1 Keskiviikkona 18.9.2024 Nro 38– KESKIVIIKKO 18.9.2024 NRO 38 53. VSK KORPILAHDEN ALUEEN PUOLUEETON PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI TILAA PAIKALLISLEHTI! Loppuvuoden lehdet 20 euroa! (tilaus jatkuu kestotilauksena vuonna 2025) Digitilaus 3 kk/ 15 euroa. Voit tehdä tilauksen nettisivuilla www.paikallisuutiset.fi tai laittamalla sähköpostia ilmoitukset@korpilahtilehti.fi tai soittamalla puh. 0400 644899. TOIMISTO SULJETTU TÄNÄÄN KESKIVIIKKONA 18.9. JOULUNUMERO ilmestyy 18.12.2024.
2 – Keskiviikkona 18.9.2024 Nro 38 Maarit Nurminen PAIKALLISLEHTI KORPILAHTI Lukijan kynästä Kirjoita yleisönosastolle. Lähetä teksti toimitus@ korpilahtilehti.fi tai Martinpolku 26, 41800 Korpilahti. Tänään keskiviikkona nimipäiväänsä viettävät Santeri, Santtu, Sandra, Ali, Ale, Aleksandra, Aleksanteri, torstaina Vilja, Valma, perjantaina Orvo, lauantaina Iida, Isla, Iita, sunnuntaina Sirpa, maanantaina Hilla, Hellevi, Hillevi, Hille ja tiistaina Aila, Aili. Paljon onnea nimipäiväsankareille! Nimipäivät Musta torvisieni ja Suomen syksy Kaikki näkymättömät saasteet luetteloituna lehtien sivuille Siinäpä ristiriitatilanne kulkiessamme metsäpolkua Kuusikon reunan, tippuvien neulasten pehmeän sammaleen polkua Siellä, salaisessa paikassa viisikymmentä, sata torvisientä Myrskytuulen, hellan huminan keltaisten lehtien, valkosipulin huumaava sekoitus Rakkaani, syö kanssani, juo malja Tänä iltana emme ole yksinäisiä Takaisin ei ole paluuta Yhdessä, käsi kädessä elämme Tätä torvisienten vaarallista syksyä Ainomaria Hakanen Maalaismarkkinoilla kymmenen kasvun vuotta Suojakallion Maalaismarkkinoille kokoonnuttiin viime lauantaina kymmenennen kerran. Tapahtuma sai alkunsa Jyväs-Riihen leader-hankkeesta, johon eteläiset kylät lähtivät mukaan. Saakosken kyläyhdistys, Horkan kyläyhdistys ja APS kylät eli Ahvenuksen, Puolakan ja Särkijoen kyläyhdistys lähtivät toteuttamaan hankkeen kolme päätavoitetta, joista yksi oli yhteisen tapahtuman järjestäminen. Maalaismarkkinat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Tapahtuman suosio on kasvanut vuosi vuodelta. -Seuraava vuosi jäi välistä, samoin kuin koronavuodet, Sirkku Mennala kertoi markkinaväelle. Maalaismarkkinat ovat pysyneet pitkälti samanlaisena vuosien varrella. Ohjelma on vaihdellut vähän vuosittain, mutta se on pidetty maalaismarkkinoihin sopivana. -Täällä myydään vain itse tuotettua, kasvatettua, tehtyä tai tuunattua. Sisäkahviossa on tarjolla vain kyläläisten itse leipomia leivonnaisia, ulkona uutisruispuuroa, lettuja ja palvipossuannoksia. Mennala totesi, ettei Maalaismarkkina ole vain myyntitapahtuma, vaan koko perheen yhteinen, viihdyttävä ja maalaishenkinen tapahtuma. Tästä hyvänä esimerkkinä on pahnapomppu eli maalaishenkinen versio pomppulinnasta. Maalaismarkkinoille on kuulunut myös musiikki. -Parina ensimmäisenä vuonna meillä oli Suojakallion salissa teatteriesitys. Vuonna 2015 siellä järjestettiin huutokauppa. Tuon jälkeen on ollut erilaisia teemoja kuten ”elettiinpä sitä ennenkin” -valokuvanäyttely, selfiekehys, Kylli-täti piirtää lapsille sekä muun muassa ”taiteilija elämää eteläisillä kylillä” -videoesitys. Nyt jo useampana vuonna täällä on päässyt rakentamaan oman keppihevosen kepparipajassa, Mennala kertasi menneitä vuosia. Suojakallion Maalaismarkkinat ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa, mutta sen lisäksi hankkeesta jäi elämään 9-tien varressa oleva Suojakallion hahmo. -Vuonna 2015 olimme Korpilahden yrittäjien kanssa Puolassa opintomatkalla ja siellä näimme heinäpaaleista rakennetut hahmot tien varressa. Siitä lähti ajatus, että me rakennamme markkinoiden ilmoituslakanalle pidikkeiksi samanlaiset heinäpaalihahmot. Ensimmäisen vuoden aikana meillä oli viisi erilaista hahmoa. Sen jälkeen tuli jo puusta sahattu naishahmo. Seitsemästoista olikin jo viimeisen päälle tarkkaan sahattu mieshahmo. Nyt hahmoja on siis rakennettu yhdeksän vuoden aikana ja nyt risteyksessä on jo 55. hahmo. Hahmoilla on oma Facebook ja Instagram -tili ja olemme saaneet hahmoilla näkyvyyttä monissa paikallisissa ja valtakunnallisissa medioissa. Suojakallion Maalaismarkkinat toteutti tänä vuonna noin 40 hengen talkooporukka. Vesisade loppui samaan aikaan, kun markkinatapahtuma alkoi. Traktoriradalla riitti ajelijoita. Lietteen kuljetus kunnan järjestettäväksi Jyväskylän seudun jätelautakunta päätti viime viikolla äänestyksen jälkeen äänin 3–3 esityksen mukaisesti siirtyä lietteiden kuljettamisessa kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetuksen malliin. Puheenjohtajan ääni ratkaisi. Jyväskylän seudun jätelautakunta päätti kokouksessaan alueella käytettävänä olevasta kuljetusjärjestelmästä. Keskustelun aikana Petri Pukari esitti Jorma Holmstedtin kannattamana, että päätöstä lietteiden kuljetusjärjestelmästä siirretään kahdella vuodella lisäselvityksiä varten. Äänestyksen jälkeen äänin 3–3 pohjaesitys jäi lautakunnan päätökseksi. Petri Pukari, Jorma Holmstedt ja Mikko Markkanen jättivät asiaan eriävän mielipiteen. Kaikki jätelain edellytykset eivät nykymallissa toteudu, joten alueella siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että päätöksen siirtymäajan jälkeen kotitaloudet voivat tilata asumisen lietehuoltopalveluita vain Mustankorkean kautta. Lautakunta jätti yksimielisesti kolme pontta. Lautakunta haluaa, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä tulee olla mahdollisuudet osallistua lietekuljetusten kilpailutukseen. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi urakka-alueiden jaolla. Johtavan jätehuoltosuunnittelijan ja Mustankorkean toivotaan järjestävän jo vuonna 2025 infotilaisuuden tai -tilaisuuksia kasvotusten paikallisten yrittäjien kanssa. Tällöin voidaan kertoa tulevasta kilpailutuksesta ja yrittäjillä on mahdollisuus kysyä asioista. Vastaanottopaikkaa ei rajata pelkästään Nenäinniemeen, mikäli kuljetusmatkojen tai muiden syiden vuoksi muu lietteen vastaanottopaikka on kokonaisarvion perusteella ekologisempi ja järkevämpi. Alueelle on ehdotettu jätelain vähimmäisvelvoitetta pidempää siirtymäaikaa eli 3 v ja 9kk. Saostusja umpisäiliölietteen kiinteistöittäinen kuljetus toteutuu siis 1.6.2028 alkaen kunnan järjestämänä kuljetuksena Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa.
3 Keskiviikkona 18.9.2024 Nro 38– Tiina Lamminaho Kesän lämpö kypsytti viljankin aikaisin – Viljoja päästiin puimaan myös Keski-Suomessa tuntuvasti normaalia aikaisemmin. Alkukesän helle sai aikaan sen, että kasvukausi lähti nopeasti käyntiin ja lämpöä riitti kesänkin aikana, kasvukausi oli viikosta jopa kymmeneen päivään normaalia kesää edellä, ProAgria Keski-Suomen johtaja Vesa Laitinen toteaa. – Samansuuntaisia havaintoja meilläkin on tehty. Kasvukausihan jatkuukin vielä, nurmet kasvavat edelleen, Kosti Kotalahti totesi viime viikolla. Kotalahtien viljelypintaalasta kaksi kolmasosaa on nurmikasveilla, lisäksi tilalla viljellään ohraa, kauraa ja vehnää. Puinnit on jo tehty ja koneetkin huollettu talvisäilytykseen. – Tänä vuonna olisi ollut mahdollista lopetella puintihommia jo elokuun puolella, mutta emme kiirehtineet, koska meillä oli viljoissa jonkin verran jälkiversontaa. Annoimme niidenkin tuleentua rauhassa, Kotalahti kertoo. Kuivan kevään takia tänä vuonna satomäärä jäi Vesa Laitisen mukaan keskimääräiseksi. – Paras satopotentiaali oli menetetty jo ennen juhannusta, sen jälkeen ei enää ollut huippusatoja odotettavissa, Kotalahti toteaa ja kertoo, että kuivuuden takia viljojen hehtolitrapainot jäivät pienemmiksi verrattuna siihen, mitä ne olisivat olleet, jos viljat olisivat saaneet alkukesästä vettä riittävästi. – Osa jyvistä surkastui, kasvi suojelee sillä tavalla itseään, Kotalahti sanoo. – Laadullisesti sato oli kuitenkin hyvä. Kaura ja ohra antoivat määrällisestikin kohtuullisen sadon, vehnä pärjäsi kuivia kelejä vastaan huonoiten. Kesän sateissa on ollut paljon paikallista vaihtelua, lyhyenkin matkan sisällä. – Touko-kesäkuussa ukkossateita oli liikkeellä ja me toivoimme, että joku kuuro osuisi meidänkin pelloillemme, mutta aika lailla ne tämän paikan väistivät. Täällä sadesumma oli alkukesästä vahvasti miinuksella, Kotalahti kertoo. – Mutta kuivaheinän tekoaikaan ei tänä vuonna tarvinnut jännittää säiden takia, nyt se oli helppoa kuin heinän teko, Kotalahti naurahtaa ja kertoo, että tänä vuonna kuivaheinän tekoaikaan osui viikon poutajakso, joka riitti hyvin. Myös nurmi vaatii vettä kasvaakseen hyvin. Vesa Laitisen mukaan ensimmäinen, kesäkuussa korjattu säilörehusato jäikin maakunnassa kuivuuden takia heikoksi. – Sittenhän kyllä saatiin sekä vettä että lämpöä ja olosuhteet ovat olleet hyvät. Toinen säilörehusato oli hyvä, ja nyt on ollut hyvät edellytykset korjata myös kolmas säilörehusato, Vesa Laitinen toteaa ja kertoo, että kesien lämmetessä mahdollisuudet kolmanteen säilörehusatoon Keski-Suomessakin ovat lisääntyneet. – Meilläkin olisi edellytykset korjata kolmas säilörehusato, mutta meillä on rehusaldot hyvällä mallilla, joten emme korjaa nyt säilörehua kolmatta kertaa, Kosti Kotalahti kertoo. – Nythän on siitä harvinainen syksy, että kolmannen sadon korjuuta ei tarvitse tehdä kilpaa yöpakkasten kanssa, kuten monesti. Nyt on ollut erinomaiset sääolosuhteet syksyn sadonkorjuulle ja ne jatkuvat edelleen, Kotalahti kertoo. – Puintikelitkin olivat hyvät, ja energiaa säästyi, kun viljan sai kuivaksi vähemmillä kuivaustunneilla. Tänä syksynä on ollut hyvät edellytykset korjata kolmas säilörehusato. Jyväskylän peruskouluissa otettiin lukuvuoden alussa käyttöön päivitetty poissaolomalli. -Isossa kuvassa mitään mullistavaa uutta ei tapahtunut. Oppilaiden poissaoloja seurataan edelleen ja mikäli poissaolojen määrä täyttää tietyt rajat, opettaja on yhteydessä kotiin ja esittää huolen asiasta. Jos poissaolot jatkuvat edelleen, puuttuminen vahvistuu ja toimenpiteet laajentuvat oppilashuollon suuntaan, rehtori Satu Lahti Korpilahden yhtenäiskoululta kertoo. Lahti kertoo seurannan tapahtuvan Wilman tuntimerkintöjen kautta ja myös niin sanottu huolisignaali hälyttää Wilmassa sekä vanhempia että opettajaa poissaolomääKoulupoissaolot Korpilahdella kaupungin keskitasoa rien täyttäessä huolirajat. Tämä on ollut voimassa jo aiemmin ja jatkuu siis periaatteessa samalla tavoin edelleen. -Päivitystä tuli esimerkiksi Wilman poissaolomerkintöihin, jotka noudattavat nyt kansallista ohjetta ja ovat aiempaa tarkemmin määritetyt. Tämä auttaa nyt aiempaa enemmän sekä opettajia että vanhempia tunnistamaan tietyn merkinnän taustaa, kuten esimerkiksi sitä, mikä lasketaan luvalliseksi ja mikä luvattomaksi poissaoloksi. Tämä helpottaa oikeiden merkintöjen valitsemista. Muutosta tuli jossain määrin myös niihin tuntimääriin, joissa puuttumista edellytetään. Tuntirajoja tuli aiempaa enemmän ja ne ovat nyt ensi kertaa määritetty eri ikäisille opetuksen määrään suhteutettuna. Tarkennuksia tuli myös ohjeistuksiin jonkin verran; edelleen ohjeet ovat kuitenkin samansuuntaiset, ovat selkeät käyttää, mutta antavat myös jonkin verran harkinnanvaraa tulkintaan. Lahti toteaa, että Korpilahdella poissaolot ovat ja eivät ole ongelma. -Vaikka määrät koosteissa näyttävät suurilta, isossa kuvassa poissaolojen määrä noudattaa täällä kaupungin keskitasoa. Mitään erityisiä ongelmia tai huomiota ei ole noussut esiin esimerkiksi tiettyjen ikäluokkien tai ryhmien osalta. Valtaosa poissaoloista on asiallisia, perusteltuja ja vanhemmat hakevat ne Wilmassa ohjeiden mukaan. Olennaistahan meille koululla onkin se, että tiedämme aina mahdollisimman pian esim. sairauspoissaoloista ja hyvissä ajoin etukäteen esimerkiksi lomamatkoista. Pääsääntöisesti nämä hoituvat kyllä hyvin. -Yksittäisten oppilaiden osalta tilanne voi kuitenkin olla huolestuttava ja poissaolot voivat pahimmillaan johtaa käytännössä opiskelun keskeytymiseen ja perusopetuksen suorittamisen vaarantumiseen. Näitä oppilaita on koulussamme vuosittain yksittäisiä. Määrä vaihtelee, mutta tiettyjä säännönmukaisuuksiakin löytyy. Selkeä muutos tapahtui koronavuosien aikana ja jälkeen. Kynnys jäädä kotiin varmasti etäopetuksen jälkeen madaltui. Lahti muistuttaa, että lisäksi oli ajanjakso, jolloin oppilaita myös velvoitettiin jäämään kotiin lievemmissäkin oireissa. -Nämä varmasti vaikuttivat myös myöhemmin poissaolojen lisääntymiseen. Jos yksittäisen oppilaan poissaolojen määrä pääsee nousemaan ja poissaolo pitkittymään, ongelma noiden vuosien jälkeen on aiempaa helpommin muuttunut myös hankalammin ratkottavaksi. -Se, mikä Korpilahdella poissaolojen osalta on kuitenkin huomattavan positiivista, on kotien ja vanhempien tuki asioiden ratkomisessa. Lähtökohtaisestihan huoltajat ovat vastuussa lapsen oppivelvollisuuden noudattamisesta ja mikäli koettaisiin heidän tämä laiminlyövän, koulu tulisi tehdä asiasta tutkintapyyntö. Tiedossa on, että myös Jyväskylän kouluissa näin on toimittu, Lahti sanoo. -Meillä ei kuitenkaan ole ollut tällaista ilmiötä missään vaiheessa näkynyt, huoli poissaoloista on selkeästi ollut yhteinen ja tahtotila yhteisten ratkaisujen löytämiseen on vahva. Koulua tämä helpottaa ratkaisujen löytämisessä huomattavasti, mutta on tietysti erityisesti lapsenkin kannalta olennaisen tärkeä asia.
4 – Keskiviikkona 18.9.2024 Nro 38 Maarit Nurminen Korpilahden Lions Club juhli kuusikymppisiään Hyväntekeväisyysjärjestö ollut monessa mukana Kansainävälinen palvelujärjestö rantautui Suomeen vuonna 1950 ja neljätoista vuotta myöhemmin Korpilahdelle perustettiin oma Lions Club. Tämän hetkinen Lions Clubin presidentti Markku Lahti kertoi juhlapuheessaan, että Korpilahden clubin syntyä siivitti vaajakoskelaisten vastaava toiminta. Korpilahtelaiset olivat puolestaan avustamassa luhankalaisia oman yhdistyksensä perustamisessa. Lahti esitteli valokuvin clubin toimintaa vuosikymmenten saatossa. Lahti totesi, että clubiin kuului paljon kunnan johtavia virkamiehiä sekä muita keskeisissä asemissa paikkakunnan elämässä olleita. Ensimmäisenä presidenttinä toimi Erkki Merisalo, ensimmäisenä varapresidenttinä Yrjö Ratia ja toisena varapresidenttinä Juhani Raitala. Sihteerinä toimi Uolevi Palonen. Leijonien toimintaan on alkuajoista lähtien kuulunut työ vanhusten hyväksi. Klubilaiset vierailivat Tikkasenmäen vanhainkodilla ja nykyään tehdään hyväntekeväisyystyötä Korpihovissa. -Maailma on kymmenissä vuosissa paljolti muuttunut. Mitä sitä vietiin vanhainkotiin tuliaisiksi 1960-luvulla, kun haluttiin ikäihmisiä ilahduttaa? No, kahvia, leivonnaisia ja miehille tupakkaa. Sittemmin ikäihmisille on järjestetty esimerkiksi kahvitilaisuuksia. Stipendien antaminen korpilahtelaisille koululaisille ja opiskelijoille alkoi vuonna 1968. Stipendejä on rahoitettu Korpilahden Joulu -lehden tuotoilla. Lehteä julkaisi ensi alkuun yhteiskoulun kannatusyhdistys ja lehti siirtyi leijonien hoteille kokonaan 1980-luvulla. -Lehden myynnissä merkittävä rooli on koululaisilla, jotka saavat luokalleen rahoja kaksi eruoa per myyty lehti. Leijonat ovat olleet ja ovat edelleen mukana monissa kylän talkoissa. Klubilaiset ovat olleet rakentamassa partiolaisten majaa ja myös tukemassa järvipelastusseuran toimintaa. -Kärkisiin rakennettiin aikoinaan telakkaa ja siinä hommassakin leijonat olivat mukana. Merkittävä ja näkyvä tehtävä on ollut sankarihautausmaan liputtaminen itsenäisyyspäivänä ja kansallisena veteraanipäivänä. -Liputuksia itsenäisyyspäivänä hoiti ensin sotainvalidien yhdistys, mutta väen vähetessä ja vanhetessa se siirtyi Lions Clubille. Liputuksista tulee paljon kiitosta asukkailta. Leijonilla on tiivistä yhteistyötä sekä seurakunnan että Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistyksen kanssa. Leijonat osallistuvat seurakunnan ruokakassien jakoon ja ovat tehneet lukuisia talkoita Vanhalla Myllyllä. Leijonilla on ollut monenlaista toimintaa myös liikunnan saralla ja erityisesti lentopallo on ollut suosittu. Korpilahden Lions Club on voittanut kerran valtakunnallisen lentopalloturnauksen 2000-luvulla ja on ollut sellaista myös järjestämässä. -On ollut kaukalopallo-otteluita ja huopatossuotteluita Korpilahden Urheilijoita ja Pyrintöä vastaan. Niissä mailat lahjoitettiin pelin päätyttyä vastustajille. Tällä hetkellä klubissa on parikymmentä aktiivista toimijaa. Talkooja hyväntekeväisyystyöt jatkuvat seuraaville vuosikymmenille. Juhlassa esiintyivät Korpilahden pelimannit sekä jyväskyläläinen stand up -koomikko Mikko Maasola. Tervehdyksensä juhlaan toi muun muassa piirikuvernööri Pirkko Kangasaho sekä naapureiden Lions Clubit. Korpilahden Lions Club vietti perustamisjuhlaansa Jyväskylän kauppaseurassa 21.3.1964. Kuva: Korpilahden Lions Club arkisto. Presidentti Markku Lahti esitteli toimintaa vuosikymmenten varrella kuvien avulla. Lentopallo on ollut Korpilahdella merkittävää toimintaa myös leijonille. Varapresidentti Pekka Autio toivotti vieraat tervetulleeksi. Toimittaja, stand up -koomikko Mikko Maasola on opiskellut Alkio-opistolla.
Keskiviikkona 11.9.2024 Nro 37 – 5 Tiina Lamminaho Sukupolvenvaihdos pikkuhiljaa Korpilahdella uudet aktiiviset opiskelijat – Veneiden korjauspuolta on tarkoitus laajentaa. Veneiden korjaajia on aika vähän, mutta tarvetta kuitenkin on, veneitä on paljon, Riku Pirkkanen toteaa Tehi-Vene Oy:n tulevaisuudennäkymistä. Tällä hetkellä veneet tai niiden korjaus eivät ole isossa roolissa yrityksessä. Riku Pirkkanen aloitti Tehi-Vene Oy:n toimitusjohtajana vuoden alussa, yrityksessä on menossa sukupolvenvaihdos. – Olen edelleen normaalisti mukana töissä, eläkeikään asti ja varmaan senkin jälkeen. Tarkoitus on kuitenkin pikkuhiljaa vähentää työntekoa ja siirtää vastuuta Rikulle. Omistusjärjestelyjäkin on tekeillä; nyt omistamme tämän kahdestaan Rikun kanssa, jossain vaiheessa osakeyhtiö siirtyy kokonaan Rikulle, Pentti Pirkkanen kertoo. Veneiden korjaus ei ole Tehi-Veneelle uusi asia, vaikka pääosa yrityksen liikevaihdosta tuleekin muualta. – Meillä on tälläkin hetkellä korjaustoimintaa jonkin verran, mutta emme ole markkinoineet sitä mitenkään. Voimme käydä myös asiakkaan luona, jos asiakkaalla ei ole kuljetuskalustoa, millä tuoda veneensä tänne meille. Nykyään töitä pystyy tekemään vaikka rannalla, kun akkutyökalujen ansiosta ei olla riippuvaisia sähkön saannista, Pirkkaset sanovat ja Riku Pirkkanen kertoo käyneensä saaressakin korjaamassa venettä. – Lasikuituosia on paljon muuallakin kuin veneissä, esimerkiksi asuntoautoissa. Myös niitä pystymme korjaamaan. Päätyötä Tehi-Vene Oy:lle ovat tällä hetkellä autonkorien verhoiluprofiilit ja muotoilusarjat eli kattokorotukset ja muut vastaavat koriosat. – Autonkorien kanssa olemme toimineet jo kauan. Veneet jäivät pois tuotannosta vuosia sitten, viimeksi sillä puolella teimme venoottia eli veneen ja kanootin yhdistelmää kymmenisen vuotta sitten. Niitä kysytään edelleen silloin tällöin, mutta yksittäisiä kappaleita ei kannata tehdä, ja jos niitä tekisi varastoon, siinä olisi pääomia kiinni, Pentti Pirkkanen toteaa. Tehi-Vene Oy on perustettu 1980-luvulla Jämsässä. Korpilahdelle yritys siirtyi vuonna 1991, kun Pentti Pirkkanen osti yrityksen liikekumppaneidensa kanssa. – Silloin päätuotteena olivat veneet. Kun muutimme tähän Prostylen naapuriin, aloitimme yhteistyön Prostylen kanssa. Siitä asti autonkorien osat ja verhoiluprofiilit ovat työllistäneet meitä. Kun Tamlans Oy osti Prostylen, yhteistyö jatkui Tamlansin kanssa, Pentti Pirkkanen kertoo. – Pääasiassa teemme verhoiluprofiileja ja muotoilusarjoja taksibusseihin, mutta olemme tehneet niitä myös poliisiautoihin ja rajavartiolaitoksen autoihin. Kattoikkunoita olemme tehneet kirjastoautoihin ja linja-autoihin ja tuuliohjaimia rekkoihin. Jäänhuoltokoneeseen olemme tehneet lumija vesisäiliöitä. Ensin Tehi-Veneellä tehdään tarvittava muotti tekeillä olevaan osaan, muotilla kappaleita pystytään tekemään vaikka tuhansia. Valmiit lasikuituosat vielä viimeistellään käsityökaluilla. – Ennen autoverhoilijat käyttivät vaneria tai peltiä, se oli isotöistä ja toi lisää painoa autoon. Nyt, kun muotilla pystytään tekemään useita kappaleita, saadaan tuotantoon nopeutta, Pentti Pirkkanen toteaa. Riku Pirkkanen kertoo työskennelleensä TehiVeneellä säännöllisen epäsäännöllisesti viitisentoista vuotta, 13-vuotiaasta lähtien. – Vakituisesti olen nyt ollut tässä nelisen vuotta. Isä sanoi, että tarvitsisi apua, kun ei ehdi tehdä kaikkea, Riku Pirkkanen kertoo. – Se, että ryhdyn jatkamaan yritystä, on hahmottunut minulle tässä neljän vuoden aikana. Tykkään tehdä käsilläni ja tykkään asua Korpilahdella, rakensin talonkin Tikkalaan. Tässä saa tehdä ajatustyötäkin paljon ja tässä tarvitaan hahmotuskykyä. Toki tässä on rutiinihommia, mutta myös paljon muuta, Riku Pirkkanen toteaa ja Pentti Pirkkanen kertoo, että korpilahtelaisena yrityksenä he ovat myös Korpilahden Yrittäjien jäseniä. Töitä yrityksessä on riittänyt. Riku ja Pentti Pirkkasen lisäksi TehiVeneellä työskentelee yksi työntekijä; Jonne Höydén on ollut yrityksessä töissä vuoden verran. – Me olemme Rikun kanssa tässä käytännössä koko ajan mukana, Pentti Pirkkanen toteaa. Riku Pirkkasella on myös toinen yritys, toiminimi Kaivinja rakennustyö Pirkkanen. – Pystymme palvelemaan hyvin rakennuspuoltakin tarvittaessa, sillä meillä on Jonnen kanssa pitkä timpuritausta edellisistä työpaikoistamme, Riku Pirkkanen sanoo. Pentti Pirkkanen toivoo saavansa pikku hiljaa lisää aikaa harrastuksilleen. – Pelaan sulkapalloa ja frisbeetäkin käyn heittämässä aika aktiivisesti. Lisäksi sähköpyöräilen, Pentti Pirkkanen kertoo. Tehi-Veneen päätuotteita ovat tällä hetkellä verhoiluprofiilit autojen sisätiloihin sekä kattokorotukset ja muut vastaavat autonkorin osat. Riku Pirkkanen on ollut yrityksen toimitusjohtajana vuoden alusta lähtien, Pentti Pirkkanen sanoo pikku hiljaa vähentävänsä työntekoa. Jonne Höydén on ollut Tehi-Veneellä töissä vuoden verran. Uuden lukuvuoden startti tietää myös opiskelijoiden näkymistä katukuvassa. Humakin Korpilahden kampuksella aloitti 38 uutta kulttuurituottaja (AMK) ja 30 uutta yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijaa. Kaikkiaan Jyväskylän kampuksella on 250 korkeakouluopiskelijaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Jamkin, opiskelijakunta JAMKOn, Ilmasotakoulun ja Humakin yhteinen Aktiivinen ja hyvinvoiva korkeakoulu -hanke on saanut jatkoa. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittaman toiminnan tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttäkin. Korkeakouluopiskelijat istuvat KOTT-tutkimuksen mukaan keskimäärin 11 tuntia koulupäivän aikana. Onkin tärkeää muistuttaa opiskelijoita ja opettajia taukojen ja liikuskelun merkityksestä. Teksti: Maarit HonkonenSeppälä, Humakin lehtori Kuvat: Niina Kauppinen, yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelija Humakin Korpilahden kampuksen opiskelijat muistavat osana opiskelupäiväänsä taukojen ja taukojumpan merkityksen. Syyskuun alussa tutoreiden johdolla leivottiin pitsaa kaverin hartioista. Pienikin oppimisasennon muutos vaikuttaa myönteisesti oppimistuloksiin.
6 – Keskiviikkona 18.9.2024 Nro 38 Väestömuutoksia Lapsille ja perheille Apua ja tukea tarvitseville Aikuisille Jumalanpalvelukset ja hengellinen elämä Sana sunnuntaiksi ruokailut seurapalsta palveluita Nuorille Vuokrataan henkilönosturi Työskentelykorkeus max 9m. Vuokra 80e /vrk sis alv. RakennusIkkala puh. 0449709195 Perunkirjoitukset -joustavasti vaikka kotonasi Marja Elsinen Korpilahti 0400 531 831 Eläkeliiton Korpilahden yhdistys: Hallituksen kokous on 26.9.2024 klo 11.00 ja kokouksen jälkeen klo 12.30 pelataan bingoa Riikankulmassa. Eteläiset kylät, Virtapiiri: Tervetuloa Horkan kylätuvalle taas ke 25.9.24 klo 12. Tapaamiset jatkuvat syksyn ajan joka toinen viikko, ke klo 12, ellei toisin ilmoiteta tai päätetä. Lisätietoja p. 040 510 5081 / Paula. Kl:n Reumayhdistys: Tänään ke 18.9. Reumakerho Monialatilassa klo 12 alk. Ensi viikolla kaikille avoin tiistai kävely, lähtö terveysaseman parkkipaikalta ti 24.9. klo 13, jatkuen joka viikko. Ke 25.9. Reumakerho klo 12 alk.Monialatilassa, Martinpolku 24. Tule tutustumaan kerhoomme, sinun ei tarvitse olla reumaa sairastava, kerho on kaikille avoin, jos on kiinnostusta, mukaan vaan Tervetuloa! Pohjoisten kylien Virtapiiri lähtee torstaina 19.9.2024 Halisen Seijan perinteiselle sokkoretkelle. Bussi kokoaa kyliltä väkeä ja retken kohteet tietää vain Seija. Seuraavana torstaina 26.9. kokoonnumme taas YläMuuratjärven kylätalolle klo 13. Ohjelmassa yhteislaulua Maken säestyksellä ja Matin tietovisa. Ota mukaan lapsuuden kuva Paulalle osoitetussa kirjekuoressa (kirjekuoria jaossa mm. sokkoretkellä). Korpilahden kirkon keto Kuuntele jumalanpalvelukset netin kautta: jyvaskylanseurakunta. fi/korpilahden-lahikirkkoalue. Messu su 22.9. klo 10 kirkko, Kettunen, Laiho, Ylistysryhmä, Juha Väisänen, sello. Kirkkokahvit. Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 16 kirkko, Koivisto, Laiho, Paananen, Huikko, Toni Turpeinen. Messussa kerholaisten askarteluja ja piirustuksia sekä saarnanäytelmä. Tarjoilut srk-talolla lopuksi. Korpilahden omia adresseja surunvalitteluja varten on myytävänä srk-talolla, 15 €, kysy henkilökunnalta! Ajanvarauksella diakoniatyöntekijän vastaanotolle. marjo.mattila@evl.fi tai p. 050 557 9003. Ruokakassien jakelu ke 18.9. klo 13–14 seurakuntatalo. Ruokakassijakelu parillisilla viikoilla. Ruokapankkisetelin saa diakoniatyöntekijältä, joka arvioi avuntarpeen. Perhekerho to 19.9. klo 9.30 seurakuntatalo. Alakoululaisten olkkari to klo 12.30–15.30 seurakuntatalo. Ennen ensimmäistä kokoontumiskertaa annetaan lapsen tiedot nettisivujen kautta. Tiedustelut lastenohjaaja Paula Paanaselta p. 05 0557 9006. Kummin Kaa -retkipäivään 5.10. ilmoittautuminen menossa nettisivuilla 30.9. asti. Retkikohteena Vaarunvuoren luontopolku, pituus noin 4 km, srk tarjoaa eväät. Kokkikerho 3–6.-luokkalaisille tiistaisin seurakunta talolla klo 15–17. Isostoiminta joka toinen torstai seurakuntatalolla klo 17–19. Mahdollisuus jäädä hengailemaan klo 20 asti. Jatkoisostoiminta kerran kuussa sopimuksen mukaan. Mehulat Sumpbissa 4–6.-luokkalaisille, klo 15–19 perjantaina 18.10, 15.11 ja 13.12. Nuorten iltakahvilat Sumpbissa 7lk. ja vanhemmat nuoret. klo 17–22 perjantaina 4.10, 29.10 ja 20.12 Koulupäivystykset yhtenäiskoululla joka viikko pitkillä välitunneilla. Alkio-opiston koulupäivystys kerran kuukaudessa kahvien kera syyskuusta alkaen. Tulossa myös muita yksittäistapahtumia, joista tiedotetaan erikseen. Väentupa to 19.9. klo 13.30–15 Korpihovin Päiväkeskus. Kesän muistelua, syksyn tuloa. Väentupa kokoaa viikoittain Korpilahden ikäihmisiä. Osoite Levästentie 4–6 Väentupa to 26.9. klo 13.30–15 Korpihovin Päiväkeskus. Seurakuntapiiri, Jonna Kettunen. Arpajaiset lähetyksen hyväksi. Voit tuoda pienen arpavoiton mukanasi. Kirkkokuoron harjoitukset to 19.9. klo 18 seurakuntatalo. NOJA-ryhmä ti 24.9. klo 18–20 seurakuntatalo. Aikuisten naisten oma, arjessa jaksamista tukeva ryhmä. Kirjan lukua ja musiikkia. Tervetuloa mukaan! Miestenilta ke 25.9. klo 18 seurakuntatalo. Ohjelmaa, hartaus ja kahvit. Ylistysryhmä pe 27.9. klo 17.30 seurakuntatalo. Kuollut: Pertti Ilmari Johannes Taipale 82 v. Kastettu: Vilho Onni Eemeli Harju, Veini Erkki Matias Jokinen. Meidän tulee kunnioittaa ja rakastaa Jumalan luomaa ympäristöä tekemällä sen hyväksi hyödyllisiä tekoja jatkuvasti. Kadunvarsille heitellyt roskat ovat luonnolle tahallista vahingon tekoa. Onneksi ne voi helposti kerätä ja viedä roskakoriin. Jumalan luomien eläinten rakastaminen on tärkeää. Myös hyönteiset tulee huomioida. Vaikka ampiaiset kuuluvat tympeään myrkkypistiäisten ryhmään, niillä on tärkeä tehtävä kasvillisuuden pölyttäjinä. Siksi ampiaisia ei tule tappaa, vaan suunnitella ja rakentaa niille soveliaita pesintäalueita. Olen iloinen, että meidän omassa Korpilahden seurakunnassa ( nykyään sitä kutsutaan Korpilahden lähikirkko alueeksi ) kunnioitetaan ja rakastetaan luontoa aivan konkreettisella tavalla. Viime keväänä Korpilahden seurakunnan metsämaista rauhoitettiin yli 100 hehtaaria. Suurin osa alueista sijaitsee Vespuolella. Ellinniemi osuu Päijänteelle Livanlahden suulle. Hanslampi sijaitsee Putkilahden paikkeilla. Ja Pimeäkorven löytää kartalta helpoiten Syvälahden pohjukkaa ympäröivästä maastosta. Myös kirkonkylälle seurakunta on lisännyt luonnon suojelualueita. Kirkonkylän seudun asukkaita ja kesäturisteja lähellä sijaitsee seurakunnan huomaamaton luonnon suojelualue. Kirkkoa ympäröi köyhälle maaperälle ominainen keto, karu niitty. Keväinen kosteus on saanut sen heräämään. Ja kesäksi kedolle on vuokrattu lampaita. Niiden tehtävä on hoitaa sitä. Pienillä, terävillä sorkillaan lampaat möyhentää maapohjaa sopivaksi kasvualustaksi niittykasvien siemenille. Joille kasvutilaa lampaat laajentavat syömällä märehtien pajujen taimia juurineen ja juolavehnä tuppoja. Maaseudulla muuttuneet viljelytavat ovat tehneet niityistä harvinaisia. Meidän kirkon keto on arvokas, ja näyttää vahvalta, koska sitä on useamman vuoden ajan niitetty ja pidetty lampaiden kesälaitumena. Kirkon keto muistuttaa meitä siitä kuinka paljon Jumala meistä välittää: ”Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset! (Matteus 6: 26 ).” Mari Haapavaara Ke 18.9: Pinaattiohukaiset perunasose, puolukkahillo, jäävuorisalaatti, tomaatti, marinoitu sipuli, raejuusto. Kasvislounas: Pinaattiohukaiset. To 19.9: Kalakeitto, kurkkuviipaleet, ruispyörö, päärynä. Kasvislounas: Kasvis-papukeitto. Pe 20.9: Tulinen broilerikastike, kierrepasta, kaali-persikkasalaatti, paprika. Kasvislounas: Tulinen kasvis-soijakastike. Ma 23.9: Jauhemaksapihvit, perunasose, puolukkahillo, jäävuorisalaatti, kurkku. Kasvislounas: Punajuuripyörykät. Ti 24.9: Makaroni-jauhelihalaatikko, paahdetut auringonkukansiemenet porkkanaraaste. Kasvislounas: Kasvis-makaronilaatikko. Neuvolaikäisille lukuresepti Keski-Suomessa on otettu käyttöön lukuresepti, joka kannustaa neuvolaikäisiä ja heidän perheitään lukemaan. Lukureseptillä neuvola-asiakas ”määrätään” nauttimaan hauskaa, viihdyttävää ja opettavaista lastenkirjallisuutta. Keski-Suomen hyvinvointialueella 1–6-vuotias lapsi saa lukureseptin neuvolassa ikäkausitarkastuksen yhteydessä ja lukulääkkeet löytyvät kirjastosta. Jokaiselle ikäkaudelle on reseptinsä ja jokaisessa reseptissä on neljä vinkkiä ikäkaudelle sopivasta kirjasarjasta. Lukulääke suositellaan nautittavaksi yhdessä vanhemman tai muun läheisen aikuisen kanssa 1–4 kertaa viikossa. Keski-kirjastojen ammattilaiset ovat koonneet reseptien lukuvinkit. Lukureseptin tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti vauvojen ja leikki-ikäisten lasten kielen ja puheen kehitykseen sekä sen myötä heidän hyvinvointiinsa, kasvuunsa ja kehitykseensä. Lukuresepti myös aktivoi vanhempia lukemaan lapselle ja tuo yhdessäoloa perheen arkeen. Lukemisen merkitys kielellisten taitojen sekä tunteiden käsittelyn kehittymisessä on merkittävä, mutta tutkimusten mukaan lapsille luetaan nykyään aiempaa vähemmän.
8 – Keskiviikkona 18.9.2024 Nro 38 Lukijan kynästä L t u l e tt o v u e n a n i a k a tl a v h o si t o T n u u l e vl a p u t s u t u o u l e tt o v u e n o k k r e v / ? . p O i a t ) m v p ( u s k a m o k k r e v si ll a ki a p il a a m r o N :t o r e m u n s y ti r y 2 a j 1 n ä m h y R P k .) m p m ( u s k a m n il e h u p a k t a m n e n i a k u m n o t s a n n i h n ir o tt a a r e p o n il e h u p a k t a m n e si a m it o Leipuri sai idean matkasta alkukesällä, leipoessaan leipää aamuyöstä. Bussi täyttyi nopeasti, ja vielä olisi enemmänkin ollut lähtijöitä. Lähtö kahvilan edestä pe oli 13.9. klo 12.30. Padasjoelta poimittiin kyytiin muutama matkustaja ja pidettiin taukoa. Leipuri toimi bussimatkalla (yhden matkustajan sanoin) lentoemäntänä, tarjoten virvokkeita myös Vesivehmaalta, Lahdesta ja Mäntsälästä poimittiin kyytiin matkalaisia. Muutama tuli vielä omin kyydein suoraan terminaaliin. Laivana oli Tallinkin Victoria, monenlaista musiikkia oli tarjolla (karaokesta Kwaniin). Lauantaina nautittiin maittava aamupala ja lähdettiin tutustumaan Tallinnaan. Osa kävi bussin kyydillä Ulemisten kauppakeskuksessa, osa kävellen sataman tuntumassa olevassa Nautican ostoskeskuksessa. Sateet alkoi sopivasti vasta paluumatkalla. Laiva lähti Tallinnasta klo 12.30 paluumatkalle. Laivalla ohjelmassa oli mm.bingo & päivätanssit. Kotimatka taittui sadesäässä ja Korpilahdella oltiin iltayhdeksän aikaan. Mukavasti sujui koko reissu, paljon puhetta ja naurua! Osa matkustajista kyseli jo seuraavaa reissua... Kiitokset kaikille mukana olleille! Iso kiitos myös Tilausliikenne Lampiselle ja kuljettaja Karille! Leipuri kiittää ja kumartaa Kahvin Paikan leipuri järjesti matkan Tallinnaan Laivalla oli musiikkia karaokesta Kwaniin. Myös bingossa viihdyttiin. Leipurin matkassa olleet kokoontuivat yhteiskuvaan.