TARVETTA HYVILLE TALVIRENKAILLE?
Parasta
pitoa ja
palvelua!
Meiltä niitä löytyy - jokaisessa hintaluokassa.
Teollisuustie 12 B | 96320 Rovaniemi | p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8?17 | www.polarrengas.fi
Lue s. 8-9
lappilaisten
tunturi- ja
hiihtokeskusten
kuulumiset
49-50
2.12.2015
VIIKOT
Lapin suurin ilmaisjakelulehti! ? Painosmäärä 60 000 kpl, jakelu kaikkiin Lapin kuntiin
Viikon uutuudet!
?
www.lappilainen.fi
Pukinkonttiin!
UUTUUS
Sony Xperia M5
Muista
Just Cause 3
PS4/Xbox One
(PC 49,90)
69,90
KATSASTUS
GTA: San Andreas
PS3/Xbox360
24,90
Meillä pelien
ja pelikoneiden
korjauspalvelu.
Tuo käytetyt
pelit ja
pelikoneet
vaihdossa.
Hinta sisältää kaikki pakolliset
päästömittaukset, myös OBD-testin.
69
? kestävä ja suoritus-
kykyinen (IP65/68)
? ominaisuuksia
sisä- ja ulkotiloihin
? aito Xperia -
pitkä akunkesto
349e
BACtrack VIO
Mobilealkometri
e
99e
Tarjous koskee henkilö- ja pakettiautojen katsastuksia (max 3500 kg).
Saarenkylä ja Eteläkeskus
Sampokeskus
Puh. 040 120 6699,
myynti@telemies.fi
www.telemies.fi
Ajanvaraukset: www.avainasemat.fi
Kauppakeskus Rinteenkulma, p. 313 385
www.pelimies.fi ? ma-pe 10-20, la 10-18, su 12-16
Puh. (016) 425 0030 ? AVOINNA: ma-pe 9.00 - 17.00
Teollisuustie 12 D, Rovaniemi ? Yhdysväylä 6, Saarenkylä
N
ALE
U
U
P
P
O
L
%
0
5
I
T
N
Y
Y
M HTYY!
KII
Vietämme 60-v.
synttäreitä
Ke-la 2.-5.12.15
ngät
et ja ke A!
e
t
t
a
a
v
L
Nyt
HALVAL
Tarjoamme Kakkukahvit
pe 4.12. klo 10-17!
Loppuunmyynnistä
ASU STE ? KENKÄ
PESONEN
Sodankyläntie 13 | 98500 PELKOSENNIEMI
016 851 264 Palvelemme: ma-pe 10-17, la 9-14
normaalihinnasta!
Kellarista 60 ?/pss tuotteita!
Pakkaa itse!
Tervetuloa!
ICE KARTING
2013-2014
ICE-KARTING
Suosittu Ice Karting tekee
? Lähtövalot
myös
ensi talvena!
? paluun
Huipputarkka
ajanotto
? Max. 10 autoa yhtä aikaa radalla
10 autoasisältyy
yhtä aikaa
radalla
? -Kilpailuun
harjoitukset,
- Huipputarkka
aika-ajot
sekä finaaliajanotto
Kilpailuun
sisältyy
harjoituk? -Haasta
ystäväsi
kilpailuun
ja
set,
aika-ajot
sekä
finaali
tule nauttimaan
- Haasta ystäväsi kilpailuun ja
tule nauttimaan!
yt!
Varaa n
Tiedustelut ja varaukset
+358 (0)40 778 91 06
tiYHÄ StititiRtiS
PYHÄ
SAFARIS
tititititititititititititi
tititititititititititititititititititi
titititititititititititititititi
Sädetie
1,tititi98530
Pyhätunturi,
Lappi, FINLAND
titititititititititititititititititititititititititititi titi tititititititititititititititititititititititititititi
+358 (0)40 778 91 06 | info@pyhasafaris.com
tititititititititititititititititititi
www.pyhasafaris.com
| www.facebook.com/pyhasafaris
titttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttttt
kaikki -60%
Ultra-?kannettava BACtrack
VIO muuttaa älypuhelimen
alkometriksi. BACtrack on
yhteensopiva useimpiin Android-?
ja iPhone laitteisiin ja sovelluksen
voit lataa Anroid tai iTunes
sovelluskaupasta ilmaiseksi.
Luontotie 1, 98530 Pyhätunturi
www.luontoon../pyhaluosto
www.luontoon../naava
Naavan ja Pyhä-Luoston joulunaika
on tapahtumia täynnä - Tule mukaan nauttimaan!
5.12.
12.12.
20.12.
21.12.
23.12.
23.12.
28.12.
30.12.
Naavan Perinteiset joulumyyjäiset
Rösölänperän Ruppanat:
Unikuvia-teatteriesitys
Iloiset Joululaulut: Tapsa & Niemettäret
Revontulten Salaisuudet-esitys
Tonttu Torinan Satutuokio
Kauneimmat Joululaulut:
Pelkosenniemen Seurakunta
Revontulten Salaisuudet-esitys
Vapaalasku elokuvakiertue
Naava
Luontokeskus &
Matkailuinfo
Aukioloajat
Arkisin
9.00 - 17.00
Viikonloppuisin
10.00. - 17.00
Avoinna joka päivä
Tervetuloa!
puh. 0206 39 7302
pyhaluosto@metsa..
2
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
2.12.2015
L U K I J A N K U VAT
www.lappilainen.fi
Kommentoi juttuja netissä
KOLUMNI
Suomalaiset tavat
tarttuvat
Kolme vuotta sitten elokuussa vierailin ensi kertaa Suomessa, lähdin unkarilaisesta helteestä ja saavuin suomalaiseen kesään. Silloin oli vain 15 astetta lämmintä.
Kun matkustimme Helsingistä Vimpeliin, jossa on aviomieheni perheen kesämökki, tutustuin suomalaiseen
maisemaan ja sanoin itselleni: ?Onpa kaunis maa tämä
Suomi! Voi harmi, että vaikka on niin paljon järviä, ei ole
mahdollista uida, koska ilma on aina liian kylmä.?
Kuorrutetut oksat. Kuva Mira Niittylahti.
Heti kun saavuimme perille, mieheni lämmitti rantasaunan
ja kysyi haluanko juoda olutta. Minulla oli tosi kylmä ja olin
huolissani mutta vastasin: ?No niin, minä tulen auttamaan
sinua ja annappa olutta minulle!?
Olisin antanut kaikkeni kuumasta teestä ja lämpimästä
peitosta. Pari tuntia myöhemmin, kun olin uimassa auringonlaskuun -alasti-, veden lämpötila oli 10 astetta. Tiesin
silloin, että tulisin rakastamaan tätä maata.
Myöhemmin muutimme kokonaan Suomeen ja viime
vuonna yritin saunoa talvella ensimmäistä kertaa elämässäni. Halusin tietää, millainen tunne on, jos kieriskelee
lumessa saunan jälkeen.
Nyt minulla on uusi unelma: tänä talvena haluaisin kokeilla avantouintia. Kuulin, että Rovaniemellä on paikka
joen rannalla Koskipuistossa, jossa on avantouintipaikka.
Kysyin ystävältäni, paljonko lippu maksaa ja hän vastasi,
?Kertauinti 3 euroa, mutta voi ostaa myös kausikortin!?
Nauroin ja sanoin, että en ole varma vielä, tarvitsenko sitä.
Luulen, että kertalippu riittää.
Tämä maa on alkanut muuttaa minua.
Maastossa kulkiessa löytyy vanhoja veistoksia. Kuva Veikko Kainulainen.
Olen aina halunnut asua jossain välimeren maassa ja nyt
olen iloinen Suomessa. Rakastan talvea, terveellistä suomalaista ruokaa, pyöräilyä, sauvakävelyä ja saunaa. Olen
iloinen, että voin nauttia Suomen talvesta ja kaikista niistä
asioista, joita Suomi voi tarjota.
Kun unkarilaiset ystäväni näkevät facebookissa mitä teen
Suomessa, he eivät halua uskoa, että se todella tapahtuu
minulle. Minulla ei ole kylmä enää ja aina kun näen järven
tai joen Suomessa, ensimmäinen ajatukseni on, että voisi
olla ihanaa päästä uimaan.
Sanotaan, että jos sinä kokeilet avantouintia kerran, et
voi enää lopettaa. Kuka tietää? Ehkä minä tarvitsen sen
kausikortin.
Franciska Männikkö-Donaszi
Kuva: Sakari Männikkö
Jääpitsiä Kemijokirannassa. Kuva Raija Juopperi.
Lappilaisten omat kuvat
Lappilaisen toimitus ottaa vastaan lappilaisten ottamia kuvia. Eteesi ei tarvitse osua elävän elämän erikoisuuksia tai luonnottomia
luontokappaleita. Kaikki tavalliset, silmää hivelevät kuvat laitetaan talteen. Niitä julkaistaan lehden sivuilla. Katso lisää kuvia
Lappilainen lehti -facebook-sivuilla. Jpg-kuvat otetaan vastaan osoitteessa lukijakuvat@lappilainen.fi
3
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
Lapin lentoasemien joulusesonki
edellistä vuotta vilkkaampi
Lappilainen
Lapin lentoasemilla eletään
vuoden kiireisimpiä aikoja,
kun matkailijat eri puolilta
maailmaa saapuvat nauttimaan lumisesta joulusta.
Tilauslentoja odotetaan joulukuussa tulevan viime talvea
enemmän, runsaat 430 lentoa.
Joulukuun vilkkain kenttä
Lapissa on Kittilä, johon tulee
153 tilauslentoa. Rovaniemelle saapuu 141 tilauslentoa,
Ivaloon 69 ja Enontekiölle
57. Eniten jouluturisteja on
tulossa Iso-Britanniasta. Lentoja saapuu myös Ranskasta,
Hollannista, Espanjasta ja
Irlannista sekä uudenvuoden
ympärillä Venäjältä.
? Lappiin on tulossa tilaus-
lentojen määrien perusteella
viime vuotta vilkkaampi talvisesonki erityisesti Rovaniemellä.
Tilauslentojen määrän nousu
kertoo Lapin houkuttelevuudesta matkailukohteena,
vaikka maailmantaloudessa
eletään epävarmoja aikoja.
Lapin suosiota turvallisena
matkakohteena voivat lisätä
myös maailman viime aikojen
tapahtumat. Nyt kun pohjoisen
vetovoima on kasvanut, alueen
matkailutoimijoiden on pystyttävä entisestään vahvistamaan
positiivista virettä ja tekemään
taianomaisesta Lapista vielä
houkuttelevamman matkailutuotteen, sanoo johtaja Joni
Sundelin Finaviasta.
Ajassa
Luksustelttailua Muoniossa
Kuva: Antti Pietikäinen
Lappilainen Harriniva Hotels & Safaris
laajentaa tarjontaansa
Muoniossa. Aurora
Glamping -kohde
tarjoaa majoitusta
matkailijoille Muoniossa. Tämä luksustelttailuun lukeutuva
majoitus tulee
olemaan ainoa
luokkaansa Suomessa
ja pohjoisessa
Euroopassa.
Lappilainen
? Matkailijat etsivät uusia ja
aitoja kokemuksia. Turvallinen luonnossa oleminen ja
tekeminen sekä erämaahan
tutustuminen kuin myös revontulien näkeminen ovat niitä asioita, joita asiakkaamme
odottavat matkaltaan Lappiin.
Tärkeää heille on kokea luontomme, mutta niin, että kaikki
palvelut ovat lähellä. Erityisesti kansainväliset asiakkaat
hakevat erämaakokemusta
ripauksella luksusta, ja tämän haluamme tarjota heille.
Glamping eli luksustelttailu
yhdistää ulkoilun, luonnon ja
ylellisyyden, kertoo myynti- ja
markkinointipäällikkö Niina
Pietikäinen Harrinivasta.
Glamping on tunnettu
ja suosittu matkailutrendi,
joka on kovassa kasvussa.
Talviglamping kohteita löytyy
jo joitakin maailmalta, mutta
Harriniva Hotels & Safaris
-konsernin Aurora Glamping
Muoniossa voi turisti jatkossa yöpyä uudenlaisessa Aurora Domessa.
tulee olemaan ensimmäinen
Suomessa ja pohjoisessa Euroopassa.
Aurora Dome ainutlaatuinen
kokemus
Aurora Domessa yöpyminen
antaa kokemuksen olemisesta ja yöpymisestä luonnossa.
Mukavassa ja lämpimässä
tilassa on mieluisaa nauttia
revontulista ja ympäröivästä
talvisesta maisemasta To-
rassiepin rannalla. Aurora
Dome on kaikilla mukavuuksilla varustettu pyöreä, iglun
muotoinen telttarakennus,
jossa yksi seinä on läpinäkyvä. Ne on lämpöeristetty ja
lämpöä sekä tunnelmaa tuo
puulämmitteinen takka. Domet on sijoitettuna niin, että
läpinäkyvä seinä mahdollistaa
näkymän järven yli pohjoiselle
taivaalle, ja siten parhaimman
näkyvyyden revontulien katselemiseen. Palvelut, kuten
wc, suihku ja sauna, ovat
vain muutamien kymmenien
metrien päässä. Kaikissa on
hotellitasoiset mukavuudet ja
sisustus muodostuu lappilaisista elementeistä husky- ja
poroteemoilla. Domet on
tarkoitettu kahdelle hengelle,
mutta tarvittaessa laajennettavissa lisävuoteilla neljälle
hengelle. Ne on sijoitettu
rantaan Pallas-Yllästunturin
kansallispuiston kupeeseen
ja tulevat ympärivuotiseen
käyttöön.
? Glamping-idea sopii
meidän
tuoteperheeseen
loistavasti ja vastaa kysyntään
omintakeisista
paikoista luonnossa, joissa
luksus on mukana. Olemme
toteuttaneet täyden palvelun
elämyslomia jo yli 40 vuoden
ajan ?Best in Wilderness?
-ajatuksella. Aurora Domet
tuovat oivan lisän majoitustarjontaan lumihotellin,
mökkien ja hotellien lisäksi,
toteaa Pietikäinen.
Maailmanlaajuiseen matkailutrendiin
lukeutuva
?GLAMPING? eli glamorous
camping tarkoittaa loistokasta leiriytymistä. Leiriytyminen tapahtuu erilaisissa
perustelttaa huomattavasti
paremmissa majoituksissa
kuten tiipiiteltoissa tai kevytrakenteisissa puumökeissä.
Asiakkaan kannalta tärkeintä on, että päästään luonnon
keskelle, mutta yön voi nukkua lähes hotellitasoisessa
majoituksessa.
Kuva: Yhteisverkko
Yhteisverkko vyöryy Etelä-Lappiin
Lappilainen
Huippunopea
tietoliikenneyhteys on nyt saatavilla
Rovaniemellä, Ylitorniolla,
Pellossa, Tervolassa ja Ranualla.
Loppukeväällä 2015 aloitettu yhteisverkon rakentaminen
on kahden operaattorin, DNA:n
ja Soneran, ainutlaatuinen
yhteishanke. Se mahdollistaa
kattavat ja huippunopeat
tietoliikenneyhteydet myös
haja-asutusalueille. Hankkeen
ansiosta syrjäseutujen tietoliikenneyhteydet nopeutuvat
monikymmenkertaisiksi.
Yhteisverkon rakentaminen alkoi Kuusamosta. Kesän
aikana valmistui Itä-Lappi,
alkusyksystä Pohjois-Lappi
ja Länsi-Lappi. Nyt valmista
on Etelä-Lapin kunnissa.
Lähes koko Pohjois-Suomen
arvioidaan valmistuvan tämän
vuoden loppuun mennessä.
? Yhteisverkon tavoitteena
on saada parempi kuuluvuusalue mobiililaajakaista- ja
puhepalveluille tuomalla kattavammat ja huippunopeat
yhteydet myös haja-asutusalueille, kertoo Yhteisverkko
Oy:n toimitusjohtaja Antti
Jokinen.
Kahden operaattorin taajuudet ja resurssit yhdistämällä pystyttiin toteuttamaan
tuplasti nopeampi 4G-verkko.
4
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
M I E T E L A U S E I TA
Miksi syytät yhteiskuntaa kaikesta, jos itse et tee
paremman elämäsi eteen mitään? Ryyppäät ja kännäät
ja kohtelet itseäsi huonosti kuin pahinta vihollista.
Pentti Harjumaa
Se, mikä ihmisille kalleinta on täällä, on koti, usko sekä
oma isänmaa. Nuo lahjat arvokkaita on aina maitten
päällä ja niitä jokainen kai tahtoo puolustaa.
Nanni Törrö
Joulupadasta soppaa ja saippuaa vähävaraisille
Lappilainen
Pelastusarmeija on aloittanut
jouluavun jakamisen. Taloudellisessa ahdingossa olevia
lapsiperheitä autetaan jakamalla ostokortteja K-kauppoihin. Lisäksi apua tarjotaan
yksin asuville vähävaraisille ja
eläkeläisille.
Pelastusarmeija
jakaa
jouluun mennessä tuhansia
Pakkauksia ympäri Suomen
paikallisten osastojensa välityksellä. Perinteiset joulupadat ilmestyvät katukuvaan
15. joulukuuta. Joulupataan
voi lahjoittaa rahaa, vaatteita
ja lasten leluja.
Pakkaus sisältää valikoiman
Pirkka-tuotteita: shampoon
ja hammasharjan sekä elintarvikkeita, joita on helppo
säilyttää ja käyttää. Viestintäpäällikkö Eija Kornilow kertoo, että joulun ajan pakettien
antamisessa järjestöllä on
pitkät perinteet:
- Olemme jakaneet hygieniatarvikkeita ja ruokaa
joulun alla jo 109 vuoden
ajan. 1980-luvulla oli tapana
antaa muun muassa saip-
puaa, kuivattuja luumuja ja
riisiä. Lupauksemme soppaa,
saippuaa ja sielunhoitoa on
edelleen ajankohtainen, vaikka maailma on muuttunut.
Perustarpeet ovat säilyneet
samoina sukupolvelta toiselle
ja köyhyys koskettaa yhä useampaa ihmistä.
Kuva: Pelastusarmeija
Joulupata-keräystä
jo vuodesta 1906
Vuosikymmenien
aikana
on Joulupadasta tullut perinteinen näky jouluisessa
katukuvassa. Yli satavuotias
keräys on tärkeä osa suomalaista jouluperinnettä. Antamisen ja auttamisen aate elää
yhä vahvana.
Lapissa
Joulupata-keräykseen ulkona voi osallistua
Rovaniemellä. Vähävaraisia voi
auttaa myös netti- ja tekstiviestilahjoituksilla sekä tilisiirrolla. Ohjeet auttamiseen löytyvät
sivulta www.joulupata.fi
Keräyksestä saadut varat
käytetään sosiaaliseen toimintaan ja taloudellisessa
ahdingossa elävien ihmisten
auttamiseksi. Pelastusarmeija
Unelma, Anelma
Meri, Vellamo
Airi, Aira
Selma
Niko, Niklas, Niilo, Itsenäisyysp.
Sampsa
Kyllikki, J. Sibeliuksen p., suomal. musiikin p.
Anna, Anne, Anu
Jutta
Tatu, Daniel, Taneli
Tuovi
Seija
Jouko
Nooa, Heimo
Kuva: selfie
Pelastusarmeijan lupaus vähävaraisille; soppaa, saippuaa
ja sielunhoitoa on edelleen ajankohtainen ja toteutuu
joulun aikana jaettavassa Pelastuspakkauksessa.
järjestää joka vuosi joulujuhlan, johon ihmisiä kutsutaan.
Perusperiaatteena on, että
lahjoitukset jaetaan paikallisesti sille alueelle mistä lahja
on tullut.
Kuvat: Pia Jokela
Lappilainen
Rovaniemen yrittäjien puheenjohtaja Esa Auer (keskellä) sai viimeisessä luotsaamassaan yrittäjäjuhlassaan onnitella Hyvärisen perhettä kahdessa polvessa. Liisa ja Pertti Hyvärinen (vas.), Katja Ollakka
ja Tarja Pikkupirtti (oik.).
Uusi puheenjohtaja Konsta Repo
ja uuden hallituksen jäsen Seija
Kupila, joka valittiin
Rovaniemen vuoden 2015 yrittäjänaiseksi.
2.12. ke
3.12. to
4.12. pe
5.12. la
6.12. su
7.12. ma
8.12. ti
9.12. ke
10.12. to
11.12. pe
12.12. la
13.12. su
14.12. ma
15.12. ti
N I M E N TA K A N A
Ri i t t a Tol one n
Repo Rovaniemen Yrittäjien
puheenjohtajaksi
Rovaniemen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 28.11.2015 pidetyssä
kokouksessa Konsta Repo.
Hän toimii yrittäjänä vaimonsa Kaisa Revon kanssa Lapin
Apuvälinepalvelu
Oy:ssä.
Yhdistyksen pitkäaikainen
puheenjohtaja Esa Auer
ilmoitti jo syksyllä, ettei ole
ehdolla jatkamaan.
- Kuusi vuotta puheenjohtajana on riittävä aika. Nyt
on hyvä saada nuorta kaartia
jatkamaan ja edelleen kehittämään sitä hyvää työtä mitä
hallitus on näinä vuosina tehnyt, Auer sanoo.
Hallitukseen
valittiin
lisäksi Seija Kupila, Sirpa
N I M I PÄ I VÄT
Rytilahti, Kirsi Mikkola,
Veli-Matti Kilpimaa, Hannu
Sukuvaara, Markku Iljina,
Pasi Hiukka, Jani Siivola,
Petri Lehtinen, Mirkka Koskelainen, Heidi Alariesto ja
Risto Suutari.
Rovaniemen Vuoden yritys
2015 on Hyväristen Taidekehystämö Oy. Yrityksen juuret
vievät 40 vuoden taakse, jolloin Liisa ja Pertti Hyvärinen
aloittivat taulujen kehystämisen autotallissaan. Nyt yritystä
vetävät sisarukset Katja Ollakka ja Tarja Pikkupirtti.
Juhlapäiväsankari Niilo
Joulukuun 6. päivänä juhlitaan meillä ja muuallakin. Perinteiset itsenäisyyspäivän tapahtumat täyttävät päivän.
Pienemmät merkkipäivät kuten nimipäivät, jäävät juhlan
varjoon.
Kemin kaupungin nuoriso-ohjaaja Niilo Karjalainen, yksi
päivän nimipäiväsankareista, toteaa asian olevan juuri näin.
- Eipä Niilon päivänä paljon nimiä kerkiä muistella. Partiolaisena päivään kuuluu kirkkoon meno partiopaidassa
olemaan edustava kerran vuodessa. Mut voipahan sanoa, et
mun nimipäivä on liputuspäivä, hän sanoo.
Varsinkin Euroopan katolisissa maissa joulukuun kuudentena vietetään Pyhän Nikolauksen päivää ja lapset saavat
usein joululahjat silloin. Nikolausta pidetään joulupukin
esikuvana. Niilo on suomalainen muoto Nikolaus-nimestä,
jonka osat merkitsevät ?voittoa? ja ?kansaa?.
Niilo Karjalaisen opiskelupaikkaan eli Peräpohjolan
Opistoon Torniossa liittyy tunnettu kaima, opiston alkuajan johtaja Niilo Liakka. Yksi Opiston rakennuksista on
nimetty Niilontaloksi tämän kansanvalistuksen edistäjän,
kansanedustajan ja ministerin mukaan.
- Luonnollisesti se on hienoin talo, Niilo lisää.
Samanikäisiä kaimoja hän on tavannut harvoin.
- Taisi mennä 20 vuotta ennen kuin tapasin toisen Niilon.
Kyseisen laatuyksilön löysin koulusta Torniossa. Niin ikään
karvanaamainen nuoriso-ohjaaja. Nykyään tiiän kolme kaimaa. Nimeä googlaillessa on tullut kuva, että suurin osa
meistä eli noin 98,4 % on 70+ -vuotiaita ja asuu susirajan
pohjoispuolella. Nyt uusia Niiloja on alkanut kuulemma taas
kasvaa. Eli olen tulossa muotiin.
Kun Niiloa odotettiin syntyväksi, perheessä käytettiin
hänestä ?työnimeä? Taisto Aatos.
- Se ei ilmeisesti ollut riittävän korrekti. Piti olla erilaisia
ja valita nimi, jota kukaan muu ei vissiin tuohon aikaan
muksuille antanu, Niilo arvelee.
Ei ole vaikea arvata, että luovien nuorten kanssa työtä
tekevä saa helposti lempinimiä.
- Niitä on enemmän kun jaksaa muistaa. Nykyään on eniten käytössä Nipsu, melkein enemmän kuin oma nimi. Uusin
lisäys nimikavalkadiin on töissä annettu Nibs. Smooth.
5
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi
Salla Ski Resort
Paras
perheille
Perhekohteeksi
profiloituneesta Sallasta
löydät leppoisan
tunnelman sekä
tasokkaat rinteet.
???
Kaikki sopivassa
mittakaavassa.
Sallatunturin Tuvat
Levähdä
kodikkaassa
tuvassa
Koe kaamoksen kauneus
ja lumen lumo.
???
Valloita talvinen erämaa
kelkkasafareilla ja suksilla.
???
Nauti lappilaisista
herkuista ravintola Kielassa
ja after ski tunnelmasta
Papana Pupissa.
Aina ei tarvitse
lähteä kauas,
tule Sallaan!
Huhtikuun
erikoistarjous!
Majoitus- ja
hissilippupaketti
-20%
Everything you need for an unforgettable holiday in Lapland!
Kaikki onnistuneen loman ainekset saman katon alta!
Sallatunturin Tuvat ? Hangasjärventie 1 ? 98900 Salla ? Finland
Tel.: +358-(0)16-831 931? Fax: +358-(0)16-837765
tuvat@sallatunturi.fi ? www.sallatunturi.fi
Salla Ski Resort
+358-(0)16-837 711
ski@salla.fi
6
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
Uusi lappilainen
luonnonkosmetiikkasarja
lanseerattu
Kuva: Forest of Finland
Lappilainen
Forest of Lapland Oy on hyödyntänyt Lapin ainutlaatuisia
raaka-aineita, perinnetietoa
ja uusimpia tieteellisiä tutkimuksia kehittäessään huippukosmetiikkaa.
? Toimme Davvin neljä
tuotetta, kaksi miehille ja
kaksille naisille, markkinoille
syksyllä. Kotimaisuus, lappilaisuus sekä sertifioitu 100
prosenttinen luonnontuote
ovat asioita, joita kuluttajat arvostavat. Kuulemme
päivittäin
solmiessamme
jälleenmyyjäsopimuksia, että
tällaista tuotetta on odotettu,
toteaa toimitusjohtaja Antti
Kuivalainen.
Lapin luonnossa
voimaa
Lapin puhdas luonto, yötön
yö ja vaativat kasvuolosuhteet tekevät sen puista, kasveista ja marjoista parempia
raaka-aineita käytettäväksi
kosmetiikassa kuin etelämpänä kasvaneet lajit. Uuteaineiden vaikuttavuutta on
tutkittu viimeisen 10 vuoden
ajan runsaasti erityisesti
Pohjoismaissa ja PohjoisAmerikassa. Tiedetään, että
Napapiirin pohjoispuolella
kasvaviin kasveihin muodostuu luonnostaan enemmän
antioksidantteja ja suojaavia
aineita kuin etelämpänä kasvaneisiin kasveihin.
? Kaikkialla maailmassa
kuluttaja valitsee yhä useammin tuotteen, joka on
valmistettu uusiutuvista raaka-aineista, ja joka ei sisällä
synteettisiä kemikaaleja. Me
uutamme vaikuttavat aineet
kemikaalittomasti, kertoo
Kuivalainen.
Uutta lappilaista kosmetiikkasarjaa saa noin
kahdeltakymmeneltä jälleenmyyjältä Lapissa. Arktisilla
Markkinoilla 18.?20.12.2015
Arktikumissa sekä muutamissa turistikauteen valmistautuvassa tunturikohteessa
tuotteita on myös kaupan.
Pikkujouluihin kauniiksi
Kuva: Riitta Kemppainen-Koivisto
Riitta Kemppainen-Koivisto
Seerumin sively kasvoille luo
pohjan päivän kaunottarelle.
Pohjustus jatkuu ja luomet
saavat my??????????????????
ö?????????????????
s hieman pigmenttiä sisältävän voiteen. Päälle
sivellään kevyttä väritöntä
puuteria pumpulilla. Varsinainen meikkaus alkaa tästä.
Kymmenen naista on kokoontunut kaunistautumaan
Lapin ammattiopiston kosmetologilinjan koulutustilaan.
Kakkosvuosikurssin opiskelijat ovat ensimmäistä kertaa
tekemässä ehostusta aikuisille
naisille. Opettaja Maria Vanhala ohjaa nuoria kannustaen:
? Tosi hyvä! Just noin! Olet
tehnyt aivan oikein!
Valoa silmiin
Aikuisen naisen
ehostus
Asiakkaan värimaailma tulevalle meikille määrittyy
vaatetuksen, silmien värin
ja asiakkaan tyylin mukaan.
Tulevan kosmetologin on
tiedettävä, miten ihon kunto
ja hiusten tyyli, tuo ikävä harmaantuminen, jäisi kevyesti
piiloon kun työ on valmis.
Aloitetaan hillitysti, vaalealla ja tummemmalla harmaalla. Huuliin voidaan katsoa
sitten värikkyyttä, varmistaa
Vanhala opiskelija Jemina
Seitaniemen suoritusta.
Selviää, että aikuisen naisen
parhaita värisävyjä ovat peh-
miina silmärajauksen tekoon.
Työvaiheiden edetessä pelkkä
ihmiskäden kosketus tuntuu
hyvältä. Tulevan kosmetologin
käden kosketus on lämmin,
sively lempeä, käsi vakaa. On
kuin hieronnassa olisi, meikkien vaimea tuoksu huokuu
puhtautta.
Ilme piristyi, juhlatunnelma syntyi Jemina Seitaniemen käsittelyssä.
meät, neutraalit ja kylmät sävyt. Keltaiseen vivahtavat värit
voivat näyttää tunkkaiselta ja
helmiäisvärit korostavat ryppyjä. Pohjustuksen tulee olla
heleä, mutta peittävä. Lopputulosta parantaa ripsien ja
kulmien kestovärjäys, jotka
Vallaton Villa on kutojan taivas
luovat huoliteltua vaikutelmaa.
Jeminan pöydällä on 16
työkalun, meikkisudin, sarja.
Välillä työn jälkeä putsataan
pumpulipuikoilla. Värin tulee
olla sopivan vahvaa, oikeaan
tyyliin levittäytynyt ja val-
Silmän ympärys saa rajauksen
mustalla, aidolla rajausvärillä.
Olo on kiireetön, olo alkaa
tuntua juhlalliselta. Ripset
taivutetaan kaarevammiksi ja
laitetaan ripsiväri. Edellisen
kerran niissä oli väriä vuonna
1999 häissä Tallinnan laivalla. Väri ei tahtonut laantua
kolmeen päivään, oli niin
kestoväriä.
Kulmakarvat ikään kuin
kammataan
ojennukseen
pienellä harjalla, josta tulee
hieman myös tummentavaa
väriä.
? Vielä jos tuosta korostat
yläreunaa rajausvärillä, niin
ilme piristyy, antaa opettaja
viimeisen ohjeen Jeminalle.
Huulet rajataan huolellisesti, mattapintainen huulipuna
sivellään peittävästi ja ohuesti
huulille.
Päivän kaunotar on kiitollinen ja valmis kuvattavaksi.
Työn tekijä Jemina voi takuuvarmasti askeltaa kohti
tammikuun näyttökoetta. Ja
asiakas pikkujoulun viettoon.
Kioskikauppiaita etsitään
Ranualle, Posiolle, Kittilään,
Keminmaalle ja Kemiin
Kuvat: Franciska Männikkö-Donaszi
Franciska Männikkö-Donaszi
Rinteenkulman kauppakeskuksessa on kauppa, jonka
nimi oli Lankamaailma.
Nimesin sen aina Lankataivaaksi, koska siellä on paljon
erilaisia, värikkäitä lankoja ja
kaikkia tavaroita mitä tarvitset, jos rakastat kutomista tai
virkkausta.
- Lankamaailmaa pidin
Rinteenkulmassa kaksi vuotta.
Vaihdoimme nimeä ja olemme
jatkossa Vallaton Villa. Voimme tilata ihan mitä tahansa
mitä asiakkaat pyytävät.
Toivon, että voimme palvella
nyt paremmin, kertoo yrittäjä
Taina Kerkelä.
Kerkelä muutti Rovaniemelle vuonna 1990 ja kun
käsityöliike Esti tuli myyntiin,
hän osti sen. Siitä on nyt 25
vuotta aikaa.
- Muistan, kun aloitin
tuolloin ja kuinka entinen
omistaja oli rajannut hyllyt.
Minä muutin heti asioita ja
halusin, että asiakkaat pääsevät koskettelemaan tuotteita.
On hirveän kivaa antaa asiakkaalle osaamistani. Olen myös
opiskellut alaa. Vaikka olen
tehnyt tätä jo 25 vuotta, silti
on yhä ihanaa tulla töihin.
Mitä ihmiset täältä etsivät?
Taina Kerkelä palvelee Vallaton Villa yrityksessään.
- 20 vuotta sitten asiakkaat tulivat syksyllä ja kysyivät mikä
on muotia.
Mutta nyt he tietävät mitä
haluavat. Jos meillä ei ole
hyllyssä lankaa, jota asiakas haluaa, voimme tilata
sellaista. Meille tulee koko
ajan uusia lankoja, joten
valikoimaa löytyy ohkaisesta
villasta paksuun. On myös
merinovillaa, alpakkaa, silkkisekotteita. Sukkalankoja
on paljon. Lähdemme siitä,
että on hyvälaatuisia lankoja,
vaikka puhutaan vain sukista.
Eli kun neulot sukat, ne voi
pestä ja ne pysyvät lämpiminä
ja hyvinä. On myös lankoja,
joissa on aloe vera ja jojobaöljy
-käsittely.
Mitä ihmiset neulovat
mielellään?
- Villasukkia tehdään paljon,
mutta myös tuubihuiveja,
lapasia, myssyjä. Nyt on muotia, että nuorilla on lapaset ja
myssy.
Joulu tulee. Mikä voisi olla
hyvä joululahja mielestäsi?
Väri-iloa talveen.
Väki kokoontuu valmistamaan, neulomaan ja kutomaan yhdessä.
- Jouluksi kudotaan sukkia,
lapasia ja kynsikkäitä lahjaksi.
Sitten yksi suosittu pieni lahja
on tiskirätti, koska sen voi lähettää ystävälle kirjekuoressa.
Lappilainen
R-kioski etsii uusia kioskiyrittäjiä. Ketju on franchising-toimintaa,
jossa
kauppiasvetoisesti johdetaan
yritystä. Lupa-asioissa autetaan, koulutusta ja valmennusta on tarjolla.
? R-kauppiaaksi ryhtymisen
kynnys on erittäin matala ja
rahoitustarve pieni. Alkuun
tarvitaan 6 000 euron aloitusmaksu ja noin 20 000
euron vakuus. Kauppias saa
avaimet käteen periaatteella mahdollisuuden hyvään
tuloksentekoon,
valmiin
liiketilan ja vastaa kaikista
investoinneista, R-kioskin
tuleva toimitusjohtaja Teemu
Rissanen kertoo.
Oppisopimuskoulutus tutuksi
Lappilainen
Työnantajille ja nuorille
tehdään tunnetuksi oppisopimuksen mahdollisuuksia
pelien ja mobiilisovellusten
avulla. Näillä uusilla viestinnän keinoilla tieto leviää myös
peruskouluille, työpajoille,
TE-toimistoille ja sosiaalitoimelle. Viestintä uusiutuu
OpsoDiili- hankkeessa, jossa
on mukana useita pohjoisen
toimijoita ja sitä koordinoi
Lappia Torniossa.
Lumiturvallisuus
puhuttaa toimijoita
Lappilainen
Lumiturvallisuutta on olla
tietoisia syistä, jotka johtavat
lumivyöryihin. Etenkin tunturimaisemissa on osattava
ennakoida vaaratilanteet. On
myös hyvä tietää, millaisia
onnettomuuksia on ollut ja
millaista koulutusta on saa-
tavilla. Tietoa tarvitsevat niin
ammatikseen lumen kanssa
tekemisissä olevat kuin ulkoilulajien harrastajatkin.
Lumen vaaroista keskusteltiin 100 osallistujan voimin
viikonloppuna Rovaniemellä
Humanistisen Ammattikorkeakoulun
järjestämässä
seminaarissa.
7
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
Tarve synnyttää yrittäjyyttä
Lappilainen
Biotalouden kasvu on tulevaisuudessa merkittävässä
roolissa Suomen talouden
nousussa. Hallitus nosti biotalouden kärkihankkeeksi, koska näkee metsien tarjoaman
potentiaalin työpaikkojen ja
viennin kasvussa.
Viimeisimmät valtakunnan
metsien inventoinnin tulokset
muutaman viikon takaa kertovat myös metsissä olevan
hoitotarpeen vakavuuden.
Lapissa taimikonhoidon määrä pitäisi kolminkertaistaa ja
ensiharvennusten
määrä
kaksinkertaistaa nykyiseen
verrattuna. Metsissä siis
riittää työtä useammallekin
yritykselle ja työntekijälle.
Metsäpalvelu Laurila syntyi
syksyn myötä. Yritys tarjoaa
lähinnä raivaussahatyötä ja
metsänviljelyapua yksityisille
maanomistajille. Osaamista
on myös suunnitteluun ja
neuvontaan metsäasioissa.
Opastusta saa riistan huomioimiseen metsien käsittelyssä. Yrityksille ja yhteisöille
tarjotaan pienten ryhmien
metsästys- ja luontoretkiä
sekä neuvontaa ja koulutusta
viestinnässä.
Tällaiset uudet toimijat
syntyvät ympäristön tarpeeseen. Pohjoisen metsiä pitää
osata hoitaa, kiinnostus luonnossa liikkumiseen kasvaa ja
yrityksillä tulee olla selkeää
osaamista viestinnässä. Lähes kaikilla aloilla on mahdollisuuksia yrittäjyyteen.
Juri Laurila pääsi vauhtiin
yrityssuomi.fi
-sivuston
kautta, jossa voi tehdä liiketoimintasuunnitelman. Idean
muuttuminen yritystoiminnaksi voi olla lähempänä kuin
arvaakaan.
Vaihda nyt
Juhlavuoden
edullisimpaan.
Hanki Lapin vakain sähkösopimus.
Taatusti
LAppilaiselta
Anna asiakaspalvelumme auttaa,
soita 016-331 6100
Tai jätä yhteydenottopyyntö netissä:
www.energiapolar.fi/juhlavuosi
Koskikatu 27, PL 8013 ? 96100 Rovaniemi
Puh. 016 331 6100
asiakaspalvelu@energiapolar.fi
8
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
Ikivanhat jättiläiset
ovat herkkiä
luontotyyppejä
Lappi lumoaa, se vie järjen ja tekee ihmisistä lapinhulluja. Sydän jää ikuisesti erämaahan ja sitä tullaan
täältä hakemaan yhä uudestaan ja uudestaan. Luonto
palkitsee patikoijat ja hellii hiihtäjiä. Paukkupakkasista huolimatta tulee polte palata takaisin Pohjolaan.
Lapin maisemat hivelevät silmää. Fennoskandialle
tyypillinen tunturiluonto on osa suomalaista kansallismaisemaa ja tärkeä matkailuvaltti. Tunturihiihto,
pujottelu ja syöksyhiihto alkoivat Lapissa varsinaisesti
1930-luvulla Pallaksella.
Lapin tunturit tunnetaan ennenkaikkea talviurheilukeskuksistaan, mutta ne ovat myös 65 miljoonaa
vuotta vanhoja jättiläisiä. Nimekkäitä ovat myös Suomen korkein tunturi Halti, Saana ja Korvatunturi.
Tunturilla tarkoitetaan vuorenomaista muodostumaa, jolla on puuton laki eli paljakka. Paljakka on
erityispiirre joka kohoaa metsänrajan yläpuolelle. Se
erottaa varsinaisen tunturin eteläisemmissä osissa
kohoavista vaaroista.
Alppien muodostuminen synnytti laajoja kallioperän
muutoksia, joiden vaikutuksesta ne nousivat. Nykypäivän muotonsa tunturit saivat viimeisellä jääkaudella
noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö virtasi
Suomen ylitse.
Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos on yksi
merkittävimpiä uhkia tunturiluonnon säilymiselle.
Luontotyyppien säilymiseen vaikuttavat muun muassa lumipeitteisen ajan lyheneminen, metsänrajan
nouseminen sekä se, ettei kaikilla luontotyypeillä ole
mahdollisuutta siirtyä tuntureilla ylemmäksi ilmaston
lämmetessä. Elinalueiden supistuminen johtaa useiden tunturilajien uhanalaistumiseen.
Lappilaisille ja maakunnassa liikkuneille tuttuja
paikkoja ovat Aakenustunturi, Ailigas, Halti, Hammastunturi, Karhutunturi, Kaunispää, Kiilopää, Korvatunturi, Kovddoskaisi, Kätkätunturi, Lammasoaivi,
Lehmäkero, Luosto, Muotkatunturit, Olos, Ounastunturi, Pallas, Peltotunturi, Pyhätunturi (Kittilä), Pyhätunturi (Pelkosenniemi), Ropi, Saana, Sallatunturi,
Sokosti, Sorsatunturi, Suomutunturi, Särkitunturi,
Talkkunapää ja Ylläs.
Sallatunturista
näkymät Venäjälle asti
Lappilainen
Sallatunturit on Sallassa,
Lapissa sijaitseva tunturialue
koostuen kahdesta huipusta,
joista korkeampi on 478,8
metriä. Lieksasta Savukoskelle ulottuva 270 kilometriä
pitkä UKK-vaellusreitti kulkee
Sallatunturien kautta.
Sallatunturien huiput tunnettiin aiemmin nimillä Iso
Pyhätunturi ja Pieni Pyhätunturi. Ne sekaantuivat usein
Pyhätunturiin Pelkosenniemellä joten nimi muutettiin
Sallatuntureiksi.
Alueella on hiihto- ja lomakeskus. Siellä on 15 eri
vaikeustasoista rinnettä, joista 11 on valaistuja. Hissejä on
kuusi.
Hiihtolatuja on 160 kilometriä, joista valaistuja on
43 kilometriä ja koiralatuja
17,5 kilometriä. Hiihtokeskus
valittiin vuoden 2009 hiihtokeskukseksi.
Parhaiten Sallan ainutlaa-
Pyhä-Luosto
on kahden
tunturikeskuksen
kokonaisuus
Lappilainen
Elisa Javarus
tuisuus aukeaa, kun nousee
ylös tunturiin. Mahtava maisema ja tunturiluonto näyttäytyvät aina Venäjälle asti.
Tunturin päällä käden ulottuvilla on myös itse pääasia eli
hyvin hoidettu rinneverkosto,
josta löytyy vaihtoehtoja kaiken tasoisille mutkittelijoille.
Mukavia ja sopivan pienimuotoisia taukopaikkoja tarjoiluineen on eri puolilla tunturia
myös maastohiihtäjille.
Salla Ski Resort on monipuolinen ja kompakti paketti.
Perheet, lautailijat ja New
School -laskijat nauttivat
sinisistä itärinteistä ja punaisista eturinteistä sekä Snow
Parkista.
Experteille riittää takamaastoa ja esimerkiksi pujottelurinne, jonka haasteista kertoo
sekin, että alppimaajoukkueet
käyttävät sitä harjoittelupaikkanaan. Lasten oma rinne
on turvallisesti eturinteen
alaosassa Keloravintolan pihapiirissä.
Kuva: Lappilainen
Pyhä-Luosto on monipuolinen
kahden
tunturikeskuksen
kokonaisuus. Suomen eteläisimmän tunturijonon luonto
tarjoaa ainutlaatuisen ametistikaivoksen, kansallispuiston
sekä upeat puitteet hiihtoon
ja lasketteluun.
Alueella yhdistyy kokonaisuudeksi
ruuhkattomuus,
aito lappilaisuus ja modernit
matkailupalvelut.
Pyhän rinteet haastavat
kokeneet laskijat sekä tarjoavat aloittelijoille ponnahduslaudan uuden harrastuksen
pariin. Pyhä on ollut intohimoisten hiihtäjien pyhiinvaelluksen kohde jo 60-luvulta
alkaen.
Pyhällä on 14 hoidettua rinnettä joista 12 on valaistuja.
Luoston rinteet joita on siirtymäreitteineen seitsemän,
sopivat erityisesti perheille ja
leppoisan laskettelun ystäville.
Pyhällä ja Luostolla on
yhteinen 150 kilometrin
mittainen latuverkosto joista
valaistuna on 40 kilometriä.
Pyhä-Luoston
kansallispuisto
Pyhä-Luoston kansallispuisto
sijaitsee aivan molempien
tunturikeskusten vierellä,
yhdistäen keskukset toisiinsa
pitkin kuruja ja keroja. Se
tarjoaa jylhät maisemat, upean luonnon ja hiljaisuuden,
yhdessä alueen monipuolisten
palvelujen kanssa.
Kansallispuistossa on kaikkina vuodenaikoina hyvät
mahdollisuudet päiväretkeilyyn tai pienten vaellusten
tekemiseen.
Luontokeskus
Naavan
luontonäyttely kertoo PyhäLuoston
kansallispuiston
luonnosta, geologiasta ja
Pyhä-Luosto yhdistyy pitkin kuruja ja keroja.
kulttuurihistoriasta
joka
päivä. Pitkin vuotta siellä
järjestetään muun muassa
luontoiltoja ja konsertteja.
Luoston tunturikeskuksen
välittömässä läheisyydessä
sijaitsee Euroopan ainoa
toimiva ametistikaivos jonne
matkailijat ovat tervetulleita.
Kaivos on avoinna päivittäin.
Talvisin Lampivaaraan kuljetaan Luostolta joko hiihtäen
tai lumikulkuneuvolla.
Kuva: Lappilainen
Levin huippu nousee 530,3 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Levi kasvaa ja kehittyy
Lappilainen
Ensimmäisen auto körötteli
Kittilään tiettävästi joko vuonna 1908 tai 1909. Sen kyydissä
tuli kaksi matkustajaa Rovaniemeltä, he majoittuivat
Nikulan Kievariin.
Eino Tiensuu ja Kosti
Ylikantola perustivat alueelle
ensimmäisen
varsinaisen
matkailuyrityksen
Sirkan
Matkailumajan, joka tunnetaan nykyisin nimellä Levin
Matkailumaja. Turisteja tuli
jo 50-luvulla Australiasta, Kanadasta ja Japanista asti.
Matkailijoiden kiinnostus
Leviä kohtaan kasvoi 1960-luvulla.
Laskettelutoiminta
saatiin vauhtiin v. 1963 kun
Levin pohjoisrinteeseen saatiin ensimmäinen niin sanottu
kapulahissi, jossa hiihtäjän
piti itse kiinnittää vetokapula
ylöspäin vetävään vaijeriin.
Tuon jälkeen Levi on jatkanut kasvuaan. Vuonna 1982
avattu Kittilän lentokenttä
avasi väylän yhä laajenevalle
asiakaskunnalle. Alueelle on
rakennettu lumetusjärjestelmä, Suomen ensimmäinen
gondolihissi, kesäkelkkarata,
kylpylä- ja liikuntakeidas. Levillä on pysyvä paikka FIS:n
kisakalenterissa.
Yrittäjät uskovat
vahvaan kasvuun
Levillä löytyy aktiviteetteja,
elämyksiä, kulttuuria ja hyvinvointipalveluja.
Alueen
yrittäjät uskovat alueen vahvaan kasvuun. Tämä näkyy monenlaisina uudistuksina Levin
alueella tulevana talvena.
Oy Levi Ski Resort Ltd:n
pääkohde on South Pointin
hiihtokeskus. Siellä tehostetaan lumetusta ja lapsiperheiden Leevilandia laajenee
jolloin lomailusta tulee entistä
sujuvampaa.
Hullu Poro ja Levi Wellness
Club yhdistävät voimansa ja
nostavat kerralla Levin hyvinvointipalvelut uudelle tasolle.
Kautta 2015-2016 tukee ainutlaatuinen Levin wellness
viikko-ohjelma.
Marraskuussa avattu Kuura Brasserie & Winebar tuo
tuulahduksen Keski-Eurooppalaista bistrotunnelmaa. Levi
Spirit puolestaan parantaa
tarjontaansa lanseeraamalla
kokoustilan 20 henkilölle.
LeviMarketin kylkeen on
avattu Cafe Soma. Levi Rally
Center on saanut näyttävät
160 neliön asiakastilat. Hotel Levi Panorama panostaa
lasten lumimaahan hotellin
pihalla.
Levin Alppitaloille avataan
ensi kaudelle uudet 2 hengen
sviitit. Hotelli Hullu Poron
huoneet ovat saaneet uuden
ilmeen.
Taivaanvalkeiden
rantasaunan yhteyteen on
valmistunut rantariihi. Poron
Portin liikekiinteistöön on
avattu K-Market LevinPoro.
Lappiravintola Jängän lisätarjontaan kuuluu miniruokalista Michelin-kokki Jouni
Toivasen tapaan. Ravintola
Sapuska tarjoaa klassikkoja
Sveitsin ja Itävallan keittiöistä.
Café Nietoksen eteen on
rakennettu patio. Draivin
Lounge on saanut lisää asiakaspaikkoja sisätiloihin 25
asiakaspaikan verran. Best
Western Levin Klubi satsaa
treenaajiin. Mielenvalkean pihalla voi viuhtoa Winter Laser
Worldissa.
9
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
Kuva: Lappilainen
Olos tunnetaan ensilumen
hiihtokeskuksena
Lappilainen
Saariselän sijainti takaa, että lunta löytyy heti sesongin alusta lähtien pitkälle kevääseen asti.
Saariselkä on Euroopan
pohjoisin laskettelukeskus
Lappilainen
Saariselkä on Suomen ja
samalla koko Euroopan
pohjoisin laskettelukeskus.
Tunturijono ja erämaa-alue
sijaitsee Inarin, Savukosken ja
Sodankylän kunnissa, osittain
Urho Kekkosen kansallispuiston alueella. Korkein tunturi
on Sokosti, joka on korkeimmillaan 718 metriä merenpinnan yläpuolella.
Muita Saariselän alueen
tuntureita ovat muun muassa
Kaunispää, Kiilopää, Ukselmapää sekä Vuomapää. Alun
perin alueesta teki tunnetun
ja merkittävän siellä tehdyt
kultalöydöt.
Saariselkä on perinteinen
hiihtokeskus. Laskettelurinteet sijaitsevat noin kilometrin päässä kylästä Kaunispään
ja Iisakkipään kyljessä. Ensim-
mäinen hiihtohissi valmistui
Kaunispäälle
joulukuussa
1970.
Rinteisiin on viime vuosina investoitu voimakkaasti.
Saariselän ylpeys on Suomen
pisin streetti joka kulkee
nimellä Freestylepark. Tämä
1200 metriä pitkä streetti
on lautailijoiden unelma ja
sijaitsee
Riekko-rinteessä
Kaunispään puolella.
Vastaavan tyyppinen lapsille
suunnattu Junior Park tarjoaa
haastetta perheen pienemmille hurjapäille.
Lunta riittää pitkälle
kevääseen
Kokonaisuutena Saariselän
laskettelukeskus on helppolaskuinen ja sopii erinomaisesti perheille ja aloittelijoille.
Pohjoinen sijainti takaa, että
Olostunturi on Muonion kunnassa sijaitseva tunturi, joka
kohoaa 524 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Tunturi-Lapin keskellä sijaitseva Olos on laskettelukeskuksista pienin ja kodikkain.
Korkeuseroa on yli parisataa
metriä ja pisimmät rinteet
puolentoista kilometrin mittaisia. Hoidettuja rinteitä on
kymmenen joille pääsee neljällä hissillä.
Tunturin juurelta katsottuna sen vasen puoli on
yläosaltaan jyrkempää, ja keskivaiheesta eteenpäin varsin
loivaa laskettavaa. Kolme Aurinkorinnettä ovat sen sijaan
ylimmästä osastaan loivia, ja
taittuvat keskiosaltaan hyvinkin vauhdikkaiksi.
Olos tunnetaan hyvin ensilumen hiihtokeskuksena.
Sieltä on lyhyt matka muihin
tuntureihin sekä alueen luontokohteisiin.
Oloksen laella kasvaa karvamaksaruoho, joka on suojeltu kasvi ja ainoa laatuaan
koko Suomessa. Tunturin voi
kiertää ympäri, joko talvella
hiihtäen tai kesällä patikoiden,
tulistelulaavuja on kaksi reitin
varrella.
Latuverkostoa riittää 250
kilometriä Olostunturin, Särkijärven, Jerisjärven ja Muonion vaihtelevissa maastoissa.
Alueen hiihtokauden huipentuma on Lapponia-hiihto.
Paratiisimainen Pallas
lunta löytyy heti sesongin
alusta lähtien pitkälle kevääseen asti.
Saariselän rinteet on nimetty hupaisasti lintujen mukaan.
Rinteitä ovat muun muassa
pöllö, naakka, huuhkaja,
tilhi, varpunen ja lunni. Laskettelukeskuksessa rinteitä on
yhteensä 15, hissejä on viisi.
Maastohiihto on Saariselällä vahvasti esillä. Ympäristössä
kulkee 200 kilometrin latuverkosto, josta 34 kilometriä on
valaistu.
Saariselän erämaa-alue on
suosittu vaelluskohde helppokulkuisuutensa, koskemattomuutensa sekä verrattain
tiheän autiomajojen ja varaustupien verkoston ansiosta. Saariselälle suuntautuvia
vaelluksia aloitetaan usein
esimerkiksi Raja-Joosepista,
Kiilopäältä ja Kemihaarasta.
Lappilainen
Lapin kuuluisimpiin luonnon- ja maisemanähtävyyksiin
lukeutuvat Pallastunturit ovat
osa kansallismaisemaa. Sen
korkein huippu on 807 metrin
korkeuteen nouseva Taivaskero. Rinteitä on yhdeksän,
joista pisin 2400 metriä pitkä.
Hissejä on kaksi.
Yhteensä keroja on noin
kymmenen ja ne näkyvät
parhaiten kauempaa. Kerojen
väliin jäävät syvät kurut täyttyvät talvella lumesta ja tykkylumiset kuuset koristavat
tuntureiden alarinteitä.
Pallas on aito ja perinteinen
laskettelutunturi ja todellisen
nautiskelijan paratiisi. Erityisesti Telemark -harrastajat arvostavat keskuksen korkealle.
Keväällä tunturiin vie tampattu lumipolku ja talviset
reitit tarjoavat upeat mahdollisuudet muun muassa maastohiihtäjille, varjoliitäjille ja
telemark-laskijoille. Pallas-
tunturi ovat myös lumikenkäilijöiden suosiossa.
Pallastunturit ovat legendaarinen osa Lapin matkailun
historiaa. Naisten löytämiltä
Pallastuntureilta sai alkunsa
suomalaisen tunturihiihdon
tarina.
Maastohiihtäjälle Pallastunturilla on tarjottavanaan
upeita maisemia ja noin 200
kilometriä vaihtelevia latuja.
Suosittuja kohteita ovat retket
Vuontispirtille, Nammalkuruun ja Raattamaan.
Kuva: Lappilainen
Ounasvaaralla onnistuvat
perheen pienimmätkin
Lappilainen
Ounasvaara on paitsi tunnettu
urheilukeskus, myös ympärivuotinen virkistysalue lähellä
Rovaniemen keskustaa. Ounasvaaralla on merkittyä ja
huollettua reitistöä sekä lukuisia hyviä maisemapaikkoja.
Talvella Oukulla voi muun
muassa lasketella ja hiihtää,
kokea vauhdin hurmaa talvikelkkaradalla tai vaikkapa
lumikenkäillä. Eri lajeja on
liki 50 ja tarjonta kasvaa kaiken aikaa.
Ounasvaara
on
paikkakuntalaisten
suosima
virkistyspaikka jossa on
mäkikeskus, hiihtostadion
hyppyrimäkineen,
Lapin
Urheiluopisto, Lappi-areena,
Ounasvaaran palloiluhalli,
jousiammuntarata sekä laaja
ja valaistu latu- ja kuntorataverkosto. Pohjoisrinteellä
sijaitsee Arctic Golf Oy:n
golfkenttä ja etelärinteellä
Toramon ampumarata. Metsämaastot ovat suosittuja
suunnistusmaastoja.
Hiihtolatuja on yhteensä
100 kilometriä joista puolet on
valaistuja. Rinteitä on kahdeksan ja hissejä viisi.
Vauhdikas 800-metrinen
talvikelkkarata tarjoaa vauhdin hurmaa turvallisissa
Kuva: Ounasvaara
Näkymä Yllästunturilta.
Ylläs on Länsi-Lapin ylpeys
Lappilainen
Ounasvaara on suosittu virkistyspaikka.
olosuhteissa. Snow Parkista
löytyy eritasoiset hyppyrit, reilit ja pressit, jotka huolletaan
päivittäin.
Leppoisa Rendin
Lumimaa
Rendin Lumimaa on leppoisa
lumiliikunta ja -leikkipaikka
koko perheelle. Perhepuistossa on aloittelijoille sopivat
ensirinteet. Huipulle noustaan mukavasti naru- tai taikamattohissillä.
Lisäksi puistosta löytyy Talvikaruselli, jossa voi käyttää
kaikkia lumiliikuntavälineitä.
Keskuksen puolesta tarjolla
ovat pulkat ja liukurit. Puistoon
on myös tulossa tuubimäki.
Ounasvaara sijaitsee Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Kemijoki kiertää
Ounasvaaran pohjoispuolelta
ja laskee kohti etelää. Ounasjoki päättyy Ounasvaaran
juurelle, josta se jatkuu Kemijokena aina Perämerelle
saakka.
Vaikka Ounasvaaran 203
metrin korkeuteen merenpinnasta nouseva huippu on
paljas, se sijaitsee puurajan alapuolella, eikä siten ole tunturi.
Vaaran paljas kalliohuippu on
nimeltään Juhannuskallio.
Rakkamuodostumista tunnetuin on lakettelurinteenä
toimiva Tottorakka.
Länsi-Lapin ylpeys, Ylläs kohoaa 719,3 metrin korkeuteen.
Tunturin kupeessa sijaitsee
kaksi kylää, pohjoispuolella
Äkäslompolo ja eteläpuolella
Ylläsjärvi.
Yllästunturilla on kaksi laskettelukeskusta: Ylläsjärven
puolella Sport Resort ja Äkäslompolon puolella Ylläs-Ski.
Hiihtokeskuksista on yhteys
toisiinsa.
Alueella on runsasti matkailuun liittyviä palveluja.
Perinteiselle ja luistelutyylille
sopivia latuja on 330 kilometriä latuja joista 38 kilometriä
valaistu. Taukopaikkoja löytyy
alun 50. Koiran kanssa hiihtäminen on sallittu neljällä
ladulla.
Kahdessa hiihtokeskukessa
on yhteensä 63 laskettelurinnettä ja 29 hissiä. Ylläksellä
on gondolihissi joka kulkee
tunturin juurelta huipulle
seitsemässä minuutissa. His-
sissä on 55 kahdeksan hengen
gondolia ja sen erikoisuutena
on maailman ensimmäinen
gondolisauna.
Ylläksellä on neljä FISrinnettä joista yksi on Suomen
ainoa Super-G rinne. Moottorikelkkareittejä on 410 kilometriä, näistä hoidetaan 300
kilomeriä.
Ympärivuotinen Ylläs
Ylläksellä tapahtuu ympäri
vuoden. Tarjolla on muun
muassa musiikkia, kulttuuria,
urheilua ja näyttelyitä joista
osa sopii koko perheelle.
Aktiviteeteistä
mainittakoon laskettelu, hiihto,
lumikenkäily, moottorikelkkailu, maastopyöräily kesällä
ja talvella, melonta, kalastus
ja retkeily. Ylläksellä onnistuu
kaikki, mitä tahansa haluaa
harrastaa.
Ylläksellä voi saunoa tuntureiden syleilyssä Äkäslompolojärven rannassa, Suomen
korkeimmalla sijaitsevassa
saunassa Yllästunturin huipulla. Perinteiseen savusaunaan pääsee Ylläsjärven
rannassa.
Jos rohkeus riittää, niin
Äkäslompolosta, Ylläsjärveltä
ja Luosusta voi pulahtaa myös
avantoon.
Leijahiihto on hauska ja
monipuolinen laji, missä voi
vapaasti valita tyylin leppoisasta ulkoilusta ja luonnosta
nauttimisesta vauhdikkaisiin
temppuihin. Talvisurffauksessa tuuli valjastetaan hyötykäyttöön ja hypätään kelkan
kyytiin.
Äkäslompolon puolella on
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskus Kellokas. Alueella on seitsemän
muuta tunturia, jotka ovat
Kukastunturi, Lainiotunturi,
Kuertunturi, Kesänki, Pyhätunturi, Kellostapuli sekä
Aakenus.
10
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
L A P P I L A I N E N K I R JA
R i i t t a Ke m p p a in en - Ko ivis to
Hauki on muutakin
kuin jänkäkoira
Mikko Peltolan eli Peltsin
kautta viimeistään tutuksi
tullut Erätulilla ohjelma
on villinnyt useampia Lapin
hulluja. Miehen matkan teko pitkin Suomea on innostanut katsojat kertomaan
omia tarinoitaan pohjoisen
maisemista ja tunnelmista.
Ohjelman nimeä kantavassa kirjassa meno on mutkatonta, kalojen narraus
tuo aina hyvää mieltä ja
vaellusten väsymys tuntuu
hartioissa. Oman intohimon
vaaliminen on tunnistettavissa teoksen sivuilla, kuvat
syöpyvät katsojan silmiin,
herkut herättävät kurnivan
nälän ja takaavat sohvaperunalle oivallisen mahdollisuuden siirtyä tarinoiden
tunnelmiin.
Kirjoituskilpailusta kootut
kirjan tarinat kertovat luontokokemuksista eri puolilla
maata. Itse ohjelma ehti pyöriä televisiossa 22 vuotta, ja
niistä 5 viimeistä vuotta ohjelmaa toimitti Peltsi tiiminsä
kanssa. Pohjoisen tarinoissa
tärkeitä ovat vaellukset tammukkajoen varteen, levähdyshetket tulistelupaikoilla,
uudet kokemukset, hyinen
tammikuu autiotuvassa ja
pakkasmaastossa.
Vaikka ohjelma päättyi,
luonto säilyy. Tarinoissa
luonto herää eloon, jäkälä
tuntuu ja tuoksuu, nokipannukahvin aito maku herahtaa
kielen päälle. Käsivarren,
Hetta-Pallaksen, Sirkan ja
Inarin maisemat ja tunnelmat tuntuvat aivan omilta.
Kun lukija on tehnyt Lapin
kierroksen, voi käydä kurkkaamassa miten tarina muuttuu kun siirrytään Pielisen ja
Kolin maisemiin.
Madetoja, Illa & Salonen,
Jari. 2015. Erätulilla. Ikuisessa maisemassa. Gummerus.
Suojaa mökkisi jäätymis- ja kosteusvaurioilta
Kuva: Lappilainen
Lappilainen
Kesäasuntojen suojaus talvea varten on ajankohtaista
viimeistään nyt. Vielä ehtii
suojata mökin jäätymis- ja
kosteusvaurioilta.
Vesi-, vuoto- ja jäätymisvahinkoja vastaan voi varautua
helposti etukäteen. Päävesihanan sulkeminen ja putkien
sekä lvi-laitteiden tyhjentäminen ovat tärkeimmät tehtävät
mökeillä.
Talviasuttavan
mökin
vedensaanti on kuitenkin
turvattava ympäri vuoden.
Ratkaisun tuovat eristetyt ja
lämpökaapelilla varustetut
vesijohdot, jotka pitävät mökin
ulkopuoliset vesijohdot sulina.
Yhteisiä suojaustoimia sekä
talviasuttaville että kylmäksi
jätettäville mökeille ovat ilmanvaihdosta huolehtiminen
sekä ulkona tehtävät toimet,
kuten salaojien tarkistukset,
kattovesien ohjaus pois perustuksista sekä lehtien ja roskien
puhdistukset vesiränneistä.
Vinkit talviasuttavan
mökin suojaukseen
Sulje päävesihana, kun olet
mökiltä pois pidemmän aikaa. Varmista vedensaanti ja
suojaa ulkona olevat putket
esim. käyttämällä lämmitettyä ja eristettyä erikoisputkea.
Huolehdi ilmanvaihdosta.
Tarkista ja korjaa tarvittaessa ulkopuolisten vesien ohjaus
kuten kattovedet ja salaojat.
Yhteisiä
suojaustoimia
sekä
talviasuttaville
että kylmäksi
jätettäville
mökeille ovat
ilmanvaihdosta
huolehtiminen
sekä ulkona
tehtävät
toimet.
Hyvin varustellulla ja talviasuttavalla mökillä päävesihanat on aina syytä sulkea,
jos mökiltä ollaan pois pidempiä aikoja. Näin estetään
mahdollinen vuotovahinko
sisätiloissa. Ulkona vesiputkien jäätymistä voidaan estää
eristetyillä ja lämpökaapeleilla
varustetuilla vesijohdoilla.
- Läpi vuoden asuttavien kesäasuntojen ja haja-asutusalueilla sijaitsevien rakennusten
vedensaanti on turvattava. Joskus vesiputket on pakko tuoda
maan pinnalla tai lähellä maan
pintaa, esimerkiksi pihan kallioisuuden vuoksi. Erillisen
ohjausyksikön avulla energiankulutus on hallittua verrattuna
ohjaamattomiin järjestelmiin,
Uponorin tuotepäällikkö Marko Haljoki painottaa.
Talviasuttavan
mökin
ilmanvaihtokoneen talviasetuksissa voi olla konekohtaisia
eroja, jotka on aina syytä varmistaa laitteen valmistajalta.
- Perussääntö on, jos mökillä
on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto ja peruslämpö
päällä, niin ilmanvaihtoa ei
saa sammuttaa talveksi vaan
se jätetään poissa?asentoon.
Tällöin pitää myös huomioida,
ettei mökin peruslämpö laske
liian alas, jolloin koneen automatiikka saattaa sammuttaa
laitteen, tarkentaa tuotepäällikkö Kaisa Airas.
tetään kylmäksi tai peruslämmölle talvea varten, estetään
vuotovahingot ja putkirikot
sulkemalla päävesihana tai
kaivopumppu talven ajaksi.
Lisäksi vesiputket ja mahdolliset koneet ja laitteet on tyhjennettävä kokonaan vedestä
esimerkiksi paineilmalla.
Myös vesilukot ja lattiakaivot tyhjennetään; jos se ei ole
mahdollista, niihin kannattaa
laittaa jäänestoainetta, jotta
ne eivät jäädy ja riko rakenteita. Ilmanvaihdosta on huolehdittava myös talvella.
Perusmökeissä on yleensä
painovoimainen ilmanvaihto,
jolloin on tärkeä huolehtia,
että kaikkia korvausilmaventtiilejä ei suljeta talveksi. Ilman
täytyy päästä vaihtumaan,
muuten voi syntyä kosteusvaurioita. Useimmiten takanpellit voidaan jättää raolleen,
kunhan piippu on suojattu.
Kesäasuttavan mökin
varautumistoimet
Tyhjennä putkistot ja lvilaitteet vedestä, tyhjennä
tai suojaa myös lattiakaivot.
Huolehdi
ilmanvaihdosta.
Tarkista ja korjaa tarvittaessa
ulkopuolisten vesien ohjaus
mm. kattovedet ja salaojat.
Kun kesäasuttava mökki jä-
MOOTTORIKELKKA-LEHTI VUODESTA 1988
- KELKKAILIJOILTA KELKKAILIJOILLE uutuudet - tekniikka - varusteet - vertailut - kohteet - henkilöt - kisat - uutiset
NUMERO #001 ? 2015 HINTA 9,50 ?
MOOTTORIKELKKA-LEHTI VUODESTA 1988
rave re 600
mikä kelkka lynx
polaris rush 600
on reittien POLARIS axys sb 800
SKI-DOO renegade xrs
kuningas? yamaha
SRviper ltx
vertailussa
metsäkelkat
ARCTIC CAT BC 570 XTE
LYNX 49 RANGER ACE
POLARIS VOYAGEUR 550
SKI-DOO TUNDRA ACE
&
KELKKALEHDEN KELKKAKOULU
KAUDEN VARUSTEUUTUUDET
RIITTÄÄKÖ 600 KUUTIOTA?
535047-1501
Pal.vko 2015-13
NÄIN IRROTAT KELKAN TIUKASSAKIN PAIKASSA
KOKEILUSSA KELKKAPUKUJA SEKÄ HANSKOJA
ARCTIC CAT M 6000 VASTAAN 800-KUUTIOINEN VUORIKELKKA
1_2015taitto.indd 1
uutuudet - tekniikka - varusteet - vertailut - kohteet - henkilöt - kisat - uutiset
NUMERO #002 ? 2015 HINTA 9,50 ?
NUMERO #003 ? 2015 HINTA 9,50 ?
malleihin
MOOTTORIKELKKA-LEHTI VUODESTA 1988
katsaus
2016
30.1.2015 9:45:45
uutuudet - tekniikka - varusteet - vertailut - kohteet - henkilöt - kisat - uutiset
MOOTTORIKELKKA-LEHTI
AJETTU kauden kuumimmat uutuudet:
# lynx xtrim re 800R E-TEC
# polaris axys pro rmk 800 155? le
# SKI-DOO MXZ x-rs 600 E-TEC 129?
grönlanti
luminen maa, jossa
VUODESTA 1988
kelkkailu on uutta
tulevaisuus
olemmeko kehityksen
päätepisteessä?
paljonko
painaa?
punnitsimme 4
600-kuutioista
osa kerrallaan
AJETTU:
vertailussa vuorikelkat
ARCTIC CAT m6000 153? & LYNX boondocker 3900 800
& POLARIS PRO rmk 800 163? & SKI-DOO summit 800 174?
ARCTIC CAT PANTERA 3000
LYNX BOONDOCKER 3900 & ds 4100 800R e-tec
POLARIS AXYS SKS 800 H.O. 155
SKI-DOO RENEGADE x 1200 4-TEC
YAMAHA srviper S-TX DX 146
&
535047-1503
urho kekkosen kansallispuistossa
Lynx boostdocker 900 ace turbo
KOEAJOSSA LYNX 69 YETI 900 ACE
535047-1502
TEHOJEN JA AJO-OMINAISUUKSIEN LOISTAVAA YHDISTELYÄ
ISON TYÖKELKAN SUURET MAHDOLLISUUDET
TARINA SIITÄ KUINKA HUONO VALMISTAUTUMINEN KOSTAUTUU NOPEASTI
VESICROSSIT LAAJENTUIVAT NYT MYÖS ETELÄISEEN SUOMEEN
20.3.2015 14:54:26
kelkkailua meiltä ja
maailmalta.
Koeajot, Vertailut, tekniikka,
ihmiset, kohteet, varusteet,
kisat, uutiset, uutuudet...
&
epäonnekas safari ruotsissa
WATERCROSS-KAUSI 2015
kertaa
vuodessa
2_2015taitto.indd 1
???
???? ???
???????
Pal.vko 2015-44
5
Pal.vko 2015-21
PÄÄSIMME TUTUSTUMAAN PUISTOON METSÄHALLITUKSEN HUOLTOPORUKAN MATKASSA
otiin
k
a
o
r
e
m
5 nu
na
kannettu
43.50?
tilaa kelkkalehti itselle tai lahjaksi
tee tilaus kätevästi osoitteessa www.kelkkalehti.com
omaamainosta.indd 1
15.10.2015 12:47:11
11
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
Ukrainalaista väriä
Rovaniemen pääkirjastossa
Riitta Tolonen
Ija Shulga on 55-vuotias ukrainalaisnainen, joka rakastaa
luoda ympärilleen kauneutta, värejä ja iloa erityisesti
tauluillaan. Arki ja kova työ
rakennusmaalarina ja rapparina ei ole sammuttanut tätä
intoa, pikemminkin päinvastoin. Nyt kun työtä on tarjolla
vähän, hän miettii opiskelua
suunnittelijaksi, joka auttaa
ihmisiä remontoimaan vanhoja asuntojaan viihtyisiksi ja
toimiviksi.
- Olen maalannut aina,
ilmaisen itseäni tauluissa, Ija
kertoo.
- Pidän ympäristön seuraamisesta, erityisen kiinnostavia
ovat tietysti ihmiset. Olen
luonnollisesti
maalannut
paljon ukrainalaisia ihmisiä,
mutta viime aikoina myös esimerkiksi afrikkalaisia. Hehän
rakastavat kirkkaita värejä ja
tauluistakin tulee värikylläisiä.
Musta-valkoisissa tauluissaan Ija kuvaa suomalaisillekin tuttua Pietaria. Sen
arkkitehtuuri ja ukrainalaisittain ajatellen valoisat kesäyöt
antavat aiheita loputtomiin.
- Vaikka olosuhteet olisivat
vaikeat, maalaaminen tuottaa
minulle aina iloa, hän sanoo.
Hänen viimeisin aluevaltauksensa ovat lautasmaalaukset, koristelautaset. Niihin
Kuvat: Riitta Tolonen
Taiteilija Ija Shulgan sisar Vita Kosonen ja yksi näyttelytöistä.
Ija Shulga maalaa mielellään
ihmisiä.
hän on kuvannut energisen
näköisiä, iloisia ihmisiä.
- Ei minulla alakuloisia tau-
luja olekaan, hän naurahtaa ja
kertoo olevansa optimisti.
- Me elämme, iloitsemme ja
uskomme tulevaisuuteen. Ja
kun Jumala on antanut lahjoja, käytetään niitä.
Länsi-Ukrainassa Jemilchenon kaupungissa asuvan
Ijan taidenäyttely avataan
Rovaniemen pääkirjastossa
14. joulukuuta. Vaikka Ija
itse ei avajaisiin pääse, hänen
Rovaniemellä asuva sisarensa
Vita Kosonen on paikalla.
Hän on valmis kertomaan
ukrainalaisesta kulttuurista
laajemminkin. Näyttelyyn voi
tutustua 3. tammikuuta asti.
Talvesta tuli pyöräilyn kulta-aikaa
Lappilainen
Kevättalvella Pyhä-Luoston
lumille pääsee paksuilla renkailla viime talven tapaan.
Isokurunkankaalle Pyhätunturin päähän vedetään aurinkoisille hangille muutaman
kilometrin mittainen reitti
ja myös Luoston puolelle on
suunnitteilla reitti pulleilla
renkailla polkijoille.
Hiihtohaluttomillekin on
silloin laduista kaukana hieno
tapa tarjolla tutustua kansallispuiston kauniiseen talviseen luontoon ja maisemiin.
Pyöräilemään voi suunnata
myös kun haluaa vaihtelua
hiihtokilometreille tai lumikenkäilylle.
Läskipyörällä lumille
Rakkaalla lapsella on monta
nimeä - paksupyörä, läskipyörä, fatbike, fättäri. Paksupyörät tulivat Suomeen
muutama vuosi sitten ja
varmasti jäädäkseen. Leveillä
renkailla eteneminen tuo ihan
uudenlaisen tavan tutustua
hiljaiseen talviseen luontoon.
Paksujen renkaiden ansiosta
pyörällä pääsee vaivattomasti
lumisellakin reitillä. Suuret
renkaat ja renkaiden normaalia pienempi ilmanpaine
tasoittavat ajoa, ja eteneminen paksupyörällä onnistuu
kokemattomaltakin polkijalta
normipyöräilystä poikkeavissa olosuhteissa. Ketterä ja
kevyt poljettava paksupyörä
sopii kaikille, jotka pyöräillä
osaavat.
Omaa paksupyörää ei tarvitse, sillä sellaisen voi vuokrata paikallisilta yrittäjiltä.
Rovaniemellä pyörää vuokraa
Ounasvaaran Latu.
Kuva: Timo Reinvuo
Kysely ympäristöasioista
Lappilainen
Lapin yliopisto selvittää
lappilaisten ja kainuulaisten
näkemyksiä ympäristöstä ja
ympäristöpolitiikasta. Kysely
lähetetään marraskuun lopulla kuudellesadalle lappilaiselle
ja kainuulaiselle. Siinä kysytään ympäristötietoisuutta ja
miten maakuntien asukkaat
arvioivat ympäristöhallinnon
ja eri elinkeinojen toimintaa
pohjoisessa.
? Luonto on monen tärkeän
elinkeinon perusta Lapissa ja
Kainuussa. Niin poronhoito,
metsätalous, kaivosteollisuus
kuin luontoelämyksiin pohjautuva matkailukin ovat osa
pohjoista elinkeinoelämää.
Kysely on tärkeä sen selvittämiseksi, mitä lappilaiset
ja kainuulaiset ajattelevat
esimerkiksi eri alojen ympäristövastuusta ja kansalaisten
vaikutusmahdollisuuksista,
yliopistonlehtori Leena Suopajärvi sanoo.
Pohjoissuomalaisten ympä-
ristönäkemyksiä on selvitetty
viimeksi laajemmin 1990-luvulla.
? Toki kaivosasenteita on
selvitetty maakunnallisesti ja
paikallisesti ja Pohjois-Suomi
on ollut mukana myös esimerkiksi metsiä tai kalastusta
koskevissa valtakunnallisissa
kyselytutkimuksissa. Mutta
ainakaan minun tiedossani
ei ole yleisiä ympäristöasioita
koskevaa kyselyä, joka olisi
kohdennettu Lappiin ja Kainuuseen, Suopajärvi sanoo.
12
LAPPILAINEN viikot 49-50/2015 | www.lappilainen.fi
Kuvat: Prime Time Oy
Annin ykkösjuttu on kitara ja laulu
Kuva: Eva Backe
Elisa Javarus
Haddaway on trinidadilais-saksalainen eurodancelaulaja. Artistin What Is Love -single nousi vuonna
1993 hittilistojen kärkeen Euroopassa. Kappale on yksi tunnetuimmista eurodance-hiteistä.
Parasta ennen!
-pikkujoulutapahtuma takaa
aikamatkan 1990-luvulle
1990-luvun
oman
musiikkigenren, eurodancen,
henkeen vannova Parasta
ennen! -pikkujoulutapahtuma järjestetään 5. joulukuuta
Rovaniemen Lappi Areenalla.
Tapahtuma lupaa pikkujoulunajan
karnevaalihenkeä
sekä aikamatkan 1990-luvun
tunnelmiin tuttujen hittien ja
artistien siivittämänä.
Ensimmäistä kertaa Rovaniemellä järjestettävässä
tapahtumassa esiintyy useita
kansainvälisiä artisteja niin
meiltä kuin muualtakin.
Illan aikana lavalle nousevat
saksalaiset Captain Jack ja
Haddaway sekä ruotsalaiset
Dr. Alban ja Rednex.
Levylautasen takana tunnelmaa nostattaa DJ Matti
Airaksinen, YleX -radiokanavalta tuttu Parasta ennen! -ohjelman juontaja.
Illan kotimaisena vetonaulana nähdään Waldo?s
People, joka muistetaan muun
muassa U Drive Me Crazy ja I
Dream -hiteistään.
- 1990-luvulla elettiin lamavuosia joten uskon, että
kyseinen kepeä, vailla sen
syvällisempää sanomaa ollut
eurodance -musiikkityyli tarjosi oivan hetkellisen irtioton
todellisuudesta ja arjesta,
summaa Waldo?s Peoplen
nokkamies Marko ?Waldo?
Reijonen.
- Mieleeni on jäänyt lama.
Ajat olivat kurjia ja sen vastapainoksi kaivattiin fiiliksiä
nostattavaa musiikkia. Sama
pätee tänäkin päivänä. Kuuntelin tuolloin 20 vuotta van-
Tulevaisuudensuunnitelmat ovat selvillä
Nyt futis vie Annin ajan niin
tarkkaan, että kuoroharrastus
on pitänyt pistää jäihin. Musiikista on tullut lukiolaiselle
Lappilainen
Eurodance syntyi
kurjien aikojen
keskelle
Rovaniemeläinen Anni Turpeinen (17) istuu vielä koulupenkillä, mutta tulevaisuuden
suunnitelmat ovat selvillä.
Anni on ollut kova menijä
pienestä pitäen. Nelivuotiaasta
lähtien hänelle on maistunut
pipolätkä ja katusähly. Jalkapalloa Anni on pelannut vaahtosammuttimen kokoisesta
saakka. Futis on ollut osa elämää jo peräti 12 vuoden ajan.
Nuori nainen pelaa Rovaniemen palloseuran naisten Btyttöjen edustusjoukkueessa.
Aiemmin hyökkääjänä, pienen
tapaturman jälkeen hänestä
leivottiin maalivahti.
- Kyllä tässä on tavoitteena
pitää futis osana elämää muodossa tai toisessa. Tähtäimessä
olisi päästä naisissa liigatasolle, Anni paljastaa.
Urheilu kaikissa muodoissa
on Annille henki ja elämä.
Vapaa-aika kuluu myös sivakoiden.
Vastapainona rankalle ruumilliselle rehkimiselle Anni
soittaa ja laulaa. Jo ala-asteen
musiikkiluokilla hän sai
vankan kosketuksen useisiin
bändisoittimiin paitsi pianoon. Kuorolaulukin on tullut
tutuksi matkan varrella.
Waldo?s People oli ensimmäinen suomalainen yhtye, jonka
musiikkivideo U Drive Me Crazy soi säännöllisesti musiikkitelevisio
MTV:n pohjoismaisessa versiossa.
hempaa musiikkia, 70-luvun
musaa, ja löysin eurodancen
vasta myöhemmällä iällä.
Mutta se oli sitten menoa
kertalaakista, paljastaa tapahtumassa levylautasen takana
nähtävä DJ Matti Airaksinen.
1990-luvun eurodanceilmiöstä on tekeillä kotimainen Never-ending Dream
-elokuva.
- Eurodance oli aikansa
massailmiö, sukupolvikokemus aikana ennen nettiä ja
somea. Musiikin voima synnyttää edelleen niin häpeilemätöntä iloa ja vihaa, että se
ansaitsee oman elokuvansa,
sanaillaan Sons of Lumière
?tuotantoyhtiöstä.
Konsertin järjestää Prime
Time Oy.
Iloinen ja eläväinen Anni on esiintymislavalla kotonaan. Muutamia
keikkoja on merkitty joulun ajalle kalenteriin.
jokapäiväinen juttu. Kitara ja
laulu on noussut ykköseksi.
Näppäränä tyttönä Anni
ehtii vielä soittaa Ounasvaaran lukiolaisista koostuvassa
Oukku Music Clubissa. Bändi
heittää yhteistä keikkaa, Anni
esiintyy myös yksinään.
- Tykkään olla lavalla, pistäydyn soittamassa ja laulamassa
muutamissa pikkujouluissa ja
juhlissa.
Annin suunnitelmissa on
saada valkolakki kolmessa
vuodessa. Sen jälkeen hän
lähtee armeijan harmaisiin.
- Mikäli viihdyn siellä, voisin
tähdätä kadettikouluun ja tehdä
uran armeijan leivissä. Realistisimpana päämääränä minulla
kuitenkin on poliisikoulu.
Opiskelut vievät nuoren
naisen Lapin rajojen ulkopuolelle etelään. Anni arvelee, että
hän palaa takaisin kotikonnuilleen.
- Minulla ei ole minkäänlaista hinkua etelään. Olen
reissannut paljon ja aina on
niin mukava tulla takaisin
kotiin.