• KESÄ KESÄRENKAISTA Goodyearin Euroopan tehtaalla valmistettu ALKAA KELLY ST/HP HURJAAN ENNAKKOHINTAAN 191,175/70r13 208,175/65r14 215,155/80r13 226,185/65r15 247,185/65r14 261,205/55r16 311,195/65r15 Hinnat sis. 4 rengasta, vannetyöt, tasapainoitukset, kierrätysmaksut. Tarjous voimassa 22.4.2011 asti. Teollisuustie 12 B I 96320 Rovaniemi I p. 020 792 0400 | ma-pe klo 8-17, sesonkina la 9.30-13 I www.polarrengas.fi 15 14.4.2011 VIIKKO Levikki 52 000 joka viikko! www.lappilainen.fi 19. VUOSIKERTA Olethan sinäkin menossa mukana! Vappukarkeloissa villiä menoa ja aurinkoisia ilmeitä. Luvassa muun muassa hauska Levin Pitkäjuoksukisailu pe 29.4. ja perinteinen vappukulkue 30.4. Katso tarkempi ohjelma ja majoitustarjoukset osoitteesta Levi.fi. TORSTAI28.4.KYLPYLÄHOTELLILEVITUNTURI:LasseHoikka&Souvarit PERJANTAI 29.4. KYLPYLÄHOTELLI LEVITUNTURI: Kari Vepsä & Onnenmaa PERJANTAI29.4.HULLUPOROAREENA:GroovingHighAllstar LAUANTAI 30.4. KYLPYLÄHOTELLI LEVITUNTURI: Mira Sunnari&Molli-Ori LAUANTAI 30.4. HULLU PORO AREENA: KarnevaaliVappu LAUANTAI 30.4. & SUNNUNTAI 1.5. IHKU BAR: Sputnik
• 2 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Koko Suomen asialla. 16 Liisa Ansala pääsihteeri, KK liisaansala.fi Rovaniemi 17 Pirkko Jauhojärvi lastenhoitaja, luottamusmies pirkkojauhojarvi.net Kittilä 18 Outi Keinänen toiminnanjohtaja outikeinanen.fi Tornio 19 Katri Kulmuni YTK, ministerin lehdistöavustaja katrikulmuni.fi Tornio 20 Tommi Lepojärvi kunnanjohtaja, MMM tommilepo.net Keminmaa 21 Markus Lohi lakiasiainjohtaja, OTK markuslohi.fi Rovaniemi 22 Eeva-Maria Maijala varatuomari, agrologi eeva-mariamaijala.fi Savukoski 23 Heikki Nivala metsäneuvoja heikkinivala.fi Kemijärvi 24 Simo Rundgren projektinjohtaja, teologian maisteri simorundgren.net Kolari 25 Mirva Salmela sos.työntekijä, YTM mirvasalmela.fi Ranua 26 Janne Seurujärvi kansanedustaja seurujarvi.fi Inari 27 Mika Simoska kunnanjohtaja, agronomi mikasimoska.fi Tervola 28 Riku Tapio projektipäällikkö rikutapio.fi Rovaniemi 29 Eero Ylitalo toimipaikkapäällikkö, HTK eeroylitalo.fi Pello Maksaja: Keskustan Lapin piiri r.y. Eduskuntavaalit 2011 · Lapin vaalipiiri · Ennakkoäänestys 6.-12.4.2011. · Vaalipäivä 17.4.2011. · Lisää Asiaa: www.keskusta.fi
• ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 3 Hemmo Koskiniemi eduskuntaan Lapin perusÄSSÄ LAPIN EDUNVALVONTAAN MUUTOS! "Olemme antaneet liian helposti periksi" - sanovat Lapin ihmiset Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen kirjoitti vähä aika sitten, että aluepolitiikkaa ei enää tarvita. Lapin Liiton toiminnanjohtaja Esko Lotvonen on useampaan otteeseen julkisuudessa kertonut kuinka tulevaisuutemme on riippuvainen EU:n rahoituksesta ja ulkomaalaisista kaivosalan pörssiyhtiöistä. Myös vanhojen puolueiden kansanedustajat ovat luopuneet Lapin edunvalvonnasta ja ryhtyneet toistamaan EU ohjelmien tavoitteita ja päämääriä, ikään kuin lappilaisilla ei olisi omaa tahtoa ollenkaan?! Mottona ilmeisesti: · annetaan tehtaat kaatua Kemijärven tapaan, jotta yritys kannattaisi Brasiliassa · annetaan Soklin miljardimalmit mennä Venäjälle · annetaan ulkomaalaisen poimia marjat ja viedä tulot verottomana mennessään · annetaan malmien tutkimusoikeudet Lontoon pörssiyhtiöille · annetaan EU:n alkukehitysrahat maahanmuuttajille, jotta he kotoutuisivat Lappiin Vaalikierroksella olen voinut havaita, että varsinkin maaseudulla ihmiset tuntevat joutuneensa unohdetuksi ja sijaiskärsijöiksi. Kansalaiset kokevat, että EU:sta suolletaan kaiken aikaa määräyksiä, jotka vaikeuttavat elämää haja-asutusalueella. Päätöksiä ei tehdä paikalliset olosuhteet tuntien, vaan sen mukaan mitä EU:sta sanotaan. "Olemme antaneet liian helposti periksi" - sanoo kansalaiset. Lapin liitto, joka on perustettu ajamaan kuntien ja asukkaiden etuja pyörittää EU:n lähettämiä ohjelmia ja jakaa rahaa niiden perusteella. Lapin liitosta on muodostunut EU:n paikallinen hallintovirasto, joka ottaa ohjeet Brysselistä. Perussuomalaisena kansanedustajaehdokkaana olen sitä mieltä, että tähän asiaan tulee saada muutos. Lapin edunvalvonta on saatava vanhalle hyvälle pohjalle, joka tuotti mm. terästehtaan Tornioon, Lapin Yliopiston Rovaniemelle ja suuret matkailukeskukset YläLappiin. Nöyristely ja kyräily on syytä lopettaa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tarvitsee Lapin asiat tuntevan ja aluepolitiikan taitavan edustajan. Tähän työhön olen valmis. Hemmo Koskiniemi projektipäällikkö kaupunginvaltuutettu maakuntavaltuutettu 35 www.hemmo.koskiniemi.ehdolla.fi Hemmo Lordin aukiolla ke,to,pe ja la klo 12-14 PERUSSUOMALAISET
• 4 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi - 25 km Miehet - 50 km Miehet Kilpasarja, 50 km: Firmasarja, 25km: - Naiset yleinen - Naiset yli 50 v. - 4-6 hiihtäjää - Miehet yleinen - Miehet yli 50 v. Hiihtotyylinä perinteinen Kilpasarja alle 16v, 25 km: Ilmoittautumiset - Naiset - Miehet www.leviloppet.fi tai suoraan ZeroPointin kilpailutoimistoon Kuntosarja: (avoinna 16.-17.4.) - 25 km Naiset - 50 km Naiset 16.4.2011 alkaen klo 18.45 Levin Eturinteellä sprinttiviesti: Sprinttiviestin joukkueet koostuvat huippuja juniorihiihtäjistä sekä yritysten edustajista! Mukana mm. maailmanmestari Matti Heikkinen, Ville Nousiainen, ja monta muuta huippuhiihtäjää. Koko kansan maastohiihtofinaali! 17.4.2011 Levin Eturinteellä alkaen klo 12.00 www.leviloppet.fi cial Partners of Levi Media Partner
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 5 Jutajaisissa Tuisku vaihtui Palefaceen Jutajaiset on vaihtanut ohjelmistoonsa Antti Tuiskun tilalle Suomen kovimman ja palkituimman rap-artistin Palefacen. Artistivaihdon syynä on Tuiskun Rovaniemelle myydyt kaksi keikkaa toukokuussa. Ajankohta keikoille on järjestäjien mielestä liian lähellä jo viime lokakuussa sovittua artistin Jutajaisten konserttia. Rapin ja hiphopin sanansaattaja Palefacen neljännestä ja ensimmäisestä suomenkielisestä Helsinki - Shangri-La -albumista tuli syksyn 2010 puheenaihe. Levy myi kultaa alle kolmessa viikossa ja platinarajakin rikkoutui maaliskuussa. Albumi palkittiin helmikuussa 2011 Etno-Emmalla. Samaisessa tilaisuudessa artistille myönnettiin palkinnot myös Vuoden miessolisti ja Vuoden Hiphop- / elektroninen- / reggaealbumi -sarjoissa. Paleface esiintyy Jutajaisten festivaaliareenalla Räjähtävä nyrkki -kokoonpanonsa kanssa torstaina 30.6. klo 20. Ajassa ­ Minulla ei olisi taloa ilman porotilalakia, ei olisi ollut varaa rakentaa, miettii Birit-Rauna Ketola. Kaikki eivät onnistuneet Kymmeniä porotiloja myyty vuosien mittaan Porotiloja rakennettiin vuonna 1969 voimaan tuleen lain perusteella kaikkiaan noin 600. Näistä on myyty kymmeniä, joissakin tapauksissa myös ei-poromiehille, mikä ei ollut lain tarkoitus. Sven Pahajoki Yli sadasta tilasta on myyty maa-alueita. Kaikki kaupat on tehty taloudellisista syistä, myös velkajärjestelyjä on tehty. ­ Näissä tapauksissa on yleensä pelastettu pakkohuutokauppoja. Kaikki eivät ole onnistuneet taloudenpidossa, mutta kaiken kaikkiaan laki oli hyvä. Uusia asuntoja rakennettiin valtava määrä. Tämän lisäksi pitää laskea kolttalain mukaisten tilojen rakentaminen. Yhteensä rakennettiin näiden lakien perusteella 1000 tilaa, kertoo Ely-keskuksen porotalousasiantuntija Keijo Alanko. Enontekiön Karesuvannossa asuva porotilallinen BiritRauna Ketola on tyytyväinen porotilaansa. ­ Tämä oli erittäin hyvä laki asunnottomille saamelaisille ja muille poroelinkeinoa harjoittaville ihmisille. Kenelläkään ei olisi ollut varaa rakentaa taloja itselleen omin varoin, mutta valtio tuli vastaan kustannuksiin. Porotilan perustamiseen saatiin 75 % valtionavustus ja lopuille kustannuksille annettiin 30 vuoden takaisinmaksuaika. ­ Minun ei tarvitse käyttää omaa rahaa ollenkaan lainojen maksuun, lyhennyksiin rahat tulevat tilaan kuuluvan Enontekiön yhteismetsän tuotoista. Samalla tavalla tapahtuu monella muulla porotilallisella, Birit-Rauna Ketola kertoo. ­ Lainan lyhennyksien eräpäivät on järjestelty niin, että ne sattuvat samaan aikaan yhteismetsätilityksin kanssa. Se helpottaa ihmisten elämää, sanoo Keijo Alanko. jat, kalastajat ja vaikka riekon pyytäjät; piti vain harjoittaa luontaiselinkeinoa. Syyskesällä kerättiin marjanmyyntikuitteja ostajilta ja kalastustodistuksia. Riitti, kun oli todistettavasti käynyt säännöllisesti verkoilla. Tiedetään, että tilansaannin vuoksi jopa valtion virkamiehiä luopui viroistaan ja ryhtyi kalastajiksi. Myöhemmin saatettiin palata samaan virkaan takaisin. Luontaiselinkeinotiloja rakennettiin 270. ­ Joka tapauksessa toimittiin lain mukaisesti ja näillä tiloilla oli valtionapuosuus vähän pienempi, Alanko toteaa. Luontaiselinkeinotilojakin on aikojen kuluessa myyty "vääriin" käsiin, nykyään ei valtion maille perusteta porotiloja eikä luontaiselinkeinotiloja. ­ Kaikenlaista on saattanut sattua, mutta tässä on ollut enemmän hyviä puolia kuin huonoja asioita, sanoo Keijo Alanko. ­ Kaikki eivät ole onnistuneet taloudenpidossa, mutta kaiken kaikkiaan laki oli hyvä, sanoo ELY-keskuksen porotalousasiantuntija Keijo Alanko. Laki antoi mahdollisuuden väärinkäytöksiin Vuonna 1984 tuli voimaan luontaiselinkeinolaki, jonka tarkoituksena oli paikata porsaanreikiä. Silloin annettiin muillekin kuin poroelinkeinonharjoittajille mahdollisuus saada valtionapua tilojen perustamiseen. Tilan saivat perustaa myös marjanpoimi- FAKTAA Porotilalaki oli voimassa 1969­1989 ja luontaiselinkeinolaki vuosina 1984­1995. Lisäksi tiloja on perustettu kolttalain perusteella. Yhteensä näiden lakien aikana on rakennettu yli 1000 uutta tilaa. Nykyään valtionmaille ei perusteta porotiloja eikä luontaiselinkeinotiloja. Risto Tolonen sai partiolaistunnustuksen Risto Tolonen on vuoden 2011 Toimiva lappilainen partiojohtaja. Risto Tolonen on 24-vuotias ylitorniolainen palomies, joka työskentelee palomiehenä Lapin pelastuslaitoksella Torniossa. Töiden ohella Tolonen opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa ensihoidon koulutusohjelmassa. Tunnustuksen saamisen edellytyksiä ovat aktiivisuus omassa partiolippukunnassa, toimiminen johtajatehtävissä vähintään viisi vuotta, partiojohtajaperuskoulutus sekä partiojohtajavaltakirja. Toimivalla partiojohtajalla tulee olla myönteinen asenne omassa lippukunnassa toimimisen lisäksi myös partiopiiriin ja valtakunnalliseen partiotoimintaan. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa nuorten partiojohtajien tekemän vapaaehtoistyön arvostusta sekä korostaa tällaisen toiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä. Partiojohtaja Risto Tolonen on aloittanut partiopolkunsa Ylitorniolla, Mellan Kiipijöissä vuonna 1995 kun hän oli kakkosluokalla koulussa. Siitä lähtien Tolonen on toiminut aktiivisesti partiossa. ­ Parasta partiossa ovat yhteiset retket ja vaellukset. Nehän ovatkin partion yksi keskeisimmistä toimintamuodoista. Partiotaitokilpailut ja niissä omien tietojen ja taitojen koetteleminen ovat myös mieleeni, kertoo Risto. ­ Partio on antanut minulle monia mahtavia muistoja ihan sudenpentuajoilta asti. Päällimmäisenä on nyt mielessä Lapin vaeltajien Uuden-Seelannin Ylös-Alas matka, joka on ehdottomasti ollut yksi parhaimmista partioseikkailuista. Kuukauden seikkailu ja reppureissaus maapallon toisella puolella kuvankauniissa maisemissa oli mieleenpainuva kokemus, kertoo Risto. Partiolaistoiminnasta lisää sivulla 18.
• 6 LEVIKKI 52 000 JOKA VIIKKO. TORSTAISIN. LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi utsjoki inari enontekiö muonio viikko 15 kittilä sodankylä savukoski kolari pelkosenniemi pello salla rovaniemi kemijärvi ylitornio tornio keminmaa kemi 14.04.2011 P Ä Ä K I R J O I T U S | Timo Rehtonen Ankka" tai piirtäneet peräti veneen. Tämän ryhmän edustajat eivät ole paljonkaan julkisuudessa asenteestaan huudelleet aikaisemmin. Mutta nytpä on toisin. Erilaisissa blogeissa ja artikkeleissa perustellaan äänestämättä jättämistä sillä, että äänestäminen on esimerkiksi "kansallinen itsepetos" tai "pelkkä rituaali, joka vain laillistaa muutaman vuoden välein valtaorganisaation olemassaolon mitään muuttamatta". Jos puolueissa ja niiden toteuttamassa politiikassa ei olekaan ollut havaittavissa viime vuosina merkittäviä eroja, "nukkuvien puolueen" sisällä on ainakin kolme erilaista ryhmää. Hän, joka ei äänestä, voi olla: 1. turhautunut, joka ei usko, että äänestämisestä on hyötyä. 2. tyytyväinen, jonka mielestä kaikki on jo hyvin. 3. muutosta haluava, jolloin äänestämättä jättäminen on vahva kannanotto. Näistä ryhmistä voisivat muutosta haluavat, siis aktiivisesti passiiviset, perustaa vaikka oman puolueen. Tai ei sentään, sehän sortuisi omaan mahdottomuuteensa. Mutta kyllä aktiivipassivistien pitäisi tarjota vaihtoehtoja nykyiselle vaalitavalle. Muuten he ovat vain passiivisia. timo.rehtonen@lappilainen.fi tervola ranua simo posio www.lappilainen.fi Kommentoi juttuja netissä U N S K I N PA N KO LTA Unto Matinlompolo Naisen euro Joissakin maissa on kaksikamarinen hallinto. Niihin puuttumatta on syytä huomata, että meilläkin on sellainen. Ne ovat eliitti ja kansa. Gallup näyttää että kansa ei sekaantuisi koko Libyan möyhentämiseen, mutta ylempi kamari on toista mieltä. Ja kansa on nihkeää euroa kohtaan, mutta ylempi kamari ei. Sieltä sanotaan että gallupit ovat gallupeja eikä niillä ole merkitystä. Kuitenkin he laskevat persut suurimpien joukkoon, koska gallupit niin näyttävät. Ylemmällä kamarilla on halu istua pöydissä, joissa asioista päätetään. Eräs poliitikko sanoi, että jos Suomi äänestäisi hunsvottimaiden tukitoimia vastaan, sillä olisi valtava vaikutus koko euroon. Mitäpä jos käytettäisiin se? Kerrankin meidät huomattaisiin, että olemme pöydässä. Silloin meidät tunnettaisiin muustakin kuin Kimistä ja dopingista. Euron pyöritys on muotia. Se onkin hyvä raha, olen kiinnostunut itsekin sen keräämisestä. Euroja on oikein kaksi. Nykyisin puhutaan naisten eurosta, joka on noin 82 senttiä (miehillä 100 senttiä). Sillä halutaan viitata naisten kehnompaan ansaintaan. Asia on kuitenkin hieman mutkikkaampi: Naiset elävät 7­8 vuotta pidempään kuin miehet. Silti heidän eläkeikänsä on suht´ sama kuin miehillä. Siten he ovat eläkkeellä vuosia pitempään kuin miehet. Tuona aikana he eivät tuota mitään. Ei se tuota että työnnetään potkukelkkaa, istutaan tk:ssa, muistellaan Olavi Virtaa ja jälleenrakennusta tai ajelutetaan vuosikaudet kotipalvelua pitkin syrjäkyliä. Ja välillä maataan ja humpataan Levillä että ikä yhä pitenisi. Lyhytikäisen miehen euron tulisi olla ainakin 150 senttiä. että he pystyvät tämän ranttalin maksamaan. Silti eliniän odote miehissä saattaa yhä laskea jos meininki jatkuu. Lisäksi naisten eläkkeet ovat niin pieniä että heidän olisi syytä istuskella hissukseen kotona kutimilla ja elää tulojensa mukaan. Tämä on miesten maailma, ainakin siellä missä hihat heiluvat ja hiki lentää. Sanon tämän niin suoraan siksi, että naiset luulisivat minun laskevan leikkiä. Tiedoksi naisille, että kirjoittaja ei ole tietopaikassa toistaiseksi. Äänen painoja Perinteisesti on ajateltu, että kun kansalainen ei äänestä, häntä ei kiinnosta yhteiskuntamme tila eikä siihen vaikuttaminen. Sellaista äänestäjää on kutsuttu nukkuvaksi. On ajateltu, että sellainen äänestäjä kokee hieman huonoa omaatuntoa passiivisuudestaan, mutta tunne ei ole niin voimakas, että se aiheuttaisi tarpeen mennä äänestyspaikalle. Jotkut ovat puolestaan kyllä menneet äänestyskoppiin, mutta kirjoittaneet paperiin "Aku K U V A - A R V O I T U S | Missä päin Lappia? Missä oheinen kuva on otettu? Osallistu kilpailuun lähettämällä vastauksesi tekstiviestillä numeroon 173322. Viestin pitää alkaa LAPPI KUVA, sen jälkeen välilyönti ja vastaus. Esimerkkiviesti: LAPPI KUVA Inarin kauppa. Tekstiviestin hinta on 1 euro/ viesti. Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. Palkintona arvomme oikein vastanneiden kesken Suomen puolesta Hybridi median (2 DVD levyä ja Suomen Puolesta-kirja, arvoltaan 22 euroa). Olet mukana arvonnassa, kun lähetät oikean vastauksen 21.4. mennessä. Viimeksi (vko 13/2011) kuva oli Ylläsjärveltä. Palkinto lähetetään Veijo Tepsalle Orakylään.
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 7 K AT U G A L L U P Saara Savusalo, Rovaniemi, tiistai 12.04.2011 Kiinnostavatko eduskuntavaalit? LIISA HALONEN-LAITI Kyllä, olen kiinnostunut vaaleista koska tämähän on sitä perusdemokratiaa ja jokaisella on oikeus vaikuttaa. Olen äänestänyt jo ennakkoon, ja varmasti sunnuntaina katson televisiosta vaalien tuloslähetyksen OLLI KANNISTO Totta kai! Eduskuntavaalit kiinnostavat, koska jännitän, saadaanko oikea edustaja tuonne eduskuntaan. Olen jo äänestänyt ennakkoon ja aion tietenkin katsoa vaalituloslähetyksen sunnuntaina, sitä on mielenkiintoista seurata! INKA-RIINA VALTONEN Kyllä ne kiinnostavat, ja olen käynyt ennakkoäänestyksessäkin. Varmasti vaalituloslähetystä tulee seurattua sen verran, että selviää ketkä kansanedustajista ovat päässet läpi. Lukijalta LUKIJALTA-sivu on avoin kanava kaikille Lappilaisen lukijoille. Suoraa puhetta -kirjeessä on oltava kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero, vaikka se julkaistaisiin nimimerkillä. Tekstin pituus saa olla enintään 2000 merkkiä välilyönteineen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita ytimekäs mielipiteesi ja lähetä se osoitteeseen: Lappilainen, Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi. S U O R A A P U H ET TA Suomineidon vaivat Rintasyöpä, munasarjasyöpä, sydänvaivat, liikavarpaat ja suonikohjut. Kiusallisia vaivoja varsinkin kun ovat samassa kropassa. Kaivostoiminta on levinnyt Suomessa koko maahan. Kultaa kaivetaan Suomineidon sisuksista. Avolouhos on kuin haava ihmisen iholla: mitä syvempi sen vaarallisempi. Avolouhoksista leviävät myrkylliset, tappavat aineet tuulen ja sateen mukana saastuttaen ilmaa, maata, pohjavesiä ja vesistöjä. Pahimmat myrkyt ovat uraani ja radonkaasu ja arseeni eli arsenikki. Erittäin voimakas arseeniesiintymä on Kittilän kaivosalueella, vielä mustempi alue on ainoastaan Pirkanmaalla. Tappava annos arsenikkia on 1-3 tulitikunpään kokoista jyvästä. Uraania esiintyy tunnetusti siellä missä on kultaakin, nimittäin kun kultaa louhitaan, vapautuu myös uraania. Uraani hajoaa ilman ja veden vaikutuksesta muodostaen radonkaasua, joka on ilmaa raskaampaa. Siis lähellä maata, avolouhoksilla, se pakkaantuu louhoksen pohjalle. Vaikka uraani otettaisiin talteen, 85 % radioaktiivisuudesta säilyy kivijätekasoissa. Kaikki nämä vaaralliset myrkyt leviävät tuulen ja sateen mukana ympäristöön kuten muutkin raskasmetallit kaivamisen seurauksena. Puhdas luonto ja puhdas pohjavesi on Suomen kallein aarre. Sitä pitäisi säilöä tuleville sukupolville, sen rahallinen arvo kasvaa koko ajan, monet ihmiset tänäkin päivänä voivat vain unelmoida siitä. Lapin puhdas kaunis luonto vetää turistit tänne, ei meillä ole varaa riskeerata edes taloudellisesti puhumattakaan eettisesti. Matkailu tuottaa Lapissa noin 600 miljoonaa euroa ja työllistää noin 6000 ihmistä vuosittain. Levillä on vuodepaikkoja yhtä paljon kuin Rovaniemellä asukkaita ja alue kasvaa koko ajan. Kaivos työllistää noin 200 henkeä, ja toimii 15­20 vuotta, eikä ainakaan nosta alueen imagoa turistien silmissä. Kaivosjätit ovat tulleet vuolemaan kultaa meidän mailtamme, pitäisikö itkeä vai nauraa, ympäristöhaitat jäävät meille. Tuleepa kalliiksi ainakin jälkipolville, hehän laskun maksavat terveydellään. Hyvästi poronhoito ja idyllisyys, kaivosyhtiöt tulevat ja saastuttavat maan. Pilaavat myös maisemat laajoilta lakeuksilta. Me vain hymyilemme kuin idiootit, joilla ei ole oikeuksia. Suomineidon puolesta taistellen vai ottaen osaa suruun, lapsesi Kirjoittajan mukaan avolouhos on kuin haava ihmisen iholla: mitä syvempi sen vaarallisempi. NETTI VIIME viikolla kerroimme, että ampumakokeiden aloitus on viivästynyt, koska ampumakoemaksun suuruudesta ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa asetusta. Tulevan maksun arvioidaan olevan 20 euroa. Kommentti: NÄINKÖ se rahastus valtaa metsästyksenkin? Ei ihme, että hirvimiehet vähenee. Tästä vain lisäpotkua tulevaisuuteen. Viime viikolla kysyttiin, voiko tarinankerrontaa opettaa? Kommentti: TARVITAAN paljon harjoittelua ja kykyä vaistoamaan mitä kuulijat on valmiita ottamaan vastaan. Synnynnäisiä lahjakkuuksia on paljon kuin myös hyviä näyttelijöitä. Kun ne vain saadaan heidät esiin ja oikeille paikoille. Kommentti uutiseen "Rovaniemellä harkitaan lastenkotien sulkemista": KUN lastenkodissa vapautuu paikka, se halutaan täyttää. Ja mahdollisimman pian. Ja mahdollisimman kivalla lapsella. Siksi kannattaa poimia tuolloin kiireellisesti huostaan joku helppo, mukava, terve ja tasapainoinen lapsi. Paljonko muuten vuorokausi maksaa näissä rovaniemeläisissä lastenkodeissa? 300 euroa? Lopettamishankkeessa voi olla kyse siitäkin, että touhun yksityistämiselle pedataan nyt sijaa. Lasten laitostaminen ei siis loppuisi, vaan siitä vain tulisi entistä kalliimpaa veronmaksajille. Allastamisen vaikutus veden laatuun Kemiassa tunnetaan käsite dekantointi, joka tarkoittaa sitä, että kiinteä aines poistetaan liuoksesta. Se tapahtuu niin, että kiinteän aineksen annetaan olla liuoksessa tietyn ajan. Sitten pintaan syntynyt kirkastunut neste kaadetaan toiseen astiaan. Tätä jatkamalla useita kertoja saadaan sakoaineista vapaa neste. Tuntuu aika selvälle tämä fysikaalisen kemian toimenpide. Onko se yhtään tuttava käytännössä? Ainakin perinteinen kolmivaiheinen jätevesien saostus on omakotiasujalle tuttu. Nyt tilalle on tullut biologien käsittely, joka on saanut vaihtelevan vastaanoton. Entäs jokivesien mallinnus? Voisiko dekantointia ajatella tapahtuvan altaiden vaikutuksesta? On varmaa, että allastusten vaikutusta käsittelevät mallit eivät ole tarpeeksi hyvin huomioineet kiintoaineksen kerrostumista altaiden pohjille. Kuka tahansa voi tehdä asiasta kokeen. Otetaan multaa astiaan, jossa on orgaanista ainesta ja hienoja mineraalisia fraktioita hiekasta saveen. Kaadetaan vettä päälle ja sekoitetaan. Annetaan laskeutua. Tunnin kuluttua kaadetaan päällä oleva kirkastunut neste toiseen astiaan. Tätä jatketaan niin monta kertaa, kun on Kemijoessa altaita. Kemijärvi vastaa saostusastiana peräti ammetta. Lopputulema on sekä kokeesta että Kemijoesta täysin selvä. Viimeisessä astiassa on puhdas neste kuten myös Kemijoen Perämereen laskevassa vedessä. Tarkoitan tällä sitä, että väite Lokan, Porttipahdan ja mahdollisen Kemihaaran monitoimialtaan pilaavasta vaikutuksesta veden laatuun Kemijoen suulla on harhainen. Sinne satojen kilometrien www.lappilainen.fi päästä tuleva ainesmäärä niin pieni, että sitä ei voi todeta. Kokeen toki voi tehdä panemalla ylävesiin sellaista ainetta, joka vastaa ominaispainoltaan luonnon aineita ja mittaamalla sen pitoisuudet jokisuulla. Mielestäni sitä ei tarvita, koska tilanne on muutenkin selvä. Kemijoen altailla ei ole vaikutusta Perämeren veden laatuun, vaikka ruotsalaiset niin uskovat. Eelis Pulkkinen FL, geokemisti TEKSTIVIESTIT NUMEROON 173322 Viestin pitää alkaa LAPPI TEKSTARI, sen jälkeen välilyönti ja oma viestisi. Esimerkkiviesti: LAPPI TEKSTARI elämä on kivaa. Merkkejä saa olla enintään 160. Tekstiviestin hinta on 90 senttiä/viesti. Palvelu toimii yleisimmillä matkapuhelinoperaattoreilla. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet.
• 8 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 9
• 10 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi M I ETE LAUSE ITA Miksi kukaan ei ymmärrä minua? tuskailen. Sitten tajuan, miksi vaatia liikoja toisilta. Enhän minä itsekään ymmärrä itseäni. Pentti Harjumaa Ihmisen kokonaiskuvaa harvoin löydetään. Kiitollisuuden kehyksiä kootaan vasta, kun päivätyö on päättynyt. Nanni Törrö Timo Rehtonen PIKAUTELU Eläkeläiset palelevat N I M I PÄIVÄT 14 TO 15 PE 16 LA 17 SU 18 MA 19 TI 20 KE 21 TO Taito Linda, Jalo, Patrik Otto Valto, Valdemar Pilvi, Pälvi Nella, Lauha Anssi, Anselmi Toimitukseen otti yhteyttä henkilö, joka kertoi, että Rovaniemen eläkeläisten tiloissa Valtakadulla on ollut koko talven erittäin kylmä, esimerkiksi viime viikolla huonelämpötila oli vain 18 astetta. Hän piti koleutta jopa vaarallisena ikääntyneille. Rovaniemen kaupungin vanhustyön johtaja Johanna Lohtander, pakkasia on vielä jäljellä tänä keväänä. Mistä johtuu, että Valtakadulla palellaan? Eläkeläistilojen käyttäjät ovet viestittäneet tilojen kylmyydestä, ja ongelmista on ilmoitettu kiinteistön huollosta vastaavalle. Kiinteistönhoitajalta saadun tiedon mukaan asiaan on haettu parannusta muun muassa siten, että tiloissa on ollut käytössä useita lisälämmittimiä. Tilanne on ollut valitettava käyttäjien kannalta ja pysyvää korjausta ei ole ilmeisesti saatu. Ongelmaan haetaan edelleen parannusta, mutta onneksi kuitenkin ollaan menossa kevättä kohti ja pakkaskausi on takana. Muutto uusiin tiloihin pienteollisuutaloon tapahtuu vuoden loppuun mennessä. Millaisia odotuksia sinulla on uusista tiloista? Uudet suunnitellut tilat ovat huomattavasti isommat ja tilojen suunnittelussa ovat käyttäjät olleet aktiivisesti mukana. Lähtökohta on, että tilat tulevat vastaamaan toiminnallisesti hyvin käyttäjien tarpeita (esteettömyys jne.). Odotan, että nyt suunnitellut tilat tulevat tavoittamaan entistä laajemmat eläkeläisryhmät ja tukevat niiden omaehtoista toimintaa, jolla on suuri merkitys ikäihmisen elämän sisällön ja toimintakyvyn säilymisen kannalta. Toivon, että uudet tilat innostaisivat myös uudenlaisen toiminnan kehittämiseen. Tilat voisivat esimerkiksi muotoutua ikäihmisten vapaamuotoiseksi kohtaamispaikaksi ­ olohuoneeksi, jonne on helppo mennä ja jossa voi tavata ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia. N I M E N TA K A N A R i i t t a To l o n e n Tanja Sallinen H E RRA WI ION E N N USTE ET Sarja esittelee Osmo A. Wiion v. 1969 toimittaman Tieteen eturintamasta -teoksen ennustuksia siitä, millainen Suomi on 2000-luvulla . Edellisessä lehdessä (Lappilainen 14/2011) siteerattu ennuste tekniikan kehityksestä osui kutakuinkin nappiin. Hyvinvoinnista "Ennusteiden mukaan nykyään usein esitetty väite köyhien maiden jatkuvasta köyhtymisestä ei toteudu; vaikka välimatka rikkaiden ja köyhien maiden välillä kasvaakin, niin köyhät myös vaurastuvat. ...näyttäisi siltä, että Suomi olisi vuonna 2000 suunnilleen samanlaisessa vaurauden vaiheessa kuin Yhdysvallat nyt (v.1969). Suomen pitkälle kehittynyt sosiaalinen lainsäädäntö merkitsisi sitä, että kansantulo olisi kuitenkin tasaisemmin jakaantunut kuin nykypäivän Amerikassa. Todennäköisesti varsinainen köyhyys on kokonaan kadonnut vapaaehtoisesti yhteiskunnan ulkopuolelle jääviä yksilöitä lukuun ottamatta. Yhteiskunnan vaikeudet ovat todennäköisesti enemmän sosiaalisia suhteita koskevia kuin taloudellisia." Kommentti: Vuonna 1969 köyhyyden merkittävä vähentäminen vaikutti mahdolliselta, mutta ihan niin ei käynyt. Ennuste piti kyllä paikkansa sosiaalisten suhteiden vaikeuksien lisääntymisestä. Isä valitsi Nellalle nimen Hirvaalla zumbataan asiat kuntoon Zumba, jonka tanssiaskeleet perustuvat erilaisiin tanssimuotoihin, on valloittanut Hirvaan kylän. Naisten omasta aktiivisuudesta viime vuonna alkunsa saaneessa zumba-ryhmässä on ollut kevään aikana osallistujia yli 70. Osa tästä joukosta on kylän ulkopuolelta, mutta joka tapauksessa osallistujamäärä on mahtava, sanoo Hirvaan Vanhemmat ry:n zumba- ja tiedotusvastaava Krista Saijets. Nuoresta iästään huolimatta yhdistys on toiminut aktiivisesti koko kylän kehittäjänä. ­ Yhdistyksen aikaansaannoksia ovat olleet muun maussa päiväkodin ja perhepäivähoidon valokuvien kilpailuttaminen sekä musiikkileikkikoulutoiminnan ja päiväkoti-ikäisten luistelukoulun saaminen kylälle. Yhdistys toteutti myös viime syksynä kukkasipuleiden istutustapahtuman päiväkodin pihalla ja nyt keväällä koko kylän yhteisen keväthiihtoretken Jussilanvaaran laavulle. Suunnitteilla on tulevaisuudessakin paljon erilaisia tempauksia sekä muun muassa Hirvaan päiväkodin ehostaminen hankkimalla uudet paloturvalliset verhot, Saijets luettelee yhdistyksen aikaansaannoksia. Yhdistys järjesti viime viikonloppuna Naisten Hemmotteluillan, joka oli suunnattu zumbaan kevään 2011 aikana osallistuneille. ­ Tapahtuma aloitettiin Lilli Peltosen johdolla vedetyllä zumballa, johon kaikki kiinnostuneet olivat tervetulleita osallistumaan. Illan mittaan ihmiset kävivät hemmotteluhoidoissa, tutustuivat esillä oleviin tuotteisiin, nauttivat noutopöytätarjoilusta, musiikista sekä toistensa seurasta, kertoo Krista Saijets. Aktiivisen yhdistyksen kotisivut: http://hirvaanvanhemmat.blogspot.com ­ Nella, tänne! Nella, istu! On melko tavallista, että Nella Lehtosalo havahtuu koiranäyttelyssä siihen, että kuulee nimensä mainittavan. Käskyt on kuitenkin suunnattu nelijalkaisille kaimoille, joiden keskuudessa Nella on yleinen nimi. ­ Muuten kaimoja ei tapaa tai sitten heillä on kaksiosainen nimi, vaikkapa Nella-Maria. Äskettäin kuulin sattumalta, kun eräs äiti kutsui pikkutyttöään. Menin esittäytymään ja äiti ihmetteli, että "ai, onko toinenkin Nella olemassa!" Nella-päätteisiä nimiä on eri maissa ollut kautta aikain paljon, ja mahdollisesti lyhyempi lempinimi on näin vakiintunut itsenäiseksi nimeksi. Kreikkalaisilla on Prunella, italialaisilla Antonella ja Donella, ranskalaisilla Parnella. Nella Lehtosalon vanhemmat olivat sopineet keskenään siitä, miten molemmat pääsisivät tasapuolisesti vaikuttamaan lasten nimiin. Tytön etunimen sai valita isä, toisen nimen äiti, pikkuveljen kohdalla osat vaihdettiin. ­ Isä on aina pitänyt tarinoista ja legendoista. Luulen, että hänellä oli mielessään Petronella, alankomaalainen toimittaja, joka tuli Lappiin kaivamaan kultaa. Pikkuveljen toinen nimi on muuten Lalli, Nella kertoo. Toisten mieleen harvinainen nimi joko muistuu helposti tai ei ollenkaan. ­ Kaikenlaisia mahdollisia versioita olen kuullut. Joskus olen saanut tavata etunimen, että papereihin tulisi oikein. Rovaniemen kaupungin nuorisopalvelujen esimiehenä toimiva Nella Lehtosalo rentoutuu kahden suursnautserinsa kanssa palveluskoiraharrastuksen parissa. Talvella treenataan tottelevaisuutta ja kesällä harjoitellaan ihmishakua metsässä. Eikä haittaa, jos joku kaima tulee haukkuen vastaan.
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Kohti Mirja Remes psykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri psykoterapeutti Omakustanteinen tervettä tulevaisuutta 11 Suomalainen työ ja yrittäjyys kunniaan. Harmaa talous kuriin. Perussuomalaisuus on tulevaisuutta! Tutustu ajatuksiini www.kariharo. Perussuomalaisten Lapinpiirin puheenjohtaja Kari Härö 044 2084671 98 Lapin Vihreät 31 http://mirjaremes.vuodatus.net/ Omakustanteinen VARMISTA Luonnonvarojen järkevä käyttö on Lapin kohtalon kysymys Tuomo Juntikka Nostetaan Lappi yhdessä Suomen kasvumaakunnaksi! " Yksin asiantuntemus ei riitä, vaan tarvitaan myös kykyä kantaa vastuuta tehdyistä päätöksistä. Lappi on hyvä paikka elää ja asua." JAAkko YlITAlo kemihaaran monikäyttöjärveen metsien käsittelyyn ja suojeluun malminetsintään ja kaivostoimintaan ulkomaisten työvoiman käyttöön, myös metsämarjojenpoiminnassa www.jaakkoylitalo.fi/aiti-kemijoki 57 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Äänestetään Tuomo eduskuntaan www.tuomojuntikka.fi OMAKUSTANNE Hyvän arjen rakentaja, Hyvän arjen rakentaja keskustalainen ay-aktiivi, äiti ja isöäiti KATRI KULMUNI "Vähäosaisten tukeminen, syrjäseutujen kehittäminen sekä ihmisyysaate näkyvät Katrin päätöksenteossa. Luotan Katriin ja äänestän häntä." 19 Selkosen Keskitie ry. Pirkko Jauhojärvi lastenhoitaja, luottamusmies Suomen Keskustan puoluevaltuuston jäsen Aikuinen, aito ja rehellinen Lapin nainen eduskuntaan! 17 Elävä Lappi ry. Susanna Viitala kaupunginvaltuutettu, Rovaniemi Tuomo Juntikka
• 12 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Tällä palstalla on valmistauduttu kevään 2011 eduskuntavaaleihin. Toimitus on toimittanut kansanedustajaehdokkaiden ja puolueiden tiedotteista juttuja yrittäen noudattaa tasapuolisuuden periaatetta. Tällä viimeisellä Ehdokkaat esillä -palstalla ehdokkaiden kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan. Ehdokkaat esillä Heikki Nivala (kesk): Jotta totuus ei unohtuisi "Vaalikentillä kierrellessä ja ehdokkaiden mainoksia lukiessa olen huomannut, että sekä Kemijärven Junakapinan ja Massaliikkeen tuloksista kerrotaan selvästi muunneltua totuutta. Junakapinassa Kemijärven yöjunaliikennettä koskevan asian maan hallitus hoiti hyvin. Erityisen kiitoksen politiikoista ansaitsevat Hannes Manninen ja liikenneministeri Anu Vehviläinen. Junakapina voitettiin vahvan kansalaisliikkeen voimin, yhdessä joukkovoimalla ja vahvalla osaamisella. Massaliikkeen aktiivisen toiminnan aikoihin sanoin, että valtiovalta, maan hallitus ja eduskunta hoitivat Kemijärven sellutehtaan lopettamista koskevan asian vastuuttomasti ymmärtämättä asian suurta merkitystä koko Lapin taloudelle. Hiljaisia olivat myös hallituspuolueiden lappilaiset kansanedustajat ja keskittyivät selittämään miksi asiaan ei voi puuttua. Yhtiön ratkaisuun olisi voinut puuttua, koska nyt jopa Stora Enson Karvinen myöntää lopettamisen olleen virhe. Kun osa vasemmiston ehdokkaista vaaliliitteessään hehkuttaa omaa osuuttaan Junakapinan menestyksestä, totuus asiassa on aivan toinen. Junakapinassa mukana olleet tietävät, että sen paremmin Vasemmistoliitto kuin heidän edustajansa eivät istuneet niissä neuvotteluissa, joissa asia ratkaistiin. Väärän kuvan antaminen vaalien alla on vastuutonta ja heikentää jo ennestäänkin politiikan uskottavuutta äänestäjien silmissä. Vasemmiston edustaja pitää erityisenä saavutuksena sitä, että Massaliikkeen yksimielisestä vastustuksesta huolimatta Vasemmistoliitto teki Kemijärven sellutehtaan lopettamisesta eduskunnassa välikysymyksen. Tosiasiassa välikysymys vaikeutti merkittävästi Massaliikkeen toimintaa. Neuvottelut tehtaan jatkamisesta Stora Enson, maan hallituksen ja eduskuntaryhmien kanssa olivat silloin pahasti kesken ja välikysymys käytännössä katkaisi neuvottelut. Vasemmistoliitto ja muu oppositio vasemmistoliiton painostamana teki välikysymyksen pelkästään poliittisten irtopisteiden keräämisen toivossa ja se tekee asiasta vielä tuomittavamman." Kirjoittaja on junakapinaliikkeen puheenjohtaja ja Kemijärven Massaliikkeen puheenjohtaja lee parantaa. Palkka on tärkeä asia, millä osaavista työntekijöistä kilpaillaan. Entisen syrjäseutulisän palauttamista on harkittava. Tarvitsemme ammattitaitoista väkeä töihin tulevaisuudessakin. Toivomme omien nuoriemme työllistyvän ja palaavan takaisin kotiseudulleen. Lapin lisä palkassa on yksi ratkaisu näihin tuleviin haasteisiin." Kirjoittaja on toiminnanjohtaja ja erikoissairaanhoitaja. Kerstin Tuomala (SKP): Palveluiden alasajo on tahallinen teko "Ei pidä paikkaansa että Suomella ei ole varaa palveluihin. Bruttokansantuote on noussut 130 miljardista eurosta 180 miljardiin euroon viime kymmenen vuoden aikana. Yhä suurempi osa työn hedelmistä on viety osakeomistajien tilille. Yhä pienempi osa on käytetty uudelleen investointeihin kotimaahan ja yhä pinempi osa on palautunut työntekijöille parantuneina työoloina, työnajan lyhenemisenä tai palkankorotuksena. Yhä pienempi osa on myös näin ollen palautunut valtion kassaan verotulona, koska osingoista ei tarvitse maksaa veroa samalla lailla kuin työstä. Jos tätä vinoutumaa korjataan, ei ole valtion kassassa kestävyysvajetta. Uusliberalistisen ideologian periaatteet ovat että julkista sektoria leikataan, ihmisten on alettava yrittämään, ja julkiset laitokset ja palvelut yksityistetään. Euroopan oikeistopuolueet ovat sitoutuneet siihen jo parikymmentä vuotta sitten, myös Suomi. Ongelma on että yhteiskunnan tuet ja avut leikataan ja oletetaan että ihmisten täytyy pärjätä omillaan tai läheistensä avulla, ja siten turvattomuus lisääntyy. Asehankintoihin on varattu 854 miljoonaa euroa tänä vuonna ja lähivuosien asehankintoihin 1865 miljoonaa. 930 miljoonalla eurolla saisi vuodeksi 1000 lastentarhanopettajaa, 1000 opettajaa ja 500 oppilashuollon työntekijää kouluihin, 7500 vanhusten palveluasumispaikkaa ja niihin 6000 työntekijää sekä 8500 rakentajaa tekemään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. On varaa rakentaa turvallista yhteiskuntaa, kysymys on tahdosta." Reijo Raekallio (2011) : Nyljetty maa Tapani Niemi (vas): Kestävä vaihtoehto on olemassa "Valtio päättää Lapin elinkeinopolitiikasta. Se suosii suuryhtiöitä, raskasta teollisuutta ja ryöstötaloutta. Tämä jumalaton meno johtaa vararikkoon. Henkinen ilmapiiri on tunkkainen, suvaitsematon ja ahdistava. Nuori väki pakenee maakunnasta kuin lehmät palavasta navetasta. Päättäjät vakuuttavat silti, ettei nykyiselle politiikalle ole vaihtoehtoa. He eivät ymmärrä mistä puhuvat. Kyllä kestävä vaihtoehto on olemassa mutta se vaatii Lappia muuttumaan. Lapin kohtalonkysymykset: 1. Tulevaisuuden Lappi suosii nuoria koulutettuja naisia. Heidän mukanaan tulevat nuoret miehet, lapset ja usko tulevaisuuteen. Nykyinen Lappi ei tarjoa heille mitään. 2. Tulevaisuuden Lappi arvostaa luontoa ja luovaa taloutta. Kehittyneet elinkeinot hyödyntävät luontoa pääomana, eivät raaka-aineena kuten nykyinen ryöstötalous. Palveluelinkeinojen jalostusastetta pitää nostaa ja siirtyä koneellisesta rälläyksestä tarinankerrontaan. 3. Tulevaisuuden Lappi on suvaitsevainen, moniarvoinen ja kulttuurinen maakunta, jossa on puhdasta luontoa, hiljaisuutta ja mielenrauhaa." Pirkka Aalto (KD): Kemihaaran suot tukemaan luontomatkailua "Lapin matkailun markkinoinnissa termi luontomatkailu nousee jatkuvasti esiin. Esimerkiksi Pyhä-Luoston kansallispuiston huiput, kurut ja komeat rinnemetsät tekevät varmasti vaikutuksen kaikkiin alueella liikkuviin. Kuitenkin myös laajojen avosoiden näkeminen on monille niin koti- kuin ulkomaalaisille retkeilijöille suuri elämys. Kemihaaran soilta, kuten Kilpi-, Kairan-, Sokan- ja Kokonaavalta löytyy jo nyt lintutornit, ja alueella on kilometreittäin pitkospuita. Matkailijoita on kuitenkin hyvin vähän verrattuna Pyhä-Luoston yli 100 000 vuosittaiseen kävijään. Esimerkiksi Ylläs-Aakenuksen alueen kesämatkailu moninkertaistui kun ko. Natura-alue liitettiin vuonna 2005 osaksi vanhaa PallasOunastunturin kansallispuistoa nykyiseksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistoksi. Sama tapahtuisi varmasti myös Pelkosenniemellä, jos edes osa Kemihaaran soista ja alueen jokivarsista liitettäisiin Pyhä-Luoston kansallispuistoon. Esimerkiksi Syötteen kansallispuisto Pudasjärven ja Taivalkosken rajalla koostuu toisistaan erillään olevista sirpaleista, joten periaatteessa ei pitäisi olla mitään esteitä sille, ettei jo nyt Natura -alueiksi luokiteltuja aapasoita voisi liittää osaksi puistoa. Natura-statuksen muuttaminen kansallispuistoksi olisi kuitenkin tärkeää mm. siksi, että monet niin kotimaiset kuin ulkomaalaisetkin retkeilijät hakevat retkeilyalueikseen nimenomaan kansallispuistoja. Kansallispuiston laajentaminen voisi olla yllättävänkin kivutonta, sillä monet luontomatkailurakenteet ovat alueella jo valmiina, ja siellä risteilee suhteellisen hyväkuntoinen tieverkko, jonka avulla kohteet ovat jo nyt varsin hyvin saavutettavissa. Myös paikallisten asukkaiden oikeudet alueen käytön suhteen pysyisivät pitkälti entisellään. Retkeilypaine suhteellisen pienellä Pyhä-Luoston alueella helpottuisi, kun retkikohteet lisääntyisivät. Pelkosenniemeltä löytyvät mm. lähes kaikki ne lintulajit, jotka ovat tehneet Kuusamosta kansainvälisesti tunnetun lintumatkailukohteen, ja jo nyt alueella vierailee kesäisin lukuisia koti- ja ulkomaalaisia lintu- ja luontoharrastajaryhmiä. Kuitenkin kansallispuistoa laajentamalla, markkinointia tehostamalla ja satsaamalla retkikohteiden hoitoon ja lisärakenteisiin olisi luontomatkailijoiden määrää helppo nostaa. Ja jos ja kun Vuotos-/Monikäyttöallasta ei ikinä rakenneta, olisi myös alueen Vuotos-taistelun myötä saama julkisuus helppo kääntää vahvuudeksi, sillä matkailijoita varmasti kiinnostaisi käydä tässä niin paljon keskustelua herättäneessä kohteessa tutkailemassa alueen luontoarvoja ja taistelun mahdollisesti jättämiä jälkiä, kuten alueella olevia Vuotos-aiheisia kylttejä." Janne Seurujärvi (kesk): Perheiden hyvinvoinnista huolehdittava "Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettava pitkäjänteisesti tulevia sukupolvia ajatellen. Tavoitteena tulee olla lapsi- ja perheystävällinen Suomi, jossa jokaisen on hyvä ja turvallinen kasvaa, elää ja tehdä työtä. Perhepolitiikan lähtökohta on valinnanvapaus. On tärkeää, että perheillä on mahdollisuudet tehdä valintoja oman elämäntilanteen pohjalta. Yhdessä perheessä halutaan hoitaa lapsia kotona. Toisessa kodissa halutaan palata työelämään varhemmin. Kolmas hyvä vaihtoehto on tehdä osa-aikatyötä. Kotona tapahtuvaa hoitotyötä pitää myös yhteiskunnan arvostaa. Siksi alle 1,5 vuoden ikäisten lasten kotihoidon tukea tulisi korottaa nykyisestä. Lisäksi on pidettävä huolta, että pienten lasten hoitoon on tarjolla riittävästi erilaisia hoitopaikkoja. Pienten lasten vanhempien mahdollisuus perhevapaisiin on tärkeä osa suomalaista perhepolitiikkaa. Nykyistä perhevapaajärjestelmää pitää uudistaa. Vanhemmat kokevat erilaiset vapaat sekä niihin liittyvät etuudet ja oikeudet usein sekaviksi. Muista Pohjoismaista löytyy hyviä ja toimivia esimerkkejä vanhempainvapaan pidentämisestä ja isille perhevapaisiin korvamerkityistä kiintiöjaksoista. Luonnollisesti nykyisessä taloustilanteessa uudistusten rahoitus nousee entistä tärkeämpään asemaan. Tästä huolimatta Keskusta on asettanut kynnyskysymyksesi hallitukseen menolle, ettei perusturvaa ja perhe-etuuksia leikata. Yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta panostaminen perhepolitiikkaan on tässä ajassa juuri oikeaa politiikkaa. Myös talouden kannalta perheisiin panostaminen tuo mukanaan säästöjä mm. syrjäytymisen ehkäisemisenä." Outi Keinänen (kesk): Lappilaista aluepolitiikkaa "Lapille on hyvin tärkeää saada rahaa liikenneverkoston kunnossapitoon ja investointeihin. Toimivat maantie- ja rautatieyhteydet sekä laiva- ja lentoliikenne ovat elinkeinojemme menestymisen edellytyksiä. Lapin elinvoimaisuuteen ja ihmisten turvallisuuteen vaikuttavat oleellisesti hyvät liikenne-, tietoliikenne- ja puhelinyhteydet. Teollisuusalamme perustuvat Lapin luonnonrikkauksien hyödyntämiseen, joten kaivos-, puu- ja terästeollisuuden kuljetustarpeet on huomioitava liikenneinvestoinneista päätettäessä. Lapin matkailun menestys riippuu hyvistä yhteyksistä. Pelkästään liikennemäärien laskentaan perustuva investointien ja kunnossapitomäärärahojen jakaminen ei ole Lapille oikeudenmukaista. Tarvitsemme vahvaa aluepolitiikkaa, jotta kehitysnäkymämme toteutuvat. Lapin luonnonvarojen hyödyntäminen ja teollisuutemme vaikutus on merkittävää koko kansantaloudellemme. Lappi ei ole elätti, vaan rikkaus koko Suomelle. Lapin kehityksen turvaamiseksi on erittäin perusteltua saada liikenne- ja laajakaistainvestointeihin "Lapin lisää". Lapissa joudutaan kilpailemaan koulutetun, erityisesti terveydenhuollon, henkilöstön saamisesta harvaan asuttujen kuntiemme palvelukseen. Lääkäreistä on jo huutava pula terveyskeskuksissamme. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä alan henkilöstön tarve kasvaa. Muillakin aloilla kilpailu osaavista työntekijöistä kiihtyy. Tällä hetkellä, jolloin kärsimme työttömyydestä, asia ei tunnu ajankohtaiselta. Poliitikkojen tulee kuitenkin nähdä kauemmas ja työvoiman saatavuus on turvattava. Harvaanasuttujen kuntien kiinnostavuutta työnantajana tu- http://muutos2011.fi Suora Demokratia Sananvapaus Suomalaisten etu Jotta Suomi olisi lintukoto huomennakin. 106 Oili Harjula http://oili2011.blogaaja./ oili.harjula@hotmail.com Gsm 040-589 7352
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 13 Lappiin sitoutunut, riippumaton ja vastuuntuntoinen Yhteistyöllä monipuolisesti toimeentuleva tasa-arvoinen Lappi Rautatieyhteydet kuntoon Perustulolla parempi toimeentulo Yrittämisestä turvallisempaa Työelämä oikeudenmukaiseksi Hajautettu energiantuotanto Palvelut yhdenvertaisiksi Lauantaina 16.4 klo 13.00. Lähteentien pirtille kuuntelemaan Eeron asiaa Tarja Ylitalon laulun säestyksellä. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! 97 29 www.eeroylitalo.fi (Maks.Valoa pohjoisesta ry.) Matti Korteniemi eduskuntaan Sano äähneen! EERO YLITALO EDUSKUNTAAN! www.mattikorteniemi. Matin omakustanne ERKKI HELISTEKANGAS www.erkkihelistekangas.net Jarmo Inget (sit) Polttoaineen verotusta tulee laskea "Polttoaineiden verotusta tulee ehdottomasti laskea. Nykyinen verotuskäytäntö asettaa Lapissa asuvat eriarvoiseen asemaan, koska täällä meillä on pitkät välimatkat. Nykyinen verotus asettaa myös vähävaraiset ihmiset eriarvoiseen asemaan, koska nousseet polttoaineiden hinnat tuntuvat köyhien kukkarossa enemmän. Lapissa verotus voisi olla kevyempää. Ajatelkaapa millainen myyntivaltti tämä olisi matkailulle ja teollisuudelle. Kotisivullani (www.inget.fi) kävijöistä 74.41% on äänestänyt, että polttoaineen verotusta tulee laskea." 47. Saara Hartzell Tuottaja, toimittaja, opas ym. Elämänkokemusta ja näkemystä eduskuntaan! Pienen budjetin vuoksi minulla ei ole ollut mahdollisuutta kiertää maakunnassa eikä laittaa näyttäviä ilmoituksia lehtiin. Nettisivuillani voit tutustua ajatuksiini ja taustaani sekä katsella videoita. Voit toki myös soittaa minulle! 050 500 4660 Äänestä oikeusturvasi puolesta: virkamiesten vallasta kansanvaltaan! www.saara47.net Mirja Remes (vihr) Poron ylistys Poro on lähiruokaa. Sitä pöytään tuokaa! Liha maukasta, niin erinomaista, ravintorikasta, ilman vertaista, ruokaa aitoa, täyttä luomua! Poro ­ tuo uljas sarvipää, se turistille mieleen jää, mieltä ilahduttaa. Poro myös vaatettaa, kansan kaunistaa, ehkä potenssia nostattaa, nahka jalat verhoaa, askelen kevyeksi saa, mielihyvää nostattaa. Poro ­ elinkeino tärkeä. Siinäpä on järkeä! Niinpä petovahingot, autoilla yliajot, pitää korvata! Eikä saa tuhota poron laidunmaita, arvokkaita saastuttavalla teollisuudella! 38 Liisa Mariapori Teot puhuvat puolestaan Liisa Mariapori: · Yrittäjä, verokonsultti · Väittelee tänä keväänä kauppatieteiden tohtoriksi · Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto EOK ry:n perustaja · Verottaja tappolinjalla -kirjan kirjoittaja · 13 vuoden oikeustaistelun jälkeen voitti Suomen valtion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa www.mariapori.com Videoita ja kirjoituksia: w w w. l a p p i l a i n e n . f i www.parpalandia.com Vielä on vapaita paikkoja Pääsiäisenä
• Mirva 25 SALMELA Hyvinvointi rakentuu siitä, että syrjäseudullekin saadaan palvelut. Puhun lapsiperheiden, ikäihmisten ja vähempiosaisten puolesta. Tarvitaan työtä, yrittäjyyttä ja toimeentuloa. Pidetään Lappi vetovoimaisena maakuntana asumisen ja elämisen suhteen. Tule tiimiini, lisätietoa kotisivuiltani Minulla on pitkä kokemus sosiaalialan vaativista työtehtävistä ja kunnallispolitiikasta. Tunnen hyvin Lapin olosuhteet ja elämän kirjon. Yhteiskuntatieteiden maisterin koulutus antaa vahvan perustan kansanedustajan tehtäviin. WWW.MIRVASALMELA.FI Jaakko Portti Rohkeutta on välittää To 14.4. - klo 18.00 Iloinen Ilves Pe 14.4 - klo 11.00 Viirinkankaan Siwa - klo 14.00 Lordiaukio - klo 20.00 Tuparavintola Huppeli Ounasrinne La 15.4 - klo 10.00 Lordiaukio Kunnes Oy Olen eduskuntavaaliehdokas vuosimallia 2011. Olen kampanjoinut Lappilaisessa useamman viikon ja siksi soitan kerran vielä Kikalle p. 040 419 6277 ja laitan 21.4. ilmestyvään Lappilaiseen kiitosilmoituksen kaikille äänestäjilleni. www.jaakkoportti.com 040 5100 383 jaakkoportti@gmail.com 54 Juhani Salmela 85 (Juhani Salmela vaalityöryhmä) TEKIJÄMIES - osaaminen ja vahva kokemus turvana muutoksiin Lapin puolesta Lapin Maakunta on pidettävä elinkelpoisena Maksaja tukiryhmä - harmaa talous - uhka hyvinvointiyhteiskunnalle - työmarkkinakenttä on rauhaton ja tulee olemaankin - hyvinvointiyhteiskunta edellyttää oikeudenmukaista verotusta - Suomi nousuun työllisyyden voimin - Persutko haluavat rajoittaa lakko-oikeutta Kunnanjohtajana kahden kriisikunnan tasapainottaminen. Kuntaliitosselvittäjänä kahden kunnan yhdistäminen. Toimitusjohtajana selvitystilassa olevan oy:n pelastaminen. Maa- ja metsätalousyrittäjänä. Eila Kivioja Mielestämme Tommilla on kokemusta ja näyttöjä ministeriksi asti! HARRI TAURIAINEN Soinin luottomies Harri Perusjätkä "Olen ainoa, aito maahanmuuttokriittinen kansanedustajaehdokas!" TOMMI Pertti Sakaranaho Keminmaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tapio Keskimaula Keminmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja myyntiesimies kunnanvaltuutettu perusturvalautakunnan jäsen kirkkovaltuutettu 43 Lapin piirin perustajajäsen Video: Youtube/Harri Tauriainen Kotisivut: harritauriainen.suntuubi.com Tukitili: 106130-622637 www.tommilepo.net LEPOJÄRVI 20 Tommi Lepojärvi Eduskuntaan Facebook-ryhmä www.lappilainen.fi Lue, kommentoi, vinkkaa Tämän mainoksen kustansi Mirva Salmelan tukiyhdistys 14 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 15 Ajassa Ulkomainen halpatyövoima suurin harmi suomalaisille rakentajille ­ Rakennusalalla työskentelee 25 000 ulkomaalaista. Mikäli tästä halpatyövoimasta olisi puolet poissa, vallitsisi rakennusalalla täystyöllisyys, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. Teksti: Sven Pahajoki Matti Harjuniemen mukaan Suomeen on pesinyt suuri joukko ulkomaalaista halpatyövoimaa, joka vie nyt ja tulevaisuudessa suomalaisilta rakentajilta työt. Rakennuksilla työskentelevistä joka neljäs on ulkomaalainen. ­ Maailma on täynnä köyhiä ihmisiä, jotka tarvitsevat töitä, halpatyövoimalla. bisnesihmiset iskevät heti ja ­ Näiden tekemille töille ei käyttävät tilannetta hyväk- ole minkäänlaista laadullista seen, ja tuovat tätä pitkälle takuuta. Sutta tulee, mutta ammattitaidotonta työvoimaa vastuunkantajia ei löydy eikä tänne. Näille ihmisille ei heitä pystytä jäljittämään. makseta läRakennut------------------------------- taja kärsii heskään työehtoso"Maailma on täynnä ja maksaa pimusten köyhiä ihmisiä, jotka itse kalliitkin mukaista korjaustyöt. tarvitsevat töitä. palkkaa eikä Kun pakominkäänlais- Bisnesihmiset iskevät kaasun haju ta sosiaalion haihtuheti." turvaa. Tälle nut, asioille Matti Harjuniemi porukalle ei ei enää voi pystytä tällä tehdä mihetkellä tekemään juuri mi- tään. tään. Kirvesmiesten palkka Lapissa ulkomaalaisia työn- on Suomessa 12­17 euroa tekijöitä työskentelee lähinnä tunnilta, mutta virolaisille suurissa matkailukeskuksissa. maksetaan usein vain 5-8 euHeistä ei ole yhtä suurta on- ron tuntipalkkoja. Myöskään gelmaa kuin Etelä-Suomessa, asuinolosuhteet eivät ole jossa omakotitalotyömaat ovat rapeita, virolaiset tukitaan Matti Harjuniemen mukaan asumaan pieniin parakkeihin. hämärien firmojen hallinJokaiselle työntekijälle nassa kokonaan miehitetty on tulossa ehkä jo vuonna Skanska ilmoitti noin vuosi sitten tuovansa virolaisia rakentajia Rovaniemen Pöyliövaaraan rakentamaan Hallinnon tietotekniikkakeskusta, Haltikia. Rakennusliitto sai torjuntavoiton ­ rakennuksen rakentavat suomalaiset rakentajat. Matti Harjuniemi 2013 veronumero. Tällä uudistuksella voitaisiin seurata työntekijöiden tekemisiä tehokkaammin kuin tällä hetkellä. ­ Tämä uudistus olisi valvonnan kannalta hyvä, mutta kaikkea ei silläkään ratkaista. Meillä liitossa on vaikea puuttua halpatyövoiman palkkoihin, kun halpatyövoima ei lähde palkkariitelyihin. Järjestäytymättömien ja vastentahtoisten työtekijöiden palkka-asioita ei voi ajaa Rakennusliiton kustannuksella. Rakennusalalle koulutetaan myös maahanmuuttajia. Helsingin kaupunki, työhallinto ja Skanska-konserni ovat aloittaneet noin vuosi sitten rakennusalan työllistämisprojektin, jossa hyödynnetään työhallinnon tarjoamaa ammattikoulutukseen val- mentavaa ohjelmaa. ­ Koulutus on aina hyväksi, mutta täytyisi muistaa, että samaan aikaan meillä on työttöminä pitkän ammattikoulutuksen käyneitä rakentajia, Harjuniemi sanoo. Rakennusalan työttömyys nousi rajusti Työttömyys nousi maaliskuussa 1,5 prosenttiyksikköä, Lapissa oli kuun lopussa yli 950 rakennusalan työttömyyskassaan kuuluvaa työttömänä. Lapin rakentajien työttömyys nousi jo 27,1 prosenttiin. Koko maassa rakentajien työttömyys kasvoi maltillisemmin, työttömänä oli 21,2 % työttömyyskassan jäsenistä. Lapissa työttömyys on noin 6 prosenttiyksikköä kovempaa kuin maassa keskimäärin. ­ Tämä on huipputyöttömyyden aikaa, tilanne helpottuu kevään mittaan kesää kohti mentäessä. Rakennusala on voimakkaasti kausiluontoista. Kokonaisuudessaan tilanne on kuitenkin parantunut viime vuodesta, työttömyys on 2 % matalampi kuin edellisenä vuotena, kertoo Matti Harjuniemi. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli 500 päivää työttömänä olleita Rakennusliiton työttömyyskassan jäsenistä oli koko maassa 350 henkilöä. ­ Rakentajat joutuvat usein olemaan lyhytaikaisesti työttömänä lyhyitä aikoja ja hakeutumaan uusiin kohteisiin. Tämän hetkisistä työttömyyskassan jäsenistä on hyvä asia, että miltei kaikki ovat työkuntoisia ja valmiina töihin. Aloite: Kaupungin omistama taide kansan nähtäville Kaupunginvaltuutettu Jari Simola on tehnyt aloitteen Rovaniemen kaupungin hankkimien taideteosten ja muotokuvien siirtämiseksi näkyville kaupungintalon kellareiden kätköistä. Teksti ja kuvat: Timo Rehtonen Kaupungilla on lukuisia muotokuvia kaupungin ja aikaisemman Rovaniemen maalaiskunnan merkkihenkilöistä. Simola haluaa teokset kansalaisten nähtäville. ­ Kaikki kaupungin niin entisten kuin viime vuosienkin vaikuttajista tehdyt työt on säilötty ja piilotettu kaupungintalolla suljetun ja kuntalaisilta sekä muualta tulleilta vierailijoilta pääsemättömään käytävään. Hienot maalaukset kuin muutkin teokset seisovat seinillä turhan panttina. Lisäksi noilla seinillä makaa aika paljon yhteisiä varojamme, Simola sanoo viitaten siihen, että taideteokset on hankittu veronmaksajien rahoilla. muut vierailijat ovat ihmetelleet, mihin ne kaikki ovat kadonneet, Simola sanoo. Simolan mukaan töistä voisi järjestää esimerkiksi näyttelyn. ­ Silloin työt olisivat ainakin kerran kaikkien nähtävillä ja voisihan näyttelystä tulla perinnekin, vaikkapa Rovaniemipäivänä. Silloin vielä joukossamme olevat taiteilijat voisivat olla esittelemässä töitään ja kertomassa tarinoita ja teosten taustoja, Jari Simola visioi. Historiaa hävetään? Simola epäilee, että aikakausi ennen uutta syntynyttä kaupunkia halutaan unohtaa. ­ Ikään kuin kunnallispolitiikan aikaa muutama vuosi sitten olisi jotenkin hävettävä. Se ei mielestäni ole oikein. Kyllä jokaisen pitää tuntea ja tietää historiansa sekä nähdä menneisyydestä osa myös taiteen muodossa. Töiden tekijöinä ovat lisäksi olleet arvostetut taiteilijat. Simolan mukaan teoksia on melko paljon. ­ Ne ovat pääasiassa öljyväritöitä, mutta myös muilla tekniikoilla luotuja, merkkihenkilöiden muotokuvia. Entiset rovaniemeläiset ja myös Kellareiden kätköissä on muun muassa muotokuva Matti Pallarista, talokkaasta ja taloustirehtööristä, joka eli Rovaniemen pitäjässä vuosina 1868­1939.
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 17 Elokuva Pikku Berliini, seikkailuelokuva länsirajalta Pääasiassa Tornioon ja Haaparannalle sijoittuvaa kansainvälistä elokuvaa Pikku Berliini (Lilla Berlin) aletaan kuvata Tornionlaaksossa vuoden parin päästä. Arto Junttila Hankkeessa ovat mukana Blind Spot Pictures Suomesta, Heppfilm Ab Ruotsista ja vielä kolmas taho saksankielisestä maasta. ­ Se on aito yhteistuotantoelokuva, sillä kirjoitan ja ohjaan sen yhdessä ruotsalainen Christer Englundin kanssa, kertoo suomalaisohjaaja Heikki Kujanpää, joka on juuri viimeistelemässä elokuvan käsikirjoitusta. Toiseen maailmansotaan liittyvän Pikku Berliinin pääkielet ovat suomi ja ruotsi, mutta Kujanpää kertoo, että tarinassa on myös saksalaisten näkökulma ja isoja saksankielisiä rooleja. Yksi liittoutuneiden vakoojista puhuu myös englantia. ­ Elokuvan idea syntyi Saksassa. Olimme siellä Christerin kanssa junassa ja puhuimme Lapin sodasta. Viereisessä penkissä istui vanha mies, joka sanoi: "You are talking about war? I was there. I was in that war." Se sai meidät syttymään ja tarttumaan aiheeseen. Kun Haaparannan kaupunginhotelli täyttyi liittoutuneiden vakoojista ja paljon muuta äksöniä on luvassa, Kujanpää avaa käsikirjoituksensa lehtiä. Malla Hukkanen Taikayö Pikku Berliinissä on luonnollisesti mukana Tornion historiallinen Taikayö-episodi, jossa suomalaisten mahdollisuus suurvoittoon saksalaisia vastaan tyrehtyi Lapin suurimpaan viinavarastoon. Paljon muutakin tositapahtumiin pohjaavaa sisältyy elokuvaan. ­ Tietenkin myös sotahistoriamme ehkä traumaattisin ratkaisu, kun piti alkaa sota saksalaisia vastaan, on käsittelyssä. Siis kun Neuvostoliitto uhkasi miehittää Pohjois-Suomen, ellei ala tulla ruumiita. Teemana ystävyys rajan yli Keskeinen osa Pikku Berliinin tarinaa on myös nuoren tytön ja pojan ystävyys rajan yli. Ohjaaja kieltää elokuvan olevan kuitenkaan sukua muille viime vuosina valkokankaalla nähdyille tornionlaaksolaisille kasvutarinoille kuten Klaus Härön Pikku Elina, Arto Koskisen Kahlekuningas tai Mikael Niemen bestselleriin pohjautuva Populäärimusiikkia Vittulajängältä. ­ Meidän elokuvan genre on sotaan sijoittuva seikkailuelokuva. Tunnelma on siis aivan eri kuin aiemmissa referenssiHeikki Kujanpää on Pikku Berliinin toinen ohjaaja. elokuvissa. ­ Pikku Berliini on koskettava ja mukaansatempaava tarina, jossa sodan mielipuolinen kaoottisuus on läsnä ja siinä tapahtuu koko ajan, Kujanpää alleviivaa. Ensi-ilta kolmen vuoden kuluttua Ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Heikki Kujanpäälle Pikku Berliini ei ole hänen ensimmäinen pitkä elokuvan- sa. Meillä hänet tunnetaan elokuvan lisäksi myös monipuolisena teatterimiehenä. Hän oli perustamassa muun muassa Q-teatteria ja tunnetuin hänen elokuvistaan on kolmella Jussilla palkittu Putoavia Enkeleitä (2009), joka kertoo kirjailija Lauri Viidan elämästä. Pääosaa esittänyt Tommi Korpela tullaan näkemään tärkeässä roolissa myös Pikku Berliinissä. Toisen ohjaajan luulajalais- lähtöisen Christer Englundin elokuvia taas ei ole nähty Suomessa, mutta kotimaassaan hän on menestynyt filmeillä Vild Ängel ja Lusten Till Ett Liv. Ennakkosuunnitelmien mukaan Pikku Berliini tulee ensi-iltaan kolmen vuoden kuluttua. Toistaiseksi elokuva on saanut kehittelytukea sekä Suomesta, että Ruotsista. Käsikirjoitusvaiheen jälkeen käynnistyy elokuvan rahoituksen hankinta. Uudet matot ovat saapuneet AUTOKESKUKSEN HUIPPUVALIKOIMA! Hyvitys katsastetusta vaihtoautosta väh. 2 000 , yli 9 000 :n autoon. Kysy edullista rahoitusta - Auto jopa 0% käsirahalla. BMW 325CiE92Coupé 63tkm -08 38.900 BMW 523 E602.5 76 tkm -08 35.900 Citroën C5 HDi Busin 73 tkm -08 22.500 KAIKKI MATOT -20% Ford Mondeo 2.0Sed. 107 tkm -08 19.400 MercedesBenz ML400cdi -02 21.900 Toyota Avensis 2.0 4d 76 tkm -08 21.500 BMW 316 iA Touring 1,8 ....................................-05 BMW 316 ti Compact..........................................-04 BMW 325 Ci E92 CoupÈ 3,0 (218hv/co168) ......-08 BMW 523 i E60 2,5 Sedan Business ...................-08 BMW 530 dA e60 .............................................-04 Chrysler Voyager 3,3 V6 A4 LX 7h ....................-06 Citroen C5 HDi 110 Dynamique Business Tourer ...-08 Ford Focus 1,8 TDCi 115hv Collection M5 5-ov ....-07 Ford Mondeo 2,0 145hv Trend M5 Sedan ............-08 Honda Accord 2,0i COMFORT Tourer ..................-05 Honda Cr-v 2,0i Elegance AT 4WD Business .........-08 Jeep Grand cherokee 4,0 A4 .............................-99 Kia Carnival Classic 2,5 V6 EX 7P AT .................-05 Kia Sportage 2,0 EX 4WD ..................................-06 Mercedes-Benz E 430 Elegance Farmari A Rek 7 heng. .......................................................-98 Mercedes-Benz Ml 320 A5 ................................-99 Mercedes-Benz Ml 400 CDI A ............................-02 Nissan Primera 1,8 BusinessTravel ESP 5d A/T...-05 Opel Astra 1,6 Twinport Cosmo 5d ......................-04 Opel Vectra 5-ov Enjoy 2,2 Direct M6 155 hv Business Line.....................................................-06 Peugeot 207 Trendy HDi 90 5-ov. ........................-08 Skoda Fabia Combi 1,4 16V Fun ..........................-07 Subaru Forester 2,5 XT 3T AT business ............-07 Subaru Impreza 2,0R sportswagon RQ UUSI KORIMALLI ................................................-07 Toyota Avensis 1,8 VVT-i LineaSol Technical 4ov ...-07 Toyota Avensis 2,0 VVT-i Linea Sol Technical 4ov...-08 HINTALUOKKA YLI 10.000 16.500 10.900 38.900 35.900 17.900 14.500 22.500 13.900 19.400 14.500 21.900 11.900 12.400 17.900 10.900 12.900 21.900 12.400 10.800 14.900 13.400 11.900 21.900 17.900 12.900 21.500 Opel Astra Wagon 1,7 CDTi (100hv) Enjoy vm `05 .-04 8.900 Saab 9-5 2,3t .....................................................-99 6.500 Skoda Fabia Combi 1,4 TDi PD Edition 100 ...........-05 8.200 Subaru Forester 2,0 (WZ) ...................................-98 6.900 Toyota Corolla 1,6 VVT-i Linea Terra Liftback 5d ...-01 7.900 Volkswagen Passat 1,9 TDI PowerDiesel 74kW Firstline aut ....................................................................-03 7.900 Volkswagen Passat 2.5 TDI 4x4 autom 4D Sedan ..-01 9.900 Volkswagen Passat Variant 1,9 TDI PowerDiesel 74kW Firstline HINTALUOKKA 5.000-10.000 aut ....................................................................-02 5.900 Volvo S60 2,4T A Business .................................-01 9.500 BMW 323 ti Compact 2,5 ....................................-99 8.900 Volvo S80 2,9 AT ...............................................-98 6.500 BMW 520 d .......................................................-01 7.900 Volvo V70 2,5D ..................................................-00 6.900 BMW 525 iA ......................................................-01 7.900 HINTALUOKKA ALLE 5.000 BMW F 650 GS 1tkm ...........................................-03 7.900 Citroen C5 1,8i 16v Business Break.....................-04 7.500 BMW 535 i 3,4 4d ..........................................-90 3.500 BMW 730 iA 3,0 4d ........................................-92 2.900 Fiat Ducato MATKAAJA .......................................-88 5.900 Ford Mondeo 1,8i 110hv Ambiente Sedan 4d ........-03 6.900 Citroen Xsara 1,8i 16V VTS Coupe....................-98 3.900 Ford Mondeo 1,8i 110hv Ambiente Wagon ...........-03 8.900 Citroen Xsara 2,0 HDi SX 110 ..........................-03 4.900 Honda 20 HV + KULLA 435 VENE 0.....................-06 5.900 Citroen Xsara 2,0 HDi SX Break 90 ..................-01 3.400 Hyundai H-1 2,5 TCi GLS .....................................-02 6.500 Ford Focus 1,8TCI Ghia Sedan ..........................-00 4.500 Hyundai Sonata 2,7 V6 GLS 4d A/C ......................-03 6.900 Ford Focus 1.8 TD 4d sedan .............................-99 4.200 Kia Opirus 3,5 V6 AT 4d (2007) ..........................-06 9.900 Kawasaki Klx 300 ............................................-97 4.500 Lada Niva 4x4 Pickup ( tax free ) ........................-03 5.500 Mitsubishi Pajero Station Wagon 3,0 V6 GLS Automaatti Mercedes-Benz E 300TD Kombi Avantgarde 3,0TD 5h Automaatti 5d ..................................................................-90 3.900 5d .....................................................................-97 7.900 Mitsubishi Space star 1,8 GDI ..........................-99 2.000 Mercedes-Benz Vito 110 CDI ...............................-02 7.950 Muuli 980xj Oamapaino 480 kg, kantav. 2000kg -10 3.500 Nissan Almera 1,5 Comfort Sedan A/C 4-ov. ........-02 6.400 Nissan Maxima QX 2,0 V6 24V SE aut. 4d .........-95 2.700 Nissan Primera 1,8 Comfort SportDeck A/C ........-00 5.500 Nissan Micra 1,0 GX Hit 3d 97tkm ....................-96 2.400 Nissan Primera 1,8 Visia ESP 5-ov. .....................-04 7.400 Opel Astra 1,6 16V Edition 4d 173tkm ...............-01 4.900 Toyota Hiace 2,4 TDsl 5ov pitkä 4WD Korot ..........-00 15.900 Toyota Hiace 2,5 D-4D 117 5ov pitkäbussi 4WD ...-07 19.400 Toyota Hilux 2,5 D-4D 100 4WD AURA, HIEKOITIN, PESURI + KIPPILAVA .........................................................-05 21.900 Toyota Hilux Extra Cab 2,5 D-4D 120 4WD DLX IISI NIVELAURA, PAINEPESURI .....................................................-06 24.900 Volkswagen Passat Variant Comfortline 2,0 FSI 110 kW ...........................................................-07 18.900 Volvo S60 2,5T Momentum Business aut ..............-07 24.900 Vapaudentie 8, 96100 Rovaniemi puh. 016-420 1200 www.huonekalutukku.fi Avoinna: ark. 10-18, la 10-15 Valiontie 4, Keminmaa puh. 040 3000 280 Automyynti ja huolto ma-pe klo 9-17, la klo 10-14 Työvastaanotto ma-pe klo 9-17, puh. 040 3000 280. Kysy pikahuoltotarjous! Kalle Toivanen 040 7642 400, Jukka Toivanen 0400 693 846
• 18 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Nuoret Harrastuksen ja tärkeän vapaaehtoistoiminnan voi yhdistää Partio on monipuolinen harrastus Ensi viikolla vietetään partioviikkoa. Partioviikko on se viikko, jolle partiolaisten esikuvan Pyhän Yrjön päivä (23.4.) sattuu. Partio on monipuolinen harrastus, jossa oppii monenlaisia asioita keittokatoksen rakentamisesta seinäkiipeilyyn ja nuotiolauluista viittomakieleen. Tärkeää on myös ihmisenä kasvaminen ja henkinen oppiminen, joita partio vahvasti tukee. Kaikki tämä oppiminen on mahdollistettu vapaaehtoistyöllä, sillä partiosta ei makseta palkkaa. Mitä sitten tarkoittaa olla nuori ja vapaaehtoisena partiossa? Se tarkoittaa partiotoiminnan mahdollistamista yleensä itseä nuoremmille partiolaisille. Moni nyt täysiikäinen partiojohtaja on aloittanut oman ryhmän vetämisen jo yläasteiässä. Oma ryhmä tuo mukanaan vastuuta ja velvollisuuksia, ja viikoittaiset kokoontumiset vaativat aikaa. Partio-ohjelmaa suunnitellessa tuskin osaa ajatella, että omalla toiminnalla on merkittävä vaikutus monen lapsen tai nuoren elämään. omalle ryhmälleen jonkin hyödyllisen taidon tai kuinka lapset ovat onnellisia retken jälkeen. Tukea tarvitaan Vaikka moni nuori jaksaa vapaa-aikanaan tehdä arvokasta partiotyötä lasten ja nuorten hyväksi, eivät nuoret pärjää ilman aikuisten tukea. Vuosien partioputki ryhmänjohtajasta lippukunnan hallitukseen ja lopulta lippukunnanjohtajaksi on tuttu monelle nuorelle partiolaiselle. Jossain kohtaa vapaaehtoisen voimat loppuvat. On tärkeää, että vapaaehtoisia on useita ja että vapaaehtoisuus on monipuolista. Partiossa tarvitaan muitakin kuin ryhmänvetäjiä, vaikka niistä usein on suurin pula. Vapaaehtoisuutta voi toteuttaa esimerkiksi lähtemäl- Ei tunnu työltä Vapaaehtoisuuden tulee olla mielekästä myös vapaaehtoiselle itselleen. Kysyin oman lippukuntani johtajilta, miten he jaksavat tehdä vuosia partiota ilman rahallista korvausta. Vastaus oli, että partio on mahtava harrastus, jossa saa tehdä kivoja asioita yhdessä lasten ja johtajakavereiden kanssa. Vaikka ryhmän vetäminen vie aikaa ja voimavaroja, ei se silti tunnu työltä. Ja kuitenkin se palkitsee: on hienoa huomata, kuinka on voinut opettaa Nuorten vapaaehtoistyöllä on tärkeä merkitys partiotoiminnan mahdollistamisessa. Keväällä 2010 Anniina Pyhäjärvi (vas.), Marjut Pokela ja Niina Lahtela järjestivät suomalaisen partion 100-vuotisjuhlan kunniaksi lippukuntatapahtuman Kemijärvellä. lä lippukunnan apujohtajaksi partiotapahtumaan tai muonittajaksi kämppäretkelle. Partiossa tehtävä vapaaeh- KEHITYS SYNTYY VASTAVOIMASTA LAPIN VAALIPIIRI 44 47 toistyö pyrkii yleisesti ottaen samaan kuin muukin nuorisojärjestötyö: tarjoamaan turvallisessa ympäristössä mielekästä toimintaa lapsille ja nuorille. Partiossa löytyy jokaiselle omannäköistä tekemistä ­ olit sitten lapsi, nuori tai jo aikuinen. Partion voi myös aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Vapaaehtoisuudesta kiinnostunutta aikuista yhteydenotto lippukuntaan voi jopa pelottaa: vedetäänkö minut heti mukaan lippukunnan hallitukseen, vanhempainneuvostoon ja kesäleirin suunnitteluryhmään? Vapaaehtoisella ei ole pelkoa niin kauan kuin muistaa omat aikaresurssina ja sanoo ne ääneen. Vapaaehtoisella on vapaus ottaa sen verran tehtäviä kuin mihin on valmis. Usein ensimmäisen pienen tehtävän jälkeen on helpompi auttaa seuraavaksi isommassa hommassa. Tärkeää on, että vapaaehtoisuudesta saa pitää myös taukoa. Olen opiskelujen takia ollut parin vuoden ajan hyvin vähän partiotehtävissä. Kipinä on pikkuhiljaa taas syttynyt: olisi mukava olla jollain lailla mukana. Seuraava vapaaehtoisuuspalani häämöttää kesän piirileiri Hehkulla, jonne ajattelin lähteä talkoolaiseksi. Iiris Jakola Kemijärven tunturitytöt ja ­pojat Keminmaa, musiikinopettaja Roland Berg Saara Hartzell Rovaniemi, toimittaja, tuottaja 52 50 54 56 Tapani Niemi Kemi, insinööriopiskelija Sari Moisanen Kemijärvi, toimittaja, tietokirjailija Jaakko Portti Rovaniemi, ravintolatyöntekijä Rovaniemi, palveluneuvoja Marketta Tuisku 45 48 Tornio, nuoriso-ohjaaja Jan-Mikael Hakomäki Markus Korjonen Kemi, opiskelija, kasvatustieteiden yo. 51 53 55 57 Kemijärvi, kansanedustaja Markus Mustajärvi Kolari, ohjelmapalveluiden tuottaja, opas Juha-Petteri Pasma Rovaniemi, huilunsoitonopettaja, opiskelija Laura Raudaskoski Jaakko Ylitalo Rovaniemi, filosofian maisteri 46 49 EDUSKUNTAVAALIT 2011 · Vaalipäivä 17.4. Äänestä muutos ­ äänestä Vasemmisto eduskuntaan! Simo, terveydenhoitaja Helvi Hamari Matti Kyllönen Inari, muurari LAPIN VAALIPIIRIN VASEMMISTOLIITON 4 KÄRJESSÄ! Turvalliset työehdot. 10 euron minimituntipalkka lakiin. Yhtenäinen 750 euron perusturva tukiviidakon tilalle. Laadukkaat opetus-, terveys- ja vanhuspalvelut. Kehitämme Lappia sitä myymättä. Partiossa saa tehdä monenlaisia asioita. Tässä Kemijärven tunturitytöt ja ­pojat pelaavat sisäcurlingia Rovaniemen Santasportissa huhtikuussa 2011. Katso ehdokkaita uudesta näkökulmasta: vaalit.vasemmisto.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 19 L HI eduskuntaan VÄSYMÄTÖN Äänestä Markus, koko Lapin 21
• 20 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi SINä OlEt pOMO! 37 www.esalindholm.com 040 3725056 P E N K K I U R H E I LUA & P I I K K I KO R KO JA SAR IAN NA SÄTER I Mitä, missä, milloin? Takavuosina suosittu joululahja perheissä oli Mitä? Missä? Milloin? -vuosikirja. Internetin myötä kirjan suosio on laskenut, mutta kirjalle olisi oiva uusiokäyttökohde. Veikkausliiga voisi aivan hyvin ottaa Mitä? Missä? Milloin? -opuksen vuosikirjakseen. Siinä julkaistaisiin 16 erilaista Veikkausliiganohjelmaa. Vaikka juttu tuntuu vitsiltä, on asiassa myös annos totuutta. Nimittäin niin sekaisin Veikkausliigan putiikki liigan aattoviikkoina on ollut. Miten voi olla mahdollista, että vain muutama viikko ennen Veikkausliigan alkua ei tiedetä a) kuinka monta joukkuetta liigassa loppujen lopuksi pelaa b) mikä on liigaohjelma? Kaikki johtuu tietysti niin AC Oulun ja Tampere Unitedin liigalisenssien lopullisesta kohtalosta. AC Oulu on jo suljettu liigasta, mutta koska Suomi on oikeusvaltio, saa AC Oulu valittaa päätöksestä. Ja sen se on tehnyt. Lopullisen ratkaisun korkein valitusoikeusinstanssi tekee "joskus pääsiäisen jälkeen". Alkuviikosta Palloliiton seuralisenssikomitea totesi, että TamU:n liigalisenssin mukaiset edellytykset peruuttamiselle ovat olemassa. Samaisessa kokouksessa liigalisenssikomitea päätti, että se käsittelee asiaa uudelleen 26.4. kun on käsitellyt TamU:n vastinetta. Mitä hemmettiä? Siis vain KAKSI PÄIVÄÄ ennen Veikkausliigan alkua! Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Ei ihme, että Veikkausliigan pomolla Timo Marjamaalla on pöydällään tällä hetkellä neljä erilaista liigaohjelmaa: yhdessä on mukana kaikki joukkueet (myös AC Oulu ja TamU), toisessa poissa on AC Oulu, kolmannessa TamU ja neljännessä liigaohjelman ulkopuolella ovat sekä AC Oulu ja TamU. XXX Miten tähän tilanteeseen on ajauduttu? Yksinkertaisesti siitä syystä, että Veikkausliigan lisenssikomitea tekee päätöksensä aivan liian myöhään ja toiseksi valitusinstansseja on aivan liikaa. Jotta asia saataisi jatkossa toimimaan, liigalisenssit myönnetäään/evätään vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen seuroilla on kuukausi aikaa valittaa asioista. Tällä kaavalla Veikkausliigan lopullinen ja nimenomaan pitävä ohjelma olisi kaikkien tiedossa helmikuun alussa. Näin seuroille ja Veikkausliigalle jäisi yli kaksi kuukautta aikaa markkinoida otteluita. Mutta milläs nyt markkinoit? Kun lopullinen liigan joukkuemäärä päätetään kaksi päivää ennen sarjan alkua. Täysin hölmöläisten touhua. Veikkausliigassa voidaan hyvällä syyllä hokea seuraavat viikot Timo Soinin vaalimantraa: "Missä ongelma, siellä Veikkausliiga. Missä Veikkausliiga, siellä ehkä AC Oulu ja ehkä TamU. Missä AC Oulu ja TamU, siellä ongelma..." XXX Kenties suomalaiselle jalkapalloilulle tekisi hyvää siirtyä muutamaksi kaudeksi samaan systeemiin kuin aikoinaan DDR:n jääkiekkosarjassa. Siellähän pelattiin vuodet 1954­ 1990 maan pääsarja vain kahden joukkueen (Dynamo Berlin, Dynamo Weißwasser) voimin. Ensin joukkueet pelasivat 16 kierroksen runkosarjan, sen jälkeen pudotuspelit ja lopuksi samat joukkueet kohtasivat kevään lopulla finaalissa. Suomessa sama systeemi voitaisi Veikkausliigassa toteuttaa HJK:n ja TPS:n kesken. Ensiksi joukkueet kohtaisivat kauden aikana toisena 32 kertaa ja sen jälkeen "Paras Seitsemästä" ­ ottelusarjan finaali. Samaan aikaan muut jalkapallojoukkueet voisivat vaikka kasvattaa ruohoa. Mutta ei myyntitarkoitukseen... Pirkkiöstä poroisäntä Tour de Barentsin yhteydessä valittiin Ounasvaaran Hiihtoseuran perinteisissä Kursungin kisoissa Kursungin palkisen uudeksi poroisännäksi urheilutoimittaja Jaarli Pirkkiö Rovaniemeltä. Pirkkiöstä paliskunta saa uutta voimaa, onhan mies nostanut suorille käsille yli 190 kiloa rautaa. Kursungin paliskunnan poroisännistöön kuuluvat monet legendaariset toimittajat Paavo Noposesta, Anssi Kukkosesta ja jo edesmenneestä Pekka Tiilikaisesta alkaen. Paliskunnan jäsenten tarkoituksena on tukea suomalaista hiihtourheilua ja erityisesti Ounasvaaran Hiihtoseuraa, jonka junioreille jaetaan vuosittain stipendejä. Kursungin palkisen puheenjohtajana toimii Eero Sauri, poroisäntä no 10. Sarasvatin hiekkaa Iskelmä Rovaniemessä Iskelmä Rovaniemi on yhteistyössä Rovaniemen Teatterin kanssa tuottanut 24 jakson mittaisen ohjelmasarjan tieteiskirjailija Risto Isomäen romaaniin Sarasvatin hiekkaa perustuvan näytelmän valmistumisesta. Ohjelmassa paneudutaan ilmastonmuutokseen tietoiskujen ja huumorin kautta. Ohjelmasarja on alkanut 28.3. ja päättyy näytelmän ensi-iltapäivänä 20.4. Ohjelmasarja sisältää raakaa faktaa, näyttelijöiden kommentteja ja haastatteluja. Päivän jakso toistetaan kolmesti päivässä klo 9.22, 14.22 ja 16.22 Iskelmä Rovaniemen taajuudella 89,3 Mhz. Itsenäinen ja itsepäinen kolmikymppinen Juha Antinkaapo erilainen perussuomalainen Olen mv ja fil.kand. sekä Perussuomalaisen puolueen perustajajäsen. Mielestäni Eurooppa- ja maahanmuuttoasiat ovat tärkeitä, mutta tärkeämpiä ovat Suomen sisäiset asiat: työ, terveys ja toimeentulo. 30
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 21 Ilmiöt Onko ilmaisia päivällisiä olemassa? Kertomus petivaatteista ­ Villa on ympärilläsi ylivoimaisesti paras, jos haluat nukkua hyvin ja miellyttävästi. Se on kesällä kylmä ja talvella lämmin, koskaan ei ole tukala olo, ei hiki eikä kylmä. Näin se vain on, ylistää petivaatteiden myyjä. tely, joka noudattaa tarkoin kaikkia niitä kikkoja, joilla ihmiset saadaan uteliaaksi Rovaniemeläisen Ravintola ja hyväksymään tuotteiden Nilin pieneen kabinettiin erinomaisuuden. Kerrotaan, mahtuu yhtä aikaa ruokaile- kuinka villa on paras mahdolmaan 16 ruokailijaa, nyt sinne linen valmistusmateriaali, ja on soviteltu 17 henkeä. Monet kuinka peitteisiin ja patjojen tulijat on käännytetty ovelta päällisiin on valittu parhaiden tilanpuutteen vuoksi. lammasrotujen villaa. Pöydissä käy iloinen pu­ Villa lämmittää, se viilenheensorina. Odotusta. Yllätys tää, se hengittää, se lievittää on, että miltei kaikki tuntevat kipuja ja se on hygieeninen, toisensa. Suu- --------------------------- luettelee rin osa väestä tilaisuuden on Rovaniemen "Tuotteet maksavat, aluksi Raumutta vain tässä Paavalniemen ha Ahven. ympäristöstä. Tietyin tilaisuudessa, Riedeck-tuotvälein kysy1980 euroa." teiden maatään kuunhantuoja on telijoilta valinnut myyntitilaisuuteen kysymyksiä, joihin voi vastata kutsutut postinumeron pe- vain myönteisesti; tuote hyrusteella. väksytetään kuulijoille. Myyntiedustaja Rauha Ah"Kuninkaallisen vuoteen" ven toivottaa väen tervetul- esittely jatkuu, välillä tehdään leeksi ja kertoo aloittavansa kysymyksiä ja keskustellaan, tuote-esittelyn ruokailun mutta vain myönteisessä säjälkeen. vyssä. ­ Täydellä mahalla on mu­ Jokaiselle on varmasti kavampi seurata esittelyä. tuttua, kun menee tavalliseen Ruoka on hyvää, kaikki vuoteeseen nukkumaan, niin ovat tyytyväisiä. Alkaa esit- sitä pitää lämmittää pitkään, Teksti ja kuvat: Sven Pahajoki kääriytyä pakettiin ja saada joka puolelle peittoa. Hikoillessa tavallisista vuodevaatteista tulee kosteita, mutta villa pysyy sellaisena kuin se on, hehkuttaa Rauha Ahven. Uhkakuviakin nostetaan esille. ­ Jos me menemme joka ilta sen vanhan patjan kuoppaan nukkumaan, niin ennen pitkää se johtaa hyvinkin vakaviin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Tuotteiden hinta hiljentää yleisön Pitkän esittelyn jälkeen päästään viimein tuotteen hintaan. ­ Me emme mainosta tuotteitamme. Se merkitsee sitä, että hintamme ovat edullisia siihen verrattuna, että menisitte ostamaan samanlaisia tuotteita alan liikkeistä. Me myymme tuotteitamme vain tällaisissa tilaisuuksissa, jonne olemme teidät kutsuneet, selvittää Rauha Ahven ja viivyttää hintojen kertomista. Vielä hehkutusta tuotteiden laadusta, kun tietoa hinnoista odotellaan. Täydellä vatsalla on mukavampi seurata petivaate-esittelyä. Myyntiedustaja Rauha Ahven esittelee tuotteita. ­ Olen pyytänyt liikkeistä tarjouksia vuodevaatteista, näiden hinnalla voisi saada jopa kymmenet petivaatteet, mutta laatu on toista luokkaa. Tämä kokonaisuus, samanlaatuinen kokonaisuuspatja, petauspatja peite ja tyyny, niin hinta on, jos menette ostamaan sen jostakin liikkeestä, 4500 euroa, kertoo Rauha Ahven. Syntyy hiljaisuus. Myyntiedustaja on myös hetken hiljaa, laskelmoivasti ja kertoo sen jälkeen ilosanoman, eli miten halvalla paikalla olevilla on mahdollisuus ostaa "kuninkaallinen vuode". Jokaisen tuotteen hinta kerrotaan erikseen ja viimeksi ilmoitetaan kokonaishinta. ­ Patja 90 senttiin asti 1200 euroa, peitto, petauspatja ja tyyny 1200 euroa, luettelo hinnoista jatkuu. Viimein tulee tosi tarjous niille, jotka ostavat tuotteet kyseisessä tilaisuudessa ja vain siinä tilaisuudessa. ­ Kaikki nämä tuotteet maksavat, mutta vain tässä tilaisuudessa, alle 2000 euroa eli 1980 euroa. Siihen kuuluu patja, petauspatja, peite ja tyyny. Kahdelle tarkoitetun sängyn tarpeet maksavat yhteensä 3960 euroa. Kaupan päälle tarjotaan vielä suurta villaista torkkupeittoa. Parisänkyyn saa kaksi torkkupeittoa. ­ Tämän myyntihinta on 310 euroa, arvokas ja hyvä peitto kaupan päälle. Paavalniemeläinen Esko Kuoksa on innostunut, mutta empii kaupantekoa. ­ Minä olen sellainen, että saatan ostaa paljoakaan miettimättä mitä vain, mutta kyllä taidan jättää tällä kertaa osta- matta. Pitää katsoa miten käy. Rauha Ahven kertoo esittelyn jälkeen, että tilaisuudessa syntyi kaksi kauppaa, mutta niiden rahallista arvoa hän ei suostu paljastamaan. Esko Kuoksa on innostunut, mutta empii kaupantekoa.
• 22 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi "Yritystoiminnan hyvät edellytykset luovat pohjaa työpaikkojen syntymiselle. Nyt on aika herätä ja yhdessä vaikuttaa lappilaisten yritysten menestymiseen maaseudulla ja taajamissa. Tarvitaan Rikua hoitamaan meidän asiaa." Timo Ahola "Meille ikäihmisille hoiva ja kuntoutus ovat tärkeitä asioita. Turvallista vanhuutta ja toisista välittämistä on hyvä vaalia. Veteraanikuntoutuksen osalta voin myös luottaa Rikuun." Antti Jänkälä "Lasten ja nuorten harrastustoimintaan on panostettava. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus onneen. Siksi Riku." Esko Harju- Autti "Eriarvoisuuden vähentäminen on suomalaisen yhteiskunnan yksi parhaita tavoitteita. Työ on kesken ja heikompiosaisten asemaa on parannettava. Inhimillisen elämän puolustajia tarvitaan. Riku on meitä varten." Terttu Lehtola "Terveysneuvonnan toteuttamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi tarvitaan voimavaroja. Neuvolat, kouluterveydenhuolto ja kotisairaanhoito ovat osa hyvinvointiamme. Rikun pitkä kokemus sosiaali- ja terveystoimen luottamustehtävistä on hyvä asia." Anja Hannula
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 23 Motillinen asiaa eduskuntaan. Synnyin vuonna 1959 Rovaniemen Lehtojärvellä kuopuksena 11-lapsiseen maanviljelijäperheeseen. Perheeseeni kuuluvat Paula-vaimo sekä lapset Juho 15v, Anni 13v ja Eetu 8v. Koulutukseltani olen hortonomi ja puutarha-alan ammattilaisena maakunta on tullut tutuksi monissa maisemanhoitotehtävissä. Työn ja perhe-elämän ohella opiskelen yhteiskuntatieteitä Lapin yliopistossa. Minulla on 25 vuoden kokemus erilaisista kunnallisista ja maakunnallisista luottamustehtävistä. Nykyisin toimin Rovaniemen kaupunginhallituksen jäsenenä, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana sekä Rovaniemen seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtajana. www.rikutapio.fi
• 24 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Paremman huomisen puolesta: Jarmo Inget SOITTAVA LAPPI LAI N E N Sarjassa esitellään lappilaisia populaarimuusikoita kautta aikojen. Toimittanut Marko Niemelä, Rovaniemen kaupunginkirjasto ­ Lapin maakuntakirjasto. työskenteli myös läänintaiteilijana ja teki Ilpo Saastamoisen kanssa säveltenkeruumatkoja ympäri Kalottia Tromssan yliopistolle. Yhteistyöstä syntyi levy (1992) Kuä`ckkem suäjai vuel´nn (Kotkan siipien alla). 1990-luvulla Gauriloff toimi Äkäslompolossa toteutetun legendaarisen Velho-trilogian (1993­1999) solistina. Gauriloff on esiintynyt uransa aikana ympäri maailmaa aina Japania ja Yhdysvaltoja myöten. Jaakko Gauriloff laulaa ja esiintyy edelleen tilauksesta. Vuonna 2005 ilmestyi cd-levy Luommum mä ´dd ­ Lumottu maa. Hänen viimeisin julkaisunsa Tuoddri Tuokken ­ Tuntureiden takana julkaistiin vuonna 2009. Lähteet: - Jorma Lehtola: Laulujen Lappi ­ Tarinoita haavemaasta (Kustannus-Puntsi) - Puhelinhaastattelu 11.4.2011 Kirjoitussarja on osa Rovaniemen kaupunginkirjasto - Lapin maakuntakirjaston ja Lapin taidetoimikunnan Populappi-tietokantaprojektia. Lappilaisia populaarimusiikin toimijoita pyydetään ottamaan yhteyttä erikoiskirjastonhoitaja Marko Niemelään: 016 322 8565 marko.niemela@rovaniemi.fi Jaakko Gauriloff Vuonna 1939 syntynyt vapaa saamelaistaiteilija Jaakko Gauriloff on alkuperältään kolttasaamelainen, joka nykyisin laulaa koltankielisiä lauluja. Hänen populaarinmusiikin taustansa on kuitenkin 1960-luvun iskelmä-kentässä. Gauriloff kuuli iskelmää jo lapsuutensa Petsamossa enonsa grammarista, jonka uumenista kuunneltiin muun muassa Tatu Pekkarisen ja Olavi Virran kappaleita. Innostus iskelmämusiikkiin syttyi 1950-luvulla Ivalossa, kun paikkakunnalle tuli vierailemaan itse Olavi Virta. Näkemästään innostuneena 15-vuotias Gauriloff alkoi itsekin laulaa iskelmiä ja osallistui vuonna 1961 Sodankylässä järjestettyyn iskelmäkilpailuun, jonka myös voitti. Kolme vuotta myöhemmin tämä Suosikki-lehdessä "maailman pohjoisimmaksi iskelmälaulajaksi" ristitty nuori nellimöläinen saavutti pronssia iskelmälaulun SM-kilpailusta ja kierteli parin viikon ajan yhdessä Virran kanssa. Muutettuaan vuonna 1970 Rovaniemelle Gauriloff perusti Kaamos-yhtyeen ja vaihtoi laulukieleksi koltan. Seuraava vuonna hän esitti laulujaan televisiossa. Vuosina 1975­76 Gauriloff konsertoi ja levytti Helsingissä yhdessä Nils-Aslak Valkeapään ja Åsa Blindin kanssa. Levy De cabba niegut runiidit sai varsin ristiriitaisen vastaanoton, kun esimerkiksi Helsingin Sanomien kriitikon mielestä musiikki ei ollut "aitoa saamelaisten musiikkia". Puolustuspuheenvuorosta vastasi puolestaan Heikki Laitinen, joka vastusti puhdasoppista perinnehysteriaa ja saamelaiskulttuurin museoitumista. Vuonna 1981 Gauriloff lisäsi vettä myllyyn esittämällä Levyraadissa "maailman ensimmäisen saamenkielisen reggae-kappaleen" nimeltä Tanja jääden ainoastaan pisteen Tom Jonesin jälkeen. Samaisella vuosikymmenellä Gauriloff "Muutos alkaa meistä jokaisesta" "Ihmisarvo on markkinaarvoa tärkeämpää" Katso vaaliteemat sivulta: www.inget.fi "Avoin Suomi on rikkaampi Suomi. Ett öppet Finland är ett rikare Finland." ­ Stefan Wallin Puheenjohtaja, partiordförande ÄÄNESTÄ RIKKAAMMAN SUOMEN PUOLESTA RÖSTA FÖR ETT RIKARE FINLAND RIKKAAMMAN SUOMEN PUOLESTA Carina Antskog Perushoitaja · Närvårdare 87 Bengt Björkskog Yrittäjä, TJ · Företagare, VD 88 Max Jansson Puoluesihteerin sijainen, aluejohtaja · Bitr. partisekreterare, regiondirektör 89 Tuomas Aslak Juuso 90 Klemetti Näkkäläjärvi Sitoumaton · Obunden Ilmoituksen maksaa RKP:n Lapin vaalipiirin ehdokkaat Poromies, lihanjalostaja · Renkarl, köttförädlare Saamelaiskäräjien puheenjohtaja, tutkija · Sametingets ordförande, forskare 91 www.rikkaampi.fi www.rkp.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 25 Tapahtumat Tunkua Kemijärven kuvanveistoviikolle Kemijärven kuvanveistoviikolle voidaan kutsua vain osa ilmoittautuneista. Suosio on valtava, mutta silti joka vuosi rahoituspäätökset tulevat viime tingassa. Teksti ja kuva: Sven Pahajoki Kemijärven Kuvanveistoviikot ry. järjesti ensimmäisen Kemijärven kansainvälisen kuvanveistoviikon Urpo Kärrin ideoimana vuonna 1985. Tulevan kesän tapahtuma on kahdeksastoista kerta, kun kuvanveistäjät kokoontuvat Kärrin johdolla Kemijärvelle tekemään puutaidetta. ­ Aluksi tapahtuma järjestettiin joka vuosi, kymmenen ensimmäistä vuotta meni näin, mutta kun tämä kuuluisa lama iski, niin alettiin veistoviikkoa toteuttaa joka toinen vuosi. Täällä on käynyt vuosien varrella noin kolmesataa taiteilijaa, Kärri sanoo. Kuvanveistoviikolle on halukkaita tulijoita, kesän tapahtumaan liittyen on tullut yli 100 tiedustelua. Halukkaista 67 on lähettänyt pienoismalleja ja luonnoksia päästäkseen mukaan. Pitkä kokemus on opettanut järjestäjiä valitsemaan sopivan määrän taitelijoita mukaan. ­ Minun piti toteuttaa, tuolloin vuonna 1985, aluksi kolme ensimmäistä veistoviikkoa, mutta nyt niitä on tullut jo 17. Meillä on vara valita ilmoittautuneista vain 22, suurempi porukka ei enää ole hallittavissa. Meillä oli kerran 33, mutta se oli nippa nappa, että heidät oppi tuntemaan nimeltä. Taiteilijoille maksetaan matka-avustuksia, Euroopan ulkopuolelta saapuville enemmän ja eurooppalaisille vakiomäärä. Suomalaisille maksetaan päivärahat. ­ Rahoitus tulee eri lähteistä. Jotakin on omaakin, osa tulee opetusministeriöstä ja Kemijärven kaupungilta. Saamme rahaa myös eri säätiöiltä ja Suomen kulttuurirahastolta. Omarahoitus on kohtuullisen suuri, mutta toiminta perustuu suurimmaksi osaksi talkootyöhön. Tapahtumaan ei peritä pääsymaksua, joten sieltä ei tuloja tule. Urpo Kärri vierellään oma veistoksensa, "Lepäävä Horus". Veistos on tehty vuoden 1991 tapahtumassa. Kansainvälinen tapahtuma rakennetaan joka kerta tyhjän päälle Kuvanveistoviikon rahoituksen ongelma on, että rahoituspäätökset tulevat varsin myöhään. ­ Tänä vuonna saimme päätöksiä eri rahoittajilta vasta maaliskuussa. Ennen rahoituspäätöksiä rakennamme tapahtumaa tyhjän päälle. Siinä otetaan suuria riskejä, kun haku on päällä ja taiteilijat pitää valita. Urpo Kärrin mukaan rahoitus pitäisi olla absoluuttisen varma jo vuosi ennen tapahtumaa. Rahoituksen varmistuminen auttaisi päätöksissä siitä, kuinka monta taiteilijaa kutsutaan tapahtumaan. ­ Olennaisia asioita ei ymmärretä. Jos ymmärrettäisiin, se helpottaisi suunnittelua ja sopimusten tekemistä esimerkiksi hotellien ja matkanjärjestäjien kanssa. Aina me olemme kuitenkin onnistuneet, vaikka joskus rahoituspäätökset ovat tulleet vasta toukokuun lopussa. Näyttelyhalli, jonne vuosien varrelta on kerätty puutöitä, on Urpo Kärrin mukaan ainutlaatuinen koko maailmassa. ­ Näin väittävät maailmalta tänne tulevat taiteilijat. Meillä on tapahtumasäännöissä, että taiteilija saa viedä teoksensa mukanaan tai myydä sen tiettyyn päivämäärään mennessä. Mikäli näin ei tapahdu, teos jää meille yhdistyksen omistukseen. Kaupungilla on näistä teoksista noin kolmannes ja meillä loput, yhteensä teoksia on jäljellä yli kolmesataa. Tämä on merkittävä puuteoskokoelma maailmassa. Kemijärvellä järjestetään Urpo Kärrin mukaan kuvanveistoviikkoja myös tulevaisuudessa, vaikka hän ei itse olisikaan niitä järjestämässä. ­ Uskon, että tulevaisuus on taattu. Yhdistystä johtaa nuorempi Kärri, Petri, joka on ollut alusta alkaen mukana järjestelyissä. Hän on vetänyt teknistä puolta ja ollut tapahtuman johtajana. Kemijärven Kuvanveistoviikot ry. järjestää näyttelyitä myös muualla Suomessa ja ke- sän ajan pidetään näyttely auki Kemijärvellä. Uudet veistokset ovat näytteillä Kemijärven kulttuurikeskuksessa heti kun ne valmistuvat eli samana päivänä, kun veistoviikko loppuu. Kuvanveistoviikolla voi seurata veistoksien valmistumista päivittäin otetuista kuvista netissä. ­ Veistotapahtuma on siitä erikoinen, että se nähdään koko maailmalla ja ihan ilmaiseksi, juuri silloin kun se tapahtuu. Urpo Kärri on kaksinkertainen olympiamitalisti Jäänveisto on olympialaisten virallinen taidelaji ja Urpo Kärri on voittanut kultamitalin tässä lajissa vuonna 1988 Calgaryssa Kanadassa. Lillehammerissa, Norjassa tuli hopeamitali. ­ Tästä ei haluta puhua mitään, vaikka jäänveisto saatiin olympialajiksi Suomen aloitteesta. Muista mitaleista ja lajeista kyllä puhutaan, mutta tällaiset saavutukset jäävät unholaan, vaille huomiota, naurahtaa Urpo Kärri. Hänen mukaansa Suomen tiedotusvälineet eivät arvosta taidelajeja samalla tavalla kuin muualla maailmassa. Kärri on laatinut myös Olympialaisten jäänveistosäännöt. www.parpalandia.com Vielä on vapaita paikkoja Pääsiäisenä
• 26 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi UUSI AURIS 1.6 VALVEMATIC EDITION 2011. Saatavilla rajoitetun ajan. Varuste-etusi 1.290 . Vakiona mm. kevytmetallivanteet · metalliväri · vakionopeudensäädin · lohkolämmitin sisähaaroitussarjalla · kaksialueinen automaattiilmastointi· etusumuvalot · kauko-ohjattu keskuslukitus · nahkaverhoiltu vaihdekeppi sekä ohjauspyörä audion kaukosäätimin · CD/MP3 -soitin USB-liitännällä · sähkölasit edessä ja takana · VSC-ajonvakautus · 7 turvatyynyä, mukaan lukien kuljettajan polviturvatyyny. Tervetuloa koeajolle. Mallisto alk. 15.314,50 arvioitu autovero 3872,14 kokonaishinta 19.186,64 + tk 600
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 27 Autot Tällä autopalstalla ei tyhjää jarrutella. Kia Venga Teksti ja kuvat: Jaakko Niemi Auto on hyvin pelkistetty joka suhteessa, eikä tarjoa suuria erikoisuuksia. Sisätilat ovat muotoilultaan ja ratkaisuiltaan selkeät. Kaikkea, mitä autosta löytyy, on helppoa ja vaivatonta käyttää. Toteutuksessa on kuitenkin säästetty ja tunnelmaa leimaa muovimaisuus ja heppoisuus, joka ulottuu sisätiloista myös esimerkiksi auton etusäleikköön. svengaa kaupungissa Kia Venga on pieni perheauto, joka tarjoaa sisältä suuret tilat ja ulkoa tyylikkään muotoilun. reilusti tilaa ja lattia on kes- vääntöjä jää harmittavasti keltä täysin tasainen, joten hi- puuttumaan. Esimerkiksi vuttautuminen sivusuunnassa kolmosvaihteella neljänkymei vaadi jalkojen ---------------------------- pin vauhdista nostelua niskan Vengan park- kiihdyttäessä taakse. kerkeää hyvin Tavaratiloilkeeraus on keittelemään kahvit ennen taan Venga pärjää isommillekin erittäin vaiva- kuin kuusikilpailijoille, ja kymppiä on tonta. tilojen muunmittarissa. neltavuus on Vasta tämän monipuolista ja helppoa. Ta- jälkeen alkaa kolmosellakin kaistuimet liikkuvat kiskoilla tapahtua aistein havaittavaa tarvittaessa eteen, jolloin taka- muutosta nopeudessa. Venkonttiin saadaan helposti 130 galla liikkuminen on riittävän litraa lisätilaa. Takaistuimet ripeää, kunhan muistaa valita saadaan myös taitettua alas, kiihdytyksiin tarpeeksi pienet jolloin kokonaistila kasvaa pykälät. 1,34 kuutioon. Pieni poreamme mahtuu siis mukaan. Kaupungissa Venga lukuun ottamatta haarautuvaa etupilaria, joka haittaa merkittävästi näkyvyyttä risteyksissä. Tällainen rakenne varmastikin parantaa turvallisuutta törmäystilanteessa, mutta toisaalta jos näkyvyys olisi parempi, ei kolariakaan olisi pakko ajaa. soittimen lisäksi äänilähteenä voidaan käyttää ulkoista mp3-soitinta tai musiikkia voidaan kuunnella suoraan USB-tikulta. Järjestelmän pääkaiuttimet ovat sijoitettu edessä oviin ja toisto jää hieman tunkkaiseksi. Etupilareista löytyvät pienet apudiskantit ääntä terävöittämään, mutta ne eivät juurikaan tuo parannusta. lava ja edullinen peruspaketti näppärään ajeluun tyylikkyyttä unohtamatta. Tarvittaessa tilojensa puolesta auto kelpaa vaikka pitemmällekin matkalle. Keskinkertaiset ajo-ominaisuudet ja pienen muovisuudenkin voi sulattaa, kun auton hinnaksi jää bensaversiona alle kahdeksantoista- ja dieselinäkin alle yhdeksäntoistatuhatta euroa. Lisäksi KIA tarjoaa kaikkiin automalleihinsa 7 vuoden takuun. Ajotuntuma keskitasoa Ajo-ominaisuuksiltaan Venga on kouluarvosanalla seiskan luokkaa. Ohjaustuntuma on melko tunnoton eikä terävyydestä voi puhua. Alusta on sopivan pehmeä, mutta auto ei silti kallistele liikaa. Kytkintuntuma on melko hyvä, mutta luistatusväli turhan lyhyt, mikä vaatii alkuun totuttelua liikkeelle lähtiessä. Vaihteet loksahtelevat paikoilleen todella vaivattomasti ja pienin liikeradoin, mutta vaihteenvalitsinta käsitellessä sen heppoinen lelumaisuus häiritsee eikä anna hyvää laatuvaikutelmaa. Edullista helppoutta Kaiken kaikkiaan Venga on käytettävyydeltään helppo, ti- Käytettävyys kohdallaan Istuimet ovat autossa miellyttävän jämäkät. Kaikki perussäädöt löytyvät ja hyvän ajoasennon voi saavuttaa ilman suurempaa verenpaineen nousua. Mittaristo on suuri ja selkeä kuin kaappikello, josta löytyvät perusasiat, mutta esimerkiksi moottorin lämpötilaa siitä ei voi nähdä. Ilmeisesti sitä varten on olemassa varoitusvalo, joka syttyy kun se on jo liian myöhäistä. Takana istuvalle Venga on pienestä koostaan huolimatta positiivinen yllätys: jaloille on Suorituskyvyssä toivomisen varaa Vengaa on saatavana 1,4 litraisena diesel- ja bensaversiona manuaalivaihtein sekä 1,6 litraisella bensamoottorilla varustetulla automaatilla. Koeajoautomme on ensin mainittu dieselversio, jossa on kuusipykäläinen manuaalivaihteisto. Moottorin suorituskyky on kohtuullinen, mutta ala- on kotonaan Kaupunkiajeluun Venga soveltuu hyvin helpon käsittelynsä ansiosta. Auton ulottuvuudet on helppoa havainnoida ja sivupeilien näkymä on hyvä, joten parkkeeraus on erittäin vaivatonta. Hyvistä sivupeileistä ei ole haittaa maantielläkään. Pienen kääntösäteen ansiosta auto pyörähtää todella näppärästi pienissäkin tiloissa. Näkyvyys ulos on kiitettävä Vakiona mukana Kaikki Vengat on varustettu start & stop ­toiminnolla, joka sammuttaa moottorin auton pysähtyessä vaikkapa liikennevaloihin. Toiminnon aktivoituminen edellyttää, että moottori on ensin lämmennyt tarpeeksi. Kun kytkimen polkaisee pohjaan, auto hyrähtää taas käyntiin ja matka voi jatkua. Autossa on vakiona myös ajonvakautusjärjestelmä, josta on selvää hyötyä pohjoisen liukkailla keleillä. Auton pyörähtäminen vahingossa on käytännössä mahdotonta. Mäkilähtöavustin helpottaa lähdettäessä liikkeelle ylämäkeen. Kun jalan päästää jarrulta, auto estää valumisen taaksepäin parin-kolmen sekunnin ajan, jolloin kytkintuntuman löytämiseen jää reilusti aikaa. Matkustusviihtyvyydestä huolehtii cd/mp3/radio ja kuusi kaiutinta. Normaali- Takaistuimet liikkuvat kiskoilla. PLUSSAA: +Hinta +Käytön helppous +Tyylikäs muotoilu +Tilat ja niiden monipuolisuus +7 vuoden takuu MIINUSTA: - Ohjaustuntuma - Alavääntöjä puuttuu - Heikko laatuvaikutelma - Rengasmelu moottori: 1,4 l diesel · teho/vääntö: 66 kW (90 hv) / 220 Nm · kiihtyvyys: 0-100 km/h 14,5 s · yhdistetty kulutus: 4,5 l/100 km · tavaratila: 314-1341 litraa · hinta: 18990 euroa · myyjä: Delta Auto Musiikkikappaleena Kia Venga olisi... Eagles: Take it Easy Tavaratiloillaan Venga haastaa isommat autot. Takakonttiin saadaan lisää 130 litraa lisätilaa.
• 28 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 29
• 30 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 31 Heikki Nivala Paras maa perheelle Perhe on suomalaisen yhteiskunnan perusta. Jos perheet voivat hyvin, myös lapset voivat hyvin. Vastuullisen ja eheän perheen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Parasta yhteisöllisyyttä on lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Siksi palvelut ja etuudet tulee saada tukemaan perheiden itsenäistä elämänhallintaa Oikeus työhön ja parempaan työelämään Työllisyyden hoito on parasta talouspolitiikkaa. Hyvä työllisyystilanne varmistaa ihmisille toimeentulon, kestävän väestökehityksen ja tasapainoisen talouden. Työelämä tulee uudistaa yhdessä sopien, ei sanelemalla. Työuria voidaan jatkaa tarjoamalla kaikille työtä ja parantamalla työilmapiiriä. Eläkeikää ei tule nostaa nykyisestä 63 vuodesta. Ne, joilla on paras veronmaksukyky, maksavat myös eniten veroja. Suomessa ei saa siirtyä tasaverotukseen, koska se siirtää verorasitusta rikkailta köyhille ja lisää merkittävästi tuloeroja. Terveyspalvelut on hoidettava tehokkaasti ja laadukkaasti Terveys on meille kaikille elämän tärkein asia. Meidän pitää yhdessä vastuumme tuntien varmistaa, että voimme elää terveesti. Kaikesta huolimatta käy joskus niin, että sairastumme. Myös siinä tapauksessa meidän on huolehdittava, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet riittäviin terveyspalveluihin. Perusterveydenhuollon lähipalvelut on oltava tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla. Terveydenhuollon perustan muodostaa hyvin hoidettu julkinen terveydenhuolto. Koulutus ja sivistys yhteiskunnan rakentajaksi Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä on oppimistuloksiltaan maailman paras, niin kotien kasvatustyötä koulutusjärjestelmä ei korvaa. Kodin ja koulun välistä yhteydenpitoa pitää lisätä, sillä varmistamme lapsen turvallisen opiskelun. Liian moni lapsi ja nuori joutuu koulukiusaamisen uhriksi tai syrjäytyy. Koulutuksen monipuolisella tarjonnalla varmistetaan yrityksille ja julkiselle sektorille osaavaa työvoimaa. Koulutuspaikkoja on hajautettava niin, että nuoret voivat suorittaa toisen asteen opiskelut pääsääntöisesti omalla paikkakunnalla. Koulutuksen alueellinen tarjonta on säilytettävä. Ikäihmiset on kasvava voimavara Reilussa sadassa vuodessa suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on yli kaksinkertaistunut. Se on saavutus, josta voimme olla ylpeitä. KESKUSTAN EDUSKUNTARYHMÄN PUHEENJOHTAJA TIMO KALLI: Hyvä metsien terveydentila edellyttää kohtuullista kirveen käyttöä. Kirves on aina ollut paras metsien terveydentilan turvaaja. Ikäihmiset eivät ole yhteiskunnalle rasite, heillä on elämän kokemusta ja osaamista, josta on etua meille kaikille. Kotona asumista on tuettava ja asumista tukevaa kuntoutusta lisättävä. Kotona asuminen ei saa johtaa yksinäisyyteen; on huolehdittava oikeasta hoidonporrastuksesta sekä henkisestä jaksamisesta yhdessä liikunta- ja kulttuurijärjestöjen kanssa. Peruselinkeinojen kannattavuus tulee turvata Suomalainen maatalous perustuu perheyrittäjyyteen. EU:n komissio valmistelee parhaillaan tulevan ohjelmakauden maatalousratkaisuja ja rahoituskehystä vuosille 2014 ­ 2020. Pohjoisen maataloudelle on taattava tulevissa rakenneratkaisuissa kannattavan maatalouden toimintaedellytykset. EU rahoituksen lisäksi Suomessa on turvattava kansallinen rahoitusosuus elintarvikeomavaraisuuden turvaamiseksi. Suurimmaksi uhkaksi kannattavalle porotaloudelle on noussut huonosti hoidettu petopolitiikka. Petokantojen kasvu on osin jo tuhonnut elinkeinon Kainuun paliskunnissa. Saman suuntainen kehitys on lähtenyt käyntiin myös Lapissa, erityisesti Venäjän rajaan rajoittuvissa paliskunnissa. Vain petokantaa rajoittamalla voidaan turvata porotalouden tulevaisuus. Mm. karhun kevätpyynnin kokeilun aloittaminen on oikeaan osunut toimenpide kestävälle petopolitiikalle. Metsä on työtä, tuotteita ja virkistystä Metsät ovat edelleen Lapin tärkein luonnonvara. Metsiin on investoitu viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi sekä metsänomistajien että valtion varoja. Nyt näitä varoja on hyödynnettävä investoimalla mekaaniseen ja kemialliseen teollisuuteen sekä bioenergiatuotantoon. Metsämme tarjoavat myös runsaasti mahdollisuuksia luontomatkailun yritystoiminnalle ja erilaiseen yhdessä sovitun mukaiseen virkistyskäyttöön. Yrittäjyyden kannustimet on säilytettävä vahvoina Suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Matkailu ja tuotannollinen toiminta varmistavat palveluyritysten menestymisen. Yrittäminen luo vaurautta sekä työntekijöille että yrittäjille. Myönteinen yritysilmapiiri on arvo, josta on pidettävä kiinni. Yritystukien avulla tulee edistää innovatiivisuutta, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. 23 Jos asioiden hoitaminen vaatii peräänantamatonta taistelua, lupaan sen tehdä. Tiedän miten se tehdään. edunvalvontaan metsänparannusvarojen turvaamiseksi ja metsätoimihenkilöiden hyvän työllisyyden varmistamiseksi. Olen tuntenut Heikki Nivalan usean vuoden ajan. Hän on pitkäaikaisena Kemijärven valtuutettuna ja hallituksen puheenjohtajana osoittanut olevansa kuntalaisten luottamuksen arvoinen. Olen tullut myös vakuuttuneeksi siitä, että hänestä tulisi erittäin hyvä kansanedustaja oman vaalipiirinsä sekä koko maan asioiden eteenpäin viemiseksi. Timo Kalli Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heikki Nivala on ponnekkaasti puolustanut mm. Lapin yöjunaliikennettä ja metsäteollisuuden käyttökapasiteetin säilymistä mahdollisimman korkeana - esimerkiksi rohkealla toiminnallaan Kemijärven sellutehtaan puolustamisessa. Lisäksi hän on osallistunut aktiivisesti metsätalouden
• 32 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Ilmoituksen maksaa Rakka ry "Kokemusta, vastuuta ja jatkuvuutta" Olen tavannut ihmisiä yli 160 vaalitilaisuudessa ympäri maakuntaa sen jokaisessa kunnassa. Lukuisat käydyistä keskusteluista ovat liittyneet ihmisten arkielämään: toimeentuloon, lähipalveluihin, tie- ja tietoliikenneyhteyksiin, lapsiperheisiin, ikääntymiseen ja muihin joka päiväisiin asioihin. Monia näihin liittyviä päätöksiä tehdään eduskunnassa. Olen saanut toimia nyt neljän vuoden ajan Lapin kansanedustajana. Tuona aikana olen rakentanut monipuolisen yhteistyöverkoston yhteisten asioiden ajamiseksi. Vaikuttajan työ on kovaa puurtamista, joka vaatii kärsivällisyyttä ja vahvaa tahtoa. Olen edelleen valmiina vastuuseen. Sunnuntaina Sinä päätät. Kommentteja Jannesta "Janne on paneutunut kansanedustajana Lapille tärkeisiin ympäristö-, liikenne- ja viestintäasioihin ja saavuttanut näissä eduskuntaryhmän vahvan luottamuksen. Meillä on ollut Jannen kanssa tiivis yhteistyö myös muiden Lapille tärkeiden asioiden hoitamisessa. Ensimmäisellä edustajakaudellaan Janne on luonut vahvaa pohjaa tulevalle työlleen myös valtakunnallisena vaikuttajana." Paavo Väyrynen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri "Janne ymmärtää lappilaisen pienyrittäjän arkea." Marja-Leena Magga, yrittäjä, Sodankylä "Janne on luotettava ja ahkera sekä yhteistyökykyinen kansanedustaja." Hannes Manninen, kansanedustaja, Tornio "Olen tutustunut Janneen jo vuosia sitten yksityishenkilönä ja sittemmin myös työelämässä. Olen oppinut tuntemaan hänet luotettavana, asiallisena, idearikkaana ja aikaansaavana henkilönä. Näitä samoja adjektiiveja voin edelleen käyttää häntä kuvatessani ensimmäisten ja taatusti myös tulevien kansanedustajavuosien jälkeen." Paavo Holopainen, yrittäjä, Rovaniemi Tule juttelemaan Jannen kanssa To 14.4. Pe 15.4. klo 10.00­11.30 Kittilä, vaalikahvit kahvila-konditoria Herkkutuvassa klo 15.30­17.30 Salla, hernesoppatarjoilu S-Market Erätulen edustalla klo 9.00­12.00 Ivalo, lihasoppatarjoilu S-Market Vaskoolin edustalla klo 15.00­18.00 Sodankylä, makkaraa & munkkikahvit S-Marketin edustalla Klo 10.00­15.00 Rovaniemi, vaalihuipennus Lordin aukiolla "Janne on rehellinen lappilainen mies, joka hoitaa meidän Lapin ihmisten asioita täydellä sydämellä. Opiskelijana ajattelen Jannen olevan paras mahdollinen Lapin edustaja eduskunnassa, koska hän on vilpittömästi kiinnostunut myös nuoria koskevista asioista ja haluaa olla vaikuttamassa niihin!" Hanna Hepola, opiskelija, Ivalo La 16.4. Lämpimästi tervetuloa! "Hyvin monista asioista olemme olleet Jannen kanssa samaa mieltä ja muutamista taas kovasti erimieltä. Politiikassa kuitenkin tarvitaan hyviä kavereita ja niitä, joilla on kyky löytää ratkaisuja. Minä olen oppinut arvostamaan Jannea juuri sellaisena." Petteri Orpo, kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Asiaa. Nordea Pankki Suomi Oyj Aloita rahastosäästäminen nyt. Ja anna säästöpossullesi uusi elämä. Säästäjän rahasto on helppo tapa laittaa rahat tuottamaan. Valitset vain sinun tuottotavoitteellesi ja riskinottohalullesi sopivan ja valmiiksi hajautetun rahaston. Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma­pe 8­20 tai poikkea konttorissamme. nordea.fi/saastajanrahastot * Rahastoja hallinnoi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Mennyt tuottokehitys ei ole tae tulevasta. Teemme sen mahdolliseksi nordea.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Työ ja yrittäminen vievät Lappia parempaan päin Keskusta RAKENNAMME ROVANIEMEÄ! 33 Heikki Nivala vaalit 2011 tukiryhmä Keskityn asiaan ja rakentamaan sellaista Lappia, jossa on työtä ja perheellä on hyvä asua sekä nuorella onnellinen tulevaisuus. Yrittäminen luo vaurautta yrittäjille ja koko maakuntaan. Siksi yrittämisen edellytyksiä ja aloittamista tulee tukea. Jos näiden asioiden eteenpäin vieminen vaatii peräänantamatonta taistelua, niin lupaan sen tehdä. - Ja tiedän miten se tehdään. Vanhuksia ei saa laittaa eriarvoiseen asemaan Lapsille pitää taata hyvä ja onnellinen arkipäivä Nuoren työllistäminen on työuria tärkeämpi asia Haluatko muuttaa Lappia - minä haluan Uuden Keskustan taistelija Uusia ja valmiita, rakenteilla olevia, saunallisia koteja, pienasuntoja pienille talouksille, rivi-ja kerrostalokoteja perheille sekä järkeviä sijoituskohteita hyviltä paikoilta, kun etsit pääomillesi turvallista tuottoa. Tutustu kohteisiimme www.uusikoti.com Rovakatu 13, Rovaniemi Puh. 0400 693 407, 016-313 474 Avoinna ark. 10-16 23 Lapsiperheille apua lasten hoitoon Heikki NIVALA VastausLapin haasteisiin w w w. u u s i k o t i . c o m Lisää Heikin ajatuksia www.heikkinivala.fi VANHUS ON IHMINEN! 37 www.esalindholm.com 040 3725056 Mun maaseutu ­ ideahaku nuorille Tänä vuonna Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007­2013 nostaa esiin nuorten aikuisten mahdollisuuksia maaseudulla. Teemavuoteen liittyen Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus) käynnistää nuorten ideahaun, jonka tarkoituksena on saada esiin maaseudun nuorten omia kehittämisideoita. Ideat voivat liittyä esimerkiksi palveluiden ja vapaa-ajan toiminnan kehittämiseen. Osallistua voit yksin tai porukassa. ELY-keskus valitsee ehdotuksista parhaat ideat ja auttaa suunnittelemaan niistä toteuttamiskelpoisia hankkeita. Kirjoita vapaamuotoinen ideapaperi ehdotuksestasi, jossa kerrotaan ­ mitä tehdään? ­ miksi? ­ milloin? ­ miten? ­ missä? ­ kuka tekee? Toimita ideapaperi Lapin ELY-keskukseen 13.6.2011 mennessä joko sähköpostiosoitteeseen kirjaamo.lappi(at)ely-keskus.fi tai postitse osoitteeseen Lapin ELY-keskus, kirjaamo, PL 8060, 96101 Rovaniemi. Kirjoita sähköpostin aiheeksi tai postituskuoreen NUORTEN IDEAHAKU. Lisätietoja: hankeasiantuntija Eija Harju, p. 040 351 8121 eija.harju@ely-keskus.fi · Yksilölliset tukipohjalliset · Korotuspohjalliset · Erityisjalkineet ja ortopediset kengät · Kengän korotukset · Painevaatteet - tukihihat, -hansikkaat ja -sukat - painepaidat ja housut · Valmisapuvälineet - tukiliivit - polvi- ja nilkkatuet - rannetuet - kaularangantuet · Yksilölliset ortoosit Käynti · Vuokra-apuvälineet paikkakunnat · Kittilä · Kolari · Sodankylä · Kemijärvi · Posio Pulkamontie 8, · Ivalo 96900 ROVANIEMI Puh. 040 044 9432 www.lapinapuvalinepalvelu.fi Palvelemme Pulkamontien toimipisteessä ma, ke ja pe klo 10-16. Ajanvaraus arkisin klo 9-16. Inarin kunta, Rovaniemi ja Sodankylä avustavat Mannerheimin Lasten-suojeluliiton Lapin piiriä organisoimaan lastenhoitoapua perheisiin. MLL tarjoaa lastenhoitopalvelua vuorokauden ympäri erilaisiin tarpeisiin. Hoitajan voi tilata paikalle, jos lapsi sairastuu eikä siten voi mennä päivähoitoon, tai kotona lapsia hoitavan vanhemman täytyy päästä asioille, tai jos vanhemmille tulee yllättäviä työmenoja tai he haluavat vaikkapa vain viettää hetken yhteistä aikaa ilman lapsiaan. Lapsi/lapset saavat kotiinsa/ majapaikkaansa hoitajan, joka huolehtii lasten hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja viihtymisestä vanhempien ohjeiden mukaan. Hoitajal-la on salassapitovelvollisuus perheen asioista. MLL:n lastenhoitotoiminnassa perhe toimii työnantajana, maksaa hoitajalle 8,20 euroa/h ja huolehtii työnantajamaksuista, mikäli hoitaja on 18 vuotta täyttänyt ja sama hoitaja on yhden kuukauden aikana yli 6 tuntia. Hoitajina toimivat MLL:n Lastenhoitokurssin (60 h) suorittaneet tai sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalta koulutusta saaneita, toimintaan soveltuvat, perehdytyshaastattelun läpäisseet henkilöt. Hoitajalla on ammattivastuuvakuutus. Lisätietoja: MLL:n Lapin piirin lastenhoitovälitys ark. klo 8-13 p. 040 772 5078. Lisätietoja myös http://lapinpiiri.mll.fi Tuotteet Kauniita koristeita, pehmeitä lahjoja ja yksilöllisiä asusteita perheen pienimmille ja isommille IHANIA TUOTTEITA KAUPPA PULLOLLAAN! Laukkuja ja kukkaroita alkaen 21 eur Petit Fours pieniä leivonnaisia, jotka ovatkin oikeasti pyyhkeitä alkaen 5,50 eur. Nam! Maakuntakadun kulma, Sampokeskus, Rovaniemi Avoinna: ma-pe 10.00-18.00, la 10.00-16.00
• 34 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Veitsiluodon satama Kemi 8.11.2010 VAKUUTTAVA. Paula tekee hyvää työtä Lapin eteen. Johanna Tolonen, toim.joht. Erkki Hanhirova, konsernijoht. Timo Rautajoki, toim.joht. Kaarina Aho, konsuli Ben Zyskowicz, kansanedustaja Kaisa Särkelä, matkailuyrittäjä Jouni Kitti, ent. Saamelaisparlamentaarikko Tornion Kokoomusnaiset ry Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjien toim.joht. Jouni Mykkänen, entinen Lapin kansanedustaja Mikko Simolinna, Suomen Yrittäjien puh.joht. Suvi Lindén, ministeri Tapio Herajärvi, toim.joht. Anne Ahava, yrittäjä Matti Kurttio, hall.puh.joht. Ahti Alamäki, toim.joht. Kirsi Åkerlund, Suomen Yrittäjien varapj Eero Vuorisalo, yrittäjä Liisa Kuoksa-Jalonen, konsultti Jorma Kortesoja, Suomen Yrittäjien varapj Esa Haapalehto, yrittäjä Tornion Kokoomus ry Raimo Pohjanen, toim.joht. Taina Ollila Pentti Rantala, Helsingin Yrittäjät pj Teppo Sainio, Kymen Yrittäjien pj · Valaisinalan yrittäjä, 47 v, kahden nuoren äiti, naimisissa · Länsipohjan Yrittäjät ry. puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen · Kaup.hall.varajäsen ja koulutuslautakunnan varapj · Lukuisia alueellisia luottamustoimia mm. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio, Kemi-Tornion Kehittämiskeskus, Tornion kehitysyhtiö Team Botnia Oy Tarvitsemme lisää yrittäjiä eduskuntaan LUE www.aikio-tallgren.fi Tämän ilmoituksen kustansi PAT:n tukitiimi SOITA 0400 404 346 MEILAA aikio.tallgren@virvatuli.inet.fi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 35 Jänkä puntaroi EU:ta Suomessa on aikuistumassa sukupolvi, joka on syntynyt EU-Suomeen. Heille unionissa eläminen on arkipäivää ja itsestään selvyys. He eivät muista markanrahaa eivätkä spekuloi, menikö tässä nyt itsenäisyys... Kevättalven Jänkä päätti haarukoida, missä asennossa Lapinmaa lepää unionin sylissä. Historioitsija Maria Lähteenmäki pohtii, jääkö Lappi mopen osalle arktisten alueiden hyödyntämisessä vai löytyykö sille aivan oma kulttuurinen tehtävänsä. Pentti Jussila paneutuu unionin aikana koko maassa tapahtuneeseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Suomi ei voi maantieteelliselle sijainnilleen mitään eikä aina voi tietää, mistä syyttää unionia ja mikä taas johtuu muista syistä. Jänkä kyseli myös maatalousväen tuntoja. Heillä on ilmastollisista syistä johtuen unionin alueen heikoimmat selviytymisen edellytykset. Byrokratian paljous ja riippuvuus tuista orjuuttavat maanviljelijöitä, toteaa Pentti Häätylä Vaalajärveltä. Jängän Turisti-palstalla kertoo etelän maataloustuottaja, että kiroilun aihetta löytyy sieltäkin. Metlan tutkija Timo Helle pohtii porotalouden tilannetta, johon liittyy kiinteästi uusi petopolitiikka ja tiukka teurastushygienia. Ruotsi astui unionin piiriin yhtä jalkaa Suomen kanssa. PohjoisRuotsissakin vastustettiin unioniin liittymistä muuta maata enemmän. Entä ollaanko Pohjois-Ruotsissa nyt tyytyväisiä? Jänkä kysyi tilanteesta Annette Kohkoiselta, joka työskentelee Norrbottenin lääninhallinnossa. Lehti tavoitti myös Sodankylästä kotoisin olevan Minna Suvannon, joka kertoo kokemuksistaan Brysselin työelämässä. Toki Jängässä on muutakin kuin EU-kulttuuria. Anna-Liisa Haakana esittelee maailman ainoan kveeninkielisen kirjailijan Alf Børsskogin. Maahisten poluilla astelevat Toini Marjamaa ja Irene Piippola. Tekijät kertovat -palstan taiteilija on utsjokelainen monilahjakkuus Niillas Holmberg. Aaten Tosipaavolainen joutuu tekemisiin poliisin kanssa ja sarjakuvataiteilija Didu toteaa, että naiseksi kasvaminen on ihan hanurista. Jängän sivuilla on aloittanut myös uusi, häkellyttävä palsta, jossa paljastetaan lappilaisia hillapaikkoja. LÄHDETÄÄN LUOSTOLLE LASKETTELEMAAN! Helli hieronnalla! Raskaushieronta Vyöhyketerapiaa -myös vauvoille Huhtikuussa hissilippu-bussi-paketti edullisesti Rovaniemeltä Luostolle ja takaisin vain 40/hlö! Lapset 7-12 v, eläkeläiset ja opiskelijat (korteilla) vain 25/hlö. Lisäetuna paketin ostaneille välinepaketin vuokra vain 15 tai 10! Aikataulut ja lisätiedot: www.luosto.fi, luosto@scandichotels.fi tai 016 366 7400 Hieronta Lymfalaitehoito AUGUSTA, Jauhinkiventie 6, Rovaniemi puh. 040 592 5883, www.augusta-terapia.net 040 734 4900 AIDOSTI IHMISEN ASIALLA Marketta Tuisku Alle 10 000E vuositulot verottomiksi 10E vähimmäistuntipalkka 750E vähimmäisturva/kk Marketta tavattavissa: Pe 15.4 klo 11-14 Siwan piha, Viirinkangas, klo 16-18 Valinta Evestin kahvio, Meltaus palveluneuvoja TYÖN ALKAMISAJANKOHTA: 17.4.2011Satatuhatta uutta TYÖN ALKAMISAJANKOHTA: työpaikkaa 17.4.2011Suomalaisesta työelämästä maailman paras TYÖN ALKAMISAJANKOHTA: TYÖN ALKAMISAJANKOHTA: Oikeudenmukainen TYÖN TAVOITTEIKSI SOVITAAN: ja tasa-arvoinen Suomi 17.4.2011 17.4.2011Valtiontalouden tasapainotus ja velkaantumisen pysäyttäminen TYÖN TAVOITTEIKSI SOVITAAN: Satatuhatta uutta työpaikkaa TYÖN TAVOITTEIKSI TYÖN TAVOITTEIKSISOVITAAN: Suomalaisesta työelämästä maailman paras TYÖTEHTÄVIKSI SOVITAAN: SatatuhattaSOVITAAN: uutta työpaikkaa Satatuhatta uutta työpaikkaa Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen Suomi Suomalaisesta työelämästä maailman paras Satatuhatta uutta työpaikkaa paras Työn puolesta Suomalaisesta työelämästä maailman Valtiontaloudentoimia työttömyyttä vastaan ­ Oikeudenmukainentasa-arvoinen Suomi Suomi jokaiselle nuorelle työ-, Oikeudenmukainen ja ja tasa-arvoinen Suomalaisesta työelämästä maailman paras Vaikuttavia tasapainotus ja velkaantumisen pysäyttäminen Valtiontaloudentai harjoittelupaikka Valtiontalouden tasapainotus ja velkaantumisen pysäyttäminen koulutus- tasapainotus ja velkaantumisen pysäyttäminen Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen Suomi TYÖTEHTÄVIKSI SOVITAAN: Työn ja perhe-elämän yhdistäminen helpommaksi ­ joustavat tukijärjestelmät Valtiontalouden tasapainotus ja velkaantumisen pysäyttäminen TYÖTEHTÄVIKSI SOVITAAN: ja SOVITAAN: TYÖTEHTÄVIKSI päivähoitomaksut Työn puolesta Työn puolesta oman Vapautta TYÖTEHTÄVIKSI SOVITAAN: työn tekemiseen jokaiselle nuorelle työ-, luomaan Vaikuttaviatoimia työttömyyttä vastaan ­ ­ työaikapankit joustoa työ-, Työn puolesta Vaikuttavia toimia työttömyyttä vastaan ­ jokaiselle nuorelle Turvaa pätkätyöntekijöille ­ parempi työsuhdeturva, takuupalkat koulutus-taitoimia työttömyyttä vastaan ­ jokaiselle nuorelle työ-, koulutus- tai Vaikuttavia harjoittelupaikka Työn puolestaharjoittelupaikka vuokratyöntekijöille Työn ja perhe-elämän yhdistäminen helpommaksi ­ joustavat tukijärjestelmät Työn ja perhe-elämän yhdistäminen vastaan ­ jokaiselle nuorelle työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka helpommaksi ­ joustavat tukijärjestelmät Vaikuttavia toimia työttömyyttä oikeudet ­ ammattiliitoille kanneoikeus Kaikille työntekijöille yhtäläiset päivähoitomaksut jajapäivähoitomaksut yhdistäminen helpommaksi ­ joustavat tukijärjestelmät Työn ja perhe-elämän koulutus-oman työn tekemiseen ­ työaikapankit joustoa luomaan Vapautta tai harjoittelupaikka Vapautta oman työn tekemiseen ­ helpommaksi ­ joustavat tukijärjestelmät jaTurvaa pätkätyöntekijöilleyhdistäminentyöaikapankit joustoa luomaan päivähoitomaksut ­ parempi työsuhdeturva, takuupalkat Työn ja perhe-elämän Oikeudenmukaisuuden puolesta Turvaa pätkätyöntekijöille ­ parempi työsuhdeturva, takuupalkat Vapautta oman työn tekemiseen­­pääomatuloveroa korotettava, javuokratyöntekijöille päivähoitomaksut Verotus maksukyvyn mukaan työaikapankit joustoa luomaan Kaikille pätkätyöntekijöille ­ parempi työntekijöille yhtäläiset oikeudet ­ ammattiliitoille kanneoikeus vuokratyöntekijöille ja energiaverojentyösuhdeturva, takuupalkat Turvaa arvonlisäveron tekemiseen ­ työaikapankit joustoa luomaan Vapautta oman työn ei nostolle Kaikille työntekijöille yhtäläiset oikeudet ­ ammattiliitoille kanneoikeus vuokratyöntekijöille toimeentuloa parannetaan verotuksen lapsivähennyksellä Lapsiperheiden Turvaa pätkätyöntekijöille ­ parempi työsuhdeturva, takuupalkat Oikeudenmukaisuuden puolesta Kaikille työntekijöille ammattiliitoille kanneoikeus sekä etuoikeuttamalla lapsilisät toimeentulotuessa vuokratyöntekijöille yhtäläiset oikeudet ­ korotettava, Verotus maksukyvyn mukaan ­ pääomatuloveroa Perusturvaa korotetaan sadalla Oikeudenmukaisuuden puolesta eurolla ­ ammattiliitoille kanneoikeus Kaikille työntekijöille yhtäläisetnostolle ei arvonlisäveron ja energiaverojen oikeudet kuussa Säädetään vanhuspalvelulaki Lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan verotuksen lapsivähennyksellä Verotus maksukyvyn mukaan ­ pääomatuloveroa korotettava, Oikeudenmukaisuuden puolestaja taataan ihmisarvoisen vanhuuden turvaavat etuoikeuttamalla eisekähoivapalvelutja lapsilisät toimeentulotuessa arvonlisäveron energiaverojen nostolle Verotus maksukyvyn mukaan ­ pääomatuloveroa korotettava, Oikeudenmukaisuuden puolestakuussa Perusturvaa korotetaan sadalla eläkeiän alaikärajaa nosteta Eläkkeitä ei toimeentuloa parannetaan eikä eurolla Lapsiperheiden leikatamukaan ­ pääomatuloveroa korotettava, eiSäädetään vanhuspalvelulaki ja taataan ihmisarvoisen vanhuuden turvaavat arvonlisäveron ja energiaverojen nostolle verotuksen lapsivähennyksellä Verotus maksukyvyn sekä etuoikeuttamalla lapsilisätparannetaan verotuksen lapsivähennyksellä Lapsiperheiden toimeentuloa toimeentulotuessa eihoivapalvelutajankohtaiset tehtävät osoitteessa www.sdp.fi arvonlisäveron ja energiaverojen nostolle sekä muut Perusturvaa korotetaan sadallaparannetaan verotuksen lapsivähennyksellä Eläkkeitä ei leikata eikä eläkeiän alaikärajaa nosteta sekä etuoikeuttamalla lapsilisät eurolla kuussa Lapsiperheiden toimeentuloa toimeentulotuessa Säädetään vanhuspalvelulaki ja taataan ihmisarvoisen Perusturvaa korotetaan sadalla eurolla kuussa sekä etuoikeuttamalla lapsilisät toimeentulotuessa vanhuuden turvaavat sekä muut ajankohtaiset tehtävät osoitteessa www.sdp.fi hoivapalvelut Säädetään vanhuspalvelulaki ja taataan ihmisarvoisen vanhuuden turvaavat Perusturvaa korotetaan sadalla eurolla kuussa Sopijaosapuolet: Eläkkeitä ei vanhuspalvelulaki ja taataan ihmisarvoisen vanhuuden turvaavat hoivapalvelut Säädetään leikata eikä eläkeiän alaikärajaa nosteta Sopijaosapuolet: Eläkkeitä ei leikata eikä eläkeiän alaikärajaa nosteta hoivapalvelut sekä muut ajankohtaiset tehtävät osoitteessa nosteta Eläkkeitä ei leikata eikä eläkeiän alaikärajaa www.sdp.fi sekä muut ajankohtaiset tehtävät osoitteessa www.sdp.fi sekä muut ajankohtaiset tehtävät osoitteessa www.sdp.fi Sopijaosapuolet: Sopijaosapuolet: Sopijaosapuolet: Johanna Ojala-Niemelä Sinun nimesi tähän TYÖSOPIMUS TYÖSOPIMUS TYÖSOPIMUS TYÖSOPIMUS TYÖN ALKAMISAJANKOHTA: 17.4.2011 TYÖN TAVOITTEIKSI SOVITAAN: Äänestä, vaikuta! Marketan tukiryhmä TYÖSOPIMUS · · · · · ·· ·· ·· ·· · ·· ·· · ·· ·· ·· · · ·· ·· · ·· ·· ·· · · · · · · · · · · · · · · · · Avoinna ma-pe klo 8.00-16.00 Suljemme pe 15.4. klo 12.00 Tiedekeskus avautuu kesällä 2011 - seuraa ilmoittelua. Ounasjoentie 6, 96200 ROVANIEMI, Puh. 0205 64 7820 www.metsa.fi, www.tiedekeskuspilke.fi Voimassa koko Voimassa koko maassa 17.4.2011 alkaen. maassa 17.4.2011 alkaen. Ennakkoäänestys 6.­12.4. Ennakkoäänestys 6.­12.4. Vaalipäivä 17.4. Vaalipäivä 17.4. Voimassa koko maassa 17.4.2011 alkaen. Ennakkoäänestys 6.­12.4. Vaalipäivä 17.4. www.parpalandia.com Vaalipäivä 17.4. Ennakkoäänestys 6.­12.4. Vaalipäivä 17.4. Vielä on vapaita paikkojaVoimassa koko maassa 17.4.2011 alkaen. Pääsiäisenä Voimassa koko maassa 17.4.2011 alkaen. Ennakkoäänestys 6.­12.4. Voimassa koko maassa 17.4.2011 alkaen. Vaalipäivä 17.4. Ennakkoäänestys 6.­12.4.
• 36 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Ilmiöt Kun ihme parantaa ­ Ei ihmeitä ole, kaikella on tarkoituksensa, mutta kyllä ihmeparanemisia on. Monet sairaudet paranevat kuin ihmeen kautta, sanoo ihmeparantaja Sisko Juujärvi. keaa jotakin sellaista voimaa, joka tulee jostakin muualta. Olen saanut hierojan kouluEntisen Rovaniemen maalais- tuksen vuonna 1989 ja lisäksi kunnan Juotasniemessä syn- olen käynyt refleksologin koutynyt Sisko Juujärvi (70 v.) on lutuksen 1991, joka sisältää kansanparantaja kolmannessa koko kehon vyöhyketerapiaa. polvessa. Hän aloitti hoitotyöt Osaan työni hierojana, mutta jo lapsena sodassa haavoittu- parantava voima ja sormieni nutta veljeään hieromalla. herkkyys tulee muuta kautta. Täyspäiväisesti hän on tehnyt Hieronnan aikana potilaan hierontaa 20 vuotta. kanssa jutellaan, aiheet liittySisko Juujärvi ottaa vastaan vät sen hetkiseen elämään ja potilaansa ------------------------------- menneisyylämpimästi teen. halaten. Sa- "Hieronnan jälkeen en ­ Otan malla hän muista juuri mitään yhteyden kyselee kuupotilaaseeni puheistani." lumiset ja läja sitä kautSisko Juujärvi ta omaan hestyy ihmistä lempeällä jutauttajaani. telulla. Hieronnan jälkeen en muista ­ Se kuuluu asiaan, tässä juuri mitään puheistani, ne työssä tutustuu lähemmin kuuluvat vain siihen tilanihmiseen. Pitää saada yhteys teeseen. Niitä asioita ei edes häneen ja luottamus siihen, mieti. Jälkeenpäin, kun potimitä olen tekemässä. Teen tätä las on lähtenyt, toivon hänelle työtä sydämellä, rakastan tätä sydämestäni kaikkea hyvää ja työtä, ei tätä muuten jaksaisi, pyyteetöntä rakkautta. Juujärvi sanoo. Apua vaivoihinsa Sisko JuuParannustaito ei perustu järveltä ovat saaneet tuhannet vain hierontaan, lisäksi sii- ihmiset Suomessa, Ruotsissa hen sisältyy myös henkinen ja Norjassa. parantaminen. Molemmat ­ Kyllä se on valtava joukko, osatekijät yhdessä auttavat siihen sopii asiakkaita vauvasavun tarvitsijaa. ta vaariin. Yleensä sana leviää ­ Kun minä kosketan, niin sillä, että nämä ihmiset kertunnen, kuinka minulle au- tovat omasta kokemuksestaan Teksti ja kuvat: Sven Pahajoki kavereilleen ja sukulaisilleen. Muun muassa kemijärveläinen elokuvaohjaa Kari Väänänen on Sisko Juujärven tyytyväinen asiakas. ­ Siskolla on alkukantainen ote ihmisen parantamiseen, hän tuntee ihmisen kropan erittäin hyvin. Kun hermoradat tukkeutuvat, mikään ei toimi, mutta Siskon luona ovat vaivat lähteneet, Väänänen kertoo. Nykyään Juujärvi ei pidä enää vastaanottoa, mutta joitakin jo avun saaneiden ihmisten terveyttä hän ylläpitää. ­ Nyt otan rennommin. Uusia potilaita otan ani harvoin. On aika vaalia omaakin terveyttä. Avunpyyntösoittoja tulee myös potilailta, jotta auttaisin heitä ajatuksissani rukouksen voimalla. Henkimaailmojen kautta hoitoon Siikajoelta kotoisin oleva Mervi Karhu (31 v.) sai syksyllä 1999 välilevyvamman punttisalilla Torniossa. ­ Painoin tuolloin noin 48 kiloa ja nostin itseäni painavampia painoja. Sain nostaessani välilevyvamman, josta lähti terveydellinen alamäki. Jouduin syömään jatkuvasti voimakkaita särkylääkkeitä kipujen helpottamiseksi, elämä oli yhtä helvettiä, Karhu kertoo. Mervin vastoinkäymiset eivät loppuneet, sillä vuonna 2007 tuntematon mies pahoinpiteli hänet syyttä suotta ja vaivat vain pahenivat entisestään. ­ Sain hoitoa jopa Suomen parhaimpiin kuuluvalta lääkäriltä, mutta hänenkään apunsa ei valitettavasti tuo- nut minkäänlaista helpotusta tilanteeseeni. Lihoin yli parikymmentä kiloa ja kävelin lopulta täysin kyynärsauvojen varassa. Tilanne oli toivoton. Olin kuin umpikujassa, sillä viimeisenä hoitokeinona minulle jopa ehdoteltiin kipustimulaattorin asennusta krooniseksi muuttuneiden hermosärkyjeni lievittämiseksi. Mervi oli käynyt aikaisemmin Seinäjoella asuessaan selvännäkijä Anna Juujärven luona Siikajoella, ja saanut häneltä tiedon, että pohjoisessa, "isossa kaupungissa, mutta pieneltä väkiluvultaan" on harmaatukkainen vanha nainen, jolta voisi saada apua. ­ Muistin tämän käynnin vuosien takaa ja soitin hänelle. Kysyin, että kuka tämä nainen on? Anna päätteli puheistaan, että kyse oli mahdollisesti hänen äidistään ja niin sain Sisko Juujärven yhteystiedot. Anna Juujärvi kertoo, että hän ei muista koskaan mitä istunnoissa puhutaan. ­ Varmaan olen antanut tiedon Merville, mutta kun toimin vain välikätenä eli saan tiedot istunnon aikana muualta, en sen jälkeen muista mitä olen puhunut, kertoo Anna Juujärvi. Mervi Karhu on nykyään kuin ottotytär Sisko Juujärvelle. "Ilman Siskoa tilanteeni ei olisi parantunut" Mervi on kulkenut nyt kaksi vuotta Sisko Juujärven hoidossa. ­ Mervi tuli tänne kahdella kepillä kävellen ja aloitin hierontahoidon. Juttelin Mervin kanssa ja hän kysyi hoidon lomassa, että kävelisikö hän enää koskaan? Vastasin, että päätetään, että kävelet ja Mervi Karhu on laihtunut noin 20 kiloa ja tuntee olevansa kuin toinen ihminen. pyysin häntä sanomaan sen minulle. Mervi sanoi: "Minä kävelen", ja kun hän poistui ensimmäiseltä hoitokerralta, kävelykeppejä ei enää tarvittu, kertoo Sisko Juujärvi. Mervi sanoo saaneensa heti ensi käynniltä suuresti apua: kivut helpottuivat huomattavasti. Nyt kyläilyreissulla ja samalla Siskon "tarkkailtavana" oleva Mervi hääräilee Siskon keittiössä kuin kotonaan. ­ Olen kulkenut Siskon luona pitkästä välimatkasta huolimatta. Nyt olen kuin ottotyttö ja on kunnia olla nykyisin hänen hyvä ystävänsä. Olen laihtunut noin 20 kiloa ja tunnen olevani kuin toinen ihminen. Olen äärimmäisen kiitollinen Siskolle. Ilman Siskoa ja hänen miestään Reimaa en olisi saanut helpotusta kipuihini. ­ Hoitaminen on usein raskasta, siinä täytyy mennä syvälle ihmiseen. Kun Mervi tuli tänne ensimmäistä kertaa, hänen puheensa oli sekavaa lääkkeistä ja unettomuudesta johtuen, mutta nyt asiat ovat paremmassa kunnossa. Pistin hänet puhumaan ja kävelemään. Olemme onnellisia Mervin toipumisesta. Kiitos enkelten, Sisko Juujärvi sanoo.
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 37 Lapin Toivot Ry Kansanedustaja, varatuomari (OTL), Lapin Kokoomuksen puheenjohtaja. 66 " Tsemp piä Ull all Olen ju tellut U e Brysselistä kolleg ! llan ed ojen k usk an s s a h än e n ja he a untaty ntavat erinom östään edus ku a että ko isen arvosan nnassa ko a arvosta omuslaiset n. Uskon, ää v javerk at Ullan luom nestäjät ostoja ia vaik ja palk uttaitse työn ä änimä vat hyvän ärällä tulevis myös sa vaa leissa." - r y hm Ulla on iikan olit aluep joisten on ja poh ot en ehd asioid untija." a Ravi, a s i a nt Pe k k - ä mm e " unta E du s k n pj. ryhmä Ulla Karvo on asianainen, jonka toimet eduskunnassa kertovat kansanedustajasta, jolla on hyvä kokonaisuuksien taju sekä kyky pysyä itse asiassa. Karvon linjaukset perustuvat laajaan, perehtyneeseen tiedonhankintaan, eivät tunneperäisiin, populistisiin heittoihin. Ja kun Ulla puhuu asiaa, se pitää paikkansa. H a n nu Kesku sta Takku la U ll a K a ja äly rvo on vi l ä m p k ä s t y y p p il e ä en i, L a p i s e e p u hu e j o k a ta s mi ni s ; a i n e s t a s a a n p o hj o t e r ik s isen i!" -Jaco " Tule tapaamaan Ullaa! Pe 15.4 klo 18 Hilpeä Krouvi, Roi klo 20 Naisten Vaalipaneeli, Hotelli Pohjanhovi, Roi La 16.4 alkaen klo 11 Lordi-aukio, Roi Su 17.4 Vaalipäivä Katso Kataisen videoviesti Ullasta! www.ullakarvo.fi b Söd erma S DP n Olen o pp Karvon inut tuntem aan Ull k an s an la on e a edusta rin jana, jo olenna omainen ky ky erott liset asia aa ja myö t epäole sh n toisesti enkilönä jok naisista a m ä är ja taita ä vasti o asioita saa aja tie.S a näitä vereih uhtautumise in ss että hä Ulla Karvo on aan työtone osoitta yhtä tä lle jokainen n ihmine ut, rkeä." n on Kristill is " -Bjarn de m o k e Kallis raatit , U ll a j a e n o n up e a m m n e n k a n ai n e a j o k a at t i t ai t i k k e a n o l ai n e h d o t u i n e n l a s k k o i k e ä ä d ä n t s il l a a n i mi e s , ö ön uk s v ai k . L ap ie n valv ut t a ja o a i a r v o j a , j o k a e t uj e n n stus t iu k n au k uin ta n ka t t ii l ii a sen ulko n edusk ajaa p uo unn l e ll a a kin." ssa -K " Haemme jatkoa Ullan hyvälle työlle! Maarit Airaksinen Risto Airaksinen Aija Auvinen Osmo Inkinen Soile Inkinen Heikki Haapala Ulla Kemppainen Antti Kuulasmaa Anne-Maria Kärki Ari Köpman Leena Laine Marja-Leena Laitinen Jaana LeminenLahdenperä Maila Niemelä Marjatta Mäyrä Yrjö Mäyrä Markku Pekkala Matti Pelttari Raila Pelttari Eine Pulju Rauni Salo Anita Soppela Anne Springare Ilkka Springare Taina Torvela Marita Tuomilaakso Tapio Tuomilaakso Ritva Turpeinen Liisa TörhönenKöpman Raili Valanne Heikki Viitanen Ritva Viitanen Olavi Välitalo imm Kok Sasi, o om us o www.ullakarvo.fi puh. 050-512 2232 Seuraa Ullaa Facebookissa
• 38 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi
• ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi EEVA-MARIA MAIJALA Tarvitsemme kansanedustajan, joka tuntee lain ja lappilaiset peruselinkeinot. Kansanedustajan, joka haluaa kuulla ja kohdata äänestäjiä myös vaalien välillä. Kansanedustajan, joka uskaltaa puolustaa Lappia ja lappilaisia. Kansanedustajan, jonka työstä näkyy positiivisuus ja tulevaisuudenusko. Kansanedustajan, jolla on riittävä elämänkokemus asioittemme hoitamiseksi. Keskitetään äänet Eeva-Marialle Lapin parhaaksi! KOKO LAPIN EHDOKAS Eeva Maria Kustaava Maijala - 43-vuotias perheenäiti - agrologi, oikeustieteen maisteri, varatuomari, maa- ja porotilan emäntä - työskennellyt mm. maaseudun kehittämisprojektin projektipäällikkönä, maaseutuympäristösihteerinä, elinkeinoasiamieskunnansihteerinä sekä notaarina tuomariharjoittelussa Kemijärven käräjäoikeudessa, nyt virkavapaalla tohtorin väitöskirjan tekoa varten - Lapin Keskustanaisten vpj. - hoitanut monia luottamustehtäviä maatalouden parissa, mm. ProAgria Lappi/Lapin maaseutukeskuksen hallituksessa - harrastuksia: partio (partiolippukunnan johtaja), erävaellus, suunnistus, 4H-toiminta www.eeva-mariamaijala.fi
• ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi Eeva-Marian vaaliteesejä · Positiivisella asenteella aluepolitiikan ja lappilaisten puolesta - lappilaisten oikeuksista on pidettävä kiinni, olipa kyse tieverkosta tai nettiyhteyksistä! · Töitä luonnonvarojen kestävällä käytöllä! Maa-, metsä-, poro- ja luontaiselinkeinotalous sekä matkailu, kaivostoiminta ja bioenergia ovat yhdessä tulevaisuutemme. · Rikoslain uudistus on välttämätön. Varsinkin henki-, väkivalta-, seksuaalirikoksista on annettava ankarammat rangaistukset kuin nykyään. ja · Perheille on annettava apua arkeen. Perhearvot ja vanhemmuus on nostettava yhteiskunnassa arvoonsa. Perhetyöntekijöitä tarvitaan lisää. · Vanhukset ovat kunniakansalaisia, joille on taattava ihmisarvoinen elämä. Omaishoitajien asemaa on parannettava korottamalla tukia ja järjestämällä lomittajia. Myös omaishoitajien lomien ajalle on turvattava laadukas hoito. Lasten ja vanhusten kohtaaminen, ylisukupolvisuus, on suuri voima. Samoin vammaisten oikeuksista on pidettävä huolta. Liikuntarajoitteisten kulkemisen esteet on poistettava mahdollisimman kattavasti. · Sotaveteraanien palveluista huolehtiminen on kunniavelkamme. Meidän nuorempien velvollisuus on myös kertoa sotiemme veteraanien uhrauksista tuleville sukupolville, että jokainen ymmärtää, miten kallis on ollut vapautemme hinta. Ei ole oikein, että Suomella on varaa tehdä uusia sotainvalideja, mutta nykyisten asioita ei ole hoidettu täysimääräisesti kuntoon. Miksi lähdit ehdokkaaksi, Eeva-Maria? Isäni Aimo Maijala oli ehdokkaana vuoden 1987 eduskuntavaaleissa. Hän vitsaili, että hänen "pitää lähtiä ennen kuin tuo tytär kerkiää edelle." Siitä alkaen on ehdokkuudestani puhunut. En kuitenkaan halunnut ehdokkaaksi ennen kuin olin saanut riittävän koulutuksen sekä työ- ja elämänkokemuksen Lapin elämästä ja olosuhteista. Halusin ryhtyä ehdokkaaksi myös vasta sitten, kun lapseni eivät ole enää pieniä. Kun keskustaväki minua pyysi ehdokkaaksi, niin nyt annoin myöntävän vastauksen. Kannattajani uskovat, että minulla on edellytykset toimia menestyksekkäästi kansanedustajana pohjoisen ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Olen saanut keskustalaisuuden lapsuudenkodistani. Kuuntelin jo lapsena, kun kotipirtissä puhuttiin yhteisten asioiden hoitamisesta. Nuorena tulin mukaan Vesaisten ja sitten Keskustanuorten toimintaan. Keskustan on muistettava, mikä on sen aatepohja. Minulle Keskustaon koko maan ja kansamme puolue, joka huolehtii perimmäisenkin pirtin asukkaasta ja pitää koko maan elävänä ja asuttuna. Suomalaisuus on Keskustan perusta perinteisellä aatteellaan: koti, uskonto ja isänmaa. Samuli Onnela: Eeva-Maria Lapin edustajaksi Sodankyläläinen historioitsija, filosofian kunniatohtori Samuli Onnela on vakuuttunut Eeva-Maria Maijalan kyvyistä. Hän on tuntenut Eeva-Maria Maijalan vuosikymmenten ajan. ­ Sukutausta jo tekee Eeva-Mariasta luonnostaan tämän alueen tuntijan ja rakastajan, Samuli Onnela kertoo. ­ Eeva-Marian isä Aimo Maijala oli hyvä ystäväni. Olen varma, että myös jälkeläinen on taitava Lapin ihmisten edustaja ­ Eeva-Maria tuntee Lapin historian ja hän on valmis jatkamaan taistelua elinolojemme puolesta. Koulutuksellaan ja elämänkokemuksellaan hän olisi aivan verraton Lapin edustaja kaukaisessa etelässä. Kyllähän Lappia on rakennettava myös pykälien kautta, joita kansanedustajat säätävät. Lainopin tutkinnosta on tässä varmasti hyötyä. Ja voimme aivan huoletta luottaa, että hän tuntee, ei vain ulkoa opittuna, vaan omakohtaisesti Lapin elinkeinot. Samuli Onnela pitää myös Eeva-Maria Maijalan luonteenpiirteitä lappilaisten edustajalle varsin sopivaksi. ­ Yleensä poliitikoista sanotaan, että he ovat kovia. Porotaloustyöt ovat olleet kiinteä osa Eeva- Eeva-Mariasta ei voi kyllä kovaa piirrettä löytää. Vihollisia hän ei halua itselleen. Marian elämää lapsuudesta lähtien, ensin Hän voi olla luja, muttei kova. ­ Kyllä lappilaisten kannattaa tarkkaan miettiä, kenet lähetämme Helsinkiin porotilalla kasvaneena Aimo Maijalan edustajaksemme. Eeva-Maria on saanut kasvuympäristöstään hyvät arvot. Hänellä tyttärenä, ja nyt maa- ja porotilan on tietoa ja näyttöjä. Hänen kaltaistaan kansanedustajaa tarvitaan, niin että sinne emäntänä. vaan potkaistaan hänet eduskuntaan meitä edustamaan!
• ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi Vaalijuhlaan tuli satamäärin väkeä Rovaniemellä Eeva-Maria Maijalan "Kaks-Kaks" -vaalijuhla pidettiin Rovaniemellä, Saarenkylän nuorisoseuran talolla sunnuntaina 10.4. klo 14-17. Tilaisuuteen osallistui jaettujen keittokuppien perusteella noin 350 henkilöä, mitä meidän oloissamme voi pitää suurmenestyksenä. Vaalijuhlan ohjelma koostui puheenvuoroista, musiikista ja erilaisista leikkimielisistä kilpailuista. Ehdokas pääsi toimimaan mm. meklarina kaupaten lahjoituksina saadut käsintehdyt leipälapion ja leikkuulaudan vaalikassan hyväksi. Tilaisuuden juontajana toimi Mauri Mikkola, joka esitti myös useita lauluja. Eräässä uudeksi sanoitetussa laulussa vedottiin: "Äänestäjät yhtykää, Marin kelkkaan ryhtykää..." Juhlassa pääpuheen piti Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula. Hän kertoi tuntevansa Eeva-Marian parin vuosikymmenen ajalta ja luottavansa häneen Lapin ihmisten asioiden ajajana kestävien arvojen pohjalta. Takkula kiitteli myös runsasta osanottajamäärää, kun moniin vaalitilaisuuksiin näiden vaalien aikana on tullut vain kourallinen ihmisiä. Myös useat Eeva-Marian tukijat käyttivät puheenvuoroja. Ohjelmassa kuultiin lisäksi Eeva-Marian vanhimman tyttären taidokas musiikkiesitys ja pidettiin tietokilpailu. Lappilaiseen tapaan ruokatarjoilu oli runsasta. Tilaisuus aloitettiin lihakeitolla ja päätettiin torttukahveihin. Ulkosalla toimi myös soppatykki sekä makkaragrilli. Ote Janne Kaisanlahden pitämästä puheesta vaalijuhlassa Väinö Kareksen, ainoan viime sodassa kaatuneen kansanedustajamme, kirjoittama Testamentti pojalleni esitetään usein isänmaallisissa juhlissa. Sen eräs kohta kuuluu seuraavasti: Perinnöksesi poikani annan Tyhjät taskut ja isänmaan Kalasaunani välkkyvän rannan Pyhän uskoni Jumalaan Vaikka Eeva-Maria Maijala onkin syntynyt reilut kaksi vuosikymmentä sodan jälkeen, nämä sanat sopivat mielestäni hyvin myös siihen henkiseen perintöön, jonka hän sai lapsuudenkodistaan evääksi elämäntielle. Tyhjät taskut - niin, Eeva-Maria on sanonut, että isällä ei ollut paljon rahaa, mutta hänellä oli aina aikaa. Vaikka maa- ja porotalouden työt sekä lukuisat luottamustehtävät veivät paljon Aimo Maijalan päivästä, riitti häneltä aikaa myös lapsille. Sitä hän ei korvannut työntämällä seteleitä lasten kouraan ja sanomalla, että menkäähän harrastamaan jotakin. Henkiset arvot olivat aineellisia tärkeämpiä. Sieltä se on tullut myös Eeva-Marian yhteiskunnalliseen ajatteluun. Pelkkä talouskasvu ja euromäärien kasvattaminen viivan alapuolella eivät riitä, jos ihmiset voivat pahoin. Isänmaa - Se käsite oli Eeva-Marian lapsuudenkodissa arvossa. Kasvatettiin kunnioitukseen menneiden sukupolvien työtä kohtaan. Tunnettiin nöyryyttä sen uhrin edessä, minkä isänmaan vapaus on suomalaisilta niin usein vaatinut. Suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen on myös Eeva-Marian arvomaailman keskiössä. Meidän ei tarvitse hävetä omia juuriamme ja perinteitämme. Suvivirsi ei tule katoamaan Suomen koulusta, jos vain Eeva-Maria saisi siitä päättää. Kalasaunani välkkyvän rannan - Koti, kotiseutu, Lappi, omien juurien tunteminen. Näistä rakentuu Eeva-Maria Maijalan identiteetti. Metsälappalaisten jälkeläisenä hän kantaa pohjoisen ankarien olojen karaisemaa sitkeää verenperintöä. Lapsuudenkodissa tärkeänä periaatteena oli maausko. Ihmisen suuri tehtävä on viljellä ja varjella maata, joka meille on annettu. Maaseutuhenkinen elämänkatsomus juurtui niin myönteisenä lasten mieliin, että jokainen Maijalan perheen kuudesta lapsesta on saanut elantonsa maaseutuammateista ja jokainen heistä on myös jäänyt Lappiin asumaan. Pyhän uskoni Jumalaan - Sekin tuli lapsuudenkodista. Isä ja äiti opettivat kristinuskon perusteet, ja pyhäkoulut, seurakunnan kerhot ja pirttiseurat kuuluivat jo pienen Eeva-Marian ohjelmaan. Eikä se ollut eikä ole Eeva-Marialle mitään ahdasmielisyyttä tai ulkokultaista nimikristillisyyttä. Se on koko elämälle kestävän pohjan antama turvallinen luottamus siihen näköalaan, joka kantaa arjen kiireistä iankaikkisuuden rajan ylitse.
• ILMOITUSLIITE | www.lappilainen.fi Eeva-Mariasta sanottua Eeva-Maria on perheellinen, korkeasti koulutettu nainen, joka on kotoisin maaseudulta. Minun on helppo samastua häneen. Uskon hänen osaavan ajaa lappilaisten asioita eduskunnassa. Sanna Ruokamo kasvatustieteen maisteri, nuorisoltk:n vpj., Rovaniemi Tarvitsemme Arkadianmäelle alueemme elämän tuntevan edunvalvojan. Eeva-Maria Maijala on sellainen. Veikko Virtanen yrittäjä, kunnanhallituksen pj., Sodankylä Eeva-Marialla on vaadittavaa räväkkyyttä tuoda maakuntamme epäkohtia esiin. Hän uskaltaa sanoa suoraan, mitä mieltä on eikä hän varo puheitaan sen pelossa, että leimautuisi joksikin, kun maakunnan asioita ajetaan. Uskon, että hän uskaltaa puolustaa voimakkaasti lappilaisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä. Myös metsästys- ja kalastusharrastuksen puolustaminen on meille tärkeää. Tapio Kyrö Inari Tunnen Eeva-Marian 20 vuoden takaa. Hän on Lapin ihmisten asiantuntija ja järkkymätön puolestapuhuja. Viljo Senbom maanviljelijä, Pello Eeva-Maria on toimintakykyinen ja lukenut nainen, erittäin hyvä nainen! Ja vielä kun se on maanviljelijä! Gunvor Niemelä eläkeläinen, Rovaniemi Eeva-Maria on helposti lähestyttävä ihminen, joka pitää toisia ihmisiä vertaisenaan. Tällaisella tasa-arvoisella asenteella on hyvä lähteä eduskuntatyöhön. Teija Tohmola yhteisöpedagogi (AMK), kaupunginvaltuutettu, Kemijärvi Olisi jo korkea aika naisen päästä läpi! Keskustalla ei ole nyt yhtään naiskansanedustajaa Lapista. Se virhe pitäisi korjata. Helena Poikolainen museoemäntä, kirkkovaltuutettu Kemijärvi Eeva-Marialta jo ensimmäinen puheenvuoro teki vaikutuksen. Hänellä on järki mukana. Hän antaa varman kuvan itsestään. Hän on tavoitteellinen toiminnassaan. Lapin ehdokkaista hän on ehdottomasti ykkönen! Aulis Sarajärvi yrittäjä, Ivalo Erinomainen ehdokas, jolla on edellytyksiä nousta eduskuntaan. Hyvin koulutettu lappilaisen maaseudun asiantuntija. Osaa ja uskaltaa puhua, mutta seisoo saappaat tukevasti maassa. Kirsi Markula lääkäri, Kokoomuksen kunnanvaltuutettu, Salla Eeva-Maria on vastuuntuntoinen luonnon puolustaja. Ahti Majava opettaja, Sitoutumattomien kaupunginvaltuutettu, Kemijärvi Eeva-Maria on hirveän positiivinen ihminen. Hän pärjää eduskunnassa mainiosti. Keskustanaisena toivon, että varsinkin kaikki keskustalaiset naiset äänestäisivät omaa ehdokastamme. Vaikka toki EevaMariaa kannattavat myös miehet ja jopa yli puoluerajojen. Elsa Selkälä Sallan Keskustanaisten pj. Eeva-Marialla on peruselinkeinopuolen koulutusta ja kokemusta. Eeva-Marian arvomaailma perusHänellä on myös elämänkokemustuu perinteisen suomalaisen yhteis- ta perheellisenä neljän lapsen äitikunnan kolmeen murtumattomaan nä. Tunnen hänet oppivaisena perusjalkaan - kotiin, uskontoon ja ihmisenä, joka oppii helposti uutta. isänmaahan. Myrskyävässä maailmassa tarvitsemme kansanedusta- Hellevi Kangas jia, jotka rakentavat turvallisten eläkeläinen, kirkkovaltuutettu, perusarvojen varaan. Savukoski Janne Kaisanlahti oikeustieteen maisteri, kirkkovaltuuston pj., Kemijärvi Näin Eeva-Marian ensimmäisen kerran leimauskilpailussa noin 25 vuotta sitten. Pisti silmään, että onpa reipas ja pystyvä tyttö. Ajattelin, että kun näin hyvin metsähommissa pärjää, niin varmaan hän osaa muutakin. Hänellä on akateeminen tutkinto, mutta sormet mullassa. Eeva-Maria on henkilö, jonka osaamista arvostan erittäin korkealle. Timo Kyyhkynen maanviljelijä, kaupunginvaltuutettu, Kemijärvi Vuosikymmeniin lappilaisella alkutuotannolla ei ole ollut kunnon puolustajaa eduskunnassa. EevaMaa- ja metsätalouden edunvalvon- Maria on ehdokkaista ainoa, jolla on vankka kokemus maa-, metsätaa tarvitaan. Eeva-Maria ymmärja porotaloudesta. Tätä nuorta tää, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Hänellä on luottamus- naista tarvitaan, nyt on sen aika. ta herättävää tietoa ja osaamista. Asko Autio yrittäjä, Sodankylä Risto Similä yrittäjä, kunnanvaltuutettu, Kittilä Eeva-Maria on pitkän linjan kehittäjä, joka on pannut itsensä Eeva-Maria on ihminen, joka on likoon monessa asiassa. Hän oman työnsä ohella opiskellut ja huolehtinut suuresta perheestään. uskoo vaikuttamismahdollisuuksiin ja myös toimii sen eteen. Hän on Hän on ihminen, joka pystyy varmasti hoitamaan paljon asioita. kouluttautunut äiti-ihminen. Hänellä on siniset silmät, mutta poliitikkona hän ei ole Lea Tervonen sinisilmäinen. laitoshuoltaja, Inari Eija Leppäjärvi projektipäällikkö, Savukoski Kannatamme Eeva-Marian valintaa kansanedustajaksi. Samuli Onnela, Sodankylä Eila Onnela, Sodankylä Tanja Karhunen, Rovaniemi Esa Hietala, Savukoski Väinö Kantola, Pelkosenniemi Ari Lakela, Savukoski Jani Jaakkola, Pelkosenniemi Enni Kinnunen, Rovaniemi Pentti Rytisalo, Sodankylä Jyrki Siirtola, Sodankylä Mauri Mikkola, Sodankylä Marja Aikio, Sodankylä Paavo Alaluusua, Kemijärvi Jorma Oikarainen, Posio Pauli Ruokamo, Posio Matti Komulainen, Rovaniemi Sauli Kaisanlahti, Kemijärvi Aune Mäkitiura, Jaatila Eini Kivilompolo, Sodankylä Mikko Maijala, Sodankylä Mikko Pyhäjärvi, Sodankylä Risto Pyhäjärvi, Sodankylä Sisko Pyhäjärvi, Sodankylä Pentti Aikio, Sodankylä Antti Aikio, Sodankylä Veikko Tepsa, Sodankylä Jorma Peltola, Savukoski Teuvo Karpeeki, Savukoski Hilkka Karpeeki, Savukoski Anneli Hannula, Savukoski 22 EEVA-MARIA TAVATTAVISSA: Torstaina 14.4. klo 11-14 K-Heinäjärven pihalla, Savukoski, klo 15.30-17.30 S-Market Erätulen pihalla, Salla, klo 19.30 vaalipaneelissa Sodankylässä, Paarman-salissa. Perjantaina 15.4. klo 11-17 Vapaa-aikatalo Pyrinnön (K-Market Muikun) edustalla Lauantaina 16.4. Keskustan suuressa vaalitempauksessa Rovaniemellä Sampokeskuksessa ja Lordi-aukiolla. Vaalivalvojaiset sunnuntaina alkaen klo 19 Orapirtillä. Pientä naposteltavaa. Tervetuloa! Pihkassa Lapin luontoon ry.
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 43 TESTATAAN TALVIPASSIA Lappilainen testaa Rovaniemen Talvipassin kohteita. Testausryhmä: isä, äiti, 13-, 11- ja 3-vuotiaat lapset (tuntemattomana!) Passi on voimassa 25.4.2010 saakka. 108 Biologian ja maantiedon lehtori, Fm, Kemijärvi 109 Kuljetusyrittäjä, rovaniemi 110 oiKeustieteen yo., rovaniemi 111 Cyrus Jebraeil yrittäjä, insinööri, tornio Pirkka Aalto Erkki Helistekangas Jarmo Inget (SIT.) Kohde 3: Joulupukin kammari Huhtikuun 8. päivä. Vettä sataa, rännit ropisevat ja joululaulut kajahtelevat kaiuttimista. Parkkialueella vastaan hoippuu painavan kameran kuristama turisti, jonka digitaalinen muistikortti on täynnä ikimuistoisia kuvia Lappia-talosta, silloista, Joulupukin Pajakylästä ja sen kahvilasta. Lapsistamme on mukana vain pienin ja kiireisin. ­ Mennään nyt, tulkaa jo! käskee hän juosten edeltä kammarin eteisaulaan ja myymälään, jossa hymyilevä tonttu on valmiina opastamaan matkaajia oikeaan suuntaan. Joulupukin maahan johtava tie on salaperäisen oloinen, eivätkä sen muoviset materiaalit ja keinovalot häiritse ollenkaan eteenpäin rientävää pikkuista. ­ Onko tämä mörköluola ja mikäs tuo on, kysyy hän hölkätessään eteenpäin. Pian onkin jo noustu portaat yläkertaan ja siellä odottava tonttu on toivottanut meidät tervetulleiksi ja kysynyt talvipassiamme ­ ensimmäinen tonttu on kuiskinut meistä etukäteen. 112 suojeluvalvoja, Kemi 113 tietoteKniiKKameKaaniKKo, rovaniemi 114 autosihteeri, auto- ja varaosamyyjä, rovaniemi Ossi Karjalainen Mikko Kehusmaa Pirjo Markkanen www.kd.fi/lappi Perillä Tonttu avaa oven huoneeseen, jossa Joulupukki lukee lehteä. ­ Jaaha, sanoo Joulupukki. ­ Oletko sinä Joulupukki, kysyy lapsi. Mutta sitten sen kiinnostus lopahtaa ja mielenkiinto siirtyy muualle. Mikä tuo on? lapsi kysyy ja näyttää katossa pyörivää putkea. Joulupukki kertoo, ja kysyy, että mistä sitä ollaan ja huonetta tutkiva lapsi vastaa viimein, että Keminmaalta. Se ei ole totta, mutta sen paikan se sattuu muistamaan. Kun Joulupukki kysyy nimeä, pieni vastaa kysymällä, miksi pukilla on niin pitkä parta. Pukki huomaa lopulta, että jutustelu ei ota sujuakseen ja päättää siirtyä lahjanantovaiheeseen, ja kun ei lapsi ei muista kiittää, vanhemmat patistavat. Melko pian siirrytään eteenpäin, pukki on nyt nähty. Ystävällinen tonttu kertoo, että tänä keväänä on ollut ennätyksellisen paljon japanilaisia liikkeellä. Muuten vuosi sujunee vanhaan malliin: uutena vuotena venäläiset, keväällä saksalaiset, sitten hollantilaiset liittyvät turistivirtaan, loppukesästä kuullaan italialaista ja espanjalaista puheensorinaa. Miehen lahja Kun olemme kiertäneet kierroksen ja palanneet lähtöpisteeseen, on paketin aukaisun aika. Pienet kädet repivät lahjapaperia ja kun se on poistettu, lapsi kysyy, että miksi se pukki antoi hänelle miehen lahjan? Sisältä löytyi kirja, jossa ei ollut ilmeisesti tarpeeksi kuvia. Rovaniemen Talvipassi on perheellisille suunnattu lomapassi, joka oikeuttaa pääsyn perheitä yleisesti kiinnostaviin käyntikohteisiin Rovaniemellä ja lähiseudulla. Kirjoittajakurssi Sodankylässä Lapin Kirjallisuusseura ja RevontuliOpisto järjestävät kirjoittajakurssin Sodankylässä 6. ­ 11.6. Kurssilla opiskellaan neljässä ryhmässä: draama, lyriikka ja kaksi proosaryhmää. Kurssi on tarkoitettu kaikentasoisille kirjoittajille. Teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurme ottaa ohjat käsiinsä draamaryhmässä. Hän on ollut kirjoittajakurssin kantavia voimia lähes joka kesä vuodesta 1997 lähtien. Hurmeen taitoa tehdä teatteria on saatu ihailla eri puolilla Suomea: Tampereella, Hailuodossa, Kajaanissa, Savukoskella... Valtionpalkinnon lisäksi Hurme on saanut muun muassa Kivipää-palkinnon ja kirjoittanut Puupää-romaanin. Seppo Saraspää ohjaa lyhyemmän proosan kirjoittajia. Arvioinneissa häntä sanotaan eräkirjallisuuden uudistajaksi. Lapin erämaat ovat raami, jonka puitteissa Saraspään kirjojen ihmiset seikkailevat. Leiri maailman laidalla -teoksesta dramatisoidusta näytelmästä ansaittu palkinto Thalia-gaalassa toi valtakunnallista julkisuutta. Kirjailija ja kirjoittamisen ohjaaja Taija Tuomisen ryhmään kannattaa pyrkiä, jos haaveksii elämäkerran tai romaanin kirjoittamisesta. Suomen Kirjailijayhdistysten Suunta-palkinto myönnettiin tänä vuonna Tuomiselle tunnustuksena työstä, jota hän on tehnyt satojen kirjoittajien parissa eri puolilla Suomea. Hän on kannustava ja rohkaiseva ohjaaja ja osaa ottaa erilaiset kirjoittajat huomioon. Runoon johdattelee Riina Katajavuori. Hän on viime vuosikymmenen näkyvimpiä nuoria suomalaislyyrikoita ja on toiminut Nuoren Voiman Liiton sekä Elävien Runoilijoiden Klubin piirissä. Katajavuori kirjoittaa sekä proosaa että lyriikkaa. Kuvittaja Salla Savolaisen kanssa yhteistyössä hän on julkaissut lasten kuvakirjasarjaa, jonka sankari Pentti matkailee myös Lapissa. Katajavuori opettaa kirjoittamista Helsingin yliopistossa ja Työväen Akatemiassa. Ilmoittautumiset 16.5. mennessä puh. 0400-710481 tai sähköpostitse sinikka.tepsa@kittilä.fi. llmalämpö CTC EcoAir ilmavesilämpöpumput tuottavat lämpöä jopa -20 °C ulkolämpötilassa. Monipuolinen valikoima: tehot 5 - 75 kW! Euroopan markkinajohtaja! Maalämpö AL RV LI SU UST A K UU CTC Ecoheat maalämpöpumpuissa on markkinoiden kehittynein lämmönsäätöautomatiikka ja paras käyttöveden tuotto. TU 5 vuotta Teollisuustie 17 A, 96300 Rovaniemi, 044-3447760, lampolukko@pp.inet.fi, www.lämpölukko.fi.
• 44 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 18 LAPPITALKOOT OK EDUSKUNTAAN Ihmisinä, keskellä elämäämme, meidän tärkein tehtävämme on toimia toisiamme palvellen ja toisistamme välittäen. Tehtävä on vaativa jokaiselle meistä, se on myös kansanedustajan ydintehtävä. Sen palvelutehtävän olen valmis ottamaan vastaan ja tahdon toimia Sinun luottamuksesi arvoisesti. Tavoitteenani on elinvoimainen ja turvallinen Lappi. Hyvinvointiimme vaikuttavat oleellisesti työ, toimeentulo ja peruspalvelut. Ne ovat hyvän elämän perusedellytyksiä, joiden on oltava kunnossa, asuinpaikasta riippumatta. Lapin maakunnan ihmisten etujen ajaminen vaatii vahvaa aluepolitiikkaa. Minulla on siihen tahtoa, taitoa sekä monipuolista poliittista ja työelämän kokemusta. Perhe: aviomies, neljä aikuista lasta ja tyttärentytär Haluan vaikuttaa erityisesti: Kotipaikka: Tornio, Yliliakan kylä Syntymäpaikka: Pelkosenniemi * Lapin työllisyyteen ja yritystoimintaan Lapsuuskoti: Suvannon kylässä, Kitisenjoen rannalla Asunut myös: Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Kemissä * Palveluihin ja toimiviin liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiin Tuntee: Lapin kaupunkien sekä pienten maaseutukuntien erilaiset haasteet * Perheiden hyvinvointiin Koulutus: Erikoissairaanhoitaja; terveydenhuollon erikoistumis- ja esimiestutkinto sekä * Senioreiden arvokkaaseen elämään mm. johtamisen erikoisammattitutkinto Lisäkoulutusta: Johtamisesta, talous- ja henkilöstöhallin* Naisten palkkatasa-arvoon nosta, lainsäädännöstä, geriatriasta jne. Nykyiset työtehtävät: Toiminnanjohtaja Karungin Palvelukoti ry, 1984 alkaen, sekä toimitusjohtaja Kiinteistö Oy Tornion Hopeahovi 2006 alkaen ja toimitusjohtaja Hopea Palvelut Oy 2008 alkaen Lupaus: Outi tekee työtä koko Lapin kehittämisen puolesta Outin kykyihin hoitaa yhteisiä asioitamme on luotettu jo pitkään! Outin merkittävimmät luottamustoimet: Valtakunnalliset: Vanhustyön keskusliiton hallituksen jäsen 1996 alkaen Pohjois-Suomen edustajana, VTKL:lla n. 350 jäsenjärjestöä Maakunnalliset: Lapin liiton valtuutettu 1997 alkaen Lapin liiton hallituksen jäsen 2001 ­ 2008 Maakunnan yhteistyöryhmän jäsen 2001 ­ 2008 Lapin pelastuslautakunnan jäsen 2009 alkaen Alueelliset: Länsi-Pohjan SHP valtuutettu 1993 ­ 2000 ja L-PSHP valtuuston vpj. 1997 ­ 2000 Provincia Bothniensis hallituksen jäsen 1999 - 2000 Seutuhallituksen jäsen 2005 ­ 2008 Kunnalliset: Tornion kaupunginvaltuutettu 1993 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen 1993 ­ 1996 Teknisten palvelujen ltk, KH edustaja 1997 ­ 1998 ja jäsen 1999 ­ 2000 Kaupunginhallituksen jäsen 1997 ­ 1998 ja 2001 ­ 2004 Kaupunginhallituksen vpj. 1999 ­ 2000 ja 2005 ­ 2008 Tornion Vesi Oy hallituksen jäsen 2005 -2008 ja puheenjohtaja 2009 alkaen Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston puheenjohtaja 2009 alkaen Koulutuslautakunnan puheenjohtaja 2009 alkaen Keskusta: Kunnallisjärjestön johtokunnan vpj. 2000 ­ 2001 ja jäsen sekä koulutusvastaava useita eri jaksoja Yliliakan py. puheenjohtaja 2001 alkaen Piirihallituksen jäsen 2006 alkaen Järjestöt: SPR Karungin osasto puheenjohtaja 1985 ­ 1987 Yliliakan kyläyhdistys ry. pj, vpj. ja johtokunnan jäsen 1990 alkaen Tornion elävä kaupunkikeskusta ry. hallituksen jäsen 2010 alkaen Kunniamerkit: Suomen tasavallan presidentin 6.12.2006 myöntämä Suomen Leijonan ritarikunnan ritarimerkki Motto: Kaikkeen, minkä eteen ihminen on tehnyt työtä, hän jättää osan sydäntään Outi Keinänen Kansanedustaja Hannes Manninen tukee Outin valintaa Lapin kansanedustajaksi. Tue Sinäkin äänestämällä tahtonainen Lapin ihmisten asialle. Lapissa on nyt vahvan naisen aika ­ Se on OK Maksaja OK tukiryhmä
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 45 Maksaja Tommin tukiryhmä Tekijämies Osaaminen ja vahva kokemus turvana muutoksiin Kunnajohtajana kahden kriisikunnan tasapainottaminen Kuntaliitosselvittäjänä kahden kunnan yhdistäminen Toimitusjohtajana selvitystilassa olevan oy:n pelastaminen Maa- ja metsätalousyrittäjänä TOMMI LEPOJÄRVI Mielestämme Tommilla on kokemusta ja näyttöjä ministeriksi asti! Pertti Sakaranaho Tapio Keskimaula Keminmaan Keminmaan kunnanvaltuuston kunnanhallituksen puheenjohtaja puheenjohtaja 20 www.tommilepo.net "Tommi Lepojärvi Eduskuntaan" Facebook-ryhmä
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 47 Saamen kielen yliopisto-opinnot alkavat syksyllä Inarissa Lapin yliopiston avoin yliopisto järjestää yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa avoimia yliopisto-opintoja saamelaisalueella. Syyskuussa alkavat pohjoissaamen kielen yliopistolliset perusopinnot, jotka on tarkoitettu äidinkielisille tai kielen vahvasti hallitseville henkilöille. Saamen kielen perusopinnot sisältävät pohjoissaamen kieliopin, oikeinkirjoituksen ja kielenhuollon opintoja sekä erilaisten tekstilajien tuottamista. Lisäksi tavoitteena on aktiviisesti laajentaa sanavarastoa ja rikastuttaa kieltä muun muassa laatimalla digitaalinen sanalista ja idiomisanakirja. Opinnoissa käsitellään myös kirjoittamatonta ja kirjoitettua saamelaista kaunokirjallisuutta. Haku saamen kielen opintoihin päättyy 31.8.2011, ja opinnot alkavat syyskuussa 2011. Hakuohjeet ja -lomake ovat saatavilla osoitteessa www.ulapland.fi/davvi. Auto kesäkuntoon -tempaus Rovaniemellä Perinteinen Auto kesäkuntoon -tapahtuma pidetään lauantaina 16.4.11 Lapin ammattiopiston tiloissa Jänkätie 1:ssä, entisessä "Aikuiskoulutuskeskuksessa, Aikkarissa" klo 10.00­14.00. Tapahtumassa on mahdollista vaihdattaa henkilöauton talvirenkaat kesärenkaisiin. Lapin ammattiopiston opiskelijat vaihtavat vanteilla olevat renkaat. Käytettävissä olevan ajan puitteissa kyetään käsittelemään enintään 60 ajoneuvoa. Samalla suoritetaan renkaiden kunnon arviointi. Rovaniemen Autoteknillisen Yhdistyksen RATY:n oma asiantuntijaväki talkoilee ja tarkistaa haluttaessa autoiluun liittyviä tärkeitä kohteita, kuten tuulilasinpesimiä, valojen toimintaa, jarrunesteiden kuntoa mahdollisuuksien mukaan. Rovaniemen ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen ala (TELI / RAMK) asettaa tapahtuman ajaksi Alakorkalontielle nopeudennäyttötaulun. suuhunsa vähin äänin. Menestyjiä Lokeilla menee Suomessa hyvin, keskeisten lokkilajien kannat ovat elinvoimaisia. Viime vuosina on runsastunut erityisesti pikkulokki ja naurulokkienkin määrä on elpymään päin vuosikymmenten taantuman jälkeen. Lokit ovat myös varsin pitkäikäisiä, vanhimmat Suomessa rengastetut yksilöt ovat eläneet yli 30-vuotiaiksi. Kevään merkki Lokkien paljous vetää kaupun- kilaisia joen varteen keväisin. Ilmiö kiinnostaa niin lintubongareita, luontokuvaajia kuin tavallista kansaakin. Lokkien ilmestyminen joelle onkin samanlainen kevään merkki kuin vaikkapa tekstaripalstoilla viriävä koirankakkakeskustelu. Jostain syystä ihmisten aiheuttamaa melua ja sotkua siedetään paremmin kuin eläinten vastaavaa. Lokeistakin voidaan olla montaa mieltä, mutta Rovaniemen keväässä ne näkyvät ja kuuluvat, vuodesta toiseen. Myötätunto valtaa mielen ja Saivo-näyttämön 16. huhtikuuta Rovaniemen Teatterin versiossa Veikko Nuutisen kirjoittama Myötätunto kertoo perheestä joka on muuttanut Rovaniemelle Pariisista. Rovaniemi näyttäytyy Henryn, perheen 12-vuotiaan pojan sekä hänen korkeasti koulutettujen, kosmopoliittisten vanhempiensa silmissä ahdasmielisenä ja periferisenä maalaispaikkakuntana, johon sopeutumista he puolin ja toisin epäilevät. Mikään lintukoto sekään ei kuitenkaan ole, kuten viidesluokkalainen Henry saa koulussa tuta. Henry tuntee ulkopuolisuutta koulussa ja pyrkii provosoimaan. Hänen kouluesityksessään Jumala on kuollut ja ihmishenki arvoton. Esityksen maailmankuva on joillekin liikaa, varsinkin kun koulussa on vastikään tapahtunut synkkiä ja järkyttäviä asioita. Nyt Henryn pitäisi tehdä toinen esitys aiheenaan myötätunto - mutta mitä se muka on? Ei ainakaan mitään kovin draamallista, koska siitä puuttuu kaikki seksi- ja väkivaltakohtaukset. Opettajalla tai vanhemmillakaan ei tunnu olevan vastauksia. Tiedetään vain, että kaikki muuttui sinä iltana kun Henryn ystävä Maria kävi kylässä. Myötätunto on huumorintajun rajoja venyttävä esitys mittakaavavirheistä, inhimillisistä virheistä, kohtalokkaista virheistä ja armosta. Se on yhteiskunnallinen huijaritarina vanhemmista jotka eivät halua olla vanhempia ja yhteiskunnasta joka ei halua olla yhteiskunta. Kuinka kapinoida ja vapautua perheessä ja yhteiskunnassa jossa kaikki on jo vapaata? Myötätunto on esitys rakkaudesta, katoamisesta, narsismista ja populaarikulttuurin lävistämästä mielestä tämän päivän maailmassa. Myötätunnon ensi-ilta on pienellä kellarinäyttämö Saivolla lauantaina 16.4.2011. Teatteri ei suosittele näytelmää alle 16-vuotiaille. Pingviini matkasi Sallasta Sallaan Avaimenperä, minijalkapallo, rintamerkki, kynä ­ kaikkia näitä ja paljon muita esineitä voi löytyä geokätköistä. Ympäri maailman levinnyt harrastus ulotti lonkeronsa myös suomalaisvirolaiseen tapaamiseen Sallassa maaliskuun lopulla. Ounasvaaran Ladun toimijat pitivät tietoiskun geokätköilyn perusteista ja mahdollisuuksista, joita se tarjoaa muun muassa hanketoimintaan ja matkailuun. Konkreettisena esimerkkinä virolaisia ja suomalaisia ilahdutti Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt matkaajabugi, pehmopingviini, jonka omistaja oli lähettänyt maailmaa kiertämään ja maileja kartuttamaan liikkumalla geokätköilypisteestä toiseen. Se saapui Suomen Sallaan Rovaniemeltä ja pääsikin kerralla reilut tuhat kilometriä etelämmäs, Viron Sallaan. Sallalaiset puolestaan pääsivät yhdessä kertaamaan, paljonko olikaan maili kilometreissä ja mikä Yhdysvaltain osavaltio käyttää lyhennettä MI. Geokätköily tarjoaa oivan mahdollisuuden myös oppimiseen. Olen eduskuntavaaliehdokas vuosimallia 2011. Olen kampanjoinut Lappilaisessa useamman viikon ja siksi soitan kerran vielä Kikalle p. 040 419 6277 ja laitan 21.4. ilmestyvään Lappilaiseen kiitosilmoituksen kaikille äänestäjilleni. Juhana, Salli ja Laura ovat uusia kasvoja Rovaniemellä Myötätunto on Juhana von Baghin (s.1981) taiteellinen opinnäytetyö Teatterikorkeakoulun ohjauksen koulutusohjelmasta. Myötätunnon lavastuksen ja puvut on suunnitellut Salli Kari (s. 1986). Kari opiskelee viidettä vuotta näyttämölavastusta Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa. Laura Rämä (s. 1982) debytoi näyttelijänä Rovaniemen Teatterissa Henryn Aira-äitinä. Rämä valmistuu näyttelijäksi tänä keväänä. Hän jatkaa näyttelijänä Rovaniemen Teatterissa syyskaudella 2011. Kaveria EI jätetä! 37 www.esalindholm.com 040 3725056
• 48 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Äänestä hyvä Suomi! Lapin kansanedustajaehdokkaat 30 Juha Antinkaapo maanviljelijä, fil kand. Tervola Kari Härö yrittäjä, rakentaja Rovaniemi 31 Jarmo Juntunen yrittäjä Rovaniemi 32 Jouko Kinnunen yrittäjä Ylitornio 33 Eila Kivioja myyntiesimies Sodankylä 34 Hemmo Koskiniemi projektipäällikkö Rovaniemi 35 Pekka Kvist asentaja-hitsari Tornio 36 Esa Lindholm pienyrittäjä Inari 37 38 Liisa Mariapori yrittäjä, KTT Rovaniemi Hanna Mäntylä erityisnuorisotyöntekijä Salla 39 Pirita Nenonen kätilö, sairaanhoitaja Rovaniemi 40 Samuli Riesto lähihoitaja Savukoski 41 42 Veikko Siitonen eräopas Kittilä 43 Harri Tauriainen prosessityöntekijä, talonrakentaja Kemi
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 49 Kansanedustajaksi Tervolasta Vaalikampanjat ovat nyt kiihkeimmillään. Ehdokkaat ovat panostaneet kampanjointiin monilla eri tavoilla. Itse olen rakentanut vaalikampanjani niin, että kuuntelen lappilaisten ihmisten mielipiteitä, murheita ja toiveita. Siksi olen kiertänyt Lappia Torniosta Ylitornion, Pellon ja Muonion kautta Kilpisjärvelle, käsivarresta Enontekiölle ja Kittilään, sieltä Pokan ja Kaamasen kautta Karigasniemeen. Sieltä Utsjoelle ja Nuorgamiin, josta edelleen Näätämöön ja Sevettijärvelle ja Kaamasesta Inariin ja Ivaloon. Ajoin myös Tervolasta Kemijärvelle, Sallaan, Savukoskelle ja Pelkosenniemelle sekä Kemistä Simon kautta Ranualle ja Posiolle. Lisäksi minulla on ollut mahdollisuus osallistua paneelikeskusteluihin eri puolilla Lappia. Lukioissa ja yläasteilla pidetyissä paneeleissa lappilaiset nuoret ovat esittäneet teräviä kysymyksiä ja kertoneet hyödyllisiä terveisiä meille ehdokkaille. On ollut todella etuoikeutettua saada nähdä niin monenlaista Lappia ja tavata maakuntamme ihmisiä. Aikaisemmin olen työni puolesta kiertänyt Pohjoismaita yli 30 vuotta ja nähnyt sen teollisuutta ja rakennustoimintaa sekä tavannut Lapin ja koko Barentsin alueen teollisuudessa ja rakentamisessa toimivia ihmisiä. Mutta nyt näillä vaalikierroksillani olen saanut nähdä myös toisenlaista Lappia ja sitä kuinka monimuotoinen ja kaunis Suomen Lappi todellakin on. Olen saanut myös henkilökohtaisesti kokea, että Lapin ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita. Täällä ei kaveria jätetä. Vaalikampanjani aikana olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että maakuntamme on mahtava paikka asua ja elää. Sekä siitä, että Lapin luonto on niin kallisarvoinen asia, että meidän lappilaisten pitää vaalia huolella sen säilymistä. Lappilaiset ihmiset haluavat säilyttää maakuntamme ja sen elinkeinoelämän monimuotoisuuden kehittämällä tasapuolisesti kaikkia elinkeinoja niin, että ne tukevat toinen toisiaan. Myös Lapin luonnonrikkauksien hyödyntämisestä ollaan yhtä mieltä, kunhan se tehdään Lapin ihmisten ja luonnon ehdoilla. Tänne tarvitaan työpaikkoja, jotta ihmiset voivat asua täällä kauniissa maakunnassamme. Haluankin tässä kiittää teitä kaikkia vaalikampanjani aikana tapaamiani ihmisiä saamastani palautteesta ja arvokkaista vinkeistä, joita olette minulle kertoneet evästyksenä lappilaisten huolista ja toiveista sekä maakuntamme kehittämisestä. Kävi näissä vaaleissa miten tahansa, tulen omalta osaltani viemään niitä terveisiä eteenpäin ja jatkamaan työtäni Lapin ihmisten ja Lapin kehittämisen hyväksi. Jos haluat Lapista edustajan, jolla on vahvaa koulutuksen ja työelämän tuomaa kokemusta sekä näyttöä siitä, että tänne Lappiin pystytään luomaan työpaikkoja, niin minua kannattaa äänestää. Lappi on hyvä paikka elää, kunhan pidämme huolen siitä, että ihmisillä on täällä mielenkiintoista ja mielekästä työtä! Tehdään Lapista yhdessä Suomeen voimakkaasti kehittyvä kasvumaakunta! Äänestä siis: 65 Jos äänestätte minut eduskuntaan tulen ajamaan siellä ainakin: · Lapin kaikkien elinkeinojen kehittämistä tasapuolisesti toisiaan tukeviksi · Lappilaisen yrittäjyyden toimintaedellytysten kehittämistä · Lappilaisen maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten kehittämistä · Liikenne-, puhelin- ja nettiyhteyksien parantamista · Täällä olevien työpaikkojen puolustamista ja uusien työpaikkojen saamista maakuntaamme · Koulutuksen kehittämistä vastaamaan maakuntamme elinkeinoelämän nykyisiä ja tulevia tarpeita · Tutkimustoiminnan lisäämistä Lapin mahdollisuuksien hyödyntämiseksi · Barents yhteistyön lisäämistä ja kehittämistä · Barents ministerin nimeämistä seuraavaan hallitukseen · Koti- ja omaishoidon kehittämistä sekä muiden ikääntyvän väestön palveluiden parantamista · Terveyspalveluiden parantamista · Eläkeläisten verotuksen keventämistä Tuomo Juntikka 65
• 50 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Kemijärvi "Ryynimakkara 30 markkaa, satasella neljä..." Seija ja Seppo olivat Kemijärven ja Sallan markkinoilla jo vuonna 1960 Kemijärven perinteisillä kevätmarkkinoilla oli vilskettä ja hulinaa kuin entisaikojen markkinoilla konsanaan. Torimyyjät olivat tyytyväisiä tapahtumaan, johon mukavan lisämausteen toivat lähestyvät eduskuntavaalit. Teksti ja kuvat: Hannu Alaluusua ­ Vuonna 1960 olin ensimmäistä kertaa Kemijärven ja Sallan markkinoilla torimyyjänä. Olin silloin 16-vuotias ja myin ryynimakkaraa. Yhden makkaran hinta oli 30 markkaa ja satasella sai neljä makkaraa. Kauppa kävi hyvin ja väkeä oli valtavasti, muistelee rovaniemeläinen Seppo Kallioniemi. ­ Siihen aikaan Kemijärven kuuluisat markkinat pidettiin nykyisen uimahallin alueella ja niistä markkinoista muistan hyvin sen, kun Teppo Kalpio ajelutti yleisöä Skii-Doo moottorikelkalla. Yhden reissun hinta oli 500 markkaa. Uimahallin alueelta siirryimme sitten vuonna 1964 nykyisen uimarannan ja leirintäalueen seutuville Hietaniemeen. Ryynimakkaran myynnin jäl- Kemijärven Yrittäjien puheenjohtaja Lasse Ketonen uskoo, että tulevaisuudessa Kemijärvenkin markkinoilta voi ostaa entistä enemmän paikallisia tuotteita. Samaa mieltä ovat yli 50 vuotta markkinoita kiertäneet Seija Junttila ja Seppo Kallioniemi. keen pyöritimme pelitelttaa vuoteen 1979 saakka ja sen jälkeen meillä oli tarkkuusammuntateltta vuoteen 1989. Jos ovat pitkät markkinaperinteet Sepolla, niin samaa voi sanoa Kittilän tytöstä Seija Junttilasta, joka aloitti niin ikään markkinoiden kiertämisen vuonna 1960. Muun muassa koreja, myssyjä, puuastioita ja pääläreitä myymässä olleiden Seppo Kallioniemen ja Seija Junttilan mukaan Lapin ykkösmarkkinat ovat Kittilän kesämarkkinat, jotka ovat aina kaksi viikkoa juhannuksen jälkeen. Ranuan Hillamarkkinoiden järjestäjät saavat niin ikään kiitosta Sepolta ja Seijalta. Rovaniemellä huomaa välillä sen, että markkinoita on liikaa ja liian tiheään. joukosta löytyy sellaisiakin myyjiä, jotka ottavat tuotteita myyntiin myös muille markkinapaikoille, pohdiskelee Lasse Ketonen. Kemijärven markkinapaikka sai kovasti kehuja torimyyjiltä. ­ Syksyllä tullaan uudes- taan, jos vaan saadaan markkinapäivät kohdalleen. Vuosi sitten oli markkinat yhtä aikaa Rovaniemellä ja Sodankylässä ja se verotti osallistujamääriä. Sama on tilanne myös syyskuussa 2011, ellei joku tee muutoksia ajankohtiin. Sodankylässä on Mikkelin- markkinat 19.­20.9, Rovaniemi pitää omat syysmarkkinat 20.­22.9 ja samat ovat haaveet myös Kemijärvellä, missä markkinat ovat 21.­22.9. Pirkka Aalto Lapin ihmisten ja luonnon puolesta. - 41 v., naimisissa, kolme lasta. - FM, biologian ja maantiedon lehtori, vararehtori. - KD:n Lapin piirin puheenjohtaja ja puoluehallituksen jäsen. - Kemijärven kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunginhallituksen varajäsen. - Kemijärven kirkkovaltuuston jäsen. - ollut yli 20 vuotta aktiivisesti mukana erilaisessa luontoaiheisessa järjestötyössä, mm. BirdLife Suomen hallituksessa ja sen jäsenjärjestöjen puheenjohtajana. - mm. kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja edellisessä kotikunnassa Enontekiöllä. Paikallisia tuotteita halutaan saada enemmän myyntiin Kemijärven Yrittäjien puheenjohtaja Lasse Ketonen kiertelee markkinoilla tyytyväisen näköisenä. Torimyyjiä oli mukavasti ja myös väki liikkui hyvin. Ainut iso miinus on ollut pitkään paikallisten myyjien ja tuotteiden vähyys. ­ Tulevaisuudessa teemme töitä sen eteen, että myös näille Kemijärven markkinoille saataisiin enemmän paikallisia tuotteita ja myös myyjiä. Kemijärven alueelta löytyy vaikka kuinka paljon kädentaitajia ja osaajia, joiden tuotteet menisivät varmasti markkinoilla kaupaksi. ­ Ensimmäisenä tavoitteena on saada paikallisia tuotteita jo Kemijärven syysmarkkinoille ja kun yhteistyö lisääntyy, uskoisin, että torimyyjien www.pirkkaaalto.fi. 108 28-vuotta korikauppaa tehnyt kempeleläinen Raimo Annola piti torin sijaintia erinomaisena. Tässä kauppaa tehdään Pertti Kallaanvaaran kanssa.
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 51 THIS WEEK IN ENGLISH EVENTS · Sat-Sun 16.-17.4. Antti Autti ­snowboard event Ounasvaara Skiresort, Rovaniemi · Sun 17.4. at 17 The Holy Mass in English , Rovaniemi Church. The Holy Mass in English is celebrated following the Evangelical Lutheran ritus and enriched by international Christian music in Rovaniemi Church Cryp. (entrance from the street Vapaudentie, bottom floor). Tea and coffee afterwards! · Sun 17.4. at 18 Concert, soprano Miho Yoshimura, Japan Free entrance, programme 5 e. Rovaniemi Church · 6.4. - 12.4. Exhibition by students of Rovaniemi Folk Institute. Lappia Hall - Open: Thu 7.4. and Sun 10.4. at 12-21, Fri-Sat 8.-9.4. and Mon-Tue 11.-12.4. at 12-18. · 30.3. ­ 28.4. Art exhibition by art students of Rovaniemi Folk Institute. Lapponica hall, Library EXHIBITIONS IN ARKTIKUM · Permanently: Northern Ways ­ presents the mythology related to nature and animals · Permanently: The Arctic in change - the human and seasonal cycles in the Arctic ·19.1. - 31.12. Photos by Antti Kurola ·14.3. - 17.4. The best Nature photographs of 2010 OUNASVAARA SKI CENTRE · Slopes open 19.2. - 25.4. Mon-Fri at 10-20, Sat-Sun at 10-18. ·SIGHTS IN ROVANIEMI · ARKTIKUM (Arctic Centre and Provincial Museum of Lapland). Open Tue-Sun 10-18. Entrance fee: adults 12 e, children (7-15 years) 5 e, students/seniors 8 e. Family ticket 27 e. Multivisions at 11, 13, & 15 (if Polarium hall is not otherwise occupied). · ROVANIEMI ART MUSEUM, Lapinkävijäntie 4. Closed due to renovation, will be open again in the end of May 2011 in the New Korundi House of Culture. · LIBRARY AND LAPPONICA HALL / ART EXHIBITIONS. Open Mon-Thu at 9-20, Fri at 9-18, Sat at 11-16. (Reading room and newspaper room opens on Sat at 9.) Lapponica-hall exhibition, reading room and newspaper room open also Sun at 11-16. · GALLERY NAPA, Library. Open Tue-Thu at 12-18, Fri 11-17, Sat-Sun 12-16. · MARTTIINI OLD KNIFE FACTORY (next to Arktikum). Open Mon-Fri 10-18, Sat 10-16. · LAURI­TUOTTEET handicraft workshop, Pohjolankatu 25. Open Mon-Fri at 10-18, Sat 10-15 · SANTASPORT Spa open Mon-Fri 14-21, Sat-Sun 12-18. Lappset Funpark ­ indoor playground open Mon-Fri 13-20, Sat-Sun 10-19. · RANUA WILDLIFE PARK (80 km). Open daily at 10-16. KOKOUSTA JA VIRKISTYSTÄ LEVIN KEVÄÄSSÄ SOKOS HOTEL LEVIN KOKOUSPAKETIT Vietä tehokas palaveripäivä Sokos Hotel Levillä ja jatka päivääsi virkistäytyen aktiviteeteissä tai rennossa illanvietossa. Toiveesi toteutamme, yhdessä onnistumme! 1 PÄIVÄN KOKOUSPAKETTI Alk. 29 / hlö minimi 10 henkilöä 2 PÄIVÄN KOKOUSPAKETTI Alk. 91,50 / vrk / hlö / 2 hh minimi 10 henkilöä VIRKISTYSLOMA Kausikortit ja otteluliput jo myynnissä 1.5.­14.8.2011 saatavuuden mukaan FC Santa Claus jälkipelit Tule Leville, luonnon keskelle kokemaan keväinen valo ja kirkkaus! Pieni irtiotto arjesta raikkaassa ja rauhoittavassa ympäristössä tekee kokonaisvaltaista hyvää kaikenikäisille. Nauti kevään kohinasta ja lähestyvästä kesästä ratsastamalla, vaeltamalla tai vaikka vain oleilemalla Levin upeissa maisemissa. Sokos Hotel Levillä majoitut leppoisasti kaiken keskellä. 30.4. alkaen, mukana valmentaja/pelaajia Alk. 76 / vrk / 2 hengen huone Sis. majoituksen kahdelle, aamiaisen sekä iltasaunan. Majoitus: Sokos Hotel Levi, Levi Tiedustelut ja varaukset: Sokos Hotels Myyntipalvelu, puh. 020 1234 600, ma­pe klo 8­20 tai suoraan hotellista, puh. (016) 3215 555, ma­pe klo 9­16.30. Tähtitie 5, 99130 Levi Puh. 016 3215 500 www.sokoshotels.fi Koskikatu 14 ROVANIEMI p. (016) 321 3251 Avoinna: ma, ti, to 1124 ke 1101, pe,la 1102 su 1223 Ravintolauutisia Kaupallinen esittely Kevään 2011 ruokalistalla ovat hyvät tavat Mihin sijoitan lautasliinan, miten yletyn salaattikastikkeeseen, milloin voin aloittaa syömisen? Ruokailuun liittyvät pelisäännöt ovat teemana keväällä käynnistyvässä Ruokalistalla hyvät tavat ­hankkeessa, jonka tavoitteena on kannustaa perheitä panostamaan ruokakulttuuriin. Fransmanni-ravintoloiden alullepaneman hankkeen avulla halutaan korostaa yhteisten ruokailuhetkien merkitystä perheiden hyvinvoinnille. Pöytätapoja lähestytään innostavana haasteena, joka auttaa lasta nauttimaan ruokailutilanteista. Keväällä 2011 käynnistyvä hanke tarjoaa työvälineitä sekä kodeille, kouluille että nuorille itselleen. ­ Pöytätavat eivät ole etikettien noudattamista vaan peruskohteliaisuutta, jossa nautitaan yhdessä olosta toisia kunnioittaen. Ei tarvitse syödä hotkien hiljaisuudessa vaan voi aterioida ihan rauhassa samalla jutellen. Yhdessä syöminen on ruokakulttuuria parhaimmillaan, ja kasvattaa perheen yhteishenkeä, sanoo hankkeen kummiksi valittu kokki Sami Garam. Hankkeen tärkeänä osana on Fransmanni-ravintoloiden yhteistyö ala-asteen 6-luokkalaisten kanssa. Kaikki 15 Fransmannia valitsevat itselleen kummiluokan, jonka oppilaista tulee hyvien pöytätapojen lähettiläitä. Kummiluokka pääsee ruokailemaan Fransmanni-ravintolaan, jossa ravintolapäällikkö opastaa koululaisia ravintolaruokailussa. Rovaniemen Fransmannin kummiluokka on Katajanrannan ala-asteen luokka 5 A. Vain köpö kusee omaan nilkkaan. - äänestä oikein - 37 www.esalindholm.com 040 3725056
• 52 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Esa Lindholm pienyrittäjä äjä Kansallinen tasa-arvo ei toteudu Suomen Lapissa Kansallinen tasa-arvo ei toteudu Suomen Lapissa. Olemme aina olleet "toisen luokan" kansalaisia muuta Suomea huonompien palkkojen, mutta kalliimpien elinkustannusten ja vaikeampien luonnonolosuhteiden keskellä. Muu Suomi riistää meiltä luonnonvarat ja hyväksikäyttää matkailuelinkeinomme haavoittuvuutta lakkoillessaan itselleen parempia palkkoja. Lumivalkea Oy Nyt on aika vaatia tasa-arvo myös Lappiin! 1. VYÖHYKE-ALV JA LIIKENNEHELPOTUKSET Lapin alv:n ja polttoainekustannusten on laskettava investointien kiinnostavuuden lisäämiseksi ja elinkustannusten tasa-arvoistamiseksi. Lapissa sesonkityöstä elävä yhteisö on suojattava Lapin ulkopuolisten yhteisöjen kesken olevien työriitojen vaikutuksilta. 7. RATAHANKKEET 2. LAKKOSUOJA Lapin kaivokset tarvitsevat ratoja, mutta jäämeren rata ainoastaan hyväksikäyttäisi Lapin erämaiden kauttakulkuväylää ja heikentäisi siten mm. luontaiselinkeinotoimintaa. Lapille radasta ei siis ole paljoakaan hyötyä. Ratahanketta ei ole ajateltu Lapin kannalta eikä loppuun saakka! 8. KAIVOSHANKKEET 3. TASA-ARVOINEN HOITOVASTEAIKA Ihmisillä tulee olla kohtuullinen aika päästä hätähoitoon. 4. KUNTALAISTEN NAUTINTAOIKEUDET TULEE SÄILYTTÄÄ Valtio haluaa kieltää meiltä viimeisen henkireiän: Lapin metsien ja vesistöjen vapaan virkistyskäytön. 5. ULKOMAISET YRITYKSET LAPISSA Lapissa on useita kymmeniä kaivosvarauksia ja -hankkeita. Suurin osa niistä ulkomaisilla kaivosyhtiöillä. Suomen valtion on selvillä säännöillä turvattava Lapin luonnon säilyminen matkailu ja luontaiselinkeinojen käytettävissä, turvattava vakituisten Lapin kansalaisten turvallisuus ja erityisesti valvottava että lapin mineraalin hyödyntämisestä hyötyy ensisijaisesti koko Lappi. 9. YLIOPISTO/KORKEAKOULUT Lapin matkailussa on ilmennyt epätervettä ulkomaalaisomistusta: ulkomaiset yhtiöt ostavat maan ja kiinteistöt Suomen Lapista mutta tuovat työntekijänsä ja kalustonsa kotimaastaan..saadakseen maksimaalisen hyödyn hyvinhoidetusta maastamme... tämä jos mikä on Lapin riistoa...! 6. YDINVOIMA/ENERGIAPOLITIIKKA Lapin Yliopistoa ei pidä lakkauttaa. 8000 opiskelijaa on myös taloudellinen potentiaali Lapille! 10. PAKOLAISET/MAAHANMUUTTAJAT Ydinvoimaa on jo kaikkialla lähialueillamme, joten sen oma tuottaminen ja valvominen on Venäjältä Tshernobyil-luokan voimalasta ostamista parempi vaihtoehto. Tekoaltaita ei pidä rakentaa, viimeisiä villejä ja vapaita vesistöjä ei pidä valjastaa, eikä kitukasvuisia eroosioherkkiä metsiämme polttaa lämpövoimaloissa tai viedä etelä -suomeen. Pohjoinen kansamme elää rakastamansa luonnon keskellä. Se on meidän kaveri - Ja kaveria EI jätetä! -paluumuuttajien pyrkimyksiä ja mahdollisuuksia kotiinpaluuseen on parannettava. -pakolaiset tulee ottaa vastaan vain siksi ajaksi kunnes pakolaisuuden syy on ratkennut henkilön kotimaassa. -maahanmuuttajien ja pakolaisten meitä korkeammat ja paremmat sosiaalietuudet on saatava samanarvoisiksi omien kansalaistemme kanssa ja EU:n kustannettaviksi! ME olemme pomoja omassa maassamme! 11. LUONTO JA YMPÄRISTÖ 040 372 5056 persutin@gmail.com Ainutlaatuiseen ja viimeisiin asuttamattomiin ja puhtaisiin erämaihin perustuva luontomatkailu on Lapin tulevaisuuden tärkein elinkeino. Lapin luonto elää vaikeissa periferisissä olosuhteissa ja uudistuu äärettömän hitaasti, jos koskaan. Lapin luonnon suojeleminen kaikille maapallon ihmisille on jokaisen meidän velvollisuus! - KANSALLINEN TASA-ARVO KUULUU MYÖS LAPILLE www.esalindholm.com
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 53 Itä-Lapin ammattiopisto järjestää METALLIN KEHITTÄMISPÄIVÄN Osta, myy, vaihda, vuokraa, lahjoita - Kauppa käy ilmoitustaululla Ilmoituksen jättö Soita 0600 - 41 33 67 (pvm). Toimi ohjeiden mukaan. Ilmoituksen hinta 5 Kirjoita Rivi5 (väli) ROI (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse viestissä myytkö/ ostatko/ vaihdatko/ vuokraatko/ lahjoitatko, tuote, lyhyt kuvaus ja hinta. Max. 160 merkkiä Rivi5 ROI Myydään Toyota Corolla XSi -98 Sedan siisti. Hp. 2300e Esimerkki Turha surra, ettemme kohdanneet aiemmin. Silloin olimme aivan eri ihmisiä. Olisimmeko pysähtyneet. Olisitko minut huomannut. Olemme tässä ja nyt elämän muokkaamina. Sovitaan, että näin on hyvä. Olen +50v nainen. (997382) Etsin tositark. kumppania loppuelämäksi. Olen työssäkäyvä, fiksu, 44v nainen. (997379) Etsin sinua 50-56v, sydämen uskossa oleva mies tositark. elämänkumppanikseni. En hyväksy sukupuol. kanssakäymistä ennen avioliittoa. Koko Suomi. (997349) Löytyykö kunnollista, hellää miesystävää, 60-63v, hellälle, 59v naiselle? (997121) Nainen, 59v, haluaa ulkoiluun ja muuhun avuksi joko miehelle tai naiselle. (997010) Löydänkö sinut, raitis, vapaa, luotettava, tanssitait., +50/+178 mies? Lavatanssit ovat alkaneet ja oma rakas tanssittaja puuttuu. Olen -60v, nuorekas nainen. (997009) Etsin ystäväksi sinua tavallinen mies, pidät matkustelusta, luontoretkistä, ehkä tanssi käy. Olen 64v, empaattinen 016-alueen nainen, odotan viestiäsi. (996752) Perjantaina 15.4.2011, klo 11 Soita 0700 - 51 30 80, näppäile 9 ja ilmoitusnumero. Kuulet ilmoituksen - halutessasi voit yhdistää puhelun ja voitte jutella heti - tai jättää viestin niin ilmoittaja voi soittaa sinulle. Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMOITUSNUMERO (väli) viestisi. Lähetä numeroon 173193. Numerosi pysyy salaisena. 1 Ilmoitukseen vastaaminen Kemijärvellä Myllylammentiellä SOITTAMALLA TEKSTIVIESTILLÄ Lähetä viesti numeroon 173197. Ilmoituksen hinta 5 Ilmoitukseen tulee automaattisesti lähettävän kännykän numero, jos haluat toisen numeron, lisää se ilmoitustekstin loppuun. HUOM! Ilmoitusta ei voi jättää tekstiviestillä GoMobile-liittymästä. lappilainen.ilmoitukset.com Toimi ohjeiden mukaan ja jätä ilmoitus. Ilmoituksen hinta 5 lappilainen.ilmoitukset.com Voit halutessasi liittää ilmoitukseesi kuvan. Maksutapa verkkopankit sekä luottokortti. Kuva- ja/tai kehysilmoitus INTERNETISSÄ Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu) ja jätä ilmoitus. Sinulle voidaan soittaa, lähettää tekstiviestejä tai jättää viesti vastaajaan. Tekstaa Kirjoita ROI (väli) ILMO (väli) ilmoitustekstisi. Mainitse tekstissä sukupuolesi, millaista seuraa etsit ja miltä suuntanumeroalueelta. Lähetä numeroon 173193. Numerosi pysyy salaisena. Pidätämme oikeuden muokata, lyhentää tai olla julkaisematta ilmoitustasi. Prostituution ja vastaavien seksuaalipalveluiden markkinoiminen on rangaistava teko (rikoslaki 9§), tällaisia ilmoituksia ei julkaista. 2 Ilmoituksen jättäminen Ohjelmassa Tuote- ja kone-esittelyjä: Esab, Kemppi, Lincoln, Retco, Würth, Työkalupalvelu, Suomen Elektrodi, Mikatronik... Seminaari, työnäytöksiä eri hitsausprosesseilla, mekanisoitua hitsausta, luokkahitsauskoe, sekä koneistusta CNC- työstökoneilla... Esittelyssä myös virtuaalihitsauskone Lisätietoja: Mauri Liekola, 040 ­ 352 4303 Julkaiseminen Lehti ilmestyy joka torstai. Seuraavaan lehteen ilmoitus on jätettävä edeltävänä sunnuntaina klo 12 mennessä. Ilmoitukset julkaistaan Lappilainen-lehdessä sekä kaikkien palvelussa mukana olevien lehtien ja TV-kanavien internet-palvelussa. Ilmoituksesi näkyy koko Suomessa! LIITY ILMAISEKSI ccdate.net Mies etsii sinua E-Lappiin piilopirttiä rantamaisemaan rakentava, 60v, tukevahko, yksinäinen mies kaipaa nuorekasta naista kaveriksi luontoon linnunlaulua kuuntelemaan, saunan ja pirtin lämmitykseen ym. yhteiseen mukavaan. (997779) Täällä ois 56/172/74 mies naista vailla. Olethan sopusuht. etkä äksy, joka kalastaa, metsästää ja käy tanssahtelemassa. Otapa yhteys, tiijä vaikka siitä syntyis jotain. (997695) Täällä 48v mies etsii sinua, 30-50v tyttö tosihommalla, oma talo ja omat rahat, täältä tunturista. (997608) Kesä tulee, mutta sinä, 40-47v, lappilainen nainen, vielä puutut elämästäni. Olet huumorintaj., luotettava, iloinen. Tykkäät hellyydestä ja pusuttelusta. Sinua etsii 44v mies. (997546) Olen mökkihöperö ja saunahullu. Etsin naista luontoon, arkeen, elämään. Toivon itseäni pienempää (172/68), kunhan kemiat synkkaa, haasteita löytyy. Ikä 60-70v. Sinä pieni, pirteä "kuukkeli", tule erä-, kala- ja marjatulille. (996779) Olen 49v, rehellinen, luotettava, kiltti, huumorintaj. koti-ihminen, rauhallinen, naista kunnioitan, liikunnallinen. Kapakoissa en kulje. Tositark. etsin naista. (996236) Huumorintaj. komistus odottaa naisen viestiä. Seurusteluun. (997730) Olen hymyilevä ja sporttinen herrasmies. Haen naista tositark. (997729) roi-press. Soita 0700 - 51 30 80, näppäile 8. Kuulet saamasi viestit (myös tekstiviestit) ja voit soittaa kaikille vastaajille. Tekstaa Saamasi viestin alussa on vastaajanro esim. V2. Kirjoita: V2 (väli) vastaustekstisi. Lähetä viesti numeroon 173193. 3 Oma ilmoitus: vastaukset 4 Oma ilmoitus: sulkeminen Tarkka ennustus. P. 070018884, Elco, PL 96, Hki, 1,95e/min + pvm. HK NM Soita 0600 - 41 33 67 (paikallispuhelu), näppäile 2 ja ilmoitusnro ja salakoodi. Tekstaa Kirjoita SULJE (väli) ILMNRO (väli) TUNNUSLUKUSI. Lähetä numeroon 173193 (1,20e/viesti). POHJOLAN PAINOTUOTE OY Neuvonta Joka päivä kello 9-21 0400 - 808 654. Soita tai tekstaa. Tekstiviestit EIVÄT toimi GoMobile-liittymästä. Puhelut nroon 0700-51 30 80 1,21e /min +pvm, tekstiviestit nroon PL 118 OU 173193 1,20e/kpl. Jos Lapin äijjään, 49/180/85, meänkielinen, vapaa, tutustuminen kiinnostaa, mahd. loppuelämän jakajaksi, niin piippailehan nainen, 40-50v. Koko maa. (997707) Kaunis, sopusuht., sopivasti jumpattu, hyvin huoliteltu, fiksu, hellä nainen hakusessa. Olen vastaava, sielukas, sanavalmis, kiltti, hellä, iso, nuorekas, 55v poitsu. (997697) Tässä 60v mies, talous ok, hakee naista elämänkumppaniksi. Tuu vaikka mökkeileen kaveriksi, yksin on huono olla. Tupakoin ja vähin alkoa. Auto on ja pyörä, suksia on. (997668) Nainen etsii sinua Sinä vapaa, 55-60v, tanssi- ja luonnossa liikkumistaidon omistava mies Lapista, miel. tupakoimaton eikä baaritiski ole se tärkein paikka. Täällä samanhenk., huumorintaj. nainen odottaa sinua kaveriksi. Ei seikkailijat. (997754) Kesä tulee ja vappu myös. Löydänkö sinut 27-40v, eläin- ja lapsirakas, raitis, maalla asuva mies, joka ehkä tulevaisuudessa myös perheen haluaa? Olen kolmikymppinen nainen. (997790) Mies, mukavasti pohtiva, mutta junaan ehtivä. Repussasi kirja, viiniä ja leivän puolikas, kaulassasi kompassi. Odotan sinua. Nainen, 55/169/64. (997717) Löydänkö täältä sinut, puhe- ja kuuntelutait., 50-55v mies? Etsijänä on 53v, raitis, ihan tavallinen nainen. (997556) PAINOTUOTTEET VAIVATTOMASTI JA EDULLISESTI! Juttele heti! Soita 0700 51 30 80 näppäile 9 ja ilmoitusnumero YRITYSILMOITUKSET Mene osoitteeseen lappilainen. ilmoitukset.com ja klikkaa "Jätä ilmoitus" -painiketta. Ilmoituksen tekeminen on yksinkertaista ja helppoa. Maksu käy vaivattomasti verkkopankissa tai luottokortilla. Tee oma ilmoituksesi Esimerkki-ilmoitus PERHEILMOITUKSET Onnittele, kiitä, ilmoita uudesta vauvasta, lähetä äitien/isäinpäivän onnittelu.. Voit ladata ilmoitukseesi vaikkapa oman kuvasi. Vain kekseliäisyys on rajana! RYHDY TOIMEEN NYT! AMMATTILAISEMME TEKEVÄT TOTEUTUKSEN HELPOKSI TEILLE! Veitikantie 8 96100 Rovaniemi Puh. 0400 550 440 rovaniemi@popa.fi Esimerkki-ilmoitus Jätä ilmoitus Lappilaiseen vuodesta 1956 lappilainen.ilmoitukset.com Painopalvelut vaivattomasti
• 54 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi Rovaniemen teatterissa ensi-illassa Myötätunto lauantaina 16.4.2011 kellariteatteri Saivo Rovaniemen teatterissa Veikko Nuutisen kirjoittama Myötätunto on esitys, joka tulee iholle ja kysyy uudestaan kaikkein tärkeimpiä kysymyksiä kielellä, joka on täyttä nykyhetkeä. Se on huumorintajun rajoja venyttävä esitys mittakaavavirheistä, inhimillisistä virheistä, kohtalokkaista virheistä ja armosta. Pohjolan Osuuspankin omistajajäsenen etu Pohjolan Osuuspankin omistajajäsenille teatterilipusta 2 euron alennus (lasketaan hintaryhmistä: perus / eläkeläiset & työttömät / opiskelijat & lapset. 1 alennus/jäsenyys). Sarasvatin hiekkaa kantaesitys 20.4.2011 Tieva-näyttämöllä Yhdessä hyvä tulee. Menot TEATTERI Rovaniemen teatteri · La 16.4. klo 16 Artturin pitkä käsi, vinttinäyttämö Kero, liput 6 e. · La 16.4. klo 19 Myötätunto, ensi-ilta, kellariteatteri Saivo, liput 16/13/9 e. · Ti 19.4. klo 19 Myötätunto, kellariteatteri Saivo, liput 16/13/9 e · Ti 19.4. klo 19 Sarasvatin hiekkaa, ennakkoesitys, suuri näyttämö Tieva, liput 6 e. · Ke 20.4. klo 19 Sarasvatin hiekkaa, ensi-ilta, suuri näyttämö Tieva, liput 19/14/10 e. URHEILU · La-su 16.-17.4. 5. Antti Autti -lautailutapahtuma. Ounasvaaran Hiihtokeskus, Rovaniemi www.ounasvaara.fi MUSIIKKI · Su 17.4. klo 18 Konsertti, sopraano Miho Yoshimura, Japani. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Rovaniemen kirkko · pe 15.4. Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Comico. · Yhteislaulua Lähteentien pirtillä tiistaisin klo 13, Leo ja Väinö laulattavat. STAND UP · Stand-uppia Comicon 7-Vuotissynttäriviikonloppuna! JP Kangas ja Pekka Jalava LA 16.4. liput 12,NÄYTTELYT · Asta Vaaralan öljyväri- ja posliinitöitä Vuosien varrelta Lähteentien pirtillä 30.4. saakka. Näyttely avoinna ma-ke klo 10-15. · Helena Junttila (s. Simo, 1963) on lappilainen taidemaalari, joka on tullut tunnetuksi symbolistisista teoksistaan. Etenkin karhu on voimakas symboli, joka esiintyy hänen teoksissaan toistuvasti. Kukat ja kasvit ovat myös voimak- MENOT-palstalle kootaan lehden jakelualueen kiinnostavia tapahtumia. Voit lähettää menovinkin toimitukselle osoitteeseen: Lappilainen, Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi tai sähköpostilla osoitteeseen toimitus@lappilainen.fi. TOI M ITUS SUOSITTELEE Nyt ON AIKA pIStää KEtKUIllE "tUrpIIN"! 37 www.esalindholm.com 040 3725056 Teatteri Eurooppa Neljä Wiljamissa Teatteri Eurooppa Neljä esittää tiistaina 19.4. klo 19.00 kulttuuritalo Wiljamissa tammikuun lopussa ensi-iltansa saaneen, Erikka Jussilan ja Outi Poppin käsikirjoittaman "Liekehtivät tuulipuvut" musiikkinäytelmän. Jos klemmarin voi vaihtaa omakotitaloon, valelääkärinä tienata hyvin ja johtajana kääriä bonukset tappiollisesta firmasta, niin miksi uuvuttaa itsensä työllä, jolla ei voi rikastua? Tässä Outi Poppin ja Erika Jussilan kirjoittamassa musiikkinäytelmässä Raisa ja Tomppa pistävät kaiken peliin päästäkseen makean elämän makuun. Mutta tuoko raha onnea tai edes lisää seksiä? kaita elementtejä. Tussipiirroksissa seikkaileva alaston, tummahiuksinen ja alkukantainen naishahmo on myös toistuva hahmo taiteilijan kuvastossa. Tässä näyttelyssä taiteilija on ottanut kuvastoonsa uuden tulokkaan, jonka on lainannut fiktiiviseltä sarjakuvista ja seikkailukirjoista tutulta Modesty Blaise ­hahmolta. Helena Junttila Lue, kommentoi, vinkkaa www.lappilainen.fi utsjoki Ja kun peli kovenee, kuinka käy mummon ompelupöydän? Nukkuuko kukaan hyvin, kun aviovuode vaihtuu uimapatjaan? Kumpi on arvokkaampi, taulu vai kehykset? Entä kannattaako ystävyyttä ja finansseja koplata? Onko niin pientä perintöä olemassakaan, ettei siitä saisi lihavaa riitaa? Ja miksi ahneus on laillista mutta kerjääminen kiellettyä? Kaikki selviää Teatteri Eurooppa Neljän pähkähullussa näytelmässä. Esityksen on ohjannut Outi Popp. Esitys kestää väliaikoineen 2 h. Liput 10/7 euroa ennakkoon Osviitasta tai tuntia ennen ovelta. inari enontekiö muonio kittilä sodankylä savukoski kolari pelkosenniemi pello rovaniemi kemijärvi ylitornio tornio keminmaa kemi simo Toimitusjohtaja: Sakke Gustafsson Mediamarkkinointi: Heikki Marttila, p. 0400 692 432 heikki.marttila@lappilainen.fi Kirsti Ulvas, p. 040 419 6277 kirsti.ulvas@lappilainen.fi Anu Valkonen, p. 045 120 2701 anu.valkonen@lappilainen.fi Jakelu: Itella Oy ISSN-L 1799-5957 ISSN 1799-5957 Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy salla tervola ranua posio asuu ja työskentelee Sodankylässä, pienessä Askan kylässä. Galleria Napa avoinna ti-to klo 12-18, pe klo 11-17, la-su klo 12-16 · 30.3. ­ 28.4. Rovaniemen Kansalaisopiston kuvataideopiskelijoiden näyttely. Lapponica-sali, Rovaniemen kaupunginkirjasto · 6.4. - 12.4. Rovaniemen kansa- laisopiston opiskelijatöiden näyttely. Lappia-talo. Avajaiset ke 6.4. klo 18.30. Avoinna: to 7.4. ja su 10.4. klo 12-21, pe-la 8.-9.4. ja ma-ti 11.-12.4. klo 12-18. Kustantaja: Teksti- ja kuvapalvelu Aakkoset Oy Pohjolankatu 2 96100 Rovaniemi Puh. 0290 031 030 Faksi 0290 031 001 www.lappilainen.fi Päätoimittaja: Timo Rehtonen p. 040 534 5367 timo.rehtonen@lappilainen.fi Ilmoitusten painoasua koskevat huomautukset on tehtävä kolme päivää ilmestymisestä. Lehden vastuu rajoittuu ainoastaan ilmoitushintaan. Lehti julkaistaan force majeur -varauksin.
• LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi 55
• 56 LAPPILAINEN viikko 15/2011 | www.lappilainen.fi