www.korso-lehti.net www.facebook.com/korso-lehti 2022 k orso korso ? metsol a matari ? mikkol a 1-2 KaupunKi Kartoitti Kuusijärven Kävijöiden näKemyKsiä Sivu 10 Verkkolehdessämme uutta luettavaa joka viikko www.korso-lehti.net k orso korso ? metsol a matari ? mikkol a HieKKaHarjun vesitornin purKaminen alKaa Sivu 12 HintapiiKKi nosti säHKön KesKi Hintaa Sivu 4 LAHJAKORTIT suoraan sähköpostiisi 24/7 www.katin.fi Katin kauneuskulma Korsontie 2, 01450 Vantaa www.katin.fi info@katin.fi 09-872 2241 SISIN LÄMMINKIVIKASVOHOITO Luonnonmukainen ihonhoito yhdistettynä laavakivien syvälämpöön, saa aikaan täydellisen rentoutuksen ja pehmeän ihon MICRO GOLD -mikrokanavointihoidot Upeaa hehkua ja elinvoimaa talvi-iholle. Hinnat alkaen MICRO GOLD VITAMIN HOITO MIKRONEULAUS Tehokas hoito tasoittamaan ikääntymisen merkkejä, huokosia, pigmenttiläiskiä, arpia, couperosaa. Hinnat alkaen kasvojen alue 1 ALUE 2 ALUETTA /hoito /hoito (hoito sisältää ultraäänikavitaatiokäsittelyn) 160 € 240 € Hoida talvi-ihoasi erikoiskasvohoidoilla VARTALON HELLIMISEEN ULTRAÄÄNI-KAVITAATIO Etusi Väh. 3:n kavitaatiohoidon sarja -15 % puhdistusta ja rentoutusta keholle ja mielelle /krt /5 krt sarja 26 € 123 € SPA:sta Infrapunasauna 105 € 179 € 185 € Etu voimassa 5.2.22 asti Kivuton hoitomuoto ihonalaisten rasvakudosten tuhoamiseen ja paikalliseen muotoiluun. Parhaat tulokset 1-2 vkon välein annetulla hoitosarjalla. sakari manninen / Vantaan kaupunki
KORSO 3 www.korso-lehti.net Kolumni SatuhammaS ErikoishammastEknikko sinikka Laikkola p. 09 321 4480 uudet proteesit Pohjustukset Korjaukset ErikoishammastEknikko hammasprotEEsit myös kotikäyntinä olli hytönen p. 040 8344 206 Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso Pitkänsillanranta 15, 00530 Helsinki, katutaso www.satuhammas.fi Perhelääkärit meillekin! Oletteko kokeilleet julkista terveydenhuoltoa muissa maissa? Oletteko hämmästyneet, kuinka paljon paremmin se toimii kuin Suomessa? Minä olen. Kerran Malesiassa sain kipeän korvatulehduksen. Majatalosta neuvottiin mennä sairaalaan passin kanssa, niin saisi palvelua. Tein työtä käskettyä. Käynti kesti 20 minuuttia. Sinä aikana lääkäri tutki minut, määräsi antibiootin, käski hakemaan luukulta lääkkeet ja tämä kaikki maksoi yhden ringgitin, noin 20 senttiä. Olin hölmistynyt. Miten ns. kehitysmaassa kaikki voi toimia noin paljon paremmin? Toisen kerran olin Italiassa tuttavaperheen luona. Satutin jalkani. Mene meidän perhelääkärille, he sanoivat. Ei tarvitse tilata aikaa, menet vain sinne ja jos siellä on jonoa, kysyt, kuka on viimeksi tullut, niin tiedät että sinun vuorosi on seuraavana. Lääkärissä ei ollut jonoa, ellei yhtä lasketa jonoksi. Taas sain diagnoosin ja lääkkeet suoraan lääkäristä, eikä maksanut mitään. Miten niin ei maksa mitään, kysyin. ’Meillä Italiassa on ollut maksuton perusterveydenhoito jo vuodesta 1978’, sanoi lääkäri ylpeänä. Kolmannen kerran olin Virossa lasten jalkapalloturnauksessa, kun yksi tytöistä sai kaamean mahataudin. Mentiin taksilla paikalliseen sairaalaan. Ei ollut jonoa. Tyttö laitettiin tiputukseen, annettiin lääkkeet mukaan ja tämä kaikki maksoi muistaakseni alle kympin. Seuraavana päivänä tyttö oli jo pystyssä. Jos muut maat pystyvät tuollaiseen terveydenhoitoon, niin kyllä pitää pystyä meidänkin. Italiassa perhelääkärit ovat itsenäisiä yrittäjiä ja saavat ottaa maksimissaan 1500 potilasta listalleen. He saavat vuosikorvauksen jokaisesta nimestä listalla. Kysyin, onnistuisiko tämä Suomessa. Kyllä onnistuisi, vastasi terveysjohtaja. Alueuudistuksen myötä voitaisiin lisätä terveyskeskuksiin virkalääkärien lisäksi myös lääkäreitä toimeksiantosuhteilla. Lääkärin etuna on silloin suurempi itsenäisyys ja vapaampi työajan järjestely. Näin saataisiin lääkäripula hellittämään ja terveyskeskusjonot purettua. Asiakas saisi pysyvän omalääkärin, eikä joka kerta heittelyä taas uudelle, potilaan tilannetta tuntemattomalle lääkärille. Kyyniset ehkä epäilevät, vaan pitäähän sitä yrittää! Sitä vartenhan sotealan uudistus tehdään, että saataisiin parempaa palvelua. Pitää uskaltaa uudistaa myös rakenteita. Ja miten niin julkisella puolella lääkäri ei tienaa tarpeeksi? Keskimääräinen ansio on 6.750 euroa/ kk, päivystyksistä tulee vielä lisää. Perhelääkärit meillekin ja sassiin! Paikallinen vantaalainen yritys Pasi Kolehmainen 040 702 7597 www.ptk-putki.fi pasi.kolehmainen@ptk-putki.fi Oli kyseessä sitten uuden toteutus tai vanhan korjaus, ammattilainen on palveluksessasi! ? Kaukolämpötyöt ? Vesijohto-ja viemärityöt ? Lämmityspatterit ? Ilmastointityöt ? LVI-huolto ja -korjaustyöt ja muut LVI-alan työt Rivija omakotitalojen putkiRemontit katso lisää ja ota yhteyttä www.ptk-putki.fi p. 040 849 8353 • Käyttövesiremontit • Lämpöverkkoremontit • Kaukolämpöremontit Paikallinen vantaalainen yritys Pasi Kolehmainen 040 702 7597 www.ptk-putki.fi pasi.kolehmainen@ptk-putki.fi Oli kyseessä sitten uuden toteutus tai vanhan korjaus, ammattilainen on palveluksessasi! ? Kaukolämpötyöt ? Vesijohto-ja viemärityöt ? Lämmityspatterit ? Ilmastointityöt ? LVI-huolto ja -korjaustyöt ja muut LVI-alan työt Handmade burgers and fries AVOINNA: ke-to 12-19, pe 12-20 la 14-20 su 14-18 | Venuksentie 4 LH 4, 01480 VANTAA PICKUP & TAKE AWAY, ORDER NOW 050 5511 316 TUTUsTU lAAjAAN mENUUmmE www.shokuburger.com shokuburgerfinland shokuburger 100% FINNIsh BEEF hAND-CUT FRIEs hOmEmADE sAUCEs jAPANEsE mIlK BUN Vaula Norrena on kaupunginvaltuutettu ja terveyskeskuksen asiakas, joka on joskus joutunut käyttämään myös yksityisiä lääkäripalveluja. Soile Eriksson ?? www.soile.blog M ai no ks en m ak sa a So ile it se ?l ?e ?a al it ?? ?? ?? ?? Tuetaan yhdessä lähikauppiaita Käytetään ostoseurot lähikulmilla! ÄÄNESTÄ SOTE-ASIANTUNTIJA ALUEVALTUUSTOON! Olen toiminut vaativissa SOTE-tehtävissä yli 10 vuotta. Sinä voit luottaa minun asiantuntemukseen ja kokemukseen. Hallitsen SOTElait ja asiat. Vantaa-Keravan aluevaltuustossa keskittyisin erityisesti siihen, että; • SOTE-lautakunnan jäsen 2009-2017 • HUS-valtuuston jäsen 2009-2012 • Tarkastuslautakunnan pj 2012-2017 • Kaupunginvaltuutettu 2009-2019 406 Lähiterveysasemat säilytetään Lääkäriin pääsyä nopeutetaan Omaishoidontukea parannetaan JUhA MALMI avoinna ma-pe 12-18 p. 041 519 6872 | www.mikrosiirto.fi Merikotkantie 1, Korso verkkokaupastamme www.MiKrosiirto.fi HuollaMMe Myös applen puHeliMia ja tietoKoneita löydät paljon tuotteita, mm. kannettavat kotija yrityskäyttöön, työasemat, palvelimia, muistia ja suorittimia, näppäimistöjä, puhelimia ym. tutustu verkkokauppaamme uutta! teeMMe nyt Myös puHelinHuoltoja. tuo puhelimesi ja tietokoneesi meille huoltoon tai kierrätykseen.
4 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2022 Muistathan, että kohta on vaalit? Aluevaalit. Ne eivät ole maakuntavaalit, eivät hyvinvointialuevaalit, vaan ne ovat aluevaalit, joissa valitaan edustajat hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Tuo terminologia kannattaa opetella. Sillä pääsee jo hieman alkuun, jos haluaa pohtia, mistä tulevissa vaaleissa on kysymys. Terminologiaa eivät osaa vielä kaikki ehdokkaatkaan. Onko näillä terminologisilla jutuilla jotain merkitystä? Ei niillä kauheasti ole, mutta jos ne hallitsee, antaa se puhujasta kuvan, että hän tietää, mistä hän puhuu. Miksi olen huolissani? Itse asiassa muutamastakin syystä. Mistä aluevaaleissa on kysymys? Se on terminologiaa huomattavasti tärkeämpi kysymys. Erään gallupin mukaan suurin osa vastanneista ei tiennyt, mistä asioista vaaleissa valittavat henkilöt tulevat päättämään. Siis mitä? Siitä on syytä olla ainakin jonkin verran huolissaan. Jos valitsijoista iso osa ei tiedä, mistä asioista valittavien henkilöiden tulisi tehdä päätöksiä, on vaikea ymmärtää, miten äänestäjät voivat valita oikeat henkilöt aluevaltuustoihin. Ja tietävätkö ehdokkaat, mihin he ovat pyrkimässä? Tällä hetkellä näyttää siltä, että suuri osa ehdokkaista on vaalikoneiden ja muiden tiedostojen perusteella sitä mieltä, että jokaisessa kunnassa pitää olla suunnilleen se terveydenhuoltoverkosto, mikä siellä on tällä hetkellä, eli käytännössä kunnassa nyt oleva terveyskeskus. Vaatimus on tietenkin ymmärrettävä monestakin syystä. Kuitenkin sosiaalija terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen tarkoituksena on hyvinvointialueen kuntien edellä mainittujen toimintojen kehittäminen siten, että järjestämisvastuu siirtyisi hyvinvointialueelle nykyisten kuntien sijaan. Miten nämä vaatimukset voidaan sovittaa yhteen? Hyvinvointialueilla tulee olemaan yhteensä noin 20 mrd. euroa käytettävissä alueen toimintaan. Ei ole aivan vailla merkitystä, ketkä ja millä kokemuksella sekä koulutuksella tulevat päättämään rahamäärän käytöstä ja ylipäänsä alueen kehittämisestä. Päättäjillä tulee olla kykyä ymmärtää johtamista, taloutta, henkilöstöhallintoa, tietohallintoa, kuntataloutta, lainsäädäntöä, terveydenhuoltoa, sosiaalitointa, pelastustoimintaa, verolainsäädäntöä, palvelukonseptien kehittämistä, työlainsäädäntöä, väestön ikääntymisen aiheuttamia haasteita, tulevaisuuden suunnittelua jne. Tässä näin aluksi joitain asioita, joista aluevaltuusto joutuu tekemään päätöksiä. Tämä ei ole suinkaan liioittelua, vaan totta. Kun aluevaltuustot aloittavat toimintansa, on mielenkiintoista nähdä, miten valtuutetut käyttävät valtaansa. Heidän tulee selvittää, mistä he päättävät, mikä on hyvinvointialue, millainen on sen tehokas hallinto, mihin taloudelliset ja muut resurssit tulee käyttää, miten alueen eri kuntien ristikkäiset vaatimukset tulee ratkaista, pyritäänkö faktisesti johonkin yhteiseen vai pidetäänkö kiinni vanhasta, eli mikä vanhasta toiminnasta säilytetään ja mikä laitetaan uusiksi. Ennen kaikkea tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, miten hyvinvointialueen eri kuntien listoilta valitut valtuutetut tulevat käyttämään valtaansa yhteisessä aluevaltuustossa. Jos ensisijainen tarkoitus on pitää kynsin ja hampain kiinni oman kunnan nykyisistä palveluista sellaisenaan, herää ajatus, miksi uudistus on vuosien ja useiden hallitusten kovien ponnistelujen jälkeen tehty? Näinhän asia ei voi tietenkään mennä. Tarvitaan paljon avarakatseista suhtautumista hankkeeseen, ehkä joitain aivan uusia tapoja ratkaista sosiaalija terveydenhuollon avainongelmia, kuten henkilöstövajetta, palvelujen saatavuutta, työviihtyvyyttä, terveydenhuoltohenkilöstön tavoitettavuutta, tietotekniikan todellista hyödyntämistä jne. Hyvinvointialueiden uuden hallinnon haasteista tulee mieleen, miten aikanaan synnytettiin Euroopan Unioni. Tuolloin monien jäsenvaltioiden mepit olivat sitkeästi sitä mieltä, (osa edelleen) että heidän ensisijainen tehtävänsä Unionissa on puolustaa oman maansa etuja, unohtaen, että Unioni oli perustettu yhteiseksi organisaatioksi ja tarkoituksena oli kehittää eurooppalaisten etuja, ei pelkästään oman maan kansalaisten ja yritysten. Vastaavanlainen tilanne on usein nähtävissä yritysmaailmassa suurten yritysten fuusioiden jälkeen. Tuolloin on varsin normaalia ja ymmärrettävää, että fuusioituneet yritykset joutuvat osittain tiedostamatta itsekään taistelemaan siitä, minkä yrityksen käytännöt, tuotteet, yrityskulttuuri ym. tulevat olemaan vallitsevat uudessa yhtiössä. Fiksuimmat yhtiöt ymmärtävät nopeasti, että mitä nopeammin yhtiö löytää uuden yhteisen linjan, sitä nopeammin se on taas mukana kilpailussa. Ennen vaaleja järjestettävissä paneeleissa on mielenkiintoista nähdä, mistä keskustellaan. Kysymysten kun ei pitäisi edes sivuta hävittäjähankintoja, maahanmuuttoa, ilmastonmuutosta, sananvapautta, Unionin toimintaa tms. Ei ole aivan helppoa löytää uudesta aiheesta yksinkertaisia kysymyksiä ja niihin selviä vastauksia. Odotan myös, miten ehdokkaat ratkaisevat konfliktin, joka voi syntyä esimerkiksi siitä, että vaikkapa järvenpääläinen valtuutettu joutuisi valitsemaan Järvenpään ja Tuusulan jonkin terveydenhuollon yksikön toiminnan supistamisesta, tai päinvastoin. Nyt kun sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen yhteistyötä tullaan hoitamaan useiden kuntien muodostamien hyvinvointialueiden vastuulla, ei voi välttyä ajatukselta, pitäisikö kuntien yhteistoimintaa laajentaa kaikilla muillakin sektoreilla. Kunnilta viedään joka tapauksessa valtava määrä resursseja ja velvoitteita, joten seuraava vaihe voisi olla, miten kuntien muut toiminnat voitaisiin järjestää yhdessä muutaman kunnan kanssa. Lopuksi kunnat poistuisivat, ja olisi vai alueet. Sitä voi miettiä. Hintapiikki nosti sähkön keskihintaa Neljä kymmenestä yksityis lainasta otetaan tulevaisuuteen sijoittamista varten Ennätyskorkeat sähkön markkinahinnat vaikuttavat myös kotitalouksien sähkölaskuihin. Markkinahintojen muutokset näkyvät sähkölaskuissa yleensä viipeellä, sillä vain muutamalla prosentilla kuluttajista on pörssihinnasta riippuvainen spot-sopimus. Pörssisähkö on ollut totuttua kalliimpaa, joulukuussa jopa erittäin kallista. Vaikkapa kaksi vuotta sitten edulliseen aikaan tehdyn määräaikaisen sopimuksen uusiminen viime kuukausina on tarkoittanut monelle kuluttajalle kohonnutta hintaa. ”Kaikkien kuluttajien puolesta on syytä toivoa, että sähkömarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne tasoittuu kevään aikana”, toteaa Energiateollisuus ry:n markkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa. Kolmannes kuluttajista on ottanut yksityislainaa viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana. Resurs Bankin tutkimukseen vastanneista 38 prosenttia on käyttänyt lainan jonkin omassa elämässä tärkeän asian toteuttamiseen, kuten koulutuksen rahoittamiseen, ajokortin hankkimiseen, asunnon ostamiseen, kodin remontointiin tai kotiin investointiin. Vastaajista 40 prosenttia on ottanut yksityislainaa maksaakseen pois muita lainoja ja 37 prosenttia on käyttänyt lainaa kulutukseen tai matkustamiseen. Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Autoja, metallia, rautaa romurekka noutaa Noutotilaukset: 0400-322 922 VuokrAAmme myös VAihtolAVojA tilaa nouto nyt! Noudamme ilmaiseksi romut pois pihaltasi (min 500kg). Autoista romutustodistukset ja ilmainen rekisteristä poisto. Olen hieman huolissani KOLUMNI Taisto Hujala varatuomari, yrittäjä Tuusula (ei aluevaaliehdokas) Tuetaan yhdessä lähikauppiaita Käytetään ostoseurot lähikulmilla! AntenniAsennus RAjAmäki Oy on Vantaalainen antennialan moniosaaja 30 vuoden kokemuksella. Asennukset omakotitaloihin, rivija kerrostaloihin. www.antenniasennusrajamaki.fi 040 6378 899 on Vantaalainen antennialan moniosaaja 30 vuoden kokemuksella. Asennukset omakotitaloihin, rivija kerrostaloihin. ANTENNIASENNUS RAJAMÄKI OY ? 040 6378 899 www.antenniasennusrajamaki.fi on Vantaalainen antennialan moniosaaja 30 vuoden kokemuksella. Asennukset omakotitaloihin, rivija kerrostaloihin. ANTENNIASENNUS RAJAMÄKI OY ? 040 6378 899 www.antenniasennusrajamaki.fi on Vantaalainen antennialan moniosaaja 30 vuoden kokemuksella. Asennukset omakotitaloihin, rivija kerrostaloihin. ANTENNIASENNUS RAJAMÄKI OY ? 040 6378 899 www.antenniasennusrajamaki.fi
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 5 1-2 | 2022 Valinnan teki Helsingin Urheilutoimittajat ry (HUT). Palkitsemistilaisuus järjestettiin keskiviikkona 15. joulukuuta Laajasalon opistossa Helsingissä. Emil Soravuo saavutti lokakuussa Japanissa telinevoimistelun MM-kisoissa permannolla pronssia. Telinevoimistelun MM-mitali oli Suomelle ensimmäinen sitten Jani Tanskasen vuoden 1997 rekkikullan ja permannolta Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen. HUT on jakanut Pääkaupunkiseudun parhaan palkinnon 42 kertaa, vuodesta 1980 lähtien. Soravuo on ensimmäinen tittelin saanut telinevoimistelija. Joukkuevoimistelulle kunnia lohkesi vuonna 2004, kun MM-kultaa saavuttanut Olarin Voimistelijoiden Dynamot palkittiin Pääkaupunkiseudun parhaana. Tittelin voi siis saada myös joukkue. VUodEn UrHEilUTEko -palkinTo UrHEa-kampUksEllE Pääkaupunkiseudun vuoden 2021 urheiluteosta HUT palkitsi Urhea-kampuksen valmistumisen. Viime kesänä Helsingin Vallilaan valmistunut kampus on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian koti. Myös Olympiavalmennuskeskus Helsinki toimii kampuksella, johon kuuluvat Urhea-halli, Urhea-koti, Mäkelänrinteen lukio sekä Mäkelänrinteen uintikeskus. Urhea tukee urheilijan kaksoisuraa yksilöllisesti. Päätavoitteena on mahdollistaa huippu-urheilijoiden hyvä arki niin urheilu-uran aikana kuin sen jälkeenkin. Urhea-kodissa on urheileville opiskelijoille 83 huoneistoa (yksiöitä, kahden henkilön kaverikämppiä ja neljän henkilön soluja). HUT on jakanut Vuoden urheiluteko -palkinnon 33 kertaa, vuodesta 1989 lähtien. teksti ja kuvat: Matti hannula MM-pronssi permannolla toi myös paikallista kunniaa Emil soravuo on pääkaupunkiseudun paras urheilija Espoossa 28.3.1997 synTynyT mutta nykyään helsingissä urhea-kampuksessa asuva, espoon telinetaitureita edustava emil Soravuo on Pääkaupunkiseudun paras urheilija vuonna 2021. Veteen upotettu joulukuusi tarjoaa keväällä kuteville kaloille erinomaisen kutupaikan. Erityisesti ahvenet laskevat mätinauhansa mielellään kuusen oksille. Mädistä kehittyville poikasille kuusi tarjoaa suojaa ja ravintoa. Veteen kalojen kutualustaksi upotettu kuusi, eli kututuro on uusvanha keksintö. Entisaikoina kututurojen upottaminen oli yleistä lähes koko maassa, mutta tapa oli pitkään lähes unohdettuna. Viime vuosina kututurojen teko on taas yleistynyt ja niiden hyödyt on tunnistettu. Etenkin kaupunkien ja taajamien rakennetuissa rantavesissä on pulaa sopivista kutupaikoista. Parannusta tilanteeseen saadaan turoista, jotka toimivat paitsi kutualustoina myös suojapaikkoina vastakuoriutuneille kalanpoikasille. Kevään edetessä turojen ympärille kerääntyy runsaasti pieneliöstöä, jota syömällä pienet kalanpoikaset pääsevät hyvään kasvuvauhtiin. Joulukuusien upottamisesta on lyhyessä ajassa muodostunut monille jo perinne ja turotapahtumaan osallistutaan usein koko perheen voimin upottamaan oma joulukuusi kalojen hyväksi. Joulukuusen upottaminen on helppo tapa parantaa kalakantaa juha Ojaharju, SuOMen vaPaa-ajankaLaStajat emil Soravuo pokkasi historian ensimmäisenä telinevoimistelijana Pääkaupunkiseudun parhaan urheilijan tittelin voitettuaan permannon MM-pronssia lokakuussa japanin kitakyushussa. Pääkaupunkiseudun urheiluteko 2021 -palkinnon voitti urhea-kampus, joka valmistui viime kesänä helsingin vallilaan. Palkintoa saapuivat vastaanottamaan Laajasalon opistolla järjestettyyn palkitsemistilaisuuteen urhea-säätiön toimitusjohtaja Simo tarvonen (kesk.), urhea-hallin liiketoimintajohtaja kaisa vikkula ja kisakallion urheiluopiston olosuhdejohtaja Marko ruti. ammaTTiToimiTTaJiEn Ja ylEisön näkemys oli hämmästyttävän samankaltainen vuoden auto Suomessa 2022 -äänestyksissä. vuoden auto Suomessa 2022 Škoda Enyaq iV ammattilaisten ja yleisön suosikki autoja liikennetoimittajien arvostetun virallisen tittelin voitti Škoda Enyaq iV ja sama auto nousi myös LetterboxMedioiden lähilehtien lukijoiden suosikiksi. Lisäksi kaksi seuraavaa palkintosijaa osuivat samassa järjestyksessä kummassakin äänestyksessä MercedesBenzin C-sarjalle ja Kia EV6 -mallille. yleisöäänestykseen osallistuneiden kesken arvotun Continentalin rengassarjan onnelliseksi omistajaksi onnettarena toiminut Moottrori-lehden päätoimittaja Eila Parviainen poimi Kari Matikaisen. Autoliiton Plus-jäsenyyden voittivat puolestaan Ulla Blomberg, Aimo Elsilä, Mika Laamanen, Sisko Pulkkinen ja Juha Tolvanen. Škoda saavutti jo kolmannen peräkkäisen ykkössijan ammattitoimittajien äänestyksessä. Kahdeksan kertaa järjestetyn kisan aiemmat voittajat ovat olleet vuosittain Volkswagen Passat (2015), Opel Astra (2016), Volvo S90/V90 (2017), Seat Ibiza (2018), Ford Focus (2019), Škoda Kamiq (2020) ja Škoda Octavia (2021). jukka Suomela LaSSi herLevi / LaajaSaLOn OPiStO VUodEn aUTo sUomEssa 2022, VirallisET TUloksET Autoja liikennetoimittajat ry:n äänestys 1. Škoda Enyaq iV (184 pistettä) 2. Mercedes-Benz C-sarja (174) 3. Kia EV6 (124) 4. Polestar 2 (122) 5. Hyundai Ioniq 5 (119) 6. Peugeot 308 (102) VUodEn aUTo sUomEssa 2022, ylEisön sUosikki LetterboxMedioiden lähilehtien lukijaäänestys 1. Škoda Enyaq iV, 31,0 % 2. Mercedes-Benz C-sarja, 23,0 % 3. Kia EV6, 21,1 % 4. Hyundai Ioniq 5, 9,7 % 5. Peugeot 308, 8,1 % 6. Polestar 2, 7,1% helkama-auton toimitusjohtaja Maija koskela pääsi jo kolmannen kerran peräkkäin juhlimaan voittoa vuoden auto Suomessa -kisassa yhdessä tuotejohtaja Petri Gesterbergin (vas.) ja viestintäpäällikkö kari aalon kanssa. eSkO tuOMiStO Škoda Enyaq iV voitti ensimmäisenä täyssähkö autona Vuoden Auto Suomessa -tittelin ja nousi myös lehtemme lukijaäänestyksessä yleisön suosikiksi. Voita leiVän päälle Ruoka-apu • Työttömyys • Terveyspalvelut varavaltuutettu timo Valtonen 492 Hyvää Uutta Vuotta elämää ylläpitävät lääkkeet ja toimivat terveys palvelut turvattava kaikille. Olen toiminut ruoka aputyössä jo 27 vuoden ajan Korsossa ja Keravalla palkatta. tämän päivän politiikka ei huomioi tarpeeksi heikommassa asemassa olevia.
6 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2022 Asiantuntija alueellasi! 477 Teemu Purojärvi teemupurojarvi.com Sosiaalialan erityisasiantuntija, HUS valtuutettu Lähihoitaja, terveydenhoitaja, Terveystieteiden maisteri ja Palkkaus työolot kuntoon. Huolehdin lähipalveluistasi! SoSiaaliohjaaja, Kaupunginvaltuutettu terveySKeSKuSlääKäri, huSin hallituKSen jäSen m ak sa ja : O lg a G ilb er t ja Ev e Rä m ö aluevaalit 23.1.2022 ennaKKoääneStyS 12.-18.1.2022 EvE Rämö Olga gilbERt äänEstä sOtE-ammattilaista aluEvaltuustOOn! 53 17 286 FM, vammaisaktivisti, puoluevaltuuston jäsen, vantaalainen varavaltuutettu Vantaa ja Kerava Sosiaalifarmasian professori, Sosiaalija terveyslautakunnan jäsen M ai no ks en m ak sa ja t: eh do kk aa t its e Hyvinvointi rakentuu yHteistyöllä 307 29 Vantaa KeraVa Marja airaksinen kirsi kanerva-Poranen Palvelu yksikön johtaja, HTM, terveydenhoitaja Ota yhteyttä 040 – 5125 837 tai jyrinoja@iki.fi
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 1-2 | 2022 VANTAAN KERAVAN HYVINVOINTIALUEVAALIT Äänestys 23.1.2022. Ennakko 12.1.-18.1.2022. Tarja Eklund Vantaan kaupunginvaltuutettu, kirkkovaltuutettu. Uudenmaan demarinaisten puheenjohtaja, SDP:n puoluevaltuuston varajäsen. Leipomotyöntekijä, eläkkeellä. Kalle Eklund 75 76 Tarvitsemme taloudellisen, turvallisen ja toimivan hallinnon palvelujen tuottamiseksi. Kokeneita, osaavia päättäjiä sekä riittävän henkilökunnan. Sosiaali-, terveysja pelastustoimenpalvelut lähipalveluina. Perheellinen 3 tytön isä Nikinmäestä. Talousja hallintojohtaja KTM, turv.alan tradenomi AMK, käräjäoikeuden lautamies. Vantaan sosiaalija terveysltk:n jäsen. 183 VANTAA-KERAVA Valitse tarkkanäköinen terveydenhuoltoalan konkari valtuustoon. TIMO JUURINEN OPTIKKO JA YRITTÄJÄ ÄÄNESTÄ SYDÄMELLÄ. Asiaa aluevaaleista ja minusta somessa: @timojuurinen Sote sydämellä ? TIINA TUOMELA lastentautien erikoislääkäri Vantaa-Kerava Aluevaalit ennakko 12.–18.1.22, vaalipäivä 23.1.22. M ai no ks en m ak sa a eh do ka s 422 Jukka Nevala luotettava. Tunnettu. Turvallinen. www.jukkanevala.fi vantaa Inhimillinen tekijä vantaalla 208 Kun hyvinvointi ratkaisee! JANNE KOSKINEN 195 TALOUS PRO jannevantaa.kokoomus@yahoo.com Hyvinvointi on myös vastuullista taloutta Vantaa-Kerava hyvinvointialueella. Haluan varmistaa terveydenhuollolle riittävät resurssit. Verovarojen riittävyys varmistetaan oikeilla valinnoilla. AluevAltuuston on edistettävä palvelusetelien käytön lisäämistä, valinnanmahdollisuudet kasvavat ja kilpailu asiakkaista laskee hintaa. Jokaisen on voitava hakea apua myös yksityiseltä. PAremPi työhyvinvointi näkyy parempina hoitotuloksina. Työympäristö, välineet ja resurssointi on oltava kunnossa. Aluevaltuuston täytyy edistää johtamisen uudistamista. Vantaa-KeraVa 49v, ekonomi, KTM SArI Paukku-Sani 215 SOTE PRO Tuon aluevaltuustoon kokemuksen sosiaalija terveyspalveluissa toimimisesta. Minulle TärKeää on: • Vahvistaa sujuvaa, moniammatillista ja ratkaisukeskeistä asiakaskokemusta. • Työntekijöiden työnhallinnan ja hyvinvoinnin varmistamiseksi lähijohtamisen tulee olla osaavaa ja arvostavaa. • lisää palvelusetelitoimintaa Vantaa-Kerava hyvinvointialueen oman palvelutuotannon täydentämiseksi yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamalla. • Tehokas pelastustoimen toimipisteverkko ja VantaaKerava (Keski-uusimaa) pelastustoimi on haluttu työpaikka. Vantaa-KeraVa Kehittämispäällikkö, DI www.saripaukku-sani.fi
8 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2022 että jäätilanne vaihtelee suuresti niin vesistökohtaisesti kuin eri vesialueiden välillä. Kymmensenttisellä kirkkaalla ja kovalla teräsjäällä on jo yleensä turvallista liikkua. Moottorikelkka vaatii kuitenkin 15 senttiä ja tuhat kiloa painava auto vähintään 15-20 senttiä teräsjäätä. Sen sijaan keväälle tyypillinen hauras kohvajää voi pettää, vaikka se olisi jopa useita kymmeniä senttiä paksua. Kaulalla roikkuvat jäänaskalit ovat jäällä liikkujan minimivaruste, sillä ilman niitä avannosta pääseminen takaisin liukkaalle jäälle on äärimmäisen vaikeaa. Alkutalvesta ja keväällä hälytyspilli ja heittoköysi on hyvä pitää mukana, samoin mahdollisen vahingon varalta vaihtovaatteet vesitiiviisti pakattuna. Jäällä liikkujan turvavarusteisiin kuuluu lisäksi esimerkiksi metallipäinen keppi, jolla jään kestävyyttä voi kokeilla kävelyn tahdissa. Jos jäällä liikutaan porukassa, kannattaa kulkea peräkkäin riittävää välimatkaa pitäen. Tällöin perässä tulevat eivät myös vajoa jäihin, vaan voivat auttaa pulaan joutunutta kaveriaan. Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautanen kannustaa joka tapauksessa ihmisiä menemään jäälle hyvien ulkoiluharrastusten pariin, kunhan turvallisuudesta huolehditaan. ”Jäällä liikkumisen kulttuuri on Suomesta häviämässä tietämättömyyden ja turhien pelkojen vuoksi. Itse esimerkiksi olen tänä talvena käynyt jo kahdesti luistelemassa järven jäällä, mutta olen varmistanut sen kantavuuden, ja varustautunut turvallisuusvälinein.”, Rautanen sanoo. TavalliSTa aiemmin alkaneiden pakkasten ansiosta ainakin pienimmät lammet ja suojaisimmat lahdenpoukamat ovat saaneet jääpeitteen aina eteläistä Suomea myöden. Terve harkinta ja kaulassa roikkuvat naskalit ovat jäällä liikkujan tärkeimmät turvavarusteet näin esimerkiksi pilkkijät ja retkiluistelijat ovat vähitellen pääsemässä taas hienojen ulkoiluharrastustensa pariin. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) suosittelee malttia pilkkija luistelukauden aloitukseen, sillä jäät ovat varsinkin Etelä-Suomessa vielä heikkoja, koska pakkasjakso on kestänyt vasta vähän aikaa. Jään vahvuus voi virtauksista ja pohjan laadusta johtuen vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla. Onkin tunnettava jää, jolla liikkuu. Jäällä liikkuminen on kuitenkin turvallista, kunhan jäät vahvistuvat kantaviksi, ja välttää erityisesti voimakkaan virtauksen alueita, jokien ja purojen suistoja, lähteitä, viemäreiden laskualueita, siltojen sekä laitureiden vierustoja ja kaislikoita. On myös hyvä ottaa huomioon, Seitsemän meren seilaajat tuovat upo uuden Viking Gloryn Suomeen viking Linen uusi lippulaiva, matkustaja-alus Viking Glory, on aloittanut matkansa Kiinan Xiamenista kohti Suomea. Muun muassa Suezin kanavan ja Gibraltarinsalmen kautta kulkeva matka kestää vajaat viisi viikkoa. ”Gloryn kotimatka on varsin jännittävä ja erikoinen työtehtävä, ja se on vaatinut huolellista suunnittelua ja erityisjärjestelyjä. Matkan varrelle osuu vaihtelevia sääolosuhteita, ja pitkä merimatka on muutenkin haastava. Mukana on kuitenkin kokeneita ’kaikkien seitsemän meren seilaajia’, joten olemme pystyneet kartoittamaan mahdollisia riskejä ja miettimään toimintamallit eri tilanteita varten. Turvallisuus ja taloudellisuus loivat reittisuunnitelmamme kehykset”, Viking Gloryn kapteeni Ulf Lindroos kertoo. janne Rautanen, Suomen vapaa-ajankaLaStajat. naskalit kuuluvat jäällä liikkujan turvavarusteisiin. marKo männiSTö Olen ajatellut, että säännöllisesti pitäisi yrittää olla parempi ihminen. Kyse ei ole pelkästään uudesta vuodesta. Pienenä lupasin, että teen läksyt paremmin. Lupausta ei kestänyt varmaan edes tammikuun loppuun. Jos jotain pitäisi luvata, lupaisin että jaksaisin tehdä vielä vuoden tehdä duunia putkeen. Alkaa tuntua siltä, että työ ei enää oikein maistu. Sen jälkeen pitäisin taukoa. emma KuiTTinen En oikein usko uudenvuodenlupauksiin, ne eivät yleensä pidä. Nyt jos tekisin jonkun lupauksen, haluaisin että se olisi joku sellainen hauska. Vaikka, että pitää maistaa mahdollisimman montaa ruokaa vuoden aikana. Luulen, että unohtaisin senkin jossain vaiheessa vuotta. Timo Taipale En luvannut mitään. Joskus pienenä lupasin varmaan tehdä läksyt paremmin ja kyllä se varmaan aina sen viikon piti. Vanhoilla muistoilla saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että en enää lupaile mitään. Pakkaavat unohtumaan, eikä tule paha mieli siitä, että tein toisin kuin päätin. ville laaTiKainen En oikeastaan tänä vuonna tehnyt mitään lupauksia. Joskus tein klassisen lupauksen lopettaa tupakanpolton. Vuosi oli 2019 ja päätös on pitänyt. Vaikka se oli uudenvuodenlupaus, se unohtuu pitkässä juoksussa, koska se päätös tuli tehtyä. On todella palkitsevaa pysyä päätöksessä. Miksen voisi tehdä uusiakin lupauksia. Ehkä voisin keskittyä enemmän selfcare -asioihin ja olla itselleni armollisempi. aliSa micK Minulla on muutamakin lupaus. Lupasin itselleni levätä enemmän ja puhua enemmän äidin ja isän kanssa Islantiin. Vuosi on ollut aika haastava. Olen äiti ja yrittäjä, opiskelen myös Aalto-yliopistossa. Toivottavasti saan pidettyä lupaukseni. Oikeastaan yksi lupauksista onkin, että pidän lupaukseni. Katugallup KriSTina HaaTaJa En tehnyt lupauksia, vaan toivoin. Toivoin tuotteliasta, terveellistä ja levollista vuotta. Ensi vuodesta tulee ensimmäinen kunnollinen eläkevuoteni. Olen päässyt nyt muista hommista eroon ja käännän nyt romaania. Toivottavasti myös pääsen vähän matkustelemaan. Joskus olen varmaan luvannut myös laihtua, mutta en oikeastaan edes yrittänyt. Yhtenä vuonna, kauan sitten, lopetin tupakanpolton 1. tammikuuta. Päätin silloin, että tupakoin vain ulkona. Kaksi päivää oli niin ruma ilma, että en viitsinyt lähteä. Siihen se jäi. Teksti ja kuvat: Anna Konttinen TeiTkö uudenvuodenlupauksia? uusi vuosi, uudet kujeet. uudenvuodenlupaukset ovat nykyaikainen versio taikauskoisista enteistä ja uudenvuoden taioista, joita tehtiin ennen vanhaan. Useimmiten lupaukset liittyvät itsensä kehittämiseen tai hyvinvointiin. vuoden vaihde on sopiva käännekohta miettiä mitä haluaa seuraavalta vuodelta. Osa toivoo pääsevänsä eroon tavoista, jotka eivät enää palvele hyvää oloa ja osa meistä ei halua luvata mitään, koska lupaukset eivät ole ennenkään pitäneet. Uuden rutiinin opettelu ei ole ihan läpihuutojuttu. Kävimme kysymässä mitä tuli luvattua? Pekka Äikäs Operatiivinen johtaja Kokemusta yritysmaailmasta, toiminnan suunnittelusta ja johtamisesta. Tätä tarvitaan, kun hyvinvointialueemme palveluverkostoa kehitetään Ilm oi tu ks en m ak sa a: 226 Ilm oi tu ks en m ak sa a: Pe kk a Äi kä s
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 9 1-2 | 2022 VUODEN AUTO SUOMESSA 2022 Škoda Enyaq iV Autoja liikennetoimittajat ry VUODEN AUTO SUOMESSA 2022, YLEISÖN SUOSIKKI Škoda Enyaq iV Autoja Liikennegaala & Letterbox PUOLEN VUOSISADAN TIEDOTTAJA Pekka Koski Autoja liikennetoimittajat ry AULI RY 50 VUOTTA, JUHLAVALOKUVAKILPAILU Jari Kohonen ”Juha Liukkosen ulosajo 2012” AULI RY:N KUNNIAJÄSENYYS Kai Lauri Bremer Klaus Bremer Matti Järvi Matti Korjula Jukka Miettinen AuLi ry 50 vuotta, juhlagaala 16.12.2021 SKODA ENYAQ iV AUTOJA LIIKENNETOIMITTAJIEN VALINTA Onnittelut kaikille palkituille ja tunnustuksen saaneille sekä kiitos yhteistyökumppaneille ja taustajoukoille. Peugeot 308 6. SIJA Hyundai Ioniq 5 5. SIJA Polestar 2 4. SIJA Kia EV6 Mercedes-Benz C-sarja 2. SIJA 3. SIJA
10 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2022 p. 050 477 1588 tai p. 09 273 2191 Maakotkantie 6 01450 Korso Hyväksymme laajasti eri maksutapoja, mm. käteinen ja korttimaksu sekä lounasseteli AukioloAjAt MA-to 10-22 lA 11-23 Lataa maksuton Androidappimme! Tutustu uusiin kotisivuihimme ja tilaa Sivustolta voit ladata myös uusimmat appimme Androidille ja IO:lle Pe 10-23 Su 11-22 tai 2x kebab tai 3x kebab tai 4x kebab Tarjous koskee pizza nro 1-24. Ei special rulla Tarjous koskee pizza nro 1-24. Ei special rulla Tarjous koskee pizza nro 1-24. Tarjous koskee pizza nro 1-24. Ei special rulla 2x norm. pIZZA + 1,5L limu 3x norm. pIZZA + 1,5L limu 2x perhe pIZZA + 1,5L limu 4x norm. pIZZA + 1,5L limu Kuljetus 22 90 20 90 Nouto Kuljetus 30 90 26 90 Nouto Kuljetus 35 90 32 90 Nouto Kuljetus 37 90 32 90 Nouto www.KOrSONpIZZAKeSKuS.fI ALUEVAALIEHDOKKAAMME KORSON ALUEELTA Janne Koskinen KTM, varainhoitaja 195 Altti Kuorikoski Hallitusammattilainen, KTM 196 Markku Mård Riskienhallintapäällikkö, TtM 207 Matti-Jussi Partanen Yrittäjä, liikunnanohjaaja 214 Merja-Liisa Vasarainen HSO-sihteeri, logonomi 225 VAntAAnKOKOOMus.fi VAntAAn jA KERAVAn HyVinvOintIAluEEn ALUEVAALIEn VAALIpäIvä ON 23.1.2022. ENnAKKOäänEstyS 12.-18.1.2022. Vantaan kaupunki kysyi kesällä 2021 Kuusijärven ulkoilualueen kävijöiltä näkemyksiä alueen palveluiden ja alueelle saapumisen kehittämiseksi. Kysely oli avoinna osallistuvavantaa.fi-sivulla 1.6.30.8.2021 ja siihen vastasi 837 henkilöä. Kuusijärvi on kesäisin suosittu ajanviettokohde vantaalaisten keskuudessa. Kyselyyn vastanneista 89 prosenttia asui Vantaalla. Kyselyssä keskeisinä kehittämistoimenpiteinä nousivat esille toiveet suorista bussiyhteyksistä Kuusijärvelle sekä pyöräliikenteen reittien laadun ja viitoituksien parantaminen. Näiden lisäksi toivottiin turvallista säilytystilaa varusteille, lukittavia lokeroita rannalle ja välinevuokraustoimintaa. Pysäköintialueen kapasiteettiin, pyöräpysäköintiin, rannan pukukoppeihin sekä kahvila-ravintolan viihtyisyyteen toivottiin parannuksia. Tyytyväisiä oltiin uimarantaan ja oleskelualueeseen, luontopolkuihin sekä kahvilaja ravintolapalveluihin. – Kyselyyn tulleita vastauksia hyödynnetään Kuusijärven kehittämisessä kohti ympärivuotista luontoja hyvinvointikohdetta palveluineen, tiedotti Vantaan kaupunki. Vantaalla laaditaan pyöräliikenteen opastuksen yleissuunnitelmaa pyöräilyn pääreiteille. Suunnitelmassa huomioidaan myös Kuusijärvelle suuntautuvien pääreittien opasteet. Lahdentien varren pyörätien parantamisesta tehdään parhaillaan esiselvitystä ELY-keskuksen kanssa. Lisää pysäköintitilaa saadaan uuden pysäköintialueen laajennuksen valmistuttua ja turvallisuutta parannetaan uudella ajoliittymällä. Välinevuokraustoiminnan mahdollisuudet paranevat, kun näitä toimintoja tukevat tilat rakennetaan. Näiden tilojen suunnittelutyö käynnistyy vuonna 2022. Lisää nuotiopaikkoja on luvassa, kun uusi esteetön tulipaikka pöytineen ja penkkeineen valmistuu kesällä 2022. Kaupunki kartoitti Kuusijärven kävijöiden näkemyksiä VaNTaaN KaupuNgiN tekemän kyselyn tulokset on nyt julkaistu Osallistuva vantaa -verkkosivustolla. näkymä kuusijärvelle. Sakari Manninen / vantaan kaupunki
Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 11 1-2 | 2022 MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 MEILLÄ TAKUU, VARAOSAT JA HUOLTO PELAA VARMASTI! SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta TILAA HETI OMASI! TOIMITUKSET TURVALLISESTI RAHDILLA KOTIIN ASTI! Kaikkiin VINSSI JA PERÄVAUNUPISTOKE KAUPANPÄÄLLE! SAA AJAA TIELLÄ! Rahoituksella alk. 149?/kk. Black Edition MAX 550 +tk 7690 ? SH. 8990?+tk 4x4 SPECIAL 550 EFI EDITION FULL LED ERIKOISVARUSTELTU 8590 ? +tk Rahoituksella alk. 159?/kk. EDUN ARVO 2990? Ohjaustehostimella EPS LED Rahoituksella alk. 169?/kk. EDUN ARVO 3050? 600 LTX EPS LED OHJAUSTEHOSTIMELLA MAX PITKÄRUNKOINEN! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! 4x4 Tilausnro 11007 Tilausnro 11006 1000 BLADE EDUN ARVO 2490? 4x4 12990 ? +tk 4x4 +tk 7790 ? EFI SH. 8990? +tk Tilausnro 11011 OHJAUSTEHOSTIN EPS SH. 9790?+tk Tilausnro 11017 Rahoituksella alk. 169?/kk. Rahoituksella alk. 199?/kk. SH.13990? +tk TASAUSPYÖRÄSTÖ! LTX EPS LED (10490?) +tk 8590 ? MAX KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi Tilausnro 11008 600 8990 ? +tk 9590 ? +tk Tilausnro 11018 Rahoituksella alk. 179?/kk. EFI EPS LED 26" MAXXIS BIG HORN Testivoittajarenkaat. Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Rally USA 3000 sähkömopossa on markkinoiden isoimmat sisätilat kuskille ja matkustajalle sekä laajin toimintasäde 150 km / latauksella. Kattava vakiovarustelista nahkaverhoilun lisäksi kattoluukku, radio, lämmityslaite, keskuslukko, sähköikkunat, peruutuskamera, automaattisesti syttyvät LED ajovalot edessä ja takana. Jousitus on pehmeä ja antaa mukavat kyydit myös päällystämättömillä teillä. Kaasukahva oikealla kädellä ja jarrut sarvien kahvoissa. Jaloilla ei ole mitään toimintoa! Täysautomaatti, pakki Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Max. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) Max. nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen 550 EFI 7990 ? +tk Ohjaustehostimella 550 EFI+EPS SH. 9490? +tk Rahoituksella alk. 169?/kk. Tilausnro 11009 Kaikki mallit 2-paikkaisia. Alumiinivanteet! 4x4 Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26" Testivoittajarenkaat ym. SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! 9990 ? +tk Rahoituksella alk. 179?/kk. Otamme vaihdossa autoja. ISO UUTUUS! 2022 Takuu 2 v. Tehokas 3Kw moottorl TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. (ennen 1985 syntyneet!) Tilausnro 11019 Otamme vaihdossa mönkijät, mp:t ym. Rahoituksella alk. 179?/kk. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus, ym. UUDET 2022 TGB TRAKTORIT + FINMAN AURA LUMITÖIDEN 1 EDUN ARVO 2990? SH. 8490? +tk ? +tk 6990 Tilausnro 11010 Rahoituksella alk. 149?/kk. Finman V-aura Hydrauliikalla 2 sylinterillä 2590? + BOXI 390? TGB traktorin oston kanssa! +880 ? V-aura Finman EU ja USA Patentti! 9-ERI ASENTOA. Vetokyky yli 1200 kg. 4x4 SH.11490?+tk
12 Lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1-2 | 2022 Noin vuoden kestävä purkuurakka tehdään HSY:n mukaan turvallisesti huomioiden tornin sijainti rakennusten ja teiden läheisyydessä. Urakan aikana liikennemäärät lisääntyvät väliaikaisesti Talvikkitiellä ja Leinikkitiellä sekä lähiympäristössä. Purkutyön edetessä työmaalta kuuluu myös normaalia enemmän melua, josta voi olla haittaa lähialueen asukkaille sekä viereisen koulun oppilaille. Vantaan kaupunki myönsi vanhalle tornille purkuluvan 18. joulukuuta 2018. Kun torni on purettu, alue ennallistetaan. Ennallistamisen jälkeen HSY tulee luovuttamaan nyt vuokralla olevan alueen Vantaan kaupungille. Noin vuoden kestävä purku-urakka tehdään HSY:n mukaan turvallisesti huomioiden tornin sijainti rakennusten ja teiden läheisyydessä. Seuraava Korso–lehti ilmestyy 5.2. Tornin purku kestää noin vuoden. HSY:n hallitus hyväksyi purku-urakan hankinnan kokouksessaan 19. marraskuuta 2021. HSY:n hallitus päätti tilata Tikkurilan vesitornin purun ja alueen ennallistamisen Fortum Waste Solutions Oy:ltä. Urakkasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen urakka käynnistyy valmistelevilla töillä ja suunnitelman mukaan varsinainen purkutyö päästään aloittamaan suojaustelinetöiden valmistuttua alkuvuonna 2022. – Otimme Hiekkaharjun uuden vesitornin käyttöön viime toukokuussa. Torni on toiminut hyvin turvaten ItäVantaan vedenjakelua ja siitä on tullut myös näyttävä osa kaupunkikuvaa, kertoo tiedotteessa HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred. – Puramme huonokuntoisen vanhan tornin Vantaan kaupungilta saamamme purkuluvan mukaisesti, Tommi Fred jatkaa. HelSiNgiN SeUdUN ympäristöpalvelut hSY käynnistää hiekkaharjun vanhan vesitornin purkamisen vuoden 2022 alussa. Hiekkaharjun vesitornin purkaminen alkaa alkuvuonna 2022 hiekkaharjun vanha ja uusi vesitorni syksyllä 2021. VANTAA KERAVA ESA YLIKOSKI FM, lehtori, päätoimittaja 302 SIRKKU KIVISTÖ erikoispsykologi, PsL, eläkeläinen 277 RITVA BÄCKSTRÖM valiokuntaneuvos, OTK 251 NIKO BLOM ympäristöhuoltotyöntekijä, opiskelija 250 EEVA HELÉN sosionomi (AMK), kokemusasiantuntija 258 MARKKU KYRÖLÄINEN putkiasentaja, työsuojeluvaltuutettu 280 RAUNI HEINONEN palveluneuvoja 257 aluevaltuustoon! ÄÄNESTÄ KORSOLAISTA ÄÄNTÄ Vantaan ja Keravan HYVINVOINTI VAATII TEKOJA Arjen palvelut läheltä, nopeasti ja maksutta! Panostetaan hoivan ja hoidon laatuun! Arvokas vanhuus ja hyvä hoiva ikäihmisille! Apua lapsiperheiden arkeen! Mielenterveyspalvelut kuntoon – valistus, hoito, kuntoutus ja huolenpito turvattava! metsätalousyrittäjä, insinööri Vantaa-keraVa 337 Vaito Niinisalo Yli 30 vuoden osaamista ja yhteistyötä aluevaltuustoon