• KESÄ KESÄRENKAISTA Goodyearin Euroopan tehtaalla valmistettu ALKAA KELLY ST/HP HURJAAN TARJOUSHINTAAN 191,175/70r13 219,175/65r14 227,155/80r13 238,185/65r15 261,185/65r14 277,205/55r16 335,195/65r15 Poistoa vanteitalumiinialkaen Hinnat sis. 4 rengasta, allelaiton, vannetyöt, tasapainoitukset, kierrätysmaksut. Tarjous voimassa 8.5.2011 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. 45,/ kpl Teollisuustie 12 B I 96320 Rovaniemi I p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8-17, sesonkina la 9.30-13 I www.polarrengas.fi 19 12.5.2011 VIIKKO Levikki 52 000 joka viikko! www.lappilainen.fi 19. VUOSIKERTA Edullisesti Rinteenkulmasta At ria RIN BROILEU IK A LE ET FILE ES (8,33- 6, 25 kg ) 0g 30 0- 40 Pouttu Myllyn Paras 2 RS Ilman kortt 5 ssi ia ja yksit 00 täin 3, 29 KIRSIKKATOMAATTI 250 g (2,00 kg) SAVUSUIKALEET ja -KUUTIOT MAKARONI 400 g (0,63 kg) 2 RS Hollanti -24 % ,23 kg ) 1 00 2 P PS 230 g (4,35 kg) 2 00 UUTUUS 4 PS 100 Atria viljaporsaan ia ja yksit rs (10,97-8 Yksittäin 0,89 rs (3,56 kg) Yksittäin 1,39 ps (6,04 kg) HK Kaba no R AT IMAKK A GRILLg (6,67-5,00 kg ) 0 30 0- 40 1 er ä/ta lous rajoitu s: vi hr eä t ja 50 0 g tu m m at HK 2 PKT Ilman kortt 4 00 täin 2, 59 ET RY PÄ LEkg ), Chile tai Intia (2 ,5 0 2 RS -6,48 kg ) -22 % pk t (8,63 2 Ilman kortt 50 täin 2, 29 OS SUN VILJAPILE E O ULKkgF n. 1, 8 2 RS rs (4,58 kg ) -45 % ia ja yksit 5 99 kg Apetina VARHAISKAALI Unkari SALAD SOLUTION 150 g (8,33 kg) OHUET LEIKKEET FILEESTÄ 2 RS 129 kg 2 KPL 250 Koskikatu 25, Rovaniemi p. 010 533 6010 2 RS naturel ja bbq-marinoitu 750-800 g (8,65-8,11 kg) 649 rs Yksittäin 1,79 kpl (11,93 kg) Hinnat voimassa to-su 12 15 5 12.-15.5. Palvelemme: ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18 www.k-supermarket.fi RINTEENKULMA OLLIN ERÄN JA KALASTUKSEN KESÄLEHTI jaetaan Lappilaisen välissä 12.5. Pohjois- ja Itä-Lappiin sekä 1.6. Etelä-Lappiin. Ota talteen!
• 2 LEVIKKI 52 000 JOKA VIIKKO. TORSTAISIN. LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi utsjoki inari enontekiö muonio viikko 19 kittilä sodankylä savukoski kolari pelkosenniemi pello salla rovaniemi kemijärvi ylitornio tornio keminmaa kemi 12.05.2011 P Ä Ä K I R J O I T U S | Timo Rehtonen Ryhmässä me-henki tiivistyy. tervola ranua simo posio www.lappilainen.fi Kommentoi juttuja netissä U N S K I N PA N KO LTA Unto Matinlompolo Rytmi Rytmi on kautta aikojen hallinnut ihmistä. Ja oikeastaan koko luomakuntaa, sillä jokaisella ilmiöllä on oma rytminsä; sekunti, viikko, vuosi. Eräs säveltäjä on tekemässä teosta, jossa kahden tahdin väli ilman ääniä on 600 vuotta, joten teos on hyväksyttävällä syyllä edelleen kesken. Onko kyseessä työskentelyapurahalla tapahtuva toiminta, ei ole tiedossa. Ja voiko kesken teoksen poiketa muissa hommissa kuten pikkupuiden teossa, ei myöskään ole tiedossa. Toisaalta tuntuu että jos säveltäjä on tosissaan, ei hän poistu hetkeksikään paikalta, sillä taukokin on osa teosta. Laajan aikaskaalan huomioiden kyseessä lienee lisäksi säveltäjän pääteos, ainakin ajallisesti. Mieleeni muistuu pienempiäkin rytmisiä elämyksiä, etenkin 60-luvun ajoilta. Silloin oli Lapissakin runsaasti pieniä tanssiorkestereita ja niissä tietenkin rumpalit. Soitanta oli rennon kiihkeää, sillä ohjelmaa tuettiin usein jopa julkisilla ryypyillä. Ja koska rumpalilla on pääosa tahdin säilyttämisessä, on hän erityisen seurattu. Eräs rumpali soitti Pellon Ponnella muusta orkesterista riippumatta täysin omiaan ja omissa oloissaan. Hänen patteristonsa palleineen valui työn tahdissa kaltevalla lavalla pikkuhiljaa syrjemmäksi. Noin kolmannen tangon kohdalla hän vieri kalustoineen alas sivuportaita, mistä aiheutui entistä suurempi rytmihäiriö. Järkkärien avustamana nousi mies ylös ja asettui työnsä ääreen. Hän oli taas tahdissa, ainakin omassaan. Seurasimme myös erään kolmihenkisen yhtyeen vähittäistä hiipumista kohti unohdusta. Siinä oli haitari, basso ja rummut. Kolme keski-ikäistä raittiusrajoitteista mustapukuista miestä, jotka kaikki myös lauloivat tarvittaessa ja vähän muutenkin, yksi jopa yksinään tauollakin. Myös kalusto alkoi heikentyä. Vähän ennen viimeistä keikkaa oli rumpalilla vieressään TVH:lta varastettu liikennemerkki "RUMPUTYÖ". Erityisestä sitoutumisesta työhön kertoi se, että hän yritti rummuttaa vielä maatessaankin. Viimeisen keikan soitti hän puinen kaljakori istuimenaan kun pallikin oli juotu. Sen keikan jälkeen alkoi pitkä tauko, joka jatkuu vielä 40 vuotta jälkeenkin. Vai kuuluuko tuokin tauko johonkin suurempaan teokseen? Maahanmuuttajien kanssa saattoi käydä niin, että sivistysvaltiona tunnetun Suomen päättäjät, virkamiehet ja sosiaali-ihmiset halusivat olla hissukseen kulttuurien välisistä yhteentörmäyksistä. Pyrittiin välttämään vielä suurempia ja näkyvämpiä riitoja. Kun ongelmista kertoivat sitten näyttävästi muut tahot ja ryhmät kuin päättäjät, oltiin jo myöhässä. Nyt rasististen ryhmien provokatiivisuus sai jopa jonkinlaisen "suuren kansan" hiljaisen hyväksynnän. Kun puhutaan ryhmistä, voitaisiin muistaa, että samoin kuin perussuomalaisia (huom! ei tarkoita tässä puoluetta) kuuluu erilaisiin ryhmiin, on myös erilaisia maahanmuuttajia. Ei ole vain asetelmaa "suomalaiset ja muut". Me Usein tuntuu siltä, että uskovaisiksi yrittävät käännyttää juuri ne, joiden kanssa ei missään tapauksessa haluaisi viettää ikuisuutta taivaassa, ja politiikkaan ne, joiden kanssa tuntuisi mahdottomalta päättää yhteisistä asioista. Käännyttämisen voimana näillä ihmisillä on osaltaan vahva me-henki: he kuuluvat johonkin ryhmään. Ryhmiähän puolestaan maailmassa on Ropsin faneista Al Qaidaan ja kanavatyökäsityöläisistä uusnatseihin. Asian tilasta innostuneena ryhmittymään ovat innostuneet myös kansallissosialistit eli natsit, joiden ihanteena on, ainakin alkujaan ollut, suojella "arjalaista herrarotua". Suomalaisten natsien kannattanee olla suurpiirteisiä rotuasian kanssa, koska suomalaiset luultavimmin ovat saapuneet idästä ­ sieltä, missä iho ei ole ihan valkoinen eivätkä silmät aivan pyöreät. Ai niin, ajatuksethan suomalaisten yhteydestä mongolirotuihin pyyhkäistiin jostakin syystä pois toisen maailmansodan aikana. Se oli sitä aikaa, kun suomalaisia oli pakolaisina Ruotsissa. Ja karjalaisia Suomessa. timo.rehtonen@lappilainen.fi K U V A - A R V O I T U S | Missä päin Lappia? Mistä päin Lappia on oheinen kuva otettu (muutama vuosi sitten)? Osallistu kilpailuun lähettämällä vastauksesi tekstiviestillä numeroon 173 322. Viestin pitää alkaa LAPPI KUVA, sen jälkeen välilyönti ja vastaus. Esimerkkiviesti: LAPPI KUVA Inarin kauppa. Tekstiviestin hinta on 1 euro/viesti. Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. Palkintona arvomme oikein vastanneiden kesken Suomen puolesta hybridimedian (2 DVD levyä ja Suomen Puolesta-kirjan, arvoltaan 22 euroa). Olet mukana arvonnassa, kun lähetät oikean vastauksen 23.5. mennessä. Viimeksi (vko 17/2011) kysyttiin Lapin tunturialuetta. Oikea vastaus oli Pallas. Palkinto lähetetään Jarmo Ruhalle Sodankylään. Rytmi on kautta aikojen hallinnut ihmistä.
• LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi 3 K AT U G A L L U P Saara Savusalo, Rovaniemi 10.5.2011 Miten suhtaudut ovelta ovelle -kaupustelijoihin? EMMA SARSILA Mielestäni se on kotirauhan häirintää. Jos joku pikkulapsi tulisi myymään jotain, saattaisin ostaa. Oman luokkani myymiä karkkeja olen toki ostanut, kun olemme keränneet rahaa johonkin. Ihan vain kannatuksen vuoksi. KALERVO HERVA Kielteisesti. Niitä tavaroita, joita he myyvät, saa myös kaupasta. En ole koskaan ostanut heiltä mitään. Työpaikalta olen saattanut ostaa kannatuksen vuoksi koululaisilta karkkia tai keksejä, mutta kotiovella kauppaamista en hyväksy. ANNE VIERTOLA Jos on taloudellisia ongelmia, niin pakkohan sitä on yrittää kaikenlaista saadakseen rahaa, joten minusta se on ihan hyväksyttävää. Aina minä kysyn, mitä heillä on myytävänä, mutta yleensä tuotteet jäävät ostamatta. Vuosia sitten tosin ostin eräältä ulkomaalaiselta kaupustelijalta taulun. Aiheesta lisää sivulla 6. Lukijalta LUKIJALTA-sivu on avoin kanava kaikille Lappilaisen lukijoille. Suoraa puhetta -kirjeessä on oltava kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero, vaikka se julkaistaisiin nimimerkillä. Tekstin pituus saa olla enintään 1200 merkkiä välilyönteineen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita ytimekäs mielipiteesi ja lähetä se osoitteeseen: Lappilainen, Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi. S U O R A A P U H ET TA Kaivosala elää vielä konsessiosopimusten aikaa Vielä 1800-luvulla valtakunnan metsätaloutta hoidettiin kuin kaivosalaa nykyisin. Maaseutuväestön työllistämiseksi valtio myi puutavarayhtiöille niin sanotuilla konsessiosopimuksilla valtaville alueille tukkipuiden hakkuuoikeuksia jopa useamman kymmenen vuoden ottoajalla. Lapissa ostajia olivat valtaosin ruotsalaiset ja norjalaiset puufirmat. Lupahinta pysyi sellaisena, vaikka sahatavaran markkinahinnat olisivat ajan kuluessa kymmenkertaistuneet. Vihreä kulta meni ilmaiseksi vieraille, mutta pääasiahan oli väen työllistäminen. Kaivosalalla toimintamalli on nyt täysin sama. Ja siihen tyydytään. Kun norjalaiset nyt aikovat ruopata Soklin malmit Venäjälle, yhteissavotaksi venäläisten kanssa, tuumaili pääministeri Mari, että onhan se tyhjää parempi, jos sieltä vaikka joku työpaikka meillekin irtoaisi. Mutta jotain inhimillisyyttä rohmuamisessa ­ jota kaivosfirmoilta nyt on turha odottaa - löytyi silloin puufirmoilta. Vuonna 1893 perustettu Kemiyhtiö sai Kemijärven Isokylän jakokunnan tukkihakkuita koskevan konsessiosopimuksen perintönä yhdeltä perusfirmoistaan ja Iso-Samperi käynnisti tukkisavotan. Kun jakokunnan metsät oli läpikäyty, oli aika muuttunut, tukkimarkkinat toisenlaiset, ja Kemi-yhtiön tukkisaannot sellaiset, että yhtiö kylpi rahoissa, mutta Isokylän isännät katkerissa katumuksen tunteissa. Tukit oli metsistä viety, rahat vähissä, tukilla nyt jo hyvät markkinat ja hinnat, mutta ei isännillä tukkimetsää. Vihreä kulta oli ruopattu pois, kaivos tyhjennetty. Mutta ei Iso-Samperi halunnut niin katkeran kehnoa muistoa itsestään ja Kemiyhtiöstä jättää. Kemi-yhtiö rakensi kylälle oman kansakoulun ja palkkasi koululle opettajankin kymmeneksi vuodeksi. Veikko Vuontisjärvi Sahalaitoshistorialle muistomerkki Arktikumin rantaan? Pentti Kerola: "Arktinen puisto on siistinyt kasvonsa Arktisen keskuksen ympärillä, Pilke on valmis, mutta satavuotinen uittotukkien sahalaitoshistoria tarvitsee vaikkapa pronssisen muistomerkin, esimerkiksi kuljettimen, vanhalle betoniselle perustalle." Napapyörre Napapyörre on termi, jolla nykyisin kuvataan säätilan vaihteluja. Teoria perustuu olettamukseen, että navoilla on matalapaine, joka nostaa kylmää ilmaa ylös. Sieltä kylmyys valuu peittäen neljänneksen tai puolen maapalon pinta-alasta. Se toimii kuten ilmalämpöpumppu jäähdyttäen maapallon ilmastoa siirtämällä lämpöä avaruuteen. Tällainen säätila on nyt vallalla, ja puolalaiset ovat saaneet kokea takatalven. Arktisen keskuksen professorin mukaan viime vuosien kylmyys on huomioitu laajalti ympäri maailman. Pienen jääkauden aikana (1570­1800-luvun loppu) vuodenaikojen rytmi vaihteli tavallista enemmän. Esimerkiksi Suomen väestöstä kuoli 1695­1697 vallinneen kylmän jakson aikana jopa kolmannes joko nälkään tai siitä johtuneisiin tauteihin. Viimeinen tämän kauden kylmä jakso oli 1850­1860 luvuilla. Pienen jääkauden aiheuttajaksi on päätelty auringon aktiivisuuden alenemista. Sen jälkeen oli PohjoisEuroopassa suotuisaa ilmastoa, jolloin väestö lisääntyi ja levisi pohjoisemmaksi. !920­ 1930-luvuilla oli lämpömaksimi. Silloin Suomen Lapissa suositeltiin jopa vehnän kasvattamista. Sotavuosina olivat kylmät talvet suomalaisten tukena. Sen jälkeen ovat vuodenajat vaihdelleet, kuten pakkasennätyksistä muistetaan. Pienen jääkauden ja siihen liittyneiden katovuosian aiheuttajina eivät olleet ihmiset, vaikka papit sitä kansalle silloin uskottelivat sanoen sen olevan jumalallinen rangaistus huonosta elämästä. Sama tulee mieleen nykyisestä tilanteesta. Äkkivihreät ja demaritantat paasaavat huoltaan lasten tulevaisuudesta ja maailman loppua.. Eikö auringon aktiivisuudella olekaan merkitystä? Nyt on ollut auringossa pilkkuminimi, ja talvet ovat olleet kylmiä. Ihmiskunnan elämisestä tulevan hiilikuormituksen on katsottu lämmittäneen maapallon ilmastoa noista katovuosista lähtien jopa 0,8 astetta. Tosiaankin on parasta toivoa vuodenaikojen vaihtelun pysyvän kuosissaan ja pienen jääkauden ilmiöiden poissa. Eelis Pulkkinen Puute "kekkosesta"? Onko maamme edustuslaitos "hallituksineen" tuuliajolla ­ kuka johtaa ja miten? Kansa seuraa protestinsa jälkeen mitä on takkienkääntö-osastolla tapahtumassa, kuka aloittaa ja miten monta pompan nappia ponnahtaa äänestäjän silmiin. Olisiko vahvan presidentin aikana näin hukassa oleva tilanne? Eräs Katainen ajaa suomalaisia miltei väkisin solidaarisuuden tielle mm. portugalilaisia kohtaan ­ Muistamme kun Saksa auttoi meitä 1992 ­ olimme setelin päässä selvitystilasta. Presidentin vaalin lähestyessä on hyvä palauttaa mieliin presidentti Kekkosen aikakausi. Kekkosesta on kulunut enemmän aikaa, kuin oli hänen valtakausi Suomessa, siis saman verran kuin sosialidemokraatit ovat Suomen presidentin virkaa hoitaneet, vajaa 30 vuotta. Meillä on kokoaan uusi sukupolvi, joka ei elänyt Kekkosen aikakautta. Meillä on lisäksi sukupolvia, jotka väkevästi muistavat vallankäyttäjän, jolla oli särmää, karismaa ja auktoriteettia. Kekkosen henki elää edelleen kansan piirissä, kuten vuorineuvos Kari Kairamon Nokiassa. Suomeen rakennettiin nykyisen sosiaali- ja hoivayhteiskuntamme pohjabetoni oikeistolaisten presidenttien aikana; ns. Paasikiven-Kekkosen linjana. Ammattiyhdistysliike hoiti oman osuutensa ja elintaso nousi. Lähitulevaisuudessa olemme tosiasioiden edessä, kun joudumme reivaamaan kurssiamme huolenpitoyhteiskunnasta useamman piirun verran oman yrittämisen ja huolehdinnan yksilösuuntaan. Vaikka Suomi muodostuisi seuraavalla Suomen 30 vuositaipaleella EU:n itsenäiseksi osavaltioksi, tarvitsemme silti vahvan identiteettijohtajan. Lähes kaikki kansalaiskyselyt viittaavat vahvemman päämiehen tarpeeseen. Virhe ei ollut presidentin valtaoikeuksien kavennus; virhe syntyy siinä, jos emme näe yhteiskuntamuutoshalukkuutta sisältä ja -tarvetta ulkoa. Seuraava presidentin vaali tulee antamaan kansalaisilta selvän suunnan, onko valinta vahvuutta vai edustuksellisuutta. Ilkka Luoma T E KSTA R I T KATSOTAAN me naiset vain peiliin läskeinemme ja alkakaamme kuntoilla ja laihduttaa! Nimim. Hoikkis RIITTA AUVINEN! Suomi-Poika tykkää Suomi-tytöstä ihan semmosena kun hän on! Sanokoon joku "hääklunt" mitä vaan. CITTARIN mainos, mitä tänään syötäisiin, on eläkeläisellä jokapäiväistä. Ruuan hinta nousee päivittäin! 173322 KYLLÄ tais olla Osaman kaksoisveli ja että vaimoa oli vain jalkaan ammuttu. Nimim. Vähättelijä KATSOKAAPAS netistä velkakello.fi ja ymmärrätte paremmin, miksi perussuomalaiset vastustavat lisärahojen antamista. Myöskään turhaa ei ole tutkia Bilderberg -uusi maailmanvalta -sivuja. Onko pieni Suomi rikkaiden maiden talouspönkkä? TEKSTIVIESTIT NUMEROON 173322 Viestin pitää alkaa LAPPI TEKSTARI, sen jälkeen välilyönti ja oma viestisi. Esimerkkiviesti: LAPPI TEKSTARI elämä on kivaa. Merkkejä saa olla enintään 160. Tekstiviestin hinta on 90 senttiä/viesti. Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet.
• 4 LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi NYT AUTO KEVÄTHUOLTOON! HUOLTO SISÄLTÄÄ mm. moottoriöljyt vaihtoineen, pakokaasutestin ja 40 kohtaisen tarkastus- ja säätöohjelman. Kysy lisää! BENSIINIAUTOT 129 139 RENGASPAKETTEJA EDULLISESTI! GT Radial 200e 220e 275e DIESELAUTOT MUITA MYÖS OJA! OK K Koko Nordman SX 175/70R13 250e 175/65R14 275e 195/65R15 320e DEVINO LUX -VANNE 69 alk. 15" Sisältää 4 rengasta, vannetyön, tasapainoituksen ja allevaihdon. JA! T 4/2TA TESTIVOIT 011 L MUISTA MYÖS MUUT AUTOHUOLTOPALVELUMME! www.vianor.f i Rovaniemi: Alakorkalontie 3, p. 010 401 3800 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %). Member of Nokian Tyres
• LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi 5 AVI: Kaivostoiminnan kiinteistövero sidottava louhittavaan malmimäärään Lapin aluehallintovirasto esittää, että Lapin teollisuusstrategiaan liitetään tavoite määrätä kaivostoiminnan kiinteistövero, jonka määrä sidottaisiin louhittavaan malmimäärään tai muuhun vastaavaan perusteeseen. Vertailukohdaksi voisi ottaa vesivoimalaitoksille ja ydinvoimalle määrätty erillinen kiinteistövero. Erillisen kiinteistöveron tarkoituksena on kompensoida kaivostoiminnan vaatimia suuria infrastruktuuripanostuksia ja kuntien organisoimien palvelujen kustannuksia. Kasvava kaivosteollisuus edellyttää suuria panostuksia satamiin, teihin, rautateihin, energiaverkkoon ja myös kaivosten työvoiman kouluttamiseen ja ympäristön hoitoon. Ylijohtaja Timo E. Korva sanoo, että nämä panostukset eivät tule kohtuullisessa ajassa korvatuiksi nykyisen yritysverotuksen ja palkkatuloverotuksen kautta valtiolle ja paikallisille kunnille. Ristiriita kasvaa sitä suuremmaksi mitä vähemmän malmia jalostetaan kaivospaikkakunnalla. Ajassa Käsivarressa tutkitaan uusia poronhoitorikoksia Käsivarren paliskunnan hallituksen jäsenet ovat syytettyinä poronhoitorikoksista ja käräjiä käydään Rovaniemellä kesäkuun alkuun saakka. Uusia rikostutkimuksia on kuitenkin jo meneillään. Teksti: Sven Pahajoki Tutkinnanjohtaja Veijo Anunti Peräpohjolan poliisilaitokselta vahvistaa, että tutkinnassa on kolme eri poronhoitoon liittyvää rikosta. ­ Meillä on tutkinnassa yksi ylimpiin sallittuihin porolukuihin liittyvä rikosepäily. Olemme tehneet kaksi lentotarkistusta asian selvittämiseksi. Enempää emme kerro tästä tutkinnasta, Anunti sanoo. Tarkistuslennot on tehty viime vuoden marraskuussa ja tänä keväänä. Liittyvätkö nämä helikopterilennot meneillään olevaan käräjöintiin Rovaniemellä? ­ Eivät varsinaisesti liity, vaikka ne voisivat liittyä. Syyttäjä voi vaatia lisätutkimuksia myös oikeudenkäynnin aikana. Odotamme oikeuden päätöstä, joka tulee ilmeisesti heinäkuussa ja jatkamme tämän asian tutkimuksia sen jälkeen. Kahdesta muusta Käsivarressa meneillään olevista poronhoitorikosepäilystä Veijo Anunti ei anna tietoja tässä vaiheessa. Tuntipalkka 3,1 euroa: Harrinivan Lomakylän toimitusjohtaja Kyösti Pietikäinen uskoo, että koulutetut lentäjät palaavat tunturijärville viettämään lomiaan. Kustannukset syövät poromiesten leivän Porotalouden kannattavuus heikkenee Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen ennustetulosten mukaan vuoden 2011 toukokuun lopussa päättyvänä poronhoitovuotena. Porotalousyrittäjä saa 3,1 euron tuntipalkan ja 1,1 prosentin korkotuoton omalle pääomalle. Poronhoitovuoden keskimääräinen yrittäjätulo alenee 6 380 eurosta 5 160 euroon. Ulkomaisia liikennelentäjiä aletaan kouluttaa laskeutumaan vesitasolla Käsivarren alueella aloitetaan uudenlainen koulutustoiminta vesitasolentokoneiden laskeutumislupakirjatutkintojen suorittamiseen. Teksti ja kuva: Sven Pahajoki Harrinivan Lomakylän toimitusjohtaja Kyösti Pietikäinen kertoo koulutuslentojen aloittamisen syyksi kysynnän. ­ Euroopassa on runsaasti ammattilentäjiä, jotka lentävät vain suuria koneita ja heiltä puuttuu lupakirja vesitasolaskeutumiseen. Euroopan maista vain Suomessa ja Ruotsissa kuuluu järviin lentokoneilla laskeutuminen jokamiehenoikeuksiin, ja tänne on lentäjillä halu tulla, kysyntää riittää. Koulutuslupahakemukset jätettiin sisään viime viikon perjantaina. Potentiaalisilta asiakkailta on tullut jo ymmeniä kyselyjä. ­ Me aloitamme koulutuksen oululaisen lennonopettaja Urpo Mikkolan kanssa mahdollisimman pian, jo tulevana kesänä. Koulutus kestää seitsemän lentotuntia ja sen jälkeen nämä lentäjät saavat vesitasolaskeutumiseen lupakirjan. Matkailuyrittäjä Kyösti Pietikäisellä on luonnollisesti myös taka-ajatuksia, että koulutetut lentäjät palaavat tunturijärville lomanviettoon. ­ Suurien koneiden lentäjien työ on yksitoikkoista kentältä kentälle lentämistä. He tarvitsevat vaihtelua ja mikä on parempaa rentoutumista kuin lentäminen järveltä järvelle. Tällä porukalla on myös taloudelliset mahdollisuudet tällaiseen ajanviettoon, sanoo Kyösti Pietikäinen. Tuottojen kasvu menee kustannusten kattamiseen Porotalouden kokonaistuotto kasvaa vuonna 2010/2011 vajaat kolme prosenttia edellisvuodesta, 25 500 euroon yritystä kohti. Eloporotuki yritystä kohti kasvaa viisi prosenttia 5 000 euroon. Tukien osuus kokonaistuotoista on pysytellyt viimeisten kahdeksan vuoden ajan vajaassa 20 prosentissa. Porotalousyritysten kustannukset kasvavat yli 10 prosenttia 20 400 euroon. Eniten kallistuvat rehut ja polttoaineet. Kun tuotoista vähennetään kustannukset, yrittäjän porotaloudessa tekemälle työlle ja yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle korvaukseksi jää yrittäjätulona 5 160 euroa. Eloporoa kohti kustannukset kasvavat 117 euroon. 40 prosenttia yrityksistä jää ilman yrittäjätuloa Kannattavuuskerroin osoittaa, kuinka suuren osan yrittäjäperheen työpanoksen ja oman pääoman kustannuksista yrittäjätulo kattaa. Porotalouden keskimääräinen kannattavuuskerroin vuonna 2010/2011 on ennusteen mukaan 0,22. Yrittäjäperhe saa 22 prosenttia 14,0 euron tuntipalkkavaatimuksesta ja 5 prosentin oman pääoman korkovaatimuksesta. Vuonna 2010/2011 kannattavuustavoitteen (kannattavuuskerroin yli 1,0) saavuttaa 6 prosenttia yrityksistä. Yrittäjätuloa ei synny lainkaan 40 prosentille yrityksistä. Etelä jää jälkeen pohjoisesta Kannattavuuskirjanpidon tulostarkasteluissa pohjoisimmassa Lapissa sijaitseva erityi- nen poronhoitoalue on jaettu kahtia saamelaisalueeseen ja muuhun erityiseen poronhoitoalueeseen. Poronhoitoalueen eteläosaa nimitetään muuksi poronhoitoalueeksi. Poronhoitovuonna 2010/2011 saamelaisalueen ennakollinen kannattavuuskerroin on 0,36, muun erityisen poronhoitoalueen 0,18 ja muun poronhoitoalueen 0,11. Saamelaisalueella eloporoa kohti saatava tuotto kohoaa 155 euroon, muulla erityisellä alueella 131 euroon ja muulla poronhoitoalueella 147 euroon. Muun poronhoitoalueen kannattavuutta pudottavat kuitenkin erityistä poronhoitoaluetta korkeammat tuotantokustannukset. Etenkin oman työn ja ostettavien rehujen kustannukset olivat selkeästi suuremmat.
• 6 LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi M I ETE LAUSE ITA Kiitos tunturi että pysyit vaiti, kun selvittelin välejä itseni kanssa ja potkin kiviä alas rotkoon. Huusin ja raivosin, kirosin maat ja taivaat. Se helpotti. Pentti Harjumaa Tilkkupeitteeseen oli neulottu paljon paloja ­ unohtumattomia hetkiä vuosien takaa. Putosivatko päivistä pyhimmät pois? Nanni Törrö PIKAUTELU Kuinka suhtautua kaupustelijoihin? Toimitukseen otti yhteyttä rovaniemeläinen henkilö, jonka ovella oli käynyt kaupustelijoita, jotka kertoivat olevansa turva-alan yrityksestä. Kaupustelijat kysyivät muun muassa sitä, miten omakotitalo on suojattu. Vanhempi konstaapeli Henna Rajatalo Lapin poliisilaitokselta, pitääkö ovelta ovelle -myyjällä olla mukanaan jokin lupa, jonka hän voi kysyttäessä esittää? Mitään varsinaista lupaa myyjän ei tarvitse ovella esittää. Ovelle tuleviin kyselijöihin talon turvajärjestelmistä kannattaa suhtautua hyvin varauksella, sillä tuskinpa monikaan firma toimii ja tekee kauppaa tällä tavalla. Kyselyihin ei kannata vastata, ellei ole aivan selvää, että kysyjä edustaa turvallisuusalan palveluita tarjoavaa yritystä. On aivan kohteliasta olla vastaamatta tämmöisessä tapauksessa. Vaikka kyseessä olisikin oikealla asialla oleva kauppamies, hänen täytyy ymmärtää, että on vain viisasta olla varovainen. Kuinka kaupustelijoiden kanssa tulisi toimia? Hyvän tavan mukaiseen menettelyyn kuuluu se, ettei kauppias ala myydä tuotetta pakolla, aggressiivisesti tai muutoin uhkaavalla tavalla käyttäytyen. Pelkästään itsensä esittelemättä jättäminen on jo hyvän menettelytavan vastaista. Ja kenenkään ei tarvitse edes hyvin käyttäytyvää kotimyyjää sisälle päästää, ellei itse halua. Vanhuksille saattaa olla joskus mukavakin saada kylään puhelias kauppias, joka kuin huomaamatta saa ostamaan hiukan tarpeettomalta tuntuvaa ja ylihintaista tavaraa. Kauppoja ei usein kannata mennä tekemään suin päin, mikäli hiukankin on epävarma siitä haluaako tuotetta vai ei. Kannattaa muistaa, että kauppiaan olisi täytettävä kaupanteon yhteydessä kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistaman kaavan mukainen kotimyyntiasiakirja. Asiallisesti täytettynä ja molempien osapuolten allekirjoituksella varustettuna se on pätevä todiste tehdystä kaupasta. Kotimyyntiasiakirjaan perustuen voi kuluttaja perua kaupan 14 vuorokauden kuluessa, mikäli tulee jostakin syystä toisiin ajatuksiin. Kotimyyntisäännökset eivät päde alle 15 euron ostoksiin. Tarkempaa tietoa kotimyynnistä ja kotimyyntiasiakirjasta saa esimerkiksi kuluttajaviraston nettisivuilta. N I M I PÄIVÄT 12 TO 13 PE 14 LA 15 SU 16 MA 17 TI 18 KE 19 TO Lotta Kukka, Floora Tuula Sofia, Sonja Ester, Essi Maila, Rebekka Erkki, Eero, Eerika Emilia, Emma, Milla N I M E N TA K A N A Eeva-Maija Pietilä LY H Y E S T I Kilpisjärven mahtava rautu Vain kaksi kalaa -pilkkikilpailussa kaikki palkinnot menivät arvontaan, tosin sunnuntaina saatiin yksi 12 gramman rautusintti. Norjalainen Joni Jensen sai saalista säkillisen lihaa. Storsteinnesistä kilpailuun saapuneen Jensenin ilme oli punnituksessa hämmästynyt. ­ Pienihän tuo kala on, mutta se yllättää, että se painaa noin vähän. Olihan se jännittävä kokemus ­ kuin sähköiskun olisi saanut, kun siima alkoi väristä. Tiesin kyllä heti, kun nostin kalan avannosta, että se ei paina kilpailussa hyväksyttävää painoa eli 130 grammaa, mutta iloinen olin. Hyvä reissu. Kilpisjärven pilkkikilpailu oli menestys, pääsylippuja myytiin 7500. Sää helli Kilpisjärvelle tulleita, ja pienelle pilkkialueelle kairattiin pari tuhatta avantoa. Aikaisimpiin vuosiin verrattuna väkeä oli vaivautunut saapumaan Kilpisjärvelle kuitenkin huomattavasti vähemmän. Kilpisjärven helikopterilentäjä Pekka Tuononen voitti lauantain pääpalkinnon; moottorikelkan ja peräkärryn. Sunnuntaina samanlaisen pääpalkinnon voitti muoniolainen Vesa Korhonen. (SP) Tuulasta ei tullutkaan Ruusa Marja Amalia Astuessaan sisään Mäkelän Tuulan kotiin tulee tuttuuden tunne. Huone on kuin Woody Allenin elokuvasta. Tunnelmasta välittyy rakkaus taiteisiin. Nuori, sydämellinen nainen sanookin hahmottavansa elämän visuaalisesti ­ ajattelevansa ja tekevänsä asioita kuvien kautta. Pöydällä kynttiläkruunun alla on tietokone. Näytöllä elelevät muun muassa Nolla ja Nokinolla. Nämä satuhahmot ovat pitäneet Tuulaa tiiviisti otteessaan. Ne liittyvät hänen pro gradu -työhönsä, jonka aihe on kuvittaminen ja taitto satukirjassa. Tuula on valmistumassa graafikoksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta. Hän syntyi 1970-luvun lopulla perheensä nuorimmaisena lapsena. ­ Kasvoin Kyyjärvellä peltojen ja metsien keskellä, Tuula sanoo ja katsoo ulos ikkunastaan maisemaa, joka on tullut vuosien varrella hänelle merkitykselliseksi. Kemijoki, sen varren puusto ja takana siintävä Ounasvaara maalaavat vuodenkierron mukaan aina uudenlaisen taulun Tuulan Rovaniemen kotiin. ­ Äitini toivoi koko perheen osallistuvan nimeni valintaan. Toiveena oli ollut t-kirjaimella alkava nimi kuten sisaruksillani Tepolla, Teijalla ja Tuomolla. Isäni oli ehdottanut Ruusa Marja Amaliaa. Tähän viisivuotias veljeni oli todennut, "ettei te mikään Luuta Malja ole", nauraa Tuula, jolle isän ehdotus olisi kyllä kelvannut. ­ Lopulta nimeni keksi sisareni Teija, joka oli yhdessä koulukavereiden kanssa pohtinut pikkusiskon nimeä. Äiti hyväksyi Tuulan, koska se oli sopiva nimi rauhalliselle vauvalle ­ toisin kuin ehdolla ollut Tuija, tuleva graafikko kertoo. Hänen levollinen luonteenlaatunsa tuntuu säilyneen. Työn viedessä todennäköisesti eteläiseen Suomeen hän tulee kaipaamaan Rovaniemen rauhallista tunnelmaa, aktiivista kulttuuritarjontaa ja ystäviä. Joki on löytänyt uomansa Tuulan sielussa. Sen voima on osa Tuulan vahvuutta, kuten hänen uskonsa armoon. ­ Lähtiessä täytyy muistaa, että aina voi palata takaisin, Tuula sanoo haikeutta äänessään. Portugalilla oli tutunnäköinen lippu joitakin vuosia sitten. Portugalilaiset valistavat Internetissä on meneillään YouTube-kampanja jossa portugalilaiset kertovat "mitä suomalaisten pitää tietää Portugalista". Videolla muistutetaan muun muassa, että portugalilaiset on yksi Euroopan vanhimmista kansoista ja portugalia puhutaan peräti viidessä maanosassa. Portugalissa on keksitty kompassi, tykki ja matkapuhelimen prepaid-kortti. Matkapuhelimia maassa on enemmän kuin asukkaita, puhelimista 60 prosenttia on Nokia-merkkisiä. Portugali on ihmiselle hyvä yhteiskunta: esimerkiksi orjuus lakkautettiin yli sata vuotta aikaisemmin kuin Yhdysvalloissa ja kuolemanrangaistus lakkautettiin siellä ensimmäisenä maailmassa. Pitkän meriittilistan jälkeen videolla kerrotaan, että toisen maailmansodan aikana Portugali lahjoitti tonneittain vaatteita ja viljaa eräälle Suomi-nimiselle köyhälle valtiolle. Niin, ja Portugalin vuosina 1095­1143 käyttämä lippukin on luovutettu periferiaan, joka suhtautuu nykyään hieman vastahakoisesti Portugalin kaipaamaan pakettiin. 12 grammalla rautua sai lohdutuspalkinnoksi lihasäkin.
• LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi 7 P E N K K I U R H E I LUA & P I I K K I KO R KO JA SAR IAN NA SÄTER I Kiinnostaako eläintenhoitoala? Tule Louelle eläintenhoitajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Osaamisalat ovat eläinhoitolanpitäjä ja eläintenkouluttaja. Koulutus alkaa 15.8.2011 kestäen noin 2 vuotta ja tutkinto suoritetaan näytöillä. Tutkinto pätevöittää mm. alan yrittäjyyteen, vaativiin työntekijä- sekä eläinten koulutukseen ja hoitoon liittyviin tehtäviin. Pääsyvaatimuksena koulutukseen on vähintään 18-vuoden ikä. Aikaisempi alan koulutus, työ- ja harrastuskokemus katsotaan eduksi. Lähetä hakulomake 18.5.2011 mennessä Lappian www-sivulta tai vapaamuotoinen hakemus joko sähköpostitse tai osoitteeseen: Ammattiopisto Lappia, "ELHO"Kätkävaarantie 69, 95340 LOUE. Lisätiedot: vastaava kouluttaja Petri Marjeta, puh. 040 701 3253 tai kouluttaja Jari Keinänen, puh. 050 314 6499. etunimi.sukunimi@lappia.fi. Pelit pelataan kentällä ­ onneksi Veikkausliiga saatiin sitten viimeinkin käyntiin lukemattomien lisenssikeskustelujen ja valitussirkusten jälkeen. Olen vahvasti sitä mieltä, että loppupeleissä voittajana koko hässäkästä selviää suomalainen jalkapalloilu. Veikkausliigalla ja Palloliitolla oli ensimmäisen kerran otsaa näyttää ihan oikeasti ovea niin AC Oululle kuin TamU:llekin. Tähän asti Veikkausliiga on vuosien varrella lisenssihässäköissään tyytynyt vain antamaan varoituksia. RoPS:kin sai 2000-luvun alussa lukuisia keltaisia kortteja, ja korjasi asiansa vasta yhdennellätoista hetkellä. AC Oulun ja Tampereen sulkeminen sarjasta supisti sarjan 12 joukkueeseen ja liiga muotoili aivan oikeutetusti sarjan kolminkertaiseksi niin, että joka jengille tulee sarjan aikana 33 ottelua. Se on aika hurja määrä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Saksan pääsarjassa (Bundesliiga) pelataan 34 kierrosta. Sama määrä kierroksia kertyy Hollannin ylimmällä sarjatasolla (Eredivisie). Mutta esimerkiksi sellaisessa jalkapallomaassa kuin Portugalissa pääsarjassa kauden aikana pelataan 30 kierrosta; eli kolme vähemmän kuin Veikkausliigassa. Etenkin sarjan alku on melkoista rumbaa; kolmessa viikossa veivataan läpi peräti seitsemän täyttä kierrosta. Ei tarvitse olla ydinfyysikko, kun pikaisen laskutoimituksen jälkeen tulokseksi tulee: jokaisella joukkueella on peli keskimäärin joka kolmas päivä! Täysin käsittämätöntä tahtia. Jääkiekossakin tuollainen tahti on jo hurjaa, ja siinä pelissä pelaajat sentään viettävät suurimman osan pelistä vaihtoaitiossa. xxx Tästä hurjasta tahdista ei selviä voittajana kukaan. Pelaajien kunto on koetuksella ja se tietää loukkaantumisriskin kasvamista. Myös seurojen talous on koetuksella. Veikkausliigan alkukierros osoitti, ettei yleisö kansoita lehtereitä tälläkään kaudella ja pelimatkan syövät seurojen kassatuloja. Pelirumbasta selviävät ne joukkueet, joilla on laajin materiaali. Eli lähinnä mieleen tulee HJK. Mutta ennustaminen jalkapallossakin on vaikeaa. Ennen kautta yksimielisesti mestarin viittaa soviteltiin HJK:n harteille. Ja jokaisen papereissa oli putoajan paikalla vain yhden joukkueen nimi: RoPS. Avauskierroksen jälkeen (jolloin tätä kirjoitan) RoPS on puhtaalla pelillä sarjan kärkikastissa ja Klubi majailee 0-2 -tappion TPS:lle kokeneena sarjan tyvessä. Onneksi pelit pelataan (ainakin vielä) kentällä, eikä sarjataulukko muotoudu kynän ja paperin voimalla. Tosin vielä on aivan turha vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä. Mutta Jaroa vastaan RoPS osoitti kuuluvansa myös pelillisesti Veikkausliigaan. Kunhan RoPS pääsee vielä ainaisesta perisynnistään eli tappiollisista vierasmatseista, niin sinivalkoisille voi veikata sijoitusta sarjan puoliväliin. xxx Veikkausliigan avauskierroksella väkeä katsomoissa oli hävettävän vähän. Kuudessa ottelussa väkeä katsomoissa oli keskimäärin 1690 katsojaa / peli. Käsittämättömän vähän. Vaikka RoPS:n kauden avaustakaan ei todistanut kuin vaivaiset 1050 katsojaa, oli Keskuskentällä onneksi tunnelmaa. Hakan kotiavaus Vaasaa vastaan veti perinteikkäälle Tehtaan kentälle vain 870 katsojaa. Huolestuttavan vähän sai myös Honka kotiavaukseensa JJK:ta vastaan katsojia; ällistyttävät 1130 silmäparia. Moni seurapomo pisti heikot katsojamäärät samanaikaisesti televisioidun Suomi-Saksa -MM-kiekkomatsin piikkiin. Höpön löpön pöppö, sanon minä. Kaikki syyt heikkoihin yleisömääriin ovat tekosyitä. Luulisi jalkapallon pääsarjan avauskierroksen olevan penkkiurheilijoille eräänlainen joulu. Mutta tämä vain todistaa jälleen sen tosiasian: suomalaiset eivät ole urheiluhullua kansaa. Vaan menestyshullua. w w w .l a p p i a .f i / a o TEETÄ TAI TEE ITSE unelmiesi Mittava Koti! www.mittavakoti.fi EN KESÄ VA N TARJONTAAN - VISITRO IEM I.FI/ TUTUSTU ROV ANIE M K E S A PA S S I
• 8 LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi Persoona | Martti Kumpulainen Kuiskaaja-Kumpulainen neuvoo turisteja Yrittäjä Martti Kumpulainen tunnetaan Martin pilkkikisoista, kastemadoista, suuresta potkuri-Ukosta Raudankylällä, maalauksista ja möreänrehevästä tyylistä. Martti neuvoo ilmaiseksi, kun sitä kysyy. Ja neuvoo silti, vaikkei kysyttäisikään. Hyviä neuvoja antaakin. Teksti ja kuvat: Tapani Niemi ­ Kerran tänne Raudankylän verstaalle saapui rättiväsynyt eteläsuomalainen pariskunta. Miehen kasvot muistuttivat vääntynyttä kilpapyörän satulaa. He olivat mököttäneet Jyväskylästä asti, jossa mies oli kärähtänyt kolmannen kerran ylinopeudesta. Pariskunta oli päättänyt bongata kaikki Lapin merkittävät matkailukohteet runsaassa viikossa. Martti varoitteli, että mies menettää tällä tyylillä ajokorttinsa Koutokeinossa ja vaimo viimeistään paluumatkalla Rovaniemellä, josta he joutuvat ajamaan junalla kotiin. ­ Siinä me naurettiin yhdessä ja joimme makeat lättykahvit. Tunnelma laukesi ja he alkoivat taas jutella keskenään. Paluumatkalla pariskunta poikkesi tänne kiittämään. loin rentoudutaan kunnolla. Mutta kilpailu on mennyt veriin. Loma muuttuu painajaiseksi jo lähtiessä. Isä painaa mieli synkkänä huoltoasemalta toiselle, ajokortiton äiti neuvoo vierellä muistuttaen aikataulusta ja pienet lapset kitisevät takapenkillä. ­ Pinna kiristyy kuumassa autossa. Perhe ei ehtinyt talven aikana juuri nähdä toisiaan. Nyt he yhtäkkiä joutuvat ensimmäisen kerran olemaan usean viikon yhdessä. Siitä alkaa mykkäkoulu. Kiireen vuoksi perhe ei jouda rauhassa edes syömään vaan lapsille haetaan hampurilainen tai tuutti, joka tietysti leviää auton plyysipenkille. ­ Moni huokaisee tällaisen loman jälkeen, että kunpa pääsisi töihin lepäämään. Mikä se tällainen loma on ja millaista elämää? Entä millaisia aikuisia lapsistakin tulee? Surkeaa elämää. tisepäksi. Hän kierteli ympäri maailmaa keikkahommissa ja eli railakkaasti kuten Lapin jätkät siihen aikaan ruukasivat. Tilipäivänä tilattiin pirssi, laitettiin setelitukko kojelaudalla ja sanottiin kuskille: ­ Aja niin pitkälle kuin tietä piisaa. Jos rahat loppuvat, pyydä lisää. Sitten tuli päivä, jolloin Martti tunsi eläneensä mittansa täyteen. Alkoi täysraittius ja muutto takaisin kotiseudulle Lappiin. Vanhasta elämästä jäi vain intohimo peleihin ja taiteeseen. Sitten hän tilasi tehtaalta valtavan ison potkukelkan. Kun se näytti yksinäiseltä, hän veisti sille potkuttelijan. Taideteos ei miellyttänyt tiemestareita eikä lääninhallituksen virkamiehiä ja siitä kehkeytyi omalaatuisin näköistaideskandaali Lapin historiassa: kirjelmöintiä, mediaa, valitusta ja suukopua. Se nauratti Marttia suunnattomasti. ­ Joutavaa sakkia koko virkakoneisto! ­ Minulla ei ollut tunturei- ­ Se ei ole köyhä, jolla on vähän, vaan sellainen jolta puuttuu paljon, sanoo sodankyläläinen kansantaiteilija Martti Kumpulainen, meidän kesken vain kuiskaaja-Kumpulainen. Kiire pilaa loman ­ Ruuhka-Suomessa isät ja äidit kilpailevat henkihieverissä työpaikoilla. Media muistuttaa alinomaa unelmataloista, -autoista, -elämästä ja unelmarakastajista. Sama koskee lapsia. Kilpailu alkaa jo tarhassa ja vanhemmat piiskaavat heitä koko ajan parempiin suorituksiin. Jos lapsiriepu uupuu matkalla, vanhemmat huohottavat niskaan: Me olemme tehneet kaikkemme sinun eteesi. Miksi sinä nyt teet tämän meille? Lapsi ei saa olla lapsi vaan hän joutuu jo varhain lunastamaan vanhempiensa täyttymättömät unelmat. Perhe tekee pakkotahtista työtä koko talven ja haaveilee, että kun loma alkaa, niin sil- Ukko pysäytti turistin Martti opiskeli ammattikoulussa sähköasentajaksi ja pel- ta, eikä muitakaan nähtävyyksiä mutta minulla oli tuo rakas Ukko. Se kiinnosti valtavasti turisteja. Se oli sellainen terapiaveistos, joka saa myrtyneimmänkin mielen iloiseksi, Martti kertoo. Matkailijat katsoivat mietteissään Ukkoa ja huomasivat yhdennäköisyyttä isännän kanssa. ­ Näköispatsas? Omakuva? he varovasti ehdottivat taiteilijalle, johon Martti vastasi filosofisen arvoituksellisesti kuten buddhalainen munkki: ­ Ei pojat elämä ole pilassa, jos naama on pilassa! RAKENNAMME ROVANIEMEÄ! Uusia ja valmiita, rakenteilla olevia, saunallisia koteja, pienasuntoja pienille talouksille, rivi-ja kerrostalokoteja perheille sekä järkeviä sijoituskohteita hyviltä paikoilta, kun etsit pääomillesi turvallista tuottoa. Tutustu kohteisiimme www.uusikoti.com Rovakatu 13, Rovaniemi Puh. 0400 693 407, 016-313 474 Avoinna ark. 10-16 Lämminhenkistä palvelua 30 vuoden kokemuksella Helli hieronnalla! Raskaushieronta Vyöhyketerapiaa -myös vauvoille Surun kohdatessa olemme apunasi. · arkut · uurnat · hautakivet · perunkirjoitukset · kukat · kuljetukset · pitopalvelu Palvelemme: ma-pe 10-15 ilt. ja viikonlopp. sopimuksen mukaan. w w w. u u s i k o t i . c o m Hieronta Lymfalaitehoito AUGUSTA, Jauhinkiventie 6, Rovaniemi puh. 040 592 5883, www.augusta-terapia.net Teollisuustie 16 96300 Rovaniemi 016-366 296 mainostaso@mainostaso.fi www.mainostaso.fi Hautauspalvelu Luoma-aho Ky P. (016) 319 737, 0400 931 744 Rovankatu 15, Rovaniemi www.hautauspalveluluoma-aho.fi www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi 9 Talon Aperitiivi *** Kangasniemen tuhti häränpihvi härän ulkofileepihvi, sipulimuhennosta, Nilin yrttiperunaa ja sinappikaalta Voimassa 3.5. - 28.5. Nilin uusi kevättarjous! Uusi kesän á la carte lista on jo v oimassa, terv etuloa nauttimaan parhaita Lapin makuja! PÖYTÄVARAUKSET: 0400 369669/ restaurant@nili.fi 18,50/ hlö (ovh. 25,30 ilman aperitiivia) Valtakatu 20, 96200 Rovaniemi www.nili.fi Avoinna ti-la klo 18.00 alkaen, ryhmille myös muina aikoina ennakkotilauksesta. SOITTAVA LAPPI LAI N E N Sarjassa esitellään lappilaisia populaarimuusikoita kautta aikojen. Toimittanut Marko Niemelä, Rovaniemen kaupunginkirjasto ­ Lapin maakuntakirjasto. Tarja Ylitalo (s.1951-) Kotipaikka Pello Maaliskuussa 60-vuotispäiviään viettänyt Tarja Ylitalo (os. Suhonen) on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista lappilaisista iskelmälaulajista. Hän on syntynyt Lieksassa, jossa myös vietti varhaislapsuutensa. Vuonna 1956 Suhosten perhe muutti Keminmaahan. Kansalaiskoulussa musikaalinen Tarja sai usein laulaa koulun juhlatilaisuuksissa. Rippikoulun käytyään Tarja sai vanhemmiltaan lahjaksi akustisen kitaran, jonka alkeet hän opetteli kansalaisopiston soittokurssilla. Hän oli innostunut myös näyttelemisestä, johon tarjoutui tilaisuus Kemin kaupunginteatterin järjestämässä muutaman kuukauden mittaisessa koulutuksessa. Kansalaiskoulun jälkeen Tarja suoritti keittäjälinjan Tornion ammattikoulussa, jonka aikana hän esiintyi koulun näytelmäkerhossa ja osallistui laulu- ja musiikkiryhmien toimintaan. Hän otti myös laulutunteja yksityistunneilla Reino Sandelinin johdolla. Ammattikouluaikana Tarja tapasi myös tulevan aviomiehensä, sähköasentajaksi opiskelevan pellolaisen hanuristin Tuomo Ylitalon, jonka kanssa alkoi soittaa ja esiintyä yhdessä Intro-taustabändeineen. Revontulen autopesu Kevätpuhdistustarjouksia: PESU SISÄLTÄ JA PÄÄLTÄ 55,norm. 63,- HINNASTO: Päältäpesu Pesu ja märkävahaus Sisäpuhdistus Sisä- ja päältäpesu Istuinten pesu Vahaukset Pinnankiillotus Renkaiden vaihto Tasapainotus henkilöauto 19,22,48,63,62,73,124,20,10,- pakettiauto 22,25,48,65,62,73,200,20,10,- ISTUINTEN JA PÄÄLTÄ PESU 70,norm. 81,- Menestys Vuonna 1969 Tarja osallistui Kemissä Finnlevyn järjestämään Tähtijahti-kilpailun aluekarsintakilpailuun, jonka myös voitti. Vaikka voittoa ei itse pääkilpailussa irronnutkaan, pääsi Tarja nauhoittamaan ensilevytyksensä Tähtijahdin kokoelmalevylle Jarkon ja Lauran euroviisukarsinnassa esittämällä laululla "Kuin silloin ennen". Seuraavana vuonna Tarja ja Tuomo menivät naimisiin. Näin Tarja Suhosesta tuli Tarja Ylitalo. Vuonna 1977 Tuotantoyhtiö M&T kiinnostui Tarjan ja Seppo Leinon lähettämästä demonauhasta, ja seuraavana vuonna Pellon kurssikeskuksen keittiöemäntä Tarja Ylitalo levytti yhtiölle Leinon säveltämän ja Antti Härkösen sanoittaman singlen "Revontulten maa/Muistojen humppa". Singlestä seurasi lisää keikkoja ja jopa tv-esiintymisiä. Pian "Lapin laululintu" tunnettiin kaikkialla Suomessa. Ura musiikkiammattilaisena alkoi alkuvuodesta 1980, ja debyyttialbumi "Kerrasta poikki" julkistettiin Äitienpäivän kynnyksellä. Mukana levyllä oli myös Leinon sävellys "Mua kuule äiti", joka oli julkaistu aikaisemmin singlenä. Ylitalon debyyttilevy on ensimmäinen lappilainen kultalevyn saavuttanut pitkäsoitto. Myös kaksi seuraavaa levyä menestyivät kaupallisesti loppuunmyytyjen keikkojen ohella; "Tyttö Pohjolasta" (1981) ja "Tunteet voit näyttää" (1982) myivät molem- PÄÄLTÄ PESU JA VAHAUS 70,norm. 89,- mat timanttia eli yli 50 000 kappaletta. Vuonna 1983 Ylitalo sijoittui kolmanneksi Syksyn Sävel -kilpailussa kappaleella "Ei tämä tyttö lempeä anele". Samanniminen LP oli myös menestys myyden kultaa. Ylitalo osallistui myös vuoden 1988 kilpailuihin viimeiseksi sijoittuneella laululla "Vaadin maata, vaadin taivaanrantaa", ja vielä vuonna 1990 Veikko Samulin sävellyksellä "Syys surumielinen", joka ilmestyi kultaa myyneellä albumilla "Tarja Ylitalo" (1990). Tultaan uskoon Ylitalo alkoi laulaa tanssikeikkojen lisäksi myös hengellisissä tilaisuuksissa ja kirkkokonserteissa. Hän myös palasi näyttelemisen pariin Kemin kaupunginteatterin Lumikuningatar-projektissa (1997). Paluu Viimeiset kymmenen vuotta keikkailua ja musiikintekoa ovat verottaneet terveydelliset seikat, mutta tänä vuonna Tarja Ylitalo on jälleen palaamassa estradeille. Tuorein julkaisu on vastikään ilmestynyt, Jari Vanhan säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama laulu "Sydämeni sointu." Lähteet: Olli Karhi: Kerrasta poikki - Tarja Ylitalon tie tähtiin (Karas-Sana, 2002). www.pomus.net Populaarimusiikin verkkomuseo Kirjoitussarja on osa Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjaston ja Lapin taidetoimikunnan Populappi-tietokantaprojektia. Lappilaisia populaarimusiikin toimijoita pyydetään ottamaan yhteyttä erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelään: 016 322 8565 marko.niemela@rovaniemi.fi www.facebook.com/rovaniemenmusiikkikirjasto Pesemme autot käsin ja puhdistamme ovien sisäpinnat. Soita ja varaa aika: p. 044 344 4003
• 10 LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi Hyvän ruoan S-market! Pysyvästi edullinen S-market! y y Hintaesime Hintaesimerkkejä S-marketin edullisista hinnoista. me Ei rajoituksia, ei kuponkeja! Rönkä naudan paistijauheliha 400 g (7,47/kg) Atria viljaporsaan marinoitu pihvifile n. 800 g HK lihapyörykät 360 g (2,75/kg) Myllyn Paras makaroni 400 g (0,70/kg) 2 99 6 99 0 28 0 99 ras. kg pkt pss Atria perinteinen marinetti 400 g (4,97/kg) Atria suomalainen pekoni 140 g (10,35/kg) Ingman jogurtti 200 g (1,65/l) Koff olut 0,33 l tlk 25-pack (2,06/l) sis. pantit Voimassa 4.5. alk. 1 45 1 33 0 98 19 99 pkt pkt prk pkt 049 0 199 199 st Palvelupistee ä /kpl Suomalainen ruukkusalaatti 99/kg /kg Argentiinan satsuma Suomalainen tomaatti /pkt Unkari ja Espanja vihreä tankoparsa 500 g (3,98/kg) Perunamuusi Lihapyörykät Veljekset Mattilan 690 10 /kg kastikkeessa grillimakkarat 90/kg 8 90/kg Reilusti etuja S Etukortilla! eilusti S-Etukortilla! Arinan asiakasomistajana keräät Bonusta jopa 5 % yli 2000 bonustoimipaikasta. Maksaessasi ostokset S-Etukortilla S-ryhmän toimipaikoissa saat lisäksi maksutapaetua 0,5 %. Bonuksen ja maksutapaedun lisäksi saat pysyviä ja vaihtuvia rahanarvoisia etuja. Liity nyt Arinan asiakasomistajaksi. Kysy lisää myyjältä. Valio normaalisuolainen 500 g (2,58/kg) Rainbow MEIJERIVOI VIRVOITUSJ VIRVOITUSJUOMAT 1,5 l (0,32/l) sis. pantin 1 29 pkt 089 pll (hinta ilman korttia 1,99/pkt) (hinta ilman korttia 1,19/pll) Rainbow KERMAJUUSTO 1kg - myös 17 % Rainbow Reilu bonus- ja maksutapaetutaulukko Bonusostot kk vähintään Bonus % Bonus / kk Bonus /v S-Etukortilla maksettaessa S-ryhmän toimipaikoissa Maksutapaetu % Maksutapaetu / kk Maksutapaetu / v COCTAILRIISIPIIRAKAT 675 g pakaste (1,46/kg) 800 700 600 500 400 300 200 50 900 5,0 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 45 36 28 21 15 10 6 3 540 432 336 252 180 120 72 36 6 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 54 48 42 36 30 24 18 12 3 4 Revontuli evont 49 pkt (hinta ilman korttia 5,70/pkt) 0 99 pss (hinta ilman korttia 1,89/pss) 0,5 0,25 Lisä Lisäksi S-Etukortilla Bonusta jopa 5 %. Koskikatu 27 puh. 044 788 4996 ark.8-2 la 8 8-21, 8-18, su 12-18
• LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi 11 Lappilainen & nuoret Lappilainen-lehti nostaa esiin Lapin kansanedustajien näkemyksiä Lapin nuorten tulevaisuudesta. Markus Mustajärvi (vas.) 1. Olen yksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän hallitusneuvottelija ja tulen esittämään asiaa hallitusohjelmaan. Tarve on ilmeinen, sillä kymmeniä tuhansia nuoria on työttöminä tai etsii paikkaansa yhteiskunnassa. Myös huostaanotot lisääntyvät samoin kuin lastensuojelun kustannukset. 2. Toimin kotikaupunkini tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Olemme yhdessä lautakunnan jäsenten kanssa käyneet läpi lastensuojelukysymyksiä. Seuraavassa kokouksessa kuulemme asiantuntijoita ja virkakunnan edustajia muun muassa nuorisotyöttömyydestä. Olemme vasemmistoliiton valtuustoryhmänä tehneet aloitteen myös nuorten työpaikkatakuun käyttöönotosta Kemijärvellä. 3. Kun eduskuntatalossa vierailee koululaisryhmiä pohjoisesta, melkein joka kerta sivulliset tulevat kysymään, mistä niin hyvätapaisia nuoria tulee. Kyllä sellaisista nuorista voi olla ylpeä. Meillä on kolmannella sektorilla erinomaisia toimijoita, jotka kantavat suurta vastuuta nuorten puolesta. Ilman tätä työtä moni lapsi ja nuori olisi heikommassa asemassa. Olet vaatinut erityistoimia nuorten työpajoihin ja nuorten työllistämiseen. Mitä nämä erikoistoimet ovat? Nuorten työpaikkatakuun pitäisi taata ammattiin valmistuvalle nuorelle se ensimmäinen oikea työpaikka asianmukaisin työehdoin. Nyt nuorisotakuu jää puolitiehen. Nuorisotyöttömyys on aivan liian korkealla tasolla. Nuorten työpajojen rahoitus tulee turvata, jotta ohjaukseen, harjoitteluun ja koulutus- sekä ammattiuran selkiyttämiseen voidaan panostaa riittävästi. 1. Onko tarvetta rakentaa erityinen politiikkaohjelma lasten ja nuorten huomioimiseksi vuosille 2011­2014? 2. Mitä lapsiin tai nuoriin liittyviä esityksiä, aloitteita ja tekoja olet tehnyt Lapissa? 3. Mistä voit sanoa olevasi ylpeä, kun puhutaan Lapin nuorista ja nuorisotyöstä? Markus Lohi (kesk.) 1. Minua huolestuttaa erityisesti kaksi asiaa: Ensinnäkin lasten ja nuorten pahoinvointi, joka näkyy liian suurina lastensuojelu- ja huostaanottolukuina. Toiseksi pidän erityisen vahingollisena nykyisen kaltaista korkeaa nuorisotyöttömyyttä. Siksi erityinen politiikkaohjelma on tarpeen. 2. Olen ollut kunnallisessa ja maakunnallisessa luottamustehtävissä tekemässä päätöksiä lasten ja nuortenkin parhaaksi. Politiikka on joukkuelaji. Kun päätökset on tehty yhdessä, on niitä vaikea omia itselle. Yhtenä asiana nostaisin kuitenkin esille monipuolisen lappilaisen koulutuksen turvaamisen ennakkoluulottoman Lapin korkeakoulukonserni -mallin kautta. Olin päätöksiä tehtäessä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän valtuuston puheenjohtajana vaikuttamassa asiaan. 3. Lapin nuoret ponnistavat elämässä eteenpäin rohkeina ja katsovat ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen arvostaen kuitenkin kotiseutuaan ja juuriaan. Olit Allianssin alaikäisten nuorten varjovaalien ääniharava Lapissa. Arviosi siitä, miksi sait nuorten äänet? Olin varjovaalien tuloksesta kovin otettu. On vaikea tietää millä perusteella sain nuorten ääniä. Arvelen kuitenkin, että näkyvä kampanjani toi tunnettuutta monella tavalla myös nuorten keskuudessa. Yhtenä erityisenä piirteenä olivat perunalastupussit, joita jaoin noin kymmenentuhatta kappaletta. Minulla oli myös eniten "tykkääjiä" facebooksivuilla keskustalaisista ehdokkaista. Niistä osa oli myös varjovaaleissa äänestäjiä. Minulla on myös yhteyksiä nuoriin omien lasten kautta. Eeva Maria Maijala (kesk.) 1. Lasten ja nuorten huomioimiseksi olisi tarvetta rakentaa omaa erityistä ohjelmaa, sillä lasten ja nuorten yleistilanne ei ole lainkaan niin hyvä kuin sen maassamme voisi ja tulisi olla. Itse aktiivipartiolaisena ja urheilijana toivoisin, että mahdollisimman moni lapsi saataisiin ohjattua mukaan kehittävään toimintaan. Lisäksi lapset tulisi saada pidettyä mukana järkevissä toiminnoissa myös nuoruuden vuosina. 2. Teoista suurin osa liittyy omiin lapsiini, partioon ja suunnistukseen. Olen järjestänyt ja ollut järjestämässä hyvin paljon talkootöinä kilpailuja, koulutusta, retkiä, leirejä... Olen tehnyt esityksen muun muassa Savukosken lasten ja nuorten toimijoiden ja toimintojen kokoamiseksi yhden pöydän ääreen. Olen keskusteluttanut vetäjävoimien yhteistämistä. 3. Olen kulkenut nuorten matkassa ympäri Suomea eri tapahtumissa ja olen voinut aina kertoa ylpeänä, että olemme Lapista. Nuoremme ovat keskimäärin valmiimpia ottamaan tehtävistä vastuuta, ovat ideoivia, luovia ja rohkeita. Nuoremme osaavat tehdä ja toimia. Olet toiminut Savukosken partiolippukunnan johtajana. Mitä partio merkitsee sinulle? Olen ollut partiossa lapsesta lähtien ja nyt on mukana koko perheeni. Osallistumme koko perhe viikoittaiseen toimintaan, kilpailuihin, leireille, retkille ja tempauksiin. Olen saanut partiokokemusten ja koulutusten myötä erittäin hyviä eväitä itselleni ja lapsilleni. Partio kasvattaa lapset ja nuoret vastuulliseen elämään. Nuoret oppivat kunnioittamaan toisiaan ja ympäristöään. Cran Canarian Puerto Ricoon Rovaniemeltä - suoralla lennolla! rahoitus Oman taloutensa isäntä valitsee kortikseen OP-Visan. Oman taloutensa isäntä maksaa ostoksensa OP-Visalla, liikkuupa sitten kotimaassa, ulkomailla tai verkossa. Hyödyntäessään kortin Credit-ominaisuutta hän saa keskimäärin 35 päivää korotonta maksuaikaa, Pohjolan Ostoturva-vakuutuksen ja tietysti OP-bonuksia. Löydä helpottavan kevyt Elämäsi rahoituspaketti osoitteesta op.fi/rahaa Pohjolan Osuuspankki tarjoaa omistajajäsenilleen mahdollisuuden lentää suoraan Rovaniemeltä Puerto Ricoon, Cran Canarialle. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ulottuvat purjehduksesta patikointiin ja sukelluksesta syvänmeren kalastukseen. Naapurilaaksossa golfataan 18-reikäisellä kentällä. Matka syksyllä 30.10. - 6.11.2011. Paikkavaraukset ja lisätiedot Suomen Matkatoimisto, Ainonkatu 1 Ensisijaisesti sähköpostilla: ryhmat.ps@smt.fi Puhelin (010) 826 4622 (arkisin klo 12-17) Matkan tiedot ja ilmoittautuminen myös osoitteessa www.op.fi/pohjolan Vastuullinen matkanjärjestäjä Aurinkomatkat / Finnairin lomalennot Yhdessä hyvä tulee.
• 12 LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi Ilmiöt Automieheksi synnytään Kymenlaakson Karhulassa syntynyt Aati Matilainen pohti seikkailunhaluisena nuorena miehenä 1920-luvulla lähteäkö merille vai kuorma-automieheksi Lappiin, jossa rahtiliikenne oli hoidettu siihen saakka hevosilla ja poroilla. Autoiluala voitti: Matilainen tuli ja jäi Lappiin loppuelämäkseen. Teksti: Timo Rehtonen Kymenlaakson Karhulassa syntynyt Aati Matilainen pohti seikkailunhaluisena nuorena miehenä 1920-luvulla lähteäkö merille vai kuorma-automieheksi Lappiin, jossa rahtiliikenne oli hoidettu siihen saakka hevosilla ja poroilla. Autoiluala voitti: Matilainen tuli ja jäi Lappiin loppuelämäkseen. Rovaniemeläinen Kari Niva on toimittanut Aati Matilaisen käsikirjoituksesta kirjan Aati Matilainen ­ Kun kuormaauto Lapin valloitti. Hänen osaltaan prosessi lähti siitä, kun Aati Matilaisen pojanpoika Marko Matilainen pukkasi käteen kansiollisen isoisänsä papereita ja valokuvia. ­ Otin nipun vastaan ensin hieman vastentahtoisena, mutta kun aloin lukea Aatin tekstiä, innostuin, ja aloin siirtää kirjoitusta välittömästi tietokoneelle. Niva totesi löytäneensä aarteen. Aati Matilainen oli koonnut merkittävän palan lappilaista autoiluhistoriaa tarkasti muistiin. Kyse ei ollut hajanaisista muistiinpanoista vaan ehjästä, kronologisesta kertomuksesta. Aatin poika, Pentti, olisi halunnut julkaista kirjoituksen jo aikaisemmin, mutta silloin julkaisu olisi tullut "liian arvokkaaksi". ­ Aati kirjoittaa paljon 20- ja 30-luvuista, mutta sota-ajoista tai 50-luvusta ei mitään. Sinänsä olisi ollut mukavaa, että hän olisi laittanut ylös myös myöhempiä asioita, mutta nehän olivat hänelle nykyaikaa, Niva pohtii Matilaisen motiiveja kirjoittamiseen. Aati Matilainen kuoli 66-vuotiaana vuonna 1961. Autoja muunneltiin jotta ne pystyisivät liikkumaan lumessa. Aati Matilainen poseeraa Ford-lumikiitäjän edessä. Taustalla oleva rakennus toimi Rovaniemen postiautovarikkona ja palvelee nyt taiteiden talona nimellä Korundi. (Kuva ja kuvateksti teoksesta Aati Matilainen ­ Kun kuorma-auto Lapin valloitti) Aatin ääni kuuluu Niva stilisoi tekstiä jonkin verran, mutta jätti Matilaisen alkuperäisen äänen kuulumaan. ­ Oli tärkeää, että tekstistä ilmenee hänen oma puhetapansa ja tyyli, jona noina aikoina puhuttiin, Niva sanoo. Matilaisen saapuessa 1920-luvulla Lappiin, Rova- Kun kuorma-auto Lapin valloitti... Karikan käytöstä mäessä... Kun oikein täysillä kierroksilla ajoi siihen (mäkeen), niin meni se niin pitkälle, että etupyörät olivat aivan mäen päällä, mutta siihen sammui moottori. Käsijarru ei pitänyt sen vertaa, että olisi voinut lähteä laittamaan pyörän taakse jotain estettä, että auto olisi pysynyt siinä. Yksin kun olin, niin ei muuta neuvoa kuin laskea takaisin ja yrittää uudelleen. Tein saman mäenlaskun useita kertoja ja melkeinpä joka kerta nousi samaan paikkaan. Jos oli oikein kuuma ilma ja moottori tavallista lämpimämpi, niin noin puoli tuntia seisottuaan ja jäähdyttyään kun laittoi moottorin käymään ja antoi muutaman minuutin käydä rauhallisesti tyhjää, sattui joskus niin, että jaksoi mennä mäen päälle. Useinkin oli joku kulkija mukana ja silloin oli mäen päälle pääsy turvattu. Mäen alla auto pysäytettiin ja kaverille selitettiin, missä kohdassa mäkeä oli seisottava ja laitettava semmoinen kolmekanttinen parrun pätkä takapyörän alle. Semmoinen "käsijarru" oli aina matkassa, siihen oli tehty oikein hyvä kädensija. Kun auto sitten pysähtyi ja "karikka" oli pyörän takana, pääsi kuljettaja alas autosta ja laittoi veivistä moottorin uudelleen käyntiin (siihen aikaan ei käynnistetty moottoria nappia painamalla). Usein auto nousi mäen päälle yhdellä pysäyksellä mutta joskus pitemmissä mäissä piti "ammuttaa" metri kerrallaan niin kauan että oli mäen päällä. henkilöt olivat kerenneet päästä maihin. Kuljettajana oli helsinkiläinen riuska poika joka pahoitteli kovasti, että mitenkäs sitä voi huomenna paluumatkalle lähteä, kun magneetto kastui. Vähän aikaa ihmeteltyään oli pistänyt vaatteensa rannalle, sukeltanut jokeen ja tuonut magneeton kuivumaan. Magneeton irrottaminen moottorista oli yleensä helppo, kun peukalolla painoi vain määrätystä paikasta noin tuuman levyistä ohutta peltivyötä, irtosi se heti. Ei siinä tarvinnut yhtään mutteria löysätä. Niinhän se oli käynyt, että kun auto saatiin ylös, niin seuraavana päivänä, vaikka vähän myöhästyneenä, auto oli lähtenyt asemapaikkaansa Rovaniemelle hakemaan uusia elämyksiä. Otteet Kari Nivan toimittamasta teoksesta Aati Matilainen ­ Kun kuorma-auto Lapin valloitti. Postiauto Ivalojoessa Joesta kuljetettiin lossiproomulla yli kaikki ajopelit, hevoset ja autot. Tämä lossiproomu eli lautta oli kantavuudeltaan niin pieni, että postiautokin, vaikka se ajettiin lautalle tyhjänä, oli passattava tuuman tarkkuudella että paino tuli tasan. Muuten se tuppasi ottamaan vettä toisesta päästä. Edellisenä kesänä, siis 1922, oli postiauto painunut jokeen, ei ollut kuulemma ollut kuin pari tuumaa lautan päät veden pinnasta ylempänä. Lautta tuli hyvin joen yli, mutta se töksähti rannalla olevan laiturin laitaan mihin se kiinnitettiin kettingillä. Äkkipysähdyksen vaikutuksesta takapäästä syöksähti vettä lautalle ja koska ranta oli erityisen syvä, painui se niin pystyyn, että auto liukui lautalta pois ja meni aivan uppiin. Auto ja autossa ollut posti kastuivat mutta mukana olleet niemeltä pohjoiseen kulki nykymääritelmien mukaisesti vain polkuja, joita pitkin tavarat ja ihmiset liikkuivat hevosten tai porojen vetäminä. Ensimmäiset autokuskit saapuivat kaikki etelästä, koska tuolloin ajateltiin, että pohjoissuomalainen ihminen ei ole kykenevä ajamaan autoa. ­ Aatin Helsingissä ajaman ajokortin numero oli 998, joten ammattiautoilu oli harvinaista silloin vielä Etelä-Suomessakin, Niva muistuttaa. Matilaisen autoilu-uran alkuaikoina autoilua pystyttiin harjoittamaan vain kesäisin, talviautoilu ei tullut kysymykseen, koska teitä ei aurattu. Jokainen automatka Rovaniemeltä Kemijärvelle, Kittilään tai Ivaloon oli suuri, monen päivän seikkailu. Siihen osasivat varautua myös kyytiläiset, joiden tehtävänä oli työntää kuorma-autoa tarpeen vaatiessa yli isojen mäkien tai läpi mutavellin ­ matkalaisen yhteiskuntaluokasta riippumatta. ­ Sen ajan kuljettajilta vaadittiin käsittämätöntä sisua, improvisointikykyä ja intoa autoiluun. Tiet olivat mitä olivat ja autojen tehot ja mukavuudet olemattomat. selittää. ­ Aatin aikaanhan autoilu oli seikkailua ja erikoista. Siinä olivat hänen syynsä alun perin alkaa autoalalle, mutta hän säilytti autoilukipinänsä vaikka tiet ja kalusto paranivat. On vaikea sanoa, miksi jotkut kiinnostuvat autoista ja toiset eivät. Autoilijaksi ehkä synnytään. Niva itse tunnustautuu autokärpäsen puremaksi, mikä ilmenee myös katsastettaessa hänen työuraansa: hän ajoi ammattiajokortin erikoisluvalla alaikäisenä, jonka jälkeen teki muutaman vuoden kuorma-autohommia veljen yrityksessä. Sitten oli edessä useampi etelän vuosi kun Niva opiskeli autoinsinööriksi, jonka jälkeen hänet valittiin Metsähallituksen Hirvaan varikon päälliköksi. Niva on toiminut myös autojen maahantuojalla ammattioppilaitoksen rehtorina ja teknisen palvelun osastopäällikkönä/johtajana. Mielenkiintoisia aikoja Nivan elämässä ovat olleet myös asiantuntijapestit kehitysapuprojekteissa Afrikassa ja Väli-Amerikassa. Vetkut autoilijat Kari Niva on veteraanikuormaautoseura Vetkun aktiivijäsen. Vetkuiluun Nivalla kuuluu muun muassa vanhojen autojen entisöimistä ja sellaisella kokoontumisiin ajamista. Ensi kesänä Niva suuntaa vuoden -57 Opel Blitz -kuorma-autonsa nokan kohti Pietarsaarta muutaman muun lappilaisen vetkuilijan kanssa. Pohjois-Suomessa Vetkulla on 32 jäsentä, koko maassa 650. Kirjaa on tarjolla Raskas-Osa- autotarvikeliikkeessä Alakorkalossa. Sen voi ostaa myös suoraan kustantaja Marko Matilaiselta, puh. 0400 715995. www.vetku.fi Mikä tekee automiehen? Ylitorniolla syntyneen Kari Nivan isä alkoi postiautonkuljettajaksi vaikka olisi päässyt perheen kauppaan töihin. Niva kertoo vanhasta valokuvasta, jossa hänen kaksi vanhempaa veljeään istuu nassikkana postiauton puskurilla. ­ Kuvasta näkee heti, kummasta pojasta tulee automies. Toisella on automiehen pussihousut ja tyytyväinen, ylpeä ilme autoon nojatessaan. Toinen ei paljon postiautosta näytä innostuvan, Kari Niva Kari Niva ja entisöimänsä kuorma-auto, vuoden -57 Opel Blitz, jolla Niva suuntaa kesällä kohti Pietarsaarta.
• LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi 13 Asukasyhdistys: Lapinaukean rakentamista lykättävä Rovaniemen Lapinaukealle suunnitellun asuinkorttelin päätöstä on Kolmannen kaupunginosan asukasyhdistyksen mielestä syytä lykätä, kunnes kolmannen kaupunginosan vetovoimaisuuden selvitys on laadittu. ­ Näin on tehty ensimmäisen kaupunginosan osalta Rovaniemen keskustan vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Tässä hankkeessa on tuotu esille asioita, jotka olisi pitänyt tehdä myös koskien kolmatta kaupunginosaa, asukasyhdistyksestä perustellaan vaatimusta. Kolmannen kaupunginosan asukasyhdistyksen vetoomus päätöksen lykkäämisestä on osoitettu Rovaniemen kaupunginvaltuustolle, joka käsittelee palloilu- ja jääurheilualueen muuttamista kerrostaloalueeksi 16. toukokuuta. Kulttuurikyttä Jarmo "Luigi" Puhakka on rovaniemeläinen vastarannankiiski, sohva-anarkisti ja sunnuntaisoittaja. Tässä kolumnissa hän laittaa kultturiasiat järjestykseen. Lappilaiseen tyyliin. Taidetta? Parin peson picassot... Sofi Oksanen on härski akka. Kustantaja ja kirjailijatar promosi itseään harkitunoloisesti italialaislehti La Repubblicalle antamassaan haastattelussa. Merkittävä asuinalue Kolmannesta kaupunginosasta on tulossa asukasyhdistyksen mukaan merkittävä asuinalue. ­ Kaupunginosien tiivis yhdistäminen on meneillään ainakin kaupungin virkamiesten työpöydillä. Niin myös suunnitelmat nelosmontun uusien ajoväylien ja useiden siltojen osalta, yhdistyksestä todetaan. Päätöksenteko on asukasyhdistyksen mielestä viety valtuustotasolle ilman, että päätöksiä tehtäessä on ollut tietoa kolmatta kaupunginosaa koskevasta kokonaisvaltaisesta aluesuunnitelmasta. Päätökset on tehty erillisinä ja yksittäisinä. ­ Kolmannesta kaupunginosasta puuttuu kokonaisvaltainen aluetta koskeva suunnitelma. Parhaillaan on menossa niin monta erillistä suunnitelmaa, että asukkaat eivät ole voineet muodostaa niiden perusteella kokonaiskuvaa. Tilanne on asukasyhdistyksen mukaan kestämätön. ­ Kaupungilla on yhteisiä suunnittelukokouksia, kuten maankäyttötyöryhmä. Kokouksiin voidaan tiettävästi kutsua myös ulkopuolisia, mutta yhteenkään kolmatta kaupunginosaa koskevaan kokoukseen ei ole kutsuttu asukasyhdistyksen edustajaa, asukasyhdistyksestä valitetaan. Asukkaita alueella on tuoreen tilaston (30.3.2011) mukaan 7 620. K usiaispesään Oksanen tökkäsi verratessaan perussuomalaisten puolueohjelmaa kansallissosialistien aikoinaan vaalimiin teemoihin. Natsiviittaukseen sofistikoitunut sanailija päätyi tutustuttuaan puolueen kulttuuripoliittiseen linjaukseen. Persujen eliitin mukaan ainoata oikeata taidetta ovat Edelfeltin ja Gallen-Kallelan maalaukset. Runojenkin on syytä olla loppusointuisia. Abstraktit kyhäelmät ja läiskät kankaalla kun vahvistavat kehnosti suomalaista identiteettiä. Kansallisromanttinen latomaisema palmuineen puhuttelee vaalimenestyjiä luontevammin. Muulle ei ole sijaa, ainakaan taiteentukiaisia jaettaessa. Puolueen linjaus suomalaisen kulttuurin tilasta oli kuitenkin tervetullut. Ei siksi että se olisi terve vaan koska se oli äänekäs. Urbaani vihreä Oksanen näkee moisten äkkijyrkkien arvojen paluun taiteeseen osana yleiseurooppalaista muukalaisvihamielisyyden nousua. Asiaa tarkemmin tivattaessa hän kiistää sanomisensa ja istuttaa kohun siemenet spagettitoimittajan kehnon englanninkielentaidon piikkiin. Mitä lie luigeja ovat... Samaan syssyyn hän toteaa Helsingin ja muun Suomen olevan kuin kaksi eri maailmaa, jaon ollessa liberaalille stadille suosiollinen. Postmodernin tukkalaitteen ylpeä kantaja pitää siis lappilaista taidetukipolitiikkaa äärikonservatistisena ja täten taantumuksellisena. Puolituttu lappilainen taiteilija on Oksasen kanssa samoilla linjoilla. Hän valitti oluttuopilleen persujen taidepoliittisen linjanvedon ottaneen mallinsa juuri Lapista. "Hän valitti persujen taidepoliittisen linjavedon ottaneen mallinsa juuri Lapista." Tukiviidakon ulkopuolella jo 30 vuoden ajan operoinut nälkätaiteilija uskoo kokeneensa vääryyttä apurahapäätöksiä tehtäessä. Salaliitostakin oli puhetta. "Parin peson Picasson" mukaan tuet kohdennetaan vuodesta toiseen samoille toimijoille; taiteilijoista kulttuuritapahtumiin. Ja usein vielä sellaisille jotka pärjäisivät ilman yhteiskunnan vetoapua. En voinut väittää vastaan. Menestyjille vähien rahojen perusteetta jakaminen pisti kuulemma vihaksi. Taiteilijan oikeustajun mukaan jaolle pitäisi päästää vain ja ainoastaan luomistuskaiset tositaiteilijat, joilla kauppa ei käy taitojen osoittamalla tasolla. Kuudennen tuopin aikoihin keksimme yksinkertaisen ja toimivan ratkaisun tasapuolisuuden lisäämiseksi. Parillisina vuosina tuetaan ainoastaan uusia tekijöitä. Näin toimittaessa tuoreet ideat ja osaajat pääsevät jaloilleen ja mahdollisen menestyksen syrjään kiinni. Vuokrakin tulee maksetuksi. Parittomina vuosina pelimarkat suunnataan paikkansa auringossa lunastaneille tekijöille. Simppeliä hommaa, häh? Sivistysvaltioissa kutsuvat tätä mallia demokraattiseksi. Aivovoimistelun päätteeksi artistimme kiteytti kipeät tuntonsa yhteen lauseeseen: "Ensi vaaleissa persut ovat jo ihan passé, eli pelkkä perse". En raaskinut puuttua käännoskukkaseen vaan pyysin lisää olutta pöytään. Harvoin on taiteentukeminen maistunut niin hyvältä.
• LAPPILAINEN viikko 19/2011 | www.lappilainen.fi 15 Osta, myy, vaihda, vuokraa, lahjoita - Kauppa käy ilmoitustaululla Ilmoituksen jättö Soita 0600 - 41 33 67 (pvm). Toimi ohjeiden mukaan. Ilmoituksen hinta 5 Kirjoita Rivi5 (väli) ROI (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse viestissä myytkö/ ostatko/ vaihdatko/ vuokraatko/ lahjoitatko, tuote, lyhyt kuvaus ja hinta. Max. 160 merkkiä Rivi5 ROI Myydään Toyota Corolla XSi -98 Sedan siisti. Hp. 2300e Esimerkki Olen 63v, pyöreähkö, vapaa, raitis, savuton, eläkkeellä oleva, toisen huomioiva, keskustelutait., ymmärtäväinen, tunteellinen nainen, en seikkailija. Etsin elämänkumppania sinusta 50-60v, samoja elämänarvoja kunnioittava mies. (1001645) Missä olet, raitis, savuton, vapaa, luotettava, tanssitait., 60-69v mies? Lavatanssit ovat jo alkaneet ja se rakas tanssittaja puuttuu. Olen nuorekas, 66v nainen. (1001628) Haen normaalia, nallekarhumaista miestä. Toivon, että et lyö koskaan. Olen blondi, 44/ XL, haen elämänkumppania. (1001211) Nainen, 48v, etsii 40-50v miestä, jolla aivoja ja tukkaa enemmän kuin rintakarvoja. (1001181) Haluaisin löytää ja tulla itse löydetyksi ystäväksi/rakkaaksi, rinnalla kulkijaksi. Sinä vapaa, sopusuht., +50v mies, viihdyt kotona/mökillä ja jaksat jopa uskoa hyvään parisuhteeseen. (1001167) Olen 70v nainen. Tykkäät tanssia ja myöskin kalastaa, olet reipas etkä tupakoi eikä alkoongelmaa. Haluatko pitkäaik. ystävän? 016alue, saa olla muualtakin. (1001133) Olen eronnut, vapaa nainen, vielä töissä. Asustelen koiran kanssa, lapsilla oma elämä. Olisi kiva, jos tämän kautta löytyisi huumorintaj., kiva kaveri, ei tiukkapipo, jonka kanssa saisi jakaa ilot ja surut. Tanssitaito on plussaa. (1000901) Oletko rauhallinen, n. 50v, sopusuht. mies, raitis ja mukava? Tunnet joskus elämäsi tyhjäksi, kun viereltäsi puuttuu ystävä, jonka kanssa jakaa ilot ja surut. Sinua kaipaa samanikäinen, ok nainen. (1000766) SOITTAMALLA TEKSTIVIESTILLÄ Soita 0700 - 51 30 80, näppäile 9 ja ilmoitusnumero. Kuulet ilmoituksen - halutessasi voit yhdistää puhelun ja voitte jutella heti - tai jättää viestin niin ilmoittaja voi soittaa sinulle. Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMOITUSNUMERO (väli) viestisi. Lähetä numeroon 173193. Numerosi pysyy salaisena. 1 Ilmoitukseen vastaaminen Lähetä viesti numeroon 173197. Ilmoituksen hinta 5 Ilmoitukseen tulee automaattisesti lähettävän kännykän numero, jos haluat toisen numeron, lisää se ilmoitustekstin loppuun. HUOM! Ilmoitusta ei voi jättää tekstiviestillä GoMobile-liittymästä. lappilainen.ilmoitukset.com Toimi ohjeiden mukaan ja jätä ilmoitus. Ilmoituksen hinta 5 lappilainen.ilmoitukset.com Voit halutessasi liittää ilmoitukseesi kuvan. Maksutapa verkkopankit sekä luottokortti. Kuva- ja/tai kehysilmoitus INTERNETISSÄ Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu) ja jätä ilmoitus. Sinulle voidaan soittaa, lähettää tekstiviestejä tai jättää viesti vastaajaan. Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMO (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse tekstissä sukupuolesi, millaista seuraa etsit ja miltä suuntanumeroalueelta. Lähetä numeroon 173193. Numerosi pysyy salaisena. Pidätämme oikeuden muokata, lyhentää tai olla julkaisematta ilmoitustasi. Prostituution ja vastaavien seksuaalipalveluiden markkinoiminen on rangaistava teko (rikoslaki 9§), tällaisia ilmoituksia ei julkaista. 2 Ilmoituksen jättäminen FC Lynx 01-pojat ovat herrasmiehiä FC LYNX:n 01-pojissa pelaa 24 poikaa. Joukkue perustettiin syksyllä 2009, mistä lähtien joukkue on treenannut ympäri vuoden 2­4 kertaa viikossa. Joukkueen toiminnan yleisenä tavoitteena on luoda joukkueen pelaajille mahdollisimman hyvät puitteet jalkapalloharrastukselle. Joukkue on määrittänyt toimintansa keskeisiksi arvoiksi muun muassa kaikkien oman joukkueen jäsenten, vastustajien ja tuomareiden kunnioittamisen, sääntöjen noudattamisen ja lopputuloksen hyväksymisen. ­ Arvoihin kuuluvat myös hyvä käytös kentällä ja kentän ulkopuolella. Pyrimme luomaan hyvän joukkuehengen, johon kuuluu tietysti toisen kannustaminen, sanoo joukkueenjohtaja Pasi Hiukka. Talvi on harjoiteltu 2­3 kertaa viikossa Ounashallilla ja koulujen saleilla. Tämä kausi aloitettiin Keps:n järjestämässä halliturnauksessa 16.4., johon joukkue osallistui kolmella tasavahvalla ryhmällä. Turnaus pelattiin Kemin Junkohallissa. Keltainen joukkue voitti kaikki neljä peliä maalierolla 16-3 ja pääsi puhtaalla pelillä turnauksen finaaliin, jossa tuli niin ikään puhtaalla pelillä finaaliin päässyt Keps Stars vastaan. Alussa Keps Stars painosti ja saikin lopulta 1-0 johtomaalin. Keltainen pääsi tasoihin Rasmuksen maalilla, jonka jälkeen vastustaja pääsi taas johtoon. ­ Mutta onneksi pelin loppupuolella joukkue pääsi tasoihin Jasperin maalilla. Keps Stars sai vielä rangaistuspotkun pelin viimeisellä minuutilla. Siinäkin koettiin melkoista draamaa, kun pallo pomppasi kahden tolpan kautta takaisin kentälle. Niinpä ottelu ratkaistiin rangaistuspotkukisassa, jonka vastustaja voitti. Finaali oli hyvä esimerkki junioripelistä, jossa sattui ja tapahtui. Peleissä näkee taitavia yksilösuorituksia, kunnon taistelua ja usein myös tunteiden vuoristorataa. Pelin jälkeen olikin monella pelaajalla pettymyksen kyynel silmässä, eikä tippa ollut kaukana meidän vanhempienkaan silmistä, Hiukka sanoo. Joukkue voitti Rovaniemellä viime viikonlopun Santasportturnauksen. Finaali meni jälleen rangaistuspotkukisaan asti. Lappilainen seuraa kesän ajan joukkueen vaiheita ja esittelee sen pelaajia. Julkaiseminen Lehti ilmestyy joka torstai. Seuraavaan lehteen ilmoitus on jätettävä edeltävänä sunnuntaina klo 12 mennessä. Ilmoitukset julkaistaan Lappilainen-lehdessä sekä kaikkien palvelussa mukana olevien lehtien ja TV-kanavien internet-palvelussa. Ilmoituksesi näkyy koko Suomessa! Mies etsii sinua Sinä aito Lapin nainen, ota rohkeasti yhteyttä +50v mieheen. Kohta on kesä ja kärpäset. (1000791) Kesä tulee. Olen 48/187/91, ristiverinen, savuton, vähän alkoa käyttävä, huumorilla/käsityötaidolla varustettu, maaseudulla asuva, erähenk. mies. Hakusessa olis samaa ikäluokkaa, savuton, nätti, samoja arvoja arvostava nainen. (1000773) Olen 57v mies. Harrastan luonnos liikkumista, marjastusta ja kalastusta. En tupakoi, saunaoluet otan kohtuusti. Sinä samanhenk., +50v nainen, ota yhdeyttä. Nimim. Lapinmies. (1000517) Olen 50/178/L, savuton, alkoton sinkku. Haen tositark. hellää naista marja-, hiihtoja nuotiokaveriksi. (999871) Kesä tulee, mutta sinä 40-47v, lappilainen nainen vielä puutut elämästäni. Olet huumorintaj., iloinen, luotettava, kurvikas, tykkäät hellyydestä, pusutteluista, mukavasta yhdessäolosta. Sinua etsii 44v Lapin mies. (999697) Suli tai tulva vei talvitytön 56v mieheltä, joka hakee nyt kevyttä kesäheilaa vapaasta naisesta. (1001826) Sinä 48-52v, näpäkkä nainen. Harrastuksiisi kuuluu mökkeily, luonnossa liikkuminen, kulttuurikin silloin tällöin. Et tupakoi. Olet liikkeellä tositark. kuten minäkin. Sinua etsii alkoton, savuton mies mökkeilemään ym. kivaan. (1001818) Löytyiskö ei mummoutunutta naista kaveriksi romanttisiin koti-iltoihin, kylpylälomailuun jne.? Olen siisti, tuoksuva, tyylikäs, nuorekas, 55v sinkkumies. (1001813) Sinä nainen, 35-55v, juuri sinua oon etsinyt. Tartu luuriin ja soita mulle, 39v miehelle. (1001804) Soita 0700 - 51 30 80, näppäile 8. Kuulet saamasi viestit (myös tekstiviestit) ja voit soittaa kaikille vastaajille. Tekstaa Saamasi viestin alussa on vastaajanro esim. V2. Kirjoita: V2 (väli) vastaustekstisi. Lähetä viesti numeroon 173193. 3 Oma ilmoitus: vastaukset 4 Oma ilmoitus: sulkeminen Tarkka ennustus. P. 070018884, PL 96 Hki, Elco, 1,95e + pvm. Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu), näppäile 2 ja ilmoitusnro ja salakoodi. Tekstaa Kirjoita SULJE (väli) ILMNRO (väli) TUNNUSLUKUSI. Lähetä numeroon 173193 (1,20e/viesti). Neuvonta Joka päivä kello 9-21 0400 - 808 654. Soita tai tekstaa. Tekstiviestit EIVÄT toimi GoMobile-liittymästä. Puhelut nroon 0700-51 30 80 1,21e /min +pvm, tekstiviestit nroon PL 118 OU 173193 1,20e/kpl. Olen luotettava, savuton, 55/165/62, asiallinen mies. Sinä rohkea nainen, joka pidät luonnosta ja uskallat nauttia elämästä, huumorista ym., viestitä. (1001773) Eläkeläispoikamies, 52v, etsii 60-65v naisystävää elämänkumppaniksi. (1001758) Olen etelästä muuttanut, 60v, kokoa 50, savuton, raitis mies. Etsin ei-mummomallista, reipasta, n. 50v, hoikahkoa vakiystävää tansseihin, tapahtumiin. E-Lappi. (1001756) Sporttinen, 54v, energinen, talous ok mies etsii sulotartaan tulevan kesän iloihin. Nimim. Löydänkö sut namusein. (1001705) Nainen etsii sinua Ihku, 41v, naisellinen yrittäjänainen etsii mukavan ja miehekkään, 35-42v miehen seuraa. Harrastuksena sali ja moottoripyöräily. (1001863) Harrikkatyttö, 50v, haluaa ajokaveria miestä. Vihdoinkin päästään painamaan pitkin baanoja. (1001766) Hoitoalan opiskelijanainen etsii 40-55v, lämpöistä ja turvallista miestä. (1001764) Raitis, pohjoisen 61v nainen kaipaa toimeliasta, hellää, luotettavaa ja kalastavaa miestä kaikkeen kesän touhuihin ja vakiseuraksi. Ei seikkailijat. (1001721) Juttele heti! Soita 0700 51 30 80 näppäile 9 ja ilmoitusnumero YRITYSILMOITUKSET Mene osoitteeseen lappilainen. ilmoitukset.com ja klikkaa "Jätä ilmoitus" -painiketta. Ilmoituksen tekeminen on yksinkertaista ja helppoa. Maksu käy vaivattomasti verkkopankissa tai luottokortilla. Tee oma ilmoituksesi Esimerkki-ilmoitus PERHEILMOITUKSET Onnittele, kiitä, ilmoita uudesta vauvasta, lähetä äitien/isäinpäivän onnittelu.. Voit ladata ilmoitukseesi vaikkapa oman kuvasi. Vain kekseliäisyys on rajana! Esimerkki-ilmoitus Jätä ilmoitus Lappilaiseen lappilainen.ilmoitukset.com
• 16 LAPPILAINEN viikko 18/2011 | www.lappilainen.fi