• 2/2019 ARTOVA / ARABIANRANTA–TOUKOLA–VANHAKAUPUNKI -KULTTUURIJA KAUPUNGINOSAYHDISTYS RY Taiteilijaesittelyssä Vaula Valpola s. 4 Kahvi kuuluu juhlaan s. 12-13 Kukkaistpahtumat saapuvat s. 14 TEEMANA Festivaalit Arabian katufestivaalit s. 7-10
• 2 Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin sitoutumaton, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kulttuurija kaupunginosalehti. Lehti jaetaan kotitalousjakeluna ja sitä on saatavissa lisäksi useista jakelupisteistä. Kuohu on luettavissa myös verkkolehtenä sekä näköisversiona kaupunginosayhdistyksen sivuilta osoitteessa www.artova.fi. JULKAISIJA Artova ry. Intiankatu 1, 00560 Helsinki. p. 050 309 9501 Numeron 1/2019 tekijät Lauri Alhojärvi, päätoimittaja Krista Pulkkinen Keijo Lehikoinen, Milla Karkulahti, Christian Sannemann Taitto: Heidi Majdahl ja Lauri Alhojärvi Kannen kuva Raisa Silvennoinen Kuva on Artovan kuvakisan upeaa satoa! SÄHKÖPOSTI JA ILMOITUSMYYNTI kuohu.toimitus@gmail.com artovakoordinaattori@gmail.com PAINO Botnia Print JAKELU Helsingin Jakelu-Expert JAKELUPISTEET Arabianrannan kirjasto, Kallion kirjasto, Kumpuoti, Kumpulan kylätila, Metropolia, K-Supermarket Arabia, Kääntöpaikka, Bokvillan, Olotila, K-market Toukola, K-Market Arabianranta, Ammattikorkeakoulu Arcada, Metropolia Arabian Kampus Hämeentie 161, Tekniikan museo, Unisport. Kuohu ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmestymisaikataulun löydät Kuohun Facebook-sivulta ja www.artova.fi. Kuohun artikkeleissa ilmaistut mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta lehden kantaa. Pääkirjoitus Lauri Alhojärvi 2/2019 Kirjoittaja on Kuohun päätoimittaja, joka pitää teatterista, politiikasta ja osallistuvasta demokratiasta. K evät näyttää säntäilevän päättämättömänä edestakaisin, mutta vuodenajan vaihtumisesta takuuvarma merkki on Arabian katufestivaalin saapuminen. Lauantai 18.5. tuo tullessaan katutaidetta, musiikkia, sirkusta, tanssia ja teatteria sekä kierrätystä, kirppiksiä ja pop-up ravintoloita. Festivaalilla on helppo suunnistaa tämän Kuohu-lehden keskiaukeaman avulla, sillä sieltä löytyvät festivaaliohjelma ja aluekartta. Festivaalit ovat vuoden toisen Kuohun kantava teema. Arabian katufestivaalin lisäksi tutustumme Savonlinnan luontoelokuvafestivaaliin ja kahteen helsinkiläiseen kukkaistapahtumaan. Numeron muissa kirjoituksissa tapaamme taiteilija Vaula Valpolan, viiletämme sähköpotkulaudoilla ja saamme vinkkejä maukkaan kahvin valmistamiseen. Festivaalit ovat kuuluneet elämääni aina. Lapsena Pori Jazzeilla keskityin pelaamaan jalkapalloa koivujen välissä, mutta onneksi olen myöhemmin voinut katsella videolta sivu silmieni menneitä huippuartistien esityksiä. Parikymppisenä päädyin vahingossa mukaan perustamaan Espoon elävän musiikin yhdistystä ja järjestämään Meijerirock-ilmaistapahtumaa, jonka tarkoituksena oli ennen muuta nostaa esiin paikallisia ja uusia muusikoita. Humanistille esiintymislavan rakentaminen paahtavan auringon alla oli eksoottista puuhaa rakennusmestarin ärhentelyistä huolimatta. Roskilden-reissut ovat piirtyneet mieleeni vahvasti. Etenkin se yksi kerta kun satoi niin paljon, että säiliöautot eivät päässeet tyhjentämään vessoja koko viikkoon. Ulkoilmafestivaalien viehätys piilee kuitenkin juuri luonnon korostuneessa läsnäolossa. Sodankylän elokuvafestivaalin maagista tunnelmaa on vaikea unohtaa. Roskilden mudassa kahlaaminen kysyy luonnetta, mutta lisää samalla yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lampeen tai mereen pulahtaminen helteisenä festivaalipäivänä kuuluu puolestaan yksiselitteisen miellyttävien elämysten kategoriaan. Yhä useampi festivaali osaa myös hyödyntää luonnon läheisyyttä. Savonlinnan luontoelokuvafestivaalilla osa näytöksistä järjestetään metsässä. Totutusta poikkeava miljöö muuttaa katselijan perspektiiviä ja elokuvakokemusta. Ivana Helsingin Superwood-festivaalin kohokohta on Woodtour, jossa artistit esiintyvät lokakuisessa metsässä. Hienostunut valaistus ruokkii mielikuvitusta herättäen kantojen alta keijut ja menninkäiset. Luonnosta kannattaa toki nauttia myös festivaalien ulkopuolella. Ympäristövastuusta muistuttaa tässä lehdessä kirjoitus tulevista Vanhankaupunginkosken siivoustalkoista. Palaamme asiaan lehden seuraavassa numerossa, jonka teemana on Ympäristömme. Sitä odotellessa toivottaa Kuohun toimitus kaikille lukijoille hyvää kevättä ja kesää! Lauri Alhojärvi päätoimittaja Artova (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kulttuurija kaupunginosayhdistys ry) on Arabian alueen ihmisten – asukkaiden, työntekijöiden, yrittäjien, opiskelijoiden sekä muiden alueesta kiinnostuneiden – yhteisö. Artova on pääkaupunkiseudun aktiivisin kaupunginosayhdistys. Se järjestää taideja kulttuuritapahtumia, osallistuu monipuolisesti kaupungin kehittämiseen sekä pilotoi uudenlaisia toimintamalleja ja käytäntöjä. Artova kokoaa yhteen erilaisia toimijoita ja avaa samalla yllättäviä näkökulmia. Artova saa mahdottomaltakin vaikuttavat projektit toteutettua. Tärkeää on itseohjautuva ja omaehtoinen toiminta. Artova on myös tehnyt uraauurtavia avauksia vallan ja vastuun jakamisessa ja päätösvallan siirtämisessä suoraan alueen toimijoille. Monipuolisen ja vaikuttavan toiminnan mahdollistaa aktiivisten vapaaehtoisten suuri joukko. Artova on meidän kaikkien! Tule mukaan tekemään Artovan alueesta entistäkin parempi ja hauskempi! Lisätietoa: www.artova.fi. Artovan perustoiminta on riippuvainen jäsenmaksuista. Tue mahtavan monipuolista toimintaa maksamalla jäsenmaksu 12/8 euroa tilille 800012-70827323 (käytä viitettä 3696) ja täyttämällä liittymislomake sivulla www.artova.fi. Kiitos! Teema : Festivaalit Festivaalit Hei sinä, jolla kamera kulkee aina matkassa! Mikä on suosikkikuvauskohteesi Artovan kiehtovalla ja monimuotoisella alueella? Kenties Pornaistenniemen upeat ulkoilumaastot tai Vanhankaupungin alati kuohuva koski? Vai ikuistatko mieluummin tilanteita, urbaaneja tapahtumia ja alueen asukkaita? Haluaisitko jakaa parhaat otoksesi ja oman näkökulmasi myös Kuohun laajalle lukijakunnalle? Lähetä meille toimitukseen kuviasi, julkaisemme niitä sekä Kuohun sosiaalisessa mediassa, että itse lehdessä. Uniikeimmat otokset päätyvät aina kansikuvaksi asti! Laita kuvat osoitteeseen kuohukuvat@gmail.com oman nimesi ja kuvauspäivämäärän kera. Kuvien resoluution olisi hyvä olla noin 300 dpi, jotta laatu riittää myös painotuotteeseen. Hauskoja kuvaushetkiä! Tule mukaan tuottamaan visuaalista sisältöä Kuohuun!
• 3 Lauri Alhojärvi Kirjoittaja on Kuohun päätoimittaja, joka pitää teatterista, politiikasta ja osallistuvasta demokratiasta. Keijo Lehikoinen Kirjoittaja on Artova ry:n aktiivi ja Arabian vaalipaneelin järjestäjä. Kaupunginkanslian tiedote: Vallilanlaakson raitiotie hyväksyttiin Artova ry järjesti Arabian eduskuntavaalipaneelin Arabianrannan kirjastossa Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 10.4. Vallilan raitioliikenne-, katuja puistoalueen asemakaavan sekä Kumpulan puistoaluetta koskevan asemakaavan muutoksen. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden raitiotieyhteyden Kalasataman ja Pasilan välille. Uusi raitiotie muodostaa myös uuden joukkoliikenneyhteyden Kumpulan kampuksen Artova ry:n järjestämä Arabian vaalipaneeli: Vastuu tulevaisuudessa pidettiin Arabianrannan kirjastossa lauantaina 23. maaliskuuta. Paikalla vaalipaneelissa oli jopa 70 henkeä eli vaalipaneeli herätti varsin suurta kiinnostusta. Ehdokkaista paikalla olivat ministerit Kimmo Tiilikainen (Keskusta) ja Sari Sarkomaa (Kokoomus). Arabianrannassa asuvia ehdokkaita edustivat Kaisa Hernberg (Vihreät) ja Mai Kivelä (Vasemmistoliitto). Sen lisäksi paikalla oli eduskuntapuolueista Juhani Stranden (Perussuomalaiset), professori J ukka Kekkonen (SDP) ja uusista puolueista Katju Aro (Feministinen puolue) ja Petrus Pennanen (Piraattipuolue). Vaalipaneelissa kävimme läpi muun muassa koulutusta, ilmastonmuutosta ja sosiaaliturvan uudistamista. Paneelin juonsivat allekirjoittanut eli Keijo Lehikoinen ja Anders Jansson. Vaalipaneelin ehdokkaat menestyivät eduskuntavaaleissa Arabian vaalipaneelin ehdokkaat menestyivät hyvin eduskuntavaaleissa ja kaksi heistä nousi eduskuntaan ja yksi putosi. Arabianrannassa asuva 36-vuotias Vasemmistoliiton ehdokas Mai Kivelä tuli valituksi uutena edustajana eduskuntaan 6790 äänellä. Kivelä sai puolueensa Vasemmistoliiton ehdokkaista Helsingin suurimman äänimäärän hienoisella 15 äänen erolla puolueen entiseen puheenjohtajaan Paavo Arhinmäkeen. Kokoomuksen entinen opetusministeri 53-vuotias Sari Sarkomaa on toiminut kansanedustajana vuodesta 1999 alkaen ja jatkopaikka tuli 6806 äänen turvin. Sarkomaa sai Helsingin vaalipiiristä puolueensa ehdokkaista viidenalueelta ja Arabianrannan eteläosista Pasilaan. Yhteys toteutetaan raitioliikenteelle soveltuvana nurmiratana, jolla ei sallita moottoriajoneuvoliikennettä. Uusi ratikkareitti on linjattu niin, että se sopeutuu puistoympäristöön ja haittaa mahdollisimman vähän puistoalueen muuta käyttöä. Pyöräliikenteen laatukäytävä, baana, on sijoitettu suunnitelmassa raitiotien rinnalle. Kalasataman raitioteiden kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannuksesta raitiotiejärjestelmän osuus on 56 miljoonaa euroa ja katurakentamisen kustannukset 23,5 miljoonaa. PyöräArtova järjestämä vaalipaneeli Arabianrannan kirjastossa keräsi salin täyteen yleisöä paikalle. Paikalla olivat ehdokkaat kaikista suurista ja keskisuurista eduskuntapuolueista ja kahdesta uudesta puolueesta liikenteen baanayhteyden erillinen kustannusarvio on 3,5 milj. euroa. Teksti on otsikkoa lukuunottamatta peräisin Helsingin kaupunginkanslian tiedotteesta 10.4.2019, jonka on laatinut Maisa Hopeakunnas. Muokkaukset ja poistot ovat päätoimittajan. neksi eniten ääniä. Ministeri Kimmo Tiilikainen on istunut eduskunnassa vuodesta 2003 alkaen. Tiilikainen oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yksi vaalipiirinsä Kaakkois-Suomen ääniharavista yli 9000 äänen turvin. Tällä kertaa Tiilikaisen äänimäärä Helsingissä putosi puolueen viime vaalien sadosta ja Keskustan paikka jäi 3000 äänen päähän. Miten Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueella äänestettiin? Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin alue jakaantuu kahteen vaalipiiriin nimeltään Toukola A ja Toukola B. Vaalipiiri Toukola A pitää sisällään Arabianrannan alueen Kokkosaarenkadulta Arabian kauppakeskuksen kulmille sekä Toukolan. Toukola B käsittää Arabianrannan pohjoisosan ja Vanhankaupungin reuna-alueen. Kotimaan äänestysprosentti oli 72,1 % ja Helsingin vaalipiirin 77,7 %. Toukola A -äänestysalueen äänestysprosentti nousi reilusti yli valtakunnallisen äänestysaktiivisuuden 84,1 % osuudella. Toukola A:n ääniharava oli Pekka Haavisto (Vihr.) 162 äänellä ja jaetulle toiselle sijalle pääsivät alueella asuva Maria Ohisalo (Vihr.) sekä Jussi Hallaaho (PS). Neljänneksi ylsi Mai Kivelä 139 äänellä. Puolueista suurimmat olivat Vihreät (30,6 %), Vasemmistoliitto (18,7 %) ja Kokoomus (13,2 %). Toukola B:n äänestysprosentti oli huimat 88,2 % eli yli 10 prosenttiyksikköä Helsingin vaalipiirin keskiarvoa korkeampi. Toukola B:n ääniharavaksi kiri myös Pekka Haavisto (191 ääntä), mutta tällä alueella Jussi Halla-aho (PS) sai 175 äänellä selvän kaulan Maria Ohisaloon (137 ääntä). Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalipiirissä eniten ääniä saanut Kokoomuksen Jaana Pelkonen ylsi tällä kertaa neljänneksi 99 äänen turvin. Toukola B:n suurimmat puolueet vuoden 2015 vaaleissa olivat tasavahvat Kokoomus (26,3%) ja Vihreät (26 %). Näissä vaaleissa Toukola B:n suurimman puolueen valtikka siirtyi Vihreille ja he olivat vaalipiirin suurin 31,6 % osuudella Kokoomuksen jäädessä 22,2 % osuuteen. Alueen kolmanneksi suurin puolue oli näissä vaaleissa Vasemmistoliitto 13,3 % osuudella. ? Jukka Kekkonen, Kaisa Hernberg, Sari Sarkomaa ja Kimmo Tiilikainen. Kuvat: Milla Karkulahti ? Katju Aro, Petrus Pennanen,Juhani Strandén , Mai Kivelä, Jukka Kekkonen, ja Kaisa Hernberg.
• 4 Taiteilijaesittelyssä Vaula Valpola Maalauspaikkana Arabia T utustuin Arabian alueeseen 90-luvulla, kun työskentelyssäni oli pätkä, jolloin innostuin tekemään puusta installaatioita. Keräsin Arabian rannoilta meren tuomia puita ja rakensin niistä. Tuntui tärkeältä, että puilla oli ollut jokin käyttötarkoitus ja historia. Ne olivat ikään kuin karkulaisia ja sitten päätyivät vielä kerran käyttöön. Arabian rannat olivat hukkamaata, mikä oli visuaalisesti inspiroivaa. Kiehtova oli myös Arabian tehtaan jätevuori, mistä monet löysivät vielä käyttökelpoisia mutta hieman rikkinäisiä astioita. Yksi Arabian alueen rikkauksista ovat vanhat teollisuusrakennukset. Ne antavat alueelle karaktääriä ja ne tuovat eri alojen osaajia työskentelemään. Liian suunnitellut ja liian hienoiksi saneeratut tilat eivät aina ole toimivampia. Innovatiivisuus tulee mahdollisuuksien löytämisestä, rakennusten osalta siitä, että tilat eivät ole liian kalliita ja ne ovat helposti itse muunneltavissa. Ensimmäinen työskentelytilani Arabiassa oli Hämeentie 135:ssä Monimuotoisuus, vanhat teollisuustilat, luonto, historian kerroksellisuus tekevät Arabiasta omaleimaisen ympäristön Paula Valpola Taidemaalari, Kuvataiteilija (StaK 1985, nyk. Taideyliopisto) • www.vaulavalpola.com • www.artlainaamo.com/vaulavalpola/ Tulossa: Galleria Rantakasarmi, Suomenlinna 25.7.-18.8.2019 Vapaa pääsy Maalausten reunojen viimeistelyä. Ateljeesäätiön tiloissa 2008. Sen jälkeen vuonna 2012 muutin työtilani pois Arabiasta taiteilijakoti Lallukkaan, jonka remontin aikana työskentelin vuoden maalla. Työtilani palasi Arabiaan puolitoista vuotta sitten, ja olen työskennellyt Hämeentie 155:ssä, joka on 50-luvun pienteollisuustilaa. Siellä ovat syntyneet teokset, joita olen tehnyt kesällä avattavaan näyttelyyn. Näyttelyn teemaa miettiessäni ymmärsin, että yli viisikymppisenä en ole ainoa, joka kokee paljon hajottavia asioita, jotka voivat tulla hyvinkin tiiviiseen tahtiin. Vanhempien sairastuminen tai kuolema, lapsien poismuutto, parisuhteen päättyminen, työelämässä roolin muuttuminen tai päättyminen. Halusin käsitellä hajoamista ja uudelleen aloittamisen mahdollisuutta. On luovuttava ja ymmärrettävä luopumisen välttämättömyys ennen kuin tulee tilaa ja mahdollisuutta uusille asioille. Työskentely taidemaalarina on työntekoa pitkällä perspektiivillä. Näyttelyt sovitaan vuoden, kahden päähän. Sama teos kokee monta muutosta vuoden sisällä, yksityiskohdat tulevat ja menevät. Maalaukset ovat enemmän kuin käsityöläisyyttä. Tieto materiaaleista ja taito hallita niitä kasvavat, mutta keskeistä taideteoksessa on kuitenkin yritys saattaa visuaaliseen muotoon asioita, tunteita ja elämyksiä. On ollut mukava huomata, ettei kiinnostus kuvataiteeseen ole vähentynyt. Amos Rexin edessä kiemurtelee jono. Taidemaalariliiton teosvälityksessä kävi 10 000 kävijää. Toivottavasti kynnys käydä gallerioissakin alenisi. Niitä pidetään turhaan juhlavinapaikkoina, joihin ei voi mennä. Lopulta kuitenkin vasta katsoja tekee teokset vuorovaikutteisiksi.
• 5 TOUKOLANRANTA EI SOVELLU ASUMISEEN ...sanoi akatemianprofessori Mirja Salkinoja-Salonen syksyllä 1995. No, nyt siellä asuu muutama tuhat ihmistä, mutta Arabianrannan asutuksen synty ei todellakaan ollut alueemme unelmien täyttymys. Teollisuutta, varastointia, jätteitä ja puisto E nsimmäinen TOVA-lehti, jossa kosketellaan Vanhankaupunginlahden rannan suunnittelua, kertoo huhtikuussa 1980 kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymästä Arabia-Hermannin rantasuunnitelmasta. Suunnittelu oli aikataulustaan joitakin viikkoja myöhässä, mutta pahemmalta myöhästymisestä vältyttiin siten, että viimeiset ristiriidat ’koteloitiin’. Ei vielä päätetty, jäisikö kalasatama nykyiseen paikkaansa Verkkosaareen, Hämeentien varren jätepaperikeskuksen tontti rajattiin suunnittelualueesta ulos ja pienteollisuusalueen laajennus viereiselle pallokentälle jäi pois. Bokvillanin tonttia lukuun ottamatta koko suunnittelalueen rakennuskelpoinen osa merkittiin teollisuutta, varastoa ja teknistä huoltoa varten. Rantaan kirjattiin virkistysalue. Syksyllä 1983 kuuluu hieman ristiriitaisia viestejä. Kaupunginvaltuusto päätti käynnistää Vanhankaupunginlahden täytön niin Kyläsaaren silloisen kuin uuden, rakennettavan koko pääkaupunkiseudun erityisjätteiden polttolaitoksen jättein, tavoitteena Hermannin-Arabian uuden rantapuiston tekeminen. Asukkaat kannattivat tietysti puistohanketta, mutta epäilivät jätteiden käyttöä eivätkä luonnonsuojelijat olleet täytöstä lainkaan innostuneita. Täytössä käytettäväksi aiottu kuona sisältäisi raskasmetalleja, eikä ollut selvitetty, miten kuona tulisi vaikuttamaan veteen. ”Käsitellessään täyttötyön starttirahaa kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti ponnen, jonka mukaan kaikin keinoin estetään ympäristöhaittojen syntyminen.” Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt alueen osayleiskaavan syyskuussa 1980. Kahden ja puolen kilometrin pituiselle pengerrettävälle rannalle oli tarkoitus sijoittaa kesäteatteri, pallokenttä, venesatama ja veneiden talvisäilytys, nuorison venepaja, kalamiesten kerhorakennus, aurinkoranta ja liikuntakenttiä. ”Kalastuksen ja soutelun lisäksi lahti soveltuisi myös lähinnä juniori-ikäisten soutuja melontaharjoituksiin”. Bokvillanin kortteliin oli tarkoitus sijoittaa vapaa-ajan toimintoja. Tehorakentamista Syksyllä 1990 suunnitelmat ovat lähteneet muuttumaan. Uus-Toukolaa eli Toukolanrantaa koskeva suunnitelma ihmetytti asukkaita. Arveluttavaa oli, että kaupunkisuunnittelijat esittivät tehorakentamista alueelle, joka on luonteeltaan pientalovaltainen puutarhakaupunginosa. Toukolan-Vanhankaupungin yhdistys piti lausunnossaan Hermannin-Toukolanrannan osayleiskaavaa varsin ristiriitaisena. Kaavaluonnokseen sisältyi koulujen, päiväkodin ja leikkipuiston naapurina Kyläsaaren hoitolaitos alkoholiongelmien keskitettyä ratkaisua suuria hoitolaitoksia rakentamalla ei ylipäänsä voitu pitää mielekkäänä. Hämeentien varteen suunniteltiin 4-6 kerroksinen kerrostalomuuri, Hämeentielle jäisi kokoojakatuna läpiajoliikenne. Yhdistys piti välttämättömänä läpiajon sallimista pelkästään joukkoliikenteelle. Talomuuria olisi madallettava ja katkaistava esimerkiksi Bokvillanin tontin kohdalla joka tässä suunnitelmassa oli muuttunut teollisuualueeksi. ”Asuinkortteleita suunniteltaessa on myös pidettävä huolta siitä, että vuokra-asuntojen osuus ei nouse liian suureksi; suurin osa Toukolan kerrostaloista on jo nyt vuokrataloja.” Toukolanrantaan uusi asuinalue ja Viikkiin Ahvenanmaan verran väkeä Keväällä 1991 suunnitelmat olivat jo täsmentyneet: Vanhankaupunginlahden rantaan ja Hämeentien eteläpuolelle rakennettaisiin 5500 7000 asukkaan ja 3000 työpaikan asuntoalue. Ensimmäiset asunnot valmistuisivat vuoden 1994 lopussa. Kyläsaaren polttolaitoksesta kaavailtiin luonnontieteen museota. Rantaan tulisi uusi Hämeentien suuntainen tie. Hämeentien varteen, nykyisten korjaushallien paikalle siis STARAn tontille tulisi 5-7 kerroksisia taloja, joiden pohjakerroksissa olisi kauppoja. Kotisaaren ja Arabian tehtaat säilyisivät, kuten myös Kyläsaaren hoitolaitos jonka viereen sijoittui alueen uusi palvelukortteli. Bokvillanin kortteli oli jälleen puistona. Samalla Viikin-Latokartanon alueelle esitettiin 17 000 18 000 asukkaan asuinalueen rakentamista. Tästä odotettiin varsin mahtavia liikenneongelmia. Kutosen ratikka ulotettaisiin alueelle ja olisi siten Arabian kohdalla täpötäysi, mutta valtaosa asukkaista joutuisi turvautumaan henkilöautoihin ja ruuhkauttaisi niin Kustaa Vaasantien kuin Hämeentien. Osaa liikenteestä yritettäisiin saada suunniteltuun Pasilan orteen.”Toukolalaisten on syytä vaatia, että Viikin alueen rakennusmääriä tulee pudottaa murto-osaan suunnitelluista, ja että alueelle on saatava suora ja nopea junatai metroyhteys; raitiotien kapasiteetti ja vaihtoihin perustuvat yhteydet eivät tule kysymykseen.” Keväällä 1993 kaupunginvaltuusto päätti luopua Pasilan orresta. Rantapuistosta muisto vain? Joulukuussa 1992 suunnittelu oli kuitenkin edennyt vaiheeseen, jossa rantapuistosta ei enää ollut paljoakaan jäljellä. Syksyllä 1990 oli vielä nähty, ettei täyttömaalle voida rakentaa, mutta samalla kun kaupungin rahapula näytti lykkäävän koko hanketta vuosiksi eteenpäin, suunnitellut korttelit ulottuivat aivan rantaan kiinni. Toimitilojen määrää oli lisätty tuntuvasti. Pahimmillaan luvattu rantapuisto supistuisi 50 metrin kaistaleeksi meren ja kerrostalojen väliin. Toukokuussa 1993 kaupunginosayhdistykset vaativat, että Toukolanrannan rakentamista rajataan tuntuvasti ja asuntorakentamisen suhteellista osuutta lisätään. Rantapuiston riittävä laajuus ja leveys on turvattava. Bokvillanin puistokortteli on säilytettävä rantapuiston pääsisäänkäyntinä. Vuoden 1993 lopulla luvattiin rakentamisen lähtevän Hermannissa liikkeelle vielä samana vuonna. Suunnitelma oli täsmentynyt asemakaavaluonnokseksi; rantapuisto edelleen kapeahkona mutta entistä toiminnallisempana. Ainakin jonkinlainen luonnomukaisuus oli suunnittelun periaatteena. Taloista tulisi 4-6-kerroksisia. Arabian tontti oli yhä teollisuustonttina ja Hämeentien varteen saisi rakentaa lisää. Hämeentietä ”joudutaan ilman muuta leventämään, totesivat suunnittelijat”. Viikistä suunniteltiin yhä pikaraitiotieyhteyttä Hämeentietä pitkin Sörnäisten metroasemalle. Autojen läpiajoliikenne ohjattaisiin sen sijaan Annalan leikkipuiston kohdalle louhittavassa tunnelissa Kustaa Vaasantielle (Annalantunneli löytyy yhä kaavasta...). Loppukesän yhteisen maastokäynnin jälkeen pohjoispään suunnitelmaa oli kevennetty niin, että puistolle jäi enemmän tilaa. Kaiken kaikkiaan suunnitelmissa oli kerrosalaa hieman pienennetty. Valtuustokäsittelyyn asemakaavan arvioitiin etenevän vuoden 1996 alkuun mennessä ja rannan ensimmäiset asukkaat muuttaisivat sisään 1999, viimeiset 2013. Kirjoitus jatkuu seuraavassa numerossa. Anders Jansson Kirjoittaja on Artovan historia-ryhmän jäsen.
• 6 Testissä yhteiskäytössä olevat sähköpotkulaudat TIER vai VOI? H elsinkiin on rantautunut kaksi sähköpotkulautoja yhteiskäyttöön maksua vastaan tarjoavaa yritystä: berliiniläinen TIER ja ruotsalainen VOI. Molempien sähköpotkulaudat toimivat kännykkäsovelluksen avulla ja sovellukseen voi laittaa maksutavaksi esimerkiksi luottokortin. Molempien appsit näyttävät kaikkien potkulautojen sijainnin, akun varaustason prosentteina ja ydinkeskustassa olevan alueen, jonne laudat voi palauttaa ilman lisämaksua. Kummankin yrityksen lautojen käyttöönotto maksaa euron ja siitä eteenpäin mennään minuuttitaksalla, joka on TIER:llä 15 senttiä ja VOI:lla 25 senttiä. Sähköpotkulaudat toimivat ilman kiinteitä asemia toisin kuin kaupunkipyörät ja ne voi jättää käytännössä mihin tahansa julkiselle paikalle muut liikenteen käyttäjät huomioon ottaen. Koeajoin molemmat sähköpotkulaudat Katajanokan Allas Sea Poolilta Sörnäisiiin. Molempien firmojen malli on Segway ES4 eli laudat ovat fyysisesti samanlaisia. Ensimmäisenä koeajossa oli väritykseltään vaaleanvihreä TIER. Kännykkäsovelluksen käyttöönotto sujui melko helposti ja maksutietojen antamisen jälkeen olin valmis koeajolle. Potkulauta löytyi appsin avulla noin 50 metrin päästä osoitteesta Kanavaranta 1 heti HSL:n kaupunkipyörien parkkipaikan vierestä. Sähköpotkulauta avautui kivasti appsin avulla. Ilman vauhtia lauta ei liiku mihinkään, mutta pienen potkaisun jälkeen vauhti kiihtyi ja koeajo alkoi. Matka jatkui rantaa pitkin Sörnäisten Rantatielle. Ilma oli kylmä ja lautailu oli viileää, mutta matka sujui nopeasti noin 20-21 kilometrin nopeudella kohti määränpäätä. Sörnäisiin mennessä testasin laudan kykyä nousta mäkeä ylös ja suhteellisen hyvin se siitä selvisi, mutta välillä joutui potkaisemaan lisää vauhtia. Parkkeerasin laudan Sörnäisiin Hämeentielle tien reunaan. Ajon lopettaminen sujui helposti appsin avulla ja sain kuitin ajetusta matkasta sähköpostiini. Matka-aika oli 14 minuuttia, ajettu matka 3 kilometriä ja hintaa tälle tuli 3,10 euroa. Ihan hyvin sujui ensimmäiseksi testiajoksi. Seuraavana päivänä testissä oli väriltään punainen VOI. Appsin käyttöönotto sujui helposti ja kun skannasin sovelluksella koodin laudan päältä, sain sähköpotkulaudan käyttööni. Lähtö oli jälleen Allas Sea Poolilta ja lauta löytyi täsmälleen samalta paikalta kuin edellispäivänä koeajettu lauta. Koska laudoilla ei ollut teknisesti eroa, huomio kiinnittyi hintaan sekä käyttöönoton ja palautuksen helppouteen. VOI:n hinta oli TIER:ä tyyriimpi ja maksoi 10 senttiä enemmän minuutilta, mutta aloitusmaksu oli sama. Palauttessani VOI:n sähköpotkulaudan Kallioon minulla meni aikaa lähes minuutti kunnes sain laudan palautettua oikeaoppisesti. Ajoin hiukan lyhyempää reittiä ja matka kesti 10 minuuttia ja maksoi 3,75 euroa. Lautojen käyttöalue sijaitsee ydinkeskustassa ja Arabiasta katsottuna lähin alue löytyy Sörnäisistä. Laudan voi ajaa kauemmaksikin, mutta kauemmaksi jättäminen taas maksaa enemmän, joten mahdolliset lisäkustannukset kannattaa selvittää ensin. Ehkä tässä oli takana ensikertalaisen sähläystä, mutta tässä testissä TIER veti hienoisesti pidemmän korren juuri appsin käytön helppouden ja edullisemman hinnan takia. Varauksetta voin suositella molempien firmojen Katso lisää: https://www.tier.app/fi/ https://www.voiscooters.com/ fi/home lautoja saatavuuden mukaan, joka vaikuttaa silminnähden hyvältä. Ajamiseen suosittelisin käytettäväksi kypärää, jos se on suinkin mahdollista. ? Kuva: Keijo Lehikoinen Keijo Lehikoinen Kirjoittaja on Artova ry:n aktiivi ja Arabian vaalipaneelin järjestäjä. Ensiksi Helsinkiin saapui ruotsalainen VOI. Sitten tänne tuli Berliinistä TIER halvemmilla hinnoilla. Testissä kaupungin sähköpotkulaudat.
• 7
• 8
• 9 Y htenä Helsingin tapahtumakesän hyvätuulisimmista festareista ja asemansa kaupunkilaisten sydämissä vakiinnuttanut Arabian katufestivaali on taas täällä! Keväinen lauantai 18.5. tuo mukanaan aimo annoksen kirppiksiä, kierrätystä, katutaidetta, musiikkia, sirkusta, teatteria, tanssia, lastenohjelmaa, pop-up ravintoloita sekä tietysti runsain mitoin hymyileviä ihmisiä ja rentoa oleskelua. Festivaali on kaikille avoin, epäkaupallinen ja maksuton kaupunkitapahtuma, jonka toteuttavat yhdessä tiivis ydintuotantotiimi, kymmenet kumppanit ja kokonaisuudessaan yli 300 vapaaehtoista. ”On upeaa olla osa näin hienoa kokonaisuutta, jossa samaan aikaan luodaan viihtyisämpää kaupunkia, yhteisöllisyyttä ja tarjotaan monipuolisesti mahdollisuuksia niin nouseville kulttuurin tekijöille kuin lukemattomille muille toimijoille”, toteaa festivaalin vastaavana tuottajana toimiva Outi Karhu-Suuronen, jolle festivaalit ovat kävijänä tutut jo useamman vuoden ajalta. Ekologisten arvojen, katutaiteen ja monipuolisen ohjelman ympärille rakentuva festivaaArabian katufestivaali tulee 12. kerran! li jatkaa hyväksi havaitulla linjalla ja tarjoaa taas tekemistä vauvasta vaariin. Tsekkaa kolmen upean musiikkilavan monipuolinen ohjelmisto, käy pyörähtämässä lasten kirppistorilla tai tule itse myymään kirppisalueelle, ihaile tanssija sirkustaidetta tai käy kenties kurkkaamassa teatterilavan ohjelmistoa, nauti ravintoloiden muovittomista ja monipuolisista kasvisherkuista, tutustu virtuaalitaiteeseen ja kierrä alueen AR-kohteet tai bongaa vaikkapa vegaanista jäätelöä Petteri & Petterin aurinkovoimalla energisöidyltä myyntipisteeltä. Nappaa piknikvilttisi tai kiertele ympäri festarialuetta, tapahtumasta löytyy paljon ohjelmaa kaikenikäisille ja -kokoisille. Lämpimästi tervetuloa viihtymään! Kaikille avoimet kirppiksetpikaohje myyjille Maksuttomille kirpputoreille on tänä vuonna omistettu viihtyisä Syyriankatu välillä Kongontie ja Sumatrankatu. Tie on suljettu välillä 9-19 ja alueelle saa asettua vapaasti saapumisjärjestyksessä. Pelastusreitti tulee kuitenkin jättää vapaaksi, joten kiinteitä rakenteita ei saa pystyttää ajoväylälle. Teltat tulee olla asianmukaisilla painoilla tuettuja. Epäselvissä tapauksissa kysy paikalla olevalta festarihenkilökunnalta apua! Lastentori Syyriankadun varressa oleva hiekkakenttä on klo 12 alkaen täynnä vilinää ja vilskettä, kun kentälle levittäytyy Arabian katufestivaalin Lastentori. Torille ovat kaikki lapset tervetulleet pitämään myyntipaikkaa. Torilla saattaakin kohdata esimerkiksi mehukioskin, kasvomaalausta tai käytettyjen lelujen puodin. Vain mielikuvitus on rajana, ja sitähän lapsilla riittää! PIKAOHJEET AR-TAITEESEEN: 1. Lataa sovelluskaupasta Arilyn-applikaatio 2. Avaa sovellus ja katso puhelimen läpi AR-kohteeseen.Sovellus tunnistaa kohteen ja lataa taidesisällön. Ekologisten arvojen, katutaiteen ja monipuolisen ohjelman ympärille rakentuva festivaali jatkaa hyväksi havaitulla linjalla ja tarjoaa taas tekemistä vauvasta vaariin. ” Katutaide goes AR! A rabian katufestivaali nostaa päätään AR-taiteen (Augmented Reality = lisätty todellisuus) edelläkävijänä. Viime vuonna AR-gallerialla lämmitellyt festivaali astuu nyt askeleen edemmäs ja tuo tänä vuonna lisätyn todellisuuden taiteen alueen katutaideteoksiin! Festivaalipäivästä lähtien alueella voikin ihmetellä katutaiteeseen kekseliäästi nivoutuvaa ja sitä elävöittävää AR-taidetta neljässä eri kohteessa. Katseluun tarvitaan vain älypuhelin ja Arilyn-sovellus. Helpompaa kuin heinänteko! Lisätyn todellisuuden ympärillä on jo muutaman vuoden ajan ollut kasvavaa hypeä. Applen pääjohtaja arvioi reilu vuosi sitten AR:n isommaksi asiaksi kuin mitä internet on ihmiskunnalle. Markkinointipuhetta tai ei, lisätty todellisuus avaa myös julkisen taiteen kentälle valtavasti uutta potentiaalia. Siinä missä kanvaasina ovat aiemmin toimineet vain rajatut 2D-pinnat, on nyt periaatteessa mahdollista käyttää mitä tahansa pintaa tuoden siihen animaatiota, videota, 3D-grafiikkaa, ääntä ja interaktiivisuutta. Potentiaali on lähes rajaton. AR-taide on myös festivaalin hengen mukaisesti ympäristöystävällistä. Festarialueelta löytyvät AR-teokset ovat muraalibuumin Suomessa avanneessa Jukka Hakasen Arabiaaiheisessa muraalissa (Intiankatu 1), Arabiakeskuksen ja Pop & Jazzin välisen seinän molemmissa päissä (koski ja metsämaisema) ja Isolavan ja kirppiskadun välissä sijaitsevan sähkökaapin kettuaiheisessa maalauksessa. Eikä hätää, jos et festaripäivänä ehdi kohteille, sillä teokset jäävät ainakin vuoden loppuun asti alueen iloksi. Kokeile ja ylläty! Jos virtuaalinen taide kiinnostaa enemmänkin, niin kannattaapa festaripäivänä pyörähtää myös XR-galleriassa (eXtended Reality) entisissä M-kaupan tiloissa ja Arabiakeskuksen pihassa olevalla XR-centerin pisteellä, joista löytyy sekä ARettä VR-elämyksiä.
• 10
• 11 D et är ju så att man lär sig orden på det språk man använder dem. Sen får man översätta. Jag har länge funderat på det där som i Sverige heter planeringssamverkan men hos oss ofta ’osallistaminen’. Osallistua vet jag ju att det är att delta, men blirjag osallistettu så är jag alltså föremål för deltagande? När jag jobbade i kommun och stat var ju deltagandet något som andra gjorde, i mina planoch programförsAnders Jansson Kirjoittaja on Artovan historiaryhmän jäsen. Vad blir ’osallistaminen’ på svenska? KAUPUNGIN LAAJIN VASUMA MALLISTO MEILLÄ. www.friskissvettis.fi/helsinki FriskisSvettisHelsinki /friskissvettishelsinki Stadin hauskinta liikuntaa nyt Hermannissa – lähempänä kuin arvaatkaan. F&S-SALI HERMANNI Haukilahdenkatu 2 D Tutustu myös kesäaikatauluumme. puh. 09 685 4542, info@friskissvettis.fi lag. Somliga ville ta livet av mej, men det lugnade sej sen tio år senare sa dom att ’se janssoni on tullu melkein ihmisiks’. Men nu, när jag som pensionär bott här i Arabia i några år har jag hunnit samverka i både ett och annat, och det finns förstås alltid någonstans fem nätklick bort en kort svensk resumé, men jag tror nog att utan min byråkratbakgrund på finska så vore jag ganska illa ute med hela denna osallistaminen. Samma gäller ju ofta dem, som inte råkar ha finska till modersmål. Men det är faktiskt därför jag nu vill uppmana alla, också på svenska, or in english, ili paruski..., att kasta sig in i samverkan, eftersom det åtminstone verkar som vårt kära Helsingfors faktiskt vill samverka med oss och det är kanske vår uppgift att lära staden hur den skall vara melkein ihmiskis med oss! Men hur skall jag gööööra? Ett enkelt råd: gå med i någon Artovagrupp! Vill du tugga på stadens planer, så är det samhällsutvecklingen. Vill du vara hållbar, så är det Kestävä Arabia. Vill du se på hur det hela blivit till, så är det historiagruppen. Och flera finns. Vi har ju förstås en gatufest här i dagarna, så där kan du också ta kontakt. Går det som förut så hittar du mej med en trafikspade i handen vid en av gatubommarna.... H elsingissä on 130 kilometriä upeaa Itämeren rantaviivaa, joka suorastaan kutsuu ulkoilemaan. Rantojamme uhkaa kuitenkin roskaantuminen. Rannoilta löytyy tupakantumppeja, kertakäyttöastioita, karkkipapereita ja monenlaista pienempää ja isompaa roskaa. Rannoilta roskat päätyvät lopulta mereen, jossa ne aiheuttavat ongelmia linnuilla, kaloille ja muille merieliöille. Auringonvalo ja aallot haurastuttavat muoviroskaa hajottaen sen vähitellen pienenpieneksi mikromuoPuhdas ranta kuuluu kaikille! Vanhankaupunginkoskella siivotaan yhdessä la 25.5. klo 11?15 Eeva Puustjärvi SATAKOLKYT-hankekoordinaattori viksi, jota on liki mahdoton enää poistaa merestä. Kevään ja Siivouspäivän kunniaksi Vanhankaupunginkoskella Verkatehtaan puiston ympäristössä järjestetään yhteiset siivoustalkoot lauantaina 25.5. klo 11-15. Siivouksen lisäksi rannalle levittäytyy toimintapisteitä, joissa pääsee mm. rakentamaan hyönteishotelleja, tutustumaan rannan linnustoon sekä pelaamaan ulkopelejä. Tapahtuman järjestää SATAKOLKYT-hanke, jonka tavoitteena on innostaa helsinkiläiset liikkumaan rannoille ja saada samalla koko Helsingin 130 km pitkä rantaviiva siivottua roskista. Mukana tapahtumassa ovat myös Kulman Kiertäjät -lippukunta, kaupunginosayhdistys Artova, Arabian nuorisotalo sekä Stadin ammattiopiston luontoja ympäristöneuvojaopiskelijat. Tervetuloa nauttimaan rannasta ja pelastamaan Itämerta askel askeleelta! Lisätietoa www.satakolkyt.fi ? Kuva: Eeva Puustjärvi
• 12 K ahvi kuuluu äitienpäiväaamiaisen lisäksi 42-vuotiaan Samuli Seppävuoren elämään vahvasti myös arkena. Pikkulapsiperheen arjessa kahvikupillisesta haetaan piristystä päivään, mutta parhaalta aromikas juoma maistuu ajan kanssa ja huolella valmistettuna. Viikonloppuaamut ovat Seppävuoren mieluisimpia kahvihetkiä, mutta kahvi kuuluu ehdottomasti myös hyvän illallisen päätökseen. Ja mielellään juuri silloin hän panostaa erityisen hyvään kahviin. Ehkäpä ryhtyminen juuri kahviyrittäjäksi juontuukin Seppävuoren halusta löytää aina parempi ja parempi kahvi. Creman alkuaskeleet Samuli Seppävuori on PPL Media Oy:n ja siihen kuuluvan Creman toimitusjohtaja. PPL Media perustettiin yhdessä Hankenilla tavatun Anssi Rouhtulan kanssa vuonna 2005 ajatuksena tehdä verkkopalveluja yrityksille. Verkkokaupan osalta kertyi paljon osaamista ja pian PPL Median toimiva verkkokaupparatkaisu houkutteli löytämään myös oman verkkokauppatuotteen. Ensimmäisenä ajatuksena oli luonnollisesti tutut IT-tuotteet, mutta hyvin nopeasti kahvi nousi ’kylmien’ IT-tuotteiden ohi. ”Kahvi on positiivisia ja lämpimiä tunteita herättävä tuote, joka kerää ihmisiä yhteen hyvissä hetkissä”, kuvailee Seppävuori. Kahvivalinnan puolesta puhui myös se, että vuosituhannen alussa tuntui hyvää kahvia löytyvän vain Stockmannilta. Erikoiskahveille oli kysyntää. Kahvi Kuuluu juhlaan Itse tehty äitienpäiväkortti, valkovuokkokimppu ja aamiainen sänkyyn kera kupillisen höyryävää kahvia on osa vahvaa äitienpäivätraditiota. Jokseenkin tähän tapaan juhlitaan äitienpäivää myös Arabianrannan kahvimyymälän Creman toimitusjohtajan Samuli Seppävuoren kotona. Tosin Seppävuorilla juhlapäivän glooriaa jakaa myös perheen esikoinen, joka juuri toukokuun toisena sunnuntaina näki päivänvalon ja antoi perheelle lahjoista parhaan. Kahvitrendit Kahvitietoisuus on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi. Kiinnostus hyvää ja erilaista kahvia kohtaan on herännyt. ”Silloin kun aloittelimme yritystoimintaa, kahden suurimman paahtimon lisäksi ei ollut hirveästi muita toimijoita. Nyt Suomessa alkaa jo olemaan paljon pienpaahtimoita, vähän samalla tavalla kuin oluessa, jossa on pienpanimoille kysyntää”, kertoo Seppävuori. Suomalaiset juovat kahvia eniten maailmassa. Yhden suurpaahtimon mainoksessakin todetaan, ettei suomalainen herää herätyskelloon vaan kupilliseen kuumaa – ja että aina on aikaa kahville. Yli kolmen kupin päiväannos ei ole erikoisuus, vaikka trendi onkin juoda harvemmin, mutta korvata määrä laadulla. Kapselikeittimillä haetaan arkeen helppoutta. Napin painalluksella saadaan nopeasti aina juuri oikea määrä tuoretta kahvia. Myös kofeiinittoman kahvin suosio on nousussa. Kofeiinitonta kahvia voi nauttia iltamyöhäänkin, sillä se ei vie yöunia. ”Nykyään löytyy tosi hyviä kofeiinittomia kahveja. Sellaisia, joista juoja ei huomaa maussa eroa”, lupaa Seppävuori. Viime vuosina kiinnostus hitaan kahvin, ”slow coffeen”, valmistamiseen soveltuvia laitteita kohtaan on kasvanut merkittävästi ympäri maailmaa. Kiireisen arjen vastapainoksi uudenlainen, hidas elämäntapa kannustaa ihmisiä tekemään asioita eri tavalla: verkkaisemmin, nautinnolla ja hifistellen. Tämä on nostanut muun muassa pressopannujen kysynnän uuteen nousuun ja yhä suuremman kahvinjuojakunnan tietoisuuteen. ”On myös erittäin iso trendi, että halutaan nimenomaan laadukkaita tilakahveja. Näin voidaan varmistaa, että kahvi on eettisesti tuotettua ja ettei siellä ole virhepapuja. Luonnon monimuotoisuus on kaiken a ja o. Ettei sorruta riistoviljelyyn, vaan kahvia viljellään symbioosissa muiden kasvien kanssa”, kertoo Seppävuori. Tuotantotavoissa voi olla isojakin eroja verrattuna bulkkikahviin. Pienellä kahvitilalla halutaan panostaa laatuun jo senkin takia, että mitä laadukkaampi kahvi, sitä enemmän viljelijä saa siitä korvausta. Korvaukset ovat moninkertaiset verrattuna jopa reilun kaupan kahviin. Yleisin virhe kahvinkeitossa Puhtaat välineet takaavat maukkaan kahvielämyksen. Kahvin keittäminen likaisilla välineillä onkin kotitalouksien yleisin virhe. Kahvipannun pesu unohtuu kahvinkeittojen välissä. Monet myös täyttävät vesisäiliön kahvipannulla, johon kertyy paljon kahvirasvoja. Kahvirasvat kiertävät laitteessa, jäävät koneistoon kiinni ja härskiintyvät – ja tuovat oman vivahteensa lopputulokseen. ”Jos välineet vain ovat puhtaat ja laadukkaat, niillä saa hyvän lopputuloksen. On myös hyvä muistaa, että kahvi on tuoretavaraa. Kahvi kannattaa juoda heti kun se on valmistettu tai sitten säilyttää termoksessa. Lämpölevyllä kahvi ei ainakaan parane”, muistuttaa Seppävuori ja kannustaa termospannun käyttöön kahvihetken pitkittyessä. Hyvän kahvin äärellä kahvikauppa Cremassa Puhtaiden kahvinvalmistustarvikeiden lisäksi raaka-aineella on merkitystä. Hyvän kahvin äärelle pääsee vaivattomasti kahvikauppa Cremassa. Crema on asiakkaitaan kuunnellen kehittänyt oman maistuvan kahvisarjan. Sekoitukset innostavat perinteisen markettikahvipaketin syrjäyttämiseen vähintäänkin silloin, kun haluaa nostaa kahvihetken seuraavalle tasolle ja antautua uusien, yllättävienkin makuelämysten vieteltäväksi. Makumatkalle voi lähteä esimerkiksi maittain: etiopialaisissa, indonesialaisissa, brasilialaisissa tai intialaisissa kahveissa on kaikissa omat erityispiirteensä. Yllätykselliset sekoitukset puolestaan avartavat kahvittelijan makumaailmaa. Creman kahvit SAMULI SEPPÄVUORI, 42 Työ: PPL Media Oy:n ja kahvimyymälä Creman toimitusjohtaja ja omistaja Koulutus: KTM, Svenska Handelshögskolan Perhe: vaimo ja kaksi pientä lasta Koti: Lauttasaari Harrastukset: Musiikki, piano, bändi, juokseminen, maratonit Suhde kahviin: Virkistykseen ja nautintona Krista Pulkkinen Kirjoittaja on Kristallin kirkkaasti -bloggari, josta Kuohuun kirjoittaminen on komea kunnia ja nauru elämän suola.
• 13 paahdetaan käsityönä Porvoossa, aina pienissä erissä parhaan laadun varmistamiseksi. Yrittäjänä Arabianrannassa Creman myymälä avattiin Kruununhakaan vuonna 2010. ”Se oli tavallaan sellainen suurin hetki silloin, kun oli fyysinen myymälä. Se tuntui niin konkreettiselta verrattuna verkkokauppaan” muistelee Seppävuori. Mutta pian alkoi tila loppua kesken ja puuttuvat neliömetrit rupesivat asettamaan liikaa rajoitteita. Toive saada kaikki yrityksen toiminnot saman katon alle innosti etsimään liiketiloja toisaalta. Toimivat tilat löytyivät Arabian liiketalosta. ”Täällä 7. kerroksessa aurinko paistaa ja ikkunoista avautuu upeat puistonäkymät. Täällä yritys pääsee kasvamaan paremmin. Arabianranta on tosi kivaa aluetta, meri ja puistot ovat lähellä. Kun on tarve pohtia asioita tai lepuuttaa aivoja, voi tehdä pienen kierroksen ulkona”, kehuu Seppävuori. ”Tässä rakennuksessa on ollut hyvä olla ja aina kun ollaan tarvittu lisää varastotilaa, sitä on löytynyt. Arabian liiketalo on toiminut meidän tarpeisiin tosi hyvin.” Alun perin Hämeentie 155:ssä oli varasto ja pelkkä noutopiste, ei ollenkaan myymälää. Kuitenkin kun ihmiset halusivat tulla itse hakemaan tilaamansa tuotteet, tuli noutopisteen laajennukselle paineita. Tällä hetkellä myymälän osuus vain kasvaa ja Seppävuori uskoo, että jonain päivänä koko tila on myymäläkäytössä: ”Se Milla Karkulahti Mistä festivaalit siis saivat alkunsa? H ullunrohkeudesta, villeistä ideoista ja myös erinäisten sattumien seurauksena. Nautiskelimme yöttömästä yöstä ja elokuvista Sodankylän elokuvajuhlilla ystäväni, elokuvatuottaja Elli Toivoniemen kanssa. Pohjoisen yössä haaveilimme, että Savonlinna olisi oiva paikka järjestää elokuvafestarit ja maalailimme missä kaikkialla elokuvia voisi näyttää Saimaan rannoilla, metsässä, linnassa. Niissä maisemissa, missä itse sain elää lapsuuteni. Sattumalta samoihin aikoihin saimme tietää, että Savonlinnassa oli luontoelokuvafestivaali, joka oli järjestetty kaksi kertaa ja joka nyt oli tuottajan lopetettua kuihtumassa kasaan. Sodankylän maagisen tunnelman inspiroimana hyppäsimme lennosta Ellin kanssa tekemään festareita: uudistimme konseptin enemmän kaupunkifestariksi ja monipuolistimme elokuvaohjelmistoa ja lisäsimme tapahtumaan livemusiikkia sekä taidetta. Ensimmäiset meidän järjestämät festarit järjestettiin elokuussa 2012. Koskelan metsistä Savonlinnaan luontoelokuvafestivaaleille Entäpä sitten teemat ja festivaalin suhde luontoon? Luonnon arvostaminen, suojelu ja ympäristötietoisuuden lisääminen ovat perusajatuksiamme. Festivaalin tavoitteena onkin luoda foorumi, jossa jokainen saa tilaisuuden kuulla ja ottaa osaa tähän keskustelun, joka koskee meitä kaikkia. Ilmastonmuutos on vihdoin nousemassa myös niihin tärkeisiin keskusteluihin ja päätöksentekopaikkoihin, jossa sen olisi pitänyt olla jo ajat sitten. Nyt tarvitaankin enää niitä tekoja. Festarimme teemat ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Ohjelmistossamme haluamme näyttää ainutlaatuisen maapallomme luontoa, mutta kertoa myös sitä uhkaavista asioista ja siitä, mitä me voimme tehdä pitääksemme luonnon monimuotoisena ja puhtaana myös tuleville sukupolville. Elokuvakattauksemme on monipuolinen monelle tulee luontoelokuvasta mieleen Avara Luonto, mutta ohjelmistossamme on fiktioelokuvia, lyhytelokuvia, ympäristödokumentteja, animaatioita, lastenelokuvia, mykkäelokuvia... Festivaalia järjestää voittoatavoittelematon yhdistys Savonlinnan kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin kannatusyhdistys ry. Luontoelokuvafestivaalin rahoitus on pääasiassa apurahapohjainen. Pääsylipputulot kattavat n. 10% tapahtuman budjetista. Haluamme pitää tapahtumaan osallistumisen kynnyksen matalana, lipun hinnan kohtuullisena. Meillä on myös paljon ilmaistapahtumia ja tarjoamme vuosittain alakoululaisille maksuttoman luontoelokuvapäivän. Festivaali järjestetään talkoovoimin. Viikonlopun aikana talkoolaisia on noin 40 ja pitkin vuotta ydinjärjestäjätiimissä viitisen vastuuhenkilöä. Osa talkoolaisista on ollut mukana alusta saakka. Festivaalista vastaa käytännössä allekirjoittanut eli festivaalijohtaja ja tuottaja, ohjelmapäällikkö Minna Nurmi, joka muuten on toiminut Arabian katufestivaalin koordinaattorina. Kävijämäärät ovat kasvaneet joka vuosi. 2015 kävijöitä oli 1400 ja 2018 jo 3500. Talkoolaisia oli ensimmäisenä vuonna parikymmentä, nyt jo reilusti yli 40. Olemme satsanneet markkinointiin pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja esimerkiksi Jyväskylässä ja kävijöistä suuri osa tuleekin jo muualta! Sana kiirii vuosi vuodelta. Miltä näyttää tulevan kesän ohjelmisto? 16.–18.8. Savonlinnassa nähdään monipuolinen valikoima kiinnostavimpia ympäristöja luontoaiheisia elokuvia kotimaasta ja maailmalta. Elokuvissa käsitellään mm. ympäristöahdistusta, ihmisen ja eläimen suhdetta ja geeniteknologiaan liittyviä kysymyksiä. Dokumenttien ohella ohjelmistossa on myös fiktioelokuvia, esim.1930luvun Siperian Jakutiaan sijoittuva, Moskovan elokuvajuhlien pääpalkinnon napannut The Lord Eagle ja ranskalainen rakastettu, 80-luvulla syntyneisiin vahvasti vaikuttanut klassikkoelokuva Karhu. Elokuvien lisäksi festivaali tuo Savonlinnaan paljon oheisohjelmaa, kuten työpajoja, keskusteluja ja taidetta. Kulttuurikellarissa nähdään festivaalin aikana kuvataiteilijana ja kirjailijana tunnetun Rosa Liksomin näyttely, jonka kuraattorina toimii käpyläläinen kuvataitelija Paavo Halonen. Festivaalilla nähdään myös laaja kokonaisuus esitystaidetta, muun muassa esitystaiteen talo Mad Housen kesäkiertue “Ilmastonmuutos ja utopiat”. Kiertueen esitykset käsittelevät ihmistä, ympäristöä, siihen kohdistuvia muutoksia ja tulevaisuuksia. Lisäksi koko perheelle suunnattu nukketeatteri Pessi ja Illusia saapuu Savonlinnaan. Savonlinnassa festivaali levittäytyy kaupunkiin, jossa vesi on kaikkialla. Savonlinnassa on myös mahtavia lähimetsiä ja ulkoilualeita saarissa ja rannoilla. Itsekin yritän päästä luonnon helmaan aina kuin mahdollista. Helpoimmin se onnistuu omassa lähimetsässä Koskelassa. Sen kallioilta näkee kauas etelään ja sen metsiin on löytänyt myös uhanalainen liito-orava. Olenpa tavannut siellä mäyräpariskunnankin. Savonlinnan kansainvälinen luontoelokuvafestivaali järjestetään 16.–18.8.2019 www.sinff.fi Koskelassa perheensä kanssa asuva Annakaisa Vänttinen järjestää tänä vuonna Savonlinnan kansainvälistä luontoelokuvafestivaalia jo kahdeksatta kertaa. Festivaalin johtajana hän on toiminut vuodesta 2012. Kuohu pyysi häntä kertomaan hiukan festivaalin synnystä, tulevan kesän teemoista ja ohjelmistosta. on kuitenkin iso osa meidän palvelukonseptia, että voi tulla paikan päälle, saada neuvoja kahviasioissa ja tutustua tuotteisiin.” Myymälän laajentamisen lisäksi on asiakkaiden pyynnöstä mietinnässä ollut myös kahvikurssien järjestäminen. ”Niitä on kovasti kyselty, kertoo Seppävuori. ”Se voisi ollakin seuraava asia, mihin pitäisi panostaa”. Pohdinnassa ovat olleet kunnon tilat, joissa voisi uppoutua kahvin keiton saloihin ja lähteä aromikkaalle makumatkalle. Tervetuloa kupilliselle kahvia Creman liike sijaitsee Arabianrannan ja Vanhankaupungin rajalla, osoitteessa Hämeentie 155. A-rapun ylimmässä kerroksessa palvelevat kahvin ammattilaiset maanantaista perjantaihin kello yhdeksästä aamulla aina neljään asti iltapäivällä. ”Tämä on sellainen paikka, jonne ei eksy vahingossa. Mutta sitten kun tänne löytää, tänne usein myös palaa”, kertoo kahviyrittäjä Seppävuori ja toivoo, että yhä useampi Artovan alueen asukas löytää tiensä Creman tiloihin ja tulee tutustumaan kahvin maailmaan. ”Tänne voi tulla vain juttelemaan ja kyselemään kahvista ja valmistustavoista, niin autetaan tosi mielellämme kaikessa kahviin liittyvässä. Ja jos kertoo lukeneensa aiheesta Kuohu-lehdessä saa tietysti ilmaisen kupillisen kahvia!”, lupaa Seppävuori. ? Tunnelmia Metsäkinosta kuva: Mirkka Pihlajamaa
• 14 K ahdeksatta kertaa järjestettävä valtakunnallinen Avoimet Puutarhat -teemapäivä avaa sadat pihat ja puutarhat vierailijoille. Suosittuun tapahtumaan odotetaan tänä vuonna ennätysmäärää kohteita, sillä yhä useammat haluavat jakaa puutarhanhoidon tuottaman hyvinvoinnin ja ilon muiden kanssa. Puutarhan tuoksut, äänet ja värit ruokkivat aisteja ja mieli rentoutuu. Vierailukohteista löytyy myös erilaista ohjelmaa sekä vinkkejä omaan puutarhanhoitoon. Tapahtumaan voi ilmoittaa oman pihansa tai puutarhansa toukokuun ajan osoitteessa www. avoimetpuutarhat.fi. Maksuttoman teemapäivän lähestyessä vierailija löytää sivustolta kätevästi itseään lähimpänä sijaitsevat kohteet. Avoimet Puutarhat -teemapäivä 7.7.2019 H elsinki puhkeaa toukokuussa kukkaan, kun kahdeksatta kertaa järjestettävä Ihana Helsinki -kaupunkifestivaali tuo väriloiston ydinkeskustaan. Tapahtuman tarkoituksena on kiinnittää kukkien avulla huomio keskustaalueen elinvoimaisuuteen ja kutsua ihmiset kaupungille viihtymään. Ihana Helsinki -festivaalin vetonaulana on kierrettävä kukkateosnäyttely. Sen 27 uniikkia kukkateosta levittäytyvät ympäri ydinkeskustan. Mukana ovat ensimmäistä kertaa myös kaupungin kolme kauppahallia, joista jokainen saa oman kukkateoksensa. Festivaaliin kuuluu erilaista ohjelmaa, kuten Kauppatorin kukkatorilla perjantaina ja lauantaina järjestettävä Kukkatorin paluu -tapahtuma. Ihana Ihana Helsinki -festivaali 23.–26.5.2019 Helsinki -festivaaliin on ilmoittautunut mukaan jo 35 kahvilaa, ravintolaa ja baaria, joita juhlistetaan erityisesti perjantaina vietettävässä Tour de Terrace -tapahtumassa. Esplanadin puistossa puolestaan järjestetään torstaiaamusta alkaen koristelukilpailu, jossa jokainen puiston valopylväistä kruunataan kukkateoksella. Festivaaliin osallistuvat yritykset koristelevat tilojaan kukkasin, tarjoavat etuja ja järjestävät tempauksia. Museoista mukana ovat esimerkiksi Ateneum, Kansallismuseo ja Kumpulan kasvitieteellinen puutarha. www.ihanahelsinki.fi Lauri Alhojärvi Kirjoittaja on Kuohun päätoimittaja, joka pitää teatterista, politiikasta ja osallistuvasta demokratiasta. Lauri Alhojärvi ? Kuva: Petri Anttila ? Kuva: Petri Anttila ? Avoimen pihat avautuvat jälleen 7.7.2019. Kuva: Timo Taulavuori
• 15 Vekara-Varkaus 10.–16.6. Lapsille suunnattu festivaali järjestetään vuosittain viikko koulujen loppumisen jälkeen. Koko Varkauden täyttävä elämysviikko on kaupungin, yritysten, järjestöjen ja taiteilijoiden yhteinen luomus. Festivaalin painopiste on toiminnallisuudessa: lapset voivat esimerkiksi opetella taiteita ja kädentaitoja, tutustua tieteisiin, valokuvata, laulaa, maalata ja tietenkin juosta. Tapahtuman verkkosivuilla voi aktiviteetteja etsiä kätevästi myös kategorioiden ”vauva”, ”taapero”, ”leikkiikäinen” tai ”koululainen” avulla. www.vekara-varkaus.fi Sodankylän elokuvajuhlat 12.–16.6. Kaurismäen veljesten ja Peter von Baghin perustama festivaali kutsuu nauttimaan yöttömän yön taiasta, laadukkaista elokuvista ja kansainvälisten huippuvieraiden haastatteluista. Jälkimmäisiin lukeutuvat tänä vuonna mm. ruotsalainen näyttelijä-ohjaaja Pernilla August, brasilialainen ohjaaja Fernando Meirelles ja ranskalainen auteur Arnaud Desplechin. Elokuvatarjonnan huippua edustavat perinteiset mykkäelokuvakonsertit, joissa nähdään Anthony Asquithin ”A Cottage on Dartmoor” ja Fridrich Ermlerin neuvostoklassikko ”Imperiumin jätteet”. Säestäjänä toimii maailman parhaiden mykkäelokuvasäestäjien joukkoon kuuluva mestaripianisti Stephen Horne. www.msfilmfestival.fi Festarinostoja Suomi täyttyy tänäkin kesänä upeasta festivaalitarjonnasta, jonka joukosta jokainen löytää takuulla mieluisan vaihtoehdon. Kuohun päätoimittaja listaa tässä mielenkiintoisia festivaaleja. Lisää löytyy osoitteesta www.festivals.fi Alppipuiston kesä 13.–28.7. Alppipuiston idyllissä pääsee tänäkin vuonna nauttimaan laadukkaasta kulttuurista. Maksuton ja lapsillekin soveltuva festivaali koostuu kuudesta erillisestä tapahtumasta. Mukaan voi ottaa omat eväät taikka tukeutua ruokakojujen tarjontaan. Alppipuiston kesän peruspilarit ovat monipuolisuus, saavutettavuus ja yhteisöllisyys. Musiikkitarjonta on totisesti monipuolinen: 14.7. Afrojazz Club goes Alppipuisto -tapahtumassa on luvassa mm. afrofunkia, zam-rockia ja suomiräppiä afrofuusiolla; 21.7. Puistokarkeloissa jorataan kansanmusiikin tahtiin; 27.7. järjestettävä Barokkipiknik kuljettaa vuosisatojen taakse ja festivaalin päättävällä Resonaari Festillä esiintyy mm. Kehitysvammaisten muusikoiden ammattiyhtye Resonaarigroup. www.facebook.com/alppipuistonkesa Täydenkuun tanssit 2 4.–28.7. Pyhäjärvellä järjestettävä festivaali esittelee kolmen lavan voimalla tanssin kansainvälisiä ja kotimaisia kärkinimiä. Runsas kurssitarjonta ja lukuisat keskustelutilaisuudet mahdollistavat dialogin ja yhteisölliset kokemukset, etenkin kun kaikki toiminta tapahtuu 7000 asukkaan pikkukaupungissa. Festivaali tavoittelee laadun ja kohtaamisten lisäksi erityisesti työtilaisuuksien tarjoamista nuorille koreografeille ja tanssijoille. www.fullmoondance.fi Lauri Alhojärvi
• Hämeentie 135 arabia135.fi Arabia 135 tehdaskortteli on jälleen mukana katufestareilla 18.5. klo 12-17 kuuden teltan voimin. Toimintaansa esittelevät Arabian Taideosastoyhdistys ry, Helsinki XR Center, Innovation House, Iittala&Arabia Design Centre Store ja Arabia135-kiinteistö. Tule osallistumaan kilpailuihin ja katsomaan kun graffititaiteilija Pete ”Hende” Nieminen maalaa virtuaalitodellisuuteen liittyvän teoksen ja VR-laseja testataan pelien muodossa. Nähdään festareilla! Arabian kortteli mukana katufestareilla