• NRO 12 6 . L O K A K U U T A 2 1 9 Vähän erilainen paikallislehti. NI HK EE AK KA Jonna Nummela on Kaivokselasta kasvanut lavarunouden mestari vailla muottia. SIVU 18 JOUKKOLIIKENTEEN LINJAT KUNTOON HSL:n suunnitelma nojaa runkolinjoihin, mutta onko vaihdoille vaihtoehtoja? SIVU 8
• 2 MYYRMANNI, TRIPLA JA ME PÄ Ä K I R J O I T U S ARI MARTINAHO Päätoimittaja PL 21 • 01601 VANTAA www.myyryorktimes.fi facebook.com/ myyryorktimes toimitus@myyryorktimes.fi PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITTAJAT Elina Iijalainen Ille Martela (urheilu) Sirkka Inkinen ULKOASU Topias Dean ILMOITUSMYYNTI ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi JULKAISIJA Myyr York Media Oy Y-tunnus: 00089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINOPAIKKA Punamusta Oy, Joensuu ISSN 2489-8465 SEURAAVA LEHTI ILMESTYY MARRASKUUN PUOLENVÄLIN JÄLKEEN. J A T A A S L Ä H T E E ASUKKAAT ovat kokeneet Myyrmäen kaupallisten palvelujen heikentyneet lähes koko 2000-luvun. Muutos on aiheutunut niin kaupan rakenteellisesta muutoksesta kuin verkkokaupan noususta. Syistä riippumatta tosiasia on, että kuluneiden vuosien saatossa täältä on kadonnut niin urheiluliike, kodinkoneja elektroniikkakaupat kuin varttuneiden naisten muotija vaatetusliikkeet. Myöskään lastentarvikkeiden ja -vaatteiden ostopaikkaa täältä ei enää löydy. Hävinneet ovat myös laadukkaat ja palvelevat erikoisliikkeet. Kohta ei löydy myöskään antiikista ja keräilystä kiinnostuneelle minkäänlaista ostostai hypistelypaikkaa jossa pistäytyä. Toki Myyrmannissa liikkeitä on edelleen paljon, mutta kauppavalikoima on muuttunut samanlaiseksi massaksi kuin kaikissa muissakin ostoskeskuksissa. On paikka sitten Jumbo, Kaari tai Sello, niin yllätyksiä myymäläkirjossa ei juuri ole. PIENTÄ MYLLERRYSTÄ Myyrmannissa kuitenkin on, kun Tokmanni on muuttamassa Isomyyristä kirpputori Bellan tiloihin ja Jysk siirtymässä uusiin tiloihin kauppakeskuksen toisessa kerroksessa. Tämä tietenkin johtaa ketjureaktioon ja muutoksia tapahtuu muidenkin liikkeiden liiketilojen osalta. Nämä ovat kuitenkin kosmeettisia muutoksia, kun liikkeet siirtyvät ostarin sisällä tilasta toiseen. Tällainen “piiri pieni pyörii” ei muuta sitä tosiasiaa, että paikalliset palvelut ja kaupat näivettyvät. NYT tähän soppaan on tulossa vielä mukaan uusi, iso lusikka, sillä pohjoismaiden suurin kauppakeskus Mall of Tripla avataan Pasilassa 17. lokakuuta 2019. Se jatkaa viimeaikaista kehitystä, jossa mammuttimaiset ostoskeskukset sijoitetaan liikenteen solmukohtiin, kuten esimerkiksi Forum Kampissa, Redi Kalasatamassa ja nyt Tripla Pasilan uudistetun aseman kupeessa. Taloudellisen menestyksen ehtona on näiden ostospaikkojen asiakasmäärän valtava volyymi. Paikallisen väestön määrä ja ostovoima eivät yksin riitä kannattavaan toimintaan ja tämä tarkoittaa, että liikenteen vilkkaan solmukohdan työmatkalaiset pyritään pysäyttämään palvelujen käyttäjiksi. Tämä uhkaa entisestään Myyrmäen kaltaisten alueiden paikallisia palveluja, jos ostokset ja ravintolakäynnit tehdään työmatkan yhteydessä, oman asuinalueen lähipalvelujen sijasta. MITÄ SITTEN PITÄISI TEHDÄ? Ensinnäkin Myyrmäki on tällä hetkellä kasvava ja kehittyvä alue. Asukasmäärä kasvaa ja monipuolistuu, ja myös uusia työpaikkoja syntyy. Kulttuuritoiminta on vilkasta ja monet oppilaitokset, Metropolia etunenässä, toimivat alueella. Tämän luulisi olevan myös kaupalle ja erilaisille palvelutuottajille iloinen uutinen. Uusien asuntojen rakentaminen kiihtyy, ja se lisää monien liikkeiden kassakoneen kilinää. Jo tämän pitäisi olla signaali kauppapaikkaa etsivälle liiketoiminnalle. Kasvava omaleimainen kaupunginosa voi myös parhaimmillaan tukea yrityksen brändiä. “Meillä on myymälä myös Myyrmäessä”, eikö se kuulostaisi hienolta? TÄRKEINTÄ kuitenkin on, että me kuluttajina suosimme oman alueemme liikkeitä ja ostospaikkoja. Se merkitsee sitä, että olemme vastuullisia ja teemme päätöksiä, jotka suosivat lähipalveluja ja kierrätystä, uusiokäyttöä ja olemme kuluttajina tiedostavia ja harkitsevia. Jos me annamme tällaisen signaalin kaupalle, olen varma, että myös kaupan suunnalta löytyy valmiutta ottaa vastaan näitä ajatuksia. Tämä olisi tie rakentaa elinvoimaista ja omaleimaista ostoskeskusja kauppakulttuuria Myyrmäessä. Kehittyvät monipuoliset lähipalvelut takaavat koko asuinalueen vetovoimaisuuden ja kasvavan elinvoiman.
• 3 P U H E E N V U O R O OLEMME kaikki kohdanneet alueita, jotka mystisellä tavalla vetävät puoleensa. Paikkoja, joissa haluaisimme asua, työskennellä tai vierailla uudelleen. Kiehtovuus kumpuaa usein pienistä yksityiskohdista, kerrostuneisuudesta, yksittäisten toimijoiden kuten vaikka kahvilanpitäjien, kauppiaiden ja kulttuuritoimijoiden oivalluksista, joista tieto lähtee vaivihkaa kiirimään laajemmalle. Kaupunkia ei voi suunnitella, vaan kehitys on ihmisten käsissä. Pikemminkin liiallinen suunnittelu pilaa mahdollisuuksia. Sen sijaan vireät kaupunginosat kaipaavat mahdollistamista. MYYRMANNIN laajennushankkeen kaaduttua kaupunki järjesti Paalutorin pohjoispuolen keskustakorttelista 2014 kilpailun, jonka voitti Rakennusosakeyhtiö Hartela. Liki viisi vuotta myöhemmin lähes 500 asunnon korttelin rakennustöiden käynnistymisestä ei näy merkkiäkään. Samaan aikaan uutta asuntorakentamista on kaavoitettu kiihtyvällä tahdilla. Valmiissa kaavoissa on kaupunginosaan varattu uutta rakennusoikeutta noin 1 000 uuden asunnon verran, minkä lisäksi parhaillaan on kaupunkisuunnittelun työohjelman mukaan valmisteilla uusia kaavoja runsaan 3 000 asunnon verran. Vertailun vuoksi tänä vuonna Myyrmäessä on käynnistynyt kolmen pienen kerrostalon eli noin 180 asunnon rakentaminen. Epäsuhta rakentamisen ja kaavoituksen välillä on silmiinpistävä. Taustalta löytyy valtion ja kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimus, jossa on asetettu kuntakohtaiset tavoitteet uudelle asuntotuotannolle. RIPEÄ KAAVOITUSTAHTI on muodostunut kuoliniskuksi vanhalle toimitilakannalle. Asuntorakentamisen alta on suunniteltu purettavaksi Virtataloa, Myyrmannia sekä Liesikujan varren pieniä toimitilakiinteistöjä lukuunottamatta kaikki vanha liikeja toimitilakanta. Näiden omistajille on houkuttelevaa muuttaa tontit asuntorakentamiselle, jolloin niistä on saatavissa parempi ja nopeampi tuotto. Asemakaavan muutostyön käynnistymisestä uusien rakennusten valmistumiseen kestää isompien kohteiden kohdalla helposti yli 5 vuotta. Vanha toimitilakanta tyhjenee nopeasti ja jää vähintään puolityhjänä odottamaan purkua, sillä omistajilta löytyy harvoin motivaatiota markkinoida pian purettavia kohteita. LIIKEJA TOIMITILOILLA, erityisesti niiden mukaan tuomilla työpaikoilla, on suora yhteys alueen elinvoimaan. Työntekijät käyttävät alueella tarjolla olevia palveluita, lounasravintoloita, kahviloita, parturi-kampaamoja tai vaikkapa ihan kauppaliikkeitä päiväsaikaan, kun taas työssäkäyvien asukkaiden asiointi sijoittuu pääosin iltaan. Palveluiden säilymisen edellytys on tasainen asiakasvirta aamusta iltaan. Kun työpaikkamäärä on parhaimmillaan lähennellyt 7000 paikkaa, pudotus reilusti alle 5 000 työpaikkaan on niin suuri, että se ei voi olla näkymättä palvelutarjonnassa. TYÖPAIKOISTA ja elinvoimasta on kannettu huolta Myyrmäen kaavarungon hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginhallitus edellytti, että laaditaan suunnitelma, jolla Myyrmäen työpaikkakanta käännetään nousuun. Kaupunki onkin tilannut Gaia Consulting Oy:ltä Vireät keskustat Myyrmäki ja Tikkurila -selvityksen, jossa on tarkoitus kartoittaa käytännön keinoja elinvoiman lisäämiseksi. Samansuuntaista aktiivisuutta on nähtävissä kiinteistöjen omistajien ja rakennusliikkeiden puolella. Virtatalon omistaja Eläkevakuutusyhtiö Elo on teettänyt oman selvityksensä siitä, kuinka vetovoimaisena Myyrmäki koetaan yritysten keskuudessa. Ainakin yksi rakennusliike on tiettävästi teettämässä omaa selvitystään. Selvitykset tulevat tarpeeseen. Vielä tärkeämpää on löytää oikeat toimenpiteet. Se, että Paalutorin keskustakortteli ei ole lähtenyt liikkeelle, kertoo rakentajien keskuudessa vallitsevasta epävarmuudesta, ehkä jopa epäuskosta sitä kohtaan, menevätkö asunnot Myyrmäessä kaupaksi. Suomen Hypoteekkiyhdistyksenkin tuore selvitys kertoo asuntomarkkinoiden pirstaloitumisesta; enää ei ole kysymys kahtiajaosta kasvukeskusten ja muun Suomen välillä. Myös kasvukeskukset jakautuvat vahvistuviin ja taantuviin alueisiin. ALUEELLISEN huono-osaisuuden laajeneminen ja syveneminen on todellinen uhka. Vantaalle luodussa myönteisen erityiskohtelun ohjelmassa Martinlaakso valikoitui yhdeksi kohdealueeksi, Myyrmäen tilanne nähtiin toistaiseksi hieman lohdullisempana. Alueellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan kehitystä, jossa syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat kasaantuvat samoille asuinalueille. Alueille saattaa kehittyä maine, jonka seurauksena oman asuinalueensa valitsemaan pystyvät ryhtyvät välttelemään näitä alueita. Klassinen keino alueellisen huono-osaisuuskehityksen torjumiseen on ollut sosiaalisesti sekoittava yhdyskuntarakenne, jossa isojen yhtenäisten vuokrataloalueiden sijasta vuokra-asunnot ja kovan rahan asunnot ovat sekaisin samoissa kortteleissa. Tämä on alun perin toteutunut Myyrmäessäkin. Periaatteesta on nykyisin entistä vaikeampi pitää kiinni, kun uusista osakeyhtiömuotoisista taloista merELINVOIMA SYNTYY IHMISISTÄ
• 4 Myyrmäen menestyksen avaimet 1. Säilytetään vanhaa toimitilakantaa uusien yritysten, innovaatioiden sekä ruohonjuuritason toimijoiden tarpeisiin. 2. Tuetaan tilojen väliaikaiskäyttöä, pop up -kulttuuria ja etätyöskentelyä. 3. Täydennetään kaupunginosaa merkityksellisellä arkkitehtuurilla. 4. Nähdään maahanmuuttajat voimavarana. 5. Pidetään kiinni laadukkaista kouluista sekä lapsiperhemyönteisestä ympäristöstä ja rakennuskannasta. 6. Hyödynnetään Vaskivuoren musiikkija tanssilukion ja Metropolia ammattikorkeakoulun tarjoamia mahdollisuuksia ja ollaan kokeilualustana Metropolian puhtaiden teknologioiden ja urbaanin ruoan hankkeille. 7. Kehitetään Myyrmäkeä katutaidekaupunginosana, josta löytyy graffitiin, katutaiteeseen ja performanssitaiteeseen erikoistunut taidemuseo Artsi. 8. Huolehditaan siitä, että sekä sisätiloissa että ulkona on löydettävissä luonnollisisten kohtaamisen paikkoja. 9. Panostetaan keskustassa elävään kivijalkaan kahviloihin, ravintoloihin ja putiikkeihin, mutta huolehditaan että kivijalasta löytyy myös kulttuuria. 10. Kannustetaan tapahtumien, elämysten ja myös yöelämän aktiviteettien tuottamiseen, jotka ovat vireän keskustan merkki. 11. Huolehditaan että tonttivaranto mahdollistaa yritysten sijoittumisen alueelle. 12. Tuetaan Myyräncolon kehittymistä Helsingin kaapelitehtaan, Suvilahden ja Teurastamon kaltaiseksi pöhinäpisteeksi. kittävä osa muodostuu pienistä asuntosijoittajille myytävistä asunnoista. Alueen asukasrakenne muodostuu entistä enemmän alueen maineen vaikutuksesta. KAUPUNKIKEHITTÄJIEN keskuudessa on etsitty vastausta siihen miten niitä eläviä ja vireitä keskustoja rakennetaan. Syyskuun lopun LähiöFest-tapahtumassa Otaniemessä todettiin, että yksin arkkitehtuurin avulla niihin ei päästä. Osallistaminen ja yhteisöllisyyden lisääminen on nähty yhdeksi avaimeksi, mutta LOTTA JUNNILAISEN alkuvuodella julkistetussa väitöskirjassa Lähiökylä todettiin, että lähiöt ovat aina olleet yhteisöllisiä. ASUINALUEIDEN MAINEELLA on aina ollut merkitystä. Espoo on koettu hyvin toimeentulevien ihmisten kaupunkina, kun taas Itä-Helsinkiä on pidetty selvästi huono-osaisempana seutuna. Tämä on ohjannut asuinpaikkavalintoja. Sama jako toistui takavuosina Vantaalla. Länsi-Vantaata pidettiin vauraana alueena, kun taas Itä-Vantaa nähtii työväestövaltaisena alueena. Nykyisin tämä jako on murtunut. Huono-osaisuudella on kuitenkin ollut taipumus kasautua ratojen varsille. MIHIN MYYRMÄESSÄ sitten tulisi kiinnittää huomiota? Aivan ensiksi väestörakenteeseen. Ikäihmisten osuus Myyrmäessä on nykyisellään keskimääräistä suurempi, mikä vääristää alueen palvelurakennetta. Myyrmäestä tulisi tehdä houkuttelevampi alue nuorten perheiden ja lapsiperheiden keskuudessa. Lapsiperheiden muuttopäätöksissä avainasemassa ovat usein laadukkaat koulut ja päivähoitopalvelut. Näiden maineesta tulee pitää kiinni. Lapsiperheiden muuttamisen edellytys on perheille soveltuva asuntokanta, tarvitaan muitakin kuin pelkkiä pienasuntoja. LÄHES JOKA NELJÄS myyrmäkeläinen on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajataustainen. Kansainvälisyys on voimavara, kunhan kykenemme tukemaan maahanmuuttajien omaa yritteliäisyyttä. Tässä yhteydessä voisi pohtia vaikkapa Chinatown ja Little Italy -ilmiöiden vaikutusta monien kaupunkien kehitykselle. Lukuisten tutkimusten mukaan väestön diversiteetti ja suvaitsevaisuus luo pohjan alueen menestykselle. Työpaikat tuovat kaduille, kahviloihin sekä kivijalkaliikkeisiin ostovoimaisia asiakkaita. Työpaikkamäärän nostaminen ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä. Yritysten tulee nähdä Myyrmäki houkuttelevana sijoittumisalueena, joka tuottaa yrityksille lisäarvoa myös maineensa puolesta. Hyvän liikenneyhteydet, työvoiman saatavuus, työntekijöiden asunnot ja perheiden palvelut ovat avainasemassa. Metropolia ammattikorkeakoulun ympärille voi syntyä runsaasti mielenkiintoisia innovaatioita. Lisäksi tarvitaan tontit, joille yritykset voivat sijoittua. Vaikka tulijoita ei olisi heti, pieni toimitilatonttien varanto on hyvä säilyttää takataskussa. KILPAILU asuinja työpaikka-alueiden kesken on kovaa. Helsingin seutua rakennetaan kymmenillä eri suunnilla, mutta trendikkäiksi ja vetovoimaisiksi koettavia alueita ei voi syntyä kerralla hirveän monia. Myyrmäestä täytyy löytyä jotain, joka erottaa sen muista seudun kaupunginosista. Jotakin ainutlaatuista, jännittävää ja rohkeaa. Jotakin, mistä asukkaat ja yritykset voivat olla ylpeitä ja mitä he haluavat olla mukana jakamassa. Jotakin, joka saa edelläkävijät ja mielipidevaikuttajat liikkeelle. PETTERI NISKANEN Myyrmäki-liikkeen aktiivi ja elävän kaupunkiympäristön puolestapuhuja. K Y P S Ä N Ä
• 5 LKV Tuija Hurme Oy, p. 09 5893 9060, www. lkvtuijahurme.? Martinmiilu, Laajaniityntie 3, 01620 VANTAA Kodinvaihtoa jo 30 vuotta Sinusta välittäen. Ota rohkeasti yhteyttä! Pia Hurme, Yrittäjä LKV, LVV, KED, YEAT kaupanvahvistaja Vantaan Yrittäjä 2013 0400 649412 Luota alueesi ammattilaiseen! Laillistettu kiinteistönvälitystoimisto TRIVIA! Tiedät varmaan kaiken, mutta kuinka hyvin tunnet Myyrmäkeä, sen historiaa ja kulttuuria? Puhelinkättä kutittelee jo? Vastaukset sivulla 24. 1. Kino Martinlaakso toimi a) Martinuksen ja kauppaoppilaitoksen kanssa samassa talossa b) puretussa Martinkeskuksen ostoskeskuksessa c) Martinlaakson yhteiskoulun tiloissa? 2. Myyrmäessä sijaitsevan Vantaan Taidemuseo Artsin johtaja on a) Anna Hjorth-Röntynen b) Jyrki Nieminen c) Annukka Larkio? 3. Elokuun lopulla 50 vuotta täyttäneen Martinlaakson asukkaat muistavat K-kauppias Heikkosen, mutta mikä seuraavista ei ollut Heikkosen alkuperäinen kauppapaikka? a) Raappavuorenkuja b) Martinkeskus c) Raiviosuonmäki 4. Kenen Länsi-Vantaalla vaikuttaneen artistin orkesteri oli nimeltään Häkäpönttö? a) Kari Tapion b) Arto Sotavallan c) Reijo Taipaleen 5. Juhani Kopposela oli a) Martinlaakson yhteiskoulun ensimmäinen rehtori b) Länsi-Vantaasta vastannut entinen apulaispoliisipäällikkö c) Vantaankosken seurakunnan entinen kirkkoherra? 6. Joku ehkä muistaa oranssin keinuelefantin Kaivokselan ostoskeskuksessa 1960ja 70-luvuilla sijainneen lastenvaateliikkeen edessä. Liikkeen nimi oli a) Elefantti b) Papukaija c) Leijona? 7. Puolimatkankrouvi oli a) Rakennustoimisto A. Puolimatkan työpaikkaruokala Louhelassa b) Vanhan Kaarelantien varrella 1900-luvun alussa sijainnut krouvi c) Uomatielä sijainneen Ravintola Myyrin Krouvin alkuperäinen nimi? 8. Louhela TV on a) Louhelan ostoskeskuksessa toiminut radioja tvliike b) Louhelassa omaa TV-ohjelmaa lähettänyt kanava c) louhelalaisten nuorten ylläpitämä videoblogi? 9. Käytöstä poistetun Kaivokselan vesitornin lisäksi Länsi-Vantaalta löytyy vesitorni, joka sijaitsee a) Myyrmäen kaupunginosassa b) Variston kaupunginosassa c) Martinlaakson kaupunginosassa? 10. Kaivokselan alkuperäinen postinumero oli a) 01600 b) 01610 c) 00440? Tmi Hierontapalvelut Pauli Kärkkäinen Hieroja/Urheiluhieroja Vaskivuorentie 12, 01600 Vantaa Liesitorin palvelutalo, Myyrmäki 050 598 5159 hieronta.karkkainen@gmail.com www.hierontapaulikarkkainen.fi Leikkaa talteen! ilmoitusmyynti@myyryorktimes.fi
• 6 NÄYTTELYN kuraattorilla, JEAN RAMSAYLLA , oli monitahoinen tehtävä: avata näyttely ja tarinat valtavien veistosten ja ennen näkemättömien piirrosten takana niin Vantaan taidemuseo Artsin kuraattorina, Pullisen taiteeseen erinomaisesti perehtyneenä tutkijana kuin vanhempiensa jälkeläisenä. Sen hän myös onnistui tekemään, ja kierros hänen opastamanaan tuntui siltä kuin olisi saanut lahjan. LAILA PULLINEN (1933–2015) syntyi Terijoella, työskenteli Italiassa ja nousi pronssiveistostensa ohella taidemaailman terävimpään tietoisuuteen räjäytystekniikalla toteutettujen reliefien tekijänä vuonna 1967. T E K S T I & K U VAT S I R K K A I N K I N E N VALON VEISTÄJÄ ARTSISSA Tavattuaan aviomiehensä Laila Pullinen asettui Vantaan Nissbackaan, Magnus Ramsayn suvun kotitilalle. Vantaasta tuli paikka, jonne hän perheineen juurtui. Nissbackan luonto vaihtuvine vuodenaikoineen paitsi inspiroi, myös mahdollisti avaruudellaan valtavien yhdistelmäveistosten työstämisen, joita Pullisella oli työn alla useita yhtä aikaa. Jean Ramsayn sanoin: ”Enemmän kuin pronssia tai kiveä, Laila veisti valoa – se oli hänen pääasiallinen materiaalinsa.” PULLISEN TUOTANNOSTA nähdään aiemmin näkemätöntä materiaalia sekä Nissbackasta että Laila Pullisen säätiön kokoelmista – räjäytysteoksia, pronssiveistoksia, kivi-pronssiyhdistelmäveistoksia ja piirroksia. Lehtiarkistoista on löydetty vuosikymmenien varrelta haastatteluja ja kuvia, jotka ovat esillä museon sisääntuloaulassa, ja jotka maalaavat ajankuvaa monin tavoin. Vantaan kaupunki on julkaissut näyttelystä esitteen, jonka toimittivat EEVA HYTÖNEN ja Jean Ramsay. Esitteen viimeisellä sivulla voi nähdä kuvan veistoksesta, joka on lähes neljä metriä korkea ja painaa kuusi tonnia. Sen vieressä seisoo Laila Pullinen, todistaen omalla olemuksellaan hengen voittoa materiasta. K I V E N K E S Y T TÄ JÄ , P R O N S S I N PA KO T TA JA , Laila Pullisen poika, Jean Ramsay, opastaa näyttelykierrokset. Pienoismalleja Nissbackan teoksista. Teos ja taiteilija. Materia ja henki. Laila Pullisen näyttely Artsissa on avoinna 19.9.2019–12.1.2020. Jean Ramsayn vetämät opastetut kierrokset torstaisin klo 17 ja sunnuntaisin klo 14.
• www.fusti.fi www.auto-lehtinen.fi Henkilöautot Hautalantie 16, TAMPERE Puh. 010 2390 200 Helsingintie 595, Salo (Muurla) Puh. (02) 721 7700 Henkilö-, pakettija maastoautot Käytössäsi kahden purkamon suuret varastot 24/7. YLI 60 VUOTTA KIERRÄTYSTÄ TAKUULLA! AUTOPURKAMOT Ujo mainos tässä hei. Sinä rakas, paikallinen yrittäjä. Oletko kyllästynyt siihen että ilmoituksesi hukkuu mainosten mereen? Mitä jos kokeilisit mainostamista mediassa, jossa laatu korvaa määrän, ja ilmoituksellasi on tilaa hengittää? Kokeillaan vaikka yhdessä. Vedä syvään henkeä. Ja ulos. Helpottaako? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi Lisätiedot osoitteesta info@myrtsi.fi Tilaa itsellesi tai lahjaksi osoitteessa: www.myrtsi.fi/pipot Pipo 22€ Ja sitten paikallista väriä päälle.
• 8 T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT H S L & G O O G L E M A P S M U T U L L A E I P I T K Ä L L E P Ö T K I TÄ ”En itsekään purematta nielisi bussilinjojen muuttumista vaihdollisiksi”, toteaa HSL:n joukkoliikennesuunnittelija ALEKSI MANNINEN. Niin on kuitenkin Länsi-Vantaalla tapahtumassa. Mitä ja miksi, kysyy MYT nyt, kun muutokseen on vielä vuosia aikaa. HSL eli Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä tekee uutta linjastosuunnitelmaa monella suunnalla, yhtenä Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien suunta. Suunnitelma koskettaa erityisesti Länsi-Vantaata ja Pohjois-Espoota. Suunnitelman ensimmäinen versio esiteltiin viime joulukuussa, toista saatiin odotella melkein vuoden verran, mikä kertoo osin suunnitelman haastavuudesta. ”Suunnitelma kattaa maantieteellisesti ison alueen”, sanoo Manninen. Vuonna 2010 perustettu HSL on panostanut erityisesti liikkumiseen koko metropolialueella, kuntarajat ylittäen. ”Esimerkiksi Espoon suunnalla tuli yllätyksenä, että Kalajärveltä tehdään enemmän asiontikäyntejä Myyrmäen ja Jumbon kuin Espoon keskuksen suuntaan”, Manninen kuvailee ja näyttää kyselyyn perustuvaa karttadataa. Siitä näkee myös, kuinka paljon kuljetaan edelleen Helsingin keskustaan, mutta työpaikatkin sijoittuvat huomattavasti laajemmalle alueelle kantakaupungissa kuin pistemäisesti Elielinaukion ympärille. ”Ajatus siitä, että kaikki kulkisivat Helsingin keskustaan, on jo hieman vanhentunut”, Manninen sanookin. ”Monella etenkin asiointija harrastuspaikat ovat ihan muissa suunnissa.” SE EI OLE kuitenkaan ainoa syy, miksi suoria linjoja Helsingin keskustaan halutaan karsia. Syynä on raha. Mutta ei vain säästö, kuten helposti väitetään. Tai säästökin kelpaa, jos se mahdollistaa jonkun toisen alueen paremman liikennöinnin tarjoamisen. ”HSL:n tehtävänä ei ole tuottaa voittoa”, Manninen tähdentää. ”Mutta tarjoamalla suoria linjoja Helsingin keskustaan voisimme monilla alueilla liikennöidä vain kerran tunnissa, jolloin ei syntyisi toimivaa joukkoliikennettä.” UUSIN LINJASTOSUUNNITELMA perustuukin runkolinjoihin, jotka kulkisivat tihein vuorovälein Vihdintietä (300) ja Hämeenlinnanväylää (400) Helsingin keskustaan. Myös poikittaisliikennettä parannetaan, kun kaksi uutta runkolinjaa alkaa liikennöidä Länsi-Vantaalta Matinkylään (520 ja 530). Runkolinja-ajatus ei ole HSL:lle uusi käsite, sitä on hyödynnetty jo linjan 550 suosiosta alkaen. ”Ihan samoihin matkustajalukuihin ei näillä muutoksilla varmaankaan päästä”, Manninen naurahtaa, kun muistelemme miten niin sanottu jokerilinja oli alkuun monien epäilyjen alaisena. Linja 550 on tällä hetkellä HSL:n vilkkaimmin käytetty ja kustannustehokkain linja, joka suosionsa takia on nyt muuttumassa raideliikenteeksi. Uusia yhteyksiä ja solmukohtia Poikittaisliikenteen puuttuminen oli pitkään arkipäivää pääkaupunkiseudulla. Kun säteittäinen raideja bussiliikenne vei lähiöistä Helsingin keskustaan, saattoi naapurikaupunginosasta toiseen päästäkseen joutua käymään vaihtamassa melkein Mannerheimintiellä saakka. Nyt poikittaisliikenne on hiljalleen parantunut. Joukkoliikenne on muutenkin muuttumassa matriisimaiseksi, jolloin yhteyksistä tulee ehkä enemmän vaihdollisia, mutta saavutettavuus paranee, kun mikään paikka ei ole tunnin köröttelylinjan päässä. Olemassaoleva infrastruktuuri ei aina mahdollista parhaita ratkaisuja. ”Myyrmäen terminaali olisi luonteva vaihtopaikka monille, mutta se on jo nyt liikennekapasiteettinsa rajoilla”, Manninen toteaa. ”Kaupungit ovat kuitenkin lähteneet mukaan siihen, että voidaan tehdä esimerkiksi uusia pysäkkejä helpottamaan vaihtamista.” KAIVOKSELAN LIITTYMÄ on yksi sellainen paikka, johon voisi helposti syntyä liikenteellinen solmukohta, mutta joukkoliikenteen ja kävelijän kannalta se on kammottava paikka. ”Siinä etäisyydet jäävät niin suuriksi, ettei vaihtaminen ole millään muotoa kannattavaa”, Manninen sanoo. Ihmiset myös vierastavat isojen teiden meluisilla pysäkeillä vaihtamista, joten ehkä linja 400 mutkittelisi silti Martinlaaksosta Myyrmäkeen eikä ajaisi suorempaan Hämeenlinnanväylälle, vaikka liittymään voitaisiinkin järjestää järkevä pysäkkijärjestely. Rahalla saa ja bussilla pääsee? ”Liikennöinnin kustannukset ovat suurin rajoittava tekijä tarjottavalle palvelutasolle.” Tämä on suora lainaus HSL:n sivuilta. HSL saa puolet tuloistaan kaupungilta ja puolet lipputuloista. Jokainen kaupunkilainen maksaa siis veroissaan myös joukkoliikennettä. Toisaalta lipputuloja kasvattamalla voidaan parantaa myös palvelutasoa. LINJASTOSUUNNITTELUN työkaluihin kuuluukin palvelutasoluokitus, jolla määritellään joukkoliikennetarjonnan vähimmäistaso kullakin alueella ja yhteysvälillä. Korkein taso on viisi tähteä, mihin Länsi-Vantaa ei yllä ollenkaan. Myyrmäki ja Martinlaakso ovat neljän tähden aluetta, muut alempaa luokkaa. Ei siis ole harhaa, että toisilla alueilla palvelu on parempaa kuin toisilla. PalHÄLLÄ VÄLIÄ VAI HILIVILIÄ JA HUILIVÄLEJÄ? Suunnitteilla oleva Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma (HäViLi) tulee näillä näkymin voimaan aikaisintaan vuonna 2022. Se perustuu runkolinjoihin, jotka liikennöisivät tihein vuorovälein Martinlaakson, Myyrmäen ja Helsingin keskustan välillä sekä ensin mainituista Matinkylään. Helsinkiin kulkisi Länsi-Vantaalta enää vain neljä linjaa ja kaikki muu liikenne perustuisi vaihtoihin. J O U K O L L A L I I K E N T E E S S Ä
• 9 Myyr York Tikkurila Aviapolis Hakunila Korso Kivistö velutasoluokat ovat omanlaistansa jargonia, mutta neljän tähden palvelutaso katsotaan henkilöauton kanssa kilpailukykyiseksi tavaksi liikkua, kun taas yhden tähden alueet, joihin kuuluu iso osa Kivistön suuraluetta ja esimerkiksi Linnainen, tason kuvaus on ”mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön”. Ei siis kovin kattava lupaus. ”Lähes koko Vantaalla odotukset kuitenkin ylitetään”, Manninen sanoo. Niin käy myös Kivistössä, jossa kehäradan asema nostaa palveluluokan ylemmäs kuin luvattuun kolmeen tähteen. Palvelutasoluokkiin vaikuttaa myös kunnan panostus joukkoliikenteeseen. Vantaa voisi siis halutessaan nostaa joukkoliikenteen laatua kaupungissa. Manninen sanoo, että yhteistyö Espoon ja Vantaan kanssa on sujunut linjastosuunnittelun tiimoilta positiivisessa hengessä. ”Saamme kolmesta viiteen bussia lisää alueelle”, Manninen mainitsee, ja se kuulostaa hyvältä, kunnes selviää, että linjastouudistus koskettaa noin 140 linja-autoa. Manninen pahoittelee, etteivät he ole pystyneet vastaamaan kaikkiin blogin kautta tulleisiin kommentteihin. Liikennesuunnittelijat ovat kuitenkin julkaisseet blogissa Usein kysytyt kysymykset -kirjoituksen, jossa kerrotaan myös, että yksittäisiä linjoja ja asuinalueita koskevat kommentit käsitellään blogissa myöhemmin. Palautetta on kertynyt ja sitä kuunnellaan. Esimerkiksi linja 345 säilytetään entisellään, koska vaihdottomalle yhteydelle on monia inhimillisiä perusteita. Toisaalta Manninen harmittelee, miksei ylästöläisille kelpaa kymmenen minuutin välein kulkeva yhteys runkolinjalle, jolla pääsee esimerkiksi Meilahteen, kun vaihtoehtona on vain harvakseltaan kulkeva suora vuoro. Siitä päästäänkin asiaan, joka taitaa kirvoittaa eniten mielipiteitä linjastouudistusta koskien. Vaihtamista kaihdetaan Vaihtaminen tuntuu hankalalta, aikataulujen pitävyys mietityttää, vaihtopaikat koetaan epämiellyttäviksi tai turvattomiksi. Suora vuoro, vaikka hitaampi, mahdollistaa leppoisamman matkanteon, kun saa kerran paikan löydettyään istua kyydissä ja keskittyä kaikkeen muuhun kuin pysäkkien kyttäämiseen. Tämäkään asia ei tule HSL:lle yllätyksenä. Vaihtamista koskevia hypoteeseja ja parannusehdotuksia voi lukea esimerkiksi HSL:n julkaisemasta Asiakasarvokartasta (syyskuu 2015). YKSI VAIHTO koetaan usein vielä kohtuullisena. Kiireessä, kuten töihin mennessä, osa kokee mielekkäämmäksi vaihtaa, jos sillä säästää aikaa. Kotiinpalatessa valitaan sitten se hitaampi reitti. Vaihtaminen on kuitenkin pitkälti tunnekysymys. On väliä sillä, missä joutuu odottamaan ja sillä, millä välineellä kulkee. Juna tuntuu ja kuulostaa erilaiselta kuin linja-auto ja niin edelleen. ”Ei voida olettaa, että joka paikassa vaihtaminen on mielekästä esimerkiksi keskellä yötä”, Manninen sanoo. “Siksi vaihdot pyriMyyr York: Täyteläisen jalankuljettava. Elävähkö. Monipuolisen dynaaminen. Häivähdys betonia. Kehityskelpoinen. Neljä tähteä.
• 1 tään suunnittelemaan niin, että vaihtaminen olisi mahdollisimman helppoa ja turvallisen tuntuista.” Miksi muutos? ”Vantaan kaupunki on pyytänyt meitä tarkastelemaan alueen joukkoliikennettä”, Manninen kertoo. ”Edellisen kerran on suunniteltu ennen kuin kehärata avautui. Kehärata on muuttanut jonkun verran liikkumistottumuksia ja -tapoja.” HSL:n näkemyksen mukaan Länsi-Vantaa ja Itä-Espoo ovat niitä harvoja alueita, joilla ei vielä ole siirrytty runkolinjapohjaiseen liikennöintiin, vaan siellä ajelevat pitkät seutulinjat satunnaisesti, joten tehostamisen varaa ja mahdollisuuksia paremman joukkoliikenteen järjestämiseen on. ”Monihan toivoo, että nämä nykyiset linjat yksinkertaisesti liikennöisivät tiheämmin”, Manninen kertoo. “Se taas vaatisi hurjasti lisää kalustoa.” EI SIIS OLE kustannustehokkaasti mahdollista järjestää suoria, vaihdottomia yhteyksiä joka paikkaan. Pitkät, mutkittelevat linjat ovat myös häiriöherkempiä, jolloin yhdenkin linja-auton jääminen tielle heijastuu pitkälle, kun matkustajat ovat motissa ja mahdolliset vaihtoyhteydet liikennöivät nekin harvoin vuorovälein. Linjastouudistuksen myötä päästäisiin ainakin tiettyjen linjojen osalta tilanteeseen, joka on tuttu raitiovaunujen, metrojen ja nykyään myös kehäradan käyttäjälle: vuoroväli on niin tiheä, että aikatauluja ei tarvitse liikaa tavata, pysäkille voi kävellä ja odottaa seuraavaa liikennevälinettä saapuvaksi kohtuullisen ajan kuluessa. Selitys ei lohduta niitä, joiden asuinalueelta poistuu se tuttu ja turvallinen linja, jonka kyydissä on ollut kiva kulkea. Tai jos ei kovin kiva, niin ainakin paremman puutteessa se on kelvannut. Ja kuten todettua, kaikki vantaalaiset eivät asu samanlaisen palvelutason alueella, joten syrjemmällä kävelymatkat pysäkille saattavat pidentyä, vaikka vuorovälit tihenisivätkin. IHMINEN on muutosvastarintainen eläin, se on selvää. HSL:n on kuitenkin pakko varautua myös tuleviin vuosiin. ”Meidän täytyy tietää minkälaista liikennettä kilpailutetaan tälle alueelle”, Manninen sanoo. Liikennöitsijöiden kanssa tehdään sopimuksia, joiden puitteissa ei pystytä kovin nopeisiin muutoksiin. Dadaa ja dataa Piikikkäimmistä kommenteista huolimatta liikennesuunnittelijat eivät tee työtään ilman taustatietoa. Dataa on ja sitä käytetään. Koulut ja harrastuspaikat osataan sijoittaa kartalle ja ne otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Toisaalta HSL on velvoitettu järjestämään vaihdoton yhteys vain alakoulun 1–2-luokkalaisille, ja sekin kunnan osoittamaan lähikouluun. Niinpä esimerkiksi erikielisten koulujen alkamisaikoja ei välttämättä pystytä ottamaan huomioon linjastotai aikataulusuunnittelussa. IHMISET MYÖS SOPEUTUVAT. Kehärata, jonka avaaminen muutti totuttua joukkoliikennettä Vantaalla, oli viimeisin iso muutos, jonka edellä käytiin runsaasti keskustelua. ”Muutos on se, mitä pelätään”, Manninen kiteyttää. ”Sitten kun se toteutuu, niin esimerkiksi kehäradan avaamisen jälkeen tuli yllättävänkin vähän palautetta.” Varmasti myös jonkun yhteydet huononivat, kenties joku vaihtoi henkilöautoon tai muutti pois. Niinkin käy, koska kaikkien yksilöllisiä olosuhteita ei voida millään ottaa huomioon. Mutta harva tuskin enää muistaa tai osaa kuvitella aikaa ennen kehärataa. Linjastosuunnitelma ei koske kaikkia alueen linjoja, vaikka perusteellisemmallekin tarkistukselle on paineita. Esimerkiksi Kivistön alueen liikenne tulee käsittelyyn myös muiden linjojen osalta todennäköisesti myöhemmin tänä vuonna. Linjastouudistus ei myöskään koske esimerkiksi palvelulinjoja, joiden tehtävänä onkin palvella katvealueita ja toisaalta tiheääkin asutusta, joka jää muun joukkoliikenteen ulottumattomiin. Erilaisilla palveluilla pyritään tuottamaan joukkoliikennettä jokaisen tarpeisiin sopivaksi. Linjastouudistusta käsittelevä blogi löytyy osoitteesta hameenlinnanvaylavihdintie.blogspot.com/ J O U K O L L A L I I K E N T E E S S Ä TAKSILINJOISTA PALVELULINJOJEN KAUTTA LÄHIBUSSEIKSI Data töissä. Linjastosuunnitelman liikkumiskyselyssä saatiin yli 5000 vastausta. Näin vastaajien työja opiskelupaikat sijoittuvat kartalle.
• 1 1 kanteko oli normaalin joukkoliikenteen hintaista. SEURAAVAA suurempaa lähiliikenteessä muutosta saatiin odottaa pidempään, aina vuoteen 2015, jolloin 1. heinäkuuta Kehärata avattiin liikenteelle. Muutoksen myötä loppukesästä, elokuun 10. päivänä, Vantaan palvelulinjat muuttuivat lähibusseiksi. Tämä ei kuitenkaan ollut kertasiirtymä nykyjärjestelmään, vaan välivaihe. Toiminta pohjasi edelleen kutsubussiin ja käyttäjämäärät pysyivät varsin pieninä nykyiseen verrattuna. RATKAISEVA MUUTOS lähibussien käytössä tapahtui vuonLähibusseja Länsi-Vantaalla on kaksi 313 ja 413. Bussi 313:n reitti on Kaivoksela–Myyrmäki–Hämeenkylä ja 413 liikennöi reittiä Martinlaakso–Myyrmäki. Bussit ajavat kolme lähtöä päivässä ja vain arkipäivisin maanantaista perjantaihin. Linjoilla kelpaavat kaikki samat liput kuin muissakin busseissa. LÄHIBUSSEJA Länsi-Vantaalla on kulkenut jo yli kaksikymmentä vuotta. Vuonna 1995, syysliikenteen alkaessa, taksilinjat lopetettiin ja aiemmin ajetut taksikyydit muuttuivat pikkubussin kyydissä tehdyiksi matkoiksi. Samalla autojen T-tunnukset poistettiin ja linjojen nimet vaihdettiin. Palvelulinjat aloittivat 6.11.1995 ja Länsi-Vantaalla linjoja oli kaksi: Martinlaakso– Myyrmäki, symbolina punainen sydän ja liikennöitsijänä Nurmijärven Linja sekä Kaivoksela– Myyrmäki–Varisto, merkkinä sininen sydän ja liikennöitsijänä Taksikuljetus Oy. PALVELULINJOILLA oli tarkoitus korvata yksittäiset taksimatkat. Pyrkimys oli ketjuttaa matkoja ja saamaan aikaan – ainakin periaatteessa – säästöä kaupungille aiheutuvista matkakustannuksista. Toimintaperiaattena oli ns. kutsubussi, jossa matkustaja soitti tilauskeskukseen ja kertoi, nimensä, puhelinnumeronsa ja lähtöosoitteensa. Bussin oli sitten tarkoitus tulla ilmoitettuun aikaan lähimmälle pysäkille tai kutsupisteelle. Matkapalvelujen tarvitsijat kokivat kuitenkin tämän palvelumuodon jäykäksi ja hankalaksi. Napinaa aiheuttivat aikataulujen epämääräisyys ja joskus myös kuljetuksen turha odottelu, koska auto ei saapunut paikalle sovittuun aikaan. Palvelun käyttäjämäärät olivatkin tuolloin varsin vähäisiä. Matkan pystyi jo palvelulinjan aikaan maksamaan HSL:n lipulla, joten matkustajalle matM A T K A T A R I N A 2 1 9 * 2 1 8 2 1 7 313 5210 4755 6053 6668 5314 5581 413 * alkuvuosi, tammi-elo (8 kk). Tilasto: HSL:n liikennetutkimukset BUSSIEN 313 JA 413 NOUSIJAMÄÄRÄT Tiesitkö? HYPPÄÄ KYYTIIN! na 2017. Silloin luovuttiin kutsubusseista ja liikennöinti muuttui aikatauluja reittipohjaiseksi. Tämän myötä matkustajamäärä alkoi kasvaa nopeasti. Lähibussit osa HSL:n joukkoliikennettä Lähibussien aikataulut ja reitit suunnitellaan nyt osana HSL:n joukkoliikennesuunnittelua. Ne ovat kiinteä osa koko joukkoliikennettä ja ne palvelevat niin paikallista kuin kauemmaskin suuntautuvaa matkustamista. Lähibusseilla pääsee kodin läheltä oman alueen palveluihin, kuten kauppoihin, terveysasemalle, kirjastoon ja uimahalliin. Reitit on suunniteltu niin, että pysäkit ovat palvelujen lähellä. Toisaalta niillä pääsee asemille ja lähiliikenneterminaaleihin, joista on hyvät jatkoyhteydet ympäri pääkaupunkiseutua. “Lähibussien reittisuunnittelun perusteena on, että olemassa oleva alue on kaukana normaalin joukkoliikenteen verkostosta ja kuitenkin alueella on suhteellisen paljon asujamistoa”, kertoo HSL:n joukkoliikennesuunnittelija VILLE LEPISTÖ. TOISENA suunnitteluperusteena on ”erityiset syyt”, kuten esimerkiksi kaupunginosan palvelukeskittymien siT E K S T I & K U VAT A R I M A R T I N A H O TA K S I L I N J O J E N T I E L Ä H I B U S S E I K S I TAKSILINJOISTA PALVELULINJOJEN KAUTTA LÄHIBUSSEIKSI
• 1 2 jainti ja tavoitettavuus, matkustajien liikkuminen asuinalueen sisällä ja asuinalueen muoto tms., joka puoltaa lähibussiyhteyttä. Lepistön mukaan lähibussit ovat osa HSL:n palveluverkostoa ja niiden reittejä, ja palveluja kehitetään osana koko verkostosuunnittelua. “Nämä pikkubussit ovat tärkeä ja kehittyvä osa paikallista joukkoliikennettä, eivätkä ne minnekään katoa. Ne palvelevat erittäin hyvin joukkoliikenteen katvealueita ja ovat myös joillekin asuinalueille sellaista elämää helpottava ekstrapalvelua”, korostaa Ville Lepistö HSL:stä. Pikkubussissa on tunnelmaa Lähibusseja kutsutaan leppoisasti “mummobusseiksi”. Kalustossa onkin otettu huomioon erityisryhmien tarpeet. Bussin lattia on matalalla ja siihen pääsee helposti lastenvaunuilla, rollaattorilla ja pyörätuolilla. Kuljettaja myös auttaa tarvittaessa matkustajia tavaroineen kyytiin ja kyydistä pois. Bussien aikataulu on verkkainen ja kiireetön, ja ne myös pysähtyvät tarpeen mukaan muuallekin kuin pysäkille, jos sen voi tehdä liikenneturvallisuutta vaarantamatta. Lähibusseja voivat siis käyttää kaikki, joilla ei ole ihan tulenpalava kiirettä tai jos haluaa vaikkapa pienen tutustumiskierroksen myös paikallisille sivuja pihateille. Monille tämä on tärkein elämänlanka palvelujen ja harrastusten pariin, kuten tarinamme osoittaa. PIKKUBUSSI 413 kääntyy päätieltä sivukujalle. Vauhti on hiljainen, kun ajetaan pihakatua. Kaarretaan parkkipaikan ympäri ja siellä on Kukinkujan pysäkki ja siellä odottelee rouva SATU POSCPISCHL. Hänelle tämä linja 413 on hyvin tärkeä. “Käytän tätä bussia kolmekin kerran viikossa. Kun kuljen huonosti, tämä bussi on minulle todella mainio”, hän kertoo. Erityisesti rouva Poscpischl pitää siitä, että kotiin tullessa pääsee aivan kotioven eteen. “Bussi pysähtyy siihen, vaikkei siinä ole varsinaista pysäkkiäkään. Se helpottaa suunnattomasti kun on kauppatavaraa mukana.” Hän kertoo käyvänsä bussilla kaupassa Martinlaaksossa ja poikkeavansa silloin tällöin myös asioilla Myyrmäessä. “Tänään olen menossa ensin kirjastoon ja sitten kaupoille”, hän naurahtaa. “Jos toivomuksen saisi esittää, niin olisi hienoa, jos tämä bussi kulkisi myös lauantaisin. Vaikkapa vain yksi vuoro. Vaikka se taitaa olla liian kallista järjestää”, rouva Poscpischl huokaisee. MATKA JATKUU. Bussissa matkustaa myös vanhempi herrasmies, joka kertoo nimekseen KALEVI vaan. Kalevi on noussut bussiin Raappavuoresta ja on matkalla Myyrmäkeen. Hän kertoo käyttävänsä bussia lähes päivittäin. “Minulle tämä sopii ja vaikka reitti vähän kiertelee, se ei haittaa. On niin kuin sightseeing-reissu. Näkee ja tapaa myös mukavia ihmisiä, joiden kanssa vaihdetaan täällä bussissa kuulumisia”, Kalevi kertoo. Omaa auton käytöstä hän on kokonaan luopunut. “Kun tällä matkustaa, ei tarvitse miettiä keliä eikä parkkipaikkaa.” Hän on käyttänyt lähibussia siitä lähtien kun se muuttui aikataululliseksi. “Kokeilin sitä kutsulinjaa silloin aikoinaan mutta se loppui ensimmäiseen kertaan. Oli niin hankalan tuntuista. Tämä kulkee aikataulussa ja voi hyvin suunnitella, mitä ehtii tehdä ja sitten hypätä kotimatkalle. Tämä toimii hienosti”, hän kiittelee. Reitti on kuitenkin sen verran pitkä, että bussikuski vaihtuu lennosta Martinlaakson asemalla. KULJETTAJA Jormalla alkaa lounastauko. Hän on aloittanut ajopäivän jo aikaisin ja nyt on tauon hetki. “On tätä vuoroa jo kuusi vuotta tullut ajettua. Ihan kiva ajaa, rauhallinen tahti eikä kiirettä. Joskus vähän jopa odottelua, että pysytään aikataulussa. Matkustajat on pääosin mukavia, yleensä vähän vanhempaa väkeä.” Jorma ajaa myös muita lähibussivuoroja ja voi siksi vähän vertailla eri linjoja. “Tällä linjalla on paljon matkustajia, ja se on aina mukavaa kun on väkeä kyydissä. Monet ovat tulleet tässä vuosien varrella hyvinkin tutuiksi ja siksi heitetään usein tarinaa matkalla. Tuntee ja tietää ihmiset ja ketkä tarvitsevat apua kun nousevat tai lähtevät bussista.” Jorman mukaan tässä hommassa pärjää kun on leppoisa ja unohtaa kiireen. KUSKI VAIHTUU ja rattiin tarttuu kuljettajaksi BASIR. Hän on aloittanut palvelulinjan kuljettajana vasta kuusi kuukautta sitten. Hän kuitenkin pitää jo nyt työstään. “On hyvä ajaa ja mukavia asiakkaita. Meille kuuluu myös matkustajien avustaminen ja sekin alkaa jo sujua hyvin”, hän kertoo. Basir kertoo, että kiertelevä reitti oli alkuun vähän mutkikas pihakatuineen ja kääntöpaikkoineen. “Nopeasti sen kuitenkin opin ja myös sen, että pysähtyä voidaan muuallakin kuin pysäkillä. Työ on mukavan erilaista ja vaihtelevaa, ja olen kyllä viihtynyt”, hän sanoo. MYYRMÄESSÄ kotiinlähtöä odottelee LAURI JUSSILA. Hän käyttää rollaattoria ja siksi palvelulinja sopii hänelle hyvin. “Minulle tämä on ihan välttämätön palvelu. Muuten en pärjäisi. Bussipysäkille on lyhyt matka ja talvellakin, vaikka on lunta, olen päässyt hyvin kulkemaan”, hän tähdentää. Vuorotiheys on asia, joka Lauri Jussilaa vähän kismittää. “Jos kulkisi hiukan useammin näitä busseja, voisi hiukan nopeammin poiketa asioilla. Ei tarvitsisi sitten niin pitkään norkoilla ja odotella bussia, kun asiat on hoidettu”, hän pohtii. Yleisesti hän toivoisi, että eläkeläisillä voisi olla vaikka ilmaiset matkat joukkoliikenteessä. “Tuskin se koskaan toteutuu, mutta voi sitä haaveilla”, hän naurahtaa. BUSSI KAARTAA Myyrmäen aseman pysäkille ja väkeä tulee ulos bussista ja kotimatkalle lähtijät vaihtavat siinä kuulumisia. Tuttua porukkaa riittää. Kotiinpäin lähdössä ovat myös UNTO ja BIRGIT HALMINEN. He ovat lähibussin säännöllisiä käyttäjiä. “Meitä tämä myös palvelee hyvin, pääsee lähelle ja kun omaa autoa ei enää voi käyttää, tämä on tosi hyvä vaihtoehto meille” , Unto Halminen kertoo. Vaimo Birgit on myös tyytyväinen, vaikka kertookin kaipaavansa vuoroa, joka lähtisi hieman myöhemmin Myyrmäestä Martinlaaksoon. “Kello 14.00 on kovin aikainen ja olisi hienoa, jos viimeinen bussi lähtisi edes tuntia myöhemmin”, hän pohdiskelee. Viikonloppuna, etenkin lauantaina, olisi myös mieluinen päivä matkustusmahdollisuudelle. “Myyrmäessäkin tapahtuu monenlaista myös lauantaisin, on toritapahtumia ja muutakin sellaista, mihin olisi mukava päästä käymään”, Halmisen pariskunta haikailee. Ruotsissa, Tukholmassa bussi 413 lähtee Slussenilta Strömvägenille Talludeniin. Suomessa, Vantaalla bussi 413 lähtee Martinlaaksosta Myyrmäen asemalle. Kas! Bashir Unto ja Birgit Kalevi Satu Jorma Lauri M A T K A T A R I N A
• HYVINVOINTIMESSUT .com JUHLITAAN MINNAA! Minna Canth 175 vuotta. Nukketeatteri Sykyiltä tuli helmikuussa nukkenäytelmä Minnan lapsuudesta, ’koko elämästä’ ja teoksista lapsen näkökulmasta. Kantaesitys oli Kuopiossa helmikuussa 2019. Esitykset 10:30 ja 11:45. Roskapoliisit kiertävät ympäri Uuttamaata ja tekevät ruohonjuuritason työtä roskattomuuden puolesta. Roskapoliisit haluavat tehdä Uudestamaasta Suomen roskattomimman paikan elää! Roskapoliisit eivät kavahda huonosti hoidettua kierrätyspistettä, tietämättömiä asukkaita tai tien varteen jätettyä roskasäkkiä. He tietävät mitä tehdä. Saarnaamisen sijaan roskapoliisi opastaa väsymättömällä innolla jätteiden lajittelussa ja vähentämisessä, antaa neuvoja siisteyden ylläpitoon ja kannustaa roskaamisen lopettamiseen. Energia Areenalla Myyrmäessä 12.10. Kello 10 16 Tapaa messuilla Vantaan Energian Roskapoliisi! Tervetuloa Hyvinvointimessuille! www.hyvinvointimessut.com Jo yhdeksättä kertaa Energia Areenalla järjestettävillä Hyvinvointimessuilla on jälleen paljon nähtävää ja koettavaa. Ydinjoukkona messuilla ovat terveyttä ja hyvinvointia edistävät yhdistykset ja hyvinvointialan yritykset, mutta mausteena on muutakin. Millaista elämä oli kuopiolaisessa tyttökoulussa 1800-luvun puolivälin tienoilla? Se selviää Nukketeatteri Sytkyjen messuille tuomasta Juhlitaan Minnaa -esityksestä. Kirjailija Minna Canthin 175-juhlavuoden kunniaksi tehty näytelmä kertoo Minnan lapsuudesta, elämästä ja tuotannosta lasten näkökulmasta. Unicefin Hyvän tahdon lähettiläs, nukkenäyttelijä Juha Laukkanen on kiertänyt esityksen kanssa niin päiväkoteja kuin vanhusten palvelutalojakin. Esityksen visuaalisesta ilmeestä on vastannut myös Hyvinvointimessujen tapahtumatuottajana toimiva Pirjo Kivimäki. Tasa-arvon edelläkävijänä tunnetun Minna Canthin elämästä kertova näytelmä esitetään hyvinvointimessuilla kaksi kertaa. Messuilla esitellään monenlaisia hyvinvointialan palveluita, kuten fysioterapiaa, hierontaa, jalkaterapiaa, luontaishoitoja ja hoivapalveluita. Mukana on myös luonnonkosmetiikkaa ja koruja. Erilaisia apuvälineitä on myös tarjolla. Messujen ohjelmalavalla nähdään tanssiesityksiä ja kuullaan neurologian erikoislääkäri LKT, professori Markku Partisen luento uniapneasta ja muista uniongelmista. Partinen on yksi Suomen tunnetuimmista uniasiantuntijoista. Ohjelmalavalla pidetään myös päivätanssit, ja Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman puhuu heti päivätanssien jälkeen. Vantaan Vanhusneuvoston ja Vantaan kulttuuripalveluiden järjestämässä Armas-juhlassa on pääpuhujana näyttelijänä ja yrittäjänä tunnettu Satu Silvo. Hän on kiertänyt maata luennoimassa täysille saleille ravinnon ja terveiden elämäntapojen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Hän puhuu eritoten siitä, miten suuri voima ajatuksilla voi olla. Armas-juhla on osa valtakunnallista ikäihmisille tarkoitettua festivaalia. Roskapoliisi on tavattavissa koko päivän, ja ulkoalueella päivystää Silmälasitukun auto. Energia Areenan ravintolassa voi piipahtaa kahvilla tai vaikkapa lounaalla. Kansalaisten hyvinvointi on tärkeää paitsi ihmisille itselleen, myös yhteiskunnallisesti. Siksi tapahtumaamme osallistuu myös yhteiskunnallisia vaikuttajia. Messuilla on osastoihin tutustumisen lomassa hyvä tilaisuus käydä keskustelemassa päättäjien kanssa itselle tärkeistä asioista. Lämpimästi tervetuloa messuille! Suve Pääsukene Kirjoittaja on Hyvinvointimessut j ärjestävän Vantaan Järjestörinki ry:n toiminnanjohtaja. Nukketeatteri Sytkyt esittää Kuva: nukketeatteri Sytkyt www.Sytkyt.fi Ohjelmalavalla 10:15 Messujen avaus Suve pääsukene, Järjestörinki ry:n toiminnanjohtaja 10:30 Tanssiksi Tanssia/jumppaa Tanssin Taitajat ry 11:00 Uniluento: Uniapnea Markku Partinen, Vitalmed Helsingin Uniklinikka, LKT, professori, neurologian erikoislääkäri 11:45 Päivätanssit kuntoa kohentavan lavatanssimusiikin tahtiin Tanssin Taitajat ry 12:45 Puheenvuoro Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman 13:00 Armas-juhla Messuilla järjestetään myös Vantaan Vanhusneuvoston ja Vantaan kulttuuripalveluiden järjestämä Armas-juhla, joka on osa valtakunnallista ikäihmisille tarkoitettua festivaalia. Elämäniloa pursuava Satu Silvo avaa näkökulmia energiseen arkeen Eläkeläisjärjestöjen tanssiesityksiä Rivitanssia ja yhteistanssia 65 Alina 24 Aloe Eijan Inspiraatio Forever 81 Arctic Nutrition 43 Arja’s art 39 ArmaSatar 67 Asu-Astra Finland Oy 203 BeautySham 31 Bemer 204 Boutique Hilda Viola 54 Byas ;Maxillaris Oy 23 CHOICE Finland 111 Eläkeliiton Seutulan yhdistys ry 112 Eläkeliiton Vantaan yhdistys ry 113 Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry 80 Fressi 58 Forever Living products 95 Glaukoomayhdistys ry 134 Helsingin seudun Psoriasisyhditys / Hepso 8 Hämeenkylän seurakunta 18 Ideogrammi 33 Inka Ritamaa ja Marita Almiala / Forever Living Products 41 Itsenäinen ihonhoitokonsultti, Sofia Lindfors, Mary Kay 17 KANNAWAY 30 Kotisiivous Päiväkumpu 64 Kotona Asuen Seniorihoiva 44 La Cure -ihonhoitosarja 68, 69 Ladyt 55, 61 Loistohoiva Vantaa 207 LUMINELLA Leiritie 2 100 Länsi-Vantaan kansalliset seniorit ry 28 MariaAnele Music & Wellness Mehiläinen 13 Mithu 105 Myyrmäen Eläkkeensaajat ry 42 Ninette 205 Näkövammaiskäsitöitä 37 OKABO ORGANICS 136 Omaisena edelleen ry 89 OmaKamu ry 15 Oriflame / Tmi Eila Korpi-Kokko 114 Painonhallinnan vertaistukiyhdistys 96 Parempi avioliitto ry 49 Pellavatuotteet, terveystuotteet 97, 98 Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry, Vantaan alueosasto 88 Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry 120 Pääkaupunkiseudun selkäyhdistyset 1 Ravinnon Voima 202 Roskapoliisi 60 Selätin 36 Shungit.fi Ulkopaikka 3 SILMÄLASITUKKU 155 Suomen Ilmailumuseo, Ilmailumuseo yhdistys ry 124 Suomen Naisyhdistys ry 101, 102 Suomen Polioliitto ry ja Pääkaupun kiseudun Polioinvalidit ry 147 Suun terveydenhuollon liikelaitos 201 Sytkyt nukketeatteri 135 Tanssin Taitajat ry 76 TFW Konala Fysioterapia P&P 127 Uudenmaan keliakiayhdistys ry 103 Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry 5 Vantaan demarit 117 Vantaan Diabeteksen Vertaistuki 119 Vantaan Hengitysyhdistys ry 109 Vantaan ja Keravan Allergiaja Ast mayhdistys ry 121 Vantaan Karjala-seura ry 143 Vantaan kaupungin asukastilat 142 Vantaan kaupungin vammaisneu vosto 3 Vantaan Keskusta 128 Vantaan Mielenterveysyhdistys Hy vät Tuulet ry 115, 116 Vantaan Muistiyhdistys ry 110 Vantaan Reumayhdistys ry 8 Vantaan seurakunnat 124 Vantaan Soroptimistiklubi – SI of Vantaa ry 90, 91 Vantaan Sydän ry 118 Vantaan Uniyhdistys ry 59 Villa Manus Oy Lisäksi käsitöitä ja koruja Näytteilleasettajat Näytteilleasettajaluettelo, messupaikan 27.9. mennessä varanneet
• Ohjelmalavalla 10:15 Messujen avaus Suve pääsukene, Järjestörinki ry:n toiminnanjohtaja 10:30 Tanssiksi Tanssia/jumppaa Tanssin Taitajat ry 11:00 Uniluento: Uniapnea Markku Partinen, Vitalmed Helsingin Uniklinikka, LKT, professori, neurologian erikoislääkäri 11:45 Päivätanssit kuntoa kohentavan lavatanssimusiikin tahtiin Tanssin Taitajat ry 12:45 Puheenvuoro Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman 13:00 Armas-juhla Messuilla järjestetään myös Vantaan Vanhusneuvoston ja Vantaan kulttuuripalveluiden järjestämä Armas-juhla, joka on osa valtakunnallista ikäihmisille tarkoitettua festivaalia. Elämäniloa pursuava Satu Silvo avaa näkökulmia energiseen arkeen Eläkeläisjärjestöjen tanssiesityksiä Rivitanssia ja yhteistanssia 65 Alina 24 Aloe Eijan Inspiraatio Forever 81 Arctic Nutrition 43 Arja’s art 39 ArmaSatar 67 Asu-Astra Finland Oy 203 BeautySham 31 Bemer 204 Boutique Hilda Viola 54 Byas ;Maxillaris Oy 23 CHOICE Finland 111 Eläkeliiton Seutulan yhdistys ry 112 Eläkeliiton Vantaan yhdistys ry 113 Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry 80 Fressi 58 Forever Living products 95 Glaukoomayhdistys ry 134 Helsingin seudun Psoriasisyhditys / Hepso 8 Hämeenkylän seurakunta 18 Ideogrammi 33 Inka Ritamaa ja Marita Almiala / Forever Living Products 41 Itsenäinen ihonhoitokonsultti, Sofia Lindfors, Mary Kay 17 KANNAWAY 30 Kotisiivous Päiväkumpu 64 Kotona Asuen Seniorihoiva 44 La Cure -ihonhoitosarja 68, 69 Ladyt 55, 61 Loistohoiva Vantaa 207 LUMINELLA Leiritie 2 100 Länsi-Vantaan kansalliset seniorit ry 28 MariaAnele Music & Wellness Mehiläinen 13 Mithu 105 Myyrmäen Eläkkeensaajat ry 42 Ninette 205 Näkövammaiskäsitöitä 37 OKABO ORGANICS 136 Omaisena edelleen ry 89 OmaKamu ry 15 Oriflame / Tmi Eila Korpi-Kokko 114 Painonhallinnan vertaistukiyhdistys 96 Parempi avioliitto ry 49 Pellavatuotteet, terveystuotteet 97, 98 Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry, Vantaan alueosasto 88 Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry 120 Pääkaupunkiseudun selkäyhdistyset 1 Ravinnon Voima 202 Roskapoliisi 60 Selätin 36 Shungit.fi Ulkopaikka 3 SILMÄLASITUKKU 155 Suomen Ilmailumuseo, Ilmailumuseo yhdistys ry 124 Suomen Naisyhdistys ry 101, 102 Suomen Polioliitto ry ja Pääkaupun kiseudun Polioinvalidit ry 147 Suun terveydenhuollon liikelaitos 201 Sytkyt nukketeatteri 135 Tanssin Taitajat ry 76 TFW Konala Fysioterapia P&P 127 Uudenmaan keliakiayhdistys ry 103 Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry 5 Vantaan demarit 117 Vantaan Diabeteksen Vertaistuki 119 Vantaan Hengitysyhdistys ry 109 Vantaan ja Keravan Allergiaja Ast mayhdistys ry 121 Vantaan Karjala-seura ry 143 Vantaan kaupungin asukastilat 142 Vantaan kaupungin vammaisneu vosto 3 Vantaan Keskusta 128 Vantaan Mielenterveysyhdistys Hy vät Tuulet ry 115, 116 Vantaan Muistiyhdistys ry 110 Vantaan Reumayhdistys ry 8 Vantaan seurakunnat 124 Vantaan Soroptimistiklubi – SI of Vantaa ry 90, 91 Vantaan Sydän ry 118 Vantaan Uniyhdistys ry 59 Villa Manus Oy Lisäksi käsitöitä ja koruja Näytteilleasettajat Näytteilleasettajaluettelo, messupaikan 27.9. mennessä varanneet
• Hyvinvointimessut 12.10.2019. Kello 10 16 Energia Areenalla, Myyrmäessä, Rajatorpantie 23, Vantaa. Messuille on ilmainen sisäänpääsy! Energia Areenalle, Rajatorpantie 23, pääsee Myyrmäen asemalta busseilla 311, 555B, 560, 565 ja 571. Matka kestää n. 8 minuuttia. Kävellen aseman suunnalta matkaa kertyy reitistä riippuen 1 – 1,5 km. Lyhin kulkee aseman ja Myyrmäkitalon takaa reittiä Paalukylänpolku – Artsinpolku – Myyrmäenraitti – Ruukkupolku – Ruukuntekijäntie – Raappavuorentie – Rajatorpantie. HYVINVOINTIMESSUT .com Yksinkertaisin (ja pisin) reitti on asemalta oikealle etelän suuntaan Jönsaksentietä, käännös oikealle Rajatorpantielle, kunnes vastaan tulee heti Fressin takaa Energia Areena. Kävellen aikaa kuluu vauhdista ja reitistä riippuen 15 – 25 minuuttia. www.hyvinvointimessut.com
• 1 7 SKAMIN ESIINTYJÄKAARTI ESITTÄYTYI MARTINUSTALON AVOIMISSA HARJOITUKSISSA VASKIVUORI VALMENTAA ESIINTYMÄÄN KULTTUURITALO Martinus sai CHRISTIAN SANDSTRÖMISTÄ uuden päällikön syksyllä 2017. Hänellä on takanaan yli 20-vuotinen ura näyttelijänä, ohjaajana, käsikirjoittajana ja teatterinjohtajana. Nuorten Stage tuli ajatuksena uran varrelta mukaan ja sitä toteuttamaan rakentui nuorin voimin tehty SKAM-teatteriversio. Teatteriesityksen oikeuksien saaminen oli Sandströmin mukaan tiukka vääntö ja kunnon Suomi–Ruotsi-maaottelun hengessä myös eräänlainen voitto, sillä oikeudet oli myönnetty ennen Suomea ainoastaan Tanskaan. SKAM on ilmiö SKAMin tv-suosio toi mukanaan monia vaikutuksia nuorisokulttuuriin – sitä käytettiin inspiraationa, sitä kopioitiin ja sen seurauksia havaittiin mm. ruotsin kielen opiskelussa, kun koepapereihin livahti sarjan katsomisen jälkeen norjankielisiä sanoja. Päähenkilöiden pukeutumista ja tyyliä jäljiteltiin lukioissa kautta maan ja suomalaisesta penkkarikäytännöstäkin taidettiin vaihtaa jokunen sana sarjan innoittamana. Produktion ohjaaja TIINA BRÄNNARE kertoi harjoituksissa, että myös moni hakija oli jo koe-esiintymisvaiheessa hakenut inspiraatiota tv-sarjan esikuvastaan – kuka pukeutumisen ja kuka esiintymismeikkinsä kautta. Valinnanvaraa oli reippaanpuoleisesti, sillä koe-esiintymisiin osallistui noin 350 toiveikasta näyttelijää. Teknisen toteutuksen suhteen esitys tarjoili paljon KOLMATTA VUOTTAAN Vaskivuoren lukiossa opiskeleva ANTTI KOMULAINEN kertoo, että koulu on kannustava monin tavoin. ”Muun muassa SKAMin koe-esiintymisistä tuli heti tietoa ja muutenkin siellä ollaan kartalla kaikesta, johon opiskelija voisi opintojensa tueksi osallistua. Joka vuosi tuotetaan ja esitetään myös musikaali, joten esittämisen ohella monet eri tuotannon osa-alueet kuten lavastaminen, näyttämön valaistus tai äänitys voivat tulla tutuiksi.” Suosittu norjalainen tv-sarja SKAM sai Vantaalla teatteriesityksenä ensi-iltansa 2.10.2019. Esityksen käsikirjoitus perustuu tv-sarjan ensimmäiseen kauteen. T E K S T I & K U VA S I R K K A I N K I N E N T E K S T I S I R K K A I N K I N E N visuaalista uutta: mukana oli näkymiä puhelimen näytöstä ja yhdessä vaiheessa myös katosta laskeutuva live-kamera. Myös osa rooleista oli korvattu näppärästi käyttämällä roolihenkilön ääntä. Nappivalinnat rooleihin Harjoitusten perusteella oli helppo todeta, että valinnat ovat osuvia, vaikka yleisö näkikin vain osan koko näytöksestä. Kokoonpanoon valittiin kolme näyttelijää, jotka vantaalaiset voivat lukea ainakin osaksi omikseen: Tikkurilan lukion kasvatti JENNA SCHLEIFER sekä Vaskivuoren lukion kasvatit ELIAS HJELM ja JOONA SATURI. Jenna Schleifer (Chris) ottaa esiintymiskokemuksellaan (mm. Voice of Finland) kaiken irti herkullisen hauskasta käsikirjoituksesta. Elias Hjelm (Jonas) saattaa olla tuttu monelle Vaskivuoren lukion musikaaleista tai 30-vuotisjuhlaesityksestä ja oli nähdyssä kohtauksessaan hurmaavan turhautunut tyttöystävästään. Joona Saturi (William) oli mukana Vaskivuoren lukion viime kauden Crazy for You -musikaalissa ja nyt nähdyssä harjoituksessa Vildeä näyttelevän KREETTA KIVINIEMEN myyttinen haaveiden kohde. TEATTERIVERSIO pohjautuu JULIE ANDEMIN tv-käsikirjoitukseen, josta sen on näyttämölle kirjoittanut LINE MØRKEBY. Käsikirjoituksen suomennos on AINO PIIROLAN. SKAM-teatteriesitys Kulttuuritalo Martinuksessa 2.10.–16.11.2019. ENTÄS MUUT OPINNOT? “Tuotantojen ollessa käynnissä opetusta viilataan enemmän itsenäisiä tehtäviä sisältäviksi kuin läsnäoloa vaativiksi, joten koulu tukee hienosti sekä esiintymiskokemusta että opintoja. Ja sitten voi päästä myös hieman pitemmälle, kuten Kiinaan, josta tyttökuoromme juuri tuli takaisin”, naurahtaa Antti. ”Kannustus ja tuki eivät kuitenkaan lopu teatteriin tai musiikkiin. Oppilaan omat ambitiot ovat yhtä tärkeitä. Omalla kohdallani niitä ovat teatterin ohella luonnontieteet ja politiikka.” Antilla tässä on, kuten muillakin vaskislaisilla, elämä edessä ja taivas rajana. K U V A : A N T T I K O M U L A IN E N Hyvinvointimessut 12.10.2019. Kello 10 16 Energia Areenalla, Myyrmäessä, Rajatorpantie 23, Vantaa. Messuille on ilmainen sisäänpääsy! Energia Areenalle, Rajatorpantie 23, pääsee Myyrmäen asemalta busseilla 311, 555B, 560, 565 ja 571. Matka kestää n. 8 minuuttia. Kävellen aseman suunnalta matkaa kertyy reitistä riippuen 1 – 1,5 km. Lyhin kulkee aseman ja Myyrmäkitalon takaa reittiä Paalukylänpolku – Artsinpolku – Myyrmäenraitti – Ruukkupolku – Ruukuntekijäntie – Raappavuorentie – Rajatorpantie. HYVINVOINTIMESSUT .com Yksinkertaisin (ja pisin) reitti on asemalta oikealle etelän suuntaan Jönsaksentietä, käännös oikealle Rajatorpantielle, kunnes vastaan tulee heti Fressin takaa Energia Areena. Kävellen aikaa kuluu vauhdista ja reitistä riippuen 15 – 25 minuuttia. www.hyvinvointimessut.com
• 1 8 1 8 T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT P I I A P I P P U R I O H I JA Y L I M U O T T I E N OMAN POLKUNSA RAIVAAJA
• 1 9 Jonna Nummela kasvoi Kaivokselassa, meni kouluun Myyrmäessä ja tutustui teatteriin Tikkurilassa. ”Lapsesta lähtien olin sopivasti häiriöksi sillä tavoin, että vanhemmat keksivät laittaa minut Tikkurilaan teatterikouluun. Ei se sentään mikään sisäoppilaitokseen lähettäminen ollut, mutta kysyi päättäväisyyttä. Seitsemän ikäisenä matkustin bussilla Tikkurilaan joka viikko.” Jonnan lapsuusvuodet antoivat jo osviittaa siitä mitä se on, kun joku ei mahdu muotteihin. ”Olinko poikatyttö? En osaa sanoa, minähän olin vain omasta mielestäni minä. Muut sitten ehkä nimesivät poikatytöksi, kun olin vilkas, esiintymishaluinen ja mielikuvituksekas.” Kallion lukioon mennessä oli teatteri jo kirkastunut mahdolliseksi uraksi asti. Lukiossa oli valtava määrä aktiviteetteja ja esityksiä, mutta roolitukset eivät osuneet eikä niissä ollut paljonkaan liikkumavaraa. ”Tein mummoja ja miehiä, koska en sopinut Prinsessa Ruususeksi. Nuoren naisnäyttelijän ei sopinut olla minunlaiseni, vaan toisenlainen. Aika nopeasti ymmärsin, ettei ole fiksua takoa päätään seinään tässä asiassa, vaikka toivoinkin, että rooleissa olisi ollut monimuotoisempi valikoima tarjolla”, Jonna huokaa. Lukion jälkeen hän pyrki Teatterikorkeakoulun dramaturgilinjalle, sillä kirjoittaminen oli koko ajan kulkenut kaiken rinnalla. “Mietin, että on ehkä parempi itse kirjoittaa itselleen sopiva rooli kuin odottaa sitä, että maailma muuttuu.” Nihkee skidi? Nihkee Ruusunen? JONNA NUMMELA a.k.a. Nihkee Akka on vantaalainen lavarunoilija, feministi ja koomikko, Poetry Slamin suomenmestari 2018, Poetry Slamin EM-nelonen, Helsinki Poetry Connectionin varapuheenjohtaja ja Pohjoismaiden Poetry Slam-mestari 2019. Tapasimme Jonnan syyskuussa, hetkeä ennen lähtöä Tanskan kisoihin, josta hän palasi mestaruuspokaali mukanaan. ”Dramaturgipuolelle otetaan yhä hyvin vähän opiskelijoita, ja silloin kuin hain sinne oli määrä 0-2 henkeä vuodessa. Tahkosin itseäni sisään pari vuotta onnistumatta ja myönnettävä oli, että nuoren ihmisen mieltä söi jatkuva kelpaamattomuuden tunne. Viiden kärjessä oleminen ei lohduttanut, jos vain kaksi otettiin sisään. Yhä edelleen harmittaa, että ammattiin valmistava tutkinto on noin tiukassa. On turhauttavaa, kuinka voimakkaasti taiteen korkeakoulut toimivat suomalaisen kulttuurielämän portinvartijoina eivätkä avoimesti tiedosta tai pyri purkamaan tätä valta-asetelmaa. Nykyinen tilanne johtaa elitismiin ja rajoittaa ja hidastaa taidelaitosten muottiin sopimattomien tekijöiden pääsyä alalle”, Jonna summaa. ”On turhauttavaa, kuinka voimakkaasti taiteen korkeakoulut toimivat suomalaisen kulttuurielämän portinvartijoina eivätkä avoimesti tiedosta tai pyri purkamaan tätä valta-asetelmaa.” P O E T R Y S L A M I N Y O U R F A C E OMAN POLKUNSA RAIVAAJA
• 2 Jonna on aina pitänyt itseään ihmisenä, jolla on jo toinen jalka tulevaisuudessa. “Saatuani vinkin, että Skotlannissa voi opiskella ilmaiseksi, lähdin katsomaan mitä Edinburghissa oli tarjolla.” Siellä aloitetaan yliopisto 17-vuotiaana, joten Kallion lukio oli tarjonnut Jonnalle jo suurimman osan siitä opetuksesta, mitä siellä oli. Nummela siirtyi Lontooseen, missä tarjoutui mahdollisuus opiskella dramaturgiaa ja käsikirjoittamista soveltavan teatterin ja yhSuomessa palasia alkoi tipahtelemaan paikoilleen ja kielikin tuntui omalta ilmaisuvälineeltä tauon jälkeen. “Tapasin ihmisiä, verkostoiduin, sain töitä ja yhtäkkiä tuntui siltä, etten ollutkaan yksin meitä oli muitakin samalla tavalla ajattelevia”, Jonna kuvailee. “Runonlaulanta ja runojen esittäminen ei todellakaan ole mitään uutta, mutta tällä tavalla se oli kuitenkin.” Tulevaisuutta tutkimassa Larin Parasken jäljillä teisöpedagogin opintojen ohella. “Stand up -skene avautui ja tutustuin myös poetry slamin moninaisiin mahdollisuuksiin”, Jonna kertoo. “Viihdyin hyvin ja olin jo päättänyt jäädäkin sinne, mutta maailma ei pysähtynyt ja asioita tapahtui, halusimme tai emme. Brexit ja siitä syntynyt avoin maahanmuuttovastaisuus, Iso-Britannian haastava työllisyystilanne ja ikävä perheen luo Vantaalle toivat lopulta takaisin Suomeen.” Päivätyössään Nummela tapaa monenlaisia ihmisiä, joilla oli tarina kerrottavanaan. Ihmisten kohdatessa ja jakaessa tuntojaan molemmat ovat sekä opettajia että oppilaita. “Monesti kuitenkin törmäsin siihen, etteivät omat kertomukseni tai ihmisten todelliset tarinat käyneetkään aineistoksi koska ne niputettiin ‘terapiataiteeksi’, omakohtaisuudessaan kiusallisiksi tai arvottomiksi”, Jonna sanoo. “Runonlaulanta ja runojen esittäminen ei todellakaan ole mitään uutta, mutta tällä tavalla se oli kuitenkin.” ”Brexit ja siitä syntynyt avoin maahanmuuttovastaisuus, Iso-Britannian haastava työllisyystilanne ja ikävä perheen luo Vantaalle toivat lopulta takaisin Suomeen.” P O E T R Y S L A M I N Y O U R F A C E
• 2 1 Nummela ei jäänyt harmittelemaan tilannetta. “Liityin mukaan Helsinki Poetry Connectioniin. Minulla oli sanottavaa ja halusin sanoa sen.” “Alter egoni Nihkee Akka on tämän päivän runonlaulaja, raivokas feministi ja queer-agitaattori”, Nummela kuvailee. “Oma ääneni on aktivistin ääni ja teen keikkoja festareilla, kirjastoissa ja lavoilla. Haluan tehdä töitä lavarunouden tunnettavuuden eteen ja taiteenlajin arvostuksen nostamiseksi.” Suomeen palaaminen ei sulkenut kansainvälisiä ovia. “Osallistun kansainvälisiin Poetry Slam -kisoihin siksi, että siellä jaetaan tekemistä, verkostoja ja osaamista, vaikka se ei suomenkielisenä ole aina suinkaan helppoa”, Jonna kertoo. “Olen mukana syyskuussa Tanskassa Poetry Slamin Pohjoismaiden mestaruuskisoissa ja, toisin kuin muut, toimitan sinne esiintymisestäni englanninkielisen version, vaikka se syö hieman kielen voimaa.” Kieli ei ole kuitenkaan ainoa asia, johon Nummela nojaa. “Omat esitykseni ovat osin komiikkaa, osin esiintymistä ja osin runoutta.” Tänään Nummela on tyytyväinen. “Olen löytänyt oman paikkani. Nautin siitä, että olin tarinankertoja jo lapsena ja olen sitä yhä.“ Pian Myyr York Timesin haastattelun jälkeen Jonna kruunattiin Tanskassa pohjoismaiden Poetry Slam mestariksiksi 2019. Tavoitimme voittajan tuoreeltaan ja kysyimme tunnelmia: ”Tää on koko suomalaisen lavarunoskenen voitto, Helsinki Poetry Connectionin voitto, mun kirjallisen ilmaisun open, äidin ja isoäitien ja lätkähullun faijan voitto. Mutta ennen kaikkea tää on sen tosi oudon, pikkuvanhan, itkusilmäisen mutta uhmakkaan koulukiusatun kaivokselalaisen esiteinin voitto, joka mutsin nahkatakki niskassa ja Tehosekoitin kannettavassa cd-soittimessa työnsi pyörää Myrtsistä himaan ku joku oli taas käyny puhkoo välkällä kumit. Sä oot paras. I love elämä!” K U V A : N O R D IS K M E S T E R S K A B I P O E T R Y S L A M 2 19 Aktivisti “Olen löytänyt oman paikkani. Nautin siitä, että olin tarinankertoja jo lapsena ja olen sitä yhä.“ SE FIILIS KUN VOITAT POHJOISMAISEN LAVARUNOUDEN MESTARUUDEN
• 2 2 Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmisin, joskus jopa perheen kanssa. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T M I C H E L I N I T JÄ L L E E N M A K U M AT K A L L A Sakarin oreganolla maustettu leipä, Zaatar, lepää herkullisesti jogurtissa. Kovan onnen King. Makua hallitseekin kulissien takana curry-kastike ja liiallinen etikkaisuus. Sik-sak-sambusa! Toimii niin kastikkeella kuin ilmankin. Keitto on mukiinmenevää, vaikka tarjoillaankin kulhossa. SYKSY ON SAAPUNUT kaupunkiin, kun Michelinit saapastelevat pitkin raittia. Pohjoistuuli riepottaa puiden oksia. Pian olisi saatava lämmikettä, ennen kuin kylmä tunkeutuisi Sakarin ja Anteron luihin ja ytimiin. VUOLLEMUTKAN talojen alakerrasta kajastaa valoa hämärtyvään iltaan. Suuntaamme sitä kohti. Ravintola Orshalem Food toivottaa meidät kuvien kera tervetulleiksi. On vähän katsojasta ja asuinpaikasta kiinni, onko paikka helposti löydettävissä. Michelineille se on Megaspizzan tavoin lähinnä ohikulkureitin vieressä, hieman syrjässä. Ovi narahtaa ja astumme sisään. Meitä vastassa on reipas rasvaisen ruoan tuoksu, joka kalibroi paikan odotukset. Kebabpaikkoihin verrattuna ravintola on siisti, laajemmalla skaalalla kuitenkin hieman tunkkainen. Meidän lisäksemme muita syöjiä ei perheenjäseniä lukuun ottamatta näy, mutta ruokaa tilataan selkeästi kotiin. VAIKKA menut löytyvät myöhemmin myös pöydistä, päädymme tiskille tekemään tilauksen. Lähi-idän keittiö on Michelineille vähän vieraampi. Tarjolla on kanaa shawarma, kanatai nautaberiania, hummusta, falafeleja ja vastaavia, ei täysin tuntematonta mutta hieman epävarmuutta herättävää. Vaikka arvomme valintojamme pidempään, emme saa myyjältä apuja. Pizzat olisivat tietysti helppo vaihtoehto, mutta ne karsimme pois, koska vastaavia saa muualtakin. SAKARI päätyy ottamaan alkupalaksi zaataria jogurtilla. Zaatar tarkoittaa oreganolla maustettua leipää. Antero aloittaa hummuslautasella. Alkuun kuuluu lisäksi linssikeitto. Alkupalat ovat hyviä, keitto samaten. Hummus kastikkeineen on sopivan hapanta. Vähän jää epäselväksi, onko pöytään zaatarin lisäksi toimitettu leipä osa annosta vai ei, mutta hyvin toimii. Zaatarissa maistuu mukavasti oreganotyylinen mausteseos, jota jogurtti pehmentää. PÄÄRUOAKSI Antero ottaa Sambusaa, joka on sambusa-taikinasta tehtyjä, jauhelihamassalla täytettyjä pasteijan tapaisia kolmioita. Nyytit on hyvin tehty. Ne maistuvat rapeilta, lihaisilta ja täyttäviltä olematta kuitenkaan raskaita. Makua voi varioida kastamalla kolmioita joko tzatzikiin tai hummukseen, mutta ne toimivat hyvin myös ilman kastiketta. Sakari ottaa maisteluja taisteluhengessä King-annoksen, jossa on kanaa shawarma, falafeleja, grillattua munakoisoa ja kaiken maailman kastikkeita. Sakaria jurppii annoksessa currykastike, joka midaan kosketuksen tavoin tartuttaa kaikkeen kaupan valmismarinadin maun. Lisäksi etenkin Sakarin annoksessa korostuu kanansiipipaikoista tuttu, etikkaisen kirpeä kastike. Pienissä määrin maku menettelee, mutta nyt se ampuu yli. Onneksi isoissa annoksissa on myös paljon tuoreita kasviksia, jolla makua voi leikata. Kokemuksena maut ovat, currykastiketta lukuun ottamatta, hyvällä tavalla mielenkiintoisia, mutta eivät aivan omaan suuhun sopivia. YLLÄTYKSENÄ ateriaan kuuluvat myös jälkiruoat. Tarjolla on kardemummainen pannacotta, joka toimii aterian päälle hyvin. Jälkiruoka maistuu miedon hienovaraisella tavalla sekä täyteläiseltä, makealta että kardemummalta. Mausteisen ruoan päälle se virkistää samalla tavalla kuin kylmä maito parhaimmillaan. Ruokailun jälkeen olo on täysi, mutta ristiriitainen. Annokset on tehty sydämellä ja paikassa on selvästi positiivinen fiilis, mutta hieman hämmentävä makumaailma ei saa varauksetonta suositusta. Menisimmekö uudestaan? Kyllä, sillä arvostelukeikka ei ole ensimmäinen vierailu kyseiseen paikkaan. Maut vaativat totuttelua, mutta niille löytyy varmasti kannattajia. R U O K A PA LV E L U V I I H T Y I S Y Y S ORSHALEM FOOD
• RAVINTOLA KOTO T E R V E T U L O A M Y Y N T I . K O T O R A V I N T O L A @ G M A I L . C O M V A P A A L A N T I E 2 , 1 6 5 V A N T A A 5 5 6 5 9 4 4 W W W . R A V I N T O L A K O T O . F I Premium pihvejä & burgereita perjantai iltaisin 16-21 12.10. Brunssi 18€ (11-14) 19.10. Wines & Tapas Night Catharina Zühlke 20€ sis. tapakset ja esitys Pikkujoulut! Nopean varaajan etu: jälkiruoka veloituksetta A la carten yhteydessä etu min. 10 hlön ryhmille
• 2 4 KAUNEUSSTUDIO HYMY on kampaamo-, parturija kosmetologipalveluja tarjoava kauneushoitola Myyrmäessä (300m Louhelan asemalta) Hymy on kolmen kampaajan suuri unelma ja paikka, jonne asiakkaan on helppo ja mukava tulla hemmottelemaan itseään. Rento sekä iloinen ilmapiiri, lisättynä trendikkääseen ja kotoisaan tilaan luovat mahtavat puitteet kaipaat sitten piristystä arkeen tai luksusta juhlaan. Uomakuja 2, Vantaa p. 045 203 0304 PALVELEMME MA PE 9 18, LA 9 15 sekä sopimuksen mukaan facebook.com/kauneusstudiohymy www.kauneusstudiohymy.fi KAIPAATKO UUSIA IDEOITA? Katso Hymyn Facebook tai Instagram sivuilta kuvia tekemistä töistämme Piristystä arkeen luksusta juhlaan KAMPAAMO | PARTURI | KOSMETOLOGI MB Biodrogan happohoito KASVOILLE Kemiallinen kuorinta on tehokas ja turvallinen kasvohoito menetelmä, joka puhdistaa tehokkaasti ihoa epäpuhtauksista, auttaa ihon liikapigmemtointeihin sekä auringon aiheuttamiin vaurioihin. Voidaan tehdä myös sarjahoitona. Lokakuun ajan huippu tarjouksessa 90€, normaali hinta 130€. Tarjous voimassa lokakuun 2019 loppuun saakka. Mainitse varatessasi koodi MYYR YORK . 90 € norm. 130€ VÄRILEIKKAUS Sisältää leikkauksen ja värjäyksen. Tarjous voimassa lokakuun 2019 loppuun saakka. Mainitse varatessasi koodi MYYR YORK . -10 % TR IV IA V AS T AU SK ET PS. JOKO TEIT TRIVIAN SIVULLA 5? 1c, 2a, 3b, 4b, 5c, 6b, 7b, 8b, 9b, ja 10c Vantaan Taidemuseo Artsin remontti sekä mahdollinen siirtyminen uusiin tiloihin ovat edelleen avoinna, sillä Vantaan vuoden 2020 talousarvioehdotus ei pidä sisällään kumpaankaan tarvittavia määrärahoja. Vantaan Akateemisten naisten vetämä, maahanmuuttajia senioriväestön kotiavuksi työllistävä Tehdään yhdessä -hanke sai merkittävän lahjoituksen, jonka turvin toimintaa kyetään jatkamaan. Fair Saturday saapuu Myyrmäkeen. Bilbaosta lähtöisin olevan Fair Saturday on kansainvälinen kulttuurin ja hyväntekemisen juhlapäivä, jota juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa lauantaina 30.11. myös Helsingissä ja Myyr Yorkissa. Kaupunginhallitus edellytti Myyrmäen kaavarungon hyväksymisen yhteydessä kaupunkisuunnittelulta ja elinkeinopalveluilta toimenpiteitä Myyrmäen työpaikkamäärän kasvattamiseksi. Kaupunki palkkasikin Gaian konsultit visioimaan Myyrmäen ja Tikkurilan elävyyttä. Länsi-Vantaalla asuu jatkossakin vähintään yksi apulaiskaupunginjohtaja, kun nykyisin nuorisopalveluiden johtajana toimiva Riikka Åstrand (vihr.) valittiin mm. asukaspalveluista sekä vapaa-ajan palveluista vastaavaksi kaupunkikulttuurin apulaiskaupunginjohtajaksi. Myyrmäen ravintolakattaus saattaa laajentua lähiaikoina, kun ainakin yhden maineikkaan helsinkiläisen ruokaravintolan omistajat harkitsevat uuden ravintolan avaamista Myyrmäessä. Kalevantalossa toimineet Bar Cafe Luna Luna ja Allun Grilli jatkavat naapureina molempien muuttaessa Myyrmäentie 4:ssä sijaitsevan kiinteistön liikesiipeen uimahallia vastapäätä. Rakennusliike JM Suomi aloittaa tiettävästi lokakuussa Kalevan talon purkutyöt, jonka jälkeen keväällä 2020 alkaa kahden ensimmäisen, 8ja 16-kerroksisen asuintalon rakentaminen. Ensimmäisten kohteiden arvioitu valmistumisajankohta on vuoden 2021 lopussa. Why so Myrtsi V sekä Myyrmäen 50-vuotisjuhla tavoitti arviolta yli 7000 osanottajan yleisön, jota suosi kaunis sää. Seuraavan kerran Myyrmäen taiteiden yö eli Why so Myrtsi VI järjestetään 27.8.2020. Metropolian Business Avenue avataan ammattikorkeakoulun tiloissa 10. lokakuuta. Hankkeen tavoitteena on koota ammattikorkeakoulun puitteissa toimivia projekteja yhteen sekä hakea yhteistyömahdollisuuksia muun muassa paikallisen elinkeinoelämän kanssa. LISTA! 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. K E R R A N K I N A I K A TAVA L Myyr York Timesin noutopisteet löydät täältä: Bargsin Suutarit Myyrmannin 0. kerros Iskoskuja 3 Coworking Myyr York Isomyyri 2 krs. Liesitori 1 Kauppakeskus Isomyyri Liesitori 1, 2 kr. Kivistön kirkko Laavatie 2 K-Market Louhela Louhelan ostari, Louhelantie 3 K-Supermarket Martinlaakso Laajavuorenkuja 2 K-Supermarket Martinlaakson ostari Kivivuorentie 4 Louhelan asema Martinlaakson asema Metropolia ammattikorkeakoulu Leiritie 1 Mike’s Diner Myyrmäen asema Punamultatori Myyrmäkitalo Paalutori Myyrmäen asema Virtakirkko Rajatorpantie 8 Myyräncolo Kilterinkuja 2 Neste Keimola, itä Hämeenlinnanväylä 601 Cafe Nuvo Myyrmanni 3. kerros Iskoskuja 3 Wanda’s Kitchen & Lounge Liesikuja 5 Tilaa teline omiin tiloihisi: www.myyryorktimes.fi/noutopiste Näpynäpy... Ei kannata turhaan näpyttää. Nappaa tästä noutopistekartta suoraan luuriisi skannaamalla QR-koodi.
• KAUNEUSSTUDIO HYMY on kampaamo-, parturija kosmetologipalveluja tarjoava kauneushoitola Myyrmäessä (300m Louhelan asemalta) Hymy on kolmen kampaajan suuri unelma ja paikka, jonne asiakkaan on helppo ja mukava tulla hemmottelemaan itseään. Rento sekä iloinen ilmapiiri, lisättynä trendikkääseen ja kotoisaan tilaan luovat mahtavat puitteet kaipaat sitten piristystä arkeen tai luksusta juhlaan. Uomakuja 2, Vantaa p. 045 203 0304 PALVELEMME MA PE 9 18, LA 9 15 sekä sopimuksen mukaan facebook.com/kauneusstudiohymy www.kauneusstudiohymy.fi KAIPAATKO UUSIA IDEOITA? Katso Hymyn Facebook tai Instagram sivuilta kuvia tekemistä töistämme Piristystä arkeen luksusta juhlaan KAMPAAMO | PARTURI | KOSMETOLOGI MB Biodrogan happohoito KASVOILLE Kemiallinen kuorinta on tehokas ja turvallinen kasvohoito menetelmä, joka puhdistaa tehokkaasti ihoa epäpuhtauksista, auttaa ihon liikapigmemtointeihin sekä auringon aiheuttamiin vaurioihin. Voidaan tehdä myös sarjahoitona. Lokakuun ajan huippu tarjouksessa 90€, normaali hinta 130€. Tarjous voimassa lokakuun 2019 loppuun saakka. Mainitse varatessasi koodi MYYR YORK . 90 € norm. 130€ VÄRILEIKKAUS Sisältää leikkauksen ja värjäyksen. Tarjous voimassa lokakuun 2019 loppuun saakka. Mainitse varatessasi koodi MYYR YORK . -10 % Tervetuloa rukoilemaan ja laulamaan yhdessä! Join your fellow Christians in Prayer and song! Su 20.10., 17.11., 15.12. klo 16-18 Kielinä suomi, englanti, kiina. Lastenhoito. Messun jälkeen teetarjoilu. Sundays October 20th, November 17th, December 15th at 4-6 PM The Mass is held in Finnish and translated to English and Chinese. Childcare organized. Tea served after the Mass.
• 2 6 S V E N S K A V E C K A N 4.-10.11.2019 S V E N S K A V E C K A N 4.-10.11.2019 S V E N S K A V E C K A N 4.-10.11.2019 S V E N S K A V E C K A N 4.-10.11.2019 S V E N S K A V E C K A N 4.-10.11.2019 S V E N S K A V E C K A N 4.-10.11.2019 S V E N S K A V E C K A N 4.-10.11.2019 S V E N S K A V E C K A N 4.-10.11.2019 S V E N S K A MA 28.10.2019 KLO 18.00 Kirjailijavieras: Minna Lindgren. Minna Lindgren kertoo uudesta romaanistaan Kaukorakkaus sekä siihen läheisesti liittyvästä vanhuuden teemasta. Lindgren on palkittu toimittaja ja kirjailija. Martinlaakson kirjasto. TI 29.10.2019 KLO 12.00–15.00 Digi-info monikielisesti venäjäksi, englanniksi ja suomeksi! Vantaa-info, Myyrmäkitalo. TO 31.10.2019 KLO 18.00–20.00 Luova ilta kirjastossa. Harrastatko kirjallisuutta. lavarunoutta, teatteri tai muita taiteita? Tervetuloa Luoviin iltoihin! Lopuksi pidetään Palautepaja, jossa saat halutessasi esityksestäsi palautetta. Myyrmäen kirjasto, Tapahtumatila, 1 krs. MARRASKUU PE 1.11.2019 KLO 19.00 Kirka-musikaali HETKI LYÖ. Musikaali kaikkien suomalaisten rakastamasta laulajasta ja musiikkimaailman ikonista. Kirkaa esittää Voice of Finland -kisastakin tuttu vantaalainen Ilari Hämäläinen. Kesto: 2 h 45 min, sis. väliajan. Liput: Ticketmaster. Kulttuuritalo Martinus. LOKAKUU TI 8.10.2019 KLO 16.30–17.30 Lukukoira tiistaisin Martinlaakson kirjastossa. Tule lukemaan lukukoiralle. Yksi lukuhetki kestää max. 15 minuuttia. Lukukoiran emäntä on läsnä lukuhetkessä. Varaa vuoro kirjaston infotiskistä tai puhelimitse 043 8250 909. Voit tulla myös katsomaan onko vapaita lukuhetkiä. Martinlaakson kirjasto. TI 8.10.2019 KLO 14.00–17.00 Pelipakki. Myyrmäen kirjastossa pelataan tiistaisin konsolipelejä. Tule kokeilemaan Playstation 4:n ja Wii:n pelejä, kutsu kaveritkin mukaan. Kirjastolla on käytössä myös VR-lasit. Pelipakkiajan voi varata itselleen asiakaspalvelutiskiltä. Myyrmäen kirjasto, Tapahtumatila, 1 krs. ESITYSKAUSI 2.10.–30.11.2019 KLO 19.00 SKAMTEATTERIVERSIO. Martinuksen nuorten stage. Kulttuuritalo Martinus tuottaa ensimmäisenä Suomessa teatteriversion supersuositusta norjalaisesta TV-sarjasta SKAM. Ohjaus Tiina Brännare Kesto noin 2h, sis.väliajan. Liput: Lippu.fi. Kulttuuritalo Martinus. MA 7.10.2019 –16.12.2019 KLO 10.00 11.00 Senioritoiminta. Maanantaisin järjestettävä toimintatuokio koostuu 30 min liikunnasta (esim. keppijumppa, pallojumppa) ja 30 min aivosekä koordinaatioharjoituksesta. Maksuton. Kauppakeskus Isomyyri 3. krs. KE 9.10.2019 KLO 9.30 ETSIVÄTOIMISTO NAPPI. Liput 5 €, varaus: mamiacompany@gmail.com Myyrmäen Kulttuuritalo, Myyräncolo, Kilterinkuja 2. KE 9.10.2019 KLO 19.00 Kieli solmussa MEBE. Vapaa pääsy, K-18. Beer & Cafe Solmu, Japsiskuja 5, Kivistö. PE 11.10.2019 KLO 14.30–16.30 Kansainvälinen Tyttöjen päivätapahtuma. Lastenkulttuurikeskus Toteemi, Myyrmäentie 6. LA 12.10.2019 KLO 10-16 Hyvinvointimessut. Vapaa pääsy. Energia Areena, Myyrmäki. LA 12.10.2019 KLO 21.00 Texas Oil. Jyvänen Martinlaakso, Martinlaakson ostari, Kivivuorentie 4. MA 14.10.2019 KLO 18.00–19.00 Kirjamaistiaiset. Myyrmäen kirjaston lukutoukat kertovat kirjasuosikkejaan ja tavoista joilla valitsevat luettavaa. Halukkaat voivat osallistua keskusteluun. Myyrmäen kirjasto. PE 18.10.2019 Lumoudutaan sadusta. Ryhmä 1 klo 9.30–10.15. Ryhmä 2 klo 10.30–11.15. Ikäsuositus 2+, kesto n. 30 min, maksuton. Pakolliset varaukset 09 8392 9044. Lasten kulttuurikeskus Toteemi, Myyrmäentie 6. LA 19.10.2019 KLO 16.00 Vantaan Laulun Oltermannien 25-vuotisjuhlakonsertti. Mieskuoro Oltermannit ja muutama ystäväkuoro esittävät vuodenaikaan ja teemaan sopivia lauluja kuorosovituksina, pianoja harmonikkasäestyksellä. Kesto: 2,5h, sis.väliajan. Liput: Lippu.fi (20 €). Kulttuuritalo Martinus. LA 19.10.2019 KLO 22.00–02.00 Dance with Sani. Jyvänen Martinlaakso, Martinlaakson ostari, Kivivuorentie 4. MENOKS! N Y T M YÖ S V E R KO S S A W W W . M E N O K S . F I MÅN. 4.11.2019 Arne Alligator & Djungeltrumman. Längd; 45 min. Fritt inträde för 440 först anmälda! Obligatoriska bokningar: 09 8392 9044, kulttuuritapahtumat@vantaa.fi. Kulturhuset Martinus. TIS. 5.11.2019 KL. 9.30 OCH 10.30 Unda-Marinas Silverskål. Fritt inträde. Obligatoriska anmälningar 09 8392 9044, kulttuuritapahtumat@vantaa.fi. Barnes kulturcentrum Totem, Myrbackavägen 6. ONS. 6.11.2019 KL. 10.00 Rimjam. För 2-5 åringar med en vuxen, längd ca. 30 min. Tema: “Trollsvans & spökdans”. Fritt inträde. Bokningar och info charlotta.panzera@vantaa.fi 040 183 7093. Mårtensdals bibliotek. TORS. 7.11.2019 KL. 9.30 , Myrabell. Biljetter 6€. Biljettreservationer (endast för grupper) förhandsförsäljning: kulttuuriliput.vantaa. fi. Barnens kulturcentrum Totem, Myrbackavägen 6. FRE. 8.11.2019 KL. 9.30 Leopold Prinshjärta. För 2-6 åringar, längd 30 min. Biljetter 6€. Biljettreservationer (endast för grupper) och förhandsförsäljning: kulttuuritapahtumat@ vantaa.fi. Barnens kulturcentrum Totem, Nybackagränden 2.
• 2 7 PE 8.11.2019 Stand Up Show Jaakko Saariluoma K-18. Saariluoman esitykset ovat kuin puro, josta kasvaa valtava komediajoki – nyt se tulvii. Kesto 1 h 20 min, sis. väliajan. Liput: Lippu.fi. Kulttuuritalo Martinus. PE 8.11.2019 KLO 19.00–23.00 Stand Up -pikkujoulut. Estradilla Aurora Vasama, Kaisa Pylkkänen ja Ali Puolakka. K-18. Nopeat syövät hitaat paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Myyntipalvelu 09 253 253 00, myyntipalvelu@kuninkaanlohet.com. Viilatehdas, Kuninkaantie 28. SU 10.11.2019 KLO 16.00 Vantaan musiikkiopisto: Laulu isälle, perinteinen isänpäiväkonsertti. Yhteistyössä Vantaan Energian kanssa, joka tarjoaa kakkukahvit. Kesto: 1,5 h, sis. väliajan. Vapaa pääsy. Kulttuuritalo Martinus. TI 12.11.2019 KLO 12.00–15.00 Verkkotunnuksien turvallinen käyttö ja mobiilivarmenne-työpaja. Vantaa-info, Myyrmäkitalo. KE 13.11.2019 KLO 19.00 Janne Hyttinen. Vapaa pääsy, K-18. Beer & Cafe Solmu, Jaspiskuja 5, Kivistö. PE 22.11.2019 KLO 18.00 Jokeri Pokeri Box ILOPILLERI!-show. Pikku Kakkosesta tuttu maailmanmestaritaikuri Simo Aalto tarjoilee taikaesityksen yhdessä avustajavaimonsa kanssa. Kesto 1 h, Liput: Lippu.fi (16,50 €). Kultturitalo Martinus. LA 23.11.2019 KLO 12.00–16.00 Käsityöläisten ja pientuottajien tunnelmalliset joulumarkkinat. Kotiseututalo Övre Nybacka, Nybackankuja 4. LA 23.11.2019 KLO 19.00–21.00 Jyväskylän Big Band Feat. Elena MÎndru & Tuomas J. Turunen SYMMETRY. Levynjulkaisukiertue. Kesto n. 2 h, sis väliajan. Liput: Lippu.fi. Kulttuuritalo Martinus. LA 30.11.2019 KLO 10.00–15.00 Myyr Yorkin käsityömarkkinat. Perinteiset harrastajien käsityömarkkinat. Kauppakeskus Isomyyri, 2 krs. Kukkuu! – taidefestari vauvoille ja taaperoille Vantaalla 1.-10.11.2019 Suomen suurimman perheen pienimmille suunnatun festivaalin kattauksessa on värikästä, iloista ja kaikkia aisteja hemmottelevaa ohjelmaa. Valtaosa ohjelmasta on maksutonta. Tapahtumia järjestetään suomeksi ja ruotsiksi, ja mukana on myös paljon lähes sanatonta ohjelmaa. Esimerkiksi Kulttuuritalo Martinuksessa voi osallistua Suomen kansallisoopperan suosittuihin Vauvojen taidetuokioihin. Osaan tapahtumista ja esityksistä on ilmoittauduttava ennakkoon. Sähköisen esitteen lisäksi painettua festivaaliohjelmaa saatavilla Vantaa-infoissa, kirjastoissa ja neuvoloissa. www.vantaa.fi/kukkuu Tiedustelut: pessi@vantaa.fi Tilaa MYYRMÄKIliikkeen uutiskirje. Emme spämmää. www.myrtsi.fi/uutiskirje Yrittäjä, lähde kumppaniksi tukemaan, näkymään ja tekemään Myyrmäestä vetovoimaisempaa paikkaa elää, olla ja ostaa. Hei sinä siellä! Myrtsiläinen, ota pää pois kuplasta ja tule mukaan järjestämään seuraavaa ikimuistoista juttua muiden myrtsiläisten kanssa! www.myrtsi.fi/mukaan Seuraava avoin tapaaminen KE 23.10. klo 18:00 Myyräncololla, Kilterinkuja 2 50-vuotisjuhlat on juhlittu, mutta toiminta jatkuu. www.myrtsi.fi/kumppani
• Kaipaatko etätyöpistettä tai mahdollisesti työpöytää pienyrityksellesi? alk. 90€/KK Hinta sisältää: Jaetun työpisteen Langattoman verkon Kopio-, tulostusja skannausmahdollisuuden Puhelinkopin käyttömahdollisuuden Kahvin, teen ja sirkat (luit oikein) Tila käytettävissä omalla avaimella 24/7 Isomyyri 2. kerros, Liesitori 1 Varaa tutustuminen! hub.myrtsi.fi COWORKING MYYR YORK