Tilaa maksuton palvelukartoitus
Kotisiivous | Kotipalvelu | Hoiva-ja sairaanhoito
010 3277 100 | www.domedi.fi
MunkinSeutu
2015 - Viikot 38-39
Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti
46. vuosikerta - Nro 17
Asiakkaamme ovat arvioineet
kiinteistövälittäjämme ja kaikilla
on nyt tähtiluokitus. Tutustu
osaamiseemme ja valitse välittäjäsi
juuri oikein perustein.
Oikeita ihmisiä asuntoasioihin.
Täydenpalvelun
vuokrausta
www.maijahertzbaumann.com
Nyt käytössä myös EtsiväPalvelu!
Juho Elevaara 041-537 6065
Tuula Suuntala
041-537 6062
041-537 6079
Asunnon myynti-, vuokraus- ja asuntosijoituspalvelut.
www.takio.com Gyldénintie 9, 00200 Helsinki 020 741 7878
www.AsuntosijoittajanABC..
Kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min Matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min
Kaikki kotitalouksien
siivouspalvelut!
?Lakeuden Emännät siivoaa
satojen vuosien
kokemuksella isäntien iloksi.?
Palveluihimme
kuuluu mm:
? viikkosiivoukset
? ikkunoiden pesut
? syyssiivoukset
? suursiivoukset
? muuttosiivoukset
? muita emäntien
kotitaloushommia
Ilmainen
arviointikäynti.
010 281 2600
Ota yhteyttä
tai lähetä tarjouspyyntö info@fennicahouse.fi
ja mainitse tiedot siivouskohteesta.
Otamme yhteyttä viipymättä!
Tulossa ensiesittelyyn!
Ulla Niinivaara, LVV
041-537 6061 Tommi Leminen, LKV, LVV
Tulossa ensiesittelyyn!
Maija Hertz-Baumann
Kiinteistönvälittäjä LKV, Partner
040 680 7700, maija.hertz-baumann@huom.fi
KT Helsinki, Lauttasaari
25m2
1h+kk+kh Taloyhtiön omistama vuonna 2012-2013
täysin peruskorjattu yksiö, jonka kph remontoitu
2015 LVI saneerauksen yhteydessä. Asunto on nyt
vuokrattu. Vuokrasopimus irtisanottu päättymään
31.1.2016. Asunnon suuri ikkuna avautuu taloyhtiön
pihan puolelle. Osakepääoman korotus, ostaja ei
maksa varainsiirtoveroa! Mh. 148.000? (F)
Katajaharjuntie 6
Huom! | Suomen Asuntopalvelut Oy
KT Espoo, Soukka
91m2
4h+k+lasitettup. Kaunis esteetön merimaisema
avautuu kodin etelänpuoleisista ikkunoista ja
lasitetulta parvekkeelta. Toimiva koti perheelle
pienin ylellisyyksin (mm. poreamme). Taloyhtiö
on omalla suurella puistomaisella tontilla. Helppoa
arkea luonnon lähellä!
Mh. 237.000? (E)
Kaskilaaksontie 4
Valimotie 17, 00380 Helsinki
Minnesota-mallista avohoitoa
päihde-, läheis- ja ruokaaineriippuvuuksiin.
Sopii hyvin myös
työelämässä oleville.
Kirjamme Viimeinen pisara
-toipumisen avaimet, nyt myös
äänikirjana. Osta tai tilaa:
A
Ohjaus: Anu Hälvä
Koreogafia: Kirsi Kannas
Lavastus: Jari Jalonen
Maskeeraus: Johanna Suominen
HELSINKI, Savoy-teatteri
Su 18.10. klo 14 ja 19
Myynnissä: Lippupalvelu.fi, Savoy-teatterin lipunmyynti
LIPUT 42 e (Ryhmät: 37 e)
OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä):
ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/Anttila
www.operart.fi
TARINALLISET JOULUKONSERTIT ENTISAJAN HOLLYWOOD-TUNNELMISSA
VIIHTEELLISEN AMERIKKALAISEN JOULUMUSIIKIN SIIVITTÄMÄNÄ.
FRANZ LEHARIN OPERETTI
MiljART
o.
Lohjan operettikuoro,
Kuoron johto: Maija Anttila
Ylioppilaskunnan Soittajat,
Kapellimestari: Mikk Murdvee
SAVOY-TEATTERI, HELSINKI
Su 29.11. klo 15 ? Su 13.12. klo 15
Liput: Lippupalvelu alk. 45,50 ?
Jyrki Anttila,
Emilia Vesalainen-Pellas,
Ville Salonen,
Tiina Vahevaara,
Jouni Kokora/Jukka Romu
& Pirjo Vainio
Lohjan operettikuoro,
Kuoron johto: Maija Anttila
Ylioppilaskunnan Soittajat,
Kapellimestari: Mikk Murdvee
Ohjaus: Anu Hälvä
Koreogafia: Kirsi Kannas
Lavastus: Jari Jalonen
Maskeeraus: Johanna Suominen
HELSINKI, Savoy-teatteri
Baritoni
Riku Pelo Sopraano Mari Palo Tenori Jyrki Anttila
Käsikirjoitus ja ohjaus: Juulia Tapola, Jussi Tapola. Koreografia ja tanssijat: Mira Ollila ja
Juntaro Coste. 12-henkinen orkesteri Tuomas Törmin johdolla.
Lavastus ja pukusuunnittelu: Taina Relander, pukujen toteutus Stadin aikuisopisto.
OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä) 42 ?/37 ??
www.operart.fi, ryhmamyynti@operart.fi,
050 559 6773/J.Anttila
Su 18.10. klo 14 ja 19
Myynnissä: Lippupalvelu.fi, Savoy-teatterin lipunmyynti
LIPUT 42 e (Ryhmät: 37 e)
OperArt ryhmämyynti (min. 10 hlöä):
ryhmamyynti@operart.fi, 050 559 6773/Anttila
www.operart.fi
Pidätämme oikeuden muutoksiin.
ila ja
Jyrki Anttila,
Emilia Vesalainen-Pellas,
Ville Salonen,
Tiina Vahevaara,
Jouni Kokora/Jukka Romu
& Pirjo Vainio
Pidätämme oikeuden muutoksiin.
tila
FRANZ LEHARIN OPERETTI
Nro 17 ? Viikot 38-39
MiljART
MunkinSeutu
2
Viikot 38-39
MunkinSeutu
46. vuosikerta ? nro 17
Ajankohtaista
Meilahden
pyöräturmaristeyksestä
tulossa
turvallisempi
Kuva: Hetu Saarinen
Munkkiniemen entinen seurakuntatalo sai uuden tehtävän
??Munkkiniemen entinen seurakuntatalo muuttuu turvapaikan
hakijoiden kodiksi. Sopimuksen
talon käytöstä tähän tarkoitukseen ovat tehneet Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistötoimi
ja kaupunki. ??Turvapaikan hakijat ovat pääosin n. 80 iraki-
laista nuorta miestä. Koska he
asettuvat taloon pidempiaikaisesti asumaan, heille ei järjestetä samanlaista päivittäistä ruuan
jakelua ja siihen liittyviä talkootehtäviä kuin hätämajoituksessa. ??Munkkiniemen seurakunta tukee taloon muuttavia tässä
heidän elämänvaiheessaan. Välittömästi tarvitsemme vapaaehtoisia päivystystehtäviin 24/7.
Lähipäivinä tarkentuu, millaista
tavara-apua tai muuta vastaavaa
tarvitaan. Monenlaisia osaajia
saatetaan tarvita, jotta paikallinen elämä sujuisi.
Kaikki rakentavat ideat ja ehdotukset ovat tervetulleita. Toivottavasti voimme yhdessä rakentaa siltoja parempaan elämään.
Jos haluat osallistua ja tulla auttamaan, voit ilmoittautua
ensisijaisesti sivustolla www.vapaaehtoistyö.fi/Helsinki tai diakonissa leena.leppilahti@evl.fi.
Kiitos kaikille jo tähän mennessä apua tarjonneille!
??Meilahden pyöräturmapaikasta tulee turvallisempi.
Kaupunki rakentaa Tukholmankadulle yksisuuntaiset pyörätiet todennäköisesti viimeistään vuonna 2017.
Kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi suunnitelmat viime viikolla.
Elokuussa Tukholmankadun ja Mennerheimintien risteyksessä kuoli pyöräilijä,
kun autoilija ilmeisesti tahallaan kiilasi pyöräilijän eteen
ja pakeli paikalta. Autoilijaa
epäillään taposta.
Yksisuuntaiseen liikenteeseen perustuva verkko parantaa turvallisuutta, sujuvoittaa liikennettä sekä rauhoittaa jalkakäytäviä, sanoo
kaupunkisuunnitteluvirasto.
Erikoisopastus Miss
Universum?1975
-näyttelyyn
Tamminiemessä
?? Sunnuntaina 20. syyskuuta 2015 klo 14 erikoisopastus
Miss Universum 1975 -näyttelyyn. Näyttelyamanuenssi Aino-Maija Kaila opastaa.
Pääsymaksu 7,00 / 5,50 e,
lapset 7-17 v. 3,00 e, alle 7
v. vapaa pääsy. Tapahtuma
liittyy Miss Universum 1975
-näyttelyyn. Lue lisää näyttelystä: http://www.nba.fi/
fi/museot/urho_kekkosen_
museo/nayttelyt
Munkkivuoreen suunnitellaan
busseja korvaavaa raitiolinjaa
Muun muassa Paavo Suhonen, Veikko Parikka, Tom Hynninen ja Jussi Haanterä osallistuivat elokuun lopussa Munkkiniemen yhteiskoululla järjestettyyn Wanhan ToPo:n kokoontumiseen. On ainutlaatuista, että kaveriporukka muodosti
mestaruussarjaan ja lopulta Suomen mestaruuden kautta Euroopan kentille asti yltäneen joukkueen. ? Yhteishenki
ja yrittäminen olivat meidän valttejamme, sanoo Veikko Parikka.
Yhteishenki siivitti
ToPo:n mestaruussarjaan
ToPo:n miesten joukkue nousi 1956 pääsarjaan,
ensimmäisen mestaruuden seura voitti 1960
??Torpan Pojat on kiinteä ja
menestyksekäs osa Munkkiniemeä. ToPo:n koripallotoiminta
käynnistyi 1950 -luvun alkupuolella ja jo vuonna 1956 munkkalaisesta kaveripiiristä muodostunut Torpan Poikien edustusjoukkue nousu mestaruussarjaa.
Ensimmäisen Suomen mestaruuden seura voitti vuonna 1960.
On ainutlaatuista, että kaveriporukka muodosti mestaruussarjaan ja lopulta Suomen mestaruuden kautta Euroopan kentille asti yltäneen joukkueen.
Joukko 1950 -luvun joukkueen
pelaajia, valmentajia ja taustavaikuttajia kokoontui elokuun
lopussa Munkkiniemen yhteiskoululle muistelemaan mennei-
tä ja vaihtamaan kuulumisia.
? Yhteishenki ja yrittäminen
olivat meidän valttejamme, tiivistää ToPo:n nousun syyt mestaruussarjaan nousseessa ja ensimmäisen mestaruuden voittaneissa joukkueissa pelannut
Veikko ?Pekkis? Parikka. -ew
Sivut 12-13
??Viime vuosien aikana Munkkivuoreen on suunniteltu kustannustehokkaita
ratkaisuja
joukkoliikenteeseen. Suunnitteilla on uusi raitiovaunulinja,
joka korvaisi kaksi bussilinjaa.
Linjan päätepysäkkiä kaavaillaan Ulvilanpuistoon, joka sijaitsee Raumantien länsipäässä.
Raitiolinjan reitti kulkisi Raumantietä Munkkivuoren ostoskeskuksen ohitse Ulvilantielle
ja siitä edelleen Turunväylän
poikki Munkkiniemen puolelle Laajalahdentielle. Liikenteen
vuorovälit uudella raitiolinjalla
olisivat kymmenestä kahteentoista minuuttiin. Helsingin kaupungissa vallitsevat rakennustyöt ovat nyt jo poistaneet joitain linja-autopysäkkejä käytöstä väliaikaisesti.
? Tulevaisuus on vielä erittäin epäselvä. Suunnitelmia on
monia ja kaikki ovat hyviä. Varmoja päätöksiä Munkkivuoren
seudun joukkoliikenteeseen ei
ole vielä tehty, Helsingin seudun liikenteen tiedottaja Sari
Kotikangas toteaa.
Kymmenkunta bussilinjaa
Munkkiniemen ja Munkkivuoren alueella kulkee nyt noin
kymmenkunta Helsingin sisäistä
bussilinjaa, joista viisi on Jouko-linjoja, eli minibusseja. Helsingin sisäiset linja-autot kulkevat arkisin noin neljän minuutin välein. Helsingin sisäisten
linjojen lisäksi Munkkivuoren
läpi kulkee myös esimerkiksi
U-Linjan busseja.
Vilkkaan bussiliikenteen lisäksi Munkkiniemen seudulla liikennöi myös raitiovaunu Katajanokan ja Munkkiniemen välillä.
MunkinSeutu
4
MunkinSeutu
Päätoimittaja
Juha Ahola
]Yleisönosasto
Nro 17
Yritysten perustaminen
kääntyi laskuun
U
usyrityskeskusten kautta perustettuja uusia yrityksiä oli
vuoden alkupuoliskolla reilu
kymmenes vähemmän kuin viime
vuonna vastaavana ajanjaksona.
Vuonna 2015 perustettiin kahden
ensimmäisen vuosineljänneksen
(1.1.?30.6.) aikana yhteensä 3656
yritystä uusyrityskeskusten avulla.
Vastaava luku viime vuodelta on
4129. Laskua on siis tapahtunut 11
prosenttia.
Yritysten perustamisaktiivisuudessa on havaittavissa alueellisia eroja.
Suomen viidestä suurimmasta kaupungista (Helsinki, Espoo, Tampere,
Vantaa, Oulu) Helsingissä ja Vantaalla yritysten määrä kasvoi jonkin
verran vertailujaksolla. Espoossa ta-
pahtui hienoista laskua. Tampereella yrityksiä perustettiin 22 prosenttia
vähemmän ja Oulussa 38 prosenttia
vähemmän kuin vertailujaksolla.
Myös uusyrityskeskusten asiakasmäärä laski jonkin verran vertailujaksolla. Kun asiakasmäärät ovat viime vuosina vaihdelleet vastaavana
ajanjaksona 9000?10 000 välillä, oli
asiakkaita tämän vuoden alkupuoliskolla hieman yli 8500.
Uusyrityskeskukset antoivat tämän
vuoden alkupuoliskolla lähes 30
prosenttia vähemmän starttirahalausuntoja kuin vuoden 2014 alkupuoliskolla. Tämä johtuu siitä, että
starttirahat loppuivat osassa maata
jo ennen vuoden puoliväliä.
Sarkomaa: Budjettiriihestä ?
piste päihdeäitien pallottelulle
??Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa
muistuttaa budjettiriihen
tänään aloittanutta hallitusta eduskunnan toistuvasti esittämästä tiukasta
vaateesta laittaa päihdeäitien hoitorahojen pallottelulle viimein piste. ?Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa toistuvasti vuosittain pelastaneet
päihdeäitien palvelut, koska hallitus ei ole asiaa ottanut hoitaakseen eduskunnan jokavuotisista vaatimuksista huolimatta.?
?Jotta toiminta saataisiin pitävälle pohjalle, annoimme asiasta tämän vuoden valtion talousarvion
käsittelyn yhteydessä lausuman. Lausumassa eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava
rahoitus otetaan huomi-
oon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja
että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämisja rahoitusvastuu osoitetaan
selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Lausuman myötä asiasta lähti vahva viesti hallitukselle?, Sarkomaa
muistuttaa.
Kansanedustaja toteaa,
että äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan vakava korjaamaton kehitysvamma, joka
vaatii pysyvää ja kallista
laitoshoitoa. Päihdeäitien
hoidossa on kyse viisaasta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja
huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodos-
sa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.
?Ensi- ja turvakotien liiton päihdeäitien kuntoutukseen luoman Pidä kiinni
?hoitojärjestelmän toiminta
on ollut tuloksellista, sillä
kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa
avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita?, Sarkomaa
muistuttaa.
?Budjettiriihessä on poikkeuksellisen mittavia ja vaikeita asioita mutta se ei saa
olla este etsiä ratkaisuja kysymyksiin, joihin eduskunta
on erityisesti ja toistuvasti
hallitusta kehottanut. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita,
joita kannattaa tukea?, kansanedustaja päättää.
Posti perille myöhässä
Munkkivuoressa
??Posti on myöhästellyt
Munkkivuoressa.
Päiväjakelussa on ollut
isoja ongelmia, muutamilla alueilla ja talouksissa
jakelu on ollut pahimmillaan myöhässä jopa yhdeksän päivää.
Viime perjantaina Helsingin Sanomat kertoi, ettei
tällainen tapaus ole ollut
yksittäinen tapaus.
Syyksi posti ilmoittaa jälleen kerran työvoimapulan
sekä sairaustapaukset.
Lienee syytä epäillä, että
posti rikkoo jo postilakia
tällaisella myöhästelyillä.
Postin prosessijohtajan
mukaan työvoiman sopeuttaminen jakelussa suhteessa lehtien laskevaan levikkiin aiheuttaa ongelmia
varsinkin sairauspoissaolojen aikana. Hänen mukaansa henkilöstöä pitää sopeuttaa jatkuvasti, ja häiriötilanteita on vaikea paikata.
Postin jakelun määrä väheni viime vuonna kolmannekseen aiemmasta. Posti on kuitenkin korottanut
yrityksiltä perittäviä jakelumaksuja niin rutkasti, ettei
jakelun määrän kokonaismäärän romahdus ole näkynyt sen liikevaihdon laskuna lainkaan eikä sen vuoksi
myöskään tuloksessa.
Eli posti tuottaa voittoa
lähes yhtä paljon kuin ennenkin. Vaikka sen palvelutaso postin jakelussa on
osin jopa romahtanut.
Postin toimintaa valvoo
viestintävirasto. Valvonnan
kohteena on viisipäiväisen
jakelun toteuttaminen ja
kirjejakelun toiminta.
Kaikkien Solnanpuisto,
enää muisto
??Oli meillä vehreä rauhan
puisto, Solnanpuisto. Siellä leikkivät talon lapset,
samoin kokoontuivat harmaahapset petankkia heittelemään.
Siellä katveessa hehkuvan ruusupuskan, arjen,
tuskan hetkeksi kirjan
kanssa unohdin ja nuoretkin penkille istuivat juttelemaan.
Ja eläkeläiset, eläväiset
pääsi lastenlapsiaan kaitsemaan.
kokoomuksessa valtuustotyön rinnalla hoitamistaan
kaikista muista luottamustoimista.?
? Niemisen loikkaamiseen ei liity suurta dramatiikkaa eikä se käsittääkseni kiinnity mihinkään yk-
sittäiseen politiikan sisältökysymykseen tai asiaan.
Jarmo Nieminen koki eduskuntavaalien jälkeen oman
ajattelunsa ja katsomuksensa pohjalta näin. Tämä on
harmillista, mutta jokaisella poliitikolla on tietenkin
Pukumieskin
varjossa
puun, lehteä luki lounastauollaan.
Sitten puiston löysi yksityinen päiväkoti, jo loppui
rauha ja loppui roti.
Lailla sirkkalauman he
saapuvat, ja kaiken tieltään
raivaavat.
Tuore isä poimii pienoisensa hiekkalaatikolta,
tämä pelkää laumaa.
Ei näy vanhusten kerhoa
enää, ei ole juoksevilta lapsilta petankille saumaa.
Tuskastuttaa montaa niin
meno moinen, yksi tarharyhmä lähtee ja saapuu
toinen.
Ruusun katveesta kerään
kirjani ja lähden, murhemielellä mekastavan lauman tähden.
Mietin, miksi piti puistomme valloittaa soma,
kun on päiväkodin vieressä leikkipuisto oma.
Asukas vuodesta -57
Löydämmekö kiven viisauden?
Syysöisen myrskyn jälkeen
aurinko antaa säteitään.
Kunnaat hymyillen hehkuu,
aallot tiensä tasoittaa.
Ethän mene kauaksi kalaan
turhaa saalista pyytämään?
Kun tosiasiat myönnetään,
löydämme kiven viisauden.
Elämä on kuin metsän puu
juuremme syvälle kaivautuu.
Luojamme soi meille retken,
monelle haasteisen elämän.
Kultalusikkaa ilman jäin,
hengenvoimalla taivallan.
Kun sydän kohdallaan,
löydämme kiven viisauden.
Aivot on ajatuksen kehto
ja sydän lähden viisauden.
Mä kuulen äänen sisäisen,
sydän tarjoaa neuvojaan.
? Antaisit arvon ihmiselle,
pienikin yrittää parastaan!
Ajattele ja kasva vielä,
löydät portin viisauden.
Aivot on ajatuksen kehto
ja sydän lähde viisauden.
Soudan venheeni suvantoon,
kohtaan siellä opasperhosen.
Luona rannan valkokielojen
löydämme kiven viisauden.
Toivo Levanko
500. sydänsiirto Hyksissä
??HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksessa on tehty Suomen 500. aikuispotilaan
sydänsiirto. Samalla tänä
vuonna tulee kuluneeksi
30 vuotta siitä, kun Meilahdessa tehtiin ystävänpäivää
edeltävänä yönä 13.2.1985
Suomen ensimmäinen sydänsiirto.
Sydänsiirtotoiminta kuten
kaikki elinsiirtotoiminta
Suomessa on keskitetty
Hyksiin.
? Teemme tällä hetkellä
noin 20 sydänsiirtoa vuodessa. Tarve on kolmisenkymmentä. Silloin olisimme
väkilukuun suhteutettuna
samalla tasolla kuin Ruotsi ja Norja. Elinluovuttajien määrä on lisääntynyt
viime vuosina viidenneksen, mutta kaikkia luovuttajia ei voida hyväksyä es-
imerkiksi liitännäissairauksista johtuen, professori, osastonylilääkäri Karl
Lemström HYKS Sydän- ja
keuhkokeskuksesta kertoo.
Siirtosydämen luovutuspäätös tehdään Suomessa
yhteisymmärryksessä aivokuolleen potilaan omaisten kanssa. Sydämen irrottamisen, kuljettamisen ja
siirtämisen tulee tapahtua
neljässä tunnissa. Sydänsiirron suorittaa moniammatillinen tiimi kirurgeja, hoitajia ja anestesiologeja, joista
osa hakee sydänsiirräisen
luovuttajasairaalasta ja osa
jää Hyksiin tekemään vastaanottajan sydänsiirtoleikkauksen. Sydänsiirto-koordinaattori on avainasemassa, jotta yhteistyö luovuttaja- ja vastaanottajasairaalan
välillä sujuu hyvin.
? Suomessa sydänsiirtojen tulokset ovat kansainvälistä huipputasoa. Tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan
myös tutkimustyötä. Kehitteillä on uusia laitteita ja
lääkkeitä, joilla sydänsiirrännäisiä voidaan hoitaa
jo ennen siirtoa. Tulevaisuudessa sydänsiirron saaneille potilaille on mahdollista tarjota räätälöityä
hyljintälääkitystä, Lemström
sanoo.
Tällä hetkellä sydänsiirtojonossa on 28 potilasta. Yleisimmät syyt sydänsiirron tarpeeseen ovat
sydänlihaksen sairaus ja
sepelvaltimotauti. Potilaat
odottavat sydänsiirtoa veriryhmästä riippuen yleensä kolmesta kuukaudesta
vuoteen.
Helsinkiläisnainen voitti
3 miljoonaa euroa
??Ahvenanmaalainen peliyhtiö Paf maksoi jälleen
ulos ennätysvoiton. Tällä
kerralla yli 3 miljoonaa euroa meni noin 60-vuotiaalle Helsingissä asuvalle naiselle. Nainen nappasi jackpotin kotiin Mega Fortune
Dreams peliautomaatista
Paf.comilla perjantaiyönä.
3.020.481 euron suurui-
Kokoomuksen Jarmo Nieminen loikkasi vihreisiin
??Helsingin kaupunginvaltuutettu Jarmo Nieminen
on ilmoittanut eroavansa
Kokoomuksen valtuustoryhmästä ja loikkaavansa
vihreisiin. ?Ero ryhmästä
astuu voimaan välittömästi. ?Nieminen eroaa samalla
Nro 17 ? Viikot 38-39
oikeus tällaiseen pohdintaan?, toteaa Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö.
nen Mega Fortune Dreams
pelin jackpot laukesi Paf.
comilla kello 02.30 perjantain ja lauantain välisenä
yönä. Voitto on seitsemänneksi suurin kautta aikain
Pafin historiassa.
? Tämä on elämäni onnellisin päivä. En ole saanut nukuttua enkä mieheni
kanssa voi uskoa, että tämä
on totta. Vasta kun Paf otti
minuun yhteyttä puhelimitse lauantaiaamuna onnitellakseen tajusin lopultakin
voittaneeni?, sanoo ikionnellinen ja yhä järkyttynyt helsinkiläisnainen kommentoidessaan Pafille.
Onnellinen suurvoittaja
on ollut Pafin asiakas kesäkuun alusta asti ja hänen
panoksensa voittorivillä oli
0,40 euroa.
? Nyt on vaikka kuinka monta asiaa, joihin on
varaa ja joita voi tehdä.
Kaikkein ensin aion käydä pankissa tallettamassa
ja sijoittamassa rahaa, sanoo voittaja.
? Haluamme, että rahat
tuottavat iloa ja siksi suosittelemme, että voittajamme hankkivat taloudellisia
neuvoja ja että he pysyvät
nimettöminä. Suosittelemme myös, että voittaja pitää taukoa pelaamisesta.
Tavoitteenamme on, että
asiakkaamme tuntevat olevansa ystävien joukossa ja
siksi yritämme pitää henkilökohtaista yhteyttä suurvoittajiin niin kuin halua ja
tarvetta riittää, sanoo Pafin
markkinointijohtaja Robert
Söderdahl.
MunkinSeutu
Viikot 38-39 ? Nro 17
5
Laajalahteen
suunnitteilla
suojavalleja
Ympäristö kuormittaa
vesialuetta yhä liikaa
??Veden laatu Munkkiniemen ja Espoon Otaniemen
välissä sijaitsevassa Laajalahdessa on viimeisen 50
vuoden aikana parantunut
huomattavasti. Töitä on vielä tehtävä, sillä historiallinen kuormitus pitää lahden
melko huonossa kunnossa.
Länsiväylän rakennustyöt
eivät ole auttaneet asiaa.
Ennestään heikko veden
vaihtuvuus pieneni rakennustöiden myötä.
? Autojen ja lähellä sijaitsevan kaatopaikan päästöt
tekevät kiusaa Laajalahdelle. Päästöt ovat suuri syy
sinileväkukinnoille. Sinilevää ei saada katoamaan
millään taikakonstilla, vaan
prosessi sinilevän hävittämiseksi on pitkä. Sinilevän
poistamiseksi ei toistaiseksi ole löydetty kustannustehokkaita ratkaisuja. Päästöjen alas ajaminen auttaisi
huomattavasti, tutkija Emil
Vahtera kertoo.
Huonolle veden laadulle
on kuitenkin tulevaisuudessa tapahtumassa jotain.
? Viimeisimmän tiedon
mukaan luvassa on parannuksia. Ainakin suojavallit ovat suunnitteilla, mutta ajankohdasta ei ole vielä
faktatietoa, Vahtera toteaa.
Vesi uimakelpoista
Munkkiniemen uimaran-
Laajalahdessa on vuosittain tehty runsaita sinilevähavaintoja. Sinilevä saadaan kuriin vähentämällä päästöjä.
ta on osa Laajalahtea. Uimarannalla kärsitään joka
vuosi sinilevästä. Sinilevä
viihtyy vain kirkkaissa vesissä. Vahtera muistuttaa,
että sinilevän kanssa pitää
olla varovainen.
? Laajalahden veden hygieeninen kunto on hyvä.
Uimakaudella seuraamme
kerran viikossa Munkkinie-
men uimarannan veden laatua, ja ilmoitamme heti sinilevähavainnoistamme. Sinilevä ei ole kaikille vaarallista, mutta valtaosalle
uimareista se on haitallista. Kehotamme välttämään
uimista sinileväaikana, tai
ainakin peseytymään huolellisesti uimisen jälkeen,
Vahtera kertaa.
Ulkoinen kuormitus on
Laajalahdella pientä. Suurimmat ongelmat johtuvat veden heikosta vaihtuvuudesta. Veden seistessä
paikoillaan pohjaan kertyy
paljon erilaisia ravinteita ja
aineita, jotka aiheuttavat
uppoamista.
? Veden laatu on parantunut jatkuvasti, ja se jat-
kaa paranemistaan. Viime
vuoteen verrattuna Laajalahden vesi on samanlaista, mutta mennessä vuosikymmeniä taaksepäin on
vesi ollut laadultaan aivan
järkyttävää. Olemme ottaneet pieniä askelia eteenpäin, ja toivomme tulevaisuuteen parannusta, Vahtera sanoo.
Didrichsenin taidemuseo täyttää
50 vuotta 16. syyskuuta 2015
??Juhlavastaanotto
on
avoin yleisölle ? ohjelmassa
mukana mm. Sanni GrahnLaasonen ja Riki Sorsa
Juhlavuoden syysohjelmassa konsertti ja luentosarja sekä Pro Arte -taidepalkinnon jako
Helsingin Kuusisaaressa
sijaitseva Didrichsenin taidemuseo täyttää 50 vuotta keskiviikkona 16. syyskuuta 2015. Marie-Louise
ja Gunnar Didrichsenin perustaman museon avajaisia vietettiin 16. syyskuuta 1965, jolloin paikalla olivat tasavallan presidentti
Urho Kekkonen puolisoineen. Tänä päivänä museonjohtajana toimii museon perustajien poika Peter
Didrichsen.
Museon veistospuistos-
sa on esillä taiteilija Kaarina Kaikkosen lähes 2 000
paidasta koostuva 50-vuotisjuhlainstallaatio
Valssi elämälle syyskuun loppuun asti. Kaikkonen kokoaa myös Gunnar Didrichsenin tavaroista henkilömuotokuvan, joka julkistetaan 50-vuotisjuhlapäivänä. Juhlavuoden kunniaksi
Pro Arte -taidepalkinto jaetaan syksyllä nuorelle suomalaiselle kuvataiteilijalle
kolmatta kertaa.
Museon avajaiset vuonna 1965.
Viljo Revell suunnitteli
sekä kodin että museon
taidetta huomioiden
Didrichsenin taidemuseon avautuminen oli pääkaupunkiseudun 1960-luvun kulttuurikentässä mer-
kittävä tapahtuma, sillä taidemuseoita oli Helsingissä
vain muutamia. Didrichsenin näyttelyt perustuivat Marie-Louise ja Gunnar
Didrichsenin kokoelmaan,
joka sisälsi maalausten ja
veistosten lisäksi aasialaisia
ja esikolumbiaanisia muinaisesineitä. Didrichsenit
olivat keränneet taidetta aktiivisesti avioitumisestaan,
vuodesta 1939 lähtien. Museossa nähtiin myös vaihtuvia näyttelyitä vuodesta
1968 alkaen.
Arkkitehti Viljo Revell
suunnitteli myös vuonna
1958 valmistuneen Didrichsenien kodin taiteen esittelyä huomioiden. Galleriasiiven valmistuttua kodin
yhteyteen vuonna 1965 rakennus toimi sekä perheen
kotina että taidemuseona.
Vuonna 1997 museon aukioloajat laajenivat ja toiminta aktivoitui.?
Didrichsenien
perhe
vuonna 1962. Jon, MarieLouise, Peter (nykyinen
johtaja), Ann Marie, Gunnar ja Hans Didrichsen.
Peruskorjattu
museo saavutti
kävijäennätyksensä
vuonna 2014
Vuosina 2013-2014 toteutetun peruskorjauksen
myötä museorakennus päivitettiin vastaamaan nykyisiä ja tulevia museoteknisiä
haasteita. Tämä mahdollistaa kansainvälisten huippunäyttelyiden ja taidelainojen saamisen myös jatkossa.
Nykyään museossa vierailee vuosittain 25 000-50 000
kävijää. Kaikkien aikojen
suosituin näyttely oli syyskuusta 2014 helmikuuhun
2015 nähty Edvard Munchin
näyttely, joka rikkoi aiemmat ennätykset 70 000 kävijällään. Muita merkittäviä näyttelyitä ovat olleet
muun muassa Elin Danielson-Gambogi, Maya-näyttelyt vuosina 1997, 2005
ja 2012, Kazimir Malevitsh,
kuningatar Margrethe II:n
taide, Hugo Simberg, Reidar Särestöniemi sekä Rafael Wardi.
Museon syntymäpäiviä
vietetään 16. syyskuuta,
jolloin juhlapuhujina ovat
kulttuuriministeri
Sanni
Grahn-Laasonen ja kirjailija Lenita Airisto. Musiikista vastaavat Riki Sorsa,
laulu ja Douglas Pashley,
piano. Lisäksi päivän aikana on opastuksia, tarjoilua
ja muuta erikoisohjelmaa.
Museo on avoinna klo 11?
18 ja sinne on vapaa pääsy.
Juhlavastaanotolla julkistetaan myös taiteilija Kaarina Kaikkosen kokoama kollaasiteos museon perustajan
Gunnar Didrichsenin henkilökohtaisista tavaroista.
Aikataulu
12.00 Opastus veistospuistoon
13.00 Kulttuuriministeri
Sanni Grahn-Laasonen
14.00 Riki Sorsa, laulu
ja Douglas Pashley, piano,
esiintyvät
15.00 Tietokirjailija Lenita
Airisto: Luovuus rikkoo rajoja ja murtaa esteitä
16.00 Riki Sorsa, laulu
ja Douglas Pashley, piano,
esiintyvät
17.00 Opastus juhlanäyttelyyn Väri vapautuu
? Suomen taiteen uudistajia 1908?1914
MunkinSeutu
6
Päivyri
Nro 17 ? Viikot 38-39
Seurakunta
Viikon mietelause:
Työ on ihmiselle
välttämättömyys.
Ihminen keksi
herätyskellon.
Pablo Picasso (1881-1973)
Nimipäivät:
Viikko 38
Ma 17.9. Iida, Isla
Ti 15.9. Sirpa
Ke 16.9. Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi
To 17.9. Aila, Aili
Pe 18.9. Tytti, Tyyne, Tyyni
La 19.9. Reija
Su 20.9. Varpu, Vaula
Viikko 39
Ma 21.9. Mervi
Ti 22.9. Mauri
Ke 23.9. Syyspäivän tasaus. Minja
To 24.9. Alvar, Auno
Pe 25.9. Kullervo
La 26.9. Kuisma
Su 27.9. Vesa
Villa Elfvikin luontotalossa
tapahtuu syys-lokakuussa
??Tilaisuudet pidetään Villa Elfvikin luontotalossa,
Laajalahdessa (os. Elfvikintie 4, puh. 8165 4400). Tietoa luontotalosta ja tapahtumista löydät myös internetsivuiltamme www.espoo.fi/villaelfvik. Voit myös
esittää toiveita tapahtumista joko puhelimitse tai sähköpostitse villaelfvik@espoo.fi. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei muuta ole
mainittu.
Luontoretkiä koko perheelle syyskuussa sunnuntaisin klo 10.30 - 12.30
Kesä-syyskuussa järjestetään koko perheelle sopivia luontoretkiä Villa Elfvikin lähiluontoon. Retkillä
kuljetaan lasten ehdoilla.
Lähtö retkille on luontotalon pihalta (Elfvikintie
4). Säänmukainen pukeutuminen, retkelle lähdetään
myös sateella. Mukaan pienet eväät. Syyskuun retkipäivät ja aiheet ovat:
20.9. Seikkailujen metsä
27.9. Villa Elfvikin keijukoulu
Mäyrän metsän satuhetki la 5.9. ja su 4.10.2015
klo 11
Satuhetki
järjestetään
aina kuun ensimmäisenä
viikonloppuna, lokakuusta
lähtien sunnuntaisin. Opas
lukee satuja Villa Elfvikin
luontotalon yläaulaan rakennetussa Mäyrän metsässä,
missä voi myös pukeutua
metsän asukkaaksi ja leikkiä metsäneläinkäsinukeilla.
Kylämaiseman historiaa ? Euroopan kulttuuriympäristöpäivän retki la
12.9.2015 klo 13?15
Kylämaiseman historia
-luontopolku on matka
Elfvikin alueen vaiherikkaaseen historiaan. Kierros alkaa 1300-luvulta ja
päättyy meidän päiväämme.
Polulla tarkastellaan maisemaa historiansa visuaalisena ilmentäjänä: mitkä asiat ovat säilyneet ja mitkä
ovat jo kadonneet näkyvistä. Polkuun liittyy vihkonen johon voi tutustua
Villa Elfvikin luontopolut
-sivulla. Retkelle lähdetään
Villa Elfvikin pihasta.
Luomutuotteiden suoramyyntiä su 20.9. ja
18.10.2015 klo 10?15
Myynnissä on herkullisia
ja tuoreita luomutuotteita,
kuten juureksia, vihanneksia, leipää, muikkukukkoja, mansikkahilloa, kuivattua nokkosta ja sieniä,
korppuja, jauhoja ja spelttituotteita. Mukana myös
laadukkaita luonnon saippuoita ja shampoita sekä
pihka-, terva-, hunaja ja turvetuotteita. Lisäksi sään salliessa on 20.9. luontotalon
pihalla myynnissä käytettyjä ruoka-, puutarha- ja
luontoaiheisia aikuisten ja
lasten kirjoja.Kahvila Satakielessä luomulounas.
Maksut käteisellä.
Tupasvillasta
lankaa,
työnäytös Suon sylissä ?
näyttelyssä su 27.9.2015
klo 13
Tekstiilitaiteilija
Papu
Pirtola työstää tupasvillan
kuiduista lankaa ja kertoo
tupasvillakuidusta ja sen
ominaisuuksista. Myynnissä on tupasvillakuidusta
Munkkiniemi
Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to
ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102.
Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p.
09 2340 5118.
Munkkivuoren kirkko ja
seurakuntatalo,
Raumantie 3
Ke klo 9.30-11,30 Avoin
päiväkerho.
Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Ryhmä toimii viikoittain, lukukausimaksu 20 ?, ilm. ja maksu
virastoon. Klo 14 Merimieskirkkopiiri.
Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho. Klo 13 Keskiviikkokahvila, Rinne. 16.9. vieraana Munkkiniemen Palvelukeskuksen ohjaaja Oona
Lainevuo: ?Hyvinvoivana
kotona pitkään?.
Klo 18 Nuorten ilta.
Su 20.9. klo 11 Messu,
Peltohaka, Rinne, Hanna
Rämö, jäsenyyden vahvistamisen vastuuryhmä. Vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen. Juhlakirkkokahvit.
Klo 17 Messu, verkosto.net.
ja lampaanvillasta tehtyjä
huopapohjallisia ja muita
tuotteita.
Lähiluontoa kuvaamaan
- valokuvauskurssi su
11.10.2015 klo 10 - 14
Tapiolan
kamerakerhon jäsenet opastavat kuvaustekniikan
saloihin.
Kurssi sisältää johdantoluennon sisällä, kuvausretken Villa Elfvikin lähiluontoon ja otettujen parhaiden
otosten yhdessä katsomista. Kuvausretki tehdään 3-5
hengen pienryhmissä, jolloin on mahdollisuus saada
henkilökohtaista opastusta
kameran käyttöön. Kurssi
on tarkoitettu jo ainakin
vähän kameraansa tutustuneille. Ilmoittautuminen
Villa Elfvikiin viimeistään
to 8.10. puh. 09 8165 4400
tai villaelfvik@espoo.fi.
Energiansäästöviikolla 2015 opastuksia maalämpöön siirtymisestä
Villa Elfvikin luontotalossa on siirrytty viime vuonna
sähkölämmityksestä maalämpöön ja pienennetty hiilidioksidipäästöjä jo roimasti. Pidemmällä aikavälillä
säästyy myös rahaa!
Tervetuloa katsomaan ja
kuulemaan, miten maalämpöön siirtyminen tapahtui vanhassa huvilassa ja
mitä kaikkea pitää ottaa
huomioon, jos haluat siirtyä omassa talossasi tähän
ilmastoystävälliseen lämmitysmuotoon. Puolen tunnin
opastuksessa pääset mm.
tutustumaan talon kellaritilassa olevaan laitteistoon.
Täyden palvelun hautaustoimisto
Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711
Hautauspalvelu Pietét Oy
? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset
? Kukat ja sidontatyöt
? Pitopalvelut ? Hautakivityöt
? Perunkirjoitukset
www.pietet.fi
Munkkiniemi
Huopalahdentie 3
00330 Helsinki
puh. 488 140
Töölö
Mannerheimintie 40
00100 Helsinki
puh. 726 0711
Tapiola
Kauppamiehentie 1
Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo
puh. 4559 5650
Pe 25.9. klo 10 90-vuotiaiden keskusteluryhmä,
tule tapaamaan tuttuja ja
vaihtamaan ajatuksia.
Su 27.9. klo 11 Messu,
Rinne, Peltohaka, Sidoroff.
Ke 30.9. klo 9.30 Lasten
Tarinakirkko, pieni satutuokio, n. 20 min. Aiheena
?Ujo lohikäärme?. Sukella
tarinan lumoihin, Etäniemi,
Mannermaa.
Uusi sururyhmä to 15.10
klo 17.30-19. Tied. Leena
Pankakoski, p. 050 5608
279 ja Elise Rinne, p. 09
2340 5162.
Unelmaryhmä ma 12.10.
klo 16. Yksin tai poissa työelämästä syystä tai toisesta,
tule unelmoimaan yhdessä.
Jaetaan ajatuksia ja kokemuksia. Kokoonnutaan 6
kertaa ma klo 16-17.30. Ohjaajina vapaaehtoiset. Ilm.
30.9. menn. Mia Salmiolle
p. 09 2340 5128.
Äitien olohuone ma
19.10. klo 18-20, (ma 16.11.
ja 14.12.) klo 18-20 srktalon alakerrassa. Kohtaamispaikka kaikenikäisille.
Munkkiniemen kirkko,
Tiilipolku 6
Ma klo 16-18 Rukouspalvelu. Kirkossa päivysTilojen ahtauden vuoksi
opastukseen voi tulla vain
muutama ihminen kerrallaan. Opastukset järjestetään ti 6.10. klo 10, to
8.10. klo 18 ja su 11.10.
klo 14. Valitse itsellesi
sopiva ajankohta ja ilmoittaudu Villa Elfvikiin puh.
09 8165 4400 tai villaelfvik@espoo.fi.
Syysloman
luontoleiri
koululaisille to-pe 15.10.?
16.10.2015 klo 9-16
Syksyn päiväluontoleirillä
leiriläisistä tulee pieniä luonnontutkijoita ja seikkailijoita. Leiripäivät ovat luonnon tutkimista, leikkimistä,
elämyksiä ja oivalluksia,
iloa ja riemua. Leirillä tarjotaan kumpanakin päivänä
maittava kasvisruokalounas
ja -välipala. Leirin hinta on
50 ?, sisaralennus 10 ?.
Hinta sisältää monipuolisen leiriohjelman, ruokailut, materiaalit ja tapaturmavakuutuksen. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet
osoitteesta http://www.
luppi.fi/tapahtuma/lastenpaivaleiri-syyslomalla/. Leirin järjestää Luonto-Liiton
Uudenmaan piiri ja Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat.
Vaihtuvat näyttelyt
Suon
sylissä
12.8.?
tää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi.
Ma klo 9.30-11.30 Avoin
päiväkerho.
Ti klo 13-15 Olohuone.
Ke klo 15-16.30 Ensilapsikerho. Jos esikoisesi on alle vuoden ikäinen
tai odotat lasta, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia.
Ke klo 16.30-17.15 Lapsikuoron harjoitukset (yli
6 v.), kaisa.sidoroff@evl.fi.
To klo 15-16.30 Avoin
päiväkerho.
Pe klo 18-20 Rukouspiiri. Yhteisten asioitten puolesta.
Ti klo 11 Sanan äärellä ?
raamattupiiri.
To klo 13 Eläkeläisten
kahvihetki, Erkkilä. Klo 18
kirkkokuoron harjoitukset,
Sidoroff.
La 19.9. klo 15-17 Lapsen
ja nuoren hyvän itsetunnon rakentuminen. Ilmainen. Mahdollisuus jatkaa
keskustelua Valoa vanhemmuuteen ?vertaisryhmissä 4
kertaa ti 29.9., 6.10., 20.10.
ja 27.10. klo 18-20. järj.
yhteistyössä MLL Munkkiniemi.
Su 20.9. klo 13 Messu,
Peltohaka, Rinne, Hanna
Rämö.
La 26.9. klo 18 Levollisuuden messu, Frilander, Sidoroff. Hiljentymistä arjen kiireestä. Voit tulla myös vapaaehtoistehtäviin. Esilauluryhmän har-
joitus klo 17. Tervetuloa
mukaan, kuorokokemusta
ei tarvita.
Su 27.9. klo 13 Messu,
Rinne, Peltohaka, Sidoroff.
Ke 30.9. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä ? Sanan
ja rukouksen ilta, Heikki Hilvo. Tule ylistämään,
rukoilemaan ja kuulemaan
sanaa.
Lehtisaaren kappeli,
Papinpöydänkuja 4
Ti klo 9.30-11.30 Avoin
päiväkerho.
To klo 10 Raamattupiiri.
Elämänkaaren musiikkiryhmä alkaa 16.10. Kokoontuu 7 kertaa pe-aamupäivänä klo 10-11.30.
Käydään musiikin avulla
läpi osallistujien elämänkaarta. Lauletaan, kuunnellaan musiikkia, muistellaan ja keskustellaan. Ryhmää ohjaavat diakoni Heli
Erkkilä ja Tuula Ylikoski.
Luukas 10 ? tapa elää
-raamattuluentosarja
to 22.10.-26.11. klo 1821 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Luukkaan 10.
lukuun pohjautuva opetussarja, joka varustaa seurakuntalaisia osoittamaan Jumalan rakkautta arjessaan
ja kutsumaan toisia Jumalan yhteyteen.
Tavoitteena on elämäntapa, jossa yhdistyvät rukous ja evankelioiminen. Luennoitsijana koulutuspalveluiden johtaja, pastori
Mikko Matikainen Kansan
Raamattuseurasta.
18.10.2015
Näyttelyssä pääset tutustumaan kaikin aistein
suoluontoon ja sen ihmisille tarjoamiin hyötyihin eli ekosysteemipalveluihin. Etelä-Suomessa suuri osa suoluontotyypeistä
on uhanalaisia. Tule katsomaan mistä löytyvät Espoon hienoimmat suoluontokohteet.
Luonto kaupungissa ?
Minna Pyykön maalauksia
21.10.?10.12.2015
Luontotoimittaja ja kuvataiteilija Minna Pyykön
maalaukset ovat välähdyksiä monimuotoisesta
kaupunkiluonnosta. Maalauksiinsa hän pyrkii tallentamaan luonnossa kokemansa voiman, kauneuden
ja haikeuden. Pyykköä kiehtovat kaupunkiluonnossa yhdistyvät mielenkiintoiset teemat, jotka liittyvät esimerkiksi sopeutumisen rajoihin sekä ihmisten ja eläinten vuorovaikutukseen.
ja sen voi kiertää myös lastenvaunuilla. Väinö Variksen - luontopolku lapsille sukeltaa metsän siimekseen. Näihin kahteen
polkuun on tehtävämateriaalia lapsille.
Aikuisille suunnatut osin
Luonnon helmassa ?polun
reittiä kiertävät luontopolut Kylämaiseman historia
ja Historiakasvio sukeltavat lähialueen historiaan
ja ne kierretään luontotalosta saatavien opasvihkojen kanssa. Myös Puulajipolun voi kiertää luontotalosta saatavan vihkon kanssa.
Kaikkiin luontopolkuihin
liittyviin materiaaleihin voi
tutustua luontotalon internetsivuilla, www.espoo.fi/
villaelfvik, Luontopolut.
Villa Elfvikin luontotalossa eletään vielä syyskuussa kesäaikaa, jolloin talo
on avoinna ma-pe 9-16 ja
la-su 10?16. Lokakuussa
siirrytään talviaikaan, jolloin aukioloajat ovat mape 9-15 ja su 10-16. Talviaikaan talo on kiinni lauantaisin, paitsi pyhäinpäivänä
31.10. klo 10-16. Café Satakieli on avoinna viikonloppuisin talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton.
Luontopolut
Villa Elfvikin luontotalolta lähtee useita luontopolkuja lähiympäristöön.
Luonnon helmassa ? luontopolun varrelta löytyy seitsemän opastaulua. Polku
lähtee talolta rantaan päin
Ajoneuvoja siirretty
kaupungin varastoon
??Rakennusvirasto siirtää
kunnossa- ja puhtaanapitoa haittaavia ja virheellisesti pysäköityjä ajoneuvoja kaupungin siirtokeskukseen Tattarisuolle. Omistajia kehotetaan noutamaan
talteen otetut ajoneuvot
siirtokeskuksesta osoitteesta Kaasutintie 4. Ajoneuvo
luovutetaan, kun siirto-, varastointi- ynnä muut kulut
on maksettu.
Siirrettyjen ajoneuvojen
siirtokustannukset voi maksaa siirtokeskukseen. Ajoneuvon lunastuksen yhteydessä asiakkaan on esitettävä henkilötodistus ja
rekisteriote tai selvitettävä
oikeus ajoneuvoon muulla tavoin. Tattarisuon toimisto palvelee ma-pe klo
8.00-17.30.
Luettelo siirretyistä ajoneuvoista on nähtävänä li-
säksi Helsingin kaupungin julkisten kuulutusten
ilmoitustaululla os. Pohjoisesplanadi 11-13, siirtokeskuksessa Jäähdytintien
toimistossa sekä rakennusviraston asiakaspalvelupisteessä os. Pohjoinen Makasiinikatu 9, kuudenkymmenen (60) vuorokauden ajan,
minkä jälkeen lunastamatta
jääneet ajoneuvot siirtyvät
kaupungin omistukseen.
MunkinSeutu
KOLUMNI INMULOK
Viikot 38-39 ? Nro 17
7
Nättinokkainen ja peruspellet
??Perussuomalaiset ovat olleet
viime aikoina kovasti ? tapetilla ?. Kun ei tänä kesänä ilmestynyt Ruokolahden leijonaa,
niin ? pellelaatikosta ? pomppasi esiin kansanedustaja Immonen aika lailla kärjekkäällä kolumnillaan. Sitä jopa tutkittiin rikosoikeudellisilla perusteilla, mikä mielestäni oli
liioiteltua - ei se niin ?terävä
viilto ? ollut. Yleensä tämän
tapaisissa puolueeseensa kohdistuneissa tapauksissa puolueen puheenjohtaja tulee esiin
ja antaa oman kommenttinsa
ja puolustaa - jos on aihetta puolueensa kansanedustajaa.
Timo Soini ei suostunut antamaan lausuntoaan, vaan luisteli siitä ja sanoi, että asia kuuluu eduskuntaryhmälle, joka
kyllä ? harjaa ? ko. edustajan.
Minulla on ollut se käsitys ministerin tehtävistä, että hän ei
ole koskaan lomalla, jos on
tärkeää tulla esiin. Jos esimerkiksi hänen tehtäväalueellaan
tapahtuu jotain dramaattista,
niin ei hän voi ilmoittaa olevansa lomalla. Ainakin meikäläisen työssä ollessa, jos työnantaja otti yhteyttä lomalla ollessani minun tehtäviini kuuluvissa elintärkeissä asioissa,
niin silloin palattiin töihin välittömästi.
No, mitä teki sitten eduskuntaryhmä ja miten ? Silmänkääntötempulla se silitteli ryhmän puheenjohtaja Terhon toi-
mesta Immosta ?silkkihansikkailla? (ei siis harjannut juuriharjalla kuten muiden puolueiden edustajia oppositioaikoina), koska Immonen oli
ehtinyt jo itse erota eduskuntaryhmästään, joten ryhmä ei
voinut rangaista häntä ryhmän
ulkopuolisena. Ero kestää kaksi kuukautta ja hän palaa sitten
taas ryhmäänsä. Aika näyttää,
koskeeko häntä ns. siirretty
rangaistus, jota käytetään jalkapallossa (Soini tietää Millwallin kannattajana). Katsooko
silloin ryhmän puheenjohtaja
Terho futiksessa tuttua hyötynäkökohtaa ja antaa pelin jatkua ( = kaksi kuukautta ) ja
sen jälkeen vasta rangaistaan?
Erityisesti edustaja Immosen
ja muidenkin perususuomalaisten kannattaa tutustua kirjailija Eino Leinon sanontoihin (
HS/Jukka Huusko 29.8 ). Leino
määritteli osuvasti: ?nationalismi on kielteistä, patriotismi
myönteistä laadultaan. Edellisen pohjana on viha muita, jälkimmäisen taas rakkaus omaa
kansallisuutta kohtaan?. Tästä
ovat todisteena mielestäni ne
sadat, julkisissa tiloissa olevat
PRO PATRIA - taulut nimineen
niistä maamme kansalaisista,
joille rakkaus omaa kansallisuutta kohtaan johti sankarikuolemiin.
Tällä kirjoituksella en suinkaan halua yleistää, että kaikki perussuomalaiset kansan-
edustajat ja heidän kannattajansa olisivat Immosen, Soinin
ja Putkosen kaltaisia.
Nättinokkanen
Sellaiseksi sanottiin ennen
henkilöä, joka ei kestä arvostelua - varsinkin syystä. ?Työmies ? Putkonen ( ps - ex - sdp
) suorastaan hurjistui, kun hänen nykyistä puoluettaan ja
sen toimintaa ja kansanedustajaa oli mediassa uskallettu
arvostella ! Hän laati nimilistan erityisesti niistä henkilöistä, jotka olivat tähän syyllistyneet. Tuli mieleen tapaukset
historiasta ( jopa nykyisyydestä) sellaisista valtioista, joissa
arvostelijat eli oppositiolaiset
pantiin ? järjestykseen ? tavallla tai toisella. Lista oli hänen
omansa eli ei suinkaan puolueen toimesta laadittu ja vaadittu. Kerrotiin, että puolueen
puolueen puheenjohtajalla ei
ole asian kanssa mitään tekemistä, vaan se on ? työmiehen
? omasta toimesta kirjoitettu.
Kun puoluesihteeri irvaili
maahanmuuttajista sanoen
heidän joukossaanolevan melkoisen, ison osan ? elintasosurffailijoita ?, niin sekään ei ollut puolueen kanta , vaan aivan oma yksityinen mielipide!
Tuntuu myös ihmeelliseltä,
että kovia ja kärkeviä puheenvuoroja oppositiossa käyttänyt
puolue nyt närkästyy, jos sitä
hallituspuolueena arvostellaan.
Eivät muut puolueet laatineet
aikoinaan nimilistoja perussuomalaisista ! Lista tosin olisi ollut lyhyt - siinä olisi nykyisen
ministerin lisäksi ollut vain
muutamia nimiä. Televisiossa
minua hämmästytti Putkosen
väite, kun siellä keskusteltiin
edellisen viikon suuresta mielenosoituksesta, että se oli turha, koska hallitus ei ole vielä
tehnyt päätöksiä leikkauksista. Entisenä ay - miehenä hän
varmaan tietää, että mielenilmaisut on tehtävä aina ennen
päätöksiä , eikä vasta päätösten jälkeen !
Näiden seikkojen vuoksi tekee mieli kyysyä, kuka puoluetta johtaa eli onko se muuttumassa ? peruspellejen ? puolueeksi - sorry vaan ?
Käveleekö kristillisdemokraattinen puolue suurimmaksi oppositiopuolueeksi ?
Sen uusi puheenjohtaja tietää
, miten hitaasti , mutta varmasti kiiruhtaen päästään maaliin.
Aika näyttää, onko Sari Essayah ajan kanssa Sari? Angela ?
Essayah ? Ainakin hän on ollut
jo viime vaaleissa melkoinen
ääniharva. Hän on osoittanut
myös olevansa hyvin perillä
asioista ( mm. pressavaaleissakin ) ja esiintymiskykyinen
ja asiallinen poliittisissa keskusteluissa. Ei innostu
monien muiden tapaan
toisten ? päällepuhujaksi ?
eikä inttäjäksi. Kun suomalaisista valtaosa kuuluu kirkkoon ja harvinaisen suuret
joukot ( mm. eläkeläiset,
työttömät,lapsiperheet jne )
monien muiden tapaan ovat
kyllästyneet nykyisiin puolueisiin ( kokoomus,keskusta, perususomalaiset, demarit, vasemmistoliitto ), niin voi olla,
että kristilliset ymmärtävät,
mitä sanonta ? carpe diem ? tarkoittaa ? Osaavatko he pelata korttinsa oikein? Aika
näyttää !
Josa Jäntti
Ystävänä
orkesteri
??Ystävänä
orkesteri -tapahtuma lauantaina
19.9.2015 klo 12?15 tarjoaa tietoiskuja Helsingin
kaupunginorkesterin alkuvaiheista, fanimuistoja ja
kamarimusiikkia. Samalla
voi tutustua orkesterinystävien toimintaan ja osallistua konserttilippujen arvontaan. Tapahtuma pidetään
kaupunginmuseon
Musiikkia!-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa
pääsy.
Tutkijatohtori Olli Heikkinen kertoo klo 12 otsikolla Miksi Helsingissä
ei ollut ?sekaorkesteria??
kaupunkilaisten musiikkitarpeista 1870?80-luvuilla
ja Helsingin orkesteriyhdistyksen, kaupunginorkesterin edeltäjän, perustamisesta vuonna 1882. Klo
13 professori Vesa Kurkela
puhuu otsikolla Kajanuk-
sen populäärikonsertit ja
Helsingin konserttielämän
muutos 1800?1900-lukujen
vaihteen orkesterioloista.
Lopuksi klo 14 kuullaan
pitkän linjan orkesterinystävän Maija-Liisa Vuorjoen
muistoja otsikolla Kolmekymmentä vuotta kaupunginorkesterin kausikorttilaisena.
Tietoiskujen lomassa Helsingin kaupunginorkesterin viulistit Erkki Palola ja
Satu Savioja soittavat tunnelmaan sopivaa kamarimusiikkia. Helsingin kaupunginorkesterin ystäväyhdistys Pro Filharmonia esittelee toimintaansa ja myy
erilaisia tuotteita orkesterin tukemiseksi. Helsingin
kaupunginorkesterin tiskillä voi osallistua arvontaan, jossa on palkintona
vapaalippuja sinfoniakonsertteihin.
1970 -luku . Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Finlandia-talossa. Kapellimestari Paavo Berglund.
Helsingin kaupunginorkesterin fanit. Ritva ja Matti Hurme ovat Kaupunginorkesterin ystäväyhdistyksen Pro Filharmonian tiskillä. Ystäväyhdistys mm. jakaa stipendejä muusikoille, järjestää
musiikkimatkoja j?senilleen ja myy Kaupunginorkesterin levyjä.
Kansankonsertti Hotelli Seurahuoneen juhlasalissa, Pohjoisesplanadi 11-13. Kapellimestari Robert Kajanus johtaa Helsingin Orkesteriyhdistyksen orkesteria. A Federleyn piirustus
RafaÎl Hertzberg: Helsingfors tre hundra Âr sedan och i vÂro dagar, 1888.
MunkinSeutu
8
Nro 17 ? Viikot 38-39
Risto Kolanen:
Poimintoja kesän teatterista
Kesä oli Kallion lähiseuduilla ja kantakaupungissa
täynnä taas hienoja teatterikokemuksia. Kesällä
lastenteatteri on aina vahvasti esillä. Helsinkiläisen
kannattaa etsiä monipuolista tarjontaa.
??Lasten ja heidän vanhempiensa paratiisi on usein
kaupungin Talvipuutarhassa, Stadionin ja Linnanmäen välissä. Cirkon nimikkotaitelija ilma-akrobaatti Ilona Jäntti on pitkään harjoitellut siellä omaa reittiään
köydellä.
Hän aloitti Cirko-festivaalin esityksensä kahdella poikittaisköydellä puutarhan ylätasannenurkasta vesilähteen ja vihreiden
kasvien päällä, siirtyy sivuköyteen ja sen kautta pidempään poikittaisköyteen
puutarhan vihreyden päälle ja tulee lopuksi alas sivuköyttä. Koko esitys kesti
vain alle vartin, mutta keräsi kaiken katsojien kaiken huomion ja katseintensiteetin.
Lähiösiskot karkaavat
Impivaaraan
Hienosti tunteita liikuttavaa, energistä ja ajatuksia synnyttävää kesäteat-
teria näki taas Mustikkamaalla. Ylioppilasteatterin
johtajan Sirpa Riuttalan ohjaama Seitsemän siskoa oli
mainio sovitus, uudelleen
tulkinta Aleksis Kiven klassiseen kansallisnäytelmään.
Olemme nykyajassa, kaupunkilähiössä, jossa seitsemän siskoa kasvaa Jukola-baarissa, koska heidän
äitinsä ja isänsäkin olivat
siellä, työntekijöinä, asiakkaina, ulosjohdateltuina.
Näitä siskoja ei kiinnosta
koulu, työ tai lastensaanti. He kohtaavat Toukolan poikien ilkkuvaa räppiä, kurdiravintolatappelun.
Heidän lukkarinsa ei opeta
aapista karttakepillä, vaan
tennistä ja seurapiirikäytöstapoja pelikentällä.
Mutta nämäkin seitsemän
siskoa joutuvat omaan Impivaaraan (?Pilluvaaraan?),
josta he pakenevat jouluiltana takaisin. Heidän on
nöyrryttävä sivistyksen pariin ja hankittava elantoa.
Happy end löytyy vanhan
tutun Jukola-baarin ostamisesta.
Inkeri Hyvönen ja Helinä Kumpulainen ovat kaikkein pienikokoisimmat lähiösiskot, mutta molemmat
näyttelevät jumalaisen hyvin. Lotta Jäppinen tekee
mainion ?Simeonin?, juopumiskohtauksen metsässä. Niina Karppinen, Sandra Lamppu, Miina Penttinen ja Aliisa Rinne ovat
muut siskokset.
Miehet ovat vain joko
rähjääviä Toukolan poikia,
joiden räppi oli mainio, tai
neitejä.
Kiven ?Laulu oravasta?
ja Rauli Somerjoen ?Valot?
soivat komeasti pitkin iltaa.
Suomenlinna
aikuiselle katsojalle
Monta kesää Suomenlinnassa oli esillä rakastettujen
lastenkirjailijoiden vauhdikkaita satu- ja seikkailunäytelmiä. Kesällä 2005 Ryhmäteatteri vaihtoi suuntaa.
Juha Kukkosen tarkasti leikatussa ja erittäin sujuvasti
lavasteita vaihtavassa ohjauksessa Valheet ja viettelijät on tehty aikuiselle, lapsiperheiden sijasta.
Ranskan vallankumousajan aateliston juonittelutarina on tunnettu mm.
kolmen elokuvan kautta.
Haaste on kova pääparille
Antti Virmavirran kreiville ja Minna Suurosen markiisittarelle. Virmavirta on
aika unelias rakastaja, Suuronen sieluton juonittelija.
Työt ovat varmoja, mutta
elokuvaesikuvat painavat
päälle. Molemminpuolista
julmuuden hehkua ei oikein synny.
Näytelmän mielenkiintoisimmiksi hahmoiksi kohoavatkin Saija Lentosen vaikeasti valloitettava rouva
de Tourvel ja Tarja Heinula
markiisittaren sukulaisrouvana, joka yrittää estää päävalloituksen toteutumisen.
Teatterisukujen
vesat,
nuoria rakastavaisia esittävät Sonja Salminen ja Paavo Kinnunen omaavat paljon koomisia taitoja, jotka
pääsevät hyvin esille. Edellisen hahmo on tahallisen
lapsekas ja kömpelö, jälkimmäisen tahattoman koominen riehuja.
Huonekomediaa
Eltsun kalliolla
Antti Virmavirta valloittaa Saija Lentosen.
Tarja Heinula pärjää juonittelussa.
Kesäteatteri on Stadissa
usein saarilla, rannoilla tai
metsissä. Eläintarhan alaasteen piha Pasilan kallioilla on keskellä Helsingin
ydintä. Siellä Teatteri Tuli
esiintyi nyt viidennen kerran peräkkäin. Näytelmä
poikkesi aiemmasta maalaiskomedialinjasta.
Mika Waltari on kaupunkilaiskirjailija, joka kirjoitti paljon myös tilaus- ja
kiertuenäytelmiä, joihin
v. 1948 tehty Myöhästynyt hääyö kuuluu. Vanhan
kansa muistaa ehkä elokuvan 1960, jossa Liisa Tuomi
ja Jussi Jurkka loistivat nuorena parina, joka ei pääse
viettämään hääyötä naisia
vihaavan Amerikan enon
tulon takia.
Juha Uutela ja Kirsi Mäkelä ovat söpöjä ja hauskoja pääparina, mutta show:n
varastaa morsiamen äitiä
esittävä Eija Nikulin. Hän
tykästyy sekä vävyyn että
tämän Amerikan enoon,
jota Mika Melender esittää
kaikki kesäteatterimaneerit
loppuun asti käyttäen. Se
kuuluu Teatteri Tulin tyyliin, kuten naapurilla Tervasaaressa.
Ilona Jäntin Ilma-akrobatiaa Talvipuutarhassa.
Jeppe juo ja
kohtaa jekun
Teatteri Helsingin kesän
näytelmä oli Ludvig Holbergin tuttu klassikko Jeppe Niilonpoika, joka on soveltunut humalahakuisen
juomisen maahan. Näytelmän alaotsake olikin ?Kovaan Komedian Janoon?
Tervasaaren amfiteatterissa pitkällä esitysajalla. Ojauksesta vastasi tutusti Jari
Ålander.
Tarina kertoo viinaan menevän tavallisen maalaiskaverin ostosmatkasta vaimon
asialla. Hän sortuu ensimmäiseen kapakkaan, hukkaa rahansa ja herää linnanherrana muiden tekemän jekun takia. Vähän aikaa mies uskoo itsekin asiaan, kunnes tulee totuus.
Esitys on musiikkiteatteria, joka sisältää tunnettuja
juomalauluja, karaokehittejä sekä uudempaakin materiaalia. Antti Korhosen vahva tulkinta kantaa muuten
vähän vaisua kokonaisuutta. Korhonen laulaa hyvin.
Kirsti Valve vetää hienosti ?Oon voimissain? -hitin.
Seitsemän siskon menoa harjoitellaan promokuvissa.
Sibelius vampyyrinmetsästäjänä
Kumpulassa
Omaperäisimmän esityksen näki Kumpulan metsäteatterissa, Kätilöopiston
kallioilla. Kellariteatterin ja
Ilves-teatterin yhteinen kesänäyttämö antaa oman panoksensa Jean Sibeliuksen
juhlavuoteen. Historia-aiheisiin keskittyneen Jura
Liiran ohjaama esitys keskittyy kansallisen heräämisen vuosiin, n. 1884-1904.
Sibelius on nouseva myöhäisromantiikan ajan klassinen säveltäjä, mutta tässä
myös metsästäjä, joka surmaa muita keskeisiä taidehahmoja vampyyreina.
Muutama kohtaus on erityisen hyvä: Elinan surma, jossa ilmeikäs Sara
Pirhonen osoittaa taitonsa.
Janne Sibeliusta tulkitsee
Jussi Talviharju, kohtuullisen näköisenä ja oloisena. Myös Bobrikovin surmasta on tehty huvittavan
tarantinomainen kuolemisperformanssi, jossa Lallia
ylinäyttelevä Jaakko Perilä häiritsee itkuraivarikohtauksellaan.
Antti Korhonen kannattaa Tervasaaren esitystä.
Useimmat kuuluisat sivuhenkilöt vain juoksevat
hopealuotien ja puulla sydämeen iskemisen kohteiksi. Tekijäjoukossa on paljon YT:n ja Klitsun lavalta
vuosien varrelta tuttuja harrastajanäyttelijöitä.
Hiiriä ja ihmisiä
Korjaamolla
Stage-festivaalilla nähtiin upea ensi-ilta, Kuriton
Companyn Algernon Korjaamon kulmasalissa Töölön ratikkahallien takana.
Mikä lavakarisma loistavalla
Terhi Suorlahdella onkaan!
Hän vangitsee meidät kertojana, kolmella roolisuorituksella, vain silmälaseja ja takkia vaihdellen, ja
laulullaan.
Suorlahti esittää vaikeasti
oppimishäiriöistä lääkeko-
elaitoksen siivoojaa Charlieta, joka otetaan Algernon
hiiren jälkeen koekaniiniksi johtajatohtorin kokeisiin,
jotka perustuvat geenimanipulaatioon. Aivoihin siirretään leikkauksella toisen
ihmisen soluja.
Hänestä kasvaa yliälykäs
saman alueen tutkija, jota
Alice hoitaa. Suorlahti näyttelee kaikki kolme roolia,
yksin lavalla, vain teknistä apua saaden. Lääkkeen
teho heikkenee, ensin hiirellä ja sitten koeihmisellä, joka taantuu alkuperäiseen tilaan.
Esitys pohjautuu Daniel
Keyesin tekstiin ?Kukkia
Algernonille?, josta on tehty myös elokuva.
Kuriton Company on
kymmenen vuotta toiminut vapaa musiikkiteatteriryhmä, jolla on ollut ko-
MunkinSeutu
Viikot 38-39 ? Nro 17
9
Iina Ahola on vauhdikas Tirlittan pellesaattueessa.
keellisia esityksiä aiemminkin. Stagen asiantunteva teatteriyleisö arvosti Terhin ja
ryhmän suorituksen valtavilla aplodeilla.
Tirlittan koskettaa
sydäntä
Hieno kesäteatteriesitys
voi syntyä sattuman avustuksella. Ja siitä syntyy
kaunis kunniateko suomalaisen lastenkirjallisuuden
klassikolle.
Markku Arokanto löysi viime kesänä uimareissulla Axel Lindbergintien
Vaaleanpunaisen huvilan
Laajasalon Yliskylästä. Yli
100-vuotias puinen rakennus oli tyhjillään ja rakennuksen kunnostamisen
kautta Kylämetsä ry sai sen
vuodeksi käyttöönsä.
Uusi kesäteatteri esitti
Oiva Paloheimon rakastetun lastentarinan Tirlittanin huvilan edustalla, rannan vieressä. Kirjailijalla oli
kolme vaimoa ja viisi lasta.
Tirlittan syntyi osin boheemitaitelijan surutyönä avioeroon; hahmo sai omien
lapsien piirteitä, kun perhe hajoaa salamaniskusta
maailmalle.
Näytelmässä on uskonnollinen pohjavire, mutta ohi kirkon. Lapsella on
suora suhde ?rakkaaseen
Taivaan isään?, jolle hän
puhelee. Hautausmaakohtaus on kirkon kritiikkiä,
kun Tirlittan ajetaan pois
sen takia, että hän soittaa
erityistä pilliään.
Teatteri-ilmaisua opiskellut Iina Ahola on aivan hurmaavan vauhdikas ja liikunnallinen Tirlittan. Jari-Pekka Nikulainen omaa koomisia taitoja, mm poliisin
osassaan. Marja Airola on
mainio rouva Luuvalo, joka
kärsii luukivusta, kihdistä.
Hän laulaa korkealta. Lapset eläytyvät vahvasti esitykseen. Vankilasta pakokohtauksessa he antavat ääneen neuvoja takaa-ajajille.
Lastenteatteri
monipuolista
Lastenteatteri on hyvin
esillä kesällä. Kansallismuseon Linnapihalla seikkailivat Anu ja Sipsukka koko
kesän. Kyse on virolaisen
Eno Raudin ?Sipsik? lastenkirjahahmo, jonka ohjaaja Anna Jaanisoo haluaa esitellä myös suomalaisille lapsille, heidän vanhemmilleen ja meille muil-
le lapsenmielisille. Hahmo
on elänyt maailmalla jo 50
vuotta. Pikakyselyni vierustovereille toi vastauksen, ettei se ole kovin tuttu meillä.
Helsinki
International
Theatre (HIT) vastasi tuotannosta, johon Linnanpiha sopii todella mainiosti. Näyttelijät hyödyntävät
esityksessä hyvin portaita,
seinän halkeamia, toisen
kerroksen käytävää, josta
musiikki kuuluu.
Perustarina on yksinkertainen. Sanna Liskin iloisesti esittämä Anu saa lahjaksi nuken, Sipsukan, ja jää
päiväksi yksin kotiin. Nukke muuttuu eläväksi Sipsukaksi, jota Elina Väänänen esittää lastenteatteriin
sopivalla pirteydellä. Ilja
Mäkelä on reipas veljenä
ja rohkea kiipeilijä seinillä
kissaroolissa. Petteri Pennilän pelkkä kävely esille
on koomista.
Kesän mielikuvituksellisin teatterikokemus oli
Tämä on Prufilus Lapinlahden sairaalan puistoalueella, rannan teltassa. Ihmisen
ja ötökän yhdistelmä syntyi 1700-luvun puolivälissä
Suomenlinnan kaleeritelakan avajaisjuhlassa ammutusta raketista. Hän havainnoi saaren tapahtumia niin
Ruotsin, Venäjän kuin itsenäisen Suomen ajan. Aikamatka kustavilaisesta ajasta
nykyaikaan on sekä opettavaista että jännää draamaa lapsille. Petteri Kevin
vastasi käsikirjoituksesta ja
esityksestä, Tuomas Kettunen säestyksestä kosketinsoittimella.
Prufilus on hyvää lastenteatteria, joka ei aliarvioi lapsen ymmärrystä,
vaan kertaa todellisen historian tapahtumia olennon
mielikuvitusmatkalla. Paikka on viehättävän rauhallinen. Kovasti toivoo, että
historialiselle sairaalalle
löytyisi mielekästä, täysiaikaista käyttöä.
Välineinä on hyvin ilmaisuherkkä Salo ja hänen taitavasti käyttämä äänikone,
jolta saa esille omia ja Ullan
repliikkejä, musiikkia. Salo
tavoittaa ihmisen hämmennyksen ja epävarmuuden
tavattoman hyvin.
Valtimonteatterin pienessä mustassa huoneessa syntyy maaginen tunnelma,
jolla näyttelijä pitää yleisöään hyppysissään. Tästä näyttelijästä kuulemme
vielä. Elisa Salo toi mieleeni nuoren Elina Salon Suomielokuvista.
Katsoin uteliaana Heli
Väätäisen yhden naisen
monologivierailun Twist
and shout Valtimonteatterissa Aleksis Kiven kadulla. Ilmeitä, tunteita, laulua, kehovammaa. Esitys
alkaa riehakkaasti, mutta
vakavoituu näyttämään ihmisen selkävamman skolioosin ja sen hoitoon tarkoitetun vahvarakenteisen
korsetin. Loppu on silti vapauttava.
Kolme sisarta
Hanna-talolla
Kumppanuustalo Hannan
pihalla Alppilassa esitettiin
Kolme sisarta Origo-teatterin toimesta. Hannan teatteri on ollut olemassa jo pidempään, ainakin vuodesta 2007. Kolme sisarta on
luonnostaan nostalginen.
Erja Jokisen ohjaus alppilalaisille harrastajanäyttelijöille alleviivaa samaa tunnetta lukuisilla 1970-luvun
kauniilla iskelmillä:
? Tervetuloa aikaan, jolloin talvet olivat lumisia ja
kesät täynnä hellettä.(...)
aikaan, jolloin kaikki oli
hyvin?.
Jasmin Tuiro on ihanan
herkkä Irina, Elina Haarma ilmeikkään viisas Olga,
Lotta Lindroos tyytymätön
Masa, Susan Henriksson
itsekäs Natasa ja Tuukka
Lahtinen vastuuton Andrei.
Versiniä esittää, kieliään-
teen perusteella, virolainen
Ants Köllö.
Ryhmä pelaa todella hyvin yhteen. Esitys muistelee mennyttä, unelmoi tulevaisuudesta ja elää tätä
hetkeä. Katsojat saivat olla
suojassa, mutta näyttelijöitä
kävi sääliksi ensimmäisellä
puoliajalla. Irina oli niin vähiin pukeutunut sateeseen,
että hän ei oikeasti pääsisi Moskovaan, vaan kuolisi vilustumiseen...
esitys on suunnattu valtakoneistoa ja sen edustajia vastaan. Vajaan tunnin
ajan edessämme pyörii viisi
näyttelijää, etupäässä poliisiasussa, koppalakit ja sateensuojat iskuaseina. Jokapäiväistä reikäleipäämme punnitaan ja jaetaan
sateenvarjojen välillä yhtä
sattumanvaraisesti kun se
meille elämässä jakautuu.
Meno on kuin amerikkalaisten mykkäfilmien Keystone-poliisifarsseissa sata
Pasila kasvaa yhteen
vuotta sitten. Harvoja repliikkejä lausutaan, nekin
? Pasila ja koko Stadi (tää ihan lopussa.
on helppoo) / vaikka on20-vuotias teatteriryhmä
kin vähän snadi (niin help- on toiminut alusta saakka
poo) / Taivutan, haihdutan, yhteistyössä Oranssi ry:n
aidosti oivallan / tää om kanssa. Omia tiloja ei ole,
Böölen oma show - hou, mutta Oranssi on eräänlaikuuluu Niin helppoo räpin nen kotisatama.
kertosäe Eläintarhan kouKun etsin Vapaan taiteen
lulaisten, Juhani Valon ja tilaa Katri Valan puiston
Matti Laitisen teksteihin.
ja Vilhovuorenkujan kalPasila in Memoriam -kort- lion päältä, kysyin penkiltelidraamaa esitettiin ke- lä olutta juovilta nuorilta,
sän alussa ja lopussa. Se al- missä se sijaitsee. Vastaus
koi Mielenterveyden Helmi- kuului nopeasti: ? Emmepuutalolta Länsi-Pasilasta ja kö me kaikki ole vapaan
jatkui Taidelinjan ratikan taiteen tilassa...!
kyydissä Itä-Pasilaan. SielTaidekollektiivi Rikastalä kuljimme ulkona pihoil- mo tanssi ja loi mieleenla, puistikoissa ja patsai- painuvasti ääntä esikoisteden juurella ihmettelemässä oksellaan Respect! Mieleen
Böölen nopeaa muutosta.
painui kokemus japanilaiPuu-Pasila vaihtui nope- sen butotanssin yhdistämiasti betonilähiöksi Stadin sestä nykytanssiin. Helsinkeskelle. Helsingin kau- kiläinen Mirva Keski-Vähäpunginteatterin Pasila pää- lä ja joensuulainen afrobraroolissa -yleisötyöprojek- siliaisen tanssin harrastaja
ti ennakoi tulevaa Triplaa, Anna Venäläinen sekä muKeski-Pasilan syntyä yh- siikista vastannut äänitaiteidistämään radan erottamat lija Riku-Pekka Kellokoski
Pasilat.
loivat tunnelman.
Mystinen, vahvasti jälSörkan avantgardea
jen jättänyt tanssikokemus syntyi kahden tans? Elämme murrosaiko- sijan sooloista ja yhteisja.(...) Ilmaisen syvimmän tanssista päältä valuvien/
osanottoni rakastetun op- päälle valuvien vaatteiden
positiojohtajamme äkillisen viemänä. Respeckt! Ansaitpoismenon johdosta, Teat- see laajempaa yleisöä; nyt
teri Reipas Irman Jokapäi- tuntui paikalla olevan suväinen (leipämme) lopussa kulaisia ja tanssikollegoja,
näyttelijä sanoo Oranssin kavereita.
Valvomossa Suvilahdessa.
Mammu Rauhalan ohjaaTeksti: Risto Kolanen
ma työryhmän teksti ja
Valtimonteatterilla
hienoja monologeja
Terhi Suorlahti loistaa Algernonissa.
? Googletan sanan yksinäisyys (...) Mitä mun pitikään tänään tehdä(...) Kesän yksi hieno teatteriesitys
on Eeva Turusen käsikirjoittama ja Elisa Salon esittämä vuoden 2015 monologikilpailun voittaja Muutama sana Ullasta.
Nuori nainen linnoittautuu omaan kerrostaloasuntoonsa, ja haaveilee ystävyydestä ja yhteisestä ulkomaanmatkasta naapuritalossa asuvan opiskelukaverin Ullan kanssa.
Elisa Salo on luonnonlahjakkuus.
MunkinSeutu
10
Nro 17 ? Viikot 38-39
Testasimme Hypoxi rasvanpolttoliikunnan:
HDC-puku eli
?ihopuku?
Näkyviä ja mittavia tuloksia tuli jo 4 viikossa!
? passiivinen 20 minuutin alkulämmittely
rasvanpoltolle
? HDC ?imee? verenkierron pintaan ja tällöin
verenkierto on hyvä pintakerroksissa kun aloitetaan rasvanpoltto (eli Vacanaut-juoksumattotreeni tai pyöräily)
? kiinteyttää ihoa ja
auttaa poistamaan selluliittia
? toimii lymfahierontaa
vastaavana hoitona, sillä
puvun sisällä 400 kuplaa
hieroo ihon pintaa
? HDC poistaa kehosta tehokkaasti nestettä
ja kuonaa
? Hypoxi ei suosittele pelkkää ihopukua
vaan parhaita tuloksia
saadaan ns. yhdistelmähoidolla (esim. Vacanaut-juoksumattotreeni
lisäksi)
Kallio-Lehden toimittaja Jarkko Soini kokeili uusia
konsteja rasvanpolttoon, painonpudotukseen ja
lihaskunnon kohottamiseen. Kahdentoista hoitokerran
jälkeen vyötäröltä oli lähtenyt jopa 6,5 senttiä ja painokin
pudonnut 3 kiloa, vaikka söin ja elin kuten ennenkin.
??Jokainen joskus laihduttamista kokeillut tietää, miten vaikeaa rasva on saada
lähtemään juuri sieltä mistä haluaa. Ongelman kanssa painiskelevat niin miehet kuin naisetkin ja esim.
vyötärölihavuus ei ole pelkästään esteettinen ongelma vaan se lisää diabeteksen riskiä. Havaihduin jo
lukuisia vuosia sitten siihen, että paino nousee salakavalasti ja sentit kasvavat vyötäröllä. Vyötärölle
kertynyt rasva oli pääsääntöisesti sisäelinrasvaa, jota
on perin vaikea saada pois.
Lähes kasvisruokavaliollakaan en pystynyt painoa
pudottamaan eikä nykyaikaisista kännykkäsovelluk-
sen ruokapäiväkirjojen pitämisestä tms ollut mainittavaa apua. Laihduttajille
sekä treenaajille on markkinoilla tarjolla monenlaista
treeniohjelmaa, diettikirjaa
ja elämäntapaopasta, mutta
mitkään näistä eivät tuntuneet tuovan minulle näkyviä tuloksia. Erilaisilla kokeilemillani dieeteillä sain
painon pysymään kurissa, mutta en sitten millään
saanut painoa laskemaan
tai senttejä pois vyötäröltä.
Olin kuitenkin Hypoxi-treenin suhteen aluksi hieman
epäluuloilen, että näinköhän tällä saadaan tuloksia
ja enemmän jännitin Hypoxi-studion puolesta mittausviikoilla että onko senttejä
Supertähtien valitsema
rasvanpolton menetelmä
??HYPOXIn kuuluisimpiin käyttäjiin kuuluvat
mm. Madonna, Simon Cowell, Robbie Willams ja
Cheryl Cole. He ovat valinneet HYPOXI-rasvanpolton, koska se on yksinkertaisesti tehokkain
tapa. Hypoxi on havaittu
tehokkaaksi tavaksi myös
huippu-urheilijoiden keskuudessa. HYPOXI hoidot
ovat kasvattaneet suosiotaan huippu-urheilijoiden
keskuudessa. Useat yksilöurheilijat ja joukkueet
ovat ottaneet HYPOXIn
osaksi viikoittaista harjoitusohjelmaa.
?
? ?? ? ? ?
?? ??
?
? ??
? ???
??? ?
?
?
? ?
? ?
? ?
? ?