Viikot 51-1 – Nro 23/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki p. 09 484 803 2+1 PERINTEINEN PERINTEINEN X-MAS SHOPPING X-MAS SHOPPING 18.12 KLO 10-18 ja 18.12 KLO 10-18 ja 19.12. KLO 10-15 19.12. KLO 10-15 Lahjakortit ja tuotteet: (Osta kolme saman sarjan tuotetta / lahjakorttia saat edullisimman lahjaksi) ILOA PELIIN. TENNISHEDMAN.FI PAREMPI TENNIS ALKAA TÄÄLTÄ: HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois lantiolta, reisistä tai vatsanseudulta? HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit ja kortit varaamalla jaksosi 31.12. mennessä. Aloita halutessasi vasta tammikuussa. Ennakkovaraajan etuna saat KOLME ILMAISTA kertaa kaupan päälle! (Arvo 147-195€) HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa tehokkaasti selluliittia. Näkyviä tuloksia nopeasti. Varaa maksuton konsultaatio! ÄLÄ ANNA LIIKUNTASETELEIDEN VANHETA! Tuuheita kestokuusia Lumihuurrekuusi 150cm 55,Silkkiamaryllis ruukussa 29,(48,50) Kuusenalusmatto lumihiutaleet, juutti, 100cm Puinen nukkekoti ja kalusteet. 54 x 39 x 61 cm. 3+ 12,www.etola.net Etola Munkkiniemi, Huopalahdentie 4-6, MA-PE 9-19, LA 9-17, SU 11-17 Tarjoukset voimassa 23.12.2020 asti, niin kauan kuin varatut erät riittävät. Alennukset normaalihinnoista. Joulukuusen jalansuojus Kesto havukranssi 45cm 24 90 9 03 (12,90) Kissanpentu Bianca. Interaktiivinen. 3 + 39 90 (67,90) Työkalupenkki. 3+ alk. 12 90 Nukkekodin kalusteita Puinen leipomotiski, 3+ 29 90 (44,90) alk. 59 90 Puinen leivänpaahdin, 3+ 12 90 (19,90) 21,Kuusenjalka Tähti, metallinen, 0,7L 94 50 (135,00) 34,(64,90) Hyvää Joulua! MUNKKALAISTEN OMA VÄLITTÄJÄ Mankkaantie 2-4 02180 ESPOO Munkkiniemen Puistotie 3 A 1 00330 HELSINKI primalkv.com
M M unkin unkin SS eutu eutu 2 Viikot 51-1/2020 • Nro 23 Kauppakeskus Majakka | Hämeenkatu 25-27 | Kauppakatu 8 Riihimäki | 050 475 8805 | lelukauppa@hihhihhii.com AVOINNA MA–LA 10–20, SU 12-18 Tervetuloa! Palvelemme ma-la 10-20 su 12-18 Astu Joulun Astu Joulun ihmemaah an ihmemaah an • Yllätysten • Yllätysten LELULELUKAUPPAA N KAUPPAA N 450m 450m 22 TÄYNNÄ TÄYNNÄ LELUJA! LELUJA! TURVALLINEN TURVALLINEN RETKIKOHDE RETKIKOHDE koronatilanteesta koronatilanteesta huolimatta! huolimatta! Genano-sisäpuhdistusjärjestelmämme puhdistaa ilman ja nanoksi-pinnoitteet tappavat virukset ja bakteerit!
SÄÄTILA TÄNÄÄN Heikkoa vesisadetta, valoisaa. Lämpötila +2°C. Etelätuulta 4m/s. Sateen mahdollisuus 40% Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 16. joulukuuta 2020 KESKIVIIKKO | 51. vuosikerta – nro 23 SIVU 8 Joka neljäs aikoo jättää sukuloinnin väliin jouluna Kolme neljästä suomalaisesta viettää tulevan joulun kotona. Neljännes kaikista suomalaisista ja kolmannes uusimaalaisista aikoo jättää sukulaisten luona kyläilyn koronan vuoksi väliin, kertoo Ifin kyselytutkimus. Vain harva suuntaa nyt matkalle. Alle puolet suomalaisista uskoo koronarokotteen mahdollistavan matkustamisen palautumisen normaaliksi ensi vuoden aikana. SIVU 10 M unkin S eutu Vuoden helsinkiläinen yritys 2020 on Kuvatapio Ikoninen valokuvausliike menestyy digitalisaation aikakaudella Helsingin Yrittäjät antaa vuosittain tunnustusta ansioituneille yrittäjille. Vuoden helsinkiläinen yritys 2020 -palkinnon ansaitsi yli 50 vuotta valokuvausalalla toiminut perheyritys Kuvatapio. Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä 2020 -palkinnon sai luovan alan yrittäjä, oopperaja konserttilaulaja Waltteri Torikka. Yrittäjäpalkinnot jaettiin 6.12.2020 järjestön virtuaalisessa itsenäisyysjuhlassa. Alun perin ansiolentäjäksi valmistunut Tapio Rinne joutui aikoinaan onnettomuuteen, joka sysäsi hänet uuden uravalinnan eteen. Tie yrittäjäksi löytyi valokuvauksen kautta. Vuonna 1967 hän perusti ensimmäisen Kuvatapio-valokuvausliikkeen. Yritys palvelee edelleen kuluttajia elämän tärkeissä hetkissä. Kuvatapion perustaja Tapio Rinne, kuvaaja: Kalle Kirjalainen. Lähestymme joulunaikaa poikkeuksellisena vuotena. Joulu on monilla erilainen kuin ennen – matkat vanhempien ja isovanhempien luo vaihtuvat joulunviettoon oman lähiperheen kesken. Joulu on silti ilon juhla. Uudessa tilanteessa voi myös joulun juhlintaa tarkastella uudesta näkökulmasta – ehkä tänä vuonna vietetäänkin entistä vastuullisempaa joulua. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kokoaa vastuullisen juhlan vinkit joulun viettäjille. Tavaran sijaan lahjaksi kannattaa antaa aineettomia lahjoja: palveluja, elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä. Kohtuus on kultaa joulupöytää suunnitellessa – kun valikoimaa on paljon, ei määrien kannata olla suuria. Ruokahävikin välttäminen on kuitenkin yksi joulun suurimpia ympäristötekoja. SIVU 12 Uudessa tilanteessa voi myös joulun juhlintaa tarkastella uudesta näkökulmasta – ehkä tänä vuonna vietetäänkin entistä vastuullisempaa joulua. Korotuksia kausilippuihin, vuosilipun ja seniorikausilipun hinnat laskevat Aikuisten 30 vuorokauden kausilippujen hinnat nousevat 14. tammikuuta 3 eurolla. Kertaja vuorokausilippujen hintoihin ei tule korotusta. Vuosilipun ja jatkuvan säästötilauksen sekä 70 vuotta täyttäneiden kausilippujen hinnat laskevat. Lippuvalikoimaa yhtenäistetään siten, että kausiliput ovat samanlaisia HSL-kortilla ja HSL-sovelluksessa. Ostetuista kausilipuista noin 70 prosenttia on 14 tai 30 vuorokauden lippuja. Uusi käytäntö on entuudestaan tuttu monista muista palveluista, ja jatkossa siis myös HSL:n kausilippuja myydään vain 30 vuorokauden jaksoissa. Lisäksi lipun voi ostaa 14 vuorokaudeksi. SIVU 12 Käy vastuullisen Käy vastuullisen joulun viettohon joulun viettohon
M M unkin unkin SS eutu eutu 4 Viikot 51-1/2020 • Nro 23 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 23/2020 Munkan mummo Veli-Matti Hynninen Jouluyönä Tähti kirkas on taivaalle syttynyt. Jeesus lapsi seimessä syntynyt. Tähti johdatti paimenet seimen luo. Jeesus lapsen syntymää todistamaan. Näinhän syntyi joulu aikanaan. Jeesus lapsi toi valon maailmaan. Hyvää Joulua Olavi Kylliäinen RUNOPALSTA KOLUMNI Lucia-neito muistuttaa valon voitosta Lucia on peräisin valoa merkitsevästä lux-sanasta. Kynttiläpäiset neidot kantavat valoa pimeään maailmaan. Pimeimmän ajan keskelle puhkeaa kirkkaus, kun Lucia-neito astelee joulukuun kolmantenatoista kynttiläkruunu päässään parrasvaloihin. Alkuperäinen Lucia eli 200-luvun lopulla Sisiliassa, Italiassa. Tämä kristitty neito kieltäytyi maallisista sulhasista antautumalla jumalallisen valon tuojaksi. Ruotsiin Lucia ponnisti jo 1100-luvulla. Länsi-Ruotsissa Värnern-järven tienoilla järjestettiin lussebit-markkinoita ainakin1600-luvulla. Suomenruotsalaiset ottivat Lucia-neidon Ruotsista vastaan joskus 1800-luvulla. Porvoon lyseossa Lucia-juhlia tiedetään vietetyn ainakin 1860-luvulla. Kynttiläkruunu painettiin Lucia-neidon päähän ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla. Perinne alkoi vakiintua Folkhälsanin aloitteesta 1949. Hufvudstadsbladetin toimesta järjestetyt valtakunnalliset Lucia-valinnat pääkaupungissa liittivät Lucian ensin suomenruotsalaiseen ja pian koko suomalaiseen adventtiperinteeseen. Ensimmäiseksi Lucia-neidoksi valittiin Barbro Reihe 1950. Loviisan virkakaudellani muistan kaksi loviisalaista valtakunnallista Lucia-neitoa. Musiikkia, jazztanssia ja ratsastusta harrastanut Helena Ek 1983 ja kaunisääninen, yritystaloutta opiskellut Sonja Sjöblom 2008. Heidät kruunattiin Helsingin tuomiokirkossa Suomen Lucia-neidoksi tuomaan valoa maailman pimeyteen. Luciaa juhlitaan myös muutamilla muilla alueilla Suomessa. Muistan Savonlinnan lyseossa juhlitun Luussija-neitoa jo 1950-luvulla. Lucia-perinnettä tutkinut professori Pentti Laasonen nimesi Pyhän Lucian Savonlinnan lyseon suojeluspyhimykseksi. Kokemukseni mukaan savolainen Luussija-versio oli luonteeltaan enemmän hyväntuulinen ilosilmä kuin juhlallisempi ja vakavampi helsinkiläis-sirarensa. Kummallakin oli sama tehtävä jakaa valoa pimeyteen ja luottamusta tulevaisuuteen. Alkuperäinen sisilialainen Lucia joutui karaisemaan itseään taistelussa ahdistelevia sotilaita vastaan. Annettuaan rukkaset kosijoilleen Lucia jäykistyi liikkumattomaksi, eikä antautunut suuttuneille ahdistelijoilleen, jotka lopulta surmasivat hänet. Näin Lucia maksoi päätöksensä hengellään ja Lucian traaginen tarina päättyi marttyyrikuolemaan. Kun keisari Diocletianuksen sotilaat lopulta raastoivat häneltä silmätkin päästä, tilalle kasvoivat heti uudet. Luciasta tuli silmäsairaiden suojeluspyhimys. Lucian-päivästä, joulukuun kolmannestatoista on tullut, tärkeä osa suomalaista adventtiperinnettä. Se muistuttaa valkeuden voitosta pimeyden valtoja vastaan. Joulu tuo vääryyttä ja väkivaltaa kokeneille lohdutuksen ja lahjoittaa uuden toivon. Jouluna koittava valkeus lahjoittaa oikeudenmukaisuuden ja rauhan maailmaan. Historian havinaa jouluna 2020 Joulupukki tuumii näin, josko joulurundi meniskin toisinpäin! Lapset kiirehtis nyt Korvatunturille, olis aikaa ja etäisyyksiä yhdessäoloille turvallisille! Oppisimme tavan uuden, – luonnon hiljaisuuden ja rauhan, antaisi se meille tyyneyden suuren, sekä opettaisi odottamisen ihanuuden! Sillä selvitty on ennenkin ahdingon alhosta, muistatteko maailmansodat ja espanjantaudin sen jälkeen talousromahdus ja Korean sodasta kaikui vain savu, kun alkoi jo uuden Vietnamin sodan ja hässäkän suuren. Meillä nyt lienee tuo Syyrian sota, ilmastonmuutos ja jääkauden kota. Sinnepä meidän jo mielemme halaa, ehkä hiivimme sinne kohta salaa! Ihmiskunnasta kuuluu nyt huhuja hurjia virus katala ympäröi meitä kurjia, pukki sen tietää, et´ sen kun kohtaa, periksi ei anneta, muuten se meitä johtaa! Hei, hei, onpas klaarattu nuo monet uhkat, kerätty uudelleen sen seitsemät tuhkat. Pää pystyyn vaan ja auttavainen mieli, muuttuu elämä, mut´ pysyy sentään oma kieli! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille lukijoille! Elina Kuosmanen Helsingin menot ovat ensi vuonna lähes viisi miljardia Olemmeko siirtymässä kolmanteen tasavaltaan? Kun toinen maailmansota Suonen osalta päättyi syntyi sanonta, että olemme siirtyneet toisen tasavallan aikaan-. Ensimmäisessä tasavallassa kansakuntamme opetteli toimimaan itsenäisenä valtiona-Vaihtelevien vaiheiden jälkeen päästiin 1930-luvun puolivälissä taloudelliseen nousuun. Hallituspohja laajeni ja sosiaalista lainsäädäntöä kehitettiin. Kansakunta alkoi eheytyä.. Tuon ajan ilmapiiri oli maassamme optimistinen. Vaaran merkkejä alkoi kuitenkin ilmaantua. Itäinen naapuri oli koettu uhkaksi, mutta hälyttäviä uutisia kantautui Euroopan eri puolilta.. Espanjan sisällissota, Itävallan väkivaltainen liittäminen Saksaan ja Tsekkoslovakian pirstomin toki havahduttivat. huomaamaan pienten valtioiden haavoittuvuuden. Silti moni ajetteli, että eihän mikään uhka voi toteutua rauhallisen Suomen osalta.. Luottamus sopimuksiin, Kansainliittoon ja kansainväliseen oikeuteen oli vahva. Puolustusvalmiutta oli toki kehitetty, mutta suuria puutteita oli olemassa. Siviilipuolen eli kotirintaman huoltovarmuutta ei sen sijaan oltu riittävästi huomioitu. Talvisotaa edeltäneet vaiheet ja sodan syttyminen olivat järkytys, mutta kansakunta kokosi voimansa.. Idealismin sijaan tulivat realistinen tilannetaju ja jääkylmä harkinta .Tämä ymmärrys säilyi välirauhan ja jatkosodan aikana sekä edelleen läpi vuosikymmenien. Kaiken yläpuolella oli kansakunnan etu ja sen olemassaolon turvaaminen.. Sodanjälkeisten vuosikymmenien aikana oli suuren ja epäluuloisen itänaapurimme varjo päällämme. Muistamme yöpakkaset 1957, noottikriisin 1961 ja erinäiset muut kuviot. Yhteyksiä muuhun maailmaan rakennettiin. Talous ja hyvinvointi kasvoivat. Kulttuuriin panostettiin. Luonnollisesti menneisiin ajanjaksoihin mahtui sisäisiäkin koettelemuksiakin. Sotakorvaukset ja siirtoväen asuttaminen oli valtava urakka.. Muistan hyvin yleislakon 1956, työmarkkinaneuvottelut olivat usein vaikeita ja epidemioitakin riehui. I950-luvun alkuvuosina oli runsaasti poliotapauksia. Vuoden 1957 syksyllä riehui ”aasialaiseksi” nimetty influenssa .Kumpaankin tautiin on pystytty kehittämään rokote, Vaikka pankkikriisi 1990 ja pakolaiskriisi 2015 olivat vaikuttavia tekijöitä, ei yleinen turvallisuustunne ratkaisevasti heikentynyt. Olimme Euroopan unionissa ja rauha vallitsi rajoillamme. Koronahyökkäys viime talvena oli yllättävä isku, joka tuli hyvin monella tavalla ja hyvin syvällisestii vaikuttamaan kansakunnan elämään. Rokotetta onneksi on tulossa ja aikanaan korona hiipuu. .Kuitenkin herää kysymys siitä onko paluuta koronaa edeltävään aikaan. . Tulemmeko olemaan, ainakin alitajuisesti, valmiustilassa ? Taloudellisten menetysten seurauksia tietysti selvitellään pitkään. Olenneko siirtymässä kolmannen tasavallan aikaan? Onko sen tunnussävel Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen laulu 1930-luvulta, joka alkaa sanoin : ”Elo ihmisen huolineen murheineen, se on vain väliaikainen----”.Aikoinaan tehtiin puolivakavia ehdotuksia siitä, että suomalaista sielunmaisemaa peilaava tango Satumaa pitäisi saada virsikirjaan. Mielestäni Väliaikainen sopisi sinne oikein hyvin. Ihmisen maallinen vaellus kun on todella väliaikaista taivaallisesta näkökulmasta katsottuna. Erkki Wuori K aupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2021–2023. Talousarvion mukaan Helsingin toimintamenot ovat ensi vuonna noin 4 808 miljoonaa euroa. Investointimenot ovat 881 miljoonaa euroa. Kaupunkistrategian mukaisesti toimintamenot kasvavat erityisesti peruspalveluissa, joissa muun muassa väestönkasvu lisää kustannuksia. Lisäksi on huomioitu toiminnot, joihin kohdistuu koronaepidemian seurauksena erityisiä kustannuspaineita. Ensi vuonna koronaepidemian talousvaikutuksen arvioidaan olevan yli 260 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvaa 180 miljoonalla eurolla vuonna 2021 ja keskimäärin 340 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2023. Vuoden 2023 lopussa lainakanta on noin 1,9 miljardia euroa eli 2 800 euroa asukasta kohden. Joka vielä on jossain määrin siedettävä, mutta suunta on väärä, jatkuva velalla eläminen ei pidempään ole mahdollista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Stadin ammattija aikuisopiston Myllypuron kampuksen hankesuunnitelman. Uudisrakennus korvaa Vuokkiniemenkadun, Abraham Wetterintien ja Sturenkadun toimipisteiden rakennusja talotekniikka-alojen tällä hetkellä käytössä olevat tilat. Rakennuksen sijoittuminen Myllypuroon, ammattikorkeakoulu Metropolian läheisyyteen luo alueelle kansainvälisesti kiinnostavan rakennusalan kampuksen. Päätös hankkeen toteuttajasta ja palveluntuottajasta pyritään tekemään tammikuussa 2021. Rakentamisen on tarkoitus alkaa keväällä 2021 ja opiskelun kampuksella elokuussa 2023. Munkin Seutu -lehti toivottaa rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta koronaviiruksista huolimatta. j.a.
M M unkin unkin SS eutu eutu 5 Nro 23 • Viikot 51-1/2020 HUS varautuu työvoiman äkillisiin muutostarpeisiin joulun pyhinä HUSissa on päätetty ottaa käyttöön lisätyökorvaus ja jatkaa hälytysrahan maksamista joustavammin. Toimenpiteiden avulla varaudutaan hoidon turvaamiseen myös joulun ja uuden vuoden aikaan. Ylimääräisen vuoron lisä on neuvoteltu yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa. HUSissa on päätetty ottaa käyttöön ylimääräisen työvuoron lisä, jota maksetaan 14.12.2020 3.1.2021 väliselle ajalle sijoittuvasta työstä. Ylimääräisen vuoron lisän suuruus on neuvoteltu yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa. – Tehohoidon tarve on noussut tasaisesti koko syksyn ja huolenamme on koulutetun henkilöstön saatavuus joulun aikaan ja vuoden vaihteessa, taustoittaa johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi HUSin toimitusjohtajan tekemää päätöstä. – Joulun ja uuden vuoden ajanjaksolle sijoittuu kolme arkipyhää, jotka lyhentävät työntekijöiden työaikaa. Tämän lisäksi meitä haastaa koronavirusepidemia, jolloin on tärkeää ennakoiden turvata työntekijöiden saatavuus, lisää palvelussuhdejohtaja Mia Lehmusvaara. Ylimääräisen työvuoron tekeminen on työntekijälle aina vapaaehtoista ja se sovitaan etukäteen työntekijän kanssa ennen työvuorojakson alkua. Ylimääräisen työvuoron lisää maksetaan KVTES:n soveltamisalan ja sen jaksotyöajan piirissä oleville työntekijöille. Korvaus on sama kaikille ammattiryhmille. Tämän lisäksi korvataan ylityöt ja muut normaalit työaikakorvaukset työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. HUSissa on lisäksi päätetty jatkaa paikallista sopimusta hälytysrahan maksamisesta sekä kunnallisen virkaja työehtosopimuksen (KVTES) että lääkärisopimuksen piirissä oleville työntekijöille. Hälytysrahaa maksetaan tilanteissa, joissa työntekijä tai viranhaltija kutsutaan töihin vapaalta. Hälytysrahan suuruus on 90 euroa KVTES:n piirissä oleville työntekijöille ja viranhaltijoille. Lääkäreiden paikallinen sopimus hälytysrahan suuruudesta on porrasteinen ja se riippuu hälytystä koskevan työn sisällöstä ja ajankohdista. Korvauksen avulla voidaan helpottaa henkilöstön saamista työhön esimerkiksi äkillisissä sairaustilanteissa tai muissa poikkeustilanteissa. Pääseekö jouluna kirkkoon? Koronavirustilanne on pistänyt joulunajan suunnitelmat uusiksi seurakunnissa. Marraskuun lopussa kokoontumisrajoituksia tiukennettiin, minkä seurauksena myös Munkkiniemen seurakunta joutui peruuttamaan esimerkiksi ulos suunniteltuja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia. Myös jumalanpalveluksia on vietetty ilman paikalla olevaa seurakuntaa kahtena sunnuntaina, ja käytäntö saattaa jatkua vielä pidempään. Tilanne on hyvin haasteellinen tiedottamisen suhteen. Esimerkiksi tämän lehden painoon mennessä ei ollut vielä tietoa siitä, miten pitkään jumalanpalvelusten yleisömääriä joudutaan rajoittamaan. – Emme tiedä vielä esimerkiksi sitä, voidaanko jouluaattohartautta viettää avoimena tilaisuutena vai ei, kertoo vt. kirkkoherra Tarja Frilander. Jos tilaisuuksia voidaan järjestää jouluaattona, ne toteutetaan ulkona kirkkojen pihoilla. Ensi vuoden ryhmätoiminnan alkaminen on myös toistaiseksi kysymysmerkki. Varmaa on vain se, että lasten ja perheiden kerhot Munkkiniemen kirkolla alkavat 11.1. lähtien, jos koronatilanne sen sallii. Jumalanpalvelukset lähetetään netissä Olipa tilanne kokoontumisrajoitusten suhteen mikä hyvänsä, Munkkiniemen seurakunnan joulunajan jumalanpalvelukset ja hartaudet lähetetään verkossa. Niihin voi osallistua seurakunnan Facebook-sivulla, ja lisäksi niitä voi katsella myös seurakunnan verkkosivuilla (www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi). Frilander muistuttaa, että netissä seurakunnilla on paljon muutakin mukavaa jouluista katseltavaa ja kuunneltavaa joulun alla. – Haluamme olla mukana ihmisten joulunodotuksessa edes virtuaalisesti, vaikka emme pystykään tapaamaan kasvokkain. Munkkiniemen seurakunta julkaisee Facebookissa esimerkiksi lyhyitä adventtihartauksia, toivejoululauluja sekä alueen asukkaiden ja seurakunnan työntekijöiden tekemää joulukalenteria. Perheille suunnatut materiaalit, kuten perheiden joulumuskari-livelähetys, löytyvät Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet -sivulta. Tiedotuskanavat aktiiviseen seurantaan Jotta tapahtumista saisi ajankohtaisimman tiedon, nyt kannattaa seurata aktiivisesti seurakunnan tiedotuskanavia. Uusinta tietoa saa erityisesti seurakunnan sosiaalisen median kanavista, verkkosivuilta ja sähköisiltä infonäytöiltä. Tämän lisäksi seurakunta pyrkii päivittämään tapahtumatietoja ilmoitustauluille heti kun uutta tietoa tulee. Jos ei ole mahdollisuutta käydä katsomassa verkkosivuja, kannattaa siis vilkaista Munkkivuoren ostarilla Otto-automaatin vieressä sijaitsevaa ilmoitustaulua sekä Munkkivuoren ja Munkkiniemen kirkkojen vieressä olevia ilmoitustauluja. Kirkko on kuulolla Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen ja useille monin tavoin raskas. Tarja Frilander painottaa, että kirkko on kuulolla myös joulunpyhien aikaan. Ketään ei jätetä yksin. Seurakunnan päivystävä papin numero on 09 2340 5102. Kirkon keskusteluapu päivystää numerossa 0400 221 180 vähintään joka ilta kello 18– 24. Osoitteesta www.kirkonkeskusteluapua.fi löytyy myös chat-mahdollisuus. – Joulunpyhinä kirkko on avoinna hiljentymistä ja keskustelua varten päivän jumalanpalveluksen jälkeen kahden tunnin ajan. Tuolloin myös pappi on tavattavissa, Frilander kertoo. TEKSTI JA KUVA: Sari Arffman Valosarjat koristavat Munkkivuoren kirkon ympäristöä ja tuovat iloa pimeään aikaan. Munkkiniemen kirkon ikkunaan on pystytetty seimiasetelma, ja jouluista ilmettä on saatu myös Munkkivuoren seurakuntatalon ikkunoihin. Gramex jakoi noin 7 miljoonaa euroa korvauksia Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi viime viikolla noin 7 miljoonaa euroa korvauksia muusikoille ja tuottajille. Tästä meni noin puolet tuottajille ja puolet muusikoille. Korvauksia sai noin 9000 Gramexin edustamaa kotimaista oikeudenhaltijaa. Kyseessä on Gramexin joulutilitys. Se sisältää pääsääntöisesti korvauksia radiosoitosta (16/2020), taustamusiikkikorvauksia (1-6/2020), muusikoiden verkkotallennuskorvauksia livetallennuksista ja Ylen kopiointitapahtumia sekä Gramexin vastaanottamia korvauksia ulkomailta. Seuraava tilitys tapahtuu keväällä 2021, jolloin jaetaan mm. vuoden 2020 loppupuoliskolla (7-12 kk) kerättyjä korvauksia. Tekijänoikeusjärjestö Gramex edustaa esittäviä taiteilijoita ja äänitetuottajia. Gramexilla on yli 56 000 asiakassopimusta oikeudenhaltijoiden kanssa sekä Gramexilla noin 31 000 korvauksia maksavaa asiakasta. Gramexilta saa lupia äänitemusiikin ja musiikki-videoiden käyttöön. Koska musiikki tekee hyvää, me tahdomme tehdä musiikin käytön helpoksi. Tapiolan uimahalli korjataan entistä toimivammaksi Tapiolan uimahalli ulkoa. Kuva: Marko Oikarinen Tapiolan uimahalli peruskorjataan siten, että sen rakennustaiteelliset arvot ja arkkitehtoninen kokonaishahmo säilyvät. Hallin pukuja pesutilat uudistetaan toimivammiksi ja kaikki vaurioituneet rakenteet uusitaan. Tavoite on, että korjaustyö käynnistetään vuonna 2022 ja että hallissa uidaan taas vuonna 2024. Tapiolan uimahallista tehtiin laajat tutkimukset ja selvitykset, joiden pohjalta asiantuntijat laativat lausunnon uimahallin korjauskelpoisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Lausunnon mukaan rakennuksen korjausaste olisi noin 90 %. Lausunnon ja käytyjen keskustelujen perusteella asiantuntijat laativat kaupungin toimeksiannosta jatkotoimenpide-ehdotuksen 19.11.2020. Ehdotuksen lähtökohtana on, rakennuksen arkkitehtonisten ja kaupunkikuvallisten arvojen ohella, asemakaavan suojelumääräys. Suojelumääräyksen taustalla on rakennushistoriallisessa selvityksessä ja inventoinnissa tehty uimahallin tilojen arkkitehtonisten arvojen, käyttötarkoituksen säilymisen ja tilojen merkitysten arviointi. Laaja peruskorjaus Jatkotoimenpide-ehdotuksen mukaan allashallin peruskorjauksessa on mahdollista säilyttää ja kunnostaa katon pääpalkit ja kantava yläpohjalaatta sekä pilarit. Vesikattorakenteiden korjaustyössä parannetaan niiden kantavuutta nykyistä mitoituslumikuormaa vastaavaksi. Pilareissa korjataan osat, jotka ovat olleet alttiina roiskevesille. Pääaltaan rakenteet on uusittava kokonaisuudessaan. Perustukset on uusittava, koska niissä on alkavaa alkalikiviainesreaktiota. Julkisivut ja kaikki talotekniset järjestelmät ovat uusimisiässä. Rakennuksen itäpäässä olevien pukuja pesutilojen välipohjat on purettava ja kolmen tason sijaan on suunniteltava kaksi tasoa. Riittävien pukuja pesutilojen sekä tarvittavien uusien teknisten tilojen toteuttaminen edellyttää rakennuksen vähäistä laajentamista tontin itäreunaan saakka. Jatkosuunnittelussa selviää laajennusosan arkkitehtoninen luonne. Laajennus edellyttää poikkeamispäätöstä. Yhteinen näkemys Selvitysten ja lausuntojen laatimisen yhteydessä kaupunki on käynyt useassa vaiheessa asioita läpi Museoviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Niiden mukaan nyt laadittu jatkotoimenpide-ehdotus on perusteltu, hyvin laadittu ja hyvä lähtökohta etenemiselle. Ehdotus edistää uimahallin korjaamista sen arvot huomioiden. – Näyttää siltä, että uimahallin peruskorjaukseen on löydettävissä ratkaisu, joka on rakennussuojelun kannalta hyvä ja ottaa huomioon eri viranomaisnäkemykset. Tämä luo pohjan toteuttamiskelpoisille korjaussuunnitelmille, jotka ovat toteutettavissa hallittavasti ilman pitkäkestoisia kaavaprosesseja, toteaa teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. Periaatepäätös hankkeesta on tarkoitus tehdä tammikuussa 2021. Sen jälkeen laaditaan hankesuunnitelma, joka tuodaan kaupungin päätöksentekoon ennen kesälomia 2021. Varsinainen suunnittelutyö käynnistyisi heti tämän jälkeen. Hanke sisältyy kaupungin investointiohjelmaan lähivuosille. Poikkeuksellinen korjauskohde Tapiolan uimahallin peruskorjaus on poikkeuksellisen haasteellinen ja korkeaa ammattitaitoa edellyttävä hanke. Suunnitteluja rakentamisvaiheissa ollaan edelleen tiiviisti yhteydessä valvovien viranomaisten kanssa. Tavoite on, että rakentamaan päästään 2022 ja että hallissa uidaan vuonna 2024. Tapiolan uimahallin peruskorjaus on tärkeä hanke kaikille tapiolalaisille ja merkittävä koko Espoon kannalta. Uimahallin peruskorjaus on myös kansainvälisesti kiinnostava hanke, sillä uimahalli on rakennushistoriallisesti arvokas ja se on suojeltu asemakaavalla.
M M unkin unkin SS eutu eutu 6 Viikot 51-1/2020 • Nro 23 SUNNUNTAIKSI JOULUNA 2020 SEURAKUNNASSA TAPAHTUU 4. adventtisunnuntai Matt. 1:18–24 Marian raskaus oli häpeällinen. Tuona aikana ei tullut kyseeseen, että lapsi saisi alkunsa avioliiton ulkopuolella. Eikä siinä vielä kaikki, tuo häpeän lapsi joutui jo vauvana pakolaiseksi. Hän ei varttunut eikä toiminut aikansa hengellisen tai maallisen eliitin keskellä, vaan tavallisessa työläisperheessä syrjäisessä maakunnassa. Hänen elämänsä päättyi ryövärien kanssa ristille. Juuri siksi hän ei tänäänkään vierasta vankilaa, turvakotia tai vieroitushoitopaikkaa. Hän kiirehtii muiden syrjimien ja yksinäisten luo. Hän on siellä missä korona eristää ja erottaa. Hän tulee sairasvuoteen äärellä, työttömyyden ja taloudellisten huolien varjoihin. Hän saapuu myös sinun jouluvieraaksesi, olipa tilanteesi mikä tahansa. Jos et ehdi tai jaksa rakentaa kotiisi, saati sydämeesi hänelle siistejä tiloja ja mukavia oltavia, ei se mitään. Häpeän lapsi tuntee ihmisen osan ja on sitoutunut siihen. Ei sen ihanteeseen, vaan sen todellisuuteen. Jesajan profetian mukaan hänen nimensä on Immanuel, ”Jumala on meidän kanssamme”. Matteuksen evankeliumissa enkeli käskee kuitenkin Joosefia antamaan hänen nimekseen Jeesus, joka merkitsee ”Herra pelastaa”. Molemmat ovat hyviä nimiä hänelle. Hänen syntyessään tapahtui painopisteen muutos, siirryttiin vanhasta ajasta uuteen. Herra pelastaa, mutta ei enää vain Israelin kansan vaan koko ihmissuvun. Jumala on meidän kanssamme, ja tämä sanoma on tarkoitettu kaikille, koko maailmaan. Neljäs adventtikynttilä muistuttaa myös meitä kaukaisen Pohjolan adventtiharmauden painamia, että Herra pelastaa ja Jumala on meidän kanssamme. Samuli Korkalainen Kirjoittaja on pappi, kanttori ja kirkkomusiikin tohtoriopiskelija Statistina seimen äärellä Olemme nähneet elämämme aikana satoja, ellei tuhansia seimiasetelmia. Puisia, muovisia, pahvisia ja jopa aidoilla ihmisillä toteutettuja. Siinä ovat Maria, joka katsoo hellästi Jeesus-lasta seimessä. Ja sitten siinä on Joosef. Hän seisoo Marian taustalla. Joosef ei oikein tiedä, pitäisikö kiinnittää huomiota Jeesukseen, josta hänellekin oli ilmoitettu enkelin toimesta yhtä ja toista, vai pitäisikö hätistellä eläimiä hieman kauemmas seimen luota. Vai onko hänen isäntänä velvollisuus keskustella sisään pöllähtäneiden paimenten kanssa, ja selittää heille, mitä tässä nyt juuri on meneillään? Mielestäni Joosefin homma ei ole joulun käänteiden keskellä kovin selkeä. Hän ei ole lapsen biologinen isä, mutta kuitenkin hänellä on selvä vastuu lapsesta ja nuorikostaan Mariasta. Hän on sosiaaliselta asemaltaan perheen pää. Joosef vaikuttaa joulukuvaelman statistilta, apuhenkilöltä, jonka tehtävänä on seistä kuvassa ja näyttää hyvältä mutta suhteellisen huomaamattomalta. Häntä ei huomaa, kun hän on asetelmassa, mutta huomaisi, jos häntä ei siinä olisi. Tänä aikana, jolloin oman elämänsä sankarit nostetaan mieluusti keskiöön, on hyvä muistaa statisteja. Ihmisiä, jotka itsestään numeroa tekemättä palvelevat apua tarvitsevia. Usein apu on vain hiljaista läsnäoloa, jonka muuten yksinäinen ihminen kyllä aistii. Olemme valmistautumassa korona jouluun. Perustellusti rajoitukset kutistavat joulun viettoon käyviä ryhmiä. Muutonkin yksinäisillä ihmisillä ei muutos ole suuren suuri. Voi silti olla, että se vähäinenkin kontaktin mahdollisuus kuivuu. Joulun sanoma on meille lupaus siitä, että Jumala syntyy ihmisten keskelle. Uskomme mukaan Kristus tuo ahdistukseen lohdutuksen, hämmennykseen lupauksen ja merkityksettömyyteen täyttymyksen. Tulevan adventin neljä kynttilää muistuttavat meitä siis lohdutuksesta ja lupauksesta, toivosta ja täyttymyksestä. Me voimme olla toisillemme joulu ja heijastaa Kristuksen valoa toistemme elämään. Me voimme olla se uskollinen Joosef, joka Jumalalta tehtäväksi saaneena auttaa toisia hyvin käytännöllisellä tavalla. Jos ei muuta, voimme edes soittaa yksinäiselle joulunviettäjälle. Me voimme olla se Herran enkeli, joka ilmestyy ja tuo rohkaisun lähimmäisellemme: ”Jumala on luvannut olla sinun kanssasi. Niin haluan minäkin Jumalan apurina olla.” Tästä seimiasetelman statisti Joosef meitä muistuttaa. Taneli Hassinen pastori Munkkiniemen seurakunta Munkkivuoren kirkkoa remontoidaan tammikuussa Munkkivuoren kirkossa tehdään sisäilman parantamiseen tähtääviä kunnostustoimia tammikuun ajan. Jumalanpalvelukset Kokoontumisrajoitukset eivät olleet selvillä lehden mennessä painoon. Tarkista verkkosivuiltamme tai infonäytöiltä/ ilmoitustauluilta, voitko tulla paikan päälle kirkkoon. Voit osallistua jumalanpalvelukseen verkossa Munkkiniemen seurakunnan Facebook-sivuilla: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta. 4. adventtisunnuntain jumalanpalvelus su 20.12. klo 11 Munkkivuoren kirkko, Frilander. Aattohartaus ke 24.12. klo 13 Munkkiniemi ja klo 16 Munkkivuori, Frilander, Kuusisalo, Hassinen. Huom! Jos hartaudet ovat avoimia seurakuntalaisille, ne pidetään kirkon pihalla. Jouluaamun jumalanpalvelus to 25.12. klo 8 Munkkiniemi, Hartikainen. Tapaninpäivän jumalanpalvelus la 26.12. klo 11, Hassinen. Messu su 27.12. klo 11, Kuusisalo. HUOM! Munkkivuoren kirkko kiinni remontin vuoksi tammikuun ajan, jumalanpalvelukset Munkkiniemessä klo 12: Uudenvuodenpäivän messu pe 1.1.2021 klo 12, Frilander, messu su 3.1. klo 12, Kuusisalo, loppiaisen messu ke 6.1. klo 12, Hartikainen, messu su 10.1. klo 12, Hassinen. Muuta Munkkivuoren kirkko avoinna su 20.12. klo 12–14 sekä joulunpyhinä päivän jumalanpalveluksen jälkeen kahden tunnin ajan. Seuraa tähteä! Lähde kanssamme omatoimiselle jouluvaellukselle Betlehemiin Munkkiniemen kirkon edestä. Tarvitset QR-koodin lukijan puhelimeesi. Kartan löydät kirkon ikkunasta ja tähdet johdattavat sinut perille. Jouluseimi Munkkiniemen kirkon ikkunassa ja jouluiset ikkunat Munkkivuoren seurakuntatalolla. Seuraa Facebookissa ja verkkosivuillamme esimerkiksi näitä: Adventtihartaudet lauantaisin. Tarinakirkon ”Ensimmäinen joulu” ke 16.12. Minna ja Leenan joululaulumuskarilive to 17.12. klo 17. Munkin Kauneimmat Joululaulut -virtuaalitilaisuus (vain verkossa) to 17.12. klo 19. Toivejoululauluhetket 18.– 22.12. Koronaepidemia vaikuttaa kevään toimintaan. Lapsiperheiden kerhot käynnistyvät Munkkiniemen kirkolla 11.1.21 lähtien koronatilanteen salliessa. Seuraa ilmoittelua. Seurakuntatoimistomme (kirkkoherranvirasto) osoitteessa Raumantie 3 palvelee pääosin puhelimitse 09 2340 5100 ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 sekä sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi. Jos haluat asioida toimistolla, olethan ystävällinen ja varaat ajan etukäteen. Diakoniapäivystys 09 2340 5118. Päivystys on tauolla 23.12.– 3.1.21. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Verkkosivut: www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi Facebook: www.facebook.com/munkkiniemenseurakunta, Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet, Munkkiniemen seurakunnan diakonia auttaa. Instagram-tilit: munkkiniemensrk, munkinlapsetjaperheet, munkindiakonia. Olemme myös Youtubessa! Remontin aikana kirkko on pois käytöstä. Jumalanpalveluksia vietetään Munkkiniemen kirkossa, ja samalla jumalanpalvelusaika siirtyy myöhemmäksi kello 12:een. Toimituksia voi järjestää remontin aikana Munkkiniemen kirkossa ja aulakahviossa sekä Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kunnostuksella parannetaan sisäilmaa Munkkivuoren kirkko on rakennettu vuonna 1963. Kirkkoon tehdyssä rakenne-, sisäilmaja kosteusteknisessä tutkimuksessa ilmeni alkuvuodesta, että kirkossa on mikrobija kosteusvaurioita. Tammikuun aikana tiivistetään kirkkosaliin liittyvien rakenteiden raot ja halkeamat, jotta epäpuhtaudet eivät siirry kirkkotilaan. Myös kirkon välikatto imuroidaan ja alttarimatto vaihdetaan uuteen. Nykyinen alttarimatto päästää ilmaan kohonneita VOC-pitoisuuksia. VOC-yhdisteet ovat haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Remonttia on tehty jo syksyn aikana, jolloin kirkko on ylipaineistettu säätämällä ilmanvaihtokoneita ja siten tehostettu kirkon ilmanvaihtoa. Vastaavasti kirkkosalin alla kulkeva putkikanaali on alipaineistettu. Remontista vastaa Helsingin seurakuntayhtymä, ja sen toteuttaa Oy Malgon Ltd. Hautahaku opastaa haudoille Helsingin hautausmailla Joulunaikana vieraillaan perinteisesti edesmenneiden läheisten ja sukulaisten haudoilla. Tänä vuonna hautapaikat löytyvät kätevästi Helsingin seurakuntayhtymän Hautahaku-palvelun avulla. Helsingin seurakuntayhtymän Hautahaku-palvelusta löytyy noin 350 000 seurakuntayhtymän hautausmaille haudatun vainajan tiedot. Palvelusta hautapaikkaa etsitään vainajan sukunimellä. Hakua voidaan tarvittaessa rajata syntymäja kuolinvuoden tai hautausmaan mukaan. Hautahaku-palvelun sisältämä karttapalvelu näyttää haudan sijainnin hautausmaalla, mikä helpottaa hautapaikan löytymistä. Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikön Risto Lehdon mukaan hautausmaat ovat aina olleet suomalaisille tärkeitä. Hautausmaat ovat kiinnostava kertomus paikkakunnan henkilöhistoriasta ja sukupolvista. Hautamuistomerkeistä löytyy välähdys eletystä elämästä ja monimuotoisesta menneen elämän kirjosta. Helsinkiläisissä hautausmaissa yhdistyy koko Suomen historia. — Hautahaku-palvelu on luotu kaikkia niitä ihmisiä varten, jotka tänä päivänä etsivät edesmenneitä rakkaitaan, ystäviään ja tuttujaan. Sukulaisiaan ja menneiden sukupolvien hautoja, Lehto sanoo. Hautahaku palvelee kaikkia ihmisiä, joiden läheinen on haudattu Hietaniemen, Malmin, Honkanummen, Kulosaaren ja Östersundomin hautausmaille, Maunulan uurnalehtoon tai Kallion uurnaholviin. Hautahaku-palvelun on luonut yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimi ja tietohallinto. Hautahaku linkittyy HSL:n reittioppaaseen, jonka avulla hautausmaille on helppo löytää myös julkisilla kulkuneuvoilla. Merkitys koronajouluna Tulevana jouluna matkustamisen ja sukulaisvierailuiden määrän pienentyessä helsinkiläiset tulevat käymään runsaasti Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla. Lehdon mukaan koronaepidemia on jo nyt näkynyt hautausmailla normaalia suurempina kävijämäärinä, koska hautausmaat on koettu turvallisina ulkoilukohteina, jotka tarjoavat tilaa myös henkiseen rauhoittumiseen. — Toivon, että omaiset kokevat haudoille tuotujen kynttilöiden elävän liekin valossa yhteisöllisen voimaannuttavan tunnekokemuksen tässä pitkittyneiden korona-rajoitusten lamaannuttavassa ajassa, Lehto sanoo. Hautahakua kehitetään Hautahaku avattiin yleisölle Pyhäinpäivänä. Lanseerauksen tavoitteena oli kerätä palvelusta palautetta ja testata palvelua laajemmalla käyttäjäryhmällä. Helsingin seurakuntayhtymän Hautapalveluiden mukaan palautetta on tullut useasta kanavasta ja se on ollut pääosin positiivista. Hautahaku-palvelussa olevan palautekanavan kautta kerätyn palautteen perusteella käyttäjät olivat erityisen tyytyväisiä palvelun helppokäyttöisyyteen. 92 % vastaajista suosittelisi Hautahaku-palvelua läheisilleen. Kyselyyn vastanneista 77 % oli löytänyt etsimänsä vainajan hautapaikan palvelusta. Hautahaku-palvelusta kerätään palautetta jatkossakin ja palvelua tullaan kehittämään ja päivittämään saadun palautteen pohjalta kohti parempaa käyttäjäkokemusta hautojen löytämisestä ja hautojen paikannettavuudesta hautausmailla. — Tarkoituksena on myös tarjota tulevaisuudessa erilaisia mobiililaitteen kanssa kuljettavia kulttuurihautatai vaikkapa hautausmaan kasvillisuuspolkuja. Näitä poluista esimerkkinä voisivat olla Hietaniemeen haudattujen valtionpäämiesten haudat tai hautausmaalle haudattujen runoilijoiden viimeiset leposijat, Lehto kertoo.
M M unkin unkin SS eutu eutu 7 Nro 23 • Viikot 51-1/2020 – Periksi ei annettu tuumakaan Suurhyökkäyksen aikana kesällä 1944 Karjalan kannaksella taisteltiin Suomen itsenäisyydestä Tarja Lappalaisen uutuuskirjassa Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin-Ihantalan tulihelvettiin (Docendo, 2020, 302 s.) nousee esiin useita tilanteita, joissa Suomen itsenäisyys on ollut hiuskarvan varassa niin talvikuin jatkosodankin aikana. Yksi ankariin itsenäisyystaisteluihin joutuneista oli sotaveteraani Veikko Punakallio Kuuterselän verisissä taisteluissa kesäkuussa 1944. Sotaveteraani Veikko Punakallion tie kohti Kuuterselkää alkoi Viipurista Jääkäripataljoona 3:n kanssa kenraalimajuri Ruben Laguksen alaisuudessa. Viipurissa Punakallio joukkioineen olivat pitäneet majaa Papulan vanhainkodissa. Liikkeellelähtökäsky annettiin aamulla 10. kesäkuuta, ja koko komppania, useita satoja miehiä, hyppäsi pyörilleen. Punakallion ryhmänjohtajana toimi alikersantti Sulo Kuokkanen ja päällikkönä Reino Pullinen. Jo yhdeksännen päivän tienoilla Kannakselta oli alkanut kuulua ankaraa tykistön rumputulta ja sotimisen jyskettä. Toivo Hyvönen, yksi JP3:n sotilaista, on muistellut, ”ettei kovinkaan ukkosen jyrinä olisi vetänyt sille vertoja”. Kun jyrinä vielä kaiken lisäksi lähestyi koko ajan, ensimmäisen komppanian päällikkö luutnantti Kantanen totesi, että ”pirskatti, jokos ne siellä rupesivat sotimaan”. – Naamat totisena nousimme Viipurissa pyörien selkään. Kohta tultuamme Kivennavan kohdalle huomasimme tilanteen koko vakavuuden. Viipurin tiellä oli aikamoinen liikenne, sitä pitkin alkoi tulla sairasautoja ja siviiliväestöä tavarakuormineen ja karjoineen tien täydeltä. Silloin meille selvisi viimeistään, ettei kyse ollutkaan mistään pienestä läpimurrosta, Punakallio kertoo. Punakallion pataljoona majoittui lähelle Kivennavan keskustaa, jossa se viipyi kesäkuun 14. päivään saakka. Sitten miehet siirtyivät Liikolan kylään Kivennapa–Kanneljärvi-maantien varteen ja sitä kautta kohti Kuuterselän maastoa. – Matkalla saimme ensimmäistä kertaa kosketuksen vihollisen maataistelukoneisiin. Niitä oli ilma ihan sakeanaan, ja koneet lensivät hyvin matalalla. Sen verran ennätin tekemään havaintoja, että koneet olivat hyvin kevytrakenteisia ja kovasti aseistettuja. – Kun maataistelukoneita alkoi häämöttää hieman puiden latvustoja korkeammalla, oli maastouduttava hyvin nopeasti. Myöhemmin niitä alkoi olla ilmassa miltei jatkuvasti. Ne ilmestyivät toisinaan kuin tyhjästä, ja silloin suojautuminen oli liki mahdotonta. Ne olivat hyvin karmaisevia tuhovoimansa vuoksi. Punakallio muistaa eräänkin tilanteen Liikolan kylästä, kun maataistelukone jahtasi tykillään erästä toisen osaston moottoripyörälähettiä. Lähetti ajoi minkä vain pyörästään irti pääsi, mutta vääjäämättä kone lähestyi häntä matalalta ja ampui pikatykillään kohti. – Ammus osui hänen vartaloonsa. Hän hajosi siinä kappaleiksi. Näimme hänet, tai mitä hänestä oli enää jäljellä, ajaessamme pyörillä hänen maassa makaavan moottoripyöränsä ohi. Hyökkäys alkaa Liikolasta päin Punakallio kertoo, että heidän ryhmänsä selvisi kuin onnen kaupalla maataistelukoneista, sillä kukaan ei menettänyt henkeään. Veikko näki kuitenkin, kuinka koneet niittivät kuolemaa muualla Kuuterselässä, kun puna-armeija aloitti läpimurtoon tähtäävän hyökkäyksensä valtavan ylivoiman turvin. Venäläisten päällystö oli luvannut läpimurrosta sotilailleen lahjaksi muun muassa arvokkaita kultakelloja. — Lähdimme meidän joukko-osastomme kanssa 14. päivänä 1944 Liikolasta päin hyökkäämään kohti Kuuterselkää yrittäen saada häädettyä sieltä venäläiset pois ja vallattua sen takaisin. Kuuterselässä oli meidän lisäksemme muitakin joukkoja taistelemassa. Rohkeasti kävimme hyökkäykseen venäläisten huomattavaa ylivoimaa vastaan. Suomalaisten hyökkäykseen puna-armeijan sotilaat vastasivat voimakkaalla tykistökeskityksellä. Tästä huolimatta suomalaiset pääsivät etenemään jonkin matkaa. Etenemistä seurasi kuitenkin vihollisen ankara vastatulitus. Kuuterselän taistelut olivat raivokkaita. – Heidän tykistökeskistyksensä olivat aivan valtavavia. Niiden seurauksena puut pirstoituivat ja lensivät kappaleina ympäriinsä ja metsä katosi muutamassa hetkessä. Korvat pamahtivat lukkoon paineaalloista, ilma oli sakeanaan pölyä, multaa, oksankappaleita ja kaikkea mahdollista. Kaikista pahinta oli, kun satoja lentokoneita ilmestyi päällemme pudottaen pommeja ja tulittaen. Tuntui, että täysi helvetti oli päässyt valoilleen. Vihollinen yrittää saada tähtäimeen Tämän ”helvetin” keskellä Veikko Punakallio viestimiehenä veteli elintärkeää kaapelia etulinjasta komentoportaaseen, jotta käskyt ja tiedonannot saatiin kulkemaan ja päällystö tiesi missä mennään. Tehtävä ei ollut helppo, sillä vihollisen kranaatit ja pommit katkoivat linjoja yhtenään. Niitä oli korjattava niin etulinjassa kuin taaempana. Punakallion oli vedettävä koko ajan uutta viestiyhteyttä, vaikka vihollinen yritti puolestaan saada miehen tähtäimeensä, jotta saisi tiedonkulun hänen osaltaan katkeamaan. – Näin ympärilläni paljon haavoittuneita. Näin myös kuinka sotilaita kuoli. Heitä kaatui paljon. Nämä taistelut olivat koko sota-aikani kiperimmät. Ajattelin siinä mielessäni jo, että täältä ei pysty millään selviytymään hengissä – tänne tulen jäämään. Myös etulinjasta alkoi tulla jatkuvana virtana haavoittuneita ja tietoja kuolleista. Taistelut jatkuivat aina iltapäivään saakka voimakkaina. Joka puolella kuului ankara pauke, rätinä ja meteli. Sotavangit kertoivat myöhemmin, että venäläisten puolelta seitsemältä aamulla aloitettu tulivalmistelu oli kovin, mitä he olivat koskaan kokeneet. Tämän saivat suomalaiset kokea niskassaan. Punakallio kertoo, että viholliskoneiden pommit räjähtelivät joka puolella tehden syviä kraattereita ja vihollisen kranaatteja satoi päälle jatkuvalla syötöllä. – Ne tekivät rivistöissämme pahaa jälkeä. Pääsimme kuitenkin aika lähelle tavoitettamme vallata Kuuterselkä viholliselta takaisin, mutta sitten meiltä loppuivat yksinkertaisesti miehet. Kaatuneita oli niin valtavasti, Punakallio toteaa. Venäläisten mahtailua Kuuterselässä venäläiset pyrkivät myös mahtailemaan jykevillä Sotka-panssarivaunuillaan. Taistelujen tiimellyksessä suomalaiset tulittivat tavallisilla kivääreillä Sotkia eli T-34-panssarivaunuja saadakseen luoteja tirkistysaukosta sisään. Luodit kuitenkin kilpistyivät vaunujen panssariin. – Ne olivat tehokkaita ja isoja nämä Sotkat, sen ajan ihan niitä huippuhyökkäysvaunuja. Jokainen suomalainen sotilas kyllä joutui niiden kanssa jollakin tavalla kosketuksiin Kuuterselässä ja muuallakin rintamalla, Punakallio toteaa. Venäläisillä oli Kuuterselässä mukana myös suurikokoisia Klim-panssarivaunuja. Haavoittuneita tuli jatkuvalla syötöllä ja lääkintämiehillä oli kova kiire saada haavoittuneita pois alueelta. Eräs Kuuterselän helvetin kokenut lääkintämies kertoo: Minusta tuntui, etten ollut koko sotani aikana niin korvia huumaavassa rätinässä kuin silloin. Taistelut jatkuivat taukoamatta aina 15.6. aamurupeamaan saakka. Lääkintämiehet juoksivat ja kantoivat haavoittuneita pois, sitoivat heitä ja asettivat sen jälkeen riviin suojaavien puiden siimekseen. Rivi kasvoi kasvamistaan, vaikka toisia kuljetettiinkin taaemmas minkä ehdittiin. Panssarit jurrasivat ja möyrysivät telaketjujaan kolistellen ja ampuivat. Panssarit elivät, ne hengittivät tulta ja kuolemaa – omat sekä vihollisen. Rivit harventuvat koko ajan Kuuterselkä oli huono paikka haavoittua pahasti. Vastustaja päästi kaikki Hornan voimat valloilleen. Rautaa tuli kaiken kokoisista putkista ja kymmenet maataistelukoneet ruuttasivat sotilaita jatkuvasti, ja suomalaisten rivit alkoivat entisestään harventua. Kuuterselässä Jääkäripataljoona 3 menetti taisteluissa suhteessa eniten miehiä kaatuneina ja haavoittuneina: heitä oli yhteensä 236. Kaatuneiden joukossa olivat muun muassa kapteeni Arvo Kuukka (3. komppanian päällikkö) sekä luutnantit Tauno Kantanen, (1. komppanian päällikkö) ja Inkinen (2. komppanian päällikkö) sekä runsaasti muita joukkueenjohtajia ja upseereita. – Lopulta meidät komennettiin suurten tappioiden vuoksi siirtymään etäämmälle rintamalinjasta, kasaamaan joukkoja ja huoltamaan kalustoa tulevia koitoksia varten. Tämä tapahtui 15. kesäkuuta. Tämän jälkeen matka jatkui edelleen kohti Viipuria, Veikko Punakallio kertoo. Lue sotaveteraani Veikko Punakallion koko tarina ja myös monta muutakin sotilaiden kiperää tilannetta talvija jatkosodan ajoilta, jolloin Suomi taisteli henkensä edestä vapaudestaan Tarja Lappalaisen kirjasta uutuuskirjasta Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin-Ihantalan tulimyrskyyn, jota on saatavissa mm. Kärkkäisen verkkokaupasta. Eräs Kuuterselän sankareista, sotamies Anttila konekivääreineen uusissa asemissa NuoskuanSelän rannalla. (SA-kuva) Sotaveteraani Veikko Punakallio. Kuva: Tarja Lappalainen Kuuterselän muistomerkki. Kuva: Veikko Punakallio Veikko Punakallio v. 1941.
M M unkin unkin SS eutu eutu 8 Viikot 51-1/2020 • Nro 23 Vuoden helsinkiläinen yritys 2020 on Kuvatapio ja Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä Waltteri Torikka Ikoninen valokuvausliike menestyy digitalisaation aikakaudella – Valokuvausalalla saa tehdä töitä tunne-elämysten kanssa ja ratkaista ongelmia. Siinä omat tuntemukset ovat myös vahvasti mukana, Rinne kertoo. Kuvatapio toimii nykyään neljässä kauppakeskuksessa. Kuvatapion kenties ikonisin toimipiste löytyy Helsingin Munkkivuoren ostoskeskuksesta. Yritys on innovatiivisella palvelutoiminnallaan pysynyt digitaalisuuden murroksessa ja kilpailussa mukana. Kuvatapio on Rinteen vuosikymmeniä kestänyt elämäntyö, jonka tarina jatkuu nyt hyvissä käsissä: omistajanvaihdoksessa yrityksen toimitusjohtajana jatkoi perustajan tytär Sannakaisa Harju. – Kuvatapio on menestynyt kauppakeskusten ja digitaalisuuden aikakaudella ja toteuttanut onnistuneen omistajanvaihdoksen. Pitkä yrittäjäura, mahdollisuus työllistää ja innovatiivinen palvelutoiminta ansaitsevat tunnustusta, kertoo Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Mari Laaksonen palkitsemisperusteista. Vuoden helsinkiläinen yritys -palkinto on yrittäjälle tai yritykselle myönnettävä tunnustus yrittämisestä ja yrittäjyyden hyväksi tehdystä työstä. Palkinnon myöntämisellä korostetaan yksityisen yrittäjän ja hänen yritystoimintansa merkitystä Helsingissä. Tarkoitus on myös lisätä yrittäjyyden arvostusta ja korostaa oma-aloitteisen, taloudellisiin riskeihin uskaltautuvan yrittämisen merkitystä talouselämän terveelle kasvulle ja Helsingin hyvinvoinnin kehittymiselle. Tunnustus luovan alan tähdelle Luovan alan yksinyrittäjä Waltteri Torikka on tehnyt monipuolisen uran klassisen laulun ja oopperalaulun parissa Suomessa ja myös ulkomailla. Vuonna 2015 siirtyminen palkansaajasta yksinyrittäjäksi sujui luontevasti, kun samana vuonna Torikka voitti Tähdet, Tähdet –viihdeohjelman kilpailun ja sai oman levytyssopimuksen. Torikka mainitsee uransa yhtenä tähtihetkenä rocktenori Jarkko Aholan kanssa kanssa tehdyt loppuunmyydyt yhteiskonserttitapahtumat Hartwall-arenalla. Areenakonsertit tuntuivat keväällä 2020 kaukaisilta muistoilta, kun koronakriisi tyhjensi laulajan esiintymiskalenterin ja laittoi suunnitelmat uusiksi. Syksyllä 2020 syntyi ajan hengessä Toivo-albumi, joka heijasteli Torikan ajatuksia vaikeasta ajasta ja siitä selviytymisestä. Saamansa Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä 2020 -palkinnon hän haluaakin omistaa kaikille freelance-taiteilijoille ja yrittäjille. – Tunnustus tuntuu häkellyttävältä, varsinkin kun koronakriisi on ollut haastava ja katastrofaalinen koko luovalle alalle. Tämä lämmittää todella paljon mieltä ja otan palkinnon ilolla vastaan. Pidetään kulttuuri voimissaan jatkossakin, Torikka toteaa. Vuoden helsinkiläinen yksinyrittäjä -palkinto on vähintään viisi vuotta toimineelle yrittäjälle myönnettävä tunnustus, jolla korostetaan yksinyrittäjyyden merkitystä. Palkitsemiskriteereissä kiinnitetään huomiota siihen, että yrittäjän talous on kunnossa, liiketoiminnasta löytyy jotakin omaperäistä ja asiakastyytyväisyys on erinomaista. – Koronakriisi on haastanut yrittäjiä ennennäkemättömällä tavalla ja tapahtumaja kulttuurialan yrittäjät ovat kärsineet poikkeuksellisesta ajasta huomattavasti. Järjestönä koimme tärkeänä, että voimme myös tämän yksinyrittäjäpalkinnon avulla nostaa esiin kulttuurialan tärkeää roolia Suomessa, kertoo Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala. Helsingin toimintamenot ovat ensi vuonna lähes 5 miljardia euroa Kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.12. kokouksessaan Helsingin kaupungin talousarvion vuodelle 2021 ja taloussuunnitelman vuosille 2021–2023. Talousarvion mukaan Helsingin toimintamenot ovat ensi vuonna noin 4 808 miljoonaa euroa. Investointimenot ovat 881 miljoonaa euroa. Kaupunkistrategian mukaisesti toimintamenot kasvavat erityisesti peruspalveluissa, joissa muun muassa väestönkasvu lisää kustannuksia. Lisäksi on huomioitu toiminnot, joihin kohdistuu koronaepidemian seurauksena erityisiä kustannuspaineita. Ensi vuonna koronaepidemian talousvaikutuksen arvioidaan olevan yli 260 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvaa 180 miljoonalla eurolla vuonna 2021 ja keskimäärin 340 miljoonalla eurolla vuosina 2022–2023. Vuoden 2023 lopussa lainakanta on noin 1,9 miljardia euroa eli 2 800 euroa asukasta kohden. Valtuusto äänesti myös useista valtuutettujen talousarvioon tekemistä vastaja ponsiehdotuksista. Ehdotukset ja äänestystulokset löytyvät päätöstiedotteessa. Rakennusalan kampus Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös Stadin ammattija aikuisopiston Myllypuron kampuksen hankesuunnitelman. Suunnitelma koskee Kehä I:n varrelle uudisrakennuksena toteutettavaa rakennusja talotekniikka-alojen oppilaitosta. Uudisrakennus korvaa Vuokkiniemenkadun, Abraham Wetterintien ja Sturenkadun toimipisteiden rakennusja talotekniikka-alojen tällä hetkellä käytössä olevat tilat. Rakennuksen sijoittuminen Myllypuroon, ammattikorkeakoulu Metropolian läheisyyteen luo alueelle kansainvälisesti kiinnostavan rakennusalan kampuksen. Päätös hankkeen toteuttajasta ja palveluntuottajasta pyritään tekemään tammikuussa 2021. Rakentamisen on tarkoitus alkaa keväällä 2021 ja opiskelun kampuksella elokuussa 2023. Hotelli-, asuinja liiketiloja Kaupunginvaltuusto hyväksyi Bulevardi 29–31 korttelin asemakaavan muuttamisen. Kaavaratkaisu mahdollistaa aiemmin Metropolian ammattikorkeakoulun käytössä olleiden rakennusten käyttötarkoituksen muuttamisen hotelli-, asuin-, liikeja toimitilakäyttöön. Asemakaavan muutos koskee kaupungin myymiä, nykyisin Kojamo Oyj:n ja Lakewood Oy:n omistamia kiinteistöjä ja tonttia. Kokonaisuus käsittää neljä rakennusta: Teknillisen korkeakoulun entisen päärakennuksen, jonka käyttötarkoitus muutetaan hotellikäyttöön ja sen yhteyteen tutkitaan lisärakentamista, vanhan ja uuden kemian rakennuksen sekä Bulevardi 29:n rakennuksen, jotka muutetaan asuin-, liikeja toimitilakäyttöön. Kaavamuutoksen myötä rakennukset tullaan suojelemaan asemakaavamääräyksin. Lisäksi kaupunginvaltuusto käsitteli useita valtuutettujen aloitteita. Kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 20.1.2021. Oopperalaulaja Waltteri Torikka, kuvaaja Kalle Kirjalainen. Jätkäsaaressa asuu jo 10 000 asukasta Jätkäsaaren rakentaminen alkoi toden teolla vuonna 2009 sen jälkeen, kun Madonna lopetti elokuussa konserttinsa 85 000 katsojalle. Jätkäsaaressa pidetty konsertti oli tuolloin suurin koskaan Pohjoismaissa järjestetty popmusiikkitapahtuma. Sen jälkeen on Jätkäsaaressa tapahtunut paljon. Jätkäsaaren ”uuden puolen” asukasmäärä ylitti 10 000 asukkaan rajan tänä vuonna. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Jätkäsaaren asukasmäärä määrä vielä kaksinkertaistuu, sillä vuonna 2030 asukkaita on yhteensä arviolta noin 20 000. Jätkäsaari on siis nyt jo Kauniaisten kaupungin kokoinen, mutta valmiina yksin suurempi kuin vaikkapa Hamina tai Naantali. 2010-luvun aikana alueelle valmistui yhteensä 5000 asuntoa. Lisäksi vuonna 2020 Jätkäsaaressa käynnistyi 260 asunnon rakentaminen. Tavoitteena on myös lähivuosina 800 asunnon rakentamisen aloitus vuosittain. Asuinrakennuksista on valmistunut arviolta noin puolet ja rakenteilla on tällä hetkellä 15 tonttia. Nuorekas kaupunginosa Jätkäsaaren yleisin asumismuoto on kaksio, joita on asuntokannasta nyt noin 40 %. Yksiöitä ja kolmioita on asuntokannasta noin 20-25 % kumpaakin. Jätkäsaari on muuhun Helsinkiin verrattuna varsin nuorekas kaupunginosa: noin puolet asukkaista on 20-39-vuotiaita, ja peräti kolme neljäsosaa asukkaista on alle 45-vuotiaita. Tähän vaikuttaa myös se, että alueella on paljon opiskelija-asuntoja. Suomenkielisiä saarella asuu 79 % ja ruotsinkielisiä noin 9 % eli hieman yli kaupungin keskiarvon. 12 % asukkaista on muita kuin suomenja ruotsinkielisiä. Jätkäsaaressa on jo varsin kattavat peruspalvelut – ja lisää on tulossa. Alueella on jo kuusi päiväkotia ja kaksi päiväkotia lisää on suunnitteilla. Jätkäsaaren peruskoulu luokille 1-9 aukesi viime vuonna. Lisäksi Melkinlaituriin aukeaa toinen koulu vuonna arviolta vuosina 2023-2024. Jätkäsaarta kiertää kattava ratikkaOodissa työskennellään itseohjautuvasti, kaikki hyötyvät Sekä työntekijät että asiakkaat viihtyvät Oodissa. Kuva: Toni Kitti/Helsingin kaupunki Helsingin keskustakirjasto Oodi on mukana Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään työhyvinvointia viidessä itseohjautuvassa organisaatiossa. Oodi on tutkituista työpaikoista ainoa julkisen sektorin organisaatio. Työntekijöillä on Oodissa hyvä mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön. Itseohjautuvuus tekee työstä merkityksellistä, mutta vaatii vastuunottoa. Asiakas hyötyy uudistuvista palveluista. Tiimit itsenäisiä, asiakas keskiössä Oodissa itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että tiimit voivat itse päättää lähes kaikista työhönsä liittyvistä asioista. Tiimin jäsenet ovat mukana työvuorosuunnittelussa, he päättävät, miten tiimin palvelua kehitetään, mitä tapahtumia järjestetään tai miten eri palvelut ovat avoinna. He vastaavat myös tiiminsä hankinnoista itsenäisesti. Tärkeintä on silti asiakkaan etu. Asiakkaat ovat usein myös mukana kehittämässä palveluja. – Yksi itseohjautuvan työyhteisön ominaispiirre on itsetutkiskelu. Pyrimme kehittämään omaa ja tiimien toimintaa ja korjaamaan toimintatapojamme työn tekemistä ja yhteistyötä paremmin tukevaan suuntaan, kertoo palvelupäällikkö Laura Norris. Työmotivaatio Oodissa huipputasolla Tutkimuksen perusteella työn imu, jota on Suomessa tutkittu hyvin laajasti positiivisen työhyvinvoinnin kuvaajana, on itseohjautuvilla työpaikoilla selvästi keskimääräistä korkeampaa. Oodissa työn imu oli tutkituista työpaikoista jopa kaikkein korkeimmalla tasolla. Tampereen yliopiston tutkimuksen perusteella itseohjautuvuudesta on merkittäviä etuja. Mahdollisuudet vaikuttaa työhön tukevat työn mielekkyyttä, merkityksellisyyttä ja uuden oppimista. Oodissa tehtävänkuvat ovat laajoja, ja työn sisältöön voi itse vaikuttaa. – Meillä ei todellakaan katsota sitä, oletko harjoittelija, esimies vai mikä. Jos joku homma kiinnostaa, niin siihen voi tarttua, kuvaa Oodin työntekijä tutkimushaastattelussa. Vastuunotto vaatii joustavuutta Itseohjautuva työ ei ole silti pelkästään helppoa. Päätösten tekemiseen liittyvä vastuu, oman työn johtaminen ja asioiden puntarointi voivat tuntua hyvinkin vaativilta. Haastatellut työntekijät arvioivat, että itseohjautuvassa organisaatiossa työntekijällä olisi hyvä olla ”joustava mieli ja sietokykyä muuttuville tilanteille”. Oodiin itseohjautuvuus näyttää sopivan erityisesti siksi, että työntekijöiden erilaiset kyvyt ja vahvuudet pääsevät näin esille ja synnyttävät aivan uudenlaista, asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa toimintaa. – Toimiminen osana perinteisemmin toimivaa ja isoa kaupunkiorganisaatiota synnyttää myös haasteita, kun ketterä toiminta törmää raskaampiin ja hitaampiin päätösprosesseihin. Kun tämän kanssa pystytään elämään ja löydetään toimivia ratkaisuja, itseohjautuvaa toimintaa kannattaa kyllä toteuttaa julkisella puolella. Asiakas hyötyy luovista ja uudistuvista palveluista, arvioi tutkija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopistosta. Oodin henkilökunnasta 70% vastasi Tampereen yliopiston tutkimuskyselyyn ja lisäksi kokemuksia kartoitettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla.
M M unkin unkin SS eutu eutu 9 Nro 23 • Viikot 51-1/2020 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki OSTOTOIMEKSIANTO Asiakkaani etsii pääkaupunkiseudulta asunto-osakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin Iloista joulua kaikille! Toivottaa Helsingin SDP:n valtuustoryhmä Kauniita Kauniita JOULUKUUSIA JOULUKUUSIA Munkkivuoren Munkkivuoren ostoskeskuksen sisäpihalla. ostoskeskuksen sisäpihalla. Myyntipiste avoinna Myyntipiste avoinna joka päivä jouluun asti joka päivä jouluun asti klo 10.00-19.00 klo 10.00-19.00 Monipuolinen valikoima! Monipuolinen valikoima! Tervetuloa ostoksille! Tervetuloa ostoksille! www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Jätkäsaaressa asuu jo 10 000 asukasta Jätkäsaari ilmasta lokakuussa 2020. Kuva: SRV linjasto, jolla liikennöi kolme linjaa. Vuonna 2021 ratikkalinjasto paranee entisestään, kun Atlantinsillan kautta ratikat pääsevät silmukkana kiertämään koko asuinalueen. Valmis ratikkalinjasto on vuonna 2024. Silloin ratikoita lähtee keskustaan noin kolmen minuutin välein. Myös Jätkäsaaren liikuntapalvelut ovat parantuneet viime vuosina, kun liikuntapuiston ensimmäinen osa ja väliaikainen liikuntahalli valmistuivat vuonna 2019 ja jalkapalloseura PPJ:n isännöimä kuplahalli valmistui syksyllä 2020. Valitettavasti Bunkkerin tulevien liikuntatilojen ja uimahallin valmistuminen on sen sijaan myöhästynyt valitusten myötä. Jätkäsaaressa toimii myös kirjasto, joka on erikoistunut erityisesti lastenkirjakokoelmaan. – Jätkäsaaren asukasmäärä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Olemme erityisen tyytyväisiä, että kaupunki on pystynyt vastaamaan kasvavan väkimäärän palvelutarpeeseen päiväkodeilla, kouluilla, liikuntapalveluilla ja puistoilla. Myös raitiovaunuverkko laajenee ensi vuonna kattamaan Jätkäsaaren uusimmat asuinalueet Atlantinkadun varrella, iloitsee Länsisataman aluerakentamisprojektin vs. projektinjohtaja Max Takala. Investointi puoli miljardia euroa Kaupunki on investoinut Jätkäsaareen vuosina 2008-2020 yhteensä noin 270 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevia investointeja on tulossa lähes 200 miljoonaa euroa. Lähiaikojen suurimpia infrarakentamiskohteita ovat ensi vuonna valmistuvat Atlantinsilta ja Saukonpaaden puisto sekä Hyväntoivonpuisto, jonka pohjoisosan viimeiset osuudet valmistuvat ensi vuonna ja eteläosaa esirakennetaan parhaillaan. Oodissa työskennellään itseohjautuvasti, kaikki hyötyvät Sekä työntekijät että asiakkaat viihtyvät Oodissa. Kuva: Toni Kitti/Helsingin kaupunki että itseohjautuvassa organisaatiossa työntekijällä olisi hyvä olla ”joustava mieli ja sietokykyä muuttuville tilanteille”. Oodiin itseohjautuvuus näyttää sopivan erityisesti siksi, että työntekijöiden erilaiset kyvyt ja vahvuudet pääsevät näin esille ja synnyttävät aivan uudenlaista, asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa toimintaa. – Toimiminen osana perinteisemmin toimivaa ja isoa kaupunkiorganisaatiota synnyttää myös haasteita, kun ketterä toiminta törmää raskaampiin ja hitaampiin päätösprosesseihin. Kun tämän kanssa pystytään elämään ja löydetään toimivia ratkaisuja, itseohjautuvaa toimintaa kannattaa kyllä toteuttaa julkisella puolella. Asiakas hyötyy luovista ja uudistuvista palveluista, arvioi tutkija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopistosta. Oodin henkilökunnasta 70% vastasi Tampereen yliopiston tutkimuskyselyyn ja lisäksi kokemuksia kartoitettiin henkilökohtaisilla haastatteluilla.
M M unkin unkin SS eutu eutu 10 Viikot 51-1/2020 • Nro 23 HESYn perinteinen joulutonkkakeräys auttaa kodittomia eläimiä Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESYn perinteinen joulutonkkakeräys järjestetään jälleen 4.– 23.12. välisenä aikana Lasipalatsin kulmalla. Keräykseen voi osallistua antamalla rahaa keräystonkkaan. Lahjoituksen voi tehdä myös MobilePayllä, verkkokaupassa tai suoraan keräystilille. HESYn keräystonkka ja vapaaehtoiset varainkerääjät jalkautuvat tuttuun tapaansa Lasipalatsin Forumin puoleiselle nurkalle keräämään lahjoituksia yhdistyksen hoidossa oleville kodittomille eläimille. Tonkalla päivystetään 4.–23.12. välisenä aikana arkisin kello 15–18 ja viikonloppuisin kello 12–15. Eläinten joulukeräykseen voi osallistua antamalla rahaa keräystonkkaan. Keräyspisteelle voi tuoda myös eläimille tarkoitettuja ruokaja tavaralahjoituksia, kuten esimerkiksi aikuisten kissojen, pentukissojen ja koirien märkäruokia, kuljetuskoppeja, petejä ja koirien puruluita. Joulukeräyksessä saaduilla rahavaroilla kustannetaan yhdistyksen hoidossa olevien eläinten eläinlääkäri-, hoitoja ruokakuluja. HESYn hoitoon tulee joka vuosi satoja hylättyjä eläimiä. Huonokuntoisten eläinten auttamiseen kuluu vuosittain noin miljoona euroa. Koska HESY toimii pääasiassa yksityisihmisiltä saatujen lahjoitusten turvin, joulukeräys on yhdistykselle merkittävä tuki eläinten auttamisessa. – Toivomme, että ihmiset muistavat vallitsevan poikkeustilanteen keskellä myös kodittomia lemmikkejä. Eläinrakkaiden lahjoittajien ansiosta kykenemme takaamaan heitteille jätetyille eläimille huolenpitoa ja turvallisen tulevaisuuden. Joulukeräyksen avulla monet eläimet saavat siis uuden elämän. Samalla lahjoittaja saa itselleen joulumielen. Onhan joulu antamisen aikaa, sanoo HESYn puheenjohtaja Nina Immonen. Jos taskun pohjalla ei satu olemaan käteistä, lahjoituksen eläinten hyväksi voi tehdä myös MobilePayllä (lyhytnumero 53287). Joulukeräykseen verkkomaksulla osallistuvat voivat lahjoittaa haluamansa summan HESYn kodittomien eläinten avustustilille IBAN: FI09 2001 1800 113063 (viitenumero 100586). HESYn eläimiä voi auttaa myös ostamalla yhdistyksen verkkokaupasta aineettoman lahjan. Lasipalatsin-keräyspisteellä sekä HESY-keskuksen toimistolla (Muonamiehentie 7, avoinna ma, ke ja pe klo 9–17, ti ja to klo 9–19 ja la klo 10–14) otetaan vastaan myös HESYn verkkosivuilla julkaistuissa eläinten joululahjatoivekirjeissä esiteltyjä täsmälahjoituksia. HESYn hoidossa on tällä hetkellä 107 eläintä, jotka etsivät vastuuntuntoisia koteja. Ennen uusiin, vastuuntuntoisiin koteihin sijoittamista kaikki eläimet käyvät läpi perusteellisen eläinlääkärintarkastuksen ja sen mukaiset hoidot. Esimerkiksi kissat, koirat ja kanit madotetaan, tunnistusmerkitään mikrosirulla ja tatuoinnilla sekä leikataan ja rokotetaan lajikohtaisten tarpeiden ja suositusten mukaan. Joka neljäs aikoo jättää sukuloinnin väliin jouluna Ylivoimaisesti yleisimmin (76 %) joulu vietetään tänä vuonna kotona. Korona muuttaa suomalaisten joulun ja uuden vuoden suunnitelmia merkittävästi: Joka neljäs kaikista suomalaisista ja joka kolmas uusimaalaisista jättää sukulaisten luona vierailun väliin. Joka viides ei myöskään kyläile kavereiden luona kuten olisi tehnyt ilman koronaa. Suomalaisista 16 prosenttia jättää väliin kotimaan matkan ja 15 prosenttia ulkomaan matkan, jonne olisi suunnannut normaalitilanteessa. Kuitenkin koronatilanteesta huolimatta 38 prosenttia suunnittelee edelleen kyläilevänsä sukulaisten luona. Vähiten vierailuja aikovat toteuttaa yli 60-vuotiaat ja eniten alle 30-vuotiaat. Useimmin kyläilyjä aikovat tehdä Uudenmaan ulkopuolisessa Etelä-Suomessa asuvat. – Joulun aikaan vähiten lomaa aikovat työssäkäyvistä pitää alle 30-vuotiaat, jotka tyypillisesti kertovat olevansa vapaalla vain pyhäpäivät tai osan niistä. Osalla taustalla voi olla oma halu lykätä lomaa nyt, kun matkustamaan ei pääse. Sen sijaan yli 50-vuotiaista lähes viidennes kertoo pitävänsä enemmän lomaa kuin olisi pitänyt ilman koronapandemiaa, kertoo matkavakuutusten tuotepäällikkö Anne Uutela Ifistä. Tiedot käyvät ilmi Ifin toteuttamasta kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1002 suomalaista 25.–27. marraskuuta. Moni uusimaalainen empii vielä, missä viettää joulua Ylivoimaisesti yleisimmin (76 %) joulu vietetään tänä vuonna kotona. Joulunviettopaikka jakautuu kuitenkin iän mukaan: alle 40-vuotiaista merkittävä osa, 41 prosenttia, aikoo koronatilanteesta huolimatta viettää pyhäpäivät sukulaisten luona. Yli 40-vuotiaat ovat nuorempia selvästi useammin kotona. 6 prosenttia suomalaisista suuntaa jouluksi omalle mökille. Joulunviettopaikoissa ei ole suuria alueellisia eroja. Uusimaalaiset aikovat olla kotona hieman muita harvemmin. Heistä myös muita suurempi osa, lähes joka kymmenes, viivyttelee päätöstä joulusuunnitelmien tekemisestä koronatilanteen vuoksi. – Kotimaassa aikoo koronasta huolimatta joulun ja uuden vuoden aikaan jollakin tavoin matkustaa joka kymmenes. Joulunviettokohteissa mainintoja saavat niin Lappi kuin kaupunkikohteetkin. Ylivoimaisesti yleisimmin matka aiotaan toteuttaa omalla autolla, julkisilla kulkuneuvoilla liikkuu vain noin joka neljäs, toteaa Anne Uutela. Koronarokotteen ei uskota nopeasti lisäävän matkustamista Suomalaiset eivät usko, että koronarokotteen ansiosta olisi nopeasti edessä paluu matkustelemaan kuten ennenkin. Vain joka yhdeksäs uskoo vapaa-ajan matkustamisen palautuvan yleisesti normaaliksi ensi kesään mennessä. – Heidän lisäkseen noin joka kolmas arvioi, että koronarokotteen myötä matkustaminen voisi palautua normaaliksi ensi vuoden loppuun mennessä. Lähes yhtä usea kuitenkin pitää realistisena vasta vuotta 2022 ja reilu 10 prosenttia uskoo matkustamisen palautuvan vasta tätä myöhemmin tai ei koskaan, kertoo Anne Uutela. Pessimistisimpiä aikataulun suhteen ovat naiset ja ikäryhmistä 40–49-vuotiaat. Kun koronapandemia aikanaan hellittää, 60 prosenttia suomalaisista arvioi seuraavansa tilannetta joko hetken aikaa tai pidempään ennen lomamatkalle lähtöä. Vain joka kahdeksas pyrkii lähtemään lomamatkalle niin pian kuin se on mahdollista. Sen sijaan 16 prosenttia ei aio tehdä lomamatkaa lainkaan. – Suurin kiire lomamatkalle on 30–39-vuotiailla, joista neljännes aikoo lähteä reissuun heti, kun se on mahdollista. Tästä voi päätellä, että monella paljon matkustelemaan tottuneella on nyt patoutunutta matkustuskysyntää ja halu päästä ulkomaille on jo kova. Toisaalta yli 60-vuotiaat ovat selvästi varovaisempia matkalle lähdön suhteen, mikä kertoo varmasti siitä, että tietoisuus ja huoli erilaisista terveysriskeistä on koronapandemian myötä lisääntynyt, toteaa Anne Uutela. Näissä paikoissa suomalaiset aikovat viettää tulevan joulun ajan: 1. Sukulaisten luona, 25 % 2. Omalla mökillä, 6 % 3. Ei ole vielä päättänyt koronatilanteen takia, 5 % 4. Kavereiden luona, 4 % 5. Kotimaan kaupunkikohteessa, 2 % 6. Lapissa, 2 % 7. Risteilyllä, 1 % 8. Vuokramökillä, 1 % 9. Muussa kotimaan kohteessa, 1 % 10. Ulkomailla, 1 % (Vastaajat saivat valita kaikki ne paikat, joissa aikovat viettää aikaa jouluna.) Tuomaan Markkinat tuo joulutorin verkkoon Senaatintorilta tuttu jouluklassikko Tuomaan Markkinat järjestetään joulukuun ajan poikkeuksellisesti verkossa. Tuomaan Markkinoita tuottava Helsingin tapahtumasäätiö joutui marraskuun lopulla koronavirustilanteen vuoksi pysäyttämään markkinajärjestelyt ja perumaan perinteisen tapahtuman. Joulutori kokoaa vuosittain Senaatintorille noin 100 yrittäjää, pientuottajaa ja käsityöläistä ympäri Suomen sekä joukon helsinkiläisiä ravintolaja kahvilayrittäjiä. Viime hetken peruminen iski koviten yrittäjiin, joista osa on valmistellut tuotteitaan markkinoille keväästä lähtien. Auttaakseen myyjiä Tapahtumasäätiö päätti peruutuksen yhteydessä toteuttaa tapahtuman edes osin verkossa, jotta mahdollisimman moni joululahjoja hankkiva löytäisi tiensä Tuomaan Markkinoiden myyjien laadukkaiden ja kotimaisten lahjojen luo. Tuomaan Markkinoiden myyjät ja ravintolatoimijat valikoidaan vastuullisia tuotantoja toimintapoja korostaen, ja ne tarjoavat loistavan vaihtoehdon massatuotantona valmistetulle tavaralle. Mukana on tuttujen suosikkien lisäksi myös aivan uusia toimijoita kuten Nuuksiossa tuotteensa valmistava Nuuxtribe ja luonnonkosmetiikkaan panostava Luonkos. Kaikki mukana olevat myyjät ja heidän jälleenmyyntikanavansa on koottu yhteen tuomaanmarkkinat.fi-sivustolle. Näin tuotteita voidaan myydä suoraan myyjien omista verkkokaupoista tai kivijalkamyymälöistä. Tapahtumasäätiö auttaa myyjiä myös markkinoinnissa esitellen kauppiaita ja myytäviä tuotteita ennen joulua muun muassa markkinoiden sosiaalisen median kanavissa. – Olemme saaneet paljon avuntarjouksia ja kyselyitä koskien myyjiä ja heidän tuotteidensa kohtaloa. Avuntarjoajien ehdotuksia on välitetty myyjille eteenpäin. On sydäntä lämmittävää huomata, miten moni on halukas auttamaan pientuottajia. Tuomaan Markkinoiden taika on juuri yhteisöllisyydessä ja vastuullisuudessa, sanoo tapahtuman vastaava tuottaja Marianne Saukkonen. Perinteinen toritapahtuma järjestetään taas ensi vuonna, mutta myös verkkojoulutorille harkitaan jatkoa kokemusten perusteella. Tuomaan Markkinat Senaatintorilla, kuva: Jussi Hellsten Tavoitteena 10 000 kotikäyntiä yksinäisten veteraanien luona Sotiemme veteraanit I Sotiemme Naiset -keräys toi syksyllä myyntiin Sotiemme Naiset – rintamerkin, jonka tuotoilla tavoitellaan 10 000 kotiavustajan käyntikertaa veteraanien luona. Avustettavien piiriin kuuluu yli 6 000 veteraania sekä noin 15 000 veteraanien puolisoa ja leskeä. Monet heistä elävät minimieläkkeiden turvin. Koronakevät on vaikeuttanut sotiemme miesten ja -naisten tilannetta. He, kuten kaikki yli 70 -vuotiaat, ovat joutuneet eristyksiin läheisistään ja yhteisöistään. Veteraanien kohdalla koronakaranteenit ovat pahimmillaan jatkuneet jo melkein koko vuoden. Apua yksinäisyyteen kotikäyntejä kunnallisen hoidon lisäksi. Sotiemme Naiset -rintamerkistä saatavat tuotot käytetään kotiavustaja –palveluihin. Kotiavustaja käy Suomen sodat 19398 – 1945 kokeneen ikäihmisen luona ulkoiluttamassa häntä, mikäli veteraanin voimat antavat myöden. Kotikäynnin yhteydessä autetaan tarvittaessa myös pienissä arjen toimissa tai ollaan vain juttukavereina. Sodan aikana naiset tekivät mittaamattoman arvokkaan ja kunnioitettavan työn Suomen itsenäisyyden säilyttämiseksi. Kun miehet lähtivät rintamalle, naiset jäivät kotiin perheen ja töiden kanssa. Naiset olivat paitsi veteraanien puolisoja myös lasten kasvattajia, tehtaiden toiminnan varmistajia, tilojen ja eläinten hoitajia ja selviytyjiä. Naisilla oli vahva henkinen asema Suomen jälleenrakennuksessa, kun sodasta palasi enemmän tai vähemmän traumatisoituneita miehiä. – Sotasukupolven elämäntyö on perustavaa laatua oleva osa suomalaista identiteettiä, sen läsnäolo on keskeisellä paikalla henkilökohtaisessa sielunmaisemassani. Meille suomalaisille on valtava ilo ja rikkaus, että veteraanien jälkeen saamme jatkaa huolenpitoa myös heidän leskistään ja puolisoistaan. Heidän kauttaan yhteinen tarinamme, Suomen tarina, saa jatkoa, kuvaili Margaretha ”Meta” Mannerheim tunnelmiaan lupautuessaan Sotiemme Naiset -rintamerkin suojelijaksi. – 10 000 kotikäyntikerran tavoite on korkea ja tällä hetkellä olemme noin puolessa välissä tavoitettamme. Olemme toiveikkaita, tosin vasta jokainen myyty merkki tuo tuottoa. Tällä hetkellä merkin ostaneita henkilöitä on yli 600, mutta tarvitsemme toisen mokoman lisää, pohtii Veteraanivastuu ry:n varainhankinnasta vastaava Pia Mikkonen.
M M unkin unkin SS eutu eutu 11 Nro 23 • Viikot 51-1/2020 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! Inaria Studio Munkkiniemi Munkkiniemen Puistotie 21 (09) 484 101 Haastavan kuluneen vuoden päätteeksi kiitän asiakkaitani, toivon Rauhallista Joulua, terveyttä ja parempaa Uutta Vuotta 2021! Munkkivuoren Fysioterapia ja Hieronta Eija Kettunen, 050-3745161 Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040 5160 806 TERVETULOA Kiitos kuluneesta Kiitos kuluneesta vuodesta ja Hyvää vuodesta ja Hyvää Joulua ja Onnellista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Uutta Vuotta! T. Teija Kallinki Parturi-kampaamo Saga-Hius Dosentintie 12, 00330 Helsinki Kiitos kuluneesta vuodesta. Rauhallista Joulunaikaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Merja Lampa Verhoomo P. Lindström Munkkiniemen Puistotie 6, takapiha Käynti nro 8 porttikäytävästä Puh. 040 547 3435 pena@verhoomolindstrom.com www.verhoomolindstrom.com M M unkin unkin SS eutu eutu MunkinSeutu toivotaa lukijoilleen ja ilmoittajilleen Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Vuoden ensimmäinen lehti ilmestyy viikolla 2 loppiaisviikon jälkeen, sen aineistopäivä on tiistaina 5.1.
M M unkin unkin SS eutu eutu 12 Viikot 51-1/2020 • Nro 23 Käy vastuullisen joulun viettohon Vastuullisen joulun vinkit Joulun taika löytyy muualta kuin tavaroista • Kurkkaa joulun parhaat lahjaideat osoitteesta annajotainmuuta.fi • Käytä paketoinnissa ja koristeluissa luovuutta ° Hyödynnä kankaita ja värikkäitä aikakauslehtiä. ° Käytä uudelleen lahjakassit, -paperit ja -narut. Herkkua on siinä monenlaista • Jätä liharuoat vähemmälle ja herkuttele perinteisillä jouluruoilla. • Valitse kalapöydän antimet WWF:n Kalaoppaan avulla. • Kinkunrasva ei kuulu viemäriin putkia tukkimaan. Oikea osoite jähmettyneelle rasvalle on biojäte ja nestemäiselle sekajäte tiiviiseen purkkiin pakattuna. • Loihdi rippeille uusi elämä: ° Katso vinkit laatikoiden jämien, kalojen ja kinkun hyödyntämiseen: hsy.fi/joulu ° Lisää hävikkiruokareseptejä löydät Saa syödä -sivustolta. On ryijyn alla lämmin, kun lunta tuiskuttaa • Valitse jouluvaloissa ledit ja pistokkeeseen kytkettävät valot paristoversioiden sijaan. • Lämmitä kotia puulla jos mahdollista – muistathan kuitenkin polttaa puhdasta kuivaa puuta, jotta vältytään turhilta päästöiltä ja ilmanlaatu pysyy hyvänä. • Sisällä saattaa tulla kuuma, kun uuni on päällä, kynttilät palavat ja ihmisiä on normaalia enemmän. Muista tuulettaa tehokkaasti nopealla läpivedolla. • Kun joulusauna on lämmin, kannattaa siitä mennä nauttimaan heti, ettei kiuas kuluta turhaan sähköä. Aineettomia lahjoja – Joulun lähestyessä monia läheisiä haluaisi muistaa lahjoilla. Kun lahjansaajien lista kasvaa perheenjäsenistä lasten opettajiin, kummilapsiin ja naapurin mummoon, alkaa monen aika, energia ja budjetti loppua – puhumattakaan ideoista. Silloin voi helposti sortua ostamaan tavaraa, jota lahjansaaja ei kaipaa, pohtii HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Mattero-Meronen. Parempi idea on antaa palveluja, elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä. HSY on kerännyt Anna jotain muuta -sivustolleen elämyslahjavinkkejä moneen makuun ja kaiken ikäisille. Lahjaksi voi antaa esimerkiksi hemmotteluillan, yllätyspäivän tai lastenhoitoapua. Pieniä, paikallisia palveluita suosimalla tulee samalla tukeneeksi kaikkein eniten koronasta kärsineitä yrityksiä. Nämä lahjat vähentävät jätteen määrää ja luovat pysyviä muistoja. Kohtuus on kultaa joulupöytää suunnitellessa – kun valikoimaa on paljon, ei määrien kannata olla suuria. Suomalaiset jouluruoat pohjautuvat juureksiin ja syksyltä säilöttyihin herkkuihin, kuten marjoihin ja sieniin sekä lähivesien kaloihin. On siis helppo syödä ympäristöystävällisesti, kun jättää liharuoat vähemmälle. – Jouluruoat voi tehdä valmiiksi jo ennen jouluaattoa, koska silloin sähköä käytetään paljon. Korkean kysynnän aikaan sähköä tuotetaan tavoilla, jotka kuormittavat enemmän ympäristöä, kertoo HSY:n energia-asiantuntija Kirsi Korpisalo. Ruoat kannattaa paistaa mahdollisuuksien mukaan kerralla, ettei uunia tarvitse lämmittää useita kertoja. Ulkoilma on hyvä apu ruokien jäähdytyksessä, eikä jääkaappikaan joudu silloin käyttämään niin paljon sähköä lämpimien ruokien viilennykseen. Suunnittelusta huolimatta jouluruokia jää usein yli, eikä lanttulaatikko maistu yhtä hyvältä enää neljäntenä peräkkäisenä päivänä. Ruokahävikin välttäminen on kuitenkin yksi joulun suurimpia ympäristötekoja. Pakastimen lisäksi apuun rientävät riperuokareseptit. Korotuksia kausilippuihin, vuosilipun ja seniorikausilipun hinnat laskevat Yhteistyöllä kohti urbaania ja elämyksellistä Pasilan kaupunkikeskusta Pasila on kehittymässä uusien liikennehankkeiden ja huomattavan lisärakentamisen ansiosta entistä merkittävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi keskukseksi Helsingissä. Alueen toimijat ovat käynnistäneet yhteisen PasilaHUB-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää Helsingin Pasilaa uudenlaiseksi elämysja ostosalueeksi palvelemaan alueen asukkaita, kuluttajia ja yrityksiä. Kaupan alan murros ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat nostaneet esille kuluttajaliiketoiminnan kehittämisen tarpeen. Kaupunkien keskustat kuihtuvat ja verkkokauppa valtaa alaa. Tarve löytää uudenlaisia ratkaisuja on ilmeinen. PasilaHUB on kolmivuotinen hanke, jossa kehitetään ja kokeillaan uusia kaupanja tapahtuma-alan konsepteja. Teemakohtaisten ja avointen innovaatiotyöpajojen avulla valitaan konseptit, joiden toimivuutta alueen toimijat testaavat käytännössä. Työpajojen pääteemoiksi on valittu kuluttajakäyttäytymisen muutos, kuluttajateknologiat sekä nuoret kuluttajina. Hankkeen ovat ideoineet Haaga-Helian asiantuntijat Tuija Toivola, Sirpa Lassila ja Vesa Heikkinen, jotka uskovat uusien innovaatioiden vaikuttavan myönteisesti Triplaan ja Pasilan alueeseen elämysja tapahtumakeskuksena sekä Pasilan startupja opiskelijayrittäjyyteen. PasilaHUB-hanketta rahoittaa Helsingin kaupungin innovaatiorahasto sekä Helsingin seudun kauppakamari. Aikuisten 30 vuorokauden kausilippujen hinnat nousevat 14. tammikuuta 3 eurolla. Aikuinen AB, BC, D CD ABC, BCD ABCD 30vrk 62,70 80,60 99,70 142,70 Jatkuva säästötilaus ja vuosilippu (360 vrk), hinta/30 vrk 52,30 67,20 83,10 118,90 Lapset 7–17v., Kelan maksamaa eläkettä saavat ja liikuntarajoitteiset, alennus -50% AB, BC, D CD ABC, BCD ABCD 30 vrk 31,40 40,30 49,90 71,40 Opiskelijat ja 70 vuotta täyttäneet, alennus -45% AB, BC, D CD ABC, BCD ABCD 30vrk 34,50 44,30 54,80 78,50 Vuosilippu ja sovelluksen jatkuva säästötilaus ovat edullisin tapa hankkia kausilippu. Vuosilipun eli kausilipun 360 vuorokaudeksi saa 14. tammikuuta alkaen 10 kuukauden hinnalla, kun siitä tänä vuonna joutuu maksamaan 11 kuukauden hinnan. Vuosilippu ladataan HSL-kortille ja maksetaan kerralla ostohetkellä. Jatkuva säästötilaus ostetaan HSL-sovellukseen ja maksetaan maksukortilla 30 vuorokauden jaksoissa. Erityisen edullinen vuosilippu on niille, jotka voivat ostaa kausilippuja HSL-kortille alennettuun hintaan. Lapset, eläkeläiset, liikuntarajoitteiset ja 70 vuotta täyttäneet saavat esimerkiksi AB-kausilipun 360 vuorokaudeksi alle eurolla päivässä. Hinnankorotukset voidaan pitää suhteellisen maltillisina, vaikka vuoden 2021 lipputulojen arvioidaan jäävän peräti 35 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Jäsenkuntien maksaman joukkoliikennetuen osuus nousee vuonna 2021 keskimäärin 64 prosenttiin, kun se on yleensä ollut noin 50 prosenttia HSL:n toimintamenoista. Vaje lipputuloissa on kuitenkin 130 miljoonaa euroa, ja sen kattamiseen tarvitaan kuntien lisäsubvention, valtion tuen ja EU:n tukirahoituksen lisäksi myös hinnankorotuksia. Muutokset lippujen hintoihin tulevat voimaan poikkeuksellisesti vasta 14.1., koska taustajärjestelmien tavallista laajempi päivitys jatkuu tammikuun ensimmäisiin päiviin. Uusi alennus 70 vuotta täyttäneille 70 vuotta täyttäneet saavat uuden alennuksen 14. tammikuuta alkaen: he voivat ostaa kausilippuja 45 prosentin alennuksella. Samalla kellonaikaan sidottu alennus kertaja lisävyöhykelipuista jää pois. Kausilipulla voi matkustaa kaikkina päivän tunteina, ja se on myös hinnaltaan edullinen. Esimerkiksi AB-alueella 30 vuorokauden lippu 70+-vuotiaille maksaa 34,50 euroa, eli se tulee kertalippua edullisemmaksi jo silloin, jos tekee enemmän kuin kuusi edestakaista matkaa kuukaudessa. Jos ostaa AB-lipun kerralla koko vuodeksi, sen saa 29 eurolla kuukaudessa eli alle eurolla päivässä. Kausiliput ja vuorokausiliput yhdenmukaistuvat Yhtenäistämme lippuvalikoimaamme siten, että kausiliput ovat samanlaisia HSL-kortilla ja HSL-sovelluksessa. • HSL-kortille voi ostaa 14. tammikuuta alkaen kausilippuja 14, 30, 60, 90, 120, 150, 180, 210, 240 ja 270 sekä 360 vuorokaudeksi. • Aluksi HSL-sovelluksessa on saatavilla 14, 30, 60 ja 90 vuorokauden kausiliput. Pidemmät kaudet tulevat sovellukseen helmikuussa. • Vuorokausilippujen valikoima kasvaa helmikuussa, jolloin HSL-sovelluksesta voi ostaa nykyisten 1–7 vuorokauden lippujen lisäksi lippuja 8–13 vuorokaudeksi. Myöhemmin vuorokausiliput tulevat myös HSL-kortille. Asiakas voi paketoida kausilipuista ja vuorokausilipuista itselleen sopivan pituisen kokonaisuuden. Vuorokausilippu voi olla hyvä vaihtoehto myös silloin, jos tarve tehdä työmatkoja on vähentynyt etätöiden takia tai jos kulkee aktiivisesti viikonloppuisin. Ostetuista kausilipuista noin 70 prosenttia on 14 tai 30 vuorokauden lippuja. Uusi käytäntömme on entuudestaan tuttu monista muista palveluista, ja jatkossa siis myös HSL:n kausilippuja myydään vain 30 vuorokauden jaksoissa. Lisäksi lipun voi ostaa 14 vuorokaudeksi. Kansallisooppera ja -baletti keskeytti esitystoimintansa 15.1. saakka Joulunajan odotettu Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas -baletti nähdään uudella esityspaikalla 16.1.-6.2. Suomen kansallisooppera ja -baletti jatkaa koronapandemiasta johtuvaa esitystaukoa 15.1.2021 saakka. Keskeytykset koskevat myös ilmaistapahtumia ja lapsille suunnattua toimintaa. – Olemme hyvin pahoillamme, ettemme voi tarjota yleisölle suunniteltua juhlakauden ohjelmistoa, mutta ennakoimme koronatilanteen jatkuvan vakavana ja teemme ratkaisut etupainotteisesti sekä henkilökuntamme että yleisömme turvallisuutta ajatellen, pääjohtaja Gita Kadambi kertoo. Iloisen lesken, Figaron häiden sekä Pähkinänsärkijän ja Hiirikuninkaan esitykset on peruttu 15.1.2021 saakka. Lisäksi on peruttu Peppi Pitkätossun esitykset 16.1.-6.2.2021. Kevään ensi-illat ja muut esitykset pyritään toteuttamaan suunnitellusti koronapandemiatilanteen niin salliessa. Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas palaa ohjelmistoon Peppi Pitkätossun sijaan 16.1.-6.2.2021. Liput uudelle esitysajankohdalle tulevat myyntiin tiistaina 8.12. klo 12. Oopperaja balettiesitysten tallenteita voi esityskatkon aikana katsella maksutta Stage24-palvelussa. Katsottavaksi palaavat joulukuussa toiveuusintana suosikkiteokset: koko perheen baletti Peppi Pitkätossu torstaina 10.12. klo 9, koskettava joulunaikaan sijoittuva ooppera La Bohème keskiviikkona 16.12. klo 9 sekä tuttu tarina perinteisenä balettina, Prinsessa Ruusunen tiistaina 22.12. klo 9. Joulunodotusaikana puuhaa lapsille ja koko perheelle tarjoaa lisäksi Pepin ja Herra Tossavaisen tanssikoulu 21.12. klo 9 alkaen.
M M unkin unkin SS eutu eutu 13 Nro 23 • Viikot 51-1/2020 Männynkerkkä piristää upeasti Luontosuhde Saimi Hoyerin arvokkain perintö ?? kauneus ? ?? liikunta ? ?? lääketiede ? ?? mielenterveys ? ?? ravinto ? ?? terapiat ? ?? terveys METSÄMIKROBIT Nyt kosmetiikassa RYHTI Perusta jaloissa PUHDISTUSSAUNA Ihastu katajavihtaan LAULAMINEN Nostaa happipitoisuutta STRESSI Munuaiset koetuksella Juhlakauden virkistävät veget! LT uontais erveys Uudistunut! 10/2020 8,10€ www.luontaisterveys-lehti.fi p. 09-413 97 300 | tilaukset@karprint.fi TILAA! Luontaisterveys uudistui Luontaisterveys uudistui – NYT raikkaampi ja lukumukavampi – NYT raikkaampi ja lukumukavampi
M M unkin unkin SS eutu eutu 14 Viikot 51-1/2020 • Nro 23 Suomen Taidegraafikot ry:n 90-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä Galleria G:ssä Iso-Roballa esitellään viisi yhdistyksen jäsentaiteilijaa. He työskentelevät eri taidegrafiikan tekniikoilla sekä piirtämisen menetelmillä. Teosten kautta välittyy yhdistyksen 370-henkisen taiteilijajäsenistön laajan osaamisen kirjo kuvataiteen ammattilaisina. Taide myönteisten muutosten voima – Koko elämäni on taiteellani. Jotkut maalauksistani menevät hyvin pitkälle joidenkin luominen on ottanut eliniän. Uskon, että hyvä taide on positiivisten muutosten voima. Se on kenties mielekkäin sysäys taiteelleni, vanha mestari Rafael Wardi sanoo tunnuslauseekseen Galerie Forsblomin, Yrjönkatu 22, näyttelylle ” RAFAEL WARDI 2020”. Taiteilijan viimeisimmät öljymaalauksensa tutkivat historiaa, jossa on aihetta kukka-sävellyksistä enkeleihin, jotkut oletetaan eläinten peitteeksi. Hänet tunnetaan vilkkaasta linjakäsittelystään ja rikkaan värisävyisestä paletistaan. Intiimi taidehistorian tuntemus yhdistyy hyvin erottuviin, koloristisiin jokapäiväisen elämän tutkimuksiin. Kukin kukka-koostumus on ainutlaatuinen, mutta jokainen avaa terälehtensä kohti samaa tavoitetta. Korkeaa veisu aistittavissa Tiina Elina Nurmisen uusin näyttely on ”Borderline” Galleria AMA:ssa, Rikhardinkatu 1. Ajatuksellisen alku syntyi taiteilijan kahden vuoden oleskelun aikana Taškentissa Uzbekistanissa. Taiteilija käyttää nyy öljyvärin ohella myös silkkikankaan palasia, jotka välillä nousevat esiin ja uppoavat maalauksen pintaan. Borderline viittaa teoksien sijaintiin esittävän ja ei-esittävän välimaastossa. Teokset näyttävät hyvin sen, kuinka monipuolinen aihemaailma kukista ja kasveista avautuu, sillä taiteilija on tavoittanut sen, miten kasvit voivat olla niin rauhoittavia kuin kiihkeitä ja miltei väkivaltaisesti vietteleviä. Nurmisen teoksissa aistimellinen ja aistillinen kohtaavat ylevän ja etäisen. Kukkien kieli muistuttaa rajattomuudessaan rakastuneen kieltä, jossa kohteen ja kokijan välinen ero katoaa ja fantasiasta tulee totisinta totta, Juha-Heikki Tihinen arvioi. Unelmien pukumaisemat Muotitaiteilija Jukka Rintala on monipuolisesti lahjakas suunnittelija ja kuvataiteilija, joka tunnetaan Suomessa ja ulkomailla hienostuneista ja upeista uniikki-iltapuvuista. Hän on ennen kaikkea teollinen suunnittelija muodin ja sisustuksen aloilla. Omaa nimeään kantava teollinen vaatemallisto lanseerattiin 2008. Tuotteet valmistetaan Suomessa. Galleria Ars Longa, Annankatu 12, esittelee taiteilijan piirustuksia, pukuja ja maalauksia vielä vuodenvaihteeseen. Vahva viiva ja siveltimen veto ja toisaalla kepeä ja herkkä käden jälki ovat tunnusomaisia piirteitä hänen taiteilijakuvassaan; muotipiirroksissa, akvarellimaalauksissa, painokuoseissa, vaatteissa ja kovissa pinnoissa. Uniikkipuvut ovat usein veistoksellisia, runsaita ja dramaattisia tai toisinaan yksinkertaisia ja pelkistettyjä. Jouluikkunassa uudet tartuntakartat nylonpallossa Kuvataiteilija Antti Pussinen on tehnyt erikoisen installaation Galleria Oksasenkatu 11, ikkunaan Töölössä. Vuonna 2020 seuraamme luonnonkatastrofia, jota olimme jo odottaneet, hidastettuna mutta se yllätti silti kaikki. Sosiaalisten suhteiden väheneminen ja kotona roikkuminen heijastuu uutisten suurkulutuksena. Kuinka paljon tuli tänään lisää tapauksia? Näkymätön tartuntavaara tehdään näkyväksi ultravioletissa valossa hehkuvin värein kun ovenkahvat, kaiteet ja napit näyttäytyvät hengenvaarallisina. Pandemia-ajan jouluikkunassa uusi päivä tuo mukanaan uudet tartuntakartat. Sen äärellä voi pysähtyä ihastelemaan omaa pienuuttaan ja koittaa ymmärtää että auttaakseen enemmän on tehtävä vähemmän, taiteilija sanoo. Näyttely on suunniteltu pandemiasopivaksi, eli ulkoa katsottavaksi. Pussinen on käsitellyt taiteessaan pienuuden kokemusta luonnonvoimien ja universumin edessä. Käsityöläinen ja kuvataiteilija OHO Galleryn, Pursimiehenkatu 29-31 A, kokosyksyn näyttelyssä taiteilija Johanna Laakkonen herättelee katsojaa kokemaan tilallisuutta. Teosten värikkäät kankaat muodostavat unenomaisia maisemia sekä leikittelevät esittävyyden ja illusorisuuden kanssa. Kankaat laskostuvat ja heijastelevat ympäröivää valoa, rispaantuvat ja toisinaan niiden reunat häipyvät siveltimenvetoina ilmaan. Laakkonen rakentaa Roihuvuoren työhuoneellaan kankaista asetelmia, joita hän tutkii ja maalaa. – Maalatessani työskentelen mieluiten havainnosta. Minua kiinnostaa erityisesti maalaamani kohteen materiaalin tunnun ja aistillisuuden välittäminen, mutta myös maaliaineen ja maalauspohjan itsensä materiaalisuus. Miellän itseni myös yhtä lailla käsityöläiseksi kuin kuvataiteilijaksi. Liitujen ominaisuudet hallussa Galleria Dixin, U u d e n m a a n k a t u 19, näyttelyssä on esillä Inkeri Kotilaisen ja myös kolmen muun taiteilijan Pirkko Kilpelä, Päivyt Niemeläinen ja Hanne Rokkanen töitä ja studiotilassa vielä Sinikka Hautamäen herkkiä akvarelleja. Kotilainen on maalannut viisi uutta öljypastellimaalausta viime vuosien teosten lisäksi. Hän tuntee erilaatuisten liitujen ominaisuudet. – Osaan vuolla liituja jauheiksi ja seoksiksi, painella niitä paperille veitsellä tai kankaalla, tiedän milloin liitu on vanhaa ja milloin taas tuoretta. Musiikin opettaja sai 40-vuotiaasta lähtien oppia lukuisilla työväenopiston ja taideseurojen kursseilla. – Maalaamisessa on ehkä omalta kannaltani yksi huono puoli: se ruokkii hiljaisuuttani. Opettajana sain puhua koko työpäivän ajan. Ehkä tämä on hinta kaikesta hyvästä, mitä maalaaminen antaa. Kehittymistä maalarina on edistänyt vertaisryhmässä joka kuukausi käydyt pitkät keskustelut. – On ihanaa huomata ymmärtävänsä vuosi vuodelta enemmän; kun menen taidenäyttelyyn, siellä kuluu entistä enemmän aikaa. Itsestään liikkuva taiderobotti Kuvanveistäjät Pekka ja Teija Isorättyä osallistuvat Galleria Rankan, Eerikinkatu 36, juhlanäyttelyyn muista erottuvalla teoksella. Heidän tapa yhdistää teknologiaa ja taidetta on kaukana modernistisesta insinööriestetiikasta. Taiderobotit köpöttelivät rollaattoreillaan yleisön tietoisuuteen jo muutamia vuosia sitten. Yksi ”Invalid Robot A2” on nähtävillä näyttelyssä. Taiteilijaparin kineettiset veistokset ovat saaneet uusia muotoja ja rooleja. Liikuttavan teknologian rinnastaminen orgaanisiin materiaaleihin luo ajankohtaisia mielikuvia elämään puuttumisesta: pelkoa, mutta myös toivoa. Taiteilijat voisi nähdä myös nykyajan Prometheuksina, jotka antavat materiaalille elämän, inhimillisen sielun. Runollista ulottuvuutta teknologia saa siitä että teokset on huolella ajateltu ja käsin rakennettu. Grafiikalla monitasoinen vaikutelma Taina Kokkosen näyttely jatkaa osittain samoilla linjoilla kuin hänen edellinen näyttelynsä Galleria Duetossa, Kalevankatu 15. Teosten etualalla esiintyy useimmiten tummalla värillä vedostettu kasvimainen elementti vaaleampaa taustaa vasten. Joihinkin kuviin on lisätty pienempiä sivuaiheita, kuten pyöreitä ja pallomaisia aineksia tai verkkomaista, taipuilevaa ruudukkoa. Ne tuovat rytmiä ja jäntevyyttä. Mukana on myös Kokkosen kollaaseja. Monimuotoisella valon käytöllä on ollut jo pitkään suorastaan keskeinen asema Kokkosen tuotannossa. Usein säteily kajastaa taustalta ja korostaa avainlaatalta painettua tummaa pääelementtiä. Joissakin aiheissa valo näyttäisi kuitenkin hehkuvan keskeisaiheen edessä, jolloin syntyy lähes mystinen, henkistynyt tunnelma. Näyttely jatkuu 30.12. asti. Teksti: Risto Kolanen KUVATAIDE Risto Kolanen Joulunajan kuvataide Kuvanveistäjät Pekka ja Teija Isorättyä ja hedän poikansa Galleria Rankassa. Edessä on itsestään liikkuva Invalid Robot A2. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Rafael Wardin Kohtalo -teos Galerie Forsblomilla. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Tiina Elina Nurminen ja teoksensa Mennyt maailma Galleria AMAssa. Kuva: Raimo Granberg. Muotisuunnittelija Jukka Rintala ja Satumainen Galaxi -kokonaisuus Ars Longassa. Kuva: Raimo Granberg. Antti Pussinen esittelee Oksasenkatu 11 ikkunan läpi installaatiotaan N:th Wave, 2020, jossa on ilmatäytteinen nylonpallo, ultravioletti-lamppu, elektroniikka, ultraviolettilakka. Kuva: Antti Pussinen. Graafikko Taina Kokkonen ja Other Voices -teoksensa Galleria Duetossa. Kuva: Raimo Granberg.
M M unkin unkin SS eutu eutu 16 Viikot 51-1/2020 • Nro 23 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020 Vuokraus onnistuu meillä kätevästi. Myös etänä! Voit vuokrata itsellesi asunnon ilman ruuhkaisia esittelyjä. www.asuntohakemus.fi Jos tarvitset sijoitusasuntoosi uuden vuokralaisen, anna meidän hoitaa asia kuntoon puolestasi. www.vuokraturva.fi p. 010 2327 300 Vuokraturva on luotettavin, tunnetuin ja maineeltaan paras vuokravälittäjä. Lähde: Taloustutkimus Oy 2020