Kuohu 4 / 2013 Couchsurfing s.11 Matt Boyce s.4-5 Rakkautta yli kielirajojen s.7 ARTOVA / ARABIANRANTA–TOUKOLA–VANHAKAUPUNKI -KULTTUURI- JA KAUPUNGINOSAYHDISTYS RY
Pääkirjoitus T ämän Kuohun teemana on kansainvälisyys. Mitä se on? Oma elämäni on kai kansainvälistä. Työssäni olen joka päivä tekemisessä ainakin kahdestakymmenestä eri maasta tulevan ihmisen kanssa. Vapaa-ajallani käytän lähes päivittäin espanjaa tai englantia tai molempia. Lattiallani nukkuu jatkuvasti joku jostain päin maailmaa. Itsekin olen ollut tänä vuonna poissa Suomesta nukkumassa muiden lattioilla ja sohvilla yhteensä lähes kaksi kuukautta. Mutta, onko tämä kansainvälisyyttä, enhän minä ole yksinäni kansa ja edustan ennen muuta itseäni. Ehkä kyse kaikessa tässä on kuitenkin ennen kaikkea ihmistenvälisyydestä. Työssäni, vapaa-ajallani ja matkoillani kohtaan ihmisiä kaikkialta. Joidenkin kanssa kohtaaminen jää hyvin lyhyeksi, mutta joidenkin kanssa ystävystyn ja kontakti on olemassa vielä vuosienkin päästä. Mikä ihmisestä tekee kiinnostavan? Miksi joistakin tulee ystäviä ja toisista ei? Ei se ainakaan kansalaisuudesta ole kiinni. Ihmisethän siinä kohtaavat. Nykyään yhä useammin kohtaavat ihmiset ovat syntyneet eri maissa ja eri maanosissa, mutta ei se meitä erota. Arvot ja kulttuurit vaihtelevat paljon maiden sisälläkin. Usein huomaan, että minulla on paljon enemmän yhteistä vastakkaiselta puolelta maailmaa olevan kuin jonkun sukulaiseni kanssa. Oli kohtaaminen sitten ”kansainvälinen” tai ei, tärkeintä on avoin mieli ja halu jakaa jotakin. Hymyilevä ihminen on aina paljon kiinnostavampi. T Ä S S Ä N U M E R O S S A S.4-5 Matt Boyce S. 8 Mifuko S. 9 Taina Laaksoharju S. 11 Couchsurfing Tässä numerossa kerrotaankin ennen kaikkea erilaisista positiivisista kohtaamisista ihmisten välillä: Mitä tapahtui, kun Minna Impiö kohtasi Nairobissa käsityöläisiä? (Lue juttu Mifukosta s. 8.) Miten Alejandro ja Aliona löysivät toisensa? (Lue juttu Rakkautta yli (kieli)rajojen s. 7.) Miten nukuttaa muutamaa tuntia aiemmin kohdatun henkilön sohvalla? (Lue juttu Couchsurfingista s. 11.) Ihania kohtaamisia! Aura Vapaametsä Päätoimittaja Kirjoittaja on Kuohun uusi päätoimittaja, joka on todella kiitollinen mahtavalle toimitusneuvostolle ja kaikille avustajille. JAKELUPISTEET: ARABIANRANNAN KIRJASTO, KALLION KIRJASTO, KUMPUOTI, KUMPULAN KYLÄTILA, METROPOLIA, M-KAUPPA, K-MARKET ARABIA, KÄÄNTÖPAIKKA, BOKVILLAN, OLOTILA, SIWA, TEKNIIKAN MUSEO, UNISPORT, SARJAKUVAKESKUS. KUOHU 4/2013 Arabianrannan, Toukolan ja Vanhankaupungin sitoutumaton, neljä kertaa vuodessa ilmestyvä kulttuuri- ja kaupunginosalehti. Lehti jaetaan kotitalousjakeluna ja sitä on saatavissa lisäksi useista jakelupisteistä. Kuohu on luettavissa myös verkkolehtenä sekä näköisversiona kaupunginosayhdistyksen sivuilta osoitteessa www.artova.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Päätoimittaja Aura Vapaametsä JULKAISIJA Artova ry Intiankatu 1, 00560 Helsinki. SÄHKÖPOSTI JA ILMOITUSMYYNTI kuohu.toimitus@gmail.com p.0442750180 PAINOS 20 000 kpl, joista 17 000 kpl kotitalousjakeluna alueille Toukola, Arabianranta, Vanhakaupunki, Kumpula, Sörnäinen, Harju, Torkkelinmäki, Hermanni, Vallila, Koskela, Viikki ja Latokartano. Kuohu ilmestyy vuonna 2013 neljä kertaa. Toimitussihteeri Noora Lindroos Taitto ja ulkoasu Anna Heikinheimo Koordinaattori Sanna-Mari Löytökoski KANNEN KUVA Nora Helsinki PAINO Botnia Print JAKELU Helsingin Jakelu-Expert Kuohun artikkeleissa ilmaistut mielipiteet ja näkemykset ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä edusta lehden kantaa. TULE MUKAAN TEKEMÄÄN KUOHUA! OTA YHTEYTTÄ OSOITTEESEEN KUOHU.TOIMITUS@GMAIL.COM. TÄLLÄ HETKELLÄ ETSIMME ERITYISESTI VALOKUVAAJIA. Bongasitko juuri Artovan alueelta jotain ilahduttavaa, hämmentävää tai ärsyttävää? Ensi numerosta alkaen julkaisemme joka numerossa yhden lukijamme ottaman valokuvan. Jos siis onnistut ikuistamaan kamerallesi taianomaisen hetken tai vaikkapa söpön kissapennun, lähetä kuva meille lyhyen kuvatekstin kera osoitteeseen kuohu.toimitus@gmail.com. HUOM! Jos lähetät henkilökuvan, muistathan kysyä kuvattavalta julkaisuluvan. Kuohu ilmestyy vuonna 2014: 26.2. (aineistopäivä 22.1.) 7.5. (2.4.) 27.8. (23.7.) 19.11. (15.10.) 2 ARTOVA Artova (Arabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys ry) on Arabian alueen ihmisten – asukkaiden, työntekijöiden, yrittäjien, opiskelijoiden sekä muiden alueesta kiinnostuneiden – yhteisö. Artova on pääkaupunkiseudun aktiivisin kaupunginosayhdistys. Se järjestää taide- ja kulttuuritapahtumia, osallistuu monipuolisesti kaupungin kehittämiseen sekä pilotoi uudenlaisia toimintamalleja ja käytäntöjä. Artova kokoaa yhteen erilaisia toimijoita ja avaa samalla yllättäviä näkökulmia. Artova saa mahdottomaltakin vaikuttavat projektit toteutettua. Tärkeää on itseohjautuva ja omaehtoinen toiminta. Artova on myös tehnyt uraauurtavia avauksia vallan ja vastuun jakamisessa ja päätösvallan siirtämisessä suoraan alueen toimijoille. Monipuolisen ja vaikuttavan toiminnan mahdollistaa aktiivisten vapaaehtoisten suuri joukko. Artova on meidän kaikkien! Tule mukaan tekemään Artovan alueesta entistäkin parempi ja hauskempi! Lisätietoa: www.artova.fi. Artovan perustoiminta on riippuvainen jäsenmaksuista. Tue mahtavan monipuolista toimintaa maksamalla jäsenmaksu 15/10 euroa tilille 800012-70827323 (käytä viitettä 3696) ja täyttämällä liittymislomake sivulla www.artova.fi. Kiitos!
KUOHUN UUSI TOIMITUS ESITTÄYTYY SOLEI VUORENSOLA Uusi tiimi on täynnä energiaa ja tekemisen iloa P äätoimittaja Aura Vapaametsä aloitti Artovan hallituksessa vuoden alussa. Kun pitkään hallituksessa ja Kuohun toimitusneuvostossa toiminut Janne Kareinen kysyi Auraa mukaan tekemään lehteä, hän suostui heti. Myöhemmin edellinen päätoimittaja Marika Rosenborg tiedusteli, haluaisiko Aura päätoimittajaksi, ja se olikin jo vaikeampi kysymys. Eniten arvelutti, riittäisikö aika. Tarjous oli kuitenkin liian houkutteleva, joten Aura päätti uhrata yöunistaan entistäkin suuremman osan yhteisen lehtemme hyväksi! Aura tunnustaa kuitenkin olevansa levoton ihminen – seuraava matka on jatkuvasti mielessä. Onneksi matkakuumetta voi hillitä majoittamalla ulkomaisia ystäviä ja muita matkailijoita Helsingissä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi valmistunut Aura opettaa suomea toisena kielenä Helsingin aikuislukiossa. Auran elämäntyyliin iltatyö sopii loistavasti. Hän rakastaa hengailla päivisin rauhallisissa taidenäyttelyissä ja kahviloissa kolmevuotiaansa kanssa. Kuohun taitosta ja ulkoasusta vastaa arkkitehtiopiskelija Anna Heikinheimo. Anna on ollut mukana Kuohussa noin vuoden. Viime syksynä, asuttuaan Vanhassakaupungissa puoli vuotta, hän alkoi kaivata Artovan alueen yhteisölliseen meininkiin jotenkin mukaan. An- Päätoimittaja on asunut Vanhassakaupungissa nyt kaksi vuotta eikä enää muuttaisi pois. Vanhakaupunki on meksikolaista ystävää lainaten ”Un lugar increíble!!!!!” (Uskomaton paikka.) Luonnon ja urbaaniuden yhdistelmä on mahtava ja asukasaktiivisuus huippuluokkaa. Kuvassa vasemmalta : Aura Vapaametsä, Sanna-Mari Löytökoski, Anna Heikinheimo ja Noora Lindroos na rohkaistui laittamaan sähköpostia Kuohun toimituksen osoitteeseen: ”Kerroin olevani kiinnostunut valokuvaamaan lehteen. Vastaanotto oli tosi kiva, ja pian istuin jo toimitusneuvostossa. Keväästä alkaen olen valokuvaamisen ohella vastannut lehden taitosta.” Anna kärsii ”kroonisesta neuloosista”, jonka takia joka nurkasta löytyy keskeneräisiä neuletöitä. Anna pitää tummista oluista ja puhuu aika paljon kissastaan. Anna on helpottunut, että Radio Helsinki ei lopettanutkaan – onhan hän kova Lasse Kurki -fani. Kuohun toimitussihteerinä aloitti viime numerossa Noora Lindroos, joka on ihastunut Kuohuun siinä määrin, että yrittää pysytellä menossa mukana Jyväskylästä käsin. Noora opiskelee kirjallisuutta Jyväskylän yliopistossa, mutta Artovan ANNA HEIKINHEIMO ” Vapaaehtoistoiminnassa on tärkeätä henkilökohtainen kutsu.” alue on tullut tutuksi kahtena Artova Film Festival AFFin merkeissä vietettynä kesänä. Noora voisi enemmän kuin mielellään asua Arabianrannassa. Opiskelukaupungissaan hän asustelee keskustan tuntumassa ja välttelee joutumasta takaisin Kuokkalan harmaisiin hometaloihin. Hän harrastaa muun muassa pöytälaatikkokirjoittamista, elokuvissa itkemistä ja kukkahattutäteilyä. Noora nauttii kahvin maidolla mutta huumorin mustana. Kuohun uusin tulokas, SannaMari Löytökoski eli Sannis, asteli (kirjaimellisesti) ovesta sisään juuri oikealla hetkellä täyttäen jo jokusen tovin tyhjillään olleen koordinaattorin paikan. tätä vierähti melkein 10 vuotta Kalliossa.”Arabianrannassa yhdistyy monia minulle tärkeitä asioita, erityisesti yhteisöllisyys, vireä kaupunkikulttuuri ja luonto”, hän kehuu. Sannis opiskelee Helsingin yliopistolla humanistisessa tiede- kunnassa, jossa aloittelee parhaillaan kandia. Perheen, Kuohun ja opiskelun lisäksi Sannis fillaroi, koluaa kirpputoreja, diggailee retroa ja vinyylejä ja haaveilee työstä keskustakirjastossa vuonna 2017. HALUATKO KUOHUN TEKIJÄKSI? OTA YHTEYTTÄ : kuohu.toimitus@gmail.com Sannis on asunut perheineen (tyttäret Hilla ja Nanna, sekä aviomies Mikko) Arabianrannassa vuodesta 2008 ja ennen UUDISTUMINEN ON VAHVUUS Tekemällä voi vaikuttaa, toteaa viisi vuotta Kuohua luotsannut Marika Rosenborg K uohu on dokumentoinut Artovan alueen asioita viisi vuotta. Lehteä tehdään täysin vapaaehtoisvoimin, kukaan ei saa korvausta työstään. Kuohua kustantaa Artova ry. Lehti on kuitenkin omavarainen, sen kulut katetaan mainostuotoilla. ”Kaupunginosayhdistyksen hallitus on antanut työrauhan, isoveljeltä ei tarvitse kysyä lupaa mihinkään. On saatu huseerata ihan omalla jengillä. Artova on antanut myös suoraa kiitosta” , kertoo päätoimittajan pallilta sivuun siirtynyt Marika Rosenborg. “Alusta lähtien Kuohu on ollut erilainen kaupunginosalehti, joka on toiminut suunnannäyttäjänä muille.” Vapaaehtoistoiminnassa on tärkeätä henkilökohtainen kutsu. “Viisi vuotta sitten Janne Kareinen pyysi minua Kuohun päätoimittajaksi toimitussihteeriksi lupautuneen Anna-Riikka Carlsonin pariksi. Kuohu ilmestyi aluksi Vartin liitteenä pari vuotta, meillä oli vain toimituksellinen vastuu. Vartti irtisanoi sopimuksensa eli kolmannesta vuodesta lähtien olemme vastanneet myös mainosmyynnistä ja jakelukus- 3 tannuksista. Liisa Heikinheimo luotsasi lehteä vuoden verran. Vapaaehtoistyön luonteeseen kuuluu, että tekijät vaihtuvat.” Rosenborg on ollut jo nuorena mukana asukastyössä sekä vapaaehtoisena että palkattuna Malminkartanossa, Pihlajistossa ja Pihlajamäessä. ”Aktivismi on ollut jo pennusta pitäen mukana. Siksi oli helppo mennä Artovan toimintaan mukaan. Tekemällä voi vaikuttaa”, toteaa Rosenborg. ”Kuohun tekemiseen on ollut helppo saada tekijöitä mukaan, aina on löytynyt ”joku”, paljastaa Rosenborg.” Hyvien tiimien takia on jaksanut. ”Kun on työpäivän jälkeen ollut aivan poikki ja mennyt toimitusneuvoston kokoukseen tai tekemään haastattelua, on palannut kotiin virkistyneenä ja voimaantuneena.” Lehden tekemisessä tarvitaan vastuuta ottavia ihmisiä. Valtaa on jaettu ja ihmisiin on luotettu. “Kuohusta on tullut sikäli erikoinen lehti, että sitä on tekemässä ihmisiä, jotka eivät millään tavalla liity Artovaan.” Vapaaehtoistoiminnan kautta tuleva hyöty on kaikkea muu- ta kuin taloudellista. Lehden toimittamisessa on oppinut aivan uusia ammatillisia taitoja. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on myös Rosenborgin leipätyö. “Olen utelias katsomaan vapaaehtoistoimintaa monelta eri kantilta. Tällainen toiminta onkin kovasti kasvussa, koska se on paljon esillä ja myös sen houkuttavuus on kasvanut.” Rosenborg pitää tärkeänä, että Kuohu ilmestyy printtilehtenä. Lehti säilyy pidempään näkyvänä ja on näin houkutteleavampi vaihtoehto myös mainostajille. Viisi vuotta lehden johtopaikalla on pitkä aika. ”On hyvä, että tiimi vaihtuu ja että tekijöidensä näköinen lehti ja konsepti muuttuu ja kehittyy. Uudistuminen on vahvuus”, summaa Rosenborg. Anja Kähönen Kirjoittaja on etäarabianrantalainen viraabelitoimittaja
ANNA HEIKINHEIMO ”Matt oli silminnähden onnellinen osallistujien innostuksesta.” 4
M AT T BOYCE VIITTOMAKIELTÄ JA MONSTEREITA E nsimmäiset Suomessa viettämänsä viikot Matt lähinnä ihmetteli Helsinkiä turistin näkökulmasta. Täällä viettämänsä kuukauden ajan hän asui Suomenlinnassa. Asuinpaikka teki Mattiin vaikutuksen. ” On mahtavaa, että minulla on kokonainen iso talo käytössäni. Se on suurin paikka, jossa olen koskaan viettänyt aikaa. Tuntuu hassulta, että talossa on suuret tilat isojen maalausten tekemistä varten, ja siellä minä olen ja piirrän sarjakuviani.” H elsinkiin tutustumisen lisäksi Matt aloitti residenssinsä aikana uuden sarjakuvan tekemisen sekä piti kurssin, jonka aiheena oli viittomakielinen sarjakuva. Lopullinen versio uudesta sarjakuvasta ei tullut Suomenlinnassa vietetyn kuukauden aikana valmiiksi, mutta sain nähdä valokuvia Mattin valmiiksi saamista sivuista. M attin tapa käyttää viittomakieltä sarjakuvissaan on kiinnostava. Onko viittomakieliselle sarjakuvalle tilausta, vaikka sarjakuvaan ei liity auditiivista elementtiä, vaan kaikki äänet puheesta efekteihin toteutetaan joka tapauksessa visuaalisesti? Tuoko viittomakielen käyttö jotain lisää sarjakuvaan? ” Viittomakieli eroaa englannista, eivätkä viittomakieltä äidinkielenään puhuvat lapset ja nuoret välttämättä osaa kovin hyvin englantia. Viittomakieli oli ensimmäinen oppimani kieli, ja englanti tuntuu mielestäni edelleen hiukan omituiselta vaikka puhunkin sitä sujuvasti. Opetussarjakuvissani käytän yksinkertaista englan- Sarjakuvakeskuksella oli alkusyksystä esillä näyttely, jossa yleisöllä oli mahdollisuus ihailla erilaisia hirviöitä ja robotteja arkisissa puuhissaan. Näyttelyn takana oli Matt Boyce (s. 1981), Lontooseen asettunut brittiläinen sarjakuvataiteilija, jonka molemmat vanhemmat ovat kuuroja. tia ja pyrin piirtämään mahdollisimman havainnollistavia kuvia jotta kaikki ymmärtäisivät. Kun vedän työpajoja kuuroille nuorille, sarjakuvan visuaalisuus on tärkeää.” M attin mielestä on tärkeää, että kaikki voivat tehdä sarjakuvia ja ilmaista itseään. Siitä oli kyse myös työpajassa, jonka hän veti Sarjakuvakeskuksella ja Suomenlinnassa osana residenssiään. Kurssilla tehtiin omaelämäkerrallisia sarjakuvia viittomakieltä apuna käyttäen, samaan tapaan kuin kursseilla, joita Matt järjestää Lontoossa. Kahden viikonlopun työpaja osoittautui menestykseksi. Työpajaviikonloppujen jälkeen Matt oli silmin nähden onnellinen osallistujien innostuksesta ja hyvin sujuneesta kurssista. Kaikenlaiset osallistujat olivat tervetulleita kurssille, niin kuurot kuin kuulevatkin, eivätkä erilaiset viittomakielet muodostuneet ongelmaksi missään vaiheessa. Päinvastoin, Matt oli yllättynyt siitä, miten kielitaitoisia suomalaiset viittomakieliset ovat. vista on tehnyt lähes täysin sokeutunut mies, jonka työskentelyä Matt todella ihailee. Vaikka piirtäminen ja kirjoittaminen olivat olleet hänelle todella vaikeaa, hän oli tehnyt sinnikkäästi töitä paperin ja kynän kanssa. L opuksi kysyin Mattilta, millaisin mielin hän suuntaa takaisin kotiin kuukauden kestäneen residenssinsä jälkeen. ”Jos ihan rehellisiä ollaan, en haluaisi lähteä takaisin. Täällä on niin rauhallista ja hiljaista, ja kaikki ihmiset ovat niin mukavia. K Paluu takaisin Pohjois-Lontooseen ei houkuttele.” Mattille jäi myös erittäin hyvä syy palata takaisin Suomeen: hän ei täällä viettämänsä kuukauden aikana päässyt kertaakaan käymään saunassa. Laura Anttola Kirjoittaja on Sarjakuvakeskuksen viestintäharjoittelija MATT BOYCE MATT BOYCE puhuu toisena äidinkielenään brittiläistä viittomakieltä, ja hän onkin sekä omassa taiteessaan että opetustyössään yhdistänyt viittomakieltä sarjakuvaan. Hänen töitään on julkaistu useissa omakustanteissa, lehdissä ja antologioissa. Boyce opettaa sarjakuvapiirtämistä ja kuvakäsikirjoittamista aikuisopistossa Lontoon Covent Gardenissa. Helsinkiin ja Arabianrantaan hän saapui Sarjakuvakeskuksen residenssitaiteilijaksi CUNE Comics in Residence -ohjelmassa, johon on saatu tukea EU:n Kulttuuriohjelmalta, Pohjoismaisen kulttuuripisteen liikkuvuusohjelmalta sekä Taiteen edistämiskeskukselta. urssilla valmistuneista sarjakuvista on tarkoitus koota zine, omakustannelehti. Lisäksi valmiista töistä koottiin näyttely Sarjakuvakeskuksen kahvilaan. Yhden sivun mittaiset sarjakuvat kertoivat viittomakielisten elämästä Suomessa, ja niissä käsiteltiin niin ennakkoluuloja kuuroja kohtaan kuin tulevaisuuteen liittyviä epävarmuuksiakin. Yhden sarjaku- 5
HELLAPOLIISI Kati Jaakonen www.hellapoliisi.fi LINSSIKEITTO Linssikeitto on täyttävä ja herkullinen ruoka, joka on myös edullinen valmistaa. 2-3 annosta 2 rkl rypsiöljyä 1 pieni sipuli silputtuna 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna ½ punainen chilipalko hienonnettuna 7 dl vettä 1 kasvisliemikuutio 1 ½ dl punaisia linssejä puolikkaan sitruunan mehu 50 g sulatejuustoa mustapippuria myllystä tuoretta korianteria Kuumenna öljy kattilassa. Lisää sipulisilppu ja hienonnetut valkosipulinkynnet ja hienonnettua chilipaprikaa. Kääntele hetki. Lisää vesi, kasvisliemikuutio, punaiset linssit, sitruunan mehu ja sulatejuusto. Rouhi joukkoon mustapippuria. Anna hautua hiljalleen kannen alla 10-15 minuuttia. Tarkista maku. Ripottele valmiin keiton päälle tuoretta korianteria. Vinkit! -Korvaa vesi osittain kookosmaidolla ja mausta curryjauheella tai vihreällä currytahnalla. -Korvaa sulatejuusto tuorejuustolla. -Silppua sekaan tuoreita yrttejä. ONKO PARISUHTEESI PÄÄTTYNYT ÄSKETTÄIN? HAMMASLÄÄKÄRIT Sanni Aho Katariina Savijoki Katja Kurhela SUUHYGIENISTI Maria Jaakkola Käpyläntie1, p.720 6800 Tietoa ja tukea Fisherin Eroseminaarista. Seuraava ryhmä Arabianrannassa 9.1. alkaen. Lisätietoja: http://marikarosenborg.blogspot.fi/ www.koskelanhammas.fi Vastaanotollamme on Kelan suorakorvaussopimus a, ntiikki a p o p löydät onekaluja, itä ä t l i e M ine -hu design a, keräilyesta u mi valaisi kaikkea muista ja ! kiinto mielen ustukseen s i s kodin aar nes.fi 6
ALIONA JA ALEJANDRO – RAKKAUTTA YLI (KIELI)RAJOJEN Kuubalais–venäläinen pari asettui ja perusti perheen Arabianrantaan. Tehtaan kupeessa sijaitsee koti, jossa kulttuurit kohtaavat. P apusoppa porisee kattilassa ja syksyinen aamu on jo pitkällä. Alejandro Jover ja Aliona Mishina puuhailevat keittiössään, samalla kun lapset Camila ja Pedro säntäilevät ympäriinsä hihkuen vuoroin espanjaa, vuoroin venäjää, suomeakin. Jo usean vuoden ajan perheen sydän, koti ja työ ovat olleet Arabianrannassa. Tänne johdattivat uskallus, sattuma, ahkeruus ja positiivinen asenne. ALOITETAAN vuodesta 1992, jolloin Alejandro, vastavalmistunut kuubalainen diplomi-insinööri, saapuu Suomeen opiskelukaupungistaan Pietarista. Vastasyntyneen Janet-tyttären kasvattaminen romahtaneessa, epävakaassa entisessä Neuvostoliitossa on kypsyttänyt ajatuksen Suomeen tulosta. Yksin Alejandro odottaa vastaanottokeskuksessa, kunnes vuoden päästä Janet saapuu äitinsä kanssa. Perhe on jälleen yhdessä. SAATUAAN OLESKELULUVAT 1994 perhe muuttaa Helsinkiin ja Alejandro aloittaa suomen kielen opinnot. Kurssilla on mukavaa ja Alejandro on toiveikas; hän tahtoo mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikka alku on hankalakin, sopeutuu Alejandro hiljalleen uuteen kotimaahansa; onhan hän tehnyt saman jo aiemminkin, vuonna 1987 matkustaessaan kotoa Santiago de Cubasta Pietariin. TOHTORIOPINNOT ALKAVAT Teknillisessä korkeakoulussa 1995 ja samoihin aikoihin Alejandro aloittaa espanjan kielen opettamisen. Oma yritys, Kielikoulu Nuevo Mundo, saa alkunsa 1997 ja pian Alejandro saa myös päätoimisen opettajan työn. Kielet vievät miehen mennessään vuosituhannen vaihteessa ja Alejandro suorittaa kahdessa vuodessa Helsingin yliopistolla filosofian kandidaatin ja maisterin tutkinnot espanjalaisesta filologiasta saaden stipendin suorituksestaan. Valmistuupa Alejandro vielä ammatilliseksi opettajaksikin Hämeenlinnan ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. OPISKELUSSA työn ja yrittäjyyden rinnalla on omat haasteensa ja aikaa perheelle ei juuri jää; jossakin kohtaa Alejandro ja hänen tyttärensä äiti päättävät jatkaa eteenpäin eri polkuja. Mutta on Alejandrolla onneksi vielä ystäviä, suomalaisia ja kuubalaisia, ja yhdessä he pelaavat ahkerasti lentopalloa. Alejandro ei ole myöskään saanut opiskelusta kyllikseen vaan aloittaa tohtoriopinnot espanjalaisessa filologiassa. Väitöskirja on työn alla, kun Aliona saapuu hänen elämäänsä. Muistellaanpa sitä! ON ELOKUINEN PÄIVÄ vuonna 2005, kun Aliona saapuu Helsinkiin. Hän on tulossa vaihto-oppilaaksi Petroskoin yliopistosta Venäjältä, jossa opiskelee pääaineenaan suomen kieli ja kirjallisuus. Samana iltana sattuu olemaan Tai- SANNA-MARI LÖYTÖKOSKI teiden yö ja liikekannalla olevat helsinkiläiset, taide ja tapahtumat kaupungin pimenevässä illassa hurmaavat Alionan täysin. ”Onkohan Helsingissä aina tällaista?” VUOSI Helsingissä menee vauhdilla ja syksyllä 2006 Aliona palaa Petroskoihin jatkamaan opiskelua. Gradu suomen kielen intonaatiosta alkaa hahmottua, ja seuraavana keväänä Aliona päättää tulla Helsinkiin kirjoittamaan. Tämä osoittautuu kohtalokkaaksi; eräänä iltana Aliona tapaa Alenjandron, joka tarjoaa työtä venäjän kielen opettajana. ”Työtä ja lentopalloa!”, Aliona tarkentaa ja nauraa. Ja niiin alkavat espanjan kielen opinnot oman henkilökohtaisen opettajan johdolla! VALMISTUTTUAAN Aliona aloittaa jatko-opinnot Pietarin yliopistossa. Suhde Alejandroon syvenee rakkaudeksi parin matkustaessa Helsingin ja Pietarin väliä. Keväällä 2008 Alionan opinnot ovat väitöskirjaa vaille valmiit, kun pari päättää asettua Arabianrantaan, ostaa asunnon ja perustaa perheen. Häitä juhlitaan vielä samana syksynä Petroskoissa, ja juhliin lähtee Helsingistä kaksi autollista iloisia kuubalaisia. Keväällä 2009 syntyy tytär Camila ja reilu vuosi myöhemmin pikkuveli Pedro. ENÄÄ perhettä ei saisi pois Arabianrannasta. Täällä on niin paljon hyvää: luonto, turvallinen kasvuympäristö ja päi- väkoti lapsille, mukavat naapurit ja paljon yhteisöllistä toimintaa. Alussa suomalaisiin oli ehkä hankala tutustua kielirajojen vuoksi, mutta tämä on helpottanut. Ystävät ovat perheelle erityisen tärkeitä, koska sukulaiset asuvat kaukana. Perheen luona kyläillään ahkerasti ja jo aikuistunut Janet-tytärkin poikkeaa usein. ARABIANRANNASSA miellyttävät myös taide ja moderni arkkitehtuuri. Kielikoulun uudet tilatkin löytyivät aikoinaan Arabianrannan Portaalista, ki- 7 venheiton päästä kotoa. Kodin ja työn sijainti toistensa naapurissa vapauttaa paljon aikaa perheelle. Yritystä pyöritetäänkin toistaiseksi lasten ehdoilla, ovathan he pieniä niin lyhyen aikaa. ALIONA JA ALEJANDRO nauttivat työstään kielten ja ihmisten parissa. Kielitaito nykypäivän Suomessa on tärkeää kenelle tahansa, mutta erityisen tärkeää se on maahanmuuttajille, sillä ilman kielitaitoa sulkeutuu helposti yhteiskunnan ulkopuolelle. ”Kun vastaanotto Suomeen tapahtuu hyvin, onnistuu kotoutuminenkin paremmin”, toteaa Alejandro ja keittiössä alkaa keskustelu perisuomalaisesta aiheesta ”juustoleipä vai leipäjuusto?”. Sanna-Mari Löytökoski Kirjoittaja on Kuohun koordinaattori.
UUPI TIRRONEN MIFUKO YHDISTÄÄ SUOMALAISEN MUOTOILUN JA NAIROBILAISET KÄSITYÖTAIDOT Keväällä Toukolaan muutti Mifuko, jonka kansainvälisistä toimintatavoista monilla muilla yrityksillä olisi paljon opittavaa M ifuko-yrityksen tarina alkoi vuonna 2007, kun Minna Impiö muutti miehensä työn takia Nairobiin ja Mari Martikainen tuli hänen luokseen vierailulle. He olivat tutustuneet opiskellessaan Taideteollisessa korkeakoulussa. Vuonna 2009 he perustivat yhdessä Mifukon, jonka pääideana on tuottaa suomalaisten muotoilijoiden suunnittelemia kes- täviä ja laadukkaita käyttö- ja koriste-esineitä Keniassa. MINNA ASUI Keniassa 4 vuotta ja Marikin vieraili siellä usein. Nyt Mifukolla on Keniassa paikallinen luottohenkilö, joka koordinoi yhteensä 14 työpajassa tapahtuvaa tuotantoa. Minna ja Mari ovat vierailleet kaikissa työpajoissa useasti ja tuntevat myös monien käsityöläisten perheet. Työpajoi- hin ollaan Suomesta yhteydessä skypen ja sähköpostin välityksellä tarvittaessa vaikka päivittäin. NAISILLE OLI alusta asti itsestään selvää, että yritys toimii eettisesti ja ekologisesti. He eivät ajatelleet, että se voisi olla markkinaetu, vaikka se koko ajan enemmän sitä onkin. Kuluttajat osaavat vaatia tuotannon läpinäkyvyyttä entisAURA VAPAAMETSÄ Minna Impiö (vasemmalla) ja Mari Martikainen tä ponnekkaammin. Mifukossa kaikenlaisia välikäsiä vältetään ja tuotteet ostetaan suoraan käsityöläisiltä. Näin vältytään korruptiolta ja muilta ylimääräisiltä kuluilta ja taataan tekijöille oikeudenmukainen palkkio tuotteista ja kunnolliset työolosuhteet. VÄLILLÄ haasteita on tuonut erilainen aikakäsitys ja ajattelutapa. Kenialaisille käsityöläisille voi olla esimerkiksi hyvin vaikeaa ymmärtää, miksi suomalaiset haluavat juuri tietyn värisiä koreja. Heille korit ovat käyttöesineitä eivätkä sisustuselementtejä. NELJÄLLE naisten selfhelposuuskunnalle Mifuko on perustanut myös yhteistilin, jonne jokainen laittaa palkkioistaan pienen osan, ja kun joku tarvitsee kipeästi rahaa, sitä voi lainata tililtä matalalla korolla. Lisäksi Mifuko trust -yhdistyksen kautta rahoitetaan parempia työtiloja ja -välineitä käsityöläisille. Mifuko trust -yhdistykselle ohjautuu 51 prosenttia yrityksen liikevoitosta. Oli alusta asti selvää, että yritys toimii eettisesti ja ekologisesti. MIFUKOSSA kaikki on opittu kantapään kautta, koska valmista mallia ei ollut. Yrittäjät toteavat, että jos heitä ei olisi ollut kahta, he olisivat varmasti jo lopettaneet. Aina kun yhden usko konseptin toimivuuteen on meinannut loppua, toinen on tsempannut jatkamaan. Intoa jatkaa on antanut se, että mukana olevien käsityöläisten elämässä jatkuvien tulojen vaikutukset näkyvät konkreettisesti. 8 KUN YMMÄRRYS puolin ja toisin on lisääntynyt vuosien varrella, työskentely yhdessä on helpottunut. Naiset kuvaavat yhteistyötä kenialaisten kanssa yleisesti mutkattomaksi ja hauskaksi. KUN TUOTANTO on nyt saatu kuntoon Keniassa, tavoitteena olisi kasvattaa markkinoita ulkomailla ja löytää lisää hyviä jälleenmyyjiä. Tällä hetkellä Mifukon tuotteita saa nettikaupan lisäksi myymälöistä ympäri Suomea sekä Itävallasta, Sveitsistä, Saksasta ja Japanista. NYT parivaljakko on palannut opiskeluaikojensa maisemiin Hämeentielle. Sen lisäksi, että Hämeentie 130:ssä on yrityksen toimisto ja varasto, siellä toimii myös myymälä. Nyt marras-joulukuussa tilassa toimii ekologien ja eettinen Joulukauppa, jossa on Mifukon tuotteiden lisäksi muitakin merkkejä myytävänä. Kauppa on auki 1.11.–20.12. ma–pe 11–18 ja la 11–15. Kaupan lisäksi naiset pyörittävät Galleria Huvilaa, jossa on ollut tähän mennessä kaksi näyttelyä. Näyttelyiden ja kaupan lisäksi tarkoituksena on lisätä tulevaisuudessa talon avointa käyttöä muutenkin. Lisätietoa: www.mifuko.fi Aura Vapaametsä Kirjoittaja on Kuohun päätoimittaja.
ANNA HEIKINHEIMO TAINA LAAKSOHARJU – TARINOITA PUUTARHASTA Hyötykasviyhdistyksen uusi toiminnanjohtaja toivottaa kaikki tervetulleeksi työntämään kätensä multaan H yötykasviyhdistyksessä puhaltavat uudet tuulet, kun pitkäaikainen toiminnanjohtaja Anu Ranta siirtyi eläkkeelle ja hänen tilalleen yhdistystä luotsaamaan tuli Taina Laaksoharju, jonka pesti alkoi syyskuun alussa. Puutarhuri ja agronomi Taina on innoissaan uudesta tehtävästään, ja hänellä on jo roppakaupalla haaveita ja ideoita hyötykasviyhdistyksen toiminnan kehittämiseksi. TAINA ON ollut aina “kädet mullassa”, mutta hän on työskennellyt myös lasten ja nuorten parissa. Pöytälaatikossa odottelee puoleen väliin ehtinyt väitöskirja lapsen suhteesta puutarhaan, mutta ainakin vuoden ajan Taina omistautuu täysin Hyötykasviyhdistyksen kehittämiselle. Muutama artikkeli Tainan tutkimuksen tiimoilta on jo julkaistu. Kun uusi virka tulee tutummaksi, on aikaa kirjoittamisellekin taas enemmän. Taina on tottunut erilaisten ihmisten kohtaamiseen ja toivookin kaikenikäisten ottavan Hyötykasviyhdistyksen omakseen. Yhdistyksellä on suunnitelmissa esimerkiksi avustaa ja opastaa senioreita palstaviljelmien pariin. Kasvien hoitaminen ja viljely on rentouttavaa ja mukavaa puuhaa myös ikäihmisille. dollista”, hän muistuttaa ekotietoisille kävijöille. ENNEN toiminnanjohtajan virkaa Taina Laaksoharju oli ollut Hyötykasviyhdistyksen jäsen jo vuosia, joten yhdistyksen toiminta oli hänelle jo ennestään tuttua ja tärkeää. Vaikka Taina asuukin itse Itä-Helsingissä, Arabian alue ja Annala ovat kotoisia paikkoja yhdistystoiminnan ansioista. Taina kuvailee Arabianrantaa viihtyisäksi ja aktiiviseksi asuinalueeksi ja kertoo tuntevansa jo monia alueen vaikuttajia. TALVIPAKKASTEN TULTUA Annala hiljenee mutta Puodista löytyy aina kaikkea mukavaa oman elämänsä puutarhureille. Jos kasvit ja yhdistystoiminta ovat sydäntä lähellä, Taina rohkaisee liittymään Hyötykasviyhdistyksen jäseneksi. Hän kehaisee jäsenten saavan mahtavia etuja, kuten neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehti Pähkylän sekä vuoden alussa ilmestyvän siemenluettelon/viljelyoppaan. ”Siemenluettelo on Yhdessä tekeminen, uudet ihmiset ja ideat pitävät yhdistyksen virkeänä. ANNALA ON tietenkin Hyötykasviyhdistyksen vihreänä sykkivä sydän, mutta tärkeä rooli on myös Alku & Juuri -puutarhapuodilla, jossa on myynnissä laaja valikoima siemeniä sekä alan kirjallisuutta ja tarvikkeita. ”Puoti on ihana ja söpö paikka”, hehkuttaa Taina ja toivottaa niin uudet asiakkaat kuin vanhat tututkin lämpimästi tervetulleeksi Mechelininkadulle ihastelemaan ja tekemään ostoksia puutarhaansa. ”Suosimme luomua aina kun se on mah- todella paksu ja kattava katalogi, varsinainen raamattu.” tuntijaluentojakin ja teemat vaihtelevat yrteistä japanilaiseen kukkien asetteluun. Hyötykasviyhdistys on mukana Kekrijuhlassa, ja Taina mainitsee myös tunnelmallisen Joulutorin, jossa on tarjolla kotona valmistettuja joulun ajan herkkuja ja käsitöitä. TAINAN OMA kotipiha istutuksineen on puhtaasti virkistystarkoitukseen, se saa kukoistaa hieman luonnontilassa. Kun viettää päivänsä istutusten parissa, vapaa-ajalla ei tarvitse olla niin pedantti puutarhuri. Taina naurahtaa kysymykselle lempikasvista, ”Tää on mahdoton”, ja sanoo suosikkilajinsa vaihtelevan kauden mukaan. Hetken pohdiskelun jälkeen hän päätyy kuitenkin mainitsemaan yhden sievän, herkullisen ja esteettisen hyötykasvin: Papu. TAINA TOIVOO ihmisten ottavan rohkeasti yhteyttä esimerkiksi kurssitoiveiden merkeissä. Yhdistys kuuntelee jäseniään ja pyrkii toteuttamaan tukijoidensa toiveita. Mukava yhdessä tekeminen, uudet ihmiset ja ideat sekä tietysti kiinnostus kasveihin ja perinnelajien säilyttämiseen pitävät yhdistyksen virkeänä. Monipuoliset kurssit tarjoavat niin yhdessäoloa kuin asian- Noora Lindroos Kirjoittaja on Kuohun toimitusihteeri. 9 SANNA-MARI LÖYTÖKOSKI
ARTOVALTA Artovalta-palstalla Artova ry:n hallituksen jäsenet kommentoivat ajankohtaisia asioita. Yhteistoiminnassa rakentuu se maailma, jossa sinä rakastat elää K un Vanhassakaupungissa asuva tanssija, filosofi ja kaupunginosa-aktiivi viettää kesällä kolme kuukautta New Yorkissa, minkälaisia asioita hän kaipaa kotoa? Ystäviään, tanssituntejaan, graavilohta, ruisleipää… ja mitä muuta? Vastaus voi kuulostaa yllättävältä, mutta tähän lopputulokseen tulin: kaupunginosavaikuttamista. Ennen kuin pidätte minua tylsimyksenä, joka suurkaupungin sykkeessä unelmoi kokouksissa istumisesta, selitän, mitä tarkoitan. Selitykseni tueksi viittaan Kai Alhasen teokseen John Deweyn Kokemusfilosofia, joka kuuluu vuoden 2013 tietokirjasadon loistavimpaan antiin. Teos kuului myös New Yorkin matkalukemistooni. Alhanen käsittelee kirjassaan filosofi John Deweyn teorioiden kautta ajatusta siitä, kuinka tärkeää kokemuksillemme ja hyvinvoinnillemme on, että voimme tuntea olevamme aktiivinen, elävä osa yhteisöämme. Että emme vain astu valmiiksi luotuun maailmaan, jonka ehdot ja toimintatavat on asetettu ulkoapäin, vaan olemme osaltamme luomassa sitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Sekä amerikkalainen Dewey että käpyläläinen Alhanen korosta- vat lähidemokratian ja paikallisyhteisöissä toimimisen merkitystä. Nämä ovat tärkeitä paitsi hyvinvoinnillemme ja elämän merkityksellisyydelle, myös aktiivisen, demokraattisen kansalaisuuden toteutumiselle laajemmassa mielessä. Juuri paikallisyhteisöissä toteutuu selvimmin demokratian yleinen ihanne: että jokainen voi osallistua yhteistoimintaan omien kykyjensä ja tarpeittensa mukaan. Kuitenkin paikallisissa yhteisöissä toimimisen tärkein ulottuvuus on, että se rikastuttaa kokemuksiamme. Kasvokkain kohtaaminen, keskustelu ja konkreettinen yhdessä tekeminen opettavat meillä uutta ja tuovat elämänpiiriimme asioita, joita emme voisi kokea ja saavuttaa yksin. ”Yhteistoiminnallisella älyllä” tarkoitetaan sitä, että meidän ei jokaisen tarvitse yksin keksiä pyörää, vaan voimme yhteisönä ammentaa kaikkien meidän taidoistamme, kyvyistämme ja kokemuksistamme, ja niiden pohjalta luoda jotakin aivan uutta. Samalla opimme toinen toistemme tiedoista ja taidoista. Juuri tällaista yhteisössä tekemistä ja oppimista Artovan toimintakin on. Loistava esimerkki on Arabian Katufestivaali, jota olin viime keväänä tuottamassa. Kun iso porukka aktiivisia kaupunginosamme asukkaita laittoi energiansa ja taitonsa yhteen, luotiin upea tapahtuma, joka tulvi musiikkia, kohtaamisia, taidetta, tanssia, luovaa intoa. Jokaisen osaaminen ja panos oli arvokas osa kokonaisuutta; palkintona oli hyvä fiilis, jollaista ei voi mitata rahassa. Ja juuri tämän vuoksi kaupunginosavaikuttamisesta intoilussa ei ole mitään tylsimysmäistä. Aktiviteetteja on vaikka millaisia, luovia ja innostavia, ja kokouksissakin tapaa kivoja ihmisiä, joilta voi oppia uutta, ja joiden kanssa on kivaa saada aikaan. Älkääkä ymmärtäkö minua väärin: rakastan New Yorkia ja sen tarjoamaa kulttuurien moninaisuutta. Mutta juuri upeiden taide-elämysten innostamana pystyin myös erityisen paljon arvostamaan sitä, miten hienoa on saada itse olla osana vaikuttamassa oman yhteisönsä kulttuuritarjontaan. Malin Grahn Kirjoittaja on Artovassa vaikuttava tanssija ja filosofi, joka vetää perinteisen jazztanssin kursseja Kääntöpaikalla ja järjestää House Rent Partya ja teetansseja Bokvillanissa. MINUN MAAILMASTANI Minun maailmastani -palstalla kirjoittaja käsittelee lehden teemaa oman maailmankuvansa pohjalta. Unelmia maailmanluokan ekokaupungista P yöräilin syyskuussa Kumpulaan Ilmatieteen laitoksen tiedotustilaisuuteen. Tykkään pyöräilystä, koska se on ekologinen ja terveellinen tapa liikkua pääkaupunkiseudulla paikasta toiseen. Tilaisuus, johon pyöräilin, käsitteli Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) julkaisemaa viidennen arviointiraportin ilmastotiedettä käsittelevän ensimmäisen osan yhteenvetoa. IPCC:n yhteenvetoraportti ei yllättänyt. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on kasvanut nopeammin kuin on ennakoitu. Ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jäätiköt sulaneet, merenpinta noussut ja sään ääri-ilmiöt lisääntyneet. Tilanne on pelottava. Mikäli päästöjä ei saada nopeaan laskuun, menetetään mahdollisuus pitää lämpeneminen alle kahdessa asteessa. Tätä taas pidetään kriittisenä rajana sille, että yhteiskunnilla on vielä mahdollisuus selvitä muutoksista. Miten tämä liittyy Helsinkiin, Arabianrantaan, Toukolaan ja Vanhaankaupunkiin? Aika paljon. Jos kaikki jäätiköt sulaisivat, me- renpinta nousisi noin 66 metriä. Tämä tarkoittaisi sitä, että mm. Helsinki, Tallinna, Tukholma, Pietari, Kööpenhamina ja Lontoo häviäisivät maailmankartalta. Liikenne voisi tälläkin alueella perustua kävelyyn, pyöräilyyn ja kiskoihin. Kaupunginosat voisivat olla lähes kokonaan autottomia. Parkkipaikkoja voisi vähentää selvästi nykyisestä. Pyöräkaistat tulisi olla jokaisen kadun molemmin puolin. Pyöräilijöille tulisi varata tarpeeksi pysäköinti- ja säilytystilaa katutasossa. Vedenpaisumusta on turha jäädä odottelemaan, koska toivottomuus on moraalitonta. Päästöjä kannattaa vähentää. Helsingissä tullaan lähivuosikymmeninä rakentamaan paljon. Olisi suotavaa, että tännekin saataisiin lisää kunnollisia maailmanluokan ekokaupunginosia. Uudisrakentamisessa on laiskuutta noudattaa vain nykyisiä, vaikkakin suhteellisen tiukkoja, energianormeja. Lähtökohtana tulisi olla nolla- ja plusenergiatalot. Rakennusten seiniin ja katoille voitaisiin asentaa aurinkopaneelit ja pientuulivoimaa. Myös puurakentaminen ja viherkattojen hyödyntäminen voisi olla paljon nykyistä laajempaa. Ei kuitenkaan riitä, että uudet kaupunginosat rakennetaan ilmastoystävällisesti. Ilmastonmuutokseen pitää alkaa myös varautua. Lisäksi vanhaa rakennuskantaa on korjattava ekotehokkaammaksi. Pitäkää siis pyöräilykypäristänne kiinni. Muutoksia on luvassa kotikulmillekin ennemmin tai myöhemmin. Se mitä teemme tänään, näkyy pitkälle tulevaisuuteen. Toivon hartaasti, että täällä voi jatkossakin pyöräillä kevein ja iloisin mielin. Esimerkiksi Arabianrannan tapauksessa olisi hyvät mahdollisuudet ottaa lämpö ja jäähdytys merestä. Myös maalämpöä voisi hyödyntää. Helsingin edustalle voisi sopia hyvin muutama tuulivoimala. Biojätteiden paikallinen käsittely voisi mahdollistaa myös biokaasun tuottamisen paikan päällä. Leo Stranius Kirjoittaja on Luonto-Liiton toiminnanjohtaja (hoitovapaalla), ympäristöasiantuntija ja kaupunginvaltuutettu, jonka ajatuksia voi seurata blogista: www.leostranius.fi. Friskis&Svettis Helsinki ry tarjoaa LIIKKIS ???????????? ??????????????????????????????????? ???????????????????????? ?????????????????????? ????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????? Jumppaa lapsille ja lastenmielisille LAUANTAISIN 16.11.–14.12.2013 klo 10.30–11.15 F&S-SALI ARABIA, Hämeentie 153 C, 4. krs (sisäänkäynti Kaanaankadulta) ?????????????????????? ????????????? ?????????????????????? ??????????? ??????????????? ?????????????? ???????????????? ?????????????? ?????????????? ?????????????? ???????????? ???????????? ??????????????? ????????????? ???????????????????? ????????????????? ???????? ???????????? ???????? ????? ??? ?????????????????? ?????????????????? set Nyt lap lleita rvetu ovat te mpistamme. mme saan ju myös o aikataulussa a ! to e e m ti ä m Lis ivulla ja nettis Lapsi–aikuinen-jumppatuokio on suunnattu erityisesti 2–7-vuotiaille ja heidän huoltajilleen. Osallistuminen edellyttää mukana olevan aikuisen jäsenyyttä 12 €. Tunneille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. ????????????????????????????????? ???????????????????????????????? ? ? ? ???????????????????????? ???????????????????????? ? ?????????????????????? ??????????????????????????????? ????????? ? ?????????? ?????????? ? ?????????????????? ?????????????????? TERVETULOA liikuttavaan seuraan! www.friskissvettis.? puh. (09) 685 4542 info@friskissvettis.fi www.facebook.com/FriskisSvettisHelsinki https://twitter.com/friskishelsinki Onko sinulla hankaluuksia lukea tätä tekstiä? Varaa aika näöntutkimukseen. Nyt. ARABIANRANNAN Kauppakeskus Arabia, Hämeentie 111, 1. krs, puh. (09) 2780 0160, ma-pe 10-18 la 10-15 10 SILMÄSET
KOTISOHVALTA MAAILMAN ÄÄRIIN Couchsurfing-sivustolla voi luoda oman profiilin, ja kun matkustaa, voi kysyä yöpaikkaa tai pelkästään kahviseuraa muilta jäseniltä. Halutessaan voi myös majoittaa matkalaisia kodissaan. A ustralialaisessa pikkukylässä asuvien Christinen ja Steven lapset olivat muuttaneet pois kotoa, ja heistä oli ihanaa, kun talossa oli hetken joku, jolle valmistaa kolme ateriaa päivässä. Kanadassa Roxane esitteli koko päivän uskomattomia kanjoneita keskellä ei mitään. Mexico Cityssä Judyn kanssa seikkailimme miljoonakaupungin öisillä kaduilla eksyksissä autolla ja Alejandro kutsui minut optikkoliikkeeseensä ja teki minulle silmälasit, jotka hain paluumatkalla. Roomassa Stephen vei minut aamu-usvaiseen kansallispuistoon ja Paolo teki maailman parasta cappuccinoa kahvilassa, jossa työskenteli. Palermossa Lucia tutustutti minut paperittomien maahanmuuttajien keskukseen, jossa teki vapaaehtoistyötä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta tässä on vain muutamia esimerkkejä asioista, joita en olisi koskaan kokenut ilman Couchsurfing.org-sivustoa (Cs). Kyse on sivustosta, johon voi luoda oman profiilin, ja kun matkustaa, voi kysyä yöpaikkaa tai pelkästään kahviseuraa muilta jäseniltä. Halutessaan voi myös majoittaa matkalaisia kodissaan. Tapaamisen jälkeen toisen profiiliin voi jättää kommentin, joiden avulla profiileista tulee luotettavampia. Kysyin muutamilta Arabian alueella Cs:n kautta yöpyneiltä tai matkailijoita majoittaneilta kokemuksia sohvasurffauksesta ja Arabian alueesta. Kaik- ki olivat samaa mieltä siitä, että parasta on kiinnostaviin ihmisiin tutustuminen, oppiminen muista kulttuureista ja maista ja ”aidompi kokemus” matkakohteesta. Meksikolainen Alejandro huomauttaa, että ilman Cs:ä hän ei esimerkiksi olisi ikinä maistanut lakkaa. Helsinki on monille kohteena kiehtovan erilainen. Arabian alue herättää usein positiivista ihmetystä. Meksikolainen Martin jopa sanoo, että Arabian alue on yksi täydellisimmistä paikoista, jonka hän on nähnyt. Häntä kiehtoi erityisesti luonnon ja urbaanin ympäristön hieno sekoittuminen ja taide osana asuinaluetta. Myös italialainen Beti, joka vietti Arabian alueella viime kesänä kaksi kuukautta, sanoo suosittelevansa aluetta kaikille. Erityisesti hän ihastui Lammassaareen. Alejandro mainitsee luonnonläheisyyden lisäksi alueen parhaaksi puoleksi sen, että pyörällä pääse kätevästi mihin vain. ainoastaan vieraidensa kanssa lumessa saunasta. Tietenkään kaikki ei aina mene täydellisesti. Joskus ihmiset vain ovat liian erilaisia tai suhtautuvat järjestelmään hyvin eri tavalla. Toiset haluavat olla paljonkin vieraidensa kanssa ja osa antaa vain avaimet käteen ja sanoo, että voit tulla ja mennä, miten haluat. Ikävintä on, jos joku käyttää sivustoa vain ilmaisen majoituksen löytämiseen eikä ole kiinnostunut jakamaan mitään. Beti kertoo, että tästä syystä on nykyään entistä vaikeampaa löytää yöpaikkaa. Paljon Cs:ä käyttänyt Ale- Vieraat auttavat näkemään tutun ympäristön uusin silmin. Cs:n avulla tutustuu myös omaan kaupunkiinsa paremmin. Martin kertoo nauttivansa siitä, että saa esitellä vieraille kaupunkiaan omasta näkökulmastaan. Toisaalta, kuten Arabian alueella matkailijoita majoittava ja itse matkoillaan Cs-sivustoa hyödyntävä Mandi toteaa, ”vieraat auttavat näkemään tutun ympäristön uusin silmin” ja tekemään asioita, joita ei muuten tekisi. Mandi kertoo muun muassa kieriskelevänsä jandro puolestaan toteaa, että on tavannut sivuston kautta kaikenlaisia ihmisiä hyvin ystävällisistä hyvin epäkohteliaisiin. Mandin mukaan hänellä ei ole ikäviä kokemuksia, sillä hänellä ei ole ennakko-odotuksia. ”Kun osaa olla kiitollinen kaikesta, mitä tarjotaan, ei koe tarvetta valittaa.” Yllätyksellisyys on todella sekä Cs:n vahvuus että heikkous. Ikinä et voi olla varma, millaisen henkilön kohtaat tai minkälaisessa paikassa nukahdat. AURA VAPAAMETSÄ Kääntöpaikalle kokoontui viitisenkymmentä kaupunkikulttuurivaikuttajaa ja erilaista aktiivia kuulemaan ArtovaMallista. A Näin Mandi kertoo: ”Uudessa-Seelannissa Christchurchissa maanjäristysten jälkeen suurin osa paikallisista hostelleista oli suljettu rakennusvaurioiden vuoksi, emmekä kumppanini kanssa löytäneet mistään tilaa. Olimme juuri saapuneet ja aivan kuolleita yli vuorokauden lennon jälkeen ja teki mieli itkeä. Laitoin viestin Cs:än, ja joku kutsui heti kylään. Hänellä ei ollut talossaan tilaa, koska asui yhdessä muiden kanssa, mutta oli tehnyt meille makuuhuoneen pakettiautoonsa. Saimme avaimet asuntoon, jonka fasiliteetteja saimme käyttää kuten halusimme, ja yöksi kapusimme autohuoneeseemme. Kun maa järisi allamme, auto keinui ja me nukuimme kuin vauvat.” Aura Vapaametsä Mandin vastaus parhaasta Cs-kokemuksesta on hyvä esimerkki yllätyksellisyydestä, ARTOVAMALLIN LANSEERAUS NORA HELSINKI mutta kiteyttää samalla hienosti sivuston yhden parhaista puolista. Vaikka matkustaisit missä tahansa, et ole yksin, koska Cs toimii joka puolella maailmaa. Couchsurfingiä käyttää 6 miljoonaa ihmistä, jotka ovat yli 100 000 kaupungista/kylästä. Kirjoittaja on Kuohun päätoimittaja. ARTOVAN VIERAANA TALLINNASTA Artovan vieraina kävivät: Teele Pehk, Linnaideen aloite sekä Linnalabor Andra Aaloe, Linnaideen aloite Maarja Läänesaar, Telliskivi Selts (Kalamaja-Pelgulinnan yhdistys) Indrek Luberg, Liiva Külaselts (Liivan yhdistys Nõmmella) Kalev Lepik Nõmmelta Jaak Ader, Luite selts (Luite yhdistys keskustassa) Anne Adamson, Vanalinna selts (vanhankaupungin yhdistys) rtovaMallin lanseeraustilaisuuteen kutsuttiin Helsingin ja Tallinnan urbaanin kaupunkikulttuurin tekijöitä, uusien konseptien kehittäjiä, muutamia helsinkiläisiä ja tallinnalaisia valtuutettuja sekä kulttuuri- ja kaupunginosaverkoston jäseniä ympäri Suomen. ArtovaMallin esittelyn lisäksi tapaamisen oli tarkoitus toimia myös oivana verkostoitumistilaisuutena samanlaisista asioista kiinnostuneille ja ehkäpä myös samantapaisia haasteita kohtaaville ihmisille. Kareisen kertoessa ArtovaMallin synnystä ja tavoitteista. Tämän omaehtoista ja itseohjautuvaa toimintaa dokumentoivan mallin toteutuksesta ja käytöstä syntyi paljon hedelmällistä keskustelua, olihan suurimmalla osalla omakohtaista kokemusta juuri samansuuntaisesta vapaaehtoistoiminnasta. Erityisen paljon kiinnostusta herätti mallin saattaminen sen nykyiseen interaktiiviseen ja sähköiseen muotoon lähinnä erilaisten toimintaryhmien blogimerkintöjen pohjalta. Tavoitteenamme oli järjestää rento, ajatuksia herättävä ja Artovan näköinen lanseeraustapaaminen, jossa osanottajat eivät joutuisi pelkästään passiivisesti kuuntelemaan vaan pääsisivät myös itse osallistumaan ja ideoimaan. Tilaisuus alkoi ArtovaMallin esittelyllä Janne Tapaamisen toisen osuuden tarkoituksena oli saada ihmiset tutustumaan toisiinsa ja verkostoitumaan sekä herättää uusia näkökulmia. Tästä utooppisen keskustelun nimellä kulkeneesta osiosta vastasi Todellisuuden tutkimuskeskuksen Pekko Koskinen. Utooppisessa keskustelussa osal- listujat saivat ryhmissä innovoida ja kokeilla erilaisia tapoja ja malleja keskustella. Miten keskustelu luonnistuu esimerkiksi kävellessä, silmät kiinni tai pelkillä kysymyslauseilla. Tämä tarjosi osallistujille oivalluksia ja huvittaviakin kokemuksia. Viimeiseksi ohjelmassa oli vapaata keskustelua ja osanottajat saivat jatk iltaa AFF:in avajaiselokuvan merkeissä. Sanna Michael Kirjoittaja on Artovan hallituksen sekä viestintä- ja historiaryhmien jäsen. K un Janne Kareinen kävi toukokuussa Tallinnassa kertomassa Artova-mallista, olimme yllättyneitä, että Helsingissä asuu sellaisia idealisteja. Siis yllättyneitä siitä, miten innokkaasti yksi kaupunginosayhdistys toimii niin tietoisesti toimintamallin prototyyppiä luodessaan. Meidän piti tulla ja tarkistaa asiaa. den kanssa. Ja taas kerran yllätyimme, kuinka samankaltaisia ongelmia poliitikkojen ja vuorovaikutteisen luottamuksen kanssa on sekä Tallinnassa että Helsingissä. Lopetimme reissun huutamalla mielenosoituksessa ”Vapauttakaa Venäjän poliittiset vangit!” Vietimme kaksi päivää pyörillä fillariparatiisilta tuntuvassa Helsingissä! Syyskuun alussa Janne lanseerasi Artova-mallin virallisesti. Olimme paikalla, opimme paljon ja tutustuimme mahtaviin helsinkiläisiin kaupunkiaktiiveihin. Tutustuimme Artovan lähidemokratiahankkeen hankaluksiin, puhuimme Vetoa ja voimaa Mellunkylään -verkoston edustajien kanssa, kävimme Made in Kallio -keskuksessa ja keskustelimme lisäksi Prototype Helsinki -toimijoi- Tallinnassa meillä ei ole virallista kaupunginosayhdistysten kattoyhdistystä, mutta meillä on koko ajan enemmän yhteistyötä ja vuorovaikutuksellista voimaa aktiivisten naapurustojen ihmisten välillä. Linnaideen aloite - mikä tuntuu hyvin samankaltaiselta kuin Prototype Helsinki - on auttanut vahvistamaan sitä ja nostanut naapurustoyhdistykset kaupunginhallituksen silmis- 11 sä korkeammalle. Me emme todennäköisesti onnistu pääsemään eroon populistisesta pormestarista ja hänen propagandakoneistostaan (paikallisvaalit ovat 20. lokakuuta), eikä sellainen poliittinen kamppailu olekaan tavoitteemme. Enemminkin tavoite on lisätä asukasaktiivisuutta ja asukkaiden vastuuta omasta elinympäristöstä. Ja siinä ovat Tallinnan naapurustoyhdistykset hyvin onnistuneet. Lue lisää Linnaideen aloitteesta: www.linnaidee.ee/en/content/ about
KIRJAVA KULMA Kirjava kulma -palstalla käsitellään ajankohtaisia kulttuuri-ilmiöitä. Voodoota ja musiikkia eison liikenteenjakajalla ja sin pitkin Beninin rannikkoa, Skoveja. vilkuilen miesten kalashni- koska loput soittokamoista täyHarkintakykyni toimii tyi järjestää paikan päältä: rumsen verran, etten yritä keventää tilannetta vitsillä. Juuri tähän sopivaa sutkausta ei edes opetettu ranskan kielen alkeiskurssilla. Arvelen puoliääneen meidän joutuneen kuseen heti alkumetreillä. Elekielellä käydyn neuvottelun jälkeen löydämme yhteisymmärryksen ”sakon” suuruudesta, ja kaverimme rientää läheiseen kapakkaan vaihtamaan rahaa. Meidät pidättäneet poliisit ovat tyytyväisiä, ja me pääsemme läheiseen katubaariin kohottamaan maljat juuri alkaneelle seikkailulle. Vietin kuusi viikkoa stipendiaattina suomalais-afrikkalaisessa kulttuurikeskuksessa Villa Karossa, joka sijaitsee GrandPopon kylässä Beninissä, Länsi-Afrikassa. Matkakumppanini olivat kitaristi Janne Halonen ja rumpali Juha Räsänen. Ekskursion päämääränä oli perustaa kahdeksanhenkinen bändi yhdessä beniniläisen lyömäsoittaja/laulaja Noël Saïzonoun ja neljän muun beniniläismuusikon kanssa, harjoitella kuukausi ja äänittää levy. Bändin nimeksi päätettiin ”Helsinki-Cotonou Ensemble”. Olimme valmistautuneet operaatioon rinkallisella äänitystekniikkaa, sähköbassolla ja -kitaralla sekä rumpusetin symbaaleilla. Ensimmäinen viikko kului säntäillessä edestakai- pusettiä kyseltiin lähikaupunkien kirkkojen pastoreilta ja bassovahvistimeksi rassattiin rotan syömä stereokaiutin. Treenitila järjestyi läheisen ravintolan terassilta, josta oli huikeat näkymät Guineanlahdelle. Harjoitusten ohessa oli mahdollista seurata paikallisten kalastajien nuotanvetoa, jota säestivät esilaulaja ja kaksi lyömäsoittajaa. Ensimmäiset neljä viikkoa kuluivat tiiviisti treenien merkeissä, jonka jälkeen vuorossa olivat äänityssessiot Beninin suurimmassa kaupungissa Cotonoussa sekä hallintopääkaupunki Porto Novossa. Levyn nauhoitusten jälkeen yhtyeemme esiintyi vielä kolmesti: kaksi kertaa Cotonoussa ja kerran Villa Karon lavalla Grand-Popon kylässä. Vaikka matkan pääsisältö muodostui länsiafrikkalaiseen musiikkiperinteeseen tutustumisesta ja levyn äänityksistä, tarjoutui meille mahdollisuus saada musiikin ulkopuolelta vähintäänkin yhtä sykähdyttäviä kokemuksia. Afrikkalainen elämänmuoto, kaoottinen liikenne, tukahduttava kuumuus ja samaan aikaan yhtä ihastuttavat ja vihastuttavat beniniläiset tarjosivat jatkuvaa ärsyketulvaa kaikille aisteille ja pakottivat samalla tarkistamaan omia käsityksiämme milloin mistäkin. Pelkästään beniniläinen ruoka ja paikallinen chili ”Piment” ansaitsevat omat SAMPO RISIKLÄ Itsepalvelukirppis Kauppakeskus Arabian takana ti-pe 11-18, la-su 11-15 Toukolankatu 13 • p. 044-313 0820 www.kirpuntori.fi erityismainintansa. Cotonoussa äänittämämme levy saikin lopulta nimen ”Beaucoup de Piment!” (paljon chiliä), koska albumi on oodi paitsi paikalliselle voodoouskonnosta ammentavalle musiikille myös maan kulinaareille iloille. Ikimuistoisia hetkiä tarjosi myös paikallinen konserttiyleisö, jonka suhtautuminen heidän perinnemusiikkinsa kanssa flirttaileviin suomalaisiin oli lievästi ilmaistuna sydämellinen. Tekemämme Afrikan reissu oli esinäytöstä kesälle 2013, jolloin Helsinki-Cotonou Ensemblen esikoisalbumi ”Beaucoup de Piment!” julkaistiin Suomessa. Tätä seurasi 19 keikan kiertue jazz- ja kansanmusiikkifestivaaleilla eri puolilla Suomea. Yhtyeen neljäs perustajajäsen Noël Saïzonou muutti kiertu- een ajaksi Helsinkiin. Lisäksi orkesteriamme vahvistettiin myös kolmella suomalaismuusikolla sekä tansanialaisella lyömäsoittaja Menard Mpondalla. Kuten arvata saattaa, myös Suomen kesä oli huikea seikkailu täynnä hyvää musiikkia ja hyviä keikkoja. Niistä lisää yhtyeen verkkosivuilla. Sampo Riskilä Kirjoittaja on Helsinki-Cotonou Ensemblen basisti. Lue Helsinki-Cotonou Ensemblen koko Beninin matkapäiväkirja osoitteessa: www.helsinkicotonouensemble. com/blog SALONKI. Liity myös postituslistallemme ja seuraa miten tarina jatkuu: www.helsinkicotonouensemble.com (09) 877 8080 ? www.salonki.eu Parturi - Kampaamo M-kauppa Arabia - erikoisen hyvä lähikauppa! Tervetuloa monipuoliseen ruokakauppaan - M-kauppa Arabiaan! Olemme palvelleet hyvän ruoan ystäviä jo puolitoista vuotta Arabiakeskuksen katutasossa Hämeentie 135:ssä. Saatavillasi on laajan perusvalikoiman ja erikoistuotteiden lisäksi myös runsaasti luomutuotteita. Meiltä saat aidosti ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua ja voit halutessasi myös itse vaikuttaa valikoimaamme. Tule katsomaan kaupalle uutta leipälukkariamme! Uusia tuttavuuksia ovat Pirjon Pakari, Nurmileipä, Samsaran luomuleivät sekä Frambois, joka on helsinkiläinen ranskalaistyylinen leipomo. Lisäksi saat meiltä päivittäin itsepaistamamme uunituoreet ja herkulliset sämpylät ja paistokset. Asiakkaidemme toiveesta olemme muuttaneet sunnuntaiaukioloaikaamme, joten olemme jatkossa auki joka päivä kello 21.00 asti. Tervetuloa tutustumaan kauppaamme ja tekemään erikoisen hyviä ruokaostoksia! Vilkaise myös uudet nettisivumme osoitteessa www.m-kauppa.fi Terveisin Kauppiaat Annette Forssell-Myller ja Teemu Myller henkilökuntineen P.S. Mainitsemalla kassalle koodisanan Strooffeli, saat vähintään 40 EUR kertaostoksesta kaupan päälle siirappisia vohveleita. Etu on voimassa marraskuussa 2013. AUKIOLOAJAT ma - pe 7:00 - 21:00 la 9:00 - 21:00 su 12:00 - 21:00 Meidät löydät myös Facebookista! www.facebook.com/M.kauppa.Arabia 12
MAMUPALA TOISIN SANOEN Mamupala-palstalla québecilainen ranskankielen opettaja kekseliäästi (?!) jakaa havaintojaan Artovan alueesta ja integratiostaan Suomeen. Toisin sanoen -palstalla alueen asukas jakaa ajatuksiaan nappaillen ideoita kirjoituksiinsa sieltä täältä. NORA HELSINKI Curryn ja syksyn surumieliset värit ovat ihan samat O len kirjoittanut Montréalin kirjallisuuslehdessä, että asua maassa jossa on paljon soita on hyvä maahanmuuttajien integraation metafora. Hitaasti mutta varmasti, maahanmuttajat uppoavat syvälle suohon, erilaiseenmkieleen, toiseen maahaan johon sekoitetaan kotimaan ja uuden maanmtottumukset. Emme tule suomalaisiksi kuin tullaan ulos japanilaisista tehtaista. Emme ole Made in Finland. Olen asunut Suomessa pian 18 kuukautta. Kohta 2 vuotta että hymyilen ja uteliaasti uppoan. Tämä on vasta alkua, mutta tiedän, että jalat on upotettu, ja sitten pian polvet ja kädet. Tulen varmasti progressiivisesti uudeksi suomalaiseksi. Jonain päivänä sydän ja pää ovat myös upotettu tähän kosteikkoon. Haluaisin tietysti nopeasti olla kuin kala Itämeren vedessä, nauraa kun on hyvä vitsi Uutisvuodossa, vastata kysymyksiisi älykkäillä repliikeillä (ja vaivatta kirjoitaa tämä kolumni) mutta en vielä voi. On tärkeää olla kärsivällinen. Sanon itselleni. Sanon teillekin. * Tulen maasta missä on aina ollut paljon maahanmuuttajia. Minun sukupuusta löydetään Syyriasta, Puolasta, Normandiasta tulevia ihmisiä, tuleviä lehtiä. Identiteetit ovat aina monimutkaisempia kuin odotettu, kuin mitä nähdään Hämeentiellä kävelevien ihmisten kasvoilla. Quebecilaiset kansallisruoat tulevat monista maista ja ajan myötä Joskus, sekoitan makuja Québecistä ja Suomesta. Siten lisään aina 2 tlk vaahterasiirappia kanttarellipannulliseen. Pidän lakkojen syömisestä à la québécoise : simpukoiden kanssa. Karjalais-savolainen anoppini suosittelee. Hän sanoo, että laitan hyviä hässäköitä. Ne ovat minun ensimmäisiä lahjoja. tuli perinteisiä koti-mukavuusruokia: savupastramileipä, maankuulu poutine, montréalilainen vesirinkeli. Ne olivat maahanmuttajien lahjoja. Kun minulla on koti-ikävä, olen keittiössä. Uunin edessä otan rennosti. Usein teen curryä, jonka mausteiden, kastikkeen ja kasvien värit lautasella joskus muistuttavat puiden värejä syksyllä (ja kun lisään valkoriisiä, on nin kuin sataisi räntää kuolleille lehdille). Jean-Philippe Payette Kirjoittaja on Arabianrannassa asuva québeciläinen. Syksyn ihanuus tai vihavuus! S yksyn saapumiseen liittyviä kommentteja on kutkuttavan hauskaa seurata. Mitä pidemmälle syksy on edennyt, sitä enemmän ajattelen, että ihmiset eivät puhukaan syksystä vaan itsestään. Yhdelle syksyn tulo – siis muutos, on kammottava, suorastaan voimasanoin vihattava tapahtuma. Toinen nauttii jokaisesta askeleesta – muutoksesta, kohti uutta vuodenaikaa. pysyvästä säästä ja elämästä. Näyttäisi siltä, että lapset ja eri kulttuurista tulevat suhtautuvat vuodenaikoihin suurella ilolla ja vastaanottavaisin mielin. Suomeen syntyneet ovat tottuneet neljään vahvaan vuodenaikaan ja voisi kuvitella sillä olevan vaikutusta muutosten sietokykyyn. Sietokyky näkyy vaikkapa siinä, että suomalainen ei lähde barrikadeille silloin kun muutokset koskettavat koko kansaa. Silloin kun muutos koskettaa marginaaliryhmää, jonkinlaista kapinaa syntyy ajoittain. Suomen luonto on vahva, koska se lepää talven, kerää voimia uuteen kevääseen ja kukoistukseen. Luonto on hyvä opettaja myös ihmiselle. Vuodenajat kiertävät säännöllisesti kaikesta kapinasta huolimatta. Parhaimmillaan vuodenaikojen mukaan elämällä voi nauttia hyvin voimakkaista muutoksista myös omassa elämässään. Mutta se onnistuu vain antautumalla jokaiseen hetkeen ja aistimalla voimakkaasti itsensä suhteessa ympäröivään maailmaan. Ehkä syksyn tuloon olisikin syytä suhtauta kapinallisesti, jos se koskettaisi vain prosentuaalista ihmisryhmää. Ihminen, joka vastustaa kaikkea, myös vuodenajan vaihtelua tai vesisadetta, mitä ilmeisemmin nauttisi hyvin samankaltaisena Voimia voi ja saa kerätä talvella tulevaa valonaikaa varten. Pyrkimällä ylläpitämään läpi vuoden samaa energiatasoa ja samoja harrastuksia tai työtahtia saattaa elämän luonnollisen kiertokulun parhaat palat jäädä kokematta. Solei Vuorensola Kirjoittaja on Vanhankaupungin vasta löytänyt ja sinne asettunut, ympäristöstään päihtynyt asukas. SARJAKUVAKESKUS ESITTÄÄ: Juha Hilpas (s. 1971) on vastavalmistunut nykytaiteilija ja Sarjakuvakeskuksen työharjoittelija. JUHA HILPAS 13
ARABIAN ASUKASTALOT YHTEISÖSIVU Sivun tuotti Sanna Wuorio Eräänä päivänä aukesi talo SANNA WUORIO Kääntöpaikka 17.11. SUNNUNTAIKIRPPIS KLO 10 - 14 15.12. JOULUMYYJÄISET KLO 10 – 14 GALLERIAN NÄYTTELYT: Marraskuu Mari Leskinen, maalauksia Joulukuu Kirsti Rautasalo, maalauksia sekatekniikalla Bokvillan 14.11. KIRJALLISUUSPIIRI KLO 18 Marionetit. Vieraana kirjailija Virpi HämeenAnttila. 16.11. HOUSE RENT PARTY KLO 17-21 Soi jazz, swing ja blues. Tanssi ja ruokaa. Tilaisuuden tuotot lahjoitetaan asunnottomille. 21.11. KIRJALLISUUSPIIRI KLO 18 Hämeenlinna ja muut rajapinnat. Kirjailija Juha Itkonen ja sukellukset teatteriin. 1.12. TEETANSSIT KLO 18-21 Teetansseissa nautitaan teepöydän antimista sekä swing-aikakauden tansseista ja tunnelmasta. Bokvillanin avajaisissa tanssittiin ja pidettiin puheita. Kunnostettu talo sai vieraakseen myös uusia kävijöitä P äivä on kaunis. Aurinko paistaa. Bokvillanin pihaan kerääntyy seurakseni ihmisiä kuuntelemaan asukastalon avajaisten puhetta. Arabian asukastalot ry:n Mila Nirhamo puhuu asukastoiminnasta ja Bokvillanin eteen tehdystä työstä. ”Toivon, että talossa koetaan yhteisön voima ja ystävyyden juhla. Toivon, että Bokvillanissa voi keskustella ja tulla kuulluksi”, Nirhamo sanoo juhlallisesti megafoniin. Talo seisoo takana, vanhana ja kauniina. Piha on syyskuun loistossaan. PUHETTA pihalla jatkaa arkkitehti Mikael Sundman. Mies jonka suunnittelema Arabianranta hyvin pitkälle on. Sundman puhuu vanhan ja uuden rakentamisen vuoropuhelusta. Hänen seuranaan Bokvillanin tervetuliaisnauhan leikkaa arkkitehti Merja Nieminen, joka oli vastuussa Bokvillanin kunnostuksesta. Tyttäreni ihmettelevät miksi Bokvillaniin pitää jonottaa. Piano soi ison salin puolella. Vanha talo elää ja hengittää. Oven eteen on muodostunut nauha ihmisistä. Moni heistä ei ole koskaan käynyt talossa sisällä. KAHVILAN PÖYTÄ notkuu herkkuja, jotka on leiponut leirikoulukassaa kartuttavan luokan vanhemmat. Kaikki tervehtivät toisiaan. Seinil- lä on vanhoja valokuvia alueelta. Niitä katsovien ihmisten kasvoilta on nähtävissä yllättymistä, eläytymistä ja liikutusta. Millaista elämä oli täällä ennen, keitä täällä asui ja mitä he tekivät. Juho Karuaho, Liisa Auvinen ja koko Artovan historiaryhmä on koonnut hienon näyttelyn. HISTORIA on läsnä myös kirjastohuoneen keskustelussa. Lasse Liemola kertoo lapsuuden leikeistä alueella. Talon rakennuttaneen kirjakauppiaan sukulainenkin on paikalla. Salin ovenkahva jää jonkun vierailijan käteen. Piano soi ison salin puolella. Vanha talo elää ja hengittää. Lapset viihtyvät yläkerran komeroissa ja leikkihuoneissa. Heille on ihan oma tila yläkerrassa. Lelut leviävät pitkin lattioita ja teltassa painitaan. Jut- telen hetken yläkerrassa talon entisen asukkaan Carita Anderssonin kanssa. On hauskaa kuulla miten talossa on eletty. HOUKUTTELEN TYTTÄRENI alas isoon saliin seuraamaan tanssiesitystä. Hymyileväisen Malin Grahnin johdolla Helsinki Traditional Jazz Dance Company pyörähtää parketilla. Kohta kaikki saavat tanssia tanssityöpajassa. Parketin täyttävät kaiken ikäiset tanssijat. Räpsin kulmassa kuvia. Kädet ojentuvat, kiharat heilahtavat ja naamat hymyilevät. Bokvillan on auki. Sanna Wuorio 14 6.12. LEIKKILAUANTAI – LINNANJUHLAT KLO 15-18 Prinssit, prinsessat, hovinarrit ja uhmaikäiset mielenosoittajat sekä tavikset: tervetuloa Leikki-”lauantain” Linnanjuhliin. Nyyttärilounas. 10.12. ARABIAN ASUKASTALOT RY:N SYYSKOKOUS KLO 18 15.12. JOULUJUHLA Joulukuun kulttuurisunnuntaina vietämme Bokvillanin ja Kääntöpaikan joulujuhlaa ja talojen harrastusryhmät saavat tilaisuuden esiintyä. GALLERIA: HISTORIANÄYTTELY VUODEN LOPPUUN TALOTIISTAIT BOKVILLANISSA Tiistaisin Bokvillan on varattu klo 16 – 22 Arabian Palveluun kuuluvien taloyhtiöiden käyttöön. Kukin taloyhtiö voi vuorollaan tutustua taloon ja järjestää halutessaan tapahtuman oman talon tai vaikka koko alueen asukkaille. Vuorot taloille on jaettu taloyhtiön nimen mukaan aakkosjärjestyksessä lopusta alkuun päin. Lisää tietoa: www.artova.fi/kaantopaikka/bokvillan/ talotiistait
YHTEISÖSIVU Metropolia toivottaa inspiroivaa joulua ja uutta vuotta 2014 kaikille Kuohun lukijoille! Metropolia goes ”docventures”! Tulossa Ylen kanavilla metropolialaisten tuottamat dokumentit naisten ja tyttöjen asemasta Nepalissa. Stay tuned: www.metropolia.fi Joulunajan tapahtumia Paavalin seurakunnassa HOOSIANNA-KIRKOT ENSIMMÄISENÄ ADVENTTINA PAAVALINKIRKOSSA Su 1.12. klo 10 Messu Su 1.12. klo 16 Adventin tenavamessu sekä kirkkokahvit ja -mehut Su 1.12. klo 18 Adventtivesper KAUNEIMMAT JOULULAULUT Ma 9.12. klo 19 Kauneimmat joululaulut tä-Pasilan seurakuntakodilla, Opastinsilta 6 Pe 13.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut Arabianrannassa Keulan seurakuntakodilla, Flooranaukio 1 PAAVALINKIRKOSSA Pe 13.12. klo 19 Pop-kauneimmat. Sanna-Maarit Hakkarainen ja Tommi Varis sekä houseband. Su 15.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu Su 15.12. klo 15 Perheiden kauneimmat joululaulut Su 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut Su 22.12. klo 15 Snygeimmät joululaulut yhteistyössä Stadin slangin kanssa JOULUKIRKOT PAAVALINKIRKOSSA Ti 24.12. klo 13 Perheiden jouluhartaus Ti 24.12 klo 15 Jouluhartaus Paavalin seurakunta 09/2340 5400 paavali.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/paavali FB: Paavalin seurakunta Ti 24.12. klo 23 Jouluyön messu Ke 25.12. klo 10 Joulupäivän jumalanpalvelus 15
Menot Koonnut: Mikko Löytökoski TOKYON JOULUMYYJÄISET 29.11-1.12. PERINTEISET WE GOT BEEFIN JOULUMARKKINAT 13.-15.12. Iso Roobertinkatu 21 Metropolia pop/jazz Galleria, Arabiankatu 2 Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry toivottaa tervetulleeksi Joulumyyjäisiin! Osta joululahjoiksi uniikkeja design-tuotteita, taidetta ja käsitöitä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijoilta. Myyjäiset sijaitsevat Lumeen galleriassa, minne löydät suoraan TaiKin pääovista. Huomioithan, että tapahtumassa käy yleensä vain käteinen. Nyt jo kymmenennen kerran!! We Got Beefin Joulumarkkinoista on kymmenen vuoden aikana muodostunut perinne sekä uniikeimpien lahjalöytöjen aarreaittana, että viihtyisänä joulunalus kohtaamispaikkana. Biiffin tontut lämmittää glögiä padassaan ja sitä siemaillessa on pakettien hankinta vaivatonta ja mukavaa. Parasta kaikessa, monet myyjistä valmistavat / suunnittelevat tuotteensa itse, eli pääset samalla tukemaan kotimaisia nuoria pienyrittäjiä!! Janne Saarinen - oboe ja sävellykset Eero Uurtimo - basso Aki Lahtinen - perkussiot ja rumpukoneet Aikataulu: pe 29.11. klo 12-19 la 30.11. klo 10-18 su 1.12. klo 10-18 AUKIOLOAJAT: perjantai klo:15.00-20.00 lauantai klo:13.00-19.00 sunnuntai klo:13.00-19.00 Tule kokemaan myyjäisten huumaa ja nauttimaan TOKYOlaisten teoksista pullan ja glögin kera! (Poikkeuksellisesti nostamme Menot-palstalle tapahtuman ARTOVA:n alueen ulkopuolelta. Menomestarin saamien vihjeiden mukaan tämä voisi kiinnostaa monia lukijoistamme.) Mediakeskus Lume, Hämeentie 135 C KÄÄNTÖPAIKAN JOULUMYYJÄISET 15.12. KLO 10 – 14 Intiankatu 1 Käsityömyyjäiset! Hae itsetehtyjä ihanuuksia pukinkonttiin! JOULUTORI 30.11. KLO 11-15 Hyötykasviyhdistys, Annalan puutarha, Hämeentie 154 Tarjolla kotona valmistettuja joulun ajan herkkuja, kransseja, joulukoristeita, sukkia, lapasia, koruja, muita käsitöitä. Kahvilassa riisipuuroa ja sekahedelmäkeittoa sekä saframipullaa. Sydämellisesti tervetuloa! TIISTAI ARABIA –KONSERTTISARJA: JANNE SAARINEN & CO. 10.12. KLO 19.00 Omia sävellyksiään soittava yhtye yhdistelee jazzia, poppia, hiphoppia, maailmanmusiikkia. Vapaa pääsy, tervetuloa! TYRKKYREVYY Metropolia-teatteri, Hämeentie 161 ARTOVA KINO Arcada, Jan Magnus Janssonin aukio 1 Torstaisin klo 18 elokuvia isolta kankaalta. Aikuisten Kino 28.11. Gabriela Pichler : Äta, sova, dö / Syödä, nukkua, kuolla 19.12. Elia Suleiman: Rakkauden ja kärsimyksen kronikka / En gång i Israel Lasten Kino 14.11. Camilla Mickwitzin lyhytelokuvia ruotsiksi / Camilla Mickwitz kortfilm på svenska 12.12. Päivi Hartzell: Lumikuningatar / Snödrottningen Kaikkiin näytöksiin on vapaa pääsy! Tervetuloa! Revyy on viihteellinen, ajankohtainen ja kevyt näyttämöohjelma, joka rakentuu erilaisista sketseistä, musiikkinumeroista ja tanssista. Päärooleissa ovat yleisön viihtyvyys, esityksen oivaltavuus, sekä ajankohtaisuus. Ohjaus: Ville Kekäläinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) -tutkintoon kuuluva työharjoittelu ohjaajantyön alueella. Ensi-ilta 27.11. klo 19.00 (kts. esitysajat http://tyrkkyrevyy. blogspot.fi/p/lippuvaraukset.html) Liput: 5 € / 3,5 € Tiedustelut ja varaukset: 050 376 4899 OLJENKORREN MUSAILTA 29.11., 27.12. JA 31.01. Olutravintola Oljenkorsi, Intiankatu 18 Oljenkorsi Small Band (Puka Oinonen, Mikko Tohkanen, Kyösti Väntänen ja Jussi Liski) isännöi iltaa ja onpa mukana varmasti yllätysvieraitakin! Soitto alkaa n. kello 20. Vapaa pääsy! Helsinginkatu sai uuden gallerian JUHANI STYRMAN Arabianranta Toukola Vanhakaupunki Kulttuuri- & kaupunginosayhdistyksen syyskokous 26.11.2013 tiistaina klo 18.00 Arabianrannan kirjasto, Hämeentie 135 A Alustuksena Arabianrannan kirjaston tulevaisuus, alustajana kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Tule vaikuttamaan tai kuuntelemaan! Yhdistyksen hallituksessa avautuu paikkoja ja toivomme aktiivisia uusia jäseniä. TerveTuloA! www.artova.fi Perinteikäs taide- ja kehysliike saa uuden ilmeen omistajavaihdoksen myötä. Kuvataiteilija Tiina Tainio tekee uudistukset liikkeen perinteitä kunnioittaen. T iina Tainio on Moskovan Surikovin Kuvataideakatemian kasvatteja ja 15 vuotta taiteen kentällä toiminut kuvataiteilija. ”Joten taidekentän kipupisteet ovat tuttuja.” Niinpä yrittäjä-taiteilija haluaa tarjota taiteilijoille gallerian, joka auttaisi taiteilijoita etenemään urallaan ”esimerkiksi kohti isompia yksityisnäyttelyjä”. Kamiter-Arsin tarkoituksena on olla myös kontaktipaikka, jossa taiteilijat saavat mahdollisuuden verkostoitua ja tavata toisiaan. ”Kehystämön toiminta jatkuu ennallaan”, kertoo Tainio. Uutta tulee olemaan se, että osa liiketilan seinäpinnoista muuttuvat galleriaksi. ”Lokakuun ajan remontoimme myymälää ja myymme vanhan varaston ulos - edulliseen hintaan.” Helsinginkadun uuden galleri- an näyttelyillä ei tule olemaan yhteistä teemaa. ”Meille taiteilijoille kertyy muun muassa sekalainen kokoelma eri fiiliksillä maalattuja teoksia, jotka eivät kuitenkaan johonkin suunniteltuun näyttelykokonaisuuteen sovi. Kamiter-Ars tarjoaa paikan tuoda myös nämä teokset työhuoneista ihmisten nähtäville”, Tainio pohtii galleriansa taiteellista linjaa. ”Tämä tekee näyttelystä myös rennon ja yllätyksellisen, koskaan ei tiedä kuka ja mitä galleriasta löytyy.” Kamiter-Arsin näyttelyt vaihtuvat kerran kuussa. Uuden gallerian avaa Timo Jakolan, Kirsti Puhakan ja Tiina Tainion Helsinki-aiheisten maalausten näyttely 1.11. ja näyttely jatkuu aina Kallio Kipinöi -viikon yli marraskuun loppuun saakka. Kamiter-Ars on yli 30 vuotta toiminut taide- ja kehysliike ja se on Kallion vanhin taideliike. Viimeiset 10 vuotta Kamiter-Ars on toiminut Helsinginkadulla. Timo Jakola, Kirsti Puhakka ja Tiina Tainio: Helsinki-maalauksia 1.11.–30.11. Avoinna ti–pe 10–18 ja la 10–14. Kamiter-Ars, Helsinginkatu 6. Kallio Kipinöi -kaupunkifestivaali 15.11.–24.11. Kallio Kipinöi -avajaiset 15.11. Karhupuistossa klo 18.00–20.00. Kallio kipinöi -avajaisklubi 15.11. klo 21.00: Tuomari Nurmio, Sydän Yön rytmi. Ravintola Milenka, Haapaniemenkatu 3–5. Festivaalin koko ohjelma: www.kallionkulttuuriverkosto.fi Juhani Styrman Kirjoittaja työskentelee parhaillaan tuottajana Kallion kulttuuriverkostossa