• 2018 Viikot 18-19 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 49. vuosikerta Nro 9 M unkin S eutu RAKEN TEILLA #tuomasvälittää @tuomaskukko Ravintola Lumbini Munkkiniemi Huopalahdentie 13 00330 Helsinki Puh. 050 314 1125 Aukioloajat: MA-PE 11-22 LA-SU 12-22 A-oikeudet ARKISIN KLO 11-15 LOUNAS ALKAEN 9 EUROA Monipuolinen a´la carte TEE AJOISSA ÄITIENPÄIVÄN PÖYTÄVARAUKSET! www.ravintolalumbini.fi Munkkivuoren asiantuntijat palveluksessasi. Varaa ilmainen arviokäynti puh. 010 247 7895! Raumantie 1 | 00350 Helsinki | www.aktialkv.fi Kiinteistönvälitys Nettiaika: timma.fi/kosmetiikkahelmi Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Munkkiniemen puistotie 9, Helsinki, p. 09 484 803 Matte Perfection päivävoide sekä Night Renewal HydraGel yövoide, tuoteduo erikoishintaan: Matta ja sileä kevätiho Exuviance-tuotteilla: Voimassa 30.5.2018 asti 89 € (norm. 115 €) Kahdeksas päivä Oy Porkkalankatu 24 00180 Helsinki www.kahdeksas.fi Onko kodinvaihto ajankohtainen? Nyt on hyvä aika laittaa asunto myyntiin. ”Munkkalaisena tiedän ja tunnen kotiseutumme arvon!” Soita minulle, puh. 050 354 5590 TARJA LEHMUSTO LKV, KED tarja.lehmusto@kahdeksas.fi MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. • JUHLAKAMPAUKSET (norm. alk. 38€) • NAISTEN LEIKKAUKSET (norm. alk. 38€) • MIESTEN LEIKKAUKSET (norm. alk. 28€) • LAPSET 0-10V. (norm. alk. 17€) • KYNNET • TYVIVÄRI (norm. alk. 50€) HAIR DESIGN HASE PARTURI-KAMPAAMO AVAJAISTARJOUKS INA 31.5.2018 ASTI Puh. 044 986 8331 | Ansaritie 3 M 1, 00350 Helsinki Torstaisin eläkeläisille NON STOP hiusten pesu ja leikkaus 30€ Ripsien ja kulmien värjäys + muotoilu 20€ (norm. 25€) Kaikki palvelut -15% Kaikki kotitalouksien siivouspalvelut! Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 09-487 107, 040-5160 806 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa UUSI numeromme: 044 240 1917 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi, Dosentintie 12, 00330 Helsinki PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi HYPOXI MEILAHTI Paciuksenkaari 14, puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi LUE LISÄÄ: www.hypoximeilahti.fi
• 2 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Sa ga C ar e on os a Es pe ri C ar e -k on se rn ia Kutsu Saga kutsuu viihtymään Esitetilaukset, esittelyt ja tilapäisasunnot puh. 050 5215 139 | ranja.kontturi@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki Saga Munkkiniemessä järjestetään esittelykierros joka keskiviikko klo 13. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen taloomme. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. MUNKKINIEMEN PUISTOTIE 5, 00330 HELSINKI AVOINNA MA-PE 10-19 LA 10-16 PUHELIN: 050 511 8211 www.facebook.com/puistotie5 www.instagram.com/puistotie5 VIETÄMME KODIN PIENTUOTTEIDEN MYYMÄLÄN AVAJAISIA KESKIVIIKKONA 2. TOUKOKUUTA TERVETULOA! KEVÄÄN PARAS PÄIVÄ! Jaamme ilmapalloja ja kangaskasseja, tule hakemaan omasi. (niin kauan kuin varatut erät riittävät) iloksi 1-vuotissynttärit Munkkiniemen puistotie 21 Av. ti-pe 11-18 la 11-15 lifestyle Tervetuloa 1-vuotis synttäreille Kivoja tarjouksia Arvonta Iloinen mieli Lämpimästi Tervetuloa Ota yhteyttä: ilmoituspäällikkö Riitta Juslin 09 413 97 377 | riitta.juslin@karprint.fi ilmestyy keskiviikkona 20.6. Aineistot viimeistään keskiviikkona 13.6. Kesä EXTRA MUNKINSEUDUN Parhaat paikat myydään NYT! Asuntokaupan kasvun edellytykset ovat olemassa ? Maaliskuussa vanhojen asuntojen kauppa laski 13 % verrattuna viime vuoden maaliskuuhun. Suurin syy laskuun oli kuitenkin pääsiäispyhät, jotka osuivat tänä vuonna maaliskuulle: työpäiväkorjattuna vanhojen asuntojen kauppa laski 5,2 % edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna. Alkuvuosi on käynnistynyt kuitenkin asuntolainatiskeillä vilkkaana. Työpäiväkorjattuna vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat valtakunnallisesti maaliskuussa 5,2 % viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. – Pääsiäispyhäpäivät hiljensivät kauppaa tämän vuoden maaliskuussa. Kuukauden aikana oli myös pankkilakon uhka, mikä osaltaan vaikutti asuntokauppoihin maaliskuussa. Kumulatiivisesti tarkasteltuna tammi–maaliskuussa vanhojen asuntojen kauppa on laskenut 5,3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Työpäiväkorjattuna luku on -3,5 %, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Ari-Matti Purhonen kertoo. – Kasvukeskuksissa kauppa on tänäkin vuonna käynyt muuta maata vahvemmin, mutta sielläkään kauppamäärät eivät ole vielä lähteneet nousuun. Kasvun edellytystekijät ovat kuitenkin olemassa, joten odotamme asuntokauppamäärien kääntyvän ylöspäin, Purhonen sanoo. Alkuvuosi käynnistyi asuntolainatiskeillä vilkkaana. – Tammikuussa nostettiin eniten uusia asuntolainoja kymmeneen vuoteen. Tammi–helmikuussa nostettujen asuntolainojen määrä oli yhteensä 2,7 miljardia euroa, mikä on 6 % edellisvuotta enemmän, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo. Asuntolainakanta kasvaa edelleen maltillisesti, noin 2 prosentin vuositahdilla. – Asuntolainakannan hidasta kasvutahtia selittää osittain matala korkotaso, jonka takia asuntolainoja lyhennetään nopeasti. Korkotaso näyttäisi pysyvän matalana lähivuosina. Meidän näkemyksemme mukaan Euroopan keskuspankki saattaisi tehdä ensimmäisen koronnostonsa vuoden 2019 lopulla, Kärkkäinen arvioi. – Ennätysvahva kuluttajaluottamus, vauhdikkaasti kasvava työllisyys ja vahvistuva ostovoima ennakoivat vilkasta asuntomarkkinakevättä. Kuluttajabarometrin mukaan yhä useampi suunnittelee ostavansa asunnon tulevan vuoden aikana. Samalla asuntomarkkinoiden eriytyminen kuitenkin jatkuu, eli muuttotappiokunnissa asuntomarkkinakevät ei näytä yhtä aurinkoiselta kuin kasvavissa kaupungeissa, Kärkkäinen jatkaa. Kehityksessä hajontaa Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat maaliskuussa Suomessa 1 % viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Helsingissä neliöhinnat nousivat 9 %, Vantaalla 14 %, Tampereella 3 %, Turussa 9 %, Lappeenrannassa 1 % ja Lahdessa 12 %. Vanhojen kaksioiden neliöhinnat laskivat maaliskuussa vuoden takaiseen verrattuna Espoossa 7 %, Kuopiossa 2 %, Joensuussa 5 %, Porissa 5 % ja Kouvolassa 37 %. – Viimeistä kuutta kuukautta tarkasteltaessa vanhojen kaksioiden neliöhinnat ovat nousseet Suomessa yhteensä 5 % verrattuna samaan ajanjaksoon vuotta aiemmin, Purhonen toteaa. Asuntolainoja 1,4 miljardilla Kotitaloudet nostivat helmikuussa 2018 uusia asuntolainoja 1,4 mrd. euron edestä. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,93 % ja laskennallinen marginaali 0,91 %. Kotitalouslainoista oli helmikuun lopussa kulutusluottoja 15,3 mrd. euroa ja muita lainoja 16,9 mrd. euroa. (Lähde: Suomen Pankki) KOIRA Meidän 2/2018 6,90 ES ITT ELYS SÄ JAPANILA ISE T RO DU T Kyläkauppias Vesa Keskinen kehitti Miljoonakoira-näyttelyn Nyt näyttelyyn • Kehäharjoitukse t • Turkki kuntoon Pablo jakaa iloa koulukodin nuorille Testaa koirasi älykkyys! Pelastuskoirat poliisin apuna Mikä avuksi, kun yksinolo ei suju? 2/18 6,90 Väärin tunnistettuja hevosia kilpailukieltoon Rakkaudella ei ole rajaa Reetta Tervosen ja Villin Viksun Turovelistä kuullaan vielä TÄYDENNYSREHUT tarpeen fyysisen rasituksen kasvaessa Hevoset valmentaja Päivi Kinnusen parhaat opettajat RYHTIRIKKO korjaa ratsastajan liikehäiriöitä Harjun hallimaastoestekisassa : Pelkoa, uskallusta ja onnistumista Yhä harvempi nuori ratsastaa HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2018 6,90 Kampaamokissa Tikru asiakkaiden pehmoterapeuttina Omistaja ymmällään Miksi Pepe puree? 12-vuotias kissa on jo eläkeläinen Italialainen valokuvaaja kuvaa kissoja ja hääpareja Opeta helppoja temppuja Istu! Ylävitoset! Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi
• 49. vuosikerta – nro 9 Viikot 18-19 Ajankohtaista M unkin S eutu Neste K Munkkiniemi avautui uudistuneena Neste K-liikenneasemat tarjoavat asiakkaille palvelua ”Paremman pysähdyksen taktiikan” mukaisesti. Tavoitteena on tarjota asiakkaille Suomen ylivertaisin liikenneasemakokemus sekä parasta ruokaa maanteillä liikkujille. Nesteen ja Keskon yli 70 yhteistä asemaa muutetaan ja uudistetaan Neste K -liikenneasemiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Helsingin Munkkiniemen Neste K -liikenneaseman uudistusremontti on valmistunut ja uudistunut asema avautui torstaina 26.4. Uudistuksessa liikenneaseman ilme ja palvelut rakennettiin uuden Neste K-konseptin mukaisiksi. ? – Näkyvin uudistus asemalla on Subway-ravintolan avaaminen 3.5., jonka uskon autoilijoiden ohella kiinnostavan ruokailupaikkana myös lähialueen asukkaita, kertoo Neste K Munkkiniemen kauppias Petri Lehti. Liikenneaseman oma kahvila uudistettiin Neste K -konseptin mukaiseksi, jonka ruokatuotekonseptin on suunnitellut muiden Neste K -asemien tavoin Food Camp Finlandin keittiömestari Pekka Terävä. – Viimein pystymme tarjoamaan asiakkaillemme erittäin laadukkaita ja maailmanluokan Nespresson erikoiskahveja. Uskon laadukkaiden kahvien voimaan ja kahvilauudistuksella vahvistamme asemiamme alueen asukkaiden tapaamispaikkana, kertoo Lehti.Sivu 10 Nuoret esittelivät aloitteita valtuustossa ? Nuorisoneuvoston edustajilla oli ensimmäisen kerran läsnäoloja puheoikeus Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa nuorten aloitteiden käsittelyn aikana. Tämä tuli mahdolliseksi kun valtuusto kaksi viikkoa sitten hyväksyi hallintosäännön muutoksen läsnäja puheoikeudesta eri toimielinten kokouksissa. Aloitteissa nuoret esittävät parannusehdotuksia muun muassa harrastusmahdollisuuksiin ja joukkoliikenteeseen. Nuoret toivovat myös yhdenvertaisuuden kehittämistä maahanmuuttajatyttöjen harrastuksissa ja ammatinvalinnassa. Nyt esitetyt yhdeksän aloitetta on tehty 1.7.31.12.2017. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 150 vuotta Sivu 10 Sivu 7 Sivu 7 Alvar Aalto -säätiön hallitus nimitti toimitusjohtajan ? Alvar Aalto -säätiön hallitus on nimittänyt tekniikan lisensiaatti Tommi Lindhin säätiön toimitusjohtajaksi 1.5.2018 alkaen. Säätiö saa Lindhistä ensimmäisen toimitusjohtajansa, kun Alvar Aalto -säätiö siirtyy uuden säätiölain voimaantulon myötä toimitusjohtajavetoiseen johtamisjärjestelmään. Tommi Lindhin tähänastisella johtajakaudella (2013– 2018) Alvar Aalto -säätiö on laajentanut toimintaansa Suomessa ja kansainvälisesti. – Alvar Aalto -säätiö haluaa tulevaisuudessa olla entistäkin tavoitteellisempi ja vaikuttavampi kulttuurialan toimija. Säätiön hallitus pohti johtajakysymystä arvioimalla säätiön toiminnan nykytilaa, viime vuosina tapahtunutta kehitystä sekä uuden strategian myötä avautuvia mahdollisuuksia ja haasteita. Johtajaprofiilin ja -mallin kirkastuttua halusimme täysin yksimielisinä jatkaa yhteistyötä Tommi Lindhin kanssa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Leena Rossi. Alvar Aalto -säätiön uusi strategia painottaa mm. kokoelmien saavutettavuuden parantamista, kansainvälisen näyttelytoiminnan kehittämistä, Alvar Aalto -akatemian konseptien vahvistamista sekä Jyväskylässä sijaitsevan Alvar Aalto -museon peruskorjauksen ja sen ympärille rakentuvan Ruusupuiston museokeskuksen valmistelua. Alvar Aalto -kaupunkien verkoston laajentamisella ja sen eri osa-alueiden yhteistyön syventämisellä tavoitellaan verkoston kehittymistä dynaamiseksi, kansainväliseksi yhteisöksi. Säätiössä työskennellään parhaillaan sen eteen, että eri puolilla maailmaa sijaitsevia Alvar Aallon arkkitehtuurikohteita voidaan tulevaisuudessa esittää mukaan Unescon maailmaperintölistalle. – Hyvä yhteistyö hallituksen ja erityisesti hallituksen puheenjohtajan kanssa on vienyt säätiön hallintoa huimasti eteenpäin. Se on mahdollistanut strategisen johtamisen ja toiminnan suunnittelun yhdessä koko henkilöstön kanssa. Olemme pienillä resursseilla saaneet lyhyessä ajassa merkittäviä asioita aikaan, kertoo Tommi Lindh. Myös Alvar Aalto -säätiön asiantunteva ja motivoitunut henkilöstö on tyytyväinen siihen, että Lindhin toimikausi säätiön johdossa jatkuu. Pitkäjänteinen yhteistyö antaa hyvät edellytykset toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen myös tulevaisuudessa. Säätiön tärkeitä kumppaneita ovat mm. opetusja kulttuuriministeriö, Jyväskylän kaupunki, Vitra (Artek), Fiskars (Iittala), Le Corbusierin säätiö Ranskassa, Getty-säätiö Yhdysvalloissa sekä Alvar Aalto -kaupungit Suomessa ja ulkomailla. Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh. Kuva Jukka Rapo, Keksi Agency Oy. Pikkis juhlii -kaupunginosatapahtuma Pikku Huopalahdessa ? Somen voima on ihmeellinen. Mitä tapahtuu, kun asukas ehdottaa synkkänä marraskuun iltana Facebook-ryhmässä kyläjuhlien järjestämistä? No, tietenkin jo toinen keväinen Pikkis juhlii -kaupunginosatapahtuma 19. toukokuuta kello 13-18. – Viime keväänä meillä järjestäjillä ja kaikilla tapahtuman osallistujilla oli niin kivaa, että päätimme tehdä saman uudelleen, sanoo Pikkis juhlii -tapahtuman koordinaattori Hanni Hyvärinen. Sivu 7 Sivu 11 Helsinkiin odotetaan ennätyksellistä risteilykesää ? Helsinkiin ennustetaan kesällä 2018 saapuvaksi lähes 300 kansainvälistä risteilyalusta. Helsinki Helpit jalkautuvat kaduille heti risteilykauden alussa. Kansainvälisten ennusteiden mukaan Itämeren suosio risteilykohteena tulee kasvamaan entisestään lähitulevaisuudessa.
• 4 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Yleisönosasto P ääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 9 Ota kantaa – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon. Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Munkan mummon jupinat Liikenteen vallankumous lähtee liikkeelle nuorista V altaosa suomalaisista pitää toimimista ympäristöä säästäen tärkeänä ja erityisesti nuoret mieltävät autoilun ympäristövalintana, kertoo Sitran teettämä kyselytutkimus. Nuoret ovatkin edelläkävijöitä uusien jakamistalouteen pohjaavien liikkumisen palveluiden käyttäjinä. Suomalaisista 72 prosenttia on sitä mieltä, että toimiminen ympäristöä säästävästi on tärkeää jo esimerkin vuoksi. Peräti 38 prosenttia pyrkii jo nyt minimoimaan liikkumistapojensa ympäristövaikutuksia. Tämä käy ilmi Sitran teettämästä suomalaisten kestävään kuluttamiseen ja valintoihin liittyviä asenteita ja tekoja kartoittaneesta Resurssiviisas kansalainen -kyselytutkimuksesta viime vuodelta. Vastanneista 60 prosenttia on sitä mieltä, että oma auto on arjen sujumisen kannalta välttämätön. Noin neljännes on sitä mieltä, että ympäristösyillä on vaikutusta auton hankkimiseen tai siitä luopumiseen tulevaisuudessa. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat hyvin tietoisia ympäristöön ja ekologiseen kestävyyteen liittyvistä asioista, mutta asenteet ja arvot siirtyvät hitaasti teoiksi, etenkin liikkumisessa ja autoilussa. Positiivista on se, että nuoret ovat muita valmiimpia suosimaan ympäristöystävällisiä liikkumisen muotoja, sanoo Sitran asiantuntija Sari Laine. Nuoret ja naiset ilmoittavat jonkin verran muita useammin olevansa valmiita muuttamaan liikkumistapojaan ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Alle 30-vuotiaat suosivat kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä muita ikäryhmiä useammin, ja kokevat nämä liikkumiseen liittyvät teot myös tärkeämmiksi. Liikenteen vallankumous lähtee nuorista. Liikkumiseen liittyvät asenteet ja toimintatavat ovat muuttumassa, vaikkakin hitaasti, Sari Laine sanoo. Kun vain 18 prosenttia kaikista vastanneista kertoo käyttävänsä kimppakyytejä, jopa 28 prosenttia alle 30-vuotiaista tekee niin. Uusia liikkuminen palveluna -paketteja on kokeillut 8 prosenttia kaikista vastanneista, mutta 18 prosenttia alle 30-vuotiaista. Nämä uudet liikkumisen palvelut mahdollistavat eri liikkumistapojen kuten kaupunkipyöräilyn, joukkoliikenteen ja autonvuokrauksen saumattoman yhdistämisen ja ostamisen yhdellä mobiilisovelluksella. On tärkeää, että uusia älykkäitä liikkumisen ratkaisuja tuodaan esille, ja yhä useampi suomalainen pääsee kokeilemaan niitä, jotta tulevaisuuden liikenteestä saadaan vähäpäästöisempää. Ihmiset arvostavat liikkumisen helppoutta, ja erilaiset yhteiskäyttöön perustuvat liikkumisen palvelut tulevat yleistymään. Munkkiniemessä odotetaan nopeampaa kaupunkirataa, joka toisi ydinkeskustan paljon lähemmäs munkkiniemeläisiä. Nykyisin nelosen ratikkalinja puksuttaa väliä hitaasti, ja istumapaikat ovat heti ensimmäisen pysäkin jälkeen täynnä. Vuorojen lisäämistä ja vuorovälien lyhentämistä odotellaan. Saa nähdä toteutuuko ratahanke koskaan. Munkkivuoren puolella ollaan edelleen vain linja-auton varassa. -j.a. Helppo homma! ? Kuulonhuoltaja sanoi, että kun seuraavan kerran käyt terveysasemalla, niin pyydä korvahuuhtelua. On sen verran kuivaa vaikkua korvakäytävässä. No, minä tein työtä käskettyä. Tilasin ajan terveydenhoitajalle. Ei käynyt. Terveysasemalla on korvanhuuhtelu ulkoistettu omahoitopalveluksi. Se tarkoittaa sitä, että saat itse huuhdella omat korvasi. Vastaanottohenkilö kertoi, että se on ihan helppo homma, antoi sujuvasti ohjeet tämän homman hoitamiseksi. Minä kiitin ja tiesin sairaanhoitajan kokemuksella, ettei ihan varmasti ollut kyse helposta hommasta. Se nimittäin saattoi olla vaikeaa silloinkin, kun kyseessä olivat toisen ihmisen korvat. Ajattelin Munkinseudun vanhusväkeä, jolle moni muukin homma on jo vaikea. Minun kävi sitten niin, että jouduin uudestaan kuulonhuoltajan pakeille kuulolaitteen vinkunan vuoksi. Hän arveli, että se kuiva vaikku saattoi olla vinkunan aiheuttaja. Minun korvani huuhdeltiin siinä yksityisessä keskuksessa. Eikä se tekijällekään ollut helppo homma. Hinta 49,50. Onkohan tämä sitä paljon puhuttua valinnanvapautta? Marjatta Katajamäki Varo aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä... ? Se on nyt sillä lailla, että taitaa tämä tietynlainen liikennekäyttäytyminen periytyä geeneissä. Sitä se on, jos siltä näyttää, sanotaan politiikassakin. Odottelin, katsokaas, poikaa puutalkoisiin Mäntyharjun suuntaan. Ei näkynyt, eikä kuulunut. Sadattelin näitä nykynuoria, kun tuo ajankäytön tarkkuus ei aina ole parasta luokkaa. Meillä piti olla tai kotona tuli tupenrapinat! Hermostuneisuuttani soitin. Ei ollut päässyt ajamaan Heinolaa pidemmälle. Auto oli poliisin mukaan ajokiellossa. Ei oltu katsastettu. Huusin poliisille luurin, että päästäkää se nyt jo sassiin puutalkoisiin. Ei, ei piti mennä sen sileän tien Heinolan katsastuskonttoriin. Ja jonoja siellä oli, tietty. Kuusi tuntia kesti nuorelta mieheltä matka Helsingistä Mäntyharjulle sakkolappu muistona. Ei liene ainesta formulakuskiksi, en suosittelisi. Puutalkootkin jäivät siltä istumalta puolitiehen. On tämä nyt vallan mahdotonta: äiti sai juuri ylinopeushuomautuksen ja poika istui ajokelvottomassa autossa. Tuli suru puseroon; ei kaksi ilman kolmannetta. Ja tulihan se! Poika oli kaasuttanut pois puutalkoista, niin rupesin toden teolla pohtimaan! Milloinkahan olin itse käväissyt katsastuksessa? Soitto Trafille varmisti sen. En milloinkaan! Tämän nykyisen autoni aikana, joka oli jo viidettä vuotta käytössäni! Hitsi, hitsi! Nyt kiireesti katsastamaan, sanoi Trafi, tai he antavat sakot jo pelkästä piittaamattomuudesta. Niin sitä sitten köröteltiin katsastamattomalla autolla Mikkeliin katsastukseen. Kerroin siellä tarinani ja katsastusmiehet ihmettelivät varoitusta ylinopeudesta (ajoin 80 liikennenopeusrajoitusalueella 83! Voi tavaton!) tässä muutama viikko sitten. Eivät olleet sattuneet poliisit tarkistamaan, että siinä samainen eukko körötteli myös katsastamattomalla autolla! Vai olivatko vain tuijotelleet ikkunasta, että noin idiootin näköinen mummo, ei kannata huomautella mistään! Ei mene perille! Poliiseille pitäisi antaa mielestäni kanssa huomautus piittaamattomuudesta, tietty! Hamassa nuoruudessani vuokrasin auton ulkomaan matkallani, mutta en koskaan saanut sen valoja toimimaan. Mikä lie vika! Ei sattunut poliisisetää lähietäisyydelle ja vaikeaa sen asian selvittäminen olisi ollutkin, kun en osannut sanaakaan italiaa. Joitain laulun sanoja vain, eikä niillä pitkälle pötkitä liikennerikkomuksen kanssa. Samassa maassa olin autoni kanssa risteyksessä ja minulle paloi punainen valo. Mutta poliisi risteyksessä viittoili innokkaasti, että tule vaan välittämättä punaisesta. Jaa muuta autot painoivat sireeneitä minulle, että koko risteys kaikui. Niin minä kaasutin päin punaisia, kun poliisisetä niin käski! Samankaltainen tapaus tapahtui täällä kotimaassa, nyt poliisi laittoi käden pystyyn ja nyt minä tyttö kaasutin näppärästi vain ohi. Ei sanonut mikään aivonystyrä minulle, että minut oli poliisin ollut tarkoitus pysäyttää. Nuorena sitä piti niin itsestään selvänä, että kaikki nuoret miehet vilkuttivat ja vihelsivät perään muuten vain – eihän vielä ollut keksitty meetoota, vaan toimittiin luonnon menetelmällä. Vaan sitten vihelsivät poliisiauton pillit, tietty! Että vain sakkolappuun nekin viheltelemiset johtivat! Miksi minulle aina käy näin, kysyn vaan? Taitaa meidän perheellä olla johtolauseenaan liikenneasioissa tämä venäläisen palkkamurhaajan mietelause: Mitä vähemmän tiedät, sen kauemmin elät! Toiveita paremmasta ajasta on näkyvissä, sillä kokemus opettaa. Ketä opettaa, ketä ei. Minua Trafin puhelinkeskustelu nyt ainakin. Elina Kuosmanen Yliopiston rehtoriksi professori Jari Niemelä Helsingin yliopiston hallitus on valinnut professori, FT Jari Niemelän Helsingin yliopiston rehtoriksi viisivuotiskaudelle 2018-2023. Kuva: Tapio Ollikainen. Rehtorin viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2018. ? Helsingin yliopiston hallitus on valinnut professori, FT Jari Niemelän, 60, Helsingin yliopiston rehtoriksi viisivuotiskaudelle 20182023. Niemelän toimikausi alkaa 1.8.2018. Niemelä toimii tällä hetkellä Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin (Helsinki Institute of Sustainability Science HELSUS) johtajana. Hän on kaupunkiekologian professori ja toiminut Helsingin yliopiston bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2004-2017. Pikku Stadila muuttaa Stadin ammattiopistoon ? Päiväkoti Vilppulan ryhmä Pikku Stadila aloittaa toimintansa Stadin ammattiopiston yhteydessä. Varhaiskasvatuksen ja ammattiopiston yhteistyö on ainutlaatuista ja pohjaa Helsingin kaupungin uuteen strategiaan. Yhteisillä tiloilla ja toiminnalla haetaan uudenlaista synergiaa ja tilojen monipuolista hyödyntämistä. Pikku Stadila tarjoaa varhaiskasvatuspaikan 28 noin 3-5-vuotiaalle helsinkiläislapselle. Stadin ammattiopistosta on remontoitu ryhmätiloja päiväkodin toimintaan sopiviksi. Samalla Pikku Stadila voi hyödyntää oppilaitoksen muitakin tiloja, kuten auditoriota, liikuntasalia ja ruokalaa. Lapset ulkoilevat läheisen leikkipuisto Filpuksen alueella ja päiväkoti Vilppulan pihalla. Retkiä tehdään viikottain, ja lasten oppimisympäristönä toimii koko kaupunki. – Iloitsemme varhaiskasvatuksen ja ammattiopiston alkavasta yhteistyöstä, joka laajenee ensi syksystä. Päiväkodissa voivat opiskelijamme hankkia osaamista ja soveltaa oppejaan harjoittelussa ja käytännön tehtävissä, kertoo vs.apulaisrehtori Marko Kallio. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat Pikku Stadilan ryhmissä viikolla 16. Lapset ovat useammassa pienryhmässä, joissa kussakin voi toimia kaksi harjoittelijaa 5-8 viikon jaksoissa.Toiminnassa painottuu monikulttuurisuus. Monien vanhempien äidinkieli on muu kuin suomi, ja myös opiskelijoita on monista eri kulttuureista. Opiskelijoilla on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa monipuolista ja eheytettyä toimintaa (retkiä, tapahtumia, leikkimateriaaleja, taidepajoja) lasten mielenkiinnon kohteiden ja ikätason sekä osaamisen mukaisesti. Aihepiirit voivat nousta leikeistä, saduista, retkistä tai spontaanista vuorovaikutuksesta. Lapselle tuttu hoitoja kasvatushenkilöstö on aina mukana näissä tilanteissa, tutustuen suunnitelmaan ennalta sekä antaen palautetta opiskelijoille. – Opiskelijalla on harjoittelussa mahdollisuus syvällisemmin tutustua lapsen varhaiskasvatussuunnitelman prosessiin ja olla mukana havainnoimassa lasta. Haluamme yhdessä Stadin ammattiopiston kanssa kehittää oppimista ja tarjota mahdollisuuksia uudenlaiseen kohtaamiseen. Yhteiset tilat tuovat mahdollisuudet ihan uuteen synergiaan, sanoo päiväkoti Vilppulan johtaja Merja Pekomaa.
• 5 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Jo joka kymmenes käytetty asunto Helsingissä maksaa yli puoli miljoonaa Peruskoulujen koulukohtaiset A2-kielet päätetty Helsingissä kielellisten ja kulttuuristen identiteettien rakentumista. Kaksi vuosiviikkotuntia oppijan kahtena ensimmäisenä kouluvuotena takaavat oppilaalle hyvät mahdollisuudet kehittää suullista kielitaitoa ja harjoitella yleisiä kielenoppimisen taitoja. Uuden kielen omaksumisen kannalta on myös tärkeää kuulla ja harjoitella uutta kieltä useamman kerran viikon aikana. A1-kielen tuntikertymä kasvaa Esitetyn ja päätetyn tuntijaon myötä A1-kielen tuntikertymä on vuosiluokkien 1-6 päätteeksi 13 vuosiviikkotuntia ja perusopetuksen päätteeksi 20 vuosiviikkotuntia. Tämä on yhteensä 4 vuosiviikkotuntia enemmän kuin valtakunnallisen perusopetuksen tuntijaon mukainen minimituntimäärä. A-kielten tuntijakoesityksen valmisteluprosessin osana on järjestetty alueellisia ja koulukohtaisia vanhempainja asukasiltoja, kuultu oppilaita ja järjestetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla opettajien ja rehtoreiden työpajoja. Lisäksi asiasta on käyty keskustelua HELVARY ry:n edustajien kanssa. A2-kielet päätetty ja julkaistu Koulujen A1-kielten tarjonnan muututtua, myös koulujen A2-kielten tarjonta oli syytä tarkistaa. Helsingissä on panostettu monipuolisen kieliohjelman toteutumiseen kaikilla alueilla, minkä myötä osa kouluista onkin lisännyt opetettavien kielten valikoimaa. Suomenkielinen jaosto päätti kokouksessaan hyväksyä myös 4. luokalta alkavan vapaaehtoisen A2-kielen koulukohtaisesta tarjonnasta. Helsingin kaupungin kouluissa opetettavat A2-kielet ovat ruotsi, englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä ja kiina. Varhentamista selvitetään Tuntijaon valmisteluprosessin aikana huoltajat, opettajat ja rehtorit ovat ilmaisseet huolensa vapaaehtoisen A2-kielen aloittamisen ajankohdasta ja sen tuntikertymästä perusopetuksen aikana. Heidän näkemyksensä on, että A2-kielen opiskelu tulisi aloittaa 3. luokalta ja tuntikertymän olla lähempänä A1-kielen tuntikertymää. Helsingissä A2-kielen opiskelu alkaa 4. luokalta ja sen tuntikertymä on vuosiluokkien 1–6 päätteeksi 6 vuosiviikkotuntia ja perusopetuksen päätteeksi 12 vuosiviikkotuntia. A1ja A2-kielten hyvän osaamisen kuvaus kuudennen luokan lopussa ja päättöarvioinnin kriteerit ovat samat molemmissa A-kielissä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla selvitetään A2-kielen opetuksen aloittamista kolmannella luokalla nykyisen neljännen luokan sijaan, sen vaikutuksia kieliohjelmaan ja tuntijakoon sekä mahdollisia lisäkustannuksia. Kielikylpyopetusta lisätään Suomenkielinen jaosto päätti myös muun muassa kaksikielisen suomi-englanti –opetuksen sekä ruotsin kielikylpyopetuksen tarjonnan laajentamisesta 1.8.2019 alkaen. Vesalan ja Laajasalon peruskoulussa tarjotaan ensimmäiseltä luokalta alkavaa laajamittaista kaksikielistä suomi-englanti –opetusta, jossa kohdekielellä annettavan opetuksen määrä on vähintään 25 % koko perusopetuksen oppimäärästä. Itäkeskuksen peruskoulussa, Merilahden peruskoulussa, Kannelmäen peruskoulussa ja Siltamäen ala-asteen koulussa tarjotaan ensimmäiseltä luokalta alkavaa suppeampaa kaksikielistä eli kielirikasteista suomi-englanti –opetusta, jossa kohdekielellä annettavan opetuksen määrä on alle 25 % koko perusopetuksen oppimäärästä. Hiidenkiven peruskoulussa aloitetaan ruotsin kielen kielikylpyopetus eli tarjotaan ensimmäiseltä luokalta alkavaa toisen kotimaisen kielen varhaista täydellistä kielikylpyopetusta. ? Pääkaupunkiseudulla yli 500 000 euron arvoisten asuntokauppojen osuus on jatkanut kasvuaan. Viime vuonna jo 11% käytettyjen asuntojen kaupoista Helsingissä ylitti puolen miljoonan euron kauppahinnan. P ä ä k a u p u n k i s e u d u n asuntokaupassa kysyntä tuntuu siirtyvän tasaisesti kalliimpiin hintaluokkiin. Varsinkin Helsingin kehitys on ollut vauhdikasta, jopa muihin pääkaupunkiseudun kaupunkeihin verrattuna. Yli puolen miljoonan euron käytettyjen asuntojen kauppojen määrä Helsingissä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 70%, kertoo Kahdeksannen päivän toteuttama, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n kauppaseurantaan perustuva markkinakatsaus. – Kaupungistumiskehitys näkyy jo varmasti asuntokauppaluvuissa. Kehyskuntien hulppeiden pientalojen sijaan ostetaan isoja kalliita kerrostaloasuntoja kantakaupungista, kertoo Kahdeksannen päivän toimitusjohtaja Jussi Karppinen. Uusien asuntojen isot kauppamäärät ja kysyntä näkyvät myös käytettyjen asuntojen kaupassa. – Viime vuosien rakentamisbuumin seurauksena markkinoille on tullut myös muutaman vuoden vanhoja, lähes uusia asuntoja, jotka kiinnostavat ostajia, sanoo Karppinen. Viimeisen 12 kuukauden keskimääräinen välittäjäkauppa Helsingissä on ollut 280 698 euroa. Keskiarvo on noussut viidessä vuodessa 12,8%. Viime vuonna myös Espoossa alle 200 000 euron kauppojen määrä kääntyi selvään laskuun Alle 200 000 euron arvoisten käytettyjen asuntojen kauppamäärä on ollut selvässä laskussa Helsingissä jo noin 3 vuotta. Myydyin asuntojen hintaluokka Helsingissä saattaa olla jo tänä vuonna 200-300 000 euroa. Nyt sama kehitys on ensi kertaa nähtävissä myös Espoossa, jossa alle 200 000 euron kauppojen määrä putosi viime vuonna jopa 14%. – Espoossa metron aukeaminen on todennäköisesti kasvattanut sijoitusasuntokysyntää. Helsingissä edulliset asunnot ovat valuneet sijoitussalkkuihin jo jonkin aikaa, nähtäväksi jää onko sama kehitys alkanut myös Espoossa, Karppinen sanoo. Vantaalla asuntojen kauppamäärien kehitys on jatkanut tasaista kasvua myös edullisissa hintaluokissa. Asuntokauppa on vakaata pääkaupunkiseudulla Asuntokauppa käy erittäin vakaasti pääkaupunkiseudulla. Viime vuonna kauppamäärät kasvoivat pari prosenttia ja 2018 ensimmäisellä neljänneksellä käytettyjen asuntojen kauppamäärä nousi reilun prosentin. Pääkaupunkiseudun käytettyjen asuntojen keskimääräiset myyntiajat ovat käytännössä pysyneet ennallaan kaksi viimeistä vuotta. Puheet markkinan kuumentumisesta tai taantumisesta ovat ainakin pääkaupunkiseudun osalta ylitulkintoja. – Asuntokauppamäärät ovat harvaan asutussa maassamme niin pieniä, että kovin lyhyen jakson tarkastelu on kuin katsoisi isoa huonetta avaimenreiästä. Suomen asuntomarkkina tulisi jakaa jo julkisessa keskustelussa kasvukeskuksiin ja muuhun Suomeen, sanoo Karppinen. Tutkimuksesta Kahdeksas päivä toteuttaa puolivuosittain markkinakatsauksen, jossa tarkastellaan kiinteistönvälittäjien pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) tekemiä käytettyjen asuntojen kauppoja. Tarkasteluaineistona on Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n (KVKL ry) hintaseurantapalveluun rekisteröityjä kauppoja. Palvelu kattaa noin 75 prosenttia kaikista tehdyistä kaupoista. Mukana ei ole rakennusyhtiöiden, tai yksityisten tekemiä kauppoja. Katsauksen tarkasteluajanjaksona on käytetty 12 kuukauden ajanjaksoa. Helsinki käynnistää Suvilahden kaasukellon kunnostuksen Kaasukello on hyvin näkyvä rakennus ja se luo tunnelmaa myös Kalasatamaan. Kuva: Juho Nurmi. ? Kasvatusja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti 24.4. suomenkielisen perusopetuksen A1-kielen tuntijaosta. Kaikille koululaisille yhteistä A1-kieltä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia ensimmäisellä vuosiluokalla 1.8.2018 alkaen ja kaksi vuosiviikkotuntia toisella vuosiluokalla 1.8.2019 alkaen. Jaosto päätti myös 4. luokalta alkavan vapaaehtoisen A2-kielen koulukohtaisista kielivaihtoehdoista. Helsingin nykyisessä kaupunkistrategiassa on päätetty, että helsinkiläisten kielitaitoa monipuolistetaan ja ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen eli A1-kielen opetus aloitetaan kaupungissa tulevana syksynä jo ensimmäiseltä luokalta. Kasvatusja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyi jo 19.12.2017 kieliohjelman varhentamisen ja koulukohtaiset A1-kielet. Tällä turvataan helsinkiläisille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella monipuolisesti vieraita kieliä perusopetuksen aikana. Kielenopetuksen varhentamisen ansiosta kaikilla oppijoilla on mahdollisuus opiskella kaksi vuotta pidempään ensimmäistä vierasta tai toista kotimaista kieltä. Kielen opetuksen aloittaminen ensimmäiseltä luokalta alkaen on pedagogisesti perusteltua. Alkuopetuksessa aloitettu kielenopiskelu tukee suullisen kielitaidon kehittymistä ja vieraan kielen äänteiden oppimista sekä tukee oppijan omien ? Suvilahden maamerkin, tiilisen kaasukellon, kunnostus alkaa tänään. Rakennuksen julkisivu palautetaan entiseen loistoonsa. Sisätilat puhdistetaan kaasukellon toiminnan aikana kertyneistä epäpuhtauksista ja rakennuksen perustuksia parannetaan. Tavoitteena on, että korjaus olisi valmis vuoden 2019 loppuun mennessä. Työmaa näkyy kesäfestareilla Suuret ulkotapahtumat jatkavat Suvilahdessa työmaasta riippumatta. On sovittu, että työmaa siirtää osan suoja-aidoistaan kesän tapahtumien ajaksi, jotta turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Työt kellon sisällä voivat jatkua myös musiikin soidessa. Tyylikäs julkisivu palautetaan entiseen loistoonsa Kaasukellon julkisivua korjataan, rapataan ja lopuksi se maalataan perinteisellä kalkkimaalilla. Myös ikkunat korjataan. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin wieniläisjugendin tyyliin suunnittelema Suvilahden voimalaitosrakennusten kokonaisuus, johon kaasukellokin kuuluu, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Rappauksen korjaaminen on tarpeen paitsi kaupunkikuvan parantamiseksi myös ulkovaipan rapautumisen pysäyttämiseksi ja ohikulkijoiden turvallisuuden takaamiseksi. Uusi käyttö edellyttää sisätilojen pudistusta Kaasukellon sisätiloissa kunnostetaan ja puhdistetaan rakenteita ja vaihdetaan kaasukellon alapuolella olevia maakerroksia. Lisäksi rakennetaan muun muassa uusi pohjalaatta paalutuksineen ja tehdään eristerakenteita. Aiemmin kaasukellosta on poistettu sisäpuolinen teräksisen kaasusäiliö ja kunnostettu pilaantunutta maata. Mittava puhdistustyö on tarpeen loppukäytöstä riippumatta, koska kaasun valmistuksessa syntyneet haitta-aineet ovat imeytyneet maaperään ja rakennuksen materiaaleihin. Kaasua valmistettiin helsinkiläisten tarpeisiin alun perin kivihiiltä polttamalla, ja sivutuotteina syntyi koksia, ammoniakkia, kivihiilitervaa, bentsolia sekä muita kemiallisia yhdisteitä. Ennen kuin kaasukellon sisäpuolelle voidaan suunnitella uutta rakentamista ja käyttöä, pitää varmistaa, että uudet tilat voidaan toteuttaa terveellisinä. Luotettavat sisäilmamittaukset voidaan tehdä sen jälkeen, kun merkittävä osa kunnostustöistä on valmiina. Tiilikelloa on kaavailtu hienoksi lisäksi Suvilahden kulttuurikäytössä olevien tilojen kokonaisuuteen. Kaasukellon sisällä on suuri, yhtenäinen tila. Kuva: Sakari Kiuru.
• 6 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu VIIKKO 18 MA 30.4. Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirja, Mirella, Mirkka, Mirjami TI 1.5. n Vappu, suomalaisen työn päivä Vappu, Valpuri KE 2.5. Viivi, Vuokko TO 3.5. Outi PE 4.5. Roosa, Rosa, Ruusu LA 5.5. Melina, Melissa, Maini SU 6.5. Ylermi VIIKKO 19 MA 7.5. Helmi, Kastehelmi TI 8.5. Heino KE 9.5. n Eurooppa-päivä Timo, Timi TO 10.5. Helatorstai Aino, Aini, Aina, Ainikki PE 11.5. Osmo LA 12.5. n J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä Lotta SU 13.5. n Äitienpäivä Kukka, Floora Työ on voimakeino, jolla ihminen valloittaa maan, keksii siihen kätketyt loppumattomat, elämää rikastuttavat aarteet, jatkaa luomistyötä ja kehittää itseään aavistettuja, mutta muodolleen määräämättömiä päämääriä kohti. Santeri Alkio (1862 – 1930) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Luuk. 11:5-13 Keväällä Kevään ensi leskenlehti, kasvuun uuteen taas jo ehti. Nousi maasta jo kevään sulasta, nousi valoon ja aurinkoon. Nousi lämpöön keväiseen. Mietti, nyt alan taas minä kasvamaan, alan kukkia kauniita kukkimaan. Tuon iloa elämään ihmisten, kuin myös luonnossa kaikkien eläinten. Aina luonnossa keväisin toimii kaik’ näin. Olavi Kylliäinen Runopalsta ? ”Rakas Jeesus, anna kuutonen”, sanon ennen kuin päästän nopat käsistäni lattialle Monopoli-laudan ääressä. Olen noin yhdeksänvuotias. Pelaamme ystäväkolmikon kesken suosikkilautapeliämme intensiivisesti huoneeni lattialla. Muistikuvani mukaan olen voittamaisillani, ja voittoon tarvitsen kuutosen. Parikymmentä vuotta myöhemmin käyn Jumalan kanssa kauppaa. Rukoilen lapseni puolesta, keskoskaapin vierellä. Olemme saaneet huonoja uutisia, ja tuntuu, että tavallinen rukous ei nyt riitä. Sanon Jumalalle: ”Jos sinä nyt hänet meille lapseksi pelastat, niin minä pukeudun aina kirkkaisiin väreihin.” Muutakin taisin luvata, mutta tämä vaatelupaus on erityisesti jäänyt mieleeni, niin absurdilta se on myöhemmin tuntunut. En muista, voitinko tuon Monopoli-pelin huoneeni lattialla. Pieni lapseni tervehtyi ja on jo ihana täysi-ikäinen. Minä pukeudun kyllä aika usein tummiin lempiväreihini. Kuuliko Jumala nämä pyyntörukoukseni, hieman nolotkin henkilökohtaiset puheeni Hänelle? Sainko vastauksen? Jeesus on sanonut: ”Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.” Jos Jumalan näkyvä vastaus rukouksessa olisi olennaisinta, minä muistaisin, heitinkö kuutosen. Ja jos kaupankäynnistä olisi kyse, pukeutuisin aina kirkkaisiin väreihin. Olennaista näissä tilanteissa oli, että Jumala oli läsnä. Hän oli läsnä yhdeksänvuotiaiden peli-ilossa ja jännityksessä. Hän oli läsnä keskoskaapin äärellä, huolen ja pelon murtamien vanhempien ja pienokaisen vierellä. Olennaista oli, että oli rukousta, luottamukseen perustuvaa keskustelua Jumalan kanssa. Se kantoi juuri siinä hetkessä: luottamus siihen, että on jotain suurempaa. Jotain, johon nojata, kun ymmärtää, ettei itse olekaan kaikkivoipa. Eeva-Kaisa Heikura Kirjoittaja on pastori ja viestintäpäällikkö Kirkon viestinnässä ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl. fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk. wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messu su 6.5. klo 11, rippikoulujen isosten tehtävään siunaaminen. Äitienpäivämessu 13.5. klo 11. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan, teemme helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e, vetäjänä Minna Pirinen. Merimieskirkkopiiri ma 7.5. klo 14 päätykamarissa. Kirjallisuuspiiri ma 8.5. klo 18.30 alakerrassa. Petina Gappah: Muistojen kirja, Tammi, alustus Kati Lind. Tied. Kati Lind p. 041 4615946. Luontoperhekerho ma 14.5.Munkkiniemen kirkolla klo 17.30-19. Kerhossa saa yhdessä ihmetellä ja tutkia lähiluontoa, kerho on maksuton. Lisätietoja: rauna.mannermaa@evl.fi. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18, vetäjänä Marie Turunen. Raamattupiiri ti 8.5.klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. ALFA ti 27.2.-8.5. (ei 1.5.) klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa Alfa on sarja vuorovaikutteisia tapaamisia, joiden aikana tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Ilman paineita. Ilman painostusta. Ilmaiseksi. Alfa käsittää 11 tapaamista, jotka kukin sisältävät ruokailun, lyhyen alustuksen sekä keskustelun, jossa voit vapaasti jakaa omia ajatuksiasi muiden kanssa. Alfa on kaikkia tiedonjanoisia varten. Alustukset on suunniteltu rohkaisemaan keskusteluun ja tutkimaan kristinuskon perusteita ystävällisessä, avoimessa ja rennossa ympäristössä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: alfa@verkosto.net KAHVIKONSERTTI keskiviikkona 9.5. klo 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Näyttelijä ja laulaja Eija Ahvo, pianosäestys Tuija Rantalainen. Järjestää Lions Club Munkkivuori ja Munkkiniemen seurakunta. Avoin aulakahvila kirkossa keskiviikkoisin klo 13. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. NAISTEN KESKEN –illat pe 18.5. klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Vuorovaikutteisia iltoja eri teemojen ympärillä ja pientä purtavaa. 18.5. ”Ärsyttääkö, suututtaako” eroon ärsyyntymisen ja suuttumisen kierteestä. Aiheesta alustaa Lars E. Granskog. EVA-KUORON KONSERTTI (Eva Choir) la 12.5. klo 16-17.30 Munkkivuoren kirkko. Venäläis-juutalainen lasten ja nuorten kuoro Pietarista esiintyy. Ryhmän monipuoliseen ohjelmistoon kuuluu juutalaisen musiikin klassikoita ja alkuperäisiä sovituksia, jotka lauletaan pääasiassa moniäänisesti acapellana. Kuoro laulaa sekä perinteisiä jiddi?inkielisiä lauluja että moderneja israelilaisia lauluja. Vapaa pääsy. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu sunnuntaisin klo 17, verkosto.net. Helatorstain messu to 10.5. klo 11. Avoin päiväkerho ma klo 9.30-11.30 ja to klo 15-16.30. Ensilapsikerho ma klo 15-16.30 ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. Rukouspalvelu ma klo 16-18. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattuja ylistyspiiri maanantaisin klo 18. Arki-illan luontohartaus ma 7.5. klo 18 Munkkiniemen rantakallioilla. Hartaus pidetään rannan maisemissa leikkien ja laulaen. Mukaan ovat tervetulleita lapset, perheet, isovanhemmat ja kummit. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Olohuone tiistaisin klo 13-15 kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan kuulumisia. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13-14, Erkkilä. Runotapahtuma to 10.5. klo 15-16.30. Aiheena runoilija Kaarlo Sarkia. Rukouspiiri perjantaisin klo 18. Tervetuloa rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Arabiankielinen kriisipuhelin avautui ? Arabiankielinen kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville, kuten oleskelulupaa odottaville, maahanmuuttokriisissä oleville tai paperittomille, arabiaksi ja englanniksi. Kuukausi sitten avattuun linjaan on tullut jo lähes 80 yhteydenottoa. Kriisitilanteessa, esimerkiksi itsetuhoisissa ajatuksissa, on tärkeä saada nopeasti keskusteluapua. Turvapaikkaprosessiin ja ylipäätään kotoutumiseen sekä yhteiskuntaan sopeutumisen haasteisiin voi liittyä epävarmuutta ja stressiä, jotka kuormittavat mielenterveyttä. Toivottomuudesta kertovat muun muassa vastaanottokeskuksissa tapahtuneet itsemurhat ja itsemurhayritykset. – Arabian kielellä tarjolla olevaa valtakunnallista puhelinapua kriiseissä olevalle ei ole ollut Suomessa aiemmin saatavilla. Kansainvälisestikin arabiankielinen kriisipuhelin on harvinainen. Tieto uudesta Kriisipuhelimesta leviää nyt sosiaalisessa mediassa. Kriisipuhelimeen voi soittaa myös Whatsappin ja Viberin välityksellä, jolloin soittajalle ei koidu kuluja, kertoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Suomen Mielenterveysseurasta. – Psyykkisesti kuormittunut voi eristäytyä omaan kotiinsa ja vältellä sosiaalisia kontakteja, erityisesti jos kieli ja kulttuuri ovat vieraita. Silloin on erityisen vaikeaa hakea ja löytää apua. Puhelimitse tarjottava apu tavoittaa, myös yksin kotona pienten lasten kanssa olevat. Keskusteluapu on helppo myös lukuja kirjoitustaidottomalle. Mielenterveysseura on ylläpitänyt Kriisipuhelinta suomen kielellä vuodesta 1970. Vastattuja puheluja on yli miljoona. Kriisipuhelimessa on alusta asti vastannut sosiaalija terveysalan ammattilaisia ja koulutettuja vapaaehtoisia. Myös kuukauden auki olleeseen Arabiankieliseen kriisipuhelimeen tullaan kouluttamaan vapaaehtoisia päivystäjiä. Arabiankielinen kriisipuhelin Numero 040 195 8202 Linjalle voi soittaa myös Whatsappin ja Viberin välityksellä Päivystysajat : ma,ti,to,pe klo 11-15 ja ke klo 18-22 Soittaa voi myös englanniksi Soittaa voi nimettömänä Arabiankieliset verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/azma Kriisipuhelin suomen kielellä Numero 010 195 202 Päivystysajat arkisin klo 9.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15.00– 07.00. Soittaa voi nimettömänä Verkkosivut: www.mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin Kaikki keskustelut Kriisipuhelimessa ovat aina luottamuksellisia ja päivystäjiä sitoo vaitiolovelvollisuus. Suomen Mielenterveysseura ei peri asiakkailtaan puhelumaksuja. Kaikki soittajalle tulevat kulut kriisipuhelimeen soittamisesta ovat puhelinoperaattorien perimiä.
• 7 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Nuoret esittelivät aloitteita Helsingin valtuustossa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 150 vuotta Pikkis juhlii -kaupunginosatapahtuma Pikku Huopalahdessa Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin kaupunginhallitus päätti keväällä 2015, että kaupungin toimivaltaan kuuluvat nuorten aloitteet esitellään kerran vuodessa kaupunginvaltuustolle. Tarkoituksena on, että aloitteet valmistellaan ja käsitellään samalla tavoin kuin kunnan asukkaiden aloitteet. Nuorten osallistumisen vahvistamiseksi on silti tarkoituksenmukaista, että nuoret saavat osallistua ja myös käyttää puheenvuoroja niissä valtuuson kokouksissa, joissa aloitteita käsitellään. Läsnäoloja puheoikeus on nuorisoneuvoston keskuudestaan valitsemilla kolmella henkilöllä. Valtuuston kokouksessa 25.4. edustajina olivat Dan Cederlöf, Evi Koivunen ja Kasper Rautalinko. Nuorten aloitteet ovat helsinkiläisten 13 – 17 – vuotiaiden tekemiä Ruuti. net-verkkosivuston avulla tehtyjä aloitteita. Aloitejärjestelmä on toiminut kaupunginvaltuuston vahvistamin toimintasäännöin ja valtuusto on hyväksynyt aloitteet osaksi nuorten osallistumisja vaikuttamisjärjestelmä Ruudin tarjoamia mahdollisuuksia. Ratikkalinja Hernesaareen Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelman, joka jatkaa raitiolinja 6 reittiä Hietalahdesta eteenpäin. Liikenneyhteyksien kehittäminen on tarpeen, sillä Hernesaaren ja Telakkarannan alueelle arvioidaan syntyvän tulevaisuudessa noin 7 300 asukkaan ja noin 3 700 työpaikan alue sekä monipuolinen matkailuja vapaa-ajan palveluiden keskittymä. Raitiotiehankkeen kustannusarvio on 16,9 miljoonaa euroa. Suunniteltu raitiotien pituus on 2,1 kilometriä. Reitti alkaa Hietalahdesta Bulevardin länsipäästä ja jatkuu Hernesaaren eteläkärkeen pitkin Telakkakatua, Eiranrantaa ja Laivakatua. Hietalahdenrannassa, Telakkakadulla ja Eiranrannassa ratikat tulevat kulkemaan kadun keskellä omalla kaistallaan. Linjalle on suunniteltu viisi pysäkkiparia, pysäkinväli on noin 400 metriä. Päätepysäkille rakennetaan kaksi lähtölaituria mahdollista toista raitiolinjaa varten. Linja rakennetaan kahdessa vaiheessa alueelle tulevien katujen rakentamisen yhteydessä. Ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa jo tänä vuonna ja sen arvioidaan valmistuvan vuonna 2021. Toisen vaiheen liikennöinnin on arvioitu alkavan vuonna 2023. Ajankohta tarkentuu alueen rakentumisen aikataulujen mukaisesti. Matka-aika Hernesaaren päätepysäkilta Rautatieasemalle on 14-16 minuuttia. Ratikkalinjan kustannusarvio 16,9 miljoonaa euroa sisältää raitiotien, ratasähkön ja pysäkkien kustannukset sekä väliaikaisen kääntöpaikan. Katurakentamisen kustannukset eivät sisälly arvioon. Jatkoa sivulta 3 ? – Tämän vuoden tapahtuman teemoja ovat kierrätys, perheet ja nuoret. Uskomme kaikkien pikku-huopalaisten ja lähialueiden asukkaiden löytävän tapahtumasta kiinnostavia juttuja! Kierrätystä ja ravintolapäivää Tule korjaamaan pyöriä tai myymään oma vanha pyöräsi Viiripuiston viereen Tilkanniityn hiekkakentälle. Korjausneuvontaa antaa ja pieniä korjauksia tekee pyörähuolto Bikeline. Suosittu kirppiskatu saa jatkoa, kun kuka tahansa voi pystyttää kirppispisteen vaikka kävelytien varrelle siivouspäivän malliin. Viethän myymättä jääneet tavarat mukanasi tapahtumassa ei ole erikseen järjestettyä jätehuoltoa kirppistavaroille. Ja koska on ravintolapäivä, voit laittaa pystyyn oman pop-up ravintolan vaikka torille! Tapahtuman päätteeksi Viirin grilli kuumenee koko kylän piknikkiä varten. Katutaidetta ja askartelua Kaipaavatko Tilkantorin sähkökaapit piristystä? No ehdottomasti! Ja mikä parasta Pikkis Puzzle -katutaidetyöpajassa saat itse suunnitella kuvioita kaappeihin. Pikkisläiset taiteilijat Satu Kalliokuusi ja Sanna Karlsson-Sutisna suunnittelevat ja maalaavat asukkaiden kanssa sähkökaappeja sabluunatekniikalla. Viiripuistossa askarrellaan taideteos kierrätysmateriaaleista, korjataan kirjoja kirjasairaalassa ja kokeillaan savitöitä. Liikuntaa ja musiikkia Hei nyt rokataan! Vankkumattoman lastensuosikin, Mimin ja Kukun, superenerginen leikkikonsertti Viiripuiston amfiteatterilla klo 15. Lapset pääsevät itse osallistumaan liikunnallisen konsertin kulkuun, ja takaamme, että sukat pyörivät jaloissa viimeistään esityksen puolivälissä. Viereisellä hiekkakentällä omia rajoja saa testata Haagan VPK:n stuntradalla. Samassa paikassa harjoitellaan alkusammutusta. Asukastalolla rentoudutaan äänijoogassa ja lahdella on Pikku Huopalahtiseuran järjestämä perinteinen lohionginta. Alkuillasta tanssitaan yhdessä kaupunkitansseja! Ohjelmaa järjestämässä: Kansallinen Lastenliitto Helsinki, Miisunpaja, Pikku Huopalahden asukastalo, SPR Länsi-Helsinki, Ruskeasuon Martat, Haagan VPK, Meilahden seurakunta, Pikku Huopalahden urheiluseura Pihaus ry, Pikku Huopalahti -seura, Vilma Doumbouya Photography Kumppanimme: K supermarket Fortuna, K market Pacius, K market Pikku Huopalahti, Avainapteekki, McDonald’s Meilahti, MLL, Lions Club, Tilkan palstaviljelijät, Pikku Huopalahden nuorisotalo. Tapahtumaa tukee Helsingin kaupungin kulttuurikeskus Päivitämme ohjelmaa verkkosivuillemme www. pikkisjuhlii.fi. Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista nimellä Pikkis juhlii. Tervetuloa juhlimaan! Pikkis juhlii ry perustettiin maaliskuussa 2017. Tavoitteemme on kehittää Pikku Huopalahden kaupunginosakulttuuria yhtä värikkääksi kuin kotitalomme ovat. Haluamme saada alueella asuvat erilaiset, eri ikäiset ja eri kieliset ja -taustaiset ihmiset tekemään yhdessä mukavia asioita, viihtyvyyden ja tasa-arvon hengessä. Järjestämme kyläjuhlien lisäksi myös pienempiä tapahtumia kuten vaatteidenvaihtoa, pyöräkirppistä, vieraskasvilajitalkoita ja asukasiltoja ajankohtaisista aiheista. Kannustamme kierrättämään, korjaamaan, tuunaamaan ja pitämään huolta alueestamme yhdessä. Yhteistyö muiden alueen toimijoiden kanssa on tärkeää, sillä yhdessä olemme enemmän. Tule mukaan! Lisätietoja: www.pikkisjuhlii.fi ja info@pikkisjuhlii.fi. Pasilan Postipuistoon uusi asuinalue Valtuusto hyväksyi Pasilan Postipuiston asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa uuden asuinalueen rakentamisen noin 5 700 asukkaalle. Entisen maaliikennekeskuksen alueelle rakennettavan asuinalueen kaavassa on varauduttu alakoulun ja kahden päiväkodin rakentamiseen. Asemakaavan muutosalue rajoittuu Keskuspuistoon ja Ilmalan ratapiha-alueeseen. Asuinalueesta on suunniteltu tehokkaasti rakennettua kerrostaloaluetta, jossa on umpikortteleita avoimine yhtenäisine sisäpihoineen. Kortteliin on mahdollista sijoittaa yhteisrakennus asukkaiden harraste-, kokoontumisja liikuntatoimintaa varten. Alueelle on tulossa myös kaksi korkeampaa 12ja 15-kerroksista maanmerkkirakennusta. Alueen länsireunalla sijaitseva väylä Postintaival poistuu ja sen paikalle rakennetaan uusi kaupunginosapuisto. Entisen maaliikennekeskuksen alueelta on purettu suurin osa rakennuksista. Alueen asfalttipinnat on poistettu ja maaperä kunnostettu. Kustannukset noin 50 miljoonaa euroa Kaavaratkaisun toteutumisen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Kaupungille aiheutuu lisäksi myöhemmin täsmentyviä kustannuksia kaava-alueella suoritettavista maanhankinnoista. Uuden kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnistä ja vuokraamisesta kaupungille kertyvä arvo on kokonaisuudessaan noin 140–150 miljoonaa euroa. Alueesta noin 95 prosenttia on kaupungin omistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Muut maanomistajat ovat Posti Kiinteistöt Oy, liikennevirasto ja Senaattikiinteistöt. Rakentaminen käynnistyy jo ensi vuonna ja viimeiset rakennushankkeet aloitetaan 2024 alkaen. Jatkoa sivulta 3 ? Manta lakitettiin Helsingin Kauppatorilla vappuaattoiltana. Jokavuotinen tapahtuma kokosi Kauppatorille noin 50 000-80 000 ihmistä. Tänä vuonna lakitus on HYYn 150-juhlavuoden kunniaksi laajennettu kaksituntiseksi yleisötapahtumaksi. – Tänä vuonna Mantan lakitus uudistui monella tapaa. Tapahtumassa oli aiempaa enemmän oheisohjelmaa olemme halunneet rakentaa tilaisuudesta iloisen yleisötapahtuman, joka ei rajoitu pelkästään lakitushetkeen. Uudenlaisella tapahtumalla juhlistamme ylioppilaskuntamme 150-juhlavuotta, kertoo Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja Krista Laitila. Aikaisempina vappuina Mantan ovat lakittaneet pääsääntöisesti ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet. Tänä vuonna Helsingin yliopiston ylioppilaskunta eli HYY teki tähän poikkeuksen, sillä lakituksen toteutti vapaaehtoistiimi Manta Crew. Manta Crew koostuu 11 Helsingin yliopiston opiskelijasta ja ylioppilaskunnan jäsenestä, jotka valittiin tehtävään avoimen haun kautta. Lakitus on osa HYY150 -juhlavuotta Havis Amanda on lakitettu vappuisin yli 50 vuoden ajan. Mantan lakitus on kunniatehtävä, jota hoitavat vuorotellen pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat. Viimeksi HYY on lakittanut patsaan vuonna 2014. – Ylioppilaskuntamme 150. juhlavuoteen mahtuu monia tapahtumia, joista Mantan lakitus on yksi suurimpia. Muita tapahtumia ovat esimerkiksi 24.5. Senaatintorin valtaavat Suursitsit, jotka kokoavat pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijat nauttimaan akateemisesta pöytäjuhlasta, Krista Laitila HYYstä kertoo. Vuonna 1868 perustettuun Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan kuuluu noin 27 000 jäsentä. Siihen kuuluvat kaikki alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat Helsingin yliopiston opiskelijat. Se on Suomen suurin ylioppilaskunta ja sen piirissä toimii noin 250 järjestöä. Kansainvälisesti palkittua suomalaista valokuvataidetta Finlandia-talossa ? Pohjolan maagiset maisemat pysäyttää näkemään luonnon yksityiskohtien taianomaisuuden. Finlandia-talon Galleria Verandassa on esillä 11.5.2018 asti valokuvaaja Kirsi MacKenzien Pohjolan maagiset maisemat -näyttely. Unenomaisissa maisemakuvissa katseen kohteeksi nostetaan luonnon kiehtovat muodot. Torstaina taiteilija järjestää kuvaesityksen Café Verandassa. Suurin osa näyttelykuvista on saavuttanut kansainvälistä menestystä. Vaihtuvien näyttelyiden lisäksi Finlandia-talossa on jatkuvasti esillä runsaasti taideteoksia HAM Helsingin taidemuseolta. Esillä olevan taiteen määrä on triplattu viime vuosien aikana. – Finlandia-talon Galleria Verandassa on jatkuvasti esillä vaihtuvia näyttelyitä, joihin on vapaa pääsy. Näyttelyt vaihtuvat noin 1,5 kuukauden välein. Niiden aiheet linkittyvät talon muuhun toimintaan sekä muihin ajankohtaisiin ilmiöihin, kertoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Monissa kansainvälisissä kilpailuissa palkittu Kirsi MacKenzie tunnetaan unenomaisten maisemakuviensa vahvasta muotokielestä. Luova assosiointi on isossa roolissa kuvien vastaanotossa. Kun kuvaan liittyy tarina, siitä tulee puhutteleva. Kuvissa nähdään luonnon kiehtovia yksityiskohtia turkoosin jään mielikuvituksellisista muodoista aina hiekan ja veden muovaamaan esihistorialliseen lentoliskoon. MacKenzie on viimeiset vuodet keskittynyt kuvaamaan pohjoismaisia maisemia Jyllannin dyyneiltä Grönlannin jäätiköille, Skånen pyökkimetsistä Lofoottien vuonoille ja Kolin kansallismaisemasta Islannin laavakentille. Näyttelykuvissa ovat edustettuina Islanti, Norja ja Ruotsi.Kuvista neljä sai huhtikuussa kunniamaininnan kansainvälisen Fine Art Photography Awards -kilpailun ammattilaissarjassa. – Torstaina 26.4. Kirsi MacKenzie pitää näyttelyn tiimoilta kuvaesityksen ja taiteilijatapaamisen Café Verandassa klo 18– 20. Tilaisuuteen ja näyttelyyn on vapaa pääsy, Tolonen vinkkaa. MacKenzien näyttely on avoinna 11.5. asti, jonka jälkeen aukeaa Marja-Liisa Torniaisen näyttely Kukaan ei ole saari. Galleria Veranda sijaitsee Töölönlahden puolella, Café Verandan vieressä. Yleisölle avoimeen kahvilaan voi poiketa arkisin aamupuurolle tai lounaalle keittoja salaattibuffetiin. Iltaisin kahvilassa järjestetään yleisötapahtumia ja musiikkiesityksiä. Seuraavaksi vuorossa on laulaja Milana Misic, joka kertoo tuoreesta elämäkerrastaan maanantaina 7.5. Nuorisoneuvoston edustajat (vasemmalta) Dan Cederlöf, Evi Koivunen ja Kasper Rautalinko valtuuston kokouksessa. Kuva: Tero J. Lahti
• 8 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Vapunajan kulttuurikierros Riikka Keränen (vas.), Selma Savolainen, Kaisa Mäensivu ja Josefiina Vannesluoma muodostavat hienon naislauluyhtyeen, joka hurmasi Tenho Restobarissa. Kuva: Jari Flinck. Liisa Viinanen esittää Lucretian häpeän koskettavasti. Vikke Häkkinen on hyytävä etruskiprinssin raiskauskohtauksessa. Kuva: Markku Pihlaja. Jukka Gustavson esittää Dylania ääni ja ilmeet tunteiden äärirajoilla. Maria Hänninen takana viulussa, Tero Siitonen (vas,.) bassossa. Kuva. Raimo Granberg. Inka Upendo on uusi, mielenkiintoinen laulaja-äänitaiteilija Lapinlahden Lähteen auditoriossa. Kuva: Nicholas Kristiansen. Emmi Hatjasalo (yllä), Annimaria Koivunen (vas.), Paula Kovanen ja Hanna Saari ovat Railon laulavia näyttelijöitä Alppitalon huoneessa. Kuva: Ilmari Fabritius. – Runouteni on mennyt, hevonen minun veljeni on tallannut suden jälkiin… Eeva-Liisa Mannerin ”hevosrunoudesta” puhui äidinkielen opettaja Mika Lammminpää Rikhardinkadun kirjaston luentosalissa, jossa on usein ollut lausuntatapahtumia. 1950-luvun modernisteja pidetään usein epäpoliittisina. ”Fahrenheit 121” osallistui silti ”mielen ja kielen” voimin, mutta runoilija ei voi sitoutua mihinkään. Voittajanaiset säväyttävät Signessä Tenho SunJazz esitteli Kallion ja lähiseutujen musiikinystäville “Signe”-naislauluyhtyeen, joka svengasi todella hyvin. Signen muodostavat Riikka Keränen, Selma Savolainen, Kaisa Mäensivu ja Josefiina Vannesluoma. Monet heistä ovat jo nuoresta iästään huolimatta tunnustettuja jazzin ja muun rytmimusiikin taitajia. Mäensivu on juuri palkittu kontrabasson soittaja; se olikin ainoa soittoväline lavalla. Muu rytmitys tuli käsiläpsäysten myötä. Nautin kovasti musiikista ja tunnelmasta. Niin, mikä Signe…? Signe tai Sighne tarkoittaa “naispuolista voittajaa vanhassa Skandinaviassa”. Muissa kielissä sign tarkoittaa myös bändimusiikin improvisaatiota. Signe vie jazzimprovisaation uuteen suuntaan kolmen naisäänen ja basson epätavallisella yhdistelmällä. Kun viattomuus turmellaan ”The Rape of Lucretia” oli täysipainoinen kulttuurielämys Aleksanterin teatterissa. Opera Boxin tuotanto on kunnianhimoinen ja taitava. hyvin nuorten soittajien kamariorkesteri Ariadnen tukemana. Samalla katsoja pääsi hieman lähemmäs sitä kokemusta, joka vanhassa oopperatalossa oli ennen v. 1991 muuttoa. Kaksinäytöksinen ooppera on brittisäveltäjä Benjamin Brittenin tekemä yhdestä historian kuuluisasta raiskauksesta n. 500 ennen ajanlaskun alkua antiikin Roomassa, jota etruskikuningas hallitsi. William Shakespeare kirjoitti tekstinsä varhain, 1594 ylös. Tarquinius yllytetään Katja Koukkula ja Jussi Väänänen tanssivat Onnellisia Stoan salissa. Kuva: Leevi Lehtinen. viettelemään ystävänsä Collatinuksen uskollinen vaimo: – Epäonnistuttuaan viettelyssä, hän raiskaa Lucretian. Lucretia ei usko olevansa puhdas koskaan enää ja surmaa itsensä. Ohjauksesta vastaa tuottelias Ville Saukkonen, kapellimestarina Jonas Rannila. Rooleissa erottuu Liisa Viinanen, joka esittää Lucretian häpeän koskettavasti. Vikke Häkkinen on hyytävä etruskiprinssin raiskauskohtauksessa. Palvelijoina Katariina Heikkilä Biancana ja Johanna Isokoski Luciana ovat mainioita. Tarinan kaiken tietävinä kertojina Hedvig Paulig ja Lasse Penttinen välillä melkein varastavat näyttämötilan. Nykyhetken seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan teema nousee vahvasti esiin hyytävän kylmäävässä tarinassa. Nuorta äänitaidetta Lapinlahdella Lapinlahden Lähteellä oli viikko ennen vappua äänitaiteellinen musiikkihetki. Lapinlahden sairaalan 1800-luvun ylilääkäri Harald Fabritiuksen mukaan nimetty siisti auditorio joka tehtiin rakennuksen vanhan hevostallin paikalle, toimi esitystilana. Siellä on paljon musiikkia ja muuta esittävää taidetta. Inka Upendo on uusi, mielenkiintoinen laulaja-äänitaiteilija. Nuori nainen luo omaperäisen äänimaailman eteeristen vokaalien ja kokeellisten biittien avulla. Hän julkaisi juuri ensimmäisen singlen, ”LIMBO” spotifyssa ja applemusicissa. Kappale kertoo välitilasta, jossa ihminen pyöriskelee ja yrittää etsiä itsestään voimia tehdä mitä pitää. Ennen Inkaa esiintyi helsinkiläinen äänitaiteilija Eetu, joka luo äänitiloja, joita haluaa kuvailla sanoilla välittömyys, kokemuksellisuus ja pyhyys. Dylania varten – ja uudistaen (If not for) Dylan, vapaasti ”jos ei, ihan Dylania varten” on hieno tribuuttikonsertti Musiikkiteatteri Kapsäkissä. Pitkälle samat muusikot esittivät 2016 neljä kertaa Bob Dylania katutason ravintolassa, mutta nyt olivat puhaltajat mukana alakerran teatterisalissa. Se näkyi varmuutena virittäytyä samalle D-taajuudelle, jossa silti uudistettiin klassikkolaulujen tulkintatapaa, monesti hyvin räväkkään suuntaan. Tässä välissä rocklaulun sanojen mestari ehti saada Nobelin kirjallisuuspalkinnonkin. Esiintyjinä: olivat Jukka Gustavson (koskettimet ja laulu), Maria Hänninen (kitara, viulu ja laulu), Pekka Nylund (soolokitara), Antero Priha (trumpetti),
• 9 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Tanssii satuun ja videokuviin Ruutia-festarilla Christina Millan on uponnut sohvatuoliin, josta Luis Valle katsoo maailmaa Hurjaruuthissa. Kuva: DA.TE Danca. Martina Gregori on pehmeän kauniisti liikkuva hurmaava tanssija “Pandan kodissa” Ruutia-festarilla. Kuva: Compagnia TPO. Pauliina Aladin (vas.) ja Elli Isokoski ovat hurmaavia satutanssijoita Hurjaruuthin lavalla. Kuva: Riku Virtanen. ? Ruutia! Kansainvälinen tanssifestivaali lapsille ja nuorille esitti 17.–21.4. myös tanssivan satuhetken. Lapset pääsivät valitsemaan luettavan sadun kolmesta vaihtoehdosta. Demokraattinen äänestys toi saduksi Jessica Waltonin ”Olen ystäväsi aina”, jonka tapahtumajärjestäjä Hurjaruuthin tiedottaja Pisko Aunola luki entisen ilma-akrobaatin taidoilla. Pauliina Aladin ja Elli Isokoski ovat nykytanssijoita, jotka ovat keskittyneet tanssin tuomiseen kirjastoihin, kaupunkien toreille ja lasten keskuuteen. He olivat maaliskuulla Kallion kirjastossa tanssimassa vastaavissa luetun sadun hetkissä. Työssä otetaan ”huomioon perhemallien monimuotoisuus”. Tässäkin sadussa Erkki-nalle huomasi haluavansa olla oikeasti Elli-nalle, ja sehän käy. Alkuperäinen konseptio on Aladinin ja muiden Tampereella työskennelleiden tanssitaiteilijoiden kehittämä. ”Pandan koti” löytyi Zodiakin näyttämöltä avausesityksenä. Italialaisryhmä Compagnia TPO tunnetaan upean visuaalisista teoksistaan, joissa nykytanssi ja uusi interaktiivinen teknologia yhdistyvät saumattomasti. Panda’s Home palkittiin Shanghai Performance Arts Festivalilla. Videokuva liikkui sekä lattialla että taustakankailla. Vuorovaikutteinen lavastus luo virtuaalisen polun, jossa kuvat ja äänet reagoivat tanssijoiden ja yleisön liikkeisiin. Martina Gregori on hurmaava, pehmeän kauniisti liikkuva tanssija, joka on meikattu kiinalaiseksi. Daniele Del Bandezza on komea partnerin nostaja lavalla. Lapset lähtivät todella helposti mukaan lattialeikkiin, joka tekee teatterikokemuksesta ainutlaatuisen. Energisin ja hauskin esitys oli espanjalaisen DA. TE Danca –ryhmän ”Cuál es mi nombre…?” Sen maailma on yhtä aikaa herkkä, kaunis ja veikeän lystikäs. Christina Millán on valtavan ihastuttava olemukseltaan ja veikeä ilmeiltään. Luis Valle ei kalpene rinnalla koomisemmalla olemuksellaan. Molemmat tanssivat fyysisesti haastavan estyksen mainiosi. Suomessa asuva espanjankielinen lapsiyleisö, n. 2-5-vuotiaat, nauttivat täysin rinnoin. Maria Hänninen tulkitsee sielukkaasti Dylanin “When I Paint My Masterpiece” Kapsäkissä. Kuva: Raimo Granberg. Taijatuuli Louhivuori (vas.), Roope Kojo ja Birgitta Taussi esittävät toisteiseen arkistotyöhön uupuvia ihmisiä vahvasti Oranssin lavalla. Kuva: Maaria Jokimies. Panu Syrjänen (saksofoni), Tero Siitonen (basso ja stemmalaulu) sekä Jan Noponen (rummut). Kuulimme jännittävän sekoituksen Dylan-klassikoita, mutta myös harvemmin kuultuja tuttavuuksia. Maria Hänninen tulkitsi herkästi ”If not, for You”, josta illan otsikko on muunneltu sekä etenkin ””When I Paint my Masterpiece”. Wigwam-muusikko Gustafson laulaa intensiivisesti äärirajoilla klassikot ”Senor”, ”Knockin´ on the Heaven´s Door” ja ”Like a Rolling Stone”. Senorissa ja ”One more Cup of Coffeessa” Hännisen viulu yhtyi luomaan latinalaista sointutunnelmaa. Prihan trumpetti soi komeasti lisää ”kahvikuppia”. Lopun encore oli ”I Shall Be Released”. Kertojatrubaduureja Roballa Teatteri Ilmi Ö on Iso-Robertinkatu 10:ssä sijaitseva tila, jonka voi vuokrata vierailuesityksiin Tarinankerronnan vivahteikkaiden ja moni-ilmeisten muotojen kehittämiseksi perustettu poikkitaiteellinen kulttuuriyhdistys Samova pitää siellä keväällä esityksiä sunnuntai-iltaisin. Safariklubi oli samassa rakennuksessa aikanaan nuorten aikuisten suosima menopaikka, jossa nykyään on yökaraoke. 3Troubadours on miesryhmä, jonka esityksen ”Mobile Dreams” näin ja kuulin. Se on runollinen, hauska ja lämmin “Storytelling” (tarinankertomus) ihmiskunnan tärkeistä asioista. Kaunis englanniksi virtaava puhe leviää tilaan, jossa suomalainen vastuuhenkilö Markus Luukkonen, norjalainen Torgrim Mellum Stene ja belgialainen hollanniksi puhuva Tom Van Outryve kertovat erikseen ja yhdessä lyhyitä tarinoita vuorotellen. Niissä on mukana tositapahtumia ja maiden myytteihin liittyviä legendoja. Tarinaklubilla vieraili myös Dominic Kelly Englannista. Hänen irlantilaistarinansa oli kyllä ylipitkä kuulijalle, jos menneisyyden kuningassoturiaihe ei kiinnostanut. Kauris jyrkällä peltikatolla ”Railo – ja jäljelle jäivät vain lokit”, kuului Alppitalolla tapahtuneen esityksen otsikko. Tapahtuma alkoi jo Kampintorilta ja päättyi sinne yli kaksi tuntia myöhemmin. Tilaan sopivan pienilukuinen yleisö vietiin sokkona esityspaikkaan ja takaisin henkilöautoilla. Ei siis, kovin ympäristöyskevät yksin, usein parina tai ryhmässä hidastelevan kauniita liikesarjoja. Seuraavaksi tulee Pia Liskin ja Tommi Haapaniemen ”Äiti” Kaapeliin uusintaensi-iltana, sopivasti äitienpäivän tienolla. Keskiluokkaista onnea nykytanssina Kaunis ja tunnelmallinen tanssi-iltapäivä koettiin Stoan iltapäivässä Itäkeskuksessa. Paritanssin amatöörija ammattilaiskisoissa aikanaan menestyneet Katja Koukkula ja Jussi Väänänen ovat uudistuneet ja kehittäneet lajia erikoisnumeroissaan, tanssiteoksissaan. ”Onnelliset” kertoo kuvitteellisen keskiluokkaisen pariskunnan Florencen ja Terencen elämästä. Näyttämölle syntyy kuvaelma parin kohtauksia, joista syntyy katsojalle tunnistettavia hetkiä herkkyyden, hauskuuden ja ironisen etäisyyden päästä. Kodin sängyt on maalattu kauniiksi teoksiksi, joihin tanssi ja vaatteet heijastuvat. Niistä vastaa Eveliina Hämäläinen. Katja vaihtaa vaatteitaan tiheään. Viimeinen kaunis asu sulautuu sängyn väriin. Väänänen sanoo nauttineensa etenkin golfkohtauksistaan. Katsoja nauttii mm. railakkaasta jivestä, jossa toinen on sängyllä, toinen lattialla vuorotellen. Ohjaaja Sanna Silvennoinen on koostanut sujuvasti etenevän kuvaelman, jonka tärkeästä valosuunnittelusta vastaa Janne Teivainen. Jälkikeskustelussa he sanovat halunneensa ”kierrättää” vanhojen kilpanumeroidensa parhaita paloja tai klisheitä. Kysyin heiltä, onko teoksen nimi rehellinen vai ironinen? Katja vastasi sen olevan ”rehellisen ironinen”. Jussi vastasi, että ironia on tarpeen, sillä hän ei olisi ”muuten kestänyt” tanssin tunnekylläistä imelyyttä… Arkistotyöläisen lyhyt onni Taijatuuli Louhivuoren ohjaama ARKISTO–näytelmä esitettiin Oranssin lavalla Suvilahdessa. Se kertoo nuorten ihmisten näkökulman nykyiseen työmaailmaan. Työtä on vaikea saada. Jos saa, siihen pitää sitoutua täysin. Se on vanhan liiton periaate. Uuteen aikaan kuuluu vapauden, liikkumisen kaipuu. Produktion esittää uusi Kamikatse-ryhmä. Tämä on erikoinen ja lupaava esikoisnäytelmä Louhivuorelta. Nuoret näyttelijät esiintyvät mainiosti rooleihinsa ja teemaan sitoutuen. Ensimmäisen, pidemmän jakson ohjaaja näyttelee itse Kaijaa, joka elää kaupungin keskellä, mutta elämättä päivääkään omaa elämäänsä. Hän vain arkistoi, laahustaa tilassa nukkavierussa villatakissa. Ulko-ovelta tulee häikäisevä valo kerran tunnissa, uutta materiaalia arkistoitavaksi. Kerran, hetken hurmassa Kaija kokee sukupuoliaktin pikaisen hetken jäteosaston Olavin kanssa. Siitä syntyy samassa suljetussa tilassa kasvava arkistopoika, joka jatkaa äidin työtä, kun tämä karkaa valon taakse, tuntemattomaan ulkomaailmaan. Kaijallakin on pimeä puolensa. Toisella jaksolla Roope Kojo jatkaa toisteista arkistotyötä, kunnes onnistuu houkuttelemaan Birgitta Taussin esittämän merkonomitytön ensimmäiseen vakiotyöhönsä kaupungin arkistoon. Työn hintana tytön pitää luopua lemmikkikaneistaan, koska työntekijän ”työsuhde-etuun kuuluu asua arkistossa”. Teksti: Risto Kolanen tävällistä, mutta pääsi kuulemaan näyttelijää molemmilla matkoilla. Railo on tummanpuhuva komedia ihmisestä nykymaailman pinteessä. Roolihenkilöt kamppailevat ympäristön kanssa, jonne piittaamattomuus on pesiytynyt. Ahdistavien tilanteiden keskiöstä löytyy niin koskettavia kohtaloita kuin hersyvää huumoriakin. Kuulemme hyvin esitettyä kaunista laulua, monologeja ja dialogia HIT Helsingin tuottamassa esityksessä. Nainen havahtuu kopinaan, joka kuuluu katolta. Kauris juoksentelee jyrkällä peltikatolla keskellä kaupunkia, eikä kukaan pysty selittämään, miten se on sinne päätynyt. Tikapuita pitkin se tuskin on kiivennyt, esitys ihmettelee. Anna Jaanisoo ohjaa. Emmi Hatjasalo, Annimaria Koivunen, Paula Kovanen ja Hanna Saari esiintyvät työryhmässä, joka itse vastaa myös käsikirjoituksesta ja musiikista. Alppitalon pieni esitystila sopi hyvin näytelmän intiimiin hulvattomaan henkeen. Hyväntahdon tanssi-ilmaus Kaunis, eleginen ja täysin yhteen hitsautunut ovat parhaita adjektiiveja kuvaamaan Gruppen Fyra –tanssiryhmän esitystä ”Goodwill” Kanneltalolla kasvien ja pienten puunoksien seassa. Ryhmä perustettiin 20 vuotta sitten neljän tanssitaiteen maisterin voimin tavoitteena oma työllistyminen, saavuttaa uusia katsojia nykytanssille ja luoda helposti lähestyttäviä ja korkeatasoisia tanssiesityksiä. Naisten sukunimet ovat vaihtuneet matkan varrella, mutta ryhmä selvästi viihtyy keskenään. Edellinen teos ”Piukat piuhat” kuvasi karhean karikatyyrisesti bändiroudareiden työtä ennen esitystä ja sen jälkeen. Goodwill syntyi Maija Nurmion ja tanssijoiden yhteistyönä. Se on ruumiillinen kuvaus hyvyyden luonteesta ja sen häilyvyydestä. Fyra kyllästyi ulkomaailman vihapuheeseen ja huonovointisuuteen. Vastalauseena näköalattomuudelle teos perustaa maailmankuvansa yhteisvastuulle, mielikuvitukselle ja empatiakyvylle. Esityksessä tanssivat Virpi Juntti, Pia Liski, Jenni Nikolajeff ja Lotta Wichmann, jotka te
• 10 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Neste K Munkkiniemi avautui uudistuneena Jatkoa sivulta 3 ? – Neste K Munkkiniemi on ensimmäisiä tai viimeisiä etappeja Helsingin kantakaupungin ja valtaväylien välillä, josta monet aloittavat tai päättävät matkansa. Uskon uudistuneen Neste K Munkkiniemen avaavan nyt monien autoilijoiden silmiä siihen, mitä laadukas pysähdys tarkoittaa ja mikä merkitys on laadukkaalla ruoalla ja kahvilla oman jaksamisen kannalta, sanoo Lehti. Pesut uudistusten keskiössä – Quick Wash -autopesu uudistettiin pesukonetta ja hallia myöten remontin yhteydessä. Itsepalvelupesussa tehtiin samoin, eli halli ja koneet uusittiin. Nyt auton peseminen joko itse tai pikapesun avulla on erittäin miellyttävää, sanoo Lehti. Autoille asema tarjoilee Nesteen huippulaatuisia Suomessa kehitettyjä polttoaineita ja kattavan valikoiman Nesteen autotarvikkeita. Neste-apillä tankkaukset sujuvat kätevästi matkapuhelimella ilman korttia tai käteistä. Liikenneasemakulttuuria Neste K -ketju on uudistunut nopeasti ja hakee nyt uusia Neste K -kauppiasyrittäjiä riveihinsä. Kaikki Neste K -asemat on uudistettu vuoden 2018 loppuun mennessä. Suomen Neste K -liikenneasemat eivät ole toistensa kopioita, vaan kullakin asemalla on omat erityistarpeensa ja mahdollisuutensa sijainnista ja asiakaskunnasta riippuen. Neste K -liikenneasemien uudistus on osa K-ryhmän lähimarkkinastrategiaa, jossa asiakkaille tarjotaan laadukkaita ja yksilöllisiä palveluita, nopeasti ja vaivattomasti. Munkkiniemen ravintolapäivä ? Lukiolaisten pop up – ravintolakurssi toivottaa tervetulleiksi kaikki hyvän ruoan ystävät Munkkiniemen yhteiskoulun pihalle ravintolapäivän tapahtumaan Amerikka-tunnelmissa lauantaina 19.5! Pääosin lukion ykkösvuosikurssilaisista koostuva, Munkkiniemen yhteiskoulun lukion yhteiskuntaja talouslinjan opetustarjontaan kuuluva, kurssi on kevään ajan paneutunut pop up -ravintolan perustamisen saloihin. Lauantaina 19.5. tarjolla on sormin syötävää amerikkalaista ruokaa ja makeana vaihtoehtona cupcake-leivonnaisia kahvin kera. McMunkka-ravintola on auki klo 11 15 (tai niin kauan kuin syötävää riittää) tavoitteena on tarjota herkkuja perheiden lounasaikaan. – Minusta tässä kurssissa yhdistyvät hienosti bisnes ja keittiö, totesi Jim, jolla on suvussa paljon kokkeja ja kiinnostus alaan jo perheen perintöä, ajatushautomon pohtiessa mitä päivän aikana tehtäisiin ja tarjottaisiin. – Tämä on mielenkiintoinen ja kiva kurssi, jossa pääsee tekemään myös ulkona – ja verestämään yläasteen valinnaisen köksän taitoja, sanoi puolestaan Oskari. – Kurssi yhdistääkin hienosti kaksi eri ainetta, köksän ja yhteiskuntaopin, summasi Niko kurssilaisten tapaamisessa huhtikuussa. Ohjenuorana nuorilla ravintoloitsijoilla on ollut muun muassa Vuoden munkkalaisen 2018, yrittäjä ja kansanedustaja Antero Vartian luona saadut preppausopit: ”Paljon töitä ei kannata tehdä itsetarkoituksellisesti, vaan hyvän lopputuloksen eteen.” Mihin ravintolatoiminnan mahdollinen voitto sitten käytetään? Kurssilaiset toteavat, että tuotolla katetaan tietysti ensinnäkin kulut. Sen jälkeen voittoa voidaan käyttää mahdolliseen koulutustai ravintolavierailuun. Ja jos voittoa jää oikein reilusti, voidaan tarjota esimerkiksi jäätelöt kaikille koulun oppilaille! Kannattaa siis seurata McMunkan mainontaa koulun kotisivun www.munkka. fi kautta ja tulla paikalle maistelemaan Amerikan-herkkuja! Teksti & kuvat: Kaisa Nummenpää & koulun arkisto Helatorstain ja helluntain poikkeusaukioloajat liikuntapaikoilla ? Toukokuun juhlapyhät vaikuttavat liikuntapaikkojen aukioloaikoihin. Tarkemmat poikkeusaukioloajat löytyvät liikuntapaikkojen omilta sivuilta https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/ fi/palvelut/liikunta-ja-ulkoilu/aukioloajat/ Uimahallien poikkeusaukioloajat Itäkeskuksen uimahalli Vappuaattona ma 30.4. suljetaan klo 16.00, vapunpäivänä 1.5. suljettu. Helatorstain 10.5. avoinna klo 11.00 20.30 ja helluntaina su 20.5. avoinna normaalisti. Jakomäen uimahalli Vappuaattona ma 30.4., vappupäivänä ti 1.5., helatorstaina 10.5. ja helluntaina su 20.5. suljettu. Pirkkolan liikuntapuiston uimahalli Vappuaattona ma 30.4. avoinna klo 7.00 15.00, vapunpäivänä 1.5. suljettu. Helatorstain 10.5. avoinna klo 7.00 15.00 ja helluntaina su 20.5. avoinna normaalisti. Yrjönkadun uimahalli Vappuaattona ma 30.4. 1. krs. kassa suljetaan klo 15.00 (2. krs suljettu), vappupäivänä ti 1.5. suljettu. Helatorstain 10.5. avoinna klo 6.30 20.00 ja helluntaina su 20.5. avoinna 7.00 11.00 erityisuimakortilla ja 11.00 20.00 naisten vuoro. Kolumni Robotit eivät pelasta elämää ? Utopiat ovat kauniita niin kauan kuin ne pysyvät toteutumattomina. Maailmamme pahimmat uhat eivät tule Putinin tai Trumpin päähänpistoista tai pakkomielteistä vaan oman elämäntapamme muutoksesta jonka hallinnan olemme jo ajat sitten kadottaneet. Olemmeko oman loppumme piirittämiä, vai mikä meitä eniten pelottaa? Mieleen palautuu vertaus avaruuteen unohdetusta venäläisestä kosmonautista, jota kukaan ei ota vastaan eikä käy hakemassa alas. Historia pyörii ympärillämme kuin hylätty tekokuu. Aikoinaan opetin kulosaarelaisessa koulussa ja rippikoulussa tulevia älykköjä. Yksi heistä, tulevaisuudentutkija, visionaari, kouluttaja Risto Linturi kävi viime vuosituhannen lopulla luennoimassa Paasikivi-Seuran tilaisuudessa Loviisassa. Halusimme päästä maailmamme hätätilaa tirkistelemällä käsiksi uusiin rauhanomaisiin ratkaisuihin. Ovathan kansojen väliset suhteet aina olleet avainasemassa tulevaisuutta avattaessa. Risto Linturin puhe silloin tuntui utopialta. Nyt se tuntuu enemmän itsestään selvältä tai jopa hivenen vanhanaikaiselta. Vaikka elämä on yhä enemmän muuttunut huokailuksi ihmeiden edessä, maailmanloppu ei ole tuleva, se tapahtuu tässä ja nyt. Olemme päättäneet päästä lopusta eroon kertaheitolla, toivo on ammuttu maata kiertävälle radalle. Kukaan ei ota vastaan, eikä kukaan käy hakemassa alas. Risto Linturi jatkaa nyt Loviisan puhettaan (Helsingin Sanomat 19.4.2018) todistamalla kohtalon muodon valoisaksi. Tekninen kehitys ei ole harhalaukaus vaan ihmissuvun pelastus. Teknologia menee eteenpäin nopeammin kuin ikinä. Eduskunnan julkistama ”Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037” on ehkä tärkein radikaaleista teknologioista kirjoitettu teksti ikinä. Tämä Risto Linturin ja Osmo Kuusen kirjoittama raportti avaa toivoa kutkuttavasti. Vaikuttavimpia teknologioita ovat neuroverkot,globaali tekoäly, robottiautot, materiaalitutkat ja laskentatoimen radikaali kasvu. Risto Linturin olohuoneessa ei ole ikkunoita vaan kotisohvaltaan hän virtuaalisilmillään tarkastelee maailmaa, joka on löytämässä kokonaan uuden elämäntavan. Tulevaisuudessa ei tarvitse omistaa autoa, ei käydä ruokaostoksilla, vihannesten sisäviljely tuottaa terveellisen ravinnon, robottiauto tai -kopteri tuo kotiovelle kaiken tarpeellisen, kekseliäs keinoäly huolehtii kaikesta. Rakennuksissa, matkustamisessa, terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa keinoälyn parametrit (muuttujat) ohjelmoivat elämän optimaaliseksi. Sata mahdollisuutta-tekstissä luodaan auvoisaa arkea esimerkiksi näin: ”Robotti voi maalata keittiön seinään Viimeisen ehtoollisen, valmistaa ruoan, tarjoilla sen, soittaa ruokamusiikkia, korjata astiat, siivota ja kastella kukat.” Ammattinimikkeet vaihtuvat. Ei tarvitse lähteä matkalle vaan sijaismatkustajat korvaavat matkustamisen rasitukset. Onnellisuusoperaattorit huolehtivat viihtyisyydestä ja mielihyvästä. Peukutusmanagerit lobbaavat ja kannustavat. Kaupunkilennonjohtajat valvovat tavaraa ja ihmisiä kuljettavia robottikoptereita. Ihmisiä tullaan siis tarvitsemaan enää vain aidon ihmiselämän kokemiseen. Risto Linturi muistuttaa että muutoksilla ovat aina omat uhkansa ja harminsa, eikä ihmiskunta ole koskaan selvinnyt ilman kriisejä. Utopioilla on taipumus niin helposti muuttua dystopioiksi. Päivän lehdestä luimme miten viikkoja kuolleena olut Helsingin kaupungin kotihoidon asiakas oli jäänyt oman onnensa nojaan sairaalajakson jälkeen. Haluaisin ensialkuun kaiken uhallakin päästä itseohjaavan robottikokin kanssa aamiaiselle. Ruokarukouksen haluaisin kuitenkin pitää itse. Veli-Matti Hynninen Maauimalat aukeavat toukokuussa ? Poikkeuksellisesti Kumpulan maauimala aukeaa tänä vuonna ensimmäisenä sunnuntaina 13.5. ja Uimastadionin avajaisia vietetään sunnuntaina 27.5. Kumpulan maauimalan kausi 13.5. 26.8. Sisäänpääsyajat ma la 6.30 20.00 ja su 9.00 20.00. Kesän juhlapyhäaukioloajat su 20.5. helluntai avoinna, to 21.6. avoinna, pe 22.6. juhannusaatto suljetaan klo 16.00, la 23.6. juhannuspäivä avoinna klo 10.00 20.00, su 24.6. avoinna. Kertamaksut aikuisilta 4,5 e, lapsilta 2,2 e ja muilta 2,8 e. Kausikortit aikuisilta 105 e, lapsilta 51 e ja muilta 66 e. Uimastadionin kausi 27.5. 16.8. Sisäänpääsyajat ma la 6.30 20.00 ja su 9.00 20.00. Kesän juhlapyhäaukioloajat to 21.6. avoinna, pe 22.6. juhannusaatto suljetaan klo 16.00, la 23.6. juhannuspäivä avoinna klo 10.00 20.00, su 24.6. avoinna klo 9.00 20.00. Kertamaksut aikuisilta 4,5 e, lapsilta 2,2 e ja muilta 2,8 e. Kausikortit aikuisilta 105 e, lapsilta 51 e ja muilta 66 e. Talven aika parannuksia ja korjauksia Uimastadionin iso allas on korjattu, saunojen paneloinnit ja lauteet on uusittu, sekä vielä tehdään pieniä maalaushommia. Kumpulassa on talvenaikana tehty tavanomaisia ylläpitotoimenpiteitä. Haukkaparin haudonnasta ei vielä mitään kerrottavaa…
• 11 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Helsinkiin odotetaan ennätyksellistä risteilykesää Jatkoa sivulta 3 ? Helsingin risteilykausi tulee olemaan jälleen ennätyksellisen vilkas. Pääkaupunkiin odotetaan saapuvaksi lähes 300 risteilyalusta ja yli puoli miljoonaa kansainvälistä risteilymatkailijaa. Risteilykauden avaa viiden tähden alus MS Hanseatic, joka saapuu Eteläsatamaan 24. huhtikuuta. Kesän kiireisin risteilypäivä tulee olemaan 2. heinäkuuta, jolloin Helsinkiin rantautuu kuusi alusta ja lähes 10 000 risteilyvierasta. Tuleva risteilykausi heijastelee osaltaan Helsingin matkailun kasvua. Vuonna 2017 pääkaupunkiin saapui 266 aluksen saattelemana 478 000 risteilyvierasta. – Helsingin matkailu kasvaa hyvää vauhtia ja kansainvälisten risteilyalusten määrien lisääntyminen kertoo omalta osaltaan siitä, että Helsinki kiinnostaa. Mikäli kaikki odotetut alukset saapuvat Helsinkiin, se tarkoittaa lähes 13 prosentin kasvua alusten määrässä ennätykselliseen edelliskesään nähden, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto. Kansainväliset risteilyvieraat vilkastuttavat myös paikallisten palveluntarjoajien kaupankäyntiä. Vuonna 2017 tehdyn rahankäyttötutkimuksen mukaan yksi risteilyvieras jättää viiden tunnin vierailullaan Helsinkiin keskimäärin 63,70 euroa. Viime vuoden risteilyvieraat toivat Helsinkiin yhteensä noin 32 miljoonaa euroa. Helpit jalkautuvat Matkailuneuvonnan kesätyöntekijät, Helsinki Helpit, ovat tuttu näky pääkaupungin kaduilla ja risteilysatamissa. Helpit aloittavat työnsä portaittain toukokuussa, jotta risteilyvieraita pystytään palvelemaan jo heti kauden alusta. – Tarve jalkautuneelle matkailuneuvonnalle risteilysatamissa on kasvanut ja tämän vuoksi osa Helsinki Helpeistä aloittaa työnsä jo toukokuun alussa. Pääosin Helpit liikkuvat kaupungilla 28. toukokuuta alkaen, Aalto jatkaa. Jalkautuneen matkailuneuvonnan lisäksi risteiHauska kirja ilmastonmuutoksesta Kirja-arvostelu ? Ilmastonmuutos maapallolla on vakava asia koko ihmiskunnalle, mutta erityisen vakavia seurauksia ilmastonmuutoksesta, maapallon lämpiämisestä, on eläinja kasvikunnalle. Tätä ilmiötä tarkastelee, esittelee oivallisesti valokuvaaja, kirjailija, toimittaja Martti Lintunen uudessa kirjassaan ”Mitä jääkarhu sanoi pingviiinille ” ( Pieni Karhu 2018 ). Martti Lintunen, huippuvalokuvaaja, maailmanmatkaaja tarkastelee kirjassaan kahta eläinmaailman meillekin tuttua hahmoa : pingviiniä ja jääkarhua. Mitä ilmastonmuutos näille eläimille aiheuttaa ? Molemmat ovat kylmien mantereiden asukkaita. Pingviinit elävät Etelämantereella, Jääkarhut pohjoisessa Pohjoisnavan tuntumassa, Grönlannissa. Molemmille ilmaston lämpiäminen aiheuttaa ongelmia. Näiden ongelmien ilmenemismuotoja Lintunen tuo kirjassaan huolestuneesti,mutta hauskastikin esille : ”Äitipingviini oli väsynyt. Ensimmmäistä kertaa elämässään se on hikinen. Se oli juuri palannut 150 kilometrin kalastusmatkalta. Vesi oli ollut lämmintä. Sitä pingviini ei ollut kokenut aikaisemmin. ” ”Jääkarhu on lihansyöjä. Se metsästää hylkeitä ja mursuja ja välillä valaitakin. Metsästysmatkat ovat muuttuneet pitkiksi. Pennut eivät aina jaksa kulkea näitä pitkiä matkoja.” Helppoa asiaa Ilmastonmuutoksesta on kirjoitettu tuhatmäärin sivuja, informaatiota, mutta Martti Lintusen ”Mitä jääkarhu sanoi pingviinille” on aivan erinomaisen oivaltava teos, opettavainen ymmärrettävä esitys monimutkaisesta asiasta. Tätä kirjaa varten Lintunen matkusti ja kuvasi Etelämantereella, Alaskassa,Huippuvuorilla, Grönlannissa ja Suomen Lapissa. Pingviinin ja jääkarhun kohtaamisesta on syntynyt aivan omalaatuisensa teos, ehdoton lukukokemus niin lapsille kuin aikuisillekin. Loistavan ainutlaatuinen kuvitus on kirjan helmi. Lintunen ei ole turhaan seissyt kameran kanssa jäähileiden keskellä ! Pekka Hurme lyvieraita palvellaan toukokuusta lähtien uudessa matkailuneuvonnan toimipisteessä rautatieasemalla sekä Helsingin Stockmannille. Kansainvälisten risteilymatkustajien määrä on kasvanut Itämerellä 1,2 miljoonaa vuodesta 2016. Vuodelle 2018 ennustetaan 8,4 prosentin kasvua matkustajamäärässä edellisvuoteen verrattuna. Itämeren risteilykaupunkien verkoston Cruise Balticin mukaan risteilyalukset kuljettavat maailmanlaajuisesti vuosittain 27 miljoonaa matkustajaa ja tämän ennustetaan kasvavaan 40 miljoonaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Viileät risteilykohteet, kuten Itämeri, tulevat verkoston mukaan kasvattamaan suosiotaan aikaisempaa enemmän. Risteilyaluksia tullaan siirtämään Itämerelle ja Aasiaan Välimeren ja Karibianmeren sijaan. Risteilymatkustamisen globaaleissa suuntaviivoissa keskeisiksi teemoiksi nousevat Cruise Balticin mukaan kestävä matkailu, hyvinvointi ja älykkäät matkasovellukset. Kansainvälisten risteilymatkustajien määrä on kasvanut Itämerellä 1,2 miljoonaa vuodesta 2016. Kuva: Joona Saaresto Linnanmäen kausi 2018 alkoi jälleen vauhdilla ? Huvittelukausi 2018 tuo tullessaan hauskaa yhdessä tekemistä, edistyksellisiä laitteita, m a k u h e r m o j a hellivän kattauksen upouusia ravintoloita, aurinkoisen terassin ja monia muita uudistuksia. Linnanmäen Huvipuisto on tunnettu monenlaisista hauskuuksista, jotka huvittavat kaikkia kävijöitä ikään ja pituuteen katsomatta. Uuden kauden myötä Linnanmäelle saapuu upouusi kolmikerroksinen huvittelulaite Pellen Talo, jossa asiakkaamme pääsevät seikkailemaan tunnelmasta toiseen. Värikkäistä huoneista löytyy häivähdys Vekkulaa modernilla twistillä, kuten vaikkapa pyörivä tynnyri, liikkuvat portaat ja veikeästi kiemurteleva liukumäki. Talossa kuullaan myös musiikkia ja sen sisällä nähdään iloisesti tuikkivia led-valoja. – Pellen Talo on moderni huvittelutalo, joka tulee tuomaan pirteän lisän laitevalikoimaamme seuraavaksi kolmeksi kaudeksi. Tämän jälkeen huvittelutalo lähtee kiertämään Suomea yhdessä Tivoli Seiterän kanssa, Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin valottaa suunnitelmia. Linnanmäki suunnittelee uuden Vekkulan saapuvan huvipuistoon kaudeksi 2021. Upouusi virtuaalielämys Vuoristoradan ja virtuaalielämyksen yhdistävä Linnunrata eXtra saapui Linnanmäelle vuonna 2016 ja se oli tullessaan Pohjoismaiden ensimmäinen kahta todellisuutta yhdistävä laite. Aiemmin asiakkaiden on ollut mahdollista matkata Linnunradalla avaruusteemassa tai iik!wekin aikaan hieman pelottavammassa todellisuudessa. Nyt Linnunrata eXtra johdattaa huvipuistoilijat aivan uudenlaisten maisemien maailmaan, kun valikoimaan lisätään hurmaava virtuaalitodellisuuslento. Huvittelijat pääsevät halkomaan taivaita liitohyppymatkalla, joka alkaa Vuoristoradan huipulta ja päättyy Vesitornin katolle. Liitonhypyn aikana vastassa on huikeita maisemia, kanjoneita, vesiputouksia ja jännittäviä maanvyöryjäkin. – Liitohyppyteema yhdistettynä virtuaalitodellisuuteen ja vuoristorataan luo aivan uudenlaisen elämyksen, sillä nyt kaikki pääsevät kokemaan vatsanpohjaa kutittelevan liitohyppymatkan innostavan vaihtelevassa maastossa palaten kuitenkin turvallisesti Linnanmäen maaperälle, hehkuttaa Linnanmäen markkinointiviestintäjohtaja Rilla Engblom. Kehittyneen teknologian myötä Linnunrata eXtrassa voi tänä kautena valita haluamansa elämyksen kaikista kolmesta eri sisältövaihtoehdosta. Minimäellä sijaitsevaa Propelli-laitetta uudistetaan vaunulla, johon on mahdollista nousta asiakkaan omalla pyörätuolilla. Vaunun takaosa laskeutuu alas rampiksi, jonka kautta huvittelija pääsee laitteeseen. Laitteen kyydissä huvittelija pääsee vauhtiin polkemalla käsillään. – Olemme jo jonkin aikaa kartoittaneet esteettömiä huvipuistolaitevaihtoehtoja ja kun mahdollisuus pyörätuolivaunun hankkimiseen avautui, otimme siitä heti kiinni, kertoo Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin. Pirteitä pelielämyksiä! Suosituimpia Linnanmäen pelejä ovat ne, joissa voidaan pelata yhdessä porukalla. Nyt huvipuistoon saapuu kaksi uutta peliä, joissa on kiva kisata kavereiden kanssa. Uudet pelit ovat saaneet iloiset nimet: Kiikutin ja Pumputin. – Linnanmäki panostaa paljon tiimiläistensä oppimiseen. Olemmekin todella innoissamme siitä, että pääsemme esittelemään kaksi uutta peliä, jotka ovat täysin Linnanmäen omaa tuotantoa, Adlivankin kertoo ja haastaa huvittelijat kokeilemaan veikeitä peliuutuuksia. Herkkusuita hemmotellaan uusilla ravintoloilla Talven aikana ravintola Jarrumiehen ja sen alla olevien kioskien paikalle on rakennettu aivan uudenlainen ravintolamaailma, joka monipuolistaa Linnanmäen Huvipuiston ravintolatarjontaa entisestään. Herkkulinnaksi nimetty ravintolakokonaisuus tuo puistoon sellaiset uutuudet kuin Cafe Vohvelitehdas, Salaatti & Varras ja Grilli. Vohvelitehtaassa pääsee herkuttelemaan makeilla ja suolaisilla vohveleilla, joiden valmistumista on mahdollista seurata itse. Salaatti & Varras tarjoaa laadukkaista raaka-aineista valmistettuja salaatteja, joiden päälle voi valita mieleisensä vartaan. Linnanmäen nostalgisiin ikisuosikkeihin lukeutuva ”makkaragrilli” on kokenut muodonmuutoksen, mutta sen suosittuja herkkuja tarjoillaan edelleen uudistuneesta Grillistä. Pari vuotta sitten avattu ravintola Flores FreshMex siirtyy saman katon alle uutuuksien kanssa, luoden siten monipuolisen tarjooman, josta löytyy jokaiselle mieluista syömistä. Huvipuiston keskeisemmälle paikalle on suunniteltu kaupungin aurinkoisin kesänviettopaikka, Terassiravintola Keidas. Keidas kutsuu luokseen nauttimaan niin huvipuistopäivän keskellä kuin töiden jälkeenkin hattarakuohujuomasta, makupoppareista tai vaikkapa itsetuunatuista suolaisista herkuista. Uusi ravintolakokonaisuus avautuu alkukesän 2018 aikana. Kauden 2018 aikana rakennetaan jo julkistettua uutta ratalaitetta Taigaa. Rata tulee olemaan Suomen pisin ja Pohjoismaiden nopein. Upean ajokokemuksen lisäksi kävijät pääsevät kietoutumaan taigamaailmaan jo jonotuksesta lähtien, sillä myös odotusalue tullaan teemoittamaan. Huikean laiteajelun jälkeen kävijä johdatetaan myymälään, jossa asiakkaat voivat muun muassa hankkia itsellensä matkamuistoksi taigantäyteisen valokuvan ajelusta. – Suunnittelemme kaikkein innokkaimmille ratalaitefaneille myös suuren maailman malliin Taigaan sisäänpääsyä ”pikapassilla”, jonka tuotto ohjataan suoraan lastensuojelutyöhön, kertoo huvipuiston toimitusjohtaja Pia Adlivankin.
• 12 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen tavoitteet hyväksyttiin Tavoitteena vähäpäästöinen, houkutteleva, hyvinvoiva ja elinvoimainen seutu Elävän musiikin yhdistys Elmu ry 40-vuotissynttärit Nosturilla Kirja-arvostelu Uusin Donner : Rakkautta 1918 ? Jörn Donner on uskomattoman aktiivinen, monipuolinen suomalaisen kulttuurin kansainvälinen merkkihenkilö ollut jo 1950-luvusta lähtien. Vuonna 1933 syntynyt Donner on kirjoittanut yli 60 kirjaa, ohjannut parikymmentä elokuvaa. Yhteiskunnalliseen elämään hän on osallistunut mm. kaupunginvaltuutettuna, kansanedustajana,europarlamentaarikkona. Sairauksia on ollut, wiskikin maistuu, mutta kone ei hyydy … Donnerin uusin kirja on rakkausromaani ”Vesi on verta sakeampaa” (Otava 2018). Mutta kirja ei ole vain kuvaus miehen ja naisen rakkaudesta, vaan Donner sulauttaa kirjaan vuoden 1918 tapahtumia Suomessa ja Venäjällä, historiaa näiden maiden levottomuuden ajalta. Nuoren rakkauden paikkana on mahdollisimman levoton itäraja, Rajajoki, Karjalan kannas. Poikkeustila Donner kuvaa taitavasti poikkeusihmisiä poikkeustilassa. Sattumalta Suomen puolelle itärajaa, aivan rajan pintaan tyhjään huvilaan löytävät tiensä venäläinen nuori mies Aleksander ja suomalainen nuori nainen Anna. Kaksi toisilleen täysin tuntematonta ihmistä asettuvat levottomana aikana asumaan, viettämään elämäänsä, jonka tulevaisuus on täysin avoin. Miten heidän käy? Ampuvatko Suomen valkoiset heidät vai punaiset? Vai ehkä Suomessa olevat saksalaisjoukot? Entä venäläiset bolsevikit, Aleksander on bolsevikien vastustaja, mutta ei ole tsaarinkaan tukija. Donner kutoo hienosti sekavan, monimutkaisen kansainvälisen poliittisen tilanteen kahden nuoren rakkaustarinaan. Raja-alueen suomalainen, valkoinen sotilaspäällikkö on uskomattoman suopea nuorta pariskuntaa kohtaan, sivuvivahteena päällikön suhde nuoreen Annaan, joka tekee kirjoitustyötä päällikölle. Kapteenin ystävällisyys on romaanin epäuskottavin henkilöhahmo. Loppu latistuu R a k k a u s r o m a a n e i s s a on usein hohdokas dramaattinen loppu. Tässä romaanissa lukija odottaa Aleksanderin ja Annan intohimoisen suhteen upeaa päättämistä, mutta pettyy romanttisissa toiveissaan. Ehkä Donner halusi osoittaa, että onnellisia loppuja on vain saduissa! ”Vesi on verta sakeampaa ei ole mikään satukirja”. Pekka Hurme julkistettiin tänään ja esiintymässä ovat Maija Vilkkumaa, Von Hertzen Brothers, Litku Klemetti, Töölön Ketterä, Isac Elliot, UMO Jazz Orchestra & Paperi T. Kaivarin konsertti on koko perheelle sopiva ilmaistapahtuma. Elävän musiikin yhdistys Elmu ry perustettiin 19.5.1978 vastauksena aitoon tarpeeseen luoda Helsinkiin esiintymisja harjoitustiloja bändeille ja siten myös taata turvallinen kasvualusta nuorisokulttuurille ja elävän musiikin kehitykselle. Elokuussa 1979 elmulaiset valtasivat Lepakoksi ristityn entisen alkoholistien yömajan, jossa keikkatoimintaa pyöritettiin seuraavat 20 vuotta. Elmun inspiroimana yleishyödyllisiä elävän musiikin yhdistyksiä perustettiin ympäri Suomea ja puhuttiinkin varsinaisesta elmu-buumista. Vuonna 1999 Lepakko jäi Helsingin keskustan kasvun jalkoihin ja toiminnan uudeksi tukikohdaksi löydettiin Nosturi. Muutto Telakkarannan uudisrakentamisen tieltä on kuitenkin jälleen edessä, kun Elmu siirtää toimintansa Suvilahteen vuoden 2020 tienoilla. Solju. Mopo. Helsinkiläiset voivat pian valita kotihoidon tuottajansa ? Helsingin kaupunki tarjoaa 1.5. alkaen kotihoidon palveluseteliä asiakkailleen. Helsinkiläiset voivat valita kotihoidon kaupungilta tai palveluntuottajaksi hyväksytyiltä yrityksiltä. Kotihoidon palveluseteliä on voinut aiemmin käyttää yksityisissä palvelutaloissa, mutta nyt palvelusetelin voi valita myös kotonaan asuvat helsinkiläiset. Jos ikääntynyt tarvitsee ensikertaa kotihoitoa, hänen tulee soittaa Seniori-infoon. Ensin kartoitetaan, millaista tukea asiakas tarvitsee. Kotihoidon ja palvelusetelin myöntäminen edellyttävät aina kaupungilla tehdyn palvelutarpeen kartoituksen ja päätöksen kotihoidosta. Tämän jälkeen asiakas voi valita palvelun tarjoajan. Helsingin kotihoidon asiakkaana jo olevat voivat halutessaan kysyä palveluseteliä kotihoidon ohjaajalta. Palvelusetelin arvoon vaikuttavat asiakkaan bruttoja varallisuustulot, perheen koko, palvelun määrä ja valitun tuottajan hinta. Helsingin kaupunki maksaa kotihoidon palveluntuottajille asiakkaalle myönnetyn palvelusetelin arvon mukaisesti. Asiakas maksaa vain omavastuuosuuden. Kotihoidon palveluseteliä voi käyttää enintään 40 tuntia kuukaudessa. Tämän ylittävän palvelun asiakas voi saada kaupungin kotihoidosta tai ostaa itse lisäpalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Asiakkaan itse ostama lisäpalvelu on kotitalousvähennyskelpoinen. Helsingin kaupunki toivoo mukaan myös ruotsinkielisiä kotihoitopalvelun tuottajia. Näin voit tutustua kotihoidon palveluseteliin Stadin seniori-infon sivuilla voit tutustua kotihoitoon ja muun muassa kotihoidon laskuriin, www.hel. fi/seniorit Seniori-info, neuvontaa ja ohjausta suomeksi ja ruotsiksi, p. 09 310 44556, ma – pe klo 9 15. Palveluseteli on sähköisessä muodossa osoitteessa www.parastapalvelua.fi. Näillä sivuilla voit tutustua sinulle myönnettyihin palveluseteleihin, kotihoidon palveluntuottajiin ja vertailla palveluiden hintoja. ? Elmu ry juhlistaa 40-vuotista toimintaansa näyttävästi ja kuuluvasti vuonna 2018. Elmun synttäreitä juhlitaan Nosturilla lauantaina 19.5.2018, joka on yhdistyksen perustamisen virallinen 40-vuotispäivä. Esiintymässä ovat tuolloin Yari, Mopo ja Solju. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ikäraja on K-18. Tarjolla on totta kai myös kuohuvaa ja synttäriherkkuja! Se-yhtyeestä tuttu Yari keikkaili jo vuoden 1978 syksyllä Elmun tilaisuuksissa. Punk-aallon harjalla 70-luvun lopulla uransa aloittaneen Yarin tunnetuimpia sävellyksiä ovat mm. ”Maria Maria”, ”Voin odottaa” ja ”Varjot”. Yari on säveltänyt musiikkia myös yli 50:een elokuvaan, mm. elokuviin ”Akvaariorakkaus” ja ”Ihanat naiset rannalla”. Tuoreemman polven Mopo on puolestaan 2009 perustettu jazz-yhtye, jonka albumi ”Beibe” (2014) on palkittu vuoden parhaan jazz-albumin Emmalla. Soljun äänimaailmassa kuuluvat saamelaiset juuret, joikumusiikki, pohjoisen Lapin mytologia ja kokeileva popmusiikki. Soljun debyyttialbumi ”Odda Áigodat” julkaistaan tänään 25.4.2018. 40-vuotias Elmu ry ja 50-vuotias Helsingin juhlaviikot juhlistavat myös yhdessä pyöreitä vuosikymmeniään tuomalla takaisin Kaivarin konsertin sunnuntaina 19. elokuuta 2018. Kaivarin konsertin artistit ? Helsingin seudun neljätoista kuntaa hyväksyivät seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL 2019:n valmistelua ohjaavat lähtökohdat ja tavoitteet yhteistyökokouksessaan 24. huhtikuuta. Helsingin seudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa vuosille 2016–2019 on sovittu, että seudulla jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisten suunnitelmien pohjalta. MAL 2019 -suunnittelun lähtökohtia ovat Helsingin seudun tarpeet, aiemmat suunnitelmat (HLJ 2015, MASU 2050 ja Astra 2025) sekä kansalliset velvoitteet. MAL 2019 -suunnitelman lähtökohtana on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla on 2 miljoonaa asukasta ja 1,05 miljoonaa työpaikkaa. Suunnitelman tavoitteena on luoda Helsingin seudusta vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvinvoiva. MAL 2019 -suunnittelua velvoittavalla tavoitetasolla liikenteen päästöjä leikataan Helsingin seudulla vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Työvoiman saavutettavuutta halutaan parantaa vähintään 10 prosenttia nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on myös, että alueiden väliset erot pienenevät nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä, eikä sosiaalinen eriytyminen kasva nykytilanteesta vuoteen 2030. Suunnitteluratkaisujen arvioinnissa käytettäviä kriteerejä ovat se, että asuntotuotannosta vähintään 90 prosenttia kohdistuu seudullisesti ensisijaisesti kehitettäville maankäytön vyöhykkeille, kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus seudun kulkutapajakaumasta on vähintään 70 prosenttia ja väestöstä vähintään 85 prosenttia sijoittuu kestävän liikkumisen vyöhykkeille. J a t k o s u u n n i t t e l u s s a MAL-suunnitelmaluonnosta ja sen suunnittelun lähtökohtia ja taustaselvityksiä tarkennetaan ja täydennetään yhteisesti jaettua tietopohjaa kehittäen dialogissa kuntien maankäytön suunnitelmien kanssa. MAL 2019 -suunnitelma sisältää vaiheittain kehitettävät tavoitteelliset MAL-suunnitelmat vuosille 2030 ja 2050. Suunnitelman vaikutuksia arvioidaan koko suunnitteluvaiheen ajan arviointiohjelman mukaisesti. Suunnitteluluonnos lähetetään lausuntokierrokselle lokakuussa 2018. Kuntien lopullinen sitoutuminen tapahtuu MAL 2019 -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kevään 2019 aikana. Valtuustokauden ensimmäisessä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ja varapuheenjohtajiksi Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eerikki Viljanen sekä Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi. Helsingin seudun yhteistyökokous on neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä KUUMA-kunnat (Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo). Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan 1.10.2005. Yhteistyön tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Seutuyhteistyön kohteena ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudulliset palvelut. Yhteistyön sisällöstä sovitaan tarkemmin vuosittain hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassa.
• 13 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Tanssiryhmä Gruppen Fyra juhlii kaksikymppisiään ÄITI! esityksellä Josa Jäntti Rahalla saa lisää lapsia vai saako? ? Motto: eläkeläiset eivät eläkään vanhoiksi (elinajanodote laskenut) ja nuoret eivät saa lapsia miksi? Lapsiperheille lisää rahaa ongelman ratkaisuksi? Monet puolueet ja poliiitikot ovat olleet huolissaan syntyvyyden vähentyessä. Ongelmaan he olettavat ratkeavan lisäämällä rahaa korotettujen tukien muodossa lisäämällä rahaa palveluihin, tarjoamalla pikkukorotuksia (lapsilisiin) jne. Meillä Suomessa ei ole syntynyt näin vähän lapsia kuin joskus ammoisina, kaukaisina pulavuosina. Paradoksilta tuntuu nyt ETK:n ja niiden ekonomistien aikoinaan esittämä ”eläkepommi ”, jonka piti syntyä, kun suuret ikäluokat (1945 1950 syntyneet) siirtyvät eläkkeelle. Nyt ne ovat eläkkeellä, mutta pommi jäi ”suutariksi ”eli räjähtämättä! Tämän pelon varjolla olemme keränneet yli 200 miljardia ”ylisuurilla ”työeläkemaksuilla ja työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnalla. Työeläkemaksuja on kerätty 1962 2017 ja sijoituotot ovat olleet mm. 1996 2017 125 miljardia. Nyt ekonomistit ovat olleet huolissaan tästä syntyvyyden alenemisesta ei enää ahneista eläkeläisistä! Eläkeläisten määrä ei lisäännykään ennusteiden mukaan tulevaisuudessa.. Lapsia syntyy nyt vähän, niin heidän eläköytyessään eläkemenot pienenevät.? Näin tuo nyt kerätty 200 miljardin rahastopotti joka on silloin yli 1.000 miljardia riittää todella eläkkeisiin. Ikäihmisten määrä ei nousekaan liikaa, vaan vähenee ja siksi hoivahenkilöitä tarvitaaan silloin entistä vähemmän. Nyt ekonomistit pitävät nykyisiä työeläkeläisiä passiiviväestönä, vaikka he maksavat enemmän veroja kuin vastaavan suuruisesta palkkatulosta. Mikä lienee tilanne, kun nyt syntyneet ovat eläkkeellä ei edes ETK sitä tiedä? Rahako ratkaisee syntyvyyden? Julkisuudessa monet puolueet ja niiden poliitikot ovat jo olleet ehdottelemassa, että lapsilisiä ja muita perhetukia on korotettava ja sillä tämä ongelma poistuu ja syntyvyys lisääntyy. Syntyvyyden alentumiseen on kuitenkin olemassa monia muita ”huomaamattomia ”piilotekijöitä : 1. Ennen mentiin naimisiin, vaikka opiskelut olivat jopa vielä kesken. Oli otettu opintolainaa ja usein vielä asuntolainaa ilman mitään asumis tai muita toimeentulotukia. Silti hankittiin lapsia, jotka vietiin yksityisin päiväkoteihin, kun yhteiskunnalla ei silloin niitä vielä ollut tarjolla. Opiskeltiin tulevaa uraa varten perheellisinä reilusti alle kolmekymppisinä. Nyt ensimmäinen ja usein ainoa lapsi syntyy äidin ollessa yli 30 vuotias! 2. Nyt on ensin käytävä ”kiertelemässä vähän mualimmoo ”kuten Veikkauksen muinoinen tv mainos kertoi ja ensin ”interreilattava ”, mikä on avartava asia, mutta ei edistä lapsien hankkimista, mikä mahdollisesti lykkääntyy opinnoistakin johtuen siksi yli kolmikympisiksi kuten jo sanoin ja riski synnytyksessä kasvaa! 3. Kun on olemassa opintoraha yhteiskunnalta, niin ei ole mitään kiirettä valmistua ammattiin ja aloitta työuraa. Se mahdollinen etu, jonka yhteiskunta tarjoaa mitä nopeammin valmistuu, siitä hyötyy mahdollisen opintolainan maksamisessa ei tilastojen mukaan kiinnosta kovin monia? Voi jopa suorittaa useita tutkintoja, jos opiskelu oikein miellyttää. Näin naimisiin meno tai avoliitto eivät innosta lasten hankkimiseen, koska muut asiat ovat etusijalla listalla. 4. Feministisena ihanteena on tasa arvon nimessä ollut pyrkiä riisumaan miehet miehekkyydestä velvollisuuksineen ja vastuineen. Samalla muuttaa naiset ”maskuliinisiksi ” toimijoiksi vapauttamalla heidät ”kohdun kahleista ”eli äitiydestä kuten jotkut feministinaiset ovat asian ilmaisseet. On paradoksaalista, että nyt yllättäen havahdutaan hämmästelemään perinteisen maskuliinisuutta vastustavan asenteen vaikututusta ja samalla feminismiä ylistämällä. Juuri eduskunnassa on hyväksytty avioliittolaki ei oikein edistä lasten saamista. Tärkeämpää on tasaarvoinen eläminen sukupuolesta välittämättä joko mies miehen kanssa tai nainen naisen kanssa hyvä asia sinänsä = ”kaapista ulos ”eli kannatan! Onko siitä silti tehty nyt mahdollisimman monelle suositeltava tavoite ainakin kokeiltavaksi ? Joskus tuntuu siltä, kun ”sateenkaarijoukot ”marssivat mukana on usein melkoisesti heteropareja en tiedä?? 5. Perhevapaus eli saada kaikki naiset töihin on tärkeämpää kuin usean lapsen saaminen ja niiden hyvinvointi. On monia ammatteja, joissa ei voida järjestää millään miestä kotitöihin edes vähäksi aikaa. Sama tilanne on avio/avomiehen tuntuvasti korkeamman palkan vuoksi. Nyt samalla on tehty kotiäidin osasta erittäin halveksittava. Kotitöitä ei pidetä lainkaan työnä, vaikka se monessa perheessä saattaisi olla estämässä monia perheongelmia. Esimerkiksi kun palkkatyön ja kotitöiden hoitaminen ei tahdo edes yhdessä puolisoiden kesken onnistua? Nykyisin kotihoidontuesta maksetaan sentään eläkettä. 6. ”Meetoo kampanja ”tuli vihdoin julkisuuteen ei yhtään liian aikaisin. Se opettaa miehiä käyttäytymään ”ihmiksiksi ”. Onko feminismi -liike, jonka alkuperäinen tavoite oli tavoitella naisille tasa arvoa monissa eri asioissa vähitellen saanut kaikkia miehiä ja heidän ominaisuuksiaan halventavan sävyn. Onko se johtamassa miesten halveksimiseen sekä avio että avoliitoissa en tiedä, mutta siltä joskus tuntuu? Varsinkin tämä koskee monessa tapauksessa ns. uranaisia. Onko ”meetoo ”-liike kääntymässä ”joo(you) too ”liikkeeksi ?? 7. Nuorten miesten erot saman ikäisiin naisiin ovat kasvaneet suuriksi. Syynä saattaa olla miesten heikompi koulutus, joka johtaa heikompaan työllisyyyteen ja naispuolison ammattiin verrattuna alempiarvoiseenn työhön yhteiskunnan ”silmissä ”. Miten poikien koulumenestystä saadaan parannettua? Siinä kiireinen kysymys kouluhallitukselle ja vastaville virkamiehille? 8. Kaiken huippu oli tuo muka ”tasa arvo mielikuvan ”luominen (Aamulehden keksintö), että ei ole enää mies päätteisiä ammatteja. Sen mukaan ei ole enää kirvesmiehiä, talonmiehiä, putkimiehiä, puhemiehiä, palomiehiä, järjestymiehiä. On kirveshenkilöitä, sähköhenkilöitä, talonhenkilöitä, putkihenkilöitä, palohenkilöitä, haastehenkilöitä jne. Näinkö tasa arvoa edistetään? Asia ei minulle kuulu kuten Pätkä sanoi Pekka Puupää elokuvissa, minä vain kysyn arvoisa Aamulehti? Johtopäätös Jos lapsikato ongelmiin halutaan saada muutos aikaan tehokkaasti ja kestävällä tavalla on tunnustettava sosiobiologiset tosiasiat, joiden merkitys ei ole hävinnyt eikä häviä siitäkään huolimatta, että näitä tosiseikkoja pyritään väkevästi ja näkyvästi ideologioilla ja juriidisilla (lait) seikoilla hämärtämään todellisessa elämässä! Josa Jäntti ? Helsinkiläinen tanssiryhmä Gruppen Fyra perustettiin v. 1998 neljän tanssitaiteen maisterin voimin tavoitteenaan työllistää itse itsensä, saavuttaa uusia katsojia nykytanssille sekä luoda helposti lähestyttäviä, viihdyttäviä ja korkeatasoisia tanssiesityksiä. Gruppen Fyran monipuolinen ohjelmistopolitiikka, helposti lähestyttävät ja absurdilla huumorilla höystetty tanssiesitykset, hulvattomat hahmot ja erikoinen liikekieli ovat olleet ryhmän menestyksen avaimia jo 20-vuoden ajan. G4 on yksi harvoista tanssijalähtöisistä ryhmistä tanssin vapaalla kentällä Suomessa. Gruppen Fyran tanssijakollektiivi toimii aktiivisesti tuottaen omia teoksia, mutta myös tilaamalla esityksiä vierailevilta koreografeilta ja toteuttamalla. Gruppen Fyran 20-vuotisjuhlat käynnistyivät huhtikuussa koreografi Maija Nurmion kantateoksella GOODWILL. Hyvyyttä ja sen häilyvyyttä käsittelevä tanssiesitys nähdään Kanneltalon konserttisalissa 12-15.4.2018. ”Goodwill” tanssiteos on ruumiillinen tutkielma hyvyyden luonteesta ja sen häilyvyydestä mielihyvätekijöiden aallokossa henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla. Toukokuussa uusintaensi-iltassa nähdään seitsemän vuoden takainen hittiteos ÄITI!, joka on hyväntuulinen, pilke silmäkulmassa tanssittu kannanotto äitiyteen ja vanhemmuuteen. Aina ajankohtainen Äiti!esitys sisältää arjen kommelluksia ja sattumuksia, tuhansia papiljotteja, äitiyden tunteiden kirjoa ja hassua huumoria Gruppen Fyran tyyliin. Esitykset pyörivät Kaapelitehtaan Turbiinisalissa 10-13.5.2018, varsinainen äitienpäiväjuhlanäytös yllätyksineen järjestetään su 13.5. klo 14. Vuoden aikana luvassa myös kiertue-esityksiä ympäri Suomea. Gruppen Fyran ja Antti Lahden viime vuoden roudariesitys Pitkät Piuhat on saanut kutsun kesäkuun alussa Latviaan Riikaan Time to dance (Laiks Dejot)festivaaleille. Vuodesta 2006 järjestetyn kansainvälisen tanssifestivaalin tämän vuoden teemana on juhlia Latvian, Liettuan, Viron ja Suomen itsenäisyyttä. Esiintymisten lisäksi Gruppen Fyran tanssijat pitävät tapahtumassa tanssitunteja ja työpajoja paikallisille tanssitaiteilijoille. Gruppen Fyra on tehnyt yhteistyötä ja molemminpuolista kulttuurivaihtoa latvialaisten tanssitaiteilijoiden kanssa aina vuodesta 2011. Gruppen Fyran juhlavuosi huipentuu syyskuussa järjestettäviin kahden viikon tanssikarkeloihin, joissa esiintyvät Gruppen Fyran entisiä ja nykyisiä tanssijoita sekä vierailijoita vuosien varrelta. Kaapelitehtaalla nähdään koko illan teoksia (mm. Pitkät Piuhat, Shiranai-Hito) sekä lyhyitä tanssiesityksiä ja Gruppen Fyran tanssielokuvia. Tanssiryhmä Gruppen Fyra / Äiti! KAAPELITEHDAS TURBIINISALI: Tallberginkatu 1. GRUPPEN FYRAN ÄITI!tanssiteos on hyväntuulinen, pilke silmäkulmassa tanssittu kannanotto äitiyden ihanuuteen ja kamaluuteen. Teos sisältää arjen kommelluksia ja sattumuksia, tuhansia papiljotteja, äitiyden tunteiden kirjoa ja hassua huumoria Gruppen Fyran tyyliin. Gruppen Fyran 20-vuotisjuhlien ohjelmistoa! Esiintyjät: Pia Liski, Tommi Haapaniemi Käsikirjoitus & koreografia: esiintyjät + Virpi Juntti Valot: Valo Virtanen Kuvat: Riikka Sundqvist Tuotanto: Gruppen Fyra/ Taideosuuskunta Piellos Kesto 45 min, ei väliaikaa Esitykset: ke 9.5. klo 18 ennakkonäytös to 10.5. klo 18:00 uusinta ensi-ilta pe 11.5. klo 18:00 la 12.5. klo 18:00 su 13.5. klo 14:00 Äitienpäivän juhlanäytös Liput 20/15 tiketti.fi www.gruppenfyra.com ÄITI! Äiti! -nykytanssiteos on hyväntuulinen, pilke silmäkulmassa tanssittu kannanotto äitiyden ihanuuteen ja kamaluuteen. Teos sisältää arjen kommelluksia ja sattumuksia, äitiyden tunteiden kirjoa ja hassua huumoria Gruppen Fyra – ryhmän tuttuun tyyliin. Lavalla nähdään tanssivan äidin lisäksi myös äidin sisäistä ääntä tulkitseva Tommi Haapaniemi sekä noin 4000 (tanssivaa)papiljottia. Jotain todella mielenkiintoista ja erilaista on siis tarjolla nykytanssirintamalla. Arvostelu HS/ Jussi Tossavainen Äiti on täydellinen… ÄITI!esityksessä mielikuvat, fantasia ja todellisuus menevät iloisesti sekaisin. Äiti on täydellinen, äiti lajittelee ja kierrättää, äiti pitää kodin puhtaana, mutta äiti on myös naisellinen ja kaunis. Ironiaa ei esityksestä puutu, mutta se on silti lämminhenkinen ja optimistisen hyväntahtoinen… Helsingin Sanomat, Jussi Tossavainen 12.5.2011 KATSOJAPALAUTETTA: Aivan ihana!!! Menkää ihmeessä katsomaan :) Elämys, joka itketti ja nauratti. Mielettömiä helmiä ja oivalluksia elämästä. Suosittelen! Esitys oli hauska ja huumoripitoinen. Koreografia myötäili mielestäni erittäin hyvin aihetta ja tunnelmaa. Nyt näytöksen jälkeen mieleni valtasi pitkästä aikaa sellainen ihana tunne, jonka saavuttaa aina silloin, kun on päässyt nauttimaan hyvästä ja antoisasta teatteritai tanssiesityksestä. Yleensä tämä tunnelma säilyy muutamia päiviä mielessäni ja esitys pulpahtelee aina silloin tällöin mieleeni. Niin taitaa käydä nytkin. Sain herkullisen äitienpäiväkakkupalan kulttuurinälkääni. Gruppen Fyra Glamour ja laatu yhdistettynä räjähtävään voimaan, yllätyksiä unohtamatta! Helsinkiläinen tanssiryhmä Gruppen Fyra on perustettu v.1998, Valtion taidetoimikunnan harkinnanvaraisen toiminta-avustuksen piiriin ryhmä valittiin vuonna 2004. Tanssiryhmä Gruppen Fyran missio on ollut saavuttaa nykytanssille uusia yleisöjä ja esiintyä erilaisissa tiloissa ja tilanteissa kuten Helsingin kaduille, puistoissa, raitiovaunuissa, messuilla jne. Gruppen Fyran helposti lähestyttävät ja älykkäällä huumorilla höystetty tanssiesitykset, hulvattomat hahmot ja erikoinen liikekieli ovat olleet ryhmän menestyksen avaimia. Ryhmä tuottaa vuosittain 1-4 kantaesitystä, jonka lisäksi se tekee tilausteoksia erilaisiin juhlatilaisuuksiin ja kiertää repertuaariohjelmistollaan Suomessa sekä ulkomailla. Esityksiä on vuosittain 15-25. Gruppen Fyra on esiintynyt myös ulkomailla; Tanskassa, Ruotsissa, Islannissa ja Norjassa, Thaimaassa, Portugalissa, Japanissa, Virossa, Venäjällä ja Latviassa. Gruppen Fyran toimii Taideosuuskunta Pielloksen kautta. Gruppen Fyraan kuuluvat tällä hetkellä tanssitaiteen maisterit Pia Liski, Tommi Haapaniemi, Jenni Nikolajeff, Virpi Juntti, Lotta Wichmann ja tanssitaiteen kandidaatti Kaisu Hölttä. Lisäksi ryhmä työllistää produktioissaan lukuisia taiteilijoita eri taiteenaloilta. Kuvat: Riikka Sundqvist
• 14 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen Vapunajan kuvataide Esa Suurio ja Merja Söder ovat kuvanneet entisessä Itä-Berliinissä katutaidetta ja lisänneet kuviin omia elementtejään, tässä Empire of dirt, Galleria Dixissä. Kuva: Raimo Granberg. Taidemaalari Alina Sinivaara harjoittelee maalivahtina olemista teoksensa Meidän pääty edessä Tm•galleriassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Fabiola Hidalgo teoksensa Yellow parallax vieressä Galleria Kajasteen alakerrassa. Kuva: Raimo Granberg. Heidi Piiroinen (vas.) ja Transilvaniasta kotoisin oleva romaninainen Mihaela Stoica, jota Piiroisen ottamassa ensimmäisessä kuvassa Stoicasta viedään synnytyssairaalaan. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Riitta Uusitalo sekä Vuokin 5A:n oppilaat Lotta Huotari (vas.) ja Lumi Uravirta Galleria Topeliuksessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Pasi Kirkkopelto ja työnsä Do you say what I say? Galleria AVAn alakerrassa. Kuva: Raimo Granberg. ? Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttely on yleisölle auki 4.-20.5. Kaapelitehtaan Puristamolla. Taidesalongin johtaja, fil. tri Christina Bäcksbacka avaa. Töiden aiheina on mm. taiteilijan vapaus luomisessa. Berliinin kaupunkikuva kohteena Esa Suurio ja Merja Söder ovat itseoppineita valokuvaajia, jotka esittelevät töitään Galleria Dixissä, Uudenmaankatu 19. ”Urban Stories” –näyttelyn valokuvat ovat Berliinistä. Alueelle antavat luonnetta jaetun Euroopan historia, monikulttuurisuus ja katutaide. Kaupunkikuva muuttuu nopeasti, ja taidokkaat graffitit saattavat häipyä. Elämää nähneet rakennukset, ovet ja ikkunat ovat toimineet inspiraationa. Visuaalinen kerronta on tehty valokuvin, piirroksin ja kuvankäsittelyn keinoin. Näin on syntynyt joukko tarinoita kaupunkilaisten elämästä, tunteista ja unelmista. Itäisen Berliinin kaduilta otettuja valokuvia on työstetty edelleen liittämällä niihin tekijöiden omia piirroksia ja valokuvia. Pride-teoksen graffiti on omaa tuotantoa. Visuaalinen kerronta tasapainottelee urbaanin rosoisuuden ja estetiikan välillä. Jalkapallon universaali kieli maalauksiin Tm•galleria, Erottajankatu 9 B, esittelee Alina Sinivaaran värikkään ja idearikkaan näyttelyn ”Maali! – Goal!”, joka on ajankohtainen kesän MM-kisojen alla. Teokset käsittelevät urheilun, erityisesti jalkapallon, kuvastoa. – Maalaan ekspressiivisellä otteella jalkapallokenttiä ja -stadioneita, mainoskylttejä, verkkoja, maaleja, peliasuja ja palloja. Näen jalkapallon universaalin kielen ja joukkuelajien yhteispelin sääntöineen kommenttina nykymaailmasta. Taiteilija haluaa jättää katsojalle tulkinnan varaa. Aihe löytyi läheltä. Pojan treenit, pelit ja turnaukset määrittelevät perheen arkea. – Olen uudenlaisen ympäristön keskellä, joka näyttäytyy vielä vähän vieraalta, mutta toisaalta kiehtovalta. Maalarina olen kiinnostunut oman osaamisen ulkopuolelle heittäytymisestä. Asettautuminen miehisen maailman, urheilun, tulkitsijaksi on inspiroivaa ja sovinnaisia rajoja ylittävää. Värien mahdollisuudet kiehtovat Kuvataiteilija Fabiola Hidalgo on syntynyt Mexico Cityssä, ja hän asuu ja työskentelee tällä hetkellä Helsingissä. Hän valmistui kaupungin kansallisesta yliopistosta ja jatkaa vaihto-opiskelijana Kuvataideakatemiassa. Leikkisyys on tärkeä osa luovaa työskentelyä. Hän työskentelee useilla eri tekniikoilla, maalaa ja tekee kuvituksia. Galaktiset muodostelmat ja planeetat, kuten Saturnus ja viime vuosien ajalta. Hän käsittelee teoksissa lähellä olevia tavallisia ja arkisia asioita. – Olen yrittänyt päästä keveään lopputulokseen, mutta tie sinne vie monen värija lasuurikerroksen kautta. Vuoniityn peruskoulun 5A –luokka osallistuu opettaja Anne Lindströmin johdolla. He pitivät myös avajaispuheen, jonka lehtemme sai käyttöönsä yksinoikeudella! Vuokin 5A käsitteli kouluvuoden aikana mm. Suomi 100v-teemaa. He valitsivat yhdeksän taiteilijaa ja teosta, joita tulkitsivat omalla tavalla. – Taiteilijoista teimme kirjalliset tutkielmat ja teoksista teimme pastellimaalaukset suurille litoposterointipapereille vähän omalla tvistillämme, lapset kertovat. Mustia maalauksia ja valkoisia orkideoita Pasi Kirkkopellon näyttelyn nimi “Mustat maalaukset” on lainattu Francisco de Goyan teossarjalta, joka on kiehtonut häntä pitkään. Monilla taiteilijoilla on Goyan tapaan tuotannossaan sarja aihepiiriltään tai toteutustavaltaan poikkeavia töitä – usein henkilökohtaisempia ja intiimimpiä. – Hyvin pian aloitettuani oli selvää, että näistä tulee minun mustat maalaukseni. Pidän itseäni piirtäjänä ja piirtäjänä minulla on olemassa kontrolli siitä, mitä teen. Nestemäinen musta tussi ja paperin huokoisuus tekivät työskentelystä arvaamatonta ja se oli vain hyväksyttävä. AVA Galleriassa, Pohjoinen Rautatienkatu 17 B 18, on esillä myös Raija Tuurin “Valkoinen orkidea” – töitä. Taiteilija katsoo, että niissä yhtyy graafinen näyttävyys ja eleetön yksinkertaisuus. Ne ovat sekä viattoman neitseellisiä että vahvan eroottisia, yksinkertaisesti mystisen kiehtovia. Debytantin vaikuttavia veistoksia Galleria Katariina, Kalevankatu 16, esittelee Sami Salomaan vaikuttavia ”Poika ja linnunpoika” –veistoksia 6. Hän rakentaa veistoksensa sisältä päin, ytimestä. – Ensin on luurangon tapainen, lantio, rintakehä ja kallo. Kerros kerrokselta teos kasvaa kohti elävän ihmisen olemusta. Samalla jo tekovaihe kuvaa tapahtumaa, jossa ihminen rakentaa identiteettinsä kerroksia tarinansa tueksi. Jos hyvin käy, havahdumme ennemmin tai myöhemmin kysymään: mitä on kaikkien kerrostemme alla. Sami Salomaa käyttää veistoksissaan ilmeikkäästi puuta. Hän on opiskellut itsenäisesti sekä Pietarin taideakatemiassa ja Yliopiston piirustuslaitoksella. Nyt nähdään Salomaan debyyttinäyttely. Galleriakeskiviikkona 2.5. klo 17–19 ja taiteilijatapaamisessa sunnuntaina 6.5. klo 14–16 Salomaa ja studion taiteilija Maaria Jokimies ovat paikalla. Jokimies tekee figuratiivisia, värikylläisiä öljyvärimaalauksia, joissa yhdistyvät realistisesti maalatut muodot ja kaksiulotteinen, dekoratiivinen pinta. Maisema Päijänteen varrelta Galleria Duetto, Kalevankatu 15, esittelee puupiirtäjä Jaana Pauluksen ”Verhottu maisema” –näyttelyn. Teokset ovat reduktiotekniikalla toteutettuja väripuupiirroksia, eli kymmeniä kertoja yhtä ja samaa laattaa painossa käyttäen. Mukana on myös kivilitografiavedoksia. – Teoksissa on maisemani Päijänteen rannalta. Samat puut ovat olleet siellä elämäni ajan läsnä ja lähes muuttumattomina. Jämsästä kotoisin olevan Paulus sai vaikutteen Jyväskylän seudun taidegrafiikan noususta, jota opiskeluaika Lahden taideinstituutissa vahvisti. Taidegrafiikka on kuvataiteen laji, joka edellyttää tekijältään aivan erityistä luonteenominaisuutta, käsityön sitkeyttä. Teokset ovat usein isokokoisia, värikkäitä puupiirroksia. – Vedossarjani ovat hyvin pieniä tai teokset ovat uniikkeja. Teksti: Risto Kolanen sen kuu Titan inspiroivat. ”Light Matter Series” Galleria Kajasteella, Albertinkatu 30 alakerta, on tutkielma painovoiman, aineen ja valoisuuden suhteista väriin ja tekstuuriin. – Halusin maalatessani saada aikaan kankaalle sekä painon että leijumisen tunteen. Olen pyrkinyt töissäni luomaan dialogia puhtaiden geometristen muotojen ja kappaleista havaitsemieni aaltoliikkeiden välillä. Haluan tutkia värien erilaisia mahdollisuuksia. Käyttämäni värikompositiot ovat neonvärejä, pastellisävyjä ja vaaleita, valoisia sävyjä. Ohikuljettua elämää Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1 G, on pitää esillä yli kolme kuukautta Heidi Piiroisen ”Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina”–näyttelyä. Keitä he ovat ja mistä tulevat, kummasteltiin, kun Helsingin ja muutaman muun suomalaiskaupungin katukuvaan istahti v. 2007 outoja ihmisiä. Valokuvaaja Heidi Piiroinen ja toimittaja, kirjailija Kimmo Oksanen ovat 10 vuoden ajan seuranneet Romanian Transilvaniasta kotoisin olevan romaninaisen Mihaela Stoican ja hänen perheensä sekä sukunsa elämää Suomessa, Romaniassa, Kreikassa, Virossa ja Ranskassa. Stoica tuli Helsinkiin kerjäämään ja synnytti esikoisensa helmikuussa 2008, omana 17-vuotissyntymäpäivänään. Nyt hän on kolmen lapsi äiti ja asuu Helsingissä. Hän itse ei ole käynyt koulua eikä osaa lukea tai kirjoittaa. Hänen ensimmäinen lapsensa käy jo koulua. Henkilötarinan kautta tekijät pureutuvat laajemmin kadulla kerjäämisen syihin, elinympäristöön ja elämisen olosuhteisiin. Taiteen taimitarha Topeliuksella Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, tarjoaa mielenkiintoisen aikuisen taiteilijan ja koululasten yhteistyönäyttelyn. Riitta Uusitalon ”No Money No Honey” näyttelyssä on akryylimaalauksia
• 15 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu ` Vuokralle tarjotaan ` Palvelukseen halutaan ` Terveyspalvelut ` Hammaslääkärit Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 413 97 300 telefax 413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2018 €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Tehokasta avohoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Iltaisin annettu hoito soveltuu hyvin työelämässä oleville. Lue lisää: HOITOA RIIPPUVUUKSIIN HELSINKI TILKANTORI 4 www.avominne.fi Haagan palvelutalossa vuokrattavana yksiö 25 m 2 Tiedustelut ja esittelyt puh. 0400 341 306 Kysy myös asuntoja lyhytaikaiseen asumiseen. Ilmari Helanderin Vanhusten Säätiö Mäkipellontie 22 C, Helsinki www.helander-kodit.fi VUOKRATAAN YKSIÖ Munkkivuoressa, Ulvilantie 11 28,5m2 ja parveke vihreälle sisäpihalle. Heti vapaa. Näyttö sop.muk. Tiedustelut Inkeri Lohivesi puh. 040-756 9665. Keskustan Erikoishammasteknikot Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! Soita 010 2715 100 EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Nyt uudet kokoproteesit sekä suuja leukakirurgin asentamat implantit alaleukaan. Omavastuuosuus koko työstä 4900 € (norm. 6130 €). ONNI on paikallaan pysyvä hammasproteesi! Keskusta Bulevardi 22 Haaga Kauppalantie 4 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto Vihervarikko Oy on toiminut vuodesta 2000 lähtien viheralueiden ylläpitäjänä useissa kaupungeissa ja kunnissa. Nyt haemme kesäkaudelle 2018 Lauttasaareen ja Munkkiniemeen reippaita ulkoilmassa viihtyviä KAUSITYÖNTEKIJÖITÄ erilaisiin viherhoitotöihin. Tule meille töihin! tuija.varpio@vihervarikko.com Tennistä Munkassa kesällä 2018 – Jari Hedman Tennis Company goes Torppa Jari Hedman Tennis Company järjestää ensi kesänä Torpalla, sillä Suomen ainoalla oikealla Tennisklubilla, sporttisen hauskoja ja leppoisia tenniskursseja ammattitaidolla. – Hyvät munkkalaiset ja Länsi-Helsingin asukkaat, nyt teillä on loistava mahdollisuus aloittaa uusi laji tai kehittää taitojanne entisestään. – Kalastajatorpan Tennisklubin ilmapiiri on jo itsessään niin mieletön ja siihen, kun lisätään vielä ”kirsikkana kakkuun” JHTC:n kannustava ja iloinen tennisopetus on päivä täydellinen!, huudahtaa Jari Hedman. Toiminta Torpalla käynnistyy toukokuun 14. päivänä ja kesän päätetään Kalastajatorpan Tennisklubilla syyskuun puolessa välissä. Toukoja elokuussa järjestämme pääasiassa yritystennistapahtumia, yritysten henkilökunnan tenniskursseja, TYKY-päiviä. Supersuosittuja ovat olleet toukoja kesäkuun aikuisten iltatenniskurssit. Kauden 2018 Grand Opening Weekend Tennis Camp & Party järjestetään 18.-20. toukokuuta. Jari Hedman Tennis Company järjestää kesällä varmasti Suomen hauskimmat tenniskurssit Suomen ykkös-tennis-klubilla. Team JHTC! Jari Hedman iloitsee tulevasta kesästä ja tenniksestä Torpalla. ? – Olen äärimmäisen iloinen, että yhteistyömme Kalastajatorpan Tennisklubin ja Juri Räikkösen kanssa jatkuu myös kesällä 2018.
• 16 Viikot 18-19 • Nro 9 M unkin S eutu HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us