• HUS | Hyvinkään sairaanhoitoalueen yhteisölehti 13 Hyvinkää Akuutti tulosyksikkö aloitti toimintansa 2 2016 24 Sairaalanmäen rakennushankkeet 7 Lean kuulumisia osa III 10 Vastaavan hoitajan toimenkuva Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan muutos 4 LIN1602_1_kansi.indd 1 8.6.2016 8:10:44
• 2 Linkki 2 | 2016 Julkaisija HUS I Hyvinkään sairaanhoitoalue, Hyvinkään sairaala, Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää puh. (019) 4587 1 www.hus.fi Sähköpostiosoitteemme: etunumi.sukunimi@hus.fi Päätoimittaja Anne Ikäläinen Hyvinkään sairaala puh. 050 4277 399 faksi 019 4587 2407 anne.ikalainen@hus.fi Toimitusneuvosto Maari Valli, puheenjohtaja Anne Ikäläinen, tiedottaja, sihteeri Eila Sailas Karoliina Hyttinen Sirpa Palamaa Taina Tarus Tilaukset ja osoitteenmuutokset hyvlinkki@hus.fi Paino: 2016 Layout: Zeeland Turku Taitto: Taittopalvelu /Forssa Print Kannen kuva: Anne Ikäläinen Seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2016 Sairaanhoitoalueen eläkeläisillä on mahdollisuus noutaa lehti Hyvinkään tai Kellokosken sairaalan neuvonnasta. 24. vuosikerta http://www.digipaper.fi/linkki/ Nyt se alkoi! Kädessäsi on kesän Linkki-lehti ja sisältö pursuaa ajankohtaista asiaa ja mielenkiintoisia tapahtumia. Nyt se sitten alkoi! Sairaalanmäellä kuokka on isketty maahan ja maisema on jälleen kerran alkanut muuttumaan. Puidenkaatosavottaa seuranneena odottelen nyt sitä päivää, kun hulppea sairaalarakennus alkaa kohoamaan uljaasti vanhan sairaalan kylkeen. Minulla onkin kunnia seurata tätä suurta rakennusurakkaa ihan aitiopaikalta työhuoneeni ikkunasta. Uskon, että tämä on tiedotuksellisesti ihannetilanne. Tästä ja muista sairaanhoitoalueella menossa olevista saneerausja rakennushankkeista on mielenkiintoinen katsaus tässä lehdessä ja luulenpa, että tulevissakin lehdissä rakentamiseen liittyvät jutut ovat kuuminta hottia. Pääjuttu on eräänlainen testamentti tuleville sukupolville. Pitkän linjan työntekijämme osastonhoitajat Eila Vaarala ja Erja Räfstén ovat tehneet katsauksen poliklinikkatoiminnan kehittymiseen vuosien varrella. Moni asia on muuttunut ja paljon varmasti asiat tulevat muuttumaan tulevina vuosina. Eila ja Erja toivovatkin, että sairaanhoitajien arvokasta ammattitaitoa ja vahvuuksia ei kannata hukata muutosten mukana. Lisäksi lehdessä muun muassa leanataan, kerrotaan vuorovastaavan työnkuvasta ja kirjaamisen yhtenäistämistyöryhmien työskentelystä, ja onpa tiedotus ollut mukana myös seikkailemassa sairaanhoitoalueen työntekijöille järjestetyssä perhetapahtumassa Hyvinkään SeikkailuSveitsissä. Mutta nyt on kesä ja Suomeen luvattiin superhelteitä! Nyt on siis aika nauttia tästä mahtavasta Suomen luonnosta ja kesän iloista kaikilla aisteilla. Linkin viimeisen sivun reseptinä on hyviä lisukevinkkejä juhannuksen ja kesäpäivien grillaushetkiin, kannattaa testailla satoi tai paistoi! Näin kesälomien kynnyksellä muistutan, että Linkki ilmestyy tänä vuonna vielä yhden kerran, lokakuussa. Jos sinulla on jokin jutun aihe mielessäsi, niin vinkkaa siitä toimitukselle. Lisäksi toimitus toivoo saavansa ihan kaikenlaista postia – kehitysehdotuksia, ruusuja ja risuja. Laitapa siis postia tulemaan osoitteeseen anne.ikalainen@hus.fi. Kesäterveisin! Anne Ikäläinen tiedottaja Hyvinkään sairaanhoitoalue LIN1602_2-3.indd 2 8.6.2016 8:17:16
• 2 | 2016 Linkki 3 Sisältö 2 Pääkirjoitus 4 Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan muutos 7 Lean kuulumisia, osa III 10 Vuorovastaava – Tiedätkö, mistä kaikesta olet vastuussa? 11 Kirjaamisen yhtenäistäminen – Mistä kirjaamisen yhtenäistämisessä on kyse? 13 Hyvinkää Akuutti tulosyksikkö aloitti toimintansa 15 Hyvinkään sairaalan erikoistuvat gynekologit mukana kolmen keskussairaalan koulutusyhteistyössä 17 PAAVO – Parempaa Avohoitoa 19 Vanhemmuus ja mielenterveyshäiriöt -koulutusaamupäivä Kellokoskella 22.3.2016 21 Kolmen POOLIN Sihteeripalvelut yksikkö 24 Hyvinkään sairaalanmäellä varaudutaan palveluiden tarjoamiseen myös investoimalla 26 KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Tehokkaalla kuntoutuksella pitkäaikaisia tuloksia – Kiljavan Sairaalan seurantatutkimuksen ensimmäinen osa valmistui 28 UUTISET 31 UUDET KASVOT Marian Ahlskog-Karhu ja Mikko Luusalo 32 Terveiset eläkkeeltä ja kutsu 10-vuotissynttäreille! 33 ALBUMI SeikkailuSveitsi 36 Valmistuneet opinnäytetyöt 2016 37 AY-ASIAA 38 Pakina 39 RESEPTIT Grillatut parsat ja vaahdotettu tuorejuusto Aurajuustotäytteiset jalapeno poppers’it 11 Mistä kirjaamisen yhtenäistämisessä on kyse? 17 33 LIN1602_2-3.indd 3 8.6.2016 8:17:20
• Sairaanhoitajat ovat vahvoja osaajia omilla erikoisaloillaan ja kykenevät yhä itsenäisemmin vastaamaan erikoissairaanhoidossa tarvittaviin hoitotyön osaamisvaatimuksiin. 4 Linkki 2 | 2016 LIN1602_4-25.indd 4 8.6.2016 9:03:38
• 2 | 2016 Linkki 5 H yvinkään sairaalan alkuaikoina poliklinikoilla oli pelkästään vastaanottotoimintaa (vrt. yksityisvastaanotot) ja hoitajan tehtävänä oli osittain puhelimeen vastaaminen ja seuraavan vastaanottoajan antaminen. Sairaanhoitajat toimivat myös lääkärin työparina ja avustivat toimenpiteissä vastaanottotoiminnan ohella, kuten esimerkiksi ligeeraukset, luomenja lipoomien poistot, bronkoskopiat, luuydinnäytteiden ottamiset ja pleurapunktiot. Potilaan näkökulmasta hoito oli tuttua ja turvallista, sama lääkäri ja hoitaja olivat pääsääntöisesti vastaanottamassa ja huolehtimassa potilastaan. Hoitajilla oli laajaa osaamista eri sairauksista ja niiden hoitamisesta. Yksilövastuinen hoitotyö oli tuolloin ”päivän sana”. Poliklinikoilla oli vähän hoitajia vastaanottojen määrään nähden ja kirjaaminen jäi niukaksi. Ensimmäisinä itsenäisinä hoitajan vastaanottoina olivat haavanhoitajan ja syöpähoitajan vastaanotot, joka toimi plastiikkakirurgian puolella. Sisätautien poliklinikalla puolestaan diabeteshoitajalla ja keuhkopoliklinikalla uni/kuntoutusohjaajalla oli jo tuolloin lääkäriparin kanssa yhteisen vastaanottotoiminnan lisäksi myös omaa hoitajavastaanottotoimintaa. Vuosituhannen vaihteessa vuodeosastoilta alettiin siirtää erilaisia toimenpiteitä Poliklinikkatoiminnan merkitys korostuu erityisesti, koska avohoidon tarve kasvaa jatkuvasti. TEKSTI: osastonhoitaja Eila Vaarala, sisätautien-, keuhkosairauksien-, neurologian poliklinikat sekä Infektiosairauksien yksikkö ja Päiväsairaala, osastonhoitaja Erja Räfstén, kirurgian-, KNKja kipupoliklinikka KUVAT: Anne Ikäläinen Erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnan muutos ja hoitoja poliklinikoille, kuten punktioita, rakkohuuhteluita sekä tutkimusten jälkeistä voinnin seurantaa. Tämä edellytti tilajärjestelyjä, laitekannan lisäystä sekä hoitajien koulutusta ja osaamisen syventämistä. Vuonna 2001 valmistui uusi poliklinikkasiipi ja sisätautienja keuhkosairauksien poliklinikan yhteiskäyttöön 6 paikkainen toimenpideja tarkkailuhuone. Poliklinikoiden hoitajat huolehtivat omista potilaistaan toimenpiteissä ja niiden jälkeen, sillä huoneessa ei ollut omia hoitajia. Toiminta oli toisinaan melko levotonta, mutta asiantuntevaa potilaan näkökulmasta katsottuna. Potilailla oli soittokellot käytössä avuntarpeen tullessa, mutta he olivat kuitenkin erimittaisia aikoja ilman valvontaa Päiväsairaalassa. Kyseinen malli ei ollut potilasturvallisinta, mutta mitään vaaratapahtumia ei onneksi tullut. Seurattavien/hoitoja saavien potilaiden hoitajien työtilat sijoitettiin mahdollisimman lähelle toimenpideja tarkkailuhuonetta, jotta potilaan seuranta olisi helpompaa muun vastaanottotoiminnan ohella. Missä ollaan nyt Polikliinisten toimenpiteiden lisääntymisen myötä Päiväsairaalaan saatiin toinen sairaanhoitajan vakanssi vuonna 2015. Päiväsairaalan laajennus valmistui ja paikkaluku on nyt 9 hoitopaikkaa, joista 1 yhteinen korva-, nenäja kurkkutautien poliklinikan kanssa. Päiväsairaalan aukioloaikoja voitiin pidentää kolmena päivänä viikossa klo 18.00 asti, ja näin ollen työssäkäyvien potilaiden palvelu parani. Hoitajalisäyksen myötä potilaiden potilasturvallisuus myös parani, koska nyt paikalla on aina vähintään yksi sairaanhoitaja. Päiväsairaalasta tilattavat hoitotoimenpiteet ja hoitoprosessit kuvattiin ja muutoksen myötä kaikki seuranta ja lääkitystä/hoitotoimenpiteitä saavat potilaat voitiin siirtää poliklinikoiden hoitajien vastuulta Päiväsairaalan hoitajien tehtäväksi. Vuonna 2015 myös neurologisten potilaiden hoidot siirrettiin Päiväsairaalaan. Päiväsairaalassa toteutettiin vuonna 2015 2931 hoitoa ja toimenpidettä (lähde Cressida). Poliklinikkatoiminnassa nykykäytäntönä on, että yhden vastaanottokäynnin yhteyteen suunnitellaan mahdollisimman hyvin erilaiset tutkimukset ja hoidot siten, ettei potilaan tarvitse tulla montaa kertaa vastaanotolle. Tämä vaatii huolellista ennakointia ja erilaisten varausten tekemistä muista yksiköistä ja mahdollisesti muista sairaaloista sekä etenkin potilaan ja omaisten ohjaamista. Vuonna 2013 siirrettiin myös leikkausLIN1602_4-25.indd 5 8.6.2016 9:03:45
• 6 Linkki 2 | 2016 salitoimenpiteistä kevyemmät poliklinikalla tehtäviksi, josta syntyi POKItoimintaa, (= polikliininen kirurgiatoiminta). Toimenpiteet tehdään kirurgin toimesta, jota avustaa instrumenttihoitaja leikkausosastolta ja potilaan voinnista huolehtii poliklinikan sairaanhoitaja. Mainittava on, että POKI -toimintamallista ”tykkäävät” kaikki; lääkärit, hoitajat ja mikä parasta, myös potilaat! Tulokset ovat olleet kannustavia ja toimintaa lisätään lähiaikoina. Vuonna 2014 tehtiin POKI -toimenpiteitä 215 kappaletta ja vuonna 2015 352 kappaletta. Kirurgian poliklinikalla pelkästään puhdasta lääkärin vastaanottoa on nykyään vähenevässä määrin ja toiminnan suunta on muuttunut enemmän lääkäri-hoitajatyöparitoiminnaksi, sihteerejä unohtamatta. Potilaskansioita ei ole ollut enää aikoihin käytössä ja atk-järjestelmät ovat tulleet tilalle. Potilaan ohjaaminen on korostunut LEIKO-toiminnan (leikkaukseen kotoa) myötä ja leikkaukseen valmisteluun panostetaan paljon jo poliklinikalla. Poliklinikoillamme toimii erikoissairaanhoitajien omia hoitajavastaanottoja, joita ovat seroomahoitajan-, uroterapeutin-, haavanhoitajan-, diabetes-, IBD-, reumaja palliatiivisen ja syöpähoitajan vastaanotot. Lisäksi omaa vastaanottotoimintaa on hematologisilla-, kardiologisilla-, astma-, ja tupakasta vieroitushoitajalla sekä kuntoutusohjaajilla. Lisäksi kaikilla hoitajilla on yhä enenevässä määrin puhelimitse tapahtuvaa ohjausja neuvontatoimintaa, joka on potilaille erityisen tärkeää. Usein hoitajan vastaanotolla käynti korvaa lääkärin vastaanotolla käynnin. Potilaan hyöty ko. toiminnasta on, että hän saa yksilöllistä neuvontaa, tukea ja apua omalta hoitajaltaan sekä opastusta sairauteensa, lääkehoitoihinsa ja/tai apuvälineensä käytössä. Sairaanhoitajille hoitajavastaanottotoiminnan lisääminen on tarkoittanut ammatillisen osaamisen lisääntymistä koulutuksen ja kokemuksen lisääntyessä. Sairaanhoitajat ovatkin vahvoja osaajia omilla erikoisaloillaan ja he kykenevät yhä itsenäisemmin vastaamaan erikoissairaanhoidossa tarvittaviin hoitotyön osaamisvaatimuksiin. He ovat aktiivisia oman alansa ja työnsä kehittäjiä ja toimijoita yhdessä lääkärityöparinsa kanssa. Poliklinikoilla on useita eri suppeita erikoisaloja. Toiminnan järjestäminen erilaisten poissaolojen, esimerkiksi vuosilomien aikana, edellyttää sairaanhoitajien jatkuvaa keskinäistä yhteistyötä, aktiivisuutta uuden opiskeluun sekä perehtymistä toisiin erikoisaloihin. Jokaisella hoitajalla on oman asiantuntemuksensa ohella vähintään toisen erikoisalan osaaminen, jotta toiminta ja potilaiden hoito pysyy asianmukaisella ja turvallisella tasolla. TOB-tulosten perusteella sairaanhoitajat ovatkin hyvin ylpeitä työstään ja osaamisestaan sekä heitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta ja arvostuksesta. Suurimmat muutokset Hoitajien työpanos on muuttunut eniten juuri siinä, että valtaosa työstä tehdään ennen vastaanottoa ja suuri osa myös sen jälkeen. Kirjaaminen on muuttunut totaalisesti ja koneelle tehtävät kirjaukset nielevät suuren osan työpanoksesta. Potilaat ovat hyvin valveutuneita, joten siitäkin näkökulmasta kirjaaminen on ehdottoman välttämätöntä toteuttaa. Nykypäivää on, että potilaat lukevat Omakanta -nettipalvelun kautta potilastiedon arkistoon tallennettuja omia tietojaan. Tulevaisuudessa mahdollisten ”monipolien” suunnittelussa on hyvä muistaa, että meillä on motivoituneita, erittäin ammattitaitoisia sairaanhoitajia, joilla kullakin on omia vahvuuksia eri erikoisaloilla. Näitä vahvuuksia ei kannata hukata muutosten mukana, vaan ehdottomasti antaa heidän toimia kulloisessakin tilanteessa edelleenkin potilaan parhaaksi. Osastonsihteerit Eija Virkkunen (vas.) ja Päivi Kääriä-Tak purkamassa yksikön muistilistaa Desktopista. LIN1602_4-25.indd 6 8.6.2016 9:03:48
• 2 | 2016 Linkki 7 TEKSTI: Sirpa Salinto, kehittämispäällikkö HySha KUVAT: Anne Ikäläinen LEAN kuulumisia, osa III Lean-lähestymistavan jalkautus alkoi HUS:ssa systemaattisemmin vuodesta 2014 alkaen. Lean-metodin alkuun saattajina ovat menestyksekkäästi toimineet muun muassa HUSlab ja HUS Kuvantamisen -yksiköt. Perusteet lean-metodin laajenevalle käyttöönotolle löytyvät aiemmista hyvistä kokemuksista toiminnan tehokkuuden ja laadun parantamisessa. Verovaroilla rahoitettaviin julkisiin palveluihin kohdistuva rahavirta tulee niukkenemaan sote-uudistuksen edetessä ja samaan aikaan asiakkaiden valinnanvapaus palvelutuottajan valinnassa kasvaa. Henkilöstön työhyvinvointi ja uusien työntekijöiden rekrytointi edellyttävät hyvää päivittäisjohtamista, joka on yksi keskeinen lean-metodin keinoista. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lean-matkaa on kuvattu kahdessa aiemmassa Linkki-artikkelissa, joihin tämä artikkeli on jatkumo Hukan tunnistaminen asiakkaasta lähtien Lean-ajattelun ydintä on, että kaikella työyhteisön tekemisellä tuotetaan lisäarvoa asiakkaalle ja kaikki lisäarvoa tuottamaton tekeminen poistetaan potilaan hoitoprosessista ja hoitopolusta. Esimerkiksi akuuttihoidossa tämä tarkoittaa, että potilaan koko hoitopolku kotoa kotiin muodostaa sujuvasti virtaavan kokonaisuuden, jossa hoidon eri vaiheet eri yksiköissä toimivat hyvin yhteen eikä hoitovaiheiden väliin synny turhaa odotusta tai tiedonkulun katkosta. Potilaalle odotus tai väärässä hoitopaikassa olo on lisäarvoa tuottamatonta aikaa, Virtaustehokkuuden lisääminen (potilas oikeaan aikaan oikeassa paikassa) Jatkuva kehittäminen tarvitsee rinnalleen päivittäisjohtamisen Potilaan sujuvampi jatkohoitoon siirtyminen päivystyspoliklinikalta, yhteisprojekti sisätautija keuhkoosaston ja Hyvinkään sosiaalija terveystoimen kanssa (AKU-projekti) Kirurgian osastoprosessin optimointi (tulospalkkaushanke 2015) Psykiatrisen mielialapoliklinikan ja päiväosaston lean-projekti (tulospalkkaushanke 2015) Päivittäisjohtajien tehtäväkuvien ja päivittäismittarien vakiointi on asetettu TA 2016 tavoitteeksi koko sairaanhoitoalueella kaikki tulosyksiköt mukana, kts tarkemmin teksti Hukkajahti pilotit mm. päivystyspoliklinikalla ja sisätautija keuhkosairauksien osastolla 2014 2015 2016 Kuva 1. Lean –matka Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2013 2014 Virtaustehokkuuden lisääminen (potilas oikeaan aikaan oikeassa paikassa) Jatkuva kehittäminen tarvitsee rinnalleen päivittäisjohtamisen Potilaan sujuvampi jatkohoitoon siirtyminen päivystyspoliklinikalta, yhteisprojekti sisätautija keuhkoosaston ja Hyvinkään sosiaalija terveystoimen kanssa (AKU-projekti) Kirurgian osastoprosessin optimointi (tulospalkkaushanke 2015) Psykiatrisen mielialapoliklinikan ja päiväosaston lean-projekti (tulospalkkaushanke 2015) Päivittäisjohtajien tehtäväkuvien ja päivittäismittarien vakiointi on asetettu TA 2016 tavoitteeksi koko sairaanhoitoalueella kaikki tulosyksiköt mukana, kts tarkemmin teksti Hukkajahti pilotit mm. päivystyspoliklinikalla ja sisätautija keuhkosairauksien osastolla 2014 2015 2016 Kuva 1. Lean –matka Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2013 2014 Lean -matka Hyvinkään sairaanhoitoalueella. LIN1602_4-25.indd 7 8.6.2016 9:03:48
• 8 Linkki 2 | 2016 joka sitoo myös henkilöstön työpanosta väärään tekemiseen. Syntyy hukan eri muotoja, jotka ovat lean-maailmassa ryhmitelty kahdeksaan eri luokkaan. Yksi keino hukan tunnistamiseen on ”asiakkaan silmälasit päässä” tuotetut arvovirtakuvaukset, joissa kuvataan asiakkaan koko palvelupolku sekä tunnistetaan polun varrelta lisäarvoa tuottamaton hukka-aika ja -tekeminen. Arvovirtakuvaukset auttavat prosessien visualisoinnissa, jolloin on mahdollista löytää kehityskohteita toiminnan parantamiseksi. Näin toteutetussa hukkajahdissa asiat eivät henkilöidy, sen sijaan syntyy realistinen kuvaus nykytilasta, jota voidaan kehittää yhteisesti sovituilla ratkaisuilla. Esimerkkejä hukkajahdeista eri toiminnoissa Hyvinkään sairaalan yhteispäivystyksessä toteutettiin potilasvirtakuvaus jatkohoitoon siirtyvistä potilaista vuoden 2014 aineistosta. Yli 4 tuntia siirtoa odottaneita oli 1 165 potilasta (ns. virtuaaliosaston potilaat). Hukkatunteja näistä syntyi yhteensä 24 895, mikä on aika hurja tuntimäärä sekä asiakkaiden että henkilöstön aikaresursseista. Suurimmat yksittäiset kapeikkorajapinnat olivat Hyvinkään sairaalan sisätautienja keuhkosairauksien osastolle (35 %:n osuus jonottaneista) ja Hyvinkään terveyskeskusosastolle (21 %:n osuus jonottaneista). Hukkatunteja saatiin vähennetyksi vuoden 2014 tasosta yli 8500 tuntia vuonna 2015 ja sama suunta on jatkunut kuluvanakin vuonna. Parhaillaan on käynnissä gynekologian ja äitiyspoliklinikan hukkajahti osana Lean-valmentajaopiskelija Tuuli Soinin projektityötä. Projektityöryhmä teki jo yhden tunnin työskentelyn aikana lähes 30 hukkahavaintoa. Ylivoimainen hukkavoittaja oli odottamiseen ja etsimiseen liittyvä hukkatyö, siihen tullaan jatkossa hakemaan ratkaisuja muun muassa 5 S -metodilla. 5 S saa nimensä viidestä sanasta SelvitäSijoita-Siisti-Sovi pelisäännöt ja Säilytä. Menetelmä on apuväline työn suunnitteluun ja järjestelyyn. Työstä tulee helpompaa, turvallisempaa ja tehokkaampaa, kun esimerkiksi vastaanottohuoneissa ei ole turhaa tavaraa ja tarvittavat työvälineet löytyvät aina samasta paikasta. Leikkausyksikössä on käynnissä projekti, jossa haetaan ratkaisuja muun muassa salitoiminnan aamun aloitusten ja vaihtoaikojen yhdenmukaistamiseen. Psykiatrisen mielialapoliklinikan ja päiväosaston vuonna 2015 käynnistyneessä lean-projektissa hukkajahti kohdistui potilaan palvelupolkuun siten, että hoitoonpääsyn ja läpimenoaikojen seurantaa terävöitettiin. Jatkuvan kehittämisen tulokset jäävät pysyviksi vasta kun ne kytketään päivittäisjohtamiseen. Lastentaudeilla pystypalaverit pidetään aamuisin klo 7.55, jonka tarkoituksena on parantaa käynnistyvän työpäivän tiedonkulkua muun muassa käytössä olevien tilojen ja henkilöstöresurssien osalta. LIN1602_4-25.indd 8 8.6.2016 9:03:51
• 2 | 2016 Linkki 9 Päivittäisjohtaminen varmistaa sovittujen muutosten juurtumisen arkeen Hyvinkään sairaanhoitoalueen toimintasuunnitelman 2016 keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu päivittäisjohtamisen vakioinnin käynnistyminen kaikissa tulosyksiköissä vuoden aikana. Päivittäisjohtamisen vakioinnilla tarkoitetaan sekä päivittäisjohtamisen mittarien että päivittäisjohtajien tehtäväkuvien vakiointia. Aiemmassa Linkki-artikkelissa kuvattiin, kuinka yhteispäivystyksessä toteutettiin havainnointijakso arkiaamuisin pitkien jonotusaikojen juurisyiden selvittämiseksi. Yhdeksi keskeiseksi juurisyyksi nousi jatkohoitoon siirtymisen päätösprosessin ongelmat. Päätösten tekoajankohdissa ja sisällössä oli kummassakin perusteetonta vaihtelua. Ilman senioritukea ja riittävää tietämystä jatkohoitopaikkojen osaamisresursseista ei jatkohoitopaikan valinta aina ollut optimaalinen. Lisäksi päätöstenteon ajankohtaa ei ollut systematisoitu prosessin sujuvuuden näkökulmasta, vaan päätökset syntyivät sitten kun muulta työltä aikaa liikeni. Yhteispäivystyksessä käynnistettiin päivittäisjohtamisen toimintamallin standardointi. Keskeinen muutos oli, että sovittiin vakioidut pystypalaverit aamuun ja iltapäivään. Ennen pystypalaverin alkua osastojen paikkatilanne ja hoitajavastuut huoneittain kirjataan valkotaululle. Pystypalaverin kulku, sisältö ja ohjeellinen kesto dokumentoitiin. Pystypalaveriin osallistujia täydennettiin oman henkilöstön lisäksi Hyvinkään sosiaalija terveystoimen osastonlääkärillä ja kotiutustiimin jäsenellä. Vastaavalla tavalla psykiatrian mielialapoliklinikalla on käynnistetty päivittäisjohtamisen vakiointi määrittämällä päivä/viikkotasolla seurattavat mittarit sekä niitä tukeva kuukausiseuranta: Päivä/viikkotasolla seurataan muun muassa hoitosuunnitelman laadinnan toteutumista ja hoitoon pääsyä Oberonin jonoluettelon kautta sekä puututaan mahdollisiin poikkeamiin reaaliajassa, jotta kuukausitason seurannan toteumat olisivat palvelulupausten mukaiset (hoitosuunnitelman laadinta tehty 90 %:sti alle 30 vuorokaudessa, hoitoon pääsy toteutuu 3 viikossa). Mittareihin liittyvän tiedon tuottamisen ja toteuman seurannan vastuut on sovittu ja roolitettu erikseen nimetyille vastuuhenkilöille. Lastentaudeilla on aloitettu pystypalaverit aamuisin klo 7.55 parantamaan käynnistyvän työpäivän tiedonkulkua muun muassa käytössä olevien tilojen ja henkilöstöresurssien osalta. On tärkeää, että aina ennen pystypalaverien käynnistämistä määritetään ja dokumentoidaan pystypalaverin kulku, tavoite, sisältö ja ohjeellinen kesto. Näin rakennetaan päivittäisjohtamisjärjestelmää ja työyhteisön pelisääntöjä, joihin uudetkin työntekijät on helppo perehdyttää. Päivittäisjohtamisen ja jatkuvan kehittämisen kulttuuri Yksi leanauksen pääperiaatteita on, että työtä kehittävät sitä tekevät, ja että kehittäminen kuulu kaikille ammattiryhmästä riippumatta. Lähiesimiehet ovat avainhenkilöitä jatkuvan kehittämisen kulttuurin ja sitä tukevan välineistön rakentamisessa henkilöstölle. Tätä vasten päivittäisjohtajien tehtäväkuvien määrittäminen ja vakiointi on tärkeää: kenelle päivittäisjohtaminen kuuluu ja mitä johtamistekemistä se sisältää. Sisätautienja keuhkosairauksien osastolla ja päivystyspoliklinikalla on aloitettu osastonhoitajien tehtäväkuvien standardointi. Tavoitteena on, että päivittäisjohtajien tehtäväkuvien perusperiaatteet ovat yhdenmukaiset läpi organisaation, niitä sitten tarvittavilta osin yksikkökohtaisesti sovelletaan. Päivittäistasolla johdetaan sekä henkilöstöä että toimintaa. Molemmissa pilottiyksiköissä toinen osastonhoitaja vastaa toiminnan johtamisesta ja toinen henkilöstöstä. On tärkeää, että päivittäisjohtaja on tavoitettavissa ja läsnä, ja että tähän liittyvä konkreettinen tekeminen on kuvattu ja läpinäkyvää. Siksi nykyisiä lähijohtajien tehtäviä täytyy jakaa ja roolittaa myös toisaalle, jotta päivittäisjohtamisen toteuttaminen turvataan. Päivittäistoiminnan johtamiseen osastonhoitaja tarvitsee työparikseen vastuulääkärin. Päivystyspoliklinikalla lääkärivastuut on määritetty päivystysprosesseittain. Vastuulääkäri seuraa päivittäistasolla muun muassa Oberonin ilmoittautumisluettelon kautta potilaiden odotusaikoja sekä vastaa niihin liittyvistä johtamistoimenpiteistä. Päivittäisjohtamisen välineiksi on moniin yksiköihin rakennettu kehittämistauluja, johon henkilöstö voi tuottaa ideoita arkityön kehittämiseksi. Oleellista on, että ideat otetaan pian käsittelyyn ja niiden toimeenpanoon liittyvä toteutus on kehittämistaulun kautta läpinäkyvää. Muunkin päivittäistoimintaan liittyvän informaation visualisointi valkotauluille on keskeistä: sisätautienja keuhkosairauksien osastolla resurssitaululla on näkyvillä työvuorossa olevat henkilöstöresurssit ja yhteispäivystyksessä valkotaululta löytyy vastuuhoitajat ja lääkärit huoneittain sekä osastojen paikkatilanne ennen pystypalaverien käynnistymistä. Kun vakioimme ja visualisoimme päivittäistoiminnan oleellisen tiedon ja niiden mittarit (mittaritaulu) kaikkien yhteisesti nähtäville, on myös päivittäistoiminnan poikkeamiin helppo nopeasti puuttua sekä poimia niiden korjaamiseen liittyvät kehittämisehdotukset tuoreeltaan (jatkuva kehittäminen). Lisämateriaalia ja linkkejä: HUS intra /Työtilat / Tutkimusja kehittämistoimi / Lean-projektit HUS intra / Työtilat / Lean koulutusta henkilökunnalle HUS intra / Työtilat /Lean-projektit / Lean valmentajien 2014 posterit Lean johtaja tekee vähemmällä enemmän: http://www.aaltopro.fi/blog/lean-johtaja-tekeevahemmalla-enemman Lähiesimiehet ovat avainhenkilöitä jatkuvan kehittämisen kulttuurin ja sitä tukevan välineistön rakentamisessa henkilöstölle LIN1602_4-25.indd 9 8.6.2016 9:03:51
• 10 Linkki 2 | 2016 TEKSTI: Kristiina Silén, apulaisosastonhoitaja/vuorovastaava, tehovalvonta KUVA: Anne Ikäläinen Vuorovastaava – Tiedätkö, mistä kaikesta olet vastuussa? Tehovalvonnan vuorovastaavan käsikirjan kehittäminen sai alkunsa apulaisosastonhoitajan Kristiina Silénin JET-koulutuksen (Johtamisen erikoisammattitutkinto) opinnäytetyöstä. Käsikirja valittiin aiheeksi, koska oli tarve saada hajallaan oleva tieto vuorovastaavan toimenkuvasta yksiin kansiin. K äsikirja katsottiin erittäin hyödylliseksi erityisesti päivystysaikana, jolloin osaston kokeneet sairaanhoitajat toimivat vuorovastaavina. Päivystysaikana vuorovastaava koordinoi hoitotyötä toimii osastohoitajan sijaisena. Kuvassa (vas.) vuorovastaavat Marika Simola, Kristiina Silén, Arja Hurme ja Satu VarvemaaHalminen. HYKS:n operatiivisessa tulosyksikössä on käytössä toimialajohtajan ja johtavan ylihoitajan allekirjoittama ohje vuodelta 2010, jossa määritellään hoitotyön vastuu päiväaikaisen toiminnan ulkopuolella. Ohjeen mukaan iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä tulee kussakin vastuuyksikössä olla osastonhoitajan nimeämä, ennakkoon määritelty ja kaikkien työvuorossa olevien tiedossa oleva työvuorokohtainen vastaava sairaanhoitaja. Työvuoron vastaavan sairaanhoitajan tehtävänä on koordinoida hoitotyötä ja vastata osaston häiriöttömästä ja turvallisesta toiminnasta sekä vastata potilaiden hoidon jatkuvuudesta ja turvaamisesta kaikissa tilanteissa. Vuorovastaavan roolin tärkeys korostuu äkillisissä, kiireisissä ja poikkeuksellisissa tilanteissa. Ongelmalliset tilanteet voivat johtua potilaiden hoitoisuudesta, henkilökuntavajauksesta, ryhmän sisäisistä ristiriidoista, laitevaurioista yms. Vuorovastaavalta vaaditaan monipuolista osaamista, nopeaa reagointia, päätöksentekokykyä, tilannehallintaa sekä inhimillisten voimavarojen johtamista ja organisointikykyä. Vuorovastaavalla on tärkeä rooli ilmapiirin ja tiimityöskentelyn määrittämisessä osastolla. Hänen tulisi tunnistaa ja tietää resurssit, jotka ovat käytettävissä potilastyössä. Hänen ei silti itse tarvitse olla ekspertti jokaisessa potilastyöhön liittyvässä asiassa. Vuorovastaavalla on oltava johtamiskykyä, mutta painopisteen on oltava nimenomaan työntekijöiden tukemisessa, eikä niinkään kontrolloivassa toiminnassa. HUS:ssa vuorovastaavan koulutusta on järjestetty jo muutaman vuoden ajan. Hyvinkään sairaalassa koulutus aloitettiin keväällä 2016 pohjautuen Tehovalvonnan LIN1602_4-25.indd 10 8.6.2016 9:03:54
• 2 | 2016 Linkki 11 Vuorovastaavan roolin tärkeys korostuu äkillisissä, kiireisissä ja poikkeuksellisissa tilanteissa. H yvinkään sairaanhoitoalueen johtoryhmä hyväksyi joulukuussa 2015 moniammatillisten kirjaamistyöryhmien perustamisen. Perusteina kirjaamistyöryhmille olivat yksiköistä tulleet toiveet kirjaamisen sisällön kehittämiseen, sähköisen XDS-arkistoinnin käyttöönottoprojekti ja hiljalleen valmistautuminen Apotti-hankkeeseen. Kirjaamistyöryhmiin nimetyt kirjaamisvastaavat kokoontuvat potilaan hoitoprosessien mukaisesti: leikkauspotilaan, akuuttihoitopotilaan, lapsipotilaan, synnyttäjän, psykiatrisen potilaan ja poliklinikkapotilaan hoitopolun kirjaamistyöryhminä. Kirjaamistyöryhmiä vetää kliininen asiantuntija Krista Hyytiäinen. Ryhmissä mallinnetaan kirjaamiskäytäntöjen tavoitetila potilaan koko palvelupolussa. Työryhmien ehdotukset käsitellään Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilastietojärjestelmäryhmässä ja tarvittaessa viedään kehittämistiimin kautta sairaanhoitoalueen johtoryhmään linjattavaksi. HUS Tietohallinto on kouluttanut ja kouluttaa jatkossakin kirjaamista potilastietojärjestelmän käytön näkökulmasta, jolla on myös vuorovastaavan käsikirjaan. Hyvinkään sairaalaan vuorovastaavan koulutusta tullaan jatkamaan ja koulutuskokonaisuutta täydennetään syksyllä, talon työsuojeluvaltuutetun osalta. Vuorovastaavankäsikirja oiva apuväline Tehovalvonnassa Vuorovastaavan käsikirja on koettu hyvänä apuvälineenä, koska käsikirjasta löytyy kaikki oleellinen tieto vuorovastaavan roolissa toimimiseen. Käsikirjasta löytyy ohjeistuksia esimerkiksi siihen, miten pistotapaturmissa tulee toimia tai miten päihtyneen työntekijän kanssa kuuluu menetellä. Käsikirjasta löytyvät myös yhteystiedot tulkkija kriisipalveluun sekä tarvittavat tiedot kuinka toimia sarveiskalvonluovutuksessa. Käsikirja on helposti käytettävissä sähköisenä versiona jokaisessa työpisteessä. Käsikirja löytyy myös kansiona, johon on liitetty erilaisia tarvittavia paperilomakkeita. Vuorovastaavan käsikirja on herättänyt kiinnostusta myös muissa Hyvinkään sairaalan työyksiköissä. Tehovalvonnan vuorovastaavan käsikirjan yleinen osio tulee olemaan intrassa, jota päivitetään keskitetysti tehovalvonnan vastuuhenkilön toimesta. Jokainen työyksikkö voi liittää käsikirjaan omat toimintaohjeensa ja nimetä vastuuhenkilön huolehtimaan ohjeiden päivityksestä. KUVAT: Anne Ikäläinen, Mostphotos Kirjaamisen yhtenäistäminen Mistä kirjaamisen yhtenäistämisessä on kyse? Yhtenäisten kirjaamiskäytäntöjen tavoitteena on vähentää ammattilaisten päällekkäistä kirjaamista, nopeuttaa toisen ammattilaisen kirjaaman tekstin löytämistä ja parantaa potilasturvallisuutta. Henkilökunnan liikkuessa eri yksiköissä tarve yhtenäisiin kirjaamiskäytänteisiin korostuu entisestään. Yhtenäisistä kirjaamiskäytänteistä hyötyy ennen kaikkea potilas lisääntyneen potilasturvallisuuden ja samoihin kysymyksiin vastaamisen vähenemisen muodossa. Yhtenäisten kirjaamiskäytänteiden taustalla ovat HUS:n kirjaamisohjeet, kuten Potilaskertomusopas LIN1602_4-25.indd 11 8.6.2016 9:03:54
• 12 Linkki 2 | 2016 merkittävä vaikutus oikeiden kirjaamiskäytänteiden muodostumiselle, jotta potilastietojärjestelmän teknisiä toiminnallisuuksia osataan hyödyntää tehokkaasti. Moniammatillisten kirjaamistyöryhmien työskentely käynnistyi alkuvuodesta 2016, kun leikkauspotilaan ja akuuttihoitopotilaan työryhmiin nimettiin edustajat. Ensimmäisessä vaiheessa leikkauspotilaan ja akuuttihoitopotilaan kirjaamisryhmissä mietittiin ehdotuksia paperisten asiakirjojen vähentämiseen, silloin kun tiedot on kirjattavissa sähköisesti Uranukseen. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on työstää keinoja kirjaamisen tehostamiseen eli havaita päällekkäisyyksiä ja kirjaamista hidastavia käytänteitä sekä löytää niihin ratkaisuja. Yhtenäisten kirjaamiskäytänteiden taustalla ovat HUS:n kirjaamisohjeet, kuten Potilaskertomusopas. Potilaan hoitoon tulovaiheeseen kuuluu olennaisesti tulohaastattelu, jossa tarkistetaan potilaan kanssa hänen esitietonsa. Potilaan suullisesti tai kirjallisesti antamat esitiedot kirjataan Uranukseen, hoitokertomuksen esitietoihin. Näin jokaisen potilaan tulohaastattelun yhteydessä tarkistetut esitiedot löytyisivät aina samasta paikasta. Huomioitavaa on, että potilaan aiemmat esitiedot saa kopioitua toisesta hoitokertomuksesta, jolloin esitietojen kirjaaminen sujuu nopeammin, kun päivitetään aiemmin kirjattuja. Nykytilanteessa kollegan kirjaamia esitietoja joutuu etsimään useammasta eri paikasta: hoitokertomuksen päivittäisestä hoitopäivätai käynti-merkinnästä, potilaan täyttämään paperiseen esitietolomakkeeseen kirjattuna tai aiempien hoitojaksojen osalta XDS-arkistosta, lääkärin tekstistä, hoitokertomuksen keskeisistä tiedoista, anestesiaesitiedot lomakkeesta ja mahdollisesti myös Operasta. HUS:ssa vuosittain toteutettavassa hoitotyön kirjaamisen auditoinnissa (somatiikka) on yhtenä yhtenäisen kirjaamisen arviointikohteena potilaan esitietojen kirjaaminen hoitokertomuksen esitietoihin. Kirjaamistyöryhmissä on jatkossa tarkoitus hiljalleen valmistautua myös Apottiin. Apotin keskeisenä tavoitteena on alueellisesti yhtenäinen sosiaalija terveydenhuollon järjestelmä, jossa kaikki asiakasta tai potilasta koskeva tieto on ajantasaisesti käytettävissä hoitoja palvelutilanteessa. (ks. lisätietoja http://www.apotti. fi). Apotti-hankkeeseen nimettyinä Hyvinkään sairaanhoitoalueen Apotti-asiantuntijoina ovat aloittaneet kliininen asiantuntija Krista Hyytiäinen ja apulaisylilääkäri Kari Sukanen (Hyvinkään perusterveydenhuolto, vastaanottotoiminta). Apotti-asiantuntijat työskentelevät Apotti-hankkeessa osa-aikaisina työntekijöinä. Rakenteinen kirjaaminen on yksi tiedossa oleva tapa valmistautua Apottiin. Rakenteista (ns. yksiselitteistä) kirjaamista Uranuksessa on erityisesti hoitokertomuksessa käytettävien havaintoarvojen hyödyntäminen. Havaintoarvoilla tarkoitetaan esimerkiksi hoitotaulukkoon kirjattavia verenpainearvoja tai potilaan kokeman kivun arviointia kipumittarien, esimerkiksi NRS 0-10-arvoja. Hoitotaulukkoon liitetyt havaintoarvot voi tarvittaessa liittää hoitokertomuksen tekstiin tai kirjoittaa suoraan hoitokertomuksen tekstiin (jolloin näkyvät aina hoitotaulukossa). Tekstiin liitettyjä havaintoarvoja ei ole tarpeen enää kirjata vapaana tekstinä. KIRJOITTAJA Krista Hyytiäinen Kliininen asiantuntija Hyvinkään sairaanhoitoalue Apotti-asiantuntija LIN1602_4-25.indd 12 8.6.2016 9:03:56
• 2 | 2016 Linkki 13 Hyvinkää Akuutti tulosyksikkö aloitti toimintansa T ulosyksikkö jakautuu päivystyksen ja ensihoidon vastuualueisiin, joita johtavat uusi ylilääkäri Marian Ahlskog-Karhu ja osastonylilääkäTEKSTI: Juha Valli, Hyvinkää Akuutti tulosyksikön johtaja KUVAT: Anne Ikäläinen, Sami Majaranta Kuluvan vuoden alusta entinen medisiinisen tulosyksikön päivystyksen ja ensihoidon vastuualue aloitti toimintansa uutena Hyvinkää Akuutti tulosyksikkönä. ri Hetti Kirves. Hoitohenkilöstöä luotsaavat vastaavasti osastoryhmän päällikkö Kirsi Mikkonen osastonhoitajien ja ensihoitopäällikkö Anu Miettinen vastaavien ensihoitajien (kenttäjohtajien) kanssa. Tulosyksikköä johtaa ylilääkäri Juha Valli ja tulosyksikön sihteerinä työskentelee yhtymähallinnosta Hyvinkäälle siirtynyt Piia Rontu. Hyvinkää Akuutti tulosyksikön johtoja esimiestiimi: (vas.) ensihoitopäällikkö Anu Miettinen, tulosyksikön sihteeri Piia Rontu, vastuualuejohtaja Marian Ahlskog-Karhu, osastoryhmän päällikkö Kirsi Mikkonen, tulosyksikön johtaja Juha Valli, vastuualuejohtaja Hetti Kirves sekä lähiesimiehistä osastonhoitajat Tiina Nurmela ja Tuija Vihersaari. Kuvasta puuttuvat vuorotyötä tekevät ensihoidon kenttäjohtajat, joiden toimipiste on Jokelassa. ? LIN1602_4-25.indd 13 8.6.2016 9:03:59
• 14 Linkki 2 | 2016 Tulosyksikön ensimmäisen toimintavuoden keskeisenä teemana päivystyksen vastuualueella on saada yksikön päivittäisjohtaminen ja sen myötä arjen työ sujuvaksi. Toimintaympäristön luonne ympärivuorokautisen potilasvirran ja monitahoisen yhteistyöverkoston ohella luo runsaasti haasteita, joihin osastonhoitajat, apulaisosastonhoitajat ja opetushoitaja lääkäriesimiesten kanssa ovat aktiivisesti tarttuneet. Ensihoidon vastuualueen ajankohtaisina asioina ovat muun muassa alueellisen siirtokuljetustoiminnan uudelleen organisointi ja kotiin vietävien ensihoitoa sivuavien palvelujen kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa. Ensihoidon kenttäjohtajat ovat olleet erittäin aktiivisia tässä kehitystyössä. Sote-uudistuksesta positiivisia muutospaineita Sanonta ”mikään ei ole niin pysyvää kuin jatkuva muutos” pätee myös terveydenhuollossa. Meneillään oleva sote-uudistus tuo Hyvinkää Akuutille positiivista muutospainetta, joka on näkynyt monin tavoin käytännön kehitystyössä. Esimerkkinä hyvä yhteistyö Hyvinkään kaupungin ja erityisesti sen Kotitehon kanssa on luonut uusia innovatiivisia toimintamalleja, kuten kaupungin lääkärin päivittäiset kierrot päivystysalueen vuorovaihdoissa. Aktiivinen yhteistyö myös muiden kuntien kanssa on ollut hedelmällistä. Tuoreen päivystysasetuksen myötä, keskustelu kuntien omien päivystysten ja sairaalan välillä on ollut vilkasta. Kuntien entiset päivystykset ja ensiavut ovat muuttumassa ns. kiirevastaanotoiksi ja niiden aukioloaikoja on tarkasteltu uudelleen. Myöhäisistä iltavastaanotoista on pääosin jo luovuttu toiminnan keskittyessä päiväajan toimintojen tehostamiseen. Kuntien aktiivisen työn ansiosta oman potilasmäärämme nousu on ollut maltillista, vaikka kuntien iltavastaanottoja onkin lyhennetty. Akuuttihoidon alueellinen palveluketju Tulosyksikön yhtenä tulevaisuuden tavoitteena on luoda yhtenäinen ja katkeamaton akuuttihoidon alueellinen palveluketju kodeista päivystyksen kautta aina tehohoitoon ja kuntoutuksen alkuun asti. Yhteistyö päivystysten ja kuntien kiirevastaanottojen edustajien kesken on käynnistynyt kevään aikana. Alueellisen akuuttihoidon järjestäminen on nousemassa myös yhdeksi KeskiUudenmaan kuntien sote-suunnittelun kärkihankkeeksi. Akuuttilääketieteen koulutus sairaalassamme jatkuu ja kehittyy, mutta samalla päivystyksessä koulutetaan tasavertaisesti myös muiden erikoisalojen lääkäreitä. Vaikka akuuttilääkärin rooli on nousemassa keskeiseksi päivystyspotilaiden hoidon kokonaisuudessa, tarvitsemme myös tulevaisuudessa hyvää yhteistyötä kaikkien erikoisalojen kanssa. Akuuttilääkärit työskentelevät jo nyt laaja-alaisesti kaikkien potilasryhmien parissa erikoisalasta ja hoitolinjasta riippumatta. Uutena painopistealueina ovat muun muassa akuuttigeriatrian kehittäminen ja hoitotyön alueella itsenäisten fysioterapeutin ja mahdollisesti myös psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottojen tuominen nykyisen sairaanhoitajan vastaanoton rinnalle. Akutologian tulevaisuus Hyvinkäällä näyttä valoisalta. Olemme saamassa muutaman vuoden kuluttua uuden potilastietojärjestelmän, joka toimii sekä erinomaisena kannustimena että työkaluna uusien toimintamallien kehittämiseen ja työtapojen uudistamiseen. Ensi vuonna tulosyksiköiden välinen työnjakouudistus tukee edelleen osaltaan myös akuuttihoidon kehitystä. Kiireisen työn keskellä henkilöstömme on osoittanut erinomaista ammattimaisuutta jaksamalla kehittää toimintaa ja osallistumalla aktiivisesti Akuutin kehittämiseen. Esitän siksi lämpimät kiitokset koko henkilökunnallemme! Järvenpään asemalla, kuvassa ensihoitaja Ari Majala LIN1602_4-25.indd 14 8.6.2016 10:03:51
• 2 | 2016 Linkki 15 TEKSTI: Ewa Jokinen, osastonylilääkäri / naistentaudit ja synnytykset KUVAT: Nina Mattsson, Marjaleena Setälä Hyvinkään sairaalan erikoistuvat gynekologit mukana kolmen keskussairaalan koulutusyhteistyössä Gynekologisessa kirurgiassa tapahtuneet muutokset ovat vaikeuttaneet gynekologiaan erikoistuvien lääkäreiden kirurgista koulutusta. P erinteinen kokeneen erikoislääkärin johdolla tapahtuva kisällikoulutus ei nykytilanteessa enää ole riittävä, vaan systemaattisen koulutuksen tulisi alkaa jo ennen leikkaussalityöskentelyä. Samassa koulutuksellisessa vaiheessa olevia erikoistuvia gynekologeja saattaa kuitenkin olla kerrallaan vain muutama, mikä vaikeuttaa koulutuksen tarjoamista oikea-aikaisesti. Koska useissa keskussairaaloissa tarpeet ovat yhteneväiset, päätimme alkaa järjestää koulutusta yhteistyössä kolmen toisiaan lähellä sijaitsevan keskussairaalan kesken. Päijät-Hämeen keskussairaalasta koulutussuunnitteluun lähti mukaan ylilääkäri Marjaleena Setälä sekä Kanta-Hämeen keskussairaalasta osastonylilääkäri Nina Mattsson. Suunnittelimme yhdessä kolmivaiheisen koulutusohjelman, josta yksi osio järjestetään kussakin sairaalassa yhden kalenterivuoden aikana. Koulutuspäivämme sisältävät teoriaa, mutta painottuvat käytännön harjoitteluun. Osa teoriasta käydään läpi luentomaisesti, osasta erikoistuvat pitävät itse alustukset. Erikoistuvat ohjataan myös omatoimiseen Internet-kurssien opiskeluun. Koska suuri osa gynekologisesta kirurgiasta tehdään tähystysteitse ja siinä oppimiskäyrä on pitkä, päätimme painottaa ainakin alkuun koulutusohjelmassamme tähystyskirurgiaa. Kaikkiin kolmeen sairaalaan oli hankittu jo aiemmin samanlaiset laatikkosimulaattorit, ja nyt suunnittelimme yhdessä niihin harjoitteluohjelman. Koulutusten yhteydessä tutustutamme erikoistuvat harjoitteisiin ja opastamme omaehtoiseen harjoitteluun. Lisäksi koulutusohjelmassa harjoitellaan kirurgisia perusvalmiuksia sekä tutustutetaan erikoistuvat oikeisiin leikkausvälineisiin ja niiden käyttöön turvallisissa olosuhteissa ennen potilastyötä leikkaussalissa. Osastonylilääkäri Ewa Jokinen Hyvinkään sairaalasta opastaa Maria Rajeckia ja Päivi Penttilää laparoskooppiseen harjoitteeseen istukkakudoksella. ? LIN1602_4-25.indd 15 8.6.2016 9:04:01
• 16 Linkki 2 | 2016 Koulutusohjelman vaiheet Koulutuksen ensimmäinen osio järjestetään Hämeenlinnassa. Aamupäivä käsittelee toimenpiteellistä obstetriikkaa ja sisältää sekä teoriaa että hands on -harjoittelua lantiomallilla. Iltapäivällä osallistujat pääsevät harjoittelemaan kirurgisia perusvalmiuksia solmukoulun sekä tavallisen että syvällä sijaitsevan haavan sulun merkeissä. Lisäksi käymme läpi laatikkosimulaattorilla tehtävät harjoitteet. Toinen osio järjestetään Lahdessa iltakurssina päiväkirurgian tiloissa. Osallistujat pitävät itse alustukset laparoskopian perusasioista, ja sitten siirrytään leikkaussaliin käytännön harjoituksiin. Käymme läpi laparoskopiatornin rakennetta, jonka jälkeen erikoistuvat pääsevät harjoittelemaan oikeilla välineillä erilaisia leikkaustekniikoita käyttäen istukkakudosta harjoittelumateriaalina. Koulutusohjelman viimeinen osio sisältää laparoskooppisen ompelun harjoittelemista, ja se järjestetään täällä Hyvinkäällä iltapäiväkurssina. Osallistujat harjoittelevat ompelun tekniikkaa harjoittelulaatikoissa ompelualustoille, ja biomateriaalina käytämme myös kanankoipea. Vaikkakaan kaikki erikoistuvat eivät heti tarvitse laparoskooppisen ompelun taitoa, toimii se hyvänä ja mielekkäänä harjoittelukohteena kehitettäessä silmä-käsi-koordinaatioita. Koulutusohjelman kehittäminen jatkuu edelleen Koulutusten käytännön toteutus yhteistyönä on sujunut hyvin. Koulutusten suunnittelu ja kehittäminen yhteistyönä on hedelmällistä, ja saamme jaettua järjestämisvastuuta. Erikoistuvien lääkäreiden vaihtuvuus on kohtalaisen suurta, ja koko ohjelman läpivienti vuosittain on siksi tarpeellista. Koska yksittäisestä sairaalasta osallistujia on kerrallaan vain muutama, pystytään osallistuminen sijoituslistojen puitteissa myös mahdollistamaan. Olemme vieneet koulutusohjelman läpi nyt kaksi kertaa, kolmas jakso on meneillään. Saamamme palautteen mukaisesti erikoistuvat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Pyrkimyksenä on kuitenkin kehittää kokonaisuutta koko ajan paremmaksi omien kokemustemme ja saamamme palautteen mukaisesti. Viime koulutukseen olimmekin kirjanneet päivän oppimistavoitteet selkeästi lokikirjaksi, ja se terävöitti huomattavasti osallistujien oppimista ja helpotti kouluttajien työtä. Koulutusohjelma ei kuitenkaan vielä ole valmis, koska se ei sisällä alatiekirurgiaa sekä kohduntähystyksiä koskevia harjoitteita. Lisäksi kokonaisuuden pitäisi sisältää myös teoriatietojen ja käytännön taitojen testaamista. Nina Mattsson seuraa, kun erikoistuvat Maria Tuominen ja Kirsti Hänninen harjoittelevat haavan sulkua siannahassa. LIN1602_4-25.indd 16 8.6.2016 9:04:03
• 2 | 2016 Linkki 17 TEKSTI: Eila Sailas, psykiatrian tulosyksikön johtaja ja Saija Syvänen, osastoryhmän päällikkö KUVAT: Elina Syrjälä, Saija Syvänen PAAVO – Parempaa Avohoitoa Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä: viimeisimpien arvioiden mukaan 37 % eurooppalaisista, siis meistäkin, kärsii jostakin mielenterveysongelmasta vuosittain. P sykiatrinen hoito oli pitkään sairaalakeskeistä, apua sai osastohoidosta ja hoidot olivat pitkiä. Jälleen muistamme Kellokosken sairaalan Informa-lehden vuonna 1975 haastattelemaa Kalle Lahtista, joka oli joutunut hoitoon vuonna 1925 26-vuotiaana ja hoito jatkui täyttä päätä. Kalle kyllä haastattelussaan arveli, että hermosairaus oli jo paranemaan päin. Psykiatrisen avohoidon järjestäminen on pitkään ollut murrosvaiheessa sairaalakeskeisyyden vähentyessä, psykiatrisen tiedon lisääntyessä ja väestön tarpeiden muuttuessa. Resurssien rajallisuus merkitsee myös arvovalintoja voimavarojen kohdentamisessa. Mieli 2009 suunnitelma asetti tavoitteeksi merkittävän sairaalapaikkavähennyksen Suomessa vuoteen 2015 mennessä ja tuloksia on saatu. Hyvinkään sairaanhoitoalue on saavuttanut sekä Mieli 2009 suunnitelman tavoitteet, että näitä tiukemmat HUS:n omat sairaalapaikkavähennystavoitteet. Vuonna 2014 Refinement-tutkimuksen tulosten mukaan HUS-alueen psykiatriassa Hyvinkää ja Jorvin alue olivat avohoitopainotteisimpia, ja nyt viimeisimmän osavuosikatsauksen mukaan, sairaanhoitoalueista Hyvinkään sairaanhoitoalueen avohoidon osuus laskutuksesta oli suurempi kuin millään muulla alueella. Mielenterveyspalvelujen järjestämistapa ja monimuotoisuus vaihtelevat läpi Suomen, mutta hyvän avohoidon keskeisyys järjestelmässä on moneen kertaan todistettu. Monimuotoisten avopalvelujen on todettu olevan yhteydessä alhaiseen itsemurha-kuolleisuuteen, lisäksi ne vaikuttavat mielenterveyssyistä tapahtuvaan eläköitymiseen. Monet mieliala-, ahdistusja persoonallisuushäiriöistä ovat pitkäaikaisia eikä suomalainen hoitojärjestelmä tue potilaita riittävästi. Esimerkiksi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivistä 90 % saa sairausrelapsin ja valtaosa on seurannassa koko ajan oireisia. Masennus taas aiheuttaa huomattavan usein pysyvän työkyvyttömyyden. Hoitojärjestelmän toistuva ongelma on myös hoitoaikojen käyttämättä jättäminen, ensimmäiselle hoitoajalle jää tulematta keskimäärin 30 % potilaista ja hoitonsa suunnittelematta lopettaa kesken 10– 20% potilaista. Samanaikaisesti potilaat valittavat hoitoon pääsystä ja hoidon laadusta ja intensiteetistä. Todellisesta henkilökuntapulastakaan Suomen psykiatrinen hoitojärjestelmä ei kärsi: Suomessa oli vuonna 2008 OECD:n tilastojen mukaan viidenneksi eniten psykiatreja maailmassa, joskin luvut saattavat hieman vaihdella eri lähteiden mukaan. Lisäksi meillä on psykiatrista muuta hoitohenkilökuntaa WHO:n tilastojen mukaan enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Avohoidon kehittämien jatkuvana haasteena Avohoidon kehittäminen on jatkuva haaste, eikä helppo sellainen. Hoitorakennetta korjattaessa joudutaan myös huomioimaan, etPsykiatrisen avohoidon järjestäminen on pitkään ollut murrosvaiheessa sairaalakeskeisyyden vähentyessä, psykiatrisen tiedon lisääntyessä ja väestön tarpeiden muuttuessa. Kuvassa vasemmalta psykologi Jenni Jantunen, sairaanhoitaja Tuula Klövfver, lääkäri Ann-Mari Lappi-Hakala ja sosiaalityöntekijä Susanna Turunen. LIN1602_4-25.indd 17 8.6.2016 9:04:04
• 18 Linkki 2 | 2016 tä potilaiden asema ja vastuu toimijoina on vahvistunut, julkinen talous on merkittävissä vaikeuksissa ja uusia toimintatapoja tulee koko ajan käyttöön sekä hoidossa että hallinnossa. Toistaiseksi ei ole selvää tieteellistä tietoa siitä, minkälainen todella toimiva psykiatrisen avohoidon järjestelmä voisi olla. Ihanteellisimmillaan avohoidon toiminnan arviointi kattaisi laajasti potilaiden psykopatologian hoidon toteutumisen, toimintakyvyn heikentyneisyyden korjaamisen ja sairauden mukanaan tuomiin sosiaalisiin haittoihin liittyvien tarpeiden tyydyttymisen. Ei-affektiivisten psykoosien hoitojärjestelmä on paremmin tunnettu ja tutkittu ja siitä on kyetty antamaan tarkempia järjestelmäsuosituksia. Skitsofreniapotilaat muodostavat kuitenkin alle 10 % psykiatrisen hoidon piirissä olevista, joten toiminnan kannalta tärkeintä on se, miten mieliala-, ahdistusja persoonallisuushäiriöistä kärsivien potilaiden hoito on järjestetty. Kellokoskella avohoidon uudistaminen on ollut ajankohtaista aina vuodesta 1935 lähtien, jolloin ensimmäinen avohoitopotilaiden kuntoutukseen ja seurantaan keskittynyt huoltotoimisto avautui vuonna 1935 ja ensimmäinen huoltohoitajatarkin, neiti L. Hakola, aloitti toimintansa. Professori Reino Elosuon merkitys skitsofrenian avohoidon kehittäjänä tunnustetaan koko valtakunnan tasolla. Vuonna 2007 Hyvinkään sairaanhoitoalueen avohoito organisoitiin maantieteellisen jaon sisään sairauskohtaisiin linjoihin ja tämän jälkeen vastaava järjestelmämuutos on tapahtunut laajasti muuallakin Suomessa. Nyt on aika seuraavan avohoidon uudistuksen. Vaikka vuosi 2007 tuntuu eiliseltä päivältä, niin siitä on kohta 10 vuotta. PAAVO PArempaa AVOhoitoa, on Psykiatrian tulosyksikön vuoden 2016 TKK-hanke. Nykyinen hoitojärjestelmämme toimii monelta osin oikein hyvin. Toisaalta ongelmiakin on: Potilaita hoidetaan hoitojärjestelmässä ajoin väärillä portailla eli potilaan pääsy keskitettyyn intensiiviseen hoitoon pitkittyy ja toisaalta keskitetyssä palveluissa on potilaita, joiden hoitojaksot ovat huomattavan pitkiä, tai joiden hoito on seurantatyyppistä ja se tulisi toteuttaa perusterveydenhuollossa tai kolmannen sektorin palveluissa. Näyttöön perustuvien hoitomallien käyttö ei ole riittävää ja potilaiden hoidon käynnistyminen on hidasta ja potilaita uhkaa ”hoitoon kroonistuminen”. Hoitovalikko on riittämätön ja hoidon valinta riippuu osin hoitojen tarjonnasta eikä potilaan tarpeista, hoitosuunnitelmat ovat tarkentumattomia ja joskus epäselviä ja potilasvirtauma on hidas ja huonosti seurattu. PAAVO vastaa näihin ongelmiin usealla eri tasolla. Arkipäivän tavallisiin ongelmiin on tartuttu kehittämällä päivittäisjohtamista LEAN-mallien mukaisesti. Tämä tarkoittaa resurssien järkevää käyttöä ja sijoittelua, poissaolojen – niin potilaiden kuin henkilökunnankin – seuraamista, puutteiden sijaistamista muun muassa avohoidon varahenkilöjärjestelmää kehittämällä ja potilaiden lähetemäärien, jonotusaikojen, hoitosuunnitelmien toteutumisen ja uloskirjoitettavien potilaiden määrän jatkuvaa tarkkailua ja nopeita korjauksia todettuihin ongelmiin. Hoitojen kehittämisen tasolla on aloitettu kognitiivisen käyttäytymisterapian iso koulutusohjelma ja lisäksi henkilökuntaa koulutetaan myös muiden näyttöön perustuvien hoitojen käyttöön. Tulevaisuudessa tukea antavat hoidot keskittyvät pääosin lähipalveluihin, ja keskitetyistä palveluista annetaan näyttöön perustuvia intensiivisiä hoitojaksoja, tehdään tutkimuksia ja laaditaan tarkennettuja hoitosuunnitelmia. Lisäksi joudumme miettimään aivan uusia hoitokeinoja niille asiakkaille, joiden on vaikea nykyisiin hoitoihin sitoutua tai jotka eivät tunnu niistä hyötyvän. Ihan helppoa tämä ei ole, koska joudumme hakemaan tietoa ei vain muualta Suomesta, vaan maailmalta ja ideoimaan aivan uusia ratkaisuja. Organisaation tasolla kaikki tämä merkitsee jälleen uutta pohdintaa hoitotiimien rakenteesta ja järjestäytymisestä. Tätä pohdintaa käymme nyt yhdessä ja helppoa ei sekään ole. Mutta väistämättä jännittävää ja tavoitteena on parempi avohoito – kaikille. LIN1602_4-25.indd 18 8.6.2016 9:04:06
• 2 | 2016 Linkki 19 TEKSTI: psykologi Jussi Sario ja sairaanhoitaja Outi Mankinen / psykiatrian tulosyksikkö KUVA: Mostphotos Vanhemmuus ja mielenterveyshäiriöt -koulutusaamupäivä Kellokoskella 22.3.2016 Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatrianja Lastenpsykiatrian yksiköt ovat pohtineet yhteistyötarpeita tavoitteena muun muassa kokonaisvaltaisempi perhetason ymmärrys silloin kun lapsi ja/tai aikuinen kärsii psyykkisistä ongelmista. Tarkoitus on muun muassa sopia konsultaatiokäytänteistä. Yhteistyö konkretisoitui yhteisellä koulutusaamupäivällä Kellokosken sairaalan juhlasalissa. Sote-hengessä kutsu lähetettiin myös alueen perustason ammattilaisille. Yli juhlasalillinen alan ammattilaisia ilmoittautui tilaisuuteen hujauksessa! P sykiatrian emeritusprofessori Jouko Lönnqvist luennoi mielenterveydestä lapsen ja aikuisen yhteisenä haasteena. Tutkimusten mukaan vanhemman psyykkisiin vaikeuksiin tai lapseen liittyviin riskitekijöihin ei ole helppoa aina riittävästi vaikuttaa. Toistunut tutkimustulos on, että usein jo kouluikäisenä oireillut ja kuormittunut lapsi (ja perhe) saa prosessiluonteisemman intervention valitettavan usein vasta nuoruustai aikuisiässä. Jouko Lönnqvist esitti huolen ”tilanteen seuraamisesta parasta toivoen” ja rohkaisi lapsen ja vanhemman kanssa työskenteleviä verkostoitumaan rohkeammin. Palvelujärjestelmän resurssit eivät todennäköisesti tule lisääntymään. Tämäkin patistaa verkostoitumaan erilaisten osaamisten valjastamiseksi hoitoon perhekohtaisesti. Jouko Lönnqvist pohti yleisellä tasolla hoidon merkitystä sen perusteella, kuinka hyvin ne lopulta tavoittavat perheen arkisen vuorovaikutuksen. Psykoterapian erikoispsykologi ja varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian kouluttaja Mirja Sarkkinen luennoi kahden luennon verran hoidollisesta ymmärryksestä varhaiseen vanhemmuuteen vanhemman kärsiessä mielenterveyshäiriöstä. Sarkkinen kuvasi vanhemmaksi tulemiseen liittyviä psyykkisiä muutospaineita ja painotti niiden hoidollisia mahdollisuuksia muun muassa psykoanalyytikko Daniel Sternin Äitiystila -käsitteen kautta. Äitiystilassa vauvaan suuntautumisen lisäksi aktivoituu muun muassa tarve ymmärtää uudella tavalla suhdetta omaan äitiin. Herää myös tarve turvautua hyvältä tuntuviin (iso)äidillisiin hahmoihin omannäköisen äidin identiteetin rakentamiseksi. Tällaiset odotukset ja tarpeet voivat suuntautua myös hoitaviin työntekijöihin. Näiden elämää jäsentävien uusien realiteettien ymmärtäminen, eli enemmän vauvaa ja aikaisempaa vähemmän kaikkea muuta, ja sisäisten muutospaineiden kuuleminen on tuoreen vanhemman psyykkisessä hoidossa tärkeää. Vauvan mieli omassa mielessä Vanhemman mielenterveyshäiriöt voivat ihmisestä riippuen eri tavoin kuormittaa vuorovaikutusta. Nämä vaikutukset liittyvät muun muassa emotionaaliseen läsnäoloon, sensitiivisyyteen vauvan viesteille ja tarpeille, kykyyn pitää vauvan mieli omassa mielessä, vastavuoroisuuden löytämiseen ja sen säätelyyn. Sarkkinen tähdensi, että vanhemman mieli näyttäytyy vauvalle ainoastaan käyttäytymisen kautta. Näimme havainnollistavan videon: https://www.youtube.com/ watch?v=apzXGEbZht0 Tutkimustulokset kertovat tulevan äidin omaan äitiin liittyvien mielikuvien, LIN1602_4-25.indd 19 8.6.2016 9:04:06
• 20 Linkki 2 | 2016 tulkintojen ja käsitysten ennustavan lapsen kiintymyssuhdemallia. Kaikki (vauvan osalta) esikielellinen vuorovaikutus ja virittäytyminen vauvan olemukseen ovat vanhemmalle myös voimakas omaelämänkerrallisen muistamisen virittäjä tässä ja nyt. Juuri intensiivisyytensä vuoksi tilanne avaa hoidollisia mahdollisuuksia ja voi myös auttaa katkaisemaan taakkojen siirtymistä sukupolvelta toiselle. Vuorovaikutushoito toteutuu luonnollisesti vauvan kanssa. Keskeistä siinä on vanhemman omien suhteessaoloon liittyvien odotusten, toiveiden ja pelkojen tietoisempi tavoittaminen ja turvallisempi ymmärtäminen. Tämä voi helpottaa näkemään vauvan enemmän omana itsenään. Myös Sarkkinen piti verkostotyötä tärkeänä perheiden hoitamisessa painottaen siinä aukipuhuttuja tavoitteita ja selkeää työnjakoa eri toimijoiden kesken. Myös koulutuksesta saadusta palautteesta nousi toive ja tarve eri toimijoiden verkostoitumiseen ja yhteistyötapoihin. Sekä lapsiettä aikuispotilaan perheenjäsenten näkökulmien kuulemista ja ottamista mukaan hoitoon pidettiin palautteissa merkityksellisinä ja näitä potentiaaleja ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön tulisikin valjastaa käyttöön. vanhemmuustaidot ja vastaanottokyvyn rajat LIN1602_4-25.indd 20 8.6.2016 9:04:08
• 2 | 2016 Linkki 21 TEKSTI: Taina Tarus, osastonhoitaja ja Eerika Tausa, osastoryhmän päällikkö KUVAT: Anne Ikäläinen Kolmen POOLIN Sihteeripalvelut yksikkö Hyvinkään sairaalassa on vuoden 2016 alusta toiminut kolme poolia sisältävä sihteeripalvelut yksikkö. Akuutti-, vuodeosastoja poliklinikka pooleissa on yhteensä lähes 70 osastonsihteeriä. Muissa sairaanhoitopiireissä tällaista toimintaa on ollut jo pitkään, mutta HUS-alueella toiminta on uutta. T avoitteena uusissa pooleissa on yhteisöllisyyden lisääntyminen, osaamisen laajentaminen, sihteerityön kehittäminen, työtapojen yhtenäistäminen ja henkilöstön liikkuvuuden lisääminen. Poliklinikoilla ja vuodeosastoilla toiminnan kehittäminen painottuu pitkälti hoitotyön ja lääketieteen prosessien kehittämiseen, eikä välttämättä ole keskitytty sihteerityön kehittämiseen. Yhtenäinen sihteerien yksikkö auttaa meitä keskittymään juuri sihteerityön näkökulmasta ilmeneviin haasteisiin ja työn kehittämiseen. Tällä hetkellä ollaan laatimassa tuloskorttimuotoon konkreettinen sihteerityön kehittämisja koulutussuunnitelma tavoitteineen. Yhtenä tärkeänä ensi vaiheen tavoitteena on ollut yhteisten uusien Intranet -sivujen luominen ja sisällön tuottaminen. Johanna Liljanoksa ja Mia Laurila ilmoittautuivat vapaaehtoisesti sivujen luomiseen ja ylläpitämiseen. He ovat tehneet ansiokkaasti yhteistyötä kaikkien yksiköiden osastonsihteerien kanssa. Tällä hetkellä sivuilta löytyvät kattavat, yhtenäiset perehdytysohjeet jokaiselle sihteerille. Heidän toimintansa on ollut uutta tietoa tuottavaa, tavoitteellista, oma-aloitteista ja ammattitaitoista, jonka johdosta heille kummallekin myönnettiin NOPSA-palkkiot jälkimmäisessä kehittämisaamupäivässä. Alkuvuoden aikana on joka yksiköstä kartoitettu muun muassa lähetteen käsittelyn ja muistilistan käytön toimintatapoja. Eri yksiköissä on voinut olla hyvinkin toisistaan poikkeavia toimintatapoja, joita nyt on tarkoitus yhtenäistää. Tarkoituksena on Leanin keinoin vakioida tiettyjä prosesseja, kuten sisäisen lähetteen käsittelyä, jossa tällä hetkellä on ehkä eniten erilaisia käytäntöjä riippuen eri yksiköiden, hoitohenkilökunnan tai lääkäreiden toimintatavoissa. Sihteerityön kehittäminen voi haastaa myös yksiköiden henkilökuntaa uusiin toimintatapoihin. Sihteerin liikkuvuus usean toimipisteen välillä Sihteerit on jaettu yksikössä kolmeen pooliin eri prosessien mukaisesti. Tulevaisuudessa tarkoituksena on, että pooleissa työskentelevät sihteerit hallitsevat kahden tai kolmen työpisteen sihteerityön saman poolin sisällä. Aikaisemmin tilanne saattoi olla se, että jossakin yksikössä voi olla kaksi tai kolmekin sihteeriä sairaana, mutta koska osastonsihteerit olivat ”yksiköiden omia” ei välttämättä sisäistä liikkuvuutta kuitenkaan tapahtunut. Tulevaisuuden toimintatavoiksi on mietitty esimerkiksi osastonsihteeripoolien keskinäisiä pystypalavereja, joissa voidaan yhdessä miettiä, keneltä ja mistä pisteestä saan tänä päivänä apua, miten henkilökunta jakaantuu, kuka on paikalla ja kuka on sairaana, mikä tämän päivän työssä on tärkeää saavuttaa. Jotta edellä kuvattuihin tavoitteisiin päästään ja jotta potilasturvallisuus ei vaarannu, vaatii tulevaisuuden toimintatapa hyvää perehdytystä toisiin toimipisteisiin. Osasta sihteereistä voi tuntua pelottavaltakin lähteä toiseen yksikköön, jossa on uudet työtoverit ja erilaiset toimintatavat. Myös yksiköissä saattaa tuntua turvattomalta, kun ”oma” tuttu sihteeri onkin joku muu. Jokaiselle sihteerille taataan perehdytyspäiviä ja toimintaa vakioimalla pyritään toiseen toimipisteeseen menemistä helpottamaan. Kun yksiköihin tulee uusia sihteereitä perehtymään ja työskentelemään, toivommekin, että otatte avoimin mielin uudet henkilöt teille työskentelemään. Osastonsihteerit ovat edelleen kiinteä osa poliklinikan ja osaston työyhteisöä. Tänä ja ensi vuonna elämme keskellä muutosta niin yksiköissä kuin pooleissa, mutta uskomme vahvasti, että yhtenäinen yksikkö edistää osastonsihteerien osaamisen ja ammatillista kehittymistä, sekä lisää työnhallinnan ja voimaantumisen tunnetta työssä. Sihteeriyksikölle järjestettiin kaksi saman sisältöistä koulutusaamupäivää 18.5. ja 25.5. Hyvinkään sairaalan Luentosalissa. Koulutuksen pääteemoina olivat muutoksen läpikäyminen, Leanaus, DRG -laskutus, tietotekninen kirjaaminen sekä työyhteisöja työhyvinvointiasiat. Syksyllä yksikön henkilökunnalle järjestetään yhteinen työhyvinvointipäivä, jonka tavoitteena on yhteisöllisyyden ja kollegiaalisuuden lisääminen. ? LIN1602_4-25.indd 21 8.6.2016 9:04:09
• 22 Linkki 2 | 2016 Mitä pidit osastonsihteerit 2016 koulutuspäivästä? Jani Hautala Koulutus oli hyvin asiapainotteinen, jota en sinänsä pidä mitenkään huonona asiana. En pidä ollenkaan koulutuksista, joihin on tilattu luennoimaan työhyvinvoinnista joku, joka yrittää väkisin saada leikkien avulla edistettyä työhyvinvointia. Viimeinen osio, jossa Taina Liukkonen luennoi liikkumisesta, oli mielestäni mielenkiintoisin. Kea Akay Eerika Tausa esittäytyi ja oli kiva nähdä hänet ensimmäisen kerran! Oli mielenkiintoista kuulla hänen mietteensä muutoksista ja tulevaisuudesta sekä työyhteisön arvoperiaatteista. Hän sai kivasti luotua mielikuvan valoisasta tulevaisuudesta meille sihteeripoolin työntekijöille. Lean-menetelmästä oli todella miellyttävä kuulla taustoja, eli mistä on kyse. Esimerkiksi 5 minuutin pystypalaveri aamuisin sihteeripoolille olisi aivan mahtava idea ja mielestäni täysin toteutuskelpoinen sovelletusti. Se toisi yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja esimiehen lähemmäs alaisiaan. Myös ongelmien ratkaisu olisi tehokasta, kun esimies ja työyhteisö olisivat fyysisesti kasvokkain eikä sähköpostin päässä. Myös ajatus kehitystiimeistä kuulosti mielenkiintoiselta ja kehityskelpoiselta. Laskutuksen periaatteista oli äärimmäisen mielenkiintoista kuulla ja oppia! Toi itsevarmuutta työntekijänä kuulla, että näillä DRG-asioilla on merkitystä ja ei ole yhdentekevää miten me asiat kirjaamme. Hannele Laitalan osuus oli selkeä ja hyvin tuttuja asioita kertaava. Ajoittain muistinvirkistäminen on paikallaan. Taina Liukkosen osuus oli tuttuun tapaan innostava ja energinen. Aktiivisuusrannekekokeilu oli aivan mahtava, ihanan nykyaikainen tempaus! Kunnon ylläpitäminen ja kohottaminen on nyt trendikästä ja toki oleellista myös työssäjaksamisen kannalta, ja on todella kiva, että asia on otettu esiin näinkin näkyvästi sihteeripoolille. Kymmenen pistettä! Teija Niininen Hyvinvoinnin lähteillä luennon tehtävät ja aktiivisuusmittarin raportti havainnollisti hyvin tapaasi toimia – tunnistaa hyvä päivä. Tästä pidin erityisesti. Kissa-/taukojumppa olisi saanut olla ulkona ½ tunnin mittaisena, joko kahvakuula/keppijumppa vaihtoehtoisesti tai kävelylenkkinä mieltymysten mukaan. Kaizen -taulu Kuvassa osastonsihteerit (vas.) Melinda Jääskeläinen, Seija Rinne, Johanna Liljanoksa, Teija Niininen, Kea Akay ja Jani Hautala LIN1602_4-25.indd 22 8.6.2016 9:04:12
• 2 | 2016 Linkki 23 voitaisiin ottaa käyttöön sihteeripooleissa – kokous näistä esim. 1 x kk = yhteisesti sovittu tapa toimia = seuranta/toteutus puitaisiin sitten näissä kokoontumisissa. Hyvä päivä, mutta olisi saanut olla kokonainen päivä, ei puolikas. Seija Rinne Koulutuspäivästä jäi päällimmäisenä mieleen työhyvinvointikonsultti Taina Liukkosen osuus positiivisessa mielessä. Hannele Laitala kertoi mielestäni sihteereille tärkeitä kirjaamisasioita. Osastonhoitajat Taina ja Tuija vetivät meille hauskan taukojumpan koulutuksen keskivaiheilla. Jokaisessa koulutuksessa pitäisi päästä välillä vähintään seisomaan jos siltä tuntuu. Se siis vinkkinä tuleviin koulutuksiin. Kiitos koulutuspäivästä. Johanna Liljanoksa Päällimmäisenä kehittämispäivästä mieleeni jäivät Lean-toimintafilosofia sekä Kaitzentaulu. Lean-malli toimii hyvänä alustuksena, kun halutaan että kaikki jäsenet toimivat avoimin mielin tähdäten parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Tämä luento sopii kaikille ammattiryhmille lääkäreitä unohtamatta. Kaitzen-taulu olisi hyvä olla joka osastolla ja poliklinikalla jossakin muodossa. Myös sähköistä versiota voisi miettiä onnistuuko. Tauluun laitetaan ehdotukset, joista osa karsiutuu ja osasta tulee työpaikalle uusi toteutuskelpoinen asia. Näin kaikki ideat tulevat talteen ja niistä voi kehittyä uusia toteutuskelpoisia asioita. Taukoliikunta oli hyvin ajoitettu luentojen välissä. Sopii joka luennolle, helpompi istua koko päivä ja pysyy virkeämpänä. Melinda Jääskeläinen Taina Liukkosen Työhyvinvoinnin lähteillä -esitys oli mielenkiintoinen ja meidän pomojen; Tuijan ja Tainan tanssiesitys oli Paras! Näistä tulin hyvälle mielelle. Päivän ohjelma oli hyvä sellaisenaan ja se sisälsi paljon meille sihteereille tärkeitä asioita. Erityisesti Eerikan dia-esityksestä jäi mieleeni ”I want change”… ”I want to change”. Tulevissa kehittämispäivissä toivoisin käsiteltävän henkistä hyvinvointia ja ihmisten välistä yhteistyötä, sillä hyvä työilmapiiri vahvistaa työhyvinvointia. Tyhy-päivässäkin voisi olla joku yhdessä tekemisen teema, vaikkapa päivä SeikkailuSveitissä tai risteily. Toivon, että jatkossa sihteeripalvelut yksikössä käytäisiin avointa keskustelua yhteistä asioista ja toimintaa kehitettäisiin jatkuvasti. Tärkeänä pidän myös sitä, että jokainen sihteeri saa hyvän perehdytyksen työhönsä toiminnan muuttuessa. Sihteeripalvelut yksikön osastonhoitajat Taina Tarus ja Tuija Alaranta LIN1602_4-25.indd 23 8.6.2016 9:04:15
• 24 Linkki 2 | 2016 TEKSTI: Anne Vinkanharju, projektipäällikkö KUVA: Arkkitehtija pääsuunnittelu työyhteenliittymä: Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy, Arkkitehdit Kontukoski Oy Hyvinkään sairaalanmäellä varaudutaan palveluiden tarjoamiseen myös investoimalla Hyvinkään sairaala varautuu vastaamaan tulevaisuuden sosiaalija terveydenhuollon palveluiden haasteisiin investoimalla nykyvaateiden mukaisiin tiloihin sekä hoidon, potilaiden, omaisten, että henkilöstön näkökulmasta. H yvinkään sairaanhoitoalueen kuntien väkiluku on 189 000 asukasta (1/2016). Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 11,2 % vuoteen 2027 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden määrä tulee kaksinkertaistumaan. rokseen aikuisten päivystyksen läheisyyteen. Uudisrakennuksen toiseen kerrokseen yhdistetään alueelliset psykososiaaliset palvelut. Kolmas ja neljäs kerros ovat vuodeosastokerroksia. Neljänteen kerrokseen tulee myös alueellinen psykiatrinen vuodeosasto. Viidenteen kerrokseen tulee infektio-osasto. Hyvinkään kaupungin tavoitteena on yhteiset tukipalvelut Hyvinkään Sairaalanmäellä. Lisäksi myös osa muita alueen kuntia on esittänyt toiveita keskittää päivystyspalveluiden ja tähystystoiminnan ohella myös tukitoimintojen palveluita sairaalanmäelle esimerkiksi välinehuollon, apuvälinekeskuksen ja apteekkipalveluiden osalta. Tukipalvelut (esimerkiksi HUS-kuvantaminen, HUS-Apteekki ja Atek) ovat tästä syystä tehneet omia rakentamiseen liittyviä investointiesityksiä. Leikkaussalien uudisrakennushanke NHG:n (Nordic Healthcare Group) ennusteen mukaan leikkaustoimenpidemäärän ennustetaan kasvavan noin 18 % vuoteen 2027 mennessä, mutta kasvun arvioidaan olevan leikkauskäytäntöjen muutoksen vuoksi maltillisempi. Kevyttä leikkaustoimintaa siirtyy polikliinisiin toimintoihin, Tavoitteena sote-ratkaisuihin sopivat, alueen väestön tarpeen mukaiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut asianmukaisissa tiloissa. HUS:n päivystyspisteiden arviointityöryhmän (pj T. Tunturi) suosituksen mukaan Hyvinkään sairaalassa toteutetaan jatkossakin päivystysleikkaustoimintaa ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä ja synnytystoiminta jatkuu suuren kasvavan väestöpohjan mukaisesti. Hyvinkään sairaalanmäellä on kolme suurta rakennushanketta eri vaiheissa. Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteinen rakentamishanke, leikkaussalien uudisrakentaminen ja vanhan kiinteistön korjaushankkeet. Uuden sairaalan rakentaminen Hyvinkään kaupungin ja HUS:n yhteinen rakennushanke etenee rakentamiseen vielä tämän kevään aikana. Rakennushanke pysyi kustannusarviossa (63,9 milj. €). Uudisrakennus valmistuu suunnitelmien mukaan 8/2018. Pysäköntilaitos valmistui vuoden vaiheessa korvaamaan uuden sairaalan alle jääviä pysäköintipaikkoja ja vastaamaan lisääntyvään pysäköinnin tarpeeseen. Uudisrakennukseen tulevat lasten somatiikan tilat; vuodeosasto, poliklinikat sekä hoitoon liittyvien erityistyöntekijöiden tiloja. Myös lasten päivystykselle on suunniteltu uudet tilat nykyisen terveyskeskussairaalan 1. kerLIN1602_4-25.indd 24 8.6.2016 9:04:17
• 2 | 2016 Linkki 25 mutta vastaavasti vaativampien leikkausten tarve kasvaa väestön nopean ikääntymisen seurauksena. Leikkaustoimenpiteitä on nyt noin 7 300, lisäksi tehdään noin 3 800 anestesiatoimenpidettä (vuosi 2015). Päiväkirurgian osuus leikkaustoimenpiteistä on ollut noin 60 %. Päivystysleikkauksia on kaikista leikkauksista noin 20 % ja v. 2015 päivystysleikkausten määrä kasvoi 16 % edellisestä vuodesta. Hyvinkään sairaala on HUS:n päivystyssairaala, jossa on ympärivuorokautinen leikkauspäivystys ja synnytystoimintaa. Sairaalan roolin oletetaan säilyvän nykyisen kaltaisena myös Sote-ratkaisujen myötä. 70-luvulla valmistuneet leikkaustilat ovat vanhentuneet ja soveltumattomat peruskorjattaviksi. 90-luvulla rakennetut 4 salia ja Leiko-tilat jäävät käyttöön. Uudisrakennukseen tulee 10 salia ja aiemmat kolme erillistä heräämöä korvataan yhdellä nykystandardien mukaisella. Uudisrakennus mahdollistaa merkittävän prosessirationoinnin leikkausyksikön toiminnoissa. Leikkaussalien kustannusarvio on 23,9 milj. euroa. Leikkausosaston uudisrakennus on HUS-hallituksessa ja HUS-valtuustossa hyväksyttävänä kesäkuussa 2016. Leikkaussalien rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2017 ja sen on määrä valmistua 2019. Vuodeosastojen saneeraus Kun nykyiset yksiköt pääsevät muuttamaan uudisrakennukseen saadaan väistötilat nykyisten suurten sisätautien vuodeosasto 3 ja Kirurgian vuodeosasto 4 saneeraukseen. Osastoista 3 ja 4 on tarkoitus tehdä 40 sairaansijan vuodeosastoja. Kaikki huoneet saneerataan yhden hengen huoneiksi. Toiminnallinen suunnittelu on edennyt yhdessä rakentamisen suunnittelun kanssa SAMOS (=Sairaalanmäen osaamiskeskus)hankkeena. Suunnittelua on tehty yhdessä kuntien kanssa pitkäjännitteisesti siten, että saamme sote-ratkaisuihin sopivat, alueen väestön tarpeen mukaiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut asianmukaisissa tiloissa. Tiloissa, joissa on omaisen mahdollista olla mukana läheisensä hoidossa entistä paremmin esimerkiksi yhden hengen potilashuoneiden määrän kasvaessa merkittävästi. Havainnekuva uudesta sairaalasta LIN1602_4-25.indd 25 8.6.2016 9:04:19
• 26 Linkki 2 | 2016 TEHOKKAALLA KUNTOUTUKSELLA PITKÄAIKAISIA TULOKSIA TEKSTI: Minna Kontio ja Kari Hurskainen KUVAT: Sami Perttilä KILJAVAN SAIRAALAN KUULUMISET Kiljavan Sairaala on Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien ja HUS:n omistama alueellinen kuntoutussairaala Nurmijärvellä. Kiljavan Sairaalan ydintoimintaa ja osaamista on vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito. KILJAVAN SAIRAALA OY:N TILIKAUDEN TULOS VOITOLLINEN Kiljavan Sairaala Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Kiljavan Sairaalassa 22.4.2016. Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2015 tilinpäätös ja toimintakertomus, myönnettiin vastuuvapaus hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä tutustuttiin yhtiön ajankohtaisiin hankkeisiin. Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli 8,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto toteutui edellisen vuoden tasolla, kasvun ollessa 0,1 %. Yhtiön tilikauden voitto oli 42 tuhatta euroa. Vuonna 2014 tappion määrä oli 109 tuhatta euroa. Yhtiökokous valitsi yhtiön hallitukseen seuraavat jäsenet: HUS-kuntayhtymä Asko Saari Hyvinkää Krista Silfverberg Hyvinkää Jyrki Mattila, varapuheenjohtaja Järvenpää Erkki Kukkonen Järvenpää Tiina Salminen Mäntsälä Kalevi Heinonen, puheenjohtaja Nurmijärvi Kimmo Behm Nurmijärvi Johannes Haapalainen Tuusula Mauno Lehtinen Tuusula Ulla Rosenqvist K iljavan Sairaalan kuntoutuksen tavoitteena on kuntouttaa potilaat selviytymään kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa. Potilaat tulevat kuntoutukseen pääasiassa sairastumisen, vammautumisen tai leikkauksen jälkeen. Vuoden 2015 suurimmat sairausryhmät olivat edellisten vuosien tapaan aivohalvaus ja muut neurologiset sairaudet, nivelleikkaukset ja lonkkamurtumat sekä selkäsairaudet ja muut tukija liikuntaelinsairaudet, kertoo Kiljavan Sairaalan johtava lääkäri Kari Hurskainen. Keskimääräinen kuntoutusjakson pituus viime vuonna oli 20 vuorokautta. Kuntoutujien keski-ikä oli 70 vuotta. Neljäsosa heistä oli alle 65-vuotiaita ja 10 % yli 85-vuotiaita, jatkaa Hurskainen. Yli 90 prosenttia potilaista kotiutuu Kiljavan Sairaalassa on aloitettu kotiutusseuranta kaikille kuntoutuksessa olleille henkilöille vuoden 2015 alusta. Kuntoutujilta kysytään puolen vuoden ja vuoden ku– Kiljavan Sairaalan seurantatutkimuksen ensimmäinen osa valmistui LIN1602_26-37.indd 26 8.6.2016 8:49:14
• 2 | 2016 Linkki 27 6 kuukauden seuranta (arvot % vastanneista, n=285) 63 27 4 4 1 1 1 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2 Kotiutustiedot (%) aikavälillä 1?6/2015 (n=366) 82 9 2 6 3 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1 Seurannassa suurin osa potilaista asuu edelleen kotona Seurantatutkimus toteutettiin puhelinhaastattelulla ja kirjekyselyllä. Kuuden kuukauden seurantatutkimuksen vastausprosentti oli 78 %. Puolen vuoden seurannassa vastanneista 94 % asui edelleen kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa (kuva 2). Kotiutumisvaiheeseen verrattuna kotona asuvista useampi tarvitsi apua, esimerkiksi kotitai omaishoitoa. Tutkimuksen kotiutumisprosentin perusteella hoito ja kuntoutus on ollut tehokasta. Kaikki eivät vastanneet seurantakyselyyn, joten kotona asuvien osuus saattaa olla todellisuudessa pienempi. Näin voi päätellä, koska iäkkäiden ja huonompikuntoisten sairausryhmissä kotiutumisprosentit ja vastausprosentit ovat pienemmät. Toivommekin jatkossa potilailta ja omaisilta vielä kattavampaa tutkimukseen osallistumista. Lisäksi tutkimus antaa viitteitä ikääntyessä lisääntyvästä avohoidon ja kuntoutuksen tarpeesta. Vuoden seurantatulokset saamme käyttöömme ensi syksynä, jatkaa Hurskainen. Kuntoutuksen tuloksista ajanjaksolla 1-6/2015 on kerrottu Linkki-lehdessä 2/2015. luttua kuntoutusjakson päättymisestä heidän sen hetkistä asuintai hoitopaikkaansa. Seurannan tarkoituksena on selvittää kuinka moni kuntoutujista pystyy jatkossakin asumaan omassa kodissaan hoidon turvin tai ilman. Vuonna 2015 ensimmäisen puolen vuoden aikana puolet potilaista tuli kuntoutukseen kotoa ja puolet sairaaloiden ja terveyskeskusten osastoilta. Kuntoutusjakson jälkeen 92 % heistä kotiutui suoraan kotiin tai kodinomaisiin olosuhteisiin (kuva 1). Loput siirtyivät jatkohoitoon sairaalaan tai terveyskeskukseen. Kotiutustiedot (%) aikavälillä 1?6/2015 (n=366) 82 9 2 6 3 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1 6 kuukauden seuranta (arvot % vastanneista, n=285) 63 27 4 4 1 1 1 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 2 Kuva 1. Mihin potilaat ovat menneet? Kuva 2. Missä potilaat ovat puoli vuotta kuntoutusjakson jälkeen? LIN1602_26-37.indd 27 8.6.2016 8:49:16
• 28 Linkki 2 | 2016 UUTISET TEKSTI JA KUVA: Pirkko Koivisto, Juhani Honkasen avovaimo Terveyskeskussairaalan osastolle 11b lisää potilasviihtyvyyttä Marko Wallin purkaa reippain ottein 40 tuuman TV:tä pakkauksesta Hyvinkään terveyskeskussairaalan osastolla 11b. Apulaisosastonhoitaja Kirsi Stenberg ottaa radioita pois pahvisista pakkauksista. He näyttävät tyytyväisiltä. Osaston potilas Juhani Honkanen oli kiinnittänyt huomiota päiväsalin televisioon, jonka teksti oli kovin pientä ja iäkkäälle potilaalle vaikealukuista. Hän keskusteli ennen kuolemaansa lähihoitaja Marko Wallinin kanssa potilasviihtyvyydestä ja sai kuulla, että osastolla on muitakin saattohoitopotilaita, mutta vain kaksi TV:tä. Viime vuonna yhteinen tuttavamme oli kuollut syöpään sairaalan toisella osastolla. Hänen vanhempansa esittivät hautajaisväelle toiveen, että arkulle laskettaisiin vain yksi kukka ja merkitylle tilille jokainen voisi lahjoittaa summan TV:n hankintaan. Jussi piti menettelyä hyvänä ja ymmärsin, että hänen mielestään voisin toimia samoin. Toimintaohjeet saatiin Hyvinkään kaupungin kirjanpitopäälliköltä. Marko Wallin on toiminut hoitajana vuodesta 2011, ja hänellä on takana pitkä ura asiakaspalvelusta. Hän toteaakin, että hoitotyö on parhaimmillaan asiakaspalvelua. Kirsi Stenberg sanoo, että osasto 11b:llä yhden hengen huoneissa hoidetaan saattohoitopotilaiden lisäksi muun muassa eristyksessä olevia potilaita. Näihin huoneisiin ovat uudet TV:t ja radiot tervetulleita. Juhani Honkanen sai osastolla hellää, hyvää hoitoa ja kuoli osastolla tammikuussa rauhallisesti ja kivutta. Jossain toisaalla samassa sairaalarakennuksessa syntyi maailmaan vauva. Vaimoa lohduttaa, kun hän voi kuiskata miehen valokuvalle, että nyt on päiväsalissa iso telkkari, josta näkyy tekstikin. Terveyskeskussairaalan apulaisosastonhoitaja Kirsi Stenberg ja lähihoitaja Marko Wallin ovat tyytyväisiä lahjoituksiin, jotka otetaan ilolla vastaan. TEKSTI: Ritva Hurskainen, naistenja lastentautien tulosyksikön johtaja KUVA: Anne Ikäläinen Lääkäriliiton kollegiaalisuuspalkinto Hyvinkään gynekologeille Hyvinkään Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksen yhteydessä 13. toukokuuta 2016 luovutettiin Lääkäriliiton kollegiaalisuuspalkinnot erikoislääkäri Matti Rossille ja Hyvinkään sairaalan naistentautien ja synnytysten vastuualueelle lääkärien hyvinvoinnin edistämisestä. Palkinnon tavoitteena on tuoda lääkärikunnan tietoon hyvin kollegiaalisuutta edistänyt lääkäri tai työyhteisö. Tänä vuonna palkitsemiskriteereissä painotettiin hyvinvoinnin edistämistä, sillä Lääkäriliitto viettää hyvinvoinnin teemavuotta, kertoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila. LIN1602_26-37.indd 28 8.6.2016 8:49:19
• 2 | 2016 Linkki 29 UUTISET Huippuesimies Hanna Tapanainen Työhyvinvoinnin huippuesimiehiä ja huippuyksiköitä palkittiin ensimmäistä kertaa helmikuussa järjestetyssä HUS:n työhyvinvointipäivässä. Hyvinkään sairaalan medisiinisessä tulosyksikössä keuhkosairauksien ylilääkärinä työskentelevä Hanna Tapanainen palkittiin tapahtumassa esimerkillisenä ja uudistumiskykyisenä huippuesimiehenä. Palkinnon sai yhteensä 7 esimiestä eri puolilta HUS:a. Huippuesimiesten toiminnassa näkyvät työhyvinvointiohjelman linjaukset, jotka on viety käytäntöön. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman linjaukset toteutetaan esimiehen johdolla. Toiminnassaan esimies vaikuttaa siihen, että henkilöstöjohtamisen tunnuslukujen tavoitteet toteutuvat. Tilaisuudessa palkitut huippuesimiehet saivat kunniamaininnat ja Pentikin lautaset. Muut huippuesimiespalkinnon saajat olivat: HUS-Servis Palvelussuhdeasioiden palveluesimies Tiina Järvinen, Kätilöopiston sairaalan Naistentautien osasto 7:n osastonhoitaja Stina Turkka, HYKS Sisätaudit ja kuntoutuksen johtava ylihoitaja Eija Rissanen, Porvoon sairaalan Kirurgisen vuodeosaston ja poliklinikan osastonhoitaja Eija Pitkänen, Raviolin toimitusjohtaja Pirjo Hakala-Lahtinen ja HYKS Lasten ja nuorten sairauksien osasto K8 osastonhoitaja Katja Taattola. Onnittelut Hannalle! Esimiehessä arvostan avoimuutta sekä sitä, että jo asioiden tai muutosten valmisteluvaiheessa keskustellaan niiden työntekijöiden kanssa, joita mahdolliset muutokset koskevat. Lisäksi arvostan avointa asennetta ottaa vastaan ehdotuksia ja palautetta alaisilta, ja sitä että yritettäisiin katsoa asioita myös toisesta näkökulmasta. Tähän avoimen asenteen hakemiseen liittyen, yritän itse parhaani mukaan olla helposti lähestyttävä myös kiireen keskellä. Esimiehen olisi hyvä opetella delegoimaan vastuuta ja siinä yhteydessä myös oppia hyväksymään, että lopputulos voi olla erilainen kuin alun perin oli itse ajatellut. Tämä delegoiminen liittyy myös siihen, että omasta jaksamisesta pitää muistaa pitää huolta ja alaisten ohjaaminen omaan aloitteellisuuteen on tärkeää, esimies ei voi päättää aina kaikesta. Toisaalta on tärkeää osata ottaa myös vastuuta, yksikön esimiehen on lopulta kuitenkin pidettävä huolta siitä, että tuloksia ja päätöksiä syntyy. Pitäisi olla jonkinlainen kapteeni, joka pitää huolta kokonaisuudesta ja suunnasta, mutta muistaa, ettei melo yksin kajakissaan, vaan ennemminkin soutaa yhdessä muiden kanssa kirkkoveneessä tahtiairona. Hanna Tapanainen, keuhkosairauksien ylilääkäri, Hyvinkään sairaala, medisiininen tulosyksikkö Millainen huippuesimies haluan olla? Hyvinkään sairaalan naistentautien ja synnytysten vastuualueella työskentelee 7 erikoislääkäriä ja 3–4 erikoistuvaa lääkäriä. Ilmapiiri on salliva, ja tyhmiäkin kysymyksiä saa esittää. Työyksikössä on säännölliset aamupalaverit, joissa keskustellaan ja mietitään yhdessä hoitolinjoja. Käytössä on myös konsulttilääkärijärjestelmä, jossa vuorotellen yksi erikoislääkäreistä toimii konsulttina erikoistuville lääkäreille. Perehdytykseen ja jatkuvaan oppimiseen kiinnitetään paljon huomiota. Uudet työntekijät perehdytetään systemaattisesti. Erikoistuvat lääkärit laajentavat pikku hiljaa työnkuvaansa ensin erikoispoliklinikoita seuraamalla ja sitten niitä itsenäisesti pitämällä. – Tarvittaessa opetetaan kädestä pitäen, eikä ketään jätetä koskaan pulaan. Koulutuskokouksia on viikoittain, niin oman yksikön sisällä kuin suuremmassa porukassa, kertoo palkintoehdotuksen tehnyt erikoistuva lääkäri Ninja Savonius. Johtoporrasta kuvaillaan kannustavaksi. Asioista viestitään avoimesti ja työntekijöitä informoidaan ajankohtaisista asioista jatkuvasti. Työajan ulkopuolella vietetään myös yhteistä aikaa mukavan puuhastelun merkeissä säännöllisesti. – Johtajat ovat helposti lähestyttäviä ja aktiivisia. Yhteisöllisyyttä vahvistaa myös se, että yksikön kaikki lääkärit, johto mukaan lukien, tekevät kliinistä työtä ja kantavat osansa päivystystaakasta, Savonius kehuu. Kun työilmapiiri on hyvä ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen, jokainen työntekijä on valmis tarvittaessa venymään ja auttamaan. Potilasaikoja perutaan hyvin harvoin sairastumisten tai yllättävien poissaolojen takia ja vastuualueen talousluvut kertovat tehokkaasta toiminnasta. Hyvä ilmapiiri näkyy myös potilaiden tyytyväisyytenä. – Paras työpaikka ikinä! Töihin on kiva tulla ja töitä on kiva tehdä. Positiivisempaa, kannustavampaa ja yksilöitä työssään paremmin tukevaa työpaikkaa sairaalassa ei voisi kuvitella, Ninja Savonius sanoo. LIN1602_26-37.indd 29 8.6.2016 8:49:21
• 30 Linkki 2 | 2016 UUTISET Uusi opas vapaaehtoistoiminnasta HUS on julkaissut uuden vapaaehtoistoiminta-oppaan, joka on tarkoitettu ensisijaisesti sairaalan vapaaehtoisille. Opas antaa hyvän yleiskuvan vapaaehtoistoiminnan tavoitteista, pelisäännöistä ja organisoinnista HUS:ssa ja on siksi hyvää luettavaa kaikille muillekin vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Oppaan voi lukea kokonaisuudessaan HUS:n intranetistä osoitteesta http://tiimit.hus.fi/palvelut/OLKA/Documents/vet opas 27.4.2016.pdf Jos sinulla on ideoita siitä, miten vapaaehtoistoiminta voisi tukea hoitoyksikkösi potilaita tai kaipaat lisätietoa toiminnasta, voit ottaa yhteyttä potilasoppimiskeskus Soppeen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori paula.lindstrom@hus.fi, p. 050 4287 667. Hyvinkään sairaalan vapaaehtoiset aulaavustajat jäivät pe 27.5. kesätauolle. Toiminta jatkuu 15.8. VAPAAEHTOISTOIMINTA HUS:SSA Opas vapaaehtoiselle OLKA on kehitetty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ja Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n kanssa, Raha-automaattiyhdistyksen tuella Hyvinkään sairaalan kahdelle osastolle kakkukahvit parhaasta influenssarokotuskattavuudesta Fysioterapiaja Ensihoito yksikkö on valittu Hyvinkään sairaalan parhaiksi 100 %:n influenssarokotuskattavuuden osastoiksi. HUS:n johto tarjosi osaston henkilökunnalle kakkukahvit. Onnittelut! Riitta Paajanen osastonhoitaja, Fysioterapia Mitään taikatemppuja tai porkkanoita emme ole asettaneet 100 % influenssarokotuskattavuuden saavuttamiseksi. Yksikkömme työntekijät ovat hyvin vastuullisia työntekijöitä, he huomioivat potilasturvallisuuden myös tältä kannalta. Olemme olleet joka vuosi joko kärjessä tai ihan sen tuntumassa. Yksikössämme seurattiin koko ajan HUS-Totalin kautta yksikkömme rokotuskattavuutta ja jokaisessa viikkokokouksessa kävimme yhdessä läpi kuinka suuri rokotuskattavuus yksikössämme oli ja kuinka moni vielä puuttui täyskattavuudesta. Lisäksi toimme selkeästi esille sen, että jos ei ota rokotusta, joutuu käyttämään influenssaaikana suusuojia ja käsineitä jatkuvasti potilastilanteissa. Anu Miettinen ensihoitopäällikkö, Ensihoito Hiukan teimme ensihoidon vastuulääkärin kanssa töitä asian eteen, jotta saimme ensihoidon aktivoitumaan influenssarokotuksen ottoon. Osallistumisprosentti viime vuosina on tainnut olla alle 20 %. Viime syksynä otimme influenssarokotuksen yhdeksi aiheeksi omilla koulutuspäivillä. Ensihoitajat saivat sanoa influenssarokotuksista positiiviset ja negatiiviset asiat, jotka kerättiin fläppitaululle ja käytiin yhdessä läpi. Paljon oli ennakkoluuloja ja väärää tietoa influenssarokotteen vaikutuksista. Nämä saatiin keskusteltua hyvässä hengessä ja ilman painostusta läpi. Koulutuspäivälle perustettiin myös rokotuspiste, jossa luentojen lomassa sai hakea rokotteen. EHP kiersi myös paloasemilla rokottamassa, jos ei koulutuspäivillä saanut rokotetta. Asenteet muuttuivat selkeästi oikean informaation myötä. Emme painostaneet ketään ottamaan rokotetta, asiallisella keskustelulla saimme ensihoitajat vakuuttumaan influenssarokotteen tarpeellisuudesta. K U VA : M os tp ho to s LIN1602_26-37.indd 30 8.6.2016 8:49:23
• 2 | 2016 Linkki 31 TEKSTI: Mikko Luusalo KUVAT: Anne Ikäläinen, Mostphotos Mikko Luusalo huoltoinsinööri, Lääkintätekniikka 17.5.2016 alkaen Olen koulutukseltani diplomi-insinööri ja asunut Hyvinkäällä 4 vuotta. Aloitin huoltoinsinöörin toimessa Hyvinkään sairaanhoitoalueella 17.5. ja toimipisteeni sijaitsee Hyvinkään sairaalassa. Tehtävänäni on toimia vastuuinsinöörinä lääkintälaitehuollossa sekä vastata huoltotoiminnan kehittämisestä ja toimia lääkintätekniikan edustajana eri projekteissa. Taustanani on monipuolinen teknisen alan kokemus. Aikaisemmat työnantajani ovat olleet Nemko ja Telemerkki. Työtehtäviini Nemkolla kuuluivat sähkölaitteiden turvallisuustestaus ja tyyppihyväksynnät, sekä Telemerkissä erilaiset laadunvarmistuksen tehtävät. Työtehtävät ovat jossain määrin sivunneet lääkintätekniikkaa, mutta uutta opittavaa ja haastetta riittää varmasti pitkäksi aikaa. Tavoitteena uudessa työssäni on varmistaa, että osastot saavat lääkintätekniikalta entistäkin parempaa palvelua ja toimivaa yhteistyötä. On tärkeää, että hyvin toimivalla lääkintätekniikalla hoitavalle henkilöstölle jää paremmat mahdollisuudet käyttää työaika tehokkaasti potilastyöhön. Lisäksi lääkintätekniikan osaamista on tarkoitus ylläpitää ja kehittää siten, että voimme tarjota osastoille tukea laitteiden hankintaprosessista lähtien elinkaaren loppuun asti. Yhteystiedot: puh. 040 7039 083 / sähköposti: mikko.luusalo@hus.fi VAPAALLA Harrastuksiani ovat juoksu ja muu liikunta sekä ilmailu. Työajan ulkopuolella minuun voi siis törmätä esimerkiksi Kytäjän luontopoluilla tai Hyvinkään lentokentällä. Marian Ahlskog-Karhu vastuualuejohtaja, ylilääkäri Hyvinkää Akuutti tulosyksikkö 1.5.2016 alkaen Olen syntynyt Vaasassa, löytänyt Kotkassa syntyneen Karhun ja tehnyt hänen kanssaan pesän Porvoon kupeeseen maaseudulle. Koulutukseltani olen sisätautien gastroenterologi ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri. Olen toiminut Porvoossa päivystyksen, tehostetun valvonnan ja ensihoidon ylilääkärinä. Tuolloin päivärutiineihini kuuluivat tehovalvonnan kierto, päivystyksen seniorina olo ja tämän vuoden alkuun asti ensihoidon vastuulääkärinä toimiminen. Tämän vuoksi olen tehnyt tähystystoimenpiteistä eniten bronkoskopioita ja vuotoskopioita tehovalvonnan potilaille. Kehityshankkeet, joissa olen ollut mukana ja joita pidän mielestäni merkittävimpinä, ovat ensihoidon järjestäminen yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa ja yhteispäivystyksen aloitus reilu vuosi sitten. Nyt minua kiinnostavat hieman isomman talon haasteet ja Hyvinkään sairaala on aina ollut kehityksessä mukana. Odotan, että tässä työssäni pääsen jatkamaan kehitystoimintaa ja harjoittelemaan työnjakoa toisten seniorien kanssa. VAPAALLA Harrastuksista rakkain on palveluskoiraharrastus. Vapaa-aikana minut löytää usein kuusen alta roskiksesta odottamassa, että joku tulee haukkumaan pystyyn. Lisäksi ajoittain pitää päästä härräkän puikkoihin tai soralle päristelemään mopottimella. Perheessämme mopo on karannut käsistä kirjaimellisesti. Tämän lisäksi aina pitää olla joku rakennusprojekti käynnissä; iso tai pieni. Kesämotto: Terassia ei koskaan ole liikaa. TEKSTI: Marian Ahlskog-Karhu KUVAT: Anne Ikäläinen, Mostphotos LIN1602_26-37.indd 31 8.6.2016 8:49:27
• 32 Linkki 2 | 2016 TEKSTI: Pekka ”horrigan” Laitila, kitaristi KUVA: Ulkoinen tahdistin kuva-albumi Nyt sitä ollaan eläkkeellä. Tämä on ollut minulle iso muutos elämässä, vaikka tekemistä on kyllä riittänyt. On ollut mukava muistella menneitä aikoja työn ääressä ja sen ulkopuoleltakin. Kiitos Teille Hyvinkään sairaalan porukoille näistä mukavista muistoista, joita olen saanut itselleni! Bändihommissa jatkan edelleenkin, vaikka ikä tuo siihen mukaan omat juttunsa… Ulkoinen Tahdistin on soittanut bändinä tulevana syksynä kymmenen vuotta ja sitä juhlistaen järjestämme musiikillisen illanvieton loppukesästä Ravintola Harlekiinissa Hyvinkäällä. Suunniteltu ajankohta on 26. elokuuta . Illan ohjelma tarkentuu pikkuhiljaa ja on nähtävissä Ulkoinen Tahdistin Facebook-sivulla. Siellä voit myös ilmoittautua juhliin mukaan. Voit myös ilmoittautua alustavasti sähköpostilla suoraan Pekalle: pekka.laitila@gmail.com . Juhlista löytyy tietoa myös Ulkoisen Tahdistimen nettisivulta: ulkoinentahdistin.com Tule mukaan rentoon meininkiin kanssamme – Tarjolla 10v synttärikakkua! PEKAN Terveiset eläkkeeltä ja Kutsu 10 -vuotissyn ttäreille! LIN1602_26-37.indd 32 8.6.2016 8:49:29
• 2 | 2016 Linkki 33 ? S eikkailu S veitsi Albumi – Huimia Seikkailu elämyks iä yläilmois sa TEKSTI JA KUVAT: Anne Ikäläine n LIN1602_26-37.indd 33 8.6.2016 8:49:35
• T oukokuun viimeisenä lauantaina 200 pientäja suurta seikkailijaa kokivat huikeita ja uskallustakin vaativia elämyksiä Hyvinkään SeikkailuSveitsissä, kun Hyvinkään sairaanhoitoalueen toimintaryhmät Sykkeen Kaikuja ja TyVi-ryhmä järjestivät seikkailupäivän sairaanhoitoalueen työntekijöille ja heidän perheilleen. Seikkailupuistossa sai jokainen haastaa itsensä ja voittaa korkeanpaikan kammonsa puusta toiseen kulkevilla, eri vaativuustasoisilla vaijerija köysiradoilla. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus testailla kädentaitojaan nikkaroimalla linnunpönttö tai hyönteishotelli. Lisäksi luontopoluilla pääsi testaamaan hoksottimiaan tehtävärasteilla tai vaikkapa vaan rauhoittumaan reippailemalla luonnossa. Kaikkein järisyttävimmän elämyksen antoi kuitenkin Suomen huimin, yli 500 metriä pitkä vaijeriliukurata! Seikkailuradoilla ja upeilla luontopoluilla riitti koko päivän vilskettä ja nikkarontipiste oli välillä jopa ruuhkainen. Kaikille löytyi päivän aikana mielekästä tekemistä ja jokainen sai tuntea onnistumisen iloa ja voiton riemua omien pelkojensa voittamisessa. Päivä oli erittäin onnistunut ja samanlaisia tapahtumia toivottiin enemmänkin järjestettävän! Tässä pieni kuva-albumi muistoksi päivän tapahtumista. Sydämellinen Kiitos kaikille tapatumaan osallistuneille! Sykkeen Kaikuja ja TyVi-ryhmä ”Tänne on tultava vielä uudellee n! ”Huik eaa, aivan mahta va päivä ! 34 Linkki 2 | 2016 LIN1602_26-37.indd 34 8.6.2016 8:49:49
• ”En olisi uskonut, että pystyn tähän! ”Tällaisia tapahtumia lisää, aivan huippua! ”Voiti n itseni, voitin pahim mat pelko ni, Jipiii! ”Näinkin kokeneelle kiipeilijälle löytyi pahoja paikkoja! 2 | 2016 Linkki 35 LIN1602_26-37.indd 35 8.6.2016 8:50:12
• 36 Linkki 2 | 2016 Kivunhoidon menetelmät hoitajan näkökulmasta sisätautien vuodeosastolla Menna, Sari; Mättö, Maarit 2016. Laurea amk Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201603163251 Tulehdukselliset suolistosairaudet: potilasohjaus ja sen kehittämistarpeet Tarvainen, Ria 2016. Laurea amk Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201603082966 Lonkkamurtumapotilaan leikkaukseen pääsyn viive ja siihen vaikuttavat tekijät Ruuska, Heidi 2015. Laurea amk Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2015112718248 Hoitajien kokemuksia vastasyntyneen ja vanhempien välisestä ihokontaktista lastenosastolla Holmqvist, Nea 2016. Laurea amk Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201604073968 Työaika-autonomian vaikutus työhyvinvointiin Hyvinkään sairaalan kirurgisella vuodeosastolla Helander, Sanna; Viitala, Annika 2016. Laurea amk Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-201603103064 Valmistuneet opinnäytetyöt 2016 Hyvinkään sairaanhoitoalueella tehdään noin 25 opinnäytetyötä vuosittain. Valmistuneet opinnäytetyöt ovat joko ammattikorkeakouluissa tehtäviä opinnäytetöitä (amk tai YAMK) tai yliopistossa tehtäviä kandidaatin tai maisterin tutkintoon johtavia opinnäytetöitä. Valmistuneet opinnäytetyöt löytyvät sähköisinä Theseus.fi tai yliopistojen sähköisestä tutkielmat-sivustoilta. LIN1602_26-37.indd 36 8.6.2016 8:50:12
• 2 | 2016 Linkki 37 AY-ASIAA Tuulahduksia Hyvinkäältä ja Kellokoskelta kesän kynnyksellä 2016 H yvinkään sairaalan ruokahuolto siirtyi 3.2.2015 alkaen Ravitsemuspalvelut Oy:n hoidettavaksi vaiheikkaan prosessin jälkeen. 6.2.2013 on jo allekirjoitettu Ravitsemuspalvelut Oy:tä koskeva osakassopimus Hyvinkään kaupungin ja HUS-kuntayhtymän välillä. Henkilöstön odotukset olivat erilaiset alkulupausten jälkeen. Henkilöstölle oli kerrottu, että he siirtyvät vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti. Yllätyksenä kuultiin, että oli päätetty perustaa osakeyhtiö ja kaikki työntekijät hakevat omaa työpaikkaansa. Työntekijöiden lukumäärä oli pienenpi kuin alkusuunnitelmassa. Vaikutus oli tyrmäävä ja epävarmuutta aiheuttava. Jos työtekijä ei tullut valituksi niin Ravioli takasi työpaikan muista yksiköistä. Alkuvaikeuksien jälkeen henkilöstö on sopeutunut nykyiseen tilanteeseen ja ruokaa tehdään noin 9 000 annosta entisten noin 1 200 annoksen sijaan. Ennen toiminnan käynnistämistä tehtiin keittiölaajennus ja uusittiin keittiökoneita. Näin pystytään tekemään ruokaa Hyvinkään kouluille, terveyskeskukseen, päiväkoteihin ja sairaalan potilaille sekä henkilökunnalle. Yhtiön tuotanto perustuu uudenlaisiin tuotantomenetelmiin (cook & chill, hotfill), jotka vaativat vankkaa erityisosaamista. Tässä tarkoitetaan kylmävalmistusta, jossa ruoka tehdään etukäteen, jäähdytettään ja lämmitetään tarjoilupäivänä. Vankalla ammattitaidolla ja osaamisella on selvitty uusista haasteista. Mutta eivät muutokset tähän lopu, vaan sopankeitto jatkuu Kellokoskella Aurinko paistaa huhtikuisella taivaalta ja kevät tekee tuloaan. Synkän varjon jätti viimesyksyinen HUS:n johdon päätös siirtää Kellokosken sairaalan toiminnot Helsinkiin, joten auringon lämpö ei tunnu niin mukavalta kuin sen kuuluisi tuntua. Kaikesta huolimatta arki jatkuu vielä Kellokosken sairaalan toiminnoissa ja me työntekijät joudumme hyväksymään epätietoisuuden olotilan osana työnkuvaamme. Kellokosken sairaalan toiminallisen kuntoutuksen työtoiminnat jatkuvat toistaiseksi entiseen tapaan ja potilailla on mahdollisuus saada motivoivaa ja kuntouttavaa toimintaa hoidon tueksi. Iso muutos työtoiminnoille on se, että tämän vuoden aikana Hyvinkään sairaanhoitoalue ottaa avokuntoutujat pois Kellokosken työtoiminnoista ja järjestää heille ryhmätoimintaa omalla alueellaan. Tulevaisuuden suunnitelma työtoimintojen suhteen on avoin. Johdon taholta on todettu, että potilaat tarvitsevat toimintaa kuntoutumisensa tueksi sairaalahoidon aikana, mutta millaista, se onkin suuri kysymys. Johdon taholta on esitetty suunnitelmia, että ohjaajat siirtyisivät toteuttamaan kulttuurista ohjaustoimintaa osastojen potilaille ja toisaalta on esitetty, että jonkinlaista työtoimintaakin tarvitaan. Suunta kuitenkin viime aikoina on ollut, että eläköityvien ohjaajien tilalle ei ole palkattu enää uusia ohjaajia, vaan virkapohjat on muutettu toisenlaiseen käyttöön. Edessä ovat siis suuret muutokset. Nämä kokonaisuudet, työnkuvan muuttuminen, epävarmuus työpaikan sijainnista ja sen säilymisestä, saavat monet työntekijät miettimään työnsä mielekkyyttä jatkossa. Nyt onkin jo Kellokoskella havaittavissa aivoja taitovuotoa eli työntekijät hakeutuvat pois HUS:n epävarmasta työilmapiiristä toisiin työpaikkoihin. Toukokuussa henkilökunnan infotilaisuudessa kuulimme lisää Kellokosken sairaalan lopettamisen suunnitelmista. Viimeisimmän tiedon mukaan uuden psykiatrisen sairaalan rakentaminen Helsinkiin on noussut vahvaksi vaihtoehdoksi ja mahdollisen uuden sairaalan rakentaminen alkaisi aikaisintaan 2021. Hyvinkäälle rakennettavaan laajennusosaan siirtyvät vuonna 2019 Hyvinkään sairaanhoitoalueen potilaat, jonka jälkeen Kellokoskelle jää noin 100 potilasta. Mutta niin kauan kuin voimme, nautimme Kellokosken kauniista ympäristöstä ja mahdollisuudesta tarjota monipuolista toiminnallista kuntoutusta sairaalamme potilaille. Keski-Uudenmaan sairaalahenkilökunta JHL ry LIN1602_26-37.indd 37 8.6.2016 8:50:12
• 38 Linkki 2 | 2016 Kuuma-kuntien pienet, mutta urheat hobitit ovat heränneet ja alkaneet valmistautua tähän eeppiseen taisteluun sosiaalija terveydenhuollon alueellisen itsehallinnon puolesta. Keski-(Uuden)maan sote-projektissa varustaudutaan tähän taisteluun jo kiivaasti omia suunnitelmia luoden, vaikka lakitekstit ja muut tarkemmat ennusmerkit vielä puuttuvat. Konsultit, nuo nykyajan viisaat haltijat, ovat tehneet taikojaan ja laskeskelleet tulevaisuuden näkymiä ja kustannusten kasvu-uria. Poliittiset päättäjät ja kuntien talousjohtajat vapisevat pelosta ja epätietoisuudesta, kun Sote-uudistuksen tummat pilvet kerääntyvät muuten niin aurinkoisen ja vehreän Keski-(Uuden)maan päälle. Veroprosentin nosto uhkaa ja vaalitkin lähestyvät, kaikki katastrofin ainekset ovat siis ilmassa. Toisaalla vaanivat yksityissektorin örkit vaatien omaa osaansa saaliista. Valinnanvapaus kaikille kaikkeen ja raha seuratkoon potilasta vaikka maailman ääriin veroparatiiseihin asti. No, ehkä potilaan ei tarvitse ihan niin pitkälle matkata, mutta kuitenkin pidemmälle kuin kukaan on miesmuistiin terveytensä takia joutunut matkaamaan. Sillä kaiken keskittäminen entistä suurempiin yksiköihin eli yliopistollisiin keskuslinnoituksiin on ainoa tapa turvata laatu, ja riittävän suuri rahavirta opetukseen ja tutkimukseen. Ja kaikista nykyajan arvoista tärkein, magneettisairaala-status, se on turvattava hinnalla millä hyvänsä! Siispä sitä, mitä eivät yksityissektorin örkit onnistu viemään, kuten synnytykset ja syöpähoidot, sen vieköön yliopistollinen keskusimperiumi yhteisen (=keskusimperiumin) edun nimissä. Ja menköön laboratoriot ja röntgenit myös, sillä eihän niin voimakkaita taikakaluja voi tavallisen alueellisen soten käsiin jättää. Ties mitä vahinkoa tuollaiset ihmekojeet osaamattomien käsissä voisivat aiheuttaa. Ehkä jopa toimivia hoitoketjuja ja kansantaloudellista säästöä! Tai, mikä pahinta, potilastyytyväisyyttä! Asiakaslähtöisyys, tuo hirveä kirosana, se on kirjattu tulenkatkuisin kirjaimin myöskin sille kiellettyjen sanojen ja karmeimpien kirousten listalle, jota myös HUSin strategiaksi kutsutaan. Tuo kirous on poistettava Keski-(Uuden)maan päältä kaikin keinoin! Ei saa olla asiakkaalla helppoa, ei saa antaa potilaalle niitä palveluja, joita potilas haluaa. Ei ainakaan silloin, kun hän haluaa eikä ainakaan liian lähellä kotia. Sillä jos potilaalle antaa hyviä palveluja, se on sama kuin antaisi Hyksille osan Kellokoskesta, se haluaa kohta kaiken! Synkistä pilvistä huolimatta, aurinkoista kesää kaikelle Keski-(Uuden)maan kansalle sekä onnea ja menestystä taistelussa itsenäisyyden ja ihmisyyden puolesta! Pikku-Kalle Reppuli Taru Terveydenhuollon Herrasta Taistelu Keski-(Uuden)maan Sotesta on alkanut. Erikoissairaanhoidon valtiaan Sauronin… eiku Lindenin tulenhehkuinen silmä katsoo Meilahden tornista tänne Keski(Uuden)maan reunamille ja haluaa laajentaa HYKSin yliopistollisen yksinvaltiuden imperiumin koskemaan koko entistä Erva-aluetta eli nykytermein yhteistoiminta-aluetta. PikkuKalle Ps. Pikku-Kallen isoveli perusti sote-asioihin erikoistuneen konsulttitoimiston. Kun ensimmäinen asiakas saapui, Kallen veli ilmoitti, että kysymyksiin vastaamiset maksavat sitten tuhat euroa kappaleelta. -Eiköhän tuo ole vähän liian kallista, asiakas ihmetteli. -Onhan se. Mikä olikaan seuraava kysymyksenne? KUVA: Mostphotos LIN1602_38-40_pakina ym.indd 38 8.6.2016 8:55:24
• 2 | 2016 Linkki 39 RESEPTI LÄHTEET: tinskunkeittiossa.blogspot.fi, www.valio.fi KUVAT: Anne Ikäläinen Aurajuustotäytteiset jalapeno poppers’it jalapenoja (pulleita) aurajuustoa (mahdollisimman pehmeä) pekonia • Leikkaa jalapenon kovera kylki halki. Näin siksi, että juusto pysyy paistaessa paremmin sisällä. • Rapsuttele pienellä terävällä veitsellä siemenet pois. • Leikkaa aurajuustosta pieniä siivuja ja työntele sormin juusto jalapenon sisään. • Kiepauta pekoni venyttämällä pari kierrosta tiukasti jalapenon ympärille. Puolikas pekonia yleensä riittää. • Voit varmistaa pekonin kiinnipysymisen työntämällä cocktail-tikun jalapenon läpi. • Kypsennä poppers’it grillissä tai paista uunissa halkaistu puoli ylöspäin 225 -asteessa n. 10–15 minuuttia. Vinkki: Tee herkempisuisille poppers’it pienistä minipaprikoista. Jalapenot ovat tulisia! Grillatut parsat ja vaahdotettu tuorejuusto 1 nippu tuoretta parsaa vettä, merisuolaa, ripaus sokeria Vaahdotettu tuorejuusto 1 rasia (200g) maustamatonta tuorejuustoa 50 g parmesaania mustapippuria myllystä • Vaahdota tuorejuusto sähkövatkaimella, kunnes se on kuohkeaa ja kiinteää. • Sekoita joukkoon hienoksi raastettu parmesaani ja mustapippuri. • Poista parsoista puumaiset kannat ja kuori tyviosat. • Kiehauta vesi, suola ja sokeri. • Käytä sen verran vettä, että parsat juuri ja juuri peittyvät. • Esikypsennä parsoja noin 3 minuuttia. Valuta. • Aseta viisi parsaa vierivireen leikkuulaudalle. • Pujottele muutama grillivarras parsojen läpi. Voit myös grillata parsat halsterissa. • Grillaa parsoja grillissä pari minuuttia. • Käännä ja grillaa toista puolta vielä noin minuutti. Tarjoa vaahdotetun tuorejuuston kanssa lämpimänä alkupalana tai pääruoan lisukkeena. LIN1602_38-40_pakina ym.indd 39 8.6.2016 8:55:30
• Kuva: Anne Ikäläinen Aurinkoista ja lämmintä kesää kaikille Linkin lukijoille toimitusLIN1602_38-40_pakina ym.indd 40 8.6.2016 8:55:33