Linkki 01/2017 - Lehtiluukku.fi

HUS | Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteisölehti 30 Kuulonkuntoutusprosessit hyvissä kantimissa 1 2017 34 Tulosyksikön sihteerit esittelyssä 8 Uusia toimintatapoja sydänpotilaan kuntoutuksessa 25 Eläinaiheista toimintaa Kellokosken sairaalassa Asiakaskokemus potilastyön arjessa ja kehittämistyössä 4 LIN1701_1_kansi.indd 1 16.2.2017 8:29:40
2 Linkki 1 | 2017 Julkaisija HUS I Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää puh. (019) 4587 1 www.hus.fi Sähköpostiosoitteemme: etunumi.sukunimi@hus.fi Päätoimittaja Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaala puh. 050 4277 399 faksi 019 4587 2407 anne.ikalainen@hus.fi Toimitusneuvosto Maari Valli, puheenjohtaja Anne Ikäläinen, tiedottaja, sihteeri Eila Sailas Karoliina Hyttinen Sirpa Palamaa Taina Tarus Tilaukset ja osoitteenmuutokset anne.ikalainen@hus.fi Paino: 2017 Layout: Zeeland Turku Taitto: Taittopalvelu /Forssa Print Kannen kuva: Anne Ikäläinen Sairaanhoitoalueen eläkeläisillä on mahdollisuus noutaa lehti Hyvinkään tai Kellokosken sairaalan neuvonnasta. 25. vuosikerta www.lehtiluukku.fi Menoa ja meininkiä Sairaalanmäellä Tänä vuonna tapahtuu paljon. Hyvinkään sairaalan ympäristö muuttaa muotoaan huikealla vauhdilla, sillä lisää rakennushankkeita käynnistyy nykyisen uuden sairaalan ja yhdystunnelien rakentamisen rinnalla. Leikkausosaston 10 leikkaussalin ja heräämötilojen rakentamien alkavat tänä vuonna, samoin kuin HUS-Apteekin uusien tilojen, logistiikkapihan ja lastauslaitureiden rakentaminenkin. Myllerrystä siis riittää joka puolella sairaalaa. Eikä tässä vielä kaikki muutokset. Kilpailukykysopimus astui voimaan ja se muutti meidän työntekijöiden arkea työajanpidennyksellä ja lomarahojen leikkauksilla. Lisäksi sote-soppa hämmennetään parhaillaan lopulliseen muotoonsa, joten mielenkiinnolla seurailen, miten työmme ja terveydenhuollon organisaatiot muuttuvat lähitulevaisuudessa. Se ei kuitenkaan muutu, että potilas on edelleenkin ykkönen. Potilaan parhaaksi tehtävä työ on asiakaspalvelua ja kuinka laadukasta palvelua hän sairaalassamme saa, ratkaisee jatkossa, palaako hän uudelleen hoidettavaksi juuri meille. Tämän lehden pääjuttu kertoo tästä kullanarvoisesta asiakaskokemuksesta ja siitä, mitkä asiat vaikuttavat tämän kokemuksen syntyyn. Ja todettava on, että ihan yhdentekevästä asiasta ei olekaan kysymys, sillä myös muissa lehden jutuissa asiakaspalvelu ja sen laatu ovat tärkeässä osassa. Keväisen tuulahduksen talven keskelle taiteilivat Hyvinkään Lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaat, kun uuden sairaalan rakennustyömaata ympäröivä aita sai piristykseksi värikkään taulukollaasin. Aitataiteen virallinen julkistamistilaisuus pidettiin taiteilijoiden läsnä ollessa Hyvinkään sairaalassa tammikuussa. Tilaisuus oli hauska, rento ja selvästikin lasten mieleen. Lue tilaisuudesta lisää Linkin sisäsivuilta ja onpa lehdessä näiden mainitsemieni juttujen lisäksi paljon muutakin mielenkiintoista luettavaa, kannattaa kurkistaa! Seuraava Linkki -lehti ilmestyykin keskikesänjuhlan tietämillä. Mikäli kevään aikana mieleesi pulpahtaa mielenkiintoisia juttuaihioita, niin vinkaapa asiasta toimitukselle osoitteeseen anne.ikalainen@hus.fi. Raikkain talviterveisin; Anne Ikäläinen tiedottaja Hyvinkään sairaanhoitoalue LIN1701_2-3.indd 2 16.2.2017 8:30:20
1 | 2017 Linkki 3 Sisältö 2 Pääkirjoitus 4 Asiakaskokemus potilastyön arjessa ja kehittämistyössä 8 Uusia toimintatapoja sydänpotilaiden kuntoutuksessa 12 KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Sydänpotilaiden kuntoutus Kiljavan sairaalassa 14 Nurin ja ranne vinossa? Rannemurtuma – yleisin yläraajan murtuma 16 Tiimityötä rintasyöpäpotilaan hyväksi Hyvinkään sairaalassa 18 Hyvinkään sairaalan urologian yksikkö – kehityksen kärjessä 3D-tahystysleikkaus 19 Yhteistoiminta muutoksen mahdollistajana 21 Kotiin suuntautuva psykiatrinen työ lisääntyy – Kotikäyntiturvallisuusarvio -lomake käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa 23 Tutkijat pyrkivät parantamaan hoitajien työturvallisuutta psykiatrisissa sairaaloissa eristystilanteen aikana 25 Eläinaiheista toimintaa Kellokosken sairaalassa Ihmisen ja eläimen yhteinen historia 28 Tylsä aita huusi taidetta! – sai suojakseen raikkaan väri-ilottelun 31 Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuulonkuntoutusprosessit hyvissä kantimissa 34 ESITTELYSSÄ Tulosyksiköiden sihteerit arjessa ja vapaa-ajalla 36 Akvarellitaide toi piristystä Lasten päivystykseen 37 130 pehmolelua lastenosastolle 38 UUTISET 38 Joukolla kuntoon – Työhyvinvointia päivystyksen tyhy-viikosta 40 Sari Armisen puheenvuoro – Sote-uudistus henkilöstönäkökulmasta 42 Valmista tuli! Valmistuneet opinnäytetyöt 2016 43 RESEPTI Harrastuksena kuntonyrkkeily 16 Tiimityötä rintasyöpäpotilaan hyväksi Hyvinkään sairaalassa 18 14 Sisältö arjessa ja kehittämistyössä sydänpotilaiden kuntoutuksessa KUULUMISET LIN1701_2-3.indd 3 16.2.2017 8:30:29
Kohtaamisessa on kyse hyvin pienistä, arkipäiväisistä asioista, jotka muodostavat toimivan ja empaattisen vuorovaikutuksen. 4 Linkki 1 | 2017 LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 4 16.2.2017 8:31:33
1 | 2017 Linkki 5 TEKSTI: Outi Nurminen, sh, Sopen työntekijä KUVAT: Anne Ikäläinen Asiakaskokemus potilastyön arjessa ja kehittämistyössä Asiakaskokemuksen hyödyntäminen monin eri tavoin tähtää yhteen ja samaan asiaan: tyytyväinen potilas palaa tarvittaessa uudestaan hoidettavaksi juuri meille. Hyvä hoito ei yksin riitä Jokainen kohtaaminen hoitopolun varrella, ammattiryhmästä riippumatta voi olla merkityksellinen. Objektiivisesti hyvä hoito on lääketieteellisesti perusteltua ja näyttöön perustuvaa. Erikoissairaanhoidon ammattilaisen näkökulmasta asiakaskokemuksen muodostumiseen vaikuttaa oleellisesti muun muassa hoitoon pääsyn nopeus ja sujuvuus, hoidon laatu ja tuloksen pysyvyys. Subjektiivinen hyvä hoito tarkoittaa potilaan kokemusta hyvästä hoidosta. Potilasasiakkaan näkökulmasta asiakaskokemukseen vaikuttaa vahvasti myös vuorovaikutus ammattilaisten ja muiden hoitopaikassa toimivien työntekijöiden kanssa prosessin joka vaiheessa. Asiakaskokemus on tärkeä osa kehittämistyötä Palvelun parantaminen potilaslähtöisemmäksi on noussut ykkösasiaksi viimeistään nyt potilaan hoitopaikan valinnanvapauden myötä. Viime syksynä HUS:n johtoryhmä muun muassa päätti vuosien 2017– 2018 läpimurtohankkeista, joista yksi on Potilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana. Kyseisessä hankkeessa johtoajatuksina ovat muun muassa potilaslähtöinen toimintamalli kaiken toiminnan lähtökohtana ja se, että potilaat tulee ottaa osaksi toiminnan kehittämistä. HUS:ssa on toiminut myös syksystä 2015 potilaskeskeisen hoitotyön asiantuntijaryhmä, joka on yksi kuudesta HUS:n toimitusjohtajan asettamasta Magneettisairaala -mallin mukaisesta moniammatillisesta asiantuntijaryhmästä. Ryhmän tehtävänä on muun muassa edistää potilaskeskeisyyden toteutumista HUS:n ja HUS:n hoitotyön toiminnassa. Magneettisairaala -statusta tavoittelee HUS:ssa tällä hetkellä vasta muutama tulosyksikkö, kuitenkin näiden asiantuntijaryhmien työ on merkittävää koko sairaanhoitopiirin alueella. ”Konkreettisina esimerkkeinä ryhmän työstä mainittakoon tämän kevään kaikille HUS:n työntekijäryhmille suunnattu asiakkaan kohtaamisen taitoihin liittyvä koulutus, sekä sektorirajat ylittävä yhteistyö, jonka tavoitteena on luoda malli kokemustoiminnalle HUS:ssa. Jatkossa tämä asiantuntijaryhmä tukee omalta osaltaan Potilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana -läpimurtohankkeen etenemistä”, sanoo Potilasoppimiskeskus Sopen työntekijänä toimiva Outi Nurminen, joka on nimetty potilaskeskeisenhoitotyön asiantuntijaryhmän jäseneksi kaudelle 1.9.2015 31.1.2018. ? Vapaaehtoistyönkoordinaattori Paula Lindström avustaa potilasta poliklinikan odotustilassa. LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 5 16.2.2017 8:31:39
6 Linkki 1 | 2017 Matalan kynnyksen palvelut virtuaalisten palveluiden rinnalla Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli vuodesta 2000 kasvanut 15 %:sta 20,5 %:iin vuonna 2015. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus tulee edelleen kasvamaan, ollen 22,6 % väestöstä vuonna 2020 ja vuonna 2040 jo 26,3 % väestöstä. Erityisesti ikääntyneet käyttävät virtuaalisia palveluita nuorempaa väestöä vähemmän. Syynä on taidon puute ja/tai pelko käyttää laitteita tai palveluita. Asiakkaidemme kokemus on, että virtuaaliset palvelut eivät vastaa heidän tarpeisiin. Sen vuoksi on huolehdittava siitä, että se väestön osa, joka ei sujuvasti käytä virtuaalisia palveluita, saa myös asiakaslähtöistä, laadukasta ja nykyaikaista hoitoa ja palvelua. Potilasoppimiskeskus Sopen asiakaskunnassa palveluiden siirtyminen virtuaalimaailmaan näkyy vahvasti. Autamme lähes viikoittain jotakuta esimerkiksi verkkopankin käytössä tai leikkaukseen tuloon liittyvän tekstiviestivahvistuksen lähettämisessä. Kokemus on, että tiedot esimerkiksi oman kunnan palveluista löytyvät useimmiten lähes pelkästään verkosta, eikä asiakkaamme tavoita oman alueen palvelunumeroista kuin takaisinsoittopalvelun. Ajanvarauksen laboratorion näytteenottoon voi tehdä verkossa, mutta siihen vaaditaan sähköpostiosoite, eikä sitä kaikilla ole. OmaKannan käyttö on monille vierasta, eikä kaikilla ikääntyneillä ole vielä edes verkkopankkitunnuksia, jotka ovat kuitenkin lähes välttämättömiä itsenäiseen asiointiin monessa palvelussa. Asiakkaamme tuntevat usein jäävänsä näin palvelujen ulkopuolelle. On tärkeää, että on olemassa taho, jonka rooli on erityisesti herättää luottamusta virtuaalisia palveluita kohtaan, kannustaa käyttämään niitä, vakuuttaa virtuaalisten palveluiden hyödyistä ja vahvistaa asiakkaan positiivista kokemusta niistä. Tämä tehtävä kuuluu luontevasti matalan kynnyksen palvelupisteelle, jonka tehtävänä on muun muassa helpottaa ja selkeyttää palveluihin ohjautumista. O len ollut Sopessa töissä reilut 5 vuotta ja tänä aikana kohdannut tuhansia ihmisiä työpäivieni aikana. Olen työssä omissa vaatteissani, vaikka rintapielessä lukeekin sairaanhoitaja ja työpisteeni on sairaalassa. Tämä on ollut itselleni oppimisen paikka, hoitajan identiteettini on tavallaan asunut työvaatteissani ja olen joutunut pohtimaan, mitä on ammatillisuus tässä työssä. Työni on hyvin erilaista kuin mitä hoitajan työ osastolla tai poliklinikalla. Työni muistuttaa joskus enemmän terapiatyötä kuin hoitotyötä. Kun sisään astuu asiakas, en useimmiten tiedä hänestä mitään. Kuuntelen häntä, koska ainoastaan siten voin auttaa. Usein jo se, että minä kuuntelen ja kuulen hänet, auttaa. Keskusteluissa ihmisten kanssa kerron, että meillä ei ole oikeutta käyttää organisaatiomme potilastietojärjestelmiä, joten emme kirjaa järjestelmiin mitään, emmekä lue sieltä mitään. Tämä tuntuu olevan monille helpotus, he voivat siten jättää jotkut asiat keskustelun ulkopuolelle ja he tietävät myös, etten kirjaa keskustelustamme mitään ylös. Kun olen saanut riittävästi tietoa, voin ryhtyä tarjoamaan apuani. Apu on monimuotoista: vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin, kirjallisia ohjeita, selvitystyötä, soittoja ja/tai käyntejä siellä ja täällä potilaan kanssa tai puolesta. Tavoitteena on kohdata asiakkaamme ihmisenä ihmiselle, kuitenkin ammattilaisen tiedoin ja taidoin. Kohtaamisessa on kyse hyvin pienistä, arkipäiväisistä asioista, jotka muodostavat toimivan ja empaattisen vuorovaikutuksen. Levollinen katse, potilaan puoleen kääntynyt keho, rauhalliset kädet, ystävällinen ilme eli kehonkieli viestivät asiakkaalle, että hän on pääosassa. Olen häntä varten tässä juuri nyt. Se, että puhun asiallisesti, kunnioittavasti, ymmärrettävästi ja miten asetan sanani, on merkityksellistä. Arvostan asiakasta ja olen asiantuntija hänen rinnallaan. Toivoisin, että kaikilla potilastyötä tekevillä olisi mahdollisuus ja mielenkiintoa astua joskus oman ammattiroolinsa ulkopuolelle ja pohtia omaa itseään työvälineenä. Outi Nurminen Sopen työntekijä, sairaanhoitaja Kuuntelen, kohtaan ja autan LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 6 16.2.2017 8:31:39
1 | 2017 Linkki 7 S opessa vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina työskentely on antanut minulle uuden näkökulman asiakaslähtöisyyteen liittyviin asioihin. Olen aiemmin työskennellyt vuosia fysioterapeuttina muun muassa täällä Hyvinkään sairaalassa ja TAYS:ssa. Teemme Potilasoppimiskeskus Sopessa verkostotyötä HUS-tasolla, sairaanhoitoalueella ja pienimuotoisesti kansallisella tasolla. On osittain verkostotyön ansiota, että Sopen kaltaisia matalan kynnyksen palvelupisteitä on viime aikoina avattu moniin sairaaloihin. Eri sairaanhoitopiirit etsivät myös kilpaa työkaluja ja toimintatapoja, joilla parantaa palvelujaan. Asiakaslähtöisyys ja vapaaehtoistoiminta Paula Lindström fysioterapeutti, TtM Potilasoppimiskeskus Sopen työntekijät Paula Lindström ja Outi Nurminen. Vapaaehtoistoiminta avaa mahdollisuuksia asiakaslähtöisyyden parantamiseen sairaalassa. Se voi olla jo sinällään merkitykselliseksi koettu lisäpalvelu sairaalassa asioiville, oli kyseessä sitten aula-avustajatoiminta tai vertaistuki. Yhtenä tavoitteena toiminnassa on potilaiden ja läheisten turvallisuuden tunteen lisääntyminen sairaalassa. Tavoite täyttyy välillä hyvinkin konkreettisesti. ”Jos olisin tiennyt, että täällä sairaalassa on tällaistakin palvelua, olisin varmasti nukkunut paremmin, enkä olisi turhaan murehtinut löydänkö perille”, totesi eräs vanha rouva, kun aula-avustaja oli saattanut hänet oikeaan paikkaan. HUS:n vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on myös erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön parantuminen. Mahdollisuus vertaistukeen on toivottavasti tulevaisuudessa nykyistä luontevampi osa eri potilasryhmien hoitopolkuja. Eri toimijoiden välisten raja-aitojen madaltaminen näyttäytyisi tällöin potilaalle ja läheisille hyvänä palveluna, josta on lisähyötyä sekä sairaalavaiheessa että kotiutumisen jälkeen. Tutkimustenkin mukaan erityisesti sairastumisen alkuvaiheessa moni kaipaa vertaistukea ja hyötyy siitä. Hoitoajat sairaalassa ovat lyhyitä ja potilaalla itselläänkin on usein iso vastuu hoidon onnistumisesta. Toimiva ja voimaannuttava vertaistuki voi osaltaan edistää potilaan hoitoon sitoutumista ja hyvinvointia. Vapaaehtoistoimintaan liittyy vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Vapaaehtoiset saavat sairaalassa asioivilta ihmisiltä myös sairaalan palveluja koskevaa palautetta, jota he sitten välittävät meille Sopen työntekijöille tiedoksi. He tekevät myös itse monia arvokkaita havaintoja aula-alueen ja sairaalan palveluista sekä niiden toimivuudesta ja esittävät usein myös rakentavia kehittämisideoitaan. Välitämme näitä asioita eteenpäin niille henkilöille, jotka kulloisestakin asiasta sairaalassa vastaavat. Tätä palautejärjestelmää, alkaen palautteen saamisesta, aina konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymiseen saakka, olisi hyvä kehittää tulevaisuudessa edelleen täällä Hyvinkään sairaalassa. Mallia ja toimivia lisäideoita voisi saada esimerkiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hankkeista, joissa kokemusasiantuntijoita käytetään apuna palveluiden kehittämisessä. (Kts. TEHY-lehti 1/2017, s. 64) LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 7 16.2.2017 8:31:40
8 Linkki 1 | 2017 TEKSTI: Jyrki Lilleberg, Medisiinisen tulosyksikön johtaja, Nina Joutsen, fysioterapeutti YAMK, Eva-Maria Kumpuniemi, sairaanhoitaja/sydänhoitaja KUVAT: Anne Ikäläinen, Nina Joutsen Uusia toimintatapoja sydänpotilaiden kuntoutuksessa Liikuntapainotteisella sydänkuntoutuksella voidaan parantaa sydänpotilaan elämänlaatua, vähentää vakavien sydäntapahtumien määrää ja säästää terveydenhuollon kustannuksia. Kuitenkin liikunnallisen sydänkuntoutuksen toteutumisen on Suomessa todettu olevan puutteellista ja vain noin 40 prosenttia potilaista ohjautuu kuntoutukseen. Hyvinkään sairaalan sisätautien osastolla sekä Kiljavan sairaalassa panostetaankin nyt aiempaa tehokkaammin sydänpotilaiden liikkumiseen aktivoitumiseen, omahoitoon motivoitumiseen sekä kuntoutumisen tukemiseen. K ansainvälisissä tutkimuksissa ja myös tuoreessa dosentti Arto Hautalan suomalaistutkimuksessa on liikunnallisten sydänkuntoutusohjelmien todettu vähentävän merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia ja parantavan terveyteen liittyvää elämänlaatua. Tämän tiedon toivotaan edistävän terveydenhuollon resurssien kohdentamista liikunnallisen sydänkuntoutuksen järjestämiseen. Myös Sosiaalija terveysministeriö (STM) on jo v. 2013 julkaisussaan Muutosta liikkeellä! – Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia vuoteen 2020, nostanut liikunnan keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Medisiinisen tulosyksikön johtajan Jyrki Lillebergin mukaan Hyvinkään sairaalan sisätautiosastolla 3 hoidetaan vuosittain runsas 1800 sydänpotilasta. Yleisimmät hoitojaksojen syyt ovat eteisvärinä (27 %), sepelvaltimotauti (34 %) ja sydämen vajaatoiminta (38 %). Näistä potilaista haastavimmat kuntoutuksen suhteen ovat sydämen vajaatoimintaa ja sepelvaltimotautia sairastavat. Nämä potilaat ovat useimmiten iäkkäitä ja monisairaita sekä heillä on sydäntaudin oireesta ja liitännäissairauksista johtuen paljon ongelmia liikkumisessa. Heidän kuntoutuksensa tähtää kotona selviytymisen parantumiseen ja työikäisillä myös työkyvyn palautumiseen. Sydänsairauden oireet ilmenevät usein rasituksessa ja siksi on tärkeää rohkaista potilaita liikkumaan. Tällöin on tärkeää lääketieteellisesti myös arvioida sairauden vaikeusaste. Sen perusteella määritetään, minkälainen liikunta on potilaalle sopivaa ja turvallista. Osastolla kuntoutusarvio pyritään tekemään jo ensimmäisten hoitopäivien aikana ja sen perusteella laatimaan kuntoutussuunnitelma. Tätä aletaan toteuttaa jo osastolla ja tavoitteena on, että suunnitelman mukainen kuntoutuminen jatkuu myös osastohoitojakson jälkeen erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa, kolmannella sektorilla tai itsenäisesti. Osa sydänpotilaista hyötyy laitoskuntoutusjaksosta ja heille onkin nyt kehitetty yhdessä Kiljavan sairaalan kanssa oma sydänpotilaan kuntoutuspaketti, johon kuuluu ensin 12 vrk intensiivikuntoutusjakso ja 3-4 kk kuluttua lyhyt 4 vrk seurantajakso ryhmäja yksilökuntoutuksena. Seurantajaksolla arvioidaan, onko kuntoutuksesta ollut hyötyä ja onko potilas jatkanut kotonaan suunnitelmallisesti kuntoutusta. Tarkemmin Kiljavan sairaalan kuntoutusjakson sisällöstä kerrotaan lehden toisessa artikkelissa. Keskeistä on moniammatillinen kuntoutumista tukeva työote. Jotta kuntoutuksesta on pitkäaikaista hyötyä, on tärke6 minuutin kävelytestissä seurataan kävellyn matkan lisäksi muun muassa verenpainetta, sykettä sekä happisaturaatiota. LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 8 16.2.2017 8:31:42
1 | 2017 Linkki 9 ää antaa potilaalle ja omaisille tietoa sydänsairaudesta, ja motivoida potilasta omaehtoiseen itsenäiseen liikkumiseen ja muuhun omahoitoon. Sydänpotilaan kuntoutus jaetaan karkeasti akuuttiin sairaalavaiheeseen, toipilasvaiheeseen (1-2 vrk – 8-12kk) ja kunnon ylläpitovaiheeseen. Sydänpotilaan liikunnallinen kuntoutus on vaikuttavaa ja kustannustehokasta Yli 200 000 suomalaista sairastaa sepelvaltimotautia ja se on edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Suomen Fysioterapeutit käynnisti vuonna 2014 Hyvä fysioterapiakäytäntö -hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvia, suomalaiseen terveydenhuoltoon soveltuvia fysioterapiasuosituksia. Tavoitteena on yhteistyössä eri kuntoutuksen verkostojen kanssa (Käypä hoito, Kela, THL) parantaa fysioterapian vaikuttavuutta ja tehokkuutta edistämällä tieteelliseen näyttöön perustuvia fysioterapiakäytäntöjä, näyttöön perustuvan tiedon käyttöönottoa sekä yhtenäistä valtakunnallista fysioterapiakäytäntöä. Toimintatavassa yhdistyvät näyttöön perustuvat työkäytännöt sekä organisaation toiminta ja fysioterapeuttien osaamisen kehittäminen. Keväällä 2016 päivitettiin vuonna 2011 valmistunut Hyvä fysioterapiakäytäntö sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisesta kuntoutuksesta. Suosituksen keskeisimpiä viestejä ovat liikuntapainotteiset sydänkuntoutusohjelmat. Säännöllistä liikuntaa sisältävä sydänkuntoutus vähentää sydänja verisuoniperäistä kuolleisuutta ja noin puolet kuolemanvaaran vähenemisestä selittyy muutoksilla sepelvaltimotaudin vaaratekijöissä. Liikunnallinen kuntoutus vähentää muun muassa sairaalahoidon tarvetta sekä sydäninfarktien ilmaantuvuutta ja nopeuttaa fyysisen toimintakyvyn palautumista. Liikunnallisesta kuntoutuksesta hyötyvät niin miehet kuin naiset – myös yli 75-vuotiaat. Liikunnallinen kuntoutus parantaa elämänlaatua verrattuna tavanomaiseen hoitoon, eikä lääkehoito myöskään vaikuta oleellisesti kuntoutuksen toteuttamiseen. SYDÄNPOTILAAN KUNTOUTMISPROSESSI HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEELLA (Erikoissairaanhoidon osuus) LÄÄKÄRI FYSIOTERAPEUTTI SYDÄNHOITAJA OSASTONSIHTEERI KOTIUTUSHOITAJA OSASTONHOITAJA OSASTONHOITAJA LÄÄKÄRIN ARVIO KILJAVAN SAIRAALAN LIIKUNNALLINEN ERITYISKUNTOUTUS HYVINKÄÄN SAAIRAALAN POLIKLIININEN OHJAUS FYSIOTERAPIA + SYDÄNHOITAJA PERUSTERVEYDENHUOLLON POLIKLIININEN OHJAUS FYSIOTERAPIA SYDÄNYHDYSHENKILÖ KILJAVAN SAIRAALAN KAKSIVAIHEINEN LIIKUNNALLINEN INTENSIIVIKUNTOUTUS M O N IA M M AT ILL IN EN YH TE IST YÖ LIIKUNTAOHJAUS KILJAVAN SAIRAALAN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTO MUUT KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT JA OMAEHTOINEN LIIKUNTA POTILASOHJAUS PÄIVITTÄISEN TYÖN JOHTAMINEN TIEDON SIIRTO YLI 75-VUOTIAIDEN POTILAIDEN ARVIOINTI SAIRAALAVAIHE TOIPILASVAIHE (1-2pv – 8-12vk) KUNNON YLLÄPITOVAIHE POTILAS JA OMAISET SH/LH/PH KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ TOIPILASVAIHE TOIPILASVAIHE Yhteistyö Kiljavan sairaalan kanssa Yhteistyö Kiljavan sairaalan kanssa MMO-viesti ft:lle yli 75-vuotiaan sydänpotilaan toimintakykyarviotarpeesta MMO-viesti MMO-viesti ft:lle ft:lle yli yli 75-vuotiaan 75-vuotiaan Tieto lähetteestä jatkohoitopaikkaan tai lääkärin MMO-viesti ft:n muistilistalle tai ft:n MMO-viesti lääkärille lähetetarpeesta Kiljavalle Tieto lähetteestä jatkohoitopaikkaan tai Tarvittaessa tieto ft:lle testattavasta potilaasta Tarvittaessa tieto ft:lle testattavasta Omahoidon ohjaus, tieto ft:lle testattavasta potilaasta ja jatkoseurannasta sopiminen Omahoidon Omahoidon ohjaus, ohjaus, tieto tieto ft:lle ft:lle 6 min. kävelytesti + mahd. muut mittarit, tarvittava liikunnalliseen kuntoutukseen ohjaaminen ja jatkoseurannasta sopiminen 6 min. kävelytesti + mahd. muut mittarit, Lähete tk:n vuodeosastolle / Kiljavan erityiskuntoutukseen MOTIVOITUMINEN SITOUTUMINEN Lähete tk:n vuodeosastolle / Kiljavan / Kiljavan / Vastuun ottaminen omahoidosta Sydänkuntoutujia tuetaan moniammatillisesti ja heille tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja. ? LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 9 16.2.2017 8:31:44
10 Linkki 1 | 2017 Liikuntapainotteinen kuntoutus tulisi aloittaa nopeasti sairaalavaiheessa potilaan yksilölliset tavoitteet huomioiden. Olennaista toipilasja kunnon ylläpitovaiheissa ovat säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu sekä riittävä arkija hyötyliikunta. Tärkeää on, että terveydenhuollon ja kuntoutuksen työntekijät moniammatillisesti korostavat liikunnan merkitystä osana potilaan hoitoa ja kuntoutumista. Potilaalle on oleellista löytää tasapaino liikunnan tehon ja turvallisuuden välillä. Liikunnallisen kuntoutuksen tavoitteina ovat kestävyysja lihaskunnon kohentuminen, fyysiseen toimintakykyyn liittyvien rajoitteiden vähentyminen sekä liikuntaan liittyvän pelon vähentyminen. Pelko on usein suurena esteenä liikunnan aloittamiselle tai jatkamiselle akuutin sydäntapahtuman jälkeen. Tärkeä tavoite on myös fyysisesti aktiivisemman elämäntavan omaksuminen. Sairaalavaiheessa liikunnallinen kuntoutus on ensisijaisesti motivointia ja aktivointia liikkeelle sekä asteittain omatoimiseen harjoitteluun totuttelemista. Potilaan sitoutuminen ja halu muutokseen syntyy ymmärryksen kautta. Liikunnallinen kuntoutus on sekä elämäntapaohjausta, että fyysisen kunnon, toimintakyvyn ja apuvälinetarpeen arvioimista. Fyysisen toimintakyvyn testaamiseksi ja lähtökunnon arvioimiseksi suositellaan ensisijaisesti kestävyyskunnon arviointia joko kliinisen rasituskokeen tai kuuden minuutin kävelytestin avulla. Muu fyysisen toimintakyvyn testaaminen, esimerkiksi tukija liikuntaelimistön kunnon, fyysisen aktiivisuuden, motorisen kunnon sekä hengitysfunktion tarkempi testaaminen etenee yksilöllisen tarpeen ja tavoitteen mukaisesti sairauden tila ja muut esitiedot huomioiden. Hyvinkään sairaalassa sydänpotilaille pyritään tekemään 6 minuutin kävelytesti ennen jatkokuntoutukseen siirtymistä. Potilaalle annetaan myös ohjeita toipilasja kunnon ylläpitovaihetta varten yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Ohjausta potilaat saavat ryhmässä sekä tarpeen mukaan myös yksilöllisesti. Sydänystävällisten elämäntapojen ja omahoidon ohjaus on tärkeä osa sydänkuntoutuksen kokonaisuutta Sairaalassamme käyttöön otetun Lean-ajattelumallin ja kehittämistyön myötä entisestäänkin korostuu se, että potilaille annetaan mahdollisimman ”hyvät eväät” omahoitoon ja arjessa pärjäämisen tueksi. Meillä terveydenhuollon ammattilaisina on velvollisuus antaa ajan tasalla olevaa virallisten suositusten mukaista tietoa, jotta potilas kykenee ottamaan vastuuta omahoidosta. Hyvään palveluun kuuluu myös se, että tietoa annetaan, kun potilas on sitä motivoitunut vastaanottamaan. On tärkeää huolehtia myös siitä, että akuutin sairaalavaiheen ohjauksen jälkeen potilaalla on mahdollisuus lisäohjaukseen, asioiden kertaamiseen, tukeen ja kuntoutukseen. Potilailta ja omaisilta saadun palautteen mukaan he haluavat ja ovat erittäin motivoituneita vastaanottamaan ohjausta heti akuutissa sairaalavaiheessa. Sydänpotilaan ohjauksessa sisätautiosastolla huomioidaan yksilöllisyys ja potilaan vastaanottokyky. Tarvittaessa otetaan omaiset mukaan ohjaustilanteeseen tai annetaan ohjaus omaiselle. Sairaanhoitaja/lähihoitaja/ perushoitaja antaa ohjausta päivittäisen hoidon yhteydessä yhteneväisten ohjeiden mukaan. Sydänhoitaja ja fysioterapeutti antavat yksilöja ryhmäohjauksia. Sydänohjauksen tavoitteena on, että sydänsairautta sairastava (ja/tai hänen omaisensa): Miten rasittavalta liikkuminen tuntuu juuri nyt? 6 erittäin kevyt Ei juurikaan hengästymistä 7 8 9 hyvin kevyt 10 11 kevyt/sallii laulun 12 Vähän hengästymistä 13 hieman rasittava/sallii puheen 14 15 rasittava/puuskuttaa Voimakasta hengästymistä 16 17 hyvin rasittava 18 19 erittäin rasittava 20 en jaksa enää RPE-taulukko, Borg, mukaillen (1982). 2013 Sydänpotilaan liikunnallinen kuntoutus sisältää säännöllistä fyysistä aktiivisuutta, kestävyysliikuntaa sekä lihasvoimaharjoittelua. RPE-taulukon avulla potilas arvioi itse kuormittuneisuutensa liikunnan aikana. LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 10 16.2.2017 8:31:45
1 | 2017 Linkki 11 on tietoinen, että hänellä on sydänsairaus, joka on usein pysyvä ja vaatii säännöllistä hoitoa on tietoinen lääkityksen ja elämäntapojen vaikutuksista sairauden hoitoon ja terveyteen ottaa vastuun omaseurannasta ja itsensä hoitamisesta tietää, miten toimia akuutissa tilanteessa ja voinnin muutoksissa tietää, mistä saa lisäohjausta ja tukea Sairaalavaiheessa pyritään antamaan kirjallinen materiaali ja vähintään arkeen palaamisen ohjaus (lääkehoidon toteuttaminen, lääkekorvaukset, omaseuranta ja voinnin muutoksiin reagoiminen sekä akuutissa tilanteessa toimiminen, arkitekemisen/liikunnan aloittaminen, muistutus mahdollisesta ajoja/tai lentokiellosta, yhteystiedot yhteydenottoa ja lisäohjausta varten/lisäohjauksesta sopiminen). Mielellään kuitenkin kokonaisvaltainen ohjaus (sairauden synty ja syyt, riskitekijät ja sairautta pahentavat tekijät, oireet, lääkehoito ja sen toteuttaminen, omaseuranta, akuutissa tilanteessa toimiminen ja voinnin muutoksiin reagoiminen, sydänystävälliset elämäntavat ja arkielämän ohjeet, kuten tupakoinnin lopettaminen, sydänystävällinen ruokavalio, alkoholin säännöllisen käytön lopettaminen, liikunta toipilasvaiheessa ja liikuntasuositus kunnon ylläpitovaiheessa, painonhallinta, stressinhallinta, tulehdusten ehkäisy ja hoito, suun hoito, autoilu, matkustaminen, saunominen, seksuaalisuus ja mieliala, sosiaaliturva ja kuntoutusmahdollisuudet, yhteystiedot ja mistä saa lisäohjausta sekä tukea). Potilaalla on sydänhoitajan ja fysioterapeutin lisäksi mahdollisuus tavata osastolla sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Tupakoinninvieroitushoitajalle, ravitsemusterapeutille ja päihdevieroitukseen potilas voidaan tarpeen mukaan myös ohjata. Jos kokonaisvaltainen ohjaus ei toteudu sairaalavaiheessa, pyritään se antamaan toipilasvaiheessa, jolloin se voi toteutua erikoissairaanhoidossa sydänhoitajan vastaanotolla tai ryhmäohjauksessa, perusterveydenhuollossa terveydentai sairaanhoitajalla, työterveyshuollossa tai kolmannella sektorilla. Kirjallisena materiaalina potilas/omainen saa ajan tasalla olevaa virallisten suositusten mukaista HUS:n, Hyvinkään sairaalan, Sydänliiton, Terveysportin, lääkevalmistajien ja laitevalmistajien ohjeita. Mitäs sitten? Sydänpotilaan kuntoutumisen käynnistyminen aiempaa tehokkaammin mahdollistuu nyt myös Kiljavan sydänkuntoutuksen alkamisen myötä ja yksilöllisempi kuntoutussuunnitelma tukee paremmin potilaan kokonaisvaltaista kuntoutumista ja motivoitumista omahoitoon ja pysyviin elämäntapamuutoksiin. Sydänpotilaiden liikunnallisia, yksilölliset tavoitteet huomioivia toimintamalleja ja kuntoutusverkostoja olisi hyvä jatkossa kehittää myös yli organisaatiorajojen. Esimerkiksi Sydänliiton tuottama Sepelvaltimotautipotilaan liikuntapolku -malli voisi toimia pohjana kehittää ja hyödyntää paremmin alueellisia erikoisja perusterveydenhuollon sekä liikunta-alan palvelurakenteita. Myös lisäja täydennyskoulutus tukee meitä terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisia tässä asiassa. HUS-intranetistä ohjeet Kiljavalle kuntoutukseen lähettämiseen: Työtilat/Hyvinkään sairaanhoitoalue/Materiaalipankki/Lomakkeet: Kiljavan sairaalan lähete, hinnasto, yhteystiedot, kuntoutujanopas 2017 LÄHTEET: MUUTOSTA LIIKKEELLÄ! – Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2013:10. HYVÄ FYSIOTERAPIAKÄYTÄNTÖ. Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus 2011, päivitetty 2016. Economic evaluation of exercise-based cardiac rehabilitation in patients with a recent acute coronary syndrome. Hautala AJ, Kiviniemi AM, Mäkikallio T, Koistinen P, Ryynänen OP, Martikainen JA, et al. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2016. Sydänryhmäohjauksissa potilaat ja omaiset saavat tietoa sydänterveellisistä elämäntavoista ja omahoidosta. LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 11 16.2.2017 8:31:47
12 Linkki 1 | 2017 SYDÄNPOTILAIDEN KUNTOUTUS KILJAVAN SAIRAALASSA TEKSTI: Minna Kontio ja Kari Hurskainen KUVAT: Markku Lempinen, Sami Perttilä ja Karl Vilhjalmsson KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Kiljavan Sairaala on Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien ja HUS:n omistama alueellinen kuntoutussairaala Nurmijärvellä. Sydänpotilaiden kuntoutus on osa Kiljavan Sairaalan kuntoutustoimintaa. S ydänpotilaat ovat usein keski-ikäisiä ja iäkkäitä kuntoutujia, joilla on toimintakykyä alentava sydänsairaus ja lisäksi mahdollisesti muita terveydentilaan vaikuttavia sairauksia tai tekijöitä. Kuntoutusjakso toteutetaan vähintään 12 päivän mittaisella jaksolla Kiljavan Sairaalassa. Potilaat tulevat kuntoutukseen suoraan Hyvinkään sairaalan osastojakson jälkeen. Sydänkuntoutukseen kuuluu myös ryhmämuotoinen 4 päivän seurantajakso 3-4 kuukautta kotiutumisesta. Kiljavan Sairaalan kuntosalilla voi tehdä monipuolisia lihasvoimaharjoituksia. Kiljavan Sairaalan allasosasto tarjoaa puitteet myös vedessä tapahtuvaan harjoitteluun. LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 12 16.2.2017 8:31:50
1 | 2017 Linkki 13 Sydänpotilaiden kuntoutuksen toteutus Kuntoutusjakso: • kesto vähintään 12 päivää • toteutetaan heti Hyvinkään sairaalajakson jälkeen Seurantajakso: • kesto 4 päivää • toteutetaan ryhmämuotoisesti (4-6 sydänpotilaan ryhmässä) • ajankohta 3-4 kuukautta kotiutumisesta Liikunnallinen sydänkuntoutus Kuntoutusjakson aikana erityishuomiota kiinnitetään sydänja verenkiertoelimistön tilaan, taustasairauksiin, liitännäissairauksiin ja oireisiin, lääkitykseen, yleiseen toimintakykyyn sekä harjoitusten kuormittavuuteen ja potilaan kuormitusvasteeseen. Samalla tarkennetaan potilaan lääkitystä, ravitsemusta sekä harjoittelun ja liikunnan laatua, määrää ja intensiteettiä.Viikoittaisessa moniammatillisessa kuntoutuskokouksessa tarkennetaan yhteisiä hoitoja kuntoutuslinjauksia yleisesti ja potilaskohtaisesti. Liikunta ja harjoittelu ovat keskeinen osa sydänpotilaiden hoitoa ja kuntoutusta elintapaja lääkehoidon lisäksi. Jokaiselle kuntoutujalle tehdään yksilöllinen kirjallinen kuntosaliohjelma tai muu oma ohjelma fysioterapeutin toimesta. Tarvittaessa tehdään myös ravitsemussuunnitelma ja järjestetään ravitsemusterapeutin vastaanotto. Kuntoutusjakson aikana pyritään lisäämään potilaan motivaatiota ja sitoutumista elintapamuutoksiin ja lääkehoitoon. Kuntoutuksen vaikuttavuutta arvioidaan kuntoutusjakson ja seurannan aikana yhteistyössä Hyvinkään sairaalan kanssa yhteisesti käytössä olevilla mittareilla. Liikunta sydänpotilailla • alentaa kohonnutta verenpainetta • suurentaa ns. hyvän kolesterolin (HDL) määrää • nopeuttaa palautumista sydäninfarktin tai sydäntoimenpiteen (esim. pallolaajennus tai ohitusleikkaus) jälkeen • parantaa lihasvoimaa, kestävyyttä ja toimintakykyä • parantaa elämänlaatua Lähde: Liikunta. Käypä hoito -suositus. Julkaistu 13.1.2016. Kiljavan Sairaalan moniammatillinen henkilökunta: • Erikoislääkärit: fysiatria, geriatria/sisätaudit, neurologia, yleislääketiede • Osastonhoitajat • Sairaanhoitajat, myös psykiatriset sairaanhoitajat • Lähihoitajat • Fysioterapeutit • Toimintaterapeutit • Puheterapeutti • Neuropsykologi • Ravitsemusterapeutti • Sosiaaliohjaaja • Virikeohjaaja • Sairaalapappi • Osastonsihteerit • Laitoshuoltajat Moniammatillinen henkilökunta ja nykyaikaiset tilat Kiljavan Sairaalan moniammatillinen ja monierikoisalainen henkilökunta on koulutettu syksyllä 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalueen sydänpotilaiden hoitoja kuntoutuskäytäntöihin. Kiljavan Sairaalassa on nykyaikaiset kuntoutukseen suunnitellut tilat ja laitteet, jotka soveltuvat hyvin myös sydänpotilaiden kuntoutukseen. Kiljavan Sairaalassa on liikuntaja kuntosali, kolmen altaan allasosasto sekä toimintaterapian ja virikeohjauksen tilat omissa kerroksissaan. LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 13 16.2.2017 8:31:51
14 Linkki 1 | 2017 TEKSTI: Lotta Jussila, käsikirurgi / Hyvinkään sairaala KUVAT: Anne Ikäläinen Nurin ja ranne vinossa? Rannemurtuma – yleisin yläraajan murtuma Kaatuessa ihminen ottaa vastaan ojennetulla kädellä suojatakseen päätään ja tästä voi olla seurauksena ranteen murtuma (radiusmurtuma, värttinäluun alaosan murtuma). Rannemurtuma on yleisin yläraajan murtuma ja rannemurtumasesonki onkin juuri nyt talven liukkailla vilkkaimmillaan. Sairaanhoitaja Kaija Paananen toimii vastavetäjänä ja lääkintävahtimestari Auli Rautiainen muotoilee Woodcastista tehdyn lastan potilaan käteen oikeaan asentoon ja sitoo kipsin kiinni Soffcrepe sidoksella. LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 14 16.2.2017 8:31:53
1 | 2017 Linkki 15 M urtunut ranne on liikutteluarka, turvonnut ja voi olla silminnähden virheasennossa. Diagnoosi varmistetaan röntgenkuvalla. Rannemurtuma hoidetaan ensisijaisesti tukemalla ranne paikoilleen lastalla. Jos murtuma on virheellisessä asennossa, se puudutetaan, vedetään paikoilleen ja lastoitetaan. Murtuman paraneminen käden käyttöä kestäväksi vie noin viisi viikkoa ja rannetta pidetään paikoillaan lastalla yhtäjaksoisesti tämän ajan. Ensimmäisten viikkojen aikana murtumakappaleet voivat liikkua toisiinsa nähden ja tämän vuoksi murtuman asentoa seurataan röntgenkuvilla. Paras hoitomuoto iän, perussairauksien ja toimintakyvyn mukaan Leikkaushoitoa tarvitaan, jos murtumaa ei saada hyväksyttävään asentoon, tai asento muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana. Leikkauspäätös saatetaan tehdä vasta kahden viikon kontrollikäynnillä, vaikka alkuun olisi valittu lastahoito. Leikkauksessa murtuman asento korjataan ja tuetaan paikoilleen, useimmiten värttinäluun pinnalle asetettavan levyn avulla. Joskus voidaan käyttää myös metallipiikkejä, jotka poistetaan murtuman parannuttua. Leikkaus tehpyritään valitsemaan paras hoitomuoto iän, perussairauksien ja toimintakyvyn suhteen. Röntgenkuvissa näkyvä virheasento ei automaattisesti tarkoita huonoa lopputulosta ja hoitomuodosta tai murtuman asennosta riippumatta osalle potilaista jää ranteeseen toiminnallista haittaa. Haasteena on löytää potilaiden joukosta ne, jotka hyötyvät leikkaushoidosta ja välttää turhia leikkauksia ja siihen liittyviä riskejä niillä, jotka eivät sitä tarvitse. Rannemurtuman hoidosta on ilmestynyt äskettäin kansallinen Käypä Hoito suositus, jossa on määritelty murtuman asennolle hyväksyttävät kriteerit. Hyvinkään alueelle on laadittu myös alueellinen hoitoketju rannemurtumien hoidosta. Käynnit tapahtuvat terveyskeskuksessa tai kirurgian poliklinikalla, riippuen murtuman asennosta. Uusi suositus ottaa myös kantaa viimeaikaisiin tutkimustuloksiin, joissa on todettu, että varsinkin iäkkäillä rannemurtumapotilailla murtuman huono asento ei välttämättä johda huonoon toiminnalliseen lopputulokseen ja tämän vuoksi näitä murtumia voidaan hoitaa aiempaa useammin lastahoidolla. Alueellista hoitoketjua ollaan parhaillaan muokkaamassa vastaamaan tätä suositusta. Sairaalalääkäri Niko Kämppä puuduttaa murtumaraon Lidokaiinilla. Kuvassa lääkäri vetää luita parempaan asentoon ja sairaanhoitaja toimii vastavetäjänä. dään Hyvinkään sairaalassa yleensä niin sanotun vihreän päivystyslinjan kautta, eli potilas odottaa kotona lasta kädessä ja tulee sairaalaan sovitun leikkauspäivän aamuna. Leikkaus tehdään jonotilanteesta riippuen yleensä muutaman päivän sisällä, mutta viimeistään kahden viikon kohdalla vammasta. Leikkaus on päiväkirurginen, eli potilas kotiutuu samana päivänä. Jos kyseessä on hyvin pirstaleinen murtuma, tai siihen liittyy haava, hermo-, jännetai verisuonivammoja, tehdään leikkaus nopeammalla aikataululla ja silloin potilas jää sairaalaan odottamaan. Luun paranemisaika on samanlainen riippumatta hoitomuodosta, joten leikkaus ei nopeuta potilaan toipumista, mutta varmistaa murtuman asennon säilymisen luun tukevoitumisen ajan. Luun paraneminen ja muokkautuminen jatkuu tämän jälkeenkin usean kuukauden ajan, aina vuoteen asti tapaturmasta. Hyvinkään sairaalassa hoidetaan vuosittain noin 400 rannemurtumaa ja erityisesti liukkaiden kelien aikaan rannemurtumapotilaat aiheuttavat ruuhkaa päivystyksessä, poliklinikalla ja leikkaussalissa. Hoitolinja valitaan murtuman diagnoosin yhteydessä ja tarkistetaan kontrollikäynneillä. Potilaskohtaisilla tekijöillä on suuri vaikutus hoidon lopputulokseen ja jokaiselle potilaalle LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 15 16.2.2017 8:31:56
16 Linkki 1 | 2017 TEKSTI: KUVAT: Nimi... KUVAT: Nimi... TEKSTI: KUVAT: Nimi... Nimi... TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: TEKSTI: plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia plastiikkakirurgia KUVA: KUVAT: KUVA: KUVAT: KUVAT: KUVA: KUVAT: KUVAT: KUVA: KUVAT: KUVAT: KUVA: KUVAT: KUVAT: KUVA: KUVAT: KUVAT: KUVA: KUVAT: KUVAT: KUVA: KUVAT: KUVAT: KUVA: KUVAT: KUVAT: KUVA: KUVAT: Anne Anne Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Anne Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Nimi... Anne Nimi... Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Nimi... Ikäläinen, Nimi... Ikäläinen, Nimi... Ikäläinen, Nimi... Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Ikäläinen, Nimi... Ikäläinen, Nimi... Nimi... Ikäläinen, Nimi... Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Mostphotos Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä Tiimityötä rintarintarintarintarintarintarintarintarintasyöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan syöpäpotilaan hyväksi hyväksi hyväksi hyväksi hyväksi hyväksi hyväksi hyväksi hyväksi hyväksi hyväksi hyväksi Hyvinkään sairaalassa Hyvinkään sairaalaan tulee vuosittain noin 200 rintakirurgian lähetettä. Suurin osa niistä on rintasyöpäpotilaista ja pieni osa hyvänlaatuisista rintamuutoksista. Edellytämme, että rintojen perustutkimukset: mammografia, ultraäänitutkimus ja muutoksen neulanäyte on tehty avoterveydenhuollossa ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä. E rikoistutkimukset, kuten rintojen magneettikuvaukset tai rintarauhastiehyiden varjoainekuvaukset järjestetään erikoissairaanhoidossa. Rintojen magneettikuvaukset tehdään kaikki Helsingissä. Magneettikuvaus tehdään, jos epäillään, että rintasyöpä on laajempi kuin normaali kuvauksissa näkyy, tai rinta on hyvin tiivisrakenteinen tai kyseessä on nuori potilas, jolla on periytyvä rintasyöpäriski. Lähetteitä tulee seulontatutkimuksista, terveyskeskuksista ja yksityislääkäreiltä. Myös HYKS:n rintakirurgian yksikkö kääntää meille jonkun verran lähetteitä alueemme potilaista, jos lähetteessä ei ole toivottu nimenomaan hoitoa HYKS:ssa. Lähetteen tarkastava erikoislääkäri katsoo myös potilaan mammografiakuvat uudelleen ja tekee lähetteen perusteella alustavan leikkaussuunnitelman. Hoitaja varaa valmiiksi poliklinikka-ajat, leikkausta ennen tarvittavat tutkimukset, leikkausajan ja mammomeetingajan. Potilaalle varataan käyntiaika kirurgian poliklinikalle kirurgille ja syöpähoitajalle sekä fysioterapeutille ennen leikkausta. Tällä käynnillä leikkaussuunnitelma tarkentuu. Sekä kirurgi että syöpähoitaja informoivat potilasta paitsi leikkauksesta, myös alustavasti mahdollisista lisähoidoista. Fysioterapeutti antaa etukäteen ohjauksen leikkauksen jälkeistä liikeharjoittelua varten. Jos rintasyöpäpotilaalla ei ole tiedossa kainaloimusolmukkeissa metastasointia eli etäispesäkkeitä, tehdään vartijaimusolmuketutkimus. Potilas käy leikkausta edeltävän päivänä isotooppilaboratoriossa, useimmiten Jorvin sairaalassa, jossa rintaan ruiskutetaan pieni määrä radioaktiivista isotooppia, joka hakeutuu imuteihin. Parin tunnin kuluttua otetaan isotooppikarttakuva, jossa niin sanotut vartijaimusolmukkeet näkyvät. Tarvittaessa rintamuutos merkataan ultraäänitai mammografiaohjatusti kirurgia varten samalla käynnillä Jorvin röntgenissä tai leikkauspäivän aamuna Hyvinkään röntgenissä. Vartijaimusolmukekartta ei kerro imuRintasyöpäpotilaan hoitoon osallistuu rautainen ammattilaisten tiimi, joka takaa ajanmukaisen hoidon sekä potilaalle hyvän ja turvallisen hoitokokemuksen. LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 16 16.2.2017 8:32:00
1 | 2017 Linkki 17 solmukkeiden laadusta mitään, vaan ainoastaan niiden sijainnin. Kartassa näkyy useimmiten 1-3 imusolmuketta. Leikkauksen yhteydessä nämä vartijaimusolmukkeet haetaan karttakuvan, säteilyanturin ja sinivärin avulla ja lähetetään patologille. Aiemmin kaikista vartijaimusolmukkeista tehtiin jääleike, jonka vastaus odotettiin leikkauksen aikana ja tarvittaessa tehtiin saman tien kainalon imusolmukkeiden poisto jos jääleikkeessä näkyi syöpäsoluja. Nykykäytännön mukaan alle 1,5 cm läpimittaisten hyväennusteisten syöpien vartijaimusolmukkeista ei tehdä jääleikettä, vaan ne lähetetään patologialle formaliininäytteenä. Tämä nopeuttaa leikkauksen kulkua ja on mahdollistanut sopivien tapausten kyseessä ollen, kolmenkin rintasyövän leikkaamisen samalla pöydällä yhtenä päivänä. Viime vuonna rintasyöpäleikkauksia tehtiin noin 180 Koko rinnan poistoja tehdään noin 35 %:lle rintasyöpäpotilaista ja osapoistoja 65 %:lle. Muutamalle koko rinnan poistopotilaalle tehdään samassa leikkauksessa välitön rinnan korjausleikkaus joko proteesilla tai selkäkielekkeellä. Mikrokirurgiset kielekkeet on keskitetty HYKS:iin. Välitön korjausleikkaus on suuri ja kohtalaisen komplikaatioaltiskin leikkaus, joten potilaan pitää olla siihen halukas ja riittävän hyväkuntoinen ja rintasyövän sen tyyppinen, että rinnan koko poisto on aiheellinen, mutta ennuste hyvä, eikä lisähoitoja todennäköisesti tarvita leikkauksen jälkeen. Pääasiassa kysymyksessä ovat työikäisten naisten laaja-alaiset rintasyövän esiasteet. Osapoistopotilaista suuri osa kotiutuu päiväkirurgisesti. Vuonna 2015 25 prosenttia kaikista rintasyöpäpotilaista kotiutui päiväkirurgisesti ja määrä on kasvussa, mutta tarkka vuoden 2016 luku puuttuu. Osapoistoleikkauksessa on tärkeää paitsi saada syöpä riittävällä tervekudosmarginaalilla pois, niin saada myös hyvä esteettinen tulos. Rinnan pitää pysyä rinnan muotoisena ja rintojen välille ei saa jäädä olennaista kokoeroa. Meillä myös yleiskirurgit hallitsevat hyvin niin sanotut onkoplastiset leikkaustekniikat. Osan rintasyöpäleikkauksista hoitavat plastiikkakirurgit ja tarvittaessa plastiikkakirurgi voi tulla auttamaan yleiskirurgia esimerkiksi, jos tervettä rintaa täytyy pienentää. Kaikkien rintasyöpäpotilaiden patologin vastaukset tarkistetaan viikoittaisessa yhteisessä rintasyöpäkokouksessa. Kokouksessa on paikalla onkologi, rintasyöpäkirurgeja, radiologi ja patologi. Kirurgi esittelee potilaan, radiologi kuvat ja patologi padnäytteet. Yhdessä tehdään hoitosuositus potilaalle. Ongelmallisia tapauksia pyritään myös käsittelemään kokouksessa jo ennen leikkausta. Päätös kirjataan potilaan sairaskertomukseen. Rintasyöpärekisteri käyttöön Joulukuussa 2016 otimme käyttöön rintasyöpärekisterin. Jokainen uusi rintasyöpäpotilas viedään rekisteriin. Meillä olennaisinta on kirjata rekisteriin leikkaustiedot. Rekisterin kautta potilaalle tehdään rakenteinen leikkauskertomus. Se vaatii monisanaiselta kirurgilta uutta opettelua, mutta pitkän päälle helpottaa kirjaamista ja tekee siitä tasalaatuisempaa, kun kaikki täyttävät leikkauskertomuksen yhtenevästi. Rekisteriin viedään myös komplikaatiot. Rekisterin tarkoitus on pystyä seuraamaan rintasyövän hoidon laatua. Rekisteristä saa helposti, esimerkiksi eri leikkaustyyppien osuuden ja uusintaleikkausten määrän. Rekisteriin menevät myös patologin lausunnot, jotka ovat jo pitkään olleet malliltaan rakenteiset sekä myös rintasyöpäpotilaiden onkologiset hoidot. HYKS:ssa rekisteri otettiin käyttöön aiemmin viime vuonna. Rintasyöpäpotilaan hoitoon osallistuu iso joukko ammattilaisia: jonohoitaja, kirurgian poliklinikan hoitajia, fysioterapeutti, eri laboratorioiden henkilökuntaa, kuvantamisyksikön henkilökuntaa, Leikon ja leikkaussalin ja vuodeosaston henkilökuntaa, anestesialääkäri, radiologi ja patologi, kirurgin ja syöpähoitajan lisäksi, jotka ehkä potilaalle ovat näkyvimmät. Tämän porukan rautainen ammattitaito, joustavuus ja hyvä yhteistyö takaavat rintasyöpäpotilaan ajanmukaisen Euroopan rintasyöpäosaajien (EUSOMA) yhteisen standardin mukaisen hoidon Hyvinkään sairaalassa sekä potilaalle hyvän ja turvallisen hoitokokemuksen. Rintasyöpäpotilaat antavatkin pääasiassa positiivista palautetta. Kaikkien rintasyöpäpotilaiden patologin vastaukset tarkistetaan viikoittaisessa yhteisessä rintasyöpäkokouksessa. LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 17 16.2.2017 8:32:04
18 Linkki 1 | 2017 V akiintunut leikkausmenetelmä on nykyään robottiavusteinen eturauhasen poistoleikkaus. Suomessa tätä menetelmää käytetään nykyisin noin 80 %:ssa eturauhasen poistoleikkauksista. Leikkausrobottilaitteisto on kuitenkin hankintahinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan kallis, eikä ole tarkoituksenmukaista, että robottileikkaustoimintaa harrastettaisiin kovin monessa yksikössä. Robottileikkaukset on Suomessa keskitetty yliopistosairaaloihin. Robottileikkausta vastaava kolmiulotteinen leikkausnäkymä ja potilasta säästävä leikkaustekniikka saavutetaan 3D-laparoskopiavälineistöllä. 3D-prostatektomiat aloitettiin Seinäjoen keskussairaalassa syksyllä 2013 dosentti, ylilääkäri Mika Raitasen toimesta. Toiminta laajeni sen jälkeen Paikallisen eturauhassyövän tehokkain hoito on radikaali eturauhasen poistoleikkaus. Aiemmin kultainen standardi oli Patric C. Walshin mukainen avoleikkaus. Potilasta säästävät tähystysleikkaustekniikat ovat vähitellen syrjäyttäneet avoleikkauksen. TEKSTI: Sakari Jokelainen, urologi / Hyvinkään sairaala KUVA: Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaalan urologian yksikkö – kehityksen kärjessä 3D-tähystysleikkaus Hyvinkään sairaalan urologian yksikkö tarjoaa ihmisläheisesti korkeatasoista ja modernia hoitoa jatkuvasti kehittyen. useisiin muihin Suomen sairaaloihin. Hyvinkään sairaalassa otimme nopeasti, ensimmäisten joukossa 3D-tekniikan käyttöön keväällä 2015. Myöhemmin olemme käyttäneet 3D-leikkaustekniikkaa myös munuaisen poistoleikkauksissa sekä munuaisen ja virtsajohtimen poistoleikkauksissa. 3D-leikkauksen etuja ovat hyvä, 3-ulotteinen leikkausalueen näkyvyys ja helpompi ompelutekniikka kuin perinteisessä 2-ulotteisessa tähystysleikkauksessa. Potilaan kannalta etuna ovat vähäinen verenhukka, pienet leikkaushaavat ja nopeampi toipuminen kuin avoleikkauksen jälkeen. Tähystysleikkaustekniikka ei ole kokonaan poistanut avoimien eturauhasen radikaalien poistoleikkauksien tarvetta. Osalle potilaistamme ei tähystysleikkaustekniikka sovellu, jolloin voidaan suorittaa leikkaus avoleikkauksena. Hyvinkään sairaalassa on perinteisesti tehty paljon eturauhasen poistoleikkauksia. Vuonna 2015 avoleikkauksien osuus oli 84 prosenttia, mutta vuonna 2016 avoimien leikkauksien osuus oli enää 35 prosenttia. 3D-tähystysleikkauksien osuus näyttää tulevaisuudessa lisääntyvän urologiassa ja todennäköisesti myös muiden erikoisalojen leikkauksissa. 3D-tähystysleikkaus LIN1701_4-18_UUSIN_kaksinaista ylös.indd 18 16.2.2017 8:32:08
1 | 2017 Linkki 19 TEKSTI: Maari Valli, henkilöstöpäällikkö/HySha KUVA: Mostphotos Yhteistoiminta muutoksen mahdollistajana Yhteistoiminnalla tarkoitetaan työnantajan ja henkilöstön välistä jatkuvaa vuorovaikutusta ja neuvottelua asioista, jotka vaikuttavat henkilöstön asemaan. Se on osa henkilöstöjohtamista ja toimintapa, jolla työyhteisön asioita hoidetaan. P akollisesta yhteistoimintamenettelystä on säädetty yhteistoimintalailla. Yhteistoimintalain tarkoitus on turvata henkilöstön mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työympäristöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoimintaa tulisi käyttää laajemmin edistämään muutosten läpivientiä ja kehittämistoimintaa. Yhteistoimintamenettelyiden merkitys korostuu erityisesti työelämän muutostilanteissa. Yhteistoiminnan tarkoitus on edistää samanaikaisesti tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoiminnasta yleisesti puhutaan lakikiemuroiden kautta, jolloin keskiössä on yksilöä tai työyhteisöä koskevat muutokset yhteistoimintalain näkökulmasta. Yhteistoimintaa voidaan tarkastella myös yhdessä oppimisen ja sopimisen näkökulmasta, jolloin puhutaan kollaboratiivisesta, yhteisöllisestä, yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Yhteistoiminnallinen oppiminen tarkoittaa laajemmassa mielessä sellaista oppimista, jossa käsitellään jaettuja merkityksiä ja pyritään rakentamaan yhteistä ymmärrystä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tällainen toiminta edellyttää myös yhteisiin tavoitteisiin sekä arviointiin sitoutumista. Yhteistoiminta siis edellyttää sitoutumista tavoitteelliseen, koordinoituun ja jaettuun ongelmanratkaisuun ja näin olleen vuorovaikutuksen ainoa pyrkimys ei ole välittää tietoa, vaan myös luoda uutta tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Yhteistoiminnallinen oppiminen on osa sosiokonstruktiivista oppimiskäsitystä ja sen keskeinen merkitys on tiedollisen ja taidollisen oppimisen lisäksi kehittää sosiaalisia taitoja sekä itsetuntemusta, mutta myös yhteisen oppimisen näkökulmat omaksumiseen, osallistumiseen ja mielenrakentamiseen. Omaksumisnäkökulman keskiössä on yksilön tai yhteisön tietorakenteiden konstruointi, oppimisen pääoman kehittyminen sekä toimintaprosessien kehittyminen. Osallistumisnäkökulmassa oppiminen hahmotetaan identiteetin rakentamisena, yhteisöön osallistumisena ja yhteisön sosiaalisen rakenteen tunnistamisena. Mielenrakentamisessa on puolestaan kyse yksilön pyrkimyksestä selvittää yhteisön toimintaa ja toimia sen osana tavalla, josta hyötyisi itsekin. Uusissa tilanteissa yksilöt ja yhteisöt pyrkivät rakentamaan toiminnalle merkitystä, mieltä ja järkeä. Keskeistä tiedon jakaminen ja yhdessä kehittäminen Organisaatiossa muutosta tehdessä on ymmärrettävä, että jokaisella on puutteita osaamisessaan, mutta yhdistelemällä toisiaan täydentävää osaamista organisaatio pääsee oppimisen korkeammalle asteelle. Työyksiköiden sisällä tapahtuvassa oppimisessa on keskeistä tiedon jakaminen ja yhdessä kehittäminen. Oppimista voidaan tällöin tarkastella viiden perustekijän avulla; (1) positiivinen riippuvuus, (2) avoin ja monipuolinen vuorovaikutus, (3) yksilöllinen vastuu, (4) sosiaaliset ryhmätaidot sekä (5) arviointi. Positiivisessa riippuvuudessa ryhmän jäsenet kokevat tarvitsevansa toisiaan päämääriensä saavuttamisessa ja tämä riippuvuus on myönteistä. Tämä tehostaa ja syventää ryhmän työskentelyä ja kannustaa muiden auttamiseen sekä jakamaan resursseja. Avoin ja monipuolinen vuorovaikutus tarkoittaa sellaista viestintää, joka on edellytyksenä hyvälle yhteistoiminnalliselle oppimiselle. Yksilöllisellä vastuulla tarkoitetaan sitä, että jokainen ryhmän jäsen antaa oman panoksensa ryhmän toimintaan. Henkilö ei siis saa pyrkiä hyötymään ryhmästä antamatta omaa täyttä panostaan. Tätä voidaan varmistaa arvioimalla ryhmän jäsenten toimintaa ja suoriutumista. Toiminnan tuloksellisuus syntyy sosiaalisilla ryhmätaidoilla, joissa jäsenillä on monipuoliset sosiaaliset taidot ja joustavat asenteet. ? LIN1701_19-27_UUSI.indd 19 16.2.2017 8:36:53
20 Linkki 1 | 2017 Pelkästään taitojen omaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan henkilöillä tulee olla myös motivaatio käyttää näitä taitoja. Yhteistoiminnan kehittäminen edellyttää lisäksi, että ryhmän jäsenten välinen tuntemus on tarpeeksi hyvä ja he voivat luottaa toisiinsa, mikä puolestaan syntyy yhdessä tekemällä. Yhteistoiminnallinen oppiminen ei ole vain tapa oppia, vaan kokonaan erilainen tapa suhtautua oppimiseen, muihin ihmisiin ja ympäristöön, jota me tarvitaan meneillään olevassa muuttuvassa sote-kentässä. Yhteinen ongelmanratkaisu on yksi tapa saavuttaa yhteistoiminnallista oppimista, joka mahdollistaa ongelmaa käsittelevien ajatusten esittämisen toisille. Yhteinen ongelmanratkaisu pakottaa jäsentämään ja käsitteellistämään omaa tietoa, mikä tuo mahdollisuuden tulla tietoisemmaksi omasta ajatteluprosessistaan. Organisaation kulttuuri vaikuttaa pitkälti siihen, onko yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu mahdollista. Mikäli kulttuuri ei tue yhteistoiminnallisen oppimisen perustekijöitä, on mahdollisuus ajautua väittelyyn, jolloin ei etsitä ongelmaan ratkaisua vaan voittajia. Silloin ei tule pyrkimystä oppia toisilta vaan lannistaa muut. Väittely ei pyri kompromisseihin eikä yhdistelyyn, koska yksilöt pyrkivät voittajiksi. Tällöin väittelyssä ei ole kyse yhteistoiminnallisuudesta vaan kilpailusta. Tällainen organisaatiokulttuuri ruokkii helposti juuri sellaisia arvoja, jotka estävät yhteistoiminnallista oppimista. Ristiriidoilta ei voi välttyä, eikä niitä pidä yrittää tukahduttaa, mutta yhteinen tahtotila auttaa tekemään kompromisseja joustavasti niin, että yksikön tavoiteja tahtotila etenee suunniteltuun suuntaan niin, että yksilöllisetkin tarpeet huomioituvat. Yhteistoiminta voidaan nähdä jatkuvana prosessina arjessa, jossa systemaattisesti rakennetaan yhteistä toimintaa ja työelämää työpaikkakokouksissa, työryhmissä ja monenlaisissa verkostoissa, jolloin onnistuminen näkyy joustavana toimintana ja positiivisena organisaatiokulttuurina. Tällöin on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa yksin ja yhteisönä niin, että pystymme tarjoamaan potilaillemme yhä laadukkaammat palvelut, joissa näkyy korkea asiakaspalvelukulttuuri sekä taito arjessa kohtaamiselle. LÄHTEET; Johnson, D., & Johnson, R. 2002. Yhdessä oppiminen. Teoksessa: Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja. Porvoo: WS Bookwell Oy. Johnson, D., & Johnson, R. 1999. Learning Together and Alone. Cooperative, Competitive and Individualistic Learning. Boston: Allyn & Bacon. Kauppila, R. 2007. Ihmisen tapa oppia: johdatus sosiokonstruktiiviseen oppimiskäsitykseen. Jyväskylä: PS-kustannus. Raivola, R. 2000. Tehoa vai laatua koulutukseen? Helsinki: WSOY. Siltala, R. 2010. Innovatiivisuus ja yhteistoiminnallinen oppiminen liike-elämässä ja opetuksessa. Väitöskirja. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. Vanhalakka-Ruoho, M. 2005. Kohtuullisen hyvä kylä… mielenrakentaminen kehittämisprojektissa. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 96. Joensuu: Joensuun yliopisto. LIN1701_19-27_UUSI.indd 20 16.2.2017 8:36:56
1 | 2017 Linkki 21 TEKSTI JA KUVAT; Mth Erja Kallio ja Oh Sanna Puro, Tehostettu avohoidon yksikkö (TAY) Kotiin suuntautuva psykiatrinen työ lisääntyy – Kotikäyntiturvallisuusarvio-lomake käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa Psykiatrisen hoitotyön suuntautuminen yhä enemmän ja nopeammin sairaalahoidosta avohoitoon, lisää osaltaan myös psykiatrisen avohoidon potilaan kotiin suuntautuvan työn osuutta. Tämä lisää myös tarvetta kotikäyntien turvallisuuden arviointiin. H US-tasolla ollaan laatimassa laajemman tason kotikäyntityöhön liittyvää turvallisuusohjeistusta. Hyvinkään sairaanhoitoalueen psykiatriassa tartuttiin asiaan perustamalla työryhmä pohtimaan käytännön apukeinoja kotikäyntiturvallisuuden arvioimiseksi. Työryhmän tarkoituksena oli laatia nopea, yksinkertainen työkalu hoitajien päivittäiseen käyttöön, samalla ohjaten hoitotyöntekijöiden huomiota kotikäynteihin liittyviin turvallisuustekijöihin. Tavoitteena on lisätä keskustelua ja yhtenäistää käytänteitä. Kotikäyntiturvallisuusarvio haluttiin pitää yksinkertaisena apuvälineenä, mikä on täytettävissä nopeasti ja helposti sekä päivitettävissä. Arviolomakkeen on tarkoitus myös pysähdyttää hoitohenkilökuntaa arvioimaan kunkin kotikäynnin turvallisuustekijöitä erikseen ja ohjata kiinnittämään huomiota turvallisuuteen, riskeihin ja riskinarvioon. Arvioinnin myötä työntekijät voivat myös pohtia tarvetta kotikäynnin muuttamista esimerkiksi tapaamiseksi poliklinikan tiloissa tai/ja kotikäynnin peruuttamista tai keskeyttämistä. Kotikäyntiturvallisuusarvio-lomakkeessa esitetään lista yksinkertaisia kysymyksiä koskien potilaan terveydentilaa ja historiaa, potilaan aiempaa ja mahdollista aggressiivisuutta, päihteiden käyttöä, potilaan lääkitystä ja potilaan elinympäristöä. Kaikkiin kysymyksiin vastataan Kyllä/Ei/Ei tietoa. Lisäksi lomakkeessa on mahdollisuus lisätiedolle. Arviointilomake antaa nopeasti omaksuttavan yhteenvedon siitä, mitä potilaasta ja hänen ympäristöstään tiedämme. Jos lomakkeen perustella nousee esiin paljon riskitai/ja epävarmuustekijöitä, ohjaa se kotikäynnin toteuttamisen uudelleenarvioimiseen. Kotikäyntiturvallisuusarvio-lomakkeen toisella puolella on pyritty listaamaan tekijöitä ja tilanteita, joissa kotikäynnin voi, saa ja on syytä keskeyttää. Mainittuna on sekä potilaaseen että potilaan ympäristöön liittyviä seikkoja. Lisäksi lomakPotilaan / omaisen ohjeistus kotikäynteihin sekä kotikäyntiturvallisuusarvio-lomake laminoituna kaksipuolisena. LIN1701_19-27_UUSI.indd 21 16.2.2017 8:36:59
22 Linkki 1 | 2017 Lisäksi työryhmä laati potilaalle/omaisille tarkoitetun informaatiolehtisen, missä tuodaan esiin kotikäynnin tarkoitus ja hoitotahon toiveet kotikäyntiin liittyen. Tämän toivotaan lisäävän kotikäynteihin liittyvää tietoisuutta ja ymmärrystä sekä lisäävän turvallisuudentunnetta niin potilaan kuin hoitotahon näkökulmasta. Kotikäyntiturvallisuusarvio-lomake sekä potilaan/ omaisen ohjeistus kotikäynteihin löytyvät HUSintranetin työtilasta: Hyvinkään sairaanhoitoalue / ohjeet, ohjekirjeet, materiaalipankki / ohjeet. lääkäri V. Terevnikov (TAY), osastoryhmän päällikkö Saija Syvänen (HySha psykiatria), osastonhoitaja Sanna Puro (TAY), osastonhoitaja Kirsi-Maria Vesterinen (os.1+Nurmijärven pkl), osastonhoitaja Maija-Liisa Hietanen (JMT mielialapkl), osastonhoitaja Heikki Korkeila (os.2), osastonhoitaja Tiina Jokinen (HySa lastenpsyk.), apulaisosastonhoitaja Anu Pentti (JMT kunt.pkl), apulaisosastonhoitaja Taina Turunen (HySa last.psyk.), sairaanhoitaja Mayanne Helminen (os.2), sairaanhoitaja Maini Wendelin-Parviainen (vrh), sairaanhoitaja Sini Airaksinen (JMT), mielenterveyshoitaja/MAPA-kouluttaja Erja Kallio (TAY), mielenterveyshoitaja Kimmo Ruuth (os.2), mielenterveyshoitaja Mira Heikkilä (JMT), mielenterveyshoitaja Anu Suominen (JMT). turvallisuusasiantuntija Santtu Hakkarainen (HUS) Työryhmän muodostivat: Arviointilomake antaa nopeasti omaksuttavan yhteenvedon siitä, mitä potilaasta ja hänen ympäristöstään tiedämme. Kotikäyntiturvallisuusarvio-lomake -työryhmän ideariihi menossa. keeseen on listattu joitakin turvallisuuteen liittyviä toimintaohjeita siitä, mihin kiinnitetään huomiota kotikäynnille mentäessä, mitä varokeinoja on käytettävissä sekä yksinkertaisia poistumiseen liittyviä ohjeita. Ajankohtaisesti Kotikäyntiturvallisuusarvio-lomake on otettu koekäyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatrian avohoidon yksiköissä sekä akuuttiosastoilla. Tarkoitus on saada mahdollisimman paljon työntekijöiden käyttökokemuksia ja niiden avulla kehittää lomaketta edelleen mahdollisimman toimivaksi. LIN1701_19-27_UUSI.indd 22 16.2.2017 8:37:01
1 | 2017 Linkki 23 KUVA: Elina Lindberg Tutkijat pyrkivät parantamaan hoitajien työturvallisuutta psykiatrisissa sairaaloissa eristystilanteen aikana EriTurva-tutkimuksen tavoitteena on parantaa hoitajien työturvallisuutta esimerkiksi kehittämällä vuorovaikutusta potilaan ollessa eristyksessä. Turun AMK, Turun yliopisto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri tekevät EriTurva hanketta yhteistyössä ja hanke on saanut rahoituksen Työsuojelurahastolta vuosille 2016–2018. ? Potilaan ja hoitajan kannalta turvallinen hoitotilanne on terveydenhuollon laadun perusta EriTurva-hankkeessa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on tukea ja parantaa psykiatrisilla sairaalaosastoilla työskentelevien hoitajien työturvallisuutta eristystilanteen aikana. Työturvallisuus saattaa vaarantua varsinkin huoneja leposide-eristyksen aikana esimerkiksi potilaan käyttäytymisen vuoksi. On tärkeää taata hoitajien työturvallisuus, jotta heidän työskentelynsä ammatillisesti ja eettisesti korkeatasoisesti on mahdollista haastavissakin hoitotilanteissa. Potilasturvallisuus on terveydenhuollon laadun perusta. Turvallisessa hoitotilanteessa käytetään hoitomenetelmiä siten, että haitan aiheuttamista potilaalle pyritään välttämään ja hoidon vaikuttavuus taataan mahdollisimman hyvin. Jotta työoloja eristämistilanteen aikana voidaan kehittää hoitajien terveyttä ja turvallisuutta edistäviksi, on tärkeää selvittää eristystilanteen mahdollisia riskitekijöitä. – Tutkimuksen tavoitteena on tukea psykiatrisilla sairaalaosastoilla työskentelevien hoitajien työturvallisuutta potilaan eristyksen aikana. Tutkimuksessa kehitetään ohjeistus kommunikointiin eristystilanteissa, toteavat tutkijat Mari Lahti ja Johanna Berg Turun ammattikorkeakoulusta. EriTurva -hanke toteutetaan neljässä vaiheessa Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan kirjallisuuteen ja näyttöön perustuvaa tietoa siitä, millaisia hoitajan työterveyteen vaikuttavia riskitekijöitä sisältyy väkivaltaisen potilaan huoneja leposide-eristykseen. Hankeen toisessa vaiheessa, jota juuri nyt toteutetaan Kellokosken sairaalan kuudella osastolla, kerätään eristyshuoneiden turvakameroiden videotallenteita. Tämän tavoitteena on selvittää, miten potilaat ja hoitajat toimivat huoneja leposide-eristyksen aikana. Aineistoa analysoimalla tutkimusryhmä tuottaa työturvallisuuteen liittyvää tietoa sekä pyrkii parantamaan hoitajien työturvallisuutta ja kehittämään psykiatristen osastojen toimintaa. Ensimmäistä kertaa Suomessa käytetään apuna eristyshuoneen turvakameroiden videotallenteita. Hankkeen kolmannessa vaiheessa on tarkoitus haastatella hoitohenkilökuntaa Kellokosken sairaalan kuudella tutkimusosastolla. Näin pyritään saamaan selville niitä keinoja, joita hoitajat tuovat esille liittyen eristämistilanteen aikaiseen hoidolliseen vuorovaikutukseen ja sen kehittämiseen sekä työturvallisuuteen kohdistuviin riskitekijöihin. Viimeisessä vaiheessa kehitetään hyvään vuorovaikutukseen perustuva ohjeistus huoneja leposide-eristystä varten. Hoitajat ovat mukana kehittämistyössä ja tarkoituksena on käyttäjälähtöisten työmenetelmien avulla vahvistaa työturvallisuutta. – EriTurva-hanke tuo uuden innovatiivisen tarkastelukulman mielenterveyshoitotyön tutkimukseen, professori Maritta Välimäki Turun yliopistosta sanoo. LIN1701_19-27_UUSI.indd 23 16.2.2017 8:37:01
24 Linkki 1 | 2017 Tuloksista voivat hyötyä sekä hoitaja että yhteiskunta Tunnistamalla tapaturmat ja työntekijöiden terveysriskit voidaan välttää sairauspoissaoloista johtuvia henkilökustannuksia. Hankkeen tuottaman tiedon avulla pyritään edistämään psykiatristen osastojen työoloja ja työhyvinvointia, lisäämään tuottavuutta sekä työelämän vetovoimaa. Lisäksi ohjeistus potilaan ja hoitajan välisestä kommunikaatiosta eristystilanteessa pyrkii vahvistamaan hoitajien osaamista. On tärkeää tunnistaa tilanteeseen liittyvät riksitekijät siten, että työturvallisuus paranee ja hoitajan työkyky säilyy. EriTurva-hanke on Turun AMK:n, Turun yliopiston ja HUS sairaanhoitopiirin yhteistyöhanke. Hanke on saanut rahoituksen Työsuojelurahastolta vuosille 2016– 2018. Hanke on alkanut syyskuussa 2016. Tutkimustulokset ovat käytettävissä vuoden 2018 lopussa. KIRJOITTAJAT Mari Lahti TtT, EriTurva hankkeen vastuullinen tutkija Johanna Berg TtT, EriTurva hankkeen tutkija Tutkimuksesta vastaava TtT, Mari Lahti, p. +358 40 355 0159, mari.lahti@turkuamk.fi Tutkija TtT, Johanna Berg, +358 40 355 0504, johanna.berg@turkuamk.fi Kuvassa tutkijat Mari Lahti ja Johanna Berg Turvallisessa hoitotilanteessa käytetään hoitomenetelmiä siten, että haitan aiheuttamista potilaalle pyritään välttämään ja hoidon vaikuttavuus taataan mahdollisimman hyvin. LIN1701_19-27_UUSI.indd 24 16.2.2017 8:37:03
1 | 2017 Linkki 25 TEKSTI: Annika Thomson, apulaisylilääkäri/psykiatria KUVAT: Saana Puro Eläinaiheista toimintaa Kellokosken sairaalassa Ihmisen ja eläimen yhteinen historia Ihmisen ja eläimen välistä yhteiseloa on kuvattu jo yli 10 000 vuoden takaa. Joidenkin eläinlajien kohdalla voidaan jopa ajatella, että meillä on yhteinen kulttuurinen kehityshistoria. Suhteemme eläimiin on hyvin ristiriitainen eläimet ja eläintenpito herättävät voimakkaita mielipiteitä ja tunteita, koska eläimet koskettavat meitä. Eläin on ollut ihmisen hyötykäytössä läpi vuosituhansien eri tavoin ja joskus ihmisen ja eläimen suhteesta on ollut hyötyä myös eläimelle. Kukkakuoriainen syömässä porkkanaa. T utkimus ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta ja sen terveysja hyvinvointivaikutuksista on alkanut vasta 1900-luvun loppupuolella. On muun muassa havaittu, että ihmiset pystyvät muodostamaan läheisiä suhteita eläimiin ja tuntemaan kiintymystä eläimiä kohtaan. Näitä suhteita voi syntyä sekä niin sanottuihin perinteisiin lemmikkieläimiin, kuten koiraan tai kissaan, mutta yhtä lailla esimerkiksi hevosiin. Hyvä suhde ihmisen ja eläimen välillä tukee ihmisen tyytyväisyyttä elämäänsä ja tarjoaa psyykkisen hyvinvoinnin tukea sekä rakkautta. Positiivisen psykologian tutkimus on tuonut tietoa siitä, että on tärkeää havainnoida myös positiivisia vaikutuksia ja tuoda onnellisuustutkimus perinteisen ongelmalähtöisen tutkimuksen rinnalle. Eniten tutkimusnäyttöä löytyy koirien ja hevosten käytöstä eläinavusteisessa terapiassa tai toiminnassa, mutta myös muita eläinlajeja on käytetty menestyksekkäästi, esimerkkeinä mainittakoon laamat ja alpakat. Ennen vanhaan eläintenpito ja maataloustyöt saattoivat olla tavanomaista arkea psykiatrisissa sairaaloissa. Tuotettiin omaan käyttöön erilaisia tuotteita ja potilaat osallistuivat työntekoon. Tämän vaiheen jälkeen eläimiä on ollut psykiatristen sairaaloiden osastoilla, enemmän tai vähemmän virallisesti on ollut osastokissoja, -kaloja tai muita pienlemmikkejä. Nykyään on lukukoiria kirjastoissa, laitoslemmikkejä, kaverikoiria tai muita kaverieläimiä vanhusten ja kehitysvammaisten huollossa jne. On viitteitä siitä, että lemmikit voivat tyydyttää ihmisen psykologisia perustarpeita, jolloin positiivinen vaikutus välittyy suhteesta lemmikkiin tai eläimeen. Koira voi korvata ihmisten välisiä ystävyyssuhteita, mutta toisaalta myös rikastuttaa perhe-elämää tai parisuhdetta ja tuoda uusia ystävyyssuhteita. Eläinaiheisen toiminnan moninaisuus Eläinaiheista toimintaa löytyy monenlaista, kuten ratsastusterapiaa, avustajakoiria, laitosja koulueläimiä sekä vapaaehtoisvoi? LIN1701_19-27_UUSI.indd 25 16.2.2017 8:37:04
26 Linkki 1 | 2017 min toteutettavia eläinkontakteja. On havaittu, että eläimen läsnäolo rauhoittaa sekä fyysisesti että psyykkisesti. Koira vaikuttaa myönteisesti omistajansa elämänhallintaan, tunteisiin, toiminnallisuuteen ja itsetuntoon. Eläimen kautta voidaan käsitellä asioita, jotka muuten tuntuvat liian vaikeilta tai jotka ovat vaikeasti sanottavissa. Koirasta voi olla hyötyä tunteiden säätelyssä, jolloin se voi toimia tunnesäätelyn vakauttajana, mitä on hyödynnetty muun muassa lasten ja nuorten terapioissa. Varsinaisessa eläinavusteisessa terapiassa eläinkin on läpikäynyt koulutuksen. Myös kouluttamaton eläin, joka on ystävällinen ja luotettava (soveltuvuustestattu), voi olla hyödyllinen terapiasuhteen luomisessa tai työstämisessä. Eläinavusteista terapiaa verrataan muihin luoviin terapioihin, kuten musiikkitai draamaterapiaan. Moni potilas kokee vaikeaksi suhtautua toisiin ihmisiin luottavaisesti, jolloin ihmiskontakti ei suoraan tarjoa apua tai lievitä stressitasoa. Eläinkontaktista voi olla suuri hyöty kun fokusoidaan eläimeen ja sen tarkkailuun ja siitä keskusteluun. Usein kysytään, miten voidaan tuoda eläimiä sairaaloiden osastoille, kun siellä saattaa olla allergisia henkilöitä. Käytännössä tämä osoittautuu vain harvoin ongelmaksi. Useimmiten tila on järjestettävissä niin, ettei eläin juokse vapaana koko osastolla, vaan toiminta tapahtuu huoneessa, joka sijaitsee ulko-oven läheisyydessä ja joka siivotaan eläinkäynnin jälkeen. Ryhmään osallistuminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Eläimen omistaja on koko tapahtuman aikana läsnä eläimen kanssa ja seuraa eläimen käyttäytymistä, eläintäkään ei pakoteta sellaisen ihmisen luokse, johon eläin reagoi pelolla. Molemminpuolinen kunnioitus on toiminnalle keskeistä. Kellokosken sairaalan ja Yliopistollisen eläinsairaalan eläinryhmä Viime syksynä Kellokosken Hyvinkään sairaanhoitoalueen osastojen 1 ja 2 sekä tehostetun avohoidon yksikön (TAY) potilaille alettiin tarjota eläinaiheista ryhmätoimintaa. Toimintaa kehitettiin yhdessä Yliopistollisen eläinsairaalan (YES) kanssa. Monella hoidossa olevalla potilaalla on kotona lemmikki tai haluaisi hankkia sellaisen. Keskusteluissa potilaiden kanssa tulee usein esiin lemmikin tärkeys sekä sen merkitys hyvinvoinnille. Usein potilaamme kokevat itsensä yksinäisiksi ja silloin oma lemmikki voi olla erityisen tärkeä ja luoda mahdolliEssa -koira Eläimen läsnäolo rauhoittaa fyysisesti ja psyykkisesti sekä vaikuttaa myönteisesti elämänhallintaan, tunteisiin, toiminnallisuuteen ja itsetuntoon. LIN1701_19-27_UUSI.indd 26 16.2.2017 8:37:06
1 | 2017 Linkki 27 suudet tutustua muihin ihmisiin mielenterveyskuvioiden ulkopuolelta. Oman osastoeläimen hankkiminen ei tässä vaiheessa ole ajankohtaista, joten aloimme kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön jonkun toimijan kanssa, joka voisi tuoda meille eläimiä osastolle. Halusimme tarjota potilaalle mahdollisuuden eläinkontaktiin matalalla kynnyksellä sekä tuoda eläinkontaktin hyvät vaikutukset potilaidemme ulottuviin. Yleisellä tasolla tiedetään, että laitosarjessa eläinkontaktit voivat lievittää stressiä, parantaa mielialaa, aktivoida tai normalisoida aktiivisuustasoa ja parantaa vuorovaikutusta ihmisten välille. Lisäksi halusimme tarjota potilaille oikeaa tietoa lemmikkieläimen pidosta ja hoidosta. Syksyn ryhmä toteutui kerran viikossa neljän viikon aikana. Ryhmään osallistui 4-6 potilasta joka kerta. Osallistujat tulivat osastoilta 1 ja 2 tai TAY:sta. Aiheina oli muun muassa koiran hankinta ja ruokinta sekä ensiapu, kanin hoito sekä erilaiset lemmikit kuten kukkakuoriaiset. Ryhmän aikana YES:n ammattilainen piti alustuksen päivän aiheesta ja tämän jälkeen potilaat saivat seurustella vapaasti eläimen kanssa tai esittää kysymyksiä. Toiminta otettiin potilaiden kesken hyvin vastaan, osallistujilta tuli hyvää palautetta. Henkilökuntakin suhtautui positiivisesti toimintaan, monella oli oma rakas nelijalkainen kotona. Lisäksi henkilökunnalle tarjottiin koulutusta eläintoiminnasta ja sen tieteellisestä näytöstä sekä eläinsuojelulaista. Yhteistyömme YES:n kanssa jatkuu ainakin kevään 2017 aikana, jolloin tulemme järjestämään lisää eläinaiheista ryhmätoimintaa. Jatkossa tarkoituksena on, että voimme hyödyntää hyviä vaikutuksia, joita eläimet tuovat mukanaan halukkaiden potilaiden hoidossa. Pienellä vaivalla voidaan saada paljon hyvää mieltä aikaan. LÄHTEET: Honkanen, Tanja: Turpaterapiaa ja karvaista kaveruutta: Ihmisen ja eläimen välinen suhde sekä eläinten koetut vaikutukset hyvinvointiin ja elämäntyytyväisyyteen. Pro Gradu – tutkielma, psykologia. Tampereen yliopisto, 2013. Kainulainen, Pauliina & Sepänmaa, Yrjö: Ihmisten eläinkirja – Muuttuva eläinkulttuuri. Gaudeamus Helsinki University Press. Tallinna 2009. ISSN 1795-8598, ISBN 978-951-570-786-4. Langinvainio, Heimo: Hyvää elämää koiran kanssa. Koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Suomen Kennelliiton julkaisuja 2/2016. ISSN 2342-737X, ISBN 978951-96912-3-7. Salmela, Jari: Viidakkoportaat, eläinavusteisen terapian opas. Alfa Partners Academy – Solution Models House 2015, 2. painos. ISBN 978-95299476-3-8. Klinikkaeläinhoitaja Marketta Turunen, sylissä Butter, apulaisylilääkäri Annika Thomson, apulaisosastonhoitaja Milla Pyötsiä, klinikkaeläinhoitaja Anu Rosti, sylissä Hapsu. LIN1701_19-27_UUSI.indd 27 16.2.2017 8:37:08
28 Linkki 1 | 2017 Kuvassa taiteilijat Amanda Arra ja Oiva Koppelmäki. LIN1701_28-39_UUSI.indd 28 16.2.2017 8:38:46
1 | 2017 Linkki 29 TEKSTI: Anne Ikäläinen KUVAT: Anne Ikäläinen ja Kaisu Paavilainen Tylsä aita huusi taidetta! – sai suojakseen raikkaan väri-ilottelun Hyvinkään Lasten ja nuorten kuvataidekoulun oppilaat poistivat tylsyyden taideteoksillaan Hyvinkään sairaalan rakennustyömaan suoja-aidasta. Taiteen julkistamistilaisuus pidettiin tammikuun 11. päivä pikku taiteilijoiden läsnä ollessa. Nyt aita on iloinen, leikkisä ja värikäs katseenvangitsija sairaalan pääsisäänkäyntiä ja Päivystystä vastapäätä. K eväällä 2016 Hyvinkään sairaala ja Hyvinkään Lasten ja Nuorten kuvataidekoulu sopivat sairaalan uudisrakennustyömaan suoja-aidan elävöittämisprojektista ja kuvataidekoulun 40 oppilasta laittoivat hihat heilumaan. Ajatuksena oli, että tylsähköstä aidasta loihditaan värikkäillä maalauksilla silmäniloa ja mielenpiristystä sairaalassa asioiville. Projektiin osallistuvien ikähaitari oli suuri, oppilaat olivat 7-16 vuotiaita. Aiheet piirrettiin ensin pienoiskoossa, jonka jälkeen ääriviivat suurennettiin isoon mittakaavaan piirtoheittimen avulla ja maalattiin levyille pienryhmissä, kertoi kuvataidekoulun rehtori Kaisu Paavilainen. Nyt aita on täynnä elämää: värikkäitä kuvia lapsista ja eläimistä sekä rohkaisevia mietelauseita, kuten ”Anna hymyn tarttua”, ”Olet kaunis” ja Elä täysillä”, kiitteli projektipäällikkö Anne Vinkanharju. Tämä on kyllä ollut suurin projekti, johon on lasten kanssa osallistuttu, hyvä juhlavuoden aloitus, Paavilainen kuvaili. Maalit taideteoksiin koulu sai lahjoituksena Tikkurilan maalitehtaalta ja Hyvinkään RTV Yhtymältä. Taulut saavat olla paikallaan rakennustöiden ajan, eli noin vuoden verran. Kiitoksena tästä mahtavasta uurastuksesta Hyvinkään sairaala järjesti pikku taiteilijoille taideteosten virallisen julkistamisjuhlan tammikuussa. Taideteoksia on yhteensä 30 kappaletta ja niitä on kiinnitetty aitaan pikkuhiljaa joulukuusta lähtien. Viimeinen taideteos julkaistiin juhlallisesti tilaisuuden ensimmäisenä ohjelmanumerona, jonka jälkeen projektipäällikkö Anne Vinkanharju lausui suuret kiitokset taiteilijoille. Lisäksi ohjelmassa oli tarjoilua, kasvomaalausta ja taikuriesitys, jonka hulvattomasta huumorista ja hauskoista tempuista nauttivat sekä lapset että aikuiset. ? LIN1701_28-39_UUSI.indd 29 16.2.2017 8:38:52
30 Linkki 1 | 2017 Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Lasten ja nuorten kuvataidekoulu sijaitsee Vanhalla Villatehtaalla, vuonna 2005 avatussa Villa Artussa, Lasten ja nuorten kulttuurikeskuksessa. Kuvataidekoulun avarat ja valoisat tilat on kunnostettu entiseen miesten kankaiden kutomoon, joka on rakennettu vuonna 1900. Hyvinkään Lasten ja nuorten kuvataidekoulu järjestää ensisijaisesti hyvinkääläisille lapsille ja nuorille kuvataiteen perusopetusta. Opetukselle on ominaista tavoitteellinen tasolta toiselle etenevä kuvataiteen opetus. Pitkäjänteinen opiskelu luo edellytykset elinikäiselle visuaalisten taiteiden harrastamiselle ja valmiudet hakeutua visuaalisten alojen ammatillisiin tai korkea-asteen jatko-opintoihin. Kuvataidekoulu on Hyvinkään kaupungin ylläpitämä ja on ollut olemassa jo vuodesta 1974 kerhomuotoisena ja vuodesta 1987 virallisesti kuvataidekouluna. Kuvataidekoulu on Suomen Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton jäsen. Kuvassa (vas.) Eeva Kokko, Meeri Liesmäki, Vuokko Prauda, Arttu Antonoff, Eve Burkin, Jade Uusitalo, Senni Leisti, Eemil Uusitalo ja (poika, nimi ei tiedossa) LIN1701_28-39_UUSI.indd 30 16.2.2017 8:38:58
1 | 2017 Linkki 31 M onet ikääntyneet osallistuvat aktiivisesti lastenlastensa hoitoon, opiskelevat kieliä ja matkustelevat tai jatkavat työelämässä yli normaalin eläkeiän, jolloin hyvän kuulon merkitys korostuu. Kuuleminen on kuitenkin lopulta aivotyötä sisäkorvan muuttaessa ja johtaessa kaiken kuulemamme sähköinformaationa aivojen kuuloratoihin. Iän myötä aivojen kompensaation tuoma apu haastavissa kuulotilanteissa ei Suurin osa ihmisistä tekee nykyisin kommunikaatiotyötä, jossa kuuleminen tapahtuu normaalisti itsestään selvyytenä ja asiaa enempää miettimättä. Hyvä kuulo mahdollistaa muutenkin toimintamme yhteiskunnassa sekä työelämässä että myös vapaa-aikana. Se mahdollista kommunikaation, johon kaikilla on oikeus. TEKSTI: Mari Havia, ylilääkäri/KNK, Mirka Virkkunen, Kristiina Toljamo KUVAT: Anne Ikäläinen ja Markus Sommers Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuulonkuntoutusprosessit hyvissä kantimissa toimi yhtä tehokkaasti kuin nuorempana. Kuulonlaskussa kuuloaistitoiminta huononee pikkuhiljaa ja huomaamatta niin, että sitä voi olla vaikea itse huomata ja usein tutkimuksiin hakeutumisessa aloitteentekijänä onkin perheenjäsen. Kuulon laskiessa alkaa ilmetä vaikeutta seurata keskustelua sosiaalisissa tilanteissa, lisääntynyttä väsymystä, epämukavuuden tunnetta, hermostuneisuutta ja päänsärkyä hälyisissä tilanteissa työssä ja etenkin työpäivän jälkeen. Televisiostakaan ei saa selvää ainakaan ellei sitä huudata. Eräskin rouva tuhahti vastaanotolla, että aiemmin tv-kuuluttajat osasivat sentään artikuloida selvästi! Joillekin ilmaantuu häiritsevää tinnitusta. Kuulonkuntoutusprosessien toimivuus yhteiskunnallisesti merkittävä asia Kuulemisongelmien alusta on todettu kuluvan jopa 5-10 vuotta ennen kuin ihminen havaitsee tarvitsevansa apua kuulemiseen ja hakeutuu tutkimuksiin ja saamaan apua ongelmaansa. Näin pitkän ajan kuluessa on todettu, että monesti jo huonokuuloisen persoonallisuus on muuttunut. Aiemmin aktiivisesta ja osallistuvasta ihmisestä on tullut arka ja syrjäänvetäytyvä. Kuulon huonontuessa ikä-ihminen alkaa alitajuisesti välttää ja jättäytyä pois vaikeaksi kokemistaan sosiaalisista tilanteista ja harrastuksista, jotka edellyttävät kuulemista. Tämän seurauksena saattaa tulla sosiaalista eristäytymistä, joka altistaa yksinäisyydelle, sen liitännäisongelmille ja koko fyysisen kunnonkin rapautumiselle elämän rajoittuessa kotiseinien sisäpuolelle. Vastasyntyneistä yksi vauva tuhannesta tarvitsee kuulonkuntoutusta kehittääkseen puhekielen. Kerran opittu puhekieli ei enää häviä, mutta puheesta selvänsaa? LIN1701_28-39_UUSI.indd 31 16.2.2017 8:39:00
32 Linkki 1 | 2017 minen voi pitkälti hävitä kuulonlaskun myötä ja kuntoutuksen viivästyessä. Kuulonlasku kuitenkin lisääntyy iän myötä siten, että 55-vuotiaista 15 %, 65-vuotiaista 30 % ja yli 75-vuotiaista lähes kaksi henkilöä kolmesta tarvitsee kuulon kuntoutusta. Koska kyseessä on näin suuri joukko ihmisiä, on selvää, että kyseessä on yhteiskunnallisesti niin merkittävä ja kallis asia, että kuulonkuntoutusprosessien täytyy olla hyvin toimivia. Kuulonkuntoutus on kustannustehokasta Kuulonkuntoutus on hyvin kustannustehokasta toimintaa ja kuntouttamaton kuulonlasku on puolestaan yhteiskunnalle kovin kallista. Yhdysvalloissa on todettu, että kuntouttamaton kuulonlasku maksaa yhteiskunnalle 100 miljardia dollaria vuosittain ja 18 miljardin lisälasku seuraa vielä realisoitumattomista verotuloista. Siellä ainoastaan 37 % kuulonlaskupotilaista on eläkeiässä. Suomessa ei vastaavaa tutkimusta ole tehty, mutta Ruotsissa huonokuuloisia on työkyvyttömyyseläkkeellä 2-3 kertaa enemmän kuin keskimäärin väestössä ja kuntouttamattoman kuulonlaskun kustannukset EU:ssa ovat myös yli 150 miljardia euroa. Hollannissa, jonka väkiluku Suomeen nähden on vähän yli kolminkertainen, ja jonka väestö iältään ja koulutustasoltaan on myös varsin hyvin Suomeen verrattavissa on laskettu, että kuntouttamattoman kuulonlaskun kustannukset ovat noin 6 miljardia euroa vuosittain. Tästä voidaan päätellä Suomen kustannuksia. Suurin osa näistä kustannuksista koostuu menetetystä työn tuottavuudesta ja lääkinnälliset kustannukset apuvälineineen kustantavat ainoastaan 11 % kokonaiskustannuksista. Vaikeus kuulla hälyssä on huonokuuloisten oman arvion mukaan suurin syy heikentyneeseen työkykyyn. Hyvinkään sairaala kehittänyt kuulon diagnostiikan ja kuntoutuksen toimintoja Hyvinkään sairaalassa on pyritty aktiivisesti viime vuosien aikana kehittämään kuulon diagnostiikkaja kuntoutusprosesseja vasSuurimpana oivalluksena olen huomannut kuinka tärkeää on kuulla. Pahimmassa tapauksessa kuulemisen ongelmat vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiin ja eristävät ihmisiä, joka taas vaikuttaa mielenterveyteen ja täten on toisaalta koko yhteiskunnan ongelma. Myös audionomin työn monipuolisuus yllätti. Ajatukset ennen koulutuksen alkua audionomin työstä olivat kuulontutkimuksien tekeminen ja kuulokojeiden sovitus. Todellisuus on kuitenkin, että ne ovat vain jäävuoren huippuna. Uudelleen kouluttautumiseen liittyy omassa elämässäni hyvinkin raskas aihe. Menetin esikoispoikani vuonna 2011, joka tavallaan toi sysäyksen elämääni ja aloin kaipaamaan muutoksia. Pidin kyllä aivan valtavasti sairaanhoitajan työstä ortopedisten potilaiden parissa, mutta halusin uusia tuulia elämääni. Näin muutamia vuosia aikaisemmin jutun, sairaalan viikkotiedote Vinkissä, missä haettiin kiinnostuneita hoitajia kouluttautumaan audionomeiksi. Siinä vaiheessa kiinnostuin kyseisestä ammatista ja harmittelin, että silloisessa elämäntilanteessa ei ollut mahdollisuutta hakea kyseiseen koulutukseen. Onneksi samainen mahdollisuus aukesi vuosia myöhemmin ja olen hyvin kiitollinen, että tulin valituksi kyseiseen koulutukseen. Nykyinen työnkuva on erityisen mielenkiintoinen. Diagnostisilla tutkimuksilla on aivan valtava merkitys. Se, että ne tehdään oikein ja luotettavasti. Potilaan hoito määräytyy tekemiemme tutkimuksen pohjalta.Työtä ei voi tehdä kiireessä, koska silloin myös tutkimustulokset kärsivät. Pidän siitä, että saan itsenäisesti hoitaa asioita ja tehdä päätöksiä yksin sekä Hoitajasta audionomiksi täydennyskoulutuksessa Hyvinkään sairaalan korva-, nenäja kurkkutaudeilla työskentelevät sairaanhoitajat Kristiina Toljamo ja Mirka Virkkunen valmistuivat audionomeiksi joulukuussa 2016. He opiskelivat Helsingin Metropoliassa ja opiskelu kesti 1½ vuotta täydennyskoulutuksena. Opiskeluun sisältyi teoriaopetusta lähipäivinä noin 2-3 päivää kuukaudessa ja työssäoppimista 10 viikkoa, joista yksi viikko yliopistosairaalassa. Työssäoppimisjaksot olivat jaettu diagnostisiin kuulotutkimuksiin ja kuulonkuntoutukseen. Kysymykset: 1. Mikä on suurin oivallus, joka on valjennut koulutuksesi myötä? 2. Miksi lähdit kouluttautumaan uudelle alalle? 3. Miten olet kokenut tähän asti uuden työnkuvasi aiempaan verrattuna? 4. Minkälaisia tavoitteita sinulla on työssäsi ja miten koet sen vaikuttavuudeltaan? Mirka Virkkunen LIN1701_28-39_UUSI.indd 32 16.2.2017 8:39:00
1 | 2017 Linkki 33 taamaan tämä päivän tarpeita. Olemme saaneet nyt oman yksikkömme kaikki 3 audionomin virkaa täytettyä, mikä mahdollistaa sairaanhoitoalueen työikäisen väestön ja vaikean kuulonlaskun omaavien eläkeläisten mahdollisimman hyvän hoidon sairaalan omana toimintana. Nämä potilaat tarvitsevat usein monimutkaisia kuulonkuntoutusratkaisuja mahdollisimman hyvin työssä ja muutoin selviytyäkseen. Olemme saaneet myös viime syksynä käyttöön yliopistosairaaloissa jokin aika sitten käyttöön otetut hälypuhetestit, joiden avulla saadaan parempi käsitys huonokuuloisen puheesta selvänsaamisesta hälyssä ja sovitamme lähtökohtaisesti aina kun mahdollista potilaalle kaksi kuulokojetta parantamaan selviytymistä hälyssä. Kahden korvan ja kahden kojeen avulla mahdollistetaan binauraali-fuusio eli kahden korvan tuoman informaation yhdistyminen aivoissa, joka vasta mahdollistaa selvänsaamisen hälyssä. Normaalin ikäkuulonlaskun omaavan eläkeikäisen väestön kuulokojesovitukset tapahtuvat myös laadukkaasti, mutta ostopalveluna ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Audionomit toimivat audiologisen hoitotyön ammattilaisina tehden diagnostisia kuulontutkimuksia paitsi kuulonkuntoutukseen tuleville potilaille myös muiden kuulo-oireiden ja korvasairauksien vuoksi. Kuulokojesovitus, jossa modernin, digitaalisen kuulokojeen vahvistusta säädetään tietokoneella potilaan kuulontasoon ja kuulokäyrän muotoon sopivaksi vaatii pitkän harjaantumisen, kokemuksen karttumisen ja niin sanotun hiljaisen tiedon omaksumisen. Kojesovitus on kuitenkin vain osa kuulonkuntoutusprosessia. Kuntoutussuhteet ovat pitkiä ja usein tarvitaan toimenpiteitä muuttuvissa elämäntai kuulontilanteissa. Audionomin työ vaatii suurta tarkkuutta, erittäin hyviä vuorovaikutustaitoja, halua ja intoa jatkuvaan kouluttautumiseen ja oman työnkuvan kehittämiseen tekniikan ja työelämän tarpeiden jatkuvasti kehittyessä. Hyvästä ja pitkäjänteisesti tehdystä työstä saa kuitenkin asiakkaalta yleensä varsin välittömän kiitoksen. yhdessä muiden audionomien kanssa. Välillä tulee vastaan ongelmia mitä sitten ratkomme. Koen, että meidän kolmen audionomin porukka on hyvä ja autamme toinen toisiamme. Taustatukenamme on audiologi, keneltä uskaltaa kysyä neuvoa asiassa kuin asiassa. Olen oivaltanut sen, miten monipuolista ja mielenkiintoista audionomin työ on ja minkälaisia hankaluuksia kuulon alenema voi aiheuttaa henkilölle. Lähdin kouluttautumaan audionomiksi, koska meidän yksikössä on jo pitkään ollut pula audionomeista ja nyt tarjoutui mahdollisuus lähteä kouluttautumaan. Pitkästä aikaa oli myös kiva lähteä opiskelemaan jotakin uutta. Lisäksi työyksikössämme on mahdollisuus hyödyntää osaamista sekä sairaanhoitajana että audionomina. Uusi työnkuvani on mielenkiintoinen ja haasteellinen. Työ on itsenäistä ja vastuullista ja olen viihtynyt uudessa työssäni erittäin hyvin. Opittavaa on kuitenkin paljon ja kun oppii lisää, työ tuntuu vieläkin mielekkäämmältä. Tavoitteenani on yhteistyössä kehittää audionomin työtä ja toimintaa yksikössämme. Lisäresurssien myötä hoidon oikea aikaisuus ja moniammatillisuus parantavat potilaan hoidon laatua. Kristiina Toljamo Haluan kehittyä työssäni ja pitää ammattitaitoani yllä. Tosiasiahan on, että ala on valtavan tekninen ja tekniikkahan kehittyy vauhdilla, joten jatkuvaa opiskelua tämä vaatii. Olen aina ollut kiinnostunut tekniikasta ja haluan kokeilla ja testata aina uusinta uutta tutkijaluonteeni uteliaisuudella. Audionomit (vas.) Mirka Virkkunen ja Kristiina Toljamo. LIN1701_28-39_UUSI.indd 33 16.2.2017 8:39:01
34 Linkki 1 | 2017 TEKSTI: Tulosyksiköiden sihteerit ja Anne Ikäläinen KUVAT: Anne Ikäläinen Tulosyksiköiden sihteerit arjessa ja vapaa-ajalla Hyvinkään sairaanhoitoalueella työskentelee viisi tulosyksikön sihteeriä ja heidän työkenttä on monipuolinen ja mielenkiintoinen. Tehtävien hoito vaatii ja edellyttää käytettävien toimisto-ohjelmien hallintaa, itsenäistä työskentelyotetta ja kykyä itsenäiseen tiedon hankintaan ja arviointiin sekä jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä. Lisäksi tarvitaan yhteistyötaitoja, järjestelykykyä, täsmällisyyttä ja luotettavuutta. Myös asiakaspalvelutaidot ovat tarpeen, sillä kontaktointi eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa on jokapäiväistä työsarkaa. Mielekäs tekeminen työajan ulkopuolella auttaa jaksamaan tässä kiireisessä ja haastavassa työssä, joten harrastukset, ystävien tapaaminen ja läheisten kanssa kotoilu ovat rentoutumiskeinoista parhaita ja tärkeä irtiotto arjesta. Arjen rutiinit Monet päivän rutiinit ovat samoja jokaisella tulosyksikön sihteerillä, mutta poikkeavuuksiakin löytyy yksikön toiminnan ja erikoisalojen mukaan. Työ sisältää muun muassa työvuorosuunnittelua, laskujen-, viranhaltijapäätösten-, muistutusten-, kanteluidenja potilasvahinkojen käsittelyä, asialistojenja muistioiden kirjoittamista, raportointia, tilaisuuksien järjestämistä ja koulutussihteerinä toimimista. Tulosyksikön sihteeri toimii tulosyksikön johtoryhmänja monien muiden työryhmien sihteerinä ja auttaa kaikessa, mitä vain suinkin keksitään pyytää. Usein työpäivästä saattaakin muodostua yhtäkkiä aivan toisenlainen, kuin millaiseksi olit sen alustavasti suunnitellut. HYVINKÄÄ AKUUTTI TULOSYKSIKKÖ Piia Rontu Olen työskennellyt Hyvinkään sairaalassa marraskuusta 2015 lähtien. Sitä ennen työskentelin HUS:n yhtymähallinnossa Meilahdessa. Lisäksi minulla on aikaisempaa sairaalakokemusta entisestä HYKS Operatiivisesta tulosyksiköstä, TAYS:n Lastenklinikalta ja Päijät-Hämeen keskussairaalasta. Työni parhaita puolia ovat sen monipuolisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus sekä hyvä työyhteisö. Haasteita tuovat satunnaiset puutteet tiedonkulussa. Vapaalla Vapaa-aikani vietän perheeni kanssa liikkuen ja heidän seurasta nauttien, tosin tällä hetkellä suuren osan yhteisestä ajasta nielee lasten kuskaaminen heidän omiin harrastuksiin. Ikiomina rentoutuskeinoina toimivat lukeminen sekä viikoittainen lännenratsastustunti, jonka aikana kaikki muu unohtuu. NAISTEN JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Jaana Kalliomaa Olen toiminut naistenja lastentautien tulosyksikön sihteerinä heinäkuusta 2014 lähtien. Tätä ennen työskentelin medisiinisessä tulosyksikössä, jossa toimin osastonsihteerinä vuodesta 2006 alkaen ja vuonna 2007 siirryin hoitamaan tulosyksikön sihteerin vuorotteluvapaan, lomaja osa-aikaeläkkeen sijaisuuksia. Pidän työni itsenäisyydestä ja monipuolisuudesta. Haastavaa työssäni on työajan sekä usean erilaisen tehtävän ja tiedon hallinta. Minulla on hyvä työyhteisö ja muiden sihteereiden kanssa toimii tiedon jakaminen ja kollegiaalisuus. Vapaalla Vapaa-ajalla liikun paljon, ulkoilen, luen sekä ompelen, ja mikä tarkeintä, vietän aikaa perheeni ja läheisteni kanssa. ESITTELYSSÄ Tulosyksikön sihteerit: (vas.) ylärivi Anja Timoskainen, Johanna PietiläStellberg, alarivi Piia Rontu, Elise Leppänen, Jaana Kalliomaa LIN1701_28-39_UUSI.indd 34 16.2.2017 8:39:02
1 | 2017 Linkki 35 MEDISIININEN TULOSYKSIKKÖ Anja Timoskainen Olen toiminut Hyvinkään sairaanhoitoalueella erilaisissa sihteerin tehtävissä vuodesta 1998 alkaen. Aloitin medisiinisen tulosyksikön sihteerinä elokuussa 2014, aluksi osa-aikaeläkkeen sijaisena. Meillä on hyvä tiimi pidän työssäni siitä, että se on itsenäistä, monipuolista ja haastavaa, ja jossa ei kahta samanlaista päivää ole. Vapaalla Vapaa-ajalla luen mielelläni kirjoja, vietän aikaa perheeni ja etenkin kahden pienen lapsenlapseni kanssa. Kesäisin viihdyn mökillä kalastelemassa ja vuodesta toiseen iskee se ”Lapin hulluus” joka ei ole sairaus, vaan pikemminkin lääke. Kaunis luonto, kirkkaat kalavedet, yötön yö ja ihana hiljaisuus… (itikoista ei sanakaan!). OPERATIIVINEN TULOSYKSIKKÖ Johanna Pietilä-Stellberg Palasin töihin reilu vuoden sapattivapaalta lokakuussa 2016. Useampi asia ja ohjelmisto ehti jo muuttua vapaani aikana, mutta uskon päässeeni taas työkuvioihin mukaan. Minulla on lähes 20 vuoden työkokemus HUS:n palveluksessa, joista 17 vuotta olen työskennellyt Hyvinkäällä. Työstäni tekee haastavaa se, että seuraavaan päivään suunnitellut työt saattavat muuttua usein aivan toisenlaisiin, vieläkin kiireellisimpiin työtehtäviin kuin olin suunnitellut. Mielenkiinto työhön pysyy siis yllä, kun ei koskaan tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Tässä työssä on pakko osasta organisoida ja priorisoida työtehtäviä, mutta vaikka työ on haastavaa, sitä jaksaa tehdä, koska minulla on ihanat työtoverit. Vapaalla Lapset ovat lentäneet pesästä, joten vapaa-ajan suunnittelu ei tuota ongelmia. Vietämme mieheni kanssa vapaa-aikaa mökkeillen ja matkustellen. Lisäksi pyrimme liikkumaan monipuolisesti ja muutamaan clubiin kuuluminen vie myös oman aikansa, ja näin ollen ystävien tapaaminen kuuluukin lähes viikoittaiseen ohjelmaamme. PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ Elise Leppänen Aloitin vuonna 1990 silloisessa Ohkolan B-mielisairaalassa toimistoapulaisen tehtävissä ja samalla reissulla olen edelleen, eli työvuosia on kertynyt 27 ja monenlaista muutosta ja uudistusta sairaalan alasajosta lähtien sisältyy näihin kuluneisiin vuosiin. Onnekseni olen saanut toimia Kellokosken sairaalassa monenlaisissa sihteerin tehtävissä ja kiitos näistä useista työni järjestelyistä kuuluu eräälle upealle entiselle ylihoitajallemme! Viimeisin suuri muutos työtehtäviini liittyen oli vuonna 2015 voimaan tullut organisaatiomuutos. Kellokosken kampuksen tuleviin toimintoihin liittyen ja Hyvinkään alueen psykiatrian tulosyksikön uusien toimintojen suunnittelun edetessä sain mahdollisuuden siirtyä tähän psykiatrian tulosyksikön sihteerin tehtävään. Koen työni mielekkääksi ja itsenäiseksi. Vapaalla Vapaa-ajalla ulkoilen ja viihdyn kotosalla, kesällä pelaan golfia. Tulosyksikön johtaja Ritva Hurskaisen ajatuksia: Tulosyksiköiden sihteereiden työnkuva on muuttunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin olen seurannut läheltä heidän työtään. Sihteerit ovat aktiivisia ja tasavertaisia osallistujia yksiköiden työtiimeissä ja heidän panoksensa nähdään arvokkaana osana tämänhetkistä ja tulevaa toimintaa. Työ on vaativaa ja esimiehenä olenkin joutunut miettimään, mikä on minun roolini oman sihteerini elämässä. Ehkä tärkeintä on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys hänen työnsä sisällöstä ja kantaa vastuu työtehtävien määrästä, mielekkyydestä sekä oikeudenmukaisuudesta. Yritän myös edistää ammatissa kehittymistä ja luoda mahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiselle. Olisi kuitenkin mukavaa, jos voisimme työskennellä enemmän työparina. Valitettavasti sihteerin työmäärä on lisääntynyt niin valtavasti, että joudun usein miettimään, voinko pyytää sihteeriä tekemään jonkin asian vai selviänkö itse. Hyvä sihteeri työparina on korvaamaton, jokainen uusi vuosi vahvistaa tätä tunnetta. Kiitos mahdollisuudesta toimia kanssanne. LIN1701_28-39_UUSI.indd 35 16.2.2017 8:39:04
36 Linkki 1 | 2017 TEKSTI JA KUVAT: Anne Ikäläinen Akvarellitaide toi piristystä Lasten päivystykseen Taideharrastaja Eino Kajalaisen lahjoittamat kolme akvarellimaalausta ilahduttavat Hyvinkään sairaalan lasten päivystyksen potilaita ja henkilökuntaa. I dea maalauksista sai siivet alleen, kun Eino Kajalainen sai päivystyksen henkilökuntaan kuuluvalta sukulaiseltaan ehdotuksen, josko hän voisi maalata muutaman taulun lasten päivystyksen odotusaulaa piristämään. – Teemoja taulujen aiheille mietittäessä mieleeni tuli ensimmäisenä joutsen, joka on Suomen kansallislintu ja eläinajatuksen pohjalta syntyvät myös kaksi seuraavaa maalausta, karhu ja kukko. Olen ennenkin maalannut tauluja lapsille, joten tehtävä oli mieluisa ja työt valmistuivatkin melko nopeasti, Kajalainen iloitsee. Taulut olivat lasten päivystykseen erittäin tervetulleita ja ne ripustettiin odotustilassa vastaanottohuoneiden ovien vierustaa koristamaan. – Maalaukset siirtyvät tulevaisuudessa uusiin lasten päivystyksen tiloihin ja toiveena on saada lisää taidetta piristämään aulatilojen ilmettä ja ilahduttamaan pikkupotilaita ja heidän perheitään, kertoo Hyvinkää Akuutin osastonhoitaja Tiina Nurmela. Inkerinsuomalainen taidemaalausta harrastava, vuonna 2005 Hyvinkään taidekoulun taidelinjalta valmistunut Kajalainen on maalannut reilut kaksikymmentä vuotta ja talvimaalaus kiehtoo hän erityisesti. Akvarellimaalauksen lisäksi myös muut maalaustekniikat ovat hänelle tuttuja. Taulujen maalaamisen rinnalla puutöiden tekeminen on hänelle erittäin rakas harrastus ja puutyöt ovatkin pääosassa lähinnä kesäisin. Kajalainen on pitänyt muutaman näyttelyn, joissa hänen maalamansa taulut ovat suurelta osin vaihtaneet omistajaa. Paljon tauluja hän on myös lahjoittanut tuttaville. Muutamia Kajalaisen tauluja on tällä hetkellä nähtävänä Hyvinkään rautatieaseman ravintolassa ja koko hänen tuotantoonsa on mahdollista tutustua Eino Kajalaisen omalla Facebook-sivulla kun tekee kaveripyynnön. Akvarellityöt ovat värikkäitä ja värisävyt hempeitä ja herkkiä. Työt sopivat erittäin hyvin tilaan, jossa lapset liikkuvat. Eino Kajalainen LIN1701_28-39_UUSI.indd 36 16.2.2017 8:39:10
1 | 2017 Linkki 37 TEKSTI JA KUVAT: Pirkko Koivisto 130 pehmolelua lastenosastolle Ella-tyttö katsoo ihmeissään valtavaa pehmolelukasaa. Hän lähestyy määrätietoisesti kohti röykkiötä ja valitsee turkoosinsinisen mustekalan. Katselee sitä joka puolelta, roikottaa lonkerosta ja kysyy äidiltään. Saanko ottaa tän kotiin? Äiti nyökkää. Kasperi Stenius valitsee puolestaan miehekkäästi Turtlesin. P erinteeksi muodostuneen Suomen suurin joululahja Facebook-ryhmän ideoiman pehmolelutempauksen tulokset luovutettiin Hyvinkään sairaalan lastenosaston lapsille jaettavaksi juuri ennen joulua. Hyvinkään Invalidien käsityökerhon ja Hyvinkään opiston käsityöryhmän ”Käsitöitä omaan tahtiin” -harrastajat lahjoittivat kättensä työt, 130 pehmolelua lasten iloksi. Osastonhoitaja Anne Kuri kiittää lahjoituksen runsautta ja sanoo, että siitä riittää iloa pitkäksi aikaa. Laitamme pehmoleluja lapsille valmiiksi sänkyyn odottamaan, kun lapsi tulee osastolle. Tämä on ilahduttanut montaa pientä potilasta ja heille on tullut tunne, että ovat tärkeitä ja heitä on odotettu, Anne Kuri kertoo. Tällaiset asiat ovet meille aikuisille ehkä pieniä, mutta lapselle suuria ja vaikuttavat koko sairaalakokemukseen. Sairaalareissu on aina iso kokemus ja hoitotoimet pelottavat lasta. Silloin turvallisuuden tunnetta lisää ja lohduttaa pehmoinen kaveri, jonka saa omaksi. Osastonhoitaja on myös kuullut myöhemmin, kuinka pehmolelun kautta perhe on muistellut lapsen kanssa sairaalareissua ja kertonut siitä hänelle. Teette osaltanne arvokasta työtä käsitöiden kautta. Ilman teidänlaisia hyväntekijöitä emme mekään voisi pieniä potilaitamme näin ilahduttaa, Anne Kuri kiittää. Kasperi Stenius ja Ella Karvonen valitsivat itselleen oman pehmolelun. LIN1701_28-39_UUSI.indd 37 16.2.2017 8:39:12
38 Linkki 1 | 2017 KOSU:n pikkujoulujuhlassa palkittiin esimerkillisenä liikkujana vuoden 2016 kuntopalkinnoilla vahtimestari Jukka Lehtonen. Jukka on osallistunut KOSU:n joukkueessa tahtiairona viisi kertaa Sulkavan soutuihin. Hän käy myös aktiivisesti sairaalan kuntosalilla ja osallistui keväällä Rantatien kympille, sijoituksenaan ensikertalaisena hieno 22/234 hyvällä ajalla 46:42. Jukka kasasi KOSU:n tiimin Tough Viking -juoksuun. Lisäksi hän harrastaa geokätköilyä ja liikkuu aktiivisesti, niin urbaaneissa kohteissa, kuin metsäpoluilla, kallioilla ja puissakin kiipeillen. Viimeisimpänä harrastuksena mukaan on tullut porrasjuoksu. Vaikka Jukka on itseään kohtaan vaativa ja kilpailuhenkinen, on hän muita kannustava. KOSU:n kuntopalkinnolla on pitkät perinteet. Ensimmäinen kuntonainen valittiin vuonna 1969 ja ensimmäinen kuntomies vuonna 1970. Patsaat ja nimet ovat nähtävissä palkintokaapissa Kellokosken sairaalan Kartanon 3. kerroksessa sekä kuntosalilla. Onnittelut Jukalle! TEKSTI JA KUVAT: Mikko Partti KOSU:n kuntopalkinto 2016 UUTISET TEKSTI JA KUVAT: Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaalan päivystys, jossa on mahdotonta järjestää työn luonteen vuoksi henkilöstölle yhtä yhteistä tyhy-päivää, päätti järjestää kokonaisen tyhy-viikon. Viikon aikana jokaisella päivällä oli ohjelmaa ja näin ollen kaikilla työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua ainakin muutamaan tapahtumaan viikon aikana. Ensimmäinen tyhy-viikko pidetiin joulukuussa 2016. Tyhy-viikon tavoitteeksi nostettua ”joukolla kuntoon” -työyksikön kuntokampanjaa lähdetään toteuttamaan kevään 2017 aikana ja sen on tarkoitus kestä koko vuoden. Joukolla kuntoon – Työhyvinvointia päivystyksen tyhy-viikosta T yhy-viikon suunnittelussa olivat mukana osastonhoitajat, apulaisosastonhoitajat, opetushoitaja sekä henkilöstön edustaja. Ideoita tuli runsaasti ja keskeisimmiksi teemoiksi nousivat fyysinen kunto ja henkinen hyvinvointi. Viikon aikana kuultiin defusing-luento (henkiset ja sosiaaliset riskit), työsuojelunja työterveyshuollon edustajien sekä työfysioterapeutin, työpsykologin ja ravitsemusterapeutin luennot. Luennot pitivät sisällään muun muassa työturvallisuuteenja suojeluun, terveystarkastuksiin ja kolmivuorotyötä tekevien ruokailuun ja uneen liittyviä asioita. Päiviin sisältyi myös liikuntaa ja herkuttelua. Päivystyksen henkilökunta veti jumppatuokioita ja Topi Iivonen kertoi toimintaryhmä Sykkeen Kaikujen toiminnasta ja mahdollisuuksista osallistua sen järjestämiin aktiviteetteihin. Joka päivä vuoronvaihdoissa oli tarjolla hedelmiä ja juureksia sekä välillä herkuteltiin myös suklaalla ja muulla makealla. Taukojumppa LIN1701_28-39_UUSI.indd 38 16.2.2017 8:39:16
1 | 2017 Linkki 39 Tarkoituksena on toistaa valittuja teemoja pitkin kuluvaa vuotta ja saavuttaa vuodelle asetettu tavoite; ”Joukolla kuntoon”! Topi Iivonen kertoo Sykkeen kaikujen toiminnasta. Henkilöstön osallistaminen viikon tapahtumiin koettiin hyvänä ja henkilöstöä arvostavana asiana. Työpaikan yleisen ilmapiirin koettiin parantuneen merkittävästi ja työyhteisössä vallitsee nyt tietynlainen työrauha, koska stressi ja ahdistuneisuus ovat väistyneet. Lisäksi työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sujuu nyt entistä joustavammin ja henkilöstö kokee tulevansa kuuluksi paremmin tässä asiassa. Toki työilmapiirissä on parannettavaa edelleenkin aika ajoin, joten asiaa pidetään pinnalla jatkuvasti ja epäkohtiin pureudutaan kaikin mahdollisin keinoin. Kaiken kaikkiaan tyhy-viikko yhdisti ja loi positiivista ilmapiiriä, luottamus työkavereihin on parantunut ja yhteishenki on kasvanut. Suunnitelmissa on pitää syksyllä samanlainen tyhy-viikko ja helmikuusta alkaen henkilökunnalle järjestetään joka viikko työhyvinvointiin liittyvää ohjelmaa, jonka teemat on valittu etukäteen. Tyhy-viikon päätteeksi valittiin vuoden 2016 työntekijä ja tulokas. Perustelut ovat työkavereiden antamia ja valinta perustui äänestykseen. Vuoden 2016 työntekijä sairaanhoitaja Sari Tapper PERUSTELUT: • kokenut ja ammattitaitoinen • ystävällinen, tasapuolinen ja luotettava • pelisilmää seurata päivystyksen tilannetta • myönteinen asenne työhön, opastaa ja ohjaa • auttavainen, iloinen, reipas, reilu ja ahkera työkaveri Vuoden 2016 tulokas sairaanhoitaja Ari Hattunen PERUSTELUT: • potilaat ja omaiset pitävät hänestä • ihana työntekijä, auttaa aina, ammattitaitoinen • arvostaa muita ihmisiä ja hoitotyön monipuolisuutta • kertaakaan en ole kuullut hänen valittavan mistään • ottaa tarvittaessa asioista selvää, valmis oppimaan uutta • aina rauhallinen ja empaattinen, selvästi omalla alallaan • ystävällinen, luotettava, ahkera ja tarkka töissään Työhyvinvointikonsultti Taina Liukkonen antoi eväitä onnistuneeseen työyksikön kuntokampanjan rakentamiseen. Ravitsemusterapeutti Tiina Kiviluoto toi vinkkejä 3 vuorotyötä tekevien ravitsemukseen sekä tietoa unen laadusta ja määrästä. LIN1701_28-39_UUSI.indd 39 16.2.2017 8:39:20
40 Linkki 1 | 2017 Sari Armisen puheenvuoro – Sote-uudistus henkilöstönäkökulmasta Yhtenä päivänä pysäytin sairaalan käytävällä muutaman satunnaisesti valitun työntekijän ja kysyin, mitä he ajattelevat sotesta. Näiden muutaman vastauksen pohjalta tuli käsitys, että ollaan jo väsyneitä siihen, että sotesta puhutaan paljon, mutta juuri mitään ei tapahdu. Odotettiin jotain konkretiaa. L uulen, että tämä on tällä hetkellä aika yleinen ajatus, vaikka minun otantani tässä olikin aika pieni. Kysyin, eikö rakennustyömaa sairaalan pihalla ole konkretiaa tai tuleva organisaatiomuutos vuoden vaihteessa. ”No, taidetaan niitä olla sotella perusteltu” tai ”niinpä tosiaan”, olivat kommentit. Töitä uskottiin jatkossakin olevan, mutta kenen palveluksessa ja kuinka laajalla työssäkäyntialueella. Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on aitiopaikka näiden tulossa olevien muutosten seuraamiseen. Johtoryhmässä pysyn ajan tasalla sairaanhoitoalueen tapahtumista ja sen lisäksi olen saanut olla mukana Keski-Uudenmaan aluesotea rakentamassa, henkilöstön edustajana henkilöstötyöryhmässä. Muualla HUS:ssa ovat kollegani olleet kateellisia, koska minkäänlaista valmistelua, jossa työntekijöitä olisi otettu mukaan, ei soten osalta ole tehty. Tämä kun on Uudenmaan tilanne. Tosin kyllähän me näemme myös sen, että valmisteluja ja varautumista soteen on eri tavoin tehty HUS:ssakin, esimerkiksi toimintojen siirtoa Hyksin alaisuuteen enenevässä määrin tehdään tai suunnitellaan tehtäväksi. Henkilöstölle on kuitenkin valtakunnan tasolla luvattu, että se on mukana soten valmistelussa ja on olennainen osa tätä muutosta, (Tämä puhe pidetty Hyvinkään sairaanhoitoalueen johdon seminaarissa 12.10.16 ja Hyvinkään sairaalan henkilöstöinfossa 18.11.16). joten tämän pitää toteutua myös HUS-tasolla. (Lisäys 29.12.16: Sote -työryhmä on nimetty HUS:ssa ja siihen saatu henkilöstön edustajat. Samoin on Uudellamaalla alkanut virallinen valmistelu, mutta henkilöstöedustus on siellä KT:n ja järjestöjen linjausten mukaista vähäisempi ainakin tässä vaiheessa.) Keski-Uudenmaan aluesoten lukuisiin työryhmiin ja alatyöryhmiin on henkilöstö saanut edustajansa. Kuulemani perusteella näissä työryhmissä henkilöstön edustajat ovat saaneet äänensä hyvin kuuluville ja heidät on aidosti otettu osaksi kehittämistoimia. Tämä on myös oma kokemukseni henkilöstötyöryhmästä. Tärkeää on ollut paitsi se, että toimintoja todella kehitetään, niin myös verkostoituminen. Toisen organisaation työtekijät ovat tulleet tutuiksi, jatkossa heitä on helpompaa lähestyä. Keski-Uudenmaan soten tiimoilta on pidetty muutama ylikunnallinen yt-info pääluottamusmiehille, joissa tietoa valmistelutilanteesta on hyvin jaettu. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan asioista pitää tiedottaa ja keskustella avoimesti jokaisessa organisaatiossa erikseen, myös meillä. Peruskunnissa oman haasteensa soteen tuo se, että siellä osa henkilöstöstä jää kuntiin ja osa siirtyy maakuntaan tai sen kautta muodostettaviin yhtiöihin. Siellä on huomioitava tässä muutoksessa sekä jäävä että lähtevä henkilöstö. Meillä tilanne on hieman toinen. Kaikki ovat terveydenhuollon palveluksessa, mutta pohdittavaa riittää siinä, että kuka siirtyy maakuntaan, maakuntien yhteisiin palvelulaitoksiin, maakunnan palvelulaitoksiin tai sen yhtiöihin. Tapahtui siirtyminen mihin tahansa näistä, niin sen on luvattu tapahtuvan liikkeenluovutuksella vuoden 2020 loppuun mennessä. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, kun jatArvostetaan toisiamme ja luodaan fiilis, joka antaa potilaille tunteen – tänne tulen tarvittaessa toisenkin kerran hoitoon. LIN1701_40-44_UUSI.indd 40 16.2.2017 8:40:21
1 | 2017 Linkki 41 kossa tulee kilpailutuksia ja toimintaa sekä organisaatioita kehitetään muodostamalla taas uusia yhtiöitä. Mikä sitten on henkilöstön asema? Keski-Uudellamaalla haluamme siis kehittää jotain sellaista, jonka voisi siirtää maakunnan toimintaan, kun sen aika tulee. Tai maakunnan toivotaan ottavan mallia meiltä, hyvin suunnitellusta sosiaalija terveystoimien sekä perusja erikoissairaanhoidon yhteistyömallista. Olen suhtautunut positiivisella mielellä koko ajan toimintojen yhteensovittamiseen meidän alueella. Paljon hyvää on saavutettu ja vielä saadaan toimintoja yhtenäistettyä ja tehostettua. Toimintojen tehostamisen ei pitäisi olla henkilöstölle kirosana. Ei se tarkoita vain resurssien vähentämistä vaan prosessien tehostamista, vaikuttavuuden lisääntymistä ja uusien innovaatioiden käyttöön ottoa, jotka mahdollistavat suurenevan asiakastai potilaskunnan hoitamisen. Miksi sitten tehostamisesta puhuminen useimmiten saa henkilöstön puolustusasemiin? Henkilöstö kokee, että heille ei anneta mahdollisuutta vaikutta, miten tuo tehostaminen toteutetaan. Myös ajantasainen ja avoin tiedottaminen asioista auttaisi. Henkilöstöä pitää aidosti kuulla ja myös heidän kehittämisehdotuksensa ottaa tosissaan. Koska soten tekemisessä pitää henkilöstön olla mukana, niin tietysti olisi toivottavaa, että henkilöstökin käyttää tilaisuuden niin, että voimme aidosti olla kehityksessä ja kehittämisessä mukana. Emme siis vain muutosten vastustajina vaan uskoen, että muutokset ovat lopulta hyväksi ja vievät terveydenhuoltoa eteenpäin. Kriittisyyttä tietysti tarvitaan ja henkilöstönäkökulmaa, mutta myös enemmän tahtotilaa toimia yhteistyössä työnantajan kanssa. Uudistamistyö vaatii toimintojen kriittistä tarkastelua sen joka tasolla. Jotta työtapojen uudistaminen onnistuisi mahdollisimman hyvin, siihen tarvitaan laajaa osallistamista, muutosvalmennusta, vanhoista käytänteistä pois oppimista ja myös koulutusta uusien tehtävien hallintaan sekä urakehityksen mahdollistamista. Meillä on rakentumassa Hyvinkään kaupungin kanssa yhteinen rakennus, jonka toiminnot on jo pitkälle suunniteltu. Tuo rakentaminen mahdollistaa toimintojen vielä paremman yhteensovittamisen soten puitteissa. Erilaisten toimintojen keskittäminen samaan paikkaan helpottaa potilaan tai asiakkaan asiointia ja myös henkilökunnan yhteiskäytöstä saatanee etua. Jo nyt on siirrytty päivittäisen johtamisen malliin, jossa henkilökuntaresurssia kohdennetaan tarpeen mukaan. Tämä on aiheuttanut henkilöstössä ahdistusta, koska perehdytystä ei ole aina hoidettu asianmukaisesti. Ei voida olettaa, että hoitohenkilökunnallakaan on kaikilta erikoisaloilta asiat niin hyvin hallussa, että pystyy siirtymään noin vain osastolta ja erikoisalalta toiselle, etenkin kun toimimme erikoissairaanhoidossa. Ja on muistettava, että meitä on moneksi. On niitä, jotka nauttivat uusista haasteista ja haluavat oppia uutta, mutta on myös niitä, joita muutokset ja uuden oppiminen ahdistaa. Toivon, että jatkossa voidaan enenevässä määrin kuulla henkilöstöä siitä, missä määrin ja mihin on halukas siirtymään tarvittaessa. Mutta ennen kaikkea perehdytyksestä tulee huolehtia. Kun osastojen henkilökunta yhdistetään tai ainakin liikkumista osastojen ja myös poliklinikoiden välillä edistetään, niin huolena on juurettomuus. Henkilökunnalla ei ole enää omaa työyhteisöä johon kuuluu. Asioiden jakaminen ja toinen toisensa tukeminen hankaloituu, kun vierellä ei olekaan niitä tuttuja työkavereita. Toivon, että myös tämä asia huomioidaan tässä muutoksen pyörteessä. Hieman viittaan myös tuohon johtamiseen, jota meillä myös uudistetaan. Kun noita johtamisrooleja hahmotellaan, niin toivon, että johtajat joka tasolla huomioivat eri henkilöstöryhmät. Meitä kaikkia tarvitaan, jotta potilaat saavat asianmukaisen ja laadukkaan hoidon. Kaikilla on tuotavanaan omanlaista ammattitaitoa tähän kokonaisuuteen. Tämä olisi myös johtajien huomioitava niin, että arvostetaan ja kuunnellaan myös toisen ammattiryhmän mielipiteitä kehittämisessä ja muutoksissa. Kumppaneina johdetaan ja hoidetaan oma johtamisen tontti hyvin. Mitä paremmin henkilökunta voi, sitä tuottavampaa on työskentely. Johtamisella on tärkeä osa työhyvinvoinnin kokemuksen syntymiseen. Työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu ja luottamus ovat asioita, joita jokaisen johtajan on pidettävä ohjenuoranaan. On tärkeää, että henkilökunta kokee, että heihin luotetaan. Ja tuo luottamushan syntyy jo mainituista toisen arvostamisesta ja avoimuudesta. Kaiken kaikkiaan olen kuitenkin sitä mieltä, että Hyvinkään sairaanhoitoalueella on hienoa työskennellä, koska olemme täällä ajan hermolla ja yritämme pysyä kehityksen kärjessä. Viime aikoina on mietitty, että mitkä ovat niitä kilpailuvaltteja, joilla voimme kilpailla potilaista tulevaisuudessa. Mielestäni meillä pitäisi olla sellainen yhteiseen hiileen puhaltamisen meininki. Arvostetaan toisiamme ja luodaan tästä sellainen paikka työskennellä, että hyvä fiilis antaa potilaillekin tunteen siitä, että tänne tulen tarvittaessa toisenkin kerran hoitoon. Tuota fiilistä eivät tee johtajat tai henkilökunta yksin, vain yhdessä me voimme sen tehdä. KIRJOITTAJA Sari Arminen pääluottamusmies, Tehy LIN1701_40-44_UUSI.indd 41 16.2.2017 8:40:22
42 Linkki 1 | 2017 Valmista tuli! Valmistuneet opinnäytetyöt Hyvinkään sairaanhoitoalueella tehdään noin 25 opinnäytetyötä vuosittain. Valmistuneet opinnäytetyöt ovat joko ammattikorkeakouluissa tehtäviä opinnäytetöitä (amk tai YAMK) tai yliopistossa tehtäviä kandidaatin tai maisterin tutkintoon johtavia opinnäytetöitä. Valmistuneet opinnäytetyöt löytyvät sähköisinä Theseus.fi tai yliopistojen sähköisestä tutkielmat -sivustoilta. Ohjaus ja opettaminen Vanhempien ohjaus ja vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen lastensairauksien vuodeosastolla Pulkkinen, Mervi; Kettunen, Marjukka 2016 Laurea amk Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2016110415732 Hyvinkään sairaalan medisiinisten poliklinikoiden potilasohjauksen kartoitus Vahanti, Roosa; Korhonen, Juuli; Lepistö, Jenna 2017 Laura amk Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201701061152 Henkilöstö (perehdytys, osaaminen, työhyvinvointi) ”Parempi olla elävä pelkuri kuin kuollut sankari”: Kenttäjohtajan näkökulma ensihoidon turvallisuudesta van Riel, Janneke; Jauhanen, Anna-Liisa; Pätilä, Jonna 2016 YAMK Saimaan amk Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2016120418945 Asiakastyytyväisyys Hyvinkää akuutti ensihoidon asiakastyytyväisyystutkimus Nissinen, Martti; Heikkilä, Teemu 2016 Laurea amk Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2016112216814 Terveyden edistäminen ”Sääliä, empatiaa ja turhautumista”: alkoholin käytön puheeksi ottaminen ja hoitajien asenteet alkoholiongelmaisen hoidossa Ahokas Reetta; Seppänen Roosa 2016 Laurea amk Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2016101815253 LIN1701_40-44_UUSI.indd 42 16.2.2017 8:40:22
1 | 2017 Linkki 43 Vaikka kuntonyrkkeily on hyvin fyysinen laji, sen henkistä merkitystä ei pidä vähätellä. RESEPTI TEKSTI: Taina Tarus KUVAT: Taina Tarus, Mostphotos Harrastuksena kuntonyrkkeily Lajissa sparrataan eli tehdään ottelemista muistuttavaa harjoittelua ja lyödään nyrkkeilysäkkiä tai (piste)hanskoja. Varsinaiset nyrkkeilyerät ovat harjoitustunneilla vapaaehtoisia. Kuntonyrkkeily edellyttää harrastajaltaan tietyn tasoisen perustekniikan, jotta lajiharjoittelusta tulee turvallista ja tarkoituksenmukaista. Nyrkkeilyliiton jäsenseuroissa kuntonyrkkeilyohjaajat ovat koulutettuja ja tunnit ovat vaihtelevia ja monipuolisia. Kuntonyrkkeilyyn tullaan mukaan peruskurssin kautta. Peruskurssin jälkeen Kuntonyrkkeilyn läpimurto tapahtui 1990-luvun alussa. Se on liikuntamuoto, jonka liikkeet ovat samoja kuin nyrkkeilyssä ilman kilpailullisia tavoitteita. Alkujaan laji oli enemmän naisten kuin miesten suosiossa. Harrastajamäärät ovat kuitenkin tasoittuneet ja miesja naispuolisia harrastajia on lähes yhtä paljon, yhteensä yli 20 000. siirrytään edistyneempien harjoitusryhmään, jossa syvennytään lajiin perusteellisemmin. Treenit tulevat vaativammaksi ja tehokkaammaksi. Kuntonyrkkeilyssä harjoitellaan koulutettujen ohjaajien johdolla tavallisimmin pariharjoitteina monipuolisesti lyöntitekniikkaa, liikkumista ja väistöjä, mutta myös lihaskuntoa ja kestävyyttä. Varusteina kuntonyrkkeilijät tarvitsevat hammassuojat, nyrkkeilyhanskat, käsisiteet ja nyrkkeilytossut, jotta harjoittelu on turvallista ja tehokasta. Kuntonyrkkeily on tehokas laji, koska se kuormittaa vartaloa monipuolisesti. Nyrkkeilyliikkuminen vaatii aktiivista jalkojen työskentelyä ja ylävartalo kuormittuu lyöntija väistöharjoitteista. Laji sopii erittäin hyvin muun muassa paljon tietokonetta käyttäville ihmisille, jotka kärsivät niskaja hartiaseudun jäykkyydestä ja kiputiloista. Lyöntien liikeradat rentouttavat tehokkaasti kipeytyneitä lihaksia, ja lievittävät sen ansiosta myös niskasta lähtevää säteilevää päänsärkyä. Olen harrastanut kuntonyrkkeilyä noin viisi vuotta Järvenpään Kehäkarhuilla. Nuorempana kävin jopa kuntonyrkkeilykurssinkin, mutta silloin en jatkanut harrastusta. Sitten päätin aloittaa uudelleen ja näyttää, että kyllä tässäkin iässä pystyy. Vaikka kuntonyrkkeily on hyvin fyysinen laji, sen henkistä merkitystä ei pidä vähätellä. Salille jäävät päivän aikana kertyneet aggressiot ja murheetkin helpottavat. Hyvä mieli huippuohjauksesta, mukavasta treeniseurasta ja rentoudesta, joka tämänkin liikunnan jälkeen virtaa kehoon, saa palaamaan salille kerta toisensa jälkeen. Myös nuoret otetaan aktiivisesti mukaan. Esimerkiksi Järvenpään Kehäkarhut on valittu Sinettiseuraksi, jonka tavoitteena on pitää huolta jokaisesta lapsesta ja nuoresta, lahjakkaista ja vähemmän lahjakkaista. Kaikille pyritään tarjoamaan heidän omat lähtökohtansa, motivaationsa ja tavoitteensa huomioivaa toimintaa. Suosittelen kaikille! Taina Tarus osastonhoitaja, sihteeripalvelut ei pidä vähätellä. Taina harjoituksissa. LIN1701_40-44_UUSI.indd 43 16.2.2017 8:40:24
Suomi 100 sinivalkoiset sukat odottavat pieniä jalkoja synnärillä Kuva: Anne Ikäläinen LIN1701_40-44_UUSI.indd 44 16.2.2017 8:40:29