Kuhmoisten Sanomat 42/2024

f Sivu 8 Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 42 – 2024 – 74. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Ke 16.10.2024 Tämän kesän ennätyshauki Sipilän perheessä on melkein yhtä suuri kuin kalastaja itse. Ensio Sipilä nappaa muunkin kokoista saalista Pitkäveden mökillä kovaa tahtia. Paju Sarvala kertoo kirjoittaneensa mieluusti käsin, etenkin kirjoittaessaan kaunokirjallisempaa, runollisempaa tekstiä, jossa on paljon kuvailevia adjektiiveja. – Minusta on kauhean tärkeää ylläpitää käsinkirjoitustaitoa. Se harjoittaa oman käden koordinaatiota. ENSIO KALASTAA AINA Aleksi Sipilä KY TORILLA lauantaina 19.10. klo 9–16 Katja Alatalo – Minulle on pienenä annettu hyvin vapaat kädet. Olen saanut askarrella, taiteilla, ja tehdä käsillä kaikenlaista, eikä ole haitannut, vaikka on tullut sotkua ja paperisilput ovat olleet pitkin lattioita. Ja kun olen asunut syrjemmässä, niin on pitänyt keksiä jotain, mitä voi tehdä yksin, jotta saa aikaa kulumaan. Näin muistelee kuhmoislaissyntyinen Paju Sarvala, jota voinee tituleerata taiteen moniharrastajaksi. Sarvala itsekin sanoo tekevänsä taidetta laidasta laitaan – hän kirjoittaa, piirtää, maalaa ja valokuvaa. – Olen aika varma, että taipumus taiteeseen tulee suvusta, ja selvästi molemmilta puolilta. Valokuvaaminen tulee selkeästi isän puolelta ja hänen mukanaan olen kulkenut kuvauskeikoilla. Äidin puolelta minulla on hyvin lahjakas taiteilijaserkku, jonka kanssa olen pienestä asti tehnyt kaiken maailman taidejuttuja, Sarvala sanoo. Viime vuosina Sarvalan päälajina on ollut kirjoittaminen. – Sanon kirjoittavani tekstejä, sillä runo antaa helposti ihmiselle sellaisen kuvan, että sen pitäisi olla tiettyyn muottiin sopivaa. Se ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä runous voi olla myös vapaamuotoista. Sarvala kertoo aloittaneensa kirjoittamisen yläasteen ja lukion taitteessa. – Olen kirjoittanut puhtaasti sen vuoksi, että se on eräänlainen itsensä parannusprosessi. Esimerkiksi mielenterveysongelmien kanssa kirjoittaminen toimii omahoitona tai terapiana. Pidän muutenkin tärkeänä sitä, että ihminen pystyy sanoittamaan omat tunteensa. Sillä keinolla voi auttaa itseään, tai joku voi auttaa sinua. f Sivu 9 Paperisilppu lattialla ei haitannut HARRASTA JA VOI HYVIN teemalehti Lue verkossa ilmaiseksi! www.kuhmoistensanomat.fi K O P I O P A L V E L U värija mv-kopiot ja tulosteet A4/A3 Kuhmoisten Sanomat Toritie 52, Kuhmoinen ma 9.30-15 ti, ke, pe 9.30-13 to suljettu Noora Tukiainen
2 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 ” Ilmeisesti oli taas tulossa jonkinlaista hässäkkää ja tämä potero saattaisi olla siinä hyvä. 16.10.2024 f Aurinko nousee 8.06 f Aurinko laskee 18.02 Onnea nimipäivänä! Tänään Sirkka, Sirkku, Stella, Luna To Saana, Saaga, Saini Pe Satu, Luka, Luukas, Säde La Uljas Su Kasper, Jasper, Kasperi, Jesper, Kauno Ma Ursula Ti Anja, Anita, Anniina, Anette, Anitta, Nita Ke Severi Viikon vinkit f Syysmarkkinat tulevat tänäkin vuonna. Ei antauduta talvelle vielä. f Syysloma on menossa. Joululomaan on vain kahdeksan viikkoa. Tsemppiä. f Pimeät illat kutsuvat polttamaan kynttilöitä. Huolehdi paloturvallisuudesta. KOLUMNI LIISA KESKINEN PÄÄKIRJOITUS KEHUT Katja Alatalo toimitus @kuhmoistensanomat.fi Poterosta päivää Kuhmoislaiset nuorukaiset osallistuivat viime viikolla kutsuntoihin. Päivän ajan kestäneissä kutsunnoissa tänä vuonna 18 vuotta täyttävät nuoret miehet tutustuivat puolustusvoimien toimintaan, saivat videotervehdyksen sotiemme veteraaneilta ja kuulivat, millaisen varusmiespalveluksen he suorittavat ja missä. Kello ei ollut tiistaina vielä kahtatoista, kun ensimmäiset tiesivät, missä heidän tulisi olla tammikuussa 2026, ja kuinka kauan he vähintään siellä viipyisivät. Toistaiseksi valtakunnalliset kutsunnat koskevat vain miehiä. Ensi vuodeksi suunnitellaan muutosta, jonka toteutuessa kutsunnat koskisivat koko ikäluokkaa sukupuolesta riippumatta. Tavoitteena on lisätä asepalveluksen suorittavien määrää, mutta myös edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä. Yhteiskunta pitää nuoresta kiinni täysi-ikäisyyteen asti, sillä siihen asti nuori on oppivelvollinen. Sen jälkeen nuorella itsellään tulisi olla ajatuksia, tavoitteita ja unelmia siitä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Tai ainakin nuorilla tytöillä pitäisi olla, sillä vastoin kuin ikäluokkansa pojista, tänä vuonna 18 vuotta täyttävistä tytöistä ei ole ”ottamassa koppia” sen paremmin puolustusvoimat kuin muukaan yhteiskunnan osa-alue. Oppivelvollisuuden päättyessä tytöt ovat vaarassa jäädä tyhjän päälle, kun pojat puolestaan saavat jatkaa sekä henkistä että fyysistä kasvamistaan turvallisissa olosuhteissa. Asetelma on epäreilu. Vaikka koko ikäluokkaa koskevien kutsuntojen tavoitteena ei olisikaan saada kaikkia suorittamaan asepalvelusta, olisi tytöillekin hyvä kutoa jonkinlainen turvaverkko aikuisuuden ja itsenäistymisen alkutaipaleelle. Ja tottahan heille olisi yhtälailla käyttöä yhteiskunnallisissa sekä varautumiseen liittyvissä tehtävissä. Kutsunnoilla koppia tytöistä Kirjoittaja on Kuhmoisissa työskentelevä toimintaterapeutti. Kuulun niihin ihmisiin, jotka ottavat uuden laitteen käyttöön ASAP eli heti. Vasta kun savu tulee ulos, turvaudun käyttöohjekirjaan. Myös varautumiseni erilaisiin todellisiin ja kuvitteellisiin kriiseihin on jotensakin kevytkenkäistä. Kun Venäjä helmikuussa 2022 käynnisti Ukrainassa ”erikoisoperaation”, kehotettiin kansalaisia myös Suomessa varautumaan. Pääsin omissa varautumispohdinnoissani sille asteelle, että johan nyt on kumma, jos ei Päijänteessä meille riitä vettä, jos kerran hesalaisillekin. Kansallisgalleriaan Harmoisista tallennettu näkymä Pesuranta ja pyykkärit vuodelta 1916 puolestaan paljastaa, miten pyykinpesusta selviää ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Oulussa asuva lääkärituttuni kertoi hankkineensa patteriradion. Siihen en ryhtynyt, sen sijaan lainasin kirjastosta kaikki Venäjän lähihistoriaa käsittelevät kirjat. Talossamme on mainio kellarikerros, joten oli luontevaa ajatella, että sinne on varmaan tarkoituksenmukaista linnoittautua, jos jotain kriisiä pukkaa. Kuluneella viikolla paikallinen varautumisjohtaja lanseerasi uuden käsitteen ”potero”. Ilmeisesti oli taas tulossa jonkinlaista hässäkkää ja tämä potero saattaisi olla siinä hyvä. Wikipediasta päivitän osaamiseni ja annan itseni ymmärtää, että ”potero on maahan tai lumeen kaivettu kuoppa, joka antaa suojaa ja toimii yhden tai useamman henkilön tai raskaamman aseistuksen, kuten kranaatinheittimen, tuliasemana.” Kuvista päätellen on kyse eräänlaisesta perunakuoppaa muistuttavasta rakennelmasta. Vaikkei minulla ole kranaatinheitintä, tulostan kaaviokuvat taistelijaparin poterosta ja sujautan ne muovitaskuun. Meillä pitäisi jossain olla kolme romanialaista kenttälapiota. Niistä voisi olla hyötyä poterohankkeessani, ja varmaan siihen olisi hyvä varata jonkinlainen kappale aaltopeltiä. Eiköhän se tarkoituksenmukainen potero jo näillä eväillä synny. Toinen poteron ohella uusista varautumisohjeista mieleen jäänyt asia oli ”muuri, jota ei hetkessä sitten puretakaan”. Muuri liittyy omassa kokemusmaailmassani lähinnä Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin, joten päätän tällä erää olla investoimatta tähän. Nyt on taas meikäläisen valmiussuunnitelma päivitetty ja voi turvallisin mielin painaa illalla päänsä tyynyyn. Ai mitä aion syödä mahdollisen kriisin osuessa kohdalle? Varautumisohjeissa taidettiin mainita, että edessä oleva konflikti kestää vuosia. Sitä varten minulla on 40 kilon säkki kuivattuja herneitä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Paajanen kirjoitti vastineessaan valtuutettu Osku Puukilalle (Kuhmoisten Sanomat 2.10.2024), että ”Maankäyttöjaoston ja täydennetyn ryhmän on tarkoitus käydä läpi kirkonkylän asemakaava-alueen VLja P-merkinnöillä merkityt alueet, joista osa on ollut hoitamatta ja vailla kaavamerkintöjen mukaista käyttötarkoitusta.” Ryhtyvätkö luottamushenkilöt tekemään kaavoittajalle ja kunnan toimihenkilöille kuuluvia töitä? Maankäyttöjaosto voi kyllä esittää kunnanhallitukselle, että vahvistetun asemakaavan viheralueiden, lähivirkistysalueiden (VL) ja puistojen (P) käyttötarkoituksia muutetaan, mutta se edellyttää kaavamuutoksen tekemistä. Vahvistettu asemakaava on juridinen asiakirja ja lopputulos monivaiheisesta prosessista, jossa on kuultu kuntalaisia, alueen asukkaita ja maanomistajia. Paajanen kirjoitti myös, että ”Alkavassa selvitystyössä on tarkoitus kartoittaa, mitä tarvetta kunnalla ja kuntalaisilla on millekin Kuhmoisten maapolitiikan linja? alueelle sekä mitä alueita ja missä laajuudessa niitä hoidettaisiin tai kunnostettaisiin kuntalaisten käyttöön.” Aika laaja tehtävänanto luottamushenkilöistä koostuvalle maankäyttöjaostolle. Viheralueiden hoitoluokitukset laatii kunnissa yleensä puutarhuri. Se, että viheraluetta ei ole hoidettu, tai sen hoitoon tai suunnitteluun ei ole resursseja, eivät ole perusteita sille, että kaavassa osoitettu käyttötarkoitus olisi väärä. Mikäli alueen käyttötarkoitusta muutetaan, on se tehtävä kaavaa muuttamalla, läpinäkyvästi ja demokraattisesti laissa määrätyllä tavalla. Oikotie ei ole se, että ryhmä luottamushenkilöitä päätyy esimerkiksi sellaiseen tulokseen, että jokin viheralue olisi paremmassa hoidossa yksityisen omistamana, asuintontin jatkeena. Siinä kun on se kaavan käyttötarkoituksen osoittama raja välissä. Mikä asiakirja on siis tämä ohjeistus kunnan maankäytölle? Kunnilla on kyllä esimerkiksi kaavoituskatsaus, kaavoitusohjelma ja maapoliittinen ohjelma, mutta ohjeistus ei ole mikään näistä. Kunnan verkkosivuilta löytyy Kuhmoisten maankäytön periaateohjelma vuodelta 2013, mutta valtuuston vahvistamaa maapoliittista ohjelmaa ei taida olla. Kuntaliiton mukaan maapoliittinen ohjelma tulisi tarkistaa valtuuston vaihtuessa, kuntastrategian tai elinkeinopolitiikan linjausten tarkentuessa tai yleiskaavoituksen niin vaatiessa. Kunnan maaomaisuuden hallinnan periaatteita ei liene kirjattu mihinkään julkiseen asiakirjaan. Kannattaisikohan kunnassa keskittyä pikemminkin vahvistettujen asemakaavojen loppuun saattamiseen (esimerkiksi lunastamalla kunnan haltuun katualueet) sen sijaan, että mietitään puistoja viheralueiden murentamista? Jos maankäyttöjaoston tehtävänä on tarkastella voimassa olevien asemakaavojen tarkoituksenmukaisuutta tai ajantasaisuutta, niin siihen tarvittaisiin kaavoituksen asiantuntemusta. Kristiina Kokko, arkkitehti, Kuhmoinen Upealla frisbee-radalla kuhisee kävijöitä yli puoli vuotta. Olisipa hienoa julkaista lukijoille kävijöiden määriä, kun niitä mitataan. VP Olipa kiva vierailla kodin ja koulun päivässä ja nähdä miten kaikkien yhteistyö toimii ja lapsetkin ottavat vieraat kivasti vastaan. Iloinen äiti Syksy Syksy saapuu. Mieli harmaa onneton, kesä mennyt on. Syksyn viimeinen kukka poskillaan untuvainen nukka haalistunein terälehdin kasteessa aamun. Terälehdet peitetty kuin kyynelin jäätynein. Te kauniit kesälinnut lähditte jälleen pois kauas etelään. Kesä mennyt on. Ruska loistollaan, maisemat valloittaa. Auringon viime säteet kultaisina kangastaa. Syksy väreissään nyt loistaa mielen harmaan jälleen poistaa. Raija Laaksonen-Nikkinen RUNOT
3 Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Sanomat Sekä Johanna Peltonen että Silmu Sarvala ovat lupautuneet ehdokkaiksi ensi keväänä käytäviin aluevaaleihin. Sarvala on lupautunut ehdolle Pirkanmaan sosiaalidemokraattien ja Peltonen Pirkanmaan kokoomuksen riveissä. Ehdokasasettelu vahvistetaan 13. maaliskuuta. Aluevaalit käydään yhdessä kuntavaalien kanssa, äänestyspäivä on huhtikuun 16. Aluevaltuustoon ensimmäiset halukkaat Kuhmoisten Sanomat Myrsky Energia Oy arvelee, että Karijärven tuulivoimahankkeen aikataulu hieman venyy alkuperäisestä suunnitelmasta. Alun perin osallistumisja arviointisuunnitelma oli ajatus asettaa nähtäville jo tämän vuoden aikana, mutta hankekehityspäällikkö Ilkka Oikarinen arvelee, että nähtävilläolo siirtyy ensi vuoden alkupuolelle. Ensimmäinen yleisötilaisuus hankkeen tiimoilta on jo osallistumisja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana. Oikarisen mukaan Karijärven alueella on tehty jo ympäristöselvityksiä. Karijärven OAS siirtynee ensi vuoteen Kuhmoisten Sanomat Posti, veteraaniliitot sekä Lotta Svärd Säätiö järjestävät kymmenettä kertaa kampanjan, jossa veteraaneille ja sotiemme naisille toimitetaan postikortteja itsenäisyyspäiväksi. Korttikampanja päättyy tähän vuoteen. Veteraaneja on keskuudessamme vielä noin 1 500, lottia 430 ja pikkulottia 2 700. Veteraaneista nuorimmatkin ovat lähes satavuotiaita. Kampanjan tarkoituksena on tuoda iloa itsenäisyyspäivään ja lämmintä mieltä joulun odotukseen. Kampanjaan osallistutaan kirjoittamalla tervehdys korttiin ja lähettämällä se kampanjaosoitteeseen. Tarkemmat ohjeet löytyvät Postin internetsivuilta. Posti tuo iloa itsenäisyyspäivään Katja Alatalo Kuhmoisissa on haettu Riistakeskukselta poikkeuslupaa yhden suden kaatamiseen. Kirkonkylän pohjoispuolella liikkuvat sudet ovat Kuhmoisten riistahoitoyhdistyksen puheenjohtajan Jarmo Hietasen mukaan kadottaneet ihmisarkuutensa ja vierailevat ihmisten pihoissa usein. Harvinaisen röyhkeän vierailun sudet tekivät viime viikolla keskiviikon ja torstain välisenä yönä, kun ne menivät sisään lampolaan ja tappoivat sisällä olleita uuhikaritsoita. – Aamulla aikaisin huomasimme, että tuotantorakennukseen vievä iso liukuovi oli raollaan. Sen olisi pitänyt olla tiukasti kiinni ja vieläpä haassa. Meille ei ikinä selvinnyt, miten sudet olivat saaneet sen auki, ruolahtelaisen tilan emäntä Satu Heimala kertoi. Asiasta ensin uutisoineen Jämsän Seudun mukaan heti liukuoven takana oli ollut traktori, eikä susille ollut tilaa kuin metrin verran. Sieltä ne olivat kuitenkin edenneet lampaiden luokse ja loikanneet puuportin yli niiden kimppuun. Sudet olivat tappaneet kolme karitsaa, joista yhden ne olivat ottaneet mukaansa. Lisäksi neljää muuta oli purtu, ja niistä yksi jouduttiin myöhemmin lopettamaan. – Susien liikkeet ovat pihapiirissä merkittävästi lisääntyneet, ja juuri sen vuoksi olemme kiinnittäneet huomiota eläinten turvallisuuteen. Meillä on riistakeskuksen myöntämä petoaita ja eläimet otetaan aina yöksi sisälle, Heimala kertoo. – Eniten harmittaa eläinten kärsimys. Hietasen mukaan Heimalan lampolassa kävi varmasti kaksi sutta, sillä paikalta löydettiin kahdet erikokoiset jäljet. Enemmänkin niitä saattoi olla. Lisäksi Hietanen sanoo olevansa melko varma siitä, että sudet ovat samaa porukkaa kuin ne, jotka veivät syyskuussa lampaita Nihtilän tilalta. Susien kokonaismäärää alueella on vaikea arvioida ennen lumien tuloa. Riistakamerasta on parhaillaan nähty kerralla neljä sutta. Viime viikonloppuna alkanut hirvijahti saatiin käyntiin ilman susien aiheuttamaa vahinkoa, mutta Hietasen mukaan hirvestys on vaikeaa alueella, jossa sudet rohkeasti liikkuvat. – Ei siellä uskallettu koiria juurikaan käyttää, hän totesi. Sudet olivat jättäneet rauhaan Heimalan tilan pässikaritsat. Tilalla on tehty paljon eläinten suojelemiseksi. Kuhmoisten Sanomien arkistokuva Ihmisarkuus hukassa, röyhkeys huipussa Katja Alatalo Kuhmoisissa järjestettäviin kutsuntoihin osallistui tänä vuonna kymmenkunta 18 vuotta täyttävää poikaa. Viikko sitten tiistain Yhtenäiskoulun monitoimitilassa järjestettävä tilaisuus pääsi alkamaan poikkeuksellisesti etuajassa, sillä ketään ei tarvinnut paikalle odotella. Kutsuntapäivän jännitys oli lähestulkoon käsin kosketeltava. Aamu alkoi yhteisellä infotilaisuudella, jossa puolustusvoimien edustaja muistutti asepalveluksen antavan mahdollisuuden testata itseään sekä kokemuksia, joita työelämässäkin arvostetaan. Lisäksi poikia kehotettiin ennen palvelukseen astumista laittamaan siviiliasiat kotipuolessa kuntoon, kohottamaan fyysistä kuntoaan ja arvostamaan aikaa asepalveluksessa. Avoimin mielin ja itsensä likoon laittamalla pärjää kyllä. Kuhmoisten kunnan tervehdyksen tuleville alokkaille toi kunnanhallituksen jäsen Lea Aittolahti, joka toivotti nuorukaisille onnea ja jaksamista ajassa, jossa pitkä rauhan aika horjuu. Kuhmoisten kappeliseurakunnan kappalainen Tuomas Taipale puolestaan muistutti, että armeijassa on koulutettua henkilökuntaa vastaamassa mieleen nouseviin kysymyksiin. Hän kehotti olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä esimerkiksi sotilaspastoreihin. Pitkään kutsuntatilaisuuksissa omista kokemuksistaan kertoivat myös sotiemme veteraanit, mutta heidän tervehdyksensä lähetetään nykyään videoituna. Sotaveteraanien keski-ikä on lähes sata vuotta. Juho Pitkäniemi ja Taavi Niemi saivat tietää palveluspaikkansa ja -ajankohtansa ensimmäisten joukossa. Molempien toiveet toteutuivat ja he suuntaavat tammikuussa 2026 Parolaan. Kutsuntapäivää molemmat kehuivat mukavaksi, vaikkakin Niemi sanoi aamulla jännittäneensä, että muistaahan hän ottaa mukaan kaiken tarvittavan. Molemmille ajatus asepalveluksen suorittamisesta oli itsestäänselvä. – Mitään muuta en ole ikinä harkinnutkaan, Pitkäniemi totesi. – Kyllä se on tiedossa ollut, että jossain vaiheessa sinne lähdetään, Niemi puolestaan sanoi. Katja Alatalo Parola kutsuu Taavia ja Juhoa Tänä vuonna 18 vuotta täyttäviä poikia on Kuhmoisissa kymmenkunta. Pienemmällekin ikäluokalle kutsuntoja on joskus pidetty. Palvelusaikaan ja paikkaan liittyvistä toiveista vähintään toinen pyritään aina toteuttamaan.
4 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 SANA REIJO HEIKKILÄ Kirjoittaja toimii Kuhmoisissa Helluntaiseurakunnan vapaaehtoistyöntekijänä. EVANKELIUMIN ILTA To 17.10. klo 18 Pekka ja Ulla Pökälä SANAA JA YHTEYTTÄ To 24.10. klo 18 Helluntaisrk. Toritie 44 www.tuleuskoon.fi Tuon otsikon kysymyksen Jeesus esitti sokealle kerjäläiselle (Lk.18:41). Tuon kysymyksen Jeesus esittää tänäänkin jokaiselle ihmiselle, ja meidän vastauksestamme riippuu täysin se, mitä Jeesus meidän elämässämme voi tehdä. Jumala on antanut ihmisille vapaan tahdon. Meidän ei ole pakko totella Jumalaa, mutta me voimme halutessamme niin tehdä. Jumala ei tee hyvääkään meidän elämässämme väkipakolla, vaan meidän on vapaaehtoisesti suostuttava hänen autettavakseen ja johdatettavakseen. Edellä mainitussa Raamatun kohdassa sokea pyysi Jeesusta parantamaan Mitä tahdot, että sinulle tekisin? itsensä. Hän sai avun. Johanneksen evankeliumin viidennessä luvussa kerrotaan myös sairaasta ihmisestä ja sanotaan, että Jeesus tiesi hänen jo kauan sairastaneen. Siitä huolimatta Jeesus kysyi häneltä ”Tahdotko tulla terveeksi?” (Joh.5:6) Jeesus tiesi senkin, että sairas halusi tulla terveeksi, koska sairas oli parantamista etsinyt Betesdan lammikolta. Jeesus ei parantanut tuotakaan miestä ilman hänen omaa tahtoaan, vaan vasta sitten, kun hän itse esitti tälle tarpeensa. Jeesus tietää sinunkin kaikki tarpeesi, joka tätä hartautta luet. Mutta jotta Jeesuksen apu sinun kohdallesi voisi tulla, hän odottaa, että sinä itse osoitat tahtovasi avun. Jeesus ei tänä päivänä kävele keskuudessamme näkyvässä muodossa, vaan toimii näkymättömän, mutta todellisen Pyhän Henkensä kautta. Hebrealais kirjeen kirjoittaja sanoo: ”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.” (Hebr.13:8) Tuohon Jeesukseen me saamme yhteyden rukouksen avulla. Jeesus näkee ja löytää kyllä jokaisen avun tarvitsijan, joka vilpittömin mielin häntä lähestyy rukouksella. Jeesus tahtoo jokaista ihmistä auttaa, jos me vain tahdomme häneltä tätä apua vastaan ottaa omaan elämäämme. Lukija, mitä sinä tahdot, että Jeesus sinulle tekisi? Hiljaisuudesta nauttiminen on terveysteko HARRASTA JA VOI HYVIN Terijoki Kuhmoinen Veikko Juhani KÄÄPÄ Kotiin valkeaan uuteen viimeinen venhe vie. Lempeään hiljaisuuteen kulkijan päättyy tie. s. 27.4.1930 k. 29.9.2024 Juhania lämmöllä muistaen lapset perheineen lastenlapset perheineen lastenlastenlapset sisarukset perheineen ystävät Siunattu lähimpien läsnä ollessa. Lämmin kiitos kaikille meitä surussamme muistaneille sekä Päijännekodin Rentukan henkilökunnalle Juhanin hyvästä hoidosta. Rakkaamme Katja Alatalo Maailman terveysjärjestö WHO on ilmaissut huolensa siitä, kuinka yli miljardin nuoren ja nuorten aikuisten kuulo voi olla vaarassa. Pääsyy siihen on viime vuosina yleistynyt kuulokkeilla kuuntelu. – Toivoisin ihmisiltä kohtuutta kuulokkeiden käytössä, sillä korvan pitää saada levätä, ”hiljaisuustutkija” Outi Ampuja sanoo. Ampuja suosittelee pitämään kuuntelussa taukoja ja päivittäisen kuuntelumäärän kohtuudessa. Vastamelukuulokkeet voivat auttaa vähän. Niiden käyttäjän ei tarvitse peittää taustamelua kuuntelemallaan äänimaailmalla. Hyvää ja huonoa hiljaisuutta Hiljaisuuden voisi ajatella olevan ihmiselle vain hyväksi, mutta Ampuja muistuttaa hiljaisuuden tarkoittavan eri ihmisille eri asioita. Hiljaisuutta on sekä hyvää että huonoa. – Omassa tutkimusaineistossani hiljaisuuden kokemukset ovat valtaosin positiivisia. Hiljaisuutta halutaan kokea tekemisen myötä. Monille hiljaisuus on positiivinen arjen voimavara, joka auttaa palautumaan ja jaksamaan, Ampuja sanoo. Ei liene yllätys, että suomalaiset löytävät hiljaisuuden yleensä luonnosta. Se liittyy usein marjastamiseen, sienestämiseen tai kalastamiseen. Luonnossa myös syke ja verenpaine laskevat, ja ihminen ikään kuin elpyy. – Hiljaisuus voi löytyä myös kirjastoista tai taidenäyttelyistä. Koti on monelle hiljaisuuden paikka. Negatiivinen hiljaisuus voi liittyä sosiaalisiin tilanteisiin. Mykkäkoulu on Outi Ampujan mukaan hiljaisuus ei tarkoita äänettömyyttä. Monesti hiljaisuuteen liittyvät pienet äänet, joita monesti ei kuule tai huomaa kuunnella, ja useimmiten ne löytyvät luonnosta ja metsästä. Äänettömyys ja hiljaisuus voivat tuntua myös vieraalta, ja sekin on luonnollista. Liika hiljaisuus voi Ampujan mukaan olla kulttuurisesti pysähtyneisyyden merkki. Outi Ampuja on tutkinut muun muassa melun historiaa, ääniympäristömme laadun arviointikriteereitä, kokemuksellista hiljaisuutta, hiljaisuuden käsitettä ja merkitystä sekä sen tarvetta eri elämänvaiheissa Arja Heinilä Pe 18.10. klo 18 Miesten Kotailta Arvajan urheilutalossa, Arvajanreitintie 4, Jämsä. Lähtö klo 18 kimppakyydillä srk-kodin P-paikalta. Su 20.10. klo 10 Reformaation muistopäivän sanajumalanpalvelus. Topi Rautiainen, Hannele Erola. Striimaus. Ti 22.10. klo 13 Päijälän päivätuokio Vintturissa Aulikin ja Heikin kotona, Hahmajärventie 392. Kuolleet Veikko Juhani Kääpä 94 v Ke 23.10. klo 14 Kahville Kirjastoon: Tuomas Taipale aiheena: Kirkkoisät Ke 23.10. klo 18 Kristallivirralla Papinsaaren museokappelissa. Anita Ojala: Messiaaninen juutalaisuus ja kristillisyys. Kuhmoisten Sanomat Alv-kannan muutos elo-syyskuun vaihteessa 24 prosentista 25,5 prosenttiin on aiheuttanut haasteita jätehuollon laskutuksessa. Lokakuun alussa lähetetyt ensimmäiset laskut lähtivät 25,5 prosentin alv:lla, koska muutosta tulkittiin laskutuspäivän mukaan. Tästä tulleiden palautteiden ja asian uudelleen tutkimisen perusteella kunta päätyi korjaamaan laskut siten, että 1. syyskuuta 2024 mennessä toteutuneet palvelut laskutetaan 24 prosentin ja 1. syyskuuJätelaskuista viimeisin oikein ta 2024 jälkeiset palvelut 25,5 prosentin alv:lla. Tämä tulkinta on myös asiakkaan kannalta edullisempi. Osa asiakkaista on nyt saanut kolme laskua; suuremman alv-prosentin laskun, hyvityslaskun ja uuden alv-jaotellun laskun. Osa asiakkaista ei ole saanut ensimmäistä laskua ollenkaan, vaan ainoastaan kaksi jälkimmäistä. Useat peräkkäiset laskut ovat ymmärrettävästi aiheuttaneet hämmennystä. Vain viimeisin ja edullisin lasku tulee maksaa. Mikäli asian suhteen on vielä epäselvyyttä, voi ottaa yhteyttä jätehuoltoon. Kuhmoisten Sanomat Valtatiellä 24 sattui maanantaiaamuna hirvikolari. Harjunsalmen ja Ruolahdentien välisellä tieosuudella sattuneessa onnettomuudessa henkilöauton kuljettaja loukkaantui lievästi ja hirvi menehtyi. Pelastuslaitos sai tiedon onnettomuudesta noin puoli kahdeksan aikaan. YLE:n uutisen mukaan onnettomuudesta ei ollut haittaa liikenteelle. Kolari koitui hirven kohtaloksi
5 Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 Kuhmoisten Sanomat Arja Heinilä – Oletko koskaan pysähtynyt kuuntelemaan, kuinka hengität? Onko hengittäminen helppoa ja vaivatonta vai ehkä haasteellista ja hankalaa? Miten eri tilanteet vaikuttavat hengitykseesi? Pidätätkö, huokailetko, hengästytkö kohtuuttomasti? Kyselee hengitysvalmentaja Hanne Alanko. Emme tule välttämättä miettineeksi hengitystä, sillä hengitys on koko elämän pituinen automaatio. Tavalla, jolla hengitämme, on kuitenkin suuri merkitys hyvinvointiimme. Hengittämällä epäoptimaalisesti voi aiheuttaa keholle ja mielelle paljon ongelmia. Kuhunkin vallitsevaan tilanteeseen optimaalisesti hengittämällä taas poistaa niitä. – Ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa hengittää, sillä hengityksen tulisi olla joustavaa ja tilanteisiin mukautuvaa. Kehon krooninen jännitystila, henkinen kuormitus ja stressi vaikuttavat hengitykseen, jolloin oireet lisääntyvät. Ne voivat olla esimerkiksi väsymys, ruuansulatusongelmat ja uniongelmat. Hanne Alanko järjestää kursseja pienryhmille ja antaa yksityistunteja liittyen hengitykseen ja rentoutumiseen. – Opettelemme tuntemaan miten hengitys liikkuu ja miltä se tuntuu. Unohdamme suorittamisen. Teemme harjoituksia, yhdistämme liikkeen ja hengityksen ja rentoudumme. Hanne on kokonaisvaltaisen hyvinvointialan ammattilainen. Hän työskentelee muun muassa hierojana, joogaohjaajana, shiatsuterapeuttina ja energiahoitajana. – Hengitysvalmennus on yksinkertaisuudessaan sitä, että autamme kehoamme hengittämään luonnollisesti. Aktivoimme nenähengityksen, opettelemme hengittämään vähemmän, opetamme hengityksen kulkemaan oikeaan kohtaan kehossa ja harjoitamme palleaa. Yleensä hengityksen haasteet ovat tulleet pitkän ajan kuluessa, joten hengityksen palauttamiseksi optimaalisempaan suuntaan tulee varata aikaa. Hengityksen uudelleenohjaus on jumppaa myös aivoille ja hermostolle. – Hengityksen kautta voi saada paljon apua vireystilojen hahmottamiseen ja säätelyyn. Parhaimmillaan yhteys omaan hengitykseen on yhteyttä omaan itseensä, olemista kotona omassa kehossaan. Kehoa alkaa kuunnella ja kunnioittaa eri tavalla. Voi olla läsnä omille tunteilleen ja kehotuntemuksilleen aidommin. Hengityksellä voi parantaa elämänlaatua Hiljaisuudesta nauttiminen on terveysteko Hanne Alanko ohjaa hengitysvalmennuksia hyvinvoinnin parantamiseksi. – Voi olla läsnä omille tunteilleen ja kehotuntemuksilleen aidommin, hän sanoo. HARRASTA JA VOI HYVIN Ampujan mukaan ikävää vallankäyttöä. Hiljaisuus voi olla ikävää, jopa pelottavaa, jos eksyy metsään, eikä mistään kuulu liikenteen kohinaa. – Luonnon rikkomaton rauha voi muuttua pelottavaksi. Hiljaisuuden kokeOuti Ampujan mukaan hiljaisuus ei tarkoita äänettömyyttä. Monesti hiljaisuuteen liittyvät pienet äänet, joita monesti ei kuule tai huomaa kuunnella, ja useimmiten ne löytyvät luonnosta ja metsästä. Äänettömyys ja hiljaisuus voivat tuntua myös vieraalta, ja sekin on luonnollista. Liika hiljaisuus voi Ampujan mukaan olla kulttuurisesti pysähtyneisyyden merkki. mukset ovat vahvasti kontekstisidonnaisia. Melusaasteella omat haittavaikutuksensa Suomalaisista noin viidennes asuu kaupungeissa ja isojen valtaväylien varrella ja altistuu näin riskirajat ylittävälle, pääosin liikenteen aiheuttamalle melulle. Kaikissa EU-maissa arvioidaan tapahtuvan yhteensä 12 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain johtuen pitkäaikaisesta altistumisesta riskirajat ylittävälle tieliikennemelulle. – Kova ääni tarkoittaa uhkaa, ja ihmiskeho valmistautuu vaistomaisesti joko pakenemaan tai taistelemaan. Päämekanismi ei ole kehityshistoriamme varrella poistunut meistä, siksi melu aiheuttaa stressiä ja heikentää muun muassa unen laatua. Sillä on yhteys verisuonija sydäntauteihin. Ampujan mukaan liikennemeluun liittyvät myös oppimisvaikeudet. Vilkkaan liikenteen läheisyydessä oleva koulu, jossa vieläpä toimitaan avoimessa oppimisympäristössä, on huono yhtälö. – Syventymistä ja keskittymistä vaativa tekeminen häiriintyy melusta. Oppimisen kannalta olisi tärkeää, että luokkahuoneet ja oppimisympäristöt olisivat rauhallisia. Nykyteknologia auttaa meluhaittoihin. Rakennusteknisin keinoin voidaan uudisrakentamisessa eristää liikenteen melua. Ampujan mukaan hyvällä kaupunkisuunnittelulla voitaisiin tehdä paljon: vähentää autojen käyttöä, turvautua joukkoliikenteeseen sekä kävelyyn ja pyöräilyyn. Myös lainsäädäntö on tiukentunut. Esimerkiksi ympäristölainsäädäntö puuttuu siihen, milloin voi tehdä kovaa meteliä aiheuttavia töitä. – Vuonna 2002 kehotettiin EU:n jäsenmaita kartoittamaan hiljaisina säilyneitä alueita. Monet maakunnat ja kaupungit niin tekivät, mutta hiljaisista alueista ei enää puhuta niin paljon kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Tehtiin vain pieni huomio, että niitä ei joka paikassa enää ole ja etenkin kaupungeista hiljaisia alueita, joihin olisi helppo mennä, ei ole usein helppo löytää, Ampuja kertoo. Ympäristöongelmista puhuttaessa monet muut ympäristöongelmat ovatkin menneet äänija meluongelmien edelle. – Melun haittavaikutukset näkyvät myöhemmin tai hyvin epäsuorasti ja niiden aiheuttamien ongelmien ratkominen jää usein häntäpäähän. Hiljaisuutta voi kokea kaverin kanssa Oikeanlaiseen syömiseen, liikkumiseen ja palautumiseen on olemassa virallisia ohjeita, mutta hiljaisuudesta nauttimiseen ei. Ampuja ei suostu sellaisia antamaankaan, koska ei itse ole to do -listojen ystävä. – Hiljaisuudessa viehättää juuri se, että se ei vaadi mitään eikä tuupi meitä mihinkään. Jos hiljaisuutta lähdetään suorittamaan ohjeiden mukaan, onko se enää rentouttavaa? Väestöstä lähes 40 prosenttia on melulle herkkiä. Ampuja uskoo, että jos huomaa ärsyyntyvänsä metelistä, hakeutuu hiljaisuuteen automaattisesti ilman ohjeistusta. – Enkä vierittäisi vain yksilön vastuulle huolta hiljaisuudesta. Yhteiskunnassa pitäisi enemmän keskustella meluhaitoista ja ärsyketulvasta. Jos hiljaisuus tuntuu vieraalta tai jännittävältä, kehottaa Ampuja kokeilemaan sitä tekemisen kautta. Tai ystävän kanssa. Suomalaisen kulttuurille ominaista on se, että seurassa voi olla myös hiljaa. – Monelle hiljaisuus on myös luovuuden ennakkoehto. Kun ajatuksissa on joutokäyntiä, eikä reagoi kaikkeen ympärillämme olevaan ärsyketulvaan vaistonvaraisesti, voi syntyä hedelmällistä pohdintaa ja luovia ratkaisuja. ” Kova ääni tarkoittaa uhkaa, ja ihmiskeho valmistautuu pakenemaan tai taistelemaan. Katja Alatalo Arja Heinilä
6 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 Katja Alatalo Teatteri-ilmaisun harjoitteiden tekeminen antaa ihmisille paljon ilman, että he ovat teatterialan ammattilaisia tai edes haluavat sellaisiksi. Sitä mieltä on Kuhmoisissa Orivedenseudun kansalaisopiston kursseja ohjaava näyttelijä ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Henna Valkeamäki. Valkeamäen vetämiä kursseja ovat aikuisten teatteri, burleskitanssi sekä tanssija liikeimprovisaatio. – Näillä kursseilla oppii hyväksymään omia puoliaan, heittäytymään, rentoutumaan, olemaan läsnä, kuuntelemaan omaa kehoaan sekä muita ihmisiä. Se kantaa arkielämän puolella aivan varmasti, Valkeamäki sanoo. Samanlaista palautetta hän on saanut kurssilaisilta vuosien varrella: Teatteri-ilmaisu on antanut rohkeutta niihin tilanteisiin, joita elämä on eteen heittänyt. Teatterin tekeminen perustuu kuunteluun Teatterin tekemiseen liittyy Valkeamäen mukaan toisinaan mielikuva kiivasvauhtisesta tekemisestä, jatkuvasta ”heilumisesta ja riehumisesta” ja kokoaikaisesta ”häröilystä”. Valkeamäki haluaa kumota mielikuvan ja sanookin teatterin perustuvan tosi paljon kuunteluun. – Kaverin kuunteluun, oman kehon kuunteluun, keskittymiseen ja läsnäoloon – niitä taitoja harjoitellaan paljon. Maadoittuminen ja rauhoittuminen tekevät meille hyvää. Toki täysiä riehumisellekin on hetkensä. Ylläolevat taidot ovat niitä, jotka älypuhelimien kanssa eletyssä nykyelämässä helposti unohtuvat. Lastenja nuorten teatterikursseja vetävä Valkeamäki on nähnyt teknologian aiheuttaman muutoksen nuorissa. Se alkoi kymmenen vuotta sitten, mutta on vain voimistunut viimeisen viiden vuoden aikana. – Tämä on suurin teatteriurani aikana tapahtunut muutos: Osalla nuorista on vaikeus rauhoittua, olla läsnä, olla paikallaan ja kuunnella ohjeita. Koenkin, että teatteriohjaajana minulla on tärkeä rooli siinä, että arkeen tulee hetkiä, jolloin kännykät laitetaan pariksi tunniksi äänettömälle ja reppuun. Valkeamäen mukaan ilman kännyköitä vietetty parituntinen ei ole tuottanut nuorille ongelmia. Päinvastoin – se antaa nuorille turvallisen tilan heittäytyä teatteriharjoitusten maailmaan. – Tunneilla saatetaan tehdä omilla kehoilla kaikkea outoa tai pitää outoja ääniä. Osallistujien pitää voida luottaa siihen, että kukaan kaveri ei ole kuHENNA f Käynyt Suomen teatteriopistossa näyttelijän työn perusja jatkolinjan. f Opiskellut teatterikorkeakoulussa tanssipedagogiikkaa ja fyysistä teatteria. f Valmistunut Turun taideakatemiasta teatteri-ilmaisun ohjaajaksi. f Saanut ammattinäyttelijän nimikkeen. f Opettaa useilla paikkakunnilla Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. f Kuuluu Ritvalalaiset-kollektiiviin, joka tekee kiertueteatteria. f Nähty muun muassa tv-sarjoissa Munkkiniemi ja Koskinen. vaamassa ja laittamassa videoita näkyviin, Valkeamäki sanoo. Ryhmä, johon tuntee kuuluvansa Orivedenseudun kansalaisopiston opinto-oppaassa tarjotusta Valkeamäen viidestä kurssista kolme toteutui. Lapsia ja nuoria ei vielä löytynyt tarpeeksi tanssin ja teatterin kursseille, mutta Valkeamäen mukaan mikään ei estä tarjoamasta kursseja jatkossa uudestaan isommalla ikähaitarilla. Lauantai-illan jo hämärtyessä aikuisten teatteriryhmäläiset keskittyvät improvisaatioteatteriin. – Siinä ei ole valmiita repliikkejä. Mennään ikään kuin tyhjyyteen, kuunnellaan, mitä näyttelijäkaveri tarjoaa, ja hyväksytään se, Valkeamäki sanoo. Kurssilaisilla on erilaisia kokemuksia teatterista. Joku on näytellyt kansakoulussa, toinen kuluttaa teatteria penkkiurheilijana. Valkeamäen mukaan tavoitteena on tutkia teatteri-ilmaisua eri näkökulmista sekä sytyttää kipinä, jolloin taitoja voidaan syventää seuraavilla kursseilla. Toinen toteutunut kurssi on tanssija liikeimprovisaation kurssi. Kuten nimikin kertoo, kurssilla ei toteuteta valmista koreografiaa vaan liikutetaan kehoa erilaisten impulssien ja mielikuvien mukaan. – Valmiin koreografian opiskelu on suomalaisille ehdottomasti paljon helpompaa. Sellaisilla kursseilla on enemmän väkeä. Mutta tällä kurssilla ei haeta oikeaa tai väärää tapaa liikkua, vaan jokainen liikkuu, niin kuin parhaalta tuntuu. Kolmas lauantai-iltapäivän kursseista on burleskitanssi. Laji nousi hurjaan suosioon joitakin vuosia sitten. Median kirjoittelu burleskista on tasaantunut, mutta Valkeamäen vetämät kurssit ovat yhä täynnä. – Nykyään voi jo kertoa, että lavalla nähtävä esittävä burleski on eroottista taidetta, vaikka alkuun sitä eivät esiintyjätkään myöntäneet. Meidän tunneillamme tehtävä burleski on iloista kuntoliikuntaa, johon otetaan liikkeitä lavalla nähtävästä burleskista. Hikoilemme vaatteet päällä ja teemme lihaskuntoa ja kehonhallintaa. Leima on ehkä kahvakuulatuntia tuhmempi, ja saa ollakin, mutta itselläni rupeaisivat posket punottamaan enemmän twerkkaustunnilla, Valkeamäki nauraa. Twerkkaus on tanssityyli, jossa keskitytään alaraajoihin ja erityisesti pepun pyöritykseen. Halusi sitten punaiset posket, voimaantumiskokemuksen, oppia olemaan läsnä tai tutustua teatterin tekemiseen suosittelee Valkeamäki hyppäämään näyttämötaiteiden pariin. – Uuden oppiminen antaa paljon rohkeutta ja voimaa. Hyvä ryhmä tukee meidän henkistä tasapainoa, ja juuri tässä ajassa on tärkeää, että ihmiset löytävät ryhmiä, joihin voivat tuntea kuuluvansa. ” Uuden oppiminen antaa paljon rohkeutta ja voimaa. Ei vain esiintymistä, vaan myös maadoittumista Juhani Nummela (vasemmalla) verestää kansakoulun aikaisia muistojaan näyttelemisestä, Kirsti Porttila (oikealla) on teatterin innokas penkkiurheilija. Henna Valkeamäki (keskellä) uskoo teatteriharrastuksen antavan paljon taitoja myös elämään teatterin ulkopuolella. Katja Alatalo HARRASTA JA VOI HYVIN
7 Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 Kuhmoisten Sanomat Arja Heinilä Viime syksynä Kia Kujala löysi tiensä Vapaan tanssin nyyttikutsuille ystävän kutsumana. Kutsuilla tanssitaan puolitoista tuntia putkeen, vapaasti ja rajoituksetta. Jokainen tanssii yksin omaan tyyliinsä. Kukaan ei ohjaa eikä määräile. Ketään ei saa arvostella eikä häiritä. – Vapaan tanssin nyyttikutsuilla voin liikkua vapaasti turvallisessa ympäristössä. Suojatussa tilassa saan kokeilla erilaisia tapoja liikkua. Voin upota erilaisiin tunnelmiin ja tunnetiloihin. Katson mitä tulee eteen ja annan liikkeen muuttua. Kia pitää vapaata tanssia erittäin terapeuttisena. – Ryhmä on hyväksyvä ja salliva. Olen uskaltanut laajentaa tapaani liikkua. On kiva liikkua sillä tavalla, että kehossa tuntuu hyvältä. Vapaan tanssin harrastaminen tuo vapautta myös arkiseen olemiseen. Joskus tekee hyvää haastaa itseään ja tehdä jotain tavanomaisesta poikkeavaa. – Olen alkanut miettiä, että miten kannattelen kehoani ja kävelen, ja vapauttanut kehoani. Liikeratani ovat avautuneet ja olen kokenut vähemmän hartiakipua. Huomaan, miten pään asento vaikuttaa tunnetiloihin. Tanssimalla voi voittaa häpeän Vapaan tanssin nyyttikutsujen taustamusiikki on Kian kokoama. Osallistujat lähettävät hänelle toivekappaleitaan, joista Kia kokoaa jokaiselle kerralle tunnelmaltaan vaihtelevan kokonaisuuden. Kian oma musiikkimaku on muuttunut vuosien varrella. Tällä hetkellä hän sanoo pitävänsä uusklassisesta musiikista. – Pidän sellaisista kappaleista, joissa on yllätyksellisyyttä ja monta eri tasoa. Vahvaa rytmiä, jossa on vaihtelevuutta ja leikkisyyttä. Kia on käynyt Oulussa Kuusiluodon ilmaisutaidon lukion ja harrastanut nuorisoteatteria. Lisäksi hän on harrastanut judoa, lenkkeilyä ja seinäkiipeilyä. – En ole koskaan harrastanut ohjattua tanssia. Vapaata tanssimista Kia pitää erittäin olennaisena osana mielenterveyden kannalta. – Tanssiminen nostaa mielialaa ja on niin vapauttavaa. Rentoutuminen on se mitä saan tanssista eniten. Monet sanovat, että heitä hävettää mennä tanssilattialle. – Silloin kannattaa ottaa tanssiminen harjoituksena, häpeän kohtaamisena. Miten osaa olla oma itsensä muiden katseiden alla. Tanssiminen on itsensä luomista, houkuttavaa, mutta samalla vähän pelottavaa. Mutta kun voittaa pelon, voi tuntea vapauden. Kialla on oma yritys, jonka alla hän tekee kääntäjän ja toimittajan hommia. Lisäksi hän tekee muutosvalmennusta. – Työskentelen ihmisten kanssa, jotka haluavat elämäänsä muutosta. Autan heitä hahmottamaan mitä he pohjimmiltaan haluavat. Autan heitä poistamaan erilaisia lukkoja ja ymmärtämään ja uudistamaan ajatusmaailmaa. Valmennus lähentelee terapiaa, mutta ei ole pelkästään puhumista. – Käytän paljon kehollisia menetelmiä. Mietimme, mikä ohjaa toimintaamme, ja ovatko tavat tulleet vanhemmilta tai kenties sosiaalisesta mediasta. Etsimme jokaisen omaa ääntä, Kia kuvailee. Kia ei tuntenut Kuhmoista ennen muuttoaan paikkakunnalle. – Ajellessani Tampereelta asuntonäyttöön Kuhmoisiin, tunnelma muuttui Kangasalta lähtien tosi paljon rauhallisemmaksi. Tykästyin hiljaisuuteen, muistelee nykyinen kuhmoislainen Kia Kujala. Arja Heinilä ” Tanssiminen nostaa mielialaa ja on niin vapauttavaa. Tanssi on lähellä itseilmaisua HARRASTA JA VOI HYVIN
8 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 HARRASTA JA VOI HYVIN Arja Heinilä Urheiluseura KuhU:n nimi on yhdistelmä sanoista Kuhmoinen, Ukraina ja union. Seuran perusti Kuhmoisissa asuva ukrainalainen Ihor Lakhtionov. Seuralla on joukkueet jalkapallossa ja lentopallossa. – Olen onnellinen siitä, että saan tehdä rakastamaani työtä urheilun parissa. Olen onnellinen myös nähdessäni kuinka innoissaan pelaajat ovat. Ja siitä, että sekä yksilöt että joukkue kehittyvät koko ajan ja ovat parempia kuin edellisenä vuonna, iloitsee Ihor. KuhU:n jalkapallojoukkueessa puolet on ukrainalaisia ja puolet suomalaisia, joista osa on opiskelijoita. Joukkue pelasi kesällä Kuhmoisten kyläturnauksessa sekä Jämsänkoskella ja Jyväskylässä aikuisten harrastefutisturnauksessa. Viimeksi mainitusta pelaajat palasivat pokaalin kera ja mitalit kaulassaan. KuhU voitti kaikki viisi peliä, joista viimeisen tiukasti 2-1. Ylivoimainen KuhU sai viimeisen pelin vastustajat suojelemaan maaliaan koko joukkueen voimin. Jyväskylän turnauksessa joukkueen kokoonpano oli entistäkin kansainvälisempi. Mukana pelaamassa oli suomalaisten ja ukrainalaisten lisäksi myanmarilainen opiskelija Aung Yan Hein. – Pelit ovat tärkeitä pelaajille. Turnauksessa pelaamisesta tulee ihan erityinen fiilis. Pelaajat pääsevät näkemään, miten joukkue on kehittynyt ja mikä sen taso on sillä hetkellä. Hyvillä pelikokemuksilla pienimmät pelaajat pääsevät pelostaan isompia vastustajia kohtaan, kertoo Ihor. Ensi kesäksi on luvassa pelit ainakin Kuhmoisissa, Padasjoella, Jämsänkoskella ja Jyväskylässä. – Koko ajan etsin muitakin pelimahdollisuuksia, kertoo Ihor. Kesällä futistreenejä oli urheilukentällä kolmena päivänä viikossa. – Olin yllättynyt ja onnellinen siitä, että kesällä kentälle tuli niin paljon pelaajia. Heitä oli aina vähintään kymmenen, joskus paljon enemmänkin. Ajattelin etukäteen, että kesälomalla matkustetaan ja vietetään lomapäiviä, ettei osallistujia välttämättä riitä. Ihor ohjaa koulussa liikuntakerhoja 1–3-luokkalaisille, 7–9-luokkalaisille ja lukiolaisille. Kerhoissa pelataan eri pallopelejä. Lisäksi hän vetää futiskerhoa 10–18-vuotiaille koululaisille. Kerho kokoontuu koulun liikuntasalissa lokakuusta huhtikuuhun. – On tärkeää päästä harjoittelemaan talvikaudella, että lihakset pysyvät kunnossa ja ettei kesällä joudu aloittamaan taas alusta. Sisällä on hyvin erilaista pelata, mutta se silti auttaa taitojen karttumiseen. – Lämmittelemme aina kunnolla ennen pelaamista, vaikka monet haluaisivat heti pelaamaan. On tärkeää lämmitellä lihakset välttääkseen loukkaantumisia. Teemme myös harjoitteita, jotka kehittäIhor perusti seuran rakkaudesta urheiluun ja Kuhmoisiin KuhU:n joukkue sai pokaalin Jyväskylästä viime kuussa. – Meidät kutsuttiin myös lopputurnaukseen Jyväskylään, mutta suuri osallistumismaksu ilman sponsoreita on liikaa meidän joukkueellemme, sanoo Ihor Lahtionov Arja Heinilä Ensio ”Enska” Sipilää moikataan läpsäisemällä kämmenellä ensin yläviis, sitten alaviis ja lopuksi kalaviis. Käsi tekee viimeisessä vitosessa kalanpyrstöliikettä. Kalamies Sipilä on harrastanut intohimoisesti kalastusta neljä vuotta. Nyt hän on seitsemänvuotias. Ension suurin kalasaalis on 6,9-kiloinen hauki. – Heti kun saavumme mökille, juoksee Enska laiturille kalastamaan. Mikään määrä kalastusta ei ole tarpeeksi, kertoo innokkaan kalastajan isä Aleksi Sipilä, innokas kalamies hänkin. Isä ja poika kalastavat mökillä Päijälässä ollessaan joka päivä. Pitkävedestä he nostavat ahventa, haukea ja kuhaa. Kotoa Kotkasta suunnataan mökille viikonloppuisin niin usein kuin vaan on mahdollista. Mökki on rannan toiseksi vanhin talo. Sähköä tai vettä ei taloon tu– Saalista täytyy aina kunnioittaa. Jos se otetaan, se syödään. Jos sitä ei syödä, se päästetään takaisin, kertaa Ensio Sipilä kalamiehen tärkeän säännön. Isä ja poika viihtyvät kalassa Arja Heinilä Arja Heinilä
9 Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 Kuhmoisten Sanomat Katja Alatalo Esimerkiksi päiväkirjan kirjoittaminen on tosi terapeuttista ja auttanut Paju Sarvalaa vaikeina aikoina. Hän kehottaakin ihmisiä kirjoittamaan ilman itsesensuuria ja vaikka polttamaan kirjoituksensa välittömästi. – Kirjoittaminen itsessään voi auttaa, jos on jotain mielen päällä. Sarvala saa inspiraationsa Pehmoainon, Arpan ja Paperi T:n kaltaisten artistien lyriikoista. Hän sanoo lukevansa paljon vanhaakin, perinteistä suomalaista runoutta, mutta ei osaa nimetä sieltä itselleen esikuvaa. – Olen julkaissut omakustanteena kirjan Niityllä kohdataan. Siitä on nyt kolme vuotta aikaa, ja itseasiassa työpöydällä on tällä hetkellä valmiina seuraava kirja. Kunhan vain laitan sen kansiin. Kokoaikatyö tappaisi inspiraation Sarvalan maalauksissa ja piirroksissa esiintyvät luonto ja naiset erilaisine kehoineen. – Niihin teemoihin keskityn pääosan ajasta. Maalaaminen ja piirtäminen rauhoittavat mieltä. Ikään kuin uloskirjautuisin omista aivoistani, ei tarvitse rasittaa niitä vaan ennemmin ne saavat levätä. Ne ovat niitä harvoja asioita, joihin voin uppoutua moneksi tunniksi. Myös valokuviinsa Sarvala ikuistaa luontoa, mutta urbaanimmassa ympäristössä hän keskittyy yksityiskohtiin, joita muut eivät helposti edes huomaa Paju Sarvala pääsee toteuttamaan osaamistaan ja intohimoaan myös töissä, sillä hän pitää ala-astelaisille taidekerhoa. – Työssäni yhdistän luovuuden ja sen, että olen vähän lapsellinen aikuinen. En halua aikuistua hirveällä kiireellä, vaan säilyttää lapsenmielisyyden. Luovuus ja mielikuvitus kulkevat käsikkäin. Paju Sarvala haaveilee runonäyttelyn pitämisestä. Ensimmäisen runokirjansa Niityllä kohdataan hän julkaisi omakustanteena kolme vuotta sitten. Piirtämisestä hän on pitänyt pienestä lapsesta asti. – tarroihin pylväissä, maalauksiin sähkökaapeissa ja kauppalappuihin maassa. – Haluaisin kuvata enemmän ihmisiä, ja olenkin jo päässyt harjoittelemaan rippija ylioppilaskuvia. Ihmisten kuvaamisessa on omat haasteensa. Toivoisinkin, että pystyisin tekemään valokuvauksesta itselleni osa-aikaisen työn. Kokoaikaisesti en haluaisi sitä missään nimessä tehdä. Siitä tulisi liian sitovaa ja inspiraatio voisi kuolla. Inspiraatio vaatii tilaa ja aikaa Inspiraatio. Sitä pitäisi vaalia, mutta siihen ei voi pakottaa. Sarvala kertoo selaavansa erilaisia somealustoja saadakseen inspiraatiota, mutta sen iskiessä onkin vaikea selittää, mistä se tuli. – Ideat tulevat niin nurkan takaa. Oli kyse piirtämisestä tai kirjoittamisesta, niin ideat on toteutettava heti. Nukkumaan mennessäkin päässä pyörivät runonsäkeet pitää kirjoittaa ylös. Jotta inspiraatioon voi aina tarttua, pitää arjessa olla tilaa ja aikaa. Sarvala ei halua arjen olevan liian tiivistä, eikä viikkojen muistuttavan toisiaan. – Jos viikoissa ei ole mitään muutosta, inspiraatio kuolee. Pakollisten asioiden ulkopuolella salilla käyminen on ainut aikaan sidottu asiaa. Muuten teen vapaa-ajalla sitä, mitä milloinkin huvittaa. Taiteen moniottelija HARRASTA JA VOI HYVIN vät nopeutta ja reagointikykyä. Harjoitukset alkavat yleensä koordinaatioportailla, joita juoksemalla saa jalkoihin nopeutta. – Sukkulajuoksussa harjoitetaan reaktionopeutta. Pelissä täytyy reagoida nopeasti suunnanvaihdoksiin vastustajan liikkeiden mukaan. Pallolla harjoitellaan paremman ja nopeamman hallinnan löytymiseksi. – Monet haluaisivat pitää pallon itsellään ja tehdä maaleja. Syöttäminen on tärkeää ja sitä treenaamme paljon. Ihor sanoo opiskelijoiden kunnioittavan häntä ja toisiaan. Heidän kesken on hyvä yhteishenki. – Ei haittaa, vaikka puhun sekaisin englantia ja suomea. Oppilaat ymmärtävät sekakieltäni ja auttavat, jos en löydä jotain sanaa. Yhteinen kielemme on urheilu. Ukrainassa Ihor toimi matematiikan opettajana. Yliopistossa opiskellessaan Ihor perusti seuran rakkaudesta urheiluun ja Kuhmoisiin Voittoisassa KuhU:n juokkueessa Jyväskylässä pelasivat (vasemmalta oikealle) Hennadii Koliesnikov, Aung Yan Hein, Dimitrij Safonov, Volodymyr Chubenko, Anatolii Chuchula, Ihor Laktionov, Tuukka Lehtonen, Erno Mäkinen ja Henri Östman. Joukkueessa pelaa myös Luukas Carlson, Petri Olkkonen, Mykola Trachuk, Santtu Keskinen, Aleksi Pohjoisvirta, Rob Guinness ja Lari Carlson. hän pelasi jalkapalloa, lentopalloa ja pöytätennistä. Talviurheiluun Ihor ei vielä ole hurahtanut. Hän on kasvanut meren rannalla eteläisessä Ukrainassa, jossa talvisin saattoi hyvällä onnella olla lunta kahden viikon ajan. – Hiihto kyllä kiinnostaa, sillä se näyttää helpolta. Jääkiekkoakin haluaisin pelata. Voisin olla maalivahti, sillä niillä on hyvät suojavarustukset. Silloin ei loukkaannu pahasti, vaikka kaatuisi, miettii Ihor. le, mutta sehän kuuluu oikeaan mökkielämään. Pitkävesi on nimensä mukainen, yli kymmenen kilometriä pitkä järvi. Siitä pääsee veneellä myös Otteleelle ja Pajulanjärvelle. Sipilät tuntevat järven läpikotaisin ja tietävät paikat, missä kalat varmimmin nappaavat. – Tiedämme jokaisen kiven, matalikon ja pohjan muodon, kertoo isä Aleksi. Hän on kalastanut samoilla apajilla vanhempiensa hankkimalla mökillä lapsesta asti. Mikään ilma ei ole esteenä kalastukselle. Satoi tai paistoi, suuntaavat Sipilät harrastuksensa pariin. – Sipilän äijät eivät ole sokerista. Sadevarusteet niskaan ja järvelle, selventävät isä ja poika. Ensio osaa suomustaa kalan itse, mutta äiti Piia Sipilä on paras ahvenfileiden perkaaja. Ensio seuraa tarkkaavaisena vieressä. – Lempiruokaani on muurikalla paistettu ahven, sanoo nuori kalastaja. Ension mummokin ottaa mielellään saalista käyttöönsä. Hän tekee hyviä haukipullia. – Juuri tällä hetkellä on vientikielto. Pakastin on kuulemma täynnä, sanoo Aleksi. Ension hallusta löytyy valtava määrä vapoja, lukemattomasti jigejä, lippoja, vaappuja ja kalalaskuri. Arsenaalin säilyttämiseen tarvitaan monta pakkia. Mökillä on omat kamppeet ja kotona Kotkassa omat. Läheisten ei tarvitse pähkäillä, mitä antaa syntymäpäivätai joululahjaksi tälle pojalle. Kalastustarvikkeita otetaan aina ilolla vastaan. Ensio vaihtelee jigejä siiman päähän tottuneesti ja huolellisesti. Koukku ei kuulemma koskaan ole tehnyt sormeen reikää. Syöttiin tarttuneen ahvenen irroittaminen koukusta hoituu nuorelta Sipilältä sujuvasti. – Syötin valinta riippuu siitä onko ilta, aamu vai päivä. Aamulla ja illalla laitetaan heijastava jigi, kertoo Ensio. – Isommat kalat uistellaan. Veneellä ajellaan hiljalleen pitkin järveä, lisää Aleksi. Isä Aleksi voitti 15-vuotiaana Kuhmoisten Sanomien kalakilpailun. Vuosi oli 1993. Voiton toi hauki, joka punnittiin 6,2-kiloiseksi vonkaleeksi. – Sain palkinnoksi 300 markan lahjakortin Kuhmoisten Radio ja Pyörään. Ostin sillä tieytysti uistimia ja muita kalatarvikkeita, muistelee Aleksi. 15-vuotias Aleksi kertoo lehdessä, miten mahtava fiilis on lähteä vesille aamuisin, kun järvi on tyyni ja usvainen. Näyttää siltä, että sama fiilis on säilynyt yhä, nyt oman pojan kanssa. Isä ja poika viihtyvät kalassa ” Sipilän äijät eivät ole sokerista. Paju Sarvala Anastasiia Bondarenko
10 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 Kuhmoisten kunta sijaitsee Päijänteen länsirannalla, valtatien 24 varrella. Olemme yhteisöllinen ja aktiivinen noin 2300 asukkaan kunta. Meillä viihtyy myös vapaa-ajanasukkaat, sillä kunnastamme löytyy yli 3000 vapaa-ajanasuntoa. Ratsastuspainotteinen lukiomme ja vuoden 2019 alussa valmistunut päiväkoti rikastuttavat jo ennestään monipuolista palvelutarjontaamme. Lukeudumme Suomen hiilineutraalien kuntien joukkoon, joten ympäristöarvot ovat meille tärkeitä. Kuhmoinen on savuton kunta. Haemme Kuhmoisten kuntaan sivistystoimenjohtajaa 1.10.2019 lukien tai sopimuksen mukaan Sivistystoimenjohtajan kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on opetushallinnon osaamista, kunnallishallinnon yleistä tuntemusta, kuntatalouden riittävää osaamista sekä hyvät vuorovaikutus-, yhteistyöja esimiestaidot sekä kykyä strategiseen ajatteluun. Sivistystoimenjohtajan ominaisuuksina arvostamme kehittämismyönteisyyttä, kannustavaa johtamistapaa ja kykyä toimia yhteistyössä henkilöstön sekä luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi toivomme halua olla rakentamassa tulevaisuuden kuntaa myönteisellä otteella, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja lainsäädännön tuntemusta. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan. Tehtävään valitun henkilön on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään 30 päivän kuluessa viran vastaanottamisesta. Työhakemukset toimitetaan viimeistään 5.8.2019 klo 15 mennessä. Hakemus jätetään Kuntarekry-järjestelmässä https://www.kuntarekry.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa kunnanjohtaja Anne Heusala anne.heusala (at) kuhmoinen.fi p. 040 718 5959 vkot 24-26 tai sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilkka Säynätjoki ilkka.saynatjoki(at)kuhmoinen.fi p. 0500 234 230. Kuh moi ste nk unt a sija its ee Päi jän tee nlä nsi ran nal la, val tat ien 24 var rel la. Ole mm e yht eisöl lin en ja akt iiv ine n noi n 230 0a suk kaa n kun ta. Mei llä viih tyy myö s vap aaaja nas ukk aat , sillä kun nas tam me löy tyy yli 300 vap aaaja nas unt oa. Rat sas tus pai not tei nen luk iom me ja vuo den 201 9 alu ssa val mist unu tp äiv äko ti rik ast utta vat jo enn est ään mon ipu olis ta pal vel utar jon taa mm e.L uke udu mm e Suo men hiili neu tra alie n kun tie n jou kko on, jot en ym pär ist öar vot ova t mei lle tär kei tä. Kuh moi nen on sav uto n kun ta. Hae mm e Kuh moi ste nk unt aan sivi sty sto im enj oht aja a1 .10 .20 19 luk ien tai sop im uks en mukaa n Sivi sty sto im enj oht aja nk elp oisu use hto na on sov eltu va yle mpi kor kea kou lut utk int o. Teh täv ään hae taa n hen kilö ä, jol la on ope tus hal lin non osa am ist a,k unn allis hal lin non yle ist ä tun tem ust a, kun tat alou den riitt ävä ä osa am ist a sek ä hyv ätv uor ova iku tus -, yht eist yöja esim ies tai dot sek ä kyk yä stra teg ise en aja tte luu n. Sivi sty sto im enj oht aja n om ina isu uks ina arv ost am me keh ittä mismyö nte isy yttä , kan nus tav aa joh tam ist apa a ja kyk yä toi mia yht eistyö ssä hen kilö stö n sek ä luo tta mus hen kilö ide n ja sid osr yhm ien kan ssa . Lisä ksi toi vom me hal ua olla rak ent am ass a tul eva isu ude n kun taa myö nte ise llä otte ella ,is oje n kok ona isu uks ien hal lin taa ja lai nsä ädä nnö n tun tem ust a. Pal vel uss uht een ehd ot mää räy tyv ät kun nal lise n yle ise n virk aja työ eht oso pim uks en muk aan .T eht ävä än val itu n hen kilö no ne site ttäv ä hyv äks yttä vä lää kär int odi stu s ter vey den tila sta an viim eist ään 30 päi vän kul ues sa vira nv ast aan otta mise sta . Työ hak em uks et toi mite taa n viim eist ään 5.8 .20 19 klo 15 men nes sä. Hak em us jät etä än Kun tar ekr y-jä rje ste lm äss ä http s:// www .ku nta rek ry. fi. Lisä tie toj a teh täv äst ä ant aa kun nan joh taj a Ann eH eus ala ann e.h eus ala (at ) kuh moi nen .fi p. 040 718 595 9 vko t2 4-2 6 tai sivi sty sla uta kun nan puh een joh taj a Ilkk a Säy nät jok i ilkk a.s ayn atjo ki(a t)k uhm oin en. fi p.0 500 234 230 . Kunta tiedottaa Ihanan tunnelmallinen ja perinteinen JOULUKADUN AVAUS JOULUKADUN AVAUS JOULUKADUN AVAUS JOULUKADUN AVAUS Tulos sa! pe pe 29.11. 29.11. Somistetaan liikkeet ja kylä tuomaan joulutunnelmaa. Luodaan valoa ja iloa kylän raitille. Laittakaahan muistiin kalenteriin! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Hanne Alanko 0400 452 524 www.hannealanko.com HENGITYSPÄIVÄ KUHMOLASSA 17.11. klo 10–12.30 HENGITYSVALMENNUS VOI AUTTAA! • Ahdistaako? Hengästyttääkö? • Stressiä? • Uniongelmia? • • Kroonisia yläkehon jännityksiä & särkyjä? Jatkuvaa flunssaa? • hinta 20 ? hengitysluento ja -harjoituksia Lue teemalehti verkossa ilmaiseksi! kuhmoistensanomat.fi Eläinlääkärin vastaanotto Padasjoella ma-pe klo 8–16:30 050 432 0035 Keskustie 25, Padasjoki www.annanelainlaakaripalvelut.fi YRITTÄJÄJuhlamusiikista vastaa Urho Tuhkanen & Unehtumattomat Unohdetaan vuoden harmain päivä ja iloitaan yhdessä. Nostetaan malja yrittäjyydelle ja kruunataan vuoden yrittäjä. la 9.11.2024 klo 18 Kuhmolassa Sitovat ilmoittautumiset 1.11. mennessä taina.hinskala@gmail.com Kuhmoisten Yrittäjät ry juhla juhla Illalliskortti 90 € järj. HARRASTA JA VOI HYVIN YRITTÄJÄKAHVIT tiistaina 29.10. klo 17 KUNTALAISKAHVIT tiistaina 5.11. klo 17 KAUSIASUKASKAHVIT keskiviikkona 13.11. klo 17 Syksyn kahvittelut ovat taas ajankohtaisia. Kuhmoisten kunta kutsuu yrittäjät, kuntalaiset ja kausiasukkaat kahville keskustelemaan ajankohtaisista asioista. KUHMOISTEN KUNNANTALON VALTUUSTOSALI Toritie 34, 17800 Kuhmoinen Kunnanjohtaja käy tilaisuuden aluksi läpi kunnan ajankohtaiset asiat, ja tämän jälkeen tilaisuudessa on runsaasti aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle. Jos haluat kuulla tarkemmin jostain erityisestä aiheesta, voit laittaa aiheesta jo etukäteen sähköpostia osoitteeseen valtteri.vayrynen@kuhmoinen.fi Kausiasukaskahville voi osallistua myös TEAMS:n välityksellä. LIITY KESKUSTELUUN -linkki löytyy kunnan verkkosivuilta osoitteesta www.kuhmoinen.fi. Tervetuloa. Katja Alatalo Kuhmoisten harrastajateatteri etsii jälleen uusia näyttelijöitä ensi kesän esitystä varten. – Yritämme aloittaa kesänäytelmän lukuharjoitukset jo talven aikana, että harjoituksissa ei tarvitsisi koko kesää viettää, Jaakko Hännikäinen harrastajateatterista kertoo. Hännikäinen ohjasi viime kesänä Kalholanniemessä pyörineen näytelmän Kaikki mulle heti (kirjoittanut Heikki Luoma). Viime kesäksi näyttelijärivistöön liittyi kolme uutta kasvoa, ja kaikki ovat todennäköisesti jatkamassa harrastuksen parissa myös ensi kesänä. Hännikäisen pesti ohjaajan penkillä jatkunee. Koronavuosista ja näyttelijäkadosta kärsinyt Kuhmoisten harrastajateatteri näyttää ainakin hetkeksi selättäneen haasteensa. Viimekesäistä näytelmää kävi katsomassa noin 1 300 katsojaa – Yksi esitys jouduttiin sairastapauksen vuoksi perumaan, mutta siitä huolimatta tavoitteena ollut tuhannen katsojan raja rikkoutui. Ei kesä siis huonosti mennyt, Hännikäinen iloitsee. Näyttelemisestä innostuneet voivat ilmoittautua mukaan harrastajateatterin toimintaan nettisivuilta löytyvien yhteystietojen kautta. Harrastajateatteri hamuaa yhä uusia näyttelijöitä Toinen sija riitti Lindroosin mestaruuteen Kuhmoisten Sanomat Kuhmoislaista Tullan urheiluatoilijoita edustava Joonas Lindroos ja kartturinsa Jouni Lampinen ajoivat rallin F-cupin mestareiksi lauantaina ajetussa Hakevuori-rallissa. Mestaruus oli Lindroosin kolmas F-cupissa. Mestaruuteen riitti kaksikolta toinen sija, eikä Lindroos lähtenytkään tavoittelemaan yksittäisen kilpailun voittoa vaan mestaruutta. Siitä huolimatta hän ajoi pohja-ajat kahdelle erikoiskokeelle ja jäi kilpailun voittaneesta Markus Hellströmistä vain hieman alle kymmenen sekuntia. – Kisa meni hyvin, vaikka onkin vaikeaa, kun ei tarvitse ajaa aivan täysillä keskittyen niin kuin kilpailun voitosta ajettaessa. Etupään kanssa oli jotain häikkää, kun eturenkaissa ei meinannut olla pitoa. Ne menivät jarruttaessa helposti lukkoon ja meinasivat kääntyessä puskea, Lindroos kuvaili Keravalla ajetun rallin kulkua.
11 Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Sanomat TOIMITUS Puolueeton kotiseutulehti ISSN 0356-228X Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 228 (LT-2022) Asiakaspalvelu, ilmoitusmyynti ja -valmistus Tuija Käki-Lahtinen ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Valmis pdf-aineisto julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja valmistettavan ilmoituksen aineisto edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € /ilmoitus. Pienlaskutuslisä alle 25€:n ilmoituksista on 5 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. ILMOITUSHINNAT 2024 (sis. alv. 24%) Etusivulla 1,95 € /pmm Tekstissä 1,70 € /pmm Takasivulla 1,77 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Hinta kolmelta riviltä 15 € ja lisärivit 5 €/rivi. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. Hintoihin sisältyy alv. 24%. ILMOITUSAINEISTO Toimittaja Arja Heinilä 045 635 5335 toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Katja Alatalo 040 716 8052 toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Avoinna: ma 9.30–15.00 ti, ke ja pe 9.30–13.00 to suljettu ILMOITUS-, TILAUSJA LASKUTUSASIAT p. 040 483 0860 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi (perjantaina tehdyt muutokset ehtivät seuraavan viikon lehteen) Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat ja elinkeinoelämä Hannu Lahtinen Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta sinä haluaisit lukea? Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Kirjoita omalla nimelläsi. TILAUSHINNAT 2024 (kotimaa, sis. alv 10 %) 12 kk jatkuva kesto (sis. näköislehden) 94,50 € 12 kk määräaik. 98 €, 6 kk 59 €, 3 kk 42,50 € 12 kk jatkuva digikesto 58 € (kysy myös muita vaihtoehtoja asiakaspalvelusta) Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Painopaikka Lehtisepät Oy www.kuhmoistensanomat.fi Lehdelle toimitettu materiaali on lehden omaisuutta ja se saa käyttää sitä omissa kanavissaan: Verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Hyvä tilaaja! Kun osoitteesi muuttuu, niin kerro se meillekin. ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi KUHMOLASSA SU 20.10. KLO 16 #tuoksutON * S * 6 € Liikehakemisto: 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. %) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! Myynti, asennus, huolto Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 S. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric RW25 050 320 1518, www.linnatuli.fi ISÄNNÖINTIPALVELUT asuntotrio.fi, Toritie 50 Mika Lyytinen 040 727 4769 Mika Järvinen 0400 236 344 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV, Anne-Maj Ronni, IAT p. 044 493 8191 JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Juhani Luumi 050 431 5632 juhani.luumi@mhy.fi Teemu Sarhemaa 0400 551180 Timo Sormunen 044 244 9779 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. 040 586 7729 www.countryhelp.fi KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KEITTIÖT Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 044 244 9779 KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 740 6374 Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 852 532 Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 24 t. Petri Liehu p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Piili Kuhmoinen p. 040 708 1456 LAKIASIAT JURISTITTIINA auttaa lakiasioissa, julkinen kaupanvahvistaja OTM Tiina Lättilä p. 040 578 9289 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. p. 040 547 5411 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 040 8271583 Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 0400 121 997 HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 0400 131 170, Kirkkotie 8 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Irma Kallio p. 040 551 7540 Seijan Pidot Tmi Pitopalvelu Seija Ruokola p. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy p. 0400 638 764 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKETTA Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY Jarmo Laakso p. 040 829 8158 jarmo.laakso@paijanne-sahko.fi SÄHKÖASENNUS TURVE OY Kaikki sähköalan työt p. 040 166 4495 SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut Mia V Ky mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi Päijät-Tili Toritie 44, p. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 LIIKEHAKEMISTO LOUNAAT SEURAT TORIMYYJÄT KOKOUKSET ELOKUVAT Saamme Torstaitupaan Kuhmolaan 17.10. klo 12.15 vieraiksemme filippiiniläishoitajia. He kertovat maansa kulttuurista sekä tuovat maistiaisia mukanaan. Tavataan Torstaituvassa klo 12–14. Tervetuloa! JÄTELASKUT Jos olet saanut monta laskua, maksa edullisin. Mikäli laskuissa on vielä epäselvyyttä, ota yhteyttä jatehuolto@kuhmoinen.fi tai p. 044 901 7711. Kunta pahoittelee virheellistä jätelaskutusta. Kuhmoisten kunta sijaitsee Päijänteen länsirannalla, valtatien 24 varrella. Olemme yhteisöllinen ja aktiivinen noin 2300 asukkaan kunta. Meillä viihtyy myös vapaa-ajanasukkaat, sillä kunnastamme löytyy yli 3000 vapaa-ajanasuntoa. Ratsastuspainotteinen lukiomme ja vuoden 2019 alussa valmistunut päiväkoti rikastuttavat jo ennestään monipuolista palvelutarjontaamme. Lukeudumme Suomen hiilineutraalien kuntien joukkoon, joten ympäristöarvot ovat meille tärkeitä. Kuhmoinen on savuton kunta. Haemme Kuhmoisten kuntaan sivistystoimenjohtajaa 1.10.2019 lukien tai sopimuksen mukaan Sivistystoimenjohtajan kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on opetushallinnon osaamista, kunnallishallinnon yleistä tuntemusta, kuntatalouden riittävää osaamista sekä hyvät vuorovaikutus-, yhteistyöja esimiestaidot sekä kykyä strategiseen ajatteluun. Sivistystoimenjohtajan ominaisuuksina arvostamme kehittämismyönteisyyttä, kannustavaa johtamistapaa ja kykyä toimia yhteistyössä henkilöstön sekä luottamushenkilöiden ja sidosryhmien kanssa. Lisäksi toivomme halua olla rakentamassa tulevaisuuden kuntaa myönteisellä otteella, isojen kokonaisuuksien hallintaa ja lainsäädännön tuntemusta. Palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaan. Tehtävään valitun henkilön on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan viimeistään 30 päivän kuluessa viran vastaanottamisesta. Työhakemukset toimitetaan viimeistään 5.8.2019 klo 15 mennessä. Hakemus jätetään Kuntarekry-järjestelmässä https://www.kuntarekry.fi. Lisätietoja tehtävästä antaa kunnanjohtaja Anne Heusala anne.heusala (at) kuhmoinen.fi p. 040 718 5959 vkot 24-26 tai sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ilkka Säynätjoki ilkka.saynatjoki(at)kuhmoinen.fi p. 0500 234 230. Kunta tiedottaa TO sweet & sour kana PE suikalelihapata MA uunimakkara TI mantelikala KE jauheliha-perunalaatikko Kuhmoinen (03) 555 6382 LOUNAS 17.–23.10. klo 11–14 arkisin 6.30–18.00 la 8.00–18.00 su 9.00–18.00 Keittiö palvelee 10–17.30 KERROSTALOYKSIÖ 38 m 2. Taloyhtiössä hissi. Tied. 050 404 1544 VARASTOTILAA (mielellään lämmintä) p. 041 536 2707 VUOKRATAAN TAI MYYDÄÄN HALUTAAN VUOKRATA JOHAN ON MARKKINAT Pe 18.10. klo 13.00 Kuhmolassa yhteislaulua ja kahvi 4 €. Ke 23.10. Keilareissu Lahteen, Nesteeltä klo 8.15. Ilm. Anjalle p. 050 384 8492 viim. 20.10. ellet pääse. Jos nimi listalla muista perua! Uudet tervetuloa myös mukaan. Lähde ystävän kanssa leffaan! Kuhmoisten Työväenyhdistys ry.:n SYYSKOKOUS su 27.10.2024 klo 17 Nesteen yläkerrassa. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta Parasta Pälkäneeltä PERUNAA Annabelle, Marabel, Afra säkeittän sopivasti ym. juureksia. KOTIMAISIA LOBOJA RUBINOLA -OMENOITA KUHMOISTEN TORILLA MAANANTAINA klo 10–11
12 Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 16. lokakuuta 2024 KOTIKÄYNNIT 0800 150 150 www.kultahopea.fi Todennäköisesti aina paras hinta! OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN KULTAA JA HOPEAA sekä kelloja, vanhoja rahoja, seteleitä, kolikoita, militariaa, postimerkkejä, vinyylilevyjä, rihkamaa, Moneta yms. 16.10.2024 keskiviikko 10:00–11:00 Multia Sale 11:30–12:30 Petäjävesi S-Market 13:30–15:00 Keuruu K-Supermarket 15:20–16:20 Kolho K-Market 17:00–18:30 Mänttä tori Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla) 17.10.2024 torstai 9:30–11:00 Vilppula tori 11:45–13:00 Jämsänkoski, K-Market Vilja 14:00–15:30 Jämsä Tori 16:00–16:35 Halli K-Market Hokka 17:00–17:30 Länkipohja Sale 18:15–19:00 Kuhmoinen tori 18.10.2024 perjantai 9:30–10:45 Heinola tori 11:00–11:45 Heinola K-Market Kylätähti 12:15–13:00 Sysmä Tokmanni 13:20–14:00 Hartola S-Market 14:20–15:00 Joutsa Tokmanni 15:30–16:45 Kangasniemen rantatori 18:00–18:45 Heinola Tokmanni Jatkuva digikesto 12 kk jakso (tilaus sis. näköislehden ja sähköisen arkiston) Tee tilaus: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Jatkuva kestotilaus paperi 12 kk jakso (tilaus sis. paperilehden sekä sähköisen näköislehden & arkiston) 58 58 00 00 94 94 50 50 Viikon kohokohta diginä tai paperisena. Hinnat voimassa 15.12.2024 asti. kuhmoistensanomat.fi esim. TOIMITUS POHTII Syksyn 2024 teemanumero jäi suunniteltua ohueammaksi. Syy lienee ilmestymisajankohdassa: Syksy alkaa hämärtyä ja ottaa niskalenkkiä heistä, joilla on taipumus rauhoittua vuoden pimeimpänä aikana. Toritie on tyhjentynyt kausiasukkaista ja yrittäjien markkinointieuroista kilpailevat kalenteria tekevät koululaiset sekä Kotiseutuyhdistyksen julkaisema Kuhmoisten joulu. Vaikka sivumäärällä emme pääse ylpeilemään, niin sisältöön olemme tekijätiimillä tyytyväisiä. Harrastuksiin ja hyvinvointiin liittyvä teemalehti syntyi tekijöiden intohimosta. Ja kun tekemiseen on intohimoa, palvelee lopputuloskin käyttäjiään. Lisäksi halusimme jälleen omalta osaltamme osoittaa, millaisia mahdollisuuksia pieni ja talveksi pimenevä pitäjämme tarjoaakaan. Harrastuksista ja hyvinvoinnista puhuttaessa on hyvä muistaa, että ne ovat muutakin kuin peruskestävyyslenkkiä ja päivittäinen puolen kilon kasvisannos. UKK-instituutin laatimissa liikuntasuosituksissa puhutaan jo palautumisesta, mutta taito hengittää ja kuunnella hiljaisuutta eivät löydy liikuntapiirakasta. Eikä tarvitsekaan, sillä palautumista ei voi suorittaa. Hyvinvoinnin tukijalkoja ovat mieluisa tekeminen, uuden oppiminen, vanhassa onnistuminen ja useammalle meistä ryhmän tuoma tuki ja yhteishenki. Kaikkeen ei tarvitse pystyä omin voimin, vaan inspiroiva ohjaaja voi saada yksilöstä irti uskomattomia asioita. Toisaalta – aina ei tarvita jotakuta kertomaan, minne päin pitää askeltaa ja missä järjestyksessä. Jännityksen selättäminen ja ennenkuulumattoman kohtaaminen voivat antaa voimia tavallisenkin arjen haasteisiin. Tärkeintä on kuitenkin, että jokainen löytäisi omat keinonsa voida hyvin. Rohkeutta etsintään. Katja Alatalo Keinot hyvinvointiin ovat monet POIMI EDULLINEN OSTOSKORI PRK pkt rs pkt pkt pkt ps Ilman Plussa-korttia 3,79 pkt KIRSIKKATOMAATTI 250 g (3,96/kg) Marokko, Espanja, Alankomaat K-Menu EMMENTALtai MOZZARELLAJUUSTORAASTE 250 g (9,56/kg) HK SININEN LENKKIMAKKARAT 500-580 g (4,81-5,58/kg) Atria KANAN FILEESUIKALE 480 g (10,40/kg) Leroy TUORE LOHIFILEE A-leikattu, vakuumi, Norja Rajoitus 2 fileetä/talous Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Ollaanko Facebook-kavereita? kmarketsuomi PALVELU PELAA MA–LA 8–21 SU 10–19 99 4 99 1 00 2 79 89 ps 2 39 HINNAT VOIMASSA TO–SU / ELLEI MUUTA MAINITTU / NIIN KAUAN KUIN ERÄT RIITTÄÄ. kg KIPPARISTA TORTILLA-AINEKSET SYYSLOMALLE! 9 95 ERÄ! Atria PAREMPI NAUTA JAUHELIHA 10 % 400 g (12,50/kg) JÄÄSALAATTI 100 g (8,90/kg) Suomi 4 99 Voimassa 17.–19.10. VEHNÄTORTILLA 8 kpl 320 g (3,20/kg) Plussa-etu –26 % •••••