. Kunnallispolitiikkani jälkiä on pitkin LäntistäUuttamaata. Tärkeätä kunnallispolitiikassa on, että onnistuu saamaan muut ryhmät mukaan esityksien taakse. Hyvä yhteistyökyky on onnistumisen edellytys.
Ja keskustelu jatkuikin på svenska...
Mitä erityistä kunnallispolitiikasta?
Janne: Politiikassa ei saa tehdä asioita yksin. Tärkeätä on saada muutkin aina mukaan asioiden taakse. Tärkeää on myös, että asia on aina sama kunnan ja kuntalaisen edun kannalta. Kunnan etu on sama kuin kuntalaisen etu. Heimo:Politiikassa on oltava oma itsensä. On oltava myös muuttumiskykyinen. Aika näyttää missä milloinkin onnistutaan. Ja se on mies, joka virheensä tunnustaa eikä kätke epäonnistumisiaan. Janne: Minulla ei ole mitään erityisiä vaaliteemoja. Mielestäni olisi lyhytnäköistä jos sanoisin ajavani vain muutamaa asiaa. Koska kunnallisessa päätöksenteossa joutuu ottamaan kantaa koko kunnan asioihin. Heimo:Janne puhuu totta. Lupauksia voi olla vain yksi ja se on lupaan tehdä parhaani! Janne: Kuntapäättäjäksi ryhtyminen vaatii kokonaisvaltaista sitoutumista. Kun päättää joutuu ottamaan kantaa niin moniin kuntalaisiin vaikuttaviin asioihin. Heimo totesi kuultuaan Jannea, että kuka tässä pöydässä nyt toimii opettajana. Mutta ei politiikka saa olla haudanvakavaakaan. Hyvän poliitikon erottaa siitä, että asiat rii-
Entä, miten tämä alueen kaksikielisyys?
Heimo: Äidinkieli on tärkeä on se sitten ruotsi tai suomi. Me molemmat, minä ja Janne, arvostamme toista kotimaista. Eivät asiat saa juuttua kielikysymyksiin förstår du?
televät ei ihmiset. Pitää olla erilaisia näkemyksiä, jotta voidaan tehdä päätöksiä. Ja lopuksi tehty päätös on aina kompromissi. Väittelyt luovat uutta. Mielipiteet luovat pohjaa ideoinnille. Heimo tahtoo korostaa hyvän keskustelun perinnettä politiikassa. Ongelmana on ollut Läntisellä Uudellamaalla itseensä käpertyminen, joka hämärtää asiat. Monesti keskustelua on pidetty häiriköintinä. Heimo löytää nuoresta Laakkosesta paljon omia piirteitään. Onko Siuntio ja Läntinen Uusimaa sitten valmis Jannen kaltaiseen kunnallispoliitikkoon. Hufvudstadsbladet lehdessä oli slogan ota riski ja rakastu suomenruotsalaiseen. Mä alan, toteaa Heimo, epäillä, että Janne tekee suomenruotsalaisille politiikkaa, jossa slogan on ota riski ja rakastu Jannen politiikkaan.
Antakaa lopuksi kommentit toisistanne:
Janne: On hienoa tavata henkilö, joka on tehnyt politiikkaa jo 50 vuotta. Politiikkaa ja edelleen sydän palaa sille. Upeaa saada yhteistyötahoksi kokenut henkilö yli kuntarajojen. Heimo: totean kuten nuorille upseereille on tapana todeta, että nuori voi olla hyvä, mutta kaikesta päätellen Janne on hyvin kehityskelpoinen. TAPIO SOIVIO
JANNE Laakkonen ja Heimo Hakala tapasivat merellisessä Inkoossa.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
31
Johan Karlsson, täällä taas
Tervetullut lisäpanos Ruotsalaiselle kansanpuolueelle
Eläinlääkäri Karlssonin ehdokkuus syksyn kunnallisvaaleissa on monia ilahduttava uutinen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta. Monet muistavat hänet 12 vuoden takaa kun hän oli kaksi kautta kunnanvaltuutettuna. Hän on tunnetusti eläinten ja luonnon ystävä. Hän hoitaa edelleen eläinlääkärin vastaanottoa Eestinkylässä. Kuulemme hänen vastaavan hankaliin kuuntelijakysymyksiin radio-ohjelmassa, jossa annetaan eläinten hoito-ohjeita huolestuneille isännille ja emännille. Tietysti Kirkkonummella on tapahtunut paljon. Uusiin kuntalaisiin ja heidän tarpeisiinsa satsataan paljon tässä uudessa yhteiskunnassa, mutta samalla unohdetaan vanha Kirkkonummi ja sen asukkaat. Vanhoillakin asuinalueilla on katuvalojen ja kunnollisten teiden tarve. Vanhempaa asukasväestöä ei saa unohtaa. He ovat olleet mukana rakentamassa kuntaa, sanoo Karlsson. Monessa suhteessa virkamiehet ovat ottaneet vallan, vaikuttaa siltä että he ovat unohtaneet olevansa täällä kunnan asukkaita varten eikä päinvastoin. Osittain on myös ekonominen ilmasto muuttunut ikävämmäksi. Karlsson haluaa, että kunnan asukkaita ja heidän toiveitaan kuunneltaisiin. Toimivat joukkoliikenneyhteydet samoin kuin terveydenhuoltokysymykset tulisi hoitaa hyvin ja nopeasti. Meidän pitäisi huolehtia myös nuorisosta. Kirkkonummea tunnutaan edelleen ajettavan Espoon kanssa yhteistyöhön vaikka menettäisimme itsenäisyyttämme liitossa Espoon kanssa. Asiat menisivät kunnan kannalta huonompaan suuntaan, sanoo Johan, joka työskentelee osittain myös Espoossa. GUNVOR WESTREN-DOLL
ELÄINLÄÄKÄRI Johan Karlsson on ehdokkaana kunnallisvaaleissa
Ari Harinen
Miljöförening ber alla partier agera mot verksamheten som pågår i friluftsområden
Ingå-Sjundeå miljöförening ber alla nyländska partier agera mot verksamheten som pågår i Föreningen Nylands friluftsområden. Föreningen upprätthåller friluftsområden på 21 nyländska kommuners område, men föreningens verksamhet har inte gått rätt till. Det handlar både om ett alltför litet värdesättande av friluftsområdenas naturvärden och om en dålig förvaltning. Till följd av detta har en rejäl intern strid pågått, vilken hotar försämra föreningens verksamhet även mer. Föreningen Nylands friluftsområden fungerar mestadels med kommunala skattemedel och dess styrelse och delegation innefattar representanter från kommunerna. De förtroendevalda väljs i praktiken efter partiernas gemensamma förhandlingar. Det här leder till att ansvaret över representanternas verksamhet är oklart. Saken blir värre av att föreningen fungerar som egen juridisk person, vilket innebär att föreningen kan dölja sina saker som privata företagshemligheter. Föreningens problem tar sig speciellt i uttryck gällande det fina Kopparnäsområdet, vars bästa stränder har getts till privat företagsanvändning och till småhustomter. Oprofessionellt byggande har redan förstört det här nationalparklika områdets naturvärden. Enligt de uppgifter vi fått har till och med planer på kalhygge fått stöd inom föreningens styrelse! Ingå-Sjundeå miljöförening kräver att partierna tar tag i den verksamhet som Föreningen Nylands friluftsområden idkar. Efter kommunalvalet måste sådana representanter väljas till föreningen som på riktigt har ett intresse av föreningens verksamhet, sådana representanter som innehar expertis om miljöfrågor, och som dessutom är tillräckligt modiga för att stå bakom sina åsikter. Det allra klokaste skulle vara att anlita en utomstående utredningsman för att undersöka föreningens problem. Även representanterna måste kunna rapportera utförligt till kommunerna om föreningens verksamhet, samtidigt som föreningens verksamhetskultur måste bli öppnare.
Rkp asettaa tulevaisuusvaliokunnan
Ruotsalaisen kansanpuolueen puoluehallitus on asettanut tulevaisuusvaliokunnan. Valiokunnan puheenjohtajana toimii yrittäjä Anders Lauren. Muut jäsenet ovat: valokuvaaja Marica Rosengård, juontaja Peter Nyman, konsultti Malin Gustavsson, PR-päällikkö Thomas Forsström, SU-puheenjohtaja Oscar Ohlis, yrittäjä Anders Walls, oik. maisteri Corinna Tammenmaa ja ped. tohtori Mikaela Björklund. Valiokunta seuraa demograafista kehitystä ja monikulttuurisuuden kehitystä Suomessa puolueen näkökannalta. Valiokunta seuraa myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan työtä ja analysoi ja hyödyntää muiden, kuten valtioneuvoston kanslian aloitteesta tehtyjen tulevaisuudenskenaarioiden tutkimuksia ja tuloksia. Tulevaisuusvaliokunta voi täydentää itseään tarpeen mukaan eri alan asiantuntijoilla.
www.ari.harinen.fi
Koiratreffit Siuntiossa
Kaikki nelijalkaiset ystävämme omistajineen, lämpimästi tervetuloa mukaan koiratreffeille keskiviikkona 22.10. kello 17.00 18.00. Tapaamme Aleksis Kiven tiellä, urheilukentän päädyssä olevan huoltorakennuksen edessä. Tule mukaan ideoimaan talkoita koirapuiston perustamiseksi ja miettimään sen sijoituspaikkaa. Siuntion kirjaston vs. kirjastonjohtaja Marja-Liisa Mutka ja Siuntion Vihreiden puheenjohtaja Taina Janhunen ovat keskustelleet kuntalaisten kanssa ja haluavat nyt tarttua toimeen. Uudessa keskustan yleiskaavassa koirapuistolle on varattu alue Palonummentien alusta, puron ja radan molemmin puolin. Kaavan ja puiston toteutumista odotellessa vihreät etsivät talkoohenkeä ja konkreettista vastausta kaikkien koirallisten siuntiolaisten kysymykseen koirapuiston puuttumisesta. Kaikki asiasta kiinnostuneet, tulkaa mukaan ideoimaan ja toteuttamaan. Lisätietoja voit kysyä tai esittää ideoita s-postissa marjaliisamutka@gmail.com tai taina.janhunen@luukku.com
+ RAMSEY-VINSSI TAI LUMILEVYSARJA ASENNETTUNA
HONDA TRX420FE
ETUSI 1.600,hintaan lisätään toimituskulut 200,-
Hond TRX4 2 Ho nda TR X420 FE P GM -F I 4x 4 Honda TRX420FE PGM-FI 4x4 G M-F x F
32
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Livligt veckoslut för kommunalvalskandidaterna
Sjundeå kommunens största partiers kandidater hade samlats 11.10 i centrum där de kom med sina budskap, informerade om sina visioner, delade ut broschyrer, bjöd på kaffe med tilltugg i regnet. Socialdemokratiska partiet stod granne med Samlingspartiet, sökte regnskydd under Varubodens tak. Svenska Folkpartiet hade slagit upp ett tält mittemot biblioteket. Socialdemokraterna: Genom att rösta ser du till att besluten fatta av sådana förtroendevalda, vars värden du delar och som du litar på. De önskar bl.a. förbättrad bastrygghet, för åldringar hemhjälp och servicebostäder. Skapa grundtrygghet för barn och ungdom. Skapa arbetsplatser och förutsättningar för företagare. Samlingspartiets kandidat Elisa Calin, politices kandidat, polis och mamma vill trygga ungdomen, ge dem en god utbildning. Ett allaktivitetshus och ett modernt bibliotek. Satsa på tvåspråkighet, på hemhjälp. Ett fungerande och säkert trafiksystem. Tågen skall stanna i Sjundeå, kommuncentrum bör byggas så att landsbygdslandskapet och kulturhistorien bevaras. SFP vill ta ansvar för ett tryggt Sjundeå. Alla skall trivas oberoende av språk och ålder. Partiet arbetar för att alla skall kunna erbjudas vård, dagvård utbildning, arbete, idrotts- kultur och fritidsupplevelser på sitt eget mo-
SOCIALDEMOKRATKANDIDATERNA kulturrepresentanterna Tarja Ryynänen (musik) och Pekka Keränen (idrott) fanns på plats vid tillfället. dersmål. Alla skall kunna röra sig tryggt. SFP stöder en äkta tvåspråkighet genom att arbeta för svenskspråkiga tjänster, utveckla kommunen men bevara landskapsbilden. Partiet arbetar för bättre kollektiv trafik, för en sund utveckling anpassad för gammal och ung. I Lappböle vid Jonttes bybutik hade Kyrkslätt SFP norra rest valtält. Norra Kyrkslätt expanderar med fart. Sfp talar om rätten för boende i lansbygden och för behövlig service till glesbygden. SFP är väl insatta inför kommande utmaningar. Alla måste bli betjänade på sitt eget språk, på daghem, skolor, hälsovård och vid annan service. Partiet har många unga nya sakkunniga kandidater med visioner. Den kollektiva trafiken och lätta trafikleder står bl. a. på programmet samt att bevara miljön. GUNVOR WESTREN-DOLL
NORRA Kyrkslätts Sfp:are Ulf Kjerin, Gunnel Hellstrom, Ann Lönnberg, Camilla Bäckman-Soinio med sonen John. Ann-Mari Saurén med barnbarn kom för att lyssna.
SAMLINGSPARTIETS kandidater Christian Monthén, Elisa Calin, Sirpa Kaisla, Heikki Kaisla och Antti Keskitapio.
SJUNDEÅ Sfp:are: Anders Karell, ordförande Ove Grundström, Jan-Peter Nygård, Marcus Nordström SU, Stefan Svanfeldt och Emmi Karell 9 år.
Finlands Scouters adventskalenderkampanj startar
Lopptorg i Sjundeå Svenska skola den 25. oktober
Hållbar utveckling är även detta läsår ett av tyngdpunktsområdena i Sjundeå svenska skola. I år är vårt tema inom Grön flagg -verksamheten "Livsstil och hälsa". Inom ramen för temat sysslar vi detta år med olika saker som handlar om att må bra. Vi tänker både på att äta rätt och att röra på oss, men också på att vi ska trivas och känna oss trygga. Vi glömmer naturligtvis inte bort miljöfrågorna tvärtom tror vi att vi har mera ork för omgivningen då vi själva mår bra. Hem och Skola -föreningen vid Sjundeå svenska skola ordnar lördagen den 25 oktober kl. 1214 ett jippo i som passar bra in i skolans miljövänliga verksamhet. Då arrangerar HoS nämligen ett LOPPTORG i skolan. Tanken är att hela och rena saker ska kunna byta ägare till ett skäligt pris. Vi är övertygade om att många böcker, spel, leksaker, kläder, idrottsutrustningar m.m. kommer att hitta nya hem den dagen. I samband med lopptorget kan man också köpa lunch av skolans femteklassister. Det finns också sockervadd och lotter till salu. Vi hoppas att många nu passar på att röja lådor och skåp där hemma. Plocka ut sådant som du tror någon annan kan ha användning för och ta med dem till skolans lopptorg. Du kan boka försäljningsbord à 10 euro via HoS-ordförande Monica Malmström, tfn: 040-7235506. Monica ger också gärna tilläggsinformation om lopptorget.
Scouternas medelinsamling under julen
Scouterna hämtade traditionen med adventskalender till Finland redan över 60 år sedan. Fortfarande i dag är adventskalenderförsäljningen en betydande del av medelinsamlingen för scoutingen. Kalendrar säljs av både stora och små scouter, från medlet av oktober till slutet av november. Den första kalenderluckan öppnas alltid på första advent, vilket gör kalendern speciell. I år infaller första advent den 30 november. På kalenderns baksida finns varje år en ny julsaga men också information över scoutverksamheten. Kalendern kostar 5 . Största delen av försäljningsintäkterna går till den lokala scoutkårens verksamhet. I år har också det finska fastighetsinvesteringsföretaget Citycon gjort ett avtal med Suomen Partiolaiset Finlands Scouter r.f om att scouterna får komma till företagets alla 22 köpcenter för att sälja kalendrar. Köpcenter där kalendern säljs är bl.a. Iso Omena i Esbo, Koskikeskus i Tammerfors och Galleria i Uleåborg.
MILJÖRÅDET, som planerar och leder Grön flagg -verksamheten, består av tolv elever och tre vuxna ur skolans personal. På bilden ses de tolv eleverna. Bakre raden från vänster: Karolina Grundström, Matilda Luuppala, Ellen Voutilainen, Filip Strandberg, Mathias Laine och Fredrika Lindeberg. Främre raden från vänster: Ellen Ekman, Teddy Broman, Jonathan Paasikivi, Iita Anttonen, Atte Marjamäki och Daniel Berghäll.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
33
FÖRENIGSNYTT
Konsert med underhållningsmusik Lappböle Hornkapell har konsert lördagen den 25.10.2008 kl. 15.00 i Winellska skolan Gesterbybågen 3 med solist sopranen Mari Palo, konferencier Yle-musikredaktören Paavo Helistö Dirigent operatrombonisten John Kotka. MKUF Höstfest på Ljungheda 25.10 kl. 19. Vi dansar till tonerna av orkestern Feelings, äter god mat och har det trevligt tillsammans. Kom med! Biljetterna 25, /pers, kan man beställa av styrelsemedlemmarna. Välkomna! EUF Tortilla & Tanzen på Övidsborg lördagen den 8 november kl. 19.30-01.00. Kom och fira nostalgisk kväll på Övidsborg i discostämning med levande musik och skivor. För den levande musiken står Thomas Katter. I biljettens pris 20 ingår kvällsmat och dryck. Ta 5 kompisar med dig och du kommer gratis in själv! Alla Aatos och Styrbjörn kommer gratis in! Endast förhandsköp, reservera dina biljetter senast 1 november via e-post roger.nordstrom@ kolumbus.fi eller kvällstid på numret 09-45591818. FRIGGESBY LEKSKOLA Friggesby lekskola ordnar sin traditionella höstmarknad den 8.11.2008 kl. 1114 på Bergåsa. Program hantverks torg, mat torg, buffe (älgsoppa), ansiktsmålning, mete och ponnyridning. Hjärtligt välkomna! Luckan informerar · Öppet: måfre 917, lö 1013. · Biljetter till salu: Raseborgs Halloween Dansgala i Ekenäs bollhall 31 oktober.
Finurliga frågor
1. GEOGRAFI a.) Vilket berg? Detta berg har en höjd på 8611 m över havet. Berget kallas även för klättrarnas berg och bestegs för första gången den sista juli 1954. b.) Vilket land? Detta karibiska land blev självständigt den 20 maj 1902. De flesta turister som reser till detta spanska talande land är européer eller kanadensare. c.) Vilken flod? Källan till denna 1 900 km långa flod ligger i Taurusbergen. Floden nämns två gånger i Bibeln. 2. SPORT & IDROTT a.) Vilken idrottsgren? Denna gren har funnits i OS sedan år 2000. Emma Snowsill tog dam OS-guld i denna uthållighetsgren vid årets Olympiska spel. b.) Vilket redskap? Detta är både en leksak och ett idrottsredskap, gjort oftast av plast. Discgolf, DDC, MTA och Ultimate är några av de sporter man använder redskapet i. c.) Vilken stad? Denna stad var värd för de första världsmästerskapen i friidrott. Finland tog tre medaljer, en av varje sort vid dessa spel. Finnen Arto Bryggare blev andra i 110 m häck. 3. MASSMEDIA a.) Vilken tidning? Denna finlandssvenska dagstidning har utkommit sju dagar i veckan sedan starten av OS i Aten 2004. Tidningen har 82 anställda och hör till HSS Media. b.) Vilken radiokanal? Började sin verksamhet hösten 1997, men var nära att läggas ned i nokonstruera detta kommunikationsmedel år 1849. Den första som tog patent på uppfinningen var Alexander Graham Bell. 6. EUROPEISKA UNIONEN a.) Frankrike och Italien var bland dem som grundade EU. Hur många medlemsstater har EU nu? b.) I vilket EU-land är det tillåtet att sälja snus? c.) Vilka länder tillverkar inte enoch tvåcentsmynt? 7. PARTIER a.) Vilket parti? Partiet grundades 1906 av Axel Lille och kämpar bl.a. för miljöfrågor. Vid andra omgången i presidentvalen 1994 fick detta partis kandidat 46,1 % av rösterna. b.) Vilket parti? Detta sovjettrogna parti upplöstes år 1990. Vid riksdagsvalen 1958 hade partiet majoritet. c.) Vilken politisk ledare? Denna president har varit finsk mästare i stående höjdhopp och sprang 100 meter på 11,0 sekunder. Hans tjänstebostad gjordes efter hans död till ett museum 8. FILM & TV a.) Vad heter detta, nordens första morgonaktuellprogram, som började sändas den 1.12.1989 kl. 6.28? b.) Vilken film? Händelserna i denna skräckfilm utspelar sig på sommarön Amity i USA. Regissör för denna film, som hade premiär 1975, är Steven
Spielberg. c.) Vilket TV-program? Programledare för denna svenska talkshow var Kristian Luuk och Carina Berg. Programmet började 12.4.2005 men lades ner efter en säsong p.g.a. att det inte uppskattades något särskilt. 9. DE OLYMPISKA SPELEN a.) Årets olympiska spel var de 26. moderna sommarspelen, men hur många har olympiaderna varit? b.) Var var målgången till maraton år 2004 i OS? c.) Världsrekordet på hundra meter (herrar) är 9,69 sekunder. Med vilken tid vann man 100 meters loppet i OS i Helsingfors 1952? 10. KYRKSLÄTT a.) Järnvägen mellan Helsingfors och Kyrkslätt var den första som elektrifierades. Men vilket år inleddes eltågstrafiken? b.) Medelproduktionen mjölk per ko var fjärde högst i Nyland år 1929. Hur många kilo? c.) Hur många invånare hade Kyrkslätt i augusti 2008? Frågorna är sammanställda av Oskar Rönnberg
Svar till Finurliga frågor 1. a.) K2 b.) Kuba c.) Tigris 2. a.) Triathlon b.) Frisbee c.) Helsingfors 3. a.) Vasabladet b.) Radio X3M c.) CNN 4. a.) Alvar Aalto b.) Leonardo da Vinci c.) J. L. Runeberg 5. a.) Skottkärran b.) Skrivmaskinen c.) Telefonen 6. a.) 27 länder b.) Sverige c.) Finland och Nederländerna 7. a.) Svenska Folkpartiet b.) Demokratiska Förbundet för Finlands Folk c.) Urho Kaleva Kekkonen 8. a.) Huomenta Suomi b.) Hajen c.) God Natt, Sverige 9. a.) Den 29.olympiadens spel b.) På 1896 års stadion c.) 10,4 sekunder 10. a.) år 1969 b.) 2450 kg c.) 35869 invånare
vember 2007. c.) Vilket TV-bolag? Denna amerikanskt ägda TV- kanal som grundades 1980 har sitt huvudkontor i Atlanta. 4. KÄNDA KONSTNÄRER a.) Denna kända finska arkitekt och formgivare föddes 1898 i Kuortane. Han har planerat Finlandia-huset och är känd för sin formgivning av t.ex. vasar. b.) Denna italienska målare är kanske mest känd av tavlan La Gioconda, som numera finns i museet Louvre i Paris. c.) Denna poet har bl.a. skrivit texten till psalmen Jag lyfter ögat mot himmelen. Hans fru sägs vara Finlands första kvinnliga tidningsredaktör. 5. UPPFINNINGAR a.) Detta mycket behändiga redskap som används vid byggen uppfanns av kineserna under Handynastin. Redskapet kom till Europa på medeltiden. b.) Den danske prästen Rasmus Malling-Hansen uppfann denna maskin år 1865. Det första exemplaret av denna maskin är värd ca 25 000 . Några delar i den är bl.a. en kula, halvcylinder och elektromagnet. c.) Antonio Meucci var först att
Är du Kyrkslätts lucia 2008?
Trots att det ännu är oktober närmar sig decembermånad med stormsteg. Kyrkslättnejdens ungdomsförbund efterlyser nu luciakandidater till årets luciaval. Om du är minst 16 år gammal, kan sjunga lite och vill sprida ljus och värme i vintermörkret är det dig vi söker! Visa ditt intresse och ring KNUF 09-2963830. De fyra första får vara med om årets luciaval.
Kyrkslätts Nyheter
Nästa Kyrkslätts Nyheter utkommer söndagen den 26 oktober, material inne senast onsdagen den 22 oktober. Skicka in ditt material till KNUF/Luckan, Kyrktorget 2, 02400 Kyrkslätt eller ring, tfn 09-296 3830, fax 09295 75540. Du kan också skicka e-post till Kyrkslätts Nyheter, adressen är: luckan@ luckankyrkslatt.net. Kyrkslätts Nyheter är ett samarbetsprojekt mellan KNUF och Kirkkonummen Sanomat.
Galleria Karaija informerar
Galleriets novemberutställning består av bilder tagna av naturfotografen Markus Varesvuo. Man kallar utställningen för "Selviytyjät lumen ja jään linnut". Utställningen är öppen fram till 23 november, fredagar 1117, lördagar 1014 och söndagar 1115. Från och med 15 november fram till jul är det Julcirkus i galleriet med hantverkaras julutställning och mysig julbutik samt fågelmålningar av Dick Forsman.
Öka samhörigheten i gymnasiet
Årskurslösheten i gymnasiet ger eleverna frihet men förfelar sitt syfte om den minskar samhörighetskänslan, tryggheten och gruppandan bland eleverna. Vi bör också fråga oss om årskurslösheten drabbar mobbningsoffer och de utstötta eleverna hårdare. Om det årskurslösa gymnasiet leder till rotlösa gymnasister så måste vi ha mod att erkänna det och ändra på systemet, sade partiordförande Stefan Wallin på sfp:s arbetsutskottsmöte. Ingen kan neka det faktum att en grupptillhörighet ger människor trygghet och stärker samhörigheten. Det är precis vad vi skulle behöva mer av i det allt kallare samhällsklimatet. Det årskurslösa gymnasiet tog bort en naturlig grupptillhörighet från elevens liv. I en del gymnasier har man försökt fylla detta tomrum genom att bilda egna grupper men dessa grupper saknar ett viktigt element, en klassföreståndare. Varje elev har rätt att bli sedd, hörd och få sina behov tillgodosedda. Detta lyckas bäst i en mindre grupp, konstaterade Wallin.
Smyckesdesign med Linda Toye
Kom till Luckan i Helsingfors och designa ditt eget smycke under ledning av amerikanska smyckesdesignern Linda Toye tisdagen den 21 oktober mellan kl. 16 och 20. Linda har med sig pärlor från USA, Indien, Kina och Japan. Anmäl dig till Ung Info / Frida Westerback, tel. 040 765 0150, unginfo@luckan.fi, www.unginfo.fi
Kyrkslätts lucia 2007 var Casandra Katter.
34
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Onko Siuntion kunnallisvaaliehdokkailla ajatuksia kunnallistekniikan kehittämisestä? Äidin kirje nuorille
Toisella kymmenellä olevan hemmotellun nuorison kuulee tämän tästä ruikuttavan: "Mitä tehtäisiin? Minne mentäisiin?" Minulla on teille ehdotuksia. Menkää kotiin! Maalatkaa seiniä ja aitoja. Peskää auto. Opetelkaa ruoanlaittoa. Pyyhkikää lattia. Tampatkaa matot! Vanhempanne eivät ole velvollisia hankkimaan teille huvituksia. Kotipitäjänne tai -kaupunkinne ei ole velvollinen järjestämään teille ajanvietettä. Maailma ei ole velvollinen elättämään teitä. Teillä päinvastoin on velvollisuuksia maailmaa kohtaan. Velvollisuutenne on käyttää sen hyväksi aikaanne, tarmoanne ja kykyjänne. Auttakaa vanhempianne, seurakuntaanne, liittykää partioon tai muihin kerhoihin, opiskelkaa. Käykää sairaiden luona. Auttakaa avun tarpeessa olevia. Ja kun olette selviytyneet päivän tehtävistä eikä teitä vielä nukuta sulkekaa silloin tällöin televisio ja lukekaa hyvää kirjaa. ERÄS ÄITI Kotikunnassani (Siuntiossa) Rosk and Roll -yhteistyö on ollut merkittävä edistysaskel jätehuollon kehittämiseksi kaikille asukkaille. Erityisesti haja-asutusalueilla, joiden palvelut ovat muilta osin heikentyneet ja joukkoliikenne kuollut käytännössä kokonaan (jos koululaiskuljetukset jätetään huomiotta), jätehuolto on ollut merkittävä poikkeus yleisistä negatiivisista kehitystrendeistä. Jo nykyisten kunnanvaltuustojen olisi luullut jatkavan jätehuollon kehittämistä: säännökset kiristyvät ja aiheuttavat erityisesti hajaasutusalueilla merkittävän investointitarpeen, itse asiassa investointipakon. Tontinomistajan kannalta vaihtoehtoja on paljon, mutta harva niistä on toimintakelpoinen ja luotettava. Tällaisessa tilanteessa kuntapäättäjät ovat ratkaisevassa asemassa: joutuvatko asukkaat pelkästään kaupallisten tarjousten ja oman viisautensa varaan, vai kehitetäänkö myös jätevesipuolella optimiratkaisuja, jotka vähentävät asukkaiden kustannuksia ja parantavat puhdistustulosta. Jos hyviin tuloksiin tähdätään, on jo kiire: yhä useammat joutuvat pian tekemään yksilölliset, usein huonommat ja kalliimmat ratkaisunsa. Olen tutustunut oltuani käytännössä pitkään erossa Siuntion tapahtumista nykyisiin ehdokkaisiin parin vaalikoneen välityksellä Konkreettisiin kysymyksiin tulee vastauksia vähän, koneet keskittyvät asenteisiin ja antavat ainakin minulle aivan eri tulokset sopivimmista ehdokkaista. Esimerkiksi juuri kunnallistekniikan kehittämislinjauksia on jokseenkin turha hakea myöskään puolueiden tai kunnallisjärjestöjen ohjelmista tai ehdokkaiden blogeista, vaikka ne miestäni kuuluvat kuntalaisten näkökulmasta keskeisiin kysymyksiin. Olisi hyvä saada tavalla tai toisella tietoa siitä, miten ehdokkaat ovat ajatelleet hoitaa ko. asioita vai onko Siuntio niin pieni ja heikko että odotetaan ulkopuolisia aloitteita? Haja-asutusalueiden vesi- ja viemärikysymyksissä sekä kunnan vastuu että mahdollisuus vaikuttaa ovat merkittäviä. Vaikuttamisen tulisi olla muutakin kuin tarkastustoimintaa ja ohjeiden julkaisemista eli kunnan tulisi katalysoida yhteisiä ratkaisuja ja osallistua niiden toteuttamiseen. Kyselyt halukkuudesta liittyä kunnalliseen viemärijärjestelmään, eivät myöskään auta jos jatkotoimista ei ole tietoa. Mitä sanovat ehdokkaat? JOUKO VARJONEN Siuntio
Kirkkonummen sosiaalitoimi työllistää itsensä laitostamalla varhaiskasvatusta
Olen omakohtaisesti joutunut seuraamaan erittäin läheltä, kuinka Kirkkonummen kunta päätöksillään edistää varhaiskasvatuksen laitostamista lopettamalla viidestä ryhmäperhepäiväkodistaan kaksi. Jäljelle koko kunnan alueelle jää kolme ryhmäperhepäiväkotia. Perusteena aivan käsittämätön aravalainaan liittyvä asunnon käyttötarkoituksen väliaikainen muutos. Halutessaan kunta olisi voinut osoittaa toiset tilat tälle toiminnalle, jos toiminnan jatkaminen nykyisissä tiloissa todellakin on mahdotonta. Toisaalta Masalan alueella on kaksi suurta päiväkodin rakennusprojektia: Nissnikun päiväkodin laajennus ja Kartanonrannan päiväkodin rakentaminen. Molemmat näistä yksiköistä ovat yli satapaikkaisia laitoksia. Koko kunnan väestökehitys antaisi aihetta kaiken olemassaolevan säilyttämiseen ja uusien ratkaisuiden todella nopeaan kehittämiseen. Lisäksi koulutetun hoitohenkilökunnan saatavuuteen pitäisi kunnassa kiinnittää nykyistä paljon suurempaa huomiota, sillä osaajista on huutava pula - eikä vähiten huonon palkkauksen ja sitä kautta alan yleisen houkuttavuuden takia. Olen kääntynyt asiassa monen eri tahon puoleen, mutta avun saaminen on ollut tuskallista. Kokoomuslainen kansanedustaja Kirkkonummelta sanoi, että "kyllä suuressakin päiväkodissa voidaan hoitaa lapsia pienemmissä ryhmissä" ja että "ryhmien kokoonpanolla voidaan saavuttaa pienryhmän etuja". Mieleeni on kuitenkin juolahtanut, ettei sittenkin kyseessä olisi vain ja ainoastaan raha. Päiväkotien tuottoaste halutaan maksimoida, päivähoitopaikat ylibuukataan kuin halpalentoyhtiössä ikään, ja näin saavutetaan mahdollisimman kustannustehokas palveluntuotanto. Mutta hetkinen, mikäs se päivähoidon pääasia taas olikaan? Lapsi. Nuori tai vielä nuorempi tuleva suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vesa. Hän, joka aikanaan tulee tekemään päätöksiä oman aikansa hoivatyöstä joko veronmaksajana, virkamiehenä tai itse työn tekijänä. Hän, joka päättää minunkin kohtalostani sitten, kun en enää itse pysty itsestäni huolehtimaan. Näyttää tähänkin kirjoitettuna niin kliseeltä, mutta on totista totta: väkivaltaa ei saa loppumaan väkivallalla, välinpitämättömyyttä ei saa loppumaan välinpitämättömyydellä. Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä ei voi olla säästötavoite tai kustannustehokkuus. Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä pitää olla hyvinvointi: välittäminen yhteisistä asioista, toisista huolehtiminen ja toisten huomioiminen, asioiden ajatteleminen myös muiden näkökulmasta ja oman aikansa yli. Tällaisten arvojen kasvattaminen vaatii aikaa perehtyä kasvatustilanteisiin, aikaa huomioida yksilö, aikaa olla inhimillinen vastuullinen aikuinen, joka ymmärtää piirtävänsä ensimmäisiä viivoja puhtaalle paperille. Kuka tahansa, jolla on oma lapsi, kummilapsi, naapurin lapsi tai ylipäänsä kokemusta lasten kanssa olemisesta tietää, että niitä tilanteita päivän mittaan kyllä riittää, ja niiden määrä suorastaan räjähtää, kun kyseessä on useampi kuin yksi lapsi. Vastuullinen kasvattaminen edellyttää tällöin riittävää aikuisten määrää, jotta yksilö ehditään huomioida. Kuvioon ei sovi, että lasketaan todennäköisyyksiä sairastapauksille, ja tingitään lasta kohti käytettävissä olevasta ajasta lapsen kustannuksella! Olisi mielenkiintoista nähdä sellaista aloitteellisuutta jopa hallituksen puolelta, että laskettaisiin ennakoivasti syrjäytymisestä johtuvien sosiaalikulujen menobudjetti, ja panostettaisiin riskillä osa tuosta rahasta varhaiskasvatustyön edistämiseen. Sillä se, mikä varhaiskasvatuksessa säästetään, maksetaan moninkertaisesti takaisin sosiaalija terveydenhuoltomenoissa. HUOLESTUNUT PERHE
Hyvät mallit käytössä
Seniorille Raimo Elonsalolle ystävällisesti vakuutan, että Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys ry Kyrkslätts Småfastighetsförening rf toimii hyvien mallien edistämisessä jäsenistölleen. "Koti, uskonto ja isänmaa" aiheisiin liittyen: Olemme viimeksi huhtikuussa 2008 jäsenistöltämme tiedustelleet heidän kiinnostustaan lippuasioihin omakotikiinteistöön. Suomen lippu ja tankoja on paikkakunnan liikkeistä ollut kiitettävästi tarjolla, kuin myös maakuntaviirejä. Yhdistyksemme jäsenistölle on vaihtoehto maakuntaviirille eli Omakotiliiton viiri, jossa sinivalkoinen pohja ja liiton logo. Yhdistyksen jäsenet ovat niitä aktiivisimpia kunnan asukkaita jotka lippuja käyttävät. Yhdistyksellä on Asumisapu "Omakotitalkkaritoimintaa". Siinä tarjotaan alueen ikääntyville tai muuten apua tarvitseville omakotiasukasjäsenille erilaista asumisapua. Palveluun kuuluvat mm. pihatyöt, esim. lumenluonti tai lehtien kerääminen, pienimuotoiset kiinteistön kunnostustyöt, siivoaminen, asiointi, jne. Palvelu on ollut suosittua sen toteutusmahdollisuuksiin nähden. Omakotiliitto ja yhdistys ovat aikoinaan päättäneet jäsenmaksuvapautuksesta rintamamiestunnuksen omaaville yhdistyksemme jäsenille. Yhdistys kehottaa jäsenistöään hyödyntämään kotitalousvähennyksen korotukset, olihan Omakotiliitto asiaan voimakkaasti vaikuttamassa ja ennakoimaan jo nyt 2009 vuoden korjaus, energia- ja terveyshaitta-avustusten hakeminen. Jäsenillämme on mahdollista hankkia "pääkaupunkiseudun edullisin" energia. Sähkösopimus Vantaan Energia kanssa vuodesta 2005, joka on myös HOK-Elannon, Varubodenin ja Suur-Seudun Osuuskaupan S-kortti bonus. Polttoöljyn hankintaan yli 13 vuotta jatkunut yhteistyömme Teboilin kanssa, jonka syyskampanja päättyy 30.11.2008. Laajemmin aiheista toivotaan kaikkia kiinnostuneita tulemaan keskustelemaan yhdistyksen syyskokouksessa tiistaina 11.11.2008 klo 19.00 Omnia (entinen Ammattikoulu) Munkinmäki. Omakotiliitto ja yhdistys "Paremman asumisen puolesta". KARI FRIMAN Johtokunnan jäsen 050 5954 574 www.omakotiliitto.fi/kirkko nummi
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
35
En ole mainostoimistojen kiillottama vaaliehdokas, vaan omalla järjelläni Iisalmessa syntyneenä ja sydämmelläni olen siis "tuplasavolainen", ajatteleva ja toimiva Sitoutumaton
Bussivuorojen kangertelusta
Kun kirjoitat lehteen
Toimitus valitsee Lukijan mielipide -palstalla julkaistavat kirjoitukset käytettävissä olevan palstatilan ja monipuolisuuden puitteissa toimituksellisin perustein. Kirjoittajan nimi ja yhteystiedot on aina liitettävä mukaan, vaikka esiintyisit nimimerkillä. Nimettömiä kirjoituksia on turha lähettää, niitä ei julkaista. Älä hauku muita kirjoittajia, älä sorru rasismiin, kiroiluun, huutamiseen, älä kirjoita ISOILLA KIRJASIMILLA, älä turvaudu asiattomuuksiin, vaikka olisitkin eri mieltä. Kirjoita vain otsikon asiasta ja lyhyesti. Korjaa itse kirjoitusvirheet! Älä kopioi aikaisempia viestejä mukaan. Jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin ja tilaa reunaankin, mutta älä lopeta jokaista riviä kappaleen lopetusnäppäimellä. Lähetä viestisi vain yhden kerran! TOIMITUS
VILJO "VILLE" SAVOLAINEN
Keskusta-Kantvik kevytväylän olematon liikennekuri!
Viime keväänä hämmästykseni oli suuri, kun näin Keskusta-Kantvik kevytväylän liikennemerkkeihin kiinnitetyn lisäkilven "Mopoilla ajo sallittu". Tiedän, että mm. tästä asiasta on mielipiteitä niin puolesta kuin vastaankin. itse olen sitä mieltä, että vaikka lienee Tielaitoksen taholta ehkä perusteltua sallia mopoilla ajo ko. kevytväylällä, niin perusteellista harkintaa esim. jalankulkijoiden turvallisuutta ajatellen ei ole suoritettu. Kun olen omin silmin nähnyt kuinka mopoilla ja skoottereilla ajetaan kevytväylällä ylintä sallittua 45 km/h ajonopeutta juurikaan hiljentämättä jalankulkijan kohdalla, niin nousee mieleeni suuttumus tieliikenteen ammattilaisia kohtaan. Pitääkö tapahtua onnettomuus ennenkuin asiaan käytännössä puututaan? Täytyy muistaa, että kevytväylää käyttävät niin pienet ensimmäistä lukuvuottaan aloittaneet koululaiset kuin huonojalkaiset vanhuksetkin. Ajo mopoilla ei näytä rajoittuvan pelkästään kevytväylälle, vaan välillä näytetään koukattavan normaalin ajoradan reunaan kuin Formula-ajojen varikolta konsanaan ja taas sopivalla hetkellä takaisin kevytväylälle. Oma ehdotukseni on, että "Mopoilla ajo sallittu" kyltti on poistettava ja mopot normaalin liikenneväylän oikeaan laitaan. Mielestäni vain tällä toimenpiteellä rauhoitetaan kevytväylä alkuperäiseen käyttöön eli jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille. MATTI TANSKANEN Knopps Ehdokkaana Kirkkonummen kunnallisvaaleissa sinivalkoisena PerusSuomalaisena
Kommenttia Pohjolan liikenteen suositukselle oikaista kampista ruoholahteen, ruuhka-aikana. Tämä saattaisi toimia neljän pintaan jolloin kulkee useampi auto Kirkkonummen keskustaan. Mutta, viimeistään Kirkkonummella joutuu odottamaan jatkoyhteyksiä n. puoli tuntia. Siis, esim. vuoro Helsingistä 17.59 (vieläkö lienee ruuhka-aikaa) jonka matka Kampista Ruoholahteen kestää vähintään puoli tuntia, jos "oikaisen", autoa tarvitsee odottaa tuulisella pysäkillä enää n. 20 min, jos hyvin käy. *Vielä esimerkki, vuoro 15.59 helsingistä 14.10 (174) jonka lähtöaika kirkkonummen keskustasta on 16.50 saapui Kirkkonummella laituriin vasta 17.30. Kiitos kuitenkin ylimääräisestä 16.05 vuorosta! Mutta, ei tässä oikaisut auta muutoin kun junalle ja jatkoyhteydeksi polkupyörä! "PYSÄKILLÄ 1009 PUOLI TUNTIA ODOTELLUT"
koska sukunimenikin on Savolainen. Savolaesen kanssa puhuttaessahan vastuu on kuulijalla tai lukijalla, joten minun tapauksessani Teillä äänestäjillä on tuplavastuu.
sitoutumaton 61 v kirjapainoteknikko
VILJO "VILLE" SAVOLAINEN
Lindal
TIETOJANI ASUMISESTA
Olen toiminut vuodesta 1983 lähtien paikallisen huoltoyhtiön hallituksessa. Lindalin Huolto Oy:n hallituksen jäsen vuodet 1981 1986. Lindalin Huolto Oy:n ja sen seuraajan Kirkkonummen Huolto Oy:n hallitusten puheenjohtana vuodet 1986 2002. Vuoden 2002 jälkeen olen jatkanut Kirkkonummen Huolto Oy:n hallituksen jäsenenä. Näistä tehtävistäni minulle on luovutettu Suomen Kiinteistönhoitoyhteisöt ry:n Kultainen tunnusmerkki nro 76 siihen liittyvän luovutuskirjan kera.
TIETOJANI PÄIVÄHOIDOSTA
Kotini on toiminut vuodesta 1983 lähtien perhepäivähoitopaikkana. Tänä aikana olen ollut monen lapsen "Ville-setä". Väitän tietäväni SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaista paremmin 4 lapsen hoitoryhmän aamupalan, lounaan ja iltapäivän välipalan "ilmaisuuden".
Avoimemman tiedottamisen ja suoraselkäisemmän kunnallispolitiikan puolesta sinivalkoisessa Suomessa
Jokaisella on oikeus omiin näkemyksiinsä
Poliittisten ryhmien kesken on puhuttu, että vaalikampanja pidettäisiin asiallisella pohjalla. Tämä tieto ei näköjään ole mennyt perille sitoutumattomien ehdokkaalle Hannu Pesoselle. En tiedä, miksi hän väittää, että RKP vastustaisi Inkoon kunnan kehitystä. Kun esittää tällaisia väitteitä, olisi tullut saman tien ne myös perustella vaikkapa esimerkein. Moni rkp-läinen näkee, että Raasepori olisi ollut Inkoolle parempi vaihtoehto kuin Lohja. Itse olen sitä mieltä ja minulla on siihen perustuslaillinen oikeus. Ei ole mitään perusteita herjata meidän
näkemystämme, en minäkään herjaa toisenlaista käsitystä. Olisi vaalityön kannalta parempi, että kukin nostaisi esille ja perustelisi omia näkemyksiään, sen sijaan että etsii vikoja toisten mielipiteistä. Toivon todella että vaalikampanja voidaan käydä rakentavassa hengessä, ei ole kenenkään edun mukaista lähteä herjauslinjalle. MARGITA NYLANDER RKP, Inkoo
Psykiatrian poliklinikka Espooseen?
Ovatko kunnan virkamiehet ja tulevat kunnallispoliitikot tietoisia siitä, että paikalliset psykiatrian poliklinikan palvelut saatetaan siirtää Espooseen? Helsingin Sanomissa kirjoitettiin taannoin, että jatkossa psykiatrista avohoitoa saadaan Espoossa alueellisten poliklinikoiden sijasta kahdelta suurelta keskitetyltä poliklinikalta. Kirkkonummen psykiatrian poliklinikka on käsittääkseni yksi näistä pienistä, yhdistettävistä hoitopaikoista. En ole kuullut kunnassa keskusteltavan asiasta. Mahdetaanko suunnitelmista olla tietoisia? On selvää, että esim. masentuneena tai ahdistuneena on todella vaikea (ja kallista) jaksaa matkustaa hoitoa saamaan jonnekin päin Espoota. Nämä käynnit eivät myöskään ole kertaluonteisia, vaan esim. kerran viikossa tai kahdessa toistuvia. Psykiatrisen avohoidon mahdollisuudet heikkenisivät kunnassamme ja moni hoitoa tarvitsevista olisi vaarassa tippua sen ulkopuolelle. Toisaalta joistakin osista kuntaa on paremmat yhteydet asioida Espoossa kuin kuntakeskuksessa, joten yhteistyö ja valinnanmahdollisuus esim. röntgenpalvelujen tapaan voisi myös hyödyttää osaa palvelujen käyttäjistä. Tätä asiaa on nyt tarpeen herätä pohtimaan. ÄÄNESTÄJÄ
Olette jonossa
Kirkkonummen terveyskeskus rahastaa kuntalaisia. Olen viikon aikana soittanut kolmena päivänä terveyskeskukseen, siellä kuulee "olette jonossa", lankapuhelimella maksaa niin ja niin paljon minuutti. Jonotin joka päivä 1520 min. Paikan päälle mentäessä ei ketään ollut jonossa. 29683402 OLETTE JONOSSA
ILMOITUKSENNE TEHOKKAASTI TELEFAXILLA 2219 2020
Veronkorotus luvassa...
Jatkoa sivulta 3
on noudatettu vuoden 2009 talousarvioehdotuksen valmistelussa. Nykyisellä veroprosentilla laskettu verorahoitus ei kuitenkaan riitä kattamaan talousarvioehdotuksen käyttötalousosan toimintakatetta ja tuloslaskelman rahoituseriä, vaan vuosikate jäisi negatiiviseksi, 1,8 milj. euroa. Kunnanjohtajan vuoden 2009 talousarvioehdotuksen pohjalta on laadittu kaksi tulos- ja rahoituslaskelmaa, nykyisen tuloveroprosentin (18,25) pohjalta ja toinen 18,75 suuruisen tuloveroprosentin pohjalta. Korotetun tuloveroprosentin tuloslaskelmassa vuosikate on vuonna 2009 +1,6 milj. euroa ja rahoituslaskelman nettolainanottotarve suunnittelukaudella 2009 2011 12,1 milj. euroa pienempi kuin nykyisen tuloveroprosentin rahoituslaskelmassa. Korotetunkin tuloveroprosentin mukainen investointien omarahoitusosuus jää vaatimattomaksi ja se kattaa vain 24 % suunnittelukauden nettoinvestoinneista. Investointien rahoitus tulee jatkossa saada kestävämmälle pohjalle ja suhteuttaa se paremmin kunnan todelliseen rahoituskykyyn, todetaan kunnanjohtajan veronkorotusesityksessä.
36
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Savityöt koululla. Ota mukaan 2 euroa tarvikkeisiin. Nyyttikestit. Tied. Tuula 041-4366530 tai Marja 0400830486
Suoralinja on yksityisten rivi-ilmoituspalsta. Ilmoitukset julkaistaan maksun saavuttua. Tekstin voit jättää joko faxilla 221 92020, sähköpostilla suoralinja@ kirkkonummensanomat.fi tai puhelimitse 2219200. Maksun voit suorittaa joko ilmoituskonttorissamme tai tilille AKTIA 405520-263337. Maksaessasi pankkiin merkitse viesti-kohtaan ilmoittajan nimi. Liitä lähettämääsi aineistoon maksukuitti tai tieto maksusta, näin takaat mahdollisimman nopean julkaisemisen. Pienin ilmoitus 10 euroa /4 riviä (sis. alv 22 %). Lisärivit 1 euro. Riville mahtuu noin 25 merkkiä. PEKKA VEIKKOLASTA! Tavattiin Tanhuhovissa, laittaisitko s-postia ailawi@luukku.com MYYDÄÄN metsämaata 3,-/m2 Siuntio, kk. Strömbacka. P. 041-4353759. MYYDÄÄN nyt edullisesti avara kt kolmio 81,5 m2 1 km K:nummen keskustasta. Vh. 79t. Heti vapaa. Puh. 050-5480742. ANNETAAN isoja luonnonkiviä. Puh. 0468897801. LÖYDETTY harmaa valkotassuinen tyttökissa Bron tienoilta. Liikkunut siellä kurjana maukuen koko kesän. Puh. 0442844373. MYYDÄÄN MercedesBenz henkilöauto vm. -80. Ajettu 328000 km. H. 1200e. Puh. 040-5251938. MYYDÄÄN 32" TV Sony Trinitron KV-32FX60E, alla jalustakaappi, savulasiovet, digiboxi, todella hyvä. Hp. 175e. P. 04052589888. MYYDÄÄN kuntopyörä Kettler Santana Elektronic kuin uusi h. 80e. Akvaario terraario n. 125 l h. 50e. Puh. 040-7535860.
Tiistai 21.10.
Päivyri-palstalle tietoja otetaan vastaan vain kirjallisesti. Materiaalin oltava toimituksessa maanantaisin/torstaisin klo 16.00 mennessä. Materiaalin voit toimittaa sähköpostitse osoitteeseen paivyri@ kirkkonummensanomat.fi tai faxilla numeroon 2219 2020. 18.30 Kirkkonummen Filatelistit kokoontuvat Kirkkonummen pääkirjastossa; huutokauppa. 18.30 Kirkkonummen Komeetta. Dosentti Karl Johan Donner esitelmöi aiheesta Kuinka maailmankaikkeus tuli näkyviin Kirkkonummen koulukeskuksen auditorio. Vapaa pääsy.
Vuokralle tarjotaan
Keskiviikko 22.10.
9.30 MLL Kirkkonummen yhdistys Heikkilän perhekahvila kokoontuu osoitteessa Heikkiläntori 2. 10.00 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Veikkolan kerho kokoontuu kirjastossa. 11.00 Eläkeliiton Kirkkonummen Yhdistys ry. Lohjan yhdistys kutsuu meidät iloiseen iltapäivän viettoon Harjulaan Kullervonkatu 7. 13.00 KirkkonummenSiuntion Sydänyhdistys. Sydänkerho Veikkolan srktalolla. Aiheina ensiavun tärkeys ja joulujuhlat.
Maanantai 20.10.
Kyrkslätt Krigsveteraner
Pargas Krigsveteraner inbjuder till gemytlig samvaro lö 8.11. kl. 1622. Pris 25,- + resekostnader. Anmälan senast 30.10. till Fjalar 019-231177.
Kirkkonummen Eläkkeensaajat ry. Risteily Tallinnaan 15.16.12. Baltic Prinsessalla. Yöpyminen laivalla. Ilm. Urho 2985264/ 040-7068413, 17.11. mennessä. Kulttuuri Yhdistys Ruusunkukka. Komedia teatterissa Paukkurauta Tarja ja Huuliharppukostaja 6.11.08 klo 19. Kuljetuksineen. Sitovat lippuvaraukset 30.10. mennessä Urho Ovaskainen 0407068413. Avoin kaikille. Kirkkonummen-Siuntion Sydänyhdistys joulukonserttimatka Johanneksen kirkkoon 1.12. 2008 klo 19. Sävel joulun soi. Akustinen Yölintu-yhtye. Sovittajana ja pianistina Esa Nieminen. Ilm. Irja puh. 2981709, 15.11. mennessä. Parkinson-kerhon Teatteri: Espoon Kaupunginteatterissa Mika Waltarin Myöhästynyt Hääyö 4.12. klo 19. Lippujen hinnat eläk. 22 , muut 26 . Ilm. Tertulle 0405086064, 30.10. mennessä. Muutama invapaikka rivillä 1. 13.00 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Muistikerho Palvelukeskuksessa. 18.30 Porkkalan Martat.
Torstai 23.10.
14.30 Kirkkonummen Kansalliset Seniorit ry. Kuntokerho Palvelukeskuksen seniori-kuntosalissa. 18.00 Porkkalan Martat Yleisötilaisuus pääkirjastossa, Porkkalasalissa. TV-kokki Jaakko Kolmonen kertoo terveestä ja monipuolisesta suomalaisesta ruuasta. Tied. Tuula puh. 0414366530 tai Marja puh. 0400-830486. 18.00 Heikkilän Martat. Kirkkonummen pääkirjastossa Porkkala salissa, TVstä tuttu kokki Jaakko Kolmonen kertoo terveellisestä suomalaisesta ruoasta.
Kirkkonummen Sanomat
Uutiset ja tapahtumat sekä parhaat tarjoukset saat myös seuraavista paikoista:
KIRKKONUMMI KESKUSTA Prisma Varuboden S-market Senaattori R-kioskit SKY-Video Teboil Varuboden Rautakeskus Sale Lindal Varoboden Areena K-Rauta K:nummi GESTERBY Siwa KANTVIK Sale MASALA Sale K-market R-kioski LAPINKYLÄ K-kauppa VEIKKOLA S-market Siwa K-market Tuulensuu R-kioski SIUNTIO S-market as. Teboil VB-Center PIKKALA ABC asema Pickala Port INKOO S-market Kauppakeskus Strand Delta Cafe Duo Market DEGERBY Minimarket MANKKI Neste ESPOO KESKUSTA S-market
Sökes
Myydään
KIRKKONUMMEN SANOMAT SAAT HETI TUOREELTAAN NÄISSÄ PAIKOISSA ASIOIDESSASI
Kirkkonummen Puh. 221 9200, Munkinkuja 4, Kirkkonummi mape 8.3016.00 Postiosoite: PL 28, 02401 Kirkkonummi. Avoinna Sanomat PANKIT: OP-555409-23000, AKTIA-405520-263337, NORDEA-225518-61711, SAMPO 800019-70730355, HANDELSBANKEN 313110-100325
ISSN 0782-6044 www.kirkkonummensanomat.fi
toimitus@kirkkonummensanomat.fi ilmoitukset@kirkkonummensanomat.fi
Telefaxit: 221 92 020
221 92 026, 221 92 024
KIRKKONUMMEN SANOMAT: Kotiseutu-, kunnallis- ja talouselämän puolueista riippumaton uutis- ja ilmoituslehti. Julkaisija: Kirkkonummen Sanomat Oy. Ilmoituspäällikkö Ilkka Jouhki. Myyntiassistentti Elisabeth Rönnberg. SUORA LINJA puh. 221 9200. Päätoimittaja Mikko I. Salo. Toimitusjohtaja Jussi Salo. Tietohallinto: Kalle Salo. Toimitus: Satu Holmlund, Vappu Salo, Liisa Kosonen. Kuvankäsittely: Anne Puro. Konttori: Merja Rauta, Riitta Salmirinne. Ilmoitushinta 1.65 /mm (+alv 22%). Etu- ja takasivulla 2.20 /mm (+alv 22%) vain sopimuksen mukaan. Postitushinta jakelualueen ulkopuolelle
50 /vsk. Puh. latomoon 6150 0690. -- VASTUU VIRHEISTÄ. Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määräpäivänä. Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu korkeintaan maksettuun ilmoitushintaan. Sivuvalmistus: TR-Latomo Oy. Kirkkonummen Sanomat on sitoutunut Julkisen sanan neuvoston periaatteisiin.
PAINOPAIKKA Salon Lehtitehdas Salo 2008
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
ammatti 22.30 Tv-uutiset 22.35 Priima 23.20 Presidentin kanslia 23.35 Ulkolinja: Velkakriisin ytimessä 00.20 Euronews 00.30 - 04.00 Uutisikkuna
TV SU 19.10.KE 22.10.
17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Ekotähdet 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Kauppalehden talousuutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Rakkauden anatomia 21.00 Pako (K15) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Kenon arvontatulos 22.31 C.S.I. 23.30 C.S.I. 00.30 Kolmas kivi auringosta 01.00 Voittopotti Late Night 02.15 - 05.50 MTV3 Chat
37
TV2
04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Nalle Luppakorva: Luppakorvan matka 07.00 Sääveikkaaja 07.02 Leluhylly: Hirviö 07.14 Mio Mao 07.19 Tomi ja Tytti: Talo Klausille 07.24 Aamujumppa 07.29 Meillä asuu: Kani 07.35 Keltaisen kirahvin eläintarinoita: Varsa 07.43 Lennin ja Tviitin maailma 07.48 Neppajymykerho 07.56 Muumilaakson tarinoita 08.21 Tohtori Koira: Mutanttitehdas 08.33 Suolaa ja pippuria: Köyhät ritarit 08.42 HöpöHöpö 08.50 Toinen alku 09.35 Toinen alku 10.25 Piilosana 12.00 Mikämikä-tvpeli 12.45 Laura 13.10 Tallitähdet 14.00 Se on siinä 14.30 Ihana Elisa 15.20 Matkapassi special: PohjoisIntia 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Harri ja dinot 17.21 Pikku Kakkonen 18.00 Oikea kysymys 18.25 Mistralin tuulet 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen syyssää 19.20 Muuttohaukantie 19.50 Makujen matkassa: Ruokasafari 20.15 Mr Bean 20.30 Poliisikamera - käy! 20.55 Hullu juttu 21.25 Skithouse 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Fixer (K15) 22.50 Flight of the Conchords 23.20 Hädän hetkellä 00.05 Musiikki-tv: Tuoreet 00.50 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana
10.30 Kaverisatelliitti 10.40 - 11.09 Matikasta puheen ollen 16.09 Arkistohelmiä 16.44 Närbild 17.14 Kortnytt 17.15 Anteeksi, Birgitta! - Visailu kuudesluokkalaisille 17.45 BUU-klubben: Pussel 18.15 TV-nytt 18.30 Liikkeellä luonnossa 19.00 Ruotsin hetkiä 19.30 Sademetsäseikkailu 20.00 TV-nytt 20.20 Sportnytt 20.25 Strömsö 21.03 5 minuuttia 21.10 Bettina kiertueella 21.50 Dokumentti: Historian vangit 22.50 Kvällsnytt 22.55 Oddasat 23.10 - 23.40 Tieteen koukerot
Nelonen
07.00 Avatar 07.25 Kapteeni Flamingo 07.50 Puuha-Pete 08.05 Koti kuntoon 08.30 Sairaala 09.00 James Martinin puutarhaherkut 09.30 Vauva tulossa 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 13.00 Vauva tulossa 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 Food Club 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Siskoni on noita 18.00 Brittien Huippumalli haussa 19.00 Sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 19.55 B-Studio 20.00 Inno 21.00 NCIS Rikostutkijat 22.00 4D: Äitimme painaa 400 kg 23.00 Nelosen uutiset ja sää 23.10 IS Urheilu-uutiset 23.30 Frasier 00.00 Start! 00.30 Jericho 01.30 Ostosruutu 02.00 - 07.00 Älypää-TV
Tiistai 21.10. TV1
04.00 Uutisikkuna 05.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Laakson kuningas 10.05 Viihdekonkarit 10.30 Epäkorrektia, Tuomas Enbuske!: Raha tuo onnea! 11.00 Tv-uutiset 11.05 Elämää Ballykissangelissa 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Jumalanpalvelus 14.05 Outoja sieniä 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 Antiikkia ja arvoituksia 15.55 Jaakko ja maailmanvalloittajat 16.30 Piru ja peijooni 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämää Ballykissangelissa 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Ilona Rauhala 19.00 Dibleyn kirkkoherra 19.40 Kanahaukka 20.00 Tosi tarina: Kokapappi 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Cranfordin naiset 21.55 Vivienne Vyle 22.25 Sano että rakastat (K15) 23.15 Tv-uutiset 23.20 Extras - Tahtoo tähdeksi kanssa 23.50 Prisma: Mielen nyrjähdys luovuuteen 00.40 Euronews 00.50 - 04.00 Uutisikkuna
Ykkösdokumentti: Elämää Manhattanin alla TV1 kello 21.15 sunnuntai 19.10.2008 New Yorkin metro- ja viemäritunneleissa asuu ja elää kymmeniätuhansia ihmisiä, jopa perheitä. Keitä he ovat ja millaista on elämä pimeissä tunneleissa? YLE Kuvapalvelu
Sunnuntai 19.10. TV1
04.00 Uutisikkuna 08.00 Tv-uutiset 08.05 Avara luonto: Kiina 09.00 Tv-uutiset 09.05 Aamusydämellä 09.40 Ihmiskunnan aarteita 09.55 Tv-uutiset 10.00 Jumalanpalvelus 11.00 Tv-uutiset 11.05 Priima 11.50 Niin liian hyvät 12.05 Kuntavaalit K-18 13.00 Tv-uutiset 13.05 Viittomakieliset uutiset 13.10 Viikko viitottuna 13.20 Prisma: Ensimmäiset avaruusmiehet 14.15 Hymy Pyllyyn 14.45 Serranon perhe 16.10 Historiaa: Sateenvarjomurhaaja 17.00 Tv-uutiset 17.05 Waterloo Roadin koulu 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.15 Urheiluruutu 18.20 Kiehtova maailma: Munkit ja tiikerit 19.15 Piru ja peijooni 19.45 Arto Nyberg 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.45 Urheiluruutu 21.15 Ykkösdokumentti: Elämää Manhattanin alla 22.10 Fitz ratkaisee 23.00 Todella upeeta 23.30 Uusi Kino: Lapsi peilissä 23.35 Uusi Kino: Keijupuisto 00.20 Euronews 00.30 - 04.00 Uutisikkuna
17.30 Simpsonit 18.00 Tukka auki 19.00 Seitsemän Uutiset 19.10 Tulosruutu 19.20 Formula 1: Extra 19.30 Ennätystehdas 20.00 Idols 21.00 Amazing Race 22.00 Kymmenen Uutiset 22.15 Viikon sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Kenon arvontatulos 22.36 Idols - äänestystuloksen julkistaminen 22.50 Naisten murharyhmä 23.45 Erikoisjoukkue 00.55 Formula 1: osakilpailu 02.25 Voittopotti Late Night 03.40 - 05.50 Sporttichat ja Pokeri
09.15 Uudenmaan uutiset 09.25 Kaakkois-Suomen uutiset 09.35 Lounais-Suomen uutiset 09.45 Hämeen uutiset 09.55 Keski-Suomen uutiset 10.05 Itä-Suomen uutiset 10.15 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pohjois-Suomen uutiset 10.35 Mistralin tuulet 11.00 Tinan keittiössä 11.30 Suomi-Filmin tarina 12.30 Oikea kysymys 12.55 Kirkastuva sävel 14.40 Ajankohtainen kakkonen 15.15 Makujen matkassa: Ruokasafari 15.40 Muuttohaukantie 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Milli ja Molli 17.24 Pikku Kakkonen 18.00 Oikea kysymys 18.25 Mistralin tuulet 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen syyssää 19.20 Suomi express 20.00 Ensiaskeleita 20.05 Jopet-show 20.30 Laura 20.55 Ensiaskeleita 21.00 Mosku (K15) 21.45 Sitoutumisen alkeet, esittely 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Inhimillinen tekijä 22.55 Kohtauspaikka: Suhdekorjaamo 23.25 Dokumenttiprojekti: Lali ja Lóri 00.25 Jalkapallon Mestareiden liiga 00.55 Musiikki-tv: Lista 01.40 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana
MTV3
05.50 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Mitä tänään syötäisiin? 09.15 Tunteita ja tuoksuja 10.05 Laita järjestykseen 10.50 Emmerdale 11.20 Ostoskanava 12.40 Word Puzzle 13.00 MTV3 Chat 13.55 Ensisilmäyksellä 14.25 Laita järjestykseen 14.55 Villi Pohjola 15.50 Viihdeuutiset 15.55 Laita järjestykseen 16.30 Uutiset 16.35 Vihreä Kulta 17.00 Ennätystehdas 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 T.i.l.a. 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Kauppalehden talousuutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Kunnallisvaalit 2008 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Tulosruutu 22.30 Kenon arvontatulos 22.31 Champions Hockey League 00.30 Kolmas kivi auringosta 01.00 Voittopotti Late Night 02.15 - 05.50 Se Oikea
Nelonen
07.00 MotoGP: Malesia, 250 cc 08.15 MotoGP: Malesia, Studio 08.45 MotoGP: Malesia, MotoGPluokka 10.00 Jamien kotona 10.30 Inno 11.30 Eläinkunnan ennätykset 12.35 Dr. Phil 13.30 Frasier 14.00 Frasier 14.30 Frasier 15.00 Frasier 15.30 Falcon Beach 16.30 Talent USA 17.30 Usko tai älä 18.30 Meidän isä on parempi kuin teidän isä 19.30 Nelosen uutiset 19.40 Nelosen sää 19.45 IS Urheilu-uutiset 20.00 Pelkokerroin 21.00 Elokuva: Matador (K15) 23.05 Nelosen uutiset ja sää 23.15 IS Urheilu-uutiset 23.25 Sleeper Cell (K15) 00.40 Navigare 01.10 Ostosruutu 02.10 - 07.00 Taitopeli.com
FST5
06.00 - 10.00 God morgon med Alaget 16.04 Per Olov Jansson - piirtämistä valolla 16.34 Bettina kiertueella 17.14 Kortnytt 17.15 Made in Europe 17.30 Jos olisit minä 17.45 BUU-klubben 18.15 TV-nytt 18.30 Dokumentti: En ole maltillinen 19.21 Luontoretkiä etelärannikolla 19.30 Loppshop 20.00 TV-nytt 20.20 Sportnytt 20.25 Obs. 21.00 Sportmagasinet 21.30 Käsipallon viholliset r.y. (K15) 22.00 Tappavat todisteet 22.50 Kvällsnytt 22.55 Aikaa elokuvalle 23.25 - 23.39 Oddasat
TV2
04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Nalle Luppakorva: Rapinaa yössä 07.01 Sääveikkaaja 07.03 Leluhylly: Surkun uroteko 07.15 Kaapo ja Late: Vanhat valokuvat 07.19 : Satu ja Matti 07.23 Lauri kilpa-auto: Peltsin perusteellinen korjaus 07.34 Nasse: Luistimet 07.42 Lennin ja Tviitin maailma 07.47 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.19 VilliMikki: Karkkipäivä 08.34 Poinzi 08.53 Ruohonjuuritasolla 09.00 Oddasat 09.15 Uudenmaan uutiset 09.25 Kaakkois-Suomen uutiset 09.35 Lounais-Suomen uutiset 09.45 Hämeen uutiset 09.55 Keski-Suomen uutiset 10.05 Itä-Suomen uutiset 10.15 Pohjanmaan uutiset 10.25 Pohjois-Suomen uutiset 10.35 Mistralin tuulet 11.00 Eläinsairaala 11.30 Riskirajoilla: Amazonia luotaamassa 12.00 Romuveljet iskevät 12.25 Kotimaan kasvot 12.40 Oikea kysymys 13.05 Rion yö 14.20 Pohjantähden alla: Veturimies vastaa 14.50 Hullu juttu 15.20 Inhimillinen tekijä 16.10 McLeodin tyttäret 16.55 Norjaa ristiin rastiin 17.00 Vekarat! 17.23 Pikku Kakkonen 18.00 Oikea kysymys 18.25 Mistralin tuulet 18.50 Tv-uutiset 19.00 Alueellinen uutislähetys 19.10 Urheiluruutu 19.15 Kakkosen syyssää 19.20 Akuutti 20.00 Metsolat 20.50 Hienosti hihnassa 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon Mestareiden liiga 23.45 Silminnäkijä: Kauneuden hinta 00.15 Musiikki-tv: Ääripää 01.00 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana
MTV3
05.50 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Tunteita ja tuoksuja 10.00 Laita järjestykseen 10.50 Emmerdale 11.20 Ostoskanava 12.40 Kysy tähdiltä 13.00 MTV3 Chat 13.55 Kukkulan kuningas 14.25 Laita järjestykseen 14.55 L.A. Law 15.50 Viihdeuutiset 15.55 Laita järjestykseen 16.30 Uutiset 16.35 Idols 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Mitä tänään syötäisiin? 18.00 Emmerdale 18.30 Elixir 19.00 Seitsemän Uutiset 19.15 Päivän sää 19.20 Kauppalehden talousuutiset 19.30 Salatut elämät 20.00 Tukka auki 20.56 Kenon arvontatulos 21.00 Yhdeksän Uutiset 21.10 Tulosruutu 21.20 Huominen ei koskaan kuole (K15) 23.40 Pako (K15) 00.40 Miehen puolikkaat 01.10 Voittopotti Late Night 02.25 - 05.50 MTV3 Chat
TV2
04.00 Sudoku 05.00 Piilosana 06.00 Mikämikä-tvpeli 07.00 Tellus-tietovisa 07.45 Unna Junná 08.00 PIKKU KAKKONEN 08.01 Mimi ja Kuku 08.20 Mainio Manu 08.45 Samu ja Salla: Heiluva hammas 09.00 GALAXI 09.01 Sakke: Uusi oppilas 09.15 Poinzi 09.35 Villi tulevaisuus 10.00 Muumilaakson tarinoita 10.25 Vaahteramäen Eemeli 10.50 Hienosti hihnassa 11.00 Jumppa: Core jättipallolla 11.30 Pieni talo preerialla 12.20 Flight of the Conchords 12.50 Sunnuntaidokkari: Lepakkomies ja rajanvetäjä 13.45 Anna-Liisa 15.00 Monsteri-talli 15.50 Jalkapallon Veikkausliiga 18.00 Eläinten tahtiin 18.05 Rokkarin äiti 18.20 Kohtauspaikka: Suhdekorjaamo 18.50 Tv-uutiset 19.00 Urheiluruutu 19.05 Kakkosen syyssää 19.10 Kuoripoikien kosto 20.55 Ihana Elisa 21.50 Tv-uutiset, sää ja urheilu 22.05 Se on siinä 22.35 Älä katso 23.10 Jopet-show 23.35 Nyrkkeilyn Tammer Turnaus 00.25 Sopranos (K15) 01.15 Tellus-tietovisa 02.00 Mikämikä-tvpeli 03.00 - 04.00 Piilosana
Keskiviikko 22.10. TV1
04.00 Uutisikkuna 05.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Laakson kuningas 10.05 Viihdekonkarit 10.30 MOT: Perintä-automaatti 11.00 Tv-uutiset 11.05 Elämää Ballykissangelissa 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Kiehtova maailma: Munkit ja tiikerit 14.00 Luonnon sininen hetki 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 Isä Dowlingin mysteerit 15.55 Puolueet: Metsänpoika 16.10 Avara luonto: Kiina 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämää Ballykissangelissa 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Prisma Studio 19.00 Basaari: Yksinäisyys 19.30 Historiaa: Outo lintu Howard Hughes 20.25 Viking Lotto 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu ja V5-ravipeli 21.05 A-studio 21.40 A-plus 22.00 Ulkolinja: Obama vastaan McCain 23.00 Tv-uutiset 23.05 Kotikatsomo: Kaiken tämän takana 23.45 Kokemuksia sodasta: Ennen auringonlaskua 01.05 Euronews 01.15 - 04.00 Uutisikkuna
FST5
10.00 BUU-klubben 10.30 Unna Junná 10.45 opettaja.tv: Minun sukupuuni 11.00 - 11.08 Opettaja.tv: Pohjolan tulokkaat 11.50 Horse show 2008 16.35 Kirjakausi 17.05 Strömsö 17.45 BUU-klubben 18.15 TV-nytt 18.25 Sportnytt 18.30 Nick Bakerin oudot otukset 19.17 Live: UK Soul Divas 19.30 Närbild 20.00 TV-nytt 20.10 Sportnytt 20.20 Melitan vieraana 20.50 Dok: Toinen tie 21.50 Muukalaisia 1808-2008 22.50 - 23.46 Jools Holland show
Nelonen
07.00 Avatar 07.25 Kapteeni Flamingo 07.50 Puuha-Pete 08.05 Koti kuntoon 08.30 Sairaala 09.00 Food Club 09.30 Vauva tulossa 10.00 Nuorennusleikkaus 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 13.00 Vauva tulossa 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Remppa vai muutto? 14.30 Syödään yhdessä 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Siskoni on noita 18.00 Brittien Huippumalli haussa 19.00 Sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 19.55 B-Studio 20.00 Sinkkuäidille sulhanen 21.00 Maria! 22.00 Rooma 23.20 Nelosen uutiset ja sää 23.30 IS Urheilu-uutiset 23.40 Veikkauksen pelit 23.45 Frasier 00.15 Kujanjuoksu 01.15 Ostosruutu 01.45 - 07.00 Taitopeli.com
Nelonen
07.00 Avatar 07.10 Avatar 07.35 Kapteeni Flamingo 08.00 Pikku mestarit 08.10 Koti kuntoon 08.35 Eddie & Jeff 09.00 Nigella 09.30 Meille tuli vauva 10.00 Sisustustiimi 11.00 Ostosruutu 13.00 Vauva tulossa 13.30 Nuorennusleikkaus 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.30 James Martinin puutarhaherkut 15.00 Dr. Phil 16.00 Nelosen uutiset ja sää 16.05 Päivien viemää 17.00 Siskoni on noita 18.00 Brittien Huippumalli haussa 19.00 Sairaala 19.30 Nelosen uutiset 19.45 Nelosen sää 19.50 IS Urheilu-uutiset 19.55 B-Studio 20.00 Huippumalli haussa 21.00 Täydelliset naiset 22.00 Paratiisihotelli (K15) 23.00 Nelosen uutiset ja sää 23.10 IS Urheilu-uutiset 23.20 Frasier 23.50 Damages 00.50 Ostosruutu 01.20 - 07.00 Taitopeli.com
Maanantai 20.10. TV1
04.00 Uutisikkuna 05.55 Ykkösen aamu-tv 09.15 Laakson kuningas 10.05 Viihdekonkarit 10.30 Ilona Rauhala 11.00 Tv-uutiset 11.05 Elämää Ballykissangelissa 12.00 Ykkösen aamu-tv: Tänään otsikoissa 13.00 Tv-uutiset 13.05 Ykkösaamu 13.45 Arto Nyberg 14.30 Tohtorit 15.00 Tv-uutiset 15.05 Antiikkia ja arvoituksia 15.55 Pisara 16.00 Vaalit 08: Vaalizoom 16.45 Ihmiskunnan aarteita 17.00 Tv-uutiset 17.08 Elämää Ballykissangelissa 18.00 Kuuden Tv-uutiset ja sää 18.30 Uutisvuoto 19.00 The Dark Side of The Car 19.10 Prisma: Mielen nyrjähdys luovuuteen 20.00 MOT: Perintä-automaatti 20.30 Tv-uutiset ja sää 20.55 Urheiluruutu 21.00 Kotikatsomo: Kaiken tämän takana 21.40 Epäkorrektia, Tuomas Enbuske!: Raha tuo onnea! 22.10 K-reppu: Maailman vanhin
FST5
06.00 God morgon med A-laget 10.00 - 10.42 Veta 10.00 Made in Europe 10.15 Jos olisit minä 10.30 - 10.42 Wiz Quiz 16.39 Obs. 17.14 Kortnytt 17.15 Loppshop 17.45 BUU-klubben: Bärtil 18.15 TV-nytt 18.30 Suuri vuosi 19.00 Sportmagasinet 19.30 Park 20.00 TV-nytt 20.20 Sportnytt 20.25 Arkistohelmiä 21.00 Spotlight: Lehmä - unohdettu ympäristöuhka 21.30 Syyttömänä tuomittu 22.15 Kvällsnytt 22.20 Oddasat 22.35 Ruotsin hetkiä 23.05 - 23.35 RaakaFilmi 2008
MTV3
06.00 Se Oikea 07.25 Tomi Traktori 07.40 Teini-ikäiset Mutantti Ninja Kilpikonnat 08.05 Pokémon 08.30 Transformers Animated 09.00 Kids Top20 09.25 Joka kodin asuntomarkkinat 10.00 T.i.l.a. 10.30 Ekotähdet 11.00 Mestarikokki 11.30 Elixir 12.00 Vihreä kulta 12.30 Formula 1: osakilpailu 13.30 Salatut elämät 14.00 Salatut elämät 14.30 Perheen kalleudet 15.00 Wall Street - rahan ja vallan katu 17.25 Pilanpäiten
TV2
04.00 Sudoku 05.00 Mikämikä-tvpeli 06.00 Tellus-tietovisa 06.50 PIKKU KAKKONEN 06.53 Nalle Luppakorva: Musikantti 07.01 Sääveikkaaja 07.03 Leluhylly: Lelut lapsenvahteina 07.16 Postimies Pate: Veturia pelastamaan 07.31 Keijupuu 07.33 Milja 07.40 Lennin ja Tviitin maailma 07.45 Neppajymykerho 07.55 Muumilaakson tarinoita 08.18 Eloisat esineet: Puhelin ja luettelo 08.22 Kupletti 08.53 Ruohonjuuritasolla 09.00 Oddasat
MTV3
05.50 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.10 Mitä tänään syötäisiin? 09.15 Tunteita ja tuoksuja 10.05 Laita järjestykseen 10.50 Emmerdale 11.20 Ostoskanava 12.40 MTV3 Chat 13.55 Julkkispelaaja 14.25 Laita järjestykseen 14.55 Teho-osasto 15.50 Viihdeuutiset 15.55 Laita järjestykseen 16.30 Uutiset 16.35 Maajussille morsian
FST5
06.00 God morgon med A-laget 10.00 - 11.09 Veta 10.00 Pussel 10.20 opettaja.tv: Matikkapartio
38
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Turvallinen arki tee se itse!
Suuri määrä liikenneturvallisuuteen liittyviä päätöksiä tehdään kuntatasolla. Kunnan virkamiehet ja valtuutetut ovat toki merkittävässä roolissa, mutta myös jokainen kuntalainen voi vaikuttaa. Kunnallisvaalien alla on hyvä miettiä oman lähiympäristön ja seudun liikennettä, sen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kunnallisvaaleissa puhutaan paljon turvallisesta arjesta. Turvallinen liikkumisympäristö on juuri tätä. Vaaleissa valitut kunnanvaltuutetut voivat osaltaan vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, mutta turvallisuudesta huolehtimista ei kuitenkaan kannata jättää vain muiden käsiin. Jokainen voi tehdä myös paljon itse oman ja oman yhteisön ja lähiympäristönsä turvallisuuden eteen. Turvalaitteiden kuten pyöräilykypärän, turvavyön tai heijastimen käyttö on yksinkertainen ja henkilökohtainen ensimmäinen askel. Oma esimerkki ja aloite on tärkeää. Liikennesääntöjen noudattaminen on tietysti itsestäänselvyys. Sääntöjen noudattamisesta on monia etuja. Esimerkiksi kotikadun nopeusrajoituksia noudattamalla lisätään turvallisuuden lisäksi myös viihtyvyyttä. Tässäkin on syytä aloittaa itsestä.
Peugeotin uusi 908 HDi käyttää jarrutusenergiaa
Peugeot Sport esitteli Silverstonessa Le Mans -ratasarjan kauden viimeisessä osakilpailussa uuden 908 HDi FAP konseptiauton, joka on varustettu jarrutusenergiaa hyödyntävällä hybridijärjestelmällä. 908 HY saattaa olla Peugeotin seuraava ase kestävyyskilpailuissa, mikäli järjestelmä luokitellaan LMP1-luokkaan. Tämän uuden hybridijärjestelmän avulla voidaan ottaa talteen auton liike-energiaa jarrutuksissa ja käyttää se uudelleen kiihdytyksiin. Perinteisesti tämä energia on hävitetty lämmöksi jarrujen kautta. Tässä hybridijärjestelmässä jarrutusenergia talletetaan akkuihin ja tätä sähköenergiaa käytetään moottorin apuna nopeuden lisäämiseen kaarteen jälkeen. Sama sähkömoottori-generaattori toimii sekä hidastusettä kiihdytysapuna.
Yhdessä voi tehdä enemmän
Erilaiset järjestöt ja yhteisöt voivat myös tehdä tehokasta työtä liikenneturvallisuuden eteen. Vaikkapa asukasyhdistykset tai koululaisten vanhempienyhdistykset voivat huomioida ja puuttua omassa ja lähimmäistensä elinpiirissä oleviin vaaran paikkoihin. Konkreettisiin asioihin kuten päiväkodin tai koulun pihan ajojärjestelyihin voidaan etsiä ratkaisuja yhdessä. Pysäköinti- ja pysähtymispaikat tai tienylitys mahdollisuudet ja liikennemerkit vaikuttavat kaikki siihen, miten turvallinen ympäristö on. Vaarallisiksi havaittuihin näköesteisiin kannattaa puuttua ajoissa ja juuri sinä
PYSÄKÖINTI- ja pysähtymispaikat tai tienylitysmahdollisuudet ja liikennemerkit vaikuttavat kaikki siihen, miten turvallinen ympäristö on. Vaarallisiksi havaittuihin näköesteisiin kannattaa puuttua ajoissa ja juuri sinä tunnet oman kotikatusi ja kulkemasi reitit parhaiten. Kuva: Liikenneturva/Credinet/Juha Tuomi tunnet oman kotikatusi ja kulkemasi reitit parhaiten. taisannos liikenneturvallisuustietoa kuntien näkökulmasta ja lisäksi lähes tuhannen ehdokkaan mietteitä liikenneturvallisuudesta. Vastauksissa on runsas joukko konkreettisia ehdotuksia ja toimia. Sivuilta voit löytää oman kuntasi liikenneturvallisuudesta kiinnostuneen ehdokkaan!
Liikenneturvallisuus kiinnostaa myös valtuutettuja
Liikenneturvan kunnallisvaalisivut esittelevät kuvitteellisen Suurmaltin kunnan. Sivuilta löytyy rau-
Mazda testaa vetykiertomäntämoottorilla varustettua autoa Norjassa
Mazda Motor Corporation on ilmoittanut suunnitelmistaan testata Mazda RX-8 Hydrogen RE -mallia Norjan yleisillä maanteillä yhteistyössä Hydrogen Road of Norway (HyNor) -projektin kanssa. Mazda allekirjoitti HyNorin kanssa yhteistyösopimuksen vuoden 2007 marraskuussa. HyNor on norjalainen projekti, jonka tavoitteena on luoda vedyn käyttöön perustuva puhdas liikkumis- ja liikennejärjestelmä. Mazda toimittaa tilivuodesta 2009 alkaen HyNorprojektiin noin 30 RX-8 Hydrogen RE -autoa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Mazdan vetykiertomäntämoottorilla varustetulla ajoneuvolla ajetaan säännöllisesti yleisillä maanteillä Japanin ulkopuolella. Yksi RX-8 Hydrogen RE -malli toimitettiin Norjaan etukäteen, jotta Mazda ja HyNor voivat yhdessä analysoida sen suorituskykyä. Mallia esitellään myös ympäristö- ja muissa tilaisuuksissa potentiaalisille taava Akihiro Kashiwagi. HyNor on ainutlaatuinen norjalainen projekti, joka esittelee vetyenergiainfrastruktuurin sovelluksia 580 kilometriä pitkällä reitillä Oslosta Stavangeriin. Reitin varrelle perustetaan vetyhuoltoasemia vetyajoneuvojen tankkausta varten. Projektin tavoitteena on mullistaa liikkuminen Norjassa. Hanke käsittää busseja, takseja ja yksityisautoja sekä erityyppisiä liikennejärjestelmiä (mm. kaupunki-, kaupunkien välinen, alueellinen ja pitkän matkan liikenne). Mazda osallistui vuoden 2006 elokuussa Norjan ensimmäisen, HyNorin rakentaman vetyhuoltoaseman avajaisiin. Samassa tilaisuudessa nähtiin myös RX-8 Hydrogen RE -mallin ensiesiintyminen maanteillä Japanin ulkopuolella. Mazda on vuoden 2006 huhtikuun jälkeen toimittanut japanilaisille viranomaisille ja yrityksille vuokrasopimuksilla yhteensä kahdeksan RX-8 Hydrogen RE -autoa.
MAZDA testaa vedyllä käyvää kiertomäntämoottoria auton voimanlähteenä Norjassa. Projektin tavoitteena on mullistaa liikkuminen Norjassa. asiakkaille, jotka ovat kiinnostuneita vetykäyttöisen auton vuokrausmahdollisuudesta. "Mazdan vetykiertomäntäautojen todellinen käyttö on tähän asti rajoittunut Japaniin. HyNor-projektiin osallistumalla voimme siirtyä hankkeessamme seuraavalle tasolle. Kun olemme saaneet myönteistä palautetta ensimmäisen ajoneuvon käyttöön otosta Norjan maanteillä, aiomme toimittaa maahan 30 autoa lisää. Olemme iloisia voidessamme olla osa vetyenergian käyttöä korostavan yhteiskunnan perustuksia. Mazda aikoo käyttää tästä projektista kerättyjä tietoja ja kokemuksia vetyajoneuvojen tulevassa kehitystyössä", totesi vetykäyttöisen kiertomäntämoottorin kehityksestä vas-
Uusi tievalaistus tuo säästöjä
Suomessa teiden ja katujen valaisemiseen kuluu vuosittain valtavasti energiaa. Tähän asti yleisin säästökeino on sammuttaa valoista joka toinen, mikä ei ole omiaan edistämään turvallisuutta liikenteessä. Nykyään tarjolla olisi myös teknisesti parempia vaihtoehtoja korvaamaan vanhat energiasyöpöt lamput. Helposti voitaisiin päästä jopa viidenneksen säästöön energiankulutuksessa. Tämän lisäksi hiilidioksidipäästöt vähenisivät saman verran, mikä puolestaan hidastaisi ilmastonmuutosta. Miksi uutta tekniikkaa ei oteta käyttöön? Tie- ja katuvalaistus on noussut esiin uutena aseena ilmastonmuutosta vastaan. Saavutettavissa on suuria säästöjä, sillä tie- ja katuvalaistukseen käytetään huomattavan paljon energiaa. Lisäksi tekniikka on jo olemassa merkittävien säästöjen saavuttamiseksi. Ei siis tarvitse odotella vuosikausia uusia ihmeellisiä ratkaisuja kuten monen muun energiasäästökohteen tapauksessa. Tällä hetkellä valaisimet ovat vanhanaikaisia ja energiaa pyritään säästämään sammuttamalla joka toinen valo. Tämä ei ole hyvä ihmisten viihtyvyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Lisäksi käytetään säästömuuntajaa ja himmennyskytkentää, jolla valaistuksen tasoa voidaan hiljaisina aikoina pudottaa, diplomiinsinööri Marko Martikainen Osramilta sanoo. oloissa katuvalaisutuksessa olisi helposti saavutettavissa noin viidenneksen eli 20 prosentin säästöt. Tämä tarkoittaa kymmeniä tuhansia hiilidioksiditonneja vähemmän päästöjä vuodessa, Marko Martikainen kertoo. toista värejä käytännössä laisinkaan, Martikainen kuvailee. Tilalle löytyy nykypäivänä monimetallilamppuja, jotka tuottavat valkeaa valoa. Siksi niiden värintoisto on erittäin hyvä ja ympäristö näyttää luonnolliselta. Monimetallilamppu onkin tämän hetken paras ratkaisu.
Mobil 1 -öljyn vaihtajalle KAHVIPAKETTI JA SÄILYTYSPURKKI KAUPAN PÄÄLLE!
Sähköä säästyy helposti jopa viidennes
Jonkin verran käytetään jo uusia energiaa säästäviä valonlähteitä. Ne on sijoitettu lähinnä puistojen ja merkittävien muiden kohteiden valaistukseen eikä niinkään yleiseen tie- ja katuvalaistukseen. Uusimisvauhti Suomessa on tällä hetkellä noin kolmen prosentin luokkaa, mikä on aivan liian vähän. Sillä tahdilla ei päästä juurikaan vaikuttamaan energiankulutukseen ja päästöihin vaan ainoastaan korvaamaan rikkoontuneet valot, jotka vanhuutensa takia lopettavat toimintansa. Parhaimmillaan uusi tekniikka voi säästää merkittävästi energiaa ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Suomen
Energiatehokas lamppu maksaa itsensä
Nykypäivänä löytyy jo huomattavasti tehokkaampia valonlähteitä kuin nyt käytössä olevat. Niiden yleistymisen ongelmana on hinta eli kunnilla ja valtioilla ei ole rahaa uusia katuvalaistusta ja ottaa uutta tekniikkaa käyttöön riittävän nopeasti. Toisaalta uusi valonlähde säästää energiaa ja maksaa itseään joka tunti takaisin. Energiatehokkaat lamput käyttävät vähemmän energiaa tuotettua valoyksikköä kohden ja niiden tuottaman valon laatu on monessa tapauksessa parempi. Tällä hetkellä käytetään paljon niin sanottuja suurpainenatriumlamppuja isojen teiden valaistuksessa. Niiden valo on punertavan keltaista eivätkä ne
Yhdessä kohti muutosta
Tavallinen kansalainen voi pyrkiä vaikuttamaan oman asuinympäristönsä ja kuntansa päätöksiin uusia katuvalaistusta. Yhteydet tekniseen toimeen ja vaaleissa vaikuttaminen ovat hyviä keinoja. On joka tapauksessa tärkeää selvittää, mitä mieltä ehdokkaat ovat energiansäästö- ja ympäristöasioista. EU:n tiukemmat tavoitteet energiansäästössä tulevat ennen pitkää näkymään myös tievalaistusasioissa. Kaikkein tehottomimpien valonlähteiden saatetaan jopa kieltää kokonaan, mikä viime kädessä pakottaa kunnat ja valtion siirtymään ympäristöä säästävään tievalaistukseen.
Kirkkonummen Sanomat
N:o 81 19.10.2008
39
ACK-98 jatkoi voitto-kulkuaan Jyväskylässä
Kirkkonummen tyttöfutis on vahvassa vedossa. AC Kirkkonummi osallistui laajalla rintamalla maan toiseksi suurimpaan tyttöjalkapalloturnaukseen Jyväskylässä 6.7.9. viikonloppuna. Joukkueita oli 129 eri puolilta Suomea ja otteluita pelattiin kaikkiaan 365. Turnaus oli siksi hyvä tasonmittari myös ACK:lle. ACK-98 joukkue eli 10-vuotiaat tytöt jatkoivat hyviä pelejään. Viimeisen vuoden aikana joukkue on voittanut kaikki osallistumansa turnaukset ikäluokassaan. Voittoputki alkoi syksyllä 2007 joukkueen voittaessa Seinäjoella järjestetyn Syys-Semin. Talvella joukkue pokkasi kultaa Ilves-turnauksessa Tampereella. Keväällä tytöt olivat ykkösiä Espoonlahti-cupissa. Maan suurimman tyttöjalka-palloturnauksen Stadi-cupin Helsingissä ACK-98 kävi voittamassa kesäkuussa. Niinpä odotukset olivat korkealla joukkueen matkatessa Jyväskylään syyskuisena viikonloppuna. 98-sarjaan oli otettu mukaan 18 joukkuetta eri puolilta Suomea. ACK-98 voitti alkulohkovastustajansa Kemin ja Jyväskylän puhtaasti maalierolla 13-2. Sijoitusottelussa kaatui Siilinjärvi niukasti 1-0. Jatkolohkossa työt osoittivat taistelutahtoaan voittamalla maalin erolla sekä Oulun että Iisalmen varmistaen loppuottelupaikan. Loppuottelussa toista Oulun joukkuetta vastaan ACKtytöt olivat ensi kertaa häviöllä, mutta väsymyksestä huolimatta tytöt punnersivat väkisin voittoon tarvittavat kaksi maalia pelin loppuhetkillä. Ottelun ratkettua kirkkonummelaisten ilo oli ylimmillään. ACK-98:n menestystä selittää säännöllinen harjoittelu, hyvään joukkuehenkeen pohjaava peliasenne, taktisesti kypsä pelaaminen ja ratkaisijoiden löytyminen niin hyökkäyksestä kuin puolustuksestakin. Muille paikkakunnille sadat kirkkonummelaiset jalkapallojuniorit antavat kuitenkin tasoitusta heikoilla harjoitteluolosuhteillaan. Kirkkonummelta puuttuu edelleen tekonurmikenttä, joka mahdollistaisi asianmukaisen talviharjoittelun ja joka esimerkiksi muualla pääkaupunkiseudulla on itsestäänselvyys. Muista ACK-joukkueista 93:t olivat sarjoissaan yhdestoista, ACK-95/96 kymmenes ja ACK-97 kahdeksas. Nuorimmat eli 99:t osoittivat lupaavia otteita voittaen kuudesta pelistään neljä.
ACK-98 joukkueessa olivat tällä kertaa mukana alarivissä vasemmalta Maria Niinisalo, Taru Partanen, Nea Ruuskanen, Krista Hakala, Rebecca Levonen, Veera Hytönen, keskirivissä Ellen Pelkonen, Henrietta Mehtälä, Jenni Rosqvist, Inka Niinisalo ja Rebecca Ruokolainen, sekä takarivissä joukkueen johto Kimmo Hytönen, Timo Ruokolainen ja Katja Kinnunen.
Miia Kiukkonen Masalasta mukana Irkkutanssien Nordic Feisin PM-kisoissa
Espoon kulttuurikeskuksessa kisataan 7.9.11. irlantilaisen tanssin Pohjoismaiden mestaruuksista järjestäjänä Nordic Society of Irish Dancers. Mukana kisassa yksilötanssin puolella on myös 33vuotias masalalainen, parivuotiaan pojan äiti Miia Kiukkonen, joka sanoo tanssineensa koko elämänsä ajan, mutta tätä lajia hän on harrastanut kuutisen vuotta. Irlantilaiseen tanssiin innostuin katsoessani vuoden 1994 Irlannissa pidettyjä Euroviisuja, joiden ohjelmassa niitä oli väliesityksinä, valotti Miia syttymistään tanssille, jota hän pääsi treenaamaan Helsingin tanssiopistoon vasta vuonna 2002. Lajin opettajaksi saatiin silloin aito "irkku", itse IT-alaa Suomeen opiskelemaan tullut nuori mies, Matthew Fitzsimons. Tuloksia innokkaasta harjoittelusta alkoi pian näkyä. Vuonna 2004 Miia saavutti Nordic Feisissä Helsingissä pronssia Cèili- ryhmätanssikisassa , seuraavana vuonna tuli jo kolme henkilökohtaista pronssia yksilötansseissa, joita olivat Light Reel, Ligt Jig ja Treble Jig. Taloushallinnon tehtävissä Flinkenbergillä työskentelevä Miia harjoittelee nykyään päivittäin kotosalla ja kolmesti viikossa opettajansa Lotta Virkkusen johdolla Footlight-opistossa. Kisaaminen vaatii työssä käyvältä äidiltä aikatauluttamista, organisointikykyä sekä lastenhoitoapua läheisiltä ja vähän naapureiltakin, mutta minkä ihminen mahtaa intohimolleen, hän naurahtaa. Parasta tässä tanssissa on elämänmyönteisyys, iloisuus ja energisyys, mutta kyllä se on aika rankka laji harrastajalleen. Siinä ei pärjää, ellei treenaa tosissaan, joten haastetta kyllä riittää, hän sanoo. soolotanssia ja ryhmätanssia, kovakenkä- ja pehmeätossutanssia, showtanssia ja "social" -tanssia. Vuoden 1994 Euroviisuissa nähty iloinen tanssi innosti katsojia ja heti seuraavana vuonna alkanut Riverdance the Show -kiertue teki irlantilaisesta tanssista maailmankuulun. Kilpaileminen on lajissa hyvin keskeisessä osassa. Niitä järjestetään joka viikko ympäri maailmaa ja kerran vuodessa MM-kisat. Voittajaa etsitään silloin 12 ikäkategoriassa sekä naisten että miesten joukosta ja ryhmätansseissa eli céilíssä, jossa liikkeet tehdään 100-prosenttisen samanaikaisesti ja samalla lailla. Myös PM-mestaruudesta kisaillaan vuosittain. L.K.
Ikivanha tanssi
Kukaan ei tunne irlantilaisen tanssin alkujuuria. Nykyiseen muotoonsa se on kehittynyt vuosisatojen aikana. Tanssiin ovat vaikuttaneet mm. kiertävät italialaiset ja ranskalaiset tanssinopettajat "Travelling Dance Masters" 1600- ja 1700-luvuilla. Irlantilaiseen tanssiin kuuluu monta eri tyyliä; perinteistä ja modernia,
Tyttöturnaus Veikkolassa
Aamuinen sade Veikkolassa siirtyi poutasään tieltä yli sadan futaajan onneksi, kun ensimmäiset pelipallot laitettiin vierimään historian ensimmäisessä K-Market Tuulensuu tyttöturnauksessa lauantaina 4.10. Turnaukseen saapui 14 joukkuetta Kirkkonummelta sekä lähikunnista. Tapahtuman oli tarkoitus pysyä vain muutaman joukkueen turnauksena, mutta järjestäjien nälkä kasvoi syödessä ja loppujen lopuksi paikalle saapui yli 150 pelaajaa nappikset jalassa ja hymy suunpielissä. Turnauksen toteutus sai tuulta siipiensä alle kun VeVe:n T99 joukkueen haave omasta turnauksesta 89 -vuotiaille tytöille kohtasi K-market Tuulensuun uuden kauppiaan Timo Laukkasen halun osallistua kylän tapahtumiin ja etenkin tukea nuorten liikkumista. "Minulle on tärkeää että lapset saavat mahdollisuuden liikkua ja on hienoa nähdä miten hyvin tämä turnaus on onnistunut. Tämä on vaatinut paljon vapaaehtoistyötä niin joukkuejohdolta, vanhemmilta sekä muilta vapaaehtoisilta. On mahtavaa nähdä kuinka moni välittää lasten liikunnasta", kertoi K-Market Tuulensuun kauppias Timo Laukkanen kentän laidalta lauantaiaamupäivällä. Tämä tapahtuma näyttää vahvasti Veikkolan tyttöjalkapallon nousukauden. Aikoinaan tyttöfutarit kohtasivat pelaajapulan ja vasta viime vuoden keväällä tyttöjalkapallo pyöräytettiin oikein vauhdilla käyntiin. Nyt tyttöjä pelaa neljässä joukkueessa ja joukkueita perustetaankin aina tarvittaessa lisää. Ensi vuonna on tavoitteena pitää kaikille näille ikäluokille yhteinen kahden päivän turnaus Veikkolassa. Ensi kesänä haaveenamme olisi todellakin suuri turnaus, mutta siihen on vielä pitkä matka. Toivomme suurta tapahtumaa, johon saamme mukaan enemmän joukkueita sekä omasta seurastamme, että naapuriseuroista. Tämänhetkinen tyttöjalkapallon kehitys näyttää todella positiiviselta, joten odotettavissa on ensi kesäksi uusia joukkueita. Tämänhetkisten tietojen mukaan yhteistyömme K-Market Tuulensuun kanssa jatkuu ja ensi kesän turnausta ruvetaankin suunnittelemaan hyvissä ajoin, jotta saadaan aikaan hieno tapahtuma, toteaa Niko-Petteri Kujala, T99 joukkueenjohtaja ja K-Market Tuulensuu, turnauksen turnausvastaava.
VEIKKOLAN 2000 syntyneiden tyttöjen joukkue West Ham palkintojen jaossa.
40
N:o 81 19.10.2008
Kirkkonummen Sanomat
Valtuuston puheenjohtaja Haapaniemi:
Järki käteen ja vauhtia Kirkkonummen koulujen rakentamiseen
Kirkkonummen suomenkielisten koulujen rakentaminen on saatu viher-vasemmiston poliittisen pelaamisen ansiosta viime valtuustokauden aikana täydelliseen solmuun. Oppilaat kärsivät ahtaista koulutiloista kunnan keskustassa, Masalassa ja Veikkolassakin. Pienryhmätilat, kirjastot, atk-luokat, varastot ja osin jopa käytävätkin on otettu opetuskäyttöön, kun tiloja ei ole riittävästi. Koulujen tärkein asia oppilaat ja heidän opetuksensa, kärsivät tilanteesta. Myös opettajien työ on vaikeutunut kohtuuttomasti. Miten tällainen tilanne on mahdollinen? Innokkaimmat selittelijät syyttävät väestönkasvua ja sen mukanaan tuomaa oppilasmäärän lisäystä. Jotkut syyllistävät välillisesti jopa vanhempia viittaamalla odotettua suurempaan syntyvien lasten määrään. Vaikka väestön kasvu omat haasteensa tuokin, minä olen todellisista syistä eri mieltä. Muuttovoitto tuo kunnan tilaaman ja Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaaran johdolla tekemän tutkimuksen mukaan Kirkkonummelle huomattavat verotulojen lisäykset. Niiden avulla on nimenomaan mahdollista rahoittaa kasvaneita palvelutarpeita ja pitää kunnan talous kunnossa. Edellyttäen tietenkin, että varat käytetään viisaasti. Todellisuudessa koulurakentamisen suma on saatu aikaan jarruttamalla päätöksentekoa mitä omituisimpien kunnanhallituksen selvityspyyntöjen takia. neutui tilanteeseen ja tarpeisiin sekä kuuli sekä opetuksen että kaavoituksen asiantuntijoita. Esitykset olivat aina samanlaisia: kiireellisin lisätarve on keskustan yläasteen tiloista ja koska nykyisin ei ole erillistä ylä- ja ala-astetta tarvitaan nopeasti uusi 19 luokkien yhtenäiskoulu. Parhaana sijoituspaikkana esitettiin Vesitorninmäen rinnettä, jossa urheilupuisto ja uimahalli ovat lähellä. Perustamisolosuhteet ovat hyvät ja sijainti on erinomainen tulevan asuinalueen reunalla. Alueen maanomistajat olivat valmiit yhteistyöhön kouluasiassa ja jopa valmiit rahoittamaan koulun rakentamista, jos alueelle joka tapauksessa aikanaan tuleva kaava saadaan mukaan kunnan suunnitelmiin. Viher-vasemmistolle paikka ei kuitenkaan poliittisista ja maanomistuksellisista syistä sopinut ja alkoi vimmattu vaihtoehtojen hakeminen. Amatöörivoimin. Siis ohi asiantuntijoiden. Pakkopaikka löytyi lopulta Kantohaan alueelta, johon valtaosa viher-vasemmistoa ja osa RKP:läisistä änkesivät koulun. Paikka on hankala, koska koulu ei siihen kunnolla mahdu, perustamisolosuhteet ovat puronrannan mudassa surkeat ja erittäin kalliit, alueen asukkaat vastustavat paikkaa ja liikenne on hankala järjestää. Kunnanhallitus ja lopulta valtuustokin päättivät äänestysten jälkeen jyrätä asiantuntijalautakuntien ja työryhmien esitykset poliittisen pelinsä takia. Kuvaavaa on, että kaikkien ryhmien edustajat olivat vielä työryhmissä ja sivistyslautakunnassa parhaimman vaihtoehdon eli Vesitornimäen kannalla. Kannat muuttuivat ryhmäkurin paineissa. Nyt kuitenkin suma seisoo ja oppilaat kärsivät. Olisiko jo aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja saada asia piVALTUUSTON puheenjohtaja Timo Haapaniemi haluaa, että järkeä ja asiantuntijoiden näkemyksiä arvostetaan Kirkkonummen koulujen rakentamisessa. Suma seisoo nyt puoluepoliittisen pelin takia. kimmiten kuntoon, jotta uutta koulua päästään rakentamaan edes seuraavan valtuustokauden aikana. olemassa ja lähes valmiina urheilukentän alueella. Masalassa vanha koulu on erittäin huonokuntoinen ja saneeraus ja lisätilojen rakentaminen on saatava välittömästi liikkeelle. Masalassa on parin vuoden kuluttua myös uuden yläasteen tarve. Toivottavasti edes näissä hankkeissa asiantuntijoita kuullaan ja tehdään päätökset ilman puoluepolitikointia. TIMO HAAPANIEMI kunnanvaltuuston puheenjohtaja sivistystoimen hankesuunnittelutyöryhmän pj. 050-5544199 t.haapaniemi@kolumbus.fi
Masalaan ja Veikkolaan uudet koulut
Ongelmalliseksi keskustan koulun rakentamisen viivyttelyn tekee se, että myös Masalassa ja Veikkolassa alkaa olla tarve uudelle koululle. Kohta olemme tilanteessa, jossa on rakennettava yhtä aikaa kolmea koulua. Veikkolan osalta kyse on 16 luokkien Vuorenmäen koulusta, joka on saatava pikaisesti rakenteille. Onneksi siellä paikka on
Tylyt päätökset "lyövät asiantuntijoita korville"
Jo edellisen kunnanhallituksen aikana tehtiin lukuisia kouluverkkoselvityksiä ja koulujen rakentamisaikataulujen kartoituksia. Työryhmä toisensa jälkeen pa-