• www.linjat-lehti.net www.facebook.com/linjat-lehti 1 2017 ALPPIHARJU ? KAL ASATAMA VILHONVUORI ? TORKKELINMÄKI Kysy lisää: myynti@letterbox.fi Yrittäjä! Tässä on paikka Sinun ilmoituksellesi injat L Kallio Laura Moisio KaLLio-LiiKKeen tuKiKonsertin tähdeKsi Sivu 3 open kaivokatu 8, Helsinki puh. 010 423 3274 avoinna: ma-to 11-22 pe 11-23, la 12-23, su 13-22 now! tällä kupongilla bacon burger kaivokatu 8, Helsinki ei voida yhdistää muihin alennuksiin. Max. 4 kpl / kuponki. Voimassa 28.2.2017 asti. VuodenVaihde toi MuutoKsia apteeKKiasiointiin Sivu 7 tässä oVat suosituiMMat uudenVuodenLupauKset Sivu 4
  • 2 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1 | 2017 SUOMI 100 M ar tt i H uh ta m äk i LetterboxMediat Puhelin 09-260 0107 Sähköposti info@letterbox.fi Ilmoitusmyynti Sähköposti myynti@letterbox.fi Kari J. Mattila 050 563 5462 Pekka Särkisilta 050 555 3252 Pentti Sirviö 045 261 0260 Olavi Suhonen 045 164 4314 Matti Hänninen 045 261 0240 Toimitus Puh. 045 164 6264 Sähköposti toimitus@letterbox.fi Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä ja kirjoituksia Vastaavat toimittajat Iida Rekunen, Hannu Huvinen, Kalle Maurola Riippumaton paikallislehti Ilmestyy painettuna kuukauden ensimmäisellä viikolla. Jaetaan kotitalouksiin, liiketiloihin ja konttoreihin Jakelu Puh. 0504-082 082 Isku sydämeen ihmisiä alkoi tulla jääkauden jälkeen Kun tuli tieto venäläisen Tupolev-matkustajakoneen syöksystä olympiakaupunki ja lomakeskus Sotchin rantaveteen, se tuntui melko tutulta onnettomuudelta noissa olosuhteissa. Kun kerrottiin, että koneessa menehtyi Puna-armeijan kuoron ydinjoukko ja joukko median edustajia, uutinen oli kuin isku Äiti Venäjän sydänalaan. Kuoron esiintymisen oli määrä juhlistaa Venäjän voittoisaa taistelua Syyriassa. Kohtalo osoitti, että juhla oli liian varhainen, lapsiuhreineen jopa aiheeton. * * * Puna-armeijan kuoro ja orkesteri piti yli 70 vuotta omalta osaltaan yllä Suomen ja Neuvostoliiton, sittemmin Venäjän, ystävyyssuhdetta. Ensimmäinen vierailu järjestettiin heti viime sotien jälkeen 1945. Se tulkittiin pyrkimykseksi vahvistaa suomalaisten kommunistien asemaa, joka oli jo muutenkin hyvin vahva. Kahta vuotta myöhemmin Skp:n taitavin julistaja, Otto-Ville Kuusisen tytär Hertta, toivoi Suomen valitsevan Tshekkoslovakian tien. Vähitellen suhteet kuitenkin selkiytyivät, mutta kun entinen pikajuoksija ja silloinen Turun yliopiston professori Dag Anckar ehdotti YYA-sopimuksen purkamista eli ystävyydestä, yhteistyöstä ja keskinäisestä avunannosta luopumista, hyvä ettei tuhkaa ripoteltu hänen tummalle tukalleen. Tänään tuota sopimusta ei enää juuri edes muisteta, puhumattakaan muistelemisesta. Puna-armeijan kuoron ja orkesterin vierailut olivat vuosikymmeniä paras tulonlähde Suomi-Neuvostoliitto -seuralle. Hallit olivat täynnä Helsingissä, Turussa ja Tampereella ja joskus aina Oulua myöten. Moskovan suuri sirkus oli sekin oman aikansa mahtava spektaakkeli, mutta kun meillä kiellettiin elefanttien ja muidenkin villieläinten esiintymiset, noita kiehtovimpia esityksiä piti käydä katsomassa Moskovan asti. * * * Kerran oli tulla ryppyjä rakkauteen. SN-seuran toiminnanjohtaja Unto Salmi tuli vuotuiselle vierailulleen Yleisradioon. 150 000 markan sopimusluonnos oli valmis allekirjoitettavaksi tv-oikeuksien varmistamiseksi. Pasilan päällikkö Pertti Paloheimo esitti Yleisradion synkkään taloustilanteeseen vedoten, että sen vuoden suoran ohjelman sijasta televisiossa esitettäisiin edellisen vuoden ohjelma uusintana ja siitä maksetaan 30 000 markkaa. Salmi kääntyi kannoillaan ja paiskasi oven kiinni perässään. Puolen tunnin kuluttua pääjohtaja Erkki Raatikainen soitti Kesäkadulta Paloheimolle ja kertoi, että oli tehnyt sopimuksen suorasta televisioinnista ja pyytää anteeksi tekoaan. Paloheimo ei ehtinyt sanoa sanaakaan ennen kuin Raatikainen perusteli päätöstään. ”Salmi sanoi, että jollei SN-seuran ehdotusta hyväksytä, tänne tulee koko punaarmeija”. Myöhemmin yhteistyö on jäänyt Leningrad Cowboysin eli Mato Valtosen ja kuoron yhteistyön varaan. Vuonna l993 Senaatin tori osoittautui liian pieneksi. Puna-armeijan kuoron ja orkesterin vierailut olivat vuosikymmeniä paras tulonlähde SuomiNeuvostoliitto -seuralle. LetterboxMediat 10-vuotta 2007-2017 Järvistä tuli Suomen symboli 1800-luvulla, kun kansallista identiteettiä rakennettiin. Ilmaus ”tuhansien järvien maa” tulee Runebergilta ja hänen kirjoittamastaan Maamme-laulusta: ”ei vettä, rantaa rakkaampaa” ja ”maa tuhatjärvinen”. Ihmisten asettuminen Suomeen tuli mahdolliseksi jääkauden jälkeen. Argeologisten tutkimusten perusteella tämä on tapahtunut 8000-luvulla eKr. Yksi löytö viittaa tosin siihen, että Suomessa on saattanut olla asutusta jo ennen jääkautta. Niin on päätelty Karijoen ns. Susiluolasta tehdyn löydön perusteella. Järviä on hyödynnetty jo varhain. Maailman vanhimman verkon jäännökset löytyivät suosta Karjalan kannakselta Antreasta vuonna 1914. radiohiiliajoituksen perusteella verkon tekoajakasi saatiin yli 8000 eKr. Kalastusta on siis harrastettu näillä seuduilla jo pian jääkauden jälkeen. Muita vanhimpia löytöjä ovat nuotion jäänteet Suomusssalmella, Heinolasta löydetty reen jalas ja Kirkkonulleta löydetty luinen tuura. Myös vanhoja suksia on löydetty. talvella siis kuljettiin suksilla ja reellä ja silloinkin kalastettiin. KIelI KeSKI-venäJältä, IhMISet etuPääSSä länneStä Ja eteläStä Jääkauden jälkeen ihmisiä tuli Suomen niemen rannikolla erisuunnista useassa eri muuttoallossa. Tänne jääteein, koska täältä löytyi ravintoa metsistä,järvistä, joista ja merestä. Tosin kivikauden ilmasto saattoi myös pettää tulijat. Ilmasto oli tuolloin lämpimämpi ja leudompi kuin myöhemmin. Suomalasiten alkukotina on pidetty seutua, jonka nimitykseksi vakiintui ilmaus Volgan mutka. Suomen kielen ja sen sukulaiskielten alkukoti lieneekin Keski-Venäjällä, missä edelleen puhutaan joitakin sukulaiskieliä. Tunnetuimmat sukulaiskielet ovat kuitenkin viro ja unkari. Geenitutkimus on osoittanut, että suomalaiset ovat läheisempää sukua länsieurooppalaisille kuin idän kansoille. © Er kk i Ku us an m äk i suomen tarina Mitä on olla suomalainen pian satavuotiaassa Suomessa? Mistä meidät tunnistaa, mistä olemme ylpeitäja mihin olemme menossa? Sukella kanssamme historian keskeisiin vaiheisiin ja fiilistele ajankohtaisten aiheiden äärellä. Suomi 100-vuotta juhlavuoden kunniaksi jakaisemme otteita Suomen tarina-kirjasta. Pysy mukana uusi tarina lehdessämme joka kuukausi. timo junkkaala teksti ja erkki kuusanmäki kuvitus Ajankohtaista lukemista itselle tai lahjaksi. Kahden papin yhteistyönä syntynyt Suomen tarina kokoaa kansiensa väliin 100 kuvaa ja tarinaa Suomen historian keskeisistä vaiheista aivan tuoreimpiin päivän polttaviin tapahtumiin. Miten Suomesta tuli Suomi ja miten tästä eteenpäin? Hauska piirroskuvitus ja lyhyet luvut tiivistävät olennaisen maamme vaiheista. Vain oman menneisyytensä tuntevalla kansalla on mahdollisuus hyvään tulevaisuuteen. Kustantaja AtlasArt Oy. Saatavana kaikista hyvin varustetuista kirjakaupoista ja AtlasArtin nettikaupasta www.atlasart.fi tarvitseeko esitteesi tai mainoksesi jakajan? jakelumme kattaa kotitaloudet ja yritykset. ota yhteyttä myyti@letterbox.fi tai soita 09-2600107
  • LINJAT 3 www.linjat-lehti.net VIRKISTÄVÄN MUKAVA. KALLIO I KONTULA I MALMI I MÄKELÄNRINNE I PASILA I SILTAMÄKI I TÖÖLÖ I VUOSAARI SENIORISTARTTI KUNTOSALIIN Töölö: ke klo 11.35 -12.35 (25.1.-15.2.) SENIORISTARTTI VESILIIKUNTAAN Mäkelänrinne: ti klo 9.35 10.20 (31.1.-7.3.) SEURATANSSIT Töölö: to klo 10.00 Ilmoittaudu urheiluhallit.fi/varaukset tai hallin asiakaspalvelussa. 45 € 45 € 6,50 € 9,50 € Meillä tapahtuu Meillä tapahtuu urheiluhallit.fi urheiluhallit.fi seniorit TARJOUKSET 6 kk:n kuntosalikortti 172 € (norm. 215 €) 3 kk:n ryhmäliikuntakortti 131,20 € (norm. 164 €) 5 krt senioriliikuntaa 24 € (norm. 30 €) Voimassa 15.2.2017 asti, 1 kpl / hlö. Sisältää asiakaskortin. -20 % Märsky TEHTAANMYYMÄLÄ ma-pe 7-21, la 7-18, su 10.30-17 Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki ? 09-774 33 477 www.wotkins.? CHEF WOTKIN’S PALVELUTISKIT Prisma Itäkeskus Vanhanlinnantie 1 00900 Helsinki ? 010 766 8912 S-Market Sokos Helsinki Postikatu 2 00100 Helsinki ? 010 766 1047 Linjat-lehden luet nyt kätevästi älypuhelimellasi Katso ja ihastu: www.linjat-lehti.net ALPPIHARJU ? KAL ASATAMA VILHONVUORI ? TORKKELINMÄKI ALPPIHARJU ? KAL ASATAMA VILHONVUORI ? TORKKELINMÄKI injat injat L L Kallio Kallio Kallio-liike järjestää tukikonsertin paperittomille 19.1. – esiintyjinä Matti Johannes Koivu sekä Laura Moisio Tukeudu kallioon varainkeruukonsertti 19.1.2017 Klo 19:00 diakonissalaitoksen kirkossa Jo kolmannessa Tukeudu Kallioon konsertissa on jälleen luvassa korvia ja sielua hivelevää musiikkia ja lämmintä tunnelmaa paremman maailman puolesta. Vapaaehtoisvoimin järjestetyn konsertin tuotot menevät paperittomien hyväksi tehtävään työhön Helsingin Diakonissalaitoksella. Konsertin musiikkielämyksen tarjoilevat huippuartistit Matti Johannes Koivu ja Laura Moisio. Folk ja beatsävyjä musiikissaan luotaava laulajalauluntekijä Matti Johannes Koivu on julkaissut jo viisi soololevyä. Intensiivisen taidokkaista livekeikoista tunnettu Koivu muistetaan myös Ultramariiniyhtyeen riveistä. Kriitiikkojen ylistämän ja yleisön hurmanneen Laura Moision musiikki on samalla pientä että suurta. Folkia, bluesia ja suomi iskelmääkin sekoittaen Moisio luo aineksista oman, ainutlaatuisen ja koskettavan musiikkimaailman. ”Mielestäni tämä konsertti on juuri oman ja Kallioliikkeen näköistä toimintaa, pientä ja paikallista, mutta maailmoja syleilevää”, kertoo myös kahta aikaisempaa Tukeudu Kallioon -konserttia järjestämässä ollut Kallio liikkeen aktiivi Niina Lyijynen ja jatkaa: ”Olen ylpeä voidessani olla tukemassa Diakonissalaitoksen ihmiskasvoista työtä sen eteen, että Kalliossa on paikka kaikille. Yhtään ei haittaa se, että samalla pääsee nauttimaan timanttisen kovasta musasta ja tarjoamaan saman mahdollisuuden myös muille kaupunkilaisille.” Konserttisarjan ensimmäinen tapahtuma järjestettiin vuonna 2012 nimellä Kallio Block Party goes Kirkko, jolloin maailmaa paremmaksi lauloivat Tuomo ja Miss Saana. Tuolloin konsertin tuotot ohjattiin paperittomien kanssa toimivalle vapaaehtoisten terveydenalan ammattilaisten ylläpitämälle Global Health Clinicille. Vuonna 2016 konsertilla kerättiin varoja alaikäisten turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävään työhön ja esiintyjinä säkenöivät Ville Leinonen ja Viitasen Piia. TUKEUDU KALLIOON varainkeruukonsertti 19.1.2017 klo 19:00 Diakonissalaitoksen kirkko (Alppikatu 2, 00530 Helsinki) Käsiohjelma 20 € Ennakkomyynti RUPLA KALLIO, Helsinginkatu 16 RUPLA PUNAVUORI, Iso Roobertinkatu 32 Käsiohjelman ostamalla varmistat sisäänpääsyn, kaikki tuotto lyhentämättömänä Diakonissalaitoksen toimintaan paperittomien hyväksi. Mikä on Kallioliike? Kallio liike on ilman muodollista organisaatiota toimiva, puoluepoliittisesti sitoutumaton yhteisö. Kallio liike toimii vapaaehtoisuuden periaatteella ja on avoin kaikille Kalliossa ja sen liepeillä asuville, työskenteleville ja oleileville. Mikä on Diakonissalaitos? Helsingin Diakonissalaitos on yleishyödyllinen säätiö. Se muodostaa tytäryhtiöineen yhteiskunnallisen konsernin, joka tuottaa monipuolisia sosiaali , terveys , ja koulutusalan palveluja. Helsingin Diakonissalaitos on vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien asiantuntija ja alan suunnannäyttäjä, jolla on vahva sosiaalinen omatunto. Laura Moisio ANNUKKA PAKARINEN Olen ylpeä voidessani olla tukemassa Diakonissalaitoksen ihmiskasvoista työtä sen eteen, että Kalliossa on paikka kaikille.
  • 4 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1 | 2017 Joulukuusi saa kyytiä loppiaisena – ohjeet kuusen hävittämiseen Valtaosa joulukuusen hankkineista vie sen ulos loppiaisena. toiset heittävät kuuselle hyvästit heti joulun jälkeen uutena vuotena, mutta osassa kodeista nautitaan kuusesta aina tammikuun puoliväliin asti. kokosimme vinkit kuusen hävittämiseen. vaikka paketit ovat jo hyvän aikaa sitten kadonneet kuusen alta, kuusenkynttilät loistavat vielä monessa kodissa. Valtaosa joulukuusen hankkineista suomalaisista vie sen ulos vasta loppiaisena. – Suurin osa suomalaisista päättää joulun vieton loppiaisena. Joulukoristeiden pakkaaminen pois ja joulukuusen hävittäminen kuuluu monella päivän rutiineihin, kertoo kuusikauppiaaksikin ryhtyneen Hong Kong tavaratalojen markkinointijohtaja Elina Standertskjöld-Nordenstam. näIn hävItät aIdon KuuSen Kolmella neljästä suomalaisesta on joulukuusi ja lähes puolet kuusen hankkineista suosii metsäkuusta. Siinä missä muovikuusen voi kärrätä varastoon odottamaan seuraavaa joulua, aidosta kuusesta täytyy hankkiutua eroon. Kokosimme muistilistan kuusen riisumiseen ja hävittämiseen. MInne KuuSI Kannattaa vIedä? ? joulukuusen voi viedä kaatopaikalle, käyttää polttopuuna tai hakettaa puutarhakäyttöön. ? jos kuusi päätyy kaatopaikalle, älä kuitenkaan laita sitä jäteastiaan. ? selvitä taloyhtiösi käytännöt: monissa taloyhtiöissä kuusen voi tiettynä aikana jättää roskakatoksen tai roskisten viereen, josta se kerätään pois. ? omakotiasukkaat voivat viedä joulukuusen itse jäteasemalle. monissa kunnissa sen voi tehdä maksutta. MIten KuuSI Kannattaa hävIttää? ? suojaa lattia ennen kuin riisut kuusen koristeista, jotta koristeiden mukana irtoavat neulaset on helpompi siivota. ? saksi sen jälkeen oksat jätesäkkiin. ? kuljeta runko esimerkiksi vanhan lakanan avulla ulos. ? jos viet kuusen jäteasemalle, ota oksat tai koko kuusi pois jätesäkistä, jotta ne eivät mene sekajätteen sekaan. MIlloIn KuuSI vIedään PoIS SISältä? ? heti aaton jälkeen 4 % ? uutena vuotena 12 % ? loppiaisena 67 % ? tammikuun puolivälissä 14 % ? helmikuussa 3 % Mitäs täällä tapahtuu? nämä ovat suosituimmat uudenvuodenlupaukset HyVän uudenvuodenlupauksen voi toteuttaa joka päivä uudenvuodenlupauksia kritoisoidaan niiden lyhytjänteisyydestä. Yksi elämä -asiantuntijoiden mukaan lupaukset ovatkin usein liian armottomia. Hyvä muutostavoite on sellainen, jonka voi toteuttaa joka päivä riippumatta siitä, onnistuiko se eilen. uudenvuodenlupauksissa on paljon hyvää. Tammikuussa saa innostua uudesta. Olisi kuitenkin hyvä miettiä, miten uudenvuodenlupaus kantaisi yli tammikuun, talven kevään ja koko vuoden. diabetesliiton liikuntasuunnittelija Eira Taulaniemen mukaan uudenvuodenlupausten ongelma on, että niissä usein yritetään haukata liian iso pala kerralla. ”valtavan elämänmuutoksen tekeminen ei tyypillisesti onnistu uudenvuodenlupauksen voimin. Lupauksen pitäisi istua omaan elämäntyyliin, sopia arkeen ja olla linjassa omien tavoitteiden kanssa. Tavoite voi olla mikä vain: vähentyneet selkäkivut, ajanvietto parhaan ystävän kanssa tai mahdollisuus viedä lapsenlapset puistoon”, Taulanniemi luettelee. hyvä JatKuu taKaPaKIn JälKeenKIn Lupaus liikkua ja parantaa kuntoa on uudenvuodenlupauksista yleisin. Näin oli ainakin kaksi vuotta sitten, kun Yksi elämä keräsi 2220 suomalaista uudenvuodenlupausta omaan verkkopalveluunsa. Toiseksi suosituin lupaus oli ruokatottumusten parantaminen, ja kolmantena tuli perheen ja ystävien parempi huomioiminen. ”Jos uudenvuodenlupauksen ajattelee päätöksenä, on helpompi suhtautua vaikeisiin hetkiin. Päätös kantaa niiden yli. Takapakin jälkeen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, mitä tavoittelee, millaista iloa muutos tuo, miksi haluaa jatkaa. Myös tavoitteet saattavat muuttua matkalla; ei niiden tarvitse pysyä samanlaisina aina”, Aivoliiton liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki kertoo. tammikuun liikuntainnostus tekee hyvää juhlakauden herkuttelun jälkeen. Armottomuuus ja pakolla liikkuminen eivät kuitenkaan tuo toivottuja tuloksia. Liikuntasuunnittelijat kannustavat innostumaan liikunnasta. Muutamat perusasiat kannattaa pitää mielessä: ? tee päätös, älä lupausta. päätös laittaa sinut pohtimaan omaa liikuntahistoriaasi ja löytämään sieltä sinulle ominaisia tapoja liikkua. päätös kantaa sinut takapakkien yli ja auttaa pitämään motivaatiota yllä. ? tee pieniä, hyviä päätöksiä. koko elämän laittaminen remonttiin tammikuussa johtaa helposti pään seinään hakkaamiseen ja liikunnan ilon kadottamiseen. ? ole itsellesi armollinen. pysähdy säännöllisesti miettimään, mitä liikunnalta toivot. joskus arki ei etenekään niin kuin suunnittelit. silloin liikunnankin pitää voida joustaa. ole kekseliäs, ja löydä sinulle luontevia liikunnan paikkoja! ? aseta itsellesi tavoite. kun tiedät mitä liikunnalta tavoittelet, motivaatiosi pysyy korkealla. SuoMalaISten uudenvuodenluPauKSet ? lupaus liikkua ja parantaa omaa kuntoa 28 % ? lupaus muuttaa ruokailutottumuksia 15 % ? lupaus huomioida perhe ja ystävät 11 % ? lupaus pudottaa painoa 9 % ? lupaus pitää itsestä parempaa huolta 8 % ? lupaus stressata vähemmän 7 % ? lupaus vähentää alkoholin käyttöä 5 % ? lupaus nukkua enemmän 5 % ? lupaus positiivisemmasta elämänasenteesta 4 % ? lupaus oppia uutta/uusi harrastus 3 % ? lupaus lopettaa tupakointi 3 % ? lupaus nauttia elämästä 3 % lähde: yksi elämä, suomalaisten uudenvuodenlupaukset 2015, n=222
  • LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 5 1 | 2017 Mitäs täällä tapahtuu? Lääketieteellisiä valohoitoja Ihonhoitoon ohjausta ja neuvontaa Ihopiste Messeniuksenkatu 5 Helsinki Ajanvaraukset 050 597 1363 (Helsingin kaupungin työväenopiston vieressä) Puh. 09 1461126 Brahen kenttä ALPPILAN APTEEKKI Helsinginkatu 24, 00530 Helsinki Puh. 09 1461126 (pvm/mpm) Avoinna: ma-pe 8.30-18.00 la 9.00-15.00 Sunnuntait ja juhlapyhät suljettu www.alppilanapteekki.fi Toivotamme asiakkaillemme HYVÄÄ UUTTA VUOTTA! Helsingin kävelykeskustaa halutaan laajentaa Helsinki selvittää, miten kävelykeskustaa voitaisiin laajentaa. Tavoitteena on turvata keskustan kaupallinen menestys, luoda paremmat puitteet tapahtumille ja vilkkaalle kaupunkielämälle sekä parantaa jalankulun turvallisuutta ja sujuvuutta. Helsingin kävelykeskustaa on kehitetty määrätietoisesti yli kaksi vuosikymmentä. Keskuskadun kävelykadun valmistuttua on edellisen suunnittelukierroksen toimenpiteet toteutettu. ”Nyt on aika miettiä, miten Helsingin kävelykeskustaa kehitetään tästä eteenpäin. Millaista kaupunkia haluamme rakentaa ja mihin suuntaan kaupunkia kehittää?” toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Alkuvuoden aikana keskustellaan erilaisista toteutustavoista ja niiden eduista ja haitoista. Keskusteluun voi osallistua 22. tammikuuta asti osoitteessa kerrokantasi.hel.fi/hearing/kavelykeskusta. Lisäksi kävelykeskustan kehittämistä mietitään yritysten ja asukkaiden yhdistysten kanssa sidosryhmätyöpajoissa. JALANKULKIJAMääräT KASvUSSA Kävelykeskustan kehittämisen lähtökohdat on linjattu kaupungin strategiaohjelmassa: keskusta halutaan pitää maan johtavana kaupan, matkailun ja virkistyksen keskittymänä. Painetta kävelykeskustan kehittämiselle tuo myös jalankulkijamäärien kasvu. Keskustan jalkakäytävät ovat paikoin ahtaita jo nykyiselle jalankulkijamäärälle ja keskustan tulevan muutokset, esimerkiksi keskustakirjasto ja Laajasalon raitiotien päätepysäkin tulo Kaivokadulle, lisäävät ja muuttavat jalankulkijavirtoja. Kävelykeskustoista tehtyjen tutkimusten mukaan kävelyalueiden laajentaminen tuo lisää kävelijöitä, mikä kasvattaa kauppojen asiakasmäärää ja liikevaihtoa. ”Suunnitteluprosessin aikana selvitetään, millaisia vaikutuksia kävelykeskustan laajentamisella olisi keskustan yrityksille ja liikenteelle”, toimialajohtaja Mikko Aho sanoo. Kävelykeskustaa voidaan toteuttaa rakentamalla kävelykatuja, leveitä jalkakäytäviä, aukioita ja kävelypainotteisia joukkoliikennekatuja sekä lasikatteisia korttelipihoja. Ideana on luoda yhtenäistä jalankulkuverkostoa ja parantaa myös yhteyksiä ydinkeskustasta rannoille ja ympäröiville asuntoja puistoalueille. MUUTOKSET MAHDOLLISIA MONELLA KATUOSUUDELLA Kävelykeskustan kehittämiseksi on hahmoteltu ratkaisumalleja, joiden lähtökohtana on järjestää lisää tilaa jalankulkijoille siellä, missä tarve tai jalankulun kasvupotentiaali on suurinta. Merkittävimmät muutokset koskisivat Mannerheimintietä, Kaivokatua sekä Pohjoisesplanadia ja Eteläesplanadia. Lisätilaa kävelijöille järjestettäisiin autokaistoja vähentämällä tai muuttamalla katuosuuksia kokonaan kävelykaduiksi. Muutoksia on hahmoteltu lisäksi muun muassa Postikadulle, Fabianinkadulle, Unioninkadulle, Eerikinkadulle ja Kalevankadulle. Alustavien mallinnusten mukaan osa toimenpiteistä heikentäisi autoliikenteen sujuvuutta ja keskustan läpiajettavuutta. ”Erilaiset ratkaisut pidentäisivät vertailuvuonna 2025 kokonaismatka-aikaa iltaruuhkassa noin 3–10 prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa muutoksia ei ole tehty”, liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen kertoo. Kevään aikana tehtävien selvitysten sekä työpajoista ja verkkokeskustelusta saatavan palautteen pohjalta valmistellaan yleiset periaatteet kävelykeskustan kehittämiselle. Periaatesuunnitelma esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle huhtikuussa, minkä jälkeen se tulee nähtäville lausuntoja ja mielipiteitä varten. Lopullisesti periaatesuunnitelmasta päättää kaupunginvaltuusto. Periaatesuunnitelma on pohjana yksityiskohtaisemmalle jatkosuunnittelulle. Kävelykeskustan laajentaminen tapahtuisi vaiheittain arviolta 10–15 vuoden aikana, ja jokaisesta toteutushankkeesta päätetään erikseen. Karttakuva Helsingin kävelykeskustan laajentamismahdollisuuksista. KALLE JÄRVENPÄÄ HELSINgIN KAUPUNgIN AINEISTOPANKKI / LAURI ROTKO Keskuskadun muutos kävelykaduksi valmistui vuonna 2014.
  • 6 lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 1 | 2017 Jokatalvinen taistelu lumikasoja vastaan on totta myös eteläisimmässä Suomessa. Kun lunta sataa paljon, suurimmissa vaikeuksissa eivät ole autoilijat, vaan erilaisia apuvälineitä käyttävät ihmiset. Esimerkiksi pyörätuolin, rollaattorin tai vaikka lastenvaunujen kanssa liikkuminen umpihangessa tai puutteellisesti auratulla jalkakäytävällä voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa. – huonoin tilanne on nimenomaan asuntojen pihoilla, sillä niiden auraus on kiinteistönomistajien vastuulla. Esimerkiksi palvelutalojen kulkuväylät voivat olla niin tukossa, että niiden lähelle ei pääse invatakseilla. Työnnä siinä sitten umpihangessa auton painoista sähköpyörätuolia, puuskahtaa pyörätuolilla liikkuva Pirkko Kuusela. – Kaupungille lähtiessä täytyy miettiä, voiko siellä liikkua ilman että täytyy tilata taksi jokaista puolen kilometrin siirtymää varten, Kuusela lisää. Jalkakäytävät ja invapaikat ovat myös suosittuja aurauslumen varastointipaikkoja. Kun invapaikalla on parimetrinen lumivuori, liikkumisesteisen ihmisen on vaikeaa päästä vaikkapa kauppareissulle. – Kun lunta sataa paljon kerralla tai lumisade jatkuu pitkään, talvikunnossapidon järjestelmät joutuvat koetukselle. Aurattavia alueita on paljon ja ne pitäisi hoitaa jopa monta kertaa päivän aikana. Lisäksi taloyhtiöissä pihaalueilla täytyy huomioida talviolosuhteet esimerkiksi liukkaus, lumen auraussuunnat ja lumen kasauspaikat, toteaa esteettömyysasiantuntija Harri Leivo Invalidiliitosta. Jos kinokset kyllästyttävät, Invalidiliiton Pääkallokelitverkkosivustolta voi tarkistaa, kuka vastaa tietyn alueen talvikunnossapidosta. Kiinteistön omistajan vastuulla on esimerkiksi kiinteistön rajalla kulkeva jalkakäytävä. Myös jalkakäytävän viereen aurattujen lumien poisto kuuluu kiinteistön omistajalle. Kunta puolestaan vastaa ajoväylistä sekä yhdistetyistä jalkakäytävä-pyöräteistä. Talvikunnossapidon velvollisuuksiin kuuluvat esimerkiksi lumen ja jään poisto, liukkauden torjunta ja aurattujen lumien poiskuljetus. VUOKRAA ASTIAT JUHLIISI Astiat pieniin sekä isompiin tilaisuuksiin, vuokraat vain ne mitä tarvitset ja palauttaa voit likaisena PESE ITSE!! VUOKRAA PAINEHUUHTELULAITE Sohvat, patjat, autonpenkit, matot ym. kangaspinnat. Yhtä helppoa kuin imurointi ! HELPOTA MUUTTOASI! Vuokraa puhtaat muoviset muuttolaatikot. Meiltä myös nokkakärryt, jätesäkit, kiristekalvot ym. POPNET OY ASTIA-, MUUTTOLAATIKKOJA SIIVOUSKONEVUOKRAUS www.popnet.fi, popnet@popnet.fi Puh. 0400 472 993, Nahkelantie 99, Tuusula. leikkiin heittäytyminen tuo iloa ja lisää luovuutta leikki tekee hyvää kaikenikäisille. leikki on lapselle luontainen tapa toimia ja osallistua. Leikin avulla lapsi oppii monia taitoja, kuten kykyä kuvitella. Leikkimällä lapsi myös hahmottaa ympäristöään, jakaa kokemuksia toisten kanssa ja luo suhteita itseensä, muihin ja koko maailmaan. Lapsi tarvitsee aikuisen huomiota, kannustusta ja läsnäoloa. Mitä enemmän jaamme ilon tunteita lapsen kanssa, sitä enemmän vahvistamme lasta. – Leikin merkitys lapselle yleensä tunnistetaan, mutta se, että leikki on hyväksi myös aikuisille, saattaa unohtua. Leikkiin heittäytyminen rentouttaa ja lisää kykyä luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Juuri sitähän moni aikuinen kaipaa, Koko Suomi leikkii -hankeen päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen muistuttaa. ”Suosituimmat leikit ovat edelleen hippa, askartelu, lautapelit sekä kutitusja hassutteluleikit.” Koko Suomi leikkii -hanke kysyi suomalaisilta mitä leikki heille merkitsee. yli puolet vastaajista leikkii viikoittain, yleisimmin perheenjäsenten kesken. Koko Suomi leikkii -hanke toteutti syksyllä 2016 kyselyn, jonka mukaan sekä lapset että aikuiset pitävät leikkimisestä ja arvostavat vapaata yhdessäoloa. Suurin osa vastaajista oli leikkinyt viimeksi joko samana päivänä tai viikon sisällä. Eniten leikitään omien perheenjäsenten kanssa. Kyselyyn vastasi 322 aikuista ja lasta, joista 96 prosenttia kertoi leikin tuottavan heille iloa. 79 prosenttia oli sitä mieltä, että leikkiessä saa uusia ideoita. Lapset leikkivät mieluiten ulkona erilaisia pihaleikkejä, kuten hippaa, tervapataa ja kirkonrottaa. Sisäleikeistä suosittuja ovat askartelu ja piirtäminen, nukeilla, pikkuautoilla sekä legoilla leikkiminen. Aikuisten suosiossa ovat korttija lautapelien pelaaminen, lauluja kutitusleikit sekä lapsen kanssa yhdessä hassutteleminen. avoimissa vastauksissa korostuivat leikkiin heittäytymisestä ja yhdessäolosta syntyvä ilo. ”Vaikka olen aikuinen, koen leikin todella tärkeänä asiana. Koen, etten ole kasvanut kokonaan aikuiseksi ikinä. Toivoisin yhä, että voisin leikkiä vapaasti joidenkin läheisten ihmisten kanssa silloin tällöin, heittäytyä täysillä ja unohtaa kaiken muun. Teatterimaailma on yksi paikka, missä voi eräällä tavalla leikkiä.” Nainen, 28 v. ”Piiloleikki 3 v. lapsenlapsen kanssa. Voi sitä riemua ja jännitystä, ihmettelyä ja löytämisen riemua! Aikuisen mieli asettuu niin helposti lapsen kanssa samalle virittyneisyyden tasolle, aina löytyy aikaa pienelle piiloleikille ja sydämestä kumpuaa nauru.” Nainen 60 v. ”Kuningatar-leikki. Mielikuvitusleikki, leikkii, että on kuningatar ja pikkusisko saa olla prinsessa.” Tyttö 3 v. ”Kaverin kanssa ulkona leikkiminen on tosi kivaa.” Poika 5 v. ”Pelaamme mieheni kanssa usein, lähes päivittäin, Halma-peliä. Se on meillä ollut pelilauta yli 50 vuotta. Lapsuuden kodissa sitä pelattiin lähes joka päivä tiskivuorosta. Meillä nykyään kone tiskaa, mutta pelaamme sitä aterian jälkeen. Näin ikääntyvänä se on hyvää muistivalmennusta.” Nainen 55 v. taustaa: koko suomi leikkii on suomen kulttuurirahaston rahoittama ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä suomen Punaisen ristin kanssa vuosina 2014–16 toteuttama hanke. sen tavoitteena on ollut innostaa suomalaisia leikkimään yhdessä ja luoda kaikkiin suomen kuntiin avoimia sukupolvien kohtaamispaikkoja, terhokerhoja. terhokerhoissa leikitään ja vietetään kiireetöntä aikaa yhdessä. terhokerhoja on 250 kunnan alueella yli 300. Moni jää lumikeleillä kotinsa vangiksi Mitäs täällä tapahtuu?
  • lähetä juttuvinkki: toimitus@letterbox.fi 7 1 | 2017 vuodenvaihde toi muutoksia apteekkiasiointiin VuodenVaiHteen mukanaan tuomia merkittävimpiä muutoksia ovat paperiresepteistä luopuminen, reseptien voimassaoloajan piteneminen vuodesta kahteen vuoteen sekä peruskorvattavien lääkkeiden hankintavälin tarkempi seuranta. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki lääkemääräykset laaditaan siis sähköisesti vuoden alusta lukien. Lääkäri voi antaa lääkemääräyksen kirjallisesti tai puhelimitse vain poikkeustilanteissa, esimerkiksi teknisen häiriön takia. Näissä tilanteissa apteekki muuttaa reseptit sähköisiksi. Potilas ei voi enää kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä. Vuoden 2017 alusta lukien lääkemääräysten voimassaoloaika pitenee kahteen vuoteen. Aiemmin resepti oli voimassa vuoden. Tavoitteena on vapauttaa lääkärien työaikaa reseptien uusimisesta muihin tehtäviin ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Kelan lääKeKorvauSMenoJa leIKataan Uudet ja aiempaa kalliimmat lääkkeet kasvattavat Kelan lääkekorvausmenoja. Kasvun hillitsemiseksi hallitusohjelmassa on päätetty, että Kelan lääkekorvausmenoja leikataan 150 miljoonalla eurolla, josta 134 miljoonan euron leikkaus toteutetaan vuonna 2017. Säästöt toteutetaan lääkkeiden hintakilpailua lisäämällä, lääkejätteen vähentämisellä, järkevän lääkehoidon edistämisellä ja muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinien siirtämisellä alempaan erityiskorvausluokkaan. KorvauKSIIn tarKeMPI Seuranta Peruskorvattavien lääkkeiden hankintavälin seurantaan kiinnitetään vuodenvaihteen jälkeen aiempaa tarkemmin huomiota. Aiemmin sama käytäntö on koskenut erityiskorvattavia ja rajoitetusti peruskorvattavia lääkkeitä. Tavoitteena on vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden määrää ja sitä kautta lääkehävikkiä. Peruskorvattavista reseptilääkkeistä voi jatkossa saada Kela-korvauksen vasta, kun edellinen lääke-erä on käytetty lähes kokonaan. Uudesta lääke-erästä saa korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta on ostettu kerralla kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Kuukauden lääkehoidossa jousto on yksi viikko ja kahden kuukauden lääkehoidossa kaksi viikkoa. Kalliita, yli 1 000 euroa pakkaukselta maksavia lääkehoitoja saa jatkossa kerralla korvattuna vain kuukauden tarvetta vastaavan määrän. Erityisen kalliita lääkkeitä käytetään esimerkiksi syövän, veren hyytymishäiriöiden ja reuman hoidossa. Kelan tilastojen mukaan tällaisia pakkauksia on myynnissä alle 200. Tällaisia lääkkeitä hankkivat asiakkaat haluavat toisinaan jo nyt lääkeostonsa pienemmissä erissä, koska kalliiden, usein esimerkiksi kylmäsäilytystä vaativien lääkkeiden säilyttäminen kotona koetaan riskiksi. Kuukauteen rajoitettu korvausoikeus koskee vain pientä osaa lääkkeiden käyttäjistä. Korvausta tällaisista lääkkeistä saa noin 29 000 henkilöä. Säästöpotentiaali on kuitenkin merkittävä, sillä kalliista lääkkeistä maksetut korvaukset ovat noin 370 miljoonaa euroa vuodessa eli noin neljännes kaikista lääkekorvauksista. Valtaosa lääkkeiden käyttäjistä voi siis edelleen hankkia lääkkeensä apteekista korvattuina kolmen kuukauden välein. Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään vuoden vaihteessa alempaan erityiskorvausluokkaan. Muutoksen jälkeen Kela korvaa niiden hinnasta 65 prosenttia, eli korvattavuus on samalla tasolla esimerkiksi sepelvaltimoja verenpainetaudin lääkkeiden kanssa. Insuliinihoito säilyy yhä ylemmässä, 100 prosentin erityiskorvausluokassa. Hintakilpailua lisätään esimerkiksi siirtämällä epilepsialääkkeet apteekissa tehtävän lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piirin silloin, kun niitä käytetään muuhun tarkoitukseen kuin epilepsiaan. Muissa käyttöaiheissa lääkitys voidaan jatkossa vaihtaa apteekissa edullisempaan vastaavaan valmisteeseen. lääKeMääräyKSIIn MuutoKSIa Huumausaineiksi luokiteltavien sekä pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden reseptit ovat kuitenkin jatkossakin voimassa vain vuoden. Ennen vuoden 2017 alkua kirjoitetut lääkemääräykset ovat voimassa yhden vuoden. Niillä voi asioida apteekissa normaalisti lääkemääräyksen voimassaolon loppuun asti, eikä niitä muuteta apteekissa sähköisiksi. lääKeKorvauSten yleISet PerIaatteet SäIlyvät ennallaan Kalenterivuosikohtainen alkuomavastuu (50 euroa), lääkekorvausluokkien korvausprosentit (peruskorvaus 40 %, alempi erityiskorvaus 65 % ja ylempi erityiskorvaus 100 %) sekä ostokertakohtainen omavastuu ylemmässä erityiskorvausluokassa (4,50 euroa / lääke) eivät muutu. Vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto laskee 605,13 euroon. Asiakkaan itse maksama osuus korvattavista reseptivalmisteista kerryttää lääkkeiden vuosiomavastuuta. Jos tämä raja ylittyy, asiakkaalla on oikeus lisäkorvaukseen, jolloin hän maksaa korvausten piiriin kuuluvista lääkkeistään vain ostokertakohtaisen omavastuun 2,50 euroa / lääke. näMä Muuttuvat ? korvattavien lääkkeiden hankintaväliä seurataan tarkemmin. ? erittäin kalliita lääkkeitä korvattuina vain kuukauden tarve kerrallaan. ? diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään alempaan erityiskorvausluokkaan. ? epilepsialääkkeet apteekissa tehtävän lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piirin silloin, jos niitä käytetään muuhun tarkoitukseen kuin epilepsiaan. ? Vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto laskee 605,13 euroon (610,37 euroa vuonna 2016). ? lääkäri määrää lääkkeen vain sähköisellä reseptillä häiriötai poikkeustilanteita lukuun ottamatta. ? lääkemääräysten voimassaolo pitenee yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. näMä ennallaan ? alkuomavastuu 50 euroa / kalenterivuosi ? peruskorvaus 40 %, alempi erityiskorvaus 65 % ja ylempi erityiskorvaus 100 %. ? ostokertakohtainen omavastuu ylemmässä erityiskorvausluokassa (4,50 euroa / lääke). ? Vuosiomavastuun eli lääkekaton täytyttyä lääkekorvausten piiriin kuuluvista lääkkeistä asiakas maksaa vain ostokertakohtaisen omavastuun 2,50 euroa / lääke. ? lääkemääräykset, joilla on määrätty huumausaineiksi luokiteltavia tai pääasiassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, ovat voimassa vuoden. Kunnallisvaaliehdokas tavoita lähimmät äänestäjäsi lehtemme sivuilla! kerro äänestäjille asioista, joita aiot valtuustossa ajaa. lähilehdessäsi kerrot viestisi tutussa ja luotettavassa ympäristössä ja teet lukijaan vaikutuksen. voit valita perinteisen lehti-ilmoituksen tai juttumuotoisen artikkelin. lehtimainonnan lisäksi saat meiltä edullisesti ehdokasesitteesi painatuksen ja kotitalousjakelun, sekä näkyvyyden verkkomedioissamme. ota yhteyttä asiantuntijoihimme – saat vinkkejä printin ja verkon tehokkaaseen hyödyntämiseen KarI J. MattIla 050 563 5462 PeKKa SärKISIlta 050 555 3252 PenttI SIrvIö 045 261 0260 olavI Suhonen 045 164 4314 MattI hännInen 045 261 0240 tärkeät päivämäärät tämän vuoden kuntavaaleissa: vaalipäivä sunnuntai 9.4.2017 ennakkoäänestys kotimaassa 29.3.-4.4. ennakkoäänestys ulkomailla 29.3.-1.4. ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 9.3. ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina 28.2. ennen klo 16
  • 8 LÄHETÄ JUTTUVINKKI: toimitus@letterbox.fi 1 | 2017 Parhaat lähimediat Osaavat suunnittelijat Laadukkaat mainospaikat Edulliset hinnat Luotettava raportointi LetterboxMedioiden täysin uniikilla lähimediakonseptilla tavoitat haluamasi kotitaloudet kattavasti ja monikanavaisesti. Kysy lisää. Matti Hänninen 0452610240 Kari J. Mattila 0505635462 Pentti Sirviö 0452610260 Olavi Suhonen 0451644314 Pekka Särkisilta 0505553252 Helsingin kaupunginmuseossa kaikkien aikojen kävijäennätys Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa kävi vuonna 2016 yhteensä 401 181 museovierasta eli lähes kaksinkertaisesti aiempaan ennätykseen nähden. Suurimman kävijämäärän, 315 334, keräsi toukokuussa Senaatintorin kulmalla avautunut uusi Helsingin kaupunginmuseo. Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa – Helsingin kaupunginmuseossa, Hakasalmen huvilassa, Työväenasuntomuseossa ja Ratikkamuseossa – päästiin vuonna 2016 kaikkien aikojen kävijäennätykseen. Suurimman kävijämäärän keräsi toukokuussa Senaatintorin kulmalla avautunut uusi Helsingin kaupunginmuseo. Se saavutti ensimmäisen vuoden kävijätavoitteensa neljässä kuukaudessa ja keräsi vuoden loppuun mennessä peräti 315 334 kävijää. Tällä hetkellä kaupunginmuseossa voi vierailla Helsingin valitut palat -näyttelyssä, Lasten kaupungissa, virtuaalielämys Aikakoneessa sekä Haju-aistikokemuksessa, joka on saanut jatkoaikaa 9.4.2017 asti. Hakasalmen huvilan Musiikkia! Kaupungin soivat muistot -näyttelyssä vieraili vuoden aikana 44 889 kävijää. Näyttelyssä on esillä musiikkimuistoja matkagramofonista korvalappustereoihin ja Musiikki-Fazerin muovipussista Hurriganes-paitaan. Näyttelyssä voi myös testata musiikkimakunsa, jännittää kansakoulun laulukokeessa ja opetella menuettia tai diskotanssia. Näyttely on auki 26.2.2017 asti. Linnanmäen kainalossa sijaitsevan Työväenasuntomuseon kävijämäärä oli 5 071. Museo on auki keväästä syksyyn. Töölössä kulttuuritehdas Korjaamolla toimiva Ratikkamuseo puolestaan keräsi 35 887museovierasta. Kaikkien Helsingin kaupunginmuseoon kuuluvien museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä vuodelta 2016 oli 401 181. Vuosina 2008–2015 kävijämäärä on vaihdellut 130 000:n ja reilun 200 000:n välillä. Nyt siis onnistuttiin lähes tuplaamaan aiemman ennätysvuoden 2010 kävijämäärä. Kaikkiin Helsingin kaupunginmuseon museoihin on aina vapaa pääsy. MAIJA ASTIKAINEN Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla.