24
10.6.2015
VIIKKO
Lapin suurin ilmaisjakelulehti! Painosmäärä 60 000 kpl, jakelu kaikkiin Lapin kuntiin.
www.lappilainen.fi
Omistajat Pera ja Henri pääkallopaikalla.
Hei, olen
palannut
äitiyslomalta
Nyt on
aika istuttaa
kesäkukat!
ja avannut
Parturi-Kampaamo
Cabellan uusiin tilohin
Länsikankaalle!
Leikkaukset
alk. 25-30 E
Myös ilman ajanvarausta
ja kotikäynnit!
Tuula Pesonen
Isoaavankuja 1
96500 Rovaniemi
puh. 0400 355 894
Parturi-kampaamo
Hei lappilainen yrittäjä!
t numerot
:
17.6.
60 to0t0120.6.
aineis
1.7.
I
SÄLEHT
KE
10e0isto0t 206.60.
ain
valmistaudutaan
Juhannuksen
koiranäyttelyyn.
Sivu 5
Voiko kulttuuria
viedä? Sivu 9
Lappilainen lehti
valloitti Lapin
lehtitelineillä.
jakelupiste. Sivu 16
www.pk-cabella.fi
Harjurinteentie 23
(6 km Arktikumilta Sinettään päin)
Puh. 0400 695 130/Janette, viherlappi@co.inet.fi
Lappilainen lehden omistaa
pelkosenniemeläinen Lappilainen Oy.
Tehdäänkö lappilaista yhteistyötä?
Seuraava
Rovaniemellä
Löydä lähin
-mukavan lähellä
Puikuojantie 23 Roi mlk, Saarenkylä ? Joka päivä 8-20
Puh. 016 356 0522, puutarhuri Jari Haiko 040 559 4115
23. VUOSIKERTA
Meiltä pohjoisen oloihin sopeutuneet
puut, pensaat, perennat ja hyötykasvit.
Ota yhteys mainosmyyjiimme ja
suunnittele soiva kampanja:
Löytötorilla paljon
kotia kaipaavia kasveja!
? Anu Valkonen p. 045 120 2701
anu@lappilainen.fi
? Heikki Marttila p. 0400 692 432
heikki@lappilainen.fi
Lapin suurin ilmaisjakelulehti!
Tarhallamme suuri määrä
erilaisia perennoja.
www.lappilainen.fi ? www.facebook.com/lappilainen
Astia- ja paakkutaimia
voi istuttaa läpi kesän!
Olemme avoinna koko kesän:
11.5.-19.6. ma, ke, pe klo 12-18, la ja su klo 10-15
22.6.-31.7. ma, ke, pe klo 12-18, la
klo 10-15
HOX! vko 28 puutarhan väki lomalla
1.8.-26.9. ma, ke, pe klo 12-18
Ruohonleikkureita joka lähtöön! alk. 129,McCulloch
etuleikkuri
ajin
Kaupungin la a?
valikoim
27 erilaista mallia
McCulloch (made by
Husqvarna), ajoleikkurit,
polttomoottorit,
Ryobi, polttomoottorit,
akkuleikkurit
Makita, polttomoottorit,
akkuleikkurit
FXA, polttomoottorit
Gardena, akkurobottiruohonleikkurit
MTD, polttomoottoriajoleikkurit
Partner käsileikkurit
Bosch akkuleikkurit
??????????? ?? ??????? ????? ? ????? ????????.?????????? ???????
Palvelemme myös venäjäksi: +358 503 880 210 ??????????? ?????: jarkko.talja@k-rauta.fi
2490,-
M125-97FH
Helppokäyttöinen, hydrostaattisella
voimansiirrolla varustettu etuleikkuri
takapyöräohjauksella ja 97 cm leikkuuleveydellä. Bio- tai sivullepuhaltava
leikkuulaite. Luotettava B&S-moottori.
449,-
Makita PLM5121
Luotettava Makita-ruohonleikkuri. Leikkuuleveys 51 cm. Voimanlähteenä tehokas
B&S -moottori. Bioleikkuri sivulleheittoominaisuudella. Takaveto ja kuulalaakeroidut pyörät, 200/280 mm. Keskitetty
leikkuukorkeudensäätö 20-75 mm.
Palvelemme
Ark. 07.00 - 18.00
La 09.00 - 16.00
Su 12.00 - 16.00
Löydät
meidät myös
facebookista.
Ryobi RLM4617SME
Näyttävä Ryobi ruohonleikkuri.
Leikkuuleveys 46 cm. Voimanlähteenä
luotettava Subaru moottori. Isot vetävät kuulalaakeroidut pyörät. Keräävä,
sivulleheittävä tai biosilppuava.
439,Akkuruohonleikkuri
RYOBI RLM36X46L50HI
Hiljainen, kevytkäyttöinen ja päästötön
akkuruohonleikkuri 36 V Li-ion akulla.
Leikkuleveys mahtavat 46 cm. Keräävä tai
bio-silppuava. Leikkaa jopa 800 m² yhdellä
latauksella.
499,-
2
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
10.6.2015
lappilainen.fi
facebook.com/lappilainen
KESÄKALASTUKSEEN!
Tehemä pois
? yhdessä!
STRATA CTX
Kestävät kahluuhousut kevyttä,
hengittävää ja erittäin miellyttävää materiaalia. Sorasuojat
ja 4 mm:n neopreenisukat.
Myydään myös yhdessä Strata
C ?kahluukenkien kanssa.
PREMIUM
PERHOSETTI
Valtioneuvoston kanslia julkaisi 29.5.2015 tiedonannon
eduskunnalle pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta. Tiedonanto oli tiivistetty 36 sivuun ja liitteitä
oli lähes saman verran. Se sisälsi mm. Suomen tulevaisuuden vision aina vuoteen 2025 saakka. Sen mukaan
Suomi vuonna 2025 on yhdessä rakennettu.
195e
(259,-)
Suomessa sosiaali- ja terveysalan järjestöt työllistävät
noin 30 000 ihmistä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä
tehdään vapaaehtoistyötä noin 230 000 henkilötyövuotta. Omassa työyhteisössäni vuonna 2014 vapaaehtoiset
tekivät 9767 auttamistyöntuntia, jakoivat lähes 5000
ruoka-annosta koulujen/päiväkotien ylijäämäruokaa,
saattoivat kotona asuvia ikäihmisiä terveydenhuollon eri
pisteisiin lähes 400 kertaa vuodessa, kohtaamispaikoissa
eri puolilla Rovaniemeä vapaaehtoiset mahdollistavat yli
250 ihmiselle mielekästä tekemistä ja yhdessä oloa jne.
Järjestöt toimivat myös palvelujen tuottajina. Järjestöissä tuetaan eri puolilla Lappia ihmisten hyvinvointia ja
terveyttä monella tapaa.
KAHLUUSETTI
TAIMEN
PERHOSETTI
16990 199e
AMBASSADEUR
95e
(289,-)
(299,-)
- 7000i TROLLING
- vapa Abutrolling 7
AbuGarcia Tornado Combo
KALASTUSSETTI
alk.
59e
DAIWA GOLDCAST
GC-80-120
SHIMANO
EXAGE FD
99e
ERÄ!
Abumatic 120
SHIMANO
SIENNA RD
alk.
SHIMANO
SYNCOPATE
FG
49e
Tulevaan hallitusohjelmaan on kirjattu hyvinvointiin
ja terveyteen liittyen: Suomalaiset voivat paremmin ja
kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja
ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste
on ennaltaehkäisyssä. Järjestöjen yhtenä tärkeimmistä
toimintakentistä on juuri terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen alue. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu,
että järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet
ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamalla. Hallitus
on luvannut asettaa yksityiskohtaiset mittarit alkusyksyyn mennessä, joilla asetettuja tavoitteita mitataan.
Konkretiaa tarvitaan ja odotan innolla tuloksia, joiden
avulla on puututtu mm. järjestötyön rakenteellisiin
esteisiin, joihin myös Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta on ottanut kantaa.
Hallitusohjelmassa muutoksen perustana on kumppanuus valtion, kuntien, järjestöjen, yksityisen sektorin,
seurakuntien sekä työelämän toimijoiden kesken. Aito
kumppanuus, yhdessä tekemisen meininki eri toimijoiden välillä on myös kirjattu vuonna 2014 julkaistuun
Maakunnalliseen järjestöstrategiaan, jonka toteuttamisesta vastasi Lapin liitto ja maakunnallinen järjestöneuvottelukunta. Järjestöissä kuuluu ihmisen ääni.
Kansalais- ja järjestötoiminta lähtee aina aktiivisista
ihmisistä, alhaalta ylös ja strategiat jalkautuvat konkreettisiksi toimiksi ylhäältä alas. Näiden kohdatessa voidaan
synnyttää ajassa olevaa, uudenlaista yhteisöllisyyttä Tehemä pois-hengessä.
65e
49e
KOLUMNI
SHIMANO
SPIREX FG
99e
Suvimaria
Saarenpää
työskentelee
Rovaniemen
Neuvokkaan
toiminnanjohtajana
55e
Avoinna ma-pe 9-17, la 9-14
Rovakatu 31, 96200 Rovaniemi, (016) 313 363
Kuva: Suvimaria Seppälä
3
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Verohallinnon palvelut kiinni 4.-8.7.
Lappilainen
Verotoimistot ovat kiinni,
verohallinnon puhelinpalvelut eivät ole käytössä ja sähköiset palvelut toimivat vain
osittain palvelukatkon aikana
4.-8.7.2015.
Tärkeimmät sähköiset palve-
lut, kuten Verotili ja Verokortti
verkossa -palvelut ovat katkon
aikana pääosin asiakkaiden
käytettävissä. Kunkin sähköisen palvelun toimivuudesta
kerrotaan tarkemmin palvelujen etusivulla.
Palvelukatko johtuu teknisistä muutostöistä. Verotustyössä
tarvittavat tietojärjestelmät ja
laitteistot siirretään katkon
aikana valtion yhteiseen kapasiteettipalveluun.
Asiakkaat voivat palvelukatkosta huolimatta jättää asiakirjoja Verohallintoon. Asiakirjoja
vastaanottavien paikkojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta
vero.fi/palvelukatko
Palvelukatkon aikana lisätietoja löytyy osoitteesta vero.fi/
palvelukatko
Verohallinnon
palvelut
toimivat normaalisti jälleen
torstaina 9. heinäkuuta kello
9 alkaen.
Ajassa
Kuva: Erika Stewart
Lakkauttamisuhan alla
olevalle Syväsenvaaran
koululle ja päiväkodille
myönnettiin Vihreä lippu
v. 2013. Vihreä lippu on
tunnustuksen osoitus
pitkäjänteisestä ja korkeatasoisesta ympäristökasvatustyöstä.
Sitoutunut henkilöstö puhuu
Syväsenvaaran koulun puolesta
Elisa Javarus
Syväsenvaarassa
koulun
henkilökunnan näkemykset
ovat jääneet varjoon, kun on
nuijittu päätöksiä koulun kohtalosta. Henkilöstö toivookin,
että palveluverkkoselvitystyöryhmä, koulutuslautakunta
ja
kaupunginvaltuutetut
kuuntelevat koululla työskenteleviä.
He esittävät, että kaupungin
koulukiinteistöjen akuutit tapaukset hoidetaan alta pois ja
Syväsenvaaran koulun uudisrakennusta tai peruskorjausta
siirretään kolmella vuodella
eteenpäin.
Opettajat ja muu henkilökunta on sitoutunutta ja
pätevää. Koulu on loistavalla
paikalla, helposti ja turvallisesti saavutettavissa eri
suunnista. Syväsenvaaran
oppilasennuste on mainio.
Henkilöstö vaatii joukolla,
että yli 260 oppilaan koulu
pelastetaan ja sen jatkaminen
varmistetaan.
Jatkamista
painotetaan kaupunginosan
kokonaisetuna ja lasten tulevaisuutta silmällä pitäen.
Myös pedagogisilla näkökohdilla on suuri arvo.
Henkilökunta pitää koulua
Saarenkylän toiminnallisena
keskuksena. Sen strategian
avainsanat ovat yhteistyö ja
mahdollisuudet. Kokonaiskoulupäivä toteutuu hyödyntämällä ennakkoluulottomasti
eri toimijoitten resursseja.
Syväsenvaaran koululla edistetään kansalaiskuntoa ja
lisätään yleistä viihtyisyyttä.
Kaikki tuntevat
toisensa
Joukko positiivisella asenteella työssä käyviä kertoo lasten
viihtyvän Syväsenvaaran koulussa. Kasvatustyö yhdessä
vanhempien kanssa on mutkatonta.
Opettajat tuntevat kaikki
oppilaat vähintään näöltä.
Suurinta osaa he ehtivät opettaakin jossain oppiaineessa
alakoulun kuuden vuoden
aikana.
Lukuisat asiat kertovat,
että Syväsenvaaran koulu
on hyvä työpaikka ja oppimisympäristö. Henkilöstön
vaihtuvuus on olematonta. Läheinen opettaja-oppilassuhde
vaikuttaa
vapaaehtoisten
aineiden valintaan. Oppilaat
ovat sitoutuneita opiskeluun,
esimerkiksi kieliä valitaan
paljon. Yhteistyötä päiväkodin
kanssa tehdään muun muassa
kielenopetuksessa. Paraikaa
haetaan OPH:lta rahoitusta
kielirikasteisen opetuksen
kokeilun aloittamista varten.
Myös pienryhmien oppilaat
viihtyvät hyvin rauhallisessa
oppimisympäristössä. Ainutlaatuisen suurella välituntipihalla on tilaa leikkiä ja
pelata. Liikunta- ja luontoopiskelumahdollisuudet ovat
vertaansa vailla.
Kirjasto, hammashoitola,
Rollohalli ja Saaren kenttä
ovat kävelymatkan päässä.
Seurakunnan iltapäiväkerho
pallonheittomatkan päässä
koulusta ottaa vastaan alakoululaiset päivän päätteeksi.
Tilat käytössä
aamusta iltaan
Keskuksen tilat ovat tehokkaassa käytössä aamusta
iltaan. Samojen seinien sisäpuolella toimivat sujuvasti
toisiaan tukien koulu, kansalaisopisto, päiväkoti ja kolmas
sektori.
Koululaisille riittää salivuoroja, kun perusopetusryhmien
määrä on juuri oikea. Erityisesti liikuntatilat, käsityötilat
ja kuvaamataidetilat ovat
kovassa käytössä.
Päiväkodissa annetaan kielirikasteista opetusta ruotsin
ja englannin kielillä. 0-1-luokkalaisilla on yhteisiä kerhoja.
Oppilaat voivat valita vapaasti esimerkiksi musiikki-,
liikunta-, kuvataide- ja käsityökerhoista itsellensä sopivan
aamu- tai iltapäivätoiminnan.
Koulupäivän jälkeen tiloja
käyttävät
kansalaisopisto,
urheiluseurat, yhdistykset ja
harrastepiirit. Myös viikonloppuisin ovet ovat avoinna
yleishyödylliselle toiminnalle.
Koululla on pitkät perinteet.
Sieltä on saanut eväät elämään
monet huippuammattilaiset
kuten Lordi, Suomen ainoa
euroviisuvoittaja.
Visio Rovaniemen
ylpeyden aiheesta
Syväsenvaaran koulun lakkauttaminen luo paineita
Saaren ja Nivavaaran kouluille. Niihin on tehtävä mittavia
muutoksia ja lisärakentamista, mikäli kouluihin aiotaan
mahduttaa 260 Syväsenvaaran
oppilasta.
Henkilöstöllä on vahva visio
uudesta opinahjosta. Tulevaisuuden koulusta, pienten ja
suurten, nuorien ja vanhojen
kansalaisten kohtauspaikasta
joka on todellinen mahdollisuuksien talo ja Rovaniemen
ylpeyden aihe.
Uudella elinkaarimallilla
toteutettuna keskus voisi
nousta vaikkapa hirsistä. Se
tarjoaisi tilat vähintään 50
vuodeksi paitsi Syväsenvaaran peruskoululle, niin myös
kansalaisopistolle, päiväkodin
esikouluryhmille, kirjastolle
ja hammashoitolalle. Uuden
ajan ekorakennus lämpiää
maalämmöllä ja tuottaa
aurinkopaneeleilla osan sähköstään.
Uusi opetussuunnitelma
kannustaa suosimaan avoimia
oppimisympäristöjä,
toiminnallisuutta, elävää yhteistyötä ympäristön kanssa
ja opiskelua myös luokkien
ulkopuolella.
4
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
M I E T E L A U S E I TA
Elämäni onnellisimmat hetket ovat olleet ikuisen
kesäpäivän unta rakkauden puutarhassa.
Pentti Harjumaa
?Myös isämme uskoivat ennen ja kylvivät, leikkasivat ?? Olemme
kutsutut kylväjiksi.Tuskin on sen arvokkaampaa tehtävää? Työ
Jumalan valtakunnan palveluksessa on kylvötyötä. Hän antoi
kylvämisen kutsun ja myöskin sanansa siemenen. Kylväjällä on
tietoisuus että kasvunantaja luo siunauksensa kautta elämää.
Nanni Törrö
KulttuuriKolari:
Wanhaan malliin uusin kujein tosikoille ja veitikoille
Elisa Javarus
KulttuuriKolari ? tapahtuma järjestetään Kolarin
kirkonkylällä
lohimarkkinaviikonloppuna 25.?28.6.
Vuoden teema on Wanhaan
malliin uusin kujein tosikoille ja veitikoille. Tapahtumassa
keskustellaan kalastusmatkailusta, kotiseutusuhteesta
ja katsotaan sirkusta. Haastatellaan kirjailijoita, tanssitaan
ja kuunnellaan musiikkia,
seurataan moottoripyörä- ja
mopoparaatia sekä nähdään
borneolaisen passipoliisin ja
marduusialaisen kissantervaajan isän kuvataidetta.
Huuhaanakin tunnetun naivisti Martti Innasen tauluja on
esillä KulttuuriKolari
?????????????????????????
- viikonlopun ajan Jokijalka 65:ssa
kellon ympäri. Näyttelyn ajan
vietetään myös KulttuuriYötä, ohjelmassa muun muassa
Innasen lauluja.
Pitkän viikonlopun kirjailijavieraina ovat kirjalliseen
kärkikaartiin singahtaneet
Milla Ollikainen ja Aki Ollikainen. Heitä haastattelee kolarilaislähtöinen kirjabloggaaja
ja kustannustoimittaja Hanna
Pudas.
Kolarilaiskirjailija Kalle Tenhunen kertoo
Kolarissa asuneen henkilön
elämäntarin???????????
aan
pohjautuvasta romaanistaan Kiveliön yksinäinen kirjan
julkistamistilaisuudessa.
KulttuuriKolarin
musiikkitarjonnassa kuullaan
Vaskiseitsikko?????????????
????????????
Saaren Soittajia. Tangokuningatar Mira
Sunnari, Jyrki Vaattovaara ja
Kuva: Hannu Kekäläinen
Museoviraston Kuvakokoelmat on julkaissut museoiden,
arkistojen ja kirjastojen yhteisessä Finna-palvelussa 6000
kuvan otoksen, jossa on saamelaiskulttuuria esitteleviä
valokuvia, grafiikan vedoksia
ja piirustuksia.
Finna-tiedonhakupalvelussa (www.finna.fi) nyt julkaistut saamelaiskuvat ovat
enimmäkseen
valokuvia
1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, mukana on myös
piirustuksia ja grafiikkaa. Varhaisimmat grafiikan vedokset
ovat 1720-luvulta ja piirustuk-
10.6.
11.6.
12.6.
13.6.
14.6.
15.6.
16.6.
ke
to
pe
la
su
ma
ti
Seppo
Immi, Impi
Esko
Raili, Raila
Pihla, Kielo
Moona, Viena
Päivi, Päivikki
N I M E N TA K A N A
E l i sa J av arus
Kuva: Railin kotialbumi
Työ on
vienyt
Railia
tunturista
maalikyliin
Innasen Isoon
Äimälän Arvi-renki
tervehtii ohikulkijoita.
Suvi Lassila laulavat ja soittavat potpurina Sota-ajan lauluja.
KulttuuriKolarin päättää Trio
Lamminen, Rantala ja Rantala
Eino Leino ?runolaulukonsertti Kolarinsaaren kirkossa.
Konsertti koostuu Vesa-Matti
Loirin tunnetuksi tekemistä
sävellyksistä.
Ohjelmallisissa iltamissa
työväentalolla esiintymässä
ovat toimarilaiset, paritanssijat ja nuori hanuristi Marko
Haapapuro. Lisäksi iltamissa
on KulttuuriBingo, jossa
onnetar jakaa onnekkaille
kolarilaisten kulttuurituotoksia.
Lastenohjelmassa
lauantaina esiintyy Sirkus
Rohki Hyä ja Lohikäärme
käy näyttäytymässä. LuoteisLapin MC:n moottoripyörät
ja mopot ajavat paraatina
tapahtuma-alueen ohi.
Suomen kotiseutuliiton
toiminnanjohtaja
Riitta
Vanhatalo puhuu kotiseutusuhteen merkityksestä ja
sen vaalimisesta nykypäivänä.
KalaBaliikki-paneelikeskustelussa puidaan matkailukalastuksen ja kalastusmatkailun eroja.
KalaBaliikki
päättyy
paikalliskalasta purkitettujen
kalaruokien kilpailuun.
Saamelaiskulttuuria verkossa
Lappilainen
N I M I PÄ I VÄT
set 1840-luvulta. Uusimmat
valokuvat ovat 1970-luvulta.
Kuvat dokumentoivat niin
Ruotsin, Norjan, Venäjän
kuin Suomenkin saamelaiskulttuuria.
Museoviraston ylläpitämässä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa on julkaistu
Samuli Paulaharjun (18751944) käsikirjoituksia hänen
vuonna 1914 tekemältään
matkalta inarin- ja koltansaamelaisten pariin.
Paulaharju kokosi saamelaiskulttuuria koskevaa
muistitietoa poronhoidosta,
kalastuksesta ja metsästykses-
tä, rakennuksista ja käsitöistä.
Keräämäänsä aineistoa hän
hyödynsi monissa kirjoissaan.
Nyt Finnassa os. www.finna.
fi julkaistun kuvamateriaalin
lisäksi Museoviraston kuvako-
koelmissa on runsaasti myös
muita saamelaiskulttuuriin
liittyviä kuva-aineistoja. Lisätietoja os. http://www.nba.fi/
fi/tietopalvelut/asiakaspalvelu
Kuva: Erkki Mikkola, Museovirasto (KK5065_35A)
Panoraama Utsjoelta, Niiles Vallen porokylän väki aidalla Faallisilla
1931.
Raili on suomalaisen naisen etunimi. Nimeä on arveltu
mukaelmaksi heprealaisperäisestä nimestä Raakel. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan 1900-luvun alusta
vuoden 2009 loppuun mennessä 22 954 henkilöä on saanut
etunimekseen Raili, joista kaikki ovat naisia.
Hotelli Sodankylän hotellinjohtaja Raili Karvonen-Willmanin etunimen takaa löytyy pieni tarina. Railin äiti Irja
Annikki on kertonut, että hän tunsi erään aivan ihanan piian
jonka nimi oli Raili. Äiti halusi antaa tyttärelleen saman
nimen, jotta tämä henkilö pysyisi ikuisesti mielessä.
Lapsuudessaan Railin vastaan ei tullut ainuttakaan kaimaa eikä nimi johtanut kummempiin sanaleikkeihin.
Karvonen-Willman on vaikuttanut viimeiset 30 vuotta
hotellialalla. Työ on vienyt naista Lapissa ketjun ja yksityisen
palveluksessa tunturista maalikyliin.
? Sattumoisin nykyisen pomoni vaimo ja pomoni veljenvaimo ovat kaikki samannimisiä ja asia on usein jopa hauska
työmaalla. Meitä kutsutaankin Raili ykköseksi, kakkoseksi
ja niin edelleen tilanteen mukaan.
? Irkuille olen aina luontevasti Raili ja pitkän nimihirviöni takaa olen ollut joskus jopa Vilma Karvonen.
Raili on huolissaan nykykulttuurista, joka jumittaa ihmiset neljän seinän sisälle kotisohvalle.
? Käykää ihmiset ravintoloissa tapaamassa kavereita.
Syökää hyvää ruokaa ja skoolatkaa juomia. Seurustelkaa ja
nauttikaa ihmisten hyvästä seurasta.
? Some ja muu netti ?elämä ei voi tarjota sellaisia kokemuksia, mitä löytyy livenä elävän musiikin ja ystävien parissa, nenätysten samassa seurassa. Ja ravintolassa tutustuu
vaikkapa tanssilattialla uusiin ihmisiin.
? Näin musiikkiperinne jatkuu ja myös ravintolaala pääsee kehittymään.
Railin perheeseen kuuluu aviopuoliso ja kolme lasta. Esikoinen on tuore tämän kevään ylioppilas. Kaksi nuorempaa
ovat vielä yläasteikäisiä.
Harrastukset vievät naisen hyvän ruoan, matkailun, liikunnan sekä musiikin ja leffojen pariin.
Railin lempipaikka löytyy aivan Hangon eteläkärjestä.
Sinne hän eksyy lomillaan paistattelemaan päivää ja ihailemaan auringonlaskua.
Railin nimipäivä vierähtää taatusti laatuseurassa kaikkien
Elokuvajuhlien vieraiden ja loistavien työkamujen keskellä.
? Kotona luultavasti odottelee jokin pieni ylläri, siitä
kiitos perheelle.
Raili toivottaa kaikille lukijoille mukavia lomia ?säästä
huolimatta!
5
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Kuva: Karoliina Savolainen
Room Escape Rovaniemelle
Kuva: Mikko Halonen
Riitta Kemppainen-Koivisto
Koiranäyttely on paljon muutakin kuin koiran kauneuskilpailu.
Kansainvälinen
koiranäyttely Napapiirillä
Lappilainen
Koiranäyttely on paljon muutakin kuin koiran kauneuskilpailu. Siinä tuomari palkitsee
mielestään kauneimman ja
rotumääritelmää parhaiten
vastaavan koiran rotunsa
parhaaksi.
Rovaniemellä perinteisesti
juhannuksena järjestettävät
koiranäyttelyt on ihana kohtaamispaikka koirakansalle.
Rovaniemen juhannusnäyttely tunnetaan laajasti harrastajien parissa. Osallistujia tulee
ympäri Suomen, samoin myös
Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Moni tulee Napapiirille
vuosi toisensa jälkeen.
Juhannuksen näyttelyt käydään kahtena päivänä, lauantaina ja sunnuntaina 20.?21.6.
Tapahtumaan on ilmoitettu yli
1 830 koiraa. Näyttelypäivinä
arvostelut alkavat klo 10 ja
tarkemman aikataulun voi
tarkistaa
juhannusnäyttelyiden nettisivuilta http://
juhannusnayttely.com/ tai
näyttelypaikalta ostettavasta
luettelosta.
Koiranäyttelyiden yksi keskeisistä tehtävistä on antaa
informaatiota koirien kasvat-
tajille koirien ulkonäöstä ja
rakenteesta suhteessa kyseisen rodun rotumääritelmään.
Siis ohjeeseen siitä, millaiset
piirteet koiran ulkonäössä,
liikkeissä ja karvanlaadussa,
koossa ja rakenteessa, ovat
toivottavia rodun käyttötarkoituksen ja ulkoisten piirteiden näkökulmasta.
Sosiaalinen
samanhenkisten
harrastus
Osalle näyttelyvieraista tavoite
on saavuttaa koiralle tietty laatumaininta ulkomuodostaan,
jota edellytetään muiden lajien
valion arvon saavuttamiseksi
tai koeoikeuden hyväksymiseksi. Näin on esimerkiksi
joidenkin metsästyskokeiden
kohdalla. Toisille kyse on
kovemmasta kilpailusta, koiranäyttelyiden kirkkaimpien
palkintojen saavuttamisesta
ja rotuyhdistyksen tai kennelliiton myöntämän vuoden
näyttelykoirapalkinnon ansaitsemisesta.
Monelle näyttelyvieraalle
motiivi on näyttelyiden sosiaalisessa luonteessa: parhaimmillaan koiranäyttelyt
ovat ihana harrastus, jossa
keskeisessä roolissa on koiran
kanssa yhdessä tekeminen,
kavereiden tapaaminen ja
matkustelu samanhenkisessä
seurassa.
Yhdistysten yhteinen
talkoorutistus
Juhannuksen kansainvälisen
koiranäyttelyn taustavoimina
toimivat paikalliset koiraharrastajat: Lapin Spanielikerho
ry, Rovaniemen Käyttökoirat
ry, Välijoen Riistamiehet ry
ja Ala-Ounasjoen Erästäjät
ry. Suurin osa töistä tehdään
talkootöinä.
Kyseessä on usean kuukauden mittainen työsarka,
joka huipentuu juhannusta
edeltäville viikoille käytännön
järjestelyiden varmistamisessa ja itse näyttelypaikan pystyttämisessä. Napapiiri tarjoaa
oivalliset puitteet näyttelyn
järjestämiselle.
Tapahtuma tarvitsee viikonlopun aikana reilusti talkooväkeä. Heidän panos on todella
merkittävä.
Kuva: Heidi Lonnakko
Rovaniemi on saamassa
uuden vapaa-ajan vietteen
lokakuussa. Room Escape
on peli, jossa ryhmä pelaajia
lukitaan huoneeseen, joka on
täynnä mysteereitä, johtolankoja, vinkkejä, vihjeitä ja myös
runsaasti hämäyksiä. Ryhmän
ainoa tavoite on päästä lukitusta huoneesta ulos.
Pelissä testataan toimimista tiiminä, kommunikaatiota
sekä ongelmanratkaisu- ja
päättelykykyä. Idea perustuu
vastaavaan tietokonepeliin,
jossa pelaajan pitää päästä pois
lukitusta huoneesta.
? Tosielämän versiosta on
tullut viimeisen vuoden sisällä
aivan mieletön hitti Suomessa
ja pelejä löytyy pääkaupunkiseudulta jo toistakymmentä.
Vastaavia pelejä on myös
Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja kohta myös
Rovaniemellä, kertoo Mikko
Halonen.
Mikko pyörittää vastaavia
pelejä itse Turussa sekä Oulussa.
? Turussa olemme olleet
auki tammikuusta alkaen ja
Oulussa toukokuusta lähtien. Rovaniemelle huone on
tarkoitus aukaista johonkin
keskustan alueelle tulevaksi
sesongiksi 2015/2016 lokakuussa, tietää Inkeri Koskinen, joka on mukana siippansa
Mikon kanssa puuhassa mu-
Mikko Halonen ja Inkeri Koskinen tuovat Room Escape pelihuoneen Rovaniemelle syksyllä.
kana.
Rovaniemelle
tulevassa
pelissä hyödynnetään Lapin
mystiikkaa ja käytetään muun
muassa Joulupukkia hyvin
vahvasti teemassa sekä itse
pelin juonessa mukana.
Mikko on entinen rovaniemeläinen, mutta on asunut
Turussa jo kuutisen vuotta. Inkeri on lähtöisin Sastamalasta.
?
?
?
??? ??? ????
6
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Kuva: Ulla Lempiäinen
Kaupunkijuhannus
Rovaniemellä
Keskiyön aikaan jokirannassa voi vielä ihailla perinteistä juhannuskokkoa ja kuunnella yöttömän yön tunnelmallista musiikkia.
Lappilainen
Rovaniemen kaupunki yhteistyökumppaneineen järjestää
koko perheelle viihdyttävää
ohjelmaa juhannusaattona.
Rölli ja Metsänhenki ? koko
perheen näytelmä Konttisen kesäteatterissa aloittaa
ohjelmatarjonnan klo 16.
Näytökseen on varattu 300
vapaalippua, jotka ovat jaossa
maanantaina 15.6. klo 12 alkaen Palvelupiste Osviitassa,
Hallituskatu 7.
Näytelmän päätyttyä iloinen teatterikulkue johdattaa
yleisön Ravintola Valdemarin
terassille klo 18 alkavaan
lipunnostoon ja Lippulauluun. Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Heikki Autto julistaa Suomen
suven alkaneeksi ja Siepakat
jatkavat noin puolen tunnin
ajan musiikki-, laulu- ja
tanssiesityksin juhannuksen
ohjelmaa.
Juhannusjuhla jatkuu klo
22 Ravintola Valdemarin ju-
hannustansseilla klo 02 asti
Jukka Lampelan & Lapponian
tahdissa.
Rovaniemellä miteltiin
ensiavun Suomen mestaruuksista
Kuva: Antti Kurola
Inka Kovanen
Viikonloppuna pidetyn Suomen Punaisen Ristin ensiapukisoissa voiton varhaisnuorten
sarjassa vei Lapin piiri, jota
kisoissa edusti SPR:n Rovaniemen osaston Reddie Kids
-joukkue. Lappiin tuli kisoissa
toinenkin palkinto: parhaan
ryhmänjohtajan tittelin otti
Rovaniemen aikuisten osaston
Anneli Hermanhoff.
Rovaniemen Ounasvaaralla
järjestettyihin ensiavun suomenmestaruuskilpailuihin
osallistui 27 joukkuetta eri
puolilta Suomea. Kilpailussa
oli neljä sarjaa, ja kilpailijoita
oli 118.
Lappi menestyi kisassa ja
voiton vei Punaisen Ristin
Rovaniemen osasto varhaisnuorten Reddie Kids ? sarjassa. Lapin piiriä edustaneeseen
joukkueeseen kuuluivat Inka
Laitinen, 11, Silja Kinisselkä
12, ja ryhmänjohtaja Jasmin
Tanninen, 12. Reddie Kids
on yleisnimi varhaisnuorten
ensiapukerhotoiminnalle ja
se oli kisassa yksi neljästä
sarjasta.
? Voiton toi ryhmämme
hyvä yhteishenki, arvioi Inka
Laitinen heti kisojen jälkeen.
Pohjoista osaamista oli
Kuva: Antti Kurola
Lapin piiriä edustaneet Inka Laitinen, 11, (vas.), Silja Kinisselkä,
12, ja ryhmänjohtaja Jasmin Tanninen, 12, ottivat lauantaina voiton varhaisnuorten sarjassa ensiavun suomenmestaruuskisoissa.
myös johtajakisassa. Kilpailujen parhaaksi ryhmäjohtajaksi
valittiin Rovaniemen osaston
aikuisten sarjan ryhmänjohtaja Anneli Hermanoff.
Aikuisten sarjassa voiton
vei Hämeen piirin joukkue.
Toiseksi aikuisten sarjassa tuli
Helsingin ja Uudenmaan piiri
ja kolmanneksi Varsinais-Suomen piiri. Neljännen sijan otti
Lapin piiriä edustanut Punaisen Ristin Rovaniemen osasto.
Ensiauttajaparien Suomen
mestaruuden otti niin ikään
Hämeen piiri. Nuorten sarjan
voitti Varsinais-Suomen piiri.
Monipuolisia rasteja
haasteellisissa
maasto-oloissa
Ounasvaaralla
käydyissä
kilpailuissa joukkueiden oli
osoitettava ensiaputaitonsa
rasteilla, joille oli lavastettu
haasteellisissa maasto-oloissa
tapahtuvia onnettomuustilanteita. Rasteilla annettiin muun
muassa ensiapua tajuttomalle,
elvytettiin elotonta ja huolehdittiin hypotermiasta kärsivästä retkeilijästä.
Kilpailun ylituomarin Henri
Backmanin mukaan kilpailun
taso oli korkea, vaikka vaihteluakin oli. Aikuisten sarjan
voittajan ratkaisi kilpailijoista
paistanut pitkä kokemus.
? Suorituksesta näkyi ko-
Rovaniemen aikuisten ea-joukkue sijoittui SM-kisoissa neljänneksi.
kemus ja sujuva yhteistyö.
Joukkue on harjoitellut paljon
ja pysynyt melko samana pitkään. Lisäksi joukkue keskittyi
autettavaan, hoiti ihmistä, eikä vain keskittynyt ensiapuun
teknisenä suoritteena, Backman arvioi suoritusta.
Ensiapu on hyödyllinen
ja hauska harrastus
Ensiapukilpailu valmentaa
samalla ensiapuryhmiä yleisötilaisuuksien ensiapupäivystyksiä varten. Punaisen Ristin
ensiapuryhmät päivystävät
vuosittain valtakunnallisesti
lähes 3000 tapahtumassa ja
antavat ensiapua noin 20 000
ihmiselle.
Ensiapuryhmät perustuvat
vapaaehtoisuuteen ja ovat
avoimia kaikille. Lapin alueella toimii yhteensä 22 Punaisen
Ristin osastoa, ja niistä 16:ssa
on ensiapuryhmä.
Ryhmässä toimiminen on
samalla hauska harrastus.
? Se on hyödyllinen ja hauska
harrastus, johon annetaan
koulutusta. Samalla ryhmissä
saa uusia ystäviä, sanoo Punaisen Ristin Lapin piirin terveydenhuollon suunnittelija Tiia
Karppinen.
Ensiaputaidot ovat erityisen tärkeitä harvaan asutuilla
alueilla
kuten
Lapissa, jossa välimatkat ovat pitkät.
? Ennakointi
ja ennaltaehkäisy
ovat meille ihan
jokaiselle tärkeitä,
Karppinen muistuttaa. ? Olisi
hyvä, että jokaisessa perheessä
olisi ainakin yksi
ensiaputaitoinen
henkilö.
Ensiaputaidot
antavat
myös
rohkeutta toimia
onnettomuustilanteissa.
? Ei aina ajateltaisi, että
joku muu paikallaolija hoitaa
tilanteen, vaan uskalletaan
aloittaa auttaminen itsekin.
Pienillä toimenpiteillä voidaan pelastaa henkiä. Jo se,
että avataan hengitystiet, voi
pelastaa ihmisen, Karppinen
sanoo.
Itseäsi lähin Punaisen Ristin osasto ja ensiapuryhmä
löytyy täältä: https://rednet.
punainenristi.fi/node/6217
Voit myös kysyä lisää tietoa
Lapin piirin terveydenhuollon suunnittelijalta Tiia
Karppiselta, tiia.karppinen@
punainenristi.fi tai puhelin
0400 703 287.
7
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Ivalojoen kultakämpillä
talkookuhinaa
Kuva: Timo Martola
Lappilainen
Tankavaaran Kultamuseon
talkoolaiset laittoivat jälleen
tohinaksi Ivalojoen kulta-alueella yhdessä Metsähallituksen
luontopalvelujen kanssa. Tällä
kertaa uuden tervapinnan
kattoon saivat Moberginojan
autiotupa ja vuokrakämppä.
Samassa pihapiirissä oleva
museosavusauna sai uuden
katon toukokuun lopulla.
Talkooleirin ohjelmassa oli
kattojen tervauksen lisäksi
savusaunan katon vaihto
kokonaan uuteen. Samalla
vanhat myyrien kansoittamat
mineraalivillaeristeet poistettiin. Autiotuvan ja saunan
ympärystää kaivettiin, jotta
sula- ja sadevedet valuvat
paremmin pois seinustoilta
eivätkä lahota hirsiä. Sauna oli
toiselta reunaltaan painunut
maahan, ja se nostettiin ylös
kivien päälle. Kämppien ympäriltä kaadettiin myös muutama puu pois varistamasta
lehtiä ja neulasia katoille.
-Kultamuseon vuosia jatkunut talkootyö on ollut meille
korvaamaton apu Ivalojoen
kultahistoriallisten rakennusten hoidossa. Toivottavasti
perinne ja yhteistyö jatkuu,
kiittelee kulttuuriperinnön
erikoissuunnittelija
Siiri
Tolonen Metsähallituksen
luontopalveluista.
? hää- ja
juhlapuvut
? sisustustekstiilit
? korjausompelu
Atrian
ATRILLI
Grillimakkara
Kesäaurinko paljastaa talven
jäljiltä
puunaamattomat
paikat. Varsinkin kun juhlat
kolkuttavat ovella on aika siivota. Puhdas ja siisti koti tekee
hyvää myös mielelle.
Selkäliiton mukaan siivous
on parhaimmillaan arkiliikuntaa joka vahvistaa koko
selkää. Kumaria työasentoja
ja nostoja huonossa ryhdissä
tulee välttää.
Selän kannalta on parempi
siivota vähän useampana päivänä kuin tehdä suursiivous
kerralla. On myös tärkeää
työskennellä vaihtelevasti
ja välttää toistuvia liikkeitä.
Jos askareet tuottavat kipua,
kannattaa vaihtaa tekemistä
ja pitää lepotaukoja. Jos
alaselän kanssa on ongelmia,
voi siivouksen ajan käyttää
tukivyötä.
Imurointi ja lattioiden pesu
kuormittavat erityisesti selkää. Ikkunanpesussa väsyvät
niska ja hartiat.
Imurointi ja
lattian pesu
Liikuta imurin tai mopin
vartta samaan aikaan vartalosi kanssa. Säädä varsi niin
pitkäksi, että voit työskennellä selkä suorassa ja hartiat
alhaalla. Älä kierrä tai kurota
liian pitkälle eteen, vaan käytä
jalkoja. Jos sinulla on iskiasoi-
Suomalainen porsaan
tuore/maust.
400g
KASSLER
PIHVIT
(2,47/kg)
099
590
pkt
kg
Suklaa ja mansikkatuutit
PINGVIINI
8-PACK
499
Savusaunan katto uusittiin, tervattiin ja seinustat avattiin.
pkt
Tänä keväänä tulva sotki
alkuperäisiä suunnitelmia.
Talven aikana kattotervat
vietiin Ritakosken kultalaan
ja sieltä käytiin lumetkin pudottamassa pois ajoissa, että
rakenteet pääsevät kuivumaan
tervausta varten. Toisin kävi.
Rankat sateet ja vauhdilla tunturista sulaneet vedet nostivat
jo laskussa olleen veden Ivalojoessa sen verran korkealle,
että varasuunnitelma otettiin
käyttöön ja talkooleirin koh-
teeksi tulikin Moberginoja. Ritakosken kultala on vuorossa
mahdollisesti myöhemmin
kesällä.
Moberginojalla oli 1900-luvun alussa Prospektor Oy:n
suurehko kultatyömaa. Ensimmäinen valtaus Moberginojalla oli Olli Alariestolla
jo 1888. Pihapiiristä löytyvät
autiotupa, vuokrakämppä ja
iso savusauna. Rakennuksia
kunnostettiin ensimmäisen
kerran 1970-luvulla Lapin
Kultala Säätion aloitteesta.
Tällöin kämpät olivat jo
huonossa kunnossa. Nykyinen autiotupa on osa vanhaa
isompaa päärakennusta, jonka
perustusten jäännöksiä voi
erottaa autiotuvan vieressä.
Vuokrakämppä puolestaan
paloi 1993, mutta rakennettiin
uudelleen entisen mukaiseksi
1999. Autio- ja vuokratupa
ovat edelleen majoituskäytössä. Savusauna toimii museoituna nähtävyytenä.
Kuva: Selkäkanava.fi.
reita, pään etukumara asento
saattaa pahentaa niitä.
Suosi käyntiasentoa. Seiso
toinen jalka toisen edessä ja
pidä polvet hieman koukussa.
Vaihda välillä toinen jalka
eteen ja käsiotteet toisin päin.
Työskentele rytmikkäästi ja
käytä koko kehoa.
Kun siivoat pöydän tai sängyn alta, koukista lonkkia ja
polvia ja pidä selkä mahdollisimman suorana. Voit myös
ottaa kädellä tukea, istahtaa
tuolille tai laittaa toisen polven lattiaan.
Mopatessa työkätenä toimii pääasiassa alakäsi, jonka
liikkeen on hyvä pysyä lantiorajojen sisäpuolella. Mopin
sivuttaissuuntaisen liikkeen
tulisi olla noin 1,5 metriä.
Pölyjen ja tasojen
pyyhkiminen
Käytä tasapuolisesti kumpaakin kättä. Pyyhi pöydän
oikea puoli oikealla kädellä ja
vasen vasemmalla. Näin vältät
yhden käden rasittumisen ja
liiallisen selän kierron. Voit
vähentää selän kuormitusta
siten, että otat vapaalla kädellä
tukea pöydästä.
Seiso yhdellä jalalla, kun
pyyhit esimerkiksi vessanpeiliä. Tällöin saat voima- ja tasapainoharjoitusta ja alaselän
asento pysyy luonnollisena.
Voit myös tehdä kumarrukset ja kevyet nostot yhdellä
JL-AUTOPALVELU
Huollot ? Korjaukset ? Ilmastointihuollot
Nelipyöräsuuntaukset ? Katsastuspalvelut
Autosähkötyöt? Webaston korjaukset/asennukset
NYT MYÖS NETTIAJANVARAUS 24H/vrk!
Alakorkalontie 5 * 96300 Rovaniemi * 040 504 1092
ma-pe 8-16, la 10-14 + 24/7 korjauspäivystys
Korotonta maksuaikaa 30 vrk, myös osamaksumahdollisuus.
Säästä selkää siivotessa
Lappilainen
Olen muuttanut! Uusi osoitteeni on:
Raaniontie 3, Ylikylä ? 040 747 7791
MUISTATHAN
Meiltä huolto- ja korjaamopalvelut
kaikkiin merkkeihin!
Huollon ajaksi sijaisauto veloituksetta.
Meiltä myös uudet
Hankook - renkaat ja
tietenkin purkuosat
paikalleen asennettuna.
Tervetuloa!
Olemme myös Facebookissa,
käy tykkäämässä.
MEILTÄ SAAT LAADUKKAAT JA
EDULLISET PURKUOSAT SEKÄ
UUDET TARVIKEOSAT.
YHTEYSTIEDOT:
PURKAMO 0400 918 378
HUOLTO 0400 918 379
Vasaratie 7, 96320 ROVANIEMI
myynti@napapiirinautopurkamo.fi
huolto@napapiirinautopurkamo.fi
www.napapiirinautopurkamo.fi
Puutavaran
poiskuljetukset
Lappilainen
Siivous on parhaimmillaan arkiliikuntaa joka vahvistaa koko selkää.
jalalla. Muista tehdä harjoitus
molemmilla jaloilla.
Ikkunoiden
pesu
Jakkaralla keikkuminen on
tapaturmariski. Varrellinen
ikkunanpesin säästää tapaturmilta ja niska- hartiavaivoilta.
Voit myös kiinnittää kuivauslastan jatkovarteen.
Pese kapeampia alueita
kerrallaan, näin vältyt liialta
kurkottelulta sivuttaissunnassa. Kun peset matalalla olevia
ikkunoita, koukista lonkista
ja polvista. Näin saat pidettyä
selän keskiasennossa.
Laki metsätuhojen torjunnasta sekä siihen liittyvät
asetukset velvoittavat kuljettamaan puutavaran pois
hakkuupaikalta tai välivarastosta aika- ja aluerajojen
mukaisesti. Metsäkeskuksen
kokoama muistilista auttaa
toimijaa varmistumaan, että
metsätuholain edellyttämät
suojaustoimet on tehty oikein.
? Tärkein keino metsien
hyönteistuhojen torjumiseksi on kuljettaa kuoriaisten
lisääntymisalustana toimiva
puutavara ajoissa pois hakkuupaikalta ja välivarastoista, painottaa valmiuspäällikkö Yrjö
Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.
Vaihtoehtoisesti
puutavaran omistajan on muulla
tavoin huolehdittava, ettei
puutavarasta pääse leviämään
ympäristöön
metsätuhoja
aiheuttavia hyönteisiä. Poistamisvelvoite koskee myös laissa
määritetyn rajan ylittävää
määrää esimerkiksi myrskyn
kaatamia tai vahingoittamia
puita.
Puutavaran omistajan tai
hakkuuoikeuden on myös
ilmoitettava ajoissa Metsäkeskukselle tilanteista ja
olosuhteista, joiden vuoksi
metsätuholaissa säädettyjen
velvollisuuksien noudattaminen voi estyä.
8
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Kyläturvallisuusmalli laajenee Lappiin
Kuva: Pera Hussi
Elisa Javarus
Suomeen rakennetaan yhtenäinen kyläturvallisuusmalli,
joka toimii kylien asukkaiden
apuna. Suomen Pelastusalan
Keskusjärjestö rekrytoi ja
kouluttaa kylien turvallisuuden yhdyshenkilöitä maan
laajuisesti. Ikäihmisten turvallisuutta aiotaan edistää
myös seurakuntien diakoniatyöntekijöiden avulla.
Lapissa on suunnitteilla
koulutuksen järjestäminen
syyskuussa
Meltauksessa.
Hankkeen projektipäällikkö
Aikku Eskelinen painottaa,
ettei tilaisuus ole sidottu pelkästään Meltauksessa asuville
vaan on avoin lappilaisille.
Eskelisen mukaan koulutuksessa saa kattavan otoksen
turvallisuusasiaa. Tavoitteena
on kerätä yhdyshenkilöverkosto auttamaan arjen haasteissa.
Yhdyshenkilöt jakavat vastuuta ja vievät alueilleen ajankohtaista turvallisuustietoa ja
keskustelua. He myös järjestävät kyläläisille tuetusti turvallisuuskoulutuksia ja liittävät
tulipalojen ehkäisyn osaksi kyläyhdistysten toiminta- ja turvallisuussuunnitelmia.
Tavoitteena saavuttaa
jokainen kyläläinen
Kyläturvallisuusmallissa pohditaan mikä tuo ja mikä vie
turvaa kyliltä. Kuka huolehtii, että naapurin mummo saa
Kyläturvallisuusmalli jakaa vastuuta kylillä.
apua mikäli sähköt paukahtaa
poikki myrskyn silmässä.
?????????????????????????
Kainuusta Lappiin laajentuneessa mallissa on havaittu,
että diakoniatyö on tärkeä toimija harvaan asutuilla alueilla.
Tavoitteena on saavuttaa myös
ne syrjässä asuvat ikäihmiset,
jotka eivät pysty osallistumaan
turvallisuuskoulutuksiin tai
kylätapahtumiin. Vapaaehtoisesti hankkeeseen osallistuville diakoniatyöntekijöille
annetaan tehtävään liittyvä
koulutus.
Koulutusten järjestämiseen
osallistuu osa alueellisista
pelastuslaitoksista ja pelastusliitoista. SPEK vastaa
koulutusten koordinoinnista
ja koulutusmateriaaleista.
Kyläturvallisuusmallia ovat
SPEKin, pelastuslaitosten
ja pelastusliittojen lisäksi
rakentamassa Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR:n
Harvaan asutun maaseudun
MIDNIGHT
SUN
30
FILM FESTIVAL
th
festivaali
KLUBI
1 0. ? 14. 6. 2015 SO DAN K Y LÄ LAPLAN D FI NL AND
W W W. M SFI LM FE ST I VA L. FI
HOTELLI SODANKYLÄ 2nd floor
KE 10.6. ja TO 11.6.
? TUURE KILPELÄINEN
JA KAIHON KARAVAANI
PE 12.6.
? BOOGER HARP
? TOURETTES
Jonna Tervomaa, Tokela,
Miikka Paatelainen,
Mikko Mäkelä, Topi Kurki
? CHEESE
Sam Huber,
Miikka Paatelainen,
Janne Haavisto
LA 13.6.
? JONNA TERVOMAA &
JUSSI JAAKONAHO DUO
? J. KARJALAINEN
festivaali
KLUBI
AVOINNA
21.00?04.00
Liput: Ke-to-pe 10 ? ja la 15 ?
Festareilla muun muassa
Kunnianosoitus PETER VON BAGHILLE:
?Kreivi? ja muut ikivihreät, omat suosikit sekä Petteri-seminaari.
70 MM JÄTTIELOKUVIA ?maailman parhaasta ?Vertigosta?
?Dersu Uzalaan? ja ?2001: Avaruusseikkailuun?.
Rakastettujen brittielokuvien MIKE LEIGH johtaa ulkomaisia tekijävieraita.
Kotimaisissa mm. ARMI TOIVANEN, MINNA HAAPKYLÄ, PETRI KOTWICA,
ANSSI MÄNTTÄRI, VILLE SUHONEN. Useita suomalaisiakin ENSI-ILTOJA.
Festivaalin 30v-SARJASSA mm. Kaurismäkiä (tekijät paikalla).
3D-SPESIAALIT Godardista sotaspektaakkeliin.
Avanti!-orkesteri ja ANTONIO COPPOLA säestävät upeita
MYKKÄKLASSIKKOJA entistä isommassa sirkusteltassa.
LEFFAKARAOKE kolmena yönä,
mm. kotimaisia hittejä ja Princen ?Purple Rain?.
Ulkomaisissa uutuuksissa mm. Berliinin ja Locarnon filmijuhlien voittajat.
Jukka Virtasen LEFFARAATI. ISMO ALANKO & valokuvakonsertti.
verkosto sekä Kirkkohallitus.
Kyläturvallisuusmalli perustuu vuosien 2013?14 Arjen
turva harvaan asutuilla alueilla
-hankkeen kokemuksiin Kainuussa. Mallin kehittämistä
rahoittaa Palosuojelurahasto.
AA,
Yli 100 ELOKUV
TÄ!
yli 130 NÄYTÖS
Tervetuloa
nauttimaan fe
stivaaliherkuista ja ju
omista
sekä lämpimäs
tä
tunnelmasta fe
stivaalien
uuteen kierräty
shenkiseen
KINOPUB
I
-ravintolaan,
(Elokuvateatte
ri
Lapinsuun vie
ressä,
ent. Simosen po
istopist
sekä
Kitisenrannan
koulun piha-alu
eella
sijaitsevaan
PUBITELTTA
AN.
e)
Nämä ravintola
t ja
terassit on sis
ustettu
paikallisten ol
ohuoneiden
ylijäämäkaluste
illa, joten
kotoinen tunnel
ma on taattu!
Luvassa erilaist
a yllätysohjelmaa: mm
. leffavisa,
yllätysmusiikkia
.
y
Happ ours!
H
9
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Kuva: Ulla Lempiäinen
Kesäinen
kauppatori
laulaa ja soi
Lappilainen
Rovaniemen
kauppatorin
torikahviossa järjestetään
jälleen kesällä tiistaisin 9.6.
klo 18 alkaen noin 1,5-2
tuntia kestäviä yhteislaulutilaisuuksia, joihin kaikki,
vauvasta vaariin, ovat lämpimästi tervetulleita. Kalevi
Viitala laulattaa ja juontaa
tilaisuudet elävän musiikin
säestämän. Luvassa on myös
yllätysvieraita ja karaokea.
Tilaisuuden väliajalla yleisöllä on mahdollisuus rupatella tuttujen kanssa sekä ostaa
torikahviosta muun muassa
jäätelöä, kylmää juotavaa,
kahvia tai teetä ja maukkaita
hillolettuja. Rattoisia hetkiä
kauppatorilla vietetään aina
elokuun alkupuolelle asti.
Paikan päällä jaetaan lauluvihkoja, jotka toivotaan
palautettavan tilaisuuden jälkeen järjestäjille odottamaan
seuraavaa lauluiltaa. Mikäli
laulutilaisuus joudutaan sairauden tai muun syyn vuoksi
peruuttamaan, siitä ilmoitetaan torikahviossa.
Yhteislaulutilaisuuksien
järjestäjät: Kalevi Viitala,
kauppatorin kahvion omistaja
Marjatta Pekkala ja Rovaniemen kulttuuritoimi.
Kalevi Viitala laulattaa kesätiistaisin väkeä Kauppatorilla.
Voiko kulttuuria viedä?
Kuvat: Olli Halttu
Freelancer näyttelijä Irene Tikka reissasi Lapin palvelutaloissa virittämässä tunteita ja tunnelmia ja sai
itsekin paljon pohdittavaa kulttuurin merkityksestä ikäihmisten hyvinvoinnille.
Riitta Kemppainen-Koivisto
20 Lapin kunnan vanhusten
palvelutalon asukkaat saivat
viime kuussa kokea kulttuurielämyksen. Erämaan kutsu, vajaa tunnin mittainen
muistelusmatka ihmisen ja
eläimen välisestä suhteesta
vietiin palvelutaloihin ihmeteltäväksi. Tarkoitus oli luoda
ihmiselle elämys, tuoda mieliin kotona olleet kotieläimet,
kissat, koirat ja lehmät.
Matkaa taittoi freelancer
Irene Tikka avustajansa Olli
Haltun kanssa. Kiertueen
mahdollisti Suomen Kulttuurirahasto, joka tukee ajatusta
kulttuuriviennistä sinne, missä ihmiset ovat ja asuvat.
Ennen kuin matkaan
päästiin, oli luotava esitys.
Teeman löydyttyä tiimi mietti
toteutusta, jonka voisi roudata
ympäri maakuntaa. Tarvittiin
ohjaaja ja rahoituksen hakija.
? Tämä elämys tuotiin
vanhusten iloksi avustusrahan,
15 000 euron apurahan turvin.
Mitenkähän olisi käynyt, jos
tästä olisi tilaaja joutunut
maksamaan edes osan? Olisiko
kiertue noussut pystyyn ollenkaan, eli olisiko joku ollut
valmis maksamaan kulttuurista? kysyy esiintyjä, koiraksi ja
vetojuhdaksi muuttuva Tikka.
?Miehän tykkäsin, ko
emmie sitä niin vakavasti
ottanu.?
Taiteilijan, freelancer näyttelijän, esityspäiväkirja kertoo
monesta onnistuneesta kohtaamisesta. Vanhuksen mieli
on liikkunut ja liikuttunut.
Mieliin nousevat oma Rekkukoira, joka alkoi vuosien
saatossa muistuttaa yhä vain
enemmän isäntäänsä. Ja Sipikissa, joka aina löysi tiensä
takaisin kotiin, vaikka oli ollut
kuukausia omilla teillään.
?Onhan se mukava, ku meki
saahaan teatteria, ku eihän
met Lapin ihmiset sitä ole
nähty. Anselmikhan tuskin
koskaan.?
Teatteria pääsi seuraamaan niin vuoteessa makaava vanhuspotilas kuin
järjestäjien toimesta mukaan
kutsutut omissa kodeissa
asuvat ikäihmiset saattajansa
kera. Joillakin paikkakunnilla
oli kutsuttu mukaan väkeä
kehitysvammaisten palvelukodista.
Joku unohti jo 10 minuuttia
esityksen jälkeen edes seuranneensa mitään teatteria, vaikka silmin nähden oli nauttinut
ja reagoinut esityksen aikana.
Mutta usea jatkoi kahvipöydässä omia muisteluitaan
maailman parhaasta jahtikoirasta.
Mainosta, roudaa,
esitä ja poistu
Freelancer tulee, tuo tullessaan, kasaa ja vie mennessään.
Niin esitykseen tarvittavan
rekvisiitan, valot, puvut, autolastillisen tavaraa. Vastaanotto perillä on usein odottavan
innostunut, tilat hyvin mietitty etukäteen ja esitykseen
kutsuttu ja tiedotettu hyvin
asukkaita ja muitakin kunnan
ikäihmisiä.
? Monessa paikassa oli
kahvit ja pullat, ja leppoisa
ilmapiiri keskustelulle. Hyvä
henki kyllä näkyi katsomossa,
osattiin nauttia esityksestä
ja olla mukana, tietää Tikka
kokemuksistaan.
Ihminen ei elä pelkistä kiitoksista, vaan leipä pöytään
tulee näiltä kiertueilta. Uts-
joelta Simoon, Savukoskelta
Hettaan. 5 viikon esitysrumba on nyt ohi, mieli täynnä
tuntemuksia. Flash backina
pilkahtaa esiin vanhuksen hymy, jonkun tuskainenkin ilme
muisteluista, henkilökunnan
vastaanotto.
? Kokemuksena tätä vielä
pohdiskelen. Antoisaa on ollut reissussa olo, 20 kunnan
vanhustyötä ehdin havaita
muutaman tunnin ajan. Ajokilometrejä, niitähän oli myös.
?Mukavaa ku meillekki nykyaikaa tänne.?
?Ku meile on aina vain niitä
tanssi- ja lauluryhmiä, niin
tämä oli niinku oikia esitys.?
Näillä kiitoksilla tuntuu, että Suomen Kulttuurirahaston
apuraha oli passelisti osunut
kohilleen.
? Ei tämä taiteilu sentään
ihan pelkkää ihanuutta ole.
Jotkut vanhukset ja hoitajat
kokivat kiertueella arjen häiritsevänä rutiinien rikkomisen. Kohteliaasti on pyydetty
mummon ja papan tahdosta
poistumaan: ?Lähe jo!?.
Mutta ei se haittaa. Mummo
sanoo vain ääneen sen mitä
kaikki meistä joskus ajattelee,
tietää Irene Tikka.
Kevyt ja
turvallinen
ilmapiiri, lämmin yhteisöllinen ilmapiiri.
Kulttuuri koskettaa.
Päiväohjelman
rutiinit katkaisee liki
tunnin mittainen
esitys palvelutalossa. On aika
antautua ajatusten
vietäväksi, kohdata
uudet ihmiset ja
tunteet..
10
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Liikkuvaa grillausta
savumakujen maailmassa
Syö pakastin
tyhjäksi nyt
Kuvat: Riitta Kemppainen-Koivisto
Lappilainen
Pakastaminen on tutkitusti
oiva tapa säilöä marjojen
ravintoaineet ja maut. Jos
pakastin vielä pursuilee viime
kesän herkullisia marjoja, on
nyt oiva hetki tehdä tilaa tulevalle sadolle.
Suomalaiset harrastavat
helppoa ja vaivatonta kesän
marjojen pakastamista jopa
siinä määrin, että pakastamishurahduksen iskettyä ei
aina muisteta pysyä kohtuudessa. Niinpä monen pakastin
pullistelee kesän kynnyksellä
yhä edelleen kesän makeista
antimista.
- Marjojen pakastamisessa
on suositeltavaa pitää yllä sellaista sykliä, että satokaudella
pakastin täytetään ja pitkin
vuotta pakastettuja marjoja
käytetään, kunnes sinne taas
seuraavan satokauden alkaessa mahtuu tuoreita marjoja,
sanoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo.
Suomalaiset ovat sisäistäneet pakastamisen hyödyt hyvin - eikä ihme, koska marjat
ovat todellisia vitamiinipommeja. Itä-Suomen yliopistossa
tehdyn tutkimuksen mukaan
esimerkiksi mansikassa on
yhdeksän kuukauden pakasta-
misen jälkeen tallella 90 prosenttia marjan C-vitamiinista,
ja kaksi vuotta pakastamisesta
edelleen liki 70 prosenttia.
Ehjinä, kuivina ja kokonaisina
pakastetuissa marjoissa myös
flavonoidit ja antioksidantit
säilyvät hyvin.
Nosta notkahtaneita
C-vitamiinitasoja
Pakastetut marjat ovatkin siis
omiaan alkukesän valmistujaisten ja lakkiaisten juhlapöytien makeiden tarjottavien
valmistukseen sekä nostavat
samalla talven aikana notkahtaneita C-vitamiinitasoja.
Sulatuksessa tehdään suurimpia C-vitamiinituhoja, sen
pitää olla tehokas ja nopea.
Pakastuspussin voi laittaa
lämpimään veteen tai rasian sulatusteholla mikroon.
Pakastettujen marjojen keittäminen ei ole vitamiinien
kannalta suositeltavaa.
Marjoja pakastettaessa kannattaa miettiä, kuinka paljon
mitäkin marjaa tarvitsee ja
mihin käyttötarkoitukseen
marjoja pakastaa. Rasiaan on
suositeltavaa pakata yhdellä
kerralla käytettäväksi suunniteltu määrä, sillä tärkeä pakastemarjan käyttöön vaikuttava
seikka on sulatus.
Tuoretta ananasta, pihviä, halloumia muurikkapannussa. Kattilasta uusia perunoita ja vihanneshöystöä. Jo maittaa kesäherkut!
Elisa Javarus
Kesän grillikuume on kohoamassa ja kausi on korkkaamista vaille. Taidokas
hiillostaminen on ihan muuta
kuin lihaklöntin tai vartaaseen
tukittujen vihannesten kippaaminen kuumuuteen. Mitä
erilaisimpia ohjeita löytyy
pilvin pimein. Makuasioista
ei kuitenkaan voi tingata ja
jokainen kokki kasaa oman
maun mukaisen menuun.
Kesän kohokohta on, kun
kokoonnutaan pihan perälle
paistattelemaan ja porisemaan. Pistetään grilli tulille
ja avot; luvassa on taattua
laatuaikaa kamujen ja kulinaaristen nautintojen kera.
Varsinkin miehet liikahtavat
liukkaasti lihan kimppuun
kun kuulevat kuiskauksen
grillaamisesta.
Kaksilahkeiset mestarit eivät pelkää
haastavimpiakaan herkkuja
ja hameväki on niiden edessä
sulaa vahaa.
Grillauksessa käytetyillä
BBQ-kastikkeellä on oma
merkityksensä.
Erilaisia
vaihtoehtoja on varmasti satoja. BBQ-kastike on yleensä
tomaattipohjainen, makea ja
mausteinen, koostumukseltaan paksu ja siirappimainen.
Hyvästä peruskastikkeesta on
helppo tuunata omaan suuhun sopiva makujen sinfonia.
Pieni pallogrilli
on klassikko
Sesongin aikana tarjolla on
monenlaisia, ?tasoisia ja ?ko-
koisia grillejä. Pieni pallogrilli
on klassikko josta on saatavana uusi malli jonka voi kivuttomasti koukata kyytiin. Sen
liikuttelua nimittäin helpottaa
lukittava kansi ja kantokahva.
Liikkuva lihansyöjä voi
napata kyytiin kertakäyttögrillin. Piknikin jälkeen se on
helppo heivata roskikseen. On
kuitenkin oltava tarkkana ja
huolehdittava käytön jälkeen,
että grilli on satavarmasti
sammunut.
Kertakäyttöversio on saanut
rinnalleen kestävän vaihtoehdon, pienen ja helposti
mukana kulkevan piknikkaasugrillin. Kesäriennoissa
mukana kulkeva kaasugrilli
kuumenee hetkessä eikä se
sotke paikkoja kuten hiilellä
hehkutettu serkkunsa. Kaasugrillissä voi kiehauttaa vaikkapa kahviveden, grilli jäähtyy
ennen kuin huomaakaan ja
sen voi pakata salkunmalliseen kantolaukkuun.
Savustusgrilli lietsoo
makunystyröitä
Savustusgrilli puolestaan vie
täysin uuteen makujen ja
tuoksujen maailmaan. Lastuissa on valittavana ainakin
omenan, kirsikan ja pähkinäpuun maut. Omia makunystyröitä lietsova yhdistelmä
löytyy kokeilemalla.
Grilli lämmitetään sopivaksi ja ritilälle ripotellaan kourallinen savustuspuuta. Kansi
pistetään kiinni ja odotellaan
savua. Laitetaan ruoka ritilälle, kansi kiinni ja jäädään vesi
kielellä venttaamaan aterian
valmistumista.
Savustusgrillissä voidaan
kypsentää ruokaa alhaisella
lämpötilalla pitkään ja hitaasti.
Savustaminen onnistuu
myös briketti- ja kaasugrilleillä savustuslastuja lisäämällä.
Parvekegrillaus
aiheuttaa aina
kesän tullen ärhäkkää naapurikeskustelua. Monesti
makkara meneekin
väärään kurkkuuun.
Älä kärytä äläkä
ärsytä naapureita,
vaan kutsu maistelemaan.
Maalla itse tehty grillikyhäelmä houkuttaa wokkailemaan.
Kuva: Saila Karhu
Viime kesän marjat pakastimesta kannattaa syödä juuri nyt.
Ympäristöpalkinto
luontopalvelujen
eläinryhmälle
Lappilainen
Lapin luonnonsuojelupiirin
hallitus on päättänyt myöntää
vuoden 2015 ympäristöpalkinnon Metsähallituksen Lapin
Luontopalveluiden eläinryhmälle, johon kuuluvat puistomestarit Petri Piisilä, Petteri
Polojärvi, Jari Kangasniemi,
suunnittelija Marko Kunnari
ja heidän esimiehensä ylitarkastaja Tuomo Ollila.
Perusteluissa todetaan,
että he tekevät ansiokasta
työtä Lapin eläinkantojen ja
luonnon hoitamisessa sekä
vaalimisessa. Heidän vastuulajeja ovat suurpedot, kotkat,
muutto- ja tunturihaukka,
naali, kiljuhanhi ja tunturipöllö, joiden lisäksi he ovat osallistuneet myös muun muassa
raakku- ja perhosseurantaan
sekä perinnemaisemien niittoihin toimialueillaan. Aloite
palkinnonsaajista tuli heidän
kanssaan toimivilta yhteistyökumppaneilta.
11
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Koira on koulutettava
ja pidettävä kytkettynä
Lappilainen
Luonnossa eletään nyt herkkää aikaa. Siksi koirat on
pidettävä kytkettyinä ja koulutettava riistaa häiritsemättä.
Eläimillä on parhaillaan
lisääntymisaika. Nisäkkäillä
on pienet poikaset huolettavanaan. Metsäkanalintujen
poikueet jättävät pesänsä jo
viimeistään
juhannuksen
tietämillä ja seuraavat sen jälkeen emoaan. Erityisen alttiita
häirinnän aiheuttamille vaaroille ovat maassa pesivien lintujen ja nisäkkäiden poikaset.
Irrallaan luonnossa juok-
senteleva koira tai kissa voi
aiheuttaa luonnossa suurta
tuhoa. Hetkessä voi tuhoutua
linnun pesä tai poikue. Nisäkkäiden poikaset ovat myös
suuressa vaarassa.
Koirien ehdoton kiinnipitoaika on alkanut maaliskuun
alussa ja jatkuu aina elokuun
20. päivään saakka. Myös tämän aikajakson ulkopuolella
koiran irtipitoon on oltava
lupa maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta.
Laki koskee
kaikenrotuisia koiria
Lain säädökset koskevat
kaikenrotuisia koiria. Poikkeuksena kieltoon ovat
viranomaistehtävät,
viittä
kuukautta nuorempi koira
tai kun esimerkiksi noutavaa
koiraa käytetään sepelkyyhkyn metsästyksessä. Koira saa
myös oleskella alueen haltijan
luvalla pihamaalla tai puutarhassa tai koiran pitämiseen
varatulla aidatulla alueella.
Myös vesillä lomailevan tulee pitää koira tai kissa kiinni
rantauduttaessa. Vesilintujen
suosimille luodoille tai saariin rantautumista on syytä
välttää, sillä irrallaan liikkuva
Levi - Ylläs
SCHOOL STREET
lemmikki voi aiheuttaa ikävää
tuhoa luonnon lastenkammarissa.
Metsästyslaki antaa mahdollisuuden kouluttaa lintukoiraa
riistaa häiritsemättä. Tämän
kouluttamisen on kuitenkin
tapahduttava riistattomalla
alueella, esimerkiksi kentällä
tai avoimella pellolla. Käytännössä riistaa häiritsemätön
kouluttaminen
tarkoittaa
esimerkiksi tottelevaisuus- tai
noutokoulutusta. Maastossa
liikuttaessa koira on pidettävä kytkettynä tai ohjaajansa
välittömästi kytkettävissä.
Kuva: Anu Valkonen
Lain mukaan
koiran on oltava
kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä. Ulkoilutettaessa
kytkemätöntä
koiraa sen on
oltava lähietäisyydellä täydellisesti ohjaajansa
hallinnassa. Ilman
maanomistajan tai
metsästysoikeuden
haltijan lupaa koira
ei saa olla koskaan
irti toisen maalla.
Kouluttaudu osaajaksi Tunturi-Lappiin opiskelemalla ammattiin Levi-Instituutissa Lapin matkailuopistossa. Nuorten ja aikuiskoulutuksen
erillishaku käynnissä! Lisätietoa vapaista opiskelupaikoista ja hakeutumisesta: www.lamo.fi tai puh.
020 798 4105
Levin ja Ylläksen alueen asiantuntijat ja yritykset mukana opiskelijan opintopoluilla! Lukuvuonna 20152016 yhteistyössä mm. seuraavat yritykset ja opit:
Drinkkikoulu
elokuu 2015, Cafe& Bar Kota
After Ski tuotteet ja palvelut
syyskuu 2015, Ravintola Tuikku
Aamiaistarjoilu
syyskuu 2015, Kylpylähotelli Levitunturi
Pöytiintarjoilu
lokakuu 2015, Ravintola Tower
Erikoiskahvit
lokakuu 2015, Cafe Soma
Elämykselliset saunapalvelut
lokakuu 2015, Immelkartano
Huippupalvelu ja myynnin tekeminen
marraskuu 2015, Pub Hölmölä
Jääkelluntasafari
tammikuu 2016, Safartica Ylläs
Osto- ja varastointitoiminnat
tammikuu 2016, Kylpylähotelli Levitunturi
Leijakoulu
helmikuu 2016, Aloha Snowkite
Lumilinna ja revontulet luxustuotteena
helmikuu 2016, Luvattumaa, Levi Ice Gallery
www.lamo.fi
Ranualla tutkitaan
kivikautista
asuinpaikkaa
Lappilainen
Kuva: Rovaniemi Marathon
Rovaniemi
Marathonille yli
200 ilmoittautunutta
Museoviraston
Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikön
koekaivausryhmä
tutkii
Mattila-nimistä kivikautista
asuinpaikkaa Ranualla. Tutkimuksia tehdään kesämökin
rakentamissuunnitelmien
vuoksi.
Mattilan asuinpaikka on
laaja-alainen ja todennäköisesti hyvin pitkäaikainen.
Ensimmäiset kivikautiset kiviesineet on paikalta löydetty
peltotöissä 1900-luvun alkupuolella. Kesämökin rakennuspaikka sijaitsee kohdassa,
jossa Siuruanjärven rannalla
on löytöjen perusteella ollut
pienimuotoinen leiripaikka
alustavan arvion mukaan noin
7 000-6 000 vuotta sitten.
Toukokuun 27. päivä alkaneissa kaivauksissa Museoviraston tutkijat ovat tähän
mennessä löytäneet saviastian paloja, palaneita luita ja
kvartsi-iskoksia. Tutkimukset
päättyvät 11. kesäkuuta.
Kuva: Jan-Erik Nyman
Lappilainen
Rovaniemi Marathonille on
ilmoittautunut tähän mennessä yli kaksisataa juoksijaa.
Kolmannes ilmoittautuneista
tulee ulkomailta.
Rovaniemi
Marathonin
ilmoittautuminen
etenee
viime vuosien tahdissa. Tapahtumaan on ilmoittautunut
tähän mennessä yli kaksisataa
juoksijaa. Ilmoittautuneista
kolmannes tulee ulkomailta.
Puolet ulkomaalaisista on
ilmoittautunut maratonil-
le, puolet puolimaratonille
ja kympille. Ulkomaalaiset
juoksijat tulevat lähes 20 eri
maasta, kauimmaiset Kiinasta
ja USA:sta sekä Etelä-Amerikasta. Suurin ryhmä tulee
Italiasta, josta on ilmoittautunut puolen toistakymmentä
juoksijaa.
Tapahtuman yhteydessä
järjestetään myös Lapin
korkeakouluopiskelijoiden
mestaruuskilpailut. Opiskelijoiden välinen mestaruus
kisataan 10 kilometrin ja puolimaratonin juoksumatkoilla
sekä naisten että miesten sarjoissa. Kympin startti on kello
12.15 ja puolimaratonin kello
14.00. Lapin korkeakoulujen
opiskelijat voivat osallistua tapahtumaan kymmenen euron
alennuksella.
Rovaniemi Marathon juostaan 27.6.2015
Ilmoittautuminen ja lisätietoa: www.rovaniemimarathon.
com
Ranuan kivikautista asuinpaikkaa ovat tutkimassa Inga Nieminen
ja Jouni Väänänen.
12
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Kasperikoti on
portti itsenäisyyteen
Kuva: Satu Javarus
Pauli Saraniemi (vas.), Sari Poikajärvi, Riikka Lausto, Heli Sieppi ja Aleksi Mattanen ovat yhtä suurta perhettä jossa huumori kukkii ja nauru raikaa.
Kehitysvammaisten lasten-, nuorten- ja aikuistuvien nuorten ryhmäkoti
Kasperikoti on saanut
rinnalleen Kevätportin.
Molemmat sijaitsevat
Rovaniemen Vennivaarassa kävelymatkan päässä toisistaan, noin kolme
kilometriä keskustasta.
Julkinen liikenne toimii
hyvin, kauppaan on kilometri ja ulkoilumahdollisuudet ovat loistavat.
Elisa Javarus
Uutuuttaan hohtavassa 1.6.
avatussa Kevätportissa osa
huoneista vielä odottaa asujaa.
Rovaniemeläinen Pauli Sarajärvi (20v.) on jo asettunut
taloksi. Vaikka hän liikkuu
pyörätuolilla, se ei hidasta
tahtia. Pauli haluaa nähdä ja
kokea paljon. Mies on tapahtumien suurkuluttaja, hänellä
on peräti kolme vapaa-ajan
avustajaa.
Tavallisena
arkipäivänä
Pauli nousee jo kukonlaulun
aikaan. Aamutoimien jälkeen
hän lähtee töihin Roihulaan.
Iltapäivät kuluvat koneella,
kaupungilla ja asioita hoitaessa.
Pauli on tuttu talossa jo
vuosien takaa, hän on muuttanut Kevätporttiin Kasperista.
Mies on porukan organisaattori. Hänen kontollaan on
juhlien järkkääminen, nyt on
vuorossa tuparien suunnittelu. Samaan syssyyn hän kasaa
lottoporukkaa. Haaveena olisi
saada tukku tuohta, nousta
siiville ja karata kaukomaille.
Sisustus on viimeistä
silausta vailla
Pauli on shoppaillut sisustusliikkeissä ja kaikki alkaa
olla viimeistä silausta vaille
valmista. Nuori mies odottaa
malttamattomana itse valitsemaansa maisematapettia
seinälle.
Ikkunassa komeilee pitkät
verhot jotka ovat viimeistä
huutoa Vallilan mallistosta.
Lepotuolissa on mahtava lökötellä, jalkoja pääsee lepuuttamaan rahilla. Tärkeimmän
paikan huoneessa on lunastanut tietokone erilaisine
apuvälineineen.
Pauli liikkuu ketterästi
pyörätuolillaan ja esittelee
paikkoja. Kevätportissa on
kolme solua omalla sisään-
käynnillä. Jokaisessa solussa
on viihtyisä oleskelutila sekä
nykypäivän korkealaatuinen
keittiö. Yhteisestä tilasta
on suora yhteys takapihalle
jossa tullaan ahkerasti grillaamaan.
Rivitalossa on viisitoista
21,5 m² kokoista asuinhuonetta joihin kuuluu neljäneliöiset
wc- ja suihkutilat. Huoneissa
on mahdollisuus omaan
sisäänkäyntiin, jääkaappi ja
keittiövaraus. Sauna on jo testattu, sen hellivään lämpöön
pääsee kätevästi apuvälineillä. Pyykkituvassa jokainen
voi pestä vaatteitaan omassa
tahdissa.
Yksilöllistä hoivaa
ja kasvatusta
Toimitusjohtaja Sari Poikajärvi ja vastaava ohjaaja Heli
Sieppi painottavat, että he
pyrkivät tarjoamaan kodinomaisen ympäristön. Kasperikodissa ja Kevätportissa
evästetään nuorta mahdollisimman itsenäiseen elämään.
Laadukasta ja yksilöllistä
hoivaa sekä kasvatusta saa
ympärivuorokautisesti.
Jokainen asukas voi tulla
ja mennä oman aikataulun
mukaan. Minkäänlaisia rajoitettuja vierailuaikoja talossa ei
ole, ovi on aina auki sukulaisille ja ystäville.
?Jokainen asukas voi tulla
ja mennä oman aikataulun
mukaan. Minkäänlaisia
rajoitettuja vierailuaikoja
talossa ei ole, ovi on aina auki
sukulaisille ja ystäville. ?
Esimerkiksi ruoka ei tule
keskitetysti mistään. Asukkaat
suunnittelevat itse menuunsa,
käyvät kaupassa ja kokkaavat
omassa k??????????????????????
öökissä???????????????
. Pottu on poikaa, se on ruokalistan suosikki
ja kala maistuu usein.
Välillä väännettään pitsaa
tai pyöräytetään pastaa.
Kasvavat nuoret tarvitsevat
energiaa, kaapissa on aina
purtavaa jos maha kurnii tai
kaipaa hiukapalaa.
Tavallista
turvallista arkea
Kasperikodissa eletään perhekeskeistä tavallista ja turvallista arkea. Niin henkilökunta
kuin asukkaat ja heidän läheisensä ovat yhtä suurta perhettä, he ovat todella kiintyneitä
toisiinsa.
? Mikäli joku asukkaista ei
syystä tai toisesta pääse jouluksi kotiin, he tulevat juhlan
viettoon meille tai Helin luo,
Sari Poikajärvi kertoo.
Elämä pyörii tiiviissä yhteistyössä koulun, läheisten,
hoitohenkilökunnan, sosiaali-
toimen ja terapeuttien kanssa.
Virikkeellinen ympäristö antaa
mahdollisuuden luovuuteen.
Yksilöllisyys, omatoimisuus,
suunnitelmallisuus
sekä
yhteisöllisyys antavat pohjan
omalle aikuisuudelle.
? Tapahtumissa ja kyläilemässä käydään aina kun
mahdollista.??????????????????
Käytössä?????????
on seitsenpaikkainen auto asioimista
ja virkistystoimintaa varten,
ohjaajat kertovat.
Kasperikoti Oy
Kasperikoti Oy on portti itsenäistymiseen niille lapsille,
nuorille ja aikuistuville nuorille jotka kuuluvat vammaispalvelu- tai kehitysvammalain piiriin. Kasperista ja Kevätportista
saa myös tilapäishoitoa. Niihin voi muuttaa myös avohuollon
tukitoimenpiteenä tai vammaispalvelu- tai kehitysvammalain
perusteella.
Kasperin lapsilla ja nuorilla on erityistarpeita psyykkisellä, fyysisellä tai sosiaalisella alueella, kuten autismin kirjoon kuuluvia
sairauksia, aistihäiriöitä tai kehitys- ja monivammaisuutta.
Kasperikoti Oy on vuonna 2008 perustettu yritys. Kasperitoimitilat valmistuivat maaliskuussa 2011, uusi nuorten ryhmäkoti Kevätportti avattiin 1.6. Yksityinen Kasperikoti Oy ei ole
sidottu Rovaniemen kaupunkiin, ei edes Lapin maakuntaan.
Yritystä valvoo Lapin aluehallintovirasto ja sijoittajakunta.
13
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Valtakunnalliset
Lähetysjuhlat Rovaniemellä
Kuva: Matti Nummela
Lappilainen
Kirkollisesta lähetys- ja kehitysyhteistyöstä sekä kansainvälisyydestä kiinnostuneet
ihmiset eri puolelta Suomea
kokoontuvat Rovaniemelle
kesäkuun toisena viikonloppuna 12.?14.6. Suomen
Lähetysseura ja Rovaniemen
seurakunta järjestävät Valtakunnalliset Lähetysjuhlat
teemalla Valo varjot hajottaa.
Juhlien pääpaikat ovat Lappi
Areena ja Rovaniemen kirkko.
Lähetysjuhlilla esitellään
Lähetysseuran ja sen ulkomaisten yhteistyökumppaneiden työtä eri puolilla maailmaa
ja haastetaan juhlille osallistujia mukaan kansainväliseen
vastuuseen. Välähdyksiä työstä
tuovat niin juhlien ulkomaiset
vieraat kuin lähetystyöntekijät
eri puolilta maailmaa.
Lähetysjuhlilla on ohjelmaa kaiken ikäisille. lisätietoa www.lahetysjuhlat.fi
Vieraita Nepalista,
Etiopiasta ja
Tansaniasta
Juhlat käynnistyvät virallisesti
avajaismessulla Rovaniemen
kirkossa perjantaina 12.6. klo
18. Sitä ennen nuoret ehtivät
aloittaa oman rippikoulurallinsa ja Arktikumissa on missiologinen symposiumi, jossa
keskustellaan muun muassa
rauhasta ja sovinnosta.
Nepalista juhlille saapuu sosiaalityötä tekevän Grace Community Services -järjestön
johtaja Bhibin Shakya. Grace
Community Services on
erikoistunut hiv/aidsin, huumeiden sekä ihmiskaupan
vastaiseen työhön. Näistä
erityisesti viimeksi mainittu
on nyt erityisen ajankohtaista
Nepalissa. Maanjäristyksessä
kotinsa ja omaisuutensa
menettäneet ihmiset ovat
hyvin haavoittuvassa asemassa
ja ihmiskauppiaat käyttävät
sitä hyväkseen.
Etiopialainen Samuel Nigusu puolestaan on elävä todiste
pitkäjänteisen kummityön
tuloksista. Samuel oli yksi
ensimmäisistä lapsista, joka
otettiin mukaan vuonna 2002
alkaneeseen
aids-orpojen
kummiohjelmaan PohjoisEtiopiassa Dessiessä. Hän
opiskeli kummituen turvin
ammattiin asti ja toimii nykyisin aids-orpojen toimintakeskuksen toiminnanjohtajana.
Pastori Rhoda Chamshama on Tansanian evankelisluterilaisen kirkon Morogoron
hiippakunnan kasvatuksen ja
nuorisotyön hiippakuntasihteeri. Hiippakunta mm. kouluttaa kirkon työntekijöitä,
jotka opettavat uskontoa kouluissa, sekä järjestää pienyrittäjyyskoulutusta maaseudun
työttömille nuorille, jotta he
saisivat työkokemusta ja voisivat hankkia tuloja itselleen
ja seurakunnille.
Rovaniemen Lähetysjuhlilla on mahdollista tavata muun muassa Samuel Nigusu. Hän kävi koulun ja valmistui suomalaisten
kummien tuella ja työskentelee nyt aids-orpojen hyväksi Mekane
Yesus ?kirkon ja Lähetysseuran hankkeessa.
Judoa ikään katsomatta
Kuva: Annika Suokanerva
Annika Suokanerva
Judokat korottivat vyöarvojaan viikonloppuna Oulussa
järjestetyssä Suomen Judoliiton mustan vyön graduointikokeessa. Judossa musta vyö
jakautuu 1.-10. dan- arvoiksi
ja yleensä ensimmäinen musta vyö saadaan yli kymmenen
vuoden harrastamisen jälkeen.
Takarajaa suorittamiselle
ei ole ja Oulussa nähtiinkin
historian vanhin kokelas, kun
Kemin Kita-Kanin Kauko Mäkivouti suoritti 1.dan mustan
vyön 77-vuoden iässä.
Rovaniemen
Koyaman
Pasi Värinen suoritti 5.dan
kokeen hyväksytysti ja nousi
samalla
Veijo
Saarisen
rinnalle ylimpänä vyöarvona
Rovaniemellä. Koyamalaiset
saivat ahkeroitua korotuksia
jokaiselle muullekin asteelle,
kun Petteri Pohjan vyöarvo
kirjataan nyt 4.dan, Tuomo
Seikkulan 3.dan ja Tomi Tepon 2.dan.
Ensimmäisiä mustia vöitään
saavat jatkossa solmia Kristian Kaaretkoski, Eelis Paukku,
Annika Suokanerva ja Jorma
Tuomi. 1.dan porukasta
ainoastaan Eelis Paukku
on edennyt vyöarvoissaan
reippaaseen tahtiin tasaisin
Rovaniemeläiset judokat Jorma Tuomi (vas.), Annika Suokanerva, Tomi Teppo, Eelis Paukku, (ala
vas.) Kristian Kaaretkoski, Tuomo Seikkula, Pasi Värinen ja Petteri Pohja.
väliajoin, muilla ruskea
vyö ehti olla vyötäisillä
epämääräisen pitkän ajan.
Judossa on se hyvä puoli,
että vyöarvot eivät koskaan
vanhene, ja eri elämäntilan-
teiden jälkeen lajin pariin voi
aina palata. Ahkeraa harjoittelua vyön saaminen kuitenkin
vaatii, sillä kokeissa voidaan
käytännössä pyytää esittämään
mikä tahansa judotekniikka.
Kokeita
vastaanottamassa
oli arvovaltainen kaksitoistahenkinen raati, johon kuului
muun muassa Suomen korkeimman vyöarvon omaava
Jorma Kivinen 8.dan.
KU U KAU DEN KI RJA
Ri i t t a Ke mppai ne n-Koi v i s t o
Etiäisen matkassa
leppoisaan lähiluontoon
Rovaniemen uusi retkeilyopas Etiäinen on kiva
kaveri. Sen nappaa kepeästi
reppuunsa kun on ensin kotosalla selaillut alkumetrit ja
päässyt nauttimaan luonnon
keskellä sijaitsevasta kotikaupungistaan. Että näinkö
sitä metsän keskellä asutaan ja polkaistaan tuosta
vaan laavulle tulistelemaan,
puronvarren solinaa kuuntelemaan?
Jo vain!
Etiäinen kannustaa liikkumaan lähiluonnossa ja
lähtemään liikkeelle heti.
Kunhan kaupunkilainen innostuu ensin itse, on helppo
plokata mukaan kesävieraat,
nuo mummolaan saapuvat
etelän lastenlapset ja muut
tuttavat, jotka suuntaavat
lomallaan kohti Lappia.
Etiäisessä esitellään kattavasti Rovaniemen luontokohteet ja reitit, joita tuntuu
lähtevän joka kodin nurkilta.
Lukija huomaa, että täällä ei
eletä kuin pellossa, vaan keskellä metsää.
Kaupungissa kelpaa fillaroida metsäteitä ja polkuja ja
kangasmaata pitkin. Voi vaikka ottaa tavoitteeksi piipahtaa
jossain 10 ulkoilukohteessa
kerran kuussa. Lepohetkellä
luonnon helmassa voi lukea
vaikka vanhojen metsien
suojelukohteista, jätkäkulttuurista ja vesiretkeilystä.
Oppaan QR -koodien avulla
voi siirtyä älypuhelimella retkeilyoppaan kohteelta suoraan Etiäinen.fi -palveluun
kyseisen kohteen tietoihin ja
saada lisää tietoa.
Kirjan ovat toimittaneet
Rovaniemen
kaupungilta Mikko Jylhä ja Aarno
Torvinen yhteistyössä Metsähallituksen ja Lapin Luontopalvelujen kanssa. Opasta
saa Osviitasta, Pilkkeestä,
paikallisista kirjakaupoista
sekä useista matkailualan
toimipaikoista.
14
LAPPILAINEN viikko 24/2015 | www.lappilainen.fi
Vapapäivä 2015:
Lapset nostivat 166
lohikalaa päivässä
Riitta Kemppainen-Koivisto
Lasten ilmainen kalastuspäivä eli Vapapäivä houkutti
ennätysmäärän alaikäisiä kalastajia lauantaina. Vapapäiväkohteilla eri puolella Suomea
kävi 980 nuorta kalastajaa,
kun aiempi ennätys on ollut
700 kalastajaa. Kuhmossa kävi
135 kalastajaa, mikä oli eniten
koko maassa.
Vapapäivä on Metsähallituksen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien yhdessä järjestämä
tapahtuma. Vuoden 2015 tapahtuma osoitti, että aikuiset
kalastuksen ammattilaiset
voisivat vaikka siirtyä syrjään lasten ja nuorten tieltä.
Päivän aikana vapapäiväläiset
nostivat 13 opastetulta kohteelta yhteensä 166 lohikalaa
yhteispainoltaan 200 kiloa.
Lisäksi saalista lienee tullut
23 omatoimikohteelta, joiden
saaliista ei vielä lauantaina
ollut tietoa.
Tapahtuman tarkoitus on
tarjota kaikille alaikäisille
mahdollisuus kalastaa arvokalaa ilmaiseksi. Vapapäivä
järjestetään aina koululaisten
kesäloman ensimmäisenä lauantaina, nyt kuudetta kertaa.
? Rehellisyyden nimissä on
sanottava, ettei päivä mennyt
putkeen ihan kaikkialla, mikä
on luontaista, kun kalastuksesta on kyse. Paikoin keli oli
kaamea, eikä paikalle saapunut kalastajia. Paikoin taas
kalastajia saapui, mutta kalaa
ei tullut. Kokonaisuutena
päivä osoitti kuitenkin, että
Suomessa kalastetaan vielä
tulevaisuudessakin, erikoissuunnittelija Aku Ahlholm
Metsähallituksesta sanoo.
Rovaniemellä saatiin saaliiksi kirjolohia 13 kappaletta
yhteispainoltaan 16,08 kg.
Lisäksi yksi harjus ja yksi hauki. Eniten kaloja saivat: Joni
Ylitalo 3,41 kg, Jere Iittiläinen
2,25 kg, Pihla Rimpiläinen 2,1
kg. Suurin kirjolohi painoi
1,546 kg.
Vikakönkään valtakunnallinen
vapapäivä keräsi 76 nuorta kalastajaa rannalle narraamaan.
- Sadekin pysytteli poissa ja
Kuva: Elisa Javarus
Kömmähdyksiä sattuu, kun ohut bensiinipistooli mahtuu dieselauton tankin suuhun helposti.
Elisa Javarus
Kalastus kuuluu
kesään
Lappilainen
Väärä tankkaaminen voi
johtaa tonnien vahinkoon
kalaa tuli. Harria ja kirjolohta
saatiin. Myös tikanheittopaikalla nähtiin runsaasti nuoria,
kertoo kalastajia kuvissaan
tallentanut Esko Puustinen.
Kuvat: Esko Puustinen
Dieselautoihin tankataan epähuomiossa useita kertoja päivässä bensiiniä. Seurauksena
on pahimmassa tapauksessa
moottorin rikkoutuminen.
Vahinkojen
kustannukset
voivat nousta tuhansiin euroihin. Auton bensatankin
suulle asennettava diesellukko säästää monelta harmilta,
mutta monet autoilijat eivät
edes tiedä, mikä kyseinen kapistus on.
Bensiinin tankkaaminen
dieselautoihin on yllättävän
yleinen vahinko.
? Vahinkoja tapahtuu erityisesti perheissä, joissa on
eri polttoaineilla toimivia
autoja tai joissa on juuri äskettäin siirrytty bensa-autosta
dieselillä kulkevaan autoon.
Myös vuokra- ja laina-autojen
kanssa sattuu helpommin
tankkausvahinkoja, kertoo vahingontorjuntapäällikkö Jari
Pekka Koskela Ifistä.
Ongelmaan on
halpa ratkaisu
Bensiiniautoon ei voi kovin
helposti tankata dieseliä,
sillä bensiinipistoolia isompi
dieselpistooli ei mahdu bensatankin suusta sisään. Sen sijaan ohuempi bensiinipistooli
mahtuu dieselauton tankin
suuhun helposti.
Tyypillisesti virhetankkauksesta aiheutuvat vahingot ovat
kustannuksiltaan parin sadan
ja tuhannen euron väliltä.
Pahimmassa tapauksessa auton moottori rikkoutuu, josta
voi koitua useiden tuhansien
eurojen lasku.
Täyskaskovakuutus korvaa
auton hinauksen korjaamol-
le, mutta ei virheellisestä
tankkauksesta aiheutuvaa
polttoainejärjestelmän huuhtelua.
Asiaan on olemassa halpa
ratkaisu, diesellukko. Se on
tankinsuulle laitettava lisäosa,
joka aukeaa vain dieselpistoolilla. Lukon saa halvimmillaan reilulla parilla kympillä.
Suhteessa virhetankkauksesta
aiheutuviin kuluihin ja muuhun harmiin se on erittäin
edullinen.
KAUPUNGIN LAAJIN
VALIKOIMA SUOMESSA
VALMISTETTUJA
PERÄVAUNUJA.
VALMISTAJA: BESTNET OY / TURENKI
Nuorena kalastus aloitetaan.
UUTUUS TRAILERI LED VALOILLA
BP1600-LB
TEKNISET TIEDOT
? Kantavuus 1280 kg
? Omapaino 320 kg
? Säädettävä pituus 6,7 m ? 7,2 m
? Leveys 2,3 m ? 2,4 m
? Lehtijousitettu
? Veneen maksimi pituus noin 7,0 m
3100e
VAKIOVARUSTEET
? irrotettavat, veneen pituuden mukaan säädettävät ja veden
pitävät LED-takavalot, joita ei tarvitse irrottaa venettä laskettaessa
? uusi tukeva ja kevyt runkorakenne
? matala painopiste veneelle
? säädettävä painopiste (30 cm pituussuunnassa säädettävä akseli)
? automaattisesti säätyvät sivutuet
Isi kato se osui.
AKU BS450-L
VAKIOVARUSTEET
? nokkapyörä
? vinssi
? nostoa ja laskua
helpottava nostokeinu
? vesisuojatut laakerit
Kalastajat täyttivät rannan.
Tekniset tiedot
Kokonaispaino 500 kg
Omapaino 125 kg
Lehtijousitettu
Maksimi veneen
pituus 4,5 m
890e
AKU BS750-L
1100e
Vakiovarusteet
? nokkapyörä
? vinssi / säädettävä vinssipukki
? nostoa ja laskua helpottava nostokeinu
? vesisuojatut laakerit
? lehtijousitettu
Alakorkalontie 9, 96300 Rovaniemi
Puh. 0400 545 878
Avoinna ma-pe 8-16.30
Tekniset tiedot
Kokonaispaino 750 kg
Omapaino 197 kg
Pituus 545 cm
Leveys 207 cm
Maksimi veneen pituus 5,5 m
VAIHDA PERÄKÄRRYSI
UUTEEN.
REILU HYVITYS VANHASTA!