LauRien & Masain kevät
Kotisi ansaitsee alueen asiantuntijan, valitse munkkalainen!
LauRie-housujen ja Masai-mallistojen
kevätvärit ja uutuudet ovat saapuneet
myymäläämme.
tehdään yhdessä suunnitelma
asuntoasiasi hoitamiseksi.
Ota yhteyttä, sovitaan tapaaminen.
Meillä sinua palvelevat muodin,
pukeutumisen ja värikonsultoinnin
ammattilaiset.
Maarit Vesa | 040 546 3570
Täyden palvelun VAATELIIKE
Partner | maarit.vesa@huom.fi
Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma)
09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14
www.dressingroom.fi
Verkkokauppa auki 24/7
Huom! ® ? Kiinteistönvälitys Oy ? www.huom.fi
Huopalahdentie 24, 00350 Helsinki
MunkinSeutu
2017 - Viikot 6-7
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
48. vuosikerta - Nro 3
Palvelu pelaa
ark
la
MUNKKINIEMI
su
7-22
7-22
9-22
Tervetuloa tutustumaan
UUDEN AJAN LÄHIKAUPPAAN!
Munkkiniemeen on pitkään toivottu kunnon ruokakauppaa ja nyt tästä toiveesta tulee totta.
K-Market Munkkiniemen avajaisia vietetään torstaina 9.2. klo 10.00 alkaen.
Tarjolla on kakkukahvit, Wigrenin paistettuja makkkaroita ja paljon muuta
mukavaa koko perheelle.
Meiltä K-Market Munkkiniemestä löydät herkullisen valikoiman laatutuotteita, aina
tuoreet hedelmät ja vihannekset, tuoreen kaupassa paistetun leivän ja parhaat
pienleipomoiden tuotteet. Valikoimaamme kehitämme jatkuvasti Teiltä saatujen
palautteiden perusteella.
Tervetuloa nauttimaan tunnelmasta!
Toivottavat Juri ja Sanna sekä koko muu kaupan porukka!
MUNKKINIEMEN
Lauantaina 11.2.
Maku Brewing
esittelee Munkkiniemen Kreivi
-olutta klo 13-17
Kreivi -olut
0,33 l tlk,
Voimassa 9.2.2017 alkaen
2
59
TLK
sis. pantin 0,15
UUTUUS
MONKEY TAILS
Lakunauhat
2
28 g
00
5
KPL
3
50
2 KPL
0,5 l
3
99
KPL
Jättipatonki
1
00
KPL
NOKIAN PANIMON
SUN?N
FAZERIN
200 g
Jäätelöt
RANSKALAINEN
5 KPL
Sininen
HÄAGEN-DAZS
2
KPL
Limut
1
0,33 l tlk
29
TLK
sis. pantin 0,15
Tarjoukset voimassa 9.-19.2.2017 ellei toisin mainita.
K-Market Munkkiniemi
Munkkiniemen puistotie 19, 00330 Helsinki | 050 3298252
meidät löydät myös
OSTA
facebookista
& NOSTA
www.facebook.com
De b
it
MunkinSeutu
2
Nro 3 ? Viikot 6-7
Antiikin, taiteen ja
suomalaisen kulttuurin syleilyssä!
? KÄDENTAIDOT
ENTISÖINTI ? KERÄILY
? ARJEN HISTORIA
1/2017 ? 8,60 ?
NYT
6,90
Minä välitän.
Harkitsetko kodinvaihtoa? Kutsu ammattilainen kylään!
Opastamme sinua kaikissa kodin myymiseen, ostamiseen,
rahoittamiseen ja vakuuttamiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä!
Leena Burgman
Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV
050 535 0259
leena.burgman@op.fi
Seppo Tanskanen
Myyntineuvottelija
040 680 7744
seppo.tanskanen@op.fi
HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV, Haaga-Munkinseutu, Mannerheimintie 114
ALA
SOILE YLI-MÄYRY MA
A
Vahvoja
viiltoja
kankaalle
Suomen
kultakauden
mestarit
HOPEAA
SISUSTUS SILKKIÄ JA
Yli 50 000
euron
nukkekoti
SIGURD FROSTERUS
Kolorismin
kummisetä
Klassikoiden
uusi tuleminen
Uudistunut
Antiikki
ja taide
lehtipisteissä!
ARABIAN IKISUOSIKKI
Myrnan
tarina
www.antiikkijataide.fi
Vuoden Luontokuvat 2016 -valokuvanäyttely
Villa Elfvikin luontotalossa 1.2.-12.3.2017
??Vuoden
Luontokuvat
-näyttely kertoo suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja
tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista
elämyksistä ja oivalluksista.
Vuoden 2016 luontokuvissa pääset kohtaamaan
intensiivisiä katseita ja utuisen kauniita tunnelmia.
Näyttelyssä on esillä yhteensä 40 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkittua
valokuvaa.
Kuvia on esillä kaikista
kahdeksasta sarjasta: Kasvit
ja sienet, Linnut, Maisemat,
Nisäkkäät, Muut eläimet,
Taidetta luonnosta, Luonto ja ihminen sekä Nuorten
sarja. Kustakin sarjasta on
näyttelyssä
esillä voittajakuvat, toiselle sijalle
yltäneet ja
kunniamaininnan saaneet kuvat.
Vuoden
Luontokuvaksi valittiin Linnut
-sarjan voitF.Taidetta luonnosta. Kop kop! Jani Ylikangas taja, JukkaPekka Paa-
D.Nisäkkäät. Suden kylpy. Seppo Pöllänen
nasen Kilpisjärven Saanatunturilla ottama taidokas
ja raikassävyinen ?Kiiruna
maailman laidalla?. Yleisön suosikki oli Ilkka Niskasen ?Veneilijä?, hauska
valokuva karhusta ja soutuveneestä.
Suomen Luonnonvalokuvaajat ry on järjestänyt Pohjoismaiden suurinta luontokuvakilpailua vuodesta
1981. Vuoden Luontokuva 2016 -kilpailuun osallistui 13 009 kuvaa. Kilpailun
voittajakuvan ottanut saarijärveläinen Juha-Pekka Paananen osallistui kilpailuun
ensimmäistä kertaa.
Villa Elfvikin luontotalo
on avoinna
ma-pe klo 9-15 ja
su klo 10?16. Café Elfvik
on avoinna sunnuntaisin
talon aukioloaikoina.
Sisäänpääsy luontotaloon
ja Vuoden luontokuvat
2016 -näyttelyyn on
maksuton.
B.Linnut. Kiiruna maailman laidalla. Juha-Pekka Paananen
G.Luonto ja ihminen. Veneilijä. Ilkka Niskanen
E.Muut eläimet. Herkkupala. Mika Hakkarainen
Viikot 6-7
MunkinSeutu
48. vuosikerta ? nro 3
Ajankohtaista
Lemminkäinen
urakoi Vermontien eteläosan
??Lemminkäinen ja Espoon
kaupunki ovat allekirjoittaneet sopimuksen Vermontien
eteläosan ja sen sivukatujen
rakennustöistä. Rakennustyöt
alkavat helmikuussa 2017 ja
päättyvät lokakuussa 2018.
Sopimuksen arvo on noin
14,5 miljoonaa euroa
Sopimukseen sisältyy Vermontien eteläosan ja sen sivukatujen rakentaminen pohjanvahvistuksineen. Urakassa
siirretään osalta matkaa Monikonpuroa uuteen paikkaan
ja rakennetaan kolme siltaa
Monikonpuron yli.
Urakka on osa Leppävaaran alueen kehittämistä, jossa Perkkaan ja Vermon raviradan väliin rakennetaan uusi
kaupunginosa 5 000 asukkaalle. Vermontien eteläosan
rakentamisella parannetaan
alueen liikennejärjestyjä.
Havainnekuva puistosta Koneenlammen suuntaan.
Munkinpuiston peruskorjaukseen
laajamittainen suunnitelma
Hulevesien käsittely, puiston käyttö ja ylläpito sekä luontoarvojen säilyttäminen tavoitteina
??Suunnittelualue Munkinpuisto sijaitsee Vanhan Munkkiniemen puolella. Puistoalue rajautuu pohjoisessa Turunväylään ja
muilta osiltaan pääasiassa asuinkortteleihin, pohjoisen palvelutaloihin, päiväkotiin ja leikkipuisto Munkkiin.
Osa puiston istutuksista ja toiminnoista, kuten koirapuisto ja
osa frisbeegolf-rataa, sijoittuvat
Turunväylän liikennealueelle.
Lähimmät puistoon rajautuvat
kadut ovat idässä Professorintie, Dosentintie, Perustie ja Laajalahden aukio Munkkiniemen
puistotien tehdessä lyhyen piston puiston sisään. Etelässä rajaavia katuja ovat Munkinpol-
ku, Nuottapolku ja Tuulaspolku sekä lännessä Ritokalliontie.
Puiston itäosaan osittain puiston keskelle on rakentumassa
uusi asuinkortteli, As Oy Munkkiniemen Kone. Munkinpuisto on Vanhan Munkkiniemen
keskeisin viheralue, joka niittyineen, nurmialueineen ja lukuisine toimintoineen mahdollistaa monenlaisen oleskelun ja
liikkumisen alueella.
Puistosuunnitelma sijoittuu
useamman asemakaavan alueelle ja on voimassaolevien asemakaavojen mukainen. Puiston
pinta-ala on 19,4 ha.
Sivut 8-9
Valtuusto hyväksyi RaideJokerin linjamuutokset
??Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Raide-Jokerin
teknisen asemakaavan ja asemakaavan muutokset. Muutosalueet sijaitsevat Raide-Jokerin linjan varrella Haagassa, Viikissä,
Myllypurossa ja Vartiokylässä.
Raide-Jokerin tekniset asemakaavat ja asemakaavamuutokset ovat pikaraitiotielinjan vaatimia katualueiden laajennuksia
puistoalueille tai tonteille. Viikintiellä ja Viilarintiellä asemakaavoitetaan aikaisemmin asemakaavoittamatonta maata katualueeksi. Raide-Jokeri on Itäkeskuksesta Oulunkylän ja Pitäjänmäen kautta Espoon Keilaniemeen kulkeva pikaraitiotieyhteys, joka tulee valmistuttuaan korvaamaan runkobussilinjan 550.
Kokouksessaan 1.2.2017 val-
tuusto valitsi yksimielisesti kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajaksi valtuutettu
Tuomas Rantasen (vihr.) vuoden
2017 toukokuun lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Konsernijaostoa valtuustokauden alusta
vuodesta 2013 lähtien johtanut
Tuuli Kousa (vihr.) pyysi tehtävästä eroa tultuaan valituksi
kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi.
Sähköisen kokousjärjestelmän
teknisten ongelmien vuoksi kokouksessa käsiteltiin ainoastaan
asiat 1-14 ja sen jälkeen hyväksyttiin ehdotuksen mukaan asiakohdat, joihin ei pyydetty puheenvuoroja (asiat 21, 23, 26,
28, 30, 31 ja 40). Muut asiat jätettiin pöydälle ja käsiteltäväksi kaupunginvaltuuston seuraavassa kokouksessa 15.2.2017.
Kruunuvuorenrantaan valmistui vuonna 2016 yli 700 asuntoa.
Helsingin asuntotuotanto
kasvaa jo kolmatta vuotta
Vuonna 2016 Helsingissä valmistui 4 395 asuntoa,
aloitettiin 5 129 asunnon rakentaminen ja myönnettiin
rakennuslupa 5 597 asunnolle.
??Asuntorakentaminen Helsingissä on 2010-luvulla ollut aikaisempiin 2000-luvun vuosiin
verrattuna huomattavasti runsaampaa. Vuodesta 2012 lähtien asuntoja on valmistunut kes-
kimäärin vuosittain lähes 4 500
kappaletta.
Vuonna 2016 asuinrakennusten aloituksia oli enemmän kuin
asuntoja valmistui, joten rakenteilla olevien asuntojen määrä
pysyi 7 000 asunnon
Sivu 7
tuntumassa.
MunkinSeutu
4
Pääkirjoitus
Päätoimittaja
Juha Ahola
Yleisönosasto
Nro 3
Helsinkiin lähes 4500
asuntoa viime vuonna
V
iime vuonna Helsingissä valmistui, lähes ennätykselliset, 4
395 asuntoa, aloitettiin 5 129
asunnon rakentaminen ja myönnettiin rakennuslupa 5 597 asunnolle.
Asuntorakentaminen Helsingissä
on 2010-luvulla ollut aikaisempiin
2000-luvun vuosiin verrattuna huomattavasti runsaampaa. Vuodesta
2012 lähtien asuntoja on valmistunut keskimäärin vuosittain lähes 4
500 kappaletta.
Vuonna 2016 asuinrakennusten
aloituksia oli enemmän kuin asuntoja valmistui, joten rakenteilla
olevien asuntojen määrä pysyi 7
000 asunnon tuntumassa. Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli
viime vuonna jo kolmatta peräkkäistä vuotta ennätyskorkealla, joten
asuntotuotannon oletetaan pysyvän
hyvällä tasolla myös vuonna 2017.
Kaupunginvaltuuston asettama
asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6 000 asuntoa vuodessa.
Vuoden 2015 asuntotuotanto painottui vapaarahoitteiseen omistus- ja
vuokra-asuntotuotantoon. Vuoden
2016 sekä aloitettujen että myönnettyjen lupien jakauma oli selkeästi
lähempänä kaupunginvaltuuston
hyväksymää asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaa.
Vuoden 2016 asuntotuotannossa ovat
kasvaneet merkittävästi vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto ja
asumisoikeusasunnot.
Määrällisesti merkittävin asuntorakentamisen alue vuonna 2016 oli
edelleen Länsisataman alue, jossa
aloitettiin jälleen yli tuhannen asunnon rakentaminen. Eniten asuntoja,
769 kappaletta, puolestaan valmistui
Kruunuvuorenrantaan.
On erittäin hyvä asia, että pääkaupunkimme saa uutta asuntokantaa
ja että uusia asuntoja rakennetaan.
Asuntorakentamisen niukkuudesta
Helsingissä on keskusteltu ja puhuttu jo vuosikymmeniä. Uusien rakentaminen helpottaa asuntopulaa sekä
hillitsee ainakin jonkin verran asuntojen yleistä hintatason nousua, kun
tarjontaa on enemmän. Toisaalta
uudet asunnot maksavat merkittävästi enemmän kuin vanhat.
Munkkiniemessä sen maamerkki
entinen Koneen pääkonttori muuttuuu ja on jo osin muuttunut uusiksi
asunnoiksi. Varsinaisen saneerauksen lisäksi kiinteistöön rakennetaan
myös uutta osaa. Rakennus siirtyi
sen toimistokäytön jälkeen Auratumyhtiölle, joka yhdessä kaupungin
kanssa järjesti arkkitehtuurikilpailun. Asemakaavaa muutettiin niin,
että rakennukseen voidaan rakentaa
asuntoja ja kaksi lisäkerrosta. -j.a.
Hiihtolomalla paljon ohjelmaa Helsingissä
??Helsingin kouluissa vietetään talvilomaa 20. - 24.
helmikuuta.
Talviloman suurin nuorten tapahtuma Reaktori tulee jälleen helmikuussa! Reaktori järjestetään 22.?24.
helmikuuta Messukeskuksessa. Reaktori on auki keskiviikosta perjantaihin klo
13?20. Päätösbileet jorataan
Gloriassa lauantaina 25.2.
klo 18 alkaen. Reaktoriin
on vapaa pääsy!
Ke 22. - pe 24.2. klo 13?
20 Messukeskus. Tervetuloa
liikkumaan hiihtolomalla
Talvilomaviikolla on tarjolla tuhdisti tekemistä koululaisille. Töölön kisahallin
EasySport-viikossa 20.-24.2.
(ke 22.2. mukana Benjamin!), Stadin talvirieha ke
22.2. sekä Itäkeskuksen ja
Pirkkolan uimahallien vesiliikuntapäivät (Itis ma 20.-
ti 21.2. & Pirkkola to 23.pe 24.2.).
Lasten liikennekaupungissa vietetään hiihtolomalla
ikärajattomia perhepäiviä.
Perhepäivien aikana käytössä ovat polkuautot. Liikennekaupunki on avoinna
ma 20.-pe 24.2. klo 9-15.
Fallkullassa on hiihtolomalla työnjako 9-17-vuotiaille nuorille ma-la klo
10.30-15. Hiihtoloman toimintaan ilmoittautuminen
harrastushaussa alkaa 8.2.
klo 17. Koillispulssi ja Fallkullan kotieläintila
järjestävät hiihtolomaviikolla
11-14-vuotiaille nuorille
yöleirin (22.-23.2.). Ilmoittautuminen käynnissä harrastushaussa.
Teatterikissa seikkailee
Teatterimuseossa jälleen
talvilomalla: 20.?24.2. Salapoliisitoimisto Kissa&Kissa,
Runopalsta
Lähimmäiselle
Ole ihminen ain valmis auttamaan
lähimmäistäsi pientä ja heikompaa.
Ole tuki ja turva vanhuksen,
lapsen sairaan tai vammaisen.
Paljon saat sinä siitä itsekin,
löydät onnesi kultajyvän.
Saat siitä itsellesi olon hyvän.
Hyvä teko, yks vaikka päivässä,
saa paljon hyvää aikaan.
Illan tullen on mukava nukahtaa
ja on unesi rauhaisaa.
Olavi Kylliäinen
Nro 3 ? Viikot 6-7
pääsylipun hinnalla.
Opi tubettamaan talvilomalla! Sinebrychoffin taidemuseossa. Maksuttomat
tubetyöpajat 13?16-vuotiaille keskiviikkona 22.2. klo
11?13 ja 14?16.
Sea Lifen uudistunut Elämysallas on avattu. Allasalue pitää sisällään viisi allasta ja yli 200 eri yksilöä.
Tule sinäkin näkemään lähietäisyydeltä kaikki altaiden asukit ja kuule niistä
lisää oppailtamme.
Narrataanko meitä
??Suomen valtio vauras ja
varakas tuntuu usein että
on millä mällätä.
EI taitettu indeksi taipunut, liian hyvin ovat nousseet eläkkeet. Niistä pienimmät varsinkin.
Hyvä vanhustenhoito on
kaikilla, kun vain omaishoitajat jaksaisivat toinen toistaan heikkoa auttaa.
Pakko kai tuo lienee uskoa, koska näin meille vakuuttavat viisaat päättäjät
vuorollaan.
Eri medioitten kautta tois-
Olavi Kylliäinen
Munkan mummon jupinat
Muutamia
havaintoja
elämästämme
??Nyt on lanseerattu uusi
liikennestrategia. Emme
maksa enää autoista, vaan
teistä. Autovero poistuu ja
tievero astuu voimaan. Minulle on ihan sama, mitä
veroa maksan, kun kuulemma summat suurin piirtein pysyvät samoina. Verotulot eivät saa pienentyä,
sanottiin.
Autoa ostettaessa sai sentään valita automerkkien
väliltä, voisiko teiden väliltä käyttää samanlaista valinnanvaihtoehtoa? Isojen
teitten alkupisteisiin pitäisi
saada isot kyltit siitä, mitkä
muutkin tiet johdattavat samaan määränpäähän valinnanvaihtoehtojen lisäämiseksi. Kauniimmat tieosuudet voisivat olla halvempia
? tulee enemmän kilometrejä ajettaessa - kuin suorat ja nopeat. Ajajalla täytyy olla valinnanvapaus valita kuten Sote palveluiden
osalta. Asiakas valitsee, asiakas maksaa, asiakas kärsii
kivun ja vaivan. Näin se on
nähtävä, ja näin se on aina
ollut. Lähin ja halvin palvelupiste on yleensä suosituin!
Mikä muuttuu, kysyn vaan?
Maalla olen jo vuosikausia maksanut paikallistien
hoidosta, eikä ole juurikaan
hiekkaa tai soraa näkynyt.
Vuosittaisissa tiekokouksissa kukaan ei halua maksaa
mitään, koskaan. Tie kärsii
ja alkaa muistuttaa paikoittain peltoa. Isäntämiehet
kaahaavat maastureillaan,
tällainen yksinäinen naisimmeinen saa kärsiä nahoissaan. Mutta onpa
minullakin keinoni! Autoni
takaluukussa on lapio ja
hiekkaa ja liukkaalla kelillä pysähdyn hiekoittamaan
tien kuntoon omalla hiekallani. Erään kerran sattui
paikalle tiehoitokunnan jäsen ja kysyi, mitä sinä teet?
Hiekoitan, vastasin ja vaadin, että tiemaksujani vähennetään oman hiekkani
käytön osalta. Sen koomin en ole tuota jäsentä
tavannut.
Periaatteessa olen sitä
mieltä, että koska äänestän
ja valitsen kunnan valtuustoon edustajan ja eduskuntaan kansanedustajan,
niin heidän tehtävänänsä
olisi nimenomaan huolehtia noista valinta-asioista
ja päätöksistä. Miksi siis
minun ? Tullaanko tässä
taas siihen kuin pankkien
osalta? Tehtävät annetaan
asiakkaille, jotta itse viranhaltijat pääsisivät helpommalla ja halvemmalla,
kysyn vaan? Äänestäessäni luotan siihen, että edustajani tekee osaltani fiksuja valintoja. Olen antanut
mandaattini hänelle, jotta
itse pääsisin helpommalla.
Enkä siksi, että hän pääsisi
helpommalla! Tiedän kokemuksesta, että päättäminen on raskasta, vastuullista, eikä helppoa. Aina
joudutaan varojen puutteen
Kansallismuseon historiateos
??Viime vuonna satavuotisjuhliaan viettäneen Kansallismuseon tarina on koottu
yksien kansien väliin. FT
Tuukka Talvion kirjoittama
teos Suomen kansallismuseo ? Ikkuna menneeseen
ja tulevaan kuvaa museon
kokoelmien ja museorakennuksen syntyä sekä museon monipuolista toimintaa
valtakunnallisena Suomen
historian museona.
Vaikka Kansallismuseorakennuksen avajaisia vietettiin sata vuotta sitten,
sen historia ulottuu itse
asiassa paljon kauemmas.
Kokoelmia on koottu jo
1700-luvulta, ensimmäiset
ohjelmaluonnokset museolle laadittiin 1880-luvulla ja kansallisromanttinen
museorakennuskin valmistui jo vuonna 1910. Kansallisen museoprojektin perustana olivat laajat yliopistoilta, Muinaismuistoyhdistykseltä ja Muinaistieteelliseltä toimikunnalta peräisin
olevat kokoelmat. Yhdessä ne muodostivat Valtion
tavat.
Oli puolue mikä tahansa, sama ajattelutapa lienee kaikilla.
historiallisen museon, joka
maamme itsenäistyessä sai
nimekseen Suomen kansallismuseo.
Huomattava osuus kertomuksessa on luonnollisesti
Kansallismuseo-rakennuksella, jonka arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen
suunnittelivat vasta rakentumassa olevaan Töölön kaupunginosaan. Ainutlaatuisen
museorakennuksen ulkoasu
heijasti kansallista historiaa
ja kulttuuria uusimpien kansainvälisten arkkitehtuurioppien mukaisesti. Se on paitsi
oman aikansa wau-arkkitehtuuria myös elementti, joka
on monin tavoin määritellyt
Kansallismuseon toimintaa
ja tulevaisuutta.
Historiateos peilaa museon vaiheiden lisäksi tapoja, joilla maamme historiaa on eri aikoina haluttu
tallentaa, esittää ja suhteuttaa ympäröivään maailmaan.
Vuosikymmenten kuluessa
Kansallismuseo on laajentunut museoperheeksi, johon kuuluu Suomen histo-
rian eri vaiheita esitteleviä
museoita keskiaikaisista linnoista itsenäisyyden ajan lähihistoriaan. Historiallisesti
arvokkaat kohteet ja maamme laajimmat kulttuurihistorialliset kokoelmat tarjoavat
mahdollisuuden löytää aina
uusia ja ajankohtaisia näkökulmia Suomen historiaan
ja kulttuuriin. Kansallismuseon toimintatavat muuttuvat ajassa, mutta sen ydintehtävä ? luoda ikkunoita
menneeseen ja tulevaan ?
on säilynyt.
Kansallismuseon historia
on osa Suomen muinaismuistohallinnon historiasta
kertovaa kirjasarjaa. Sarjassa
on aiemmin ilmestynyt Visa
Immosen teos Tutkimuksen
ja hallinnon ristiaallokossa.
Muinaistieteellinen toimikunta 1917?1972. Neliosaisen
sarjan täydentävät vielä kaksi vuosien 2017?2018 aikana ilmestyvää julkaisua, jotka käsittelevät Suomen itsenäistymistä edeltävää aikaa
sekä Museoviraston aikakautta 1972?2015.
vuoksi ottamaan huonoista vaihtoehdoista vähiten
huono. Siksi äänestän ja
siirrän vastuun edustajalleni. Sanon kaikille kuten
Johannes Virolainen: Pulinat pois!
P.S. En ymmärrä tuota terveysasemien takaisinsoittosysteemiä. Ensin potilas soittaa lääkärille, sitten lääkäri soittaa potilaalle. Mutta milloin? Ja missä
ajassa? Potilas lähtee siitä,
että takaisinsoitto on takaisinsoitto tietyn ajan kuluessa ja useimmat meistä
odottavat tietyn ajan. Sen
ajan jälkeen potilas yleensä
menee vessaan, kauppaan,
nukkumaan. Silloin soitto
soi. Ymmyrkäisenä potilas
vastaa, ei muista edes omaa
nimeään, eikä niitä asioita,
mistä piti kysellä lääkäriltä.
Ja kaupassa ei kuule lääkärin puheesta mitään ja vain
arvailee, mitä tekstiä sieltä
tulee. Ei ihme, että terveydenhuolto on väärinkäsityksiä täynnä! Vaadin, että
terveysasemat ilmoittavat
potilaalle, minkä ajan sisällä soitto tulee!! Tai toinen
vaihtoehto voisi olla, että
siirryttäisiin takaisin lankapuhelimiin. Silloin joutuisivat lääkärit odottamaan.
Ja huomaisivat, että odottavan aika on pitkä!
Elina Kuosmanen
Menovinkki
??Ken Ludwigin Tenorit liemessä -komedian teosesittely maanantaina 6.2.2017 klo
17.30
Helsingin Kaupunginteatterin Arenanäyttämön lämpiössä, Hämeentie 2.
Paikalla
ohjaaja
Jaakko Saariluoma.
Vapaa pääsy. Kahvila.
Tervetuloa!
Villit tytöt ja
iloiset lehmät
??Vilja-Tuulia Huotarinen on Käpylän kirjaston
kirjailijavieraana tiistaina 21.2.
klo 18 ? 19:30. Vapaa pääsy.
Tilaisuuden järjestävät Käpylän kirjasto ja Käpylän kirjastoyhdistys.
Käpylän kirjasto,
Väinölänkatu 5.
MunkinSeutu
Viikot 6-7 ? Nro 3
5
Vuoden 2017
oppikirjapalkinnot
??Educa-messuilla jaettiin
vuoden 2017 oppikirjapalkinnot, jotka myönnettiin
tällä kertaa äidinkielen ja
kirjallisuuden, uskonnon,
psykologian, matematiikan,
terveystiedon, teknisen alan
ja maantiedon oppikirjojen
tekijöille laajasta ja ansiokkaasta oppiteosjulkaisujen
tekemisestä.
Saajia olivat lehtori In-
keri Hellström, lehtori Johanna Jämsä, ammatillinen
erityisopettaja Pekka Laaksonen, lehtori Timo Lehtinen ja lehtori emeritus
Juhani Paananen. Oppikirjapalkinto on myönnetty vuodesta 2001 lähtien.
Palkinnon saajista päättää
Suomen Tietokirjailijat ry:n
hallitus.
Anu Hopia palkitttiin sa-
malla kertaa tietokirjapalkinnolla. Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori, joka tutkijantyönsä ohessa on julkaissut Tatu lehtovaaran kanssa kolme kirjaa, joissa yhdistyvät ruoanvalmistuksen
teoria ja käytäntö.
Teksti ja kuva
Marketta Levanto
Helsinki tukee pääkaupunkiseudun erillisratkaisua
??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen, jonka
mukaan pääkaupunkiseudun työllisyys-, elinkeinoja maahanmuuttajapalvelut
eli ns. kasvupalvelut tulisi
antaa yhden toimijan vastuulle. Järjestelyn hallintomallina toimisi parhaiten
kuntayhtymä.
Esitys erillisratkaisuksi on
vastaus valtioneuvostolle,
joka ilmoitti lokakuussa
halukkuutensa neuvotella
pääkaupunkiseudun kuntien kanssa kasvupalveluiden järjestämistä koskevasta erillisratkaisusta. Espoo,
Vantaa ja Kauniainen käsittelevät saman ehdotuksen
kaupunginhallituksissaan.
Esityksen mukaan kasvupalvelujen järjestämisvastuu
tulisi kasvupalvelukuntayhtymälle, jonka jäseninä olisivat pääkaupunkiseudun
kaupungit. Muilla Uudenmaan kunnilla olisi mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseniksi. Kunnilla,
jotka eivät ole kuntayhtymän jäseniä, olisi oikeus
osallistua niitä koskevien
asioiden päätöksentekoon.
Esitystä perustellaan pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan erityislaatuisuudella.
Erityisesti maahanmuuttoon
liittyvät seikat puoltavat
erillisratkaisua. Maahanmuuttajien osuus väestös-
tä on pääkaupunkiseudulla moninkertainen muuhun
maahan verrattuna.
Yhden järjestämisvastuussa olevan toimijan malli olisi hallinnollisesti selkeä ja
mahdollistaisi palveluiden
yhteensovittamisen asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti.
Kaupunginjohtajat ehdottavat jatkovalmistelun pikaista aloittamista erillisratkaisun ja kuntayhtymämallin pohjalta.
Kaupunginhallitus hyväksyi selvityksen LED-valaisinten käyttöönotosta ja kehotti jatkamaan siirtymistä LED-valaisimiin kaupungin julkisessa ulkovalaistuksessa.
Kirjastojen lainaus ja
käynnit nousivat reilusti
??Vuosi 2016 oli vilkas
Helsingin kaupunginkirjastossa. Lainaus nousi yli 5
prosenttia ja käynnit yli 2
prosenttia edellisvuodesta.
Asiakkaiden tekemien varausten määrä nousi jopa
16 prosenttia. Myös e-kirjastossa ylitettiin miljoonan
latauksen raja.
? Töölön kirjasto avattiin
elokuussa yli kahden vuoden remontin jälkeen, ja se
näkyy luvuissa, sanoo Helsingin kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto.
Varausten osuus ensilainoista oli Helsingissä 24
prosenttia, mikä oli pää-
kaupunkiseudun Helmetkirjastojen korkein. Suurissa kirjastoissa osuus oli
suurempi kuin muissa kirjastoissa.
? Varausmaksut poistettiin Helsingissä vuoden
2015 alussa ja tämän jälkeen varausten määrä on
kasvanut
voimakkaasti.
Huomaamme, että myös
kirjastoja aletaan käyttää
verkkokauppojen tapaan.
Tämä on iso muutos toimintakulttuurissa, johtaja
kertoo.
Kaukolainoja toimitettiin
Pasilan pääkirjastosta ympäri Suomea yhteensä 4 631
ja toisaalta Helsinkiin toimitettiin muista kirjastoista kaukolainoja 1 070. Tämän lisäksi Pasilan pääkirjastossa toimiva monikielinen kirjasto toimitti 14 690
lainaa eri puolille maata.
? Tässä näkyy uusien
maahantulijoiden määrän
kasvu. Kirjastot ovat hoitaneet omaa osuuttaan kotoutumisessa onnistuneesti
myös muilla keinoilla kuin
aineistotarjonnalla. Muun
muassa kirjastojen maksuttomat verkkoyhteydet ja
kansainväliset e-lehdet ovat
tulijoille tärkeitä, Haavisto toteaa.
Palkinnon saajat Inkeri Hellström, Johanna Jämsä, Tiina Lehtinen, Pekka Laakkonen ja Juhani
Paananen.
Helsingin kaupunginkirjaston lainaus, käynnit ja varaukset 2016
2015 2016 Muutos
Lainaus yhteensä
8 827 319
9 284 831
+5.2%
Käynnit yhteensä
6 133 185
6 279 521
+2.4%
Varauksia yhteensä
1 028 898
1 195 856
+16.2%
Helmet e-kirjaston käyttölukuja vuodelta 2016
2015
2016
Kaikki e-aineistojen latauskerrat *
634 005
1 045 389
E-kirjojen lainaus
129 506
171 262
8 858
18 289
E-kirjat ja e-äänikirjat yhteensä
138 364
189 551
E-lehdet
252 681
629 449
Verkkomusiikki
231 589
219 185
11 371
7204
E-äänikirjojen lainaus
Elokuvat ja videot
* Sisältää e-kirjat, e-äänikirjat, e-lehdet, verkkomusiikki, verkkoelokuvat
E-kirjastossa
miljoonaraja
Suurimmat kirjastot, käynnit 2016
Helmet e-kirjaston lainauksessa ylitettiin ensi kertaa miljoonaraja: kaikkien e-aineistojen latauskerrat nousivat yli miljoonan,
kun e-kirjojen, e-äänikirjojen, e-lehtien, verkkomusiikin ja verkkoelokuvien la-
Käynnit
Kirjasto 10
589 813
Kallion kirjasto
501 143
Itäkeskuksen kirjasto
426 604
Suurimmat kirjastot, lainaus 2016
Kirjastojen käyttö on Helsingissä vilkasta, lainaus nousi yli viisi prosenttia viime vuonna ja käynnit kirjastoissa yli kaksi prosenttia.
Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto
Lainaus
Pasilan kirjasto
859 019
Itäkeskuksen kirjasto
740 407
Kallion kirjasto
639 686
tauskerrat olivat yhteensä
1 045 389.
Eniten e-kirjastossa ladattiin e-lehtiä ja musiikkia. Elehtien käyttö yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.
E-kirjaston tilastoja lukiessa täytyy huomata, että
e-kirjojen ja e-äänikirjojen
kohdalla kyse on lainauskerroista, e-lehtien kohdalla luku- tai latauskerroista, verkkomusiikin kohdalla
kuunneltujen raitojen määrästä ja verkkoelokuvien
kohdalla katseltujen elokuvien määrästä (InstantFlix,
OverDriven elokuvat ja Na-
xos Video Libraryn filmit).
Pasila ja Kirjasto 10
Eniten
kaupunkilaiset
lainasivat kirjastoaineistoa pääkirjastosta Pasilasta. Toiseksi suurimmat kirjastot lainausmääriltään olivat Itäkeskuksen ja Kallion
kirjastot.
Kävijöitä oli eniten Kirjasto 10:ssä, jossa vuoden
aikana oli lähes 590 000
käyntiä. Muut kävijämäärän
suurimmat kirjastot olivat
Kallion kirjasto sekä Itäkeskuksen kirjasto.
MunkinSeutu
6
Päivyri
Seurakunta
Viikon mietelause:
Taide on luonnon lapsi.
H.W. Longfellow
(1807-82)
Nimipäivät:
Munkkiniemi
Viikko 6
Ma 6.2. Saamelaisten kansallispäivä. Tiia, Terhi,
Teija, Tea, Terhikki
Ti 7.2. Riku, Rikhard
Ke 8.2. Laina
To 9.2. Raija, Raisa
Pe 10.2. Elina, Ella, Ellen, Elna
La 11.2. Iisa, Isabella, Talvikki
Su 12.2. Elma, Elmi
Viikko 7
Ma 13.2. Sulo, Sulho
Ti 14.2. Ystävänpäivä. Tino, Voitto, Valentin
Ke 15.2. Sipi, Sippo
To 16.2. Kai
Pe 17.2. Väinö, Rita, Karita, Väinämö
La 18.2. Kaino
Su 19.2. Eija
Sunnuntaiksi
Kirkkoherranvirasto,
Raumantie 3, avoinna ti,
to ja pe klo 9-13, ke klo
14-17, ma suljettu, HUOM!
virasto suljettu ti 21.2., p.
09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102.
Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p.
09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen
seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.
Munkkivuoren
kirkko ja
seurakuntatalo
Raumantie 3
Avoin päiväkerho ke klo
9.30-11.30.
Keskiviikkokahvila ke
klo 13, hartaus klo 13.45.
Lapsikuoron harjoitukset to klo 16.30-17.15. Tervetuloa kaikki entiset ja
uudet innokkaat yli 6-v.
lapset laulamaan kanttori
Anne Viljamaan johdolla.
Iltatee to klo 18.30.
Messu su 12.2. klo 11.
Messun jälkeen yhteisvastuulounas. Itämainen broilerikeitto, täytetty pitalei-
pä, hedelmäsalaatti ja vaniljavaahto, kahvia, teetä ja kookoskaurakeksejä.
Vapaaehtoinen maksu yhteisvastuukeräykseen. Tule
Yhteisvastuun lipaskerääjäksi, tiedustelut virastosta. Klo 17 Verkoston perhemessu, verkosto.net
Ikäihmisten jumppa ma
klo 10, vetäjänä Minna Pirinen.
Askarteluryhmä maanantaisin klo 18 alakerran
kerhohuoneessa, vetäjänä
Maire Turunen.
Arkimessu ke 15.2. klo
18. Arki-illan nuorekkaan
rento messu kaikenikäisille.
Messu su 19.2. klo 11.
Klo 17 Messu, verkosto.net
Merimieskirkkopiiri ma
20.2. klo 14 päätykamarissa.
Munkkiniemen
kirkko
Tiilipolku 6
Sanan äärellä ti klo 11.
Olohuone klo 13. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia.
Ensilapsikerho ke klo
15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä
odottaville.
Eläkeläisten kahvihetki
to klo 13, Erkkilä.
Kirkkokuoron harjoitukset to klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla anne.viljamaa@evl.fi.
Rukouspiiri pe klo 18.
Tervetuloa rukoilemaan
yhteisten asioitten puolesta.
Levollisuuden messu la
11.2. klo 18. Kelttiläisin
sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan
Taize-lauluja ja saarnan
paikalla on mietiskelyhiljaisuus (n.10min). Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin. Esilauluryhmän harjoitus klo 17,
kuorokokemusta ei tarvita.
Messu su 12.2. klo 13.
Avoin päiväkerho ma klo
9.30-11.30 ja to klo 1516.30. Ma Klo 16 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, joka rukoilevat tarvittaessa puolestasi.
Messu su 19.2. klo 13.
Ilta elävän veden lähteellä ke 22.2. klo 19. Sanaa,
ylistystä ja rukouspalvelu.
Kristittyjen vainot ajassamme - puhujavieras Open
Doors Finland ry:stä.
Lehtisaaren kappeli
Papinpöydänkuja 4
Seurakunta
mukana
muutoksessa ke 8.2. klo
18-20. Tervetuloa keskustelemaan
seurakunnan
tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kirkkoherra Leo
Glad sekä työntekijöistä.
Messu su 12.2. klo 10.
Muuta ilmoitettavaa:
Sururyhmän
kokoontumiset keskiviikkoisin
8.3., 29.3., 5.4. ja 19.4.klo
17.30.-19 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Tied.
ja ennakkoilm. 24.2. mennessä pastori Anne-Maria
Ranta-Aho p. 050 433 3131
tai anne-maria.ranta-aho@
evl.fiJärj. Haagan, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen
seurakunnat.
Uudet virret tutuiksi ?
virsikirjan lisävihko. Tunnetko jo virsikirjan lisävihkon? Yhdessä laulaminen
on mukava tapa tutustua
uusiin virsiin. Länsi-Helsingin kanttorit yhdistävät
voimansa ja laulattavat uusia virsiä viitenä iltana kevään aikana. Yhteislaulutilaisuuksissa tutustutaan
myös laulettavien virsien
taustoihin ja sisältöön. Liity mukaan yhteiseen lauluun! Tapahtumat: 5.2. Pitäjänmäki virret 901-916
Pitäjänmäen kirkko klo 18,
12.2. Haaga virret 917932 Huopalahden kirkko
klo 16, 5.3. Meilahti virret
933-948 Meilahden kirkko
klo 18, 12.3. Kannelmäki
virret 949-964 Kannelmäen kirkko klo 18,
26.3. Munkkiniemi virret 965-979 Munkkiniemen
kirkko klo 18.
Alvar Aalto -säätiön yleisökohteissa
tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätykset
3. sunnuntai ennen paastonaikaa
Intohimoa ja rakkautta
??? Koeta nyt puhua sille
järkeä! huokaa moni huolestunut vanhempi vielä nykyajan Suomessa. Mutta järjen sanoilla ei ole mitään
virkaa silloin, kun rakkaus iskee. Se vie nuoren ja
vie vanhemmankin mennessään kuin vahva virta, jota
vastaan et voi uida.
Jotain sen kaltaista sattuu
ihmiselle, kun hän kohtaa
Jumalan. Se voi olla voimakas kokemus tai hiljainen mielen käännähdys tai
jotain syvää, joka on vain
aina ollut. Jostain syytä ihmisen sisäiset silmät vain
kohtaavat Jumalan katseen
ja se on menoa.
Niin kävi tämän sunnuntain tekstien mukaan psalmin laulajalle, niin kävi
Paavalille ja Jeesuksen
apostoleille. Ei sitä voinut
järjellä selittää, mutta jotenkin Jumalasta tuli yhtäkkiä
niin merkityksellinen, että
jäivät talot, tavarat, suku ja
ura. ?Olen heittänyt kaiken
roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen ja
Nro 3 ? Viikot 6-7
jotta kävisi ilmi, että kuulun hänelle?, Paavali huokaa niin kuin rakastunut
mies ainakin.
Mutta Vanhan testamentin
teksti muistuttaa, että sattuu sitä Jumalallekin. Hän
näki vähäisen ja hankalan Israelin kansan, jossa
ei mitään erityistä ollut, ja
rakastui palavasti. Yhtä intohimoisesti hän rakastaa
koko ihmiskuntaa, seuraa
sen touhuja ja toivoo että
joskus saisi osakseen vastarakkautta. Aika lailla äärimmäisyyksiin rakkaus on
hänetkin vienyt, kun piti
tulla kokemaan ihmisenä
olo, kuolema ja ylösnousemus päästäkseen ihmistä lähelle.
Tästä kristinuskossa kuitenkin pohjimmiltaan on
kyse. Ei tavoista eikä säännöistä, vaan intohimosta ja
rakkaudesta.
Freija Özcan
Kirjoittaja on
helsinkiläinen toimittaja
ja pappi
??Kaikki neljä Alvar Aalto
-säätiön hallinnoimaa yleisökohdetta rikkoivat kävijäennätyksensä vuonna 2016.
Alvar Aallon kotitalossa ja
ateljeessa Helsingissä, Jyväskylän Alvar Aalto -museossa sekä Muuratsalon
koetalossa kävi yhteensä
42 755 vierasta.
? Kiinnostus Alvar Aaltoa ja hänen elämäntyötään
kohtaan kasvaa edelleen
tasaisesti, kuten on tehnyt
Aallon toimiston, museon
ja säätiön koko olemassaolon ajan. Vuosien 2013?
2016 aikana kasvua selittää osaltaan myös se, että
olemme tuona aikana ottaneet avoinnapidon ja opastukset osaksi säätiön ja museon ydintoimintoja ulkoistamisen sijaan. Alvar Aallon
kohteisiin tutustuvat ihmiset ovat usein tärkeitä yhteistyökumppaneita ja osa
maailmanlaajuista Aalto-entusiastien verkostoa, sanoo
Alvar Aalto -säätiön johtaja
Tommi Lindh.
Jyväskylän Alvar Aalto
-museossa ja Muuratsalon
koetalossa vieraili yhteensä
24 005 (20 877 vuonna 2015)
museokävijää. Kohteiden kä-
Alvar Aallon ateljee, kuva: Maija Holma / Alvar Aalto -museo.
vijämäärät ovat kasvaneet jo
viiden vuoden ajan, mutta
nyt kohteissa tehtiin kaikkien aikojen kävijäennätykset.
Puolet museon ja koetalon
vierailijoista tuli Suomen ulkopuolelta, kaiken kaikkiaan
noin 50 eri maasta.
Kävijämäärän kasvuun on
vaikuttanut muun muassa
kesän matkailusesongin piteneminen ja Alvar Aaltoa
koskevien aiheiden näkyminen kansainvälisessä, valta-
kunnallisessa ja paikallisessa mediassa entistä useammin. Vuoden aikana esillä
olleista näyttelyistä ehdoton
vetonaula oli Simo ja Jussi Heikkilän töitä esitellyt
Räppänä, joka houkutteli 8
385 kävijää.
Vuosi oli kävijämäärältään kaikkien aikojen suurin myös molemmissa Helsingin yleisökohteissa. Alvar Aallon kotitalossa vieraili 11 682 (10 071 vuonna
2015) ja Alvar Aallon ateljeessa 7 068 (5796 vuonna
2015) ihmistä. Kohteissa
järjestettiin vuoden aikana
opastettuja kierroksia seitsemällä eri kielellä. Suurin
yksittäinen kansallisuusryhmä ovat japanilaiset, joita
on lähes neljännes kävijöistä. Kotitaloa ja ateljeeta vuokrataan myös pienimuotoisiin tilaisuuksiin ja
kokouskäyttöön aikaisempaa enemmän.
Iloa ystävyydestä Munkkivuoren ostarilla
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Tapiontori 1
02100 Espoo
puh. 4559 5650
??Suomen Punainen Risti
toi ystävänpäivän Suomeen
vuonna 1987.
Ystävänpäivä merkitsee
suomalaisille ystävyyttä, ei
romanttista rakkautta.
Länsi-Helsingin osasto
järjestää lauantaina 11. helmikuuta Iloa Ystävyydestä
-tapahtuman Munkkivuoren
ostoskeskuksessa. Osaston
vapaaehtoisia on paikalla
klo 9:stä aina klo 15 asti
ostoskeskuksen sisätilassa.
Olemme varanneet askartelutarvikkeita ystäväpäiväkorttien tekemiseen. Ystäväpäiväkortin voi tehdä itselleen tai omalle ystävälleen.
Kortteja voi tulla askartelemaan useampiakin, sillä
varsinaisena ystävänpäivänä ilahdutamme niillä palvelukeskuksen vanhuksia.
Osastomme vapaaehtoisia on paikalla myös keskustelukumppaneina ja kertomassa tänä vuonna 140
vuotta täyttävästä Suomen
Punaisesta Rististä sekä paikallisosastomme toiminnasta. Myynnissä on Punaisen
Ristin tuotteita ja tarjolla
mehua ja piparia. Tervetuloa keskustelemaan ja iloitsemaan ystävyydestä!
MunkinSeutu
Viikot 6-7 ? Nro 3
7
Seurakunnassa
tarjolla
rukoustukea
??Mitä on rukouspalvelu?
Toinen ihminen, rukouspalvelija, rukoilee sinun
asioidesi puolesta, niiden
asioiden, joita tuot esille.
Hänelle voit kertoa, mitä
sydämessäsi on, mikä mieltäsi painaa tai mistä erityisesti juuri nyt iloitset ja kiität. Hän vie ne asiat omin
sanoin Jumalalle.
Kuka palvelee?
Rukouspalvelija palvelee
sitä, joka haluaa rukoustukea tai joka tulee ?rukoiltavaksi?. Voi ajatella myös,
että Jumala palvelee ? hän
on molempia varten. Juma-
Rukoustuki ? kuin heijastus Taivaan Valosta vedenpinnassa.
la itse - Henkensä kautta palvelee molempia, sekä rukoiltavaa että rukoilijaa. Eräs
rukouspalvelijana toimiva on
kertonut itse kokeneensa rukouksen voiman. Sen vuoksi haluaa auttaa muita. Tästä
toiminnasta hän kokee löytäneensä tehtävän ja oman
paikkansa seurakunnassa.
Ketä palvellaan?
Rukouspalvelijat Munkkiniemen kirkossa maanantaisin klo
16-18.
Helsingin asuntotuotanto kasvaa jo
kolmatta vuotta
Jatkoa sivulta 3
??Myönnettyjen
rakennuslupien määrä oli viime
vuonna jo kolmatta peräkkäistä vuotta ennätyskorkealla, joten asuntotuotannon
oletetaan pysyvän hyvällä
tasolla myös vuonna 2017.
Kaupunginvaltuuston asettama asuntotuotantotavoite on tällä hetkellä 6 000
asuntoa vuodessa.
Vuoden 2015 asuntotuotannon hallintamuotojakauma painottui vapaarahoitteiseen omistus- ja
vuokra-asuntotuotantoon.
Vuoden 2016 sekä aloitettujen että myönnettyjen lupien hallintamuotojakauma
oli selkeästi lähempänä kaupunginvaltuuston hyväksy-
män asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukaista jakaumaa. Vuoden 2016 asuntotuotannossa ovat kasvaneet
merkittävästi vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto ja asumisoikeusasunnot.
Määrällisesti merkittävin
asuntorakentamisen aloitusten alue vuonna 2016 oli
edelleen Länsisataman alue,
jossa aloitettiin jälleen yli
tuhannen asunnon rakentaminen. Eniten asuntoja, 769
kappaletta, puolestaan valmistui Kruunuvuorenrannassa. Vuoden vaihteessa rakenteilla olevista asunnoista
58 prosenttia sijaitsee uusilla alueilla ja 42 prosenttia
on niiden ulkopuolista täydennysrakentamista.
Koiravero viime
vuodelta on 50 euroa
??Koiravero vuodelta 2016 on 50
euroa. Lasku lähetetään koiranomistajalle toukokuun 2017 loppuun mennessä.
Koiranomistajan
on tehtävä koirasta ilmoitus kaupungin
taloushallintopalveluun
viimeistään helmikuussa 2017,
jos
edellisvuoden aikana koiran pysyvä pitopaikka on muuttunut, koira on
luovutettu uudelle omistajalle tai
koira on kuollut
tai koiranomistaja ei aikaisemmin ole ilmoittanut koiraansa
kaupungin taloushallintopalveluun.
Palveltavana on se, joka
pyytää tai hakee rukoustukea. Kaikenlaisia asioitaan
voi tuoda esille, kun keskustelee rukouspalvelijan
kanssa. Rukouspalvelijalla
on vaitiolovelvollisuus niiden asioiden suhteen, joista
keskustelussa on puhuttu.
Rukouspalvelijoiden koulutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota hienotunteisuuteen. Rukousta tarvitsevaan suhtaudutaan arvos-
tavasti ja toimitaan hänen
ehdoillaan.
Miksi rukouspalvelua
tarjotaan?
Tarvitaan paikka, jossa
ihmiset saavat purkaa hädän, joka heillä on. He saavat purkaa taakkaansa toiselle ihmiselle ja samalla
Jumalalle. Voihan sellaista
toki kotona yksinkin tehdä.
Rukouspalvelija voi kuitenkin omilla kysymyksillään
auttaa rukoiltavaksi tullutta vaikeiden asioiden sanottamisessa ja niiden asioiden välittämisessä Jumalalle. Toisen ihmisen ? rukouspalvelijan ? läsnäolo
jo itsessään lohduttaa. Jos
oma usko ei oikein riitä tai
itsellä ei oikein ole uskoa,
toisen usko kantaa. Rukouspalvelijan usko kannattelee
sitäkin, joka itse on epäilijä.
Milloin?
Munkkiniemen seurakunnassa rukoustukea on tarjolla erityisesti aina maanantaisin klo 16-18. Silloin
Munkkiniemen kirkossa on
mahdollisuus ?tulla rukoiltavaksi?. Paikalla on aina
kaksi rukouspalvelijaa. He
ovat seurakunnan vapaaehtoisia, jotka on koulutettu
ja siunattu tähän tehtävään.
Kuka voi tulla?
Kynnys on matala. Rukouspalvelijoiden puoleen
voi kääntyä kuka tahansa,
mistä tahansa tuleva, minkä asian kanssa tahansa tai
vaikka ilman asiaakin. Rukouspalvelijalle voi kertoa
ihan arkisia asioita, hänen
kanssaan voi pohtia tuttavien ongelmia tai kertoa
omista kivuistaan. Pikku-
asiat voivat joskus laukaista
jonkin isomman ongelman
esille ottamisen. Voi tulla,
jos vain tuntuu siltä, että
kaipaisi rukoustukea tai haluaisi jutella jonkun kanssa.
Mitä on rukous?
?Rukous on sydämen puhetta Jumalan kanssa.? Rukous on sitä, että juttelen
omat asiani, syvimmät juttuni, Jumalalle - kuin parhaalle luotetulle ystävälleni. Toisten puolesta rukoileminen on seurakunnan
perustehtävä.
Tiedätkö muuten, että
Taivaan puhelinnumero on
5015? (Vinkki: Etsi Raamatusta Psalmi 50 ja sen
15 jae.)
Teksti ja kuvat
Hetu Saarinen
Kolumni
Hyväntuulisia puhujia
??Olen joskus kiittänyt savolaista syntyperääni elämän kiperissä tilanteissa.
Voimasanatkaan eivät Savossa tunnu yhtä uhkaavilta kuin muualla Suomessa,
lempeydellä ja huumorilla
saattavat solmut aueta kiroilemista paremmin.
Mikkelissä parhaillaan
vietettävät Työväen näyttämöpäivät kokoavat sinne vuosittain kulttuuriväkeä eri puolilta Suomea.
Kymmenkunta vuotta sitten kun maaherratkin olivat
vielä viroissaan ja voimissaan, Pirjo Ala-Kapee välitti
avajaispuheessaan tasavallan presidentin kukkaisterveiset juhlaväelle.
Maaherra pyysi erään talkoolaismiehen estradille ottamaan presidentin kukat
vastaan. MIes teki työtä
käskettyä ja nousi mukisematta lavalle. Aitoon savolaiseen tapaan hän sitten laukaisi:
En ole ennen presidentiltä kukkia saanutkaan.Pyydän maaherraa välittämään
lämpimät kiitokset presidentille minulta ja meidän
kaikkien puolesta. Hyväntuulisen miehen puheessa
pilkahti ylpeys korkeasta
huomiosta.
Mikkelissä kävi hieman
samalla tavalla kuin minulle
kerran Loviisassa. Rauhanfoorumin pääpuhujaksi oli
kutsuttu ulkoministeri. New
Yorkin lennolla ilmastointi oli varastanut ministeriltä äänen ja hän pyysi lukemaan puheensa yleisölle.
Siinä ministeri seisoi olkapääni takana varmistamassa
pappilan puistoon kokoontuneen sankan kuulijajoukon edessä että pysyin kirjoitetussa sanassa. En kuitenkaan malttanut olla heti
alkuun vähän savolaiseen
tapaan veistelemättä:
Tämä taitaa muuten olla
ensimmäinen kerta kun ulkoministeri on kirjoittanut
saarnani. Lukemani ministeripuhe taisi yltää joitakin
kirkossa kuulemiani saarnoja korkeammalle.
Joskus poliitikon puhekin
voi olla painavaa tekstiä.
Presidentti
Kekkonen
tunnettiin hyvänä puhujana. Kerran hän paljasti,
että puheesta tulee hyvä,
jos osaa pitää sen löysin
rantein. Kekkonen opetti,
että aina kun pyydetään, on
parasta suostua puheenpitäjäksi. Puheen pitäminen
on aina kunniatehtävä.
Vasta silloin kun puhe
herättää luottamusta, sillä alkaa olla vakavaa vaikutusta.
Älykäs ironia eli iva tai
terävän satiirin pilkallinen
viilto mahtuvat kyllä hyvään puheeseen, jos puhuja onnistuu esittämään kritiikkinsä lempeästi ja hyväntahtoisesti. Huumoria ja ahdistusta pidetään tunnetusti
ironian isänä ja äitinä. Vaikka ironian vanhemmat eivät
tunnustaisikaan lastaan, taitavan puheen vaikutusta ei
voi panna vastaan.
Oma lajinsa on vielä mediasatiiri, jonka kohteiksi näyttävät nykyään kilvan pyrkivän niin Venäjän
kuin Amerikankin presidentit. Herjakirjoitukset ja
mediasatiiri korjaavat näköjään parasta satoa sieltä
missä mistä eniten löytyy
komeaa ja koomista valhetta. Valehtelua vailla totuuden häivää. Suurten maiden
johtajia näyttävät yhdistävän myös nämä intohimot.
Politiikasta, kulttuurista,
historiasta ja mediasta näyttää löytyvän yllättävä määrä aineistoa, jota vain harvoin pystyy lukemaan nau-
Veli-Matti Hynninen
ramatta.
Kylmän sodan aikana
syntyi loputon määrä kaskuja ja vitsejä, joilla vahvistettiin turnajaiskestävyyttä
ja lievitettiin arjen painostavuutta. Tästä taidosta kelpaavat esimerkeiksi minullekin rakkaat kollegat itäblokista.
Unkarin Csömörin kuuluisa pappi Péter Solymàr, romanianunkarilainen piispa
Làszlo Tökes tai Viron arkkipiispa Kuno Pajula osasivat iloita ja irrotella raskaan kouran alla.
Papit keräsivät kylmän
sodan pitkinä vuosina varastoihinsa hersyviä kaskuja ja tarinoita, joilla kevennettiin oloa kahvipöydissä
aina saarnapönttöihin asti.
Veli-Matti Hynninen
MunkinSeutu
8
NÄHDÄÄN TOISEMME
? Ystävänpäivän viettoa Munkkivuoressa
Länsi-Helsingin osasto viettää ystävänpäivää
Munkkivuoren ostoskeskuksessa
lauantaina 11.2. klo 9-15.
Olemme paikalla keskustelemassa ystävänä,
tekemässä ystävänpäiväkortteja yksinäisille vanhuksille,
tarjoamassa juotavaa ja pientä purtavaa.
Kerromme myös toiminnastamme ja myymme
Punaisen Ristin tuotteita.
Tule sinäkin ? yksin tai ystäväsi kanssa!
Yhteistyökumppanimme kautta
HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja
kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossanta
Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa
uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi
EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050
010 2715 100
SOITA JA VARAA AIKA
MAKSUTTOMAAN
TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!
Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)
Munkkiniemen Kiinteistöhuolto
? Kiinteistönhuolto
? Siivouspalvelut
? Huoltomiespalvelut
? Talonmiessijaisuudet
? Painepesut
? Hälytys- ja
valvonta 24h/vrk
? Lumityöt ja
hiekoitustyöt
? Imulakaisukonepalvelut
Pyydä tarjous!
puh. 040-9000 989
kiinteistopalvelu@gmail.com
munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info
www.kiinteistopalvelu.info
Kaikki kotitalouksien
siivouspalvelut!
Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella
p. 010 281 2600
Soita emännille
www.lakeudenpito.fi
Nro 3 ? Viikot 6-7
Munkinpuiston peruskorjaukse
laajamittainen suunnitelma
Hulevesien käsittely, puiston käyttö ja ylläpito sekä
luontoarvojen säilyttäminen tavoitteina
Jatkoa sivulta 3
??Lähtökohdat ja tavoitteet Munkinpuisto sijoittuu
alavaan maastoon ja kärsii
monin paikoin kuivatusongelmista. Puiston hulevesien purkureitti on tukkeutunut ja Turunväylän alittava rumpu luultavasti pahoin liettynyt ja painunut.
Lammet
ummessa
Puistossa sijaitsevat lammet ovat paikoin umpeenkasvaneet ja vesipinnat näkyvät puistoon heikosti.
Luontoarvoja lammissa on
runsaasti. Puistossa on runsaasti säilytettävää kasvillisuutta. Kasvillisuuden luonne vaihtelee nykyisin puiston osasta toiseen länsija eteläosien luonnonmukaisemmista metsiköistä ja
keskiosan laajasta niittyaukeasta täysin rakennettuun puistoon leikkipuiston ja Koneen altaan tuntumassa. Erityisesti leikkipuiston ympärillä kasvillisuus on huonokuntoista ja
kärsinyt voimakkaasta kulutuksesta.
Leikkipuiston kalusteet ja
varusteet kaipaavat uusimista ja leikkipuiston yleisilme on kulunut. Kahluuallas on toimintana suosittu
ja toivottu, mutta vuotavana rakenteena edellyttää kunnostustoimenpiteitä. Puiston halki kulkeva
pyöräilyn laatureitti, baana, on valmistunut vuonna
2016. Munkinpuisto on nykyisinkin aktiivisessa käytössä oleva monipuolinen
puisto. Puiston pääasiallisia käyttäjiä ovat alueen
asukkaat, päiväkoti ja leikkipuisto Munkki sekä pyöräilijät Espoon ja Helsingin välillä.
Puiston perusparannuk-
sen tavoitteena on huomioida maankäytön muutoksista
aiheutuneet muutostarpeet
Koneen korttelin ympärillä
sekä parantaa puiston ylläpidettävyyttä ja käytettävyyttä erityisesti toimintaalueiden, kuten koirapuiston ja leikkipuiston osalta.
Puiston kunnostuksen tavoitteena kunnostaa lampia luontoarvot huomioiden. Tavoitteena on myös
säilyttää osa lammista ja
kosteikoista nykyisellään
vesieliöstön elinympäristönä. Lisäksi varaudutaan
pitkän aikavälin tavoitteeseen, jossa Munkkiniemen
sekavesiviemäröinti eriytetään ja hulevedet ohjataan
lampia yhdistävän hulevesien päävirtausreitin kautta kohti merta.
Hulevesien
päävirtaus
Puistoon
sijoitettavan
kunnollisen hulevesien päävirtausreitin sekä muiden
ojapainanteiden toteuttamisen tavoitteena on parantaa puiston kuivatusta. Koneenlampeen on lisäksi tavoitteena palauttaa suihkulähde. Suunnitelman sisältö
Puiston perusparannuksen
keskeisimmät painopisteet
ovat lampien kunnostukseen ja hulevesien käsittelyyn liittyvät toimenpiteet,
leikkipuiston käytettävyyden ja toiminnallisuuden
parantaminen, koirapuiston peruskorjaus sekä frisbeegolf-radan turvallisuuden parantaminen. Hulevesisuunnittelu ja lampien
kunnostus Munkinpuiston
läpi suunnitellaan lammet
toisiinsa yhdistävä puro,
joka toimii hulevesien päävirtausreittinä.
Kaupungin pitkän aikavälin tavoitteena on vaiheittain eriyttää Munkki-
niemen sekaviemäröintiverkostoa siten, että jäte- ja
hulevedet ohjataan eri järjestelmiin. Munkinpuiston
altaat ja puro ovat keskeinen osa tavoitteena olevaa
hulevesijärjestelmää. Kunnollinen hulevesien päävirtausreitti parantaa myös
muuta puiston kuivatusta.
Munkinpuiston kunnostuksen yhteydessä lampia kunnostetaan ja valmistellaan
vastaanottamaan hulevesiä.
Koneenlammen
siivousperkaus
Suurimman Koneenlammen vesikasvillisuutta ja
pohjaa
siivousperataan.
Perkaus painottuu lammen
keskiosaan sekä luoteis- ja
koillisrannoille, jonka tarkoituksena on avata lampeen avoimia vesipintoja.
Tällöin lampi hahmottuu
paremmin puiston suunnalta pohjoisesta ja idästä.
Suihkulähde palautettaisiin
lammen luoteisosaan, josta
se olisi mahdollista havaita sekä puistoalueelta pohjoisesta ja baanalta käsin
sekä saavuttaessa puistoon
Munkkiniemen suunnalta.
Kaakkois- ja lounaisrantojen ruovikot säilytetään
vesieliöstön elinympäristönä. Allasta syvennetään
pohjoisosasta siivoamalla
pohjalla olevaa irtainta ainesta. Koneenlammen vesipinta säilyy ennallaan tai
nousee n. 0.10 m.
Lammen ylläpidon helpottamiseksi pohjoisrannan
luiskaan sijoitetaan huoltoyhteys veden äärelle, jolta
käsin lammen syvintä kohtaa voidaan tyhjentää kertyneestä lietteestä säännöllisesti. Huoltoyhteys edellyttää pohjanvahvistuksen
toteuttamista ja se voi toimia kunnostustyön aikana
myös työmaatienä. Koneen-
lammen ylivuotona toiminut putki poistuu käytöstä
ja ylivuoto ohjataan puistoraitin alitse uuteen puistoalueelle toteutettavaan puroon. Luonnonmukaiseksi
suunniteltu puro kulkee loivaluiskaisessa painanteessa mutkitellen kohti Pitkälampea alittaen puistoraitit rummuissa tai siltarakenteen kaltaisissa kanavissa. Puron luiskat eroosiosuojataan.
Pikkulampi
säästetään?
Pieni kenttä Nuottapolun
länsipuolella säilyy, mutta kapenee hieman puron
kulkiessa kentän etelälaitaa. Tavoitteena on, että
puron kaivamisessa vältettäisiin tarpeetonta puiden
poistamista. Kentän jälkeen
puro linjataan siten, että se
ohittaa Pikkulammen kosteikon. Pikkulampi pyritään näin ollen säästämään
ja puron ja lammen väliin
jätetään kasvillisuusyhteys. Pikkulammen jälkeen
puro ohjataan Pitkälampeen
puistoraitin ali rummussa.
Pitkälammen rämeikköä ja
ruovikkoa sekä pohjan irtonaista ainesta siivousperataan. Tavoitteena on avoin
vesipinta. Ruovikkoa säästetään lammen lounaisrannalla.
Koillisen ranta-aluetta kehitetään avoimena nurmialueena siten, että puistosta
veden äärelle saapuminen
helpottuu. Pitkälammen vesipinta n. +1.30 säilyy ennallaan. Pitkälammesta avataan yhteys Tarvasplottiin,
jonka vesipinta on alempana. Tarvasplotin kaakkoisosan vesikasvillisuus ja
pohjan irtonainen aines siivousperataan. Hulevesien
päävirtausreitti kulkee tätä
kautta nykyisessä rummus-
Viikot 6-7 ? Nro 3
MunkinSeutu
9
een
Suunnittelualue Munkinpuisto sijaitsee Vanhan Munkkiniemen puolella. Puistoalue rajautuu pohjoisessa Turunväylään ja muilta osiltaan pääasiassa asuinkortteleihin, pohjoisen palvelutaloihin,
päiväkotiin ja leikkipuisto Munkkiin.
sa baanan alitse Koirapuiston plottiin, josta
kunnostetaan tai uusitaan erillisen suunnitelman mukaan tierumpu Turunväylän alitse
kohti Laajalahtea. Tarvasplotin kaakkoisosan
vedenpinta laskee purkuyhteyden mukaisesti
n. tasoon +0.60. Valtaosa Tarvasplotista säilytetään nykyisellään tai
kehitetään kosteikkona
siten, että kaakkoisosaa
erottamaan sijoitetaan
pohjapato, joka pitää
vedenpinnan kosteikossa n. tasolla +0.90. Kosteikko toimii elinympäristönä erityisesti sammakkoeläimille.
Kuivatusta
parannetaan
golf-rata uusitaan lähes kokonaisuudessaan, mikä parantaa sekä pelaajien että
muiden puiston käyttäjien
turvallisuutta sekä pelin
pelattavuutta. Heittopaikkojen ja korien sijainnit
muuttuvat nykyisestä paikkojen määrän säilyessä ennallaan. Radan opastusta
parannetaan sijoittamalla
opaste radan alkupisteeseen leikkipuiston länsipuolelle. Pohjaolosuhteet
ja pohjarakennustoimenpiteet Puistoalueen pohjamaa on pääosin savea,
joka rajautuu puiston reunoilla kallioisiin moreenimäkiin.
Savikon paksuus on alueen itäosassa noin 4-9 metriä ja puiston keskiosassa
hieman yli 10 metriä. Puisto on ollut vanhaa viljeltyä peltoaluetta, jonne Koneenlampi on muodostettu kiinteistön rakentaminen yhteydessä. Aluetta
itä-länsisuunnassa halkovan raitin pohjoispuolella puistoalueen pohjamaan
päällä on 1-2 m täyttökerroksia, joilla alueelle on
tehty maastonmuotoiluja.
noin 1,0 m maanpinnan
tason alapuolella. Puiston
pääkäytävät valaistaan pylväsvalaisimin baanan kunnostuksessa käytettyä periaatetta noudattaen. Valaistusta uusitaan käytävien
varrella sekä leikkipuiston
alueella. Uusia valaistavia
kohteita ovat koirapuiston
sisääntuloalueet sekä puiston pohjoisreunaan sijoittuva puistokäytävä. Erikoisvalaistuskohteena puistossa on leikkipuistossa säilytettävä komea tammi, joka
tuodaan valaistuksella hienovaraisesti esille.
Puiston pääkulkuväylät
täyttävät pääosin esteettömyyden perustason tavoitteet. Dosentintielle johtavan puistokäytävän käytettävyyttä parannetaan loiventamalla käytävän linjausta nykyisestä ja sijoittamalla käytävän varteen käsijohde sekä levähdyspaikka penkkeineen. Rinteen
jyrkkyydestä johtuen raitti ei silti täytä perustason
esteettömyysvaatimuksia.
Leikkipuistoon sijoitetaan
toiminnallisesti monipuolisia leikkivälineitä, jotka
palvelevat erilaisia käyttäjiä. Leikkipuiston osalta tavoitteena on erikoistason
esteettömyys.
Koneenpuiston pohjoisosan kuivatusta keHavainnekuva leikkipuistosta. Toiminnallisia täydennyksiä leikkipuistoon tuovat parkour, vaijeriliuku,
hitetään siten, että puispesäkeinu sekä asfalttiin maalattavat radat ja pelit.
ton koillisosan puistoraitin suuntaisesti kaivetaan uusi painanne joh- tumista nykyisen sekavesi- vat parkour, vaijeriliuku, väksi. Puustoa ja aluskastamaan valumavesiä koh- viemärin ylivuodon (nykyi- pesäkeinu sekä asfalttiin villisuutta säilytetään mahti Koirapuiston plottia. sin +0.92) kautta viemäriin maalattavat radat ja pelit. dollisimman paljon, jotta
Painanne linjataan puis- ja toisaalta alempi vesipinta Nykyiselle hiekkakentälle alueen luonne säilyisi mettoaluetta Turunväyläs- parantaa hulevesien päävir- asennetaan jalkapallomaa- säisenä. Valaistusta paranPääkäytävät
tä erottavan suojametsi- tausreitin vedenjohtokykyä. lit. Alueen pintamateriaaleja netaan lisäämällä porttialuuusitaan muun muassa as- eiden läheisyyden puistokön reunassa ja se johvalaistaan
Skeittialue
faltoimalla koripallokent- valaisimet.
detaan alikululle johtatä sekä asentamalla hiekFrisbeegolf-rata Frisbeevan raitin alitse rummusPohjaveden painetaso on
loivapiirteiseksi
kaleikin ja parkousa. Painanteeseen kootaan myös Turunväylän
Kahluualtaan tilalle ra- rin ympärille kulupohjoispuolelta johdet- kennetaan monitoiminen tusta kestävä hiekkatuja hulevesiä sekä ali- skeittipuiston ja kahluual- tekonurmi. Nykyistä
kulun hulevedet. Pai- taan yhdistelmä, joka kui- pienten lasten hieknanteen pituuskaltevuus vana palvelee sekä skeit- kaleikkialuetta jäsenvaihtelee 0,2?0,6 % vä- tausta että muuta rullailua netään rakentamalla
lillä. Suurin pituuskalte- esimerkiksi polkuautoilla ja yhtenäinen laajempi
vuus sijoittuu uomajak- potkulaudoilla. Skeittialue hiekkalaatikko leveisolle alikulun raitin ja muotoillaan loivapiirteisek- ne reunoineen, joka
hv-purun välille, jossa si ja pinnoitetaan sileäksi mahdollistaa istumireilun 10 m matkalla ve- käyttämällä confalt-päällys- sen ja toimii myös
sijuoksun korko putoaa tettä, joka materiaalina on pöytätasona lasten
n. 0,80 m. Jyrkälle osuu- kestävä ja silti joustava. Ny- leikeissä. Kalusteita
delle sijoitetaan kaskadi kyiset portaat kahluualtaan lisätään ja leikkipuispainanteen pohjalle si- ja koripallokentän välissä toon sijoitetaan pöyjoitettavien virtausestei- säilytetään. Skeitattavuut- täpenkkiyhdistelmiä.
den avulla ja painanteen ta lisätään alueen reunoilKoirapuisto
pohja ja luiskat eroosio- le lisättävillä kivipaasilla,
jotka toimivat myös istuisuojataan.
uusiksi
Alikulun jälkeen pai- mina. Kesäaikaan käsikäytnanne linjataan puisto- töisellä pumpulla pumpatKoirapuiston aitaraitin ja koirapuiston vä- tava vesi virtaa mutkitel- us sekä porttialueet
lissä ja puretaan aitauk- len kahluualtaaseen ja li- kalusteineen ja vasen jälkeen Koirapuis- sää alueen leikittävyyttä ja rusteineen uusitaan.
ton plottiin. Koirapuis- elämyksellisyyttä tuomalla Sisäänkäynteihin raton plotin vedenpinnan liikettä ja toiminnallisuut- kennetaan toiminnalmuutos riippuu Turun- ta mukaan vesileikkeihin. lisuutta parantavat
väylän alittavan tierum- Osa nykyisistä leikkiväli- käyntiportit eteisimun kunnostuksesta tai neistä ja kalusteista säily- neen ja erilliset huoluusimisesta. Mutta ta- tetään ja huonokuntoisim- toportit. Sisäänkäynvoitteena on, että ve- mat välineet poistetaan tai tien tuntumassa portFrisbeegolf-rata Frisbeegolf-rata uusitaan lähes kokonaisuudessaan, mikä parantaa sekä pelaajien että
tialueen maapohja
denpinta olisi selvästi uusitaan.
muiden puiston käyttäjien turvallisuutta sekä pelin pelattavuutta. Heittopaikkojen ja korien sijainnit
Toiminnallisia täyden- käsitellään kulutusnykyistä alempi. Se esmuuttuvat nykyisestä paikkojen määrän säilyessä ennallaan.
täisi hulevesien kulkeu- nyksiä leikkipuistoon tuo- ta paremmin kestä-
MunkinSeutu
10
Nro 3 ? Viikot 6-7
Kulttuuri
Risto Kolanen
Sydäntalven
kulttuurikierros
??Sävyklubin vuoden avaus tammikuun viimeisenä
tiistaina Kallion Oivassa
oli taas hieno kattaus uusia ja kokeneempia naislaulajia ja lauluntekijöitä.
Nightbird eli Anna-Stina
Jungerstam on vahva tulkitsija ja myös Sävyklubin
vetäjiä. Toinen, upea laululintunen Vilja Colliander on minulle uusi, mutta teki vaikutuksen.
Runokirjan ?Varpusen luita? julkaissut Heini Lehväslaiho lauloi hienon Leonard
Cohen -tribuutin ?Hallelujah? Nightbirdin säestyksellä. Anu Aamu Aurora omaa klassisen laulun
opettajana upean äänen ja
hän lauloi uuden biisinsä Open Stage -osuudessa.
Häntä kuulee Mad Housen
baarissa maaliskuun alussa.
Caisan kevät auki
Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa avasi keväänsä iloisissa ja monipuolisissa tunnelmissa. Kaisaniemessä sijaitseva yli 20 vuotta toiminut kulttuurikeskus
tarjosi tanssia, musiikkia ja
kuvataidetta kanta- ja suusuomalaisille ihmisille.
Ihastuttava laulaja-näyttelijä Anastasia Trizna esitti kaksi perinteistä elokuvalaulua. Ensin ?No Need
to Call for Love? (= Rakkautta ei tarvitse kutsua)
elokuvasta Moja ljubov
(My Love) 1940 sekä itse
Charlie Chaplinin sävellys
?Smile? eloluvasta Nykyaika
1936. Pianolla säesti Valeri
Nikitin. Hän on koko ajan
ajankohtainen myös Aleksanterin teatterissa ?Kreivitär Amalien draamakierroksen? esiintyjänä kerran
kuukaudessa.
Anastasia kertoi lehdelle, että kuulemamme laulut ovat esipaloja helmikuun konserttiin Caisan
juhlasalissa. ?Elokuvamusiikkia ja tunnelmia valkokankaalta? soi musiikki,
joka sai alkunsa valkokankaalla. Konsertissa kuullaan
mielenkiintoinen ja monipuolinen valikoima teoksia,
joista suuri osa on vakiintunut jazzstandardeiksi, sekä
myös jazzin ?kielelle? sovitettuja muita elokuvasävelmiä. Esityksessä kuullaan
englanninkielisen tuotannon lisäksi myös venäläistä ja suomalaista musiikkia.
Salka Valka
elää Työviksellä
Työväenopiston Opistoteatteri esitti Halldór Laxnessin romaaniin perustuvan näytelmän ?Salka Valka? Opistotalon juhlasalissa. Sitä tehtiin hartaudella talossa. Avoimien ovien
päivänä osuin puoli vuotta
aiemmin sattumalta esitysharjoitukseen. Näytelmän
ohjasi Harri Liuksiala.
Salka Valka on kuvaus
ihmisistä ?pelastususkon ja
Anastasia Trizna laulaa kauniisti
Caisan kevätavajaisissa.
Kuva: Raimo Granberg
vallankumousaatteen välimaastossa?, vahingoittavasta rakkaudesta sekä luopumisen kauneudesta. Haavoitetun mutta viisaan Salkan roolissa Elina Jääskeläinen on mainio, liiaksi
raskautettua äiti-Sigurlinaa
esittää Laura Haapa, joka
on näyttämöllä loistava.
Halldór Laxness (1902?
1998) oli islantilainen Nobelin kirjallisuuspalkinnolla
vuonna 1955 palkittu kirjailija. Salka Valka julkaistiin
kahdessa osassa vuosina
1931?1932 ja suomennettuna ensimmäisen kerran
vuonna 1948. Romaanista on tehty lukuisia elokuva-, näytelmä- ja kuunnelmaversioita. Raatikko teki
tanssiesityksen televisioon.
Tanssia pyramidin
musiikissa
Ona Kamu tuli näkyviin
nuorena näyttelijänä mu-
Quincy Kendell Charles ja Hanna Mannila taitavat intiantanssin. Kuva: Ilkka Roitto
Elina Jääskeläinen ja Laura Haapa eläytyvät tunteella islannin Saagaan Opistotalolla. Kuva:
Raimo Bergroth
siikki- ja taiteilijaperheestä
parikymmentä vuotta sitten.
Kun katsoin hänen Pyramidi - tanssi-, ääni- ja valoteosta Kaapelin Pannuhallissa, tajusin kuinka pitkän
taiteellisen matkan hän on
kulkenut. Kamu on säveltänyt musiikin Bosnian pyramidien infra- ja ultraäänistä. Pannuhallin korkea,
rujo rakennus muodostaa
mystiset puitteet hienosti
valoja ja ääniä käyttävälle
esitykselle.
Janne Marja-aho tanssii
pystyssä paljon, Ona Kamu
on pääasiassa lattiatasolla.
Molemmat laulavat. Tiina
Kaukasen tarkoituksellisen
resuiset puvut viittaavat pyramidien aikaan.
Katson esityksen ensin
sivusta, sitten menen sen
sisälle. Digitaaliset valoaallot kulkevat lattian läpi,
myös meidän esityksen sisällä sitä katsovia. Zodiak
hakee yhä rohkeasti uuden
tanssin rajoja.
Nightbird eli Anna-Stina Jungerstam on herkkä tutlkitsija
naislaulajien Sävy-klubilla. Kuva: Katarina Pada
Anna Karenina
Tosi-TV.ssä
Ona Kamu (vas istuu) & Janne Marja-aho Pyramidissa, yleisö on keskellä esitystä. Kuva: Tanja
Ahola/Zodiak
Varsin viehättävä nykytanssiteos on Jaakko Niemisen
koreografioima
?Anna Karenina ja TosiTV?, joka oli viikon lopulla esillä itäisen Helsingin kulttuurikeskus Stoan musiikkisalissa.
Puhtaan valkoinen sali,
keskellä jollain kopiotekniikalla tehdyt vedettävät neliosaiset verholavasteet, joissa on kaunis kuva 1800-luvun venäläisestä aateliskodista, Tolstoin romaanin
aihepiiristä. Kävin ihaillen
tutkimassa sitä esityksen
jälkeen.
Taitava Vera Tegelman
on hurmaava Anna Karenina, joka horjuu kahden
miehen, tylsän aviomiehen-
Vera Tgelman on taitava tunteissaan ailahteleva Anna Karenina.
Kuva: Mika Haaranen
sä, jota Jouni Majaniemi
esittää mainion tyypitellysti, ja nuoren rakastajansa,
Nieminen itse välillä. Miesten tepastelu kohteen ympärillä on hauskaa.
Sali on muuten tyhjä,
verhojen takana on flyygeli, jonka äärellä Nieminen
soittaa välillä.
Aivan mystisesti esitys pitää pintansa - ja varmaan
lähteen kiertueelle. Tanssiteoksen on tuottanut NOM
Kollektiivi.
Intialaisen
tanssin väriä
Indian Classical & Contemporary Dance Society
Finland, Bolly Beat Dance
Shool & Bolly Beat Dancers
ry ovat järjestäneet vuosittaisen intialaisen tanssin juhlansa Kulttuurikeskus Caisassa. Sen juhlasali on tainnut jäädä pienek-
MunkinSeutu
Viikot 6-7 ? Nro 3
si, kun juhlaesitys oli nyt
Savoy-teatterin isolla lavalla, tapahtumajärjestäjä
Sari Breilin kertoo. Lähes
20 esitystä oli ohjelmassa.
Tänä vuonna teemana
oli esitellä parhaita paloja
Intian tanssien historiasta. Ensimmäinen puoliaika
lähti liikkeelle klassisista
tansseista; bharatanatyam,
kathak, mohiniattam.Illan
päävieras Quincy Kendell
Charles Trininadista, sai
yleisön haltioihinsa vahvalla tanssitekniikalla ja aistikkailla liikkeillään, joissa
jokainen yksityiskohta oli
tarkkaan mietitty. Kansantansseista esillä olivat Pohjois-Intian bhangra, EteläIntian kollywood kuthu ja
Rajasthanin alueen mustalaistanssi näyttävine pukuineen.
Toisella puoliajalla tanssikuvioissa oli musiikkeja
myöten havaittavissa länsimaistuminen, Intian elokuvatuotannoissa mm. charleston, 60-luku, disco-tanssit, 90-luvun hitit romanttisine liikkeineen ja katutanssit. Ilta päättyi klassiseen kathak-tanssiin, Hanna Mannilan tekemään moderniin koreografiaan. Siinä
yhdistettiin kauniilla tavalla
vanha ja uusi aika. ?Searching for colors? oli koreografian nimi. Nimi kuvasti
hyvin värikästä iltaa.
Toimistossa jytää
Olin BLAMin! ensi-illassa, jonka kaksi kertaa
keskeytti yhden esiintyjän
loukkaantuminen sinänsä
harmittomalta näyttäneessä parkour-tempussa. Mies
löi päänsä sermiin ja otsasta tuli näkyvästi verta. Paikkaamisen takia tuli keskeytys, mutta haava aukesi toiminnassa uudestaan. Kiitos
nopeasta toiminnasta järjestäjille; lääkäri kutsuttiin
yleisön joukosta.
Cirko toi Aleksanterin teatteriin maailmalla
huippusuositun tanskalaisen nykysirkusesityksen,
jossa ?Die Hard Meets The
Office?. Kyllä näin todella
tapahtuu. Pidin itse enemmän The Office puolesta
kuin Die Hardista.
Neljä miestä on fyysisesti, liikkeiltään ja eleiltään
todella taitavia. Tempputaso on sellaista, että päätä tulee lyödyksi sermeihin,
luulen, muuallakin. Pomoa
esittävä mies tuo mieleen
John Gleesen Monty Python ryhmästä; minulle tuli
mieleen myös varhaislapsuuteni brittisuosikkisarjan
?Mennään bussilla? viiksekäs, yrmeä tarkastaja.
Parasta Blamissa on ehdottomasti normaalien toimistoesineiden inhimillistäminen. Erityisen hauskaa
oli vesiautomaattitelineen
ja pöytälamppuvarsien yh-
11
distäminen uudeksi scifivälineeksi. Mutta onko neljä
brucewillisia toimistonörttien sotaleikeissä esittävää
taidetta?
Postikeskuksen
yksinäinen sankari
Wusheng Company on
ainoa Kiinan ulkopuolella
toimiva ammattimainen peking-oopperaryhmä. Ryhmä
esitti ensimmäisen teoksensa ?Vartija - arjen sankarin?
kahtena iltana Aleksanterin teatterissa. Postikeskuksen yövartijana toimiva,
loistava Antti Silvennoinen
saa vastaansa kolme katkeroitunutta upseeria, vääpelin ja kaksi kersanttia. Heidät on irtisanottu. Kolmikko aikoo vallata keskuksen
ja lamauttaa koko Suomen
postijärjestelmän!
Vartija puolustautuu urheasti, kunnes lopussa kaatuu ylivoiman alle. Näimme musiikin iskuista lähteviä taistelukoreografioita, joissa peking-oopperamaisesti iso osa aikaa menee alkuasentojen ottamiseen ja vastustajan ympärikäyvään askellukseen,
mutta myös sauvojen ja
miekkojen
hidastettuun
taiteelliseen heiluntaan.
Silvennoinen on sirkusmaisen taitava sauvan heiluttaja. Valter Sui esittää pelottavaa vääpeliä, joka johtaa postin valtausta. Pekka
Saarikoski vastaa musiikista viiden vuoden yhteistyökokemuksella Silvennoisen
kanssa - ja hoitaa lyömäsoittimet.
Kysyin yleisökeskustelussa Silvennoiselta, onko Vartijan päivitetty versio kommentti Suomen postilaitoksen tilaa. Taitelijat ja yleisö nauroivat. Silvennoinen
ei halunnut puheissa ottaa
kantaa.
Yleisölle jaetussa esitteessä sanotaan, että teos ?ottaa vahvasti kantaa ajankohtaisiin asioihin hallituksen säästöistä väkivallan käyttöön?.
Äidin perintö elää
? Raivostuin. Yhtäkkiä
minussa nousi äitini, äidinäitini ja äidinäidinäitini.
Kaunis tunnejälki elegisestä ilmapiiristä jäi päällimmäisenä mieleen Tanssiteatteri Tsuumin ?Meidän
perintö? -uusintaesityksestä
Teatteri Avoimissa Ovissa.
Esitys sai ensi-illan marraskuulla samassa paikassa. Se
oli niin suosittu, että lisäesityksiä tuli. Ja uskon kysyntää löytyvän kiertueelle.
Hyvin laulava, valloittava
näyttelijä Elsa Saisio, Tsuumin taiteellinen johtaja, koreografi-tanssija Reetta-Kaisa Ilves sekä laulaja Charlotte Hagfors pitivät meitä
hyvin pauloissaan kahden
Antti Silvennoisen Vartija saa ylivoimaisen vastustajan. Kuva: Kari Rosenberg
Weidlen ohjaamassa näytelmässä ?Goodbyes? pureudutaan jäähyväisten viimeisiin sekunteihin - halauksiin, kyyneliin ja suudelmiin. Teoksessa esiintyi ensikertalaisia ja muita teatteriharrastajia. Tämä näkyin
esimerkiksi äänenkäytössä; en toisella rivillä kuullut kaikkien esiintyjien repliikkejä ilman äänentoistoa.
Ihan toista tavoitetasoa
oli David Kozman ?Gree-
tings from Zoongary, Zooropa? ensi-ilta samassa paikassa viikkoa aiemmin.
Nimessä yhdistyy Unkari
eläintarhan häkkkeihin. Se
on installaationmuotoinen
esitys, joka yhdistää klassista musiikkia elektroniseen
musiikkiin, videotaiteeseen
ja esitystaiteeseen. Kuljemme läpi tilan ikään kuin ihmiset rajalla, ilman passia.
? Unkari on tehnyt itsestään Euroopan Kerberoksen. Rajalla asuu mummo,
jonka takapihalla on piikkilanka-aita. Raja on auki minun passillani. Raja on kiinni sinun passillasi. Kuka
muistaa paneurooppalaisen piknikin? Miten muurit ja aidat syntyvät? Miten
ne kaatuvat? Haloo Brysseli! Haloo Eurooppa!, Kozman raju esitys kysyy meiltä. ? Mitä tapahtui? Olenko
minä unkarilainen?
Kesällä 2016 ohjaaja-näyttelijä David Kozma teki videokameran ja nauhurin
kanssa matkan lapsuuden
ja nuoruuden seuduilleen
Transilvaniaan ja Unkariin.
Hän kuvasi ja haastatteli
matkallaan runsaasti ihmisiä, joiden arkeen Unkarin
portti vaikuttaa.
Teksti: Risto Kolanen
Kontulan kävelevä
ydinlataus
Ágnes Kaszás laulaa kuin enkeli László Sülen säestyksellä
matkalla Zoongariaan. Kuva: Saara Autere
tunnin ajan. Ensimmäinen
jakso on henkilökohtaista
puhetta ja muistoja omasta äidinperinnöstä; Saisio
menee jonnekin 5-6. polveen asti. Toinen jakso on
spontaanin oloista, mutta
harjoiteltua laulua, tanssia
ja liikettä lavalla.
Nostan lempeni
levosta...
Sabrina ja Saarten tyttäret on laulukollektiivi, joka
luo uutta musiikkia yhdistelemällä ikiaikaisia kansanrunoja tarttuviin melodioihin ja särmikkäisiin rytmeihin. Yhtyeen perustaja Sabrina Ljungberg on säveltänyt laulut Kantelettaren
teksteihin. Kuulimme heitä tammilauantaina Vapaan
taiteen tilassa Sörkassa.
Laulut kertovat nuoren naisen elämästä - ajasta aikaan
kasvukivut ja onnenaiheet
ovat samanlaisia. Lauluteksteistä punoutuu kokonaisuus, jossa haaveileva tyttö kasvaa unelmiaan toteuttavaksi nuoreksi naiseksi.
? Vielä mä lempeni herätän / nostan kuulun kunnian / nostan lempeni le-
Reetta-Kaisa Ilves, Elsa Saisio ja Charlotte Hagfors ovat avoimia omasta äidinperinnöstään.
Kuva: Hanna Koikkalainen
vosta / kunnian kulonkin
alta. Saarten tyttäret työstää
musiikkiaan improvisoinnin
keinoin. Heittäytyvä ilmaisu ja draamallinen jännite
on leimallista yhtyeen esityksissä. Esityksiin rakennetaan visuaalisia elementtejä yhteistyössä valo- ja
kuvataiteilijoiden kanssa.
Hyvin toimi Katri Valan
väestönsuojan toisella puolen. Heitä kuulee Helsingissä 14.2. klo 17 Tyttöjen
talossa ja 28.2. klo 18 Bulevardin kahvisalongissa.
Suvilahden hullu talo
Mad House aloitti 4. kautensa Suvilahden Tiivistämössä. Se on tarjonnut hienoja elämyksiä ja joskus
hieman puolivillaista ajankulua.
? Elämä on jatkuvia jäähyväisiä. Ihmiset muuttavat
maasta toiseen, kaukosuhteet erottavat pariskuntia ja
riipiviä jäähyväisiä jätetään
kuoleville läheisille. Erich
??? Timo oli Outamon vakiokamaa / vaalea isopäinen teinipoika / Kontulan
kävelevä ydinlataus / suuren huomisen suuri pamaus / pienen eilisen pieni lupaus / Timosta tuskin tuli
lääkäriä / sillä se veti kumiliimaa ja tinneriä / niin
monta vuotta että epäilemättä / pää pehmeni aika
lailla / Stadin itäisillä mailla?, elämänläheisiä lauluja tekevä ja karhean hellästi esittävä Vesa Salmi tunnelmoi lauantai-iltana Kultsa-klubilla Sörkassa. Tipi
Tuovinen säesti kitarassa;
juonnot sujuivat yhteisesti
kuin vanhalla avioparilla.
Vesa Salmi on tehnyt musiikkia ja teatteria 35 vuoden ajan, kaiken aikaa muu
siviilityön ohessa. Levyjä on
ilmestynyt tasatahtiin viime
vuosina, Asfalttigolgata 2008,
Kontulankaari 2010 sekä
Uraputki ja hyvä lääkitys
2013. Tarinat ovat mukaansa vetävän iskeviä, Bob Dylanin, Juice Leskisen ja Hectorin tapaan. Mies parodioi
nykyajan laatupäälliköistä ja
työsuhdekonsultteja heidän
kapulakielestä, mutta on itse
toiminut Alpan ja Sosten erityisasiantuntijana asunnottomuuden ja mielenterveyden
hoidon alalla.
Yksi laulu on Kontulankaaren kiinalaispuistosta,
pakkotyöstä I maailmansodan aikaa alueella, jonka
päälle betonilähiöt ovat rakentuneet. Pyhä mies -laulussa mies harrastaa ?seksiä ihan kaveripohjalta? ensin kahden siskon ja sitten
heidän äitinsä kanssa. Sukuyhteyden hän näkee vasta perhealbumista. Lauluja syntyy junassa, Kallion
hipstereille. Ankara sukupuoliopetus velvoittaa.
Kulttimainetta klubeilla
ja seminaarilaulajana saanut Vesa Salmi sai kiitollisen Kultsa-yleisön laulamaan mukana ?Tattarisuo?laulun riimejä: ? Nyt kun
lama iskee taas, niin minne / luulisit sen dirikan
Espoosta ryömivän? / Mitä
kuulisit, ketä luulisit sen
jätkän / Jakomäen suoralla rukoilevan? / Tattarisuo,
käytetty auto ja karvanoppacorollamies.
Vesa Salmi & Tipi Tuovinen ovat tehneet yhteistyötä pitkään. Kuva: Jorma Hellström
MunkinSeutu
12
Josa Jäntti
Mitä yhteistä on Eläketurvakeskuksella ja Trumpilla?
??Tammikuun 16. päivänä jokainen
media oli pullollaan ETK:n tutkimusjohtajan selittelyä, miten hyvin
eläkeläisillä menee eli heidän toimeentulonsa on tosi hyvä. Heidän
kaikkien ostovoima on parantunut.
Eläkkeet ovat nousset kolmanneksen 1990-luvulla. Tämä ?muunnettu
totuus? ei kertonut lainkaan, että
eläkkeet ovat nousseet ETK:n omien ilmoitusten mukaa 1996 ? 2015
n. 46 % ja palkat 88 %. Eikä sitäkään, että eläkeläisistä 60 % saa eläkettä alle 1.500 ?/kk ja 30 % alle
2.500 ?/kk eli 90 % kaikista ? vain
10 % enemmän kuin 2.500 ?/kk. Ei
siitäkään mitään, että esimerkiksi
v. 1996 ? 2015 eläke ? silloin 60 %
silloisesta palkasta ? ei ole enää lähellekään sitä tänä päivänä nykyiseen keskipalkkaan verrattuna. Samoin tutkimusjohtaja Kuivalainen/
ETK kertoi, että suomalaisten köyhyysaste ja eläkkeet ovat keskitasoa Euroopassa. Kuitenkin tilastot
kertovat, että EU:n määrittelemän
köyhyyrajan alapuolella 65-vuotiasta 7 %, yli 75-vuotiaista 20 % eli
joka viides ja yli 85-vuotiaista 30
% Suomessa eli enemmän kuin Euroopassa yleensä. ETK:n oman kuvion mukaan sitä köyhemmäksi tulee, mitä kauemmin on eläkkeellä.
Alhaalla saman ETK:n itsensä
laatimat kuviot
Trumpilla ja ETK:lla on
käytössä ?vaihtoehtoinen
totuus?
Trumpia käsittelevästä kirjasta (The Art of the deal / Tony
Schwartz) lainaus: ?Ihmiset haluavat uskoa, että jokin on suurinta,
mahtavinta, ihmeellisintä. Kutsun
sitä totuudelliseksi liioitteluksi. Se on liioittelun viaton muoto ? todella tehokasta promotiota. ?Tämä sopii naulan kantaan
ETK:n tutkimustulosten julkistamiseen kaikissa medioissa. Ja seuraavakin lainaus: ?en ole koskaan tavannut ketään, joka kykenisi yhtä
hyvin vakuuttamaan, että se, mitä
milloinkin sanoo, on totta tai ainakin tavallaan totta tai että sen
ainakin pitäisi olla totta?. Tuntuuko tutulta ? mieleen tulee Eläketurvakeskus!
Sen tutkimusjohtaja kirjoitti muutama päivä tutkimuksen julkistamisen jälkeen Hesarin mielipidepalstalla, suurin piirtein = sorry ?
se siitä! Hän kirjoitti ?Eläkeläisiä
on hyvin ja huonosti toimeentulevia?! Hän mainitsi siinä, että ?keskiarvot tuovat esiin myönteistä
kokonaiskuvaa, mutta ne eivät
kuvaa kaikkien eläkeläisten tilannetta?! Ei todellakaan, jos lu-
kee yllä olevia eläkkeiden suuruutta eli 90 % saa alle 2.500 ?/kk
ja niistä kaikki maksavat veroja.
Samassa ?jälkikäteen? mielipideselittelyssä hän vielä kertoo, että
?meillä on määrällisesti iso joukko
pienituloisia eläkkeensaajia?. Mikä
on hänen mielestään iso joukko
pienituloisia? Miksi hän ei kertonut, että eläkkeiden mediaani on
1.520 ?/k ja sen alapuolella on
700 000 eläkeläistä, samoin yläpuolella. Näin koko tutkimus olisi antanut rehellisen kuvauksen
sen tuloksista. Vai onko tässäkin
tapauksessa käytännössä ?teoria
Trump? eli pitää aina ?valehdella tarpeeksi härskisti, sillä ihmiset epäilevät pieniä valheita, mutta
suuret valheet menevät yli heidän
ymmärryksensä?. Tämä pätee erityisesti mediaan ja toimittajiin ?
kuten huomasimme kaikissa medioissa - tämänkin lehden viime
numerossa!!
Kauhukuvilla ennustaminen
menee aina läpi
Tästä on hyvänä esimerkkinä
monet ETK:n väittämät. Esimerkiksi, että palkkaindeksi syö rahastot
2060 mennessä. Se edellyttää, että
eläkkeiden korotukset uudella indeksillä otetaan eläkerahastoista,
mutta kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että niiihin ei kosketa, vaan
ne saadaan osasta sijoitustuottoja eka vuonna ? sen jälkeen
palkkojen korotusten mukaan
eli eläkkeetkin noudattavat aina
niitä! Kun sijoitusten korkotuotot ovat olleet keskimäärin n. 4
% vuodesta 1997 lähtien, niin tuo
eka vuoden aiheuttamaan korotukseen (300 miljoonaa 24. 5 miljardin päälle) riittää hyvin osa korkotuotoista (v.2016 yli 4 miljardia).
ETK puolestaan väittää, että sijoitusten tuottoennusteet ovat niin
epävarmoja, että niihin ei uskalla
luottaa. Kuitenkin se itse ennustaa
jopa vuoteen 2080 saakka, jolloin
rahastot olisivat sen mukaan 1.500
miljardia ?? (taitettu indeksi) ja
palkkaindeksillä 811 miljardia. V.
2050 taitetulla indeksillä 447 miljardia ja palkkaindeksillä 208 miljardia. Miten se uskaltaa ennustaa
aina silloin, kun on vastustettava
palkkaindeksiä? Ja on muistettava, että eläkkeitä korotetaan
aina saman verran kuin palkkoja palkkaindeksissä ja palkkojen
noustessa myös työeläkemaksuja
tulee lisää!
Vertailu: Vänrikki Stool ja
ETK:n tutkijatyöryhmä
Tulee väkisin mieleeni kohtia
Runebergin Vänrikki Stoolista. Esi-
merkiksi:
?En tiennyt muiden hädäst`en,
ilosta sydän sykki; vahv` olin punaposkinen ja kaikki suonet sykki. Niin nuori olin, riehakas ja ylpeä kuin kuningas?
?Mies olin silloin kelvokas, niin
luulin, vaikka miksi. Min olin ylioppilas mainittiin maisteriksi; hupaisasti elin ?mensanlain?, Stool,
hän söi armoleipää vain.?
Ja edelleen: ?Et oli nuori aikoinaan myös ukko kerran, enemmän
nähnyt matkallaan ja kauemmaksi tullut, en sitä huomannut, siks`
olin liian oppinut?.
ETK työeläkeyhtiöiden vai
eläkeläisten puolustaja?
ETK:ssa ilmeisesti on omien etujensa säilyttämikseksi nimestään
huolimatta puolustettava eläkeyhtiöitä mieluimmin kuin eläkeläisiä. Siksi on haettava sopivia
tutkimusmenetelmiä (keskiarvoja) ja vastaavia tuloksia, joilla voi
todistella - lähes kaikilla eläkeläisillä menevän hyvin ja heidän
ostovoimansa lisääntyneen. Ja ennen kaikkea vastustaa palkkaindeksiin siirtymistä! Tästä hyvänä
esimerkkinä suuren tutkimusryhmän oivallus, että yli 65-vuotiaiden
omaisuus on noussut 1996 lähtien kaksinkertaiseksi. Uskallan ennustaa ilman tutkimusryhmää, että
v. 2050 silloisilla yli 65-vuotiailla
on enemmän omaisuutta ja se on
kasvanut melkoisesti verrattuna v.
2050 silloisiin 30-vuotiaisiin. Jos ei
näin ole, niin huonosti on eletty.
Kun on ilmeistä, että ETK:n tutkijat, eivätkä eri puolueiden kansanedustajat ole tutustuneet kansalaisaloitteeseen (yli 84 000 kansalaisen allekirjoitus) niin suosittelen heitä kaikkia lukemaan sen
eli käymään netissä sivulla www.
senioriliike.fi
Nro 3 ? Viikot 6-7
Villa Elfvikissä juhlitaan
25 -vuotiasta luontotaloa
useilla tapahtumilla
??Juhlavuoden 2017 päätapahtumat ovat neljä luonnon päivää, joita vietetään 4.2., 20.5., 17.6. ja
26.8.2017. Lisäksi luontotalon toimintaan pääsee tutustumaan 24. elokuuta yleisölle avautuvassa näyttelyssä.
Villa Elfvikin luontotalo
avattiin yleisölle Maailman
ympäristöpäivänä 5.6.1992,
joten siitä tulee kuluneeksi kesällä 25 vuotta. Juhlaa
kuitenkin vietetään pitkin
vuotta, sillä luontotalo tarjoaa maksuttomia palveluitaan ympäri vuoden kaiken
ikäisille kävijöille.
Luonnon päiviä vietetään
100 vuotiaan Suomen upean luonnon kunniaksi ympäri Suomen. Villa Elfvikissä juhlatunnelmaan virittäydytään ensimmäisenä luonnon päivänä lauantaina 4.2.
opastetuilla retkillä ja nuotion lämmöllä. Toukokuussa,
jolloin Elfvikin ympäristön
lehtoluonto herää kukkaan,
vietetään kaikille avointa
luontotalon pääjuhlaa.
Luontopolun varrelle rakentuu 20.5. ?Elävä luontopolku? yhdessä luontotalon yhteistyökumppaneiden
kanssa. Eri luontotoimijoiden rasteilla pääsee tutustumaan kevätluonnon ihmeisiin ja harjoittelemaan
retkeilytaitoja.
? Pyysimme mukaan espoolaisia toimijoita, jotta
yhteisvoimin saisimme hienon luonnon päivän tapahtumaan Elfvikiin, kertoo
luontotalon johtaja Riitta
Pulkkinen.
? Tällä tavalla toteutamme
Suomi 100-vuoden teemaa:
Yhdessä, jatkaa Pulkkinen.
Kesäkuussa kokeillaan
jotain sellaista, mitä ei 25
vuoden aikana ole vielä
koskaan tehty! Lauantaina
17.6. voi tulla yöpymään
teltassa Elfvikin pihalla, sillä tämän luonnon päivän
teemana on Yö ulkona.
Tarjolla on opastettuja retkiä ja iltapalaksi räiskäleitä
nuotiolla. Nuotion äärellä
myös lauletaan yhdessä. Tapahtumaan ilmoittautuminen avataan toukokuussa.
Suomen luonnon juhlapäivänä 26.8. Elfvikissäkin
vedetään ensimmäistä kertaa lippu salkoon Suomen
luonnon kunniaksi. Päivällä pääsee nauttimaan musiikista ja illalla tutustutaan lepakkojen maailmaan. Silloin
on myös juuri avautunut Villa Elfvikin luontotalon toiminnasta kertova näyttely.
Yhdessä Villa Elfvikin
luontotalon väen kanssa
juhlavuoden tapahtumia tekemässä on useita yhteistyökumppaneita, esim. Partiolippukunta Laajalahden
Eräveikot, Laajalahden Martat, Pääkaupunkiseudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ja Espoon Latu. Yhteistyökumppanit kutsutaan
juhlimaan synttäreitä näyttelyn avajaisten merkeissä
23.8.2017.
Tapahtumien Suomi
100 -vuosi Helsingissä
??Helsinki käynnisti Itsenäisyyden merkkivuoden
näyttävästi Töölönlahden
Uudenvuoden juhlassa, jota
seurasi paikan päällä 162
000 katsojaa ja televisioiden äärellä 1,6 miljoonaa
katsojaa. Myös tammikuun
alussa Helsingin historiallisen keskustan valaissut Lux
Helsinki -valofestivaali keräsi ennätyssuuren yleisön.
Suomi 100 -vuonna Helsinki kutsuu kaupunkilaiset rakentamaan oman näköisensä juhlan. Juhlavuosi
muodostuu isoista ja pienistä kohtaamisista, elävästä
kaupungista, sen sykkeestä ja rauhasta. Juhlavuoden
vaikuttava teko, valtion ja
kaupungin lahja satavuotiaalle Suomelle, on Helsingin rakenteilla oleva keskustakirjasto Oodi.
Helsingin uusi keskustakirjasto on Suomi 100
-juhlavuoden merkkihanke.
Joulukuussa vuonna 2018
avattava keskustakirjasto
tarjoaa kaikille avoimen
uuden oppimisen ja työskentelyn tilan. Kirjaston
rakentumista voi seurata
koko juhlavuoden ajan rakennustyömaan nettikameran välityksellä.
Helsingin valtaa 15.?18.5.
Taitaja 2017, ammatillisen
koulutuksen suurtapahtuma ja kesäkuussa juhlitaan pääkaupunkia kaikille avoimessa kaupunkifestivaalissa, kun perinteisesti 12.6. vietettävä Helsinkipäivä laajenee kaksipäiväiseksi 11.?12.6.
Kesä-Helsinkiä värittää
toukokuussa käynnistyvä
ja eri puolille kaupunkia
suuntaava Katutaidekesä
2017 -tapahtuma ja elokuun viimeisenä viikonlop-
puna Syödään yhdessä valtakunnallisessa, maailman
suurimmassa kyläjuhlassa.
Kulttuuria on tarjolla paljon. Suomalainen modernismi ja sen kansainvälisyys
näyttäytyvät HAMin ja neljän muun museon Modernia elämää -suurnäyttelyssä, kaupunginteatteri tuo
lavalle Myrskyluodon Maijan musikaaliversiona ja lokakuun alussa järjestetään
Lähiöfest2017-tapahtuma,
joka toteutuu 10 lähiössä
ja haluaa herättää keskustelua lähiöiden merkityksestä.
Itsenäisyyden juhlavuosi on myös liikkumisen ja
urheilun riemuvuosi. Helsinki osallistuu Olympiakomitean koordinoimaan valtakunnalliseen Suomi 100
-hankkeeseen, joka pyrkii kokeilukulttuurin avulla osallistamaan ja luomaan
lisää liikettä helsinkiläisten
arkeen. Juhlavuoden aikana Helsinki isännöi myös
useita kansainvälisiä suurkisoja, mm. Taitoluistelun
MM-kisat 29.3.?2.4. sekä
Koripallon EM-kisojen yhden alkulohkon elo-syyskuun vaihteessa.
Koulut ja päiväkodit sekä
nuorisoasiainkeskus tähyävät
juhlavuonna tulevaan. Useita
helsinkiläiskouluja osallistuu
valtakunnalliseen HundrEDhankkeeseen, joka etsii 100
suomalaista koulua uudistavaa innovaatiota.
Helsingin kaupunki juhlii itsenäisyyden juhlavuotta yhteensä yli 50 ohjelmahankkeen ja satojen yksittäisten tapahtumien kautta.
Tärkeintä on se, että juhlasta muodostuu juhlijoiden
oma, helsinkiläinen itsenäisyyden juhlavuosi, joka
tehdään yhdessä.
MunkinSeutu
Viikot 6-7 ? Nro 3
Musiikki hoivaa aivoja
??Laulaminen,
soittaminen ja
musiikin kuuntelu ovat uusien tutkimusten
mukaan monin
yllättävin tavoin
hyväksi aivoille.
Musiikin harrastaminen kehittää
aivoalueita, jotka liittyvät muistiin, keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Musiikki vaikuttaa
myös vahvasti tunteisiin ja
mielialoihin. Viime vuosina musiikin on havaittu
auttavan kivunlievityksessä
sekä muun muassa masennuksesta ja aivoverenkiertohäiriöistä toipumisessa.
Musaa päälle -tapahtuma
tarjoaa tietoa ja elämyksiä
musiikin vaikutuksesta aivojen hyvinvointiin lauantaina 11.2.2017 klo 12?
15 Hakasalmen huvilassa,
Mannerheimintie 13b. Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Tapahtuman aluksi klo
12 aivotutkija, psykologian
tohtori Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä kertoo otsikolla Musiikki ja aivojen hyvinvointi, kuinka musiikin avulla
keskittymiskyky paranee,
mieliala nousee, muisti virkistyy ja kuulokin kohenee.
Esitelmän jälkeen klo 13?
15 yleisö pääsee maistelemaan musiikin terveysvaikutuksia ja terapeuttista
käyttöä kolmessa työpajassa, joissa kaikissa ehtii halutessaan pistäytyä.
Tanssi
ja
tunne -pajassa on tarjolla
klo 13 ja 14 voimauttavaa tanssiterapiaa, liikkumista ja tanssin
askelia musiikin
tahdissa. Keho vireytyy, mieli kirkastuu ja hymy nousee huulille. Pajan vetäjänä toimii
kehopsykoterapeutti Tarja
Ryynänen.
Laulua, liikettä, musiikin
iloa -pajassa kokeillaan klo
13.30 ja 14.30 rentoa yhteislaulua ja liikettä kodin
kaapeista kerättyjen välineiden siivittämänä. Heikot aistit ja liikuntarajoitteet unohtuvat, ja muisti
virkistyy. Laulattajina ovat
Mari ja Ville Myllymäki, ääneen ja viittoen.
Biisipiirustus-pajassa kuvitetaan klo 13?15 musiikkia vapaasti eläytyen. Piirustustaitoa ei tarvita. Kaikki, mitä syntyy, on oikein
ja hyvää. Pajan vetäjänä on
projektisuunnittelija Ville
Niemi.
Tapahtuman toteuttavat
Aivoliitto, Eläkeliitto, Kuu-
loliitto ja Helsingin Alzheimer-yhdistys, jotka tarjoavat tapahtumassa myös tietoa toiminnastaan ja palveluistaan. Kuuloliiton osastolla voi tutustua huonokuuloisten elämään ja apuvälineisiin ennen ja nyt.
Lisätietoja musiikin vaikutuksesta aivojen hyvinvointiin antaa TunneMusiikki-kampanjan suunnittelija Heini Siltainsuu Eläkeliitosta puh. 040 7257
043 tai heini.siltainsuu@
elakeliitto.fi.
Musiikkia!
Kaupungin soivat muistot
Hakasalmen huvila,
Mannerheimintie 13b
Auki 26.2.2017 asti ti?su
klo 11?17, to klo 11?19.
VAPAA PÄÄSY
13
KUNTAVAALIT
2017
Ehdokasasettelu vahvistetaan 9.3.2017
Ennakkoäänestys
29.3. - 4.4.2017
Vaalipäivä
9.4.2017
KUNTAVAALIEHDOKAS
Varaa ilmoitustilasi hyvissä ajoin. Ehdokkaille on omat
tarjoushinnat. Pyydä tarjous sähköpostitse tai soita.
TAVOITA LÄHIMMÄT ÄÄNESTÄJÄSI
LEHTEMME SIVUILLA!
Ota yhteyttä:
p. 09 413 97 377, riitta.juslin@karprint.fi
Kirja-arvostelu
?Manun Tellervo
? sosiaalinen tahtonainen!
??Mauno Koivisto, satamajätkä Turusta, oli
Suomen Presidenttinä
1982-1994 , kaksi kautta. Suuri kansansuosikki, duunari, josta tuli
tohtori, lentopalloilija
isoine kourineen. Hän
tapasi jo nuorena Turussa kadulla pitkän,
hoikan tyylikkään tytön, josta tuli nopeasti hänen tyttöystävänsä, kihlattunsa, puolisonsa. Punkalaitumelaisesta pienviljelijän
tyttärestä Tellervo Kankaanrannasta tuli Mauno Koiviston vaimo,
sittemmin Tasavallan
Presidentin puoliso,
nyttemmin 93-vuotiaan
miehensä omaishoitaja
88-vuotiaana Helsingissä. Pitkä yhteinen tie
kuljettuna.
Tästä tiestä kertoo
erinomaisesti, lämmöllä, kipeästikin Anne
Mattsonin tuore eläkertateos ?Tellervo Koivisto- elämäkerta ? (Siltala 2017 ).
lervo Koiviston elämänkaaren kautta koko suomalaisen yhteiskunnan
valtavaa muutosta
1960-luvun agraariyhteiskunnasta voimakkaan teollistumisen kautta kohti
tasa-arvoisempaa,
yhteiskunnan kaikista ihmisistä huolehtivaa Suomea.
Tässä työssä Tellervo Koivistolla
on ollut eri tehtävissä, rooleissa
huomattava merkitys. Koivisto oli jo
nuorena Helsingissä aktiivi naisten
tasa-arvoliikkeessä, yhdistys 9:ssä,
ja pyrkimys naisten
ja lasten aseman
parantamiseen on
ollut ja on Tellervo
Koivistolle läpi elämän kestävä kutsumus. Kirja kuvaa
Tellervo Koiviston
roolia monien yhteiskunnan asioiTellervo ja Mauno Koivisto nuorina rakasta- den taustavaikutNaisen paikka
tajana, hän itse ei
vaisina. Tulevaisuus edessä.
halunnut näkyväkSuomalaisessa yhsi johtajaksi, mutta
teiskunnassa oli naisen pilaaksi opiskelu oli nuo- esitti rohkeasti kirjoituksin
paikka pitkään kotona. Ei ren Tellervo Kankaanran- ja puhein omia näkökohaina nyrkin ja hellan välis- nan kannalta ratkaiseva elä- tiaan. Kirjoituksissa ja pusä, mutta valitettavasti si- mänkäänne. Opiskelu Tu- heissa hän viljeli usein satäkin. Punkalaitumen maa- russa korkeakoulussa eko- takuntalaista lakoonisuutta
laisyhteisössä neljästä Kan- nomiksi vielä täydensi tätä ja myös ironia, itseironiakin
kaanrannan perheen lap- elämän muutosta maaseu- ovat hänen tyylilajejaan.
sesta yksi tyttäristä Teller- dun pientilalta kaupungin
Piiskaa koulussa
vo lähetettiin oppikouluun, ?opiskelijaeliittiin?.
kauas Lauttakylään. OppiElämäkerta-kirja kuvaa
koulun käyminen, yliop- erinomaisella tavalla TelPresidentin
puolisona
Tellervo Koivisto pääsi
loistamaan tyylikkyydellään, älykkyydellään hoitaen edustustehtävät ensiluokkaisen mallikkaasti.
Kirjassa tuodaan esille aivan oikein se,että osa Mauno Koiviston suuresta kansansuosiosta johtui hänen
puolisostaan, myös rouva
Koivisto oli tavattoman suosittu, omana itsenään.
Kirjan traagisiin lukuihin kuuluu kertomus Tellervo Koiviston sairastumisesta vakavaan masennukseen 70-vuotiaana, aiheuttajana kouluajan kokemukset
Lauttakylässä. ?Pastori Lauri Jooseppi Jokinen opetti uskontoa. Hän ahdisteli
useita oppilaitaan ja heistä yksi oli Tellervo...Jokinen sai mielihyvää tyttöjen piiskaamisesta ja vaati saada kurittaa Tellervoa
ja muita uhrejaan pappilan
kansliassa....Hän otti tytön
polvilleen poikittain ja löi...
Se ei ollut kevyttä läiskimistä : takapuoleen jäivät selvät jäljet... Sadistinen kiiihko näkyi papin silmissä... Lyöminen loppui silloin kun tyttö alkoi itkeä...
Tellervo inhotti, hän salasi
asian kotona,saunassa Tellervo piilotteli takapuolensa
piiskaniskujen juovat äidiltään ...? Kappalainen Lauri Jokinen , Lapuan liikkeen ja IKL:n kannattaja
oli paikkakunnalla arvostettu merkkihenkilö, joka ei
koskaan joutunut minkäänlaiseen vastuuseen sadistisista piiskaamisistaan, jotka kohdistuivat erityisesti
ulkopaikkakuntalaisiin tyttöoppilaisiin. Nämä kouluajan kauhukokemukset aiheuttivat Tellervo Koivistolle 70-vuotiaana vakavia
masennusoireita, joista hän
vasta silloin on kirjoituksissa pystynyt myöhemmin
kertomaan muille ?kohtalotovereille? avuksi tarkoitettuna.
Lähihistoriaa
Tellervo Koiviston elämäkerta -teos on kokonaisuudessaan erinomaista suomalaista ja kansainvälistäkin lähihistoriaa. Kirja vi-
Presidentin puolisona Tellervo Koivisto ?irrotteli?
rohkean välittömästi, tässä
leikkikentän keinussa Tampereella.
lisee tuttuja henkilönimiä,
vaikuttajia, Koivistojen ystäviä, suuria ja pieniä tapahtumia. Kuten ihmisten
elämä .
Kirjassa on hauska, monipuolinen kuvitus. Sujuvasti kirjoitettu, erinomainen
lahjakirja.
Pekka Hurme
MunkinSeutu
14
Nro 3 ? Viikot 6-7
Kuvataide
Risto Kolanen
Sydäntalven kuvataidetta
??Punavuoren, Kruununhaan, Kaisaniemen ja Hietalahden galleriat loistavat monipuolisesti. Uusina
esitellään Laterna Magica
Kruununhaassa ja Caisan
aula Kaisaniemessä. Valokuva on hyvin esillä.
Ikäihmisen omakuva
?OMAKUVA ? sata vuotta suomalaisena 2017? on
valokuvaaja Leena Louhivaaran kehittämä valokuvahanke, joka on toteutettu ikäihmisten kanssa Diakonissalaitoksen Kotikalliossa 2016.
Osallistujat saivat mahdollisuuden käydä elämäänsä läpi heille tärkeiden valokuvien kautta. Tavoitteena oli löytää yhteys ihmisen
luovuuteen ja muistoihin
sekä saada hänet innostumaan yhteisestä tekemisestä muiden talon asukkaiden kanssa.
? Kun valot sammuivat,
kuvat heijastuivat seinälle ja osallistuja alkoi kertoa omaa tarinaansa kuvien kautta, syntyi hienoja yhteisiä kokemuksia ja
löytyi yllättäviä yhteyksiä,
Louhivaara kertoo.
Jokaisesta osallistujasta
otettiin myös muotokuva.
Lisäksi otettiin symbolikuva paikasta tai asiasta, joka
on ollut hänelle merkityksellinen. Galleria Laterna
Magican, Rauhankatu 7,
valokuvanäyttelyssä jokaisesta henkilöstä on esillä
kolmen kuvan sarja sekä
teksti, joka on syntynyt hänen kertomustensa kautta.
Leena Louhivaara on helsinkiläinen valokuvaaja,
kouluttaja ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja. Hän on
käsitellyt nähdyksi tulemisen teemaa kaikissa taiteellisissa projekteissaan. SAA
KATSOA -näyttely (2008)
kertoi rintasyöpää sairastavista naisista. KATSEEN
TAKANA ?näyttely (2011)
syntyi yhteistyössä näkönsä
menettäneen kuvataiteilija
Maarit Hedmanin kanssa.
Mustalaisten
kotiarki valokuvissa
? Mustalaiseks olen / syntynyt / koditonna nyt vaellan. / Luonnon lapsi, mitä /
ajattelenkaan, / vaan saan
olla kuten haluan, lukee
seinätauluna kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan
aulagalleriassa, Mikonkatu 17C/Vuorikatu 14.
?Suomen mustalaisnäyttely ? Kotiin ja takaisin? on
suunnitellut Desiree Baltzar; yhteistyössä ovat olleet valokuvaaja Henrik
Schütt, Birgit Baltzar-Tapaninen ja Caisa. Näyttely
Valokuvaaja Leena Louhivaara punaisessa hameessaan kuvattaviensa keskellä Galleria Laterna
Magicassa. Kuva: Raimo Granberg
Desirée Baltzar (vas.) ja Birgit Tapaninen-Baltzar edellisen
suunnitteleman Kotiin ja takaisin -näyttelyn Henrik Schütin
valokuvan äärellä Caisan aulagalleriassa. Kuva: Raimo Granberg
lon vaihtamaan ammattia
1990-luvulla. Rakennusarkkitehdiksi valmistunut mies
alkoi opiskella Vapaassa
taidekoulussa, josta valmistui v. 1999, jo aikuisella iällä. Hän löysi Kaapelitehtaalta työhuoneen, jossa
työskentelee edelleen. Hän
on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut yhteisnäyttelyihin.
Galleria Katariinan Studiossa on samaan aikaan
esillä Eeva-Liisa Rautalahden ?Agurketider??akvarelleja. Heidän yhteinen taiteilijatapaaminen on sunnuntaina 12.2. klo 14?16.
Hullun lailla
rakkautta
Kuvataiteilija Vesa Arjatsalo yhdessä Punainen saari ?työnsä
(tempera ja lyöntimetalli kankaalle, 2016) kanssa Galleria
Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg
Taiteilija Aura Hakuri suuren akvarellimaalauksensa
Kotiinpaluu edessä Taidesalongissa. Kuva: Hannele
Salminen
kuvaa Suomen mustalaisten
elämää ja elinoloja 1940-luvun alusta tähän päivään ja
havainnollistaa mustalaiskulttuurin muutoksiin vaikuttaneita tekijöitä.
? Tavoitteena on ollut
luoda kuvaa kotielämästä ja viedä katsojat aikaan
ja paikkaan, jossa he voi-
Kuvataiteilija Kirsi Jokelaisen työt ovat Galleria Huudon takahuoneessa. Kuva: Raimo Granberg
vat itse eläytyä mustalaisten elämään, myös teatteria
Dromissa ja muualla harrastaneet sisarukset kertovat. Jo heidän äitinsä kiersi
Suomea järjestämässä vastaavia näyttelyjä.
Henrik Schütin valokuvien kautta katsojalle välittyy
tunnelmia Suomen mustalaisista arkisissa oloissaan.
Katsoja saattaakin näyttelytilaan astuessaan eläytyä
mustalaisen elämään. Heidän kotikulttuuria havainnollistetaan tuomalla esille
asumisoloja, pukeutumiskulttuuria ja käsitöitä aina
nykypäiviin asti.
Valokuvat ovat kuin pieni
tarina jo itsessään. Näyttely
kuuluu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden
ohjelmistoon.
Maalauksia
pienestä saaresta
Vesa Arjatsalon ?Pieni
saari, maalauksia? ?näyttely on esillä 12.2. asti Galleria Katariinassa, Kalevankatu 16. Taiteilija kertoo, että teoksiin on maalattu vähällä värivalikoimalla
selkein ja raikkain värein
suuria, tasaisia väripintoja.
Hän kertoo vaihtaneensa
työtukoksen takai öljyvärit
temperaan, käänsi maalattavan kankaan pystyasennosta lappeelleen, niin uusi
vaihde löytyi.
Pintoihin on tehty jälkiä,
jotka kuvaavat maan pinnan rehevyyttä ja karuutta,
koristeellisuuttakaan kaihtamatta. ? Osa muodoista
on tuttuja, osa tehty tarkoituksellisen tulkinnanvaraisiksi, jotta ajatukselle jää tilaa liikkua. Tuloksena on
maalauksia pienestä saaresta, joka näyttäisi olevan
melko rauhallinen paikka.
Lama pakotti Arjatsa-
?Toivon, että sinua rakastetaan hullun lailla? ?näyttely Taidesalongissa, Bulevardi 3B, 4 krs, on varsin
komea esillepano. Auri Hakuri näyttää katsojalle vanhassa arvokkaassa huoneistossa maalauksiaan, joissa
samaan kuvaan punomat
ristivetoiset maalausjäljet
kouraisevat syvästi, taidemaalari Aki Turunen kirjoittaa esittelyssä. Kohtaamisesta muodostuu monikerroksinen kuva.
? Vesiväri, maalauksen alkulampi, ensimmäisen taiteen ensimmäinen väli tuntuu Aura Hakurin itselleen
valloittamalta omimmalta
valtakunnalta, mitä hän suvereenina kuningattarena
hallitsee, Turunen maalaa
sanoilla.
Vapaan Taidekoulun luentotilaisuudessa 1.2. Aura
Hakuri itse kertoo Taidesalongin perähuoneen olevan hänelle ?Vuoritunnelma-huone?, jossa hänen
työnsä performanssin yhteisyydessä ja maalauksen
yksinäisyydessä kohtaavat.
Pieniä ja
pahvista
Galleria Huuto, Uudenmaankatu 35, esittelee 12.2.
asti ?Pieniä ja pahvista?.
Kirsi Jokelainen (s. 1970)
ja Johannes Kangas (s.
1967) ovat Kuvataideakatemiasta 1996 ja 1997 valmistuneita kuvataiteilijoita
eli kohta keskipolvea.
Kirsi Jokelainen vastaa
?pienistä?. Kaikki työt ovat
varsin pienimuotoisia ja eri
tekniikoilla tehtyjä. Hän on
maalannut vähän yli sata
pientä maalausta, jotka yhdessä muodostavat puoliinstallaatiomaisen pienen
otoksen elämästään:
? Kuvia ympäröivästä
maailmasta ? läheltä ja kaukaa, koettuja tai unelmoituja, muistoja lapsuudesta,
ruokakuvia ja kuten minulla aina: pieniä, ?mitättömiäkin? yksityiskohtia, sivussa
olijoita, vaikka niin keskei-
Kuvataiteilija Pekka Karhunen asettui ?muistonurkkaukseen?
Galleria 4-kuudessa. Ympärillä on teokset Muistojen tilkkutäkki
(vas.), Muistojen kesä I (oik. ylhäällä) ja Muistojen kesä II. Kuva:
Raimo Granberg
siä kuin nyt myös yhtenä
tärkeänä osana kasveja, paljolti rikkaruohoja sekä tähtitaivasta ja pääkalloja, taitelija kertoo ?keski-ikäisen
välikatsauksesta elämästä?.
Johannes Kangas vastaa
?pahvista?. Ensin maalaukset siirtyvät pahvitöiksi. ?
Mukaan tuli tulitikkulaatikko ja rullia sekä muita pahviteoksia. Lopulta maalauksia pahville. Pyhiä, vuori,
teollisuusalueita sekä Punainenfantom pitämässä yhteiskunnan järjestystä yllä.
Näistä yhdessä syntyy tilaan
rakentuva teoskokonaisuus
hän kertoo.
Toimintaa ja
mietiskelyä
Valokuvaaja Pekka Karhunen on tunnettu lehtikuvaaja sanoma- ja aikakauslehtiin, kirjankansiin
ja julisteisiin. Hän tekee
paljon kuvitusta piirtäen
ja sekatekniikalla julkaisuihin. Häm valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta jo v. 1980 valokuvaajaksi, on opiskellut alaa ulkomailla ja osallistunut lukuisiin näyttelyihin. Galleria
4-kuus, Uudenmaankatu
4-5, esitteli vuosien 2005?
2016 töitä.
? Valokuva on sidoksissa todellisuuteen. Kuva rakentuu olemassa olevista
elementeistä. Taitava kuvaaja voi niitä lisätä ja karsia tietyissä rajoissa, mutta konkreettinen kohde on
aina olemassa.
Omaehtoisessa kuvan tekemisessä piirtäen, maalaten tai muulla tavoin todellisuus ei ole lähtökohta, vaan alitajunnassa muhii ajatus ja kuva muhii ja
odottaa tekemistään. Karhunen kiittää sitä, ettei hänen ole tarvinnut rajoittua
vain yhteen tekniikkaan.
Hän lainaa valokuvaajalegenda Henri Cartier Bressonia: ? Valokuvaus on toimintaa, piirtäminen mietiskelyä.
Mustan puun
kauneus
Talven huikein kuvataideperformanssi taisi olla Liina Kuittisen esitysteos ?No
Trouble? Project Roomissa, Lönnrothinkatu 35. Sen
lähtökohtia ovat Purcellin
Dido?s Lament ja poltetut
puut. Poltetut puut ovat
tuhlattua energiaa ja Didon
laulu kertoo epätoivoisesta eleestä ja katumuksesta ja ennakoi savua. Mustat puut ovat kuitenkin kovin kauniita ja polttaminen
tuo puulle ominaisuuksia,
joita siinä ei muuten ole.
Yhdellä palaneella halolla
voi esimerkiksi kattaa kokonaisen huoneen, kertoo
Kuittinen.
No Trouble ?teos on esitys, joka esitetään kerran.
? Ajattelen että taiteen tekemisessä on paljolti kyse
hetkellisen järjestyksen luomisesta kaaokseen. Järjestyksen luominen ja sen ylläpito vaativat energiaa. Esitys on siksi aina energian
tuhlausta, sillä teoksen toteuduttua kaaos palaa vääjäämättömästi. Teoksen fyysinen järjestys jätetään nyt
siis lepäämään tilaan ja jää
todettavaksi, kuinka kaaos
syrjäyttää järjestyksen, Kuittinen sanoo naama ja kädet
poltetusta puusta mustina.
Teksti: Risto Kolanen
Viikot 6-7 ? Nro 3
15
Palvelukseen halutaan
Ajankohtaista
Lehtitalo hakee
ILMOITUSPÄÄLLIKKÖÄ
6,90
Neroli,
prinsessan
käyntikor tti
Vegaaninen
JOULU
venyy ja mieli
keho1/2017
nski
Hakoll
nattää
Annny
egoitaan
Terveyspalvelut
Pieni, koditon
Vilijonka löysi
ikioman ihmisen
Jättimäinen
karakali
vaikea lemmikki
HOITOA RIIPPUVUUKSIIN
ROTUESITTELYSSÄ
N
EUROOPPALAINE
1/2017
6,90
Kalifornialaisnaisella yli
tuhat kissaa
Työssä tarvitset:
HELSINKI - TILKANTORI 4
Suomessa:
Kissa itsenäisessä
HIIRIKISSASTAAJAKSI
SOHVANVALTA
? Asiakaspalveluhenkistä otetta sekä vuorovaikutustaitoja
? Myyntitaitoja sekä tuloshakuisuutta
? Iloista ja innokasta otetta työhön
Kulttuurista
vaikuttuminen yttä
parantaa terve
SYÖPÄ
voitetaan
yhä useammin
? Työstä maksetaan kuukausipalkka
sinut
Markku Halme on
sa
diabeteksensa kans
16.2.2017 mennessä: Karprint Oy / Juha Ahola,
Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari tai juha.ahola@karprint.fi
PASSIKUVAT HETI
MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865
kuvatapio
kuvatapio.fi
LVI
Vuokrataan tai myydään
AUTOHALLIPAIKKA ?Munkkiniemen Helmestä?, Ritok.t. 4.
Lämpö- ja
vesijohtoliike
Lämmin, valoisa, automaattiovi
kaukosäädöllä.
Tied. p. 0500 468 800 Mikko Hemminki
M
eid
än
0
6,7
La
in
o r aja
ad u t e n
b r n o e ll e t u i n
ed osi
yi
nt a
su
sy s s
lli aa
n
N e t e h t i t aa i a
l is
tu
n
u h a u ja
t j t im o t
pe
N y ko i r a r
ko
IT T
RI
ER
I
7
01 5
1/2 6,7
ES
TU
Ilmoitushinnat:
Kirjamme Viimeinen pisara
myös äänikirjana. Tilaa:
Lääkärin
puheet voi
ittää
E LY S S Ä B U L LT
ER
TA
HIN
OIS
IK
ER
TA
HIN
OIS
IK
ER
0
5,9
0
5,9
aa
i s en
in e
ar
om äis on
ak
Su imm use
aP
s m
lla
nn
e
en issa
a
y
e
t
k
ET
ur p is i H
D
U
m äm lkk äht
TU
a
U
lun vä Sk-ju jat n
U
?
t t a ia
Ou ä o ula o i
TO
au ais hoja lli ehräcebo La kodit löys n
IN
a
r
V
k
i
m
E
e
a
i
äF
RA
T lko ata ias
ni, ka is
?
17
u oir
t y is s
1/ ,50
O
Pie ijon n ihm
IT
6
k
u o äk e h
l
O
H
-v n yk
Vi ma
15 ut tu t tel
io
ik
t äy t t u
in
TU SSÄ EN
n osi e
nn a
RO ELY LAIN
a
u ti
toi iss ä
asstatall ttäv n S wes sun eess
ITT PA
ES OP
ii
ik in
Ilmde ä rii
aupni:täolla ylmn on a f ma
RO
k
U
E
K i v
k a
Raissa ja ja viaoloihtutta ino
k ulu ku
to n lipa ttaa
:
Ta rja
e Y tu ki
sa
äin irams ik
sa
es
im kalsi am
t
t
om
Jä ara ea le
lais
Su
k aik
ä
v
nia yli aa
s
r
ens
lifo lla s
Ka aiseat kis
väiise O
n uh
ean K
t
itsR AK itä
a
P e
ss KÄ ipit oniniä
i
K N el
ati yv ja
KE mi equittää htaito
aa ing edis ies
jak Work evosm
h
?
N
EU
T
VO
?V
IN
KIT
n:
www.avominne.fi
Asustehuolto
?
vuodesta
1952
Hetipalvelut
RA
I
KO
17
20
1/
RO
Hae omasi
lehtipisteestä!
Tuija Piepponen
elää rennosti
kaikilla aisteilla
Vuokralle tarjotaan
Vapaa-aika
Asiaa, viihdettä,
tunteita,
upeita kuvia
ja hellyttäviä
tarinoita
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde- ja peliriippuvuuteen.
Hoitoa myös läheisille sekä
ruoka-aineriippuvuuksiin.
vitamiinitutkijat
erimielisiä
sopivasta
määrästä
ään
Erikoislääkäri nen
Sari Hannukai
nedustaja
Näyttelijä, ex-kansa selvinnyt
huolissaan
RISTO AUTIO on kyissä
POTILAAN
elämän myr
KOHTELUSTA
Lähetä hakemuksesi:
Valokuvaamot
D-
Elintavoilla
verenpaine
tasapainoon
Työstä saat:
Toimitus:
Vanha Turuntie 371,
03150 Huhmari.
Puhelin vaihde 413 97 300.
Oulun murteella
kehräävä Sämpy
Facebook-julkkis
Rakkaudesta
kissaan:
Tauluja ja
sarjakuvia
Antiikki ja taide ? Ase & Erä ? Ekoelo ? Hevosmaailma ? Kiinteistö ja Energia
Kissafani ? Luontaisterveys ? Meidän Koira ? Senioriterveys ? Sielunpeili ? Talomestari
5,90
Suomi saa
ensimmäisen
kissamuseon
kää
kurkuman ystäviksi!
Karpress aikakauslehdet
Päätoimittaja:
Juha Ahola
puhelin 413 97 330,
sähköposti
juha.ahola@karprint.fi
Tervetuloa tutustumaan!
Ota yhteyttä puh. 0400 341 306
www.ilmarihelanderinvanhustensaatio.fi
6,75
Kaiken teollisen
jättäminen
ruokavaliosta
vat
si suolis
HINTAtovai
paranERIKOIS
Laitetaan li
kaamoskaa
kuntoon!
Karprint Oy aikakausilehtiryhmä etsii ilmoitusmyyjää kasvamaan Ilmoituspäälliköksi.
Haluatko tulla mukaan vauhdikkaaseen työympäristöön ja auttaa meitä
hankkimaan uusia asiakkaita ja hoitamaan meille tärkeitä vanhoja asiakkuuksia?
Ilmoituspäällikkö:
Riitta Juslin
puhelin 413 97 377,
sähköposti
riitta.juslin@karprint.fi
Palveluseteli käy palveluiden
ostamiseen.
JOOGAhieronnassa
lepää
? NEUVOT ? VINKIT
TO ? UUTUUDET
HOITO ? RAVIN
Julkaisija: Karprint Oy
Ympärivuorokautista yksilöllistä
hoitoa kodinomaisessa
ympäristössä.
8/2016
7,30
Lantionpohjaa
vahvistava
jumppa auttaa
virtsankarkailuun
nostaa vihannekset
jalustalle
Pitkäjännitteinen, tunnollinen, aurinkoinen, puhelias,
kuuntelija, myyntihenkinen ja rohkea tiimipelaaja.
Sopivatko nämä tuntomerkit Sinuun?
Munkkiniemi, Munkkivuori,
Niemenmäki, Lehtisaari,
Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti
ja Pajamäki, Pitäjänmäki,
Meilahti, osa Töölöä.
Ilmari Helanderin Vanhusten Säätiön Helmi-kodissa
Haagassa on paikka vapaana muistisairaalle
NYT
? hyvä mieli
t ? lääketiede
ravinto ? terapia
R
? 24 h päivystys
? 15 huoltoautoa
? Pesukoneen kytkennät
? Hanan vaihdot
? Viemärin avaukset
? Suunnitteluapua
? Ilmainen arviointi
isommille töille
? Kaukolämpötyöt
?a Linjasaneeraukset
I
KS
A AJA
T
AS LTA
SS A
KI NV
I
A
IR V
HI OH
S
Tilaushinta:
21 euroa vuosikerta
Jakelusta vastaavat:
Helsingin Jakelu-Expert Oy
Jakelun valvonta:
ma ja to klo 8.30-10.30
p. 5615 6436, muina
aikoina p. 8866 1055
Jakelupalaute:
http://hjex.fi/fi/jakelupalaute
Lue lehti myös:
lehtiluukku.fi
Painopaikka:
Karprint Oy, Huhmari 2017
~ Hyvä palvelu
~ Takuutyö
Munkkiniemi
Perustie 19
(09) 488 404
Itäkeskus
Itäkatu Stockmann
yläkerta 4 krs.
(09) 343 3009
Saga-Hius
Huopalahdentie 3
p. 487 107
TERVETULOA
Merja Lampa
P. 4585 6503
Saga-Seniorikeskus
Munkkiniemi
Dosentintie 12, 00330 Helsinki
Co kai
jo
Munkinseudun voit noutaa
seuraavista paikoista:
Ilmoitukset:
413 97 360, 413 97 300.
telefax 413 97 405.
Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina
myös taitoluistinteroitus/
050 5589984
Parturikampaamo
Maskeeraus&Make up
sit eet
vo i P kk ihi
He eikkoo u ppe uut kin
H sk oso yb al
u ev
o nj
h
wb se
Länsi-Pakila
Rapparintie 6
(09) 752 2668
Terveys, kauneus
Töölön Putkiliike Oy
Määräpaikkakorotukset
10%.
Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero
(24%) lisätään hintaan.
Ilmestyy:
Joka toinen viikko.
? Vaatekorjaukset
? Tilaustyöt
? Hääpuvut
? Nahkavaatteet
? Turkit
? Pesulapalvelu
? Nahkapesu
? Kodintekstiilit
? Alihankinta ym.
ta
as eja
ak in
i r dari
s
p n
mo ma
ri- ja
Sii sta
020 7411820 ? yhteys@lvis.fi
i
uim
ien ä
elm kes y
Un evos esty es iainen
h läh smi arv insa n
?/pmm
Etusivu
1,28
Takasivu 1,14
Tekstissä 1,09
Asustehuolto Ullastiina
Haagassa aloittaa nuorten aloitteesta
lemmikkikahvila-toiminta
??Haagan nuorisotyöyksikkö on yhdessä nuorten
kanssa suunnitellut lemmikkikahvila-konseptin, jonka
ensimmäinen tapahtuma,
Koirakahvila, järjestetään
Nuorisokahvila Clubin tiloissa perjantaina 3.2 klo
18?21.
Koirakahvila on tarkoitettu kaikenikäisille, ja
mukaan voi tulla koiran
kanssa tai ilman. Tapahtumassa voi mm. kuvauttaa oman koiransa, saada
vinkkejä koiran koulutta-
miseen, ruokintaan ja kasvatukseen sekä lukea koira-aiheisia kirjoja. Valokuvauksen hoitaa yksi nuorista, Roope Niemi. Lisäksi tapahtumassa ideoidaan
yhdessä tulevaa lemmikkikahvila-toimintaa. Nuorten pyörittämästä kahvilasta voi ostaa huokeaan hintaan pientä purtavaa.
Lemmikkikahvila-idea
lähti itämään nuorten ja
nuoriso-ohjaaja Matti Pääkkösen aloitteesta.
? Olemme Haagan nuo-
risotyöyksikössä käyttäneet
jo kauan eläimiä nuorisotyön välineenä mm. kesätoiminnassamme. Nuoret ovat toivoneet toimintaa pysyvämmäksi, ja nyt
olemme lähteneet yhdessä
suunnittelemaan lemmikkikahvilaa. Pääkkönen sanoo ja lisää:
? Vaikka toiminta on
nuorten suunnittelemaa ja
toivomaa, mukaan ovat tervetulleita kaikki iästä riippumatta!
Pitäjänmäki, kirjasto
Pohjois-Haaga, kirjasto
Tali, urheilukeskus
Munkkivuoren S-market
Munkkivuoren Apteekki
Munkkivuoren Ålandsbanken
Munkkivuoren Kahvila
Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra
Munkkivuoren seurakunta
Munkkivuoren parturi
Munkkivuoren K-kauppa
Ulvilantie, Parturi ja suolahoito
Munkkiniemen puistotie
---Neste
---Raikan Rauta
---Kiinteistömaailma
---Alepa
---Huoneistokeskus
---Munkkiniemen Yhteiskoulu
---Saga Seniorikeskus
---Ruissalo säätiö
---Apteekki
---Kirjasto
---Nordea
---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy
Professorintie 2
---Munkkiniemen Apteekki
MunkinSeutu
16
Nro 3 ? Viikot 6-7
MAINOS
Vuokraturva-yhtiöt yllätti
kauniilla tanssimusiikilla
Uusi levy ?Lintuja tuulessa? on nyt kuunneltavissa
myös YouTubesta. Se, että Vuokraturva-yhtiöt
julkaisi levyn, oli jo itsessään yllätys. Ehkä suurin
hämmästys kuitenkin on se, että levyllä on monta
uutta mutta tyyliltään perinteisen kaunista ja
sanoiltaan koskettavaa valssia. Ja tango!
Musiikin säveltänyt Vuokraturvan Timo Metsola elätti
itsensä nuoruusvuosinaan esiintymällä haitarinsoittajana.
Kappaleista kuuluu läpi se, että monet häät on soitettu.
Kappaleet ovat helposti tanssittavia ja kestoltaan sopivia.
Jos tanssimusiikki kiinnostaa, mistä kuuntelu
kannattaa aloittaa? Levyn nimikkokappale
?Lintuja tuulessa? on varma valinta.
?Eksyimme toisiimme? ja ?Saari? ovat
myös kauniita. Valsseja on levyllä muitakin,
mutta nämä kolme edellä mainittua tanssimusiikin ystävä tunnistaa helposti omikseen.
Myös tango ?Meri? on ollut tanssikansan
mieleen.
Metsola esiintyy levyllä myös itse.
Mistä moinen veto vakiintuneelle
asuntovaikuttajalle?
?Aaro Hellaakosken runoon viitaten,
tämä on minun Hauen lauluni?,
vastaa Metsola.
Levyn kappaleita voi kuunnella
maksutta osoitteessa
bot.fi/1rbd
Ostaa sen voi osoitteessa
CDON.COM
in
tu n
ne sana
n
tu vo
Oy
kä ar
se ulu
us
n
o
o
kim
k
t
.
rva man ttäjä oustu
l
tu
li
Ta
kra rhaim avä
o
r
u
a
k
V p uo
ä
ett ut v
an
sa
Harkitsetko asuntosi vuokraamista?
Oletko myymässä asuntoasi?
Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla.
Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.
Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota,
ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.
Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden
lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden
vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin!
Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita
kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen!
p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi
p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi
Ilmalankuja 2, HKI
MAINOS