• 4.12.2014 ? Lauttasaari-Seura?Drumsö-Sällskapet ry ? www.lauttasaari.fi ? Perustettu 1968 ? Nro 43 Kova kysyntä myytävistä yksiöistä! Välitystarjous: 2000 ? (sis.alv) 23.12.2014 mennessä tehtyihin yksiöiden toimeksiantoihin Kiinteistömaailma Asuntovarma Oy LKV Puhelu 010-numeroon maksaa lankapuhelimesta soitettaessa 0. 0835 e/puhelu + 0,07 e/min (alv 24 %) matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puhelu + 0,17 e/min. (alv 24 %) Lauttasaarentie 16 ? P. 09 622 4141 ? lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Ota avuksesi Kotiapu-Koralli Lauttasaaressa kotiapu on lähellä! Kotiapu-Korallin osaavat ja luotettavat työntekijät hoitavat kotisi kuntoon ammattitaidolla - ja kotitalousvähennyksin (www.vero.fi). Lisäksi saat meiltä ainutlaatuisen työtakuun: jos et ole tyytyväinen palveluumme, asia korjataan veloituksetta! Kotiapu-Koralli hoitaa puolestasi ? Siivoukset: viikko-, kausi- ja muuttosiivoukset. ? Muut kotityöt: ikkunoiden pesu, tiskaus, vaatehuolto, kukkien hoito, kaupassa käynnit. Kotiapu-Koralli Puh. 09 -2289 0502 Fax 09 -2289 0503 koralli@kolumbus.fi www.kotiapukoralli.fi Gyldenintie 3 00200 Helsinki OLETKO myymassa tai vaihtamassa asuntoasi? Kutsu minut kylään! Tarja Peippo Myyntineuvottelija, KiAT 050 535 0213 Katso tarjouksemme sivulta 7! Anne Koivisto Myyntineuvottelija 040 551 8162 HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Mikonkatu Mikonkatu 13, 00100 Helsinki, p. 010 255 5900 Töölö Arkadiankatu 23, 00100 Helsinki, p. 010 255 5990 RUOHOLAHTI ?TUKHOLMAN VALKOINEN? KÄVÄISEE SAATAVILLA. Limited Edition 2014 ? Hästens Stockholm White Stockholm White -värisävy syntyi 50-luvulla pohjoismaisen designin esiinmarssin yhteydessä. Nyt Hästens valmistaa rajoitetun erän vuoteita Stockholm White -kuosilla, joka on kunnianosoitus klassiselle muotoilulle. Stockholm White -vuoteita saatavana vain 1.9.-31.12.2014. hastens.com HÄSTENS STORE HELSINKI Mannerheimintie 8, puh. 020 780 1370. Ma?pe 10?19, la 10?16. Nro 43 ? 4.12.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 1
• Pääkirjoitus 4.12.2014 Punainen Huvila ? Lauttasaaren kaupunginosatalo Vuonna 1978 molempien kartanoiden kohtalo oli vaakalaudalla. Tontin ja rakennukset omistanut Punainen Risti halusi rakentaa tilalle asuintaloja. Kaupunki kuitenkin pelasti Lauttasaaren kartanon vaihtamalla tontteja Punaisen Ristin kanssa. Punainen Huvila remontoitiin 1980-luvun alussa kaupungin toimesta ja vuonna 1983 apulaiskaupunginjohtaja Aarne I. Välikangas luovutti talon lauttasaarelaisten käyttöön. Lauttasaari-Seura on siitä lähtien ollut vuokralaisena Punaisessa Huvilassa. Punainen Huvila ei ole vain talo, jossa sijaitsevat Lauttasaari-Seuran toimisto ja Lauttasaari-lehden toimitus. Punaisesta Huvilasta on tullut Lauttasaaren ?kaupunginosatalo?, paikka jossa kokoontuvat erilaiset järjestöt ja jossa on erilaisia tilaisuuksia häistä muistotilaisuuksiin. Helsingin kaupungilla on tarvetta päästä eroon sille kustannuksia aiheuttavista vanhoista kiinteistöistä. On ollut jo pidempään tiedossa, että Lauttasaaren kartanon uusi päärakennus on myyntilistalla. Nyt on käynyt selväksi, että kaupunki haluaa samalla luopua myös Punaisesta Huvilasta. Lauttasaari-Seura on jo muutaman vuoden ollut mukana projektissa, jossa kartanon uudelle päärakennukselle koetetaan saada uusi hyvä käyttötarkoitus. Projekti on edelleen käynnissä. Nyt pitää entistä pontevammin varmistaa, että samassa yhteydessä myös Punaisen Huvilan tulevaisuus saadaan turvattua. Ville Elomaa Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja Yrittäjäkuusen jouluvalot syttyivät Teksti Jorma Teräskallio ja Juha Rintamäki Kuva Tora Bränn L auttasaaren Yrittäjäkuuseen syttyivät jouluvalot tänä vuonna Kahvila Mutterin edustalle. Valoja kuuseen olivat sytyttämässä Lauttasaaren Yrittäjistä puheenjohtaja Kari Ehari, seurakunnan puolesta kirkkoherra Juha Rintamäki, joulupukki sekä kuusikoordinaattori Jorma Teräskallio. Mukana oli lähes 200 lauttasaarelaista asukasta, joita viihdytti ja laulatti seurakunnan pop-up kuoro Marjut Mularin johdolla. Joululauluja laulettiin, Kahvila Mutteri tarjosi glögiä, pipareita ja limsaa, ja joulupukki jakeli karkkeja kaikille kilteille lapsille ja aikuisille. Yrittäjäkuusta on valaisemassa 81 yritystä ja yhteisöä. Kaikkien valaisijoiden nimet löytyvät kuusen vieressä olevasta taulusta. Joulukuusen juureen on tänä jouluna rakennettu myös jouluseimi kertomaan ensimmäisestä joulusta Betlehemissä noin 2014 vuotta sitten. Joulu on rakkaiden muistamisen, välittämisen, ilon ja toivon aikaa. Tänä jouluna on mahdollista aut- taa myös kaukana idässä Kambodzhassa asuvia lapsia. Lauttasaaressa on alkanut Lauttasaaren alakoulun, Lauttasaaren yhteiskoulun, Lauttasaaren yrittäjien, Lauttasaari-seuran ja Lauttasaaren seurakunnan yhteistyöllä Opettajat ilman rajoja -työ, jonka tarkoituksena on lähettää opettajia seuraavien vuosien aikana Battambangin alueelle parantamaan paikallisten opettajien taitoja. Kylän lapsille hankitaan myös koulutarvikkeita ja kouluvaatteita. Joululahjoituksesi Kahvila Mutterissa olevaan lippaaseen Opettajat ilman rajoja -työlle menee lyhentymättömänä perille. Jonas Dahlgren Gunnar Tallberg teetti Punaiseen Huvilaan täydellisen remontin 1920-luvun lopulla ja siitä lähtien siinä on asunut milloin kartanon palvelijoita, milloin kartanon uudessa päärakennuksessa toimineiden sairaaloiden työntekijöitä. Lauttasaaren Yrittäjien puheenjohtaja Kari Ehari, kirkkoherra Juha Rintamäki, joulupukki sekä kuusikoordinaattori Jorma Teräskallio pystyttivät jälleen Yrittäjäkuusen lauttasaarelaisten iloksi. Viikon kuva Lauttasaaren kartanon vanha päärakennus Punainen Huvila, Röda Villa valmistui vuonna 1791 Mårten Weurlander vanhemman omistaessa Heikkaan perintötilan Lauttasaaressa. Kun rakennus valmistui, ei koko kartanoa oikeastaan vielä ollutkaan, vaan puutalo keskellä silloista Drumsön kylää. Lauttasaaren kartanon voidaan katsoa muodostuneen, kun Gustav Weurlander (omistaja 1814-1831) osti myös Bertaksen perintötilan. Siitä saakka kummatkin Lauttasaaren tiloista ovat kuuluneet samalle omistajalle. Arvauskilpailun lämpötila on ratkennut Lauttasaari-Seura julisti Lauttasaaripäivillä arvauskilpailun, jossa on palkintona vuoden kausikortti Lauttasaaren Liikuntakeskukseen. Edestäpäin valaistun kellotapulin ristin varjokuva projisoitui sen takana Myllykallion päällä olevaan sumuun lauantaina 29.11.2014 hyväntekeväisyyskonsertin jälkeen kellojen soidessa. Arvauksen aiheena oli lämpötila kirkontornin huipulla 1. joulukuuta kello 17. Kirkontorniin kapusi maanantaina virallinen mittausryhmä, johon kuuluivat Ville Elomaa Lauttasaari-Seurasta, Timo Nuutinen Liikuntakeskuksesta ja Teijo Junnola Lauttasaaren seurakunnasta. Lämpötilaksi saatiin -1,5 astetta. Voittajaan otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. 2 www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 43 ? 4.12.2014
• Itsenäisyyspäivä Lauttasaaressa 6.12. Klo 10.30 Kunnianosoitus sankarihaudoilla Lippukulkue sankarihaudoille Lipunnosto Lauttapartio Seppeleenlasku Lauttasaaren säätiö ja Lauttasaari-Seura ry Itsenäisyyspäivän rukous Juha Rintamäki ja Maria Repo-Rostedt Klo 11.00 Kaksikielinen jumalanpalvelus Lauttasaaren kirkossa Klo 16.00 Itsenäisyyspäivän juhla Lauttasaaren kirkossa Kirkkoherra Juha Rintamäki ja pastori Maria Repo-Rostedt, kanttori Marjukka Andersson Mieskuoro Manifestum johtajana Sixten Enlund Partiolupauksen antaminen Lauttapartio ja Lauttasaaren Luotsitytöt Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit St. Jacobin kirkossa Liput saapuvat Tervehdyssanat Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja, fil.maist. Ville Elomaa Seurakunnan tervehdys kirkkoherra Juha Rintamäki Juhlapuhe kenraalimajuri Lauri Puranen Einar Englund Passacaglia, Marjukka Andersson, urut Vuoden lauttasaarelainen 2014 Lauttasaari-Seura ry Tunnustuksen osoitukset Lauttasaaren säätiö Vuoden nuorisostipendien jako Lauttasaaren säätiö Vuoden nuori 2014 Lions Club Helsinki/Lauttasaari, Lauttasaari-Seura ry Heino Kaski Ave Maris Stella Fredrik Pacius Suomen laulu Taneli Kuusisto, san. Uuno Kailas Suomalainen rukous, Lauttasaaren Laulajat, kuoronjohtajana Victoria Meerson Jean Sibelius Finlandia op. 26, Lauttasaaren Orkesteri, kapellimestarina Laura Linkola Fredrik Pacius Maamme, yhteislaulu Liput poistuvat Juhlakahvit seurakuntasalissa Järjestäjät: Lauttasaari-Seura, Lauttasaaren säätiö ja Lauttasaaren seurakunta Kunniamerkit Självständighetsdagen på Drumsö 6.12. Kl. 10.30 Uppvaktning vid hjältegravarna Procession till hjältegravarna Flagghissning scoutkåren Lauttapartio Kransnedläggning Drumsöstiftelsen och Drumsö-Sällskapet Bön på Självständighetsdagen Juha Rintamäki och Maria Repo-Rostedt Kl. 11.00 Tvåspråkig gudstjänst i Drumsö kyrka Kyrkoherde Juha Rintamäki och pastor Maria Repo-Rostedt, kantor Marjukka Andersson Manifestum-kören dir. Sixten Enlund Scoutlöfte Lauttapartio och Lauttasaaren Luotsitytöt Kyrkkaffe efter gudstjänsten i St. Jacobs kyrka Kl. 16.00 Självständighetsdagens fest i Drumsö kyrka Fanorna anländer Hälsningsord Drumsö-Sällskapets ordförande fil. mag. Ville Elomaa Församlingens hälsning kyrkoherde Juha Rintamäki Festtal generalmajor Lauri Puranen Einar Englund Passacaglia, Marjukka Andersson, orgel Årets Drumsöbo 2014 Drumsö-Sällskapet Utmärkelser Drumsöstiftelsen Utdelning av stipendier ur Ungdomsfonden Drumsöstiftelsen Årets unga Drumsöbo 2014 Lions Club Helsinki/Drumsö, Drumsö-Sällskapet Heino Kaski Ave Maris Stella Fredrik Pacius Suomis sång Taneli Kuusisto, san. Uuno Kailas Suomalainen rukous Lauttasaaren Laulajat, dir. Victoria Meerson Jean Sibelius Finlandia op. 26, Lauttasaaren Orkesteri, dir. Laura Linkola Fredrik Pacius Vårt land, alla tillsammans Fanorna förs ut Kaffe i församlingssalen Arrangörer: Drumsö-Sällskapet, Hederstecken Drumsöstiftelsen och Drumsö församling Nro 43 ? 4.12.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 3
• Meiltä ja muualta Koonnut Katja Pesonen Anna lahja Lauttasaaren lapsille Lauttasaaren kirkon Kirkkokahvilassa on ripustettu joulukuusen oksille lauttasaarelaisten lasten ja nuorten lahjatoiveita, jotka sinä voit nyt täyttää. Lauttasaaren seurakunnan diakoniatyö yhdessä sosiaalitoimen kanssa jakaa annetut joulupaketit pienituloisten lauttasaarelaisten perheiden lapsille. Osallistuminen on helppoa: löydät Kirkkokahvilasta joulukuusen, jonka oksille on ripustettu lahjatoiveita. Niiden hinta on enintään 30 euroa. Hankittuasi paketin, toimita lahja lapun kera Kirkkokahvilaan 17. joulukuuta mennessä, jotta ehdimme toimittaa ne perheille ajoissa. Kirkkokahvila on avoinna arkisin kello 10-17, paitsi keskiviikkoisin kello 1021. Kymmenen lykkiläistä joulun ylioppilaiksi Lauttasaaren yhteiskoulusta pääsee ylioppilaaksi 5. joulukuuta kymmenen ahkeraa. He ovat Oona Barcker, Baturay Daltaban, Altti Heinilä, Tapani Heinonen, Iisak Hollmen, Nea Liikamaa, Venla Nissinen, Susu Raitasalo, Markus Silvennoinen, Riku Tiittanen. Helsingissä on Euroopan edullisin sähkön hinta VaasaETT:n koordinoima tutkimus seuraa kuukausittain Euroopan kaupunkien sähkön hintaa. Marraskuun alussa päivätyssä seurannassa Helsingin sähkön hinta sijoittui tutkimuksessa alimmalle tasolle. Euroopan maiden keskiarvohinta on 19,94 euroa per kilowattitunti, kun taas Helsingissä se on 11,15 euroa kilowattitunnilta. Helsingin jälkeen edullisimmat kaupungit ovat Tukholma ja Belgrad, kalleimmat Lissabon ja Berliini. Indeksi seuraa 23 Euroopan maan sähkön hintoja. Tutkimustulosten mukaan asiakkaan maksamasta hinnasta puolet koostuu sähkön markkinahinnasta. Toisen puolen muodostavat siirtohinta, energiavero ja arvonlisävero. Helsingille City of Design -tunnustus Helsingille on myönnetty Unescon Creative Cities -verkoston City of Design -tunnustus. Unescon Creative Cities -verkostoon kuuluu yhteensä 69 kaupunkia, joista 15 on valittu verkostoon City of Design ?kaupunkeina. Näiden johtoteemana on muotoilu ja sen hyödyntäminen kaupunkikehityksessä. Aikaisempia City of Design ?kaupunkeja ovat Kobe, Soul, Berliini, Buenos Aires, Graz, Peking, Montréal, Nagoya, Saint-Étienne, Shanghai ja Shenzhen. Helsingin lisäksi verkostoon nousi tänä vuonna Torino, Dundee ja Bilbao. Helsinki toteutti designpääkaupunkivuoden 2012 yhteistyössä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. Helsinki on myös muutoin sitoutunut strategiassaan usein eri tavoin edistämään, käyttämään ja vahvistamaan muotoilua. Esimerkiksi designpääkaupunkivuoden jatkumona oleva Toimiva kaupunki ?projekti kehittää muotoiluosaamista julkisten palveluiden suunnittelussa. Projektiin on palkattu kolme kaupunkimuotoilijaa, jotka neuvovat kaupunkeja muotoilun hyödyntämisessä. Helsingin liittyminen Unescon luovien kaupunkien verkostoon auttaa kaupunkia tekemään maailmanlaajuista yhteistyötä ja vahvistaa osaamistaan vaihtamalla arvokasta tietoa kestävästä kaupunkisuunnittelusta kansainvälisesti yli maarajojen. 4 www.lauttasaari.fi Hällrist­ningar på Inre Hatten. Hällristningar på Inre Hatten Text och foto Benita Ahlnäs P å Drumsös sydspets utanför Ryssudden (numera Drumsö friluftspark/ Lauttasaaren ulkoilupuisto) finns Inre Hatten (Sisä-Hattu). Till fots är klipporna oftast onåbara på grund av högt vattenstånd. Men så den 16 november i år gick det att nästan torrskodd balanserande på stenar ta sig nästan torrskodd till Inre Hatten. Det var en obeskrivligt vacker höstdag med sol från en klarblå himmel. Termometern visade på plus minus noll. Solen värmde men det blåste friska vindar. På målet för mina och min följeslagares drömmar letade vi efter hällris- tningarna som enligt den muntliga traditionen borde finnas på klipporna. Följande upptäckt var en inristning anno 1903: 19 19/VIII 03 Det dröjde inte länge innan vi fann dem. Vi böjde oss ner för att dechiffrera texten. En tillskyndande Drumsöbo och jag försökte oss på att anlysera dikten, tydligt inristad i klippan. Vem skrev dikten och när hände det? Var det en försmådd yngling som ville ge uttryck för sin obesvarade kärlek. Vilket öde gick han till mötes och vad hände med hans käresta? Frågorna är många. Vi tänkte oss att den kunde ha inristats av en person intresserad av sifferkombinationer. ?Fastän du svikit din flickas tro, Så skall hon aldrig dig glömma. Fastän du stört hennes hjärtas ro, Så skall hon icke dig döma. Här tusen bilder i lifvets storm För henne växla gestalt och form. Din hon ensam skall gömma.? Onekligen intressanta upptäckter som säkerligen flera andra har gjort innan mig. Som barn hörde jag ibland talas om hällristningarna på samma sätt som den okände soldatens grav som också finns på Drumsö. Med detta önskar jag alla läsare av Lauttasaari en Fridfull Jul förhopp­ ningsvis med vederkvickande pro­ menader på vår vackra holme. HSL:n matkakortista tulee yritysten kanta-asiakaskortti HSL:n matkakorttia näyttämällä voi nyt saada erilaisia etuja useissa kivijalkaliikkeissä, kahviloissa ja ravintoloissa ympäri pääkaupunkiseutua. HSL on aloittanut yhteistyön kanta-asiakaspalvelun kehittäneen Kliento Oy:n kanssa. Matkakortti toimii kanta-asiakaskorttina Kliento-palveluun liittyneissä jäsenyrityksissä. Kliento-palvelussa mukana olevat jäsenyritykset tarjoavat asiakkailleen itse määrittämiään kanta-asiakasetuja. Asiakkaat voivat esimerkiksi kerätä leimoja lounaspassiin suosikkikahvilassaan ja käyttää lempiliikkeidensä kanta-asiakasetuja ostoksilla ollessaan. Koska kortti kulkee aina mu- Lauttasaari kana, ei käyttäjän tarvitse harmitella kotiin unohtunutta, postissa kanta-asiakkaille tullutta alennuslipuketta tai jäsenkorttia, sillä matkakortin tai Kliento-kortin näyttäminen riittää. Kliento-palveluun kuuluu tällä hetkellä muun muassa kahviloita ja ravintoloita, ja uusia yrityksiä liittyy mukaan jatkuvasti. Joukossa on mukana jo kaksi yritystä myös Lauttasaaresta. Palvelun tavoitteena on, että sen kautta kaupunkilaiset pystyvät luomaan helpon kanta-asiakassuhteen suosikkiyrityksiinsä sekä löytämään myös uusia mielenkiintoisia palveluntarjoajia pääkaupunkiseudulta. Matkakortin näyttäminen liikkeessä riittää, mutta korttinsa voi käydä myös rekisteröimässä Kliento-palve­ luun osoitteessa www.kliento.net. Tämän tehtyään käyttäjä voi seurata omien palkintojensa kertymistä. Rekisteröityminen takaa myös sen, että kerätyt palkinnot eivät katoa, vaikka kortti katoaisikin. Klienton nettisivulle syötettävän rekisteröitymiskoodin saa samalla, kun tekee matkakorttinsa kanssa ensimmäisen ostoksen. HSL:n ja Kliento Oy:n yhteistyö on käynnistynyt osana Forum Virium Helsingin Kaupunkilaisen kanta-asiakaskortti -hanketta. Nro 43 ? 4.12.2014
• Tiira-taidejuliste Erik Bruunin LauttasaariSeuralle suunnittelema Tiira-taidejuliste (50x70 cm) myynnissä Punaisella Huvilalla. Julisteesta myös 50 numeroitua arvokappaletta, joissa Erik Bruunin signeeraus. Lauttasaari-lehti on myös luettavissa osoitteessa www.lehtiluukku.fi jo heti Julisteen voi ostaa myös valmiiksi kehystettynä. Laadukkaissa alumiinikehyksissä kaksi värivaihtoehtoa: musta ja alumiini. & 020 768 9788 Riittävästi vapaa-aikaa? Hoidamme kotisiivouksen puolestasi, jotta sinä voit nauttia vapaa-ajastasi. Tilaa maksuton kodinhoidon suunnittelukäynti, saat lahjaksi Kiilto- tuotepaketin! ? Juliste 25 ? ? Juliste + kehys 85 ? Näistä -20% Seuran jäsenille. Saat tuotepaketin veloituksetta käynnin yhteydessä, kun mainitset soittaessa kampanjakoodin ?Lauttasaari?. Tarjous voimassa 30.11. asti. Kotilääkäri Punainen Huvila Kauppaneuvoksentie 18, Avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30 I Kodinhoito I Hoiva I Fysioterapia I Lastenhoito I www.stella.fi Juliste 25 e Juliste 2e + kehys 85 Signeerattu juliste Signeerattu juliste +kehys ? Signeerattu juliste 180 ? ? Signeerattu juliste +kehys 240 ? 18061em2 Klaarantie 4 A. Viihtyisä koti hyvällä paikalla etu-lauttasaaressa! 3H, K, KPH 240Päätyhuoneisto e + PARVEKE. Huoneisto on täysin uusittu vuosina 2007 ja 2010. Kylpyhuone on todella tilava! Hp. 279.000 ?. 43 m Lauttasaarentie 5 B. Punainen Huvila Kauppaneuvoksentie 18, Avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30 HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 2,7% 60,2 m2 Puistokaari 17 B. Valoisa 2H, K, KPH, VH + LASIT. LÄNSIPARV. Huoneisto sijaitsee hissitalon 3/4 kerroksessa. Julkisivu- ja parvekeremontti tehty. Perinteinen putkiremontti (LVIS) on alkamassa. Hp. 239.000 ?. 58 m2 Lauttasaarentie 24-26. Erittäin hyväkuntoinen läpitalon kaksio 2H, AVOK, KPH, VH, ETELÄPARVEKE. 5/7 krs. Maisemat etelään ovat erittäin hienot! Hp. 312.000 ?. 52 m2 Koillisväylä 17 A. Viihtyisällä paikalla, aivan Kotkavuoren puiston vieressä! Läpitalonhuoneisto 2H, K, KPH, LASITETTU PARVEKE. 2/3 kerros, ei hissiä. Huoneisto vapautuu 15.4.2015. Hp. 220.000 ?. 43 m2 Lauttasaarentie 5 B. Huippupohja! Todella tehokkaat ja hyvin suunnitellut neliöt! 2H, IKK.KK, KPH + ETELÄPARVEKE. Yhtiö omistaa asunnon sekä 4 liiketilaa, edullinen hoitovastike! Hp. 189.000 ? + vo 4.614 ?. (sis. ALV 24% ja kaikki kulut). Nro 43 ? 4.12.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 5
• Lotta muistelee Talvisota jätti jäljen sydämeen Oili Kinnunen oli pieni tyttö pienessä Verlan kylässä, kun talvisota syttyi. Nykyään Lauttasaaressa asuva Kinnunen muistelee Suomen naisten roolia sotilaiden tukena. Lotta Svärd ?toiminta oli ainutlaatuista koko maailmassa. Kinnunen kantoi oman kortensa kekoon maansa puolesta pikkulottana. lotat Verlan seudulta kokoontuivat Kallioisten kartanossa. Elli ja Kyllikki Puolakka hiihtivät talvella näihin kokouksiin pikkulottaaikanaan. Isona Ellin lottaura olkoon esimerkkinä ilmapuolustuksesta. Lotat asuivat Jaalan koululla. Vartiotorni sijaitsi Mäntyharjun tien varressa. Vartiovuoro kesti kaksi tuntia talvisodan pakkasissa. Ellin työparina oli Kirsti Vainio, turvana isän haulikko, joka pääsi vahingossa laukeamaan. Lotat eivät toki ampuneet. Ilmeisesti ase oli mukana potentiaalisten desanttien pelotteena. Vartiomajan susikoirat hoitivat desanttien etsinnän ja pelottelun virallisesti. Teksti Oili Kinnunen Kuva Kinnusen arkistoista V erla on pieni ruukkikylä Kouvolassa, noin 30 kilometriä kaupungin keskustasta. Juhlallisesti sanottuna Verla oli viimeisten sotien aikana Pohjois-Valkealan piirin lottien hallintokeskus. Lottien puheenjohtaja Aili Pukkila asui ja opetti Pukkilan eli Mustalahden koululla. Pikkulottien ohjaajalla oli sama sukunimi. Hän oli Aira Pukkila Verlan myllytalosta. Aira Pukkilan pikkulotat: Takana Elvi Pukkila ja Sirkka Markkanen, keskellä Heljä Pukkila, Raija Markkanen, Eeva ja Aili Mäkelä, edessä Oili Kinnunen, Aira Laine os. Pukkila ja Maija-Liisa Markkanen. Moskovan rauhanehdot lopettivat Lotta Svärd ?yhdistyksen 24 vuotta kestäneen toiminnan 1944. Siksi tämäkin tarina on monille tuntematonta historiaa, mutta kunniallista, ainutlaatuista koko maailmassa. Suomen Lottaperinneliitto perustettiin 30. tammikuuta 1992. Sen tehtävänä on säilyttää ja tukea lottien muistoa ja henkistä perintöä maanpuolustusjärjestönä. Seminaarien ja koulutuksen lisäksi myös ryhmä- ja laitoskuntoutus kuuluvat perinneliiton toimintamuotoihin. Sotien aikaiset lotat ovat nyt vanhuksia ja tarvitsevat monenlaista kuntoutusta. Jopa allekirjoittanut on pikkulottana päässyt nauttimaan kahdenlaisesta hoidosta. Meidän ikäpolvemme sodissa lotat eivät olleet vain henkisenä tukena. He vapauttivat 25 000 miestä sotatoimiin. Puolet heistä toimi rintamalla, aseettomina. Lotat oli organisoitu kahdeksaan eri jaostoon. Tunnetuimmat ovat lääkintä ja muonitus. Sotavuosina 1939-1944 noin 40 000 lottaa avusti armeijaa huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Lotta Svärd ?järjestö oli jatkosodan aikana maailman suurin vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö; siihen kuului noin 232 000 henkeä. Perusasuna lotilla oli harmaa puuvillainen leninki ja harmaa lippahattu, merkkinä hakaristi, sen ympärillä neljä ruusua. Lotta?järjestön nimi juontaa juurensa J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista, Lot­ ta Svärd ?runosta. Idea näkyy kuvitettuna vieläkin monessa kodissa: suuri lasitettu taulu, jossa Suomen sodan sotilas marssii pyssy olalla, käsikynkässä Lotta?vaimo pitkässä liehuvassa hameessa nyytti olallaan, ja alla teksti: Pikkulottien symbolina oli ruusumerkki, asuna heilläkin harmaa lottapuku. Ikäraja oli 8? 16 vuotta, mutta me ainoat lapset kuljimme äitiemme mukana kokouksissa ja muonituksissa sitäkin nuorempina. Jatkosodan lopussa pikkulottia oli Suomessa noin 52 000. Ennen kuin Suomessa taisteltiin, tuli morsioks hän sotilaan, ja Svärd kun lähtöhön kutsuttiin, hän Lottansa vei mukanaan. Pakettien pakkaamista ja iltamia Ensimmäinen selkeä työmuisto pikkulottana on Selänpään lentokentältä. Se oli rakennettu välirauhan kesänä 1941. Pienetkin lotat auttoivat siellä juoksutyttöinä sekä tiskaustoimissa. Selkeämmät muistikuvat liittyvät karjalaisten toiseen muuttoaaltoon 1944. Pukkilan kylässä, Kauko Pukkilan talossa, lotat muonittavat ohi kulkevia siirtolaisia. Karjakeittiössä keitettiin kaurapuuroa suuren suurista hiutaleista, niin suurista, että ne tarttuivat lasten kurkkuun. Lisäksi tarjottiin isoja leivänsiivuja, päällä karkeaa suolaa. Voita ei ollut, maitoa kylläkin. Pikkulotat kokoontuivat muistini mukaan Aira?ohjaajan luona sekä meidän kodeissamme, myös isojen lottien kokousten yhteydessä. Avustimme tuntemattomille sotilaille lähetettyjen pakettien pakkaamisessa, isommat lapasten ja sukkien neulomisessa. Kaikkein selkeimmät muistikuvani pikkulottien toiminnasta liittyvät ohjelmien harjoitteluun myllytalossa ja Selänpään seurantalolla. Me pikkulotat esiinnyimme lottien ja suojeluskuntalaisten iltamissa. Isot lotat hankkivat sinne arpajaispalkintoja. Niistä muistan äitini tekemät kakut ja isäni veistelemät kolmihaaraiset kyntteliköt sekä torvisoittokunnan musisoinnin urheilukentällä. Pääosa Elli Vesan, entisen Puolakan, lotta-ajan muistoista liittyy muonitukseen, Virolahdella tankkiesteiden rakentajille, Kuusamossa bunkkereiden. Suomussalmella työ oli vaarallisinta. Siellä muonitettiin tykinkantaman sisällä. Sodan aikana lotat avustivat miehiä rintamalla. Myös Verlan seudulla työvelvolliset korvasivat miestyövoimaa kotiaskareissa. Myöhemmin taiteilijana tunnettu Heli Kuusankoskelta työskenteli kotonani puutarhatöissä. Jatkosodan 1. päivänä juhannuksena 1941 Verlassa tapahtui. Verlan eli Valkealan ilmataistelu voitti kaikki uutiskynnykset. Lottien muonituksesta Mustalahden koululla sinä aikana ei monikaan tiennyt. Koululle majoittuneista Sysmän ja Hartolan sotilaista ei hiiskuttu. He olivat marssilla kohti itää. Kahden opettajan koulua asuttivat silloin alakoulun opettaja Impi Pekkalin ja lottien puheenjohtajana toimiva Aili Pukkila kahden lapsensa kanssa. Opettajan perheen lähdettyä Verlasta äidistäni Aino Kinnusesta tuli Pohjois-Valkealan lottien viimeinen puheenjohtaja. Talvisodan ensimmäinen siviiliuhri oli 7vuo­tias Armi Hillevi Metsäpelto. Hän kuoli sodan ensimmäisessä pommituksessa Hel­ singissä 30. marraskuuta 1939. Hän oli väliaikainen koulukaverini asuessaan jonkin aikaa tätinsä rouva Pukkilan luona koulurakennuksessa Verlassa. Sota-ajan henkeä on mahdoton kuvailla. Se on syöpynyt luihin ja ytimiin, erityisesti sydämeen. Jaalan puolella lottien hallintokeskus oli kir­ kolla. Eeva Poteri oli puheenjohtaja. Pikku- Pakkanen T äyskuu loimotti tähtikirkkaalta taivaalta jo toista iltaa. Pakkasta edelleen 35 astetta. Ei auta. Pitää lähteä kokoukseen. Täytyyhän miestenkin kestää rintamalla idässä, vielä kylmemmässä, Aino ajatteli, väittelikin asiasta iäkkään äitinsä kanssa. Idässä oli aina purevampi pakkanen. Koski pudotti pari astetta kylän pakkaslukemista. Mummo yritti estää tytön ottamista mukaan. ?Ei o mitää tekemist?, kuului tavanomainen vas­taus. ?Koulul Heljä ja Ilkka lupas keksii ohjelmaa meille nuoremmille. Voihan siel olla jotain talkoitkin. Työ ette antannu tehä tänään niit jäälyhtyjäkää?. ?No eihän niit nyt kuutamol?, sanoi mummo. ?Just kuutamol ryssän koneet jyrää ympär maata. Pommittaa viel meittii, kun meil ei ol pimennysverhotkaa kunnos?. Talvisodan pakkasjouluna naapurin pappa oli 6 www.lauttasaari.fi rakennellut jäälyhtyjä ämpäreihin heille sekä omaan rantaansa. Sitä tyttö muisteli. Silloin ei vielä maaseudulla osattu pelätä eikä pimentää koteja. Ainon naisvaltainen jouluyleisö sai nauttia talven ihmemaasta ikkunan läpi. Alkoi hiihtomatkan varustelu: pässinpökki­miä sukkia, kintaita, kaulureita, itämaisia kau­luripipoja, joista vain silmät näkyivät. Suk­set ja sauvat piti katsastaa. Valkoiset neuleet olivat Birgitan turkista lähtöisin, harmaisiin mustalla Osmo-pässillä oli osuutensa. Lakanoista tehdyt lumipuvut ahdettiin vaatekerrosten päälle. Tuskin heitä erotettaisiin vihollisen lentokoneista kuutamollakaan. Mummo juotti kuumaa mehua ennakkoon - vilustumisen varalta - mustista viinimarjoista. Pihapiirin puut loivat selkeät varjot hankeen. Tytöstä tuntui, että kuu häikäisi. Näkisiköhän täällä lukea? Ei näkynyt variksia eikä harakoita, eikä kuulunut. Kosken kohina tuntui tinnituksena korvissa. Missäköhän koskikarat nukkuvat, tyttö tuumi. Hän pujotteli huopatossunsa lenkkisuksiin, sitoi ne kiinni kumilenkillä. Isä oli niitä leikellyt auton sisärenkaasta ennen sotaan lähtöä. Toinen lenkki katkesi, piti etsiä uusi autotallista. Kädet tulivat kohmeeseen. Piti piipahtaa sisään lämmittelemään. Äiti ja tytär oikaisivat yhtiön koekuusikon viereistä latua kohti järveä. Kuusimetsä loi kauhukuvia tytön mieleen saduista Hannu ja Kerttu, Punahilkastakin. Lauttausyhdistyksen monet rakennukset näkyivät mustina möh­käleinä. Ei valoja, ei edes pihassa. Pak­kaslumen narina voimistui, kun latu koveni. Naapurin suuren koiran räksytys muuttui suden ulvonnaksi. Se oli kuullut hiihtäjät jo kaukaa. Koululaisten kivikova polku ylit­ti VähäKamposen Vannelahdesta al­ka­en, suoraan koulun rantaan. Aino pak­ka­si miehen hanskat rep- Lauttasaari puun. Käsi ei so­pinut niissä sauvan lenkkiin. Käsiä alkoi kylmätä. Varpaat valittivat liian pienissä mo­noissa. Kärkisiteisiin ei voinut kiinnittää huopatossuja. Keskellä järven lahtea tunnelma muuttui aavemaiseksi: vain kuun kajastus, ei varjoja vitivalkoisella hangella, ei ääniä. Eivät edes koirat enää muistuttaneet mistään elollisesta. Lahden rannoilla ei näet ollut ainuttakaan asumusta, vain koulurakennukset kauempana lahden poukamassa. Omituista. Kuinka hiljaisuuden voi kuulla? Siltä tuntui, vaikka toisaalta lumen narskunta hiihtäessä kohisi korvissa. Paleltumattomina, valkoisina, narskuvina kummituksina, kuun loimotuksessa, äiti ja tytär hiihtelivät lottakokoukseen Mustalahden kansakoululle. Nro 43 ? 4.12.2014
• Nro 43 ? 4.12.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 7
• - Lauttasaaren alueelle 50 000 asukasta? - Koillis-Lauttasaareen kantakaupungin tehokkuus - Melkin saaren pohjoisosaan asuntoja Vattuniemen tehokkuudella Järkyttävä yleiskaava Kokouksessaan 25. marraskuuta kaupunkisuunnittelulautakunta jätti Helsingin yleiskaavaluonnoksen pöydälle. Kaava hyväksyttäneen asetettavaksi nähtäville 16. joulukuuta, jolloin siitä voi sanoa mielipiteensä virallisesti 9. tammikuuta 2015 lähtien. Y Teksti Ilpo Aarniala leiskaava väestötavoite on 860 000 vuodelle 2050. Lisää väkeä tulee 240 000. Keskimäärin vuosilisäys eli vajaat 7000 vaikuttaa maltilliselta ver­rattuna parin viime vuoden kasvuun, joka on lähes 9000 asukasta vuodessa. Mutta, mutta. Yleiskaavassa ei ole mukana Östersundom, jonne kaavaillaan 100 000 asukasta vuodelle 2060. Siten Helsingin väestöluku vuonna 2060 ylittäisi jo miljoonan. Se on paljon. Kasvua tulee muualta Suomesta ja maahanmuuttajista. Vieraskielisten määrä vuonna 2060 Helsingin alueella voi olla 130 000. Nyt se on 80 0000. Pitääkö kaikki tunkea yhteen paikkaan? Yleiskaavan vision mukaan pitää: On järkevää sijoittaa ihmiset hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen ääreen. Mitä tästä seuraa? Yritetään ottaa selvää. Yleiskaavakartta Edellä esitetyt väestötavoitteet ovat suuntaa antavia ja ohjeellisia. Niitä ei vahvisteta yleiskaavan yhteydessä eivätkä ne ole ylärajoja. Yleiskaavaan kuuluu yleiskaavakartta määräyksineen, kaavaselostus sekä vino pino raportteja. Ratkaisevassa asemassa on yleiskaavakartta määräyksineen, jonka ainoana tarkoituksena on vahvistaa tulevaa asemakaavoitusta ohjaavaksi asiakirjaksi. Kartan aluevaraukset on esitetty uudella tavalla, heh­ taarin pikseleinä. Yhden ruudun osalta esitetään pääkäyttötarkoitus. Ruudun sisällä voi olla vaihtelua. Kartta on siten vaikeaselkoinen. 8 www.lauttasaari.fi Yleinen huomio aluevarausten osalta on, että niiden perusteella voi toteutua paljon suurempi asukasmäärä kuin mitä tavoitteissa on esitetty. Arvioksi voisi heittää vähintään miljoona asukasta jo ilman Östersundomiakin. Oikeaa määrää on vaikea laskea kartan tulkinnanvaraisuuden takia. Yleiskaavasuunnittelijat korostavat, että kartta antaa mahdollisuudet rakentamiseen, mutta ei pakota siihen. Voihan sen sanoa noinkin, mutta tosiasiassa vahvistetun yleiskaavan mukaisia asemakaavoja on käytännössä enää vaikeata vastustaa. Siinä mielessä yleiskaava on kyllä ?jumalan sanaa?, jonka jokainen pikseli on otettava vakavasti. Jos pikseli esittää laajaa rakentamista - mikä merkitsee paljon rahaa niin tällä on taipumus toteutua. Yleiskaavakartta Lauttasaaren ympäristöstä. Mitä tummempi ruskea, sen tehokkaampaa rakentamista. Lähtökohtana kaupunkibulevardit Ratkaisuksi lisäväen sijoittamiseksi Helsinkiin esitetään sisääntuloväylien muuttamista kaupunkibulevardeiksi kehä ykkösen sisäpuolella. Niiden ympärillähän on tyhjää tilaa. Siis sinne rakentamista kantakaupungin tehokkuudella! Se tarkoittaa korkeita toimistoja asuintalomuureja väylien varrelle oheisen kuvan mukaisesti. Kaupunkibulevardi ei ole ongelmaton patenttilääke. Kun ajonopeuksia alennetaan si­ sääntuloväylillä ja niille tehdään tasoliit­ty­ miä, ruuhkautuu liikenne ja päästöt lisään­tyvät. Uusi tekniikka ajoneuvoissa eliminoi hiilidioksidipäästöt alle riskirajojen. Toisin on terveydelle vielä vaarallisimpien hiukkaspäästöjen laita. Niiden hillitsemiseksi ei vielä ole keinoja. Suomen oloissa päästöjä lisää nastarenkaiden käyttö. Kaupunkibulevardien ilmanlaadusta ilmestyi ilmatieteen laitoksen tekemä selvitys pari viikkoa sitten. Siis siinä vaiheessa, kun koko yleiskaava-aineisto, joka perustuu kaupunkibulevardiuskoon, oli jo tehty valmiiksi. Raportissa osoitetaan kiistattomasti kaupunkibulevardien terveysriskit. Oikeastaan mitään raporttia ei välttämättä olisi tarvittukaan. Riittää, kun olisi mennyt Mannerheimintien, Visio kaupunkibulevardista. 3D Render/KSV Lauttasaari Nro 43 ? 4.12.2014
• Mäkelänkadun, Hämeentien tai Huopalahdentien varrelle katselemaan tilannetta. Tai olisi verrannut asuntojen hintoja näillä alueilla rauhallisempiin alueisiin. On selvää, että teiden varsien muuraaminen umpeen korkeilla rakennuksilla kerää pienhiukkasia ja työntää niitä ympäröiviin asuntoihin sisällekin ikkunoiden raoista, meluhaitoista puhumattakaan. Kaupunkibulevardeista en ole vielä nähnyt suunnitelmaa, mikä osoittaa miten uuden rakentamisen tarvitsemat autopaikat ja tonttiliittymät sijoitetaan. Vai tuleeko näistä täysin autottomia alueita kadun varren asukkaille. Autoliikennettähän muutoin kyllä riittää itse läpiajobulevardeilla. Lauttasaaren uhkakuvat Yleiskaavakartan mukaan rakentamista on mahdollista tiivistää kaikkialla Lauttasaaren nykyisin rakennetuilla alueilla. Kolmasosalle saarta tulisi kantakaupungin tehokkuus (tehokkaampaa rakentamista kuin Vattuniemessä). Uusia rakentamisalueita esitetään Länsiväylän varrelle (kantakaupungin tehokkuus) ja Melkin saaren pohjoisosaan (Vattuniemen tehokkuus). Lauttasaaressa on tänään jo yli 22 000 asu­ kasta. Vireillä olevien kaavamuutosten mukaan tulee 2500, Koivusaareen 5150, Länsiväylän kaupunkibulevardin varrelle ja Mel­kin saareen kumpaankin 5000 asukasta lisää. Olevien alueiden tiivistäminen voi tuoda vielä 10 000 asukasta lisää. Kaikki saaren omakoti-, paritalo- ja rivitaloalueethan voidaan yleiskaavan mukaan muuttaa kerrostaloalueiksi ja matalia kerrostaloja korottaa. Eli vuonna 2050 asukkaita Lauttasaaren vaikutusalueella olisi 50 000! Keskimääräinen tiiviys saarella olisi siten Kruununhaan, Etu-Töölön ja Kampin luokkaa. Eihän tämä ole hyväksyttävissä! Tiivistämisen ja uusien alueiden rakentamisen kautta menetetään ny­kyisiä ympäristöarvoja eikä voi syntyä viihtyisää ympäristöä. Melkki tulee ehdottomasti jättää yleiseksi virkistysalueeksi. Vai aiotaanko sinnekin tehdä raitiovaunusilta? ja vielä pitkän kävelymatkan päässä ainakin Länsiväylän pohjoispuolelle kaavailtuja uusia asuntoja ajatellen. Ainoa paikka, johon voi sijoittaa uuden rakennuksen Länsiväylän varrelle - vähentä­ mättä puistoja tai tuottamalla haittaa nykyiselle asutukselle - on Lauttasaarentien lop­pupää Vulkaninmäen vieressä. Toimisto­ talo nykyisen pysäköintialueen paikalla suo­ jaisi jo rakenteilla olevaa asuinkorttelia liikennemelulta ja päästöiltä. Muu osa Länsiväylää Lauttasaaressa tulisi viheriöittää puuistutuksin. Jos nopeusrajoitusta vielä alennettaisiin, olisi tämä hyvä asia melun kannalta koko Lautasaaressa. Yleiskaavassa on piirretty näkyviin Länsiväylän kattaminen Katajaharjun kohdalla. Tämä ajatus on ollut vireillä jo yli 30 vuotta. Useita vaihtoehtoja asuntorakentamiselle kannen päälle on esitetty. Mikään niistä ei voi toteutua, koska väylän kattaminen ja sen päälle rakentaminen on liian kallista, elleivät sitten rakennukset ole tavattoman korkeita. Olkoon kuilu ennallaan ja siihen lisää puuistutuksia. Toteutuuko joukkoliikenteen suosiminen? Yleiskaava perustuu raideliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suosimiseen. Käytännössä keinona on henkilöautolla liikkumisen vaikeuttaminen. Ajatellaan, että ihmiset siirtyvät vapaaehtoisesti joukkoliikenteeseen mie­ luummin kuin seisovat autoruuhkissa. Kaupunkibulevardit toimivat tähän suuntaan. Yleiskaava on ristiriitainen. Keskustan kehä- väylä on jälleen mukana varauksena. Tämä ei suinkaan vähennä Länsiväylän liikennettä. Länsiväylän kaupunkibulevardi sukeltaa tunneliin Ruoholahdessa. Onkos mokomaa kuultu! Kantakaupunki halutaan pitää elävänä. Liike-elämä haluaa ja on toteuttanut lisää parkkipaikkoja keskustaan. Parkkipaikkojen mää­ rä säätelee keskustaan tulevien autojen määrän. Joukkoliikenteeseen siirrytään vain, jos se on erittäin houkuttelevaa, miellyttävää ja halpaa. Yleiskaavan toteuttaminen edellyttää useiden miljardien investointeja infrastruktuuriin. Riittävätkö rahat joukkoliikenteen kilpailukykyiseen ja hyvään palvelutasoon? Lauttasaaren esimerkki osoittaa, että näin ei kaikkialla käy. Lauttasaaren ongelmat Päiväkoti- ja koulupaikoista on Lauttasaaressa huutava pula. Puhutaan useista sadoista paikoista. Näille ei tahdo löytyä tontteja. Yleiskaava ei tuo tähän mitään apua. Sen sijaan siinä esitetään valtavasti uutta asutusta, jonka palvelut on pakko sijoittaa Lauttasaareen. Minne? Ennen kuin aletaan tunkea uutta asutusta tulee nykyinen palvelutasovajaus ratkaista. Yleiskaavassa vannotaan myös raideliikenteen nimeen. Metron mahdollisuuksia ei voi hyödyntää ilman tehokasta ja toimivaa liityntäliikennettä. Siten linjastosuunnitelma on osa yleiskaavaa ja raideliikennettä. HSL:n ehdotus eriarvoistaa saarelaiset ja huonontaa palvelutasoa erityisesti Koillis-Lauttasaaressa, mikä yleiskaavassa on esitetty kantakaupungiksi. Kanta- kaupungin palvelutaso paikallisliikenteessä ei kuitenkaan toteudu. Yleiskaavan kaikkine mausteineen tulee tuottaa lisäarvoa eli parantaa nykyistä tilannetta. Muutoin ei kaupungin kasvattamisella ja tiivistämisellä ole mitään järkeä. Yleiskaavaan vaikuttaminen Lauttasaari-Seura on yrittänyt saada audienssia yleiskaavoittajilta jo vuoden ajan. Tämä on tyrmätty. Liioin ei kaupungin taholta tulla järjestämään yleiskaavasta mitään infotilaisuutta erikseen lauttasaarelaisille. Ainoaksi kanavaksi jää siten vaikuttaminen päättäjiin mediassa tai netissä sekä huomauttaminen yleiskaavasta. Yleiskaava tulee nähtäville kahden kuukauden ajaksi, jolloin huomautuksia suunnitel­ masta voi toimittaa kaupunkisuunnitteluvirastoon. Vuosi sitten yleiskaavavision esit­ te­ lyn yhteydessä netissä oli kartta, johon sai esittää uutta rakentamista. Lauttasaareen Länsiväylän varrelle tuli useita esityksiä. Kuitenkin hyvin vähäinen määrä verrattuna saaren asukaslukuun. Virastossa tämä tulkittiin siten, että lauttasaarelaiset ottavat riemumielin vastaan Länsiväylän muuraamisen umpeen rakennuksilla ja meren täytöt Lemislahdella. Keskusteltuani ihmisten kanssa ja saamani palautteen pohjalta olen tullut täysin erilaiseen käsitykseen. Yleiskaavasta voi jo nyt antaa kommentteja osoitteessa www.yleiskaava.fi/2014/kaavaluonnos-nayttaa-kasvupolun-helsingille/ Vaihtoehtoinen esitys Koivusaaresta. Länsiväylä bulevardiksi vihreällä tavalla Sisääntuloväylän bulevardisoiminen ei sinänsä ole tyhmä ajatus, jos sitä sovelletaan luovalla tavalla. Lauttasaaressa Länsiväylän vartta ja väylältä avautuvia meri­ näköaloja Lemislahden alueella ei pidä mennä muuraamaan umpeen eikä täyttää merta. Kaupunkibulevardimaista vipinää siihen ei saa muutenkaan, koska sinne ei tule mitään joukkoliikennettä. Metrohan menee etelämpänä K Koivusaari uusiksi oivusaari kuuluu osana yleiskaavaan, vaikka sitä on viety eteenpäin erillisenä kaavana. Siitä tulee kaupungin kaikkein aikojen huonointa ja kalleinta ympäristöä. Uusi yleiskaava vannoo kaupunkibulevardin nimeen. Kuitenkin sen osana olevassa Koivusaaressa on hyväksytty ratkaisu, joka torpedoi kaupunkibulevardin. Koivusaaren metroaseman viereen on järkevää sijoittaa asutusta, mutta ei kaupungin esittämällä tavalla. Minäkin olen esittänyt sinne useita vaihtoehtoja. Länsiväylän kattaminen kokonaan Katajaharjusta Espoon rajalle saakka ei voi toteutua. Sehän maksaisi arviolta 200 Nro 43 ? 4.12.2014 mil­joonaa euroa ja olisi muutenkin vaikea rakentaa vaiheittain. Esitän tässä uuden ajatuksen. Säilytetään Länsiväylä nykyisine liittymineen ennallaan. Sen eteläpuolelle Koivusaareen korkeita taloja lähelle metroasemaa. Muodostetaan siitä vähäautoinen alue, jossa autopaikkavaatimus on 1ap/10 asukasta. Alue sopisi hyvin opiskelijoille kahden yliopiston välissä ja hotelleille sekä niille, joille auton käyttö on vähäistä. Ajo Koivusaareen tapahtuisi nykyistä reittiä Sotkatietä pitkin. Kortteli Sotkatien pohjoispuolella menisi uusiksi. Se on ainoa alue koko Lauttasaaressa, jossa perustellusti voi si- Lauttasaari joittaa korkeaa asumista metroaseman viereen. Ehdotukseni säilyttää Koivusaaren luonnon, eikä täyttöjä tule juuri nimeksikään. Ratkaisu on infrastruktuuriltaan halpa ja se on helposti vaiheittain toteutettavissa. Vähäautoisesta alueesta Helsingissä on puhuttu pitkään. Tässä olisi oivallinen paikka kokeilla sitä. Ehdotuksessani on vähemmän rakentamista kuin kaupungin suunnitelmassa. Silti se on kaupungille edullisempi, koska infrasta ei tule kustannuksia. www.lauttasaari.fi 9
• Lauttasaaresta kotoisin oleva näyttelijä Karin Pacius on näytellyt Kansallisteatterissa yli kaksikymmentä vuotta. Parhaillaan hänellä on menossa rooli, joka saa hänet nauramaan enemmän kuin mikään rooli koskaan. N Teksti ja kuva Hilkka Kotkamaa äyttelijä Karin Paciuksesta voi sanoa, että hän kuuluu Suomen Kansallisteatterin kanta kalustoon. Hänet on kiinnitetty teatterin näyttelijäkuntaan 1980. - Onhan siitä aikaa. Silloin jäi kiireessä sopimus allekirjoittamatta, enkä ole sitä allekirjoittanut vieläkään. Niinpä minulla on kiinnityksestäni vain kavereiden todistus, ei paperia. Kirjoitettuja sopimuksia ei pidetty siihen aikaan niin tärkeänä, Pacius nauraa. Lista näytelmistä, joissa Pacius on esiintynyt, on melkoinen. Parhaillaan pyörii suurella näyttämöllä keskustelua herättänyt Maa­seudun tulevaisuus. Suurelta näyttämöltä joku varmaan muistaa hänet myös Wienerwaldin tari­ noista, jossa hänellä oli Mariannen rooli, ja Eugen Terttulan ohjaaman Juurakon Hul­ dan, jossa hän oli itse Hulda. - Rooleja on ollut näinä vuosina laidasta laitaan. Juuri monipuoliset roolit ja aivan ihanat työkaverit ovat pitäneet minut tässä talossa näin pitkään. Voi sanoa todella, että olen viihtynyt työssäni. Asiaa auttaa tietysti sekin, että matka kotoa Lauttasaaresta taittuu nopeasti yhdellä bussilla, Pacius muistuttaa. Lauttasaarelaisella näyttelijällä Karin Paciuksella on Laura-koiran rooli keskustelua herättäneessä Kansallisteatterin suuren näyttämön näytelmässä Maaseudun tulevaisuus. Karin Pacius muuntuu Juurakon Huldasta koiraksi Hän on tehnyt töitä hienojen ohjaajien, kuten legendaarisen venäläisen Juri Ljubimovin, kuulun unkarilaisen ohjaajan Tamás Ascherin ohjauksessa sekä kotimaisten ohjaajasuuruuksien Edvin Laineen, Eugen Terttulan, Arto af Hällströmin, Reko Lundanin ja Kurt Nuotion kanssa. Nyt hän toivottaa Leea Klemolan tervetulleeksi joukkoon. Kiertueita yleisön luo Pacius on leimallisesti Kansallisteatterin näyt­ telijä, mutta hän on kiertänyt myös talon ulkopuolella Marjukka Halttusen kanssa esittämässä omaa suurta suosiotaan saavuttanutta kiertuettaan eteläsuomalaisten palvelutalojen asukkaille. He ovat esittäneet kahta produktiota: toinen on Maria Jotunin näytelmää Akka Pärsky ja Hilda Hussu sekä Rosa Liksomin ja Veikko Huovisen teksteihin perustuvaa näytelmää Ei niin pimeää ettei hymyllä kirkastuisi. - Vanhuksille esiintyminen piristää yleisöä ja on tekijöille tavattoman kivaa. Suuren teatterin suojissa työskentelevälle kiertueet ovat virkistävää vaihtelua. Usein käy vielä niin, että moni kiertueella esityksemme nähnyt tulee sitten meitä katsomaan myös Kansallisteatteriin. Toivon, että itsellänikin voimia riittää kiertue-elämään, joka sinänsä on aika vaativaa, Pacius kuvaa. - Sitä paitsi kiertueteatteri on alkuperäinen teatteri. Muinaiset esi-isämme ovat perustanee koko teatteritoiminnan kiertueteattereiden perustalle. Myös Kansallisteatterin alkutaipaleella kiertueita oli paljon nykyistä enemmän. Karin Pacius on ollut mukana tekemässä suo­sittua näytelmää Selviytymistarinoita. Se perustuu Lilli Loirin samannimiseen kirjaan. - Kirjan novelleista on näyttämölle poimittu kolme tarinaa. Niissä käsitellään alkoholismia eri näkökulmista. Esitän näitä koskettavia tarinoita erityisen mielelläni, sillä minussa taitaa olla annos saarnaajan vikaa, Pacius nauraa. - Alkoholismi on aiheensa ajankohtainen, aina ja kaikkialla. Uskon, että siinä esityk­ sessä on klassikkoaineista, joten toivon vielä saavani tehdä sitä jatkossakin. Hyviä ystäviä Karin Pacius istuu kahvikupposen äärellä Kansallisteatterin lämpiössä. Käynnissä on Maaseudun tulevaisuus -näytelmän loppusilaus. - Teatteri on toinen kotini. Olen ehdottomasti oikealla alalla ja monista pitkäaikaisis- Maaseudun tulevaisuus on kirvoittanut monet naurut myös tekijöiden joukossa. - En varmaan koskaan ole nauranut niin paljon, kun tehdessämme tätä. Jo käsikirjoitusta lukiessani hekottelin solkenaan. Leea ja Klaus Kelmola ovat onnistuneet tekemään jotain uutta ja säväyttävää. Näytelmä kertoo ihmisten ja eläinten suhteesta. Mukana on sekä ihmisiä että eläinhahmoja sulassa sekamelskassa.   Hän esittää maanviljelijä Petri Portaankorvan vanhaa narttukoira Lauraa. Tarinassa kerrotaan muun muassa eläinten huonosta asemasta yhteiskunnassa. Valtapeli ja kaltoinkohtelu ovat arkipäivää. Laura lähtee karkuun, mutta villi elämä metsässä ei kuitenkaan sovi kotikoirana eläneelle eläimelle ja hän palaa kotiin. - Vähitellen eläimet nousevat kapinaan. Onneksi maailmassa on myös rakkautta, ystävyyttä ja vaikka mitä. Näytelmässä on menoa, mutta myös opetus. Paciuksen kevätkauteen tulee uusi näytelmä  Äitipuoli. Huippusuositulla joulunäytel­ mällä Saiturin joulu on välivuosi, mutta se tulee ensi vuoden jouluna takaisin. Takana on juuri esitetty Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. Omapohjan näyttämöllä pyörivät nukketeatteri Perhosia askelten alla sekä klassikko Fedja-setä. kampaamo ? parturi ? kauneushoitola Kiitämme lauttasaarelaisia yrityksiä, yhdistyksiä sekäyksityisiä henkilöitä lahjoituksista kauneus&komeus-lahjakortti on hemmotteleva lahja hänelle, josta välität. ja saamastamme avusta onnistuneisiin JOULUMYYJÄISIIMME Senioritalossa 29.11.2014. Otavantie 5 ? 044 727 7577 ? www.kauneusjakomeus.fi 10 ta työtovereistani on tullut minulle lä­heisiä ystäviä. Joskus olen ihan surullinen, kun joku työkaveri poistuu esimerkiksi eläkkeelle. Viimeksi lavastemestarimme Mikko Ketola lähti ansaitsemilleen eläkepäiville, mutta jo ajatuskin tehdä töitä ilman häntä surettaa. Hän on ollut minulle hyvin merkittävä kumppani monissa töissä vuosikymmenten varrella. Hän kertoo, että teatterityön suola on monipuolisuus. Jokainen näytelmä ja jokainen esitys on tiimityötä. - Tässä joukossa on valtavasti väkeä ja osaamista joka suuntaan. Pidän myös näitä taustajoukkoja huippuammattilaisina. www.lauttasaari.fi KIITOS! Lauttasaaren Senioritalon Naistoimikunta Lauttasaari Nro 43 ? 4.12.2014
• Marianne Paloselle enkelit ovat rakkaita. Hänen näyttelynsä Lauttasaaren Kirkkokahvilassa tuo valkeutta harmaaseen talveen. Enkelinäyttely huokuu rauhaa Marianne Palonen on elänyt enkelten kanssa pitkään. Silloin tällöin hän haluaa tuoda aiheen myös taiteeseensa. Hän on vastikään avannut Kirkkokahvilassa näyttelyn, joka avaa ovet enkeleiden maailmaan. K Teksti ja kuvat Katja Pesonen un kulkee Lauttasaaren kirkon Kirkkokahvilaan, tuntee olonsa lämpimäksi ja suojatuksi. Puhtaan valkoisilla seinillä puhtaassa valossa on vieri vieressä suuria enkeliaiheisia tauluja, jotka tulevat niin lähelle, että tuntuu kuin ne ottaisivat syliin. Marianne Palosen työt ovat raikkaita, lohdullisia ja rauhoittavia. Ne on tehty pääosin akvarelleilla, mutta mukana on myös kollaaseja ja munatemperalla tehtyjä töitä. Esimerkiksi työssä Lumien­ keli Palonen on tehnyt herkän akvarellipohjan päälle enkelin suolalla. Töissä Gabriel ja Matkalla hän on pukenut enkelin sideharsoon. Palonen on tehnyt enkeliaiheisia töitä kauan. Se alkoi, kun hän 80-luvulla sommitteli kollaasin vanhalle harmaantuneelle puulle. Työn teemana oli eletty elämä ja materiaaleina kaikkea käytettyä. Tuolle puulle muodostui vanhoista kastemekoista suo­ jelusenkeli. Sen jälkeen hän on tehnyt enkeleitä säännöllisesti. Niihin sopii valkoinen, mutta ylipäätään hänellä on parhaillaan menossa valkoinen kausi. - Myös tekemäni maisemat ja muotokuvat ovat tällä hetkellä valkoisia. Valkoinen on haasteellinen väri, mutta siinä on useita eri sävyjä, joita käyttämällä yksiväriseenkin työhön saa syvyyttä. On myös Nro 43 ? 4.12.2014 erilaisia kikkoja, joiden avulla voi leikitellä, kuten veden lämpötila. Jos akvarellia maalaa kastamalla pensselin kylmään veteen, saa erilaisen jäljen kuin kastamalla sen keitettyyn veteen, hän valaisee. Aina läsnä Palonen on pitänyt vuosien saatossa useita yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut moniin yhteisnäyttelyihin. Parhaillaan hän on mukana Viipurin Taitelijaseuran 85-vuotisjuhlannäyttelyssä Järvenpään Taidemuseossa. Näyttely kestää 31. tammikuuta 2015 saakka. Palonen on opiskellut kuvataidetta ja erilaisia tekniikoita vuodesta -71 lähtien muun muassa Kuutti Lavosen ja Haruka Kashiman johdolla. Hänen mielestään koulutus tekee hyvää myös taiteilijoille, vaikka taide usein tapahtuukin enemmän intuition kuin suunnitelmallisuuden voimalla. On kuitenkin tiedettävä säännöt ennen kuin niitä voi rikkoa. - Käyn edelleen koulutuksissa mahdollisuuksien mukaan ja piirrän jatkuvasti. Piirtäminen kehittää tyyliä ja sitä kannattaa jokaisen taiteilijan ja sellaiseksi haluavan harjoittaa, hän sanoo vinkiksi. Enkeleitäkin hän on opiskellut monta vuotta, jopa niin paljon, että hän on pitänyt aiheesta luentoja, joissa hän käsittelee muun muassa enkeleiden historiaa ja tehtäviä. Tietoa hän on kerännyt muun muas- sa Kuolleen meren kääröistä. Palonen on kiinnostunut myös siitä, kuinka enkeleiden kuvaaminen taiteessa on muuttunut vuosisatojen kuluessa. - Taiteessa enkelit saivat siivet vasta 300-luvulla. Keskiajalla enkelit kuvattiin värikkäinä ja myös siivet olivat värilliset. Tällaisia näkee esimerkiksi freskoissa. Valkoinen on tullut enkeleiden väriksi vasta paljon myöhemmin, hän kertoo. Keskiajan henki huokuu myös Palosen näyttelyssä: kuusi työtä on tehty munatemperalla. Antiikin aikaan kehitetty tempera tuli keskiajalla suureen suosioon, mutta nykyään si­tä käytetään harvoin. Munatemperassa värien sidosaineena käytetään munankeltuaista. Palosen tällä tekniikalla puulevylle tehdyt työt, kuten Keskustelija, Enkelikuo­ ro, Valontuoja ja Lohduttajat tuovat mieleen aikaa nähneet ikonit. Palonen toivoo, että kävijät saisivat näyttelystä sisäistä rauhaa sekä rohkeutta kertoa omista enkelikokemuksistaan. - Aina, kun pidän enkelinäyttelyn, kuulen kävijöiltä aivan ihania ja uskomattomia enkelitarinoita. Ja enkelihän ei kuulu pelkästään jouluun, ne ovat elämässämme koko ajan. Marianne Palosen näyttely 22. jou­ lukuuta asti, Lauttasaaren kirkon Kirkkokahvilassa, Myllykallionrin­ ne 1. Esillä on myös näyttely Laut­ tasaaren seurakunnan lahjoituk­ seksi saaduista joulukoristeista, joissa niissäkin lentelee enkeleitä. Lauttasaari Enkelin puku, akvarelli ja paperi, 2008. www.lauttasaari.fi 11
• Lykin oppilaskunnan hallituksen toiminta on mukavaa ja antoisaa ta 2014 oppilaskunnan hallituksen päätöksestä. Kyseisenä päivänä on mahdollisuus mennä lähialueen yrityksiin tai yhdistyksiin työskentelemään. Oppilas voi myös mennä kotiin tai naapuriin tekemän vaikkapa kotitöitä, pihatöitä tai lastenhoitoa. Jos eivät edellä mainitut mahdollisuudet onnistu, oppilas voi jäädä koululle, missä harjoitellaan ryhmätyötaitoja. Taksvärkistä saatu tuotto, joka on siis vähintään 12 euroa per osallistuja, menee lyhentämättömänä Opettajat ilman rajoja ?projektille, jonka tarkoituksena on lähettää lauttasaarelaisia opettajia Kambodzhaan kouluttamaan paikallisia opettajia. Teksti Camilla von Hertzen, 9C Kuva Anna Saurama L auttasaaren yhteiskoulun oppilaskunnan muodostavat yläkoulu ja lukio, ja oppilaskuntaan kuuluu jokainen oppilas ja opiskelija. Lauttasaaren yhteiskoulun op­ pilaskunnan hallitus puolestaan koostuu joukosta oppilaita ja opiskelijoita, jotka on valittu jokaisesta luokasta tai ryhmästä äänestyksen tuloksena. Lisäksi innokkaita osallistujia on otettu mukaan myöhemmin lukuvuoden aikana. Oppilaskunnan hallitustoiminta on tärkeää, sillä se on mukava tapa oppilaille saada äänensä kuuluviin. Kokouksissa keskustellaan sekä yläkoulun että lukion asioista ja pyritään parantamaan mahdollisia epäkohtia. Joka kuukausi oppilaskunnan hallitus tapaa koulumme rehtoreita, ja täten meillä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa asioihin suoraan keskustelemalla rehtoreiden kanssa. Esimerkiksi lukion arviointiviikkoon liit­tyvistä asioista on keskusteltu heidän kanssaan. Myöskin viimeistä välituntia pidennettiin viidellä minuutilla oppilaskunnan hallituksen aloitteesta, sillä kyseisellä välitunnilla ei ehtinyt kunnolla syömään välipalaa myöhästymättä viimeiseltä oppitunnilta. Järjestämme myös erilaisia tapahtumia lukuvuoden aikana, kuten Halloween-naamiaiset lokakuun lopulla ja munajahti pääsiäisenä. Koko Lykin oppilaskunta koolla yleiskokouksessa lukuvuoden alussa. Lavalla oppilaskunnan hallituksen jäsenet. ta. Puurojuhla on jo pitkään jatkunut perinne ja esimerkiksi viime vuonna arpajaisten päävoittona oli Applen tablettitietokone, jonka oppilaskunnan hallituksen väki hankki. Myös koulun koristelu hoitui heidän avullaan. dän vanhempansa sekä entiset opiskelijat ovat tervetulleita pientä sisäänpääsymaksua vastaan. Myös Myllykallion ala-asteen viides- ja kuudesluokkalaiset on kutsuttu. Luvassa on muun muassa musiikkiesityksiä, arpajaiset ja puuroa on totta kai tarjolla. Puurojuhla järjestetään tänäkin vuonna 11. joulukuuta. Lykin yläkoulun oppilaat, hei- Lauttasaaren yhteiskoulun koko oppilaskunta osallistuu taksvärkkipäivään 16. joulukuu- Lauttasaaren yhteiskoulun oppilaskunnan hal­lituksen toiminta on mukavaa ja antoisaa, ja siitä saa oivia eväitä tulevaisuuden käytäntöjä varten. Mahdollisuus vaikuttaa, akuutin tiedon saaminen eri asioista ja uudet tuttavuudet ovat muutamia Lykin oppilaskunnan hallituksen monista positiivisista puolista. Artikkelin kirjoittaja on Lykin oppilaskunnan hallituksen jäsen. 12 - piirsi Copyright: Toto Fogelberg-Kailan perikunta Pekka Puupää Koulumme perinteinen puurojuhla on järjestetty oppilaskunnan hallituksen toimes- Vuoden 2015 kevät- ja syyslukukautta varten äänestetään uusi oppilaskunnan hallitus vuoden 2014 loppuun mennessä. Jokaisella Lauttasaaren yhteiskoulun oppilaalla ja opiskelijalla on ollut mahdollisuus hakea oppilaskunnan hallitukseen. Mikäli hakijaehdokkaita on tullut runsain määrin, järjestetään vaalit. Vaaleissa jokaisesta luokasta ja ryhmästä valitaan demokraattisella äänestyksellä yksi oppilaskunnan hallituksen jäsen, halukkaita löytyessä useampikin. www.lauttasaari.fi Lauttasaari Nro 43 ? 4.12.2014
• Musiikkia Lauttasaaren kirkossa joulun alla 2014 Ti 9.12. klo 18 Lauttasaaren musiikkiopiston orkestereiden konsertti. Vapaa pääsy To 11.12. klo 13 Suomalaisen Klubin mieslaulajien joulukonsertti, johtaa Henrik Lamberg. Vapaa pääsy, ohjelma 5? Pe 12.12. klo 18 Herättäjä-yhdistyksen Helsingin kuorojen konsertti: Herännäisnuorten kuoro, joht Hanna-Maria Hapuli, mieskuoro Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen ja Seuratuvan virsikuoro, joht. Taina Sulkanen.Vapaa pääsy, ohjelma 10 ? piilolasit.indd 1 21/10/14 11:48 Su 14.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut. Jousiyhtye, johtaa Teemu Hämäläinen, Tom Nyman, Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro, Marjukka Andersson, Juha Rintamäki. Kolehti Ma 15.12. klo 19 Savolaisen Osakunnan Laulajat, johtaa Dani Juris. Vapaa pääsy, ohjelma 10? Ti 16.12. klo 18 Lauttasaaren musiikkiopiston jouluiset laulut. Vapaa pääsy To 18.12. klo 19 Suomen Laulun joulukonsertti, Esko Kallio. Liput 20 ja 15/10 ?. Niitä saa kuorolaisilta, kuoron nettikaupasta ja tuntia ennen ovelta. La 20.12. klo 15 Lasten Kauneimmat joululaulut. Marjukka Andersson, Lapsikuoro Aino Valojärven johdolla ja Annette Markkunen. La 20.12. klo 18 Lauttasaaren Laulajien joulukonsertti, johtaa Victoria Meerson. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ? Nro 43 ? 4.12.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 13
• Toimintapalsta Drumsö Pensionärer rf firar sin traditionella Grötfest måndagen 8 de­ cember kl 14.00. Drumsö lågstadieskolas Lucia med följe medverkar, besök av Julgubben så alla som anmält sig hämtar en liten julklapp till Julgubbens säck. VÄLKOMMEN. LAUTTASAAREN KANSALLISET SENIORIT RY - LAKE Ma 8.12. klo 12.00 (tasan) Joulupuuro Seura­ kuntasalissa. Monipuolista ohjelmaa, joulupuuroa, kahvit, joulutorttu 5,-. Ilmoittautumiset ja maksut alkukevään teatteritilaisuuksiin (?Otetaan toiset? 28.1.2015, hinta 36,-, ?Europeus? 3.2.2015, hinta 26,-, ?SLAVA!Kunnia? 6.3.2015, hinta 36,-) klo 11.30-12.00 tai tilaisuuden jälkeen. Lauttasaaren laulajat Lauttasaaren Laulajien ja Pyhän Hermanin kuoron joulukonsertti Uspenskin katedraalissa per­ jantaina 19.12. klo 19.00. Johtavat: Victoria Meer­ son ja Petri Hakonen. Lauttasaaren Laulajien joulukonsertti Lauttasaa­ ren kirkossa lauantaina 20.12. klo 18.00. Johtaa: Victoria Meerson. Säestys: Violeta Kovala. Lauttasaaren martat MARTTAILTA tiistaina 9.12. kello 18.00 Pirkon luona. Aihe: JOULUJUHLA NYYTTÄRIT. Jos kysyttävää, soita Leena 040 512 5703. Rauhallista Joulua toivottaa Lauttasaaren Martat. Lauttasaaren musiikkiopisto Musiikkiopiston tulevia tapahtumia: ma 8.12. klo 18.00 Pianistien konsertti, Taru Myöhänen-Mäkelän ja Risto-Matti Marinin oppilaat esiintyvät ma 8.12. klo 17.00 Muskarilaisten joulujuhlat (iltaryhmät) Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa ma 8.12. klo 18.30 Muskarilaisten joulujuhlat (iltaryhmät) Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa ti 9.12. klo 18.00 Jousiorkestereiden konsertti Lauttasaaren kirkossa ke 10.12. klo 18.00 Sellistien konsertti, Laura Saaren oppilaat esiintyvät pe 12.12. klo 18.00 Joulupuhallus ma 15.12. klo 18.00 Pianistien konsertti, Leena Kotkavuoren oppilaat esiintyvät ti 16.12. klo 18.00 Musiikkiopiston joululaulukonsertti Lauttasaaren kirkossa ke 17.12. klo 19.00 Kitaristien konsertti, Matti Riutamaan ja Mikael Rechardtin oppilaat esiintyvät ke 17.12. klo 19.00 Lauttasaaren musiikkiopiston ja EMO:n oboistien joulukonsertti kuvataideluokassa 2. krs Kaikki konsertit ovat Mirjam Helin-salissa, jos ei toisin mainita. Myllykalliontie 3. Lauttasaaren Sosialidemokraatit Professori, kansanedustajaehdokas Pentti Arajär­ vi puhuu ajankohtaisesta aiheesta ?Välttämätön SOTE? avoimessa pikkujoulussa perjantaina 12.12. klo 19 Ravintola Persiljassa (Tallbergin puistotie 1). Johtokunta järjestäytyy tuntia aiemmin. Tapahtuma on avoin jäsenten perheenjäsenille, ystäville ja seuralaisille. Ilmoittautumiset ennakkoon 9.12. mennessä Kimmo, 050 452 4432 tai Risto, 0400 204 844. Lämpimästi Tervetuloa! LASY on mukana Itsenäisyyspäivän aaton tansseissa perjantaina 5.12. klo 19- Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A, Juhlasali, 00530 Helsinki. Juhlapuheen pitää SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin. Helsingin Sosialidemokraattien puheenjohtaja Risto Kolanen avaa itsenäisyysjuhlan viimeisen kerran. Musiikista vastaa Into MIELI & SET. Juhlasalin ovet ja baari avataan klo 18.30. Saarelainen eduskuntavaaliehdokas Nina Castén kutsuu tiistaina 9.12 klo 10, Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon, Arkadiankatu 3, ?Euroopan omatunto? ? raportin julkistamistilaisuuteen. Raporttia esittelevät Castén ja Drom ry:n puheenjohtaja Veijo Bal­ tzar. Pääkommenttipuheenvuorot pitävät kansanedustajat Pekka Haavisto, Maria Guzenina ja Kimmo Tiilikainen. Lisätiedot: Nina Castén, nina. casten@gmail.com, p. 044 509 0683. www.drom.fi Enemmän tietoa demareiden tapahtumista www. stadindemarit.fi/tapahtumat LUOVUUDEN TORI AGORA RY Syyskauden joogaryhmät tiistaisin Nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraavasti: dynaa­ minen jooga klo 9.30 - 10.45, hatha jooga klo 10.45-12.15. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Virva 14 www.lauttasaari.fi Garam 041 444 1225. Tietoja toiminnastamme www.agoratori.net MLL LAUTTASAAREN PAIKALLISYHDISTYS UUSI TANSSITAN VAUVAA -RYHMÄ alkaa. Tule liikkumaan mukavasti ja pehmeästi musiikin tahdissa yhdessä vauvasi kanssa. Tanssitan Vauvaa -liikuntaryhmä vanhemmille ja vauvoille tiistaisin kello 17.15-­18.30 27.1.-­17.3.2015 (7 krt, 17.2. ei tuntia) Paikka: Lahnalahden leikkipuisto Lauttasaarentie 40-42, 00200 Helsinki Ohjelma koostuu helpoista tanssillisista osioista sekä kevyistä lihasvoimaa parantavista sarjoista.Tanssin päätteeksi on varattu aikaa seurustelulle. Ryhmään voit osallistua, kun vauvasi on täyttänyt kolme kuukautta, mutta on vielä alle 1-vuotias. Vauvan tulee osata kannatella päätään. Ohjaajana lasten fysioterapeutti Marina Hasselblatt. Osallistumismaksu 65 e MLL:n jäsenet ja 85 e ei jäsenet. Osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Kurssi järjestetään, mikäli osallistujia on riittävästi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: hanna.ventola@gmail.com YHDESSÄ VANHEMPANA -ILLAT Lauttasaaren kirkon kirkkokahvilassa klo 17.30-19. Viimeisellä kerralla, 18.12. aiheena Perheen voimavarat. Tule pohtimaan vanhemmuuden ja parisuhteen peruskysymyksiä yhdessä partnerisi kanssa sekä viettämään iltaa ilman lapsia, hyvässä seurassa. Vertaisohjaajien juontamat Illat sopivat kaikenikäisille vanhemmille. Tarjolla on iltapala. Maksuttomaan lastenhoitoon (yli 1-vuotiaille) ja iltapalalle ilmoittautuminen viikkoa ennen iltaa: kari.koponen@mll.fi. Tervetuloa. PERHEKAHVILA. MLL:n perhekahvila keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajalla, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo). Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Lapsille on leluja ja paljon leikkikavereita - vanhemmat saavat toisistaan vertaistukea ja uusia ystäviä. Haemme perhekahvilalle vetäjiä syksylle ja keväälle, mikäli vapaaehtoistyö kiinnostaa, olethan pikimmiten yhteydessä: stella.salava@gmail.com SYKSYN 2014 OHJELMAA: 10.12.2014 Terve suu lapselle, hammashoitoja Marianna Uusi-Autti. MLL lastenvaatekeräys Marskin Muksuille. Tuo valmiiksi muovikasseihin tai laatikoihin pakatut lastenvaatteet ja lelut klo 9.30-11 välillä Apajalle. 17.12.2014 Kaikille avoin joulumuskari klo 10.30 ja KidMemo-esittely, Jenni Lahti - Syksyn viimeinen perhekahvila ISÄ-LAPSI-KERHO kokoontuu Lahnalahden leikkipuistossa aina keskiviikkoisin klo 17-18.30. Tervetuloa viettämään aikaa muiden isien kanssa ja ideoimaan ohjelmaa. LAHNALAHDEN LEIKKIPUISTO Vauva-aamu maanantaisin klo 10-12 ja perheaamu perjantaisin klo 10-12. Aamut ovat avoinna kaikille vanhemille lapsineen. ToPoLa ToPoLan tulevat ottelut Lauttasaaren yhteiskoululla (Isokaari 19). Tarkastakaa mahdolliset muutokset seuran kotisivuilta osoitteesta www.topola.fi/pelaa. Kaikki mukaan kannustamaan ToPoLaa! Su 7.12. klo 17.30 Naiset: ToPoLa Koristajat - Tiks-Edari ÖPPNA DAGHEMMET TALLEN BARN från 0 år är tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 (Bibliotekshuset) tisdag, tors­ dag och fredag kl. 9-13. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackom­ panjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Kul SPRÅKBAD/KIELIKYLPY för er som inte har svenska som modersmål. Välkomna! Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppettider, www.folkhalsan.fi/drumso. Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus Myllykallionrinne 1 Virasto: ma,ti,to,pe klo 9-14 ja ke 13-18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi arkisin ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Dia­ koniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 4.12. Klo 12-13.30 Torstaipiiri. Mistä viime käden joululahjat? Klo 15.-15.45 Lapsikuoro ala­ koululaisille seurakuntasalissa. Klo 18-21 Kryptaillat nuorille. Pe 5.12.Avoin perhekerho kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoitajille. La 6.12. klo 10.30 Vierailu sankarihaudoilla. Klo 11 Itsenäisyyspäivän kaksikielinen sanaju­ malanpalvelus. Liturgi Juha Rintamäki, församlingspastor Maria Repo-Rostedt, kanttori Marjukka Andersson, Matti Holopainen ja Anna Paajanen, Seppo Kataila. Mieskuoro Manifestum. Jumalanpalveluksen jälkeen kahvitarjoilu. Klo 16 Itsenäi­ syyspäivän juhla. Järj. Lauttasaaren seurakunta ja Lauttasaari-Seura. Marjukka Andersson, urut, Lauttasaaren orkesteri, Lauttasaaren laulajat. Su 7.12. klo 11 Messu Liturgi Reima Niemelä, kanttori Marjukka Andersson. Kylli Tikkanen ja Mauno Viitanen. Klo 12.30-14.30 Virva Garamin oppilaiden joulumatinea. Vapaa pääsy. Ma 8.12. klo 9 - 12 Avoin perhekerho kaikille lapsille, vanhemmille ja lastenhoitajille. Klo 18.30 Kirkon kamarikuoron harjoitukset, Marjukka Andersson. Klo 17-20.30 Savenvalajat, vetäjänä Hanna Vuorio. Klo 17 Pienoismallikerho varhaisnuorille. Klo 18 Elektroniikkakerho varhaisnuorille. Ti 9.12. Klo 13 Äiti-Teresa ?piiri, kirkon B-porras. Klo 15 Krypta-klubi 7-10-vuotiaille Pelaillaan ja tavataan kavereita. Ainoastaan tiistaisin kryptassa myydään karkkia. Klo 18 Avoin rukouspiiri Lauttasaaren kirkolla, B-porras toinen kerros. Klo 18 Musiikkiopiston jousiorkestereiden konsertti. Vapaa pääsy. Ke 10.12. Klo 15 Krypta-klubi 7-9-vuotiaille ja klo 17 10-14 ?vuotiaille. Oma klubi kaikille jotka ovat jo liian ?isoja? nuorempien joukkoon, mutta vielä liian nuoria nuorteniltoihin. Klo 16-18 Saa­ ripallo. Säbää, futsalia, korista, polttopalloa. Klo 17 Warhammer-kerho varhaisnuorille. Tehdään fantasiahahmoja ja pelataan niillä. materiaalimaksua. At 7 pm Wednesday evening discussion series. Short introduction pastor Hans Krause. Lauttasaari Church Café. More information Lauri Ijäs 050 373 5162. Klo 19 Viikkomessu Reima Niemelä, Aino Valojärvi. To 11.12. klo 12 alkaen Torstaipiirin viimeinen kerta. Klo 13 Suomalaisen klubin mieslaulaji­ en konsertti, johtaa Henrik Lamberg. Ohjelma 5 e, vapaa pääsy. Klo 17.30 Saarikuoro klo 19 Saa­ rimessu. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet Raamattupiiri. Hepr.12 ja 13. Muuta: Kirkkokahvila avoinna ma, ti, to ja pe klo 10-17 ja ke 10-21. Lounas klo 11-13. Pappi tavattavissa to klo 13-15 ja diakoniatyöntekijä ti, to, pe klo 11-13. Lounaslista seurakunnan verkkosivuilla. Marianne Palosen Enkeleitä ?näyttely Kirkkokahvilan aulatiloissa 25.11.-22.12.2014. Enkeliaiheisia akvarelleja ja maalauksia. Tervetuloa nauttimaan enkeleistä ja adventin tunnelmasta. Kahvilassa myös näytteillä enkeliaiheisia joulukoristeita diakonian testamenttilahjoituksesta. Tulossa Jouluretki Lohjan Vivamon Raamat­ tu-kylään 17.12.2014. Ihmeellinen ilo: Raamattukylä esittää jouluevankeliumin tapahtumat vaelluksena ulkona. Kesto n. 1 h. Varaudu lämpimin vaattein ja jalkinein. Lähtö sankarihaudoilta klo 11.30, mukaan mahtuu 30 henkilöä. Syömme Vivamossa lounaan, jonka jälkeen vaellus, paluu klo Laru -tori 16 jälkeen. Hinta 20 e maksetaan bussissa. Ilmoittautumiset ruokavalioineen 11.12. mennessä taina. viherkari@evl.fi 09-2340 4323 tai kirkkoherranvirastoon 09-2340 4300. Johannes församling Fr 5.12 kl. 10?11.30: Familjefredag i Hörnan. Wiklund. Kl. 12.15?13.30: Veckolunch i Högbergsgården, Högbergsgatan 10 E. Välkommen på middagsbön i Johanneskyrkan kl. 12. Lö 6.12 kl. 11: Gudstjänst på Finlands självs­ tändighetsdag i Drumsö kyrka tillsammans med Drumsö församling. Rintamäki, Repo-Rostedt, Enlund, Andersson. Uppvaktning vid Drumsö hjältegravar kl. 10.30. Kyrkkaffe i S:t Jacob kyrkas församlingssal. Kl. 12: Högmässa med Helsingfors Svenska Krigs­ veteraner r.f. i Johanneskyrkan. Lindström, Almqvist. Akademiska Sångföreningen, dir. Kari Turunen. Kl. 12: Ekumenisk festgudstjänst på Finlands självständighetsdag i Helsingfors domkyrka. Predikant: Biskop Irja Askola. Cantores Minores. Kom i god tid före så det finns plats! Sö 7.12 kl. 12: Högmässa med kyrkoherdeinstallation i Johanneskyrkan. Lindström, Westerlund, biskop Björn Vikström. Johannes församlings kantori. Tomas Vokalensemble, S:t Jacobskören och Chorus Sanctae Ceciliae. Kyrklunch. ?Bånga stans bästa mässa i Johanneskyrkan 7.12? Må 8.12 kl. 10?11.30: Familjemåndag i Hörnan. Wiklund. Ti 9.12 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan. Dag-Ulrik Almqvist, orgel och John Emanuelsson, violin. Kl. 19: Mariavesper i Johanneskyrkan. BusckNielsen, Böckerman. On 10.12 kl. 14?15.30, Gemensam julfest för Diakoniträffen & Cellträffen. Gertrud Strandén, Bo Ekman, Eivor Norrbäck, Karin Salenius. Kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan. Lindström, Enlund. Middagsbön i Johanneskyrkan må-fr kl. 12 Ny grupp! ?Att minnas ger styrka? Christine Zitting (diskussionsledare och ? terapeut)kommer att starta en diskussionsgrupp i församlingens regi i februari 2015. Tilläggsuppgifter fås av Barbro Ollberg tfn: 050 380 0656. JEHOVAN TODISTAJAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 7.12.2014 klo 17.00: ?Hyväksyykö Jumala kuvien käytön palvonnassa??. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ?Säi­ lytä horjumaton usko Valtakuntaan?. Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi Laru-torin rivi-ilmoitukset maksavat 5 e/rivi. Riville mahtuu n. 25 merkkiä. Lähetä ilmoitustekstisi osoitteeseen seura@lauttasaari.fi tai soita 050 591 6466. Torstaisin ilmestyvän lehden viimeinen aineistopäivä on saman viikon maanantai. Vuokralle tarjotaan Ostetaan Viihtyisä pieni kolmio Haah- Parvekkeellinen yksiö katiellä pidemm. tai lyhyemm. Lauttasaaresta! Huoneiston ajaksi. Tied. 040 520 5284. kunnolla EI väliä. Yhtiössä isot remontit tehty. 2 Ulla Becker 050 58 58 678 Hieno 2 h+k, 54 m L-saari, Puistok.19. Lyh.aik.sopimus. KeskusAA-kokouksia taan 10 min bussiyht. Ma klo 18.00, to klo 18.30 Tied. 040 583 6092/Pauli ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. **VUOKRATAAN** hyvällä paikalla näyttävä kulmaliikehuoneisto 91,5 m2.Nahkahousuntie 1. P. 050 525 4480, 0500 500 286. Lauttasaari Sanomalehtien liiton jäsen Perustettu 1968 Painos 12 500 kpl Lehti ilmestyy torstaisin. Kustantaja Lauttasaari-Seura Kauppaneuvoksentie 18 00200 Helsinki www.lauttasaari.fi Lauttasaari Toimitus Katja Pesonen toimittaja 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Nina Talmén päätoimittaja 040 528 6301 paatoimittaja@lauttasaari.fi Leena Valtola ilmoitusmyynti, laskutus 050 591 6466 seura@lauttasaari.fi Tilausmaksu kotimaa 35 euroa/vsk + alv 10% Palvelukseen halutaan Pyörätuolissa istuvan yliopisto-opiskelijan henk. koht. avustaja 16 h/vko. Työpäivät ma ja pe. Jätäthän yst. hakemuksen os. postilaatikko18@gmail.com 11.12. klo 16.00 mennessä. Tiedustelut, p. 044 365 8819. Aineistot Ilmoitusaineisto ma klo 12 mennessä. Tarkemmat tiedot www.lauttasaari.fi Taitto Ars Today, 09 693 1006 arstoday@arstoday.fi Paino Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu Itella Oyj Lauttasaari-Seura myös Facebookissa Nro 43 ? 4.12.2014
• Palveluja tarjotaan ATK-palvelua Hammasproteesipalvelua Kampaamoja - Partureita Kotisiivousta Oikeusapua Remontteja Autokorjaamoja Putkiliikkeitä Kukkakauppoja Hoivapalvelua Siivousta Pyörähuoltoa Punaisen Huvilan kokoustilat vuokrattavana arkisin Jalkahoitoa Varaa Eläinkauppoja ilmoitustilasi P. 050 591 6466 Fysikaalisia hoitolaitoksia Jäsenkorjausta Kauneudenhoitoa Lauttasaari-Seuran jäsenille 36 ?/h muille 45 ?/h Tilat sopivat max. 30 hlön tilaisuuksiin. Tiedustelut: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466 Lukkoliikkeitä KAUNEUSPALVELUT Lauttasaarilehti on luettavissa osoitteessa www.lehtiluukku.fi jo torstaiaamusta lähtien. Valokuvausta Kalusteita www.lauttasaari.fi Hammaslääkäreitä Lauttasaari-Seuran toimisto Punaisella Huvilalla on avoinna maanantaisin klo 9.30-16.30. muina päivinä sopimuksen mukaan. Varastointia Yhteydenotot: seura@lauttasaari.fi tai 050 591 6466. Punaisen Huvilan juhlatilat vuokrattavana viikonloppuisin Lauttasaari-Seuran jäsenille 192 ?/pv, muille 240 ?/pv. Tilat sopivat max. 30 hlön tilaisuuksiin. Tied.: seura@lauttasaari.fi tai p. 050 591 6466 Nro 43 ? 4.12.2014 Lauttasaari www.lauttasaari.fi 15
• Palvelemme ma?pe 7?21, la 6.12. suljettu, su 12?21 Lisää etuja osoitteesta smarkethokelanto.fi 8 Hinta voimassa to?pe 4.?5.12. 90 /kg Snellman Naudan sisäpaisti maustettu n. 1,2 kg/pkt Suomalainen 2/talous Kuva: Pro Kala ry 6 Hinta voimassa to?pe 27.11.?5.12. 5 90 1 Suomalainen 59 /kg Tamminen Tuoresuolattu pikkukinkku n. 1,5 kg/pkt Suomalainen Kotimaista Broilerin ohutleikkeet 430?500 g (13,00?11,18/kg) 3 69 59 Rainbow Uunijuurekset 600 g (2,82/kg) Fazer Kääreelliset konvehtirasiat 320?350 g (11,22?10,26/kg) 1 Hinta voimassa ma?ma 1.?8.12. 95 /kg Suomi Kurkku 1 99 Castello Sini- tai valkohomejuustot (ei tryffeli) 150 g (13,27/kg) 0 Palvelutorilta to?pe 4.?5.12. Hinta voimassa ma?ma 1.?8.12. 8 95 2 90 /ps Suomi Rainbow Porkkana-, punajuuri- tai lanttupussi 2 kg (0,48/kg) 99 Hartwall Novelle kivennäisvesi 2 x 1,5 l (0,73/l) (sis. pantit 0,80) /kg Arvo Kokkonen Kasvatettu Nieriä Suomalainen 19 Hinta voimassa 26.3.2014 alkaen 26 Hartwall Lapin Kulta 18-pack 5,94 l (2,79/l) (sis. pantit 2,70) Hinnat voimassa Itälahdenkadun ja Ruoholahden S-marketeissa 28.12. asti, ellei toisin mainita. Palvelemme ma?pe 7?21, la 6.12. suljettu, su 12?21 S-market Itälahdenkatu, Itälahdenkatu 27, p. 010 76 66000 S-market Ruoholahti, Itämerenkatu 15, p. 010 76 61300 BONUS JOPA 5 % 16 www.lauttasaari.fi MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % Lauttasaari SMARKETHOKELANTO.FI Nro 43 ? 4.12.2014