KOEAJOSSA Arctic Cat 700 TRV Diesel traktorimönkijä NRO 3 | 2013 | 7,90 € ATV-LEHTI MÖNKIJÄ T E N S I E S IT E LYSSÄ 2014 N E S K I R A L O P LIT UUTUUSMAL NI KSEJÄ MÖNKIJÄN KUNNOSSAPITOON A S S O J A E KO 0 X-TP 0 0 1 r e d n la t u ijä Can-Am O Tracker k n ö m li e k s u M oto 800 4x4 s Polaris Touring 550 XP T3 M F C e id s y b Side toriuutuu XP 900 k r a e r g t n n a e R in is a r k la Kaksipaik oimalaitos Po v a v a t t u t is Rinnakkain Polaris RZR 800 Turbo u Supermodatt www.monkija-lehti.fi PAL.VKO 2013-44 +!4;>B85”GGKEEI! #OQXNo 533711-1303 MAAILMAN NOPEIN LASTEN MÖNKIJÄ POLARIS OUTLAW 90 – NOLLASTA KAHDEKSAANKYMPPIIN ALLE VIIDESSÄ SEKUNNISSA! OLLI KOSKE L MENEST YKSEKÄASN EM-TAIVAL HAASTATTELUSSA ATV-CROSSIN TUORE KASVO LAU R I PE LLON PÄÄ
RangeR - ota myös kaveRisi mukaan! - tilavasti, mukavasti ja tuRvallisesti! ww w.t m n e t .f i Polaris Ranger Diesel TESTIVOITTAJA! Tekniikan Maailma 8/13 Lavamönkijät-vertailu 90 9 9 S JOu € TAR RangeR 400 HO (455 cM 3) 4x4 TARJOuS 9 990 € (Myös eUT sH. 12 990 €) RangeR 500 eFI 4x4 (eUT) sH. 13 990 € RangeR 800 ePs 4x4 (eUT) sH. 18 990 € RangeR dIeseL 4x4 (eUT) sH. 18 990 € RangeR ev 4x4 (eUT) sH. 14 990 € (hinta ei sisällä akkuja sh. alk. 3 290 €) PolaRis.Fi RangeR xP 900 ePs 4x4 (eUT) sH. 22 290 €
2014 UUTUUS! POLARIS RZR XP 1000 EPS RALLIIN, JÄÄRADALLE, SEIKKAILUUN, HARRASTUKSIIN 107 hp hP RZR XP 1000 EPS on maailman tehokkain tehdasvalmisteinen mönkijä, joka antaa ralliautomaiset ajo-ominaisuudet ja mönkijälle ennennäkemättömän suorituskyvyn. • Markkinoiden nopein: 107 hv, 0-80 km/h 5.3 s • Uusi rallicross-iskunvaimennus • Uusi automaattinen High Performance Racing -etulukko LOPUT 2013 vm. RZR XP 900 EPS LE NYT 19 990 C +tk sh. 21 490 C +tk • Uusi runko, uusittu jousitusgeometria • Uusi racing-ergonomia (kuppi-istuimet, ajoasento ym.) • Uudet 29-tuuman Maxxis Big Horn -renkaat lisätietoja, kuvia ja videoita: /PolarisMonkijat polaris.fi
SISÄLTÖ Nro 3/2013 MÖNKIJÄ-LEHTI Mönkijöitä ...................................................................................... 11 Ensiesittelyssä Polariksen 2014-uutuudet 14 Koeajossa Can-Am Outlander 1000 XT-P 18 Esittelyssä miljoonapaljon modattu Polaris RZR 800 26 Koeajossa Arctic Cat 700 Diesel T3 30 Koeajossa CF Moto 800 4x4 EFI IRS Tracker 34 Koeajossa Polaris Ranger XP 900 EPS LE 38 Ajettu: Polaris Sportsman Touring 550 EPS T3 52 90-kuutioinen Polaris Outlaw viidessä sekunnissa kahdeksaankymppiin! Kisaextra ........................................................................................ 44 ATV-motocrossin SM-sarjassa tiukkaa taistelua 46 Haastattelussa crossikauden väriläiskä Lauri Pellonpää 50 Olli Koskela metsästää EM-pronssia Tekniikkaa ..................................................................................... 57 Niksejä: Miten pidät mönkijän kunnossa! s.14 Palstat ............................................................................................ 06 Pääkirjoitus 08 Intro 42 Mönkijä-lehden tilauslomake 62 Roiskeet – kisoja ja tapahtumia 67 Seuraavassa numerossa s.46 s.18 MÖNKIJÄ-LEHTI | 4 SISÄLTÖ
-kun et tyydy tavalliseen- ARCTIC CAT 700 DIESEL TRV Markkinoiden ainoa DIESEL EU-traktori Hinta: 12 900 € +toimituskulut ! A S S I O J A N E E V L A T U n uusiin VARAUD ketti kaikkii ctic -talvipa upan päälle. r A m a e T t y N nkijöihin ka ö m t a C ic t Arc Kuvassa oleva laite erikoisvarusteltu. PAKETTI SISÄLTÄÄ: • PUSKULEVYSARJAN (PIKA- TAI POHJAKIINNITTEINEN) • KÄDEN- JA PEUKALONLÄMMITINSARJAN • KÄSISUOJAT • ETULAUKUN Maahantuoja: 1151€ Kampanja on voimassa 1.9.2013 alkaen ja päättyy 31.12.2013. Kampanja koskee ainoastaan uusia laitetilauksia (paitsi 90` sekä Wildcat-mallistoa) eikä sitä voida yhdistää muihin kampanjoihin. PIDÄTÄMME OIKEUDEN MUUTOKSIIN. www.arcticcat.fi www.sumeko.fi EDUN ARVO VÄHINTÄÄN Arctic Cat Finland myös Facebookissa Arctic Cat -tuotteita nyt verkkokaupasta! www.dreamz.fi
PÄÄKIRJOITUS Nro 3/2013 TIEDOTTEITA TUUTIN TÄYDELTÄ lipa kerran yleisasiantuntija, joka tiesi kaikista maailman asioista jotain. Lopulta hän tiesi niin paljosta niin vähän, ettei tiennyt oikeastaan mitään. Erilaiset sähköisen tiedottamisen mahdollisuudet uhkaavat tehdä saman koko ihmiskunnalle. Tietoa tulee niin paljon, ettei sitä pysty käsittelemään. Tärkeä ja mielenkiintoinen asia hukkuu turhanpäiväiseen tekstisaasteeseen! Sosiaalisen median lisäksi tämän päivän villitys on tiedottaminen sähköpostilla. Kustannamme RideMediassa useaa harrastelehteä ja toimitukseen tulee päivän aikana järjetön määrä täyttä soopaa. Yksistään Suomessa on meiliryöpyn määrästä päätellen toistakymmentätuhatta tiedottajaa, jotka suoltavat tekstiä ilman todellista sisältöä. Osasyyllinen tähän infoähkyyn yy yy O MÖNKIJÄ-LEHTI ovat myös lehdet ja nettisivut. Monet julkaisevat kaiken saamansa tekstin sanasta sanaan virheineen. Suomalainen moottoripyörämedia näyttää olevan todellinen turhan tiedon äänitorvi. Kun joku RR-tiimi julkaisee tiedotteen, jossa kerrotaan että pyörien katteet ovat nyt punavalkoiset, kun ne ennen olivat valkopunaiset, sama teksti löytyy muutaman minuutin kuluttua ainakin viideltä nettisaitilta. Tai kun keskitason motocrossari kertoo vaihtavansa hollantilaisesta ilmanputsarimerkistä belgialaiseen, sekin on uutinen! Kotimaisia kilpamoottoripyöräilijöitä voi pitää myös esimerkkinä siitä mihin yletön tiedottaminen johtaa. Ennen kisaa kerrotaan turhaa lööperiä, jonka sanoma on, että kyseinen kuljettaja valmistautuu tulevaan viikonloppuun suurin tavoittein. Onpa mielenkiintoista! Kilpaurheilussa tärkeintä ovat kuitenkin tulokset. Niiden tiedottaminen on se tärkein asia, samoin tulosten taustoittaminen vaikka kuskin omin sanoin. Hyvä tarina saattaa ylittää uutiskynnyksen myös valtamediassa. Ääriesimerkki on enduro, jossa suomalaiset ovat olleet maailman huipulla jo vuosia. Tänä vuonna ei tavoitella mestaruuksia, mutta silti tulossa on ehkä kaksikin MM-mitalia. Menestyksestä huolimatta tiedotteiden uutiskynnys päivälehdissä ylittyy vain harvoin, koska sanoissa ei ole sisältöä. ATV-motocrossissa Olli Koskela on tekemässä historiaa, kun hän toivottavasti ottaa EM-sarjassa mitalin. Ollin taustajoukot tekevät usealla saralla hyvää työtä ja joka kisan jälkeen tulee asiallinen tiedote. Mönkijä-lehden sivuilla Ollin menestystä tietysti seurataan, mutta miehen nimi olisi hienoa saada myös tavallisen kansan tietoon. Luulisi ainakin Suomen Moottoriliitosta löytyvän suhteita televisioon, jotta Olli ja ATV-motocross esiintyisivät Urheiluruudussa tai Suomen parhaassa sporttiohjelmassa FST:llä. Hehkuttaisi lajia vaikka sillä, että moisilla tykinlaveteilla ylipäätään ajetaan motocrossia ja kaiken lisäksi kovaa ja korkealla! Tuumii J. Helminen MÖNKIJÄ-LEHTI Toimituksen osoite: PL 34, 01901 Nurmijärvi Puh: (09) 8789 2400 Sähköposti: toimitus@monkija-lehti.fi Käyntiosoite: Otsotie 4, 01900 Nurmijärvi Ilmoitusaineistot: aineistot@ridemedia.fi Päätoimittaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 6 Toimituksen sihteeri: Virpi Hyökki virpi.hyokki@ridemedia.fi Avustajat: Olli Autonen Antti Mikkola Ari Eloluoma Sami Jaakola Joni Helminen Ulkoasu: Pekka Keskinen pekka@luonne.net Ilmoitusmyynti ja markkinointi: Markkinointitoimisto Sinisilta Ossi Sinisilta PL 36 13721 Parola Puh. (03) 671 5474 Fax: (03) 671 5057 ossi.sinisilta@ridemedia.fi Kustantaja: RideMedia Oy Toimitusjohtaja: Jukka Helminen jukka.helminen@ridemedia.fi Painopaikka: SP-Paino Oy, Nurmijärvi ISSN 1796-8968 Mönkijä-lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2013: touko-, heinä-, syys- ja lokakuussa. Tilaushinnat: kestotilaus 28 e, määräaikainen tilaus 30 e. PÄÄKIRJOITUS
Koeajossa tehon ja ajo-ominaisuuksien suhteen paras maastomönkijä Can-Am Outlander 1000 X-TP. Stunttiapina: Jii. Helminen. Kuva: Olli Autonen Mönkijä-lehti | 9
Polaris ei pitkään katsellut sivusta kun Can-Amin Maverick röyhisteli side by side -luokan tehokunkkuna. Amerikkalaisvalmistaja täräytti pöytään tonnisen moottorin, josta irtoaa vakiokunnossa 107 hevosvoimaa. Mönkijäpuolen uutuus on muokattuun Sportsman Classic-runkoon istutettu 570-kuutioinen moottori. POLARIS 2014 SUPERTEHOKAS SIDE BY SIDE JA UUSI 570 MÖNKIJÄ Mönkijä-lehden työryhmä | Kuvat: Polaris Pikaisella silmäyksellä RZR XP 1000 näyttää samanlaiselta kuin XP 900. Isomman moottorin lisäksi mitat ovat kuitenkin kasvaneet. XP 1000 on pidempi, leveämpi ja joustoa on enemmän. Takapään joustomatka on peräti 46 senttiä ja edessä 40 senttiä. Lisäsäiliölliset kaasuiskarit ovat Walker Evansin käsialaa ja progressiiviset jouset ovat kaksiosaiset. Putkirunko on myös muotoiltu uudestaan jäykkyyden lisäämiseksi. Jarrulevyjen halkaisija on 248 milliä, joten hidastuvuus on kiihtyvyyden lisäksi kunnossa. Ohjaamo on kasvaneiden mittojen ansiosta tilavampi. Penkeissä on nyt etäisyyden säätö ja kuskin suojana on pienet ovet. Lisääntyneiden tehojen takia etuperä on vahvistettu. Vakiovarustukseen kuuluu progressiivisesti nopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostin. Hiukan vajaat 1000 kuutiota ja 107 hevosvoimaa on saatu työnnettyä pieneen pakettiin. Turbolla padasta on otettu jo noin 200 hevosvoimaa. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 11
POLARIS 2014 900-kuutioinen kaksipyttyinen ProStar-moottori esiteltiin RZR XP-mallissa kolme vuotta sitten. Jo esittelyssä kerrottiin että Polaris voi helposti tehdä omaa valmistetta olevasta padasta helposti useita eri versioita. Yksimukinen 570-kuutioinen moottori on siis jatkumoa projektille. Tehoa ruiskulla ruokitusta voimalaitteesta otetaan 44 hevosvoimaa. Polaris teki yllätysvedon laittamalla omaa valmistettaan olevan 570-kuutioisen ”puolikkaan” ProStar-moottorin Classic-mallin runkoon. Edessä on siis McPherson-tyylinen tolppakeula. Runkoa on kuitenkin muokattu ja kapean moottorin ansiosta myös penkki on kapeampi. Edessä on rakenteita modattu, jotta sekaan on saatu sopimaan EPS-ohjaustehostin. Scramblerista tulee uusia hienoja värejä. Tämä sininen on maukkaan näköinen paketti. Scramblerissa ja kaikissa muissakin Polariksen EPS-malleissa ohjaustehostin on progressiivinen. Sen teho siis vähenee kun vauhti lisääntyy. MÖNKIJÄ-LEHTI | 12 Sportsman 570 EFI EPS on tarjolla myös kaksipaikkaisena Touring-mallina. Sekä lyhyestä että pitkästä tulee Suomeen myyntiin myös traktorimalli. Sportsman XP 850 ja 550 saavat samanlaisen kantavamman ja myös nopeaan ajoon paremmin sopivan takaripustuksen, joka esiteltiin ensin 850 Scramblerissa. XP 850 LE on erikoisversio, jossa on vakiona Foxin lisäsäiliölliset pikasäädettävät iskarit. Se kuuluu samaan maasto-sporttien sarjaan kuin Can-Amin Foxeilla terästetty Outlander 1000 X-TP. LE-mallin kuuluminen Suomen tuontiohjelmaan on vielä avoinna. POLARIS 2014
Onko jumiin jääminen osa seikkailua? Meidän mielestämme ei. Mönkijällä pääsee nyt paikkoihin, joiden olosuhteet olisivat renkaille liikaa. Kulkee reittisi sitten lumella tai mudassa, Camoplast–telasarjat mahdollistavat vaivattoman liikkumisen maastossa kuin maastossa, ympäri vuoden. Suosittelemme, että otat GPS:n mukaan jo koeajolle. Camoplast-tuotteet löydät hyvinvarustetuilta jälleenmyyjiltä. Tarkemmat tiedot osoitteissa www.duell.fi/kauppiaat Mönkijä0411_Camoplast v0.1.indd 1 22.8.2013 9.42
KOEAJOSSA Can-Am Outlander 1000 XT-P Mönkijä-lehden työryhmä | Kuvat: Olli Autonen, Jukka Helminen ocky Balboan sadannen titteliottelun jälkeen Stallone palasi taas John Rambon rooliin. Viidennessä Ramboelokuvassa seikkailtiin Lapissa. Eversti Trautman käytti leffassa suhteitaan ja lainasi BRP:ltä Rambolle kulkupeliksi tonnisen Outlanderin! Tehtävänä oli vapauttaa Hullun poron portsari turistijoukon kynsistä! Kuudennen Rambo-elokuvan tapahtumapaikkana on Viro. Ahvenanmaa itsenäiseksi-liike ja Saarenmaan vapautusrintama pitävät panttivankinaan Suomen Jääkiekkoliiton johtoryhmää, joka oli Hallis-Hjarkimon kanssa Kuresaaressa neuvottelemassa KHL-areenan rakentamisesta kaupunkiin. Rambon tehtävä on varmistaa panttivankien pysyminen kaltereiden takana ja muuttaa hallin käyttötarkoitus Snowcrossiin sopivaksi. Rambon Outlander X-TP:ssä on 20-metrinen snorkkeli, joten sillä voi ajaa meren pohjaa pitkin Helsingistä Saarenmaalle. Jousitus on vahvistettu, joten takaritsille voi laskeutua Apache-helikopterilla. Aseistuksena on kaksi 30 mm tykkiä ja neljä rakettiasemaa. Tuplaturbolla tehoa saadaan 670 hevosvoimaa. Panssarivaunun ammuksen kestävät erikoisrenkaat ovat 50-tuumaiset ja R MÖNKIJÄ-LEHTI | 14 maavaraa on toista metriä. Erikoisvarustellun Outlanderin lisäksi Rambolla on tietysti myös kuuluisa puukkonsa. Sen kahvassa on kalavehkeiden lisäksi koottava kenttäsairaala, moottorisaha, kirves, minimopo ja 200-hevosvoimaisella perämoottorilla varustettu kumivene. BRP on luvannut että pääsemme testaamaan Rambon Outlanderia heti kun kuvaukset ovat päättyneet vuonna 2024. Tässä jutussa pitää siis tyytyä vakiomalliin! Iskarit kruunaavat kokonaisuuden Tonninen Outlander oli ensimmäinen Can-Am , joka sai SST G2 runkorakenteen. Täksi vuodeksi G2-malliperhe laajeni niin, että enää vain Outlander 400 on vanhassa rungossa. SST G2 runkorakenne ”Geometric Contact Controleineen” ja etujousituksen ”Dive-control” vähentävät ulkokurvin puoleisen etupyörän sortumista alle kaarteissa, mutta ei tee jousituksesta pintakovaa. Keulan tukivarret on nivelöity siten, että niiden liike on lievästi takaviistoon, kun ennen liike tapahtui kohtisuoraan ylöspäin. Kallistelun vähentämisen lisäksi ratkaisun on tarkoitus ehkäistä keulan vaipumista jarrutuksessa, mutta vastaavas- ti renkaaseen kohdistuvan iskun tieltä se liikkuu herkästi. Renkaat ovat nyt käytännössä nolla offsetillä. Olkatappi on renkaan keskilinjalla ja ohjauksen vivusto on viety vanteen sisään. Ratkaisu parantaa ohjauksen käytöstä esimerkiksi toispuoleisissa tälleissä. Käsiin tulevia iskuja vähentää tietysti myös kolmiasentoinen DPS-ohjaustehostin. TTI-takajousituksen nivelöintipisteen madalluksella on haettu hallitumpaa painonsiirtoa kiihdytyksissä. Matalampi ”pivot point” pienentää myös iskunvaimentajien jousien vastavoiman tarvetta, joka avaa uusia mahdollisuuksia iskarien säätöihin. Uusi rakenne on toteutettavissa pehmeämmillä jousituksen kalibroinneilla ja sen ansiosta saadaan tarvittaessa lisää kantavuutta sekä mukavuutta vaikeisiin maastoihin. Outlander 500 DPS, 650 XT ja 1000 XT-malleissa on tavalliset öljyiskarit. XT-P:ssä on huollettavat ja purettavat Foxin kaasuiskarit, joissa on pikasäätö puristus- ja paluuvaimennukselle. Renessä on myös Foxit, mutta XT-P:n iskareissa on pehmeämpi vaimennus ja löysemmät jouset. Renegade onkin jousitukseltaan selkeästi kovempi. XT-P:n keula on kuitenkin korkeammalla, sillä RAM jousissa on paljon esijännitystä. Tonnista Renegadea olemme testeissä moittineet maastoajoon hiukan liian äkkinäiseksi erityisesti alatehon ja nopeasti kytkevän voimansiirron takia. Myös ohjaus on Renegadessa nopean oloinen ja nelivedolla etupyörät vetelevät välillä eri suuntaan kuin kuski toivoisi. Outlander 1000 on perustekniikaltaan melkein identtinen, mutta muotoilun ja iskareiden lisäksi löytyy RAMBOMÖNKIJÄ 2.0
MBOMÖNKIJÄ 2.0 Keväällä 2012 testasimme tonnisen Outlanderin ja nimesimme sen Rambomönkijäksi. Nyt koeajettu Foxin pikasäädettävillä kaasuiskareilla ja muilla herkuilla varusteltu Outlander 1000 XT-P on vieläkin Rambompi! eroja, jotka vaikuttavat ajomukavuuteen. Renessä on pienemmät 25 tuumaiset ja jäykemmät renkaat ja tietysti myös eri kuvio kuin XT-P:ssä. Outlanderin 26-tuumaiset Carlislet ovat sivuistaan löysemmät metsärenkaat. Ohjaustehostimen kalibrointi on sekin erilainen ja tehostaa Renegadessa vähemmän kuin XTP:ssä. Voimalinjan säädöt ovat Re- www.monkija-lehti.fi negadessa äkäisemmät. Se antaa hiukan paremmat lähdöt ainakin kun pitoa on tarpeeksi. X-TP kytkee hiukan pienemmillä kierroksilla ja alateho tuntuisi olevan aavistuksen miedompaa. Kiihtyvyydessä on pieni ero Renen hyväksi, kuten oheiset mittaustulokset kertovat. Voimansiirron lisäksi osasyy saattaa olla eri kokoisissa renkaissa, joiden kudos myös joustaa täyskiihdytyksessä toisistaan poikkeavasti! Suorituskyky kohdallaan Tonnisen Outlanderin mitat ovat samat kuin Renegadessa, mutta kulmikkaammat muovit ja isommat lokasuojat tekevät siitä suuremman näköisen. Jo sivuprofiilista näkee että keula on ylempänä kuin esimerkiksi 650 XT-mallissa. Outlander X-TP lähtee käymään vain kun vaihde on vapaalla. Starttinapin painallusta seuraa tutun muhkea ison V-koneen jytinä. Renessä ääni on vielä as- tetta urheilullisempi avaramman vaimentajan takia. Uusien Outlandereiden vaihdevalitsin vaatii jonkin verran voimaa, mutta pykälät loksahtavat täsmällisesti kohdalleen. Reneen verrattuna hidas ryömittäminen on helpompaa ja sen huomaa jo kääntöympyröitä ajettaessa. Kaasun painallus pohjaan kertoo että voimaa kuitenkin riittää. Pata on 976-kuutioinen V2. Siinä käytetään yhtä yläpuolista MÖNKIJÄ-LEHTI | 15
KOEAJOSSA Can-Am Outlander 1000 XT-P nokka-akselia ja venttiileitä on neljä per sylinteri. Tehoa on 82 hevosvoimaa, mikä on edelleen alan kovin lukema. Ainakaan toistaiseksi ei ole tiedossa että mikään kilpailevista merkeistä haastaisi Can-Amia tehosodassa vielä ensi vuonnakaan. Toisaalta huhut kertovat että kanadalaismerkki julkistaa mönkijärintamalla jotain uutta ja mullistavaa vielä tällä kaudella! Nähdäänkö Maverickin 102-hevosvoimainen moottori myös mönkijässä? Suorituskykymittauksissa Outlander on paljon vaikeampi lähettää täysillä paikaltaan kuin Rene. Alavääntöä on tasaisesti, joka saa etupyörät nousemaan ilmaan vaikka kaasun kanssa on todella tarkkana. Renekin keulii helposti, mutta sen saa varovasti pompautettua ensimmäiset pari metriä, jonka jälkeen peukalon voi torpata pohjaan. Osasyy keulimiseen on hiukan korkeammalla oleva keula ja löysempi takajousitus, joka painuu syvään vaikka kuski makaa tangon päällä. MITTAUSTULOKSIA Muutaman epäonnistuneen kiihdytyksen jälkeen nokka alkaa pysyä maassa ja ajat paranevat. Nollasta sataseen mennään alle 7 sekunnin, joka on kova rykäisy yli 400 kiloisella nelivetomönkijällä. Renegadella olemme saaneet täysin samoissa olosuhteissa vain muutaman kymmenyksen paremman ajan. Vauhtia ja varmoja tilanteita Tuhatkuutioinen joka kulmasta raapiva tehokas maastohirmu ei ole mikään joka pojan lelu. Variaattorivoimansiirron ja automaattisesti kytkevän Viscolukon ansiosta maastossa ajaminen on kokemattomallekin helppoa. Homma on hallussa niin kauan, kun pysyy tasaisessa maastossa ja käyttää kaasua maltillisesti. Endurotyylinen nopea ajaminen vaatii kuitenkin taitoa. Outlander 1000 kulkee lyhyellä puolellakin huippuja 70 km/h, joten kantojen seassa maisema vaih- 1 (mittaukset tehty kuivalla asfaltilla nelivedolla) Can-Am Outlander 1000 XT-P KIIHTYVYYS Huippunopeus hidas puoli 70 km/h, Huippunopeus 129 km/h Kääntösäde nelivedolla 430 cm (oikealle), 432 cm (vasemmalle) 0-60 km/h 2,83 s 0-80 km/h 4,36 s 0-100 km/h 6,64 s 40-80 km/h 2,69 s 0 sek. 1 2 3 4 5 6 Can-Am Renegade 1000 X XC (vertailun vuoksi) KIIHTYVYYS Huippunopeus hidas puoli 69 km/h, Huippunopeus 127 km/h Kääntösäde nelivedolla 445 cm (oikealle), 440 cm (vasemmalle) 2 0-60 km/h 2,54 s 0-80 km/h 4,05 s 0-100 km/h 6,35 s 40-80 km/h 2,49 s 0 sek. 1 2 3 4 5 6 1) Outlanderissa on crossityylinen leveä ohjaustanko ja hyvät käsisuojat. Mittaristo on pieni informaatiokeskus ja siitä löytyy dataa monesta eri asiasta. 2) Takajousitus on toteutettu samalla tavalla kuin Renegadessa, mutta materiaaleissa on eroja. Renessä on tukevammat tukivarret ja jämymmät jouset sekä kovemmat iskareiden säädöt. MÖNKIJÄ-LEHTI | 16 RAMBOMÖNKIJÄ 2.0
tuu pikakelauksella kun kaasua käyttää reippaammin. Hyvän pohjaväännön ansiosta ryömittäminen onnistuu suolla ja kurakoissa, mutta tarvittaessa tehoa on heti tarjolla. Keulan saa nousemaan kevyesti esteiden päälle. Puunrunkojen ylitykset ja jyrkät trial-tyyliset kalliokynnykset onnistuvat reippaalla kaasun painalluksella ja vartalon painotuksella. Can-Amin G2-runkoiset Outlanderit kulkevat selkeästi tasapainoisemmin kuin vanhat mallit. Öljyiskareilla varustetut 500 DPS ja 650 XT tuntuvat silti uivan keulan osalta alhaalla. Niiden pohjan matalin kohta onkin edelleen hiukan etuperän takapuolella, joten kivet ja kannot osuvat siihen ensiksi. Foxin iskarit ja suurempi esijännitys pitävät XT-P:n nokan muutaman sentin ylempänä. Sen ansiosta pohjan etuosa liukuu esteiden yli, eikä törmää niihin. Keula ei sukella myöskään jarrutuksissa liikaa, joten Outlanderin eteneminen on hallittua kaikentyyppi3 sessä maastossa. 26-tuumaiset sivuista joustavat renkaat ja mukavuuspainotteinen jousitus tekevät maastoajosta limusiinimaisen tasaista. Tuntuma on saman tyylinen kuin Polariksen XP 850 Sportsmanilla tai 850 Scramblerilla. Renegadeen verrattuna offroadtyylinen itsensä haastaminen ei ole läheskään yhtä raskasta. XT-P on hyvä valinta myös työkaluksi, jos maastossa joudutaan etenemään pitkiä matkoja. Laadukkaat kaasuiskarit maksavat pitkässä juoksussa itsensä moninkertaisesti takaisin. Ne eivät lämmetessään hävitä vaimennuksia, joten pyöristä tulevat iskut eivät kohdistu runkoon ja tukivarsiin. Metsäautoteillä ja nopeassa maastossa kunnon iskarit ovat myös turvallisuustekijä, sillä pyörät seuraavat tehokkaasti maan muotoja. Näin ohjattavuus säilyy, eikä perä heitä sivulle tai takakorkeita! Can-Amin kolmiasentoinen ohjaustehostin ja Foxin kaasuis- karit ovat yhdistelmä jotka takaavat kevyen kääntämisen. Samalla ne suodattavat melkein kaikki käsiin tulevat toispuoleiset iskut. Raskaalla nelivetoisella vaativassa maastossa ajettaessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jossain vaiheessa esimerkiksi tukivarret alkavat antautua jos pommittaa surutta päin kaikkia siirtolohkareita pienempiä esteitä. Paras muskelimönkijä? Moottorin osalta Outlander 1000 X-TP on ehdottomasti markkinoiden paras maastomörkö. Renegadeen verrattuna siinä on mukavampi voimansiirto ja todella hiljainen ääni etenkin möyrintänopeuksissa. V-moottorin käynti on myös tasaista, joten käsiin tai jalkoihin ei välity tärinöitä. Polariksen 850-kuutioinen on hiukan helpompi hallita pehmeämmän tehoalueen ansiosta, mutta huipputehossa se saa Can-Amilta selvästi kuonoonsa. Todella vaikeassa maastossa Polaris on kuitenkin helpompi ja kevyempi käsitellä. Ero tulee lähinnä Can-Amin tempaisevammasta variaattorista ja joskus yllättävästi kytkevästä etulukosta. Nopeassa ajossa Outlander 1000 X-TP rökittää kuitenkin kaikki kilpailijansa ja jopa Renegaden. Vain röykkyisessä ja lähes crossityylisessä maastossa tai peltopyörityksessä Rene on parempi. Metsäautoteillä, nopeissa spooreissa tai vauhdikkaammassa kivikossa XT-P etenee junamaisen varmasti ja vakaasti. Kurakelillä osaa arvostaa Outlanderin lokasuojia, jotka suojaat kuskia kunnolla roiskeilta. Rene ja Scrambler taas ovat molemmat melkoisia mutaruiskuja! Can-Am Outlander 1000 X-TP on monipuolinen voimanpesä. Se on äärimmäisen urheilullinen maastoajoneuvo, mutta sporttisesta perusluonteestaan huolimatta se sopii rauhallisempaankin retkeilyyn tai rankimpiin työhommiin. 5 TEKNISET TIEDOT 4 6 Moottori: Rotax, V2, 4-tahtinen, nestejäähdytteinen, SOCH, 8 venttiiliä Kuutiotilavuus: 976 cm3 Polttoaineensyöttö: EFI, 46-milliset läppärungot Voimansiirto: Variaattori, 2-nopeutta eteen, parkki, pakki, vapaa, 4-veto ja takaveto, Visco QE-etulukko Ohjaustehostin: 3-asentoinen DPS Etujousitus: Tupla-A, Fox Podium RC2 kaasuisk., jousto 229 mm Takajousitus: TTI, pitkittäistukivarret, Fox Podium RC2 kaasuisk., jousto 236 mm Jarrut ed/ta: 21,4-senttiset jarrulevyt ja kaksimäntäiset jarrusatulat Renkaat ed/ta: 26 x 8 -12/ 26 x 10-12, Carlisle ACT Akseliväli: 129,5 cm Pituus: 218,4 cm Leveys: 116,8 cm Korkeus: 111,8 cm Maavara: 28 cm Pa-tilavuus: 20,5l Hinta: 14 608 € (verollinen tieliikennemalli 18 982 €) 3) Etuylitys on maltillinen, joten Outlanderin nokka ei tökkää ojiin ja muihin vastapenkkoihin. Etujouset ja tarkemmin ottaen niiden reilu esijännitys saavat XT-P:n kulkemaan keula ryhdikkäästi ylhäällä. 4) Leveähkö penkki on oikeastaan ainoa miinus Outlanderin muotoilussa. Moottorin isohkot ulkomitat eivät salli kapeampaa vyötärölinjaa, joten seisten ajettaessa jalat ovat väkisin längellä. 5) Kaikissa Outlandereissa on muoviset tavaratelineet, joihin saa erilaisia lisävarusteita Can-Amin omilla linQ-kiinnikkeillä. 6) Astinlaudan metallinen jalkatappi on juuri oikeassa paikassa seisten ajettaessa ja myös jarrupoljin osuu sopivasti jalan alle. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 17
TYYPEISSÄ POHJOLAN MAKEIN UTV Polaris RZR 800 MCXpress Turbo 2008 Teksti ja kuvat: Olli Autonen Amerikassa rinnakkain istuttavien UTV-laitteiden jälkivarustelu ja virittäminen on kovassa suosiossa. Tiedon kulkiessa verkossa ja tavaran laivakonteissa ei kouvolalainen Vesa Korhonen nähnyt mitään esteitä pistää RZR:ää uusiksi Suomessakaan. Lopputulos on mykistävä! uttumme mönkijä saapui vähän käytettynä Vesan kotiin talvella 2012. Vakiokuntoinen 2008 vuosimallin Polaris RZR 800 löytyi nettikaupasta poikkeuksellisen halvalla ja liialta maastorymyämiseltä välttyneenä. - Pieni kiinnostus side-by-side –vehkeitä kohtaan silloin oli, J MÖNKIJÄ-LEHTI | 18 mutta ei mitään vakavia hankinta-aikeita. Ikinä en edes moista ollut kokeillut! Edullinen päähänpisto oli tarkoitus säilyttää vakiokuntoisena, mutta Vesan UTV-projekti lähtikin noudattelemaan tuttua kaavaa; pienestä varustelusta se lähti, kunnes lopulta homma irtosi täysin käsistä. Ensimmäisenä RZR:ään asennettiin alumiininen etuperän häkki. - Alkuperäinen muovinen kannattaa ehdottomasti vaihtaa alumiiniseen. Ja siihenkin kannattaa vahvuutta valita reilummin. Itselläni alkoi kunnolla kestää vasta T7076 –vahvuus, sitä aikaisemmin reilu kuusitonninen oli vääntynyt yhden etuperän hajoamisen yhteydessä. Jo hankintakeväänä Vesa intoutui tilaamaan Polarikseen Muzzyn tehoputkisarjan ja Power Commander –ruiskunsäätöyksikön. - Tehoa tuli varmasti aavistuksen verran lisää – ääntä sitäkin enemmän. Eritoten maastoalu- POHJOLAN MAKEIN UTV
eella ajettaessa peli raikui korviini ihan liikaa. Nettipalstojen selaaminen sai Vesan kiinnostumaan ajokkinsa turbottamisesta ja pian tilauksessa oli ruotsalaisen MCXpressin ensimmäisen sukupolven RZR:ään räätälöity turbosatsi. - Olihan turbolla hieman hintaa, mutta laskin, että sen anta- www.monkija-lehti.fi ma lisäteho oli varsin edullisessa suhteessa esimerkiksi tehoputkistoon ja Power Commanderiin. Viimeinen niitti oli eräs offiautotapahtuma Voikkaan Pilkanmaalla, jossa tehot yksinkertaisesti loppuivat ja pääsin vain vaivoin kivikkoisen mäennyppylän päälle. Silloin päätin että voimaa oli saatava jollain konstilla lisää. Perusteelliselta mekaanikolta bolt-on –asennusprojekti vei parisen viikkoa. - Täysillä työpäivillä setti olis ollu paikallaan parissa-kolmessa päivässä, mutta kun laite oli purettu, päätin samalla tehdä vahvistuksia sinne tänne ja muutenkin parannella kokonaisuutta. Turbon välijäähdyttimelle Ve- sa rakensi ledein valaistun tuulettimen kahdesta tietokoneen tuulettimesta, sillä jäähdytin on sijoitettu istuinten väliin katonrajaan ja tuulilasin paikallaan ollessa vaihtuu ilma huonosti jäähdyttimen lävitse. - Tietokoneen tuulettimet olivat edullinen ratkaisu ja niiden virrankulutus on vain alle am- MÖNKIJÄ-LEHTI | 19
TYYPEISSÄ Polaris RZR 800 MCXpress Turbo 2008 peerin per kappale. Tuuletin varmistaa ilmanvaihdon myös hitaassa maastoajossa. Turbon asennuksen yhteydessä Vesa käsitteli pakosarjan, turbon sekä lavan suojapellin keraamipinnoitteella, joka auttaa pitämään pakosarjaa viileämpänä ja suojelee turbon valurautaosia ruostumiselta. Samalla oli hyvää aikaa vaihtaa alkuperäinen kytkin, jonka lautaseen oli syöpynyt urat vapaalaakerin pureuduttua lautaseen muoviprikkojen sulamisen myötä. - Vain puolet vakion hintaan lisäämällä sain TEAM Industriesin täydellisen Overdrive -kytkinsetin hihnoineen ja variaattoreineen, eli koko linja meni uusiksi. Kaikki uusiksi Ensitestit tehonsa tuplanneella RZR:llä tapahtuivat jotakuinkin MÖNKIJÄ-LEHTI | 20 vuosi sitten. Ensimmäisen sukupolven RZR on verrattain matalaviritteinen, sillä moottoritehoksi ilmoitetaan vajaat 50 hevosvoimaa. - Nyt koneteho on satakunta hevosvoimaa ja takapyörältäkin irtoaa vielä 75 hevosta. Tehonnousun luonnollisesti huomasi saman tien: ero oli kuin yöllä ja päivällä. Kokeilin aika pian RZR:ää Tillolan crossiradalla ja aika pian kävi selväksi, että seuraava päivityksen kohde oli alusta. Jousitus pohjasi aivan liian helposti ja oli alimitoitettu kasvaneelle koneteholle. Vesa tilasi RZR S-mallin alustasetin, johon piti sisällään FOXin pikasäädettävät kaasuiskarit, pidemmät tukivarret ja vetoakselit, sekä S-sarjan lokasuojan levikkeet. - Alusta muuttui heti jämäkämmäksi ja laitteesta tuli va- kaampi teknisessä maastossa. Myöhemmin alle laitettiin vielä Racer Techin 2 tuumaa korottava korotussarja, johon kuuluu progressiivisesti käyttäytyvät tuplajouset ja hieman jousigeometriaa pystymmäksi muuttavat korotuspalikat. Sarjan myötä maavara nousi hieman. Maastorynkytyksessä Vesa huomasi pulttiliitoksella yhdistetyn turvakaaren kattokiskon nitkuvan liitoskohdastaan, joten mies päätti vahvistaa kehikkoa ja pistää samalla koneen ilmettä sporttisemmaksi. - Tilasin XRW Racingin turvakaaret, jonka putket on tehty yhdestä kappaleesta. Diakonaalitukien ja katon alla olevan poikittaistuen kanssa ne ovat muutenkin huomattavasti tukevammat kuin orkkikset. Muotoilultaan uudet kaaret ovat urheilullisemmat, sillä katon takaosa putoaa reilut kymmenen senttiä. RZR:n orkkispunainen väritys muuttui valkoiseksi pienen vahingon kautta. Alkuperäinen ajatus oli hankkia mattamusta, skuupattu konepelti, mutta saksalaisesta verkkokaupasta löytyi vain valkoinen. - Tarkoitus oli se maalauttaa, mutta selvisikin, että dipattua kalvopinnoitetta ei ollut suositeltavaa ruveta uudelleenmaalaamaan. Valkoinen ei sitten käynyt ollenkaan loppumönkijän punaisen värityksen kanssa, joten piti sitten hankkia loputkin katteet Saksasta valkoisena. Ja kyllähän tuohon on silmä tottunut! Päräyttävän ulkovarustelun kruunaa 28-tuumaiset Maxxiksen Zillat ja kesällä paikalleen asennetut Pro Armorin ovet näyttävillä Outlaw-teippauksilla. Lavalla töröttää variaattorin ilmanotolle ohjattu snorkkeli, ve- POHJOLAN MAKEIN UTV
sitiivis tavaralaatikko ja golfkärryä mukaillen minikokoinen bägi leikkimailoille. Katolla komeilee rivillinen led-valaisimia ja ledillä toimivat myös takatyövalot. Lokasuojiin ja astinlautojen alapintaan on myös upotettu omat led-polttimot ja etu- ja takapolttimoiden umpioista löytyy hälytysvilkut huomiota herättämään. Lämmityslaitteen hankinta tuli mieleen tuulilasin höyrystyttyä läpinäkymättömäksi viileällä kelillä kosteikkojen ylitysten jälkeen. - Suuttimet on jalkatilaan ja tuulilasille. Ajaessa pysyy nyt saappaatkin kuivana! Pohjaa suojaa 15-millisestä PE-muovista itse rakennettu panssari, joka on huollon helpottamiseksi jaettu kolmeen palaan: astinlaudoille ja keskirunkoon. - 8-10-milliset saa UTV-hommissa unohtaa, omistaja puhuu kokemuksesta. Helposti lähestyttävä Mönkijä-lehti pääsi Suomen upeimman RZR:n rattiin Peuhun offroad –ajoalueella Valkealassa. Koneen käyntiääni on siisti ja yllättävän hiljainen, mutta jo pieni kaasutus kuvauksien yhteydessä konetta siirreltäessä paljastaa penkin takana peuhaavan ekstramäärä voimaa. - Ilmansuodatin on vaihdettu K&N:n vapariin, joka on alkuperäistä tilavuudeltaan suurempi ja imuäänet hiljenivät samalla, Vesa paljastaa. Kone vetää tasaisesti, eikä 0,9 barin ahtopaineilla varustettu turbo iske missään vaiheessa moukarilla. Voimaa on tasaisesti kaasupolkimen alla, ja kone rykäisee hienosti kaasunlöysäämisen jälkeenkin sorapätkällä kiihdyteltäessä. Turbon viive on minimoitu Forgen bypass –venttiilillä, joka estää turbon sakkaamisen ja on omistajansa mukaan mönkijässä käytännöllisempi ratkaisu kuin saman asian ajava dumppiventtiili. - Bypass –järjestelmä on täysin suljettu, eikä vaarana ole esimerkiksi veden tai kuran meneminen koneelle, kuten dumppiventtiilin kanssa voi käydä. Sys- www.monkija-lehti.fi Yli 500-hevosvoimainen, kuudenlitran veekasilla varustettu Ford F350 on juuri oikeanlainen lavetti turbotetulle RZR:lle! teemin ideahan on minimoida turbon viive ja parantaa hyötysuhdetta kierrättämällä turbon painetta järjestelmässä päästämättä sitä takaisin tulosuuntaan, Vesa selventää. Kantoja ja kiviä tarjoamalle maastopolulle suunnattaessa pikkupuoli heitetään silmään ja on aika ottaa tuntumaa Vesan RZR:n maasto-ominaisuuksiin. Upeasti viimeisteltyä kokonaisuutta ei vieraissa käsissä tohdi kovin piestä ja isojen esteiden yli mennään ehkä turhankin varovasti. - Tähtää vain kiviä keskelle, kyllä se panssari ne kestää, kuuluu ohjeistus pelkääjän paikalta. Nahkapäällysteinen tarvikeratti antaa näpeille hyvän ohjauspidon verrattuna alkuperäiseen muovirattiin ja laitetta pystyy vääntämään yhtälailla paljain käsin kuin neopreeniset ajohanskat kourassa. Leveämmällä S-alustalla laite sietää melko jyrkkiäkin kallistuskulmia toispuoleisia kiviesteitä ylitettäessä ja kaasua pystyy pienen alkutotuttelun jälkeen annostelemaan siististi ilman ylimääräisiä ryntäyksiä. Alusta on jämäkkä, mutta erikoisjousten ansiosta kuitenkin sopivan herkkä tekniseen maastoajoon. Levi- tetty alusta tuo laitteeseen vakautta, mutta leveys vie hieman ketteryyttä pois. - Tietysti teknisessä maastossa vakio oli ketterämpi mennen kapeammista puunväleistä, mutta tykkään alustapäivityksen tuomasta vakaudesta ja jämäkkyydestä. Jos on toimittajan ajo alkuun turhan varovaista, näyttää omistaja itse pienen kalliokinkaman ylityksen astetta räväkämmin. - UTV:n niksit kun oppii, kyllä tällä aika pahoista paikoista rymäyttelee, Vesa naureskelee. Teknisessä maastossa Vesan Razori on ihan helposti lähestyttävä tuttavuus, mutta parasta antia äkkinäiselle se tarjoaa vauhdikkaammassa ajossa vanhoilla tienpohjilla. Neliveto päällä laite potkii hienosti ja paukkuja laitteessa on sen verran, että koko tehoarsenaalia ei mutkittelevalla tienpohjalla pääse edes kokeilemaan. Maxxiksen Zillat tuntuvat kovalla alustalla hieman levottomilta, ja saman on pannut merkille omistajakin. - Zillojen pehmeällä kumiseoksella olen hakenut hyvää kalliopitoa ja keveyttä, mutta vauhtiajossa nämä hakevat aikalailla. Aiemmin alla olivat 27-tuumaiset SuperSwamperit ja niissä tuntui olevan sivuttaispitoakin Zilloja enemmän. Loputon tehoreservi! Koeajon lopuksi käymme täräyttämässä Vboxiin turbo-RZR:n suorituskykyarvot syrjäisellä metsäautotiellä. Mitään supertuloksia ei muistikortille piirtynyt, sillä karkealla maastokuviolla varustettu rengas sutii paikaltaan kovalta alustalla lähdettäessä aina jonkin verran, etenkin hiekkatiellä. Nollasta kahdeksaankymppiin Razori ennätti reilussa viidessä sekunnissa ja huippuja kelautui vähän vajaat 100 km/h. Arvoja on mielenkiintoista verrata esimerkiksi edellisnumerossa olleeseen mahti-UTV –juttuun, jossa Can-Am Maverick rs:n ja 900-kuutioisen RZR:n kiihtyvyydet mitattiin asfaltilla. Paremman lähtöpidon ansiosta molemmat vakiokoneet peittosivat täpärästi soralta lähteneen turbon, mutta esimerkiksi neljästäkympistä kahdeksaankymppiin turbo hönkäisee pari kymmenystä saman tehoista Maverickia ja peräti 0,7 sekuntia 88-hevosvoimaista RZR:ää joutuisammin. Päätöntä suorituskykyä tärkeämpää onkin laaja tehoalue ja tieto siitä, ettei voima polkimen alta hevillä lopu. MÖNKIJÄ-LEHTI | 21
TYYPEISSÄ MITTAUSTULOKSIA Polaris RZR 800 MCXpress Turbo 2008 KIIHTYVYYS - Koneen luonne on muuttunut täysin vakioon verrattuna. Tehoreserviä on ihan älyttömästi, eikä mikään paikka ole vielä voiman loppumisen takia jäänyt ajamatta! Vesa Korhosen turbo-RZR on viimeisen päälle huoliteltu rakennusprojekti, joka lähti lapasesta pahemman kerran. - Nälkähän kasvaa syödessä ja rakentelusta kun tykkään, niin minkäs teet. Harvinaista kyllä, muutoslistalla ei ole tällä hetkellä mitään muuta kuin pieniä kosmeettisia, lähinnä valaisuun liittyviä juttuja. - Ainoastaan uudet ledi-ajovalot ja pitkillä valoilla varustettu kattoledipalkki ovat tällä hetkellä suunnitteilla. Niin ja Heavy Duty –ohjausvaihde on myös hankintalistalla. Muuten laite alkaa olla mielestäni rakentelun osalta valmis. Onkohan näin? (Mittaukset tehty hiekkapohjalla nelivedolla) Polaris RZR 800 MCXpress Turbo 2008 0-40 km/h 1,89 s 0-60 km/h 3,12 s 0-80 km/h 5,28 s 40-80 km/h 2,80 s 0 sek. 1 2 3 4 5 6 NOPEAT TILAUKSET JA LUOTTOPÄÄTÖKSET 040 553 2428 tai myynti@rally.fi OTAMME MYÖS VAIHDOSSA - TARJOA HETI! TRAKTORIMÖNKIJÄ Max.TEHO 41 Hv 2 VU TA TA KUU OT Kotimainen patentoitu Finman V-aura. Lev.1530 mm. Markkinoiden paras aura! Kulutuskumi alareunassa ja palkkirunko vetokoukkuun asti. Värit: musta ja punainen. V-aura 800,-. Nopeille TGB 550 Blade EFI / ESP traktorin ostajille UUTUUS TELIKÄRRY KAUPANPÄÄLLE! (arvo 890,-) Metsätöihin, lumitöihin... MADE IN TAIWAN UUTUUS TRAKTORI TGB 550 Blade EFI / ESP TGB 550 Blade 100% 4x4 8890,- +tk Käsiraha 900,- loput 180,-/kk. MÖNKIJÄ-LEHTI | 22 41 Hv TGB eli Taiwan TARJOUSHINTAAN Golden Bee Co. Ltd YT on valmistanut osia jo vuodesta +tk N 1978 seuraaville merkeille: Can-Am, (8990,-+tk) Polaris, Rotax, Suzuki, Yamaha. Käsiraha 700,- loput 150,-/kk. 6890,- MODULARBOX OY www.rally.fi P. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MEILLÄ TAKUU, HUOLTO JA VARAOSAT PELAA VARMASTI! Yli 150 huoltopistettä koko maassa! (Juvanmalmin ramppi) RAKTORIT SAFARILLA NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN.
Tietokoneen tuulettimista väsätyt välijäähdyttimen tuulettimet vievät vähän virtaa ja huolehtivat jäähdyttimen ilmanvaihdosta hitaammassakin kyydissä. Tuulettimen alla näkyy turboviivettä minimoiva bypass –venttiili. Vaikka huippuunsa varusteltua RZR:ää ei ole tarkoitus upottaa, on lavan päälle viedystä variaattorin ilmanotosta ja poistosta hyötyä esimerkiksi pesutilanteissa. S-mallin alustapäivitys leventää raideväliä ja FOXin kaasuiskareilla jousitus kestää paremmin sporttista ajoa. Alla on myös Racer Techin kahden tuuman korotussarja, johon kuuluu progressiivisesti käyttäytyvät tuplajouset. Golfkärryssä kuuluu olla golfbägi! < Tuulilasi on RZR:n alkuperäistavaraa, mutta sitä on jouduttu hieman leikkaamaan matalamman turvakehikon myötä. Katon ledivalasin tullaan pian korvaamaan kombo-mallilla, jossa on lyhyiden lisäksi myös pitkät ajovalot. Ohjaamosta löytyy mittarit turbon ahtopaineelle ja akun jännitteelle. MCXpressin mukaan 0,9 barin ahto on suositus RZR:n vakiokoneelle; väkevämpi paine vaatisi ajansaatossa vahvistusta kampiakselille ja männille. www.monkija-lehti.fi 28-tuumaiset Maxxiksen Zillat ovat hyvät etenkin kallioisessa maastossa, mutta vauhtiajossa ominaisuudet hieman kärsivät. 15-millisestä polyeteenimuovista itse rakennettu pohjapanssari on riittävän jykevä suojaamaan UTV:n runkoa iskuilta. MÖNKIJÄ-LEHTI | 23
TYYPEISSÄ Polaris RZR 800 MCXpress Turbo 2008 ATC 200 SY T Y T TI KIPINÄN V esa Korhosen ensikosketus mönkijöihin tapahtui Lappeenrannassa 80-luvun puolivälissä. - Oli muuan talvipäivä vuonna 1986 kun vuokrasin paikalliselta parturilta kolmipyöräisen Honda ATC 200:sen. Eihän sillä lumessa päässyt mihinkään, mutta löysin jonkun maaseudun latupohjan, jonne sain sen upotettua. Pois kuitenkin päästiin, ja samalla kipinä harrastukseen oli syttynyt. Nuorella opiskelijalla ei ollut varaa ostaa omaa mönkijää, MÖNKIJÄ-LEHTI | 24 mutta mekaanikkomiehen käsissä syntyi oma, joskin hieman vaaralliseksi ilmennyt viritelmä. - Vuosimallin -73 satapiikki-Hondasta runko, saksalaisen 250-kuutioisen MZ:n moottori 60-luvulta ja Taunuksen vetarista jäykkä taka-akseli, jonka itse laakeroin. Lokarit taivuttelin pellistä Taunuksen 13-tuumaisten renkaiden ympärille ja siinä oli meikäläisen ensimmäinen kolmipyöräinen mönkijä! - Sukulaismiehen testiajo päättyi hartialukkoon ja ojaan suistumiseen aivan sähköpylvästä hipoen. Tuloksena oli katkennut solisluu ja se, että päätin hävittää koko hengenvaarallisen vehkeen. Harrastustaukoa kesti aina 2000-luvun alkuun, kunnes Jenkeistä autoja maahantuonut Vesa äkkäsi mahdollisuuden laivata edullisesti 400-kuutioisen Hondan Rancherin kotiin. Honda palveli lähinnä lumiaurantyöntäjänä ja lasten hauskuuttajana läheisellä sorakuopalla. - Hondan jälkeen taloon tuli 700-kuutioinen Polaris Sportsman, jolla tuli osallistuttua ensimmäisiin ajotapahtumiin. Siitä aktiivisempi mönkijäharrastaminen oikeastaan lähti liikkeelle. 500-kuutioisella Can-Am Renegadella Vesa kierteli muutamia ATV-suunnistuskisoja vuosia sitten ja pari vuotta omistuksessa oli myös 1000-kuutioinen AC Thundercat. - Silloin pelejä tuli uitettua mittaristoja myöten, eikä moiseen rypemiseen ole enää hinkua. Tällainen RZR on ihan sopiva nautiskelupeli ikääntyvälle miehelle, eikä tätä raski mihinkään rapakoihin enää upottaa. Tulisi aika kalliiksi, Vesa naureskelee. RZR:n myötä Vesa on tutustunut UTV-maailmaan ja on selvästi innostunut uudesta aluevaltauksesta. - Olen aina ollut kiinnostunut offiautoilusta, mutta tää on oikeastaan sopiva välimuoto autoilun ja perinteisen mönkkäilyn välissä. Tässä ollaan ikään kuin lähemmin kosketuksessa maaston kanssa mitä suljetussa autossa. Ajamisessa on silti automaista fiilistä ja mahdollisesti rampautuneet rojut saa helpommin pois maastosta! Teknisen maastoajon lisäksi Vesa on RZR:n myötä innostunut jäärata-ajosta, jota viime talvena tuuli muutaman kerran kokeiltua. - Sehän on ihan mahtavaa hommaa, kun oppi vain luottamaan nastarenkaiden pitoon ja oivalsi muutenkin ajotekniikkaa. Ensi talvena täytyy jäälle saada vehkeeseen vähän huippuja lisää variaattoria säätämällä. Tarkoitus olisi myös hommata vakioiskarisetti talveksi alle, jotta laite putoaisi hieman. Kokeilu Honda ATC 200:sella taisi aikanaan jättää nuoreen mieheen melko syvät jäljet? - Niinkin voisi sanoa. Itse asiassa rupesin ennen juhannusta sellaista etsimään ja kuinka ollakaan, löysin niitä kaksinkappalein – vieläpä loistokunnossa. Ainakin toisen aion niistä entisöidä teippejä myöden ja säästää tuleville polville saakka! RAKTORIT SAFARILLA
KOKEILTU Arctic Cat 700 TRV Diesel T3 ja Speedpoint-takalana TYÖJUHTA Arctic Catin 700-kuutioinen dieseltraktori ei ole maastoharrastajan ykkösvalinta, mutta raskaassa työssä taloudellinen kone ja jykevä olemus pääsevät todella oikeuksiinsa. Mönkijä-lehden testiryhmä | Kuvat: Jukka Helminen ja Olli Autonen uutaman vuoden markkinoilla ollut Arctic Cat 700 TRV Diesel pohjautuu samaan runkoon kuin merkin isot nelivetomönkijät ja perustuu muiltakin osin samaan perustekniikkaan. Jousitus on edessä ja takana toteutettu päällekkäisin A-tukivarsin, ja valittavana on kaksi vetotapaa sekä sähköisesti kytkettävä etuperän lukko. Voimansiirto on toteutettu perinteiseen tapaan variaattorilla ja vaihteisto on nopeusalueineen yksi yhteen merkin bensiinimönkijöiden kanssa. 700 Diesel TRV:n mielenkiintoisin osa on tietysti moottori. Kaksisylinterinen, 686-kuutioinen voimanlähde on italialaisen moottorivalmistajan Lombardinin käsialaa, joka tunnetaan muun muassa pienten ja keskikokoisten teollisuusmoottorien M MÖNKIJÄ-LEHTI | 26 sekä merimoottorien valmistajana. Vapaasti hengittävää, 65-kiloista voimanlähdettä ruokitaan Boschin epäsuoralla suihkutuksella ja huipputehoksi neliventtiilitekniikkaan perustuvalle koneelle ilmoitetaan 18 hevosvoimaa. Harvaiskuisen dieselmoottorin vahvuus ei ole huipputehossa, vaan sitkeässä väännössä, jota pienelle voimayksikölle luvataan 40 newtonmetrin verran. Arctic Cat 700 Diesel TRV on perusmallia akseliväliltään ja kokonaispituudeltaan parikymmentä senttimetriä pidempi. T3-traktoriksi rekisteröityyn koeajolaitteeseemme oli asennettu Arctic Catin omaan lisävarustevalikoimaan kuuluva takalava. Kokeilimme dieseltraktoria myös Speedpoint -kolmipistenostimen ja takalanan veturina. Kolmipistenostimeen saa lanan lisäksi myös monenlaisia muita maan muokkaukseen soveltuvia lisälaitteita, kuten kyntöauran ja erilaisia äkeitä. Sitkeyttä riittää Arctic Catin dieseltraktorissa istutaan asetusten mukaisesti selkänojallisessa traktorin penkissä. Jakkara on kuitenkin saatu tyypitettyä ilman korkeaa jousto-osaa, joten Diesel TRV:n kyydissä istutaan suunnilleen samalla korkeudella kuin tavallisessa mönkijän penkissä. Vajaa 700-kuutioinen dieseltwini pyörähtää startista tulille ja harvakäyntinen moottori tutisee tyhjäkäynnillä niin että ranteissa tuntuu. Ensimmäisellä varovaisella liikkeellelähtöyrityksellä tulee tarkistettua vaihteenvalitsimen asento, sillä kierrosten noususta huolimatta mönkijä seisoo paikallaan. Kytkin ottaa huomattavasti ylempää kuin totutusti bensakoneella ja diesel vaatii reilua kaasutusta nytkähtääkseen liikkeelle. Vauhtiin päästyään koneen tuottama vibra onneksi vähenee, mutta dieselin lonksutus tuntuu silti kaiken aikaa. Kyseessä on siis ensimmäinen traktorimönkijä, joka kuulostaakin traktorilta. Vaikka dieselkoneen mekaaniset äänet ovat kovemmat kuin tavallisessa nelitahtimönkijässä, eivät pakoäänet häiritse pahintakaan moottoriajoneuvon vihaajaa. Rajoitettu traktori tuntuu laiskalta kiihtymään, minkä kertovat myös mittaukset: kiihtyäkseen nollasta kolmeenkymppiin diesel vaatii aikaa 3,6 sekuntia, mutta huippuja laite kulkee nopealla puolella yllättäen 53 kilometriä tunnissa ja hitaallakin puolella 39 km/h. Catin nopeudenrajoitus on toteutettu kaasun liikettä rajoittamalla, joten testi- TYÖJUHTA
www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 27
KOKEILTU Arctic Cat 700 TRV Diesel T3 ja Speedpoint-takalana laitteen kaasuvivun ruuvi saattoi olla hiukan liikaa auki! Lyhyt pistäytyminen peitteisellä metsäpolulla saa kuljettajan nopeasti vakuuttuneeksi siitä, että dieselin paikka on jossain muualla kuin teknisellä maasto-osuudella. Laite on raskas ajaa, sillä kääntyvyys on kankeaa ja ohjaaminen vaatii käsivoimia. Myös laitteen paino tuntuu maastossa ja vaativamman osuuden selvittäminen vaatii kuskilta hartiavoimia. Testiä edeltävässä punnituksessa diesel-Catti tallensi vaakaan tankki täynnä aavistuksen alle 450 kilon lukeman eli massaa on parikymmentä kiloa enemmän kuin merkin bensiinikäyttöisissä nelivetomönkijöissä. Sen sijaan hyötykäytössä riuskasti vääntävä dieselmoottori ja massiivinen mönkijä ovat loistava yhdistelmä. Kokeilimme raskaasti urille menneen mökkitien tasoittamista koeajolaitteen mukana tulleella SpeedPointin takalanalla, jonka vedossa Catti oli kovaa valuuttaa. Lanassa on oma sähkömoottori ja sitä nostetaan tai lasketaan traktorin penkin alle viedystä keinuvivusta. Moottori on tehokas, sillä lanan liikkeet ovat ripeitä ja sen saa yläasennosta laskettua nopeasti tien pintaan. Lanan lanauskulmaa voi säätää muutamaan eri asentoon irrottamalla sokan molemmin puolin. Ottavaksikin säädettynä lana tasaa mursketta mönkijän takana varsin tunnottomasti, eikä diesel-Catilla lyhyellä välityksellä operoitaessa ole mitään ongelmaa tienpohjan tasaamisessa. Dieselmoottorin suurin etu lienee kuitenkin käyttökustannuksissa. Emme mitanneet kulutusta litramitan kanssa, mutta pidempikestoinen ajo vajensi polttoaineen tasoa yllättävän maltillisesti. Erityisen halvaksi ajaminen tulee, jos tilalta löytyy oma tilatankki ja työssä sallitaan verovapaan polttoöljyn tankkaus. Arvio tuntikulutuksesta liikkuu litran-puolentoista tuntumassa, joka on todella vähän! Kankea kääntyvyys ja yleinen MÖNKIJÄ-LEHTI | 28 TEKNISET TIEDOT ajettavuuden raskaus rokottavat laitteen maasto-ominaisuuksia. Esimerkiksi metsätyökäyttöön laitetta voi suositella vain, jos ajettava maasto on sopivan kuivaa ja peitteetöntä. Erilaisissa vetotehtävissä ja maanmuokkauksessa pitkärunkoinen ja massiivinen laite sen sijaan on parhaimmillaan. Moottori ei ryntäytä TRV Cattia yltiöpäisen rajusti liikkeelle, mutta kun vauhtiin pääsee, vääntävä moottori ei puudu vaikka kärryssä olisi isokin kuorma. Pienen kulutuksen ja edullisemman polttoaineen ansiosta hyötysuhde paranee, mitä enemmän käyttötunteja kertyy. Moottori: Lombardini, 2-syl. diesel Kuutiotilavuus: 686 cm³ Polttoaineensyöttö: EFI Voimansiirto: Variaattori, 2-nopeutta eteen, parkki, pakki, vapaa, 4-veto ja takaveto, sähköisesti kytkettävä etulukko Etujousitus: Tupla-A, jousto 254 mm Takajousitus: Tupla-A, jousto 254 mm Jarrut ed/ta: hydrauliset levyt Renkaat ed/ta: 25 x 8 -12/ 25 x 10-12 Akseliväli: 147,3 cm Pituus: 236,2 cm Leveys: 120,6 cm Korkeus: 121,9 cm Maavara: 28 cm Pa-tilavuus: 20,1 l Hinta: 13082 euroa MITTAUSTULOKSIA Kiihtyvyys 0-30 km/h: 3,76 s Huippunopeus hidas puoli: 38,8 km/h Huippunopeus: 52,7 km/h Kääntösäde nelivedolla: 475 cm (oikealle), 520 cm (vasemmalle) Paino täydellä tankilla: 449 kg TYÖJUHTA
1 2 3 4 5 6 1) Arctic Catissa on hyvän mallinen leveä ohjaustanko, josta dieselimallin pyöriä saa käännellä voimalla. Ohjaustehostin olisikin toivomuslistalla jos on tarvetta ajaa paljon metsässä. 2) Catti käyttää edelleen perinteisiä ja toimivia putkesta tehtyjä tavaratelineitä. Niihin on helppo sitoa kamat kiinni erilaisilla liinoilla. Silti ritseistä löytyy myös pikakiinnikkeet Catin omille lisävarusteille. 3) Vaihdevalitsin on kevyt käyttää, mutta pykälät eivät aina loksahda tarkasti kohdalleen. 4) Penkki on traktorityyppinen, mutta siinä ei onneksi ole korkeaa joustoelementtiä. 5) Catin etulukko kytketään sähköisesti kuvassa näkyvästä napista. Siitä valitaan myös taka- ja neliveto. 6) Mönkijän perään pitää kiinnittää 3-pistenostin, jos sillä aikoo käyttää maan muokkaukseen tarkoitettuja lisävarusteita. Arctic Catin Speedpoint-sarjaan kuuluva nostin on paras, jota olemme kokeilleet. Se toimii tarkasti ja nopeasti. Alaspäin painava voima on 272 kiloa, joten lana pysyy myös maassa. Nostimeen saa erilaisia äkeitä, lanoja ja kyntöauran. Nostimen hinta 1358 e, lana 878 e. 7) T3 traktorimönkijän tyyppikilpi kertoo kaikki tarpeelliset massat. Catilla saa vetää noin 500 kiloa painavaa jarrutonta peräkärryä. 7 Dieselmoottori on italialaisen Lombardinin valmistama. www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 29
KOEAJOSSA CF Moto 800 4x4 EFI IRS Tracker NOPEA TYÖKONE Kiinalainen CF Moto esittelee tasaisella tahdilla uusia malleja. Keväällä koeajetun urheilullisen rinnakkain istuttavan 625 4x4 EX Efi Terracrossin isoveli on paremmin hyötykäyttöön soveltuva 800 4x4 EFI IRS Tracker. Mönkijä-lehden työryhmä| Kuvat: Olli Autonen ja Jukka Helminen MÖNKIJÄ-LEHTI | 30 NOPEA TYÖKONE
olaris on rinnakkain istuttavien mönkijöiden ylivoimainen markkinajohtaja. Amerikkalaisjätti loi hyötyajoneuvojen rinnalle myös täysin uuden segmentin, kun se esitteli muutama vuosi sitten urheilullisen RZR 800 -mallin. Keväällä Mönkijä-lehden koeajossa ollut CF Moto 625 4x4 EX Efi muistuttaa ulkoisesti todella paljon Pollen RZR 800ja 570-malleja. Nyt koeajettu Tracker taas poikkeaa valtavirrasta. Se sopii ison lavansa ja hyvän vetokykynsä ansiosta työkaluksi, mutta muotoilussa on silti urheilullinen leima. Vastaavan tyylinen ajokki löytyy Trapperilta ja on nimeltään 700 UTV EFI. CF Moto Trackerin 800-kuutioisesta V-moottorista luvataan huipputehoa 63 hevosvoimaa 6700 kierroksella. Polttoaineen syötöstä huolehtii ruisku. Voimansiirto on toteutettu variaattorilla ja eteen löytyy normityyliin hidas ja nopea puoli. Vetotavaksi voi valita takavedon tai nelivedon ja ohjaamosta löytyy P www.monkija-lehti.fi vaihdekepin lisäksi myös nappi, josta kytketään sähkötoiminen etulukko päälle. Melkoisen kovia lukemia kookkaalla lavalla varustetulle hyötyajoneuvolle. Hyvä voimapaketti CF Moto kuuluu kiinalaismerkkien eturintamaan ja tehtaalla on selvästi panostettu laatuun. Moottori käy tasaisesti eikä tärise tai värise millään kierrosalueella. Kytkin ottaa sopivan pehmeästi kiinni, joten liikkeelle pääsee halutessaan ilman turhaa nykimistä tai sutimista. Trackerissa on sama moottori kuin viime syksynä koeajetussa Terralander-maastomönkijässä. 800-kuutioinen twini tuntui mönkijässä todella pirteältä, eikä se mikään mopo ole reilusti painavammassa Trackerissakaan. Kuivapainoksi kerrotaan 560 kiloa, ja hiukan yli 60 hevosvoiman teholla paketti kiihtyy 90-kiloisen kuskin kyyditsemänä hiukan reilussa kuudessa sekunnissa nollasta kahdeksaankymppiin. Hitaan puolen huiput ovat 65 km/h ja nopealla puolella kirmataan reilusti satasen paremmalle puolelle. Progressiivinen ohjaus Terralanderin ohjaamo on tilava ja sisään kiivetään avaamalla matala sivuovi. Ovesta kuski saa myös ajaessa tukea nojaamalla siihen reilusti vasemmalla reidellä. Penkeissä on kuppimaista muotoa ja ne tarjoavat jonkin verran sivuttaistukea. Ratissa on korkeuden säätö ja penkeissä etäisyyden säätö. Penkkien välissä on leveä keskikonsoli, joten kuski ja apumies eivät istu kylki kyljessä. Kartturin edessä on tukeva kaari, josta saa käsillä tukea maastossa ryskätessä. Nopeilla tiepätkillä ohjaus tuntuu alkuun erikoiselta. Nokka ei meinaa pysyä suunnassa ja toisaalta ratin kääntely ei vaikuta paljoakaan. Muutaman kilometrin ajelun ja ratin veivaamisen jälkeen ilmiön syy selviää. Ohjaus on rajusti progressiivinen. Rattia saa kääntää noin puoli kierrosta, mutta etupyörät kääntyvät vain joitain asteita. Sen jälkeen ohjaus muuttuu paljon nopeammaksi. Tiellä suoraan mentäessä ja myös loivissa mutkissa pitää rattia tottua kääntämään reippaasti, jotta etupyörät reagoivat sopivasti kuskin käskyihin. Suorilla tuntuva keulan hakeminen johtuu samasta syystä, sillä korjausliikkeet vaativat nekin melkoista ratin veivaamista. Karkeilla renkailla varustettu korkea UTV ei ikinä mene tiellä itsestään luotisuoraan ja siihen pitää vastata käsillä korjaamalla. Trackerin kohdalla ratin liikkeet pitää vain tehdä suurempina. Maastossa hidas ohjaus on omalla tavallaan hyvä idea. Se välittää myös iskut käsille hitaammin, joten ratti ei pyörähdä itsestään isoistakaan toispuoleisista iskuista. Nopeassa sivuluisussa ja esimerkiksi liukkaalla pellolla kaahatessa ohjausvälitys saisi olla kuitenkin nopeampi. Vaikka kyseessä on hyötyajoneuvo, tehoa on kuitenkin niin paljon, että liukkaalla pinnalla on hauska hullutella vetämällä ovi edellä mutkasta toiseen! MÖNKIJÄ-LEHTI | 31
KOEAJOSSA CF Moto 800 4x4 EFI IRS Tracker TEKNISET TIEDOT Kaiken kaikkiaan Trackerilla siirtyy paikasta toiseen reipasta kyytiä, jos kuski niin haluaa. Jousitus on kantava, eikä keula sorru alle mutkissa. Myös kallistelu on vähäistä, mikä sekin johtuu jämäkästä jousituksesta. Maastossa Valtaosa rinnakkain istuttavista lavahärveleistä on tehty ajettaviksi metsäteillä ja pelloilla. Maailmalla myös mönkijäreitit ovat useimmiten niin hyväpintaisia, että niillä voisi liikkua vaikka MÖNKIJÄ-LEHTI | 32 maastoautolla. Suomalaisugrilainen maastomönkiminen ei siis ole niiden parasta aluetta, mutta kaikkea pitää kokeilla. Tracker etenee mutaisella ja upottavallakin uralla hyvin. Sen takaavat hyvät renkaat ja vääntävä moottori. Maavaraa ei kuitenkaan ole paljon, joten pohja osuu spooreissa maahan. Myös urien välissä törröttävät kivet pitää ottaa huomioon, eli ne pitää yrittää selvittää kiertämällä tai hidastamalla vauhtia. Nopeassa ajossa vakautta tuo- MITTAUSTULOKSIA KIIHTYVYYS Moottori: 2-sylinterinen V, 4-tahtinen, nestejäähdytteinen Kuutiotilavuus: 800 cc Polttoaineensyöttö: EFI Vaihteisto: Variaattori, 2 nopeusaluetta eteen, pakki, vapaa Nelivetojärjestelmä: 4-veto ja takaveto, sähköisesti kytkettävä etulukko Etujousitus: Erillisjousitus, A-tukivarret, säädettävät öljyiskarit, jousto 160 mm Takajousitus: Erillisjousitus, A-tukivarret, sääd. öljyiskarit, jousto 200 mm Jarrut ed/ta: 2 x hydrauliset levyt Renkaat ed/ta: 26 x 9-14 / 26 x 11-14 Akseliväli: 183 cm Pituus: 298 cm Leveys: 143 cm Korkeus: 188 cm Maavara: 28 cm Ilmoitettu paino: 560 kg Polttoainetankin tilavuus: 26 l Hinta: 8990 euroa (tieliikenneversio 11 490 euroa) Lisätietoja: www.ustuonti.? 0-40 km/h 3,45 s 0-60 km/h 5,05 s 0-80 km/h 0 sek. 6,23 s 1 2 3 4 5 6 Huippunopeus lyhyt puoli 65 km/h, nopea puoli 115 km/h Kääntösäde nelivedolla: oikealle 540 cm, vasemmalle 570 cm va kantava jousitus tuntuu kivikossa ja juurakossa pintakovalta. Kovat jouset eivät myöskään myötää, kun yksi renkaista kiipeää kiven päälle, jolloin hankalassa maastossa ajaminen on kuin ristiaallokossa heittelehtimistä. Jos ei tunne sääliä ja vetää maastossa ilman suurempia tunteita ajoneuvoa kohtaan, Tracker menee lähes samoista paikoista kuin mönkijä. Pohja kyllä kolahtelee aika tavalla, mutta liukuu silti esteiden yli. Keula on muotoiltu sen verran lyhyeksi, ettei se tökkää vastapenkkoihin. Vaikeissa kohdissa ensiapua etenemiseen tuo sähköisesti kytkettävä etulukko ja jatkohoitona toimii keulassa oleva vinssi. Niiden avulla Trackerilla pääsee useimmissa tapauksissa pois vaikeuksista. Lyhyesti luonnehdittuna Trackerissa on hyvä moottori, kova ja kantava jousitus sekä hyvät tilat ohjaamossa. Se on myös osoitus kiinalaisvalmistajien tulemisesta laadullisesti lähemmäksi niin sanottuja valtamerkkejä. NOPEA TYÖKONE
1 2 3 4 1) Ohjaamossa on hyvät tilat. Leveä keskikonsoli erottaa kuskin ja matkustajan, joten kyydissä ei tarvitse istua kylki kyljessä. Ratissa on korkeuden säätö ja apukuskille saman tyylinen kauhukahva kuin Polariksen RZR-malleissa. 2) Mittaristo on selkeä ja yksinkertaisen tyylikäs. 3) Renkaat toimivat hyvin vaihtelevassa maastoajossa. Etuylitys on melkein mönkijätasoa, eli lyhyt joten Tracker kulkee hyvin ojien yli. 4) Vetotavan valitsin ja sähköisen etulukon kytkin ovat Yamaha-tyyliin samassa namikassa. 5 5) Pienet ovet suojaavat ainakin risuilta ja oksilta. Kuski saa ovesta maastorynkytyksessä hyvin reidellä tukea. 6 6) Kuppimaiset penkit antavat sivuttaistukea ja niissä on myös etäisyyden säätö. 7) Jouset ovat kovat, joten meno on kivikossa ja juurakossa täristävää. Painava kärry tai lavan kuormaaminen eivät jousitusta paljoa notkauta, joka on hyötykäytössä hyvä asia. 8) Kippilavalla on hyvin tilaa tavaroille. Lavan kantavuus on 230 kiloa. 7 www.monkija-lehti.fi 8 MÖNKIJÄ-LEHTI | 33
KOEAJOSSA Polaris Ranger XP 900 EPS LE VOIMAKONE Polariksen uutuus rinnakkain istuttavien hyötymönkkäreiden luokkaan on vääntävä voimanpesä Ranger XP 900. Sitä liikuttelee sama moottori kuin 900-kuutioista RZR XP 900 sporttimallia, mutta voimavarat on optimoitu työkäyttöön. Mönkijä-lehden työryhmä | Kuvat: Jukka Helminen MÖNKIJÄ-LEHTI | 34 VOIMAKONE
uutama vuosi sitten pidetyssä RZR XP 900 -mallin ensiesittelyssä kerrottiin, että uudesta kaksisylinterisestä ProStarmoottorista on helppo muokata useita versioita. Viime vuonna esiteltiin yksimukinen ProStar 570 -moottori, jossa on 567 kuutiota, neljä venttiiliä ja kaksi kannen yläpuolista nokka-akselia. Polttoaineen syötöstä huolehtii ruisku. ProStar 570 -moottori laitettiin ensin sporttiseen rinnakkain istuttavaan RZR 570-malliin ja ensi kaudella se löytyy myös tavallisesta mönkijästä. Tälle kaudelle Polaris esitteli 60-hevosvoimaisen ProStarmoottorin, joka on tehoa lukuun ottamatta samanlainen kuin RZR XP 900. Eroa on moottorin ohjauksessa, ilmanotossa ja pakoputkistossa. Voimalinja on tietysti säädetty toimimaan yhteen vääntävän moottorin kanssa. Vaikka kyseessä onkin hyötyajoneuvo, on Polaris panostanut tässä UTV-mallistonsa lippulaivassa yksityiskohtiin. Ranger XP 900 EPS LE onkin eräänlainen yhdistelmä luksusluokan maastoajoneuvoa ja työkalua. Jos perusmalli ei muistuta tarpeeksi korpien kadillaccia, niin lukuisilla Lock&Ride-lisävarus- M www.monkija-lehti.fi teilla siitä saa tehtyä varmasti mieleisensä. Koeajolaitteessa oli kiinni noin 4500 euroa maksava Pro-Fit FX -ohjaamo ja vinssi. Pollen lisävarusteovet ovat kaapparimalliset, eli ne on saranoitu takareunasta. Jos elämä käy ohjaamossa liian kuumaksi, saa ovet nostettua näppärästi pois paikaltaan. Me päädyimme jäähdyttämään kabiinia pitämällä tuuletusikkunoita auki. Kostealla kelillä ja sateella täysin katettu ja lasitettu ohjaamo kaipaa ehdottomasti muitakin lisävarusteita. Lasinpyyhkimet pesutoiminnolla maksavat 449 euroa ja ohjaamon sisätilan lämmitin/huurteenpoistojärjestelmä kustantaa 929 euroa. Ohjaamo on Polariksen muista UTV-malleista tutuksi tullutta läpikäveltävää mallia. Lattia on tasainen ja kuskin pukille pääsee yhtä näppärästi kummalta puolelta tahansa. Työkäytössä tilava ohjaamo helpottaa elämää ja maastossa on välillä hankalaa raahautua sisään vain ratin puolelta. Kuskin ja apumiehen penkissä ja selkänojassa on hiukan kuppimaista muotoilua, joten kyydissä kestää, vaikka ei puristakaan rystyset valkoisena rattia. Keskellä on myös kolmas hiukan kapeampi istuinpaikka, joten kyydissä kulkee kolmekin ihmistä. Kah- della tilat ovat jopa ruhtinaallisen väljät. UTV-tyyliin hallintalaitteet ovat pelkistetyt. Etupaneelista löytyvät mittarin lisäksi vaihdevalitsin, vetotavan kytkin ja valonvaihdin. Neliveto toimii täysin automaattisesti, kuten Polariksessa on aina tapana. Kun etu- ja takapyörien pyörintänopeuden ero on riittävän suuri, alkavat molemmat etupyörätkin vetää. TURF-perän ansiosta vedon saa myös vain yhdelle takapyörälle, jolloin renkaat eivät riko käännöksissä nurmikkoa. Myös asfaltilla ja muulla kovalla pinnalla kääntyminen on TURF-asennossa paljon ketterämpää. Maastossa Ranger XP 900 oli koeajossa samaan aikaan kun teimme Polaris RZR 900 XP:n ja Can-Am Maverickin testiä. Hiekkakuoppacrossaamista emme sillä kokeilleet, mutta rytyytimme Lasses Ringin maastoissa läpi samat pätkät kuin sporttilaitteilla. Metsässä pitää tällaisella melko kookkaalla ja korkeilla turvakaarilla varustetulla ajokilla olla tietysti tarkkana. Pyörät ovat sopivasti lähes kulmissa, joten puiden ohittaminen muutaman sentin tarkkuudella onnistuu hyvin. Peileistä joutuu kyllä tarkasti tsekkaamaan missä mennään, sillä etenkin takapyörien arvioiminen on ohjaamosta mahdotonta. Ilman ovia maastoajo olisi hiukan helpompaa, kun kuolleita kulmia voisi kurkata turvakaarien ulkopuolelta. Etuylityskään ei ole kovin runsas, joten keula ryömii hyvin ojien ja esteiden yli. Maavaraakin on isolle UTV:lle yllättävän paljon. Kivien ja kantojen yli ryömiminen sujuu liikaa ryskäämättä, mistä kiitos alkuherkälle mukavuuspainotteiseksi säädetylle jousitukselle. Maltti on kuitenkin valttia näinkin isolla ajoneuvolla ajettaessa ja jokainen suurempi kivi kannattaa ottaa pyörän alle. Välillä pohja kuitenkin kolisee isänmaahan, mutta mikään kohta ei tunnu tarraavan kiinni. MÖNKIJÄ-LEHTI | 35
KOEAJOSSA Polaris Ranger XP 900 EPS LE Ohjaustehostimen ansiosta rattia voi pyöritellä kevyesti yhdellä kädellä. Toispuoleiset iskut eivät myöskään välity tälleinä näpeille, koska tehostin vaimentaa iskuja. Kaasuun vastaaminen on sopivan leppoisaa. Raskas 60-hevosvoimainen ajokki ei tietenkään ole mikään rakettimainen kiihtyjä ja myös voimalinja on säädetty ottamaan pehmeästi kiinni. Lyhyt puoli on todella lyhyt, sillä huippuja löytyy vain hiukan yli 40 kilometriä tunnissa. Sopivan hidas kaasuun vastaaminen ja tasaisesti alakierroksilla kytkevä variaattori tekevät maastossa ajamisesta mukavaa. Vaikka kaasun painaisi maastorynkytyksessä vahingossa pohjaankin, ei vauhti karkaa holtittomasti. Rapakossa ja kärryä vedettäessä voimaa kuitenkin riittää. Dieseliä muistuttava vääntö jak- 1 2 4 saa pyörittää renkaita tarpeeksi kovaa mudassa, joten eteneminen sujuu hankalammassakin maastossa. Kärryssä kulkee valtava kasa tukkeja eikä XP 900 tunnu edes huomaavan kuormaa. Lyhyen välityksen ja rajun väännön takia vetohommissa ei koskaan lopu voima, vaan renkaat alkavat sutia. Moneen käyttöön Vaikka XP 900 ei ole RZR:n kaltainen rallimalli, pääsee sillä pisteestä A pisteeseen B kohtuullisen railakkaasti. Huippuja XP kulkee hiukan yli 90 kilometriä tunnissa, mikä riittää hyvin pelto- ja metsäautoteillä. Hitaassa vauhdissa ohjaustehostin on megaherkkä ja etupyörät kääntyvät melkein ajatuksen voimalla. Vauhdin lisääntyessä sähköinen tehostin vähentää voimaa, jolloin ohjaustuntuma paranee. Noin kahdeksaakymppiä ajettaessa meno on vakaata kovapintaisellakin tiellä eikä ohjaus vaella, vaikka pinta olisi kalteva. 3 5 1) Vinssi on tärkeä varuste raskaassa UTV:ssa, sillä muuten saattaa olla pulassa. Pehmeässä maastossa XP 900 istuu tasaisesta pohjastaan kiinni kuin liimattuna ja silloin auttaa vain vinssaaminen. Tehostettu ohjaus on myös ehdoton mukavuustekijä maastossa liikuttaessa 2) Jousitus on kantava ja silti pintaherkkä. XP 900 onkin sekä tukeva kärryn vetäjä että mukava kulkuneuvo. 3) Kippilavan kantavuus on peräti 454 kiloa. 4) Ohjaamosta löytyy kaksi kunnollista istuinta, mutta kyytiin mahtuu tarvittaessa kolmekin aikuista. 5) 60-hevosvoimainen ProStar-moottori löytyy lavan alta. Se on perustekniikaltaan samanlainen kuin RZR XP 900 sporttimallissa. MÖNKIJÄ-LEHTI | 36 VOIMAKONE
NIMIHIRVIÖITÄ Rinnakkain ajettavista mönkijöistä käytetään sujuvasti montaa nimitystä ja lyhennettä: Side by side: Rinnakkain istuttava mönkijä SSV: Side by Side Vehicle UTV: Utility Terrain Vehicle RUV: Recreational Utility Vehicle, joka tarkoittaa erityisesti hieman urheilullisempia laitteita ROV: Recreational Off-highway Vehicle Lavamönkijä: ainakin osittain virheellinen nimitys, sillä usealla merkillä on myös lavalla varustettuja perusmönkijöitä. MITTAUSTULOKSIA KIIHTYVYYS: Tiukoissa mutkissa ja pitävällä pinnalla pitää kuitenkin muistaa että on liikkeellä hyötyajoneuvolla. Mönkijän taipuisat pulleat renkaat ja herkkä jousitus saavat etukulman sortumaan alle. Liian kova vauhti ja väärät ohjausliikkeet saattavatkin heittää pelin kyljelleen silmänräpäyksessä. Jarrut ovat tyypilliset mönkijään. Pyörät saa vauhdista lukkoon, mutta poljinta pitää painaa apinan raivolla. Jarrutuntuma ei siis kovassa nopeudessa ole paras mahdollinen, mutta riittää maastopyörityksessä. Hitaissa vauhdeissa Polariksen alamäkijarru vähentää kuskin tarvetta pumpata jarrupedaalia. Vauhti ei siis pääse karkaamaan vaikka lavalla olisi raskaskin taakka tai kärryssä iso nippu tukkeja. Lisävarusteena saatava äänieristetty ohjaamo ei vaikuttanut kovin hiljaiselta vaan päinvastoin. Metsätiellä tuntui kahdeksankympin vauhdissa kuin olisi ollut sepelimyllyn sisällä. Hitaassa maastoajossa koppi kuitenkin piti äänet hyvin ulkopuo- www.monkija-lehti.fi Huippunopeus lyhyt puoli 43 km/h, nopea puoli 91 km/h 0-40 km/h 2,5 s 0-60 km/h 5,2 s 0-80 km/h 10,5 s 0 sek. 1 2 lella, eikä moottorin ääni kuulunut kuin vaimeasti korviin. Polaris Ranger XP 900 on taas yksi esimerkki siitä, miten erilaisia ajoneuvoja rinnakkain istuttavien mönkijöiden ryhmään kuuluu. Samalla myös käyttömahdollisuudet lisääntyvät. XP 900 on mukava liikkumisväline, jolla kolmekin henkeä ja useampi sata kiloa tavaraa kulkee pitkälle tiettömän taipaleen päähän, joko töihin tai vaikkapa kalaan. Maatilakäytössä se palvelee niin liikkumisvälineenä kuin työjuhtanakin. Myös maasto-ominaisuudet ovat poikkeuksellisen hyvät kun puhutaan järeän luokan rinnakkain istuttavasta. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana sille, mitä kaikkea tällaisella maastoajoneuvolla voi tehdä. Maastomallin lisäksi tarjolla on myös tieliikenteeseen hyväksytty T1-traktori, joka maksaa 22290 e ilman lisävarusteita. 3 4 5 6 7 8 9 10 TEKNISET TIEDOT Moottori: Polaris Pro Star, 4-tahtinen, 2-sylinterinen, nestejäähdytteinen Kuutiotilavuus: 875 cc Polttoaineensyöttö: EFI Huipputeho: 60 hv Vaihteisto: Variaattori ja 2-nopeuksinen aluevaihteisto, jossa pakki, vapaa, hidas ja nopea Nelivetojärjestelmä: 4-veto ja takaveto, TURF 1x4, automaattinen etulukko Etujousitus: Erillisjousitus Takajousitus: Erillisjousitus Jarrut ed/ta: Hydrauliset levyjarrut Renkaat ed/ta: 25x10-12 / 25x11-12 Ilmoitettu kuivapaino: 618 kg Pituus: 296 cm Leveys: 152 cm Korkeus: 193 cm Maavara: 30,5cm Pa-tilavuus: 37,9 L Max vetopaino: 907 kg Lavan kantavuus: 454 kg Hinta: 19 990 euroa (T1 traktorina 22 290 e) Testilaitteen lisävarusteet: Lock&Ride Pro-Fit SX ohjaamo: Ovet ja katto äänieristeverhoilulla, tuulilasi ja takalasi karkaistua lasia. Hinta 4499 €. Pro HD-4500 sähkövinssi (sis. synteettinen vetoköysi ja automaattinen rajakatkaisin, vetokyky 2041 kg). Hinta 999 €. MÖNKIJÄ-LEHTI | 37
AJETTU Polaris Sportsman XP 550 EPS Touring T3 Mönkijä-lehden testiryhmä Kuvat: Olli Autonen ja Jukka Helminen sempaa osuutta. Pitkä Sportsman ei tietenkään ole maastossa aivan lyhyen veroinen ketteryydessään, mutta kääntyy silti yllättävän pienessä tilassa. Kääntöympyrämittauksessa Touring piirsi ympyrän, jonka halkaisija oli 440 senttimetriä, eli vain parikymmentä senttiä yksipaikkaista Sportsmania enemmän. Tämä koskee siis traktorimalleja, sillä maastolaitteissa on pyörien kääntymistä rajoitettu. Syynä tähän on ilmeisesti halu varmistaa vetonivelten kestävyys kovassa offityylisessä käytössä. Keväällä vertailutestissä olleen XP 550 -metsämönkijän kääntösäde oli noin 470 senttiä! Polariksen pitkittäinen vaihdekaavio on selkeä ja helppokäyttöinen, eivätkä vaihteet jää helposti ”kanittamaan” kiperissä paikoissakaan. Sportsman 550 EPS Touring on Polariksen tuorein T3-mönkijä. Tuplapenkki lisää suositun traktorimallin monikäyttöisyyttä entisestään. raktorimönkijöiden esiinmarssin aloitti juuri Polaris vajaat kymmenen vuotta sitten. Tuskinpa kukaan osasi arvata, mitä seurauksia monien silmissä huvittavaltakin näyttäneellä kokeilulla olisi: vähitellen merkki toisensa perään seurasi perässä ja tällä hetkellä peräti 60 prosenttia myydyistä uusista mönkijöistä on T3-traktoreita. Polariksen traktorimallisto on laajentunut vähitellen ja tällä hetkellä valikoimaa riittää aina klassikkomalli Sportsman 500 EFIstä rymylaite Scrambleriin ja rinnakkainistuttaviin Rangereihin. Uusin tulokas on XP 550 EPS Touring, joka nimensä mukaisesti on kahdenistuttava versio tutusta ”viisviiskymppisestä” XP-runkoisesta Sportsmanista. Kahdenistuttava Sportsman on kokonaispituudeltaan 83 milliä perusmallia pidempi ja akseliväliä on reilut kymmenen sent- T MÖNKIJÄ-LEHTI | 38 tiä enemmän. Matkustajan istumatiloihin kuuluvat muhkealla selkänojalla varustettu istuin ja takatavaratelineen etureunoissa olevat käsikahvat. Matkustajan istuimen saa pikalukitusvivulla irti muutamassa sekunnissa. Tilalle voi asentaa Polariksen lisävarustevalikoimasta löytyvän, niin ikään pikakiinnitteisen tavarankuljetuslaatikon, joita löytyy kahta eri mallia. Moottori on entuudestaan tuttu 549-kuutioinen yksisylinterinen EFI, jonka hyveisiin kuuluvat tasainen vääntöalue ja hiljainen käyntiääni. Yksimukinen nelitahtinen käy myös tasaisesti, joten ohjaustankoon tai astinlaudoille ei välity minkäänlaisia värinöitä. Maastoajossa 550-kuutioiseen kaksipaikkaiseen pätevät samat adjektiivit kuin lyhempiin XPrunkoisiin Sportsmaneihin: mukava, helppo ja maastokelpoinen. Ohjaamossa on väljät tilat ja kapeaksi muotoiltu penkki on aktiivisen kuljettajan mieleen. Painonsiirtoja on helppo tehdä ja laitteella on aivan yhtä hyvä ajaa seisten kuin istuenkin. Polariksen traktorimalleissa istuin on lähes identtinen vakiomallin kanssa, sillä tyypityksessä on otettu huomioon istuimen ja mönkijän jousituksen painuminen mittaustilanteessa. Vastaavaa ratkaisua käyttää tällä hetkellä Polariksen lisäksi vain CanAm, mutta toivottavaa olisi, että myös muilta valmistajilta saataisiin tulevaisuudessa markkinoille samantyylisiä järkeviä istuinratkaisuja. Polariksen jousitus on maastoajossa mönkijämaailman ehdotonta parhaimmistoa. Alusta tasoittaa maaston epätasaisuudet eleettömästi olematta kuitenkaan ylipehmeä ja huojuva. Pidennetty versio kantaa ryhdikkäästi kahden kuormankin, kun maastossa ajetaan epätasai- Mukava ajaa kaksinkin Kyytiläisellä on hyvät tilat. Istuinosa on riittävän tilava myös aikuiselle ja käsikahvoista saa hyvän tuen. Asetuksen mukaan traktorissa on oltava turvavyö matkustajan istuimella, joten sellainen on tyyppihyväksynnän saamiseksi jouduttu asentamaan traktorimönkijäänkin. Toivottavasti kukaan ei erehdy sitä kuitenkaan oikeasti käyttämään, sillä kukaan tuskin haluaa olla reisistään penkkiin köytettynä esimerkiksi yllättävässä kaatumistilanteessa! Sähköisen tehostimen ansiosta ohjaus on kevyt ja maastossa se nielee kivien ja kantojen tangolle antamat iskut tehokkaasti. Kaksi päällä ajettaessa tai vaikkapa painava tukkikuorma perässä Polariksen ADC-mäkijarru pitää vauhdin aisoissa, joten jyrkissäkään kohdissa ei mönkijän omia jarruja tarvitse käyttää apinan raivolla. ADC kytkeytyy, kun ajonopeus on alle 24 kilometriä tunnissa ja kaasuläppä on kiinni. Polariksen aina läsnä oleva nelivetojärjestelmä on kehitetty mukavuutta ja helppokäyttöisyyttä silmällä pitäen. Sen KAKSIPAIKKAINEN MONIKÄYTTÖTRAKTORI
AJETTU Polaris Sportsman XP 550 EPS Touring T3 toiminta on huomaamatonta ja pehmeää, joten se helpottaa maastoajoa melkoisesti. ADC:n hyvinvoinnin kannalta suositellaan, että vetotapa normaaliajotilanteessa on tavallinen 4x4. Muuten esimerkiksi vedettäessä kärryä hiljaisilla nopeuksilla alamäkijarru aktivoituu turhaan ja mekanismi kuluu. ADC on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan jyrkässä alamäessä, ei jatkuvasti. ADC-asento, neliveto ilman mäkijarrua tai takaveto valitaan oikealla kaasuvivun yläpuolella olevasta napista, eikä sitä varten tarvitse pysähtyä. T3-luokituksen vaatima nopeudenrajoitin on 550-kuutioisessa Sportsmanissa toteutettu variaattorin holkilla, joka estää remmiä nousemasta lautasella. Kyseessä on siis mekaaninen tapa lyhentää välityksiä. Holkilla tehty rajoitus stoppaa lyhyellä puolella kiihtyvyyden noin 30 km/h kohdalla. Se ei kaikissa tilanteissa riitä alkuvauhdin ottamiseen ylämäkeen. Mudassakin renkaat pitäisi joissain tilanteissa saada pyörimään kovempaa kuin kolmeakymppiä. Pitkällä puolella ei taas ole suositeltavaa ajaa maastossa tai kuorman kanssa, sillä remmi alkaa luistaa herkästi. Nopealla puolella pitkä Sportsman kerää vauhtia 44 kilometriä tunnissa. Nollasta kolmeenkymppiin traktori ennättää 2,8 sekunnissa, eli maastossa saa vauhtia kelattua nopeasti jos tilanne sitä vaatii. Moottori siis täysin saman tehoinen, kuin maastomönkijässä. Koneen luonne on tasainen, eikä kaasun annostelun kanssa tarvitse olla hankalassakaan maastossa turhan tarkkana. Eteneminen on jouhevaa, eikä laite ryntäile vaikka peukaloa painaisi vahingossa liian innokkaasti. Sportsman XP 550 Touring on monikäyttöinen lisä Polariksen traktorimallistossa. Pitkä runko vakauttaa mönkijää tieajossa ja pitkä akseliväli helpottaa myös kärryn vetoa. Tuplapenkki lisää traktorimönkijän monipuolisuutta, kun mukana kulkee matkustajakin. MÖNKIJÄ-LEHTI | 40 Turvavyö on pakollinen traktorin matkustajalle ja siksi sellainen löytyy myös peräkkäin istuttavasta kaksipaikkaisesta T3 mönkijästä. Taksimallin traktorin takaosaa hallitsee muhkean kokoinen selkänoja. KAKSIPAIKKAINEN MONIKÄYTTÖTRAKTORI
Matkustajan istuin on kiinni pikalukolla. Se lähteekin sekunneissa irti ja tilalle saa vaikkapa ison kuljetuslaatikon. TEKNISET TIEDOT Moottori: 1-syl, 4-tahti, nestejäähd., SOCH Iskutilavuus: 549 cc Pa-järjestelmä: EFI Voimansiirto: PVT-variaattori, 2 nopeutta eteen, vapaa ja peruutusvaihde Etujousitus: Päällekkäiset kolmiotukivarret, joustoliike 229 mm, nopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostin Takajousitus: Päällekkäiset kolmiotukivarret, joustoliike 260 mm Renkaat ed/ta: 26 x 8-14 / 26 x 10-14, Maxxis Jarrut, ed/ta: 2 x hydrauliset levyjarrut / 2 x hydrauliset levyjarrut Akseliväli: 144,8 cm Pituus: 220 cm Leveys: 121 cm Korkeus: 148 cm Maavara: 28,5 cm Pa-säiliö: 19,9 litraa Hinta: 12 690 euroa MITTAUSTULOKSIA Kiihtyvyys 0-30 km/h: 2,86 s Huippunopeus hidas puoli: 31 km/h Huippunopeus: 44 km/h Kääntösäde nelivedolla: 435 cm (oikealle), 440 cm (vasemmalle) Touring-mallissa on eturitsin kannen alla kohtuullisen kokoinen tila tavaroille. Oikealla kahvassa näkyvä keltainen liukukytkin on vetotavan valitsin. Äärimmäisenä vasemmalla se kytkee nelivedon ja alamäkijarrun, keskiasennossa nelivedon ja oikealla pelkän takavedon. Maahantuonti ja myynti: Atlok Oy, Tehtaankatu 13 B, 11710 RMK S LQIR#DWORN À ZZZ DWORN À
Joka numerossa uutisia,uutuuksia, vertailutestejä, koeajoja, alan ihmisiä, tapahtumia ja paljon muuta! Tilaa nyt! 28,- Mönkijä-lehti suoraan kotiin kannettuna ? Kyllä kiitos! Voit tehdä tilauksesi myös • puhelimitse 09 8789 2400 • sähköpostilla tilaukset@ridemedia.fi Tilaan Mönkijä-lehden kestotilauksena 28,- / 4 numeroa Tilaan Mönkijä-lehden vuositilauksena 30,- / 4 numeroa Postinumero ja -paikka Allekirjoitus (alle 18 v. huoltajan allekirj.) tai Tarjous voimassa 31.12.2013 saakka. Lähiosoite Vastaanottaja maksaa postimaksun puolestasi • osoitteessa www.monkija-lehti.fi Kestotilaus jatkuu auotomaattisesti, kunnes tilaaja toisin ilmoittaa. Nimi n i a v • tekstiviestillä: Lähetä numeroon 040 728 8979 Lehden nimi, kesto/vuosi/ tutustumistilaus, nimi, osoite (saat kuittauksen viimeistään seuraavana arkipäivänä) RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 Vastauslähetys
Moottorikelkkalehti a Lentäviä mattoja jo 25 vuotta! ? Kyllä kiitos! Tilaan MK-lehden kestotilauksena 34,- / 5+1 numeroa Voit tehdä tilauksesi myös • puhelimitse 09 8789 2400 Kestotilaus jatkuu auotomaattisesti, kunnes tilaaja toisin ilmoittaa. • sähköpostilla tilaukset@ridemedia.fi Tilaan MK-lehden vuositilauksena 37,- / 5+1 numeroa • osoitteessa www.mk-lehti.fi Tilaan MK-lehden tutustumistarjouksena 16,- / 3 numeroa Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Allekirjoitus (alle 18 v. huoltajan allekirj.) tai Tarjous voimassa 31.12.2013 saakka. Nimi Vastaanottaja maksaa postimaksun puolestasi • tekstiviestillä: Lähetä numeroon 040 728 8979 Lehden nimi, kesto/vuosi/ tutustumistilaus, nimi, osoite (saat kuittauksen viimeistään seuraavana arkipäivänä) RideMedia Oy Tunnus 5001594 00003 VASTAUSLÄHETYS
KISAEXTRA ATV-MOTOCROSSIN SM Mönkijä-lehden työryhmä Kuvat: Loukko.com, Jani Saarisen kaverit, Late Pellonpään kaverit Lauri Pellonpää on tervehtinyt SM-sarjassa ruutulippua ensimmäisenä jo kaksi kertaa. PELLONPÄÄ AVAUSKILPAILUN YKKÖNEN ATV-motocrossin kaudesta on tätä kirjoitettaessa ajettu puolet, eli kaksi kilpailua ja neljä erää. Johdossa on Olli Koskela, mutta Lauri Pellonpää on yhdestä huonosta eräsijoituksestaan huolimatta tiukasti tuntumassa. Jokaisessa erässä on kamppailtu ennätyksellisen tasaisesti ja monella kuskilla on vielä mahdollisuus mitaleille. -motocrossin SMkausi käynnistyi Alavuden Murronnevan radalla, missä avauserässä viivalta irtosi parhaiten Olli Koskela saaden peräänsä Lauri Pellonpään ja Jari Mäkelän. Kisa voitosta oli tiukkaa, mutta lopulta Koskela vei avauksen ennen Pellonpäätä. Lasse Ruotsalainen oli kolmas ja Jani Saarinen neljäs. Jani Tanhuanpää taisteli tiukasti nelossijasta ennen keskeyttämistään. Toisessa startissa kärki oli avauskierroksen jälkeen ensimmäisen erän mukainen. Pellonpää nousi erän edetessä Koskelan ATV MÖNKIJÄ-LEHTI | 44 ohi ja ajoi erän voittoon. Koskela oli lopulta toinen ennen Ruotsalaista ja Saarista. Tanhuanpään kisa jatkui mollivoittoisesti, sillä mystinen vika piinasi häntä myös toisessa startissa ja erä jäi kesken. Avauskisassa Pellonpää ja Koskela olivat tasapisteissä. Pellonpää vei kuitenkin sääntöjen mukaan osakilpailuvoiton, koska oli toisen erän ykkönen. Ennätystasaista kisaa Iisalmessa! Kauden toinen SM-sarjan ATVcrossikisa ajettiin Iisalmessa, missä aika-ajojen nopein oli Olli Koskela ennen Lauri Pellonpäätä ja Lasse Ruotsalaista. Päivän ensimmäisessä lähdössä parhaan startin otti Pellonpää saaden peräänsä Koskelan ja Saarisen. Erä oli kauden, ehkä jopa lajin historian tasaisin, sillä Pellonpää vei voiton vain 0,38 sekunnin erolla Koskelaan. Saarinen taas jäi Koskelasta 0,35 sekuntia, eli kärkikolmikko ajoi ruutulipulle alle sekunnin sisään. Jani Tanhuanpää oli erän neljäs ennen Matti Sipilää. Kesmotors Racing Teamin Yamaha-kaksikolle tuli toisesta Lasse Ruotsalainen on sarjassa neljäntenä ja edelleen kiinni mitalin syrjässä. PELLONPÄÄ AVAUSKILPAILUN YKKÖNEN
Yhteispisteet kahden osakilpailun jälkeen (Alavus ja Iisalmi) 1. Olli Koskela, Yamaha 25+22+22+25=94 pistettä 2. Lauri Pellonpää, KTM 22+25+25+16=88 3. Jani Saarinen, Yamaha 18+18+20+20=76 4. Lasse Ruotsalainen, Can-Am 20+20+16+18=74 5. Jouni Vornanen, Yamaha 15+14+15+15=59 6. Jani Tanhuanpää, Yamaha 8+8+18+22=56 Jani Saarinen Totti Raittilan haastattelussa. Totti hoitaa ansiokkaasti useimpien kotimaisten crossikisojen kuulutukset ja tulospalvelun. Veteraanit 1. Janne Tägström 22+25+22+25=94 2. Matti Sipilä 20+22+25+20=87 3. Jouni Tägström 18+18+20+22=78 Jani Saarisen kommentit kaudesta Iisalmen toisen erän kärkikolmikko Olli Koskela (1.), Jani Tanhuanpää (2.) ja Jani Saarinen (3.) tuulettavat palkintopallilla. www.monkija-lehti.fi erästä kaksoisvoitto. Koskala oli toisen erän nopein ja siirtyi johtoon SM pisteissä. Tanhuanpää ajoi erässä hienosti toiseksi ennen Jani Saarista. Lasse Ruotsalainen oli neljäs ja Pellonpää viides. - Toisen erän toisessa hypyssä vasen käteni luiskahti sarven yli ja peukalo taittui yli. Jos erä olisi kestänyt kierroksenkin pidempään, olisin joutunut keskeyttämään. Sen verran kipeää otti, että pitää olla tyytyväinen erän viidenteen sijaan! Kävin kuvauttamassa peukalon ja lääkärit meinasivat, että se on venähtänyt. Orimattilaan pääsen viivalle tukiteippausten avulla, Pellonpää kertasi kokemuksiaan. - Ensimmäinen erä oli hienoa taistelua ja johdin alusta loppuun. Olli kävi muutaman kerran rinnalla, mutta sain aina kärkipaikan takaisin, Pellonpää summasi kaksijakoisesti sujunutta Iisalmen kisapäiväänsä. Kauden kahdessa ensimmäisessä kisassa ajajia oli odotettua enemmän, sillä molempiin kilpailuihin ilmoittautui yli 20 kuskia. Alavudella heitä oli 26 ja Iisalmessa 21, joista tosin vain 16 saapui paikalle. Veteraaniluokan nosto SM:n yhteyteen (luokka luokan sisällä -periaatteella) oli siis viisas päätös ja näin ATV-luokan kiinnostavuus kisajärjestäjien silmissä kasvoi. Kuvio on yksinkertainen: mitä enemmän maksavia kuljettajia sitä kiinnostavampi luokka on järjestäjälle. Toivottavasti myös kauden kahdessa viimeisessä kilpailussa nähdään molemmissa yli 20 kuskia. Jos näin käy, kauden 2014 SMkilpailujen järjestelytyö helpottuu merkittävästi. Loppukauden kisoista on tämän lehden ilmestyessä ajettu legendaarinen Orimattilan kilpailu elokuun viimeisenä päivänä. Mukaan ilmoittautui 22 kuljettajaa, vaikka Orimattilassa keli on ollut viime vuosina melko haastava. Kauden viimeinen SM-mittelö käydään lauantaina 21.9. Lappeenrannassa, joka on täysin uusi tuttavuus SMkalenterissa. Lappeenrannan Moottoripyöräilijöiden ote kilpailun järjestämiseen on ollut todella aktiivinen ja syyskuussa on lupa odottaa todella laadukasta kisaa. SM-sarja on ollut ennätyksellisen tasaväkinen. Kilpailuerien voitosta on taistellut parhaimmillaan viisikin kuljettajaa ja esimerkiksi Iisalmessa ensimmäisen erän maalissa ykkösen ja kolmannen ero oli vain 0,8 sekuntia. Veteraanien puolella kiivain kärkitaistelu on käyty Tagströmin veljesten Jannen ja Jounin sekä Matti Sipilän välillä. Myös vetskuissa erävoitot ovat menneet ristiin, joten piste-erot ovat marginaalisia. Kiristynyt kilpailu on huomattu niin katsomoissa kuin suomalaisessa motocrossmediassakin. Olemme vihdoin tilanteessa, jossa ATV MX on näyttävyydessään vähintään samaa tasoa muiden MX-luokkien kanssa. Laji on nostanut suosiotaan viime vuosina huimasti ja nykyään jokainen ATV-crossari voi olla ylpeä lajistaan. Enää ei tarvitse varikolla selitellä, että ajetaanko näillä crossiakin. Pikemminkin saa kuunnella kehuja siitä kuinka mielenkiintoista katsottavaa lajimme on. Olli Koskela tekee kullanarvoista pioneerityötä EMsarjassa, mikä toivottavasti innostaa myös muita nuoria kisaamaan maailmalle. QRF:n tekemä pohjatyö tuottaa jatkuvasti uusia lupaavia kuljettajia SM-sarjaan, eikä kesäkiertueen suosiossa näy hiipumisen merkkejä. Tämä ponnahduslauta näyttää antavan tarvittavaa varmuutta ennen SM-sarjaan siirtymistä. Kaikkien lajista kiinnostuneiden kannattaa kirjautua sivustolle www.qr.fi. MÖNKIJÄ-LEHTI | 45
KISAEXTRA Lauri Pellonpää näyttää jälkikasvulle tuulettamisen mallia Alavuden kisan korkeimmalla pallilla. ATV-MOTOCROSSIN SM Teksti: www.seriousriding.com LAURI PELLONPÄÄ PÄRJÄÄ MÖNKKÄRILLÄ JA KELKALLA! Lauri Pellonpää on 23-vuotias ATV- ja moottorikelkkakilpailija Alavudelta. Hän on myöss kahden pienen lapsen isä. Pellonpää pyörittää perheen ja ympärivuotisen kilpailemisen ohella omaa yritystä vakuutusmyyjänä. Pellonpään vauhti oli hurjaa ATV-motocrossin ensimmäisessä SM-osakilpailussa Alavudella ja jatkui kovana myös Iisalmessa. Miten ehdit olla perheenisä, avomies, yrittäjä ja ympärivuotinen kilpailija? - Olen yrittäjänä OP-Pohjolan vakuutusmyyjänä ja pystyn säätelemään työaikojani. Jos minun pitäisi olla töissä kello 8-16, kilpaileminen ei onnistuisi. Nyt on tärkeintä, että työt tulevat tehdyksi, työajalla ei ole merkitystä. Jos käyn ajamassa kaksi kertaa viikossa, siihen menee 4-5 tuntia päivästä. Jos sen lisäksi viikonloppuna on kisat, kuluu kaksi lisäpäivää muihin hommiin ja kilpailupaikalle ajamiseen. MÖNKIJÄ-LEHTI | 46 - Ihminen ehtii yllättävän paljon, jos järjestää asiat oikein. Avovaimo tietenkin toivoo enemmän yhteistä aikaa, mutta hän on valinnut ukkonsa ja tiennyt mihin ryhtyy. Sitten kun pojat kasvavat vähän isommiksi, saan perheen mukaan kisoihin. Nyt pojat ovat puoli- ja kaksivuotiaina vielä liian nuoria. Milloin aloitit kilpailemisen? - Aloitin 17-vuotiaana junioreissa moottorikelkalla ja siitä lähtien olen ajanut joka talvi joitakin kilpailuja, mutta en täyttä kautta. Työni on niin talvipainottteista, etten ole ehtinyt ajaa kooko kautta. Viime kausi oli toistaiiseksi ehjin, ja paras sijoitukseni oli moottorikelkkojen kolmiottelun SnowStar Super Iceman -kilpailun hopea. Tulevalla kaudella aion ajaa koko sarjan kelkkaenduroa ja kelkkasprinttiä. - Kalustoni on aiemmin vaihtunut usein, ja olen monesti testannut laitetta vasta kisoissa. Ensi kauteen lähden uudella, mutta samanlaisella kelkalla kuin viime vuonna, joten pääsen heti ajamaan ja säätäminen jää vähemmälle. - Vuonna 2008 aloin ajaa ATVmotocrossia. Ensimmäiset vuodet ajoin vain huvikseni ja osallistuin muutamiin harrasteluokan kisoihin. Vuonna 2011 porukka sai minut ylipuhuttua ensimmäisiin SM-kisoihini Heinolaan. Olin ekassa kisassa kuudes. Vuonna 2012 ajoin sitten koko SM-sarjan ja olin hopealla Olli Koskelan viedessä mestaruuden ja Jani Saarisen ollessa pronssilla. LAURI PELLONPÄÄ PÄRJÄÄ MÖNKKÄRILLÄ JA KELKALLA!
Late on hyvä starttaamaan ja siihen auttaa lähtöpaikan huolellinen valmistelu. - Kaksi liittoa! Sille pitäisi tehdä jotain. Sekin on harrastajista kiinni: meidän kuskien pitäisi tehdä päätös kumman liiton alaisuudessa ajamme. Nyt on kaksi SM-sarjaa, jolloin lajin arvostus menee jo siinä. Kukaan varmaan pidä asiasta ja se aiheuttaa vain sekaannuksia. - Myös joissakin kelkkakisoissa järjestelyissä on ongelmia ja ihme säätämistä. Aina ei edes tiedetä tuloksia, kun lähdetään kotiin kisasta. ATV motocrosskisoissa kaikki pelaa sen sijaan hyvin. Ihmettelinkin aluksi ATV-kisoissa järjestelyjen sujuvuutta. Pellonpään KTM on muuten vakio, mutta jousitus on tehty melkein kokonaan uusiksi. Mitkä ovat tavoitteesi? - Haluan tehdä tätä ja ajaa kilpaa. Ei minulla ole mitään isoja tavoitteita, ajan niin pitkään kun se tuntuu kivalta. Minulla on jo perhe kasassa, joten senkään suhteen ei ole suurempia tavoitteita. Kiinnostavatko kansainväliset kilpailut, kuten vaikka ATV-motocrossin EM-sarja? - Katsotaan ensin kuinka loppukausi menee. Haluaisin kiertää koko EM-sarjan, mutta se vaatii aikaa ja rahaa. Lapset ovat vielä niin pieniä, että koko sarjan ajaminen saattaa vielä jäädä haaveeksi. Olit avauskisan jälkeen johdossa ATV-motocrossin SMsarjassa. Mitä on luvassa jatkossa? - Tavoittelen suomenmestaruutta. Alkukausi meni hyvin, ja Koskelan Ollin kanssa meillä on tiukka taistelu. Ollin ja itseni lisäksi voittajaehdokkaita ovat Saarinen, Ruotsalainen, Tanhuanpää ja Mäkelä. Jos tulee yksikin keskeytys, peli on siinä. Mistä johtuu pohjanmaalaisten menestys? Treenaatteko porukalla? - Treenaan Mäkelän Jarin www.monkija-lehti.fi kanssa. Se on hyvä juttu: tulee ajettua paljon lujempaa ja lähdettyä treeneihin. On tärkeä, että olemme samantasoisia, jolloin molemmat kehittyvät. Jarilta hajosivat ekassa kisassa renkaat ja hän joutui keskeyttämään, mutta Jari varmasti voittaa jonkun kisaerän tällä kaudella. - Pohjanmaalla on hyviä harjoittelupaikkoja ja meillä on aina ollut hyviä kilpailijoita, kuten Niko Korsumäki. Se varmaan innoittaa porukkaa lähtemään kilpailemaan. Muuten moottoriurheilu ei ole täällä kovin kovassa huudossa. malla radalla crossipyörillä ja ATV:llä? - Suomen kärkikuskit eivät valita, vaikka samalla radalla ajaisi mönkijällä. Aloittelijoille mönkijän urat voivat olla hankalampia ajaa. Meillä on Pohjanmaalla kaksi kolmasosaa radoista yhteisiä. Olisi tärkeää, että pyöräpuoli hyväksyisi ajopaikat yhteisiksi. Missä treenaat ja millaisista radoista pidät? - Meillä on hyviä ratoja täällä Alavudella, Seinäjoella, Tampereella, Vaasassa ja Kurikassa. Tykkään hiekkapohjaisista radoista. Hiekkapohjainen rata on haastava, sillä se muuttuu koko erän ajan. Patit muuttuvat, ajolinjoja pitää etsiä. Tykkään siitä, se ei ole tylsää! - Lempiratani on Alavuden rata, sillä siellä on korkeuseroja ja hiekkaa ja se on monipuolinen. Mitä haasteita näet ATV-motocrossilla olevan? - Mönkkäripuoli on pimennossa. Pohjanmaalla se on jo paremmalla tolalla, kun meillä on monta kuskia, mutta etelämpänä lajia karsastetaan. Lapissa on myös vähän kuskeja. Pitäisi saada pohjoiseen joku ATV-tapahtuma, QRF:n ajotapahtuma Lappiin kelkkamiehille! - Monet pitävät edelleen mönkkäriä kömpelönä maastolaitteena, mutta crossimönkijä on tietyillä radoilla nopeampi kuin motocrosspyörä, joten tämä mielikuva pitäisi saada muutettua. Esimerkiksi Saarisen Jani ja Tägströmin Janne ovat tehneet hyvää työtä lajin eteen ja harrastajamäärät ovat kovassa kasvussa. Monet motocross-kuskit eivät pidä mönkijän rataan jättämistä urista. Ajatteko sa- Mitä haasteita on näköpiirissä kelkkasprintissä ja endurossa? Onko joku kilpailulajeistasi sinulle ykkönen? - Ei. En osaa olla kilpailematta. Minun on pakko ajaa kesällä ja talvella. Olisi varmaan järkevää ajaa vain yhtä lajia, mutta talvi kävisi tylsäksi, jos en ajaisi ollenkaan kelkalla. Talvilajeista sekä sprintti että enduro ovat mukavia. Sprintti menee ehkä vähän enduron edelle. Vähälumisina talvina endurokisat ovat aika kehnoja, mutta jos lunta riittää, on hienoa! Joutuuko ATV-motocrossissa tekemään isoja muutoksia mönkijään? Onko merkkien välillä isoja eroja? - Kaikki mönkijät on aika samantasoisia, vaikka erilaisia. Kaikilla pääsee yhtä lujaa. Suurimmat rajoitukset ovat 450-kuution moottori ja leveys, joka ei saa olla yli 1,3 metriä. - Riippuu vähän merkistä, kuinka paljon pitää rakentaa. KTM:ssäni on takaiskarin kiinnitystä siirretty ja jousitus vaihdettu, ei muuta. KTM:n alkuperäinen jousitus ei toimi Suomen radoilla. Joillakin tosin menee virittelyyn yhtä paljon rahaa kuin itse mönkijän hankintaan… Jos vertaat mönkijä- ja kelkkapuolen kuluja, kumpi on kalliimpaa? - Kelkkailu. Bensaa menee varmaan viisi kertaa enemmän, sillä mönkijät ovat nelitahtisia ja kuluttavat vähemmän. Myös kel- MÖNKIJÄ-LEHTI | 47
ilman käsirahaa. KISAEXTRA LAURI PELLONPÄÄ Linhai työmönkijät 300 4x4, 400 4x4 IRSIRS, ja 600 CF MOTO työmönkijät 500 4x4 Efi V-Twin 4x4 maastoja tieliikennemallit 625 4x4 Efi IRS, 800 4x4 Efi V-Twin NYTmaastoMYÖS TRAKTORIMALLIT 400 ja 600 ja tieliikennemallit Takuu 24 kk Vain meiltä! Takuu 48 kk! Max.teho 63 hv! Suomen myydyin Vakiona erikoisvanteet, tavaratieliikennetelineet sekä käsisuojat (625/800cc) mönkijä! Vakiona erikoisvanteet, tavarateline sekä käsisuojat. Hinnat alk. 5.700 eur3990 + tk eur Hinnat alkaen kan kuluvat osat ovat kalliimpia. Kelkalla ajan kauden 10000 eurolla, mönkijällä 5000 eurolla. Saa molempiin lajeihin tosin menemään enemmänkin. Miten katat kilpailukulut? - Minulla on vähän sponsoreita, koska en ole aina tiennyt mitä kisoja ehdin ajaa enkä halua pettää sponsseja. Minulla on hyvät edut OP-Pohjolassa ja Sarvikkaan Toni Moto-Onelta tekee minulle laitteet melkein ilmaiseksi. Huoltomieheni Sakari Arte, Markus Suutala ja Veli-Pekka Hunnakko tekevät myös harrastuksen mahdolliseksi. Onko sinulla jotain omia rituaaleja ennen kisaa? - Ei mitään. Riittää, että olen ajoissa paikalla. Kun laitan kypärän päähän, kaikki unohtuu. Treenatessa en saa kaikkea irti, mutta kisassa sytyn, kun miehet ovat viivan takana. Miten MK-sprint ja -enduro sekä ATV-motocross eroavat toisistaan? Mitä vahvuuksia sinulla on lajeihin? - Endurossa ja crossissa tarvitaan hyvää ajosilmää. Rata muuttuu koko ajan eikä endurossa tiedä mitä on tulossa. Tärkein juttu on lukea rataa. - Sprintissä tietää etukäteen reitin, mutta siinä pitää saada heti itsestään irti 110 prosenttia ja puhtaita kierroksia. Ei ole aikaa töppäillä. - Minulla on molemmat ominaisuudet, ja tarvitsen niitä kaikissa lajeissa. Outlander T3 MAX 650 XT 12.590,- sh. + tk 350,- Maksuaikaa jopa 84 kk ilman käsirahaa, kysy lisää!!! KAIKKONEN RUOVESI t distunee Katso uu me!!! sivum VK-Motors Oy Kuruntie 15, 34600 RUOVESI Puh. (03) 474 0040 Fax. (03) 474 0046 Ville: 0500-637 513 Iikka: 0400-732 626 Jarkko: 044-574 0203 Miten treenaat ja harrastatko jotain muita lajeja? - Perhe ja työt vievät suurimman osan ajastani ajamisen lisäksi, joten muu kuin ajotreeni jää vähemmälle. Aina kun löydän aikaa, yritän käydä kuntoilemassa, mutta minun pitäisi treenata enemmän. Viime talvena nostin kuntoani ja olen nyt aika hyvässä iskussa. Nyt jaksan ajaa täysillä koko erän. - Harrastin 15-vuotiaaksi jääkiekkoa ja jalkapalloa, kunnes moottorivehkeet tulivat tilalle. Oletko loukkaantunut urasi aikana? - Viime kesänä näihin aikoihin minulta meni polvi, kun jäin Seinäjoen ATV-tapahtuman harjoituslähdön ekassa kurvissa sumppuun ja menin nurin. Polvi tähystettiin kelkkakauden jälkeen viime keväänä Snowstarin jälkeen. Se ei vaivannut ajamista, en vain voinut olla kyykyssä tai polvillani. Olin kuukauden toipilaana ja nyt se on kunnossa. - En hulluttele, vaan minulla on järki päässä. Ennen olin enemmän kyljelläni kuin pystyssä, mutta vanhemmiten olen rauhoittunut. Mikä tekee sinusta näin hyvän kilpailijan? - Minulla on mielenkiintoa tähän hommaan. Olen aina kisassa sataprosenttisesti mukana. Jotkut tekevät liikaa asioita, eikä heitä sitten onnista kisoissa. Minkälainen tyyppi olet? - Olen sosiaalinen ja tulen kaikkien kanssa toimeen. Jos kisat menevät huonosti, pidetään iltakarkeloissa hauskaa eikä jäädä mököttämään. Mitä muuttaisit itsestäsi tai kilpailulajeista? - ATV-puolelle olisi hyvä, jos mukaan tulisi sprintti- ja endurokisoja. Seinäjoella oli joskus 2010 tai 2011 sprinttityylinen kisa, joka oli mahtava! Kelkkapuolelle toivomuksena vain yksi liitto. - Minun pitäisi käyttää enemmän aikaa treenaamiseen ja kuntopuoleen. Siinä tulee annettua tasoitusta muille. Mitä lajia haluaisit päästä kokeilemaan? - Ralli kiinnostaisi. Kun istuin Jari-Matti Latvalan kyydissä, ajattelin etten ikinä itse pääse niin lujaa. Siksi ralli on varmaan jäänyt. Haaveena on kuitenkin joskus ajaa itse. Ralli on täällä Alavudella aika iso laji, sillä Jari-Matti on täältä kotoisin. Isäni on myös ajanut rallia ja haluaisi minun kokeilevan sitä, joten enköhän vielä joskus istu ralliauton ratin taakse. Varastossa käyt käytettyjä mönkijöitä, katso www.vk-motors.fi LAURI PELLONPÄÄ PÄRJÄÄ MÖNKKÄRILLÄ JA KELKALLA!
KISAEXTRA ATV-MOTOCROSSIN EM-SARJA Teksti: Mönkijä-lehden työryhmä Numero 92 ja nimenomaan selkäpuolelta nähtynä on tullut tällä kaudella tutuksi monelle Olli Koskelan kilpailijalle EM-sarjassa. OLLI KOSKELA KIINNI MITALIN SYRJÄSSÄ ATV-motocrossin EM-sarjasta on ajettu viisi osakilpailua. Saksassa, Hollannissa ja Belgiassa mitalivauhtiin päässyt Olli Koskela jatkoi hienoja ajojaan myös Virossa ja Latviassa. :n EM-kausi jatkui 4. päivänä elokuuta Viron Kiviolissa, missä Olli Koskelan viikonloppu sujui hienosti vaikean alun jälkeen. Heti lauantaiaamun harjoituksissa Olli veti lipat ja satutti hieman itseään. Hän pystyi kuitenkin osallistumaan aika-ajoihin kellottaen neljänneksi nopeimman ajan. Nopein oli Jeremie Warnia ennen Edgars Mengelistä ja Mike Van Grinsvenia. Jani Tanhuanpään EM-avaus ei sen sijaan sujunut toivotulla tavalla, sillä mies sijoittui aika-ajoissa kahdenneksitoista. Sunnuntain avauslähdössä Koskela irtosi parhaiten viivalta johtaen erää muutaman kierroksen ajan. Erän edetessä sarjaa johtava Warnia ja Mengelis pääsivät ohittamaan Ollin, joka ehti ruutulipun alle kolmantena. Jani Tanhuanpään EM-uran ensimmäinen kilpailu loppui jo avausmutkaan, jossa hän kaatoi laitteensa ja erä jäi siihen. Päivän toisessa erässä Ollin vauhti riitti sijaan neljä ja tämä tulos ATV MÖNKIJÄ-LEHTI | 50 toi hänelle kokonaiskisan kolmannen sijan. Erän voittoon ajoi Warnia ennen Mengelistä ja Mike Van Grinsveniä. Tanhuanpää oli erän 18:s. Kun kauden lähdöistä on ajettu yli puolet, Koskela on tiukasti kiinni EM-pronssissa. - Alkukausi on sujunut erittäin hienosti, ajo on tuntunut mukavalta ja vauhtiakin on riittänyt, tyytyväinen mies tuumaili kilpailun jälkeen. Latviassa kolmas sija Olli Koskela jatkoi hienoja esityksiään Latvian Kegumsissa 11. elokuuta ajamalla aika-ajoissa neljänneksi Jani Tanhuanpään sijoittuessa viidenneksi. Nopein oli Ranskan Jeremie Warnia ennen Hollannin Mike Van Grinsvenia ja Latvian Edgars Mengelistä. Kauhajoen moottorikelkkailijoita edustava Yamaha-kaksikko oli vauhdissa avauserässä. Rata oli erittäin haastava yöllisen sateen jälkeen ja lähdössä nähtiin lukuisia kolareita. Koskela oli avauskierroksen OLLI KOSKELA KIINNI MITALIN SYRJÄSSÄ
REVOLVERIHAASTATTELUSSA OLLI KOSKELA Onko hyvä menestyksesi ollut sinulle yllätys? - On – ja aika iso yllätys on ollutkin. Tavoite oli päästä lopputuloksissa 10 parhaan joukkoon, minkä olen jo varmistanut. Kolmostilakin tuntuu jo aika turvalliselta, mutta isoja virheitä ei kärsi tehdä. Mitä eväitä tarvittaisiin erävoittoon? - Vaikea kysymys. Pitäisi ajaa yksinkertaisesti paljon lujempaa, mutta vauhtia ajamiseen ei saa kuin vielä isommalla panostuksella harjoitteluun. Onko kalustosi samalla viivalla kärkikaksikon kanssa? - Uskoisin, ettei suuria eroja ole. Kuskista se on suurimmaksi osaksi kiinni. Onko kunto kohdallaan, eli jaksatko puristaa erät loppuun? - Jaksan kyllä, mutta ei kunto koskaan liian hyvä ole. Sitäkin täytyy kohentaa ensi vuodeksi rutkasti. jälkeen neljäntenä ja erän edetessä hän onnistui nousemaan jo toiseksi, mutta joutui lopulta päästämään ohitseen sarjaa dominoivan Warnian. Jani Tanhuanpää oli avauslähdön kahdeksas. Toisessa startissa Warnia ampaisi kärkeen ja ajoi erävoittoon. Koskela puolestaan ajoi tiukkaa kisaa toisesta sijasta Grinsvenin ja Mengeliksen kanssa. Grinsven ehti ruutulipulle toisena 12 sekunnin erolla Koskelaan, joka ajoi hienosti jälleen kolmanneksi. Tanhuanpää ajoi avauslähdön tapaan sijalle kahdeksan. - Olen todella tyytyväinen kisamatkaan: ensin Virosta kolmas sija ja nyt myös täällä kolmonen. Samalla kolmas paikka vankistui myös EMpisteissä, tyytyväinen Koskela totesi kisan jälkeen. EM-pistetilanne ennen kahta viimeistä kilpailua on seuraava: Warnia 242 pistettä, Grinsven 197, Koskela 167, Järvloo 149 ja Mengelis 106 pistettä. Sarja jatkuu 8. syyskuuta Ranskassa ja viimeinen osakilpailu ajetaan 15. syyskuuta Saksassa. www.monkija-lehti.fi EM-sarjaa johtava Jeremie Warnia on tehnyt tasaista työtä EM-sarjassa ja tässäkin mies seisoo korkeimmalla pallilla. Vieressä Koskela ja Mike Van Grinsven. Aika-ajoissa tulee vielä aika pahasti turpaan. Onko kärkiukko vain niin pirun nopea? - Warnia on ihmemies. En viitsi enää hirmuisesti katsellakaan, kun se ajaa aika-ajoa tai harjoituksia. Tulee paha mieli, kun se saa sen ajonsa näyttämään niin helpolta ja vauhdikkaalta. Mitä muuta tulee kaudesta mieleen? - Koko vuosi tähän asti on mennyt hienosti, ja uskon että sama jatkuu loppuun asti. Tälle vuodelle olemme saaneet rakennettua tonkijan todella hyvin käteen sopivaksi. Siitä iso kiitos kuuluu Vainionpään Markolle, joka on ollut mekaanikkona EM-sarjan kisoissa. Vehkeet ovat olleet viimeisen päälle kunnossa koko kisaviikonlopun. MÖNKIJÄ-LEHTI | 51
MAAILMAN NOPEIN LAINSUOJATON! Polaris Outlaw 90 ja Fordin 6.7 litran ahdettu, yli 500-hevosvoimainen moottori ovat hurja yhdistelmä. Sillä mennään vajaassa viidessä sekunnissa nollasta kahdeksaankymppiin ja takarenkaat piirtävät koko matkan mustaa viivaa asfalttiin. Metrejä moiseen rykäisyyn ei tarvita kuin 47! Teksti: Topi Terävä Kuvat: Jukka Helminen MÖNKIJÄ-LEHTI | 52 MAAILMAN NOPEIN LAINSUOJATON!
LASTEN MÖNKIJÄLLÄ 0-80 KM/H ALLE VIIDESSÄ SEKUNNISSA seimmat moottorihullut ovat nähneet loistavan elokuvan World's Fastest Indian. Se kertoo uusiseelantilaisesta Burt Munrosta, joka teki useita moottoripyörien nopeusennätyksiä Bonnevillen suola-aavikkoradalla 1950-luvulla. Ajokkihan oli Munron itse modaama alle 950-kuutioinen Indian Scout. Vuosimallia 1920 ollut pyörä oli alun perin 600-kuutioinen ja sen huippunopeus oli 55 mailia tunnissa. Munro kellotti Utahissa parhaimmaksi lukemaksi maagiset yli 200 mailia, mutta kaatui eikä vetoa kelpuutettu viralliseksi ennätykseksi. Elokuvassa Munro nimenomaan puhkaisee 200 mailia, mutta hänen todellinen ennätyksensä oli 190,07 mailia. Siis yli 300 km/h pyörällä, jonka aihio oli vuodelta 1920! Siis mitä Munrolla on tekemistä tämän jutun ja mönkijöiden kanssa? Ei sitten mitään, mut- U www.monkija-lehti.fi ta hienoja tekoja pitää kunnioittaa. Myös hienoja elokuvia pitää hehkuttaa, vaikka leffaan liittyy uskomaton käännöskukkanen. Elokuvan suomalainen nimi on Maailman nopein intiaani. Toivottavasti kukaan ei tee Ford Escortilla autojen nopeusennätystä, josta tehdään elokuva, sillä sen nimen kuuluisi loogisesti olla Maailman nopein saattue. Tästä päästään sujuvasti aiheeseen tai sen viereen, eli maailman nopeimpaan lainsuojattomaan. Me emme havitelleet nopeusennätystä, vaan maksimaalista kiihtyvyyttä. Vakiokuntoinen nuorisomönkijä Outlaw 90 painaa noin 130 kiloa. Kuskin takapuolen alla on 89-kuutioinen ja yksimukinen, noin seitsenhevosvoimainen nelitahtimoottori, ja veto tapahtuu variaattorilla. 90-kiloisen körilään käskyttämänä yhdistelmä liikkuu huippuja viittäkymppiä ja kiihtyy kolmeenkymppiin 3,5 sekunnissa. Mönkijä-lehden protopajalla sattui tämän jutun tekoaikaan lojumaan RR-kilpuriksi rakennettu Yamahan R6, MV Agusta Brutale 750 -katumopo ja Yamaha YZ 250 2T -crossipyörä. Jo silmämitalla pystyi päättelemään, etteivät Yamahan tai Agustan nelisylinteriset padat mahtuisi mitenkään Outlaw’n runkoon. Kaksitahtinen crossipyörä sen sijaan vaikutti mielenkiintoiselta. Kaiken lisäksi sen moottori oli jo remontin takia valmiiksi pöydällä. Tunnin ropaamisen jälkeen Outlaw’n moottori oli myös irti rungosta ja alkoi uuden padan sovittaminen. Runko pantiin moottorin kohdalta rälläkällä poikki ja väliin hitsattiin kymmenen senttiä vesijohtoputkea. Kymmenen tunnin hitsaamisen ja korvakkeiden tekemisen jälkeen Yamahan moottori ja kaasari olivat kiinni Outlaw’n rungossa. Crossipyörän pakoputki ei kuitenkaan mahtunut millään sekaan, joten seuraavat 10 tuntia vierähtivät, kun teimme uuden suorasta pellistä pakottamalla. Vielä muutama tunti asentamista ja työnsimme laitteen pihalle. Se heräsi kertapolkaisusta henkiin, mutta samalla hetkellä kaasu hirtti kiinni! Karmeasti parkuen ja keula pystyssä Outlaw-Yamaha ryntäsi toista sataa päin kirjapainomme kuorma-autoa. Seurasi hirmuinen räjähdys ja silloin heräsin! Jos ei moottori sovi mönkijään, mönkijä pitää sovittaa moottoriin! Pikku-Outlaw’n runkoon saa siis vain unessa sovitettua riittävän tehokkaan moottorin, jotta projektin alkuperäinen ajatus hurjasta kiihtyvyydestä toteutuisi. Siis mahdoton tehtävä! Koska vuori ei tule miehen luokse, miehen pitää kiivetä sen huipulle! Vai miten se sanonta menikään? Joka tapauksessa päätimme sovittaa mönkijän moottoriin eikä toisin päin. Sopivaksi aihioksi löytyi uudenkarhea 6.7-litrainen Ford F250, jonka turbomoottorista oli pienellä terästyksellä saatu irti +500 hevosvoimaa. Polle siis heitettiin Fordin lavalle ja Vbox-mittalaite päälle. 3500-kiloinen ”kuorma-auto”, yli 500 hevosvoimaa tehoa ja tajuton 1400 Nm:n vääntö ovat myrkkyä voimansiirrolle. Nelivedon käyttämistä täyskiihdytyksessä ei siis suositella, ellei halua romua ja etuperän öljyjä asfaltille. MÖNKIJÄ-LEHTI | 53
LASTEN MÖNKIJÄLLÄ 0-80 KM/H ALLE VIIDESSÄ SEKUNNISSA Koska kyseessä on kuormaauto, halusimme noudattaa niille asetettua kahdeksankympin kattonopeutta. Se on siis syynä siihen, ettemme kiihdyttäneet nollasta sataseen, joka on se yleisin mittausnopeus. Liikkeelle Ford lähtee takavedolla kaksi miestä kyydissä ja pikkumönkijä lavalla kuin lehmä suosta. Takarenkaat sutivat jokaisella vedolla alusta loppuun aivan tolkuttomasti. Nappularenkaiden ujellus on niin kovaa, että suorasta putkesta tuleva moottorin ääni häviää sen alle. Ensimmäiset viisi metriä laite jauhaa melkein paikallaan, mutta kun pitoa alkaa löytyä, alkaa myös tapahtua. Mustaa vanaa syntyy viitisenkymmentä metriä, jolla matkalla saavutetaan kahdeksankymppiä. Parhaalla vedolla päästään juuri alle viiden sekunnin! Tavoite on siis täyttynyt. Meillä on maailman nopein lainsuojaton! MITTAUSTULOKSIA KIIHTYVYYS Polaris Outlaw 90 0-20 km/h 1,93 s 0-30 km/h 3,49 s 0-40 km/h 6,64 s 0 sek. 1 2 3 4 5 6 KIIHTYVYYS Polaris Outlaw 90 + Ford F250 6.7 Super Duty 0-20 km/h 1,70 s 0-40 km/h 2,23 s 0-60 km/h 3,48 s 0-80 km/h 4,98 s 0 sek. MÖNKIJÄ-LEHTI | 54 1 2 3 4 5 6 MAAILMAN NOPEIN LAINSUOJATON!
Nopea kuljetusauto Mönkijä-lehden perustamisen aikaan oli suunnitelmissa julkaista harvakseltaan juttuja myös erikoisista veto- ja kuljetusautoista. Idea on toteutunut nimenomaan harvoin: vain yksi juttu oli Hummerista ja sekin useita vuosia sitten. Tämä tarina taas lähti täysin lapasesta! Toisaalta näin pitkästä aasinsillasta voi olla jo ylpeä. Koeajossa ja kiihdytyskokeessa oli siis Ford F250 6.7 Super Duty vuosimallia 2011. Tehoa turbolla varustetusta V8-dieselistä otetaan vakiona 405 hevosvoimaa ja vääntöä on 1100 Nm. Tätä yksilöä on piristetty H&S Performancen XRT PRO -”viritysyksiköllä”. Moottorin uudella ohjelmoinnilla saadaan tehoa reilusti yli 500 hevosvoimaa ja vääntöä luvataan 1400 Nm. Hengittävämpi pakoputki on 4-tuumainen ensimmäisestä äänenvaimentajasta lähtien. Alustaa on korotettu 3.5 tuuman ReadyLift-sarjalla. Renkaat ovat merkiltään ja malliltaan Nitto Terra Grappler 285/55 R22 ja ne pyörivät KMC XD Series Rockstar -vanteilla. Ulkoisesti autoa on ehostettu maalaamalla kaikki kiiltävät kromipinnat mattamustiksi. Painoa vehkeellä on 3500 kiloa ja pituutta 6 metriä. Kilohinta on hiukan yli 23 euroa, jo- www.monkija-lehti.fi ka kuulostaa halvalta. Kun ottaa laskimen käteen ja kertoo 3500 x 23 = yli 80000 euroa, voi todeta että ”Elämä On”! Perusauto maksaa noin 76000 euroa, ohjelmointiyksikkö tonnin, korotussarja 1500 ja renkaat vanteineen 2600 euroa. Kyyti viiden hengen kabiinissa on hulppeaa, kunhan ensin pääsee kiipeämään sisään. Korkeasta autosta näkee hyvin joka puolelle ja parasta onkin, sillä sen kanssa pitää kaupunkiliikenteessä olla tarkkana. Minikuormuri ei mahdu joka rakoon ja parkkipaikka pitää valita huolella. Nahkapenkeillä on mukava loikoilla pidempiäkin matkoja. Kyyti on hyvin eristetyssä ohjaamossa hiljaista ja meno muistuttaa pikemminkin limusiinia kuin kuorma-autoa. Täysmusta auto on härskin näköinen ilmestys. Sen vierellä näyttää isokin henkilöauto hiekkalaatikkolelulta. Koosta ja tehosta huolimatta kulutus on yllättävän maltillista. Sekalaisessa ajossa soppaa kuluu noin 13 litraa satasella ja maantiellä pääsee alle kympillä! Oheisista suorituskykymittauksista löytyy hauska yksityiskohta. Outlaw kiihtyy omin voimin kahteenkymppiin melkein yhtä nopeasti kuin Fordin lavalla! MÖNKIJÄ-LEHTI | 55
– kun et tyydy tavalliseen – ! A S S I O J A N E E V L A T U VAReaAm UArcDtic -talvipaketti knapikäkäiilnle.uusiin a p u a Nyt T k n i h i ö j i nk ö m t a C c i t Arc • PUSKULEVYSARJAN (PIKA- TAI POHJAKIINNITTEINEN) • KÄDEN- JA PEUKALONLÄMMITINSARJAN • KÄSISUOJAT • ETULAUKUN EDUN ARVO VÄHINTÄÄN 1151€ Arctic Cat Finland myös Facebookissa Maahantuoja: Arctic Cat -tuotteita nyt verkkokaupasta! www.dreamz.fi www.sumeko.fi Kampanja on voimassa 1.9.2013 alkaen ja päättyy 31.12.2013. Kampanja koskee ainoastaan uusia laitetilauksia (paitsi 90` sekä Wildcat-mallistoa) eikä sitä voida yhdistää muihin kampanjoihin. PIDÄTÄMME OIKEUDEN MUUTOKSIIN. Kuvassa oleva laite erikoisvarusteltu. PAKETTI SISÄLTÄÄ:
TEKNIIKKAA PESE, PUHDISTA, TARKISTA JA AJA VIISAASTI! Nykyaikaisiin autoihin ei voi itse tehdä oikeastaan mitään huoltoja tai vikoja estäviä ennakoivia toimenpiteitä. Mönkijöissä sen sijaan on paljonkin sellaista tekniikkaa, jota voi ainakin tarkkailla ja ehkäistä samalla isommat remontit. Myös oikea ajotapa ja säännöllinen pesu pidentävät mönkijän elinkaarta. Mönkijä-lehden työryhmä www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 57
TEKNIIKKAA Puhtaanapito: Mönkijän hyvinvoinnin kannalta perusteellinen puhtaanapito on ykkösjuttu. Maastossa rypemisen jälkeen vetoakseleiden ympärillä pyörii melkoinen määrä tavaraa. Vetonivelten läheisyyteen pakkautuu mutaa, turvetta ja pieniä risun pätkiä. Kaikki nämä voivat vahingoittaa nivelten suojakumeja. Tällainen määrä heinää sorvaa vetoakselin kumit nopeasti rikki. Tällaisessa tapauksessa siivouksessa voi käyttää apuna puukkoa. Pyörien irrottaminen ei ole iso vaiva ja silloin pääsee tarkistamaan vetareiden kumit ja iskarin varret ettei niissä näy öljyvuotoja ja monta muuta piilossa olevaa asiaa. Kumin rikkoutuessa myös vetonivelen elämä alkaa olla kalkkiviivoilla. Eritoten syksyllä ja keväällä on syytä olla tarkkana, sillä yöpak- kaset jäädyttävät lian kumeja silpovaksi sorviksi. Liasta on haittaa myös muualla. Muta ja muu moska vuoraavat mönkijän jäähdyttäjän nopeasti Öljynvaihto: Jos mönkijän käyttö on ympärivuotista, kannattaa öljyt vaihtaa syksyisin ja keväisin. Öljyn sekaan päätyy kesän mittaan kosteutta, josta on haittaa erityisesti talvella. Muutenkaan ei ole hyväksi, että öljyn seassa on vettä, sillä se tekee hallaa koneen voitelulle. Myös peräöljyt pitää vaihtaa mieluiten kahdesti vuodessa. Periin pääsee kosteassa maastossa vettä, ja vastassa ovat samankaltaiset ongelmat kuin moottorissakin. Vesi vanhin voitehista, mutta variaattorissa tai moottorissa se tekee aina tuhoja. Varo kastelemista: Liian syvässä vedessä kahlaaminen aiheuttaa ongelmia niin moottorille kuin voimansiirrollekin. Yleensä mönkijän ilmanotto on korkealla, joten moottori ei ota aivan helposti ilmanoton suuaukolta vettä sisuksiinsa. Vesi voi kuitenkin löytää tiensä sisään ilmaputken liitoskohdista, MÖNKIJÄ-LEHTI | 58 siihen kuntoon, että ilma ei kulje enää siitä läpi, eikä jäähdytysneste viilene. Moottori kuumenee tarpeettomasti ja voi lopulta jopa leikata kiinni. jotka ovat huonosti kiinni. Huono kiinnitys jää helposti huomaamatta, sillä nämä liitoskohdat ovat katseilta piilossa mönkijän katteiden alla. Variaattorille pääsee vettä muualtakin kuin ilmanoton suuaukolta. Variaattorin kopat eivät ole läheskään aina täysin tiiviitä, joten vesi pääsee liitoskohdista hitaasti, mutta varmasti sisälle. Vastaavasti ulos se ei tahdo tulla ilman kopan aukaisua tai kotelon pohjassa olevan tyhjennyspropun irrottamista. Jos mönkijällä on tarkoitus kahlata toistuvasti syvässä vedessä, on siihen rakennettava kunnollinen ilmanotto ja tarkistettava aika ajoin, että kaik- ki liitokset ovat varmasti pitäviä. Myös pakoputken päähän on syytä laittaa jatko, jotta koneen mahdollisen sammumisen yhteydessä vettä ei pääse pakoputkeen. Moottori ja variaattori eivät ole ainoita paikkoja, joissa kosteudesta on haittaa. Vesi tuppaa löytämään tiensä etu- ja takaperiin huohottimien kautta. Vaikka vesi on vanhin voitehista, ei sen panosta voiteluhommissa tarvita perissä, vaan voitelu on parempi jättää öljyn tehtäväksi. PESE, PUHDISTA, TARKISTA JA AJA VIISAASTI!
Ilmanputsareihin saa kuvassa näkyviä lisäverkkoja, jotka ottavat itseensä isoimmat roskat ja estävät talvella myös jäätymistä. Punainen putsari on pestävä ja öljyttävä vaahtomuoviversio, joka on suositeltava hankinta mutaleikkeihin. K&N on suurimpia patruunatyyppisten putsareiden valmistajia. Ne toimivat hyvin hiekassa ja pölyssä. Ilmanputsari: Ilmanpuhdistaja joutuu mönkijässä koville. Putsarille vaikeimmat olosuhteet ovat hienojakoinen pöly ja kurainen vesi. Jos ilmanpuhdistajaa ei tuon tuosta puhdisteta, ei ilma kulje siitä läpi oikeaoppisesti, mikä verottaa selvästi mönkijän tehoa ja lisää polttoaineen kulutusta. Ennen pitkää putsarista alkaa mennä lika, pöly ja erityisesti hiekanmurut läpi, joka kulkeutuu imuilman mukana moottoriin. Hiekkapöly vahingoittaa kansikoneistoa ja sylinteriä. Toinen ilmanpuhdistajan surma on kosteus. Se haittaa ilman virtausta puhdistajan läpi, minkä lisäksi se saattaa olla syypää jopa kaasun hirttämiseen erityisesti säiden kylmetessä. Kylmällä säällä putsarin kosteudesta aiheutuu muutenkin kaikennäköistä harmia. Kun puhdistaja pääsee kunnolla kostumaan, se jäätyy, mikä hankaloittaa koneen käynnistymistä tai jopa estää sen kokonaan. Jos kone kuitenkin saadaan tulille, sulaa jää omia aikojaan, mutta koneeseen pääsee taas kosteata imuilmaa. Ilmanpuhdistajan tilaa pitää tarkkailla säännöllisesti, sillä sen tukkeutuminen on kiinni ajoolosuhteista. Oikein pölyisissä tai vetisissä oloissa putsari saattaa jo yhden päivän ajon jäljiltä olla putsausta vailla. Ns. paperisuodatin on mahdollista puhdistaa paineilmalla, www.monkija-lehti.fi mutta suositeltavin tapa on vaihtaa se uuteen. Kunnolla kastunut paperiputsari on aina vaihtokunnossa. Osassa mönkijöistä on jo vakiona kennomainen suodatinpatruuna, jonka voi pestä ja öljytä. Niitä saa melkein kaikkiin malleihin myös tarvikkeena. Jos ajaa paljon kuraisissa olosuhteissa, niin silloin kannattaa Vetoniveliin kohdistuu erityisen suuri rasitus, jos pyritään rajusti kaasuttamalla ylös syvästä spoorista ja etupyörät ovat ääriasennossa linkussa. hankkia vaahtomuovisuodatin, jonka voi pestä ja öljytä useita kertoja. Vaahtomuoviputsari pestään öljyä ja rasvaa irrottavalla pesuaineella. Pesun jälkeen se vielä huuhdellaan lämpimällä tai kuumalla vedellä, jonka jälkeen enimmät vedet puristellaan varovaisesti pois. Loppusilaus annettaan paineilmalla, jos sellais- ta on käytössä, puhaltamalla sisältä ulospäin, jotta hiekanjyvät saadaan mahdollisimman tehokkaasti poistettua. Pesun jälkeen putsari kuivataan huolellisesti ja käsitellään tarkoitukseen tehdyllä öljyllä, ei moottoriöljyllä, kuten joillakin on tapana. Öljy poistaa ilmanpuhdistajasta viimeisetkin kosteuden rippeet. Vetonivelet: Älä riko vetoniveliä hölmöilyllä! Vetonivelten käyttöikää parantaa puhtaanapidon lisäksi terveen järjen käyttö. Varmin tapa rikkoa vetonivelet on kääntää etupyörät linkkuun mieluusti lukko päällä, ja painaa kaasu pohjaan. Ronski rusaus kertoo, että olet onnistunut tehtävässä. Kuvatunkaltaista toimintaa näkee toisinaan esimerkiksi mutaspoorissa, jossa haetaan viimeisiä pidon rippeitä kääntelemällä ohjausta puolelta toiselle kaikkien pyörien pyöriessä maksiminopeudella. Karhea rengas voi napata äkäisesti pitoa spoorin reunasta, ja myös yllättäen renkaan alta löytyvä pitävämpi alusta aiheuttaa vetonivelelle niin voimakkaan rasituksen, että se antautuu. Jos mönkkärille on pakko antaa hanaa oikein kunnolla, kannattaa isoja ohjausliikkeitä välttää, sillä vetonivel on haavoittuvimmillaan renkaiden ollessa linkussa. MÖNKIJÄ-LEHTI | 59
TEKNIIKKAA Kunnollinen pohjapanssari suojaa mönkijää tehokkaasti, oli kyseessä sitten haastava maastoajo tai tukin veto metsässä. Rengaspaineiden mittaamiseksi kannattaa hankkia tarkka mittari. Huoltoasemien laitteet näyttävät etenkin pienillä maastopaineilla ihan mitä sattuu. Rengaspaineet: Oikeat rengaspaineet parantavat turvallisuutta, etenemiskykyä, ajo- mukavuutta ja renkaiden käyttöikää. Ajettaessa tiellä tai muualla kovalla pinnalla vauhdikkaasti on renkaissa syytä käyttää kovempia paineita vakaampien ajo-ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kovalla alustalla tapahtuvaan ajoon suositellaan 0,5 barin rengaspaineita ja pehmeässä maastossa sovelias paine löytyy renkaasta riippuen väliltä 0,25-0,4 baria. Kovalla alustalla isompien paineiden käyttö on perusteltua Kuvassa näkyy tilanne jossa rengas nojaa sivusta voimalla kiveen, jolloin se saattaa muljahtaa pois vanteelta. monesta syystä. Kun renkaassa on riittävästi painetta, pysyy ohjaus tarkempana. Rengas ei kaadu mutkissa alle, joten ajaminen on vakaampaa ja turvallisempaa. Riittävät paineet myös parantava renkaan käyttöikää, sillä liian matalat paineet aiheuttavat renkaan litistymisen. Ajettaessa liian lättänällä renkaalla renkaan kyljet lämpiävät, mikä johtaa renkaan kyljen heikkenemiseen. Maastossa vastaavasti on hyvä käyttää pehmeämpiä paineita, jotta rengas tarjoaisi maksimaalisen kantopinnan sekä pidon. Erittäin alhaisilla maastopaineilla ajettaessa on aina vaarana renkaan muljahtaminen pois vanteelta esimerkiksi kovassa sivuttaisessa osumassa. Jos mönkijää on tarkoitus seisottaa pitkän aikaa, renkaisiin laitetaan reippaammat varastopaineet. Yhden baarin paine ei ole liioiteltua, sillä jos paineet pidetään alhaalla, pääsee rengas painumaan ja siihen jää selvä pykälä, joka huonontaa ajo-ominaisuuksia. Runko: Asiallinen suojaus ja maltillinen ajotapa säästävät runkoa. Kunnollinen muovinen pohjapanssari parantaa mönkijän pohjan edellytyksiä selvitä toistuvista kovista maakosketuksista. Eritoten kivikkoisessa maastossa ajettaessa järeä panssari on tärkeä varuste, sillä se suojaa pohjaa ja runkoputkia tehokkaasti. Kaikelta ei panssarikaan suojaa, sillä kovat tällit väsyttävät mönkijän runkoa. Siksi kovia kontakteja kannattaa vältellä parhaansa mukaan. Esimerkiksi poronhoitotöissä kivirakkojen vält- tely on toisinaan jopa mahdotonta, joten ei ole yllätys, että pohjoisimman Suomen mönkijöissä on enemmän ongelmia runkojen kanssa kuin Etelä-Suomessa. Kova ajo kivikkoisessa tai muuten epätasaisessa maastossa väsyttää myös mönkijän alustaa. Tukivarsien puslat ja raidetankojen päät joutuvat koville, ja niihin syntyy ajan myötä välystä. Aika ajoin kannattaa tarkistaa näidenkin kohteiden hyvinvointi, sillä turha klappi huonontaa ajoominaisuuksia ja rasittaa muita rakenteita. Oikea vaihde oikeassa paikassa: Oikean välityssuhteen käytöstä on Mönkijä-lehdessä muistuteltu moneen kertaan, mutta koska kertaus on opintojen isä sekä äiti, nostetaan asia vielä kertaalleen esille. Nyrkkisääntö on, että nopeatempoisessa ajossa käytetään pidempää välitystä ja maastossa sekä raskaissa työtehtävissä lyhyttä puolta. MÖNKIJÄ-LEHTI | 60 Oikean välityssuhteen merkitys korostuu eritoten isoissa mönkijöissä, joiden moottoreissa on riittävästi vääntöä edetä vaikeissakin paikoissa isolla vaihteella. Ison vaihteen käyttö kuormittaa variaattorin hihnaa tarpeettomasti. Jos laitteessa vielä on vakiota isommat renkaat, on voimansiirto lujilla. Maastossa ja myös kärryä vedettäessä kannattaa aina käyttää hidasta vaihdetta. PESE, PUHDISTA, TARKISTA JA AJA VIISAASTI!
Muista ennakoiva lukon käyttö: Kytkettävän etulukon käyttö vaatii pientä perehtymistä, sillä sitä pitää osata käyttää ennakoiden. Ennakointi on tärkeää siksi, että kytkettävä lukko ei välttämättä pääse kytkeytymään oikein renkaiden ollessa pinteessä. Lukon kytkentänapin painaminen antaa servomoottorille käskyn siirtää kytkentäratasta. Kytkentäratas liukuu etuperän ison lautaspyörän rungon ja tasauspyörästön planeettapyörästöön niin, että tasauspyörästö ei enää toimi. Tässä tilanteessa lukko on täydellinen eli veto- akselit pyörivät yhtä nopeasti. Ennakoiminen on A ja O jos mönkijässä on kytkettävä etulukko. Lukko pitää siis kytkeä aina ennen kuin kolme pyörää sutii tyhjää kiven koloissa! Lukko pitää myös muistaa vapauttaa heti kun vaikea maastokohta on ohitettu. Opettele oman mönkijäsi tekniikka ja kuuntele: Vaikka tee se itse –hommat eivät kiinnosta, niin jokaisen kannattaa opiskella oman mönkijänsä tekniset perusasiat. Sulakerasia ja varasulakkeiden paikka kannattaa tarkistaa. Niin yksinkertainen asia, kuin puuhun kolahtanut ja rikkoutu- nut takalamppu saattaa aiheuttaa oikosulun. Sen seurauksena moottori ei ehkä pyöri startatessa ja olet keskellä metsää. Tämän olemme kantapään kautta oppineet Mönkijä-lehden testeissä. Katselemalla ja myös kuuntelemalla saatat välttää täystuhon. Laadukkaat WARN -puskulevyt ja alueaurat Markkinoiden laajin lisävarustevalikoima mm. PowerPivot -sähköinen kääntölaite, sähköiset liikkeenrajoittimet sekä kauhasarja puskulevyyn. Kysy mönkijäkauppiaaltasi! Maahantuonti ja myynti: Atlok Oy, Tehtaankatu 13 B, 11710 RMK S LQIR#DWORN À ZZZ DWORN À Vaikka pohja maastossa koliseekin välillä kiviin ja kantoihin, ei ajokki saa pitää mitään outoja ääniä. Raapiva ääni saattaa kertoa karahkasta, joku on tarttunut mönkijän rakenteisiin ja porautuu seuraavassa hetkessä läpi jäähdyttäjästä. Tai yhtä lailla kapula sorvaa vetonivelen kumia atomeiksi. Jousituksen kolah- Lukon kytkeytymisen kannalta on tärkeää, että lukkoa käytetään mönkijän ollessa paikallaan. Kytkentärattaan ja lautaspyörän rungon urat eivät välttämättä ole kohdakkain nappia painettaessa, mutta varovaisesti liikkeelle lähdettäessä urat napsahtavat limittäin ja lukko pääsee kytkeytymään. Jos tällä kohtaa lähdetään liikkeelle hätiköiden, saattavat holkki ja akseli sorvata toisensa muodottomiksi. Jotta etulukon täystuho vältettäisiin, on lukkoa käytettävä harkiten ja ennakoiden. telu taas voi kertoa vaimennuksensa menettäneestä iskarista, tai kiinnityspultin löysyydestä. Myös kaikki voimansiirrosta tulevat oudot äänet ja niiden syy kannattaa tutkia tai ainakin yrittää tutkia heti kun jotain outoa ääntä kuuluu.
ROISKEITA Kuvat: Jaakko Leikas QRF:n Kesäkiertue teki harrastusta tutuksi Tämänkesäinen QRF:n Kesäkiertue starttasi viime vuoden tapaan Kiteen Tolosenmäen moottoriurheilukeskuksesta. Paikalle saapui yli 40 mönkijäharrastajaa, joista toistakymmentä oli junioreja. Päivän päätteeksi osallistujia palkittiin käännetyssä järjestyksessä, kuten Kesäkiertueella usein on tapana. Uutuutena ajettiin Cross Country -tyyppinen kestävyysajo, johon lähti parikymmentä osallis- tujaa. Reilun seitsemän kilometrin mittainen reitti polveili upeissa mäntykangasmaastoissa. Seuraavaksi Kesäkiertue suuntasi kohti Pohjanmaata ja Alavuden Murronnevan motocross-rataa. Jani Saarisen junioriajokoulun ja juniorierien jälkeen pääsivät vanhemmat harrastajat laitteineen yhdelle Suomen hienoimmista crossiradoista. Mukana oli 50 mönkijää, mikä on yksi suurimmista osallistujamääristä Ke- säkiertueen historiassa. Seuraava päivä vietettiin Latvala Racingin harjoitusalueelle tehdyllä Cross Country -radalla, missä mukana oli liki 30 kuskia. Lähtöjärjestys ratkottiin mönkijöiden sijasta mikroautoilla, mikä paljasti yllättävän monta lahjakasta ratinkääntäjää. Radalla nähtiin myös ensimmäiset 4x4-laitteet. Kolmantena oli vuorossa Pirkanmaa ja Sahalahti, missä Cross Country -rataan oli todella panos- Lisätietoja ajotapahtumista löydät www.qrf.? -sivustolta. tettu. Mukana oli entistä enemmän 4x4-laitteita, nähtiinpä radalla jopa UTV. Radan erikoisuutena oli asfalttikentälle tehty pätkä, joka osoittautui yllättävän vaikeaksi monelle kuljettajalle. Kakkospäivä vietettiin Kouvolan motocrossradalla hieman pienemmällä porukalla, sillä paikalle saapui vajaat 30 mönkijää. Samaan aikaan oli käytössä myös Supermoto-rata lajista kiinnostuneille. Sipilä nopein Sahalahti GNCC:ssä Quad Racing Finlandin toinen GNCC-tapahtuma järjestettiin kesäkuun lopulla Kangasalan Sa- Kuvat: Sanna Partanen MÖNKIJÄ-LEHTI | 62 halahdella QRF:n aktiivijäsenen Tuomas ”Toma” Bährendin mailla. Lukuisat kone- ja talkootunnit näkyivät rata-alueella ja sen ympäristössä. Rata jakautui kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsitti puolentoista kilometrin mittaisen, sähkölinjan alle raivatun metsätaipaleen. Pätkä oli erittäin haastava, sillä kivet, savinen maapohja ja tiukat mutkat, jolla ehkäistään keskinopeuden liiallinen kasvu, olivat omiaan mittaamaan kuljettajien ajotaitoja. Kun reitillä oli vielä muutama kallionyppylä, stopparitöyssyjä, lammikoita ja kallistuvia ajolinjoja, mielenkiintoa riitti. Toinen kolmannes radasta oli Tuomaksen harjoitteluunsa käyttämää crossiradan pohjaa. Puolitoistakilometriseen rataan oli saatu kaikki mitä crossiradassa voi olla: stoppareita, pöytähyppyreitä, nousevia porrashyppyreitä, kumparesuoraa, kallistuvia vallimutkia sekä leveämpää sekä kapeampaa ajolinjaa. Hieno osuus! Radan loppukolmannes oli tiepohjaa, mistä siirryttiin kivikkomäkeen ja asfalttipihaan, jossa lähtö, maali ja varikko sijaitsivat. Mäkeen oli koottu maailman kaikki Kuplavolkkaria pienemmät murkulat, joten kuljettajan ajotaito oli todella puntarissa. Mäen päällä kuski sai valita itselleen parhaimman kohdan tulla alas tuolta jarrulevyntappajamäeltä. Reittivalinnat olivat linjattuina lippusiimalla. Kivimäestä selvittyään kuljettajat pääsivät testaamaan taitojaan asfalttikentällä, johon oli tehty mielenkiintoinen reitti. Lippusiimalla ja heinäpaaleilla rajattu osuus oli upea ja haastava aamun sateen ja asfaltilla olleen olkisilpun takia. Jo aika-ajokierroksella eräs kuljettaja pinkaisi kompostikasaan, kun mönkijä kieltäytyi kääntymästä vasemmalle. Vahingoilta vältyttiin, mutta pilotti kärsi hajuhaittoja. Lähtöön järjestäydyttiin aikaajon mukaisessa järjestyksessä, niin että kuljettaja sai valita lähtöpaikkansa. Startti oli niin sanottu juoksulähtö, jossa laitteet ovat sammutettuina rivissä ja kuljettajat pinkaisevat ajokeilleen 30 metrin päästä lipun heilahdettua. Ajoaikaa oli tunti. Nopeimmin laitteensa sai liikkeelle Jouni Tägtström, joka piti kovinta vauhtia alkukierroksilla. Hänen perässään roikkui sivuvaunucrossista tuttu SM-kuski Matti Sipilä. Kaksikon vauhti oli niin kovaa koko kisan ajan, ettei kirkkaimmille kärkipaikoille ollut muilla asiaa. Pronssista kamppailivat lähinnä Tuomas Kuivamäki ja Janne Tägtström. Keskikastissa kovaa kisaa kävivät Jan Viitala, Anttoni Pönni, Mika Vesa ja Tuomas Bährend vetomiehen vaihdellessa. ROISKEITA
MÖNKIJÄUUTISET & UUTUUDET Lehto hallitsee Supermoton ATV-luokkaa ATV Supermoton kaksinkertainen Suomen mestari, Karhulan Moottorikerhon Timo Lehto hallitsi lajin kisakauden avausviikonloppua helponlaisesti Oulussa heinäkuun alussa. Lauantaina miehelle tarjosi vastusta niin ikään Yamaha Racing Teamissa ajava Olli Koskela, joka kolmen ATV-crossimestaruuden jälkeen on innostunut kiertämään myös asfalttiratoja EM-crossisarjan lomassa. - Koko viikonloppu meni putkeen. Vauhti oli vahvaa ja pystyin lyömään kovalle haastajalle kampoihin. Olli on Euroopan parhaim- Timo Lehto jahtaa Jaakko Mäkysen (69) päänahkaa! pia starttaajia ja veti heti kärkeen. Kapealla radalla ohittaminen on vaikeaa, mutta sieltä se paikka kuitenkin löytyi, Lehto iloitsi. Kolmas osakilpailu ajettiin 3. elokuuta Kuopiossa, missä Lehto jatkoi samaa tahtia kuin Oulussa. Ensimmäisessä erässä voitto irtosi jälleen ylivoimaisesti, mutta toisessa erässä mies kävi kunnon taistelun Etelä-Pohjanmaan Maastomotokerhon Jaakko Mäkysen kanssa. - Jaakko löysi ihan loistavan vauhdin toiseen erään. Minä taas nukahdin viivalle ja jäin startissa kolmanneksi Mika Ahlqvistin taakse. Oli aika homma saada Jaakko kiinni. Ohitusyrityksiä riitti, mutta onnistuminen meni aivan viime metreille, Lehto kertasi. Kuopio 3.8. Oulu 7.7. Oulu 6.7. TULOKSET 1) Timo Lehto 2) Olli Koskela 3) Jaakko Mäkynen 4) Teemu Kuva 5) Nita Korhonen 25 22 20 18 16 25 22 30 18 16 1) Timo Lehto 2) Jaakko Mäkynen 3) Teemu Kuva 4) Nita Korhonen 5) Jukka Oittinen 25 22 20 18 16 25 22 30 18 16 1) Timo Lehto 2) Jaakko Mäkynen 3) Mika Ahlqvist 4) Teemu Kuva 5) Nita Korhonen 25 22 20 18 16 25 22 20 18 16 ATV 7 Pro -LUMIKETJUT ATV 7 Pro -ketjuista löytyy kuusi vaihtoehtoa, jotka kattavat renkaat koosta 23x10-10 aina kokoon 26x10-16 asti. Ketju on suunniteltu ammattikäyttöön ja valmistettu samasta booriteräksestä kuin OFA:n kuorma-autoihin, traktoreihin ja metsäkoneisiin tarkoitetut ketjut. Sivuketju on liitetty kulutusmattoon koukkujen sijaan hitsaamalla, jolloin aukeilevia tai vääntyviä koukkuja ei tarvitse pelätä vaikka ajettaisiin kivikkoisissa maastoissa. OFA valmisti aikoinaan mönkijäketjuja, ja monien kyselyjen innoittamana ne päätettiin ottaa takaisin tuotanto-ohjelmaan. Tarkoitus ei ole yrittää kilpailla hinnassa kiinalaisten halpatuontiketjujen kanssa vaan keskittyä ammattikäyttäjiin ja tehdä heidän tarpeisiinsa soveltuva ketju. Ketjuja saa kaikilta OFA:n perinteisiltä jälleenmyyjiltä ja lisäksi joistakin alan erikoisliikkeistä. Lopulta voiton vei Sipilä Tägtströmin ottaessa hopeaa. Kolmas oli Tuomas Kuivamäki ja neljäs Janne Tägtström. Kaikki neljä kärkikuljettajaa pysyivät samalla kierroksella koko kisan ajan. Maalialueella ja varikolla tunnelma oli kisan jälkeen kohdillaan, kun tyytyväiset kuljettajat riisuivat rapaisia ajovaatteitaan, vaihtoivat parempaa ylle ja valmistautuivat palkintojen jakoon. Huoltomiehet pesivät ajolaitteita tapahtumaan sponsoroidulla painepesurilla. Päivän päätteeksi murkinoitiin Sahalahden krouvissa maittavat ateriat. Video tapahtumasta löytyy osoitteesta: www.youtube.com/ watch?v=epnGkrXeRZU www.monkija-lehti.fi MÖNKIJÄ-LEHTI | 63
Mönkkäriharrastajan kauppapaikka Kauhajoki 0104709801 – Tervajoki 0104709850 Hannu Loukko Oy SMC Wildcat 500 RE 8990 e Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä, puh. 020 7571745 Avoinna: ma-pe 9-17, la 10-14 rekisteröitynä Kotiinkuljetus syyskuun loppuun asti alkaen 0e (0-500 km) www.LAMOS.fi Mönkijä-lehti myös digitaalisena Fox kaasuiskunvaimentajat ATV-käyttöön kauttamme! ITP mönkijärenkaat ja alennusvaihteet Asiantunteva Polaris mönkijä ja kelkkamyynti, huolto ja varaosat Jyväskylässä. Hinnat alkaen 5990+tk Scrambler traktori 15990,- Tarjoa moottorikelkkaa vaihdossa mönkijään! Myös ja huolto ja varaosat Edustamamme merkit: Duell, Iron baltic, atv-expert, allright Käy tutustumassa uudistuneeseen nettikauppaan! näköisversiona www.monkija-lehti.fi ja sieltä digilehti Palvelun tarjoaa Mönkijä-lehti www.svh.fi -lehti a j i k n o m . w w w .fi
JAPA-klapikoneet ja varaosat NYT JOKAISESTA VALTRA-PISTEESTÄ! JAPA 700 TR. ?Traktorikäyttöinen?kovametallisirkkelinterällä?ja? hydraulihalkaisijalla?varustettu?kone?niin?ammattilais-?kuin?kotikäyttöön. kaupanpäälle! Syksyn huikeita kampanjatarjouksia! Esim. Koneen ostajalle ensihuoltoon suodatin ja 20 litraa Valtra Hydraulic 46 öljyä vain 50 € 5.300 (ovh.?5.897?€) Tutustu JAPAklapikoneisiin www.japa.fi Kuuteen tai viiteen halkova kirves Etusi jopa JAPA 700 TR teknisiä tietoja •? Oma?hydrauliikkajärjestelmä •? Halkaisuvoima?5,6?tonnia •? 3,8?metrin?klapikuljetin?(kolmeen?asentoon?kääntyvä) •? Kuulalaakeroitu?katkaisupöytä •? Puun?halkaisija?jopa?260?mm •? 700?mm?kovametallisirkkelinterä Hinnat sisältävät alv 24 %. Tarjoukset voimassa 31.12.2013 saakka. ! 759 € Lisää kovia tarjouksia tulossa! Seuraa ilmoitteluamme! Löydä lähin Valtra- / JAPA-kauppiaasi www.valtra.fi T A S O N Ä MÖNKIJvAruSTeeT JA AJO STI NeTISTÄ! helpO yös nyt m i t h e l ä j i k n ö M a n e s i l a a digit a n o i s r e v s i ö näk ti.fi -leh a j i k n o m . w w w hti ja sieltä digile Palvelun tarjoaa Verkkokaupassa tuhansia tuotteita: www.janikaasalainen.fi Mönkijä-lehti
MÖNKIJÄ 4/2013 ILMESTYY LOKAKUUN LOPUSSA KOEAJOSSA 2014 UUTUUKSIA: CAN-AMIN ERILAINEN MÖNKIJÄ POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS YAMAHA GRIZZLY 700 EPS WHTC KATSAUKSESSA TELASARJAT MÖNKIJÄLUETTELO 2014 Kuvat, hinnat ja tekniset tiedot kaikista Suomessa myytävistä mönkijöistä Alk. Alk. Al k.4.190€ 44.190,-+tk .190 .1 90€ 90 €++tk. ttk k. Alk. (Autovero ((Autovero A to Au tove vero 701,22€) vero 700701,22) 1,22 1, 222€€)) Alk. Al lk. k.6.590€ 66.590,-+tk ..5 590 9 €++tk. tk tk. k. Alk. Alk. Alk. A k.4.990€ Al 44.490,-+tk .9 990€ 90 0€++tk. tk k. (Autovero ((Autovero Auto Au toveero o 1447,84€) 1447 47,884€€) 1447,84) (Autovero (Autovero 967,24) (A Aut utov over ero er o 1081,58€) 1108 081, 08 1,58 588€) €) Alk. 4.990,-+tk Alk. A k.5.990€ Al 5 .990 .9 90 0€++tk. tk k. (Autovero 1081,58) (Autovero (Au A tovero ro 1310,49€) 1310 13 10,4 ,49€ 49€ 9€)) Alk. Alk. 6.490,-+tk A k. Al k 7.190€ 7 .190 .1 190€++tk. tk. tk k (Autovero (Autovero 1659,30) ((Au A tove Au tov ro 1845,74€) 18 845,774€ 4 ) Alk. Alk. A Al lk. k 6.690€ 66.690,-+tk .690 .6 0€++tk. ttk k. (Autovero ((Autovero1470,85) Auto to oveero o 1470,85€) 1470,8 14 147 70,885€) Alk. Allk.7.990€+ A 76.990,-+tk . 90 .9 9 €+ €+tk. tk. k Alk. (Autovero (Autovero (Au Auto tove verro o 1.768,32€) 11539,40) 1. 7668, 768 8,3322€) €) Alk. AAlk. Al lk. k.9.590€ 98.490,-+tk .5 590 0€++tk. ttk k. (Autovero ((Autovero Au A uto oveero 2485,43€) 22442192,38) 855,4 ,43€ 43 ) Alk. Al A lk k..10.990€ 19.990,-+tk 0.990 0. 99 9 90€ 0€++tk. tk. k. Alk. (Autovero (Autovero ((A Autov o er ero o 3271,08€) 322966,08) 32 7711,0 ,088€€) Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.trappermotors.fi
Valitse varma ja kestävä Yamaha. Kuvan laite erikoisvarustein. Yamaha-ylivoimaa Yamaha-mönkijät L3-Leiskassa Alk. 4.990,- www.yamaha-motor.fi www.facebook.com/yamahasuomi + tk • IRS-erillisjousitus • EPS-sähköinen ohjaustehostin • Ultramatic® – markkinoiden luotettavin variaattorivoimansiirto • Jopa 70 kg kevyempi kuin kilpai- levat laitteet • Kevyt ajaa ja käsitellä • 5 vuoden takuu