• Viikot 20-22 – Nro 10/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu OLETKO MYYMÄSSÄ ASUNTOASI ? Galleria Merja Rautio Lkv PRIMA K I I N T E I S T Ö T STOCKMANN, Pohjoisesplanadi 41 (7. krs.), puh. 010 312 109 MUNKKIVUORI, Raumantie 1 A, puh. 010 312 161 Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. SÄRKEEKÖ? LOHKESIKO HAMMAS? IRTOSIKO PAIKKA? Hammaslääkärimme auttavat sinua keskustassa ja Munkkivuoressa tapaturman tai äkillisen hammassäryn yllättäessä. Meillä pääset vastaanotolle nopeasti ja joustavasti. AJANVARAUS pihlajalinna.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä! maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) | myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi Tilaa kattava esitepaketti kotiin Saga-palvelutalot Tutustu kauniiseen Munkkiniemessä sijaitsevaan palvelutaloomme turvallisesti omalta kotisohvaltasi tilaa esitteet ja hakemus postitse, tai tutustu taloomme kotisivuillamme. Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Asukkaiden peruspalveluihin kuuluu turva-, siivousja ruokapalveluita sekä aktiivista harrastusja kulttuuritoimintaa. PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ILMESTYY VIIKOLLA 25. Varmista paikkasi ajoissa! Aineistot viimeistään 10.6. Riitta Juslin 09 413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi Kesälehti M unkin S eudun Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803, www.kosmetiikkahelmi.com Suojaudu auringon valolta turvallisesti! Kahden ihonhoitotuotteen oston yhteydessä sarjakohtainen AURINKOVOIDE LAHJAKSI. Arvo jopa 49€ Kampanjatuotteet: Académie, Ella Baché, Exuviance ja Darphin Kerro kuinka voimme olla avuksi? kodinvaihto turvallisesti, sinun ehdoillasi. Myymme Munkinseudulla joka neljännen kodin. Vuonna 2020 olemme tehneet Munkkiniemessä puolet välittäjien tekemistä kaupoista. Myymme kodit Munkinseudulla yli puolet muita nopeammin. Mitattu asiakastyytyväisyytemme on 4,81/5. Asiakkaistamme 97 % suosittelee meitä. (* *)perustuu asiakastyytyväisyyskyselyyn 2018 ja 2019, vastaajia 757 Ota yhteyttä niin keskustellaan lisää (09)4363500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Munkkiniemi, Amuletti Asunnot Oy Munkkiniemen puistotie 15, 00330 Helsinki, (09) 436 3500, munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi
• 2 Viikot 20-22/2020 • Nro 10 M unkin S eutu Luonto lumoaa diginä kaupungin uusissa verkkosisällöissä Perhe luontoretkellä Mustavuoressa. Kuva: Mira Lainiola. K oronaviruksen aiheuttaman epidemian vuoksi Helsingin kaupungin järjestämät luontoretket sekä Harakan luontokeskuksen toiminta on kevään osalta peruttu. Kaupunkilaisille tarjotaan nyt luontoretkiä kotisohvalta, vinkkejä luonnossa viihtymiseen ja ideoita omatoimiseen retkeilyyn Helsingin luontokohteissa. Luontoretkivideot ja livekamerat tuovat luontohavainnot ruudulle Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden työntekijät ja Ympäristötutkimus Yrjölän luonto-oppaat johdattavat etäluontoretkille Helsingin monipuolisiin luontokohteisiin. Kevään ja kesän aikana julkaistavissa luontoretkivideoissa hengähdetään Helsingin luonnossa, seurataan kevään etenemistä ja tutustutaan luontokohteiden erityispiirteisiin. Videot julkaistaan Oodi Helsingin luonnolle -videosarjassa Helsinki-kanavalla sekä YouTube -tilillä Helsinki Kaupunkiympäristö. Vanhankaupunginlahden uudessa merikotkalivessä seurataan jo julkkiksen maineeseen noussutta merikotkapariskuntaa poikasineen. Merikotkapari on nimetty Nadiksi ja Amaliaksi Vanhankaupunginlahdella sata vuotta sitten vaikuttaneen legendaarisen kalastajapariskunnan mukaan. Merikotkien perhe-elämän lisäksi nähdään samaan Lopin saareen asettuneiden harmaahaikaroiden ja merimetsojen pesimäpuuhia. Vasikkasaaren livekamerassa rentoudutaan merimaisemissa ja jännitetään pesäkamerassa, aloittavatko tiaiset pesintänsä. Lumoava Helsinki Helsingin kaupungin julkaisema Lumoava Helsinki – 200luontoelämystä -kirja on nyt saatavilla ilmaiseksi pdf-versiona. Kirjan on toimittanut Jussi Helimäki ja kustantanut Edita. Helsingin luontoretkikohteita kattavasti esittelevä teos on saatavilla verkossa sekä suomeksi että englanniksi. Kirja toimii oppaana lähiluontoon ja tarjoaa monipuolisia luontoretki-ideoita kaupunkiin. Myös Citynature-verkkosivulta löytyvät mobiilipolut opastavat retkille lähiluontoon. Uutena kohteena mukana on Urban Eco Islands -projektissa julkaistu Vasikkasaari. Donner, Donner, Donner! Kirja-arvostelu J örn Donner kuoli 30.1. 2020 klo 14.30. Hänen vaimonsa oli kysynyt ”haluatko kuolla?”. Donner vastasi: ”kyllä”. Aki Kaurismäki on todennut, että kun Paavo Haavikko, Erno Paasilinna ja Peter von Bagh kuolivat, poistui 95 prosenttia Suomen älymystöstä. Onkohan Kaurismäki oikeassa? Missä on Jörn Donnerin paikka suomalaisessa yhteiskunnassa? Tätä ryhtyy lukija pohtimaan syventyessään Kai Ekholmin erinomaisen monipuoliseen, kuvaavaan teokseen Jörn Donnerista: ” Jörn Donner, kuinka te kehtaatte ” ( Docendo 2020 ), 390 s. Ekholmin mahtava teos on erikoislaatuinen elämäkerta. Ei perinteinen ajassa etenevä katsaus tämän elämän moniottelijan hahmoon ja tekemisiin vaan sisältäpäin sydämellä lämpimästi ja tarvittaessa kriittisesti kerrottu kuvaus tästä merkillisestä miehestä, Jörn Donnerista. Värikkäästi kerrottu, ei tylsää luettavaa, mutta ei kohdekaan viettänyt tylsää elämää. Päinvastoin. Lukijalle tulee tästä ikuisesta helsinkiläispojasta vaikutelma: tuo mieshän tekee elämässään ihan mitä tykkää! Moni ihminen voi sellaisesta haaveilla, mutta ani harva sellaiseen pystyy. Jörn Donner oli lajissaan ainoa, ainutlaatuinen, käsittämätön. Ahkera ja monipuolinen Jörn Donnerin elämäntyö on saavutuksina vertaansa vailla: 60 kirjaa, 3000-4000 artikkelia ja kolumnia, 14 näytelmäelokuvaohjausta, 60 tuotettua elokuvaa, viisi Jussi-palkintoa, Oscar-palkinto, 13 vuotta kansanedustajana, yli 20 vuotta kaupunginvaltuutettuna, EU-parlamentaarikko, elokuva-alan järjestöjen perustaja, kolmasti naimisissa, kuusi biologista lasta, söi kalaa ei lihaa, kalakokki, yli miljoona poltettua savuketta, vuoden vasenkätinen 2011. Ei osannut ranskaa, ei soittaa pianoa eikä uida! Julkisuuden käyttäjä Jörn Donner tuli Suomen kansalle tutuksi hyvässä ja pahassa television välityksellä jo 1960-luvulla. Veltosti istuvasta ja löysästi puhuvasta älyllisesti loistavasta hahmosta tuli ihailtu ja inhottu. Kirja kuvaa erinomaisesti Donnerin kykyä käyttää julkisuutta hyväkseen. Toimittajat eri tiedotusvälineissä ”söivät Donnerin kädestä sitä mitä hän suvaitsi heille annostella”. Turha vaatimattomuushan ei tätä Kruunuhaan suomenruotsalaista kasvattia ole koskaan häirinnyt. Nerot ovat harvoin vaatimattomia, ei Donnerkaan. Ekholmin teos käy lävitse valikoivasti Donnerin elokuva-alaa ja kirjallisuutta, vähemmän yhteiskunnallista toimintaa, politiikkaa. Minkälainen Donner oli poliitikkona jää tässä kirjassa vähemmälle? Samoin suvut, perhe-elämä, lapset kuitataan lyhyesti. Kirjassa on paljon uuttakin tietoa, mutta mikään varsinainen sensaatiopaljastusten lähde kirja ei ole. Donner ja Nykänen Ekholm nostaa kirjassa yllättävän paljon esille yliopistomies, kulttuurivaikuttaja Matti Klingeä, suomalaisille tuntematonta piirikunnallisen vaikuttajan hahmoa. Elämän päätöksessä, kuolemassa, Ekholm vertaa Donneria ja mäkihyppääjäämestariamme Matti Nykästä! Tämä vertailu olisi antanut herkullisen ajatuskuvan suomalaisista. Nykänen sai hautajaisissaan tuhannet surijat liikkeelle, Donner riutui pikku hiljaa vaatimattomuudessa. Sankaruus ja julkisuus ovat merkillisiä. Nykänen oli seitsemän kertaa naimisissa, Donner kolme, kumpikaan ei pikkulasten isinä kunnostautunut, Nykänen oli viihdetaiteilija, kultalevyllä palkittu, vankilassa rötöksistä, Donneria vain uhattiin, raha-asiat olivat molemmilla aina välillä rempallaan. Molempien lentävät sanonnat jäivät elämään. Molemmille maistuivat viina, naiset ja julkisuus. Molemmat olivat suurta sankariainesta, mutta vain Jyväskylän mäkikotka sai sankarin hautajaiset, kukkameri valtoimenaan. Ehkä Donnerille sopi hänen tapansa, post it -lappuja arkun kylkeen! Kokonaisuudessaan Kai Ekholmin ”Jörn Donner -kuinka te kehtaatte” on elämäkertateosten ehdotonta huippua. Vahva kulttuurija muun historian jättiesittely. Jörn Donnerin elämän ja elämäntyön arvoinen kirja. Pekka Hurme Löydä Helsingin luonto -sivulle on lisätty ideoita luonnossa viihtymiseen. Lapsiperheille on koottu materiaalia luontoretkeilyn tueksi, kuten vinkkejä lintuharrastuksen aloittamiseen, luontobingoon ja oman luontopolun pystyttämiseen. Sivulta löytyvät myös ohjeet lajien tunnistamiseen mobiilisovelluksen avulla ja vinkkejä luonnon havainnointiin merenrannalla. Rohkaisemme osallistumaan myös pörriäiskampanjoihin ja rikastamaan omaa lähiluontoa pienilläkin teoilla. Tietoa Helsingin luonnon arvokohteista löytyy karttapalvelusta osoitteesta kartta.hel.fi. Kymmenvuotias Facebook-sivu Minä <3 Helsingin puistot päivittyi nimelle Kaupunkiluonto Helsingissä. Sivulla seurataan ajankohtaisia luontohavaintoja puistoista luonnonsuojelualueille. Sivua päivittävät Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijat. Harakan saaren kevättunnelmiin voi sukeltaa Harakan luontokeskuksen sosiaalisen median tileillä Facebookissa ja Instagramissa. Kansallisteatteri ja Kaupunginteatteri aloittavat yhteistyön Nuori näyttämö 2020-2021 osallistujat valittu V altakunnalliseen Nuori Näyttämö -hankkeeseen on valittu mukaan kaikkiaan 36 nuorten teatteriryhmää toteuttamaan uusia näytelmiä yhteistyössä ammattiteattereiden kanssa. Näistä 14 Uudenmaan alueen ryhmää jakautuu Kansallisteatterin ja Helsingin Kaupunginteatterin kesken. Työskentely huipentuu paikallisfestivaaliin Vallilan Kansallisteatterin ja Studio Pasilan näyttämöillä keväällä 2021. Koko hanke päättyy komeasti valtakunnalliseen katselmukseen Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä toukokuussa 2021. Valitut ryhmät ovat monialaisia ja jakautuvat valtakunnallisesti laajalle. Kansallisteatterin kummiryhmät ovat Tapiolan lukion musiikkiteatteriryhmä, Järvenpään teatterin nuoret, Teatteri Werner Porvoosta, Musiikkiteatteri á la Roinela Klaukkalasta, Tikkurilan Teatterija Sirkuskoulun Uljas-ryhmä sekä Kallion lukion ja Martinlaakson lukion ryhmät. – On hienoa, että näin laaja joukko teatterista innostuneita nuoria alkaa työstää uusia, nuorille kirjoitettuja tekstejä. Olemme ylpeitä saadessamme tehdä yhteistyötä yli sadan 13 ? 19 -vuotiaan tulevaisuuden tekijän kanssa ja tarjota heidän käyttöönsä upouuden Vallilan Kansallisteatterin näyttämön, iloitsee Kansallisteatterin teatterikuraattori Pirjo Virtanen. Helsingin Kaupunginteatteri puolestaan aloittaa Annantalon musiikkiteatteriryhmä Pyörteen, Otaniemen lukion, Vaskivuoren lukion, Tikkurilan Teatterija Sirkuskoulun Beckett-ryhmän, Teatteri Roinelan E-ryhmän, Teatteri ILMI Ö:n ja nuorten itse kokoaman ja pyörittämän MusTe kollektiivin kanssa. – HKT on iloinen saadessaan olla jo kolmatta kertaa mukana tässä hienossa hankkeessa ja linkkinä nuorille teatterintekijöille ammattiteatterin maailmaan, sanoo Kaupunginteatterin yleisötyövastaava Mirja Neuvonen. Hankkeeseen hakeneet nuorten ryhmät valmistavat ammattiteatterin mentoroimat esitykset hanketta varten tilatuista uusista näytelmistä. Teokset ovat Okko Leon Isukki, Katariina Nummisen Tyttömetsä ja Otto Sandqvistin Flamingonpunainen unelma. Kirjailijoiden tukena on toiminut dramaturgi Annina Enckell. Lisäksi dramaturgi Anna Krogerus valitsi brittiläisestä Connection-hankkeesta Harriet Braunin näytelmän Kolme, jonka on suomentanut Jukka-Pekka Pajunen. Ryhmien työtä tukee oma nimetty kummi. Kansallisteatterin kummeina aloittavat Katariina Kaitue, Aksa Korttila, Harri Nousiainen, Ilja Peltonen, Tuire Kerälä, Katri Rentto ja Sari Puumalainen. – Rakastan nuoria! Nuorissa on tulevaisuus, he tarjoavat aina uuden näkökulman elämään. Olen hyvin iloinen, että nuoret haastavat ajatteluamme, sillä on tärkeää nähdä myös kolikon toinen puoli. Haluan tarjota ulkopuolisen näkökulman tekemiseen, näkemään metsän puilta. Toivon, että voin tarjota nuorten ryhmälle omaa ammattitaitoani, vaalia osaltani heidän rauhaansa tehdä omaa juttuaan. Perusideana kasvattajana minulla on ollut ’kannusta, kustanna, kuljeta’ sekä ’koko kylä kasvattaa’ – tässä kohtaa kannustan, Kansallisteatterin kummina aloittava näyttelijä Sari Puumalainen summaa. Helsingin Kaupunginteatterissa kummeina aloittavat Aati Hanikka, Merja Larivaara, Vappu Nalbantoglu, Leena Rapola, Heikki Sankari, Inka Tiitinen ja Marjut Toivanen. – Olen mielelläni mukana rakentamassa siltaa eri sukupolvien välille. Nuorilta me pitkään ammatissa olleetkin saamme varmasti uudenlaista virtaa ja valoa. Teatteri on hieno laji, jossa tarvitaan uskallusta ja heittäytymistä. Teatterissa myös ’kaikki on mahdollista’. Tervetuloa porukkaan uudet, nuoret tekijät!, sanoo kummiksi ryhtyvä näyttelijä Merja Larivaara Kaupunginteatterista. Nuori Näyttämö -hankkeen valtakunnallisena toteuttajana toimii Työväen Näyttämöiden Liitto. Hanketta tukevat Suomen Kulttuurirahasto ja Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Kansan Sivistysrahasto.
• 51. vuosikerta – nro 10 Viikot 20-22/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu Koronarajoitusten purkaminen alkaa vaiheittainen H elsingin kaupunki on aloittanut hallituksen koronarajoitusten purkamiseen liittyviin linjauksiin varautumisen. Rajoituksia ja poikkeusjärjestelyjä ryhdytään purkamaan kaupungin palveluissa ja toimipisteissä turvallisuusseikat ja ohjeistukset huomioiden. Ulkoja sisätiloja pyritään avaamaan julkiseen käyttöön mahdollisimman nopeasti. Turvallisuusnäkökulmien huomioiminen kuitenkin tarkoittaa, ettei kaikkia tiloja välttämättä saada avatuksi heti kesäkuun alussa. Museokortti 5-vuotias – koko kansan hittituote M useot ovat rikkoneet kävijäennätyksensä neljänä peräkkäisenä vuotena. Kun museot avaavat jälleen ovensa kesäkuun alussa, käynnit voit maksaa uudella Museokortti-mobiilisovelluksella. Ensimmäiset Museokortit luovutettiin presidenttiparille Mäntyniemessä 5. toukokuuta 2015. Kukaan ei tuolloin tiennyt, kiinnostaisiko pikavauhtia rakennettu korttiviritelmä ketään. Kyllä kiinnosti, kolmena ensimmäisenä viikkona myytiin lähes 6 000 Museokorttia. Munkan kuvia 60-luvulta Niemenmäestä Tarvoon. Pirkkolantielle ensimmäiset Raide-Jokerin raiteet R aide-Jokeri-pikaraitiotien radan rakentaminen alkaa toukokuun puolivälissä Maunulan Pirkkolantiellä. Tämän lisäksi myöhemmin kesällä 2020 aloitetaan rakentaminen Pitäjänmäentiellä, Eliel Saarisen tiellä, Pakilantiellä, Norrtäljentiellä, Pihlajamäentiellä, Viikintiellä sekä Viilarintiellä. Espoossa Maarintiellä ja Linnoitustiellä ratatyöt alkavat heti vapun jälkeen. Myöhemmin kesällä 2020 työt alkavat muun muassa Vaisalantiellä ja Lahdenpohjanraitiolla. Yhteensä raiteita on tarkoitus rakentaa noin kahdeksan kilometriä. Kiskot kuljetetaan paikalle 18 metrin pätkissä, josta voi aiheuta tilapäistä haittaa liikenteelle. Asennustöitä tehdäänkin liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi myös yötöinä. Yötöistä tiedotetaan alueen asukkaita etukäteen. Radan asennuksen jälkeen kaduilla jatkuvat muut työt kuten radan pintarakenteiden ja muiden kadun osuuksien rakentaminen. Sivu 8 Sivu 6 Sivu 6 Green-screenin edessä kuvattu ja reaaliaikaisesti yleisölle streamattu konsertti yhdistettiin virtuaalitodellisuuteen rakennettuun Helsingin Senaatintorin simulaatioon. Kuva: Zoan Oy. Helsingin ensimmäinen etävappu sujui rauhallisesti H elsingin kaupungin virtuaalinen ja digitaalinen ohjelma vappuna keräsi runsaasti katsojia. Vappuaattona virtuaalista Mantan lakitusta ja JVG:n live-keikkaa seurasi eri kanavista noin 700 000 katsojaa. Myös vappupäivä on sujunut rauhallisesti ja kaupunkilaiset viettävät etävappua kotioloissa, kuten etukäteen oli toivottu. Koronaepidemian takia Helsingin perinteiset vappumenot järjestettiin tänä vuonna uudessa muodossa. Helsingin kaupunki oli yhdessä kumppanien kanssa järjestänyt monipuolisen ohjelmakattauksen, joka oli nautittavissa digitaalisesti ja virtuaalisesti. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat 2,3 prosenttia syys–marraskuussa 2019 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vyöhykeuudistus toi lisää matkustajia joukkoliikenteeseen H SL:n lippujen hinnoittelu uudistettiin 27.4.2019 ja HSLalue jaettiin neljään vyöhykkeeseen A, B, C ja D. Uudistus lisäsi joukkoliikenteellä matkustamista kaikkiaan ja erityisesti Espoon ja Vantaan B-vyöhykkeellä. HSL on selvittänyt useilla kyselytutkimuksilla ja laskenta-aineistoilla, miten vyöhykeuudistus vaikutti ihmisten liikkumiseen. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat 2,3 prosenttia syys– marraskuussa 2019 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Juna-asemilla matkustajia oli 9 prosenttia enemmän, metroasemilla 5 prosenttia ja busseissa 2 prosenttia. HSL-alueen väestönkasvu vuodesta 2018 vuoteen 2019 oli 1,4 prosenttia. Raitiovaunujen matkustajamäärät sen sijaan laskivat 9 prosenttia, mutta lasku johtui Hämeentien remontin poikkeusreiteistä. Lasku ajoittui remontin alkuun maaliskuulle 2019, eikä se jatkunut, kun vyöhykkeet otettiin käyttöön ja ratikkalippu jäi pois käytöstä huhtikuun lopussa. Sivu 9 Sivut 6-7
• 4 Viikot 20-22/2020 • Nro 10 M unkin S eutu Yleisönosasto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 10/2020 Munkan mummon jupinat Kaupoissa nyt väljää, koronan jälkeen pula kaupoista? M uotija urheilukauppa on muiden kaupanalojen kanssa modernin ajan pahimmassa kriisissä. Kauppakeskukset ja keskustojen kadut, jotka nyt ammottavat tyhjyyttään asiakkaista, voivat koronakriisin jälkeen olla tyhjiä myymälöistä. Ilman vaikuttavaa tukea muotija urheilukauppoja tulee kaatumaan vielä pitkään. Muotija urheilukaupalle rahoitusjärjestelyt eivät akuutissa kriisissä ole osoittautuneet juuri lainkaan hyödyllisiksi. Alalla kaivattaisiin nyt suoria tukia vuokrien kattamiseen muiden pohjoismaiden tapaan, sillä ne auttaisivat hädässä nopeimmin. Suoran vuokratuen lisäksi tarvitaan myös jo maksettujen verojen palautusta yrityksille. Muotija urheilukaupat sijaitsevat kaikkein kalleimmilla vuokrapaikoilla. Nämä kalliit vuokrat joudutaan maksamaan vaikkei myyntiä olisikaan. Ennestäänkin vaikeuksissa painivan alan yritysten kassat ovat ohuet. Vararikot näyttävät väistämättömiltä ja tämä tulee heijastumaan koko kaupunkikuvaan, kertoo Muotija urheilukauppa ry. Epidemian aiheuttama kysyntäshokki vaikuttaa muotija urheilukauppaan monia muita kaupan aloja enemmän ja kauemmin, sillä se myy pääosin sesonkituotteita. Myynnin romahdus ei pääty epidemian päättyessä vaan vaikutukset ulottuvat paljon pidempään. Siksi myös avun tulee ulottua huomattavasti epidemian päättymistä kauemmaksi. Nyt hähintään yksi myyntisesonki jää kokonaan väliin. Jo tiedossa olevat lomautukset syövät suomalaisten ostovoimaa rankasti ja vaikuttavat nimenomaan muodin kulutukseen, mikä edelleen heikentää alan yritysten mahdollisuuksia selviytyä. Mikä jatkossa pitää kaupunkikeskustoja vetovoimaisina? Mikä vetää turisteja? Nyt juuri pitää vaikuttaa siihen, että meillä on muotia ja urheilua myyviä kauppoja myös epidemian jälkeen. -j.a. Munkkiniemen Ankkalammikko ihmetyttää ? Olen katsellut tässä menneen ”talven” aikana kävelylenkillä ihmeissäni mitä Munkkiniemessä sijaitsevalle Ankkalammikolle Tammitien ja Saunalahdentien varrella on tapahtunut. Koskaan varmaan aikaisempina vuosina vesi ei ole noussut siinä lyhyessä ajassa niin että sitä isoa lammikkoa ympäröivät kävelytiet ovat jääneet useaksi viikoksi kovasti nousseen vedenpinnan alle. Sitten kun vesi hiljalleen alkoi laskeutua, veden pintaan alkoi tulla kasvustoa joka näyttöä ihan ssmanlaiselta ruohomatolta kuin vieressä oleva nurmikko lammikon ympärillä, ainakin tähän aikaan. Minua huolestuttaa kovasti se että jos ei tunne tuota lammikon paikkaa hyvin, niin pikkulapsille ja mahdollisesti koirillekin (joita nyt ei onneksi kyllä vapaana juurikaan näe Munkkiniemessä), tuo muutos on tehnyt sen vaaralliseksi. Ei ole näkynyt varotuskylttejä lapsille tms. sellaista jonka avulla turvallisuuteen siellä pitäisi kiinnittää huomiota muutoksen johdosta. Pikkupoikia olen nähnyt siinä sohimassa puukepeillä lammen reunoilla, samoin kiipeilemässä puuhun joka siinä lammen reunalla on. Ohikulkija vanhempi mies oli sitä mieltä että pohjavedellä on osuutensa tähän nykyiseen tilanteeseen. Mutta kyllä ihmetystä varmaan herättää tuo muutos mitä muuta se ehkä tuo tullessaan. Kenellä on vastuu turvallisuudesta, ymmärrän kyllä että pikkulasten vanhemmilla, mutta entäpäs jos kävelylle osuukin joku lähikatujen vanhoista (muistihäiriöisistä) asukkaista jotka eivät tajua piilevää vaaraa? Olen ottanut kännykameralla kuvia tässä parin kuukauden sisällä sen jälkeen kun tulva alkoi. ulkoilija Riskiryhmässä ? Niin kauan kuin muistan olen ollut aina jossain riskiryhmässä! Koulussa olin riskiryhmässä saada ehdot jumpassa joka siunaaman vuosi. Lihavana lapsena jumppatuntien aikana yritin aina olla näkymätön. Se oli todellista taiteilua oman elopainon ja opettajan arvioivan katseen välillä. Ainahan minulla oli myös jotain vikaa; vatsa kipeänä kuten tytöillä aina oli, jaloissa vaivoja (olisinpa tiennyt nykyisistä polvi-, ja nilkkaongelmistani silloin – olisin pyörtynyt!), äidiltä kiristettyjä lappuja opettajalle, että flunssaa pukkaa päälle jne. jne. Niistäkin lapuista olisi nykyisin helppoa kirjoittaa vetävä kirja nimellä: Jumppamaikan kiusaaman koulukiusatun tytön kootut selitykset. Se riski loppui aikanaan, mutta ahdistusta, huolta, ja mielikuvitusta siinäkin riskiryhmässä klaaraaminen vaati. Toinen riskiryhmäläinen olin autokoulussa. Ensimmäinen autokoulunopettajani oli varmaankin arvioinut minun taidot ja motiivit autonratissa heikonlaisiksi. Motiivina hän todennäköisesti piti ainoastaan kotikontujen poikiin vaikutuksen tekeminen rattia pyörittäessäni. Niinpä ensimmäinen tunti meni vaihteiden opettelemisessa. Lopussa opettaja laittoi kätensä polveni päälle, veti polvea itseensä päin ja sanoi: tämän on viides vaihde! Ylävitonen lämähti hänen kädelleen alta aikayksikön ja niinpä olin noussut riskiryhmäläisen arvoasteikossa seuraavalle tasolle! Mutta sitten alkoivat todelliset riskiryhmäläisen vaikeudet; pariin kertaan tuli autokoulu käytyä, samoin kirjalliset kokeet. Vasta, kun ymmärsin lukea kirjallisen ruksit ulkoa, alkoivat testit sujua. Niiden sisällöstä en kuitenkaan ymmärtänyt hölkäyksen pöläystä! Onneksi minulle ei käynyt niin kuin eräälle tuttavapariskunnalle, jotka voittivat lotossa päävoiton, ostivat kummallekin auton, mutta eivät päässeet autokoulussa läpi insinööriajosta eivätkä kirjallisista kokeista! Siellä pihalla ne autot ruostuivat käyttämättöminä! Sen pituinen se! Nyt on tämä kolmas riskiryhmä terveyden puolesta. Koulun riskiryhmäläisyys kesti kahdeksan vuotta, autokoulun monine eri kertoineen viisi vuotta, pahoin pelkään, että tämä terveyden riskiryhmäläinen minun kohdallani voi kestää koko loppuelämäni. Riskitasoa kun ei tässä muutamalla lämärillä enää nosteta! Vaan eipä vaivuta epätoivoon. Siksi yritän piristää teitä ja itseäni isoisäni usein kertomalla jutulla: oli kaksi kauppamiestä, jotka myivät kenkiä. Heidän piti lähteä Afrikkaan myyntimatkalle. Niinpä he lähtivät. Heidän piti myös sähköttää esimiehelleen kauppareissun onnistumisista ja tapahtumista. Heistä toinen sähkötti esimiehelleen: TÄMÄ ON IHAN KAUHEA PAIKKA. TÄÄLLÄ EI MYYNTI ONNISTU, KUN KUKAAN EI KÄYTÄ KENKIÄ! Toinen taas sähkötti: TÄÄLLÄ OVAT AIVAN LOISTAVAT MYYNTINÄKYMÄT: KUKAAN EI KÄYTÄ KENKIÄ! Asennoitumisestamme kaikki on kiinni. Mitä siis voimme oppia kaikesta tästä? Olen miettinyt nyt usein vuoden 195758 aasialaista, jonka muistan aika hyvin. Enkä kuitenkaan muista. Sillä maailma ja asioihin suhtautumisen henki silloin oli niin toinen. Asioita ei voi irrottaa siitä kokonaiskuvasta, mikä silloin vallitsi. Herakleitos on tämän saman asian ilmaissut näin: Et voi astua kahdesti samaan jokeen, sillä uudet vedet siinä jo virtaavat! Tosi on! Hyvää kesää kaikille lukijoille! Elina Kuosmanen Vuoden 2020 nuorisoseuraksi Karjalan Nuoret Helsingistä S uomen Nuorisoseurat valitsi vuoden 2020 nuorisoseuraksi 101-vuotiaan nuorisoseura Karjalan Nuoret Helsingistä. Aikanaan Viipurissa perustettu siirtoseura Karjalasta on toiminut 40-luvulta alkaen Helsingissä. Valinnassa nousi kirkkaana esille seuran monipuolinen toiminta. Juhlan kunniaksi tehty ”Poies itsekäs ite” -teos kokosi yhteen kaikki seuran toimijat ja siinä näkyi yhdessä tekemisen riemu. Ilmoittaudu seurakunnan Luontopäiväkerhoon O letko tulevana syksynä muksujen kanssa kotona? Mukava lisä viikko-ohjelmaan on Munkkiniemen seurakunnan järjestämä maksuton Luontopäiväkerho, joka on tarkoitettu yli 2-vuotiaille. Luontopäiväkerhossa leikitään ja lauletaan, opetellaan toimimaan muiden samanikäisten kanssa pienessä ryhmässä, askarrellaan ja luetaan kirjoja sekä tutustutaan tuttuihin Raamatun kertomuksiin. Kerhossa tehdään myös retkiä lähiluontoon ja meren äärelle, tutkitaan ja ihmetellään luonnon monimuotoisuutta. Kerho kokoontuu tiistaina, keskiviikkona ja torstaina kello 9-12. Kahtena kerhopäivänä puuhaillaan pääsääntöisesti sisällä, ja yhtenä päivänä tehdään retkiä ulos. Kerho on maksuton ja alkaa 25.8., jos ilmoittautuneita on vähintään kahdeksan. Ryhmän maksimikoko on 12 lasta. Voit ilmoittautua Luontopäiväkerhoon seurakunnan verkkosivuilla www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi 31. toukokuuta saakka. Lisätietoja saat tarvittaessa Rauna Mannermaalta, rauna.mannermaa@evl.fi.
• 5 Nro 10 • Viikot 20-22/2020 M unkin S eutu Tulevaisuuden saatte tietää kun se on tullut; ennen sitä unohtakaa se. Aiskhylos (525 – 456 eKr.) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta VIIKKO 20 KE 13.5. Kukka, Floora TO 14.5. Tuula PE 15.5. Sonja, Sofia, Sohvi LA 16.5. Essi, Ester, Esteri SU 17.5. Kaatuneitten muistopäivä. Maila, Maisa, Rebekka VIIKKO 21 MA 18.5. Eero, Erkki, Eerika TI 19.5. Emma, Emilia, Milla KE 20.5. Karoliina, Lilja TO 21.5. Helatorstai. Konsta, Kosti PE 22.5. Hemmo, Hemminki LA 23.5. Lyydia, Lyyli SU 24.5. Tuukka, Touko VIIKKO 22 MA 25.5. Urpo TI 26.5. Minna, Vilma, Miina KE 27.5. Ritva TO 28.5. Alma PE 29.5. Oliver, Olivia, Oiva LA 30.5. Pasi SU 31.5. Helluntaipäivä. Hela, Helga VIIKKO 23 MA 1.6. Teemu, Nikodemus TI 2.6. Venla Kirja-arvostelu ”Byggalta Paasiin” – HTY 1884 – 2019 B ygga, Työvis, Paasi, Graniittilinna ja Juttutupa. Siinä mahtava kappale Suomen historiaa, työväenliikkeen historiaa, aivan lähellä, Hakaniemessä. Tätä ainutlaatuista historiaa valottaa erinomaisesti nuoren (s. 1984) historioitsija Sakari Siltalan kirja ” Talo ja Torni, Helsingin Työväenyhdistys 18842019” (Siltala 2019, 280 s) . Erilaisia juhlateoksia yhdistyksistä ja rakennuksista on aikojen saatossa julkaistu satoja ellei tuhansia, usein aika tylsiä, kaikkia kehuvia ja kiitteleviä. Tämä Siltalan kirja on aivan eri maata, tässä ei kiiltokuvia maalailla! Työväenliikkeen järjestöelämän koko kaamea raadollisuus tulee kirjan sivuilla eteemme, kuitenkin asiallisesti tosiasioiden nojalla. Siltalan etu kirjoittajana on se ettei hänellä ole mitään omakohtaisia rasitteita suhteessa kirjoituksen kohteisiiin. Vankkaa historiaa Siltala jakaa Työväenyhdistyksen yli 130-vuotisen taipaleen kirjassaan sulavasti kolmeen ajanjaksoon ”Työväen linna 1884-1984”, ”Liikkeen talo vai liiketalo 1984-1995”, ”Paasitorni nousee 1995 -2019. Siltala esittää erittäin hyvin historian sadan vuoden pikakurssin Työväentalon kannalta, Lenin kävi kylässä, lapualaiset nauloineen myös. Tanssittiin, ryypättiin, juhlittiin, nyrkkeiltiin, laulettiin, pelattiin biljardia ja puhuttiin aatteesta ja aatteen vierestä. Oltiin tovereita kuin veljet keskenään. Sata vuotta. Sitten aika alkoi muuttua, myös työväenliike. Nämä muutoksen vuosikymmenet 1980-luvulta tähän päivään ovat Siltalan kirjan tuomaa uutta historiaa. Ei aina kunniaksi työväenliikkeelle, ei HTY:lle eikä SDP:lle. ”Ulos uloslyöjä” Kirja ”Talo ja torni” on välillä kuin jännityskertomus HTY:n talon hallinnasta käydyistä puoluetoverien keskinäisistä kamppailuista, tosi likaisista peleistä ja menetelmistä. Tästä törkymenettely-yrityksestä vahva kuvaus on HTY:n toimitusjohtaja Esko Häsän, uloslyöjä ammatiltaan, uloslyönti HTY:n toimitusjohtajapaikaltaan. Kaiken takana on nainen, laulavat Matti ja Teppo, niin oli myös tässä ”uloslyönnissä”. Toimitusjohtajan kakkosnainen Marja-Leena Lehtimäki kärkkyi Häsän paikkaa, Merita-pankin nainen Eija Airisto ryhtyi rahoittajana tukemaan naisen vehkeilyjä Häsää vastaan ja HTY:n hallitustakin johti nainen Sirkka-Liisa Vehviläinen. Hallituksessa ”asiantuntija” Juhani Helenius ja Veikko Vermilä olivat uloslyöjää uloslyömässä … Kunnon dekkareissa on usein onnellinen loppu. Häsä ei eronnutkaan, uloslyöjä piti pintansa, mutta helppoa se ei ollut. Ymmärtää hyvin, että kelpo toveri Häsä lähti eläkkeelle heti kuin laki salli. Hänen ”uloslyöjänsä” jäivät hoitamaan yhdistystä kuin eivät koskaan olisi mitään puuhanneetkaan! Ravintolat ja kongressit Kirja kuvaa yksityiskohtaisesti HTY:n jatkuvia talousvaikeuksia, miljoonavelkoja. Millä pitää komea talo pystyssä? Valtavan kokoinen. Ratkaisuja haettiin. Oma pankki Merita petti, Handelsbanken tuli apuun. Häsän jälkeen johtoon tuli Jorma Bergholm ja hänen jälkeensä Osku Pajamäki. Vanhasta työväenliikkeen toiminnasta, tuottamattomasta, tuli pian päästä eroon. Häsä aloitti ”puhdistukset”, Bergholm ja Pajamäki ovat jatkaneet. Kiitosta ei juurikaan ole tullut. Uutta rakennettu, velkaa on miljoonia mutta ”Bygga, Työvis, Paasi, Graniittilinna, Juttutupa ovat kuin ovatkin pystyssä siinä kuin itse Helsingin Työväenyhdistyskin. Upea saavutus! Upea on myös poliittiselta anniltaan Sakari Siltalan ”Talo ja torni” teos. Opiksi ja ojennukseksi. Pekka Hurme Joh. 17:6-10 Ps. 98:1-9 ? ”Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa; olen kahden maan kansalainen.” on kirjoittanut Kaija Pispa. Pekka Simojoki on kirjoittanut ”Jalat pidän mullassa maailman. Katseellani taivasta tavoitan. Tiedän minne matkaani tehdä saan. Olen kansalainen kahden maan.” Pispan sanoin elämän vaellus on välillä vaivaista, on fyysisiä tai henkisiä vaivoja, asioita, jotka kuluttavat ja vaikuttavat hyvinvointiimme. Joskus elämä voi myös tuntua kovin toivottomalta. Ei tiedä miten ongelmien vyyhti avautuisi tai mihin suuntaan jatkaa elämäänsä, jos on jonkinlaisessa taitekohdassa. Jalat ovat Simojoen sanoin kiinni mullassa maailman ja omat mielen päällä pyörivät ajatukset liittyvät usein kovin maallisiin asioihin, on kyse ihmissuhteista, talousasioista, työurasta, opiskelupaikan päättämisestä, sairauksista. Eivätkä ne ole vähäpätöisiä tai turhia asioita. Meidän tehtävämme on elää ihmisen elämää maan päällä. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että on toivo. On tärkeää jaksaa toivoa, tavoitella katseellaan taivasta ja muistaa mikä on meidän elämämme matkan päämäärä. Olemme kahden maan kansalaisia ja nyt olemme maallisessa maassa ja edessä on matka kohti toista maatamme, taivaan kotia. Sitä kuinka kauan meistä kullakin matka sinne kestää, ei tiedä kukaan meistä. Kuitenkin kaikessa mitä täällä teemme ja mitä täällä kohtaamme, meillä on mukana toivo. Toivon meille antaa Jumalan sanan kuuleminen ja usko siihen, että Jeesus on Jumalan lähettämä. Luottamus siihen, että Pyhä Henki toimii edelleen keskuudessamme herättämällä uskon Jumalaan ja mahdollistaa taivaan kansalaisina elämisen maailmassa. Toivo auttaa jaksamaan, toivo herättää syyn juhlia ja riemuita ja ylistää. Olkaamme siunattuja ja pysyköön toivo mukanamme vahvana kaikissa elämämme tilanteissa. Tuula Anttila Kirjoittaja on nuorten kuuntelija, pöytälaatikkorunoilija ja sosionomi YAMK-diakoni Seurasaaren juhannusvalkeat peruuntuu H allituksen linjauksen mukaisesi kansainvälisesti tunnetuinta ja pitkäikäisintä tapahtumaa Seurasaaren juhannusvalkeita ei tänä vuonna järjestetä. Myös osa muista tilaisuuksista jäänee toteutumatta. Covid-19-pandemian aikana Seurasaarisäätiö joutuu valmistautumaan tulevan kesän haasteisiin toisin kuin aikaisemmin. Elävän kulttuuriperinnön esittely eri muodoissaan on keskeisin osa Seurasaarisäätiön toimintaa. Tapahtumat Seurasaaressa tuovat Helsingin kesään tuulahduksen suomalaisista perinteistä, mutta nyt vastuullisena tapahtumajärjestäjänä haluamme rajata tilaisuuksien järjestämistä ja taata omalta osaltamme yleisön, esiintyjien ja työntekijöiden turvallisuuden. – Seurasaari on ollut yksi helsinkiläisten suosima juhannuksen viettopaikka jo yli sadan vuoden ajan. Nostalgiaa ja satoja vuosia vanhoja perinteitä tihkuva Seurasaaren kokkojuhla kokoaa yhä tuhansittain eri-ikäistä väkeä ympäri maailmaa yhteen. Poikkeuksellinen virustilanne ja organisaatiomme rajalliset resurssit asettavat meidät nyt uuden eteen. Teemme silti voitavamme tuottaaksemme iloa Seurasaaren kävijöille, kertoo Seurasaarisäätiön toiminnanjohtaja Aila Nieminen. Poikkeustilanteen muuttuessa kerromme lisää some-kanavillamme ja verkkosivuillamme. Juhannuspäivän messu Munkkiniemen kirkossa J uhannuspäivän messu Munkkiniemen kirkossa on avoin seurakuntalaisille. Koronaepidemian vuoksi jumalanpalvelukset on toimitettu toistaiseksi ilman paikalla olevia seurakuntalaisia. Piispojen tiistaina 5.5. tekemä linjaus kuitenkin mahdollistaa jumalanpalvelusten avaamisen kesäkuun alusta lähtien. Munkkivuoren alttarialueen kunnostuksen vuoksi kesäkuun jumalanpalveluksia ei vielä avata seurakuntalaiVirasto: Raumantie 3. Palvelemme puhelimitse p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Voit halutessasi varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Jumalanpalvelukset Tilaisuudet toimitetaan toistaiseksi ilman paikalla olevia seurakuntalaisia ja lähetetään verkossa: www.facebook.com/ munkkiniemenseurakunta ja www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi. Seuraa myös Facebookissa: Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet Sunnuntaikirkot klo 11. Su 17.5. Glad, Valtonen. Su 24.5, Frilander, Lamminen. Muuta Munkkivuoren kirkko auki su klo 12–14. Diakoniapäivystys, Mia Salmio p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä 09 2340 5158, Heidi Karvinen 09 2340 5138. Päivystävä pappi 09 2340 5102 päivittäin klo 9–21. Keskusteluapua lapsiperheille: Leena Eronen 09 2340 5102. Suvivirsitempaus 24.5., seuraa ilmoittelua. Myllypuron kampusalueen yhteyteen uusi kielilukio sille. Poikkeuksena on juhannuspäivän messu Munkkiniemen kirkossa. Siihen voi osallistua korkeintaan 50 henkilöä. Muut kesäkuun jumalanpalvelukset lähetetään edelleen verkossa, ja niitä voi seurata seurakunnan verkkosivuilla www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi tai Facebook-sivuilla www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta. Heinäkuussa messut pidetään Munkkiniemen kirkossa kello 11, ja paikalla voi olla korkeintaan 50 henkilöä. Piispojen linjauksessa tähdennettiin, että kaikissa kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan muissa tilaisuuksissa noudatetaan 50 hengen kokoontumisrajoitusta. Ohjeistuksessa painotetaan myös, että osanottajien turvallisuus tulee varmistaa huolehtimalla muun muassa turvaetäisyyksistä ja antamalla ohjeita hygieniasta. H elsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Vartiokylän alueella asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa lukiorakennuksen rakentamisen Myllypuron keskustaan kampusalueen yhteyteen. Helsingin Medialukion peruskorjaukseen hyväksyttiin lähes miljoonan euron korotus. Kielija aikuisopetukseen tarkoitettu rakennus tulee sijaitsemaan lähellä Myllypuron metroasemaa ja muutoinkin hyvien liikenneyhteyksien tuntumassa. Kaavaratkaisun kustannukset ovat 32 miljoonaa euroa ja sisältävät uudisrakennuksen rakentamiskustannukset. Alueen aikaisemmasta käyttötarkoituksesta johtuva ja mahdollisesti pilaantunut maaperä on kunnostettava, mutta siitä aiheutuvat kustannukset kohdistuvat alueella olleelle toimijalle. Helsingin kaupunki omistaa suunnittelualueen maan. Alueella on tällä hetkellä huoltoasema sekä suojametsänä hoidettu kapea puistoalue. Huoltoasematontin maanvuokrasopimus päättyy kuluvana vuonna elokuussa ja yritykset joutuvat poistumaan alueelta. Kaupunginkanslian elinkeino-osasto on tarjonnut yrityksille tukeaan tilanteen johdosta. Helsingin Medialukion peruskorjaushankesuunnitelmaan hyväksyttiin lähes miljoonan euron korotus. Tapanilassa sijaitsevan lukion peruskorjauksen kokonaiskustannukset nousevat hieman yli 10 miljoonaan euroon. Hankesuunnitelma koskee rakennuksen julkisivun ja vesikaton uusimista sekä ilmanvaihdon muutostöitä. Rakentamisen aikana on tavanomaisten muutostöiden lisäksi ilmaantunut muutostarpeita, joita ei oltu sisällytetty alkuperäiseen hankesuunnitelmaan. Rakenteista paljastui rakennustöiden edetessä myös enemmän haitta-aineita, kuin mitä haitta-aineselvityksessä oli tullut esiin.
• 6 Viikot 20-22/2020 • Nro 10 M unkin S eutu Koronarajoitusten vaiheittainen purkaminen alkaa Helsingissä Museokortti 5-vuotias, kansa rakastui Helsingin ensimmäinen etävappu sujui rauhallisesti Vappuaaton virtuaalista ohjelmaa, Havis Amandan patsaan lakitusta ja rap-duo JVG:n keikkaa, seurasi noin 700 000 katsojaa. Kuva: Zoan Oy. Jatkoa sivulta 3 K irjastojen lainaustoiminta avataan erityisjärjestelyin mahdollisimman pian, jo ennen kesäkuun alkua. Kokonaan kirjastot kuitenkin avataan vasta kesäkuun alussa, jolloin toimintansa saavat avata myös esimerkiksi museot, teatterit, kulttuuritalot, harrastustilat ja -paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Kaupungin ulkourheilupaikat avataan kokoontumisrajoitukset huomioiden jo 14. toukokuuta alkaen. Kilpailutoiminnan avaamisen mahdollistavista erityisjärjestelyistä odotetaan tarkentavaa valtion ohjeistusta. Kaikissa kohteissa tullaan noudattamaan erityisjärjestelyitä, joilla taataan mahdollisimman turvalliset olosuhteet. Alueellisesti rajattujen ulkotilojen, kuten esimerkiksi huvipuistojen, eläintarhojen ja elokuvateattereiden osalta turvallisuus varmistetaan asiakasmäärien rajaamisen, turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen keinoin valmisteilla olevan valtion ohjeistuksen perusteella. Ravintoloiden kesäkuun alussa tapahtuvaan asteittaiseen avaamiseen liittyvästä erityislainsäädännöstä tarvitaan tarkempia tietoja mahdollisimman pian, erityisesti mikäli ne edellyttävät toimenpiteitä kunnan viranomaisilta. Rajat ylittävän työmatkaliikenteen ja vapaa-ajanmatkustuksen osalta tullaan harkitsemaan satamatarkastusten mahdollista uudelleenkäynnistämistä. Tapahtumajärjestämisen osalta kaupunki noudattaa hallituksen linjausta, joka on voimassa heinäkuun loppuun asti. Yleisötapahtumia ei toistaiseksi järjestetä. Elokuu on suurtapahtumien osalta Helsingissä pääkuukausi ja se jäi edelleen linjaamatta valtion toimesta. Yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja, jonka vuoksi kaupungin hoivayksiköissä suunnitellaan uusia käytäntöjä turvallisten sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa palataan lähiopetukseen hallituksen linjauksen ja ohjeiden mukaisesti 14. toukokuuta lukien. Etäopetus siis päättyy samalla. Koulujen iltapäivätoiminta jatkuu entiseen tapaan. Koulujen toteuttamaa kerhotoimintaa ei kuitenkaan järjestetä toukokuun viimeisillä viikoilla. Lisäksi kaupunki valmistelee järjestämisvastuullaan olevan toisen asteen koulutuksen opetusmuotoja hallituksen suosituksen mukaisesti siten, että etäopetusta jatketaan lukukauden loppuun asti. Tämä mahdollistaa myös toisen asteen oppilaitosten tilojen mahdollisen hyödyntämisen perusopetuksessa. Asiasta pyritään linjaamaan vielä tällä viikolla. Päiväkotimaksujen korona-aikaan liittyvä hyvitys puolestaan päättyy 13. toukokuuta. Lukuisia erityisjärjestelyjä On mahdollista, että opetusta tullaan perusopetuksessa porrastamaan. Opetusryhmät pidetään erillään koulupäivän ajan. Tämä edellyttää muun muassa lisätilojen löytämistä, jotta opetus pystytään järjestämään väljemmin. Lisäksi henkilöstö tulee toimimaan mahdollisuuksien mukaan saman lapsiryhmän kanssa ja välttämään siirtymistä yksiköstä toiseen. Järjestelyt vaativat kaupungilta lisähenkilöstöä ja muita resursseja. Tilankäytössä noudatetaan opetusja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita, mutta asia vaatii paljon niin kaupunkitasoista kuin koulukohtaistakin pohdintaa. Riittävän väljyyden takaamiseksi selvitetään mahdollisuuksia opetuksen porrastamiseen ja otetaan käyttöön mahdollisia lisätiloja opetuksen järjestämiseksi. Tässä huomioidaan vapaana olevat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tilat ja käytetään mahdollisuuksien mukaan kulttuurija vapaa-ajan toimialan sekä muiden toimijoiden tiloja. Kouluruokailu järjestetään oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Lähiopetukseen palattaessa noutoruokaa ei enää järjestetä perusopetuksessa. Opetuksessa näiden kahden viimeisen kouluviikon lähtökohtana on panostaa erityisesti oppilaiden hyvinvointiin, yhteisöllisyyteen ja oppimisessa laaja-alaisiin taitoihin. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaisiin, joilla on syrjäytymisen riski, joita on ollut vaikea tavoittaa etäopetuksen aikana, joiden opinnoissa eteneminen on hidastunut, jotka ovat putoamassa opinnoista, joilla on runsaasti poissaoloja sekä oppilaisiin, joilla on tehostetun tai erityisen tuen päätös. Oppilashuollon kuraattorit ja psykologit ovat myös käytettävissä ja pyrkimys on saada kouluterveydenhoitajienkin palvelut avattua. Mahdollisissa poissaoloissa noudatetaan jatkossakin koulun normaaleja käytänteitä. Oppilaan ei pidä tulla kouluun, jos hänellä on mitään sairauteen viittaavia oireita. Jos oppilas sairastuu koulupäivän aikana, hänet siirretään välittömästi aikuisen kanssa erilliseen tilaan odottamaan huoltajaa. Huippu-urheilijoille erityislupa harjoitteluun liikuntapaikoilla Huippu-urheilijat pääsevät treenaamaan esimerkiksi Liikuntamyllyssä erityisluvalla. Kuva: Sofie Jokinen K orona-tilanteen pitkittyessä ja sisäliikuntapaikkojen ollessa suljettuina, Helsingin kaupunki on päättänyt varmistaa huippu-urheilijoille harjoittelumahdollisuuksia. Päätöksessä on huomioitu erityisesti niitä lajeja, jotka tarvitsevat erityisolosuhteita eikä korvaavia tiloja löydy esimerkiksi yksityiseltä sektorilta. Taitoluistelun, naisten jääkiekon,telinevoimistelun, uimahypyn, painin, sulkapallon ja koripallon olympiakomitean tukiurheilijoilla ja maajoukkueurheilijoilla valmentajineen on mahdollisuus käyttää Jääkenttäsäätiön hallinnoimaa Salmisaaren jäähallia, Urheiluhallit Oy:n Mäkelänrinteen Uintikeskusta sekä Helsingin kaupungin Liikuntamyllyä ja Ruskeasuon liikuntahallia harjoitteluun. Harjoittelussa tulee noudattaa voimassa olevia rajoituksia, joihin urheilijat ja valmentajat sitoutuvat. Kokonaisuutta koordinoi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhea. Harjoitteluun ovat oikeutettuja vain esitetyn nimilistan mukaiset henkilöt. Sisäänpääsyn valvomisesta vastaa liikuntapaikkojen henkilökunta. Aiemmin eräille Olympiakomitean tukiurheilijoille ja maajoukkueurheilijoille myönnettiin harjoitteluoikeus Mäkelänrinteen Uintikeskukseen ja Liikuntamyllyyn. Lajit ja urheilijat valittiin Tokion olympialaisten perusteella. Kaikki harjoittelu on tapahtunut valvotusti pienryhmissä ja valmentajien vastuulla. Kokonaisuutta on koordinoinut Urhea. V appuaaton aloittanut virtuaalinen Havis Amandan patsaan lakitus sekä sitä seurannut rap-duo JVG:n keikka Virtuaalisessa Helsingissä keräsi ennätysmäärän katsojia, lähes 700 000. Suoraa lähetystä seurattiin yli 460 000 eri päätelaitteelta. Yhdeltä päätelaitteelta lähetystä arvioidaan katselleen vähintään 1,5 ihmistä. Lisäksi konserttia näytettiin suorana myös MTV:n uutisissa, mikä nosti yleisömäärän hetkellisesti parhaimmillaan yli miljoonaan katsojaan. Kyseessä on näin ollen kaikkien aikojen suurin internetissä järjestetty tapahtuma Suomessa. Myös Helsingin muu digitaalinen ohjelma vappuaattona sai runsaasti yleisöä. Esimerkiksi a cappella -yhtye Club for Fiven konserttia Savoy-teatterissa seurasi kaikkiaan noin 17 500 katsojaa. – Helsingin vappu on sujunut rauhallisesti näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa. On ollut upea nähdä, kuinka monipuolista, virtuaalista ja digitaalista ohjelmaa sekä yksittäiset kaupunkilaiset että monet tahot ovat järjestäneet. Vaikka vietimme vappua erikseen, vapun yhteisöllinen ja iloinen tunnelma välittyi niin sosiaalisessa mediassa kuin virtuaalitodellisuudessakin. Kiitos jokaiselle etävapun viettäjälle sekä niille lukuisille tahoille, jotka tämän kokemuksen mahdollistivat, toteaa pormestari Jan Vapaavuori. – Tämä oli meille kaikille erilainen vappu, jolloin Museokortista on viidessä vuodessa tullut koko kansan tuntema hittituote. Kuva: Ella Karttunen Vuonna 2019 museokäyntejä tehtiin Museoviraston alustavan tilaston mukaan huimat 7,6 miljoonaa. Museokortin käyttöönoton jälkeen uusi ennätys on tehty joka vuosi. Kuva: Ella Karttunen Jatkoa sivulta 3 V iidessä vuodessa on tapahtunut paljon. Museot ovat rikkoneet kaikkien aikojen kävijäennätyksensä neljänä peräkkäisenä vuotena. Toukokuussa 2015 Museokortilla pääsi 180 museoon. Nyt kohteita on yli 300 ja verkosto ulottuu Ahvenanmaalta Inariin. Yli 300 000 suomalaista on lähtenyt vuoden mittaiselle kulttuurimatkalle. Museokortilla on maksettu jo 4,5 miljoonaa museokäyntiä. Samalla museoille on tuloutettu yli 30 miljoonaa euroa. – Eniten iloitsemme kaikista teistä, jotka olette innostuneet museoiden upeista sisällöistä uudella tavalla, kertoo Museokortin kehitysjohtaja Seppo Honkanen. Museoiden yhteenlasketut pääsymaksutulot, eli kertalippuja Museokortti-tulot yhteensä ovat kasvaneet 71 prosenttia ja museoiden kokonaiskävijämäärä 41 prosenttia. – Hyvin perustein voidaan puhua Museokortti-ilmiöstä. Koska muut ovat innostuneet museoista, ilmiöön halutaan osallistua. Monelle Museokortin omistamisesta on muodostunut jo elämäntapa.
• 7 Nro 10 • Viikot 20-22/2020 M unkin S eutu OSTAMME ASUNTOJA info@asuntorahaksi.fi 044 978 9779 www.asuntorahaksi.fi AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi Tule kuuntelemaan maksuttomia luentojamme riippuvuuksista sekä niiden hoidosta. Luennot löydät kotisivujemme Luentokalenterista. PÄIHDEKLINIKKA • päihderiippuvuus • peliriippuvuus • jatkokuntoutus TYÖELÄMÄPALVELUT • koulutukset • työnohjaukset • työhyvinvointipalvelut HYVINVOINTIPALVELUT • läheisten hoidot • Ravinto & Mieli www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Vappuaaton virtuaalista ohjelmaa, Havis Amandan patsaan lakitusta ja rap-duo JVG:n keikkaa, seurasi noin 700 000 katsojaa. Kuva: Zoan Oy. emme voineet kerääntyä tuttujen vappuperinteiden ääreen, Mantan lakitukseen tai Kaivopuiston piknikille. Helsingin kaupunki halusi kuitenkin tuoda vapputunnelmaa ja iloa etävapun viettoon kotona, ja on hienoa, että kaupunkilaiset ottivat etävapun omakseen, eikä suurempia kokoontumisia kaupungilla ole ollut. Helsingin poliisi tiedotti vapun vieton sujuneen poikkeuksellisen rauhallisesti. Vappuaattona Kauppatorilla tai Esplanadilla ei ollut väkijoukkoja. Myös vappupäivä on ollut rauhallinen, eikä Helsingin Ullanlinnanmäelle tai Kaivopuistoon ollut kokoontunut piknik-seurueita. Helsinkiin ehdotetaan parempia viherja virkistysyhteyksiä Helsinki haluaa vahvistaa laajaa, helposti saavutettavaa ja yhtenäistä puistojen ja kaupunkiluonnon verkostoa. S uunnitelmissa on viherja kulttuuriympäristöjen kokonaisuus, joka tarjoaisi Helsingissä liikkuville entistä parempia virkistysyhteyksiä, luontoja kulttuurihistoriallisia kohokohtia sekä monipuolisempia palveluita niin mantereella kuin saaristossa. Tämä kokonaisuus nimettäisiin Helsingin kaupunkipuistoksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi puistojen suunnitteluun ja hoitoon Helsingissä tullaan panostamaan aiempaakin määrätietoisemmin. Resursseja kohdennetaan virkistysalueiden palvelujen ja reitistön parantamiseen esimerkiksi Helsingin rantoja kiertävään rantaraittiin ja muihin Helsingin poikittaisiin viheryhteyksiin. Tärkeää on, että virkistysalueille pääsee helposti asuinalueilta. Jo tänä vuonna ruvetaan tekemään Helsingille omaa kulttuuriympäristöohjelmaa. Selvitys kansallisesta kaupunkipuistosta valmistui syksyllä 2019 Ajatus Helsingin omasta toimintavasta kehittyi samalla, kun kaupunki selvitti edellytyksiä kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Kansallisilla kaupunkipuistoilla tarkoitetaan laajoja aluekokonaisuuksia, joihin kuuluu arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä, puistoja ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä luontoalueita. Kansallisen kaupunkipuiston statusta voi hakea kaupunki ja sen myöntämisestä päättää ympäristöministeriö. Kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia Helsinkiin selvitettiin valtuustoaloitteen myötä. Myös Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike on aktiivisesti ajanut kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. – Liike on käyttänyt aikaa ja osaamistaan selvitystyöhön muun muassa olemalla mukana selvitystä tekevässä, muutoin kaupungin asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä, kiittelee kaupunkitilaja maisemasuunnittelupäällikkö Jussi Luomanen. – Selvää on, että virkistysalueilla on suuri merkitys helsinkiläisten hyvinvoinnille. Monet ovat huolissaan virkistysalueiden pysyvyydestä tiivistyvässä kaupungissa. Samalla kun kaupunki kasvaa, helsinkiläisille on tärkeää, että luontoja kulttuuriarvoista huolehditaan. Niiden pitäisi parantuakin, sillä helsinkiläisiä ja Helsingissä vierailevia on koko ajan enemmän, sanoo Luomanen. Laajaan viherverkostoon Kansallista kaupunkipuistoa koskeneessa selvityksessä tarkasteltiin neljän vaihtoehtoisen rajauksen ja toimintatavan vaikutuksia luonto-, maisemaja kulttuuriympäristöön, maankäytön suunnitteluun, talouteen sekä ihmisten arkeen. Kaupunkitaloudellisista vaikutuksista tilattiin erillinen selvitys. Tarkastelun osana järjestettiin sidosryhmille useita työpajoja, ja helsinkiläiset pystyivät osallistumaan valmisteluun yleisötilaisuuksien, verkkokeskustelun ja verkkokyselyn kautta. Millainen olisi Helsingin kansallinen kaupunkipuisto -kyselyyn osallistui noin 1400vastaajaa. He merkitsivät koko kaupungin alueelle erilaisen tekemisen tai kokemisen paikkoja, jotka ilmentävät helsinkiläisyyttä. Selvityksestä käy ilmi, että Helsingissä olisi maankäyttöja rakennuslain vaatimat edellytykset kansallisen kaupunkipuiston perustamiselle. Selvityksen perusteella kansallisen kaupunkipuiston statuksesta ei kuitenkaan olisi Helsingille selkeää etua. Lisäksi kaupunki on jo turvannut luontoja kulttuurikohteet omilla päätöksillään. Helsingissä on jo satoja eri tavalla suojeltuja alueita, lähes 5 000 suojeltua rakennusta ja 50 luonnonsuojelualuetta. Luonnonsuojelualueiden määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa. Selvityksen mukaan eniten kehitettävää on siinä, että erilaiset suojeluarvot muodostaisivat yhtenäisen ja jatkuvan kokonaisuuden ja eri toimijoilla olisi samansuuntaiset tavoitteet. Tämä ehdotettu Helsingin kaupunkipuistoa koskeva toimintatapa kattaisi rajatun alueen sijasta koko Helsingin alueen. Lähtökohdat kehittämiselle ovat hyvät, sillä Helsingin viherverkosto kattaa reilun kolmanneksen kaupungin maapinta-alasta, ja viime vuosina Helsinki on panostanut etenkin lähisaariston avaamiseen virkistyskäyttöön. Ehdotettu toimintatapa tukisi parhaiten myös Helsingin kaupunkistrategian toteuttamista. Tarkoitus on, että Helsinki aloittaa Helsingin kaupunkipuistoksi kutsutun vaihtoehdon suunnittelun ja toteuttamisen vuonna 2021. Kaupunkiympäristölautakunnalle tehdyn esityksen mukaan kansallisen kaupunkipuiston selvittämistä ei ole tarkoituksenmukaista enää jatkaa. Kruunuvuorenranta. Kuva: Lauri Rotko.
• 8 Viikot 20-22/2020 • Nro 10 M unkin S eutu Niemenmäestä Tarvoon Munkan kuvia 60-luvulta, osa 7 P ohjois-Munkkiniemi tai Munkkivuori rakennettiin metsäalueelle varsin rivakkaan tahtiin 60-luvun taitteessa. Heti vanavedessä, 60-luvun alussa, syntyi myös Munkkiniemenmäen tai Niemenmäen pienempi asuinalue. Tässä tapauksessa mäki kohoaa korkeammalle kuin vuori. Olisikin ehkä loogisempaa, että nykyistä Munkkivuorta kutsuttaisiin Niemenmäeksi ja vice versa. Mutta nimetty mikä nimetty. Vuosina 1965-69 rakennetusta vakuutusyhtiö Pohjolan toimistokolossista tuli jämerä lisuke Munkinseudun maisemiin. Juuri parhaillaan kolossin viereen tehdään uusia asuintaloja. Talin kartaKalastus oli yhä elinkeinona Tarvon saaressa 60-luvun puolivälissä. Pyykin kuivatusta Talissa 1965. Melkein muuttumatonta Munkkaa: Laajalahden aukio vuonna 1967. Suur-Talouskaupan nurkalla 1967. Lehmusrivistöjen toisella puolella vielä hieman keskeneräinen uudisrakennus osoitteessa Munkkiniemen puistotie 20. Munkkiniemen puistotien lehmukset eivät olleet vielä talonkorkuisia 60-luvulla. ? Laajalta näyttää Pohjolan toimitalon työmaa vuoden 1966 lopulla. Toimistorakennus olikin valmistuessaan koko maan suurin. Luuvaniementie 3:n talonmies työssään 1965. Talo oli valmistunut edellisenä vuonna. ? Upouuden asuinalueen pieni liikekeskus, Niemenmäentie 2. non ympäristössä sijaitsee Suomen vanhin täysimittainen golfkenttä. Kavereidensa tavoin veljeni toimi siellä aikanaan mailapoikana (”caddie”). Munkkiniemen läntisin uloke on Tarvon saaressa, jonka pitkät kalastajaperinteet vetelivät jo viimeisiään 60-luvulla. Seuraavassa osassa, joka on juttusarjan viimeinen, kuvat kertovat leikistä, pelistä ja nuoruudesta. Teksti: Veli-Pekka Salminen Kuvat: Kai Wickström
• 9 Nro 10 • Viikot 20-22/2020 M unkin S eutu Josa Jäntti Juniorihallitus rankaisee liian kauan senioreita motto: asenteet heittävät kuperkeikkaa eli ”ongelmajäte” nyt avainasemassa ? Viimeisten viidentoista vuoden aikana on ollut kovin yleistä todeta asenteissa vanhemmista ikäluokista puhuttaessa mm. seuraavaa: Vanhat ikäluokat ovat kuin ongelmajätettä, joka aiheuttaa turhia kuluja ja monenlaisia muita ongelmia. Siksi työeläkkeitä saavien elintasoa ei ole haluttu parantaa samassa suhteessa kuin yleinen elintaso nousee taitettua indeksiä käyttämällä ei edes pienellä osalla rahastojen sijoitustuotoista? Ei vaikka työeläkelaki on näin edellyttänyt vuodesta 1962 alkaen. TELAN toimitusjohtajaa (Siimes) lainatakseni, jos työeläkkeitä korotettaisiin indeksiä muuttamalla, niin ”eläkeläiset söisivät lastenlastensa pöydistä”. Samaa mantraa ovat toistaneet työeläkeyhtiöiden hallituksissa korkeita kokouspalkkioita nautiskelevat ay johtajat ” barrikaadin” molemmilta puolilta myös EK. Työmarkkinajärjestöjen nuorisojärjestöt (AKAVA, SAK, STTK jne) ovat esittäneet jopa työeläkkeiden alentamista. Koko 15 vuoden aikana on koetettu rakentaa mm. edellä mainittujen instuutioiden avustuksella vastakkainasettelua jopa ”eläkesotaa” sukupolvien välille. Koko ajan viimeiset vuodet on hoettu ahneet työeläkeläiset! Voin kertoa SAK:n pj :lle, joka toivoi juuri kansalaisten käyvän ahkerasti nyt ostoksilla BKT:a nostaakseen, että työeläkeindeksiä muuttamalla (50/50 eli puoliväli indeksiksi) saataisiin melkoiset elvyttävät vaikutukset kansantalouteemme mm. lisää verotuloja + alv ja uusia työpaikkoja. Kaikki vain pienen osan rahastojen sijoitustuotoista ottamalla. Nyt yli 70 vuotiaat ovat jälleen avainasemassa Koko ajan vanhempia ikäluokkia on pidetty kaikkien muiden kestettävänä kestävyysvajeena. Samoin ekonomistien kaavan mukaan huonon huoltosuhteen rakentajiksi suorastaan elätetttävien joukkoon kuuluviksi alle 15 vuotiaiden tapaan. Nyt jopa päättäjien taholta toivotaan, että nuoremmmat ikäpolvet kävisivät seniorien puolesta kaupoissa ostamassa heille ruokaa. Jaksan uskoa, että näitä nuoria on todella olemassa kuten medioissa kerrotaan! Ministerien ja kansanedustajien (ennen vaaleja) juhlapuheissa sensijaan on aina muistettu kiittää ja ylistää näitä vanhempia sukupolvia hyvinvointimaamme eli maailman onnellisimman maan rakentajiksi mutta vain puhuneet. Nyt olemme jälleen palanneet tärkeäksi ikäryhmäksi ja kaikki haluavat meidän elävän. Kuka uskoisi, että vuonna 1940 ja sitä ennen syntyneet ovat jälleen avainryhmä maamme historiasssa. Esimerkkinä tästä ovat ”suuret ikäluokat” (1945 -50 synt. = ”ETK:n ennustetun eläkepommin aiheuttajat”) ja muut sodista ja niiden seurauksista selvinneet! Siksi yli 70 vuotiailta tarvitaan jälleen kerran ongelman ratkaisijaksi. Heidän pakotetaan muuttamaan nyt sanontaa -”kotini on linnani kotini on vankilani”. Uhkaavatko mummot ja vaarit tottelemattomina muita? Nyt heidät yht`äkkiä onkin pidettävä hengissä! Ilmeisesti myös siksi, että he eivät olekaan mitään huoltosuhteen mukaan elätettäviä, vaan maksavat veroa jopa n. 10 % enemmän kuin vastaavasta palkkatulosta. Kovin nuorista kansalaisista muodostetun hallituksen ministerit eivät voi ymmärtää, että kaikki yli 70 vuotiaat eivät ole homogeenista joukkoa. Heidän mielestään iän määrä on laatua tärkeämpi!? Pitkän avioliiton nykyisin kansalaisten keskuudessa yhä harvinaisempaa eläneet aviopuolisot eivät halua menettää yhteisistä vähenevistä vuosistaan enää kuukauttakaan. On aika todeta, että he ovat tähän mennessä ”totelleet” tapansa mukaan maamme hallitusta! Kuten sotavuosina (naiset ja jopa lapset) osallistumalla pakkotöihin halkometsässä tai heinänkorjuussa varsinaisesta siviiliammatistaan huolimatta miehet olivat rintamalla. On todella perustuslain vastaista rankaista jotakin kansanryhmää pakkotilanteessakaan iän perusteella liian kauan. Tri Jylhä sanoi YLE/ tv A studiossa (4.4.20) osuvasti, että määrä ei korvaa laatua elämisessäkään. Hän totesi esimerkkinä, että tietyissä miesikäryhmissä tapahtuu tilastojen mukaan muita ikäluokkia enemmän väkivaltarikoksia. Pitäisikö ko.ikäryhmään kuuluvat nuoret miehet asettaa ulkonaliikkumiskieltoon? Onko jonkin ministeriön virkamiehellä salkussaan tietoa: kirjastosssa, postisssa, parturissa ja kampaamoissa käyvät kansalaiset levittävät yhteensä enemmän koronaviruksia enemmän kuin yli 70 -vuotiaat, mutta se on salaista tietoa? Uskaltaako Hallitus silloin myöntää, että niissä asioiminen on viruksen leviämisen kannalta yhteensä todennäköisempää kuin ko. ikäluokkien ihmisten tapaamisessa, mutta silti nyt sallittua? Tämä oli vain teoriaa! Kehoitan silti kaikkia yli 70-vuotiaita todella vielä harkitsemaan ulos menemistä ja mieluimmin pysymään kotona. Jos tarvitsee apua ei pidä ujostella pyytää sitä. Tämän päivän ”talvisodan henkeä” on, että me kaikki kansalaiset tottelelemme jälleen valtiovallan antamia määräyksiä ja rajoituksia unohtamatta ”maalaisjärkeä”! Autamme jat tuemme toisiamme. Nyt kuitenkin ilman pakkotyövelvollisuutta kuten esim. sotien aikana! Asenteiden kuperkeikka Nyt halutaan pitää juuri tämä ”ongelmajäte” (yli 70 vuotiaat, johon itsekin kuulun) liian kauan ulkona yhteiskunnasta hyllyttämällä heidät koteihinsa. Ei lainkaan ajatella yksinäisiä kotiin jääviä todellisuudessa eikä siihen liitttyviä monia negatiivisia mm. mielenterveydellisiä seurauksia. Kotona olevien seniorien ei pitäisi olla enää lainkaan yksinään kotioloissa ilman kontakteja! Nyt puhutaan päinvastoin kuin tähän saakka puhuttu vanhemmista ikäluokista ja eläkeläisistä positiivisesti! Mitään heidän elintasoaan parantavia muutoksia, jotka noudattavat muiden kansalaisryhmien elintason parannuksia (esim. työeläkeindeksin muuttamista), ei ole kuitenkaan haluttu soveltaa ja toteuttaa vieläkään työeläkeläisten kohdalla. Taitetun indeksin perusteellaa tapahtuvaa köyhtymistä lain perusteella ei haluta muuttaa siirtymällä puoliväli indeksiin (50/50). Uskon, että koronaviruksen laannuttua ei näitä työeläkkeitä ja verotusta koskevia epäoikeudenmulaisuuksia korjata, vaan ne taas unohdetaan. Toisin sanoen pelkään todella, että taitettua indeksiä ei muuteta, vaan työeläkeläisten köyhdyttämistä lain perusteella jatketaan tulevien eläkelästenkin kohdalla! Katso allaoleva kuvio. Voiko jokin taho päättäjistä väittää, että työeläkeläiset eivät köyhdy sitä enemmän taitetulla indeksillä, mitä kauemmin ovat eläkkeellä? Juuri nyt työeläkkeelle jäävät saavat aluksi sen lähes 60 % palkastaan, mutta taitettu indksin ansiosta eläkeläisten elintaso laskee vuosien myötä myös tulevaisuudessa. Työeläkelain tarkoitus oli ja on edelleen, että ” elintason on eläkkeellä säilyttäväkohtuullisena”! (kuvio Paavo J) Vyöhykeuudistus toi lisää matkustajia joukkoliikenteeseen Jatkoa sivulta 3 M annerheimintien linjoihin 4(T) ja 10 remontti ei vaikuttanut, ja nousijamäärät jopa kasvoivat syys– helmikuussa 2019–2020 vuoden takaiseen verrattuna. – Vyöhykeuudistus vaikuttaa ensimmäisen vuoden perusteella onnistuneelta ratkaisulta, joka on lisännyt joukkoliikenteen suosiota seudulla, toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. – Lisäksi noin neljännes seudun asukkaista sanoo kyselytutkimuksessamme, että on tehnyt vyöhykeuudistuksen vuoksi aiempaa enemmän joukkoliikennematkoja kuntarajojen yli. Tämä oli uudistuksen yksi keskeinen tavoite: vastata asukkaiden liikkumistarpeisiin ja poistaa korkea hintakynnys kuntarajoilta. Matkustajamäärät kasvoivat suhteellisesti eniten Espoon B-vyöhykkeen metroja juna-asemilla, joilla kasvu oli vuoden 2019 syys–marraskuussa 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös Helsingin A-vyöhykkeen juna-asemilla kasvua oli 15 prosenttia. Vantaan B-vyöhykkeen juna-asemilla matkustajamäärät nousivat 13 prosenttia ja busseissa 12 prosenttia. Espoon ja Vantaan B-vyöhykkeen asukkaat arvioivat itse kyselytutkimuksissa lisänneensä joukkoliikenteen käyttöä vyöhykeuudistuksen jälkeen. He myös sanoivat, että ovat vähentäneet henkilöauton käyttöä. He ovat myös tyytyväisimpiä uuteen vyöhykehinnoitteluun. Aja B-vyöhykkeellä asuvat ovat kokonaisuudessaan tyytyväisimpiä HSL:n joukkoliikenteeseen: heistä noin 90 prosenttia sanoo olevansa tyytyväinen. Espoon C-vyöhykkeellä nousijamäärät eivät ole juurikaan muuttuneet vyöhykeuudistuksen jälkeen, mutta asukkaat itse arvioivat vähentäneensä joukkoliikenteen käyttöä. Vantaan C-vyöhykkeellä juna-asemien matkustajamäärät nousivat 8 prosenttia. ABC-, BCD-, CDja ABCD-lippujen hintoja laskettiin vuoden 2020 alussa, mikä on voinut parantaa tilannetta, mutta näitä muutoksia ei ole tässä tarkastelussa vielä huomioitu. Luvuissa eivät myöskään näy koronapandemian rajut vaikutukset viimeisen reilun kuukauden ajalta: HSL:n lipputulot ja matkustajamäärät ovat pudonneet yli 70 prosenttia. Normaalissa tilanteessa HSL:n liikenteessä tehdään noin miljoona matkaa arkipäivässä. Nyt matkojen määrä on pudonnut 300 000:een. Koronavappuna kuultiin senioritähden musiikkia parvekkeelta Sää suosi ja ihmiset jäivät kuuntelemaan Munkkiniemenrannassa Juhani Rautiainen lauloi parvekkeelta vapunpäivänä Munkkiniemenrannassa. M unkkiniemenrannassa asuu senioritähti 2000 sekä Olavi Virta -laulukilpailun voittaja, Juhani Rautiainen. Hän on 70 vuotta, ja joutui vappuna olemaan karanteenissa vaimonsa Annikki Rautiaisen kanssa. He päättivät kuitenkin ilahduttaa naapurustoa ja muita ohikulkijoita vapunpäivänä, jolloin Juhani laittoi lauluksi kello 12 omalta parvekkeeltaan Munkkiniemenrannassa. Sää suosi päivää, aurinkoi paistoi täydeltä terältä, musiikki kuullosti hienolta, ihmiset nauttivat. – Se oli sellainen ex temporee esitys naapureiden ja ohikulkijoiden iloksi, Juhani naurahtaa. – Ihan mukavasti ihmiset jäivät kuuntelemaan musiikkia. Klarinetti ja saksofoni soivat hienosti, Risto Salmi saksofonissa, Timo Laitinen klarinetti. Naapurit ja ohikulkijat kuulivat hienoa musiikkia ja kokoontuivat laulajan parvekkeen eteen Munkkiniemenrannassa.
• 10 Viikot 20-22/2020 • Nro 10 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Äitienpäivän kuvataide ? Helsinki Contemporaryn ja Artek Helsingin yhteistyö jatkuu, kun gallerian taiteilijoiden teoksia ripustetaan jälkimmäisen myymälän näyteikkunaan Keskuskatu 1. Heidi Lampeniuksen maalaukset avaavat viikoilla 18-19, minkä jälkeen teokset vaihtuvat. Venäjän avantgarden keskushamo Natalia Goncharova tunnetaan Venäjän avantgarde-taiteen keskushahmona, joka inspiroi niin Venäjän kuin Länsi-Euroopan kokeellisia taiteilijoita. Esille on saatu laajasti taiteilijan teoksia 1900-luvun neljältä ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Ateneumin taidemuseon, Kaivokatu 2, kolmannessa kerroksessa. Se jatkaa taidemuseon työtä taiteilijanaisten esiin nostamiseksi. Taiteilija julistautui venäläisen avantgarden johtohahmoksi jo ennen muita, sittemmin tunnetuksi nousseita taiteilijakollegoitaan Kazimir Malevichia, Marc Chagallia tai Wassily Kandinskyä, järjestämällä valtavan yksityisnäyttelyn Moskovaan vuonna 1913. Hän muutti 1916 Ranskaan ja tuli avainhenkilöksi Pariisin kuohuvassa taidekentässä. Taiteellista tuotantoa innoittivat niin kansantaide kuin uskonnolliset ikonit. Useimmat teokset nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa. Vartalo maalauksen työkaluna Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee viiden taiteilijansa maalauksia ja grafiikkaa Kevätsalongissaan. Keskipolven kuvataiteilija Panu Ruotsalon akryyli kankaalle -maalauksissa muiden teemojen ohella, kauneus ja ihmisten kohtaaminen ovat esillä. – Olen käyttänyt ihmisvartaloa kuvaamaan jotain siitä herkkyydestä, mistä jokainen aikuisikään ehtinyt on todennäköisesti tietoinen. Abstraktiona, jollaiseksi itseni yhä koen. Käytän vartaloa ikään kuin työkaluna, johon elävänä olentona minulla on hyvinkin kiinteä suhde. Taidekoulu Maan kasvatti sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksi taiteessa ihmisen kuvaaminen on ollut t niin suuressa osassa: – Saatuani viimeisenkin näyttelytyöni valmiiksi, havahduin siihen, että olen maalannut melko kauniita asioita. Olen tehnyt sen tietynlaisella lempeydellä itseäni ja katsojaa, sekä kuvattavaa aihetta kohtaan. Taide on tunne Minna Räsänen on helsinkiläinen kuvataitelija, joka on hankkinut jo nuoruusvuosinaan taiteen perustiedot ja -taidot. Hän on ollut taiteen tekijä koko ikänsä, mutta käynyt jo kokeneena tekijänä kaksivuotisen taidekoulutuksen Helsingin aikuisopistossa. Hän on käsitellyt veden heijastuksia jo usean vuoden ajan. – Tapani käsitellä aihetta uusissa teoksissani yllätti itsenikin ja vei minut täysin mukanaan. Tutun aiheen ja näinkin uuden näkökulman kontrasti oli todella inspiroivaa. Galleria G12, Annankatu 16, on esitellyt Räsäsen teoksia usein. Hänen mielestään taidetta, olipa se mitä tahansa, ei tarvitse ymmärtää. – Taide on tunne. Hienoa että tuntee! Huonoin vaihtoehto on että ei tunne mitään. Taiteilija ei etsi aiheita, vaan ne löytävät hänet. – Ovat yllättäneetkin, se on hieno tunne. Toivon ja uskon että niin tapahtuu tulevaisuudessakin. Hiljaisuuden maalaajalla lasiaiheita Galerie Forsblomilla, Yrjönkatu 22, on joka viikko puolentusinaa kuvataiteilijaa verkkoesittelyssä. Susanne Gottberg tunnetaan hiljaisuuden maalarina, jonka teoksissa läsnäoleva ja poissaoleva usein nousevat keskiöön. Puulevylle ja kankaalle maalatuissa teoksissa nähdään hienovaraisesti kuvattuja esineitä ja huonekaluja, kuten kodin tekstiilejä ja pintoja. Hän luo mielikuvan tilasta maalauksen ulkopuolella keskittymällä yksityiskohtiin ja rajaamalla kuvaamiansa aiheita. Viime vuosien lasiaihemaalauksissa, jotka olivat Taidehallissa, toistuu Gottbergille tavanomainen tilallisuuden tarkastelu lasien heijastuksien kautta: juomalasin pinnalle muodostuva heijastus jatkaa tilaa maalauksen ulkopuolelle. Lasin läpinäkyvyys tuo maalauksiin myös uuden tilallisen ulottuvuuden ja laseja nähdään usein useita päällekkäisiä samassa maalauksessa. Vangitsen jokaisen huokauksen Valokuvataiteen museossa, Tallberginkatu 2, ”Unfold” -näyttely esitteli kymmenen valokuvataiteilijaa Aalto-yliopiston maisteriohjelmasta. Tiiviissä vuorovaikutuksessa syntyneen näyttelyn lähtökohta on empatiassa: halussa tarkastella ja pyrkiä ymmärtämään maailmaa erilaisista näkökulmista. Valokuva rakentaa nykyhetkeä, mahdollistaa erilaisia tulevaisuuksia ja tuo horisontin lähelle. Ruotsissa syntynyt Nora Sayyad asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on empaattinen tarinankertoja ja luennoitsija, jonka keinoina on kokeellinen valokuvaus ja video. Hän yhdistää usein taiteellista ja dokumentaarista lähestymistapaa. Huhtikuulla hän kirjaa blogissaan epävarmuuden ajan: – minä vangitsen jokaisen huokauksen, jonka / voin saada kiinni, / mutta silti mietin, voisimmeko / enää saada kiinni toisiamme / vai ohitimmeko sen sijaan… Luottamus intuition voimaan Taiteilija Luiza Lehtinen on armenialainen, Georgiassa syntynyt, mutta asunut ja työskennellyt Suomessa kymmenen vuotta. Hän maalaa alkoholilla ja musteella kankaalle puhdaslinjaisia ja esteettisiä teoksia. – Alkoholimusteen avulla voi luoda todella uniikkeja teoksia, mutta musteita on hankala hallita paperilla ja vielä hankalampi kankaalla. Lisäksi olen valokuvannut, tehnyt lasimaalauksia, piirtänyt ja maalannut. Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4-6, esittelee tätä intuitiivista ja ekspressiivistä kuvataiteilijaa Takeaway -yhteisnäyttelyssä. – Minua inspiroi ja kiinnostaa tunteet ja alitajunnan vaikutus. Hän ei halua nimetä teoksiaan erityisesti, jottei nimi rajoita katsojien mielikuvitusta. – Ne ovat vain numeroituja heijastuksia. Digiloikka virtuaalinäyttelyn maailmaan Maaria Märkälän teoksissa on voimakas ajan ja paikan läsnäolo. Ne eivät eristäydy muotokokeiluiksi, vaan kertovat nähdystä ja tulkitsevat koettua. ”Travelling with Maaria Märkälä” näyttely Galleria A2:ssa, Kasarmikatu 28 A 2, on myös gallerian digiloikka ajassamme. Se täyttää aikaa positiivisilla mielikuvilla ja muistoilla. Osa öljy kankaalle -töistä on tuttuja ”Forbidden Paintings” -sarjassa 2017-19 ja viimeksi niitä oli esillä Galleria Rikhardissa. Näyttelyssä vilahtelevat juhlat Brasilian öisessä Favelassa, sekä eksymiset miljoonakaupungeissa päivin ja öin. Korona-ajan taidenäyttelyssä pääsee huikeisiin seikkailuihin maailman ääriin Berliini – Pariisi – Kööpenhamina – Rio de Janeiro. Katsoja etenee lattiamerkkejä pitkin, ja taiteilija kertoo matkaoppaana teoksesta. Komein taidematka virtuaalisesti. Lempeästi maalaten raskaitakin muistoja Galleria Foggan, Lauttasaarentie 6, Elämää peilaten –näyttely koostuu kuuden kuvataiteilijan maalauksista, joiden aiheena on jokaisen taiteilijan omat elämänkokemukset. Lasitaiteilija Pia Kianteen teoksia nähdään kuusimetristen ikkunoiden edessä olevilla tasoilla. Joona Ijäs tekee sekatekniikalla kankaalle. Hän valokuvasi vuosia, mutta lähestyy maalaamalla samaa asiaa. – Työn hetki on vapaa menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Helsinkiläinen taidehistorioitsija, itseoppinut taiteilija Susanna Sääskilahti tekee akryyli kankaalle töitä, kuten ”Valo yötä pidempi”. Hän on osallistunut Itä-Helsingin taideseuran juhlanäyttelyihin. Teoksissa hän hakee taiteellisen ilmaisun suhdetta läpi elettyyn elämään. – Maalaaminen on ollut hyvä matka, jossa yhdistin ilmaisuuni lempeästi maalaten raskaita muistoja. Olen maalannut teokseni rauhassa, hengittäen. Teksti: Risto Kolanen Venäläisen Natalia Goncharovan näyttelyssä on hänen modernistinen Pukuluonnoksia balettiin Sadko (1915) Ateneumissa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Minna Räsänen ja Piste viiva pinta -teoksensa Galleria G12:sta. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Susanne Gottberg on esillä Galerie Forsblomin verkkotarjonnassa. Tässä hän on ison Objekti -teoksensa alla Taidehallissa 2019. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Maaria Märkälä on esillä hienossa virtuaalinäyttelyssä Galleria A2:ssa, tässä Didn´t promise You a Rosegarden Galleria Rikhardissa. Kuva: Raimo Granberg. Taidehistorioitsija ja itseoppinut taiteilija Susanna Sääskilahti sekä teoksensa Kaverit (oik.) ja Outo kevät Galleria Foggassa. Kuva: Raimo Granberg. Abstraktikko Panu Ruotsalo ja Who Are You Who Are Next to Me -teoksensa Galleria Brondassa. Kuva: Raimo Granberg.
• 11 Nro 10 • Viikot 20-22/2020 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 M unkin S eutu ILMESTYMISAIKATAULU Seuraava MunkinSeutu ilmestyy VIIKOLLA 23 – aineistot ke 27.5. mennessä. MunkinSeudun Kesälehti ilmestyy VIIKOLLA 25 – aineistot ke 10.6. mennessä. M unkin S eutu 70 vuotta täyttäneiden kategorinen eristäminen on epäinhimillistä Puheenvuoro ? Suuri kiitos koronaepidemian taittumisesta kuuluu Suomalaisille, jotka ovat tarkasti noudattaneet rajoituksia ja suosituksia. Poikkeustilan vallitessa maan hallitukselle on annettu suuri valta päättää rajoitustoimista. Valta tuo myös vastuun sekä vahvan velvollisuuden kuunnella asiantuntijoita sekä kansalaisia. Erityisen tärkeää on terveysnäkökohtien ja talousnäkökohtien lisäksi ottaa huomioon sosiaaliset vaikutukset ja inhimillisyys. Kun hallitus esittää rajoituksien purkua, ei voi olla niin, että yhden ihmisryhmän eristämistä muista ihmisistä jatketaan ilman mitään lisätoimia. Yli 70-vuotiaat ovat eläneet eristyksissä maaliskuun puolivälistä lähtien. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen pitävän fyysistä etäisyyttä muihin ihmisiin. Mitään uutta toimea ei ollut luvassa. Näin ei voi jatkaa. Olemme eduskunnassa Kokoomuksen voimin vaatineet lisätoimia ja tähän on moni muu ryhmä yhtynyt. Epidemian edetessä on välttämätöntä tehdä toimia eristyksissä olleiden ihmisten elämän tilanteen helpottamiseksi. Kategorisesti kodin seinien sisälle suljetuttujen yli 70 vuotiaiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien ihmisten kohteluun ja suosituksiin tarvitaan inhimillisyyttä. Tarvitaan viisautta ymmärtää, että lähempänä 900 000 ihmisen elämät ovat hyvin erilaisia ja siksi suosituksissakin on tämä otettava huomioon. On myös enemmän luotettava ihmisten omaan harkintaan. On tehtävä toimia ja suosituksia, että riskiryhmään kuuluvat voivat turvallisesti liikkua myös kodin ulkopuolella. Turvavälien pitämiseen julkisilla paikoilla on saatava vielä lisäryhtiä. Tarvitaan toimia, jotta ihmiset voisivat elää oman näköistä elämää. Korona ei saa erottaa puolisoita toisistaan. Läheisiä on voitava tavata. Tähän tarvitaan suojavarusteita. Yleisillä paikoilla käytetyt ns. kansanmaskit ovat keino suojata riskiryhmiä. Suositus maskien käyttöön joukkoliikenteessä, kaupoissa, ja lähikontakteissa olisi inhimillisempi tapa suojata riskiryhmiä kuin eristää ihmiset kokonaan yksin neljän seinän sisälle. Olenkin vahvasti kritisoinut hallituksen päätöstä tehdä kasvomaskien käytön merkityksestä julkisilla paikoilla kirjallisuuskatsausta kesäkuun loppuun saakka. Tietoa on jo olemassa. Useat asiantuntijat ovat samoin todenneet, maskien käytöstä on lukuisia lääketieteellisiä julkaisuja. Hallituksen viivyttelyä on mahdoton ymmärtää. Hallituksen on tehtävä ripeästi päätökset millaisia suojaimia julkisilla paikoilla käytettäisiin. Tämä tieto on välttämätön, jotta saamme kotimaisen tuotannon käyntiin. Suojaimista on suuri pula myös terveydenhuollon ammattilaisilla. Viivyttely päätöksissä johtaa entistä suurempaan suojainpulaan. Hoivakotien tilanne vaatii erityisiä toimia. Rajoituksista on jo ehditty huolestua. Suomen lähija perushoitajia edustavan ammattiliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola on ilmaissut vanhusten telkeämisen huoneisiin olevan epäinhimillistä muistisairaille ja eettisesti raskasta myös hoitajille. Olen vahvasti samaa mieltä. Hoivakotien tilanne on vakava. Ikäihmisten sulkeminen ahtaisiin tiloihin ei ole inhimillistä ja tuottaa monenlaisia ongelmia. Liikkumaan täytyy päästä, varsinkin kesällä kun sisälämpötilat alkavat huoneistoissa kohoamaan. Hoivakoteihin on viipymättä annettava suositukset kuntoutuksen, ulkona liikkumisen ja läheisten tapaamisten mahdollistamiseksi. Myös riittävien terveyspalveluiden turvallinen käyttö kaikille on turvattava. Tämäkin edellyttää tarkempia ohjeita vastaanotoille ja henkilöstölle suojavarusteet suojaamaan potilaiden terveyttä. Yksinäisyys ja liikkumattomuus koronakriisin salakavalat vaarat Valmistelimme hallituksen työn tueksi ja vauhdittamiseksi 20 keinoa 70 vuotta täyttäneiden ja riskiryhmään kuuluvien arjen, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi koronakriisissä ja sen jälkeen. Pääviesti oli se, että Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja tämä on olennaista hallituksen ottaa rajoitustoimissa ja suosituksissa huomioon. Voit seurata eduskunnan tapahtumia ja työtäni kansanedustajana vastaanottamalla eduskuntaterveiseni, joissa kerron ajankohtaisista politiikan kuulumisista. Kirjeen voit tilata lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja terveiset ovat aina tervetulleita. Ne ovat tärkeitä. Pidetään yhteyttä. Voimia vaativissa poikkeusoloissa elämiseen. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Puulajien vaihtelu tuo puhtaimman kaupunki-ilman Valtuuston yleisölehteri suljettuna heinäkuun loppuun H elsingin kaupunginhallitus päätti 4.5. kokouksessaan kaupunginvaltuuston yleisölehterin sulkemisesta 31.7.2020 saakka. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi esityksen osallistuvan budjetoinnin toimintaperiaatteista ja reunaehdoista kaudelle 2020–2021. Koronaepidemiatilanteen vuoksi ja fyysisten kokoontumisten minimoimiseksi kaupunginvaltuuston istuntosalin yleisölehteri suljetaan 31.7.2020 saakka. Päätös perustuu kuntalakiin 1.5.2020 tulleeseen muutokseen, jonka mukaan kunnan toimielinten julkista kokousta voi seurata vain sähköisesti kunnanhallituksen päätöksessään osoittamalla tavalla heinäkuun loppuun saakka. Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata sähköisesti Helsinki-kanavalla osoitteessa helsinkikanava. fi. Helsinki-kanava on ollut jo ennen epidemiatilannetta pääasiallinen kanava kokousten seuraamiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen osallistuvan budjetoinnin toimintaperiaatteista ja reunaehdoista kaudelle 2020–2021 sekä merkitsi tiedoksi selvityksen osallistuvan budjetoinnin toimeenpanosta 20180–2019. Päätöksen mukaan osallistuvan budjetoinnin toteutusaika kasvaa kahteen vuoteen ja samalla myös käytössä oleva määräraha kaksinkertaistuu aiemmasta 4,4 miljoonasta eurosta 8,8 miljoonaan euroon. H elsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskuksen (INAR) tutkimuksessa mallinnettiin, kuinka erilaiset katupuuvaihtoehdot ja niiden sijoittelu vaikuttavat ilman laatuun katutasolla. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, Helsingin kaupungin sekä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Parhaaksi osoittautui vaihtoehto, jossa katukuilun keskellä oli rivi korkeampaa lehmusta ja sivuilla rivit matalampaa ruotsinpihlajaa. – Ilma oli tällöin viidenneksen puhtaampi kuin epäsuotuisimmassa vaihtoehdossa eli jos istutuksena olisi ollut neljä tasakorkuista puuriviä, tutkimusryhmän vetäjä, apulaisprofessori Leena Järvi toteaa. Järvi pitää eroa yllättävän suurena. Yllättävänä voi pitää myös sitä, että reunimmaisten puiden alle sijoitetuilla, metrin korkuisilla pensasriveillä ei havaittu käytännön merkitystä jalkakäytävien ilmanlaatuun. Puut estävät katua tuulettumasta Ilmansaasteisiin kuolee Suomessa vuosittain satoja ihmisiä, joten pienhiukkasten pitoisuuksien vähentämisellä on merkitystä. Helsingin kaupunki suunnittelee parhaillaan uusia kaupunkibulevardeja Vihdinja Tuusulanväylien alkupäihin. Puhtainta katukuilun ilma olisi täysin ilman puita. Katupuut heikentävät tuulen nopeutta ja hidastavat näin liikenteen päästöjen tuulettumista pois katukuilusta. Puuttomuus ei kuitenkaan ole realistinen suunnitteluvaihtoehto, sillä kasvillisuus on välttämätöntä muun muassa viihtyisyyden vuoksi. Tutkituissa vaihtoehdoissa puurivien määrä vaihteli kahdesta neljään. Neljän puurivin vaihtoehto oli neljä metriä leveämpi ja kahden puurivin vaihtoehto neljä metriä kapeampi kuin kolmen puurivin, kaupunkisuunnittelun lainalaisuuksien mukaan. Kolmen puurivin vaihtoehdossa kokeiltiin myös puiden alla olevien pensasrivien sekä eri puulajien vaikutusta. Hiukkasten koollakin on merkitystä Hiukkasten kiinnittyminen kasvillisuuteen kyllä vähentää ilman hiukkaspitoisuutta, mutta vaikutus on pienempi kuin tuulen hidastamisesta eli katukuilun tuulettumisesta aiheutuva pitoisuuden lisäys. Aivan pienimmät pienhiukkaset kiinnittyvät kasvillisuuteen suurempia pienhiukkasia enemmän. Siksi puiden lisääminen ei lisännyt pienimpien pienhiukkasten määrää ilmassa niin paljon kuin isompien. Kun tasamittaisia puita lisättiin kolme riviä, lisääntyi alle 10 mikrometriä olevien pienhiukkasten pitoisuus 88 %, ja alle 2,5 mikrometriä olevien pienhiukkasten pitoisuuskin 42 % verrattuna täysin puuttomaan katukuiluun. Puhtaimman ilman vaihtoehto eli kolme riviä eripituisia puita lisäsi alle 10 mikrometriä olevien pienhiukkasten pitoisuutta 75 % ja alle 2,5 mikrometriä olevien pienhiukkasten pitoisuutta 35 %. Tutkimuksessa käytettiin ilmanlaadun mallintamiseen tarkoitettua huipputason PALM-mallia, jolla voidaan simuloida ilmanlaadun jakaumia hyvin pienellä resoluutiolla eli tarkasti. Mallinnukset toteutettiin CSC:n supertietokoneella. Tavalliselta pöytätietokoneelta kunkin vaihtoehdon laskemiseen olisi kulunut noin vuosi, kaikki tuulen suunnat ja puuvaihtoehdot huomioiden noin 12 vuotta. Supertietokoneelta tähän kului vain noin 14 vuorokautta. Kuinka kaupunkibulevardin puusto vaikuttaa ilman pienhiukkasten pitoisuuksiin? Helsingin yliopiston mallinnuksessa selvisi, että puhtainta ilma oli katutasolla silloin, kun bulevardille sijoitetaan kolmeen riviin eripituisia puita.
• 12 Viikot 20-22/2020 • Nro 10 M unkin S eutu Jonkun pitää muuttaa nytkin. Voit vuokrata itsellesi asunnon poistumatta kotoa. Tai jos omistat sijoitusasunnon, voit hankkia vuokralaisen sohvalla istuen. Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 www.asuntohakemus.fi www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Päätimme, ettemme anna valmiuslain tehdä sitä mahdottomaksi. Loimme palvelun, joka toimii täysin etänä.