www.lansituuli-lehti.net www.facebook.com/lansituuli-lehti 10 2021 L änsituuli LAUT TASAARI ? RUOHOLAHTI JÄTKÄSAARI ? HERNESAARI SÄHKÖPOTKULAUDOISTA PALJON PÄÄNVAIVAA Sivu 4 Verkkolehdessämme uutta luettavaa joka viikko WWW.LANSITUULI-LEHTI.NET L änsituuli LAUT TASAARI ? RUOHOLAHTI JÄTKÄSAARI ? HERNESAARI Suunta parempaan asumiseen Isännöintipalveluja pääkaupunkiseudun taloyhtiöille. www.talokompassi.fi Lauttasaarentie 39 00200 Helsinki LISÄÄ ASUINTALOJA LAUTTASAAREEN PIRATIN TALO VÄISTYY Sivu 3 PELASTUSTOIMI EI PÄRJÄÄ ILMAN SOPIMUSPALOKUNTIA Sivu 5
LÄNSITUULI 3 www.lansituuli-lehti.net Osoitteessa Gyldenintie 2 sijaitsevalta tontilta puretaan vanha 1970-luvun toimistoja liikerakennus. Monet lauttasaarelaiset tuntevat purettavan rakennuksen Piratin talona, koska siinä toimi ravintola Bistro Piratti. Piratin talon paikalle on asemakaavoitettu asuinkerrostalo. Pohjola Rakennus Oy:n suunnitelmissa on toteuttaa tontille Asunto Oy Helsingin Julius. Se käsittää 51 omistusasuntoa. Juliuksen rakentaminen pyritään aloittamaan loppuvuoden 2021 aikana purkutyömaan valmistuttua. Juliuksen asuintalon kanssa samassa korttelissa sijaitsee Lauttasaaren metroaseman yksi sisäänkäynti. Saman rakennusyhtiön toinen Lauttasaaren kohde, Asunto Oy Helsingin Särkiniemenpuisto, on tulossa Särkiniemenpuiston lähelle Lauttasaaren eteläkärkeen. Pohjola Rakennus Oy on käynnistänyt kohteen ennakkomarkkinoinnin, ja kerrostalon rakentaminen pyritään aloittamaan vuoden 2022 alussa. Lisää asuintaloja Lauttasaareen – Piratin talo väistyy Drone kuljetti apteekkiostoksia Lauttasaaresta Jätkäsaareen LAHNALAHDEN puiston kupeessa Lauttasaaressa on alkanut massiivinen purku-urakka. LAUTTASAARESSA ja Jätkäsaaressa kokeiltiin apteekkiostosten kuljettamista ilmojen halki dronelennokeilla. Dronekuljetuksia kokeiltiin Lauttasaaren ja Jätkäsaaren välillä 24.-29. elokuuta 2021. Kokeilun tavoitteena oli kerätä kokemuksia dronejen soveltuvuudesta apteekkituotteiden kuljetukseen ja testata uutta palvelukonseptia aitojen asiakkaiden kanssa. Sähköllä toimivilla droneilla on potentiaalia vähentää logistiikka-alan päästöjä. Dronejen muita etuja ovat nopeus ja mahdollisuudet tehdä kuljetuksia esimerkiksi paikkoihin, joissa on niukasti palveluita omasta takaa tai joihin on vaikea pääsy. Kokeilussa asiakkaan tilaamat apteekkituotteet pakattiin lämpötilakontrolloituun pakkaukseen, joka lennätettiin Lauttasaaresta Jätkäsaaren Saukontorille. Asiakas nouti tilauksensa dronen laskeutumispisteeltä torilta. Ennakkotietojen mukaan kokeilun toteuttivat Third Space Automation Oy, FutureSky Oy ja Flyby Guys Oy yhteistyössä Lauttiksen Apteekin kanssa. Kokeilu oli osa Helsingin kaupungin ja Forum Virium Helsingin koordinoimaa Jätkäsaari Mobility Lab -hanketta. Hankkeessa yritykset kokeilevat uusia palveluja ja teknologioita aidossa kaupunkiympäristössä. OLISIKO SINULLA KÄYTTÖÄ Töitä tarjolla! Nyt voit tienata ylimääräisen viisikymppisen joka kuukausi. Tule jakamaan tätä lähilehteämme lähikulmillesi. Jakelutyötä tehdään lehden ilmestyessä kerran kuukaudessa kahtena peräkkäisenä päivänä reilu kolme tuntia kerrallaan. Työ sopii kaiken ikäisille ja kokoisille. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osoitteella rekrytointi@letterbox.fi Muista kirjoittaa myös kotiosoitteesi, niin tarkistamme löytyykö läheltäsi vapaa jakelupiiri. Ilmoita myös jos käytössäsi on auto. p. 09-2600107 Hämeentie 103 E, 00550 Helsinki 50 EUROLLE? StepUp School | 09 7746 1730 | stepup.? StepUp School Pop-up: Keilaniemi UUTTA Aikuisten tanssikurssit Keilaniemessä suosikkilajit suosikkiopet hyvät yhteydet ilmainen pysäköinti upeat tilat Lue lisää www.stepupschool.?/keilaniemi Ilmoittaudu ilmaiselle kokeilutunnille: keilaniemi@stepup.? Autoja, metallia, rautaa romurekka noutaa Noutotilaukset: 0400-322 922 VuokrAAmme myös VAihtolAVojA tilaa nouto nyt! Noudamme ilmaiseksi romut pois pihaltasi (min 500kg). Autoista romutustodistukset ja ilmainen rekisteristä poisto. Vuonna 1971 valmistunut liikeja toimistorakennus on menossa matalaksi. Asunto Oy Helsingin Julius havainnekuvassa. Lauttasaari-Jätkäsaaren dronekokeilu kuva: Forum Virium Helsinki, Vesa Laitinen
4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 4 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Rajatie 4, Halli 14, (09) 374 5741 01230 Vantaa 040 508 3550 www.autolasipojat.? Tuulilasiongelmia? Tuulilasitja muut autolasipalvelut Autolasien ykkönen Pääkaupungi n parasta palvelua AutoGlass Service Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Helsingin poliisilaitokselle oli perustettu jo vuonna 1922 liikenneryhmä, jonka päätyönä oli kaupunkiliikenteen ohjaus. Liikenteen ohjaus vaati vinkkamiehiltä nopeaa hahmotuskykyä ja rytmitajua, sillä he ohjasivat liikennettä käsimerkkien avulla. Miehet tekivät 1950-luvulla nelituntisia työvuoroja, jotka ajoittuivat aamuja iltakahdeksan välille. Vartiopaikkoja lisättiin ruuhka-aikoina. Vinkkamiehet olivat pidettyjä kaupunkilaisten keskuudessa: ihmiset toivat tutuiksi tulleille konstaapeleille joululahjoja liikenneohjauspönttöjen luo. Vinkkamiehet hävisivät katukuvasta 1970-luvulla liikennevalojen yleistyttyä. Tunnistatko missä kuvissa esiintyvät liikennepoliisit seisovat? Tekstilähde: poliisimuseo.fi Tunnista Helsinki vanhoista kuvista LIIKENNETTÄ OHJAAVAT POLIISIT olivat tuttu näky Helsingin katukuvassa vuosikymmenien ajan. Nämä liikenteen ohjaajat, joita myös vinkkamiehiksi kutsuttiin, huolehtivat liikenteen moitteettomasta sujumisesta moitteettomasti erityisesti vilkkaissa risteyksissä. 1. Maaliskuussa 1933 tämä reip paan oloinen liikennepoliisi on kuvattu A. Rautatie aseman kulmalla B. Senaatintorin kulmalla C. Erottajan kulmalla Oike at vas tau kse t: 1A, 2B, 3A, 4C, 5B, 6C 2. Syyskuussa 1951 suojaissa korokkeessa liikennettä ohjataan A. Aleksanterinkadulla B. Mannerheimintiellä C. Kaisaniemenkadulla 3. 1960 liikennemäärät olivat kaupungissa jo kasvaneet ruuhkaksi asti. Kuvassa ajojärjestystä ohjataan A. Ateneumin edessä B. Snellmannin aukiolla C. Katajanokalla 6. Liikennepoliisi ohjaa pyöräilevää tyttöä las ten liikennekaupungin avajaisissa 20.5.1958. Lasten liikennekaupun ki sijaitsi ja sijaitsee edelleen A. Linnanmäellä B. Töölössä C. Pasilassa KUVAAJA: PIETINEN, KUVA: MUSEOVIRASTON KOKOELMAT KUVAAJA: KANERVA TEUVO. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 4. Liikennevalot korvasivat pikku hiljaa liikennepoliisit. Ruuh kaisimmissa risteyksissä vinkkamiehiä tarvittiin kuitenkin vielä 1970luvullakin. Tässä järjestystä ohjataan A. Unioninkadun ja Aleksanterinkadun kulmassa B. Mannerheimintien ja Etelä esplanadin kulmassa C. Kaisaniemenkadun ja Mikonkadun kulmassa KUVAAJA: EEVA RISTA. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO KUVAAJA: BONIN VOLKER VON. KUVA: HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO 5. Olympiavuonna 1952 liikennettä ohjaava liikennepoliisi seisoo tyylikkääs sä asussaan ohjaus korokkeella A. Hietalahdessa B. Mannerheimin aukiolla C. Hakaniemessä KUVAAJA: UA SAARINEN, KUVA: MUSEOVIRASTO, JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO Sähköpotkulaudat aiheuttavat päänvaivaa AJAN TASALLA Sähköpotkulaudat ilmestyivät Helsingin katukuvaan keväällä 2019. Alkuinnostuksen jälkeen asenteet ovat muuttuneet. Sähköpotkulautoihin liittyy yhä enemmän kielteisiä ilmiöitä. Sähköpotkulautojen tarkoitus oli helpottaa ns. ”viimeistä kilometriä” eli joukkoliikennematkan jälkeen jäljelle jäävää matkaa määränpäähän. Sähköpotkulautoja käytetään kuitenkin paljon myös muunlaiseen matkantekoon. Sähköpotkulautojen käyttöön kantakaupungin alueella liittyy monia ongelmia. Yksi keskeisimmistä johtuu ajoväylien katupäällysteestä. Sähköpotkulaudoilla kuuluu ajaa pyöräkaistalla tai sellaisen puuttuessa ajoradalla. Kantakaupungissa on suhteellisen vähän erillisiä pyöräkaistoja ja ajoväylät taas on monin paikoin päällystetty nupulakivillä. Kaikki, jotka ovat kokeilleet sähköpotkulautoja nupulakivillä tietävät, että matkanteko on hyvin epämiellyttävää ja vaikeaa. Tämän takia monet rikkovat lakia ja ajavat jalkakäytävällä. Toinen merkittävä ongelma liittyy liikennekulttuuriin. Tällä hetkellä sähköpotkulaudoilla ajaminen on valitettavan piittaamatonta, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa sekä muille tienkäyttäjille että lautailijoille itselleen. Sähköpotkulaudoilla on mahdollista päästä kokemaan moottorikäyttöisen ajoneuvon vauhdin huumaa ilman mitään vaadittavaa osoitusta liikennesääntöjen tuntemisesta. Erityisesti viikonloppuisin sähköpotkulaudat ovat juhlivan nuorison suosiossa. Alkoholin vaikutuksen alaisena ja usein useampi henkilö kerralla hypätään laudan kyytiin. Tämä lisää merkittävästi tapaturmariskiä. Sähköpotkulautojen käyttöehdot kieltävät ajamisen humalassa ja useampi ihminen kyydissä. Siitä huolimatta näitä sääntöjä rikotaan toistuvasti. Sähköpotkulautoihin liittyvien tapaturmien kasvaessa ongelmaan on pyritty löytämään ratkaisuja. Syyskuun alussa kaupungin ja yritysten välillä sovittiin lautojen käyttöön liittyvistä uusista rajoituksista. Jatkossa lautojen käyttö viikonloppuöisin estyy ja arkiöisin lautojen nopeusrajoituksia alennetaan. Muutosten vaikutuksia on tarkoitus seurata syksyn kuluessa. Sähköpotkulaudat kykenevät parhaimmillaan helpottamaan matkantekoa ja liikkumista keskustan alueella. Tällä hetkellä tapaturmiin ja sääntöjen noudattamatta jättämiseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin korostuneet. Yleinen mielipide on alkanut kääntyä sähköpotkulautoja vastaan. Yhteistyötä kaupungin ja yritysten kanssa tulee jatkaa ja pyrkiä löytämään toimivia keinoja haittojen vähentämiseksi. Lautojen täyskiellon tulee olla vasta viime sijainen keino ongelmien ratkaisemiseksi. Mutta tarvittaessa sitäkin on arvioitava. Otto Meri on helsinkiläinen varatuomari ja toisen kauden kaupunginvaltuutettu. Hän toimii kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtajana ja kaupunginhallituksen varajäsenenä. Otto asuu Kruununhaassa ja kaupunkipolitiikan lisäksi pyörittää omaa lakiasiaintoimistoa. Otto Meri kaupunginvaltuutettu (kok) LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 10 | 2021 Alueilla, joissa päätoiminen paloasemaverkosto on harva, tai niiden miehitysvahvuudet ovat pieniä, on osalla sopimuspalokunnista ollut käytössä ns. varallaolo. Varallaolossa erikseen nimetty henkilö tai henkilöt ovat olleet sitoutuneita lähtemään hälytystehtävälle tietyssä ajassa. Ilman varallaoloa, sopimuspalokuntalaiset osallistuvat hälytystehtäviin sen mukaisesti, miten perhetai työelämä sen mahdollistaa. Varallaolossa on sopimuspalokuntalaiselle maksettu 30–50% korvaus korottamattomasta tuntipalkasta. Kyseessä on ollut siis kustannustehokas järjestelmä tukemaan ja varmistamaan lähimmän avun liikkeelle lähteminen. Varallaolo on kuitenkin harvassa paikassa yksistään turvannut pelastustoimen valmiutta, lisäksi on tarvittu muista toimistaan tehtäville osallistuvia sopimuspalokuntalaisia. Varallaoloa tehdään merkittävissä määrin 13 pelastuslaitoksella, alueellisia pelastuslaitoksia on 22. Sopimuspalokuntien varallaolon vuosikustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa, pelastustoimen kokonaiskustannukset ovat noin 420 miljoonaa euroa vuodessa. Varallaolojärjestelmä on sellaisenaan tulossa tiensä päähän, osa päätoimisesta henkilöstöstä ja sopimuspalokuntalaisista on lähtenyt takautuvasti vaatimaan varallaoloaikaa korvattavaksi täytenä työaikana, joka on johtanut muutospaineisiin. Tämä menettely on johtanut siihen, että varallaolon suhteen on eri pelastuslaitoksissa lähdetty tekemään, tai yritetty tehdä paikallisesti nopeitakin ratkaisuja ilman, että niiden vaikutusta pelastustoimen palvelutasoon ja suorituskykyyn on kunnolla mietitty riittävän pitkällä aikajänteellä. Pelastustoimi kärsii selkeästä resurssipulasta, laskelmien mukaan puhutaan jopa 100 miljoonan euron vuotuisesta vajeesta, järjestelmää on saatu pitkälti ylläpidettyä varallaolon ja sopimuspalokuntalaisten sitoutumisen ansiosta. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen haluaa muistuttaa, että kannanotoillaan ja toimillaan liitto ei missään nimessä ole vastustamassa esimerkiksi päätoimisen henkilöstön lisäystä pelastustoimeen. ”Haluamme kuitenkin huomauttaa, että sopimuspalokuntatoiminta kokonaisuudessaan aiheuttaa 18% pelastustoimen vuosikustannuksista, osallistumme kuitenkin 42% pelastustehtävistä, maantieteellisesti sopimuspalokunnan paloauto on paikalla ensimmäisenä 90% Suomea. Näistä nyt sopimuspalokuntatoimintaan käytetyistä rahoista ei voi lähteä karsimaan, olettaen samalla, ettei sillä olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia suorituskykyyn.” KAIKKI SOPIMUSPALOKUNTALAISET EIVÄT SAA TOIMINNASTAAN HENKILÖKOHTAISTA KORVAUSTA Uusimman tutkimustuloksen mukaan arvio on, että puolet 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta. Sopimuspalokunnissa, joissa ei henkilöille itselleen makseta korvausta, menee pelastuslaitoksen maksama korvaus palokuntayhdistykselle. Palokuntayhdistys käyttää saamansa korvauksen usein jäsenistönsä hyvinvointiin, toiminnan kehittämiseen ja erittäin arvokkaaseen palokuntanuorisotyöhön. Toiminnanjohtaja Maskonen haluaa vielä muistuttaa pelastuslaitosten pelastusjohtajia olemaan hakematta helppoja säästöjä sopimuspalokunnista, toisaalta pelastustoimen resurssit ovat nimenomaan kuntapäättäjien hyppysissä, vastuu on viimekädessä siellä. Tehokas pelastustoimi, turvallinen ja kriisinkestävä Suomi vaatii päätoimiseenja sopimuspalokuntiin perustuvan pelastustoimen järjestelmän, jota on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti kehitettävä vastaamaan niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin haasteisiin, joita toimintaan liittyy. Pelastustoimi ei pärjää ilman sopimuspalokuntia SUOMESSA ON 700 sopimuspalokuntaa, näiden lisäksi on reilu 100 päätoimisella henkilöstöllä miehitettyä paloasemaa. Varsinkin HARVA-alueilla pelastustoimi on sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten toiminnan varassa. Sopimuspalokuntalaisia sammuttamassa harjoituksissa poltettavaa asuinrakennusta 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 10 | 2021 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 10 | 2021 Alueilla, joissa päätoiminen paloasemaverkosto on harva, tai niiden miehitysvahvuudet ovat pieniä, on osalla sopimuspalokunnista ollut käytössä ns. varallaolo. Varallaolossa erikseen nimetty henkilö tai henkilöt ovat olleet sitoutuneita lähtemään hälytystehtävälle tietyssä ajassa. Ilman varallaoloa, sopimuspalokuntalaiset osallistuvat hälytystehtäviin sen mukaisesti, miten perhetai työelämä sen mahdollistaa. Varallaolossa on sopimuspalokuntalaiselle maksettu 30–50% korvaus korottamattomasta tuntipalkasta. Kyseessä on ollut siis kustannustehokas järjestelmä tukemaan ja varmistamaan lähimmän avun liikkeelle lähteminen. Varallaolo on kuitenkin harvassa paikassa yksistään turvannut pelastustoimen valmiutta, lisäksi on tarvittu muista toimistaan tehtäville osallistuvia sopimuspalokuntalaisia. Varallaoloa tehdään merkittävissä määrin 13 pelastuslaitoksella, alueellisia pelastuslaitoksia on 22. Sopimuspalokuntien varallaolon vuosikustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa, pelastustoimen kokonaiskustannukset ovat noin 420 miljoonaa euroa vuodessa. Varallaolojärjestelmä on sellaisenaan tulossa tiensä päähän, osa päätoimisesta henkilöstöstä ja sopimuspalokuntalaisista on lähtenyt takautuvasti vaatimaan varallaoloaikaa korvattavaksi täytenä työaikana, joka on johtanut muutospaineisiin. Tämä menettely on johtanut siihen, että varallaolon suhteen on eri pelastuslaitoksissa lähdetty tekemään, tai yritetty tehdä paikallisesti nopeitakin ratkaisuja ilman, että niiden vaikutusta pelastustoimen palvelutasoon ja suorituskykyyn on kunnolla mietitty riittävän pitkällä aikajänteellä. Pelastustoimi kärsii selkeästä resurssipulasta, laskelmien mukaan puhutaan jopa 100 miljoonan euron vuotuisesta vajeesta, järjestelmää on saatu pitkälti ylläpidettyä varallaolon ja sopimuspalokuntalaisten sitoutumisen ansiosta. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen haluaa muistuttaa, että kannanotoillaan ja toimillaan liitto ei missään nimessä ole vastustamassa esimerkiksi päätoimisen henkilöstön lisäystä pelastustoimeen. ”Haluamme kuitenkin huomauttaa, että sopimuspalokuntatoiminta kokonaisuudessaan aiheuttaa 18% pelastustoimen vuosikustannuksista, osallistumme kuitenkin 42% pelastustehtävistä, maantieteellisesti sopimuspalokunnan paloauto on paikalla ensimmäisenä 90% Suomea. Näistä nyt sopimuspalokuntatoimintaan käytetyistä rahoista ei voi lähteä karsimaan, olettaen samalla, ettei sillä olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia suorituskykyyn.” KAIKKI SOPIMUSPALOKUNTALAISET EIVÄT SAA TOIMINNASTAAN HENKILÖKOHTAISTA KORVAUSTA Uusimman tutkimustuloksen mukaan arvio on, että puolet 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta. Sopimuspalokunnissa, joissa ei henkilöille itselleen makseta korvausta, menee pelastuslaitoksen maksama korvaus palokuntayhdistykselle. Palokuntayhdistys käyttää saamansa korvauksen usein jäsenistönsä hyvinvointiin, toiminnan kehittämiseen ja erittäin arvokkaaseen palokuntanuorisotyöhön. Toiminnanjohtaja Maskonen haluaa vielä muistuttaa pelastuslaitosten pelastusjohtajia olemaan hakematta helppoja säästöjä sopimuspalokunnista, toisaalta pelastustoimen resurssit ovat nimenomaan kuntapäättäjien hyppysissä, vastuu on viimekädessä siellä. Tehokas pelastustoimi, turvallinen ja kriisinkestävä Suomi vaatii päätoimiseenja sopimuspalokuntiin perustuvan pelastustoimen järjestelmän, jota on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti kehitettävä vastaamaan niin sisäisiin kuin ulkoisiinkin haasteisiin, joita toimintaan liittyy. Pelastustoimi ei pärjää ilman sopimuspalokuntia SUOMESSA ON 700 sopimuspalokuntaa, näiden lisäksi on reilu 100 päätoimisella henkilöstöllä miehitettyä paloasemaa. Varsinkin HARVA-alueilla pelastustoimi on sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten toiminnan varassa. Sopimuspalokuntalaisia sammuttamassa harjoituksissa poltettavaa asuinrakennusta 15 000 hälytyskelpoisista palokuntalaisista tekee pelastustoimintaa ilman henkilökohtaista korvausta
6 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Vaikka kiinnostus vuokraasumiseen on kasvanut, suuri osa väestöstä haluaa yhä asua omistusasunnossa. Asuntojen hinnat ovat kuitenkin niin korkeat kasvukeskuksissa, että erityisesti nuorille, mutta myös yhä useammalle keskiluokkaiselle palkansaajalle omistusasunto jää haaveeksi. Tilanteeseen ei myöskään ole näköpiirissä helpotusta. Luottolaitos Hypo arvioi vastikään, että asuntojen hinnat nousevat entisestään tänä vuonna pääkaupunkiseudulla jopa 5,5 prosenttia. Tilanne on huono yksittäisen asukkaan kannalta katsottuna, mutta kyse on myös paljon syvemmästä yhteiskunnallisesta asiasta. Asuntosäätiön perustajajärjestön Väestöliiton tutkimuksissa asumisen kalleus on todettu yhdeksi tekijäksi syntyvyyden laskuun. Kun nuorilla ei ole varaa hankkia riittävän kokoista asuntoa, tyydytään helposti pienempään lapsilukuun. Vähäinen syntyvyys on yhteiskunnan kannalta pitkällä tähtäimellä todella ongelmallista, johon kannattaa etsiä ratkaisuja. Suomeen luotiin aravajärjestelmä sodan jälkeen nimenomaan siksi, että tavallisilla kansalaisilla olisi mahdollisuus hankkia omia tarpeita vastaava asunto. Järjestelmä lähti kehittymään itseasiassa jo mainitun Väestöliiton ja Asuntosäätiön toisen perustajajärjestön Vuokralaisten Keskusliiton (nykyisin Vuokralaiset VKL ry) aloitteesta. Asuntosäätiökin rakennutti aravalainoituksella Tapiolaan 50-luvulla suuren määrän omistusasuntoja ja myös jonkin verran vuokrataloja. Vielä 70-luvulla omistusasuntoja tuotettiin aravan turvin lähes 150 000, mutta 80-luvulla järjestelmä hiipui muun muassa rahoitusmarkkinoiden vapautumisen myötä. Kysynnän puutteeseen järjestelmä ei kuitenkaan kaatunut. Omistusasuntojen rahoitusmarkkinat ovat toimineet hyvin viime vuosiin saakka. Korkotaso on ollut matala ja lainaa on saanut suhteellisen helposti. Asuntojen kallistuminen viime vuosina on kuitenkin tuonut mukanaan kotitalouksien velkaantumisongelman, jota on lähdetty suitsimaan muun muassa lainakaton keinoin. Huoli ylivelkaantumisesta on perusteltu, mutta samalla kun valtion taholta on puututtu asiaan rajoituksin, olisi ollut hyvä luoda rinnalle järjestelmä, joka ei jättäisi asunnon tarvitsijoita yksin markkinoiden armoille. Kyse on lopulta mahdollisuuksien tasa-arvosta. Vaikka yhä edelleen asuntokauppa käy kuumana ja lainoja nostetaan taas ennätystahtiin, yhä harvemmalla on siihen mahdollisuus. Suomalainen yhteiskunta on jakautumassa jälleen niin, että peritty omaisuus ja perhetausta vaikuttavat yhä enemmän lasten menestymiseen, koulutustasoon ja mahdollisuuteen hankkia omia tarpeita ja toiveita vastaava asunto. Noita mahdollisuuksia tasaamaan voitaisiin kehittää uusi valtiontukijärjestelmä, joka antaisi kaikille mahdollisuuden hankkia kohtuuhintaan hyvä omistusasunto läheltä työpaikkoja. Hyvinvoiva kansalainen rakentaa hyvinvoivaa yhteiskuntaa ja ihmisen hyvinvointi lähtee hyvin pitkälti kodista. Esa Kankainen on Asuntosäätiö sr. -konsernin toimitusjohtaja. Viherkasveja ostetaan sisätiloihin, koska ne luovat kotiin rauhallista ja harmonista tunnelmaa, mutta suomalaiset ovat myös hyvin kiinnostuneita kasveista, jotka auttavat edistämään puhtaampaa sisäilmaa. Erityisesti nuoremmat kuluttajat keskittyvät sisäkasvien valinnassa hyvinvointiin ja terveyteen. Kuivatut kukat ovat myös yhä suositumpia nuorten keskuudessa. Pistokastrendi on edelleen vahva, etenkin naisten keskuudessa. Suuri kiinnostus helppohoitoisia sisäkasveja kohtaan Suomalaisten kuluttajien keskuudessa on havaittavissa jatkuvaa ja suurta kiinnostusta erityyppisiä huonekasveja kohtaan. Kiinnostus on suurinta helppohoitoisia viherkasveja kohtaan mutta myös kasvit, jotka parantavat sisäilman laatua kiinnostavat suomalaisia. Suurin syy sisäkasvien ostamiselle on se, että ne luovat rauhallisemman ja harmonisemman tunnelman kotiin. Kasvit ovat myös keskeinen osa sisustusta. Vehreyttä tuovat sisäkasvit ovat suosituin kasvivalinta suomalaisten sisustaessa kotejaan. Viherkasveista onkin syntynyt ajaton klassikko moniin suomalaisiin koteihin. Plantagenin vuosittaisen trendiraportin Kasvitrendit 2021 -raportin mukaan muita suosittuja huonekasveja suomalaisten keskuudessa ovat kukkivat kasvit (34 %), leikkokukat (27 %) sekä kaktukset (25 %). Trendiasiantuntijat ennustavat hyvinvointikasvien suosion lisääntyvän Koronapandemian aikana keskittyminen terveyteen ja hyvinvointiin on lisääntynyt. Terveyteen ja hyvinvointiin keskittyminen näkyy myös suomalaisten kasvivalinnoissa, sillä huomio kiinnittyy ulkonäön sijaan entistä enemmän kasvien hyödyllisiin ominaisuuksiin. Koronapandemian myötä fokus onkin siirtynyt siihen, miten kasvit voivat auttaa voimaan paremmin niin fyysisesti kuin henkisesti. Kasveja on korona-aikana hyödynnetty myös entistä enemmän kotitoimistoissa, joissa ne auttavat luomaan viihtyisää työilmapiiriä. Hyvinvointia edistävillä kasveilla ei tarkoiteta vain kasveja, joilla on selkeitä terveyttä edistäviä ominaisuuksia, kuten ilman puhdistaminen. Kasvit voivat vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin tekemällä meistä onnellisempia. Erityisesti oudot ja vähän omituiset kasvit, ”mielialan tehostajat” kohottavat mielialaa vain niitä katselemalla. Tällaiset kasvit voivat esimerkiksi omata erikoisen värityksen tai lehtien muodon, eivätkä ne välttämättä edes ole täydellisiä, tai edes kauniita sanan perinteisessä muodossa. – Tulemme näkemään entistä suurempaa suosiota kasveissa, jotka saavat meidät voimaan hyvin ja joiden katseleminen tekee iloiseksi. ”Mielialan tehostajat” ovat kirsikkana kakun päällä – uniikkeja kasveja, joiden ei tarvitse olla täydellisiä, vaan jotka valitsemme tunteiden perusteella, sanoo trendiasiantuntija Stefan Nilsson. PISTOKKAAT – TRENDI, JOKA ON TÄÄLLÄ PYSYÄKSEEN Pistokastrendi jatkaa kasvamistaan. Kasvitrendit 2021 -raportin mukaan tärkein syy pistokkaiden ottamiseen on se, että kasvien lisääminen on hauskaa. Naisille pistokkaisiin liittyvä sosiaalinen konteksti on tärkeämpi kuin miehille, ja naiset ottavat pistokkaita miehiä useammin voidakseen antaa niitä ystäville tai vaihtaakseen niitä ystävien kanssa. Myös kuivatut kukat trendinä kasvaa, ja erityisesti nuoremmat kuluttajat ostavat kuivattuja kukkia tai kuivattavat kukkia itse. Kuivatut kasvit liittyvät useisiin trendeihin, mutta ne sopivat etenkin pohjoismaiseen minimalistiseen sisustustyyliin lisäämään karua, mutta hillittyä tunnelmaa. – On selvästi nähtävillä, että kuluttajat valitsevat kukkia ja kasveja, tunteakseen olevansa ”lähellä luontoa”. Kasvit saavat mieluummin olla spartalaisen pelkistettyjä kuin lumoavia ja tyylikkäitä, kertoo Plantagenin tuotekategoriavastaava Hans Jensen. Sisustustrendinä helppohoitoiset viherkasvit ja hyvinvointi HELPPOHOITOISET viherkasvit ovat tänäkin vuonna suosituimpia kasveja suomalaisten kodeissa. Viheralueista on tullut tärkeä osa suomalaisten virkistäytymistä pandemian aikana. Nuorisovaalit lähestyvät Helsinki-huussi avataan Lakisääteiset nuorisovaltuustovaalit käynnistyvät Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Nuorisovaltuustovaalien ehdolle asettautuminen alkoi 13. syyskuuta. Äänestys pidetään 8. marraskuuta. Nuorisovaltuustot ja -neuvostot ovat kuntalain edellyttämä nuorten vaikuttamiselin, joka tarjoaa nuorille oikeuden ja mahdollisuuden päästä vaikuttamaan kotikaupunkinsa asioihin. Espoossa ja Vantaalla syksyn 2021 vaaleissa voivat asettua ehdolle ja äänestää kaikki 2003-2008 syntyneet nuoret. Helsingissä ehdolle ja äänestää voivat 2004-2008 syntyneet nuoret. Ensimmäinen Helsinkihuussi avataan yleisölle 30. syyskuuta 2021 Pornaistenniemen ulkoilualueella Vanhassakaupungissa. Helsinki-huussi on pääkaupungin oma kuivakäymälämalli. Vanhankaupungin Helsinki-huussissa on kaksi huussitilaa, pisoaari sekä vaja työntekijöiden huoltotarvikkeille. Huussin varusteisiin kuuluvat kuivike, vessapaperi, roskakorit sekä piirroskuvalliset ohjeet käymälän oikeaoppiseen käyttöön. Helsinki-huussia pilotoidaan aluksi kolmessa kohteessa. Seuraavat pilottihuussit tulevat Vuosaaren Uutelaan ja Vasikkasaareen. Ensimmäinen Helsinki-huussi Vanhassakaupungissa. Kuva: Sara Juntunen / Helsingin kaupunki Omistusasumiseen tarvitaan uusia rahoitusvaihtoehtoja NYT tarvitaan asuntomarkkinoille valtion tukea myös omistusasuntorahoitukseen. LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 10 | 2021 Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Näytökset 1.1031.10 maanantaisin ei näytöstä Kaisaniemi kts. tarkemmat ajat nettisivuilta Näytökset 1.1031.10 maanantaisin ei näytöstä Kaisaniemi kts. tarkemmat ajat nettisivuilta Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Vastaajan nimi: ________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Sain lehden: Kotiin jaettuna __ Noutotelineestä __ Verkkolehti __ Horoskooppi SUDOKU/Helppo SUDOKU/Keskivaikea SUDOKU/Vaikea OINAS (21.3. – 20.4.) Älä jätä mitään sattuman varaan, sillä yksityiskohdilla ja tarkkuudella on merkitystä ja saat muutkin tukemaan toimiasi. Ystävien, sukulaisten ja työtovereiden kanssa on tärkeää ilmaista mitä haluat ja miltä tuntuu. Jos nyt tarjoat apuasi, niin se lähentää suhdetta rakastamaasi henkilöön. HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Aiheutat jollekulle hämmennystä, jos jatkuvasti muutat mieltäsi tai lähetät ristiriitaisia viestejä. Älä anna suuttumukselle valtaa, jos joku ei toimi sinun mielesi mukaan. Vietä enemmän aikaa henkilön kanssa josta välität se tulee vaikuttamaan elämääsi merkittävästi. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) RAPU (22.6. – 21.7.) LEIJONA (22.7. – 21.8.) NEITSYT (22.8. – 22.9.) Ota riski ja tee jotain mikä muuttaa elämäsi, sillä nyt on oikea aika uusille aluille. Älä kärhämöi henkilöiden kanssa jotka ovat sinua tai ideoitasi vastaan. Jokin reissu selkeyttää paljon epävarmuutta. VAAKA (23.9. – 22.10.) Mitä enemmän saat aikaiseksi niin sitä paremmalta sinusta tuntuu ja sitä vähemmän vastaanotat valituksia. Ota asiaksesi saada joku henkilö josta välität tuntemaan itsensä tärkeäksi. Älä anna suunnitelmanmuutosten suututtaa. Menneisyys tulee riivaamaan sinua, jos olet kantanut kaunaa. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Valitse sanasi viisaasti, sillä joku on halukas vääntelemään sanomisesi omaksi edukseen. Yritä tosissasi fyysisesti parantaa elämääsi sekä töissä että kotona. Jos kohtaat vastustusta niin yritä reagoida positiivisesti kaikkeen negatiiviseenkin. KAURIS (22.12. – 20.1.) VESIMIES (21.1. – 19.2.) KALAT (20.2. – 20.3.) Mitä enemmän olet vuorovaikutuksessa toisten kanssa niin sitä paremmin pärjäät. Joku tapaamasi henkilö tekee suuren vaikutuksen. Jos nyt autat jotakuta niin se palkitaan. Saat tietoja joiden avulla pystyt tekemään päätöksen joka on jo kauan vaivannut sinua. Ota asiaksesi auttaa jotakuta josta välität ja mene mukaan sellaiseen toimintaan mihin uskot. Katso tilannetta kaikilta kanteilta ja mieti mitä toiset ovat joutuneet käymään läpi ennenkuin sanot jotain mitä tulet katumaan. Trendikäs uusi ulkomuoto tai kunto-ohjelma saa olosi paremmaksi. Tutki ja laskeskele ennenkuin kerrot aikeistasi ja etenet suunnitelmissasi. Et ehkä pidä jostain mitä joku toinen edustaa, mutta jos se ei vaikuta sinuun suoraan, niin älä sekaannu. Rehellisyys on nyt paras tapa hoitaa hankala tilanne. Laita prioriteettisi järjestykseen ! Uniikki tapa hoitaa asioita etäännyttää sinut kaikelta kilpailulta mitä saatat kohdata. Poistu tilanteista joilla on potentiaalia muuttua huutokilpailuksi. Mahdollisuus lisäansioihin kehittyy odottamattoman kohtaamisen kautta. Huolehdi omista eduistasi henkilökohtaisesti, niin pääset niihin tuloksiin jotka haluat. Avoin keskustelu auttaa välttymään siltä, että joudut mukaan hallitsemattomaan tilanteeseen. Jos asetut alttiiksi henkiselle taktiikoille, niin joudut kokemaan tappioita. Laita henkistä energiaasi johonkin jolla voit voittaa paljon. Kumppanuussuhteissa ylä ja alamäkiä, mutta älä anna tunteiden sekoittaa tervettä järkeä. Ole tietoinen siitä mitä haluat äläkä epäröi pyytää sitä. Huolehdi velvollisuuksista tai ongelmista kotona. Jos nyt kohtaat menneisyyden, niin se on vapauttavaa ja kannustaa sinua etenemään ilman katumusta. Joudut käsittelemään muutosta jota et haluaisi, mutta jos mietit tilannetta niin tajuat uuden kokeilemisen edut. Ot a ku va täy tet yst ä ris tik os ta ja läh etä se W ha tsA pp tai tek stiv ies tin ä nu me roo n 04 5 164 62 64 tai säh kö po stil la: ris tik ko @ let ter bo x.f i Vii me istä än 21. 10. pa lau tta ne ide n ke ske n arv ota an yllä tys pa lkin to. Ris tik on rat ka isu jul ka ista an leh de n ne ttis ivu illa kilp ailu n va sta us aja n pä äty tty ä. Os oit e löy tyy leh de n etu ka nn es ta.
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 10 | 2021 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 7 10 | 2021 Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Näytökset 1.1031.10 maanantaisin ei näytöstä Kaisaniemi kts. tarkemmat ajat nettisivuilta Näytökset 1.1031.10 maanantaisin ei näytöstä Kaisaniemi kts. tarkemmat ajat nettisivuilta Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Info-tel. 0600 30006 (1,75 e/min+lna) Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä. Liput toimituskuluineen alkaen 15 €. Etu S-Etukortilla –3,50 myös perheenjäsenille Vastaajan nimi: ________________________________________ Osoite: _______________________________________________ Sain lehden: Kotiin jaettuna __ Noutotelineestä __ Verkkolehti __ Horoskooppi SUDOKU/Helppo SUDOKU/Keskivaikea SUDOKU/Vaikea OINAS (21.3. – 20.4.) Älä jätä mitään sattuman varaan, sillä yksityiskohdilla ja tarkkuudella on merkitystä ja saat muutkin tukemaan toimiasi. Ystävien, sukulaisten ja työtovereiden kanssa on tärkeää ilmaista mitä haluat ja miltä tuntuu. Jos nyt tarjoat apuasi, niin se lähentää suhdetta rakastamaasi henkilöön. HÄRKÄ (21.4. 20.5.) Aiheutat jollekulle hämmennystä, jos jatkuvasti muutat mieltäsi tai lähetät ristiriitaisia viestejä. Älä anna suuttumukselle valtaa, jos joku ei toimi sinun mielesi mukaan. Vietä enemmän aikaa henkilön kanssa josta välität se tulee vaikuttamaan elämääsi merkittävästi. KAKSONEN (21.5. – 21.6.) RAPU (22.6. – 21.7.) LEIJONA (22.7. – 21.8.) NEITSYT (22.8. – 22.9.) Ota riski ja tee jotain mikä muuttaa elämäsi, sillä nyt on oikea aika uusille aluille. Älä kärhämöi henkilöiden kanssa jotka ovat sinua tai ideoitasi vastaan. Jokin reissu selkeyttää paljon epävarmuutta. VAAKA (23.9. – 22.10.) Mitä enemmän saat aikaiseksi niin sitä paremmalta sinusta tuntuu ja sitä vähemmän vastaanotat valituksia. Ota asiaksesi saada joku henkilö josta välität tuntemaan itsensä tärkeäksi. Älä anna suunnitelmanmuutosten suututtaa. Menneisyys tulee riivaamaan sinua, jos olet kantanut kaunaa. SKORPIONI (23.10. – 21.11.) JOUSIMIES (22.11. – 21.12.) Valitse sanasi viisaasti, sillä joku on halukas vääntelemään sanomisesi omaksi edukseen. Yritä tosissasi fyysisesti parantaa elämääsi sekä töissä että kotona. Jos kohtaat vastustusta niin yritä reagoida positiivisesti kaikkeen negatiiviseenkin. KAURIS (22.12. – 20.1.) VESIMIES (21.1. – 19.2.) KALAT (20.2. – 20.3.) Mitä enemmän olet vuorovaikutuksessa toisten kanssa niin sitä paremmin pärjäät. Joku tapaamasi henkilö tekee suuren vaikutuksen. Jos nyt autat jotakuta niin se palkitaan. Saat tietoja joiden avulla pystyt tekemään päätöksen joka on jo kauan vaivannut sinua. Ota asiaksesi auttaa jotakuta josta välität ja mene mukaan sellaiseen toimintaan mihin uskot. Katso tilannetta kaikilta kanteilta ja mieti mitä toiset ovat joutuneet käymään läpi ennenkuin sanot jotain mitä tulet katumaan. Trendikäs uusi ulkomuoto tai kunto-ohjelma saa olosi paremmaksi. Tutki ja laskeskele ennenkuin kerrot aikeistasi ja etenet suunnitelmissasi. Et ehkä pidä jostain mitä joku toinen edustaa, mutta jos se ei vaikuta sinuun suoraan, niin älä sekaannu. Rehellisyys on nyt paras tapa hoitaa hankala tilanne. Laita prioriteettisi järjestykseen ! Uniikki tapa hoitaa asioita etäännyttää sinut kaikelta kilpailulta mitä saatat kohdata. Poistu tilanteista joilla on potentiaalia muuttua huutokilpailuksi. Mahdollisuus lisäansioihin kehittyy odottamattoman kohtaamisen kautta. Huolehdi omista eduistasi henkilökohtaisesti, niin pääset niihin tuloksiin jotka haluat. Avoin keskustelu auttaa välttymään siltä, että joudut mukaan hallitsemattomaan tilanteeseen. Jos asetut alttiiksi henkiselle taktiikoille, niin joudut kokemaan tappioita. Laita henkistä energiaasi johonkin jolla voit voittaa paljon. Kumppanuussuhteissa ylä ja alamäkiä, mutta älä anna tunteiden sekoittaa tervettä järkeä. Ole tietoinen siitä mitä haluat äläkä epäröi pyytää sitä. Huolehdi velvollisuuksista tai ongelmista kotona. Jos nyt kohtaat menneisyyden, niin se on vapauttavaa ja kannustaa sinua etenemään ilman katumusta. Joudut käsittelemään muutosta jota et haluaisi, mutta jos mietit tilannetta niin tajuat uuden kokeilemisen edut. Ot a ku va täy tet yst ä ris tik os ta ja läh etä se W ha tsA pp tai tek stiv ies tin ä nu me roo n 04 5 164 62 64 tai säh kö po stil la: ris tik ko @ let ter bo x.f i Vii me istä än 21. 10. pa lau tta ne ide n ke ske n arv ota an yllä tys pa lkin to. Ris tik on rat ka isu jul ka ista an leh de n ne ttis ivu illa kilp ailu n va sta us aja n pä äty tty ä. Os oit e löy tyy leh de n etu ka nn es ta.
8 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 10 | 2021 Tervetuloa myös kokoustamaan Ravintola Bellevuen kabinettiin tai ravintolan alasaliin. Helsingin vanhin venäläinen! -À la Carte -Ryhmämenut -Zakuskapöytä restaurantbellevue.com Puh. +3589179560 info@restaurantbellevue.com Tilamme soveltuvat 10 35 hengen kokouksiin. -Joululounaat -Noutoruokaa -Venäläisiä oluita Läntisen maailman vanhin venäläisravintola HELSINGIN kaupungin pysäköinnintarkastajien työasu oli 50 vuotta sitten tyystin erilainen kuin nykyisin. Helsingin pysäköinninvalvonta täytti 50 vuotta Tuolloin pysäköinninvalvonta-apulaiset partioivat kaduilla viininpunaisissa virka-asuissa. Kunnallinen pysäköinninvalvonta on täyttänyt Helsingissä 50 vuotta tänä vuonna, sillä kaupungin harjoittama pysäköinninvalvonta alkoi 1. elokuuta 1971. PYSÄKÖINTIVIRHEMAKSU OLI ALUSSA 20 MARKKAA. Helsingin kaupunki juhlisti 50-vuotista pysäköinninvalvontaa osana aiempinakin vuosina pidettyä Kysy pysäköinninvalvonnalta -tapahtumaa Narinkkatorilla 22. syyskuuta. Tapahtumassa Helsingin pysäköinnintarkastajat vastasivat esimerkiksi pysäköintisääntöihin ja pysäköintimerkkeihin liittyviin kysymyksiin. Kävijät saivat myös osallistua tietovisaan. Lisäksi näytillä oli pysäköinninvalvonnan esineistöä vuosien varrelta, kuten juurikin viininpunaisia virkavaatteita. Pysäköinnintarkastaja työssään 1970-luvulla Fredrikinkadulla. Kuva: Harri Ahola / Helsingin kaupunginmuseo Ennuste on varsin optimistinen, sillä kaupungin kasvu on hidastunut huomattavasti. Tänä vuonna väestönkasvu on jäämässä vain 2 000 asukkaaseen, kun 2010-luvulla kasvu on ollut keskimäärin 7 000 asukasta vuodessa. Ensi vuodesta lähtien väestönkasvun ennustetaan kuitenkin lähtevän nousuun, joskaan se ei vielä palaudu 2010-luvun keskimääräiselle tasolle. – Ensi vuoden kasvuksi ennustetaan 4 400 ja kasvun oletetaan palautuvan lähelle tavanomaista vuodesta 2023 alkaen. Vuosina 2023-2036 Helsingin keskimääräiseksi vuosikasvuksi ennustetaan 6 500 asukasta, tiedottaa Helsingin kaupunki. Vuoteen 2037 mennessä Helsingin väestön ennustetaan kasvavan 100 000 asukkaalla nykyisestä. Vuonna 2050 väkiluvun ennustetaan olevan 824 500. Kaupungin mukaan Helsingin kasvu jää tänä vuonna pieneksi koronaepidemiaan liittyvien poikkeusolosuhteiden vuoksi. – Tänä vuonna ennusteeseen liittyy aikaisempaa enemmän epävarmuutta, koska Helsingin väestönkasvu on koronaaikana jäänyt huomattavasti aikaisempaa pienemmäksi, eikä esimerkiksi etätyön merkitystä muuttoliikkeelle vielä pystytä arvioimaan pitemmällä aikavälillä. Tämän vuoksi tänä vuonna ei laadittu myöskään (väestönkasvun) nopean ja hidastuvan kasvun vaihtoehtoja, kerrotaan kaupungin tiedotteessa. Ennuste: Helsingissä 700 000 asukasta vuonna 2028 HELSINGIN kaupungin julkaiseman väestöennusteen mukaan Helsingin väestö kasvaa nykyisestä 656 920 asukkaasta 700 000 asukkaaseen vuonna 2028.