Viikot 4-5 – Nro 2/2020 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 51. vuosikerta M unkin S eutu Kuiva iho pehmeäksi! Heel & Elbow Cream erikoisvoide jaloille ja käsille Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: timma. /kosmetiikkahelmi Tulokset jo 3 viikon käytön jälkeen (norm. 37 €) 29 € Mannerheimintie 65 00250 Helsinki Oiva erikoishammasteknikko Töölöntullissa! Soita 020 730 7260 Valmistaa ja huoltaa hammasproteesit • Teemme myös kotikäyntejä • Maksuton tarkastus ja hoitosuunnitelma Puuttuuko sinulta hammas? TORSTAINA 30.1. KLO 15-18 erikoishammaslääkärimme arvioivat veloituksetta, kuinka puuttuva hammas olisi mahdollista korvata implanttihoidolla. Tarvittavat röntgenkuvat otamme myös veloituksetta. Aikoja on rajoitetusti – siispä toimi nopeasti! www.munkkiniemenhammaslaakarit.fi Munkkiniemen puistotie 11 A Puhelin 09 4774 300 HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | 044 300 0050 | meilahti @hypoxi.fi LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta tai reisistä HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmän ja kohdentaa rasvanpolton ongelma-alueelle ja poistaa tehokkaasti selluliittia. HYPOXI® muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. UUDENVUODEN KUNNIAKSI saat 2 ILMAISTA LISÄKERTAA kaupan päälle, kun varaat jaksosi 31.1. mennessä! (Arvo 98-130€) UUDENVUODEN TARJOUS Meillä käy Smartumja muut liikuntasetelit sekä kortit. Elämäsi helpoin asuntokauppa – myy kotisi asiakkaillemme. Ostaja maksaa välityspalkkion! Yhteydenotot luottamuksella. Asiakkaamme etsii 100–150 m 2 Munkkiniemen alueelta Raumantie 1, Munkkivuori www.aktialkv.fi Munkkivuori 44 m 2 850 € / kk KT 2h, kk, kph. Elk:E 2010 Ulvilantie 5 C. Eklund 050 3410186 9465171 Munkkiniemi 112/131 m 2 Mh. 676 124 € KT 4-5h, k, kph, vh, las. terassi, varastoh, kylmävar, ah. Vh. 685 000 €. Ritokalliontie 17 D. Lindroos 040 3002309 9931687 Munkkiniemi 63,5 m 2 Mh. 389 000 € KT 2h, kk, rt, kph, halli, alkovi. Elk:E 2018 Munkkiniemen Puistotie 1. Lindroos 040 3002309 9893681 Lars Lindroos 040 300 2309 VUOKRATAAN ESITTELYSSÄ MUNKKINIEMEN KONEEN UPEAT ASUNNOT! Katso takasivu.
2 Viikot 4-5/2020 • Nro 2 M unkin S eutu RIKOS JA RAKKAUS Jari Tervo Ohjaus: Eero Järvinen Dramatisointi: Pekka Milonoff Hanna Kirjavainen Tuottaja: Jenni Kanta-oksa KOMEDIAN JA TRAGEDIAN RONSKI YHTEENTÖRMÄYS “Ruumis hengittää vielä!” ESITTÄÄ www.vihdinteatteri.fi 2020 ESITYSPAIKKA Luksian auditorio Ojakkalantie 2, Nummela ENNAKKOMYYNTI JA VARAUKSET Vihdin teatterin toimisto Tuusantie 1, Nummela Avoinna arkisin 9.30–14.30 Mob. 0400 975 068 toimisto@vihdinteatteri.fi LIPUT MYÖS NetTicket.fi (+palvelumaksu) Prismat Nummela, Lohja (+palvelum.) ovelta 1h ennen esityksen alkua LIPPUJEN HINNAT Peruslippu 23 € Eläkeläinen, opiskelija, työtön 21 € Avustaja 12 € Kysy myös ryhmäalennuksia! Suositusikäraja 16 v. Esityksen kesto n. 2,5 h väliaikoineen Ensi-ilta la 25.1. klo 17 la 1.2. klo 17 su 2.2. klo 15 la 8.2. klo 17 su 9.2. klo 15 la 15.2. klo 17 su 16.2. klo 15 la 22.2. klo 17 su 23.2. klo 15 ke 26.2. klo 19 la 29.2. klo 17 su 1.3. klo 15 to 5.3. klo 19 la 7.3. klo 17 Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi www.lakeudenpito.fi Kotisiivous ei ole ikina ollut nain helppoa Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Kuortaneen isännälle p.09 558 809 MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Asunnon vaihtoasioissa yhteistyöterveisin 5/19 7,00 Ongelmakäytöksen takana usein virikkeetön elämä Paksusuolen hiekkakertymät syksyinen vaiva MUULI on loistava maastoratsu Niveliä hoidetaan eniten Täydennysrehuja tilanteen mukaan: Vaihtoehtona YLLÄPITO Jokikunnan Tilan Impulson -varsa myytiin ennätyshinnalla Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita Hae omasi lehtipisteestä tai tilaa! www.karprint.fi tilaukset@karprint.fi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 5/2019 • 7,10 Kun lemmikki kuolee Suru helpottaa suremalla Korkea verenpaine vei Nillan näön Säihkyväturkkinen tennessee rex Kissat hoitavat mielenterveyttä Kehräys alentaa stressiä Aggressiivisuus, merkkailu... Hankalat käytösongelmat Eläinkommunikoija: Kuuntele mitä kissasi kertoo! HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Vuokrat urva on tunnetu in vuokrav älittäjä. Se saa tutkitus ti toimiala n parhaat arvosan at niin luotetta vuudes ta, henkilö kunnan asiantu ntemukses ta, ilmoitte lun näkyvyy destä kuin asiakas palvelu stakin. Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti! Taloustutkimuksen mukaan Vuokraturva saa palvelustaan toimialan parhaat arvosanat. Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon. Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi. p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi Haluatko myydä asuntosi kätevästi? Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti. Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat. Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20! p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi *Pääk aupun kiseud un vuokra välittä jät 2017 -tutkim us
51. vuosikerta – nro 2 Viikot 4-5/2020 Ajankohtaista M unkin S eutu Munkkivuoren kirkkoa korjataan kuluvan vuoden aikana Kirkon peruskorjaus on edessä todennäköisesti ensi vuonna Mitä tapahtuu Helsingin telakalla ja maailmalla? Aalto-yliopisto luonut 10 vuodessa maailmanluokan osaamiskeskittymän A alto-yliopisto on tuonut Otaniemen kampuksella yhteen tieteen, taiteen, teknologian sekä talouden ja kuuluu nyt avainaloillaan maailman kärkijoukkoon. Aalto juhli 10-vuotispäiväänsä keskiviikkona 8. tammikuuta 2020. Vuonna 2010 Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät Aalto-yliopistoksi. Uusi yliopisto sai kansallisen erityistehtävän: vahvistaa Suomen innovaatiokykyä ensiluokkaisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja opetuksen avulla. Sivut 8-9 Sivu 12 Munkkivuoren kirkko tarvitsee kuntotutkimuksen perusteella peruskorjauksen. Kuva: Esko Jämsä M unkkivuoren kirkko tarvitsee kuntotutkimuksen perusteella peruskorjauksen. Huonoa sisäilmaa pyritään parantamaan vielä tämän vuoden aikana väliaikaisella ratkaisulla. Kirkon ilmastointia parannetaan ja rakennus tiivistetään. Myös alttarikorokkeen lattiamateriaali vaihdetaan. Kirkon peruskorjaus on edessä todennäköisesti ensi vuonna. – Huonon sisäilman vuoksi tehdyssä kuntotutkimuksen perusteella Munkkivuoren kirkko on huonommassa kunnossa kuin olemme olettaneet ja rakennus tarvitsee peruskorjauksen, jossa huonon sisäilman syyt korjataan. Kirkon perustuksissa ja seinissä on kosteusvauriota, kertoo kiinteistöjohtaja Kai Heinonen Helsingin seurakuntayhtymästä. Peruskorjauksen suunnittelu käynnistetään tänä vuonna. Munkkiniemen seurakunnan pääkirkkona toimiva vuonna 1963 valmistunut Munkkivuoren kirkko suljetaan peruskorjauksen ajaksi ensi vuonna tai siinä tapauksessa, että väliaikaiset korjaukset ilmastoinnissa ja tilan tiivistys eivät tuo toivottuja parannuksia sisäilman laatuun. – On välttämätöntä, että sisäilmaongelmiin puututaan, vaikka se saattaa merkitä huomattavan suurta peruskorjausta. Etukäteen ajatellen seurakunnan toimintaa voidaan kuitenkin jatkaa korjauksenkin aikana lähes normaaliin tapaan, kirkkoherra Leo Glad sanoo. Seurakunnan käyttöön jäävät korjauksen ajaksi seurakuntatalon tilat kirkon vieressä osoitteessa Raumantie 3 ja jumalanpalveluksia voidaan pitää myös seurakunnan alueella sijaitsevassa Munkkiniemen kirkossa, jonne on alle 1,5 kilometriä Munkkivuoren kirkosta. Munkkivuoren seurakunta itsenäistyi vuonna 1967 Munkkiniemen seurakunnasta. Vuoden 2011 alussa seurakunnat yhdistettiin jälleen. Pikku-Finlandia sijoittuu Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston väliselle katuaukiolle. Työryhmä: Aalto-yliopisto / Jaakko Torvinen, Havu Järvelä, Elli R. Hirvonen. Finlandia-talon perusparannus alkaa vuoden 2022 alussa F inlandia-talon perusparannus käynnistyy vuoden 2022 alussa. Perusparannus kestää noin 2,5 vuotta. Väistötila on keskeinen osa perusparannuksen toteutuksen vaiheittaista järjestelyä. Finlandia-talo jatkaa toimintaa kongressija tapahtumakeskuksena koko perusparannuksen ajan osin väistötilassa. Pikku-Finlandiaksi nimetyn väistötilan ansiosta Finlandia-talo pystyy tarjoamaan uudenlaisia palveluja myös matkailijoille ja kaupunkilaisille. – Pikku-Finlandiasta halutaan tehdä kaikille avoin, viihtyisä olohuone Töölönlahdelle. Tilaan on suunniteltu erikokoisia yhdistettäviä monikäyttötiloja, joissa voi järjestää kongresseja, juhlia ja muita tapahtumia. Keittiö palvelee sekä tapahtumia että tilassa toimivaa kahvila-ravintolaa. Lisäksi tilaan on tulossa Design & Deli Shop sekä avoin Galleria Pikku-Finlandia, jossa voi järjestää näyttelyitä. Ulos rakennetaan kutsuva terassi, jonka tavoitteena on luoda urbaani juhlaja festivaalialue kehittyvälle Töölönlahden alueelle, kertoo Finlandia-talo Oy:n toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Sivu 7 Kirjastokortilla valokuvataidetta Töölön kirjastosta L ainaa valokuvataidetta -palvelu saapui Helsinkiin, Töölön kirjastoon 17.1.2020. Helmet-kirjastokortilla on lainattavissa 24 teosta, jotka ovat kahdeksan eri valokuvataiteilijan kokoelmista. Lainaa valokuvataidetta on Taiteen edistämiskeskuksen, Valokuvataiteilijoiden liiton sekä Helsingin kaupunginkirjaston yhteinen palvelu, jonka aikana kokeillaan sarjamuotoisen taiteen lainaamista osana kirjastopalveluja. Kokeilu kestää vuoden 2020 loppuun asti. Palvelua on aikaisemmin kokeiltu Turussa, jossa valokuvateoksia voi lainata Turun pääkirjastosta. Sivu 6 Luomus huimaan kävijäennätykseen L uonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili viime vuonna kaikkiaan 352 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Tämä on Luomuksen kaikkien aikojen kävijäennätys. Erityisesti Luomukseen kuuluvat kasvitieteelliset puutarhat Kaisaniemessä ja Kumpulassa kasvattivat edelleen kävijämääriään. Sivu 8
4 Viikot 4-5/2020 • Nro 2 M unkin S eutu Yleisönosasto Puheenvuoro Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2/2020 Puheenvuoro OTA KANTAA – kirjoita MunkinSeudun yleisönosastoon Lähetä sähköpostilla munkinseutu@karprint.fi tai kirjeellä osoitteeseen MunkinSeutu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Raide-Jokeri kiitää kohta läpi pohjoisen Munkkiniemen R aide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettava pikaraitiolinja. Pituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsinkiin ja 9 km Espooseen. Raideyhteys korvaa runkobussilinja 550:n, joka on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Raide-Jokerilla on ennustettu tehtävän vuonna 2030 noin 91 000 matkaa arkivuorokaudessa. Vuonna 2050 matkoja on ennusteen mukaan jo 125 000 arkivuorokaudessa. Nykyisin bussilinjalla 550 matkustaa 40 000 henkeä vuorokaudessa. Ennusteena on, että Helsingin seudulla on vuonna 2050 noin 2 miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Raide-Jokeri kulkee pääosin omalla kaistallaan, millä varmistetaan vaunun nopea, sujuva ja luotettava kulku. Tavoitteena on noin 25 km/h keskimääräinen matkanopeus. Rataa liikennöidään korkealuokkaisilla, kahteen suuntaan ajettavilla pikaraitiovaunuilla. Vaunuihin mahtuu 2–3 kertaa enemmän matkustajia kuin telibusseihin. Raide-Jokeri-radalle tulee 34 pysäkkiparia. Pysäkit sijoitetaan paikoille, jotka ovat nyt tai tulevaisuudessa asumisen, työpaikkojen tai palvelujen keskittymiä. Runsaan vaihtamisten vuoksi pysäkkien järjestelyihin ja toimivuuteen kiinnitetään suunnittelussa erityistä huomiota. Linjan varteen suunnitellaan uutta asuntoja työpaikkarakentamista muun muassa Itäkeskukseen, Myllypuroon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle, Otaniemeen ja Keilaniemeen. Lähivuosien asemakaavat ovat tuomassa Raide-Jokerin läheisyyteen asuntoja noin 18 000 uudelle asukkaalle Helsingissä ja yli 4 000:lle Espoossa. Raide-Jokerin rakentaminen alkoi viime kesäkuussa. Liikennöinti alkaa kesäkuussa 2024. Työt Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteysalueella siirtyvät risteyksen länsiosaan, Patterimäen puoleiseen reunaan viikolla 3. Sen vuoksi jalankululle ja pyöräilylle aiheutuu kiertoa Takkatien risteyksestä Pajamäkeä kohti kuljettaessa. Työalue Pitäjänmäentien ja Pajamäentien risteysalueen tuntumassa etenee Pitäjänmäentien puolelle. Sen vuoksi Pitäjänmäentie kapenee risteysalueen kohdalla yksikaistaiseksi ja jalankulkuja pyörätie siirtyy kadun eteläpuolelle. Huopalahden aseman alittava tunneli on suljettu loppuvuoteen 2021 asti. Vaihdot junalaitureiden välillä onnistuvat koko rakentamisen ajan tunnelin kautta. Samoin hissit ja esteettömät reitit ovat käytössä koko ajan. 200-vuotias Wuorion talo ? Otsikossa mainittu artikkelinne MunkinSeutu-lehdessä Nro 1/2020. Ihan mielenkiintoinen juttu se on, mutta haluaisin kuitenkin huomauttaa, että jutussa Herman Geselliuksen töiksi mainitut Kansallismuseo ja Pohjolan talo eivät ole hänen vaan Gesellius, Lindgren, Saarinen -toimiston. Ystävällisin terveisin ja hyvän uuden vuoden toivotuksin Yrjö Saarinen Legendaarinen Nelosen ratikka vaarassa ? Raitiovaunu 4 alkoi liikennöidä Munkkiniemestä Stadin ydinkeskustaan 26.1.1915 eli se on kuljettanut munkkalaisia 105 vuotta. Raitioliikennettä lisätään ja nopeutetaan nyt, jotta ”päästään autoriippuvuudesta”. Ensimmäinen pikaratikka tulee olemaan Laajasalosta, Kruunuvuoren sillan yli Hakaniemeen ja Kaivokadulle. Seuraavana on vuorossa Vihdintien-Huopalahdentien pikaratikka, joka lähtee Kannelmäestä Haagan ympyrään ja on osa Vihdintien bulevardia. Tämä pikaratikka liippaa Munkkiniemeä ennen siltaa ja jatkaa Paciuksenkatua Mannerheimintielle ja Erottajalle. Sen kulku on liikennevaloilla ohjattu joustavaksi, joten se on nopea. Nelosen kaupunkiratikka jatkaa liikennöintiään Munkkiniemestä, mutta se ei enää mahdu Mannerheimintielle, joten sen reitti on suunniteltu Topeliuksenkatua ja Fredaa pitkin Eiraan. Munkkalaiset eivät siis enää pääse kaupunkiraitiovaunullaan Kolmelle Sepälle eikä Aleksille. Jos Munkkiniemen asukkaat haluavat tähän uuteen raitioteiden yleissuunnitelmaan muutoksia, nyt on aktivoiduttava. Sirpa Asko-Seljavaara professori Kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Kaupunginvaltuutettu Yle uutisoi aiheesta 11.2.2019 Runopalsta Siipirikko Pienen siipirikon linnun, mieli tekisi lentämään. Siipirikko on, ei kanna, se ei pääse lähtemään. Mieli tekisi korkealle lentää taivaankannen alle. Tuuli kanna ei alla siiven siiven pienen, rikkoutuneen. Niin myös joskus on elossa ihmisen. Paljon haaveilet, yrität. Tuntuu et pääse eteenpäin. Ajankuluessa linnunkin pienen siipi parani, kantaa taas. Niin myös sinullakin, pieni ihminen, uusi huomen vie taas eteenpäin. Olavi Kylliäinen Ministeri Kiuru ja hallitus unohtivat lupauksensa lisähoitajista ? Vielä ennen eduskuntavaaleja nykyiset hallituspuolueet vaativat nopeasti lisää hoitajia vanhusten palveluihin. Puolueet lupasivat ympärivuorokautiseen hoivaan vähintään 4 400 hoitajaa lisää ja sen rahoittamiseksi ainakin 250 miljoonaa euroa. Oli suuri pettymys, että punavihreä hallitus teki rujon arvovalinnan. Hallitus esitti tämän vuoden valtion budjettiin lupaamiensa satojen miljoonan sijasta vain viiden miljoonan euron lisämäärärahaa vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan. Määrärahalla saisi palkattua korkeintaan sata uutta hoitajaa. Punavihreän hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys oli monelle ikäihmiselle ja heidän läheisilleen järkytys. Hallitus sysäsi vanhukset syrjään, kun se alkoi jakaa budjetista rahaa satoihin eri kohteisiin. Tämä on erityisen vakavaa siksi, että vastuuministerinä on Krista Kiuru, joka vielä ennen vaaleja lupaili, että vanhusten palveluiden kuntoon laittaminen olisi mahdollista hetkessä ja yhdellä virkkeellä. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä me emme hyväksy sitä, että vanhusten palveluiden epäkohtien korjaamisen vastuuta vältellään. Esitimme vaihtoehtobudjetissamme ikääntyneiden parempaan hoivaan yhteensä 150 miljoonan euron pysyvää lisäystä. Määrärahasta 100 miljoonaa osoitettaisiin hoitajien palkkaamiseen; tuhat uutta hoitajaa kotihoitoon ja tuhat uutta hoitajaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Loput 50 miljoonaa käytettäisiin ikäihmisten palveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi omaishoidon ja saattohoidon parantamiseen. Vaihtoehtomme osoittaa, että lisärahaa vanhusten hoitoon on, jos on tahtoa. Kyse on arvovalinnoista. Punavihreän hallituksen on pidettävä suomalaisille antamansa lupaus ja turvattava riittävät voimavarat niin, että laadukas ja inhimillinen hoito voidaan turvata ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidossa. On huolestuttavaa, että eduskunta ei ole vielä saanut edes tietoa siitä, milloin ministeri Kiurun vastuulla oleva hoitajamitoitusesitys tuodaan eduskuntaan. Asiantuntijat ovat kovin sanoin arvostelleet Kiurun lakiluonnosta. Myös ministeriön virkamiehet ovat kirjoittaneet hoitajamitoitusesitykseen, että se heikentää kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Esitys on torso, koska se koskee pelkästään ympärivuorokautista hoivaa. Eduskuntaryhmämme esittää, että hallitus valmistelisi loppuun jo viime hallituskaudella alkuun laitetun vanhuspalvelulain uudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on turvata ikäihmisten hoito ja hoivapalveluiden laatu sekä lisätä hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Eduskuntaryhmämme tekee tinkimättömästi työtä, että vanhuspalvelulaki uudistetaan ja riittävät määrärahat suunnataan lisähoitajien palkkaamiseen. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
5 Nro 2 • Viikot 4-5/2020 M unkin S eutu Suomalais-venäläisen koulun peruskiven muuraus Oletko huolissasi ikääntyneestä? O letko huolissasi naapurisi tai läheisesi pärjäämisestä? Vaikuttaako sinusta, että naapurisi on usein eksyneen oloinen, eikä hän pukeudu säänmukaisesti? Tiesitkö, että voit tehdä sähköisen huoli-ilmoituksen helsinkiläisestä iäkkäästä osoitteessa www.hel.fi/seniorit. Ilmoituksen avulla varmistat, että ikääntynyt saa tarvitsemansa huolenpidon ja avun. Helsinki on ottanut käyttöön uuden sähköisen huoli-ilmoituksen, jonka kautta kuka tahansa voi ilmaista huolensa iäkkäästä helsinkiläisestä. Helsingin Seniori-infon ammattilaiset ottavat huoli-ilmoitukset käsittelyyn arkipäivisin mahdollisimman pian. Ikääntyneeseen ollaan aina yhteydessä ja hänen tilanteensa selvitetään, tarvittaessa yhdessä omaisten kanssa. – Ilmoitus kannattaa tehdä, jos olet huolissasi ikäihmisestä ja koet, ettei hän itse kykene tai pysty hankkimaan apua. Ilmoitus kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä. Se on lähimmäisestä välittämistä, Seniori-infon neuvontapäällikkö Minna Nummi korostaa. Huoli-ilmoituksen voi tehdä suomeksi ja ruotsiksi Seniori-infon verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/seniorit. Seniori-info palvelee myös puhelimitse arkisin klo 9–15 numerossa 09 310 44556. Jos kyseessä on sairaus tai muu terveydentilaan liittyvä ongelma, terveysneuvonta auttaa 24/7 numerossa 09 310 10023 ja ohjaa tarvittaessa hoitoon. Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita 112. Oletko huolissasi ikääntyneestä? Paina nappia ja tee sähköinen huoli-ilmoitus verkossa Noin 6 300 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista, jotka näkyvät myös sisäarkkitehtuurissa. ? Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennus on valmistuessaan Suomen suurimpia ja moderneimpia puukouluja. Koulu rakennetaan massiivipuuelementeistä, jotka sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajan. Uusi koulurakennus tarjoaa monimuotoista oppimista tukevan oppimisympäristön noin 700 oppilaalle syksyllä 2021. Peruskiven muuraus juhlistaa Suomalais-venäläisen koulun uusien tilojen rakentumista Helsingin Maununnevalle: valmistuessaan yli 6000 neliön moderni monitilakoulu on yksi Suomen suurimmista puukouluista. Se on myös Suomen ensimmäinen kaikki esija perusopetuksen vuosiluokka-asteet ja lukion kattava, monimuotoinen oppimisympäristö. Vanhan, puretun koulun tontille rakennettava uudisrakennus tarjoaa noin 700 oppilaalle ja 85 työntekijälle monimuotoista oppimista tukevan, modernin sekä yhteisöllisen oppimisja työympäristön. Peruskiven esimuuraajina toimivat johtaja Anni Miettunen Opetushallituksesta, apulaispormestari Pia Pakarinen Helsingin kaupungilta, toimitusjohtaja Jari Sarjo Senaatti-kiinteistöiltä, toimitusjohtaja Saku Sipola SRV:ltä, pääsuunnittelija Juha Salmenperä arkkitehtitoimisto AFKS:stä, rehtori Tuula Väisänen sekä koulun opettajia, oppilaita ja vanhempainyhdistyksen edustajia. Perinteiden mukaisesti peruskiveen muurataan metallilieriö, joka sisältää peruskirjan, päivän lehden sekä muita ajankohtaisia ja rakennuksen käyttäjistä kertovia esineitä. – Lieriön valaminen noudattaa rakentamisen perinnettä, jossa seuraaville sukupolville jätetään tietoa tämän hetken yhteiskunnasta, tilaisuuden juontava aluejohtaja Petri Turku Senaatilta kertoo. Suomalais-venäläisen koulun peruskiveen muurataan myös muistitikku, joka sisältää oppilaiden videotervehdyksen ja kirjoituksia. – Oppilaiden videokirjeessä lähetetään terveisiä tulevaisuuteen ja esitetään toiveita uudelle koulurakennukselle. Uuden koulun toivotaan olevan valoisa, vaalea ja valtavan iso rakennus, jossa on hyvä sisäilma, kertoo Suomalais-venäläisen koulun rehtori Tuula Väisänen. Puusta ja sisältää taidetta Noin 6 300 bruttoneliömetrin laajuinen, kaksikerroksinen koulurakennus rakennetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä (CLT) ja liimapuurakenteista, jotka näkyvät myös sisäarkkitehtuurissa. Julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta, ja runkomateriaalina on uusiutuva massiivipuu. Koulua rakennetaan sääsuojan alla ja rakentamisen edetessä sen kosteusja muita olosuhteita seurataan antureiden avulla. L-kirjaimen muotoisen monitilarakennuksen oppimisympäristö koostuu yhteisöllisistä, avarista torialueista sekä suljetummista pienryhmäja aineopetustiloista. Rakennukseen tulee kuvataiteilija Heini Ahon kineettinen teos Meditatiivinen kello, joka voitti Valtion taideteostoimikunnan järjestämän taidekutsukilpailun syksyllä 2019. Uuden koulun rakentaminen käynnistyi heinäkuussa 2019 vanhan rakennuksen purkamisella ja jatkui maanrakennussekä perustustöillä. Uusi koulu valmistuu elokuussa 2021, jolloin oppilaat aloittavat koulunkäynnin uusissa tiloissa. Suomalais-venäläinen koulun toimii kevääseen 2021 asti väliaikaisissa paviljonkitiloissa Kannelmäessä. Hankkeen tavoitekustannus on noin 25 miljoonaa euroa ja se toteutetaan Senaatin kärkihankeallianssina. Julkisivu on palosuojakäsiteltyä puuta, ja runkomateriaalina on uusiutuva massiivipuu. Pähkinänkuoressa ? Helsingin Kaarelassa sijaitseva Suomalais-venäläinen koulu on Suomen suurin venäjän kielen ja kulttuurin opetukseen erikoistunut yleissivistävä koulu, jossa voi opiskella A1-venäjää alakoulusta lukioon saakka. Valtion ylläpitämän koulun rahoituksesta vastaa Opetushallitus. Koulun tilat omistaa Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa myös uudisrakennuksen rakennuttamisesta. Koulun tiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt on suunnitellut uutta koulurakennusta vuodesta 2015 alkaen yhdessä koulun opettajien ja oppilaiden kanssa. Uudisrakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Frondelius + Keppo + Salmenperä Oy (AFKS) ja rakentamisesta vastaa SRV Rakennus Oy. Puuelementtien toimituksesta ja asennuksesta vastaa Kuninkaankylän Puurakentajat. Ilmianna Suomen paras kaupunginosa! M istä löytyy elävää kaupunkikulttuuria ja aktiivisia asukkaita? Missä yhteisöllisyys on vahvaa ja toiminta kaikille avointa? Missä voi tuntea urbaanin kaupunginsykkeen ja kotiseuturakkauden roihun? Nyt saa kertoa ja kehua! Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään jälleen Suomen parasta kaupunginosaa. Haussa on viihtyisä ja yhteisöllinen kaupunginosa, jossa on monipuolista toimintaa, aktiivisia asukkaita ja yhteisöjä sekä kaikille avoimia tapahtumia. Viime vuonna Vuoden kaupunginosaksi tuli peräti 200 ehdotusta, joiden joukosta voittajaksi valikoitui Oulun Tuira. Hyviä ja rakkaita kaupunginosia maassamme siis riittää – mikä palkitaan tänä vuonna? Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa – omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on urbaani kaupunginosa. Ehdotusaika päättyy maaliskuun lopussa. Voittaja julkistetaan Flooran päivänä, 13. toukokuuta. Yhdessä tekemisen meininkiä Tänä vuonna kilpailun pääkriteeri on yhdessä tekeminen ja kaikki mukaan -ajattelu. Miten yhdessä tekemisen meininki näkyy kaupunginosassa? Pääsevätkö kaikki halutessaan mukaan alueen toimintaan? Hyvässä kaupunginosassa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, turvallista elää ja hyvä yrittää. Avoin kansalaistoiminta – erityisesti asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö – lisäävät kotoisuutta ja hyvinvointia. Aktiivisia kaupunginosia löytyy eri puolilta Suomea Palkinnolla Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä kotiseudun viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Vuodesta 2001 järjestetyssä kilpailussa on palkittu kaupunginosia eri puolilta Suomea, muun muassa Oulusta, Espoosta, Helsingistä, Porista, Vantaalta, Tampereelta, Turusta, Vaasasta, Lahdesta ja Kajaanista. Viime vuonna Vuoden kaupunginosana palkittiin Oulun särmikäs Tuira, jossa näkyy alueen monipuolisuus ja monimuotoisuus erittäin rakentavassa valossa. Vuonna 2018 palkittiin yhteisöllinen Kauklahden kaupunginosa Espoosta, vuonna 2017 voiton vei aktiivinen ja kehittyvä Helsingin Vuosaari ja vuonna 2016 kotiseuturakas Porin Reposaari. Vuoden kaupunginosa -palkitut: 2019 Tuira, Oulu 2018 Kauklahti, Espoo 2017 Vuosaari, Helsinki 2016 Reposaari, Pori 2015 Hakunila, Vantaa 2014 Pispala, Tampere 2013 Kakskerta, Turku 2012 Asevelikylä, Vaasa 2011 Häntälä, Somero 2010 Roihuvuori, Helsinki 2009 Tapanila, Helsinki 2008 Anttilanmäki, Lahti 2007 Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani 2006 Kontula, Helsinki 2005 Hupisaaret, Oulu 2004 Kypärämäki-Köhniö, Jyväskylä 2003 Kommila, Varkaus 2002 Käpylä, Helsinki 2001 Port Arthur, Turku
6 Viikot 4-5/2020 • Nro 2 M unkin S eutu VIIKKO 4 KE 22.1. Visa TO 23.1. Enni, Eine, Eini, Enna PE 24.1. Senja LA 25.1. Paavo, Pauli, Paul, Paulus, Paavali SU 26.1. Joonatan VIIKKO 5 MA 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä Viljo TI 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies KE 29.1. Valtteri TO 30.1. Irja PE 31.1. Alli LA 1.2. Riitta SU 2.2. Kynttilänpäivä Jemina, Lumi, Aamu VIIKKO 6 MA 3.2. Hugo, Valo TI 4.2. Ronja, Armi Aasi lähti etsimään sarvia ja hukkasi korvansa. Arabialainen sananlasku Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta 3. sunnuntai loppiaisesta Joh. 4:39–42 ? Huijarit käyttävät pääsääntöisesti kolmea yksinkertaista menetelmää, joilla he toteuttavat huijauksensa: Kiire, kehu ja auktoriteetteihin vetoaminen. Meitä varoitetaan uskomasta liian edullisiin tarjouksiin ja ylimaallisia voittoja lupaaviin sähköposteihin. Mikäli kaupparatsun supertarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se tuskin sitä onkaan. Ihmedieetit eivät toimi. Painoa voi pudottaa nopeasti, mutta yleensä kilot tulevat yhtä varmasti takaisin. Jeesus toimi ja liikkui pääasiassa omiensa eli oikeaoppisten juutalaisten parissa. Nyt hän poikkesi kuitenkin samarialaisten kylään. Siellä häntä uskottiin. On hämmentävää, että samarialaiset uskoivat Jeesukseen pelkästään hänen puheidensa perusteella. Juudeassa ja Galileassa eivät edes ihmeet onnistuneet synnyttämään luottamusta Jeesuksen sanomaan, mutta vääräuskoisten samarialaisten keskuudessa syntyi herätys pelkän puheen voimalla. Juudeassa ja Galileassa oli kuolleita herätetty, sairaita parannettu ja vettä muutettu viiniksi, mutta epäilys ja kyynisyys säilyivät vallitsevana asenteena. Samarialaiset olivat riittävän lapsenmielisiä uskoakseen Jeesukseen. Jeesuksen tarjouksella ei ollut kiire. Hän oli valmis jäämään Sykarin kylään kahdeksi päiväksi. Juutalaisten keskuudessa hän vietti yli kolmekymmentä vuotta. Kauppiaan väitteitä on aina syytä epäillä, jos päätöksellä on olevinaan kova kiire. Samoin, jos hyvästä hankkeesta ei pidä kertoa kenellekään. Evankeliumi on syntynyt jaettavaksi. Jeesus ei kehunut samarialaisia. Päinvastoin, hän julisti juutalaisen uskonkäsityksen ylemmyyttä. Loukattuinakin he uskoivat Jeesukseen. Jeesus ei vedonnut korkeampiin auktoriteetteihin, vaan julisti itse itsensä Jumalaksi ja Messiaaksi. Perinteisen huijarin tunnusmerkit eivät siten sovi Jeesukseen. Vaikka evankeliumin tarjous tuntuisi liian hyvältä ollakseen totta, siihen uskaltaa luottaa. Esa Mangeloja Kirjoittaja on takapenkin fariseus ja taloustieteen dosentti Töölön kirjastosta voi lainata kirjastokortilla valokuvataidetta Ihminen kulkee Mantere Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk.wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ? Raumantie 3 Messu su 26.1. klo 11. Rippikoulusunnuntai. Mukana Jouni Hartikainen, Riikka Kuusisalo, Senni Valtonen ja Hetu Saarinen. Arkiehtoollinen ke 29.1. klo 19. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Tilaisuus kestää noin puoli tuntia. Mukana Riikka Kuusisalo, Heli Kantola ja Hetu Saarinen. Messu su 2.2. klo 11. Mukana Jouni Hartikainen ja Heli Kantola. Messun jälkeen Yhteisvastuukeräyksen aloitus ja yhteisvastuulounas. Invakuljetus, tiedustelut Heli Erkkilä 09 2340 5158. Jos sinulla on hankaluuksia tulla messuun Munkkivuoren kirkkoon sunnuntaisin klo 11, voit hyödyntää seurakunnan käytössä olevia taksikortteja. Kyytiä tilatessa on hyvä mainita, että maksu tapahtuu Taksiliiton Yrityspalvelun taksikortilla. Saat kortin suntiolta kirkkoon tullessasi. Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri ma 27.1. klo 14– 15.45 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Vieraana Hannu Laasio. Kokoontuu joka toinen maanantai. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu keskiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18– 20.30 seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro yli 6-vuotiaille to klo 16.30– 17.15 seurakuntasalissa. Lisätiedot heli-sisko.kantola@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Heli Kantolan johdolla. Toivoncafé torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. Ilta tulilla. Nuotioilta kirkon pihalla to 30.1. klo 18–20. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan. Munkkiniemen kirkko ? Tiilipolku 6 Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30– 11.30 ja torstaisin klo 15–16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15– 16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 sakastissa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9–12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13–15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18–20. Tule rukoilemaan yhteisten asioiden puolesta. Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Lehtisaaressa ? Lyhtykirkko Lehtisaaren vanhalla uimarannalla ti 4.2. klo 18. Mukana Tarja Frilander ja Heli Kantola. Aikakausi jää taakse. Se kerrostuu, muuttuu sedimentiksi. Ihminen kulkee. Kulje eri kautta kuin eilen. Kimmo Mantere Ulla Jokisalo, Silmä, variaatio 2, 2019 (Alkuperäinen teos uniikki, 2010). Pigmenttivedos alumiinille, kelluva syvätty kehys (tammi), museolasi. Teoskuvan koko 33 x 45 cm T öölön kirjaston teosten taiteilijat ovat Lina Jelanski, Ulla Jokisalo, Jussi Kivi, Heli Rekula, Aura Saarikoski, Noora Sandgren, Heidi Strengell ja Otto-Ville Väätäinen. 24 teoksen kokonaisuuden on koonnut valokuvataiteilija, kirjailija Hanna Weselius. Kokonaisuuden teemana on valokuvan nykyisyys ja se, millä tavoin valokuva hakee ja tuottaa tietoa maailmasta. – Olen valinnut kokoelmaan sekä nuorten että vanhempien tekijöiden töitä, joissa dokumentaarisuus ja käsitteellisyys, valokuva ja teksti sekä erilaiset materiaalisuudet lomittuvat. Poliittisuus ja yhteiskunnallinen kantaaottavuuskin voivat olla läsnä, mutta ei saarnaten vaan näyttäen ja kysyen, Hanna Weselius kertoo. Teokset lainataan, palautetaan ja varataan Töölön kirjaston 2. kerroksen Kirjastosalissa. Yhden teoksen laina-aika on 28 vuorokautta ja lainan voi uusia kolme kertaa. Teokset voi hankkia myös omaksi Valokuvataiteilijoiden liiton myyntikokoelmasta verkosta osoitteesta shop.hippolyte.fi. – Olemme iloisia, että Töölön kirjastosta on mukana Lainaa valokuvataidetta -hankkeessa. Kirjasto on luonteva paikka kulttuurin ja taiteen saavutettavuudelle. Kirjasto on myös matalan kynnyksen paikka, johon jokainen on tervetullut. Laajat aukioloajat mahdollistavat pääsyn kulttuurin ääreen seitsemänä päivänä viikossa, sanoo Töölön kirjaston johtaja Anne Ala-Honkola. Töölöstä tulee tammi-helmikuussa suomalaisen valokuvataiteen keskipiste, sillä Lainaa valokuvataidetta -palvelusta tuttuihin taiteilijoihin voi törmätä Töölön kirjaston lisäksi myös Kulttuuritehdas Korjaamolla. Valokuvataiteilijoiden liitto avasi yhteistyössä Korjaamon kanssa uuden valokuvataiteelle omistetun näyttelytilan Hippolyte Korjaamon 17.1.2020. Ensimmäisessä näyttelyssä esitellään Lainaa valokuvataidetta -kokonaisuuden taiteilijoita. Otto-Ville Väätäinen, Inner Construction (Time Sculpture with Books), 2017 pigmenttivedos, syvätty kehys. Koko: 47 cm x 38 cm. Heidi Strengell, Endeis, 2017. Pigmenttivedos, Diasec. Koko: 33,3 cm x 50 cm. Lina Jelanski, Fieldworks #6, 2017 pigmenttivedos alumiinille, kelluva syvätty kehys, museolasi. Koko: 50 x 40 cm.
7 Nro 2 • Viikot 4-5/2020 M unkin S eutu Kolumni Finlandia-talon perusparannus alkaa vuoden 2022 alussa Myönteisyys parantaa ? Pekka Hallberg, oikeustieteen ja valtiotieteiden tohtori, entinen korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja Rule of Law Finland-oikeusvaltioyksikön perustaja kantaa huolta siitä, että laillisuus maassa on kunniassa. On turvatta, että sana saa olla vapaa, että demokraattinen järjestelmä kykenee turvaamaan jokaiselle kuuluvan turvallisen, oikeudellisen elämän. Oikeusvaltion tehtävänä on huolehtia, että kaikki noudattavat yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Jokaisella kansalaisella on oltava oikeus hakea muutosta häntä koskeviin päätöksiin. Jotta oikeus voin tapahtua, tarvitaan riippumattomat tuomioistuimet. Valta ja oikeudet ovat aina jännitteessä keskenään. Niiden välillä vallitsee dynaaminen prosessi, jonka tehtävänä on turvata jokaiselle oikeus saada oikeutta. Erilaiset kulttuuritaustat ja historiat tuovat omat haasteensa. On eri tavalla vaativaa toteuttaa oikeusvaltioperiaatetta Venäjällä, Yhdysvalloissa, Britanniassa, Unkarissa, Puolassa tai Suomessa. Oikeusvaltiolla pitää olla sisältö, oikeus tulla kuulluksi oman maansa ja oman elämänsä kysymyksissä. Pekka Hallberg korostaa, että oikeusvaltio tarkoittaa strategiaa rakentaa yhteiskunnan kestävän kehityksen ja ihmisen hyvinvoinnin edellytyksiä. Hän on tutustunut monen maan oikeuden ja vallan ympyröihin. Hän muistuttaa miten Suomen luterilais-demokraatit Mauno Koiviston johdolla uudistivat yhteiskuntarakennetta. Uudistukset alkoivat 1987, presidentiltä otettiin pois valta hajottaa eduskunta, Lex Södermanin pohjalta tarkistettiin eduskunnan ja hallituksen valtasuhteita; viimeisen sanan lausuu eduskunta. On laskettu, että maailmassa 2,5 miljardia ihmistä elää valtioissa, joilla on jossain määrin populistinen johto. Yhdysvallat, Britannian ja Unkari kelpaavat oikeistopopulismin esimerkkivaltioiksi. Populismin käyttövoima on vihamielisyys suurta rahaa ja suuria koneistoja kohtaan. Monet tuntevat jäävänsä osattomiksi, ettei heitä kuunnella. Muutos horjuttaa heidän vakiintuneita elämäntapojaan. Maahanmuutto, etniset muutokset, Euroopan yhdentyminen, pakolaiset, turvallisuus ja identiteettien muutokset vahvistavat populismin kasvua. Populismin leviäminen antaa aiheen puolueita itsetutkisteluun. Varmistivatko Bill Clinton, Tony Blair, Gerhard Schröder uusliberalismin voiton ja sen seurauksena populismin nousun kaikkialla länsimaissa? Politiikan suunta ainakin muuttui Euroopassa, mutta tuliko tässä samalla tilaus vasemmistopopulismille? Pekka Hallberg esitteli keinoja oikeusvaltion turvaamiseen. Sormen heristämisen sijaan hän suositti kehityksen tarkkaa seurantaa. Suomi pyrki EU:n puheenjohtajakaudellaan kytkemään budjetin oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Nykykeinoista artikla seitsemän (7) mahdollistaa sen, että jäsenmaalta voidaan evätä äänioikeus EU-päätöksenteossa. Rikkomusmenettely voi johtaa unionin tuomioistuimen oikeuskäsittelyyn. Pekka Hallberg korosti puheessaan positiivisen asenteen paremmuutta; porkkana on Unkarille ja Puolallekin parempi kuin keppi. Maltti ja myönteisyys on viisautta ihmisten ja kansojen suhteissa, miksi ei myös politiikassa. Pekka Hallbergin kiteyttää: Vallankäyttö ei saa vieraantua ihmisistä eikä laki oikeudesta. Veli-Matti Hynninen Kansainvälisiin maisteriohjelmiin 4 700 hakemusta V äistötilan ansiosta perusparannuksen kesto lyhenee noin 1,5 vuodella, mikä vähentää remontista aiheutuvaa haittaa Töölönlahden alueen muille käyttäjille. Lisäksi Finlandia-talo pystyy palvelemaan asiakkaitaan koko perusparannuksen ajan, vaikka pienimmillään tilat ovat noin neljännes normaalisti käytössä olevista asiakastiloista. Suunnitelmat päätöksentekoon K a u p u n k i y m p ä r i s t ö lautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto käsittelee Pikku-Finlandian hankesuunnitelmaa 23.1.2020. Hankesuunnitelman hyväksyy lopullisesti kaupunginhallitus. Pikku-Finlandia rakennetaan Karamzininrannan katuaukiolle, joka sijaitsee Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston välissä. Paviljonki sulautuu maisemaan ja ilmentää hyvin suomalaista arkkitehtuuria. Väistötilan suunnitteluratkaisu on kehitetty yhteistyössä kaksivaiheisena studioharjoitustyönä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Väistötilan tavoitteena on toteuttaa kaupungin puurakentamisen ja kiertotalouden tavoitteita siten, että rakennuksen osia voidaan jatkossa siirtää ja muokata muuhun väistötilakäyttöön esimerkiksi koulujen tai päiväkotien tarpeeseen. Rakennuksen arvioitu käyttöikä on yli 20 vuotta. Vuonna 2019 Helsingin kaupunki rakennutti noin 20 uutta väliaikaista paviljonkirakennusta päiväkotien ja koulujen käyttöön. Kaikkiaan väliaikaisia rakennuksia on käytössä noin 50. – Finlandia-talo on Helsingille merkittävä arkkitehtonisena maamerkkinä ja elävänä kongressikeskuksena, joka mahdollistaa monipuolisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen pääkaupungissa. Meidän tavoitteenamme on elävä ja monipuolinen, kaupunkilaisille ja matkailijoille houkutteleva Töölönlahti. Finlandia-talon peruskorjaus on sekä rakennussuojelullinen haaste että haaste Helsingin matkailulle. On hienoa, että tähän tilanteeseen saamme kaupunkia ja Töölönlahden aluetta palvelevan ja Helsingin kiertotaloustavoitteisiin kiinnittyvän uuden väistötilan, jossa haasteet käännetään mahdollisuuksiksi, toteaa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki. Rakennuksen pinta-ala on 2 750 bruttoneliömetriä. Sen enimmäishinta on 9,9 miljoonaa euroa. Pikku-Finlandian rakennustyöt alkavat kevätkesällä 2021 ja se valmistuu loppuvuodesta. Rakennus avautuu alkuvuonna 2022. Finlandia-talon perusparannus käynnistyy alkuvuonna 2022. Työ valmistuu ja otetaan käyttöön kahdessa vaiheessa: kongressisiipi avautuu keväällä 2023 ja päärakennus 2024. Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston väliaikaiset liikenteen järjestelyt suunnitellaan siten, että kaupunkilaisten liikkuminen alueella on turvallista, sujuvaa ja viihtyisää. Tunnelmaluonnos ulkoa. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Torvinen. Tunnelmaluonnos kahvilasta. Kuva: Aalto-yliopisto / Jaakko Torvinen. H akijamäärä kasvoi yli viidenneksellä edellisvuodesta. Suosituimman ohjelman paikan jakavat Data Science ja Environmental Change and Global Sustainability. Perjantaina 10.1. päättyneeseen maisterihakuun tuli yhteensä 4704 hakemusta, mikä on 21 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Hakijoiden määrä on kasvanut kolme vuotta peräkkäin ja on nyt kolminkertainen verrattuna vuoteen 2017, jolloin kansainväliset maisteriohjelmat uusittiin. Suosituimman ohjelman paikan jakavat Master’s Programme in Data Science sekä Master’s Programme in Environmental Change and Global Sustainability, jotka saivat molemmat 355 hakemusta. Kolmanneksi eniten hakemuksia, 269, sai Master’s Programme in Computer Science. Neljänneksi kiri uusi ohjelma, Master’s Programme in Changing Education, 263 hakemuksella. Hakemuksia tuli 128 maasta (2019: 127 maasta). Eniten hakemuksia tuli Suomen jälkeen Nigeriasta, Kiinasta ja Intiasta. Kiinalaisten hakemusten määrä kasvoi edellisvuodesta huimat 65 prosenttia. Suomalaisten osuus oli 24 prosenttia (2019: 26 %). Lukuvuosimaksuvelvollisten eli EUja Eta-maiden ulkopuolisten hakijoiden prosenttiosuus oli 62 (2019: 59 %). Ennen lukuvuosimaksujen käyttöönottoa vuonna 2017 noin kolme neljäsosaa hakemuksista tuli EUja Eta-maiden ulkopuolelta. 81 prosenttia lukuvuosimaksuvelvollisista hakijoista haki myös apurahaa. Kandiohjelman hakijamäärä tuplaantui Samassa haussa haettiin myös Helsingin yliopiston ensimmäiseen kansainväliseen kandiohjelmaan, Bachelor’s Programme in Scienceen. Haku täydentyy myöhemmin, sillä osa hakijoista hakee ohjelmaan yhteishaun kautta. Tässä haussa ohjelmaan tuli 148 hakemusta, mikä oli yli kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. – Vaikka tämä on vasta ohjelman toinen toimintavuosi, mielenkiinto sitä kohtaan maailmalla kasvaa nopeasti. Hakemista harkitsevat ottavat oma-aloitteisesti yhteyttä ohjelman nykyisiin opiskelijoihin saadakseen siitä lisätietoja. Suomen koulutusjärjestelmän vetovoima on kansainvälisesti todella merkittävä. Siksi onkin tärkeää kertoa koulutusohjelmasta kiinnostuneille, että suomalainen kandiohjelma tarjoaa mahdollisuuden opiskella luonnontieteiden neljää tärkeintä oppiainetta englanniksi, toteaa kandiohjelman johtaja, professori Fluyra Djurabekova. Helsingin yliopiston hakijapalvelujen päällikkö Sini Saarenheimo iloitsee, että ohjelmat kiinnostavat yhä useampia opiskelijoita. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyviä ja motivoituneita opiskelijoita koulutusohjelmiin ja yliopisto etsiikin jatkuvasti keinoja hakemusten laadun parantamiseen entisestään. – Opiskelijavalintojen ”luonnonlaki” on toki se, että kun on suuri määrä hakijoita, joista valita, joukosta löytyy tavoittelemamme lahjakkaiden opiskelijoiden monikulttuurinen joukko kouluttautumaan globaalien haasteiden ratkaisijoiksi, Sini Saarenheimo sanoo. Päätökset valittavista opiskelijoista ja myönnettävistä apurahoista tehdään maalis– huhtikuun vaihteessa, minkä jälkeen opiskelijat ilmoittavat, ottavatko he opiskelupaikan vastaan. Opinnot alkavat syksyllä 2020. Maisterihakuun tuli yhteensä 4704 hakemusta, mikä on 21 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Hakijoiden määrä on kasvanut kolme vuotta peräkkäin ja on nyt kolminkertainen verrattuna vuoteen 2017.
8 Viikot 4-5/2020 • Nro 2 M unkin S eutu Luomus huimaan kävijäennätykseen Mammutteja Luonnontieteellisessä museossa. Kuva: Essi Huotari. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet. Kuva: Essi Huotari. L uonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen yleisökohteissa – Luonnontieteellisessä museossa ja kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa – vieraili viime vuonna kaikkiaan 352 000 eri-ikäistä luonnon ystävää. Tämä on Luomuksen kaikkien aikojen kävijäennätys. Erityisesti Luomukseen kuuluvat kasvitieteelliset puutarhat Kaisaniemessä ja Kumpulassa kasvattivat edelleen kävijämääriään. Puutarhojen kävijöistä entistä tarkempia lukuja Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla ja ulkopuutarhassa vieraili arviolta yhteensä noin 147 000 kasveista kiinnostunutta. Kasvua kasvihuoneilla vierailleissa viime vuoteen oli 22%. Toukokuussa ulkopuutarhassa käyttöön otetut kävijälaskurit ovat osoittaneet aiempien vuosien kävijäarviot varsin varovaisiksi. Laskureiden myötä luvut ovat nyt aiempaa tarkempia. Kymmenvuotisjuhlavuottaan viettäneessä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa kävijöitä oli noin 25 000. Vain kesäkauden avoinna olevan puutarhan juhlavuoden opastukset, geologisten kokoelmien edeltäviä kausia laajemmat aukioloajat ja Kahvila Kummun tarjoilut houkuttelivat puutarhalle ennätysmäärän vierailijoita. Vastaava kävijämäärä on saavutettu aiemmin vain puutarhan avajaiskesänä 2009. Puutarha onkin ilahduttavasti tullut tutuksi yhä useammalle helsinkiläiselle. Luomuksen suosituin vierailukohde on kuitenkin edelleen Luonnontieteellinen museo, jossa vieraili reilut 16 000 luonnon ystävää enemmän kuin edeltävänä vuonna, kaikkiaan runsaat 180 000 henkilöä. Nostetta luonnosta ja Museokortista Hyviä kävijämääriä selittävät useat tekijät. Kiinnostus luontoa, luontotietoutta ja -tutkimusta kohtaan on ylipäätään kasvussa. Mediassa laajasti esillä olleet teemat – ilmastonmuutos, hyönteiskato ja monimuotoisuuden häviäminen – ovat osaltaan vaikuttaneet Luomuksen yleisökohteiden kiinnostavuuteen. Samoin museoalan yleinen noste ja Museokortin vaikutus näkyvät ennätysluvuissa. Ympäri vuoden avoinna olevan Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet ovat Museokortin ainoa puutarhakohde. Kasvit kuitenkin kiinnostavat museokorttilaisia: viime vuonna kasvihuoneissa vierailleista joka viides kuittasi vierailunsa Museokortilla. Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy. Lisäksi vuoden aikana yleisökohteissa järjestetyt erilaiset tapahtumat, tilattavat ja kaikille avoimet opastukset, työpajat ja tietoiskut houkuttelivat kävijöitä. Vuoden 2019 uutuuksia olivat muun muassa Kaisaniemen kasvihuoneilla järjestetty valoja äänitapahtuma ”Music for Plants”, Luonnontieteellisen museon tutkijoiden pitämät hämähäkkityöpajat ja kautta aikain ensimmäinen lasten Museokorttiklubi. Raitiovaunu suistui kiskoilta L injan 9 raitiovaunu suistui kiskoilta Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksessä myöhään keskiviikkoiltana 15.1. Onnettomuudesta ei aiheutunut tiedossa olevia henkilövahinkoja. Raitiovaunun rakenne vaurioitui tilanteessa huomattavasti, ja se jouduttiin poistamaan liikenteestä. Siirtoa odottava vaunu haittasi autoliikennettä ja raitioliikenne ohjattiin poikkeusreiteille. Vaunu saatiin työnnettyä halliin yhden jälkeen yöllä. Raitiorata ei vaurioitunut onnettomuudessa. Onnettomuuden aiheutti tämän hetkisen tiedon mukaan raitioradan vaihteessa ollut auton renkaasta irronnut pultti. Pulttia on ollut mahdoton havaita etukäteen ohjaamosta pimeässä ja märässä kelissä. Kauppatorin matkustajapaviljonki korjaukseen K auppatorilla sijaitseva Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki peruskorjataan. Työt aloitetaan valmistelevilla töillä tammikuun puolivälissä. Peruskorjauksessa matkustajapaviljonki entisöidään siten, etteivät rakennuksen tyyli ja ulkoasu muutu. Puuosat kunnostetaan, valaisimia entisöidään ja paviljongin lattia ja katto uusitaan. Peruskorjausta edeltävät valmistelevat työt aloitetaan tammikuun puolivälissä. Valmistelevien töiden ajan matkustajapaviljonki on normaalisti käytössä. Peruskorjauksen alkaessa matkustajapaviljonki suljetaan ja matkustajien käytössä on tilapäinen odotustila. Kesäksi otetaan käyttöön erillinen lipunmyyntipiste. Lähtevien ja saapuvien matkustajien kulkureitit alueella muuttuvat. Suomenlinnan lauttaliikenne toimii normaalisti peruskorjauksen aikana. Matkustajapaviljonki on suljettu kesän ajan, ja työt valmistuvat elokuussa 2020. Matkustajapaviljongin sulkemisesta, tilapäisen odotustilan käyttöönotosta ja kulkureittien muutoksista tiedotetaan lisää myöhemmin. Peruskorjauksessa matkustajapaviljonki entisöidään siten, etteivät rakennuksen tyyli ja ulkoasu muutu. Kuva: Tom Toikka/HKL Aalto-yliopisto luonut 10 vuodessa maailmanluokan osaamiskeskittymän A alto-yliopisto on tuonut Otaniemen kampuksella yhteen tieteen, taiteen, teknologian sekä talouden ja kuuluu nyt avainaloillaan maailman kärkijoukkoon. Aalto juhli 10-vuotispäiväänsä keskiviikkona 8. tammikuuta 2020. Vuonna 2010 Taideteollinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät Aalto-yliopistoksi. Uusi yliopisto sai kansallisen erityistehtävän: vahvistaa Suomen innovaatiokykyä ensiluokkaisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja opetuksen avulla. – Kymmenen vuoden aikana meistä on tullut edelläkävijä avainaloillamme. Tämän menestyksen takana ovat aaltolaisten innostunut ja määrätietoinen tekeminen ja avoin tapamme toimia yhdessä, rehtori Ilkka Niemelä sanoo. Alakohtaisissa kansainvälisissä vertailuissa Aallon avainalat sijoittuvat jo kansainväliseen kärkeen: esimerkiksi taiteiden ja muotoilun ala on sijalla 7 QS:n listauksessa (Euroopassa 4); tietoliikennetekniikka ShanghaiRankingin alakohtaisissa vertailuissa sijalla 22 (Euroopassa 4); tietotekniikka US News -vertailussa sijalla 33 (Euroopassa 3); liiketaloustiede ShanghaiRankingissa sijalla 29 (Euroopassa 4); arkkitehtuuri/rakennettu ympäristö QS-listauksen sijalla 42 (Euroopassa 16). Aalto on myös noussut alle 50-vuotiaiden yliopistojen maailman kärkeen (QS-vertailussa sijalla 9) ja yleisissä vertailuissa yliopistojen parhaan prosentin joukkoon maailmassa (QS 135; Times Higher Education 184). Otaniemen kampuksesta Otaniemen kampuksesta on kehittynyt vauhdilla maailmanluokan yhteistyökeskittymä. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muutti kokonaisuudessaan Otaniemeen syksyllä 2018 ja Kauppakorkeakoulu alkuvuonna 2019. Aalto-yliopiston yritysyhteistyön sydän löytyy A Grid -keskuksesta, jossa toimii kasvuyritysten kiihdyttämö eli Aalto Startup Center sekä jo 140 yritystä ja yhteisöä, kuten Euroopan avaruusjärjestö ESAn yrityshautomo sekä Yhdistyneiden kansakuntien teknologialaboratorio. – Me Aallossa kehitämme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Tähän tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeään työhön meillä on korkeatasoisen tutkimuksen, opetuksen ja innovaatioiden lisäksi ainutlaatuisia vahvuuksia: aidosti monialainen, uusia näkökulmia synnyttävä yhteisö sekä innostava, yritteliäs kulttuuri, Ilkka Niemelä sanoo. Aalto on mukana kuudessa Euroopan innovaatioja teknologiainstituutin (EIT) verkostossa, mikä tekee Aallosta Euroopan johtavan EIT-yliopiston. Verkostojen tavoitteena on edistää yritysten ja koulutussekä tutkimuslaitosten yhteistyötä, yrittäjyyttä ja uusia ideoita. Aaltolaiset kehittävät innovaatioita myös suoraan yhdessä kumppanien kanssa. Aallon ja Outotecin vetämä, yritysten ja tutkimuslaitosten muodostama BatCircle-konsortio esimerkiksi vastaa koko EU:n akkukierrätyksen strategisesta suunnittelusta. Konsortion tavoitteena on, että Suomeen syntyisi jopa 5 miljardin euron akkumarkkinat. Slushista satelliitteihin ja tekstiilivallankumoukseen Aalto-yliopisto on alusta lähtien rohkaissut ja tukenut erityisesti opiskelijavetoista yrittäjyyskulttuuria. Aallon opiskelijoilla on ollut
9 Nro 2 • Viikot 4-5/2020 M unkin S eutu Uutta kiinteistönvälitystä Koko joukko koolla: Raimo Saarnia (vas.), Riikka Pfitzner-Saarnia, Kari Randén, Toni Huttunen, Kirsi Apajalahti-Plyhm ja Cissi Lindberg. P rima Kiinteistöt LKV Oy on perustettu vuonna 2000 Espooseen ja nyt 20-vuotisjuhlavuotena laajentaa toimintaa Länsi-Helsinkiin ja uusi toimipiste sijaitsee Munkkiniemen Puistotiellä. – Haluamme tulla lähemmäksi Länsi-Helsinkiläisiä asiakkaitamme. Paikallista tuntemusta on etenkin toimitusjohtajan DI Raimo Saarnian kautta joka on jo 60-luvulta saakka asunut seudulla. Monet tuntevatkin Raimon ”Kallun” vanhan Topon kautta, jossa hän toimi aikoinaan myös puheenjohtajana, lisää asiantuntemusta löytyy koulutuksen kautta rakentamisesta ja talotekniikasta ja siellä myös laaja verkosta. Raimolla on myös pitkä historia IT-alalta kansainvälisestä työympäristöstä. Primassa toimii kokenut ja asiantunteva tiimi ja kokonaisuudessaan tiimi kostuu viidestä ammattilaisesta. Tarjoamme asunnon myyjälle kokonaisvaltaisen ja luottamukseen perustuvan palvelun arviokäynnistä kauppaan. Asunnon ostajia palvelemme ns. räätälintyönä ja yritämme täyttää ostajien asuntotarpeet löytämällä heille sopivan kodin toivotun budjetin rajoissa. Monet asiakkaat ovatkin löytäneet uuden kodin tehtyään kanssamme ostotoimeksiannon. Se onkin yksi tapa tehostaa hakua julkisen myynnin rinnalle esim. juuri Helsingin alueella. Vahvuuksiamme on vankka Espoon, Helsingin ja Kauniaisten asuntomarkkinoiden tuntemus, pitkä kokemus alalta ja etenkin hyvä alan koulutus, jota ylläpidämme säännöllisellä lisäkoulutuksella. Kaikilla välittäjillämme on laillistetun kiinteistönvälittäjän LKV tutkinto tai muu ammattitutkinto. Pitkäjänteisen työn tuloksena olemme kuluneen 20 vuoden aikana saavuttaneet hyvän sijan kiinteistönvälitysmarkkinoilla. Suuri osa toimeksiannoistamme tulee suosituksina entisiltä ja nykyisiltä asiakkailta. Tavoitamme myös uusia perheitä aluetuntemuksemme ja hyvän somemarkkinoinnin kautta. Toimimme vetovoimaisella Espoon, Kauniaisten ja Länsi-Helsingin alueella. Niinpä asuntokauppaa tehdään kaiken aikaa tasaiseen tahtiin. Osaamisemme kattaa kiinteistöt, tontit, uudiskohteet ja osakehuoneistot. Meille voi ilmoittautua ns. rekisteriasiakkaaksi, jolloin saa tuoretta tietoa myyntiin tulevista kohteista. Hyvä välitystapa Olemme asuntokaupassa myyjän ja ostajan rinnalla kaupan jokaisessa vaiheessa, valvoen sekä toimeksiantajan että ostajan etuja. Noudatamme hyvää välitystapaa, hoidamme huolellisesti kaikki asuntokaupan asiakirjat. Asunnon myyjän ja ostajan turvana on jäsenyytemme Suomen Kiinteistönvälittäjäliiton laatujärjestelmässä, jossa koko asuntokaupan prosessi on tarkasti määritelty. Haluamme tuoda asunnon myyjälle parhaat mahdolliset keinot käyttöön. Myynnissä olevista kohteista otetaan aina ammattivalokuvaajan ottamat upeat myyntikuvat. Stailaus on tämänpäivän keino edesauttaa nopeaa kauppaa ja saada asunnosta hyvä hinta. Jokainen koti ansaitsee tulla esille parhaalla mahdollisella tavalla ja huolellisesti valmisteltuna, sanoo Riikka Pfitzner-Saarnia, LKV, vastaava hoitaja. Aalto-yliopisto luonut 10 vuodessa maailmanluokan osaamiskeskittymän ratkaiseva rooli muun muassa Slushin kasvattamisessa yhdeksi Euroopan johtavista startup-tapahtumista. Aallosta on ponnistanut myös suuri joukko tutkimuslähtöisiä startup-yrityksiä, kuten maailman pienimpiä tutkasatelliitteja rakentava Iceye, valon mittaamisen mullistanut ElFys ja kvanttitietokoneita rakentava IQM. Moni suurista läpimurroista olisi jäänyt saavuttamatta ilman tieteen, taiteen, teknologian ja talouden yhdistämistä. Yksi niistä on Aallon ja Helsingin yliopiston yhteistyöstä alkunsa saanut Ioncell-menetelmä, joka tekee laadukasta tekstiilikuitua puusta ja kierrätystekstiileistä ilman myrkyllisiä liuottimia. Tällä hetkellä Aallossa valmistellaan jo täyttä vauhtia pilottilinjastoa, jonka ansiosta Ioncell ottaa ison harppauksen kohti teollista tuotantoa. Ioncellin kehittämisessä mukana olevan työelämäprofessori Pirjo Kääriäisen mukaan eri alojen yhteistyö tuottaa valtavasti hyötyä pitkän tähtäimen materiaalitutkimuksessa. – Meillä Aallossa on nyt koko tekstiilin valmistusketju aina kuidunvalmistuksesta lankoihin, kankaisiin ja valmiisiin tuotteisiin saakka, Kääriäinen sanoo. Aallon kovatasoinen tutkimus ja opetus houkuttelevat Otaniemeen osaajia myös maailmalta. Ulkomaalaisten tutkijoiden, opettajien sekä opiskelijoiden osuus on kaksinkertaistunut Aalto-yliopistossa kymmenen vuoden aikana. Kansainvälisten vertailujen perusteella Aalto on noussut yhdeksi manner-Euroopan kansainvälisimmistä yliopistoista (Times Higher Education -vertailussa sijalla 50 maailmassa). Yksi tuoreista aaltolaisista on tietotekniikan laitoksen apulaisprofessori Elisa Mekler. Hän muutti Sveitsin Baselista Otaniemeen kovatasoisen tutkimuksen houkuttelemana. – Aalto-yliopiston maine ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen tutkimuksessa on Euroopan parhaita. Yksi toiveeni on aina ollut päästä laitokselle, jolla on hyvin vakiintunut ja vahva läsnäolo tutkimusalallani, Mekler sanoo. Aallon teknillisen fysiikan ja matematiikan kandiohjelmassa opiskelevalle Joel Himaselle opiskelupaikan valinta oli helppoa. – Matematiikka ja fysiikka kiinnostivat paljon, ja Otaniemen opiskelijaelämän monipuolisuus veti puoleensa. Vuosien varrella olen päässyt sekä opinnoissani, että vapaaehtoisena Fyysikkokillassa ja ylioppilaskunnassa ratkomaan mitä erilaisimpia projekteja ja haasteita todella monipuolisessa seurassa. Tällaista kokemusta ei muualta saa! Otaniemen kampuksesta on kehittynyt vauhdilla maailmanluokan yhteistyökeskittymä. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muutti kokonaisuudessaan Otaniemeen syksyllä 2018 ja Kauppakorkeakoulu alkuvuonna 2019. Kuva: Mika Huisman Aallon kymmenen vuotta • Kymmenessä vuodessa Aallosta on valmistunut yli 17 000 maisteria ja reilut 2 200 tohtoria. Täysipäiväisiä opiskelijoita on Aallossa tällä hetkellä reilut 12 400. • Kansainvälisiä, vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita on julkaistu kymmenessä vuodessa noin 20 000. • Aallon ekosysteemissä syntyy vuosittain 70–100 uutta kasvuyritystä. • Aallossa työskentelee kokoaikaisesti noin 4 100 ihmistä. Heistä noin 400 on professoreita, 500 muita tutkimusja opetushenkilöstön edustajia, 500 tutkijatohtoreita ja 1 000 tohtorikoulutettavia. Palveluhenkilöstöä on vajaat 1 300. Kaupunginhallitus esittää luonnonsuojelualuetta neljälle luodolle K aupunginhallitus päätti vuoden ensimmäisessä kokouksessaan 13.1. esittää luonnonsuojelualueen perustamista Kajuuttaluodoille, Morsianluodolle, Pormestarinluodolle sekä Madeluodolle. Kaupunginhallitus käsitteli myös sukupuolivaikutuksiin liittyvien tasa-arvohankkeiden arviointia ja sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotoinnin tuloksia. Kaupunginhallitus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, että se perustaa Kajuuttaluotojen, Morsianluodon, Pormestarinluotojen ja Madeluodon luonnonsuojelualueet sekä vahvistaa alueiden hoitoja käyttösuunnitelmat. Kaikki neljä luotoa ovat Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015–2024 alueita. Kaupungin luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan perustamalla luonnonsuojelualueita ja täyttävät luonnonsuojelulain edellyttämät luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset. Kajuuttaluodot on linnustollisesti arvokas alue, jonka suojelutason säilyttämistä luonnonsuojelualueen perustaminen parantaa. Pormestarinluodot koostuvat Suomenlinnan pohjoispuolella sijaitsevista viidestä pienestä luodosta, joista neljä itäisintä kuuluu Helsingin kaupungille. Suojelua esitetään vain Helsingin luonnonsuojeluohjelmaan kuuluville, kaupungin omistamille luodoille. Pesimälinnusto on kaikilla luodoilla monipuolinen. Morsianluoto sijaitsee Seurasaaren ja Lehtisaaren välissä, noin 400 metrin päässä Seurasaaresta. Suunniteltu luonnonsuojelualue sisältää Morsianluodon ja sitä ympäröivän vesialueen 25 metrin leveydeltä kaupungin omistamien kiinteistöjen puolelta. Madeluoto sijaitsee Laajalahdella, Espoon ja Helsingin rajalla. Osa luodosta kuuluu Espooseen. Espooseen kuuluva osuus on perustettu luonnonsuojelualueeksi ja kuuluu Natura 2000 -alueeseen. Luodolla on pesinyt usean sadan parin suuruinen, vaarantuneen naurulokin yhdyskunta.
10 Viikot 4-5/2020 • Nro 2 M unkin S eutu ? Syksyn teatteritarjonta laajenenee, koska nuorten uusia ryhmiä on paljon. KOMin ”Valehtelijan peruukki” jatkuu vielä keväälle. Vahvan ihmisen varjo elämässä ”Villahousuhäpeässä” kirjailija ja teatteriohjaaja Eira Mollberg kertoo peittelemättä henkilökohtaisesta kriisistään ja kohtalokkaasta päihteiden väärinkäytöstä. Teatteri Avoimet Ovet tarttui aiheeseen, romaanin pohjalta näytelmän on ohjannut ja dramatisoinut Hanna Kirjavainen. Tämä on samalla hänen johtajakautensa avaus Heini Tolan pitkän, onnistuneen kauden jälkeen. Näytelmä on kuvaus kuuluisan ohjaajaisän Rauni Mollbergin tyttärestä, joka etsii selviytymistä ja omaa paikkaa luovassa työssä. Alkoholi vie pitkän aikaa elämästä. Näyttelijöitä on kaksi, tavattoman hyvin ihmisen haurautta tulkitseva Irina Pulkka ja kaikissa osissaan ”järkevämpi” Laura Malmivaara. Pulkka esittää alkoholismin kourissa olevaa minäkertojaa monissa eri kohtauksissa mm. lapsena villahousuissa väärässä paikassa, luostarissa, katkolla ja kuntoutuksessa. Kohtauksia on melko paljon, välillä katkeilevasti ja niiden tehtävä on ehkä kuvata kaaosta ja epätoivoista sairauden kulkua takautuvasti. Malmivaara vaihtaa sujuvasti asuja ja rooleja. Hän taipuu esittämään jopa jumalaa, tonttua ja aivan upeasti itsekeskeistä Brita Kekkosta, jonka elämäkertaa Pulkka työstää. Siitäkin tulee potkut. Lavastuksena ovat vain laatikot, iso läpinäkyvä laatikko esittää luostaria, jonne myös paetaan. Sisällä ortodoksikuoro laulaa kauniisti. Tarinan avoimuus puhuttaa ja siitä voi olla ylpeä. Avoimet Ovet tekee rohkeaa teatteria. Pieniä eleitä ja vivahteita ”Asennot” on näytelmä taiteen tekemisen ihmeellisyydestä ja tärkeydestä Tunturikadun Q-teatterissa. Anna-Mari Karvosen ohjaus omaan käsikirjoitukseen Asta Honkamaan esitysdramaturgiaan lähestyy aihetta lempeän huumorin keinoin. Kokeileva esitys kysyy: – Mitä jos näytteleminen sekä irtautuisi yksilöpsykologiasta että tavoittaisi äärimmäisen tarkasti pieniä vivahteita ja eleitä, juuri niitä, jotka tekevät meistä erityisellä tavalla yksilöitä? Nykyihmisen halut ja aikeet ovat paljaina näyttämöllä, jonne esiintyjät kutsuvat osan yleisöstä puolivälissä istumaan ympärilleen. Tuntuu välillä kuin näyttelijät improvisoivat, mutta kaikki on hallittua. Lavalla ovat aina niin herkkä Elena Leeve ja itsetunnoltaan häilyvien nuorten miesten osista hyvin vapautuva Eero Ritala vanhoina Q-laisina sekä Minttu Mustakallio vierailijana. Hän tekee mainion parodian jakkunaisen asialuennosta. Toisaalta näyttelijän repliikeistä ei aina saanut selvää; lavanäyttelemisen keinot ovat erilaista kuin televisiossa ja elokuvissa, joissa Mustakallio on paljon nähty ja arvostettu. Vallankumous syö lapsensa Osallistuin joulun alla vallankumouksellisen solun kokoontumiseen Teatteri Jurkassa. Vanhan kumousjohtajan odotettu paluu herätti solun taas elämään. Teatterin esitteeseen on piirretty havainnollinen kartta solun jäsenten ja läheisten ihmisten valtaja vastuusuhteista. – Ymmärräthän, että meidän on tehtävä jotakin? Maailma tuhoutuu, jos jatkamme näin. – En vain tiedä, tuhoutuuko se nopeammin vain hitaammin tuolla sinun tavallasi. ”Riivaajat” on vaikuttavan intensiivinen tulkinta Fjodor Dostojevskin klassikosta, jossa sukupolvet ja aatteet törmäävät kuvattaessa kahtia jakautunutta kansakuntaa. Aineksia Riivaajat sai kirjailijan nuoruusvuosien osallistumisesta kapinahankkeisiin. Esitys kysyy millaisia keinoja saa käyttää maailman muokkaamiseksi mieleisekseen. Onko esimerkiksi murha liian kova hinta paremmasta maailmasta? Palaava johtaja on menettänyt uskonsa keinoihin, ehkä päämääräänkin. Lähin kumouksellinen haluaa jatkaa kapinaa ja tuhoaa lopulta melkein kaikki toverinsa. Upea Markus Järvenpää, tämän kaltaisten monologien nuori mestari, esittää kaikki roolit. Tärkeimmillä roolihenkilöillä on jokin esine seinällä, jonka hän ottaa käteensä roolinvaihdoksessa. Riivaajien takana on sama ohjaaja Tuomo Rämön johtama työryhmä kuin vuonna 2010 ensi-iltansa saaneessa Rikoksessa ja rangaistuksessa. – Kyseessä onkin eräänlainen paluu rikospaikalle. Eli jokaiselle ihmiselle maailmassa Leipäteatteri on yksi uusi nuorten teatterikoulutettujen vapaa ryhmä Helsingissä. Se toi Alakulttuurikeskus Loukkoon Castreninkadulla Miro Apostolakiksen ohjaaman ja käsikirjoittaman esityksen ”Invictus – voittamaton, eli komedia siitä, etten hävinnytkään”. Se lupasi olla naurettava kuvaelma lupaa pyytämättömyydestä, jolla pelastetaan sekä yksilö että koko maailma. – Kaikki me emme ole voittajia. Oikeastaan, kukaan meistä ei ole. Tämä ei ole Hollywood-elokuva. Tämä on elämä. Elämää ei voiteta, eikä se myöskään voita meitä. Kasperi Hulkkonen, Jussi Järvilehto ja Iida-Sofia Luusua esittävät pirteän spontaanisti ja oivaltavasti sketsimäisiä kohtauksia samoilla perushahmoillaan. Tässä esityksessä David voittaa Goljatin suomalaisen maalaislegendan mukaisesti. Vastustaja on jo voitettu. Seuraavaksi pitää olla olematta vastustaja itselleen. Jos maailma painaa ihmistä alas, ihmisen tehtäväksi jää pystyssä pysyminen. Tunnus kuuluu: – Ei se pystynkö, vaan se uskallanko. / Tämä on syrjäytyneille, sorretuille ja solvatuille, / eli jokaiselle ihmiselle maailmassa. Pimeässä tuntee vahvemmin ”Maallisten ilojen puutarha” näyttämöteos perustuu flaamilaisen taidemaalarin Hieronymos Boschin saman nimiseen triptyykkiin, jonka hän maalasi 1500-luvun alussa. Hän oli taidemaalari kolmannessa polvessa, naimisissa varakkaaseen perheeseen kuuluneen naisen kanssa. Triptyykki sijaitsee Madridissa ja sisältää neljä erillistä osaa. Ne ovat ”Paratiisi”, ”Maallisten ilojen puutarha”, ”Kadotus/ Helvetti” sekä ”Luomiskertomuksen kolmannen päivän tapahtumat”, tai joiden tulkintojen mukaan, ”Vedenpaisumus.” Runsas, loputtomasti yksityiskohtia sisältävä mystinen teos on kiehtonut katsojia läpi vuosisatojen ja tulkintoja siitä on varmaankin yhtä paljon kuin on sen nähneitä ihmisiä. Ilves-teatterin uudet näyttelijät tarttuivat vahvaan, klassiseen aiheeseen Käpylään uusien tulkintojen äärelle. Ian Hannonin ohjaus antaa uusille ilveksille mainion tilaisuuden esittää monipuolisia taitojaan teatterin, liikunnan ja laulun keinoin. Toinen dramaturgi Anna Kallio korostaa miten ”keskitimme kykyjämme”. Pitkän esityksen loppulaulu kuuluu: – Maallisten ilojen puutarhassa, väsyneet juhlijat yrittävät jaksaa / valtavan laskevan auringon alla viimeinkin etsivät toisiaan / miksi onkaan niin, että pimeässä näkee paremmin? / miksi onkaan niin, että pimeässä tuntee vahvemmin? / minä haluan pitää kädestäsi kiinni / ja arvostaa sitä mitä on. Kaupunginosanationalismia onnellisten saarella – Päivisinhän tää on niin kuin mikä tahansa kaupunginosa, mutta kun aurinko laskeutuu, tää saari muuttuu yösaareksi, omaksi todellisuuH Kulttuuri Risto Kolanen: Syksyn teatteria ympäri Helsinkiä Eira Mollbergin Villahousuhäpeä on suorasukaisen koskettava näytelmä luovan ihmisen isäriippuvaisesta päihdeongelmasta. Kuvassa pääosan Irina Pulkka (oik.) ja Laura Malmivaara Avoimissa Ovissa. Kuva: Mitro Härkönen. Minttu Mustakallio (vas.) ja Elena Leeve ovat vahvoja tulkitsijoita Q-teatterin Asennoissa, jossa osa yleisöstä pääsi lavalle ympyröimään heitä. Kuva: Patrik Pesonius. Markus Järvenpää on jälleen loistava Dostojevskin Riivaajien kaikissa osissa Teatteri Jurkassa. Kuva: Marko Mäkinen. Kasperi Hulkkonen (vas.), Jussi Järvilehto ja Iida-Sofia Luusua ovat mainioita nuorten huoneteatterin esittäjiä Invictus voittamaton -näytelmässä Alakulttuurikeskuksessa. Kuva: Miro Apostolakis. Ilvesteatterin uudet näyttelijät esittävät intoutuneesti Maallisten ilojen puutarhaa Käpylässä. Kuvassa Miika Piekkala nautiskelee. Kuva: Minka Virtanen. Santtu Karvonen ja Pihla Penttinen parodioivat lauttasaarelaisia asujia Ryhmäteatterin Onnellisten saaressa. Kuva: Mitro Härkönen.
11 Nro 2 • Viikot 4-5/2020 M unkin S eutu deksi, josta tavallisella kansalaisella ei oo aavistustakaan, väitetään Ryhmäteatterissa Lauttasaaresta, jossa olen asunut 30 vuoden ajan. Se ei ihan pidä paikkaansa, mutta Okko Leon ”Onnellisten saari” on pureva komedia yhtenäiskulttuurin katoamisesta, kaupunginosanationalismista, pelosta, vihasta ja rajojen kaipuusta. Itsemääräämisoikeus ja identiteetti ovat saarelaisille olennaisia. Se on totta, on kyse sitten länsimetron tulosta ja kahdesta asemasta, kun yksikin olisi riittänyt, sillan ajokaistojen vähentämisestä onkijoiden ja pyöräilijöiden hyväksi tai siitä, että naapuriin tulee joku keravalainen, kuten esityksessä. Toisaalta Lauttasaari otti mukisematta vastaan ison joukon turvapaikanhakijoita ja sijoitti heidät ison kirkkonsa liikuntasaliin ennen vakiomajoitusta. Siitä Okko Leon teksti ei puhu. Lähellä Helsingin kantakaupunkia on kaupunginosa, jossa asuu nykyään hyvin toimeentulevia ja korkeasti koulutettuja ihmisiä. Sodan jälkeen saarella asui työväestöä, koska teollisuutta oli paljon. Ryhmiksen esityksessä saarella asuu keski-ikäinen ja keskiluokkainen esikoistansa odottava pariskunta, jonka elämä on arkisen tavallista, harmitonta ja seesteistä. Mutta uudisasukkaat lännestä ja idästä asuttavat yhä aktiivisemmin kaupunginosaa, pysäköivät audinsa jalkakäytäville, puuhaavat kieroa kaavaluonnostansa sekä rajaavat tonttinsa kyltein ja aidoin. – Jotain on tehtävä ennen kuin veret sekoittuvat ja kaupunginosan natiivit kuolevat sukupuuttoon. Perhettä on suojeltava kaikin keinoin ja alkuperäisasukkaiden oma kulttuuri säilytettävä, esittely tiivistää. Santtu Karvonen tekee jälleen vahvasti fyysisen, kovasti touhukkaan osan naapureita ja katupysäköintiä kyttäävänä kirjailijamiehenä, joka ei saa liuskoja aikaiseksi. Hänen ihan oikea vaimonsa Pihla Penttinen pelaa hyvin yhteen maltillisempana tasoittajana. Katja Küttner ja Matti Onnismaa tekevät monta pientä osaa, joista hauskimmat ovat edellisen uusmuuttaja naapuriin ja jälkimmäisen vanha kapteeni. Robin Svarström sukkuloi nopeatempoisen puheen ja naapurikolinan ihan taiten esikoisohjauksessaan, mutta hän on kyllä näyttelijänä parempi tällaisessa komediassa. Siivoojanaiset selviytyvät erilailla Valtimonteatterin tärkeässä ”Voltti asfaltilla – kun unelmilta leikattiin siivet” esityksessä kuvataan inhorealistisen tragikomedian keinoin ison yksityisen yrityksien siivoojien elämää, työtä ja sen vaikeuksia yhden päivän aikana. Hannele ja Sinikka siivoavat kilpailutusuhan ja työpaikan menettämisen pelossa. Matalapalkka-alat ja eriarvoisuus puhuttaa, voimme tunnistaa näkymättömät keski-ikäiset naiset, työelämän kilpailutilanteet ja näköalattomuuden yhteiskunnan kehityksessä. Taustalla on käsikirjoittaja Saaramaria Kuittisen kokemukset toimistoja sairaalasiivoojana. Ohjaus, valoja äänisuunnittelu on Erika Evan vastuulla. Hannelen, Mona Kortelampi ja Sinikan, Sirja Sauros syöksykierteinen dialogi tulkitsee työelämässä uupumista. Huonot työolot, työvälineongelmat ja pieni palkka kertovat naisten eriarvoisuudesta. Oma elämäkin on vaikeaa, kun rahat eivät riitä lasten tarpeisiin ja toisen mieskin saa lopputilin. Kahdella siivoojalla on erilainen tapa selviytyä. Sinikka on kiltimpi ja kuuliaisempi, melkein nössö. Hannele alkaa kapinoida pomoaan vastaan ja on taisteluhenkisempi. Kumpikaan ei silti uskalla kertoa puhelimessa rikkoutuneen työkoneen aiheuttamista ongelmista. Sinikka yrittää korvata koneen ja tekee töitä Hannelen ja koneenkin edestä. Näyttelijöiden yhteistyö on mainiota, tragediaa ja komediaa luodaan ihmisarvosta työn keskellä. Lopuksi roolit ikään kuin vaihtuvat ja syntyy yhteisymmärrys. Syksyn parhaita esityksiä. Perhe kääntyy sisäänpäin Perinteikäs Elannon näyttämö esitti Kirjan talolla, muttei juhlasalissa, vaan ylemmässä kerroksessa August Strindbergin teräväkatseisen ”Pelikaanin”. Arvostettu kirjailija on tunnettu inhorealistisista naisja perhekuvistaan viime vuosisadan vaihteessa. Esitys alkaa suruajalla. Tukholmalaisperheen isä on kuollut. Äiti elää vaatimatonta elämää lastensa, ahdistuneen Fredrikin ja harmaan Gerdan kanssa. Samaan talouteen on muuttanut tyttären tuore aviomies, ylväs Axel, joka flirttailee häpeämättä myös anoppinsa kanssa. Kodissa vallitsee ankea, köyhä arki. Lapsia vaivaa kodin hyinen kylmyys. Pelikaani on tiivistunnelmainen, perheen sisäisten salaisuuksien vyyhti, jonka psykologisen valtataistelun taustalla kummittelee rahan valta ja muutoksen pelko. Sisäänpäin kääntyneessä yhteisössä vallitsevat omat kieroutuneet säännöt. Korttitalo alkaa huojua, kun salaisuudet alkavat nousta pintaan. Olen nähnyt samasta näytelmästä esityksiä, joissa äiti on hirmuhallitsija; Sanna Maria Mäkelän ohjauksessa hän on pikemmin uhri, jota teatterin kantava voima Eija Kankare esittää hienosti. Linda-Maria Roine on herkkä tytär; Roine tunnetaan myös räppäri Mercedes Bentsona. Sävellyksistä ja musiikista vastaa pojan esittäjä, Väinö Wallenius. Pelikaani on uhrautuvan rakkauden symboli. Antiikin legendan mukaan ravinnon puutteessa lintu ruokkii poikasiaan omalla sydänverellään. Satiirista naurua soteuudistukselle Harvoin sai syksyn teatterissa nauraa sydämen pohjasta kuin Käenkujan väestösuojassa. Sote-uudistusta on tahkottu jo vuosikaudet. Oman veitsenteränsä tahkoon toi Teatteri Kultsa musiikillisella satiirillaan SOTEUTUS. Katkelmallisen huumoripläjäyksen kuumia aiheita ovat mm. sotekeskukset, valinnanvapaus, palvelutarpeen arviointi, hoitajamitoitus, haamuhoitajat, päättäjät hermoromahduksen partaalla, uudenlaiset palvelumuodot a keskitetyt palvelut. Niitä käsitellään ainakin satiirisesti, välillä mennään absurdiksi. Tuloksena on hullunhauska ilta vakavista aiheista. Käsikirjoituksesta vastasivat Teatteri Kultsan kirjoittajat, esikoisohjauksestaan mainiosti Jouni Puumalainen. Vaihtuvissa rooleissa olivat Pauliina Alanko, Vuokko Hirvikoski, Siina Mäenpää, Mikko Ravantti, Kari Simonen, Antti Untamala ja Marko Wilskman. Muutama on pitkän linjan kultsalainen, joukossa myös uusia. Alanko loistaa monissa hoitajarooleissa; Ravantti poistaa toisen munuaisensa rakennusmiehen työkaduilla. Kipeintä tekee katsomossa! Helsingin Juhlaveikot -yhtye, Kultsan vakio-orkesteri isommalla kokoonpanolla esiintyy livenä. Mikissä upea laulaja Kaisla Flood. Tahto johonkin pyhään Sirius teatern, joka on yksi Punavuoren Universumin perustajateatterista, lopetti esityskautensa juuri mielikuvitusrikkaalla ”Infinitolla”, joka on uninäytelmänomainen esitys elämän kiertokulusta, mielentilasta ja toivomuksesta ikuiseen elämään. Tässäkin näytelmässä eletään ilmastomuutoksen jälkeistä aikaa, taistelu on vedestä, jota säännöstellään eloonjääneille toistuvina savuryöppyinä. Kolme ihmistä vetää siitä happea henkeensä. Infinito on katkelmallinen, jaksoissa etenevä teos, joka selittää liikaa itseään kuvaheijastinteksteillä. Koreografiasta ja scenografiasta vastaava Andriana Seecker on pikisilmäinen kaunotar, joka tanssii tavattoman ilmaisevasti, mutta repliikit jäivät usein pimentoon. Wilhelm Grotenfelt on esityksen liikunnallinen nuorempi mies ja Paul Holländer keski-ikäinen, ironinen mies, jonka puheet jäivät joskus musiikin ja laulujen alle, ehkä tarkoituksellakin. Pelastusvenekohtaus epäonnistui teennäisyyteensä. Tekstistä ja dramaturgiasta vastaa Ilja Lehtinen, minimaalisesta lavastuksesta Ada Halonen. Loppukuva takaosan lehdettömistä puista on tavattoman kaunis. Valot ja valot ja tekstin sijoittelu heijastinruudulle on komeaa. Betania-salin vanha pyhättötunnelma sopii esitykseen. Viihdepainajainen rulettikaupungissa Teatteri Viirus esitti Jussi Sorjasen debyyttiohjaaman ja sovittaman visuaalisesti kauniin esityksen “Roulettenburg”, joka pohjautuu ei enempää tai vähempää kuin Fjodor Dostojevskin teokseen “The Gambler” (1866). Jätkäsaaren hieno suuri näyttämö sopi mainiosti pinnallisen, koreankauniin rulettimaailman kuvaukseksi. Se kuvaa unelmien kaupunkia, jossa nautitaan totaalisesta viihtymisestä ikiajaksi. Näytelmä on kertomus rahasta, eskapismista, pelaamisesta, riippuvuudesta siihen ja keinotekoisesta maailmasta keskellä preeriaa. Martin Bahne, Petra Heinänen, Sue Lemström, Oskar Pöysti ja Jessica Raita, vakioviiruslaisia ja vierailijoita, esiintyvät uskottavina pelaajina. Pöysti pitää itseironisen prologin viihdepainajaiseen. Raidalla on yksi upea soolo kaktuksen äärellä. Bahne on pelikasinon hoitaja. Mutta shown varastaa ruotsinkielisten teatterilavojen taitava veteraani Sue Lemström. Näin hänet teinipoikana 1969 Svenskanin ”Hairissa”. Ilmankos roolihahmo yritti iskeä minut eturivistä. Teksti: Risto Kolanen Linda-Maria Roine (vas.) tyttärenä, Eija Kankare äitinä ja Väinö Wallenius poikana tekevät tiheää perhetulkintaa Elannon näyttämön Pelikaanissa Kirjalla. Kuva: Joonas Tanninen. Kultsan peruskallio Mikko Ravantti tekee toisen munuaisensa poistoa työkaluilla loppusyksyn hauskassa Soteutuksessa. Kuva: Paddy Reynolds. Alexanda Seecker tanssii upeasti, Wilhelm Grotenfelt taustalla Infinito-esityksessä Universumissa. Kuva: Tani Simberg. Mona Kortelampi) (oik.) ja Sirja Sauros esittävät hienosti kahden erilaisen siivoojan yhden työpäivän dialogin Valtimonteatterissa, kun kaikki menee pieleen. Kuva: Sanna Kaesmae.
12 Viikot 4-5/2020 • Nro 2 M unkin S eutu Mitä tapahtuu Helsingin telakalla ja maailmalla? HOK-Elannon edustajistovaalien ehdokasasettelu alkoi Y li 90 henkilöä oli saapunut Helsingin Shipyardin telakan Murtajaruokalaan SVS:n Ruoholahden osaston kutsusta. Sali täyttyi märästä ja pimeästä illasta huolimatta. Vastineeksi he saivat tietoa huipputason asiantuntijoilta, toimitusjohtaja Carl-Gustav Rotkirchiltä ja entiseltä pääministeriltä Esko Aholta, jolla on näköalapaikka talouteen, hallituksen jäsenenä Venäjän suurimmassa pankissa nimeltään Sperbank ja vastaavasti neuvonantajana Amerikan JP Morganissa. Uusi yritys Helsinki Shipyard Oy tulee toimineeksi telakalla pian vuoden. Hallituksen puheenjohtajana on Victor Olersky ja jäseninä edellisen yhtiön tj. Esko Mustamäki ja rautaisiksi liikemiehiksi nimetyt omistajat Vladimir Kasyanenko ja Rishat Bagautdinov sekä lakimies Aleksander Yudintsev. Toimitusjohtaja Rotkirch on DI laivanrakennuksen alalta ja hänen vankkaa kokemustaan kunnioittavat ”telakkaduunarit” kutsuvat häntä ystävällisesti ”Kalleksi”. Helsingin kaupungin kanssa vuokrasopimus on vahvistettu vuoteen 2035 ja jo neuvotellaan 15 vuoden pidennyksestä. Se johtuu hyvistä näkymistä tilauskannassa ja laivanrakennuksessa. Helsinki Shipyard palaa juurilleen ja keskittyy jäänmurtajiin, pienempiin risteilyaluksiin ja erikoislaivoihin. Suomessa telakat eivät kilpaile keskenään, vaan tekevät yhteistyötä. Alalle tarvitaan koulutusta ja lisää työvoimaa. Hernesaaren alueesta luovutetaan Helsingille osa asuntorakentamiseen. Työtilanteen mukaan osatoimituksia hankitaan Itämeren maista tai kauempaakin. Materiaalija laitelogistiikan on oltava nykyaikaisesti ilmaistuna LEAN. Esko Ahon mielestä muutoksen ennusmerkit ovat aina olemassa. Niitä vain ei osata tulkita tai havaita, koska luulemme tietävämme. Diplomaatti Jaakko Iloniemi sanoi, että vain huonosti informoidut saattoivat ennustaa, miten kävisi Neuvostoliitolle. Koska Ahoa kiinnostaa historia, hän suositteli lukemaansa Risto Volasen kirjaa Nuori Suomi sodan ja rauhan Euroopassa. Kuka olisi arvannut 11.9.2001 tapahtumat. Shokki New Yorkissa oli täydelline , kun ihmiset näkivät lentokoneen lentävän rakennuksen läpi ja kaksoistornien romahtavan. Georg Bush lausui, että, jollet ole meidän puolella, olet meitä vastaan. Mitä Arabimaissa on tapahtunut sen jälkeen? Sitä olisi Esko Aholta pitänyt kysyä. Eastman Kodak keksi elektronisen kameran, mutta johtuen keskittymisestä filmi-bisnekseen Kodakia näkee enää museoissa. Finnairin strateginen ratkaisu panostaa Kauko-itään ei ole muuttunut tragediaksi, kuten joku oli pohdiskellut vieraskirjassa. Virhearvioita tulee kirjan Faktojen maailma mukaan, koska uskotaan asioiden menevän kuin ennen. Tulevaisuuteen katsottaessa on avattava silmät. Lisää mullistuksia tulee Kriisit Lähi-idässä ovat jatkuneet kauan ilman ratkaisuja johtuen kulttuurista ja öljystä. Nykyään USA pystyisi tyydyttämään öljyn tarpeensa kotimaisella ja Etelä-Amerikan tuotannolla. Tällä on vaikutusta Trumpin politiikkaan. Öljyn kulutus maailmalla kasvoi viime vuonna vain 0,6%. Hidastuminen kohdistuu Venäjään, joka saa pääosan tuloistaan öljyn ja kaasun myynnillä. Venäjän kauppa Eurooppaan on vielä 3,5 kertainen Kiinaan verrattuna. Esko Ahon mielestä Venäjä voi modernisoitua luontevimmin Euroopan kanssa. Muutokseen ajaa yhteinen etu. Yhdysvalloille Venäjän taloudella on vähemmän merkitystä kuin ydinaseella. Kaasuputken arvostelu on puhtaasti itsekästä kauppapolitiikkaa, Eniten muutokseen on vaikuttanut teknologia ja lisää mullistuksia tulee. Esko Ahon perheessä 50 vuotta sitten kulkuvälineet olivat hevonen ja polkupyörä. Nykyään lähes jokaisella maailmassa on puhelimissaan enemmän kapasiteettia kuin Nasan tietokoneissa, joiden ohjaamina Eaglemoduuli 1996 laskeutui kuun pinnalle. On epärelevantti kysymys, onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa vai jotain muuta. Uhkaan pitää vastata niillä keinoin, mihin pystytään. Teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentymiseen voisi olla ratkaisuna varastoituva vety. Ei paljonkaan merkitse, syökö salaatin kanssa lihaa vai papuja. Tuulivoimalla edullisesti tuotettua sähköä on vaikea Parhaat paikat meni ennen tilaisuuden alkua. Tj. Carl-Gustav Rotkirch näyttää kuvaa Hernesaaresta. Esko Aho puhui sujuvasti tunnin ajan ilman papereita. varastoida. Fortum rakentaa parhaillaan kokonaista tuulivoimapuistoa Venäjällä. Kun globaalissa taloudessa ei mene hyvin, aletaan valittaa, että ennen oli paremmin. Mauno Koivisto ihmetteli purnaajille: ”Kyl maar on korkealta lähdetty, ku on näin alas päästy.” Geopolitiikka kuohahtelee, kun eri tahot kokevat tulleensa väärin kohdelluiksi. Nationalistisissa ääriliikkeissä syy löytyy aina muista. Suomessa jätteestä hyödynnetään 99% Suomessa on arktista osaamista. Helsingin telakka osaa valmistaa laivoja. Valtion yhtiö Cinia Oy on suunnittelemassa valokuitukaapelia, joka aiotaan laskea meren pohjaan. Toteutus 10000 km matkalla tapahtuisi sulan kauden aikana ja sen kustannus olisi noin miljardi. Valokuidulle, joka yhdistäisi Aasian ja Euroopan, löytyy rahoittajia. Kun se rantautuu esim. Kirkkoniemestä Suomen läpi, niin se kyetään yhdistämään jo 2016 vedetyllä Itämeren kaapelilla Euroopan datakeskuksiin. Hankkeella olisi suuri välillinen merkitys Suomenkin talouteen. Suomalaiset yritykset ovat välttyneet pakotteiden haitoista kohtuudella. Telakka kuuluu poikkeuksiin. Elinkeinoelämämme lähtökohta on, että pakotteilla on omat syynsä. Niiden ulkopuolella pitää voida toimia vapaasti. Venäjän kanssa toimiminen on suositeltavaa ja mahdollista, kun ei pullikoida poliittisia päätöksiä vastaan. Ympäristöasiat nousivat Venäjällä vahvasti esille, kun siellä 2018 oli ympäristövuosi. Hyödyllisiä avauksia ovat biotalous ja kiertotalous. Suomessa jätteestä hyödynnetään 99%, Venäjällä vain 10%. Moskovan jätepaketin kuljetus pohjoiseen olisi hullua touhua. Ne ajat, kun Helsinkiin syntyi jätteestä täyttömäet Malminkartanoon ja Vuosaareen ovat takana. Jäte on nykyään hyödyllistä talouden raaka-ainetta. Tällä alalla syntyy varmasti myönteisiä avauksia. Venäjä on suuri maa, jossa on 15 miljoonakaupunkia. Siellä tapahtuu paljon kehitystä, jota emme ehkä naapurissa vielä huomaa.”Olen tullut vakuuttuneeksi kokemusten kautta, että suomalaisten tulisi rohkeasti tutustua Venäjään, matkustella ja opiskella kieltä. Voi avautua loistavia mahdollisuuksia. Itse olen tästä yksi esimerkki”, totesi Esko Aho puheensa päätteeksi. Häntä odotti vielä illalla tupaantuliaiset Sitrassa. Siitä huolimatta hän selvästi nautti saadessaan puhua maailman muutoksista ja Venäjästä kiinnostuneelle yleisölle. Jarmo Niemenkari E hdokasasettelu on käynnissä ja jatkuu helmikuun 7. päivään asti. Yrityksiltä odotetaan tekoja niin globaalien haasteiden kuin arjen ongelmakohtien ratkomiseksi. – Me haluamme olla muutosmoottori ja haastamme jäsenemme pohtimaan, mitä toiveita heillä on alueemme kehittämiseksi, HOK-Elannon toimitusjohtaja Veli-Matti Liimatainen sanoo. – Edustajiston jäsenten ei tarvitse olla kaupanalan ammattilaisia tai poliitikkoja. Edustajisto tarjoaa näköalapaikan ison yrityksen toimintaan ja toimintaympäristöön sekä erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen, Liimatainen haastaa ”arjen asiantuntijoita” mukaan ehdokkaaksi. Ehdokkaaksi ryhtymiseen tarvitaan vähintään toinenkin ehdokas, jonka kanssa muodostetaan lista. Listan kannattajiksi tarvitaan asiamies, vara-asiamies ja allekirjoittaja, joten periaatteessa jo viiden asiakasomistajan voimin voi lähteä pyrkimään osuuskaupan edustajistoon. Ehdokkaaksi haluavalla on mahdollisuus hakeutua myös jo perustetuille ehdokaslistoille, joiden tiedot HOK-Elanto julkaisee verkkosivuillaan, jos listan perustaja on antanut julkaisuluvan. Jäsenellä todellista valtaa HOK-Elannolla on noin 630 000 äänioikeutettua jäsentä eli asiakasomistajaa, joita edustava edustajisto valitaan vaaleilla jäsenten keskuudesta joka neljäs vuosi. 60jäseninen edustajisto päättää osuuskaupan säännöistä, vahvistaa edellisen vuoden tilinpäätöksen ja päättää ylijäämän käytöstä sekä valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajan. Lisäksi edustajiston jäsenet voivat tehdä osuuskaupan hallitukselle aloitteita osuuskaupan toimialaan liittyvistä asioista. Vaalit maalishuhtikuussa Ehdokasasettelu alkoi 13.1. ja jatkuu aina 7.2.2020 klo 16 saakka. Ehdokkaaksi asettumisen kriteerit ja ohjeet sekä linkki sähköiseen ehdokasasettelujärjestelmään löytyvät osoitteesta osuuskauppavaalit.fi/hok-elanto. Äänestysaika on 26.3.6.4.2020. Osuuskaupan edustajistoon valitaan yhteensä 60 jäsentä ja heille varajäsenet.Vaalien tulos julkistetaan 17.4.2020. Helsingin Osuuskauppa Elannon edustajiston vaalit järjestetään 26.3.-6.4.
13 Nro 2 • Viikot 4-5/2020 M unkin S eutu Josa Jäntti Mitä Suomi lukee Onni on toteutunut unelma Hyvää Uutta Vuotta 2020 lukijat! ? Muistan tarkasti silloisesta ikävuodesta huolimatta 6 v. kuinka isäni polkupyörän tavaratelineellä eli ”tarakalla” istuen pääsin katsomaan ensimmäisen kerran jalkapallo ottelua (v. 1939 KPT VIFK). KPT eli Kuopion Pallotoverit oli perustettu hallikauppiaiden toimesta v. 1932. Myöhemmin se tunnettiin nimellä Koparit, joka meni konkkaan. Jäljelle jäi onneksi KuPS eli Kuopion Palloseura tuore Mestari vuosikymmenien jälkeen vuonna 2019 Banzai! Silloin minua jo lapsena puri ”jalkapallokärpänen” kuten oli tapahtunut jo monelle muulle ko. kaupungissa vuosisadan alusta alkaen. Muutamia vuosia myöhemmin alkoi todella odotus Suomen pelaamisesta ”futiksen” arvokisoissa eli Euroopan tai Maailman mestaruudesta. Siitä on melkein 75 vuotta! Tuo jo sillloin kotikaupungissani vallinnut innostus ”jalikseen” kuten siellä sanottiin johti minutkin pelaamanaan pihapelejä aamusta iltaan ja myöhemmin vielä seurajoukkueessa (KPT) junioreissa A junnuihin saakka (SPL hopeaa). Sittenmin muutettuani pääkaupunkiin työn perässä uusi seura oli HJK vuodesta 1966 lähtien. Siinä toimin hallituksessa vuosikausia ja miesten joukkueenjohtajana yhteensä kymmenen vuotta. Niinikään olin monia vuosia Palloliitossa eri luottamustehtävissä. Olin viisi kertaa paikan päällä MM-kisoissa. Kaupungivaltuustossa ajoin monien äänestysten jälkeen toteutukseen asti Talin eli Josan jalkapallohallin lähes 30 vuotta sitten. Onko siis ihme jalkapallo on osa elämääni! Samoin monien muiden suomalaisten tavoin uskoin vuodesta toisensa jälkeen , että A maajoukkueemme pääsee lajin arvokisoihin. Joskus se oli lähellä eli pienestä kiinni kuten sanotaan! Nyt se on totta! Onnen tunnetta ja huippufiilistä ei haitannut lainkaan, että jouduin tällä kertaa seuraamaan tätä ratkaisevaa peliä täpötäydellä Stadionilla pyörätuolissa. Vielä ensi kesän Suomen EM pelit ja voin todeta, että olen saanut elää kauan rakkaan jalkapalloni kanssa ! Kanerva on sitkeä ja vaatimaton kasvi Samat kasvin ominaisuudet on Rivelläkin vaatimattomuus ja sitkeys liittyvät joukkueemme valmentajaan Markku Kanervaan, jonka ansiosta joukkuetta unohtamatta ikutoiveemme toteutui. Pieni anekdootti hänestä: hän oli aikoinaan jalkapalloseuran hallituksessa. Eräs tuttavani saattui myös kuulumaan siihen. Tämän tuttavani vaimo kuoli vähän yli 30 vuotiaana syöpään. ”Rive” oli erään toisen henkilön ohella hallituksen jäsenistä ainut, jotka osoittivat kukilla osanottonsa ko. tutulleni. Se on osoitus valmentajamme ”sydämen sivistyksestä” ja empatiasta. Näitä muun muassa juuri tarvitaan maajoukkuetta valmennettaessa ja johdettaessa. Kissan hännän pystyyn nostaminen On vanha sanonta, että ”kukas kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse”. Mixu Paatelainen sai epäonnistuttuaan maajoukkueemme valmentajana ”potkut”. Ehdotin julkisesti nykyisen Urheilulehden palstoilla (Veikkaaja / kirjoitus tallessa), että hänen seuraajakseen on valittava Markku Kanerva. Miksi? Hän oli johdattanut alle 21 vuotiaiden maajoukkueemme menestykseen ko. ikäluokan EM-mestaruuskisoissa ja toiminut miesten maajoukkueen kakkosvalmentajana useiden edeltäjiensä aikana. Siitä huolimatta päätettiin valita valmentajaksi vähäisillä näytöillä ruotsalainen aika tuntematon henkilö. Seuraukset tiedämme. Perustelin ehdotustani myös siksi , että tunsin Riven jo pelaajana toimiessani samassa seurassa joukkueenjohtajana. Siksi tiesin hänen taustansa ihmisenä ja arvelin myös , että hän on perillä suomalaisten pelaajien ” mentaliteetistä ” ja osaa ottaa sen huomionoon pelaajavalinnoissa ja pelitaktiikassa. Nyt futis nousee maailmam suosituin laji omaan arvoonsa meilläkin Nyt ei minullekaan enää toivottavasti virnuilla suomalaisesta potkupallosta, eikä vihjailla monellellako sijalla Suomi on maailman listalla. Se on nyt sijoilla 40 -50 yli 200 muun maan joukossa! Tällä nousulla on koko kansakuntaan ja sen ”elämän haluun” vaikutusta kuten aikoinaan eka Maailman Mestaruudesta jääkiekossa”. Siitä oli osoituksena harvinainen yleisön juhliminen ympäri Suomea. Näin laajasti sellaista ei ole tapahtunut koskaan ennen futiksessa Suomessa! Halpana harrastuksena futis sopii kaikille nuorille ja nuorenmielisille ja erityisessti monille vähävaraisille pojille ja tytöille ja lisää heidän liikuntaharrastuksiaan. Se on tarpeen, kun juuri julkisuudessa kerrottiin, että peruskoululaisten on vaikea päästä kyykkyyn?! On koittanut aika jolloin suomalaisetkin ymmärtävät, ettei Maa olekaan kiekko, vaan Pallo! Ei kaksi kolmannetta Nyt on kaksi unelmaani toteutunut kohtuullisen pitkän ikäni aikana. Suomi on päässyt EMkisoihin futiksessa. Entisen kotikaupunkini seura (nykyisen futisseurani on toteuttanut se jo yli 20 kertaa) voitti vuosikymmenien jälkeen Suomen Mestaruuden v. 2019. Koetan jaksaa myös pinnistellä jos Luoja suo että taitettu indeksi muutetaan oikeudenmukaiseksi köyhdyttämässä nykyisten ja tulevien työeläkeläisten elintasoa! Kaartin lasaretin korttelin myynti käynnistyy Tilasto perustuu laajan valikoiman kirjakauppojen sekä verkkokauppojen ja Lehtipisteenjoulukuun (1.12.31.12.2019) kirjamyyntiin. Senaatti-kiinteistöt avaa tarjouskilpailun Helsingin Hietalahdessa sijaitsevasta Kaartin lasaretin korttelikokonaisuudesta. Kuva: Tuomas Uusheimo. S enaatti-kiinteistöt avaa tarjouskilpailun Helsingin Hietalahdessa sijaitsevasta Kaartin lasaretin korttelikokonaisuudesta. Kaartin lasaretti myydään nykyisellä voimassa olevalla kaavalla ja käyttötarkoituksella. Kaartin lasaretti myydään, koska valtion tarpeet ja tilojen käyttö kohteessa on päättynyt. Valtion kiinteistöstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista kiinteistöistä voidaan luopua ja omistukseen sidotut pääomat vapautetaan valtion muihin tarpeisiin. Kohde on toiminut aikoinaan sotilassairaalana sekä opetusja laboratoriokäytössä ja viimeisempänä rakennukset toimivat virastokäytössä. Kaartin lasaretin leivintuvassa toimii edelleen päiväkoti, mutta muut rakennukset ovat tyhjillään. Tällä hetkellä kohteen toimintamahdollisuudet määrittelee voimassa oleva YH-kaava, joka sallii rakennukset hallintoja virastokäytössä. Kaavoittajan mukaan tulevaisuudessa koko kortteliin voitaisiin kuitenkin joustavasti osoittaa mo nenlaista toimintaa, esimerkiksi toimisto-, liike-, palvelutai kulttuuritilaa sekä näiden yhdistelmiä. Liiketilaksi lasketaan myös hotelli. Asuminen ei olisi mahdollista, ei myöskään pal velu-, opiskelijatai muu erityisasuminen. – Kohde tarjoaa paljon kehittämisen mahdollisuuksia ja tällaista ainutlaatuista historiaa huokuvaa korttelikokonaisuutta ei usein ole tarjolla. On hienoa, että voimme myynnin myötä mahdollistaa kohteen kehittämisen sekä sen käytön myös tulevaisuudessa, toteaa myynnistä vastaava Senaatin myyntipäällikkö Jenna Kiukkonen. Ostajaehdokkailla on mahdollisuus jättää kohteesta tarjous 4.3.2020 klo 15.00 asti. Kotimainen kaunokirjallisuus 1. Statovci Pajtim, Bolla, Otava 2. Remes Ilkka, Kremlin nyrkki, WSOY 3. Kyrö Tuomas, Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä, WSOY 4. Oksanen Sofi, Koirapuisto, Like 5. Venho Johanna, Ensimmäinen nainen, WSOY 6. Seeck Max, Uskollinen lukija, Tammi 7. Koskinen JP, Tulisiipi, Like 8. Mustonen Emmi, Sotaleski, Otava 9. Köngäs Heidi, Mirjami, Otava 10. Salminen Sita, Lupa, Kosmos Käännetty kaunokirjallisuus 1. Nesbø Jo, Veitsi, Johnny Kniga 2. Morris Heather, Auschwitzin tatuoija, Aula & Co 3. Moyes Jojo, Pariisi yhdelle ja muita kertomuksia, Gummerus 4. Lagercrantz David, Tyttö joka eli kahdesti, WSOY 5. Läckberg Camilla, Kultahäkki, Otava 6. Child Lee, Kuilun partaalla, Karisto 7. Atwood Margaret, Testamentit, Otava 8. Adolfsson Maria, Myrskyvaroitus, Tammi 9. Dicker Joël, Stephanie Mailerin katoaminen, Tammi 10. Michaelides Alex, Hiljainen potilas, Gummerus Lasten ja nuorten kirjat 1. Kinney Jeff, Neropatin päiväkirja 14: Remppaa pukkaa, WSOY 2. Kunnas Mauri, Hurjan hauska unikirja, Otava 3. Havukainen Aino, Toivonen Sami, Tatu ja Patu, kauhea Hirviö-hirviö ja muita outoja juttuja, Otava 4. Ryhmä Hau 5 minuutin iltasadut, Otava 5. Nopola Sinikka, Nopola Tiina, Risto Räppääjä ja ujo Elmeri, Tammi 6. Miklu, Kaikkien aikojen kirja, Otava 7. Rasi-Koskinen Marisha, Auringon pimeä puoli, WSOY 8. Parvela Timo, Ella ja kaverit hiilijalanjäljillä, Tammi 9. Kunnas Mauri, Kunnas Tarja, Joulupukki ja noitarumpu, Otava 10. Stephanie Clarkson, Hyvää mieltä! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus kiukuttaa tai surettaa, PS-kustannus Tietokirjat 1. Tervo Jari, LOIRI., Otava 2. Mitä Missä Milloin 2020, Otava 3. Guinness World Records 2020, Otava 4. Jokiranta Anssi, Juntti Pekka, Ruohonen Anna, Räinä Jenni, Metsä meidän jälkeemme, Like 5. Erikson Thomas, Idiootit ympärilläni, Atena 6. Gustafsberg Harri, Holmavuo Heidi, Karhuryhmä, Otava 7. Pasa, Atpo, Vitutuspäiväkirja, Gummerus 8. Konttinen Riitta, Aino Sibelius, Siltala 9. van Vliet Elma, Äiti. Kerro minulle, WSOY 10. Aro Jessikka, Putinin trollit. Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta, Johnny Kniga 11. Kanerva Juha, Teemu Pukki Koko tarina, Readme.fi 12. Wahlroos Björn, Kuinkas tässä näin kävi? Miksi maallamme ei ollut malttia vaurastua, Otava 13. van Vliet Elma, Isoäiti. Kerro minulle, WSOY 14. Lumikero Kari, Uutismies, Tammi 15. Rautaheimo Juha, Rainio Sari (toim.), Hermo — Murharyhmän mies, Siltala 16. Valtaoja Esko, Avaruudesta, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 17. Obama Michelle, Minun tarinani, Otava 18. Wiren Veijo, Ristikkovuosi 2020, Gummerus 19. Keskisarja Teemu, Murhanenkeli. Suuren pohjan sodan ihmisten historia, Siltala 20. Smith Keri, Tuhoa tämä kirja, WSOY Pokkarit 1. Manson Mark , Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan, Atena 2. Harari Yuval Noah, Sapiens Ihmisen lyhyt historia (jättipokkari), Bazar 3. Silver Josie, Ole minun, Otava 4. Hotakainen Kari, Tuntematon Kimi Räikkönen, Siltala 5. Statovci Pajtim, Kissani Jugoslavia, Otava 6. Rosling Hans, Rosling Ola, Rosling Rönnlund Anna, Faktojen maailma (jättipokkari), Otava 7. Sveistrup Søren, Kastanjamies, Otava 8. Yuval Noah Harari, 21 oppituntia maailman tilasta (jättipokkari), Bazar 9. Sarenbrant Sofie, Avoimet ovet, WSOY 10. Adolfsson Maria, Harha-askel, Tammi Dokumenttielokuvan kärkinimiä vieraaksi DocPoint-festivaalille K iinnostavien kotimaisten tekijöiden lisäksi festivaalilla vierailee yli 20 kansainvälistä tekijävierasta. DocPointin nimekkääseen vierasjoukkoon lukeutuvat mm. Advocate-elokuvan ohjaaja Rachel Leah Jones ja päähenkilö, israelilainen ihmisoikeuksiin keskittynyt asianajaja Lea Tsemel. 1960-luvulla Warholin ja Dalín muusanakin tunnettu supermalli ja feministi Benedetta Barzini tuo Helsinkiin elokuvan The Disappearance of My Mother yhdessä poikansa, elokuvan ohjaajan Beniamino Barresen kanssa. Iranin arvostetuimpiin dokumentaristeihin kuuluva Mehrdad Oskouei saapuu festivaalin retrospektiivivieraaksi polttavan ajankohtaisen elokuvansa Sunless Shadows kanssa.
14 Viikot 4-5/2020 • Nro 2 M unkin S eutu ? Rupla oli Kallion yhteisöllinen luova tila, jossa yhdistyi kahvila, galleria, myymälä ja tapahtumapaikka. Tila irtisanottiin. Ruplan näyttelyistä jäi mieleen Tomi Tuulirannan koskettava Unohdetut-näyttely ja Manuela Boscon iloiset avajaiset. Kevyet mulla haudallesi. Visuaalisia arvoituksia ihmeteltäväksi Emma Rönnholm on Helsingissä asuva taiteilija, joka työskentelee jokapäiväisten materiaalien ja mekaniikan kanssa odottamattomalla ja ajatuksia herättävällä tavalla. Egoscope 2020-näyttelyssä Galleria Sculptorissa, Eteläranta 12, on hänen uusia veistoksia ja tilateoksia, jotka tutkivat identiteettiä ja optisia harhoja. Häntä kiinnostavat varhaiset liikkuvan kuvan laitteet ja optiset leikkikalut, ”skopit”, jotka havainnollistavat ihmisen näkökyvyn toimintaa. Näyttely ajoittuu alkaneeseen uuteen vuoteen, mikä vaikutti myös taiteilijaan: – Mielestäni vaihtuva vuosi rituaaleineen liittyy henkilökohtaiseen identiteettiin; silloin katsotaan taaksepäin menneisiin kuukausiin ja kuvitellaan missä toivotaan olevan tai miten halutaan muuttua tulevaisuudessa. Ihmiskeho on veistoksellinen Karina-Sirkku Kurzin näyttely SUPERNATURE Valokuvagalleria Hippolytessa, Yrjönkatu 8-10, koostuu minimalistisista valokuvista, jotka kuvaavat esteettisen plastiikkakirurgian toimenpiteitä. Ne pohtivat kuinka ajattelemme ja muutamme fyysistä muotoamme. Kuinka koemme jotain, joka tapahtuu kehomme sisällä? Taiteilijaa kiehtoo ihmisen keho aineellisena ja fyysisenä: olentona, jolla on samalla tietoisuus. Katsoja kohtaa herkkiä mustavalkoisia valokuvia, jotka on harmonisesti yhdistetty värivedoksiin. Huolellisesti harkitut painomenetelmät korostavat kuvien materiaalisuutta. Näitä esteettisesti miellyttäviä kuvia tarkemmin tarkasteltaessa teosten hätkähdyttävät yksityiskohdat nousevat esiin. Kurz on suomensaksalainen valokuvaaja ja kuvataiteilija, joka työskentelee Berliinissä. Hänen syömishäiriöitä käsittelevä teoskokonaisuus on voittanut useita palkintoja. Maalaus kuin reliefi Marja Patrikaisen näyttelyssä ”Gathering of Fables” Galleria Oksasenkatu 11, taiteilijaravintola Elielin vieressä, on esillä teoksia, jotka venyttävät rajaa kuvanveiston ja maalauksen välillä. Reliefimäiset maalaukset ja installaatio kertovat kaikki oman tarinansa. – Näyttelyni kertomukset ovat syntyneet keskellä maaseutua, luonnon läheisyydestä, hitaudesta ja kaukana suurten kaupunkien vaikutuksesta. Maalilla on paljon ominaisuuksia herkistä ohuista kerroksista paksuun pinnoittamiseen saakka. Veistos voi taiteilijan mielestä olla maalauksellinen, maalaus voi olla kuin reliefi. – Herkuttelen, teen kokeita, sekoitan teoksissani tekniikoita ja nautin vapaudesta tehdä niin. Pidän ongelmanratkaisusta saatavilla olevien materiaalien suhteen. Susien tarinat syntyvät unissa Galleria Dix, Uudenmaankatu 19, esittelee nuoren, mutta jo persoonallisen kuva-artesaanin Emma Bayrasin ensimmäistä näyttelyä ”Susi, suteni” Helsingissä. Onko niille enää tilaa? Öljyvärimaalausten teemana on susi, joita hän ei maalaa ottaakseen kantaa vallitsevaan susi(viha)puheeseen: – Olen iloinen teosteni syntymisen ajankohdasta, joka sattui juuri viime vuodelle, jolloin suden paikasta luonnossa kiisteltiin paljon. Taiteilija maalasi yksitoista öljyvärimaalausta v. 2019 aikana hyvin tiiviiseen tahtiin. – Kaikilla maalausteni susilla on omat tarinansa, jotka ovat syntyneet unissa tai syvällä mielikuvituksessani. Ensimmäistä kertaa susi ilmestyi hänelle kolme vuotta sitten, kun odotti lasta. – Tuo uni alkoi synnyttää mielessäni kuvia, joista ensimmäisessä vaalea susi tuijottaa pimeydessä hohtavaaa punertavaa valoa. Teoksen nimeksi tuli tietysti Valo, ja se on koko teossarjan äiti. Tribuutti musiikille Galleria 68, Hämeentie 68, esittelee mainosalalla elämäntyönsä graafisena suunnittelijana tehneen Mega Maunulan Tribute to Music –näyttelyn. Akryyli kankaalle -teokset ovat syntyneet rakkaasta harrastuksesta, joka on ollut läsnä koko elämän eri muodoissaan. – Osa teoksista on nimetty minulle läheisen modernin jazzin säveltäjien ja soittajien mukaan. Tämä on minun näköiseni kunnianosoitus kaikille merkittäville meidän tajuntaamme liikuttaville muusikoille. Maunula etenee monenlaisten kokeilujen kautta. Niistä syntyy erilaisia ajatuslinjoja, jotka muuntuvat useimmiten sarjallisiksi. Tarkka työskentelymetodi ei ole pääasia, vaan että inspiraatiolla, eri tunnetiloilla, oppimisella on vapaa ja vahva osuus valmistumisessa. Keidas kylmyyden keskellä Galleria Pirkko-Liisa Topelius, Hietalahdenranta 17, esittelee muotoilija-kuvataiteilija Viivi Lehdon värikkäitä keramiikkaveistoksia ja akryyli kankaalle –maalauksia. Ne ovat hyvin saman henkisiä teemoiltaan. – Talvipuutarha on keidas vuoden kylmimmän ajankohdan keskellä. Minulle se edustaa paikkaa ja mielentilaa, joka tarjoaa hengähdystauon todellisuudesta keskellä horrostavaa luontoa. Se on kuin tähtiportti suoraan eksoottisten kasvien keskelle jääkukkien kukoistaessa ulkona. Teoksissa toistuva puutarha edustaa taiteilijalle lapsuuden satujen ja vallattomien leikkien näyttämöä, joissa kaikki on mahdollista. – Lasiveistosten väreissä, muodoissa ja kerroksissa olen peilannut puutarhan elementtejä omaan sisäiseen maailmaani vuoden kierron aikana. Lasiteokset on valmistettu vuonna 2019 Nuutajärven lasikylässä yhteistyössä taitavien lasinpuhaltajien kanssa. Jumalan käsi on kiveä Nuoren polven kuvataitelija Aino Keinänen pitää Riitta Jeskasen kanssa ”Yhteys on vastaus” –näyttelyn Galleria 4-kuudessa, Uudenmaankatu 4-6. Keinäsen intohimo on ihmiset. Hän tekee kauniilla tavalla tutkielmia ihmiskehosta, tutkii kehonkieltä, muotoja, asentoja. Teokset ovat pastellisävyin keveän ja herkän näköisiä sekatekniikkatöitä sisältäen hiiltä ja vesiväriä. Taiteilija kuvaa ihmisen yhteyttä luontoon, toisiin ihmisiin ja itseensä. – Rakennan kuvieni hahmo luonnonmateriaaleista, kuten kivistä, kasvillisuudesta ja tulesta. Uskontoaiheisissa teoksissani Jumalan käsi on kiveä, mikä kristinuskon lisäksi kytkeytyy laajemmin myös panteismiin. Osassa teoksia kuvaan erilaisia elämänalueita. Luonnosta kumpuava kauneus symboloi toivoa. Haluan maalata tunteeni Taru Tomperi on pitkän linjan kuvataiteilija, jolla on monipuolinen opettajan, taidehistorian ja kuvataiteen ammatillinen jatkokoulutus. Hän toimi yli 40 vuotta kuvataiteen lehtorina. Hän sanoo: – Maalausteni sisällöt pulppuavat mentaaliselta tasolta. Maalaukseni saattavat olla hiljaisen vähäeleisiä tai rajuun liikkeeseen perustuvia. Voimakkaat värija/tai valöörikontrastit kuljettavat usein tarinaa, joka liikkuu figuratiivisen ja abstraktin rajoilla tai on täysin abstrakti. Teema on käteni jälki, maalaustapani. AVA Galleria, Pohjoinen Rautatiekatu 17 B 8, on paljon esitellyt hyvinkääläisen taiteilijan maalauksia. Tomperi uskoo, että se mieliala, tunnelma, kokemus tai mahdollisesti ongelma, joka maalaamishetkellä on kiteytynyt teoksen ilmiasuun, voi välittyy katsojalle. – En halua kuvittaa tunteitani, en kertoa sormella osoittaen syvimmistä ajatuksistani ja vaikuttavimmista kokemuksistani. Haluan maalata niitä. Teksti: Risto Kolanen H Kuvataide Risto Kolanen Tammikuun kuvataide Kuvataiteilija, kuvanveistäjä Emma Rönnholmilla on esillä sekä veistoksia että tilateoksia Galleria Sculptorissa. Kuvassa taiteilija ja Bestiarium. Kuva: Raimo Granberg. Berliinissä työskentelevä suomensaksalainen valokuvaaja ja kuvataiteilija Karina-Sirkku Kurz ja teos Untitled Hippolytessä. Kuva: Raimo Granberg. Marja Patrikainen käyttää taitavasti löytämiään materiaaleja maalauksiin ja installaatioihin Galleria Oksankatu 11:sssä. Taiteilija ja Maria M., jonka hampaat on tehty tekokynsistä. Kuva: Hannele Salminen. Emma Bayras muistuttaa, että maailman kaikista nisäkkäistä villieläimiä on enää neljä prosenttia. Taiteilija seurassaan Päiväunipainajainen. Kuva: Hannele Salminen. Kuvataiteilija Aino Keinänen katsoo haaveilevasti kukkamaalaustaan Galleria 4-kuudessa. Toivon voima, sekatekniikka paperille 2019. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija, taidemaalari Taru Tomperi ja teos Ei valoa ilman varjoa Galleria AMAssa. Kuva: Raimo Granberg.
15 Nro 2 • Viikot 4-5/2020 M unkin S eutu Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2020 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkinseudun kotiin jakelu Munkinseudun kotiin jakelusta vastaa Helsingin Jakelu-Expert Oy. Kotitaloudet, joihin kaupunkilehtien jako on estetty, voivat hakea lehden oman alueensa nippujakelupisteestä. Luettelo löytyy alta. Helsinki testaa uusia katutyöopasteita Suomenlinnaa kehitetään kestävästi matkailukohteena Mirita Saxberg (Liike Nyt) palaa kokoomuksen ryhmään Linnoituksen joulun kävijöitä, kuva: Super Otus. Ehdotukset uusiksi työmaatauluiksi. Kuva: Pentagon Design Oy. L iike Nyt Helsinki -valtuustoryhmän puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän entinen pääsihteeri Mirita Saxberg on palannut kokoomuksen valtuustoryhmän jäseneksi. Kokoomuksen valtuustoryhmä hyväksyi Saxbergin pyynnön yksimielisesti. Saxberg tuli valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon kokoomuksen listalta kuntavaaleissa 2017, mutta perusti Liike Nyt -valtuustoryhmän syksyllä 2018 toimiessaan Liike Nyt -eduskuntaryhmän pääsihteerinä ja Hjallis Harkimon eduskunta-avustajana. Saxberg näkee siirtymisensä osana laajempaa suunnanmuutosta. – Sen jälkeen, kun Liike Nytistä tuli puolue, ovat Liike Nytiin aiemmin sitoutumattomat valtuustoryhmät ympäri Suomea jättäneet sen. On luonnollista, että vaikutukset näkyvät myös Helsingissä. Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov on tyytyväinen, että Saxbergin näkee kokoomuksen edelleen parhaana väylänä vaikuttaa ja muuttaa politiikan tekemisen tapaa. – Kokoomuksen valtuustoryhmänä voimme viedä asioita eteenpäin Helsingissä. – Suuren ryhmän voimin kaupunkilaisten hyvinvointia on mahdollista parantaa kaikkein tehokkaimmin. Muutoksista huolimatta arvot pysyvät. Allekirjoitan edelleen kokoomuksen arvot, joiden takia liityin puolueeseen 2000-luvun alussa, Saxberg toteaa. H elsinki testaa uudenlaisia työmaaopasteita Oulunkylässä Mäkitorpantien ja Siltavoudintien katutyömaalla. Kokeilulla etsitään tapoja, joilla työmaat haittaisivat kaupunkilaisten arkea mahdollisimman vähän ja työmaiden läheisyydessä liikkuminen olisi kaupunkilaisille helpompaa ja turvallisempaa. Kokeilu on osa Helsingin alkuvuodesta 2019 aloittamaa katutöiden haittojen vähentämiseen tähtäävää hanketta. Uusien opasteiden suunnittelussa on hyödynnetty palvelumuotoilua. Testattavat työmaataulut, opaskyltit ja reittimerkinnät perustuvat kaupunkilaisilta kerättyyn palautteeseen, työmaan havainnointiin ja vanhojen opasteiden analysoimiseen. Syyskuussa toteutetussa, katutöihin liittyvässä verkkokyselyssä Helsinki sai kaupunkilaisilta yli 1300 vastausta ja yli 2000 kehittämisideaa. Oulunkylän työmaalle tulee yhtenäisempi opastus, uudet työmaataulut kävelijöille, pyöräilijöille ja autoilijoille sekä selkeämmät reittiopasteet. Työmaata parannetaan muillakin tavoin, kuten kohentamalla valaistusta, alentamalla nopeusrajoituksia, kiinnittämällä työmaan siisteyteen huomiota sekä leventämällä jalankulun väyliä. Anna palautetta opasteista Kokeilun tuloksia hyödynnetään myös muilla katutyömailla. Jos uudenlaiset opasteet saavat hyvää palautetta ja ne koetaan hyviksi, opasteiden malli voidaan ottaa käytäntöön laajemmin Helsingissä. Voit antaa palautetta opasteista tammikuun loppuun saakka. S uomenlinnasta pidetään hyvää huolta, ja se halutaan säilyttää myös tuleville sukupolville. Uudessa vuoden 2019 lopussa valmistuneessa Suomenlinnan hoitoja käyttösuunnitelmassa korostetaan Suomenlinnan arvojen säilyttämistä ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Hoitoja käyttösuunnitelma tehtiin yhdessä laajan verkoston kanssa. Tärkeitä kestävän matkailun tavoitteita jatkossa ovat muun muassa linnoituksen hiekkavallien suojelu, asuinrauhan parantaminen viestinnällä ja talven matkailupalvelujen kehittäminen. Yhä useampi palvelu on avoinna myös talvikaudella, ja monipuolinen tarjonta palvelee kävijöiden lisäksi asukkaita ja työntekijöitä. Suomenlinnassa asuu noin 800 helsinkiläistä ja työskentelee vuodenajasta riippuen 400-500 henkilöä. Kulttuuripalvelut kiinnostavat Museoiden suosio näkyy myös Suomenlinnassa, ja linnoituksen kuudessa museossa vierailtiin ahkerasti vuonna 2019. Museoiden kävijämäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, ja esimerkiksi Suomenlinna-museon kävijämäärä lisääntyi noin 7 000 kävijällä. Myös tapahtumissa viihdyttiin. Vuosittain marraskuussa järjestettävässä Viaporin Kekrissä vieraili noin 5 000 kävijää ja valotaidetapahtuma Flashissa samoin noin 5 000 kävijää. Linnoituksen joulun ajan tapahtumista ehdoton suosikki oli linnoitustontun reitti, jonka kiersi yli 2 000 kävijää. Elokuussa ensimmäistä kertaa Suomenlinnassa järjestetty joogatapahtuma Magnesia houkutteli linnoitukseen noin 3 000 kävijää. – Innostamme matkailuneuvonnassa kävijöitä tutustumaan Suomenlinnaan mahdollisimman monipuolisesti. Kannustamme käyttämään palveluita ja seuraamaan pääreittejä, mikä on osa vastuullista vierailua. Neuvoimme viime vuonna noin 45 000 kävijää, joista suurin osa oli ulkomaalaisia. Toivon, että jatkossa myös suomalaiset vieraat uskaltautuvat puheillemme useammin, sanoo Suomenlinnan hoitokunnan vastaava matkailuneuvoja Eeva Tulenheimo. Talven kävijämäärät jatkavat kasvua Kaikkiaan merilinnoituksessa vieraili viime vuonna 1 067 000 kävijää, joista yli 290 000 kävi talvikaudella loka-huhtikuussa. Talvikuukausien kävijämäärät jatkoivat 10 vuotta kestäneellä kasvu-uralla, ja esimerkiksi huhtikuu ja joulukuu olivat vilkkaita kuukausia. Kesäkuukausien kävijämäärä sen sijaan laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kävijöitä Suomenlinnassa, kuva: Super Otus.
16 Viikot 4-5/2020 • Nro 2 M unkin S eutu BH tarunhohtoinen elämysillallinen “Banquet of Hoshena” saapuu Suomeen ja ensimmäisenä ravintola Töölönrantaan! Ainutlaatuinen 2,5-tuntinen visuaalinen 3D-elämys virittää aistisi ennennäkemättömällä tavalla ja vie ruokailukokemuksen uusiin ulottuvuuksiin. Viiden ruokalajin illallisen aikana matkaat Lapin maagisiin maisemiin, jossa rummut lyövät ja vuoret kohoavat korkeuksiin revontulien alla. Tervetuloa satumaiselle illallismatkalle, jota et varmasti unohda! Banquet of Hoshena -menu 110 € / hlö Illalliset järjestetään 16.1.-4.4.2020 Katso tarkemmat päivät ja osta lippusi pikaisesti toolonranta.fi Helsinginkatu 56, 00260 Helsinki Tel: 09 61285700 Meiltä saat kodin, joka täyttää toiveesi. SOVI ESITTELY: Soile Goodall, p. 040 533 5533 tai Remi Hakama, p. 046 920 7700 • asunnothelsinki@auratum.com AURATUM ASUNNOT www.auratumasunnot.fi LUE LISÄÄ: MUNKKINIEMENKONE.FI Energialuokka C 2013 . Oma tontti ja . Asunnot ovat valmis tuneet kesäkuussa 2019. Munkkiniemen Kone – Munkkiniemen Puistotie 25, Helsinki. ASUNTOESIMERKKEJÄ m 2 Myyntihinta Velaton hinta Town House 5h+kt+s 1-3. krs 164,0 535 200 1 440 000 Park House 2h+kt+parveke 8. krs 57,5 351 000 650 000 Park House 2h+keittiö+viherhuone 4. krs 73,5 214 863 597 000 MUNKKINIEMEN KONEEN TOWNJA PARKHOUSE! Ainutlaatuisia koteja kaupungin kauneimmilta paikoilta Helsingissä Munkkiniemen Puistotie 25:ssä sijaitseva entinen Kone Oy:n toimistorakennus kunnostettiin moderniin asuinkäyttöön. Tämän Parkhousen viereen valmistui myös upea Town House -uudisrakennus. Rivitalomainen Town House sijaitsee puisto maisessa ympäristössä, loistavien ulkoilumaastojen läheisyydessä. AVAAMME NYT MYYNTIIN AUTOHALLIPAIKAT MUNKKI NIEMEN KONEEN UUDESTA AUTOHALLISTA Autopaikat sijaitsevat kahdessa kerroksessa Town House -rivitalon alla. Sisäänkäynti valoisaan auto halliin Munkkiniemen Puistotien päästä. Maanalaiset autohallipaikat, hinnat alkaen mh 23 800 € vh 55 000 €