1 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 16.1.2014 • Lauttasaari-Seura • Drumsö-Sällskapet • www.lauttasaari.fi • Perustettu 1968 • Nro 3 Tarjouksessa hyviä unia. Hästens Store Helsinki, Lönnrotinkatu 11. Ma–pe 10–18, la 10–15, p. 020 7801 370. Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,28 snt + 1,49 snt/min tai matkapuhelimesta 8,28 snt + 16,56 snt/min www.vepsalainen.com MALLIVUOT EITA EDULLISEST I! hastens.com Uudistamme Hästens-osastomme, nyt myymälämalleja edullisesti. esim. Hästens Luxuria -parivuode, 180 x 200 cm, norm. 8.740,sis. BJ-sijauspatjan ja vakiojalat NYT 5.995,Asunnon myynti-, vuokrausja asuntosijoituspalvelut. www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878 Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Oikeita ihmisiä asuntoasioihin. Itälahdenkatu 2 Autohallipaikka 14,5 m², 25 000 € Arif Hamidulla, YKV, LKV 041-537 6060 Tallbergin Puistotie 6 B 2h, k, kph, p 58 m², 243 000 € Marjaleena Leminen LKV 040-763 5415 Melkonkuja 1 E 2h, k, kph, vh, p E: D 2012 60,5 m², 359 000 € Jaakko Torvinen, LKV 041-537 6071 Jaakko Torvinen, LKV 041-537 6071 jaakko@takio.com Arif Hamidulla, LKV YKV 041-537 6060 arif@takio.com Marjaleena Leminen, LKV 040-763 5415 marjaleena@takio.com Mikko Tarkki, LKV 0400-612 011 mikko@takio.com Pekka Viilto, KeD 040-042 1073 pekka@takio.com Kotiapu-Koralli Puh. 09-2289 0502 Fax 09 -2289 0503 koralli@kolumbus.fi www.kotiapukoralli.fi Gyldenintie 3 00200 Helsinki Ota avuksesi Kotiapu-Koralli Lauttasaaressa kotiapu on lähellä! Kotiapu-Korallin osaavat ja luotettavat työntekijät hoitavat kotisi kuntoon ammattitaidolla ja kotitalousvähennyksin (www.vero.fi). Lisäksi saat meiltä ainutlaatuisen työtakuun: jos et ole tyytyväinen palveluumme, asia korjataan veloituksetta! Kotiapu-Koralli hoitaa puolestasi • Siivoukset: viikko-, kausija muuttosiivoukset. • Muut kotityöt: ikkunoiden pesu, tiskaus, vaatehuolto, kukkien hoito, kaupassa käynnit. Crape Oy LKV – Yrjönkatu 8-10, 00120 Helsinki puhelin (09) 668 710 – www.crape.fi Valjasta kaupungin paras tiedustelupalvelu avuksesi! www.crape.fi Koti Saaresta? Kiinteistömaailma Asuntovarma Oy LKV Lauttasaarentie 16 • Puh. 622 4141 • lauttasaari@kiinteistomaailma.fi Nämäkin asunnot ovat meillä myynnissä: Eila Haikala MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT 050 4640 207 Päivi Holmberg MYYNTINEUVOTTELIJA, KED 050 406 9459 Susan Hyvönen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV 044 2025 777 Merja Halsti KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV 040 7336 730 Eero Heino KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV, KED 050 5151 801 Jussi Mansikka YRITTÄJÄ, KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ, LKV 050 2993 Ruukinlahdentie 2, 4h, k, kph, vh, p, 84 m 2 , vh. 377.000 € . Pohjoiskaari 29, 1h, kk, askartelutila, 60 m 2 , vh. 119.000 € . Katajaharjuntie 7-9, 2h, kk, p, 51 m 2 , vh. 249.000 € . Vattuniemenkatu 18, 3h, k, p, 72 m 2 , vh. 339.000 € . Asiakkaani etsii vuokralle 3 h huoneistoa Lauttasaaressa 6 kk määräajaksi. VUOKRAUKSESTA EI KULUJA VUOKRANANTAJALLE. Ota yhteyttä Eero Heino 050 5151801.
2 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 Meiltä ja muualta Koonnut: Irmeli Karhiaho Pääkirjoitus 16.1.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 3.12.2013 Vision 2050 yleiskaavan suunnittelun perustaksi. Sen mukaan tulevaisuudessa Helsinki on nopeasti kasvava urbaani raideliikenteen verkostokaupunki, jolla on laajentuva pääkeskus ja kehittyviä keskustoja. Vision teemoja ovat myös merellinen Helsinki, kestävän liikkumisen kaupunki, houkuttelevan asumisen kaupunki ja taloudellisen kasvun ja työpaikkojen Helsinki. Vuonna 2050 Helsingissä olisi 860 000 asukasta ja 560 000 työpaikkaa. Vaikka suunnitelmat tuntuvat kaukaisilta, nyt on aika vaikuttaa. Uusi yleiskaava esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle tämän vuoden lopussa. Lauttasaarelaisille asia on ajankohtainen nyt, sillä Lauttasaari-Seuran edustajat on kutsuttu tässä kuussa pidettävään seminaariin käsittelemään kaupunginosien kehittämistä ja tulevaisuutta vision pohjalta. Vision 2050 taustatyö on tehty huolellisesti ja monipuolisesti. Toimintaympäristön muutoksia tarkasteltiin kaupunkitalouden, arjen kaupungin, hyvän elämän, ekotehokkuuden ja ilmastonmuutoksen, väestön kasvun ja kansainvälisyyden näkökulmista. Vuonna 2050 Helsinki koostuu kymmenestä laajasta kaupun ginosakokonaisuudesta. Lauttasaari kuuluu kantakaupunkikoko naisuuteen. Visiossa Lauttasaari mainitaan nimeltä vain, kun esitellään merellistä asumiskokeilua Purjeentekijänkujalla. Idean mukaan jopa kokonaiset korttelit kulkuväylineen voitaisiin perustaa suoraan meren pohjaan pilareille. Visio tuo suuria muutoksia Lauttasaaren kaavoitukseen. Saaren merellisyys lisää houkuttelevuutta. Urbaanisuus vaatii rakentamisen tiivistämistä sekä uudisettä täydennysrakentamisena. Suunnitellaan, että urbaaneissa aluekokonaisuuksissa on erityyppisiä toimintoja, palvelut ovat hyvin saavutettavissa ja joukkoliikenneyhteydet ovat tehokkaat. Toiminnot ovat ”jalankulkijan mittakaavassa”. Tiivis rakentaminen mahdollistaa kestävät energiaratkaisut ja on tärkeä keino hidastaa ilmastonmuutosta. Tietyt osat Lauttasaaresta ja Koivusaari tulevat olemaan elinkeinojen osalta ”tuottavuuden huippualuetta”. Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäyttöä tehostetaan ja alueet muutetaan urbaaniksi kaupunkitilaksi. Asukasluvun muutos on suurin saaren pohjoisosassa ja Koivusaaressa. Samoille alueille kaavaillaan suurta työpaikkojen lisäystä. Kaupunkisuunnittelulautakunta vaikuttaa olevan vahvasti sitoutunut visioon. Kaavoituksen perusteita muutetaan ja arvovalintoja tehdään. Visio herättää useita kysymyksiä: mitä Lauttasaaressa pitää toteuttaa ja mitä jättää toteuttamatta? Kehitetäänkö saarta nykyisten vai tulevien asukkaiden ehdoilla? Säilyykö Lauttasaaren monipuolinen luonto tai saaren tietynlainen kylämäinen tunnelma, vai tuleeko siitä täyteen ahdettu kivikaupunki? Tulevasta kaavasta, kuten tässä lehdessä esitellystä Metron liityntäliikenteestäkin, on tarve käydä tiivistä keskustelua. Hyvät saarelaiset, tulkaa mukaan vaikuttamaan! Katri Penttinen Lauttasaari-Seuran hallituksen ja kaavatyöryhmän jäsen Helsingistä urbaani elämää sykkivä metropoli entä Lauttasaari? Helsingin seurakuntien Big Band -yhtyeen toiminta alkoi viisitoista vuotta sitten konsertista, jossa esitettiin kaksi kappaletta solistin kanssa. Yhdessä musisoiminen tuntui niin hyvältä, että porukka päätti jatkaa mukavaa toimintaa. Yhtyeen kaikki soittajat ovat seurakuntien työntekijöitä. Pian laulusolisti vaihdettiin kanttoreista koottuun naiskvartettiin, joka otti nimekseen Yön kuningattaret. Yön kuningattaret Jonna Imeläinen, Eva Henricson, Hanna Lavaste ja Teija Tuukkanen konsertoi Lauttasaaren kirkossa sunnuntaina 19.1. kello 18.00. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa. Vuosien varrella osa soittajista ja laulajista on vaihtunut, koska kirkon työntekijöille on aina vaikea löytää yhteistä aikaa harjoituksiin ja keikoille. Musiikin harrastelijoista koottu yhtye esiintyy vuosittain noin neljä kertaa, kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Ammattilaisia edustavat mukana toimivat kanttorit. Bändin Big Band Pyhimykset ja Yön kuningattaret kirkolla Yön kuningattaret: Jonna Imeläinen, Eva Henricson, Hanna Lavaste ja Teija Tuukkanen. ka pellimestari on pasunisti, Kaartin soittokunnan musiikkikapteeni evp. Jouko Terävä. Hän toimi soittokunnasta eläkkeelle päästyään Suomenlinnan kirkon suntiona. Kiinteistölautakunta päätti joulun alla vuokrata Raksa Catering Oy:lle noin 600 neliön kokoisen alan Vattuniemen ulkoilualueelle rakennettavaa kahvilaa varten. Määräala vuokrataan lyhytaikaisella sopimuksella 30.9.2014 saakka eli siksi kunnes vuokra-aluetta koskevat luvat on saatu hankittua. Koska hanke on sen verran mittava, on luultavaa, että pitkäaikaisen vuokrasopimuksen ajaksi tulee 15 vuotta. Kahvilarakennuksen suunnittelu tapahtuu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kanssa. Rakennus sijoittuu Itälahdenkadun päähän rannan tuntumaan lähelle Särkiniemen Mökkiläiset ry:n saunarakennusta. Samoilla sijoilla, johon uusi kahvila aiotaan rakentaa, sijaitsi pitkään monien lauttasaarelaisten kaipauksella muistama Viipurin nyrkkeilijöiden rakennuttama ja ylläpitämä kahvio. Siellä oli rauhoittavaa siemaista pullakahvit ja jatkaa matkaa. Kahvio valmistui vuonna 1952, kunnes se purettiin vuonna 2005. Sijainniltaan uusi kahvila on mitä mainioin, sillä palvelisihan se niin naapuruston asukkaita, virkistysalueella ulkoilevia kuin mökkiläisiäkin. Kesämajoja on alueella vajaat 200. Asiakaspaikkoja uuteen kahvilaan on suunnitteilla noin 60, joista 30 sisätiloihin ja loput terassille. Kahvilaan on tarkoitus sijoittaa WC, mikäli vesija viemärijohdot saadaan järjestettyä rakennuspaikalle. Raksa Catering Oy on perustettu 1996 ja yritys on erikoistunut työmaaruokailuun. Se tarjoaa ateriapalveluja rakennusliikkeille ja rakennuttajille sekä kouluille, sairaaloille ja oppilaitoksille. Toimipisteitä on pääkaupunkiseudulla toistakymmentä. Kahvila Vattuniemen ulkoilualueelle Viime viikon Lauttasaari-lehdessä kerrottiin EriMover Oy Ab:n tarjoamasta taaperojumpasta, Toddler Basicista, joka starttaa Lauttasaaressa 4. helmikuuta. Taaperoryhmä on suunnattu 2-4-vuotiaille ja paikkana on Vattuniemenkatu 23 A. Eikä tässä kaikki! Lasten ja lapsiperheiden jumppaa löytyy myös seurakunnan liikuntasalista kolmena päivänä viikossa. Tarjoajana on pieni, lasten liikuntapalveluja tuottava yritys Skidit liikkuu. Liikuntasalissa onkin kylliksi tilaa temmeltää ja juosta tukka hulmuten. Tiistaisin kello 9.15 on Skidijumppa 1-3-vuotiaille aikuisten kanssa ja kello 10.15 alkaa Vauvajumppa aikuiselle vauvan kera. Skidit liikkuu Lauttasaaressa Keskiviikkona kello 16.00 on Perheliikkis 1-5-vuotiaille aikuisen tai koko perheen voimin ja kello 17.00 pääsevät vauhtiin 4-6-vuotiaat VauhtiSkidit. He eivät enää tarvitse aikuista kaverikseen. Lauantain ensimmäiset liikkujat kello 15.00 ovat 3-5-vuotiaita satujumppareita ilman aikuisten mukanaoloa. Perheliikkiksen vuoro on kello 16.00 ja kello 17.00 liikuntasalin valtaavat RytmiSkidit. He ovat 4-6-vuotiaita ja jumppaavat ilman aikuista – toki ohjaaja on mukana vetämässä rytmikästä porukkaa. Mikäli lasten ja lapsiperheiden liikunnat Lauttasaaressa kiinnostavat, lisätietoja ilmoittautumiset hoituvat osoitteessa www.skiditliikkuu.fi Kirjaston tammikuun taiteilija on Carla Lundell. Näyttely on saanut nimekseen I Think It Felt Like That. Lundell opiskelee kolmatta vuottaan Vapaassa taidekoulussa. Opinnot kestävät neljä vuotta, minkä jälkeen hän valmistuu kuvataiteilijaksi. Näyttelyn teemoina ovat muistot ja tuntemukset ja ote on välillä hyvinkin henkilökohtainen. Kirjasto tarjoaa tietokoneopastusta 17.1.-25.4. kirjaston asiakaskoneella. Opastukseen kannattaa ilmoittautua ennakkoon joko puhelimitse tai paikan päällä viimeistään edellispäivänä. Kirjaston kevään lukupiiri on startannut. Käsittelyssä oli viime torstaina AnneTylerin teos Nooan kompassi. Helmikuun kirjana analysoidaan torstaina 13.2. kello 18.00 alkaen Julian Barnesin teosta Kuin jokin päättyisi. Mikäli ei saa käsiinsä seuraavaksi käsiteltävää kirjaa tai ei ennätä sitä lukea, voi piiriin silti osallistua, jos kirjallisuus kiinnostaa. Tarjolla on kahvia ja kiinnostavaa seuraa kirjafriikkien parissa. Kirjastossa oppii aina
3 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 Kiikkerän surffilaudan päällä tasapainoilemalla oppii kehonhallintaa samalla kun voimat kasvavat. Arkkitehti Ilpo Aarniala ihmetteli edellisen Lauttasaari-lehden yleisönosastossa, mi tä pääkirjoituksessa mainitsemani uudet haasteet ovat ja miten Lauttasaari-lehteä tullaan kehittämään. Verkkolehti ja näköislehti ovat kaksi eri asiaa. Näköislehti on paperilla julkaistavan Lauttasaari-lehden näköisversio, joka on luettavissa netissä. Olemme tosiaankin valinneet näköislehden uudeksi julkaisukanavaksi Lehtiluukun, joka mahdollistaa näköislehden lukemisen esimerkiksi mobiililaitteilla. Verkkolehti taas on ihan erillinen verkossa julkaistava ja erikseen toimitettava lehti. Tässä on tarkoituksena tavoitella niitä lukijoita, jotka ovat jo ainakin suurimmaksi osaksi siirtyneet paperilehdestä verkkomedioiden kuluttajiksi. Se, miten Lauttasaari-Seuran hankkeet rahoitetaan, ei kuulu lehden sivuille. Sekä vuoden 2014 talousarvio että toimintasuunnitelma tullaan käsittelemään uudessa jäsenkokouksessa, joka pidetään helmikuussa. Siinä yhteydessä jäsenistöllä on mahdollisuus arvioida uudistushankkeita ja päättää talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksymisestä tai vaatia muutoksia niihin. Mitään uudistusta ei tietenkään tulla laittamaan talousarvioon eikä toteuttamaan, ellei uudistusta pystytä järkevästi rahoittamaan. Jäsenkokouksen kokouspaperit pyritään tuottamaan niin, että ne ovat etukäteen saatavissa jäsenille ja niihin voi siis tutustua ennen kokousta. Heitin Lauttasaari-Seuran syyskokouksessa ilmoille ajatuksen siitä, josko joka toinen lehden numero voitaisiin julkaista kahdeksan-sivuisena. Jos joutuisimme karsimaan kustannuksia, ei paljon muusta ole karsittavaa kuin lehdestä – valitettavasti. Todettakoon, ettei kahdeksansivuinen lehti tietenkään tarkoittaisi sitä, että lehdestä vain poistetaan neljä sivua. Lehden sisältö tietenkin pitäisi suunnitella sopimaan sivumäärään. Esimerkiksi toimintapalstaa ei mielestäni tarvita joka viikko ja se vie kokonaisen sivun. Voin rauhoitella Aarnialaa ja kaikkia muitakin sillä, että tämä oli vain ajatus, eikä sitä monestakin syystä näillä näkymin tulla toteuttamaan. Uuden toimistotyöntekijän titteliksi on tieten tahtoen valittu toiminnanhoitaja. Tarkoitus on, että tämä henkilö ottaa hiukan entistä laajemman roolin Seuran käytännön asioiden pyörittämisestä, jotta puheenjohtajan ja hallituksen kuorma vähenee. Mitä tulee yhdisVastine Ilpo Aarnialan mielipidekirjoitukseen 9.1.2014 tyksen toiminnan kehittämiseen ja varsinkin sidosryhmäsuhteisiin, melko suuri osa niistä toki kuuluu puheenjohtajalle – varsinkin edustukselliset tehtävät – mutta osan tehtävistä voi hoitaa joku muukin. Sekä puheenjohtaja että hallituksen jäsenet ovat vapaaehtoisesti toiminnassa mukana ja tekevät Seuralle ”töitä” sen mukaan, mitä kunkin meistä vapaa-aika antaa myöten. Ei vapaaehtoistyö ole siis mihinkään kadonnut, mutta sillä on rajansa, miten paljon yhdistyksen asioista voidaan vapaaehtoistoiminnan puitteissa hoitaa. Ville Elomaa Lauttasaari-Seuran puheenjohtaja v Lauttasaaren Fysikaalisen Hoitolaitoksen toiminta jatkuu Palvelutalo Merikaaressa entiseen malliin, vaikka yrityksen keulahahmo Raija Kaila on siirtynyt oloneuvokseksi. Suomen Fysiogeriatria Oy jatkaa Kailan viitoittamalla tiellä terveyspalveluista vastaavan johtaja Maija Käyhdyn hoteissa. Teksti ja kuva: Irmeli Karhiaho Fysioterapeutti Raija Kaila aloitti Lauttasaaressa 1979, ensin keikkahommilla Isokaarella ja sittemmin yhteisyrityksessä legendaarisen lääkintävoimistelun kehittäjän Au ne Hannuksen kanssa Gyldenintiellä. Elettiin vuotta 1980 ja kolmen vuoden kuluttua 1983 Kaila pyöritti yritystä yksin. Raija Kailalla on siis takanaan kolme vuosikymmentä yrittäjänä. Lauttasaaren Fysikaaliseen Hoitolaitokseen kiteytyy hänen elämäntyönsä, niinpä luopumisen voisi olettaa olevan hänelle kipeä asia. Yllättäen niin ei olekaan. Luovutan tyytyväisenä ja luottavaisin mielin yritystoiminnan Maija Käyhdyn luotsaamalle Suomen Fysiogeriatrialle. Osaavampaa jatkajaa yritykselleni en olisi voinut kuvitellakaan, iloitsee Kaila. Maija Käyhty ja Raija Kaila tuntevat toisensa entuudestaan: Kaila on muun muassa osallistunut Käyhdyn vetämiin koulutustilaisuuksiin. Maija Käyhty on arvostettu ikäihmisten kuntouttaja: vuonna 2010 hänet palkittiin vuoden fysioterapiayrittäjänä ja Espoon Yrittäjät valitsi hänet Vuoden 2012 Yrittäjäksi. Käyhdyn asiantuntemusta on hyödynnetty useissa tieteellisissä tutkimuksissa – viimeisimpänä Aalto yliopiston ja Finnpron yhteisprojektissa Ready Steady Go! Finland. Suomen Fysiogeriatria aloitti Kotikalliossa ikäihmisten liikuntaryhmät 1988 ja fysioterapiapalveluiden tarjonta jatkuu edelleen. Yritys on ikäihmisten kuntoutuksen edelläkävijä Suomessa ja alansa johtava fysiogeriatrista kuntoutusta tarjoava yritys. Asiakkaita ovat ikäihmiset kotona, senioritaloissa, hoivakodeissa ja sairaaloissa. Samoin kotona asuvat keskivaikeasti muistisairaat, veteraanit, sotainvalidit, mielenterveysja aivohalvauskuntoutujat ovat tärkeä kohderyhmä. Sekä Kaila että Käyhty korostavat Aune Hannuksen uraauurtavaa työtä fysioterapian saralla. Hannus valmistui lääkintävoimistelijaksi 1947 ja törmäsi uransa alkuvaiheessa vallinneeseen laitosajatteluun. Potilaita makuutettiin sairaaloiden vuodeosastoilla eikä kuntovälineitä ollut edes uusimmissa sairaaloissa, joten hän perusti 1959 Tmi Kuntovälineen paikkamaan puutetta. Hannus korosti työssään fysioterapian mahdollisuuksia mitä erilaisimpien asiakasryhmien kuntoutuksessa. Hän muun muassa esitti idean psyykkisesti sairaiden kuntoutuksesta kylpylöissä ja toi vammaisratsastuksen Suomeen. Lääkintävoimistelun Grand Old Lady Aune Hannus valisti kansalaisia lukuisin lehtiartikkelein. Pitkälti Hannuksen valistustyön ansiosta fysioterapeutin palvelut ovat itsestäänselvyys nykyihmiselle elämämme eri vaiheissa. Vanhuslaki tuli voimaan viime heinäkuussa. Lain mukaan jokaisella on oikeus toimintakykyä tukevaan toimintaan siinä ympäristössä, jossa asuu. Ikäihmisistä noin 90 prosenttia asuu kotonaan. Ilman psykofyysistä harjoitetta monen kotona asuminen vaikeutuisi tai loppuisi tykkänään. Kun ei pysty suoriutumaan arjesta, lamaantuu ja mieli masentuu. Fysioterapeutin kannustus saa sammuneet voimavarat uuteen paloon, mieli kirkastuu ja elämä alkaa maistua, vakuuttaa Raija Kaila. Useimman kotona asuvan pahin uhka on yksinäisyys. Mutta jos ihminen saa voimia lähteä liikkeelle, vaikkapa Merikaareen lukuisten ohjattujen palveluitten pariin tai vain lounaalle, on pahin voitettu. Siitä voikin sitten jo edetä muihin rientoihin. Myös muistisairaita voidaan kuntouttaa. Suomen Fysiogeriatria on kehittänyt kuntoutuskonseptin muistisairaita varten. Kuntoutuksen avulla parannetaan yhdessä liikkumiskykyä, lihasvoimaa ja tasapainoa, rentoutetaan mieltä ja kehoa. Liikkuminen kannattaa aina ja se aktivoi aivoja – siitä on jopa tieteellistä näyttöä. Vanhustyön keskusliiton nelivuotisessa kehittämishankIkäihmisten fyysinen ja henkinen kuntoutus tätä päivää keessa tutkittiin liikunnan vaikutusta Alzheimer-potilaiden toimintakyvyn kohentajana. Tulokset ovat lupaavia: liikunnallinen kuntoutus hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä sekä siirtää laitoshoitoon joutumista. Tutkimuksen rahoitti Kela ja siinä olivat mukana Helsingin ja Oulun yliopistot, Oulunkylän kuntoutussairaala sekä Suomen Fysiogeriatria Oy. Raija Kaila ja Maija Käyhty korostavat, ettei vanhuus ole sairaus, vaan voimavara. Kenties he fysiogeriatrian tuntevina tietävät, mikä on pitkän iän salaisuus? Iän myötä osaa valikoida, millaisten asioiden antaa vallata mielen. Ehkä kannattaa katsella maailmaa ruusunpunaisten silmälasien läpi. Turha tulevasta on murhetta kantaa, emme tiedä siitä mitään, pohtii kaksikko ja jatkaa: Hyvä peruskunto on lähtökohta ja itsestään kannattaa pitää huolta. Lähde liikkeelle vaikka väkisin ja jos joku ei soita sinulle, mikset soittasi hänelle itse. Ole aktiivinen ja avoin uusille tuulille ja positiivinen asenne vie pitkälle, kannustavat Kaila ja Käyhty. Maija Käyhty ja Raija Kaila kannustavat meitä hoitamaan sekä mieltä että kehoa, sillä ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Jos toinen osa-alue reistaa, ei toinenkaan hyvin voi.
4 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 Lauttasaarelainen Inna-Pirjetta Lahti oli viime syksynä löytöretkeilijä Pata Degermanin retkikunnan jäsenenä mukana Etelämeren Tongalle suuntautuneella melontaretkikunnalla. Huomenna 17.1. suurelle yleisölle avautuville Matkamessuille on rakennettu retkikunnan seikkailuista kertova näyttely. Retkikunta autiolle saarelle oli ainutlaatuinen kokemus Inna-Pirjetta Lahdelle, mutta antakaamme hänen itsensä kertoa matkastaan Tongalle: ”Olin todella etuoikeutettu saadessani mahdollisuuden lähteä mukaan Tongan retkikunnalle. Jo pelkästään työskentely Suomen ainoan löytöretkeilijän kanssa on ollut todella opettavainen kokemus. Uusia ideoita ja ajatuksia sinkoilee jatkuvasti ja innostuminen elämän pienistä, ja välillä suuristakin, ihmeis tä on samansuuntaista kuin omilla 4ja 6-vuotiailla pojillani. Monet ovat kysyneet, miltä tuntui olla poissa oman perheen luota niin pitkään ja miten mieheni pärjäsi kotona kolmen poikamme kanssa. Vastaus on, että hyvin he pärjäsivät ja itse sain elää kolme viikkoa toisessa todellisuudessa. Melontavaelluksella tropiikissa on kuitenkin ihan yhtä paljon tekemistä kuin vaikkapa talvivaelluksella Lapissa, joten rannalla ei juuri ehtinyt loikoilemaan. Leirin pystytys ja purku, kajakin pakkaaminen, reitin suunnittelu sekä sään ja merivirtojen tarkkailu veivät kaikki oman aikansa. Myös ruuanlaitto avotulella vei runsaasti aikaa ja antoi mahdollisuuden pysähtymiseen. Liikuimme pari viikkoa kestäneen vaellusosuuden aikana meloen kajakeilla reilut 150 kilometriä. Suurimman vaikutuksen minuun teki uskomattoman turkoosi vesi, käsittämättömän kirkkaana loistava tähtitaivas sekä autioilta rannoilta löytyneet meren aarteet. Olin iloinen myös vedenpuhdistukseen liittyneen hyväntekeväisyysprojektin toteuttamisesta yh teistyössä Ahlstrom Oyj:n ja Tongan vesiministeriön kanssa. Oli silmiä avaavaa huomata, miten meille niin itsestään selvä asia kuin juomavesi on suuren työn takana, kun liikutaan autioilla ja eristäytyneillä saarilla. Kaiken kaikkiaan Tongan kuningaskunnan eristyneisyys ja alkukantaisuus oli merkittävää ja länsimaista tuttuihin kauppoihin tai tuotteisiin ei siellä törmännyt. Minun vastuullani oli matkablogin (www. tongaexpedition.com) kirjoittaminen ja otin tavaksi päivittää blogia aina iltaisin nuotion ääressä istuessamme. Pidimme myös joka ilta keskustelun eri teemasta ja oli todella mielenkiintoista nähdä, miten toisilleen tuntemattomat ihmiset ja erilaiset persoonat ja eri sukupolvia edustavat itsenäiset aikuiset muodostivat tiiviin ja toisiaan tukevan ryhmän retkikunnan aikana. Avoimet ja rehelliset keskustelut olivat tärkeässä roolissa ryhmähengen muodostumisessa. Rohkeuden li säksi keskusteluissa käsiteltiin onnistumista, tiimityötä, pitkäjänteisyyttä ja hetkessä elämistä sekä vapautta ja kontrollia. Lähes kaikissa keskusteluissa päädyimme toteamaan, että elämässä on tärkeintä elää itseään kuunnellen. Nyt retkikunnan jälkeen olen työstänyt useita artikkeleita käymiemme keskustelui den pohjalta. Upeista kuvista ja oivalluksis ta on myös syntynyt vuosikalenteri, jonka voi ostaa omakseen Matkamessuilta. Kuviin on ikuistettu niin retkikunnan kohtaamia valtavia ryhävalaita, myrkyllisiä merikäärmeitä kuin suuria Flying Fox -lepakoita. Matkamessujen autiosaarinäyttelyssä messukävijöillä on mahdollisuus paitsi tutustua upeisiin suurkuviin, tavata ret kikunnan jäseniä ja kokeilla vaelluksella käytetyssä kajakissa istumista. Kuvien lisäksi esillä on autiosaaren rannoilta löytyneitä meren aarteita ja retkikunnalla käytettyjä varusteita teltasta viidakkoveitsiin.” Inna-Birjetta-Lahti Retkikunnan seikkailuista kuulee Matkamessuilla myös Tonga Expedition – Unohtumaton autiosaariseikkailu -esityksissä, joissa Pata Degerman kertoo seikkailuista yhdessä Inna-Pirjetta Lahden kanssa: Tongan tunnelmiin voi heittäytyä Matkamessuilla Auki mape klo 1018, lauantaisin suljettu Kelloja kultasepänliike Lauttasaaren ostoskeskuksessa Lauttasaarentie 28-30, Puh. 09-621 5150 30% POISTOMYYNTI Kaikki Elämyslavalla lauantaina 18.1. klo 17.00 (pidempi luento) Sun & Sea -alueella pe 17.1. klo 13.30, la 18.1. 10.30 ja su 19.1. 14.30 (lyhyet tietoiskut). Kuvat: PatricK Degerman ja jón Oláfur magnussOn
5 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 VARAA KOULUN TALVILIIKUNTAPÄIVÄ! VARAA YRITYKSEN TALVILIIKUNTAPÄIVÄ TAI -ILTA! Tarjoa oppilaille kiva talvipäivä! Katso lisätietoja www.peuramaa.? tai soita 09 296 2055 VIHDOINKIN!! TALVI SAAPUI ETELÄ-SUOMEEN! Hiihtolomakurssit varattavissa – Ilmoita lapsesi mukaan: www.peuramaa. Välinemyynti Peuramaan vuokraamossa: • SUKSIA • LAUTOJA • MONOJA • LAUTAKENKIÄ • KYPÄRIÄ • LASEJA • PIPOJA • YMS. Suuret suksimarkkinat! UUSIA JA KÄYTETTYJÄ VÄLINEITÄ EDULLISESTI! Laskettelukausi on alkanut Olemme avoinna: MA-PE klo 16.30 – 21.00 LA-SU klo 9.00 – 18.00 TULE AVAAMAAN KAUSI PEURAMAALLE! Alkeiskurssit Jatkokurssit Yksityisopetusta Lastenkurssien ilmoittautuminen alkanut: Kurssiaikataulut ja ilmoittautumiset: www.peuramaa.? HUOM! Välityspalkkiotarjouksemme Lauttasaaressa välitettävistä huoneistoista on 3 % (sis. ALV 24 % ja kaikki kulut). Gyldenintie 14 A. 84 m 2 . Valoisa läpitalonhuoneisto! Erinomaisen pohjaratkaisun koti pienkerrostalon 1/2 kerroksessa 4H, K, KPH, WC, ETELÄPARVEKE. Tästä läpitalonhuoneistosta on hyvät näkymät vehreille pihoille pohjoiseen ja etelään. Merikin näkyy talvella. Yhtiöllä suuri suojainen 6.203,10 m 2 tontti. Talossa uima-allasosasto, takkatiloineen. Hyvin hoidettu taloyhtiö. SOITA JA SOVI ESITTELY Veli-Pekka Närhi 0400 810 540. Vhp. 344.000 € .
6 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 E sitys bussiliikenteen linjoista metron tulon jälkeen on valmistunut. Osalla Lauttasaarta matka-ajat keskustaan lyhenevät ja osalla pitenevät nykyisestä. Teksti: Ilpo Aarniala Kirjoitus on laadittu yhteistyössä Lauttasaari-Seuran kaavatyöryhmän kanssa. Tiedot joukkoliikenteen reiteistä ja aikatauluista sekä oheinen linjastokartta on saatu Helsingin seudun liikenteeltä (HSL). Metro on erinomainen väline pitkillä matkoilla, mutta se ei luonteensa vuoksi välttämättä ole kilpailukykyinen paikallisliikenteessä. Lauttasaaressa tilanne on haasteellinen, koska metro pitkine asemaväleineen ja aikaa vievine siirtymineen ei voi lyhyillä matkoilla korvata saarella suurelta osin hyvin toimivaa bussiliikennettä, jossa on lyhyet pysäkkivälit. Esimerkki valaisee asiaa: Lauttasaaresta menee arkisin 445 bussia suoraan keskustaan. Kaikki nämä linjat poistetaan. Keskustaan (Erottajalle) menee ainoastaan bussi 21, joka ajaa noin 50 vuoroa päivässä. Nykyisellä linjalla 20 on 76 vuoroa päivässä arkisin. Kaikki ainakin Kampin suuntaan menevät matkustajat joutuvat käyttämään metroa, joko kävelemällä Lauttasaaren asemille tai vaihtamalla metroon Lauttasaaren tai Ruoholahden asemilla liityntäbussimatkan jälkeen. Erottajallekin kannattaa useimmissa tapauksissa mennä metrolla Rautatieaseman kautta, koska linja 21 on hidas etenkin ruuhka-aikoina ja sillä on heikot vuorovälit. Palvelutaso suurennuslasin alla Lauttasaari-Seura on aikanaan länsimetron hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa edellyttänyt, että joukkoliikenteen palvelutaso Lauttasaaressa ei saa heikentyä. Tätä meillä on oikeus vaatia edelleenkin vaikka se ei ole HSL:n suunnitteluohjeen mukainen tavoite. Lienee silti hyödyllistä tarkastella miten saaresta matkustetaan keskustaan nyt ja metron jälkeen sekä vertailla matka-aikojakin. Tässä tarkoituksessa allekirjoittanut on suorittanut yksityiskohtaisen tarkastelun kuuden keskeisen lähtöpaikan osalta saarella. Keskustassa on kohteeksi otettu Lasipalatsin raitiovaunupysäkit ja Kampin Fredrikinkadun vaihtoalue, joista kummastakin on hyvät vaihtoyhteydet eri suuntiin. Kolmas päätepiste on Erottaja. Lähtökohtana laskemissa on, että kotoa lähtiessä ei katsota aikatauluja. Matka-ajoissa on laskettu mukaan kävely pysäkille/asemalle + keskimääräinen odotus = vuoroväli:2 + matkustusajat mahdollisine vaihtoineen. Seuraavalla sivulla on suppea yhteenveto tarkastelusta kunkin lähtöpaikan osalta erikseen. Yleisesti voidaan todeta, että suurella osalla saarta pystytään metrolla saavuttamaan suurin piirtein nykyinen palvelutaso. Matka-ajat paranevat selvästi kävelyetäisyydellä metron Gyldenintien ja Katajaharjun sisäänkäynneistä sekä Ostarin sisäänkäynnistä Lauttasaarentien eteläpuolella ja lisäksi jonkin verran Isokaaren alueella. Paras tilanne on aivan Katajaharjun sisäänkäynnin vieressä, jossa matka-aika puolittuu nykyisestä. Matka-ajat keskustaan pitenevät huomattavasti Koillis-Lauttasaaressa ja selvästi Vattuniemessä. Pahin tilanne on Lauttasaarentien alkupäässä, jossa matka-ajat osin jopa tuplaantuvat, kun alueelle ei ole pystytty järjestämään luontevaa liityntäliikennettä. Matka-aika ei ole sama kuin palvelutaso. Mikäli matka-aika on sama tai vähän parempi metron tulon jälkeen kuin nykyisin voi subjektiivinen palvelutason kokemus kuitenkin olla huonompi. Ihmiset eivät yleensä tykkää vaihtaa välinettä ja siirtyä alas ylös maan uumeniin. Mukavampaa on myös piristävän hetken ajan Lauttasaaren sillalta ihailla merimaisemaa kuin tuijottaa metron pimeää ikkunaa. Tutkimustenkin mukaan luonnon maiseman katselu muutamien sekuntienkin ajan päivässä lisää merkittävästi elämän laatua. Suurimmalle osalle lauttasaarelaisia paikallisliikenteen palvelutaso heikkenee. Metron linjaus palvelee huonosti Vattuniemeä, jossa puolet saarelaisia asuu. Metron käytössä hyväksytään yli kaksinkertaiset kävelymatkat asemille verrattuna paikallisliikenteen suunnitteluohjeisiin. Metron hyvän saavutettavuuden säde 600 metriä on harhaanjohtava. Kävelymatka on käytännössä pitempi kuin linnuntietä mitattu normi. Sitä paitsi kaikki valo-ohjatut suojatiet hidastavat matkaa eikä laskelmissa ole otettu huomioon siirtymää sisäänkäynneistä syvälle maan alle laituritasolle. Metron käyttö vaihtoineen merkitsee yleensä aina paljon kävelyä, mihin huonosti liikkuvilla kuluu enemmän aikaa kuin mitä reittioppaissa esitetään. Hyviä esimerkkejä ovat Katajaharjuntien loppupää ja Lauttasaarentien alkupää, josta kummastakin kävely metroaseman laituritasolle kestää 11 minuuttia HSL:n reittioppaan mukaisella kävelynopeudella noin 4,5 km/t. Kävelyn osuus tarkastelussa oleviin keskustan kohteisiin on näissä kohteissa kaksi kolmasosaa matkan kokonaisajasta. Kaupunki suosii jalankulkua ja pyöräilyä liityntämuotona metrolle. Ostari aseman yhteyteen tulee vain 50 liityntäliikenteen autopaikkaa, jotka kaikki ovat kallioluolassa. Metroa varten on Ostarilla 100 pyöräpaikka, joista vähintään puolet on sisätiloissa. Gyldenintielle ja Sotkatielle ei tule metroa varten autopaikkoja mutta pyöräpaikkoja kyllä. Jotta metron lyhyet vuorovälineet voitaisiin hyödyntää, tulisi liityntäliikenteen bussien vuorovälien olla lähellä metron tasoa. Esityksen mukaan metron teho voidaan hyödynM etro tulee Miten käy paikallisliikenteen? Lauttasaaren linjasto ja sen periaatteet • Metroliikenne alkaa vuoden 2015 lopussa. • Joka toinen vuoro idässä menee Vuosaareen ja joka toinen Mellunmäkeen. • Joka toinen vuoro lännessä menee Matinkylään ja joka toinen Tapiolaan. • Metro liikennöi klo 5.30 23.30, jonka jälkeen Lauttasaaressa ajaa linja 20 N suunnilleen entisellään. • Metron vuorovälit ovat ruuhka-aikoina 2,5, päivällä 3,75 ja illalla 5 minuuttia • Metron myötä bussiliikenteen kustannuksista tulee saada säästöjä. • Koska metro on toisaalta kallis ja toisaalta ekologisempi järjestelmä kuin bussit ei sen reitille saa sijoittaa korvaavia bussilinjoja, jotka voisivat kaapata matkustajat. • Kaikki Espoon linjat Lauttasaaren läpi Helsingin keskustaan lopetetaan paitsi yölinjat, josta T-yölinjat säilynevät suunnilleen nykytasolla. • Linja 21 V lakkaa kokonaan. • Linjat 65 A 66 A sekä 20 lakkaavat nykymuodossa. • Linjat 65 A 66 A liikennöivät entisiin pääteasemiin Rautatientorilta lähtien. • Vain yksi bussilinja ajaa Lauttasaaresta keskustaan ( 21 Erottajalle), sen vuorovälit ovat huonompia kuin nykyisellä linjalla 20. • Metroasemilla on kolme sisäänkäyntiä ( M); Katajaharju (Sotkatiellä), Gyldenintie ja Ostari (Otavantien ja Kauppaneuvoksentien risteyksessä). • Metro on hyvin saavutettavissa kävellen 600 metrin säteellä aseman sisäänkäynnistä. • Liityntälinjat hoitavat yhteydet metroon kävelyetäisyyden ulkopuolella. • Liityntäliikenteen suunnittelun lähtökohtana on alueiden tasapuolinen kohtelu ja HSL:n suunnitteluohjeet, joissa Lauttasaari kuuluu Helsingin toiseksi vaativimpaan tähtiluokkaan 4 (skaala 1-5). • Ohjeita sovellettaessa palvelutaso paranee eräillä alueilla ja eräillä heikkenee. • Liityntälinjoina toimivat 20, 21 ja 21 B. • Linja 20 liikennöi Katajaharjusta Ostarille, jossa kääntöpaikka metrotyömaan kohdalla, vuorovälit entistä tasoa. • Linja 21 liikennöi Vattuniemestä Erottajalle nykyisen linjan 20 reittiä ostarilta. eteenpäin. Vuorovälit huonommat kuin nykyisellä bussilla 20. • Linja 21 B menee Vattuniemestä Ruoholahteen Porkkalankatua, josta kääntyy ympäri Mechelininkadun kautta takaisin entistä 20:n reittiä Itämerenkatua pitkin. • Linjojen 21 ja 21 B vuorovälit ovat ruuhka-aikoina 15, päivällä ja illalla 20 sekä hiljaisina aikoina (klo 22.00-23.30) 30 minuuttia. Linjat ajetaan vuorovälein, joten esimerkiksi aamuruuhkassa bussit kulkevat 7,5 minuutin välein. • Linja 501 Vattuniemestä Espooseen lakkaa. Sen sijasta entinen seutulinja 510 Martinlaaksosta ja Leppävaarasta jatkaa Otaniemen kautta Ostarin kääntöpaikalle uudella linjanumerolla 555. Vuorovälit ruuhka-aikana 10, päivällä noin 15 ja illalla 15-30 minuuttia.
7 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 tää vain kävelyetäisyydellä Katajaharjun ja Ostarin asemista. Vattuniemestä lähtee keskustaan ruuhkatuntina kello 7.00-8.00 nykyisin 21 bussia vuorovälin ollessa keskimäärin 3 minuuttia. Uuden suunnitelman mukaan tunnissa menee vain 8 bussia vuorovälin ollessa 7,5 minuuttia. Koska matkustajat eivät tule tasaisena virtana, voidaan olettaa, että huippuhetkinä Vattuniemestä lähtevät bussit ovat täynnä ja että kapasiteettiongelmaa esiintyy. Jos ei mahdu bussiin, joutuu odottamaan 7,5 minuuttia seuraavaa. Päivällä kello 13.00-14.00 tilanne on saman kaltainen. Busseja lähtee tunnissa nyt 15 ja uuden suunnitelman mukaan 6. Tämä ei vaikuta riittävältä määrältä, koska bussit nykyisinkin Vattuniemestä lähtiessä ovat hyvässä käytössä. Sitä paitsi alueelle on tulossa lähivuosina rakenteilla ja vierillä olevien hankkeiden perusteella vielä lisää runsaat 1000 uutta asukasta (asumisväljyys 1 asukas/65 k-m 2 ). Lauttasaarentien alkupäässä tilanne on kaikkein huonoin nykyiseen verrattuna. Siellä liityntäliikenteenä toimivat bussit 21 ja 21 B sekä Ruoholahteen että Ostarille. Bussitiheys tunnissa ruuhka-aikana tulee olemaan 8 kpl nykyisen 34:n suoran linjan asemasta. Bussien vuoroväli aamuruuhkassa on 7,5 minuuttia nykyisen kahden minuutin asemasta. Ei ole liioiteltua puhua palvelutason romahtamisesta. Bussien vuorovälien yleisesti heikentyessä Lauttasaaressa nousee esiin kysymys miten lastenvaunut enää mahtuvat busseihin kun nykyisilläkin linjoilla usein vaunupaikat täyttyvät ja monien täytyy jäädä odottamaan seuraavaa bussia. Metro saattaa viivästyä Palvelutaso romahtaa myös Lauttasaaren länsiosassa, mikäli Katajaharjun sisäänkäyntiä ei oteta käyttöön. Päätettäessä Länsimetron hankesuunnitelmasta Helsingin kaupunginvaltuusto edellytti, että kaik ki Laut tasaaren asemat otetaan käyttöön metroliikenteen alkaessa. HKL:n lautakunta puolestaan esitti viime keväänä, että Koivusaaren asemaa ei kustannussyistä otetakaan käyttöön. Metrotyömaalla työt jatkuvat täydellä teholla, mutta Koivusaaren puoleista sisäänkäyntiä ei ainakaan viimeistellä valmiiksi. Kaupunginhallitus tarkastelee tilannetta uudelleen ensi keväänä. Kun säästöruuvia kiristetään, on suuri vaara, että Katajaharjunkin sisäänkäynti pannaan jäihin. Länsimetrosta päätettäessä tehtiin allekirjoittaneen ja monen muunkin mielestä se onneton ratkaisu kustannussyistä, että aseman laiturit ovat lyhyempiä kuin Helsingissä nykyään. Eli Espoossa ja Lauttasaaressa voi liikkua vain kahden yksikön juna nykyisen metron kolmen junan asemasta, mikä tarkoittaa kapasiteetin vähennystä kolmanneksella. Vähennys voidaan korvata tihentämällä vuorovälejä automaattimetron avulla, jolla parhaimmillaan päästää 90 sekunnin vuoroväliin (1,5 minuuttia). Metrosta puheen ollen ainoa hyvä uutinen monille lauttasaarelaisille viime aikoina on, että liikenteen aloitus viivästynee osin automaattimetron aiheuttamien vaikeuksien vuoksi. Mitä enemmän viivästyy sen kauemmin voi nauttia nykyisin hyvin toimivasta paikallisliikenteestä. Viivästymisestä on myös se etu, että uusi ostoskeskus asemineen saataneen valmiiksi metron käyttöönottoon mennessä. Uhkanahan muutoin on, että metroliikenteen alkaessa on käytössä vain Gyldenintien sisäänkäynti mikä heikentää luonnollisesti palvelutasoa. Kolmas hyvä puoli metron viivästymisessä on, että jää enemmän aikaa miettiä nykyistä esitystä parempi bussilinjasto. Korostettakoon vielä, että tämä kirjoitus käsittelee ainoastaan paikallisliikenteen tilannetta Lauttasaaressa metron tulon jälkeen. Metron edut pitemmillä matkoilla ja seutuliikenteessä ovat kiistattomat. Yhteenvetona voi sanoa, että metro parantaa paikallisliikenteenkin palvelutasoa lyhyillä etäisyyksillä asemasta. Muilla alueilla palvelutaso riippuu täysin siitä miten syöttöliikenne toimii. Hienoa metrossa on, että systeemi pelaa. Junat eivät liukastele eivätkä myöhästele. Vuoroja ei jää väliin eikä kaksi tai kolme junaa aja peräkkäin kuten nyt bussien kohdalla Lauttasaaressa usein tapahtuu. Metron hyvyyttä puolustetaan myös sillä, että sadeja pakkasaikoina voi odottaa junaa lämpimissä ja kuivissa tiloissa. Tämä perustelu ontuu pahemman kerran. Mitä hyötyä enää on kuivista tiloista, jos on joutunut kävelemään asemalle sateessa kymmenenkin minuuttia tai enemmän, kuten suunnitteluohjeet edellyttävät? Linjaston valuvikoja Edellä on jo tullut esiin ongelma Koillis-Lauttasaaressa, jossa liityntäliikennettä Os tarin asemalle ei voida järjestää kilpailukykyisellä tavalla. Alueelta pisimmät kävelymatkat aseman laituritasolle kestävät yli 15 minuuttia. Suuri puute on, ettei välille Salmisaari Sokos jää maanpäällistä paikallisliikenteen linjaa. Erityisen tyhjä aukko syntyy Ruoholahden Villojen tuntumaan, jossa päivällä ei enää mene mitään busseja nykyisten kymmenien bussilinjojen ja alueen päiväpysäkkien poistuttua. Kaupungin suunnasta Lauttasaareen liikuttaessa tulee ikävä Euroopan hienointa paikallisliikenteen terminaalia Kampissa sekä Fredrikinkadun kulmassa olevaa pysäkkiä ja nopeita Espoon T-busseja sekä linjoja 65 A 66 A ja 21 V. Ikävää voi yrittää lohduttaa sillä, että valtavien bussimäärien poisto vähentää päästöjä ja parantaa ilman laatua. Hidastavaa haittaa syntyy siitä ettei linjalle 21 B löydy kääntöpaikkaa Ruoholahden metroaseman vierestä. Lauttasaaresta tultaessa päädytään metroaseman viereen vasta bussin käännyttyä Porkkalankadulta ympäri Mechelininkadun kautta takaisin Itämerenkadulle. Vaihtoehtoina on jäädä pois bussista jo Porkkalankadulla ja kävellä pitempi reitti S-marketin hallin läpi metrolle tai poistua bussista vasta paluumatkalla Itämerenkadulla. Sitä paitsi Smarketin hallin läpi ei pääse kaikkina vuorokauden aikoina. Siirtyminen metroon tai raitiovaunuun 8 on joka tapauksessa 2-3 minuuttia hitaampaa kuin linjalla 21, joka ajaa suoraan Lauttasaaresta metroaseman viereen. Kaupungin suunnasta tultaessa samaa ongelmaa ei esiinny, kun sekä bussit 21 että 21 B ajavat nykyistä linjan 20 reittiä. Nyt voi vaikuttaa Lauttasaaressa kuulee yleisesti puhuttavan, että henkilöauton käyttö saaressa lisääntyy metron tulon jälkeen. Tällöin metron vaikutus olisi täsmälleen päinvastainen kuin mihin on pyritty. Asetelma on sama kuin ennen itämetron tuloa vuonna 1982 ja ennen Vuosaaren jatketta vuonna 1998. Uhkakuvista huolimatta auton käyttö ei lopulta merkittävästi lisääntynytkään metron tulon jälkeen. Metro tulee ja sen kanssa on voitava elää mutta ei kituuttaen. Himas-raporttia vapaasti soveltaen: Linjaston tulee tarjota hyvä elämä. Linjaston on oltava niin hyvä etteivät uhkakuvat toteudu. Pahin mahdollinen uhkakuva on, että metroliikenne alkaa ilman että Ostarin ja Sotkatien sisäänkäyntejä on rakennettu valmiiksi. Onneksi bussilinjastossa on se hyvä puoli, että järjestelmä on joustava. Linjastoja ja aikatauluja voidaan kehittää ja muuttaa tarpeen vaatiessa, jos ongelmia ilmenee. Linjastoa tulee kehittää jo nyt. Esitetty linjasto ei ole tyydyttävä. Tavoite alueiden tasapuolisesta kohtelusta ei toteudu, kun metron tehoa ei hyödynnetä muualla kuin kävelyetäisyyksillä asemista. Voi myös kysyä onko Lauttasaaressa käytetty väärää tähtiluokkaa. Eikö Lauttasaaren normiston pitäisi olla samalla vaativalla tasolla kuin kantakaupungissa. Tämä vaatimus on perusteltua erityisesti Vattuniemessä ja Lauttasaarentien alkupäässä, joissa asukasmäärät ovat suuria ja asukastiheys huippuluokkaa. Lauttasaarentien alkupäähänkin aivan sillan korvaan tulee lähiaikoina uusia asuntoja kahden korkean kerrostalon verran lisää. HSL:n suunnitteluryhmän esitys Lauttasaaren linjoiksi tullee päätöskäsittelyyn alkuvuo desta. HSL:n järjestämä tiedotustilai suus linjastosta on Lauttasaaren kirjas tos sa torstaina 23.1.2014 kello 15.00 19.00. Tervetuloa paikalle tapaamaan suunnittelijoita, kes kustelemaan ja esittämään mielipiteitä. Linjastoon voi tutustua etukäteen HSL:n internet-sivuston kautta (www.hsl.fi). Lauttasaari-Seura antaa tämän tilaisuuden jälkeen yleisöpalautteen pohjalta lausuntonsa asiassa. Kaavatyöryhmän alustavan harkinnan perusteella esitetään ainakin seuraavaa: Koivusaaren aseman Katajaharjun puoleinen sisäänkäynti on ehdottomasti otettava käyttöön heti metroliikenteen alkaessa Kaikkien linjojen vuorovälejä tulee tihentää. Esimerkiksi linja 20 ruuhka-aikana 7,5 ja linjat 21 ja 21 B ruuhka-aikana 10 minuuttia. Tämä vähentää epätasa-arvoa eri alueiden välillä ja auttaa ilmeiseen kapasiteettiongelmaan Vattuniemessä sekä vähentää palvelutason heikennystä Koillis-Lauttasaaressa ja linjalla 21 Erottajalle. Yksi suora nopea yhteys tarvitaan Vattuniemestä Kampin terminaaliin (21 V entistä reittiä). Vuorovälit ruuhka-aikoina 15 minuuttia (hoituu kahdella bussilla) ja muulloin 30 minuuttia (yksi bussi). Huonosti liikkuvilla ja metrofobisteilla pitää olla vaihtoehtoja. Linjan 555 ei tule mennä Ostarille vaan Vattuniemeen asti Gyldenintien kautta, jolloin se palvelee liityntäliikenteen lisäksi sekä Myllykallion että Lauttasaaren ala-asteen koululaisia. Palvelulinjojen busseja tulee käyttää liityntäliikenteessä erityisesti Koillis-Lauttasaaressa. Toivottavasti linjastosta tulee niin hyvä, että nekin, jotka vielä iloitsevat metron viivästymisestä, voivat liikenteen alettua huudahtaa: Tämähän on upeaa! Miksi tätä ei ole toteutettu aikaisemmin! Laajempi keskustelu tästä Lauttasaaren kohtalonkysymyksestä on tärkeää. Jatkukoon keskustelu myös tämän lehden palstoilla. Lauttasaarentien alkupää Tarjolla on kolme lähes samantasoista reittiä Kampin suuntaan mentäessä. Joko ajo bussilla 21 tai 21 B Ruoholahteen tai Ostarille, jolle voi myös kävellä. Asukkaat joutuvat etukäteen päättämään millä pysäkillä jäävät odottamaan liityntäliikenteen bussia. Lähdettäessä liikkeelle Lauttasaarentien eteläpuolelta ei kannata käyttää liityntälinjana busseja 21 ja 21 B Ostarin suuntaan, koska tällä reitillä joudutaan kaksi kertaa ylittämään kävelyaikaa hidastava valo-ohjattu suojatie Lauttasaarentien yli. Lauttasaarentie 6:n kohdalta kävely Ostarin aseman laituritasolle asti kestää 11-12 minuuttia (yksi suojatie). Lauttasaarentie 5:n kohdalta minuutin enemmän (kaksi suojatietä). Kävelymatkaa ostarille haittaa jyrkkä mäki Meripuistotien liittymästä lähtien. Matka-ajat kävelyineen, odotuksineen ja vaihtoineen Kampin suunnan kohteisiin mennessä ovat keskimäärin huomattavasti pitempiä kuin nykyisiä bussiyhteyksiä käytettäessä. Ostarin edusta Matka-aika keskustaan metrolla paranee nykyisestä kävelyetäisyydellä asemasta lähdettäessä Lauttasaarentien eteläpuolelta. Mitä lähempänä Ostarin ja Gyldenintien sisäänkäyntiä lähtöpiste on, sen parempi on tilanne. Matka-ajat keskustaan eivät parane lähdettäessä liikkeelle Lauttasaarentien pohjoispuolelta verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa tarjolla on hyvät suorat bussiyhteydet. Selvää parannusta tulee ainoastaan Erottajalle matkustettaessa, jossa nopein reitti on metrolla Rautatientorille ja sieltä kävellen perille. Metron saavutettavuutta Ostarilla heikentää se, että Lauttasaarentieltä tultaessa on ensin käveltävä pitkä matka ostoskeskuksen läpi. Tasoero kadulta laiturille on 35 metriä, mikä vastaa 11-kerroksisen talon korkeutta. Rullaportaille tulee pituutta yhteensä yli 100 metriä ja ne liikkuvat kävelynopeutta hitaammin. Luultavasti Ostarin läpi ei edes pääse kaikkina vuorokauden aikoina, mikä edelleen pitkittää kävelymatkaa. Vattuniemi Liityntäliikenteenä bussit 21 ja 21 B Gyldenintielle, josta metroon on nopein yhteys. Matka-ajat keskustaan keskimäärin selvästi hitaampia kuin nykyisellä linjastolla. Eniten hidastusta tapahtuu nykyisen bussin 21 V vaikutusalueella. Uudella linjalla 21 pääsee suoraan Erottajalle, mutta tämä reitti on hidas varsinkin ruuhka-aikana ja vuorovälit harvoja. Isokaaren keskiosa Nykyisin nopein tapa matkustaa ainakin Kampin suuntaan on vaihtaa bussista 20 Espoon T-busseihin tai busseihin 65 A 66 A Lahnalahden puistossa. Metron tulon jälkeen nopein reitti keskustaan (myös Erottajalle) on vaihtaa Gyldenintiellä metroon. Tämä on keskimäärin hieman nopeampi kuin nykyiset yhteydet. Isokaaren ja Katajaharjun loppupää Nopein reitti on siirtyä metroon kävellen Katajaharjun sisäänkäynnistä. Bussi 20 liityntäliikenteenä on kilpailukykyinen ainoastaan, mikäli lähtö kotoa sovitetaan aikataulun mukaan siten ettei bussia tarvitse odottaa. Kotimatkalla kannattaa aina kävellä ellei ole suuria kantamuksia. Kokonaismatka-ajat ovat suurin piirtein samoja kuin mitä Lauttasaarentien hyvä T-bussien linjasto tarjoaa nykyisin. Jos haluaa matkustaa koko matkan Erottajalle maan päällä voi tehdä alkumatkan bussilla 20 ja vaihtaa jo Gyldenintiellä bussiin 21. Tämä vaihtoehto on kuitenkin hidas. Reittiopas auttaa Edellä on esitetty joitain nopeimpia vaihtoehtoja. Muitakin matkustustapoja löytyy. Jos haluaa varmistaa mieleisensä matkan onnistumisen voi tulevaisuudessakin suunnitella reitin etukäteen netissä HSL:n mainion reittioppaan avulla, josta näkyy aikataulut sekä matkoihin, mahdollisiin vaihtoihin ja kävelyihin kuluvat ajat. Miten matkustan keskustaan Kohteena Lasipalatsin raitiovaunut, Kamppi Fredrikinkadulla tai Erottaja
8 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 D ickenin naisten alkuvuosi on käynnistynyt lupaavissa merkeissä. Teksti: Markku Enström Kuvat: Jan Nylund 18.12. Sparta-Dicken 23-25 (9-10). Sparta ja Dicken järjestivät keskiviikkoisessa SM-sarjan kohtaamisessa jännitystä koko rahan edestä. Tasaisissa merkeissä edenneessä ottelussa voittaja oli pitkään avoinna, mutta sarjataulukon kakkonen Dicken puristi pisteet lopulta kahden maalin erolla. Kovin suureksi ero ei päässyt repeämään mis sään vaiheessa, vaikka Sparta oli ensin jo karkaamassa ja sen jälkeen Dicken kiri tasoihin ja ohi. Päätössummerin soidessakaan eroa ei ollut siis kuin kaksi maalia. Loppulukemat 23-25 kertovat siitä, että kummankin joukkueen puolustus toimi keskiviikkona hyvin. Dicken-luotsi Jani Vaskola ei ollut tyytyväinen. Olimme tänään umpisurkeita! Tämä oli kauden huonoin pelimme. Onneksi rupesimme puolustamaan kunnolla 17 viimeisen minuutin aikana ja varmistimme pisteet itsellemme voittamalla tuon jakson 8-1. Nousimme neljän maalin tappiosta kolmen maalin voittoon. Kun Spartalla oli henki päällä, Dickenin naiset taas voittoputkessa Dickenin kuulumisia 8.1. Dicken-BK-46 25-23 (12-9). Kevätkauden avauspeli Dickenin ja BK-46:n välillä oli hyvin tasainen alusta alkaen. Lopulta tiukan taistelun vei kotijoukkue ratkaisten pelin vasta viimeisen viisiminuuttisensa aikana. Pisteet jäivät Dickenille lopulta maalein 25-23. BK otti hienoisen otteen haltuunsa alkuminuuteilla, mutta pian numerot tasaantuivat. Ennen taukoa Dicken näytti jo hieman karkaavan repäistyään tasalukemista taukotilanteeksi 12-9. Pidemmälle karkuun Dicken ei kuitenkaan päässyt, vaan BK roikkui sitkeästi tuntumassa ja nousi toisen jakson 11. minuutilla jo tasoihinkin. Dicken meni uudestaan tasoihin, mutta BK tuli vielä ja käväisi kahdeksan minuuttia ennen loppua maalin johdossakin. Dickenin neljä perättäistä maalia olivat kui20.12. Dicken-Atlas 33-16 (17-10). Dicken ja Atlas päättivät vuoden 2013 osaltaan perjantai-iltana pelatun SM-liigan ottelun myötä. Ennakkosuosikkina otteluun lähtenyt Dicken piti lopulta pintansa selkeällä 17 maalin erolla vastustajaansa, mutta aivan niin yksipuolinen ei ollut kuin loppulukemista olisi helppo päätellä. Ottelun ensimmäinen kymmenminuuttinen edettiin tasatahtia, mutta sen jälkeen Dicken repäisi vajaan neljän minuutin jakson edukseen numeroin 5-0 ja kamppailun tulevaa kulkua alettiin pohjustaa vankasti. Atlas pääsi peliin mukaan jälleen tämän jälkeen, mutta ero pysyi vähintään viidessä maalissa ja oli tauolla seitsemän osumaa Dickenin hyväksi. Toisen erän alku kulki jälleen varsin tasaisissa merkeissä ja ero pysytteli 7-8 maalin tuntumassa käytännössä koko ajan. Dicken ei onnistunut repäisemään ratkaisevaa eroa, mutta toisaalta Atlaskaan ei pystynyt todenteolla nousemaan uhkaamaan emäntiään. Hiu kan erän puolivälin jälkeen Dicken alkoi kuitenCarolina Böckelman pelasi Dickenistä parhaiten. olimme vaikeuksissa, Vaskola ripitti omiaan. Ottelun vakuuttavimpana pelaajana palkittu Carolina Böckelman myönsi, että tiukalle meni. Olipa jännittävä ottelu. Molemmat jouk kueet puolustivat hyvin, mutta onneksi saimme pelastettua pisteet itsellemme lopussa. kin tehdä lisää pesäeroa ja ottelu saada lopullisen ratkaisunsa. Viimeinen 14-minuuttinen edettiinkin sitten kovin yksipuolisissa merkeissä, kun Atlaksen ruuti kostui tyystin ja Dicken takoi maaleja tasaiseen tahtiin venyttäen loppunumeroiksi 33-16. Dicken-maalilla mainion ottelun pelannut Emma-Lotta Nordström palkittiin ottelun vakuuttavimpana pelaajana. Meillä oli tasainen ja vakaa puolustus. Hyökkäys lähti hyvin pyörimään ja saimme hyvän flown päälle. Ihan kelpo ja hyväksyttävä ottelu, Nordström luonnehti. Dickenin valmentaja Jani Vaskola kuvaili esityksen olleen kaikin puolin vähintäänkin hyväksyttävä. Koko joukkue sai vastuuta ja tavoitteena oli voittaa. Syyskaudella kärsimme ainoastaan kaksi tappiota, joten syksy meni ihan tavoitteiden mukaan. Dickenin maalivahti Emma-Lotta Nordström oli vakuuttava. Kapteeni Anna Lindahl taisteli esimerkillisesti. tenkin vieraille liikaa ja pisteet jäivät emännille niukasti kahden maalin erolla. Yksi ”syistä” niukkoihin numeroihin seisoi BK:n tolppien välissä, kuten ottelun vakuuttavimmaksi pelaajaksi valittu Dickenin Anna Lindahlkin totesi. Homma on siis niin, että tämä ottelu oli täynnä teknisiä virheitä ja missattuja heittoja. Pääasia, että saimme kaksi pistettä. BK:n Sara Pollesello pelasi loistavasti maalissa, Lindahl kehui. Dicken-luotsi Jani Vaskolan sanoi ajatuksena olleen, ettei Pamela Degermania oteta erikoisvartiointiin. Mutta kun hänen maaliensa määrä läheni 11:tä, niin ottelun lopussa jouduimme tekemään sen. Me heitimme 60 heittoa ja teimme 25 maalia, joten pitää varmaan harjoitella heittopaikkojen laatua.
9 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 Uus i vuo si uus i krop pa! Motivus Ruoholahti Kaikkien aikojen kuntokeskus Naisille! ENITEN VAIHTOEHTOJA: • Kahvakuula, BodyCombat, Sykemuokkaus, BodyAttack • Motivus Jooga, Motivus Pilates, Harmony, Venyttely • Motivus Fiesta, Motivus Afro, Motivus Latin • PACE, Kiinteytys, Muokkaus, Groove, Vatsatreeni Itämerenkatu 21. Kauppakeskus Ruoholahti 4. krs. Puh. 4153 3530. www.motivus.fi HYVÄÄ OLOA: • Höyrysauna, tavallinen sauna ja kaksi infrapunasaunaa • Monipuolinen kuntosali ja lapsiparkki • Jumppasali, joogasali ja PACE -sali • Uutuuttaan kiiltelevät tilat sekä tilaa ja valoa PA R T U R I P. 6 7 6 9 8 5 Tallbergin Puistotie 1 00200 Helsinki Onko osoitteesi muuttunut? Muista ilmoittaa mahdolliset muuttuneet osoitetiedot seura@lauttasaari.fi tai 010 387 7080. Olette sydämellisesti tervetullut mukaan toimintaan, jota Seura on tehnyt saaren asukkaiden hyväksi vuodesta 1963. Muiden kaupunginosayhdistysten joukossa Lauttasaari-Seura on erittäin aktiivisen toimijan maineessa. Seuraan voit liittyä osoitteessa www.lauttasaari.fi tai soittamalla 010 387 7080. Tervetuloa LauttasaariSeuraan!
10 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 Toimintapalsta Drumsö Pensionärer Ordförande Birgitta Guvenius tel. 050 346 102 Biljetter till Svenska Teatern ”I sista minuten” 22.3.2014 kl.14.00 kan reserveras Anneli Uusikylä tel. 050 367 1744. HeLsinGin KeHiTYsVAmmATuKi 57 rY Kehitysvammaisten taiteilijoiden konsertti Finlandia-talolla la 25.1.2014 klo 14.00-16.30. Esiintyjinä mm. Kaarisillan laulu, Resonaarin musiikkikoulun oppilaat ja juuri ensilevynsä Catslide julkaissut Kalle Salonen. Liput: aikuiset 28 e, alle 12-vuotiaat 14 e. Lippuvaraukset www.kvtuki57.fi. Lippuja voi ostaa mys ovelta. Lisätietoja ohjelmasta: 040 521 0240 / Marja Savolainen. LAuTTAsAAren sosiALiDemoKrAATiT Johtokunnan, jäsenille ja saarelaisille demareille, avoin kokous pidetään maanantaina 20.1. klo 19 Pub Piratin eriössä. Suunnitellaan kevään EU-vaalija muuta toimintaa. Tiedustelut pj Kimmo Sarje, 040 757 613. SDP:n jäsenristeily järjestetään lauantaina 18.–19.1.2014 Silja Europalla Helsinki-Tallinna-Helsinki. Tule nostamaan vaali-intoa, tapaamaan tuttuja ja kertomaan omat ajatuksesi ajankohtaisiin asioihin. Risteilyllä on mukana puoluejohto, EU-vaaliehdokkaita, ministereitä ja kansanedustajia. Laiva on lastattu 2000 demarilla luvassa show vailla vertaa! Teatteri Europa vetää teema-aiheita. Karaokekilpailu vedä lempibiisisi aidon orkesterin säestyksellä. Kysy viime hetken paikkoja matkalle, C 4 –hyteistä paikka 10 eurolla lähtien: http://www.matkapojat.fi/risteily/teemaristeilyt/jasenristeily tai puhelimitse 010 232 3200. ”Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus” -seminaari pidetään keskiviikkona 22.1. klo 14–16 Ammattiliitto Pron Unitori, Selkämerenkuja 1A, Ruoholahti. Kahvitarjoilu klo 13.30 alkaen. Ohjelmassa ”Uusi teollisuuspoliittinen ohjelma” työministeri Lauri Ihalainen, ”Globaalit arvoketjut ja Suomen teollinen tulevaisuus” toimitusjohtaja Petri Rouvinen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ”Suomen teollisuuden tila ja rakenne mitä politiikkaa tarvitaan?” ennustepäällikkö Eero Lehto, Palkansaajien tutkimuslaitos, ”Kasvuyrityksistä talouden vauhdittajiksi?” Startup and Spinout Specialist Patrik Louko, Aalto Yliopisto. Kommenttipuheenvuorot: pj Antti Rinne, Ammattiliitto Pro, johtaja Matti Tukiainen, SAK, pj Riku Aalto, Metalliliitto, pj Antti Palola, STTK. Yleisökeskustelu. Moderaattorina toimii kansanedustaja Sirpa Paatero. Ilmoittautumiset 16.1. mennessä: mari-elina.koivusalo@eduskunta.fi Enemmän tietoa demareiden tammikuun tapahtumista www.stadindemarit.fi/tapahtumat. LuoVuuDen Tori AGorA rY Kevätkauden joogaryhmät tiistaisin Nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10a seuraavasti: Hatha-jooga klo 10.45 12.15 alkaen 7.1.2014, Dynaaminen jooga klo 9.30 10.45 alkaen 14.1. Ilmoittaumiset ja lisätiedot Virva Garam, puh. 041 444 1225. Tietoja toiminnastamme www.agoratori. net mLL LAuTTAsAAren PAiKALLisYHDisTYs MLL järjestää toimintaa lapsiperheille Lauttasaaressa. Tervetuloa mukaan muskareihin, perhekahvilaan ja isä-lapsitoimintaan. Lue lisää sivuiltamme ja liity jäseneksi: lauttasaari.mll.fi MLL Lauttasaaren perhekahvila kokoontuu keskiviikkoisin klo 9.30-11.30 nuorisotalo Apajassa, Pajalahdentie 10 (kirjaston talo). Perhekahvilaan ovat tervetulleita alle kouluikäiset lapset hoitajineen. Lapsille on leluja ja paljon leikkikavereita vanhemmat saavat toisistaan vertaistukea ja uusia ystäviä. Perhekahvilan kevään 2014 ohjelmaa: 8.1. Kierrätyskankaiset pipot, Petra Lindberg 15.1. Imetyspiilo, Saara Kemppainen 22.1. MLL toiminnan ja Yhdessä Vanhempana AA-kokouksia Ma klo 18.00, to klo 18.30 ja la klo 17.30 Lauttasaaren kirkko, D-porras. Myydään 2h+keittiö, eteläparveke Pajalahdentiellä. Puh. 040 731 0767. Vuokralle tarjotaan Kellarivarasto 16 m 2 . 160 e/kk. Lauttasaarentie 29. Isännöitsijätoimisto Talon Isäntä Oy, 050 55 44 898. Tiedoksi Lauttasaaressa asuvat Tuula ja Anneli: Signe ja Olli Ranta ovat edesmenneitä. Puh. 03 617 2542. Tmi Sanna Liesmäki Koulutettu hieroja, Urheiluhieroja. Myös: • Kinesioteippaukset • Personal Trainer -palvelut Lady Line Lauttasaari p. 020 718 1350. Sanna Liesmäki p. 045 256 2414. -hankkeen esittely, Kari Koponen 29.1. Aloe vera, Sanna Vartiainen 5.2. Ensiesittely: ”Kaikkea ihanaa” pienten ja isompienkin leidien ihanuuksia, Nina Pyykkönen 12.2. Amway -kodinhoitotuotteet, Milla Vitiaho 19.2. TALVILOMA (suljettu) 26.2. Kuntovirkku-iloa ja terveyttä liikunnasta, Virva Niissalo 5.3. LR Health& Beauty System, Mirja Granfelt 12.3. Bottega Verde, Jutta Nummi 19.3. ja 26.3. VÄRIKYLPY, ilmoittautminen suoraan pirjo.nylander@gmail.com 2.4. Kahvittelua (ohjelma päivittyy) 9.4. Me & I, Sanna Lostedt Isä-lapsikerho kokoontuu keskiviikkoisin Lahnalahden leikkipuistossa klo 17.30-19.00. Tervetuloa mukaan isät lapsineen. öPPnA DAGHemmeT TALLen BARN från år är tillsammans med sina vårdare välkomna till öppna daghemmet/familjekaféet TALLEN, Smedjeviksvägen 10 a (Bibliotekshuset), tisdag, tors dag och fredag kl. 9-13. Tallkottarnas BARNRYTMIK till gitarrackompanjemang kl. 10.30. Sångerna åskådliggörs med skojig rekvisita. Servering. Avgift 8 e. Närmare information tel 040 530 7390 under Tallens öppethållningstider, www.folkhalsan.fi/drumso. LAuTTAsAAren KirKKo jA seurAKunTAKesKus Myllykallionrinne 1 Virasto: auki arkisin ma, ti, to, pe 9-14, ke 13-18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma-pe klo 9-21 p. 09 2340 4302. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10-11 p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta. To 16.1. klo 12 Torstaipiiri, srk-sali. Aiheena Seilin hospitaali ja museokirkko, past. Katri Uutela ja diak. Sini Havas. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, B-porras, aiheena Joh. 19, mukana past. Reima Niemelä. Klo 18-21 Nuorten krypta. La 18.1. klo 11-12.30 Avoin lentopallovuoro, C-porras. Su 19.1. klo 11 Messu, Marko Heusala, Marjukka Andersson, Kari Mattila, Juhani ja Tarja Paavolainen, Aila Kärkkäinen. Klo 11-12 Pyhäkoulu, aloitetaan messussa, opettaj ana Sofia Kangas. Klo 18 Big Band Pyhimykset ja Yön kuningattaret, vapaa pääsy. Ti 21.1. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19-20.30 Nuorten aikuisten Raamatturinkeli, E-porras. Ke 22.1. klo 17.30-19 Avoin sururyhmä, B-porras. Klo 18 Ykseyden viikon ilta, S:t Jacobin kirkon srk-sali. Kaksikielisessä illassa ovat mukana pastori Maria Repo-Rostedt ja kanttori Eva Henricson Johannes församlingista, Tuomas Mäkipää Anglikaanisesta kirkosta ja pastori Pirjo Työrinoja Lauttasaaren seurakunnasta. Pastori Hans Krause esittelee englanninkielistä viikkomessua ja raamattupiiriä, jotka aloitetaan helmikuussa. Illan päättää rukoushetki klo 19 St Jacobin kirkossa. To 23.1. klo 9.30-12 Aamuklubi. Klo 12 Torstaipiiri, srk-sali, raamatusta alustaa pastori Reima Niemelä. Klo 14 Omaishoitajien ryhmä, Kirkkokahvila. Klo 18 Nuorten krypta. Varhaisnuorten kerhot Ma klo 17 Pienoismallikerho ja klo 18 Elektroniikkakerho. Ti klo 15-17 Krypta-klubi 7-9-vuotiaille ja klo 17-19 10-14-vuotiaille. Ke klo 15-17 Krypta-klubi 7-10-vuotiaille, klo 17 Warhammarkerho ja klo 17-18.30 Puuhakerho 7-11-vuotiaille. To klo 15-15.45 Lapsikuoro srk-sali. Pe klo 16-17 Salibandykerho 7-8-vuotiaille, C-porras. Kerhot toimivat kryptassa ellei muuta mainittu. Lisät. Teijo (Teiska) Junnnola p. 050 380 3517. Muuta Kirkkokahvila on auki ma-pe klo 10-18, lounasta klo 11-13. Helena Eliassonin taidenäyttely B-portaan aulassa tammikuun ajan, auki ma-pe klo 10-18. Ikoninäyttely 20.-24.1. Johanneksen kirkon kryptassa, Korkeavuorenkatu 12, auki ma-pe klo 10-15 ja to 10-18. Ortodoksinen ikonien siunaaminen to 23.1. Löydetty Pohjoiskaari 35:n kohdalla on jo pitkään ollut musta polkupyörä kiinnitettynä valaisinpylvääseen. Käy katsomassa, jos kaipaat pyörääsi! Palvelukseen halutaan Opiskelija, etsitkö työtä Lauttasaaresta? Katso: www.mol.fi/työpaikat kohde 837 9519! Etu-Lauttasaari 39 m 2 kaksio 4.kerros, ei hissiä. V. 730 e. Puh. 040 594 9745. klo 18, mukana pastorit Pirjo Työrinoja ja Fred Lindström ja isä Kalevi Kasala. Yhteisvastuutalkoot pe 24.1. klo 10 alkaen. Diakonit kutsuvat Sinut Yhteisvastuun postitustalkoisiin seurakuntasaliin. Ohjelmassa kirjekuorien täyttämistä, sulkemista ja pakkaamista, niin kauan kun hommaa riittää. Tarvitsisimme auttavia käsipareja toteuttamiseen ja olemme kiitollisia pienestäkin ajasta minkä voit antaa, vaikka vain tunti. Talkooväelle on tarjolla keittoa ja kahvit, iloista mieltä ja yhdessä puuhastelua. Ilmoittautua voit Taina Viherkarille p. 09 2340 4323. joHAnnes försAmLinG Fr 17.1 kl. 10-11.30 Familjeträff i Hörnan. Ollberg. Kl. 12.15-13.30: Veckolunch i Högbergsgården, Högbergsgatan 10 E. Frivillig avgift. Välkommen på middagsbön i Johanneskyrkan kl. 12. Sö 19.1 kl. 10: Högmässa i S:t Jacob. Repo-Ros tedt, Henricson. Kyrklunch med Camilla Skrifvars-Koskinen från Finska missionssällskapet. Hon berättar om Etiopien och missionsverksamheten där. Kl. 12: Högmässa i Johanneskyrkan. Busck-Nielsen, Terho, Löfman. Kyrkkaffe. Må 20.1 kl. 11 Cellträff i S:t Jacob. Guds närvaro i vår samvaro. Strandén. Kl. 10-11.30: Tomas familjeträff i Hörnan. Högbergsgatan 10, ingång via gården. Frände. Ti 21.1 kl. 12: Lunchmusik i Gamla kyrkan. Pekka Suikkanen. Kl. 13 Träffpunkt för seniorer & daglediga. Högbergsgården. Jan Edström presenterar Ekumeniska böneveckan. Kl. 18-19: Ljusmässa i Johanneskyrkan. Lindström, Almqvist, Tomas vokalensemble. On 22.1 OBS! Ingen diakoniträff i S:t Jacobs kl. 14. I stället deltar vi i den ekumeniska aftonen kl. 18 i kyrkan. Se nedan. Kl 18: Trespråkig ekumenisk afton i S:t Jacobs kyrka med anledning av den ekumeniska böneveckan för kristen enhet. Hans Krause berättar om den nya engelskspråkiga verksamheten. Medverkande Tuoms Mäkipää (anglikanska kyrkan), Pirjo Työrinoja (Lauttasaaren seurakunta), Maria Repo-Rostedt (Johannes församling), och kantor Eva Henricson. Kvällen avslutas med en bönestund i kyrkan kl. 19. Kl. 18: Veckomässa i Gamla kyrkan med temat kristen enhet. Busck-Nielsen, Almqvist. To 23.1 kl. 18 Ekumenisk afton i Johanneskyrkan med ikonvälsignelse.Kalevi Kasala, Pirjo Työrinoja, Fred Lindström 20 24.1. Ikonutställning i Johanneskyrkans kryp ta. Utställningen kan ses under kyrkans öppettider må-on, fr 10-15, to 10-18. Lördagen 25.1. kl. 10-15 ordnas traditionellt postningstalko för Gemensamt Ansvar i Högbergsgården. Lätt lunch och kaffe serveras. Välkommen med. Middagsbön i Johanneskyrkan må-fr kl. 12. jeHoVAn ToDisTAjAT Raamatullinen esitelmä sunnuntaina 19.1.2014 klo 17.00: ”Jumalinen viisaus tieteellisessä maailmassa”. Puheen jälkeen raamatuntutkistelu: ”Keitä ovat seitsemän paimenta ja kahdeksan herttuaa nyky ään?” Kaikki tervetulleita. Ei kolehtia. Valtakunnansali Lauttasaarentie 10. www.jw.org/fi
Lauttasaari 11 www.lauttasaari.fi Nro 3 • 16.1.2014 Fysikaalisia hoitolaitoksia Autohuoltamoja ATK-palvelua Palveluja tarjotaan Toimitus Päätoimittaja Nina Talmén puh. 040 528 6301 Toimitussihteeri Irmeli Karhiaho puh. 050 346 1435 lehti@lauttasaari.fi Ilmoitukset/ Laskutus Hilkka Järvitalo puh. 010 387 7080 seura@lauttasaari.fi Ilmoitusaineistojen sisäänjättö sähköpostilla osoitteeseen seura@lauttasaari.fi Yhteystiedot Punainen Huvila Kauppaneuvoksentie 18, 00200 Hki ma, ke, to klo 10-15, ti 10-16, pe sulj. Kotisivut www.lauttasaari.fi Taitto Ars Today Ky puh. (09) 693 1006 arstoday@arstoday.fi Painopaikka Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu Itella Oyj. Jakelu puh. 020 071 000 Tilausmaksut Kotimaassa 35 € + alv 10 % vuosikerta Ilmoitushinnat Etusivu 1,20 pmm. Takasivu 1,10 pmm, tekstisivut 1 pmm, yhdistysten ilmoitukset 0,50 pmm. Laskutuslisä 4 € . Hintoihin lisätään alv. 24 %. Neliväri sisältyy hintoihin. Ilmoitusaineistojen sisäänjättö lehden konttoriin viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16 mennessä. Lehti ilmestyy torstaisin. Painosmäärä 12 500 kpl seura@lauttasaari.fi lehti@lauttasaari.fi Lauttasaari Putkiliikkeitä Kotisiivousta Hammaslääkäreitä Graafista suunnittelua Graafinen suunnittelu ja mainonta Ars Today Isokaari 3 Puh. 693 1006 arstoday@arstoday.fi 20 vuotta laadukasta suunnittelua Remontteja Kukkakauppoja Oikeusapua Pyörähuoltoa Siivousta Varastointia Valokuvausta Eläinkauppoja Lukkoliikkeitä KAUNEUSPALVELUT Kampaamoja Jalkahoitoa Kauneudenhoitoa Varaa ilmoitustilasi P. 010 387 7080 Onnellista Uutta Vuotta! Kampaamoja Autokorjaamoja RANSKALAISTEN ERIKOISKORJAAMO Lauttasaarentie 16 www.autochic.fi CITROEN PEUGEOT RENAULT FIAT Myös muut merkit ammattitaidolla 09 6820940 0400-640141 Katso kuukauden tarjous: Ma Pe 8:00 16:30 www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi www.lauttasaari.fi Liity Lauttasaari-Seuran jäseneksi! JÄSENMAKSU on henkilöjäseniltä 20 euroa vuodessa, rekisteröidyiltä yhdistyksiltä sekä asunto-osakeyhtiöiltä 35 euroa ja opiskelijoilta 10 euroa. Toimisto on avoinna ma klo 10-15, ti 10-16, ke-to 10-15 Liittymiskaavakkeen löytää myös Lauttasaaren kotisivuilta osoitteesta: www.lauttasaari.fi JÄSENEKSI voi liittyä Lauttasaari-Seuran toimistossa Punaisella Huvilalla. Tiesitkö että Lauttasaari-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1968? Puhelinnumero: 0800 966 46 Siivousta Hoivapalveluita Puhelinnumero: 0800 966 46 Kotipalvelua ja hoivaa Onko osoitteesi muuttunut? Muista ilmoittaa mahdolliset muuttuneet osoitetiedot seura@lauttasaari.fi tai 010 387 7080. Varaa juhlatai kokoustila Punaiselta Huvilalta puh. 010 387 7080.
12 Lauttasaari Nro 3 • 16.1.2014 Palvelemme ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18 S-market Itälahdenkatu, Itälahdenkatu 27, p. 010 76 66000 S-market Lauttasaari, Lauttasaarentie 28-30, p. 010 76 62200 BONUS JOPA 5 % MAKSA S-ETUKORTILLA, SAAT MAKSUTAPAETUA 0,5 % SMARKEThOKELANTO.fI Hinnat ovat voimassa Itälahdenkadun ja Lauttasaarentien S-marketeissa to–su 16.–19.1. ellei toisin mainita. 1 € 1 € Malaco TV Mix Original 110 g (9,09/kg) 1 € Rainbow Ciabatta 250 g (4,00/kg) 1 € X-tra Raejuusto ja raejuusto rasvaton 300 g (3,33/kg) 1 € Fazer Marjapiirakka 140 g (7,14/kg) 1 € Brazil Appelsiinitäysmehu 1 l 1 € Lisää etuja osoitteesta smarkethokelanto.fi Danone Vitalinea Pro rahkat 160 g (6,25/kg) 1 € Rainbow Turkkilainen jogurtti 10% 500 g (2,00/kg) 1 € Rainbow Cheddar sulatejuustoviipale 200 g (5,00/kg) 1 € Rainbow Peruna-sipulisekoitus 1 kg 1 € X-tra Ranskanperuna 1 kg 1 € Costa Rica Rainbow Banaani Italia Omena Golden Hollanti Päärynärasia Conference 1 kg /kg/rs