Yritysasiakaslehti 2/20 Sinnikäs kehitystyö kantaa hedelmää Telakka työllistää laajalla säteellä Kasvu ruokkii kasvua 12 4 8
2 Jokainen päivä on uusi mahdollisuus Vuosi 2020 on ollut täynnä muuttuvia tilanteita, epävarmuutta tulevasta ja joillekin selviämistaisteluakin uuden edessä. OP:n teettämän valtakunnallisen PK-yritystutkimuksen mukaan enemmistö kyselyyn vastanneista näkee tulevaisuuden kuitenkin varovaisen myönteisenä huolimatta koronan aiheuttamista haasteista. Poikkeuksellisena aikana ja tilanteiden muuttuessa arvaamattomasti on tärkeää nähdä asioita uudesta vinkkelistä ja osata katsoa positiivisesti tulevaisuuteen myyntiä ja nopeaa reagointia unohtamatta. Kriisi voi olla myös mahdollisuus. Viime kuukausina on otettu digiloikkaa, karsittu kuluja, tehostettu toimintaa, löydetty uusia liiketoimintamalleja, puhallettu yhteen Suomeen ja tietysti menty metsään. Etsitty hyvä läheltä ja keskitytty olennaiseen. Meillä OP Lounaismaassa olennainen asia on asiakaskokemus, minkä vuoksi olemme kontaktoineet valtavan määrän asiakkaitamme varmistaaksemme, että osaamme auttaa tarvittaessa ja että asiakkaamme tietävät, mistä meidät saa kiinni. Haluamme jatkossakin varmistaa, että meiltä saa hyvää ja ammattitaitoista palvelua ja osaamme vastata odotuksiinne – siksi odotammekin innolla toimialueemme yrityksille kesän aikana teettämämme kyselytutkimuksen valmistumista. Toivon, että saat tästä numerosta hyviä vinkkejä ja uusia ajatuksia sekä hyvää mieltä ja uskoa tulevaisuuteen! Eeva Vainio Pankinjohtaja Yrityspankki Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 0100 0500 www.op.? /lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.twitter.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.? Toimitusneuvosto: Eeva Vainio Lauri Kaivonen Tarja Lahti Emmi Palomäki Toimitus, kuvat ja taitto: Johanna Talikainen, Johanna Hento, Jamina Satamo & Taija Piikkilä, Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painosmäärä 4 500 Kannen kuvassa: Cool Center Oy:n toimitusjohtaja Sauli Hakala
3 Hyvän ja pahan varalle Riskit kuuluvat yrittämiseen ja liiketoimintaan. Siksi tarvitaan riskienhallintaa ja varautumista. Yksi osa riskienhallintaa on taloudellisen puskurin kerryttäminen. – Minusta on tärkeää, että kassanhallinnan lisäksi yritys hyödyntää pitkän aikavälin sijoittamisen tuoman korkeamman tuotto-odotuksen, toteaa OP Lounaismaan sijoitusjohtaja Matti Sirva. Yrityksen varojen sijoittaminen tuottaviin ratkaisuihin on järkevää varautumista. Erilaisia työkaluja ja vaihtoehtoja on useita. Todella helppo ja automaattinen ratkaisu on maksuton sijoituspohjainen kassanhallinta eli sweeping. Järjestelmä sijoittaa yrityksesi tilillä olevat ylimääräiset varat automaattisesti paremman tuoton piiriin korkoja indeksirahastoihin. Maksat vain rahastojen juoksevat kulut sekä merkintäja lunastuspalkkiot. – Sweeping pitää siis huolen, että yrityksesi tilillä on aina riittävästi rahaa juoksevien menojen kattamiseen. Jos tilin saldo alittaa palautusrajan, palvelu luo automaattisesti lunastustoimeksiantoja rahastoihin ja siirtää tarvittavan määrän varoja tilille. Ylimääräiset varat saavat näin paremman 1–5 prosentin tuotto-odotuksen, kertoo OP yhteyshenkilö Ritva Laine. – Yritys saa itse päättää halutut rajat ja palvelun voi laittaa myös katkolle, jos yritykseen on tulossa esimerkiksi isoja hankintoja. Hajautus parasta varautumista Sweeping on hyvä työkalu lyhyen aikavälin kassanhallintaan. Varallisuutta kannattaa kuitenkin katsoa kokonaisvaltaisesti, myös pitkällä aikavälillä. – Pitkäaikaisempi vaihtoehto on yrityksen sijoitusratkaisu, joka on vakuutusmuotoinen kapitalisaatiosopimus. Se on helppo ja verotehokas instrumentti, jonka sisällä voi tehdä sijoituskohteiden muutoksia ilman tuoton verotusta. Yrityksen kirjanpidossa tämä näkyy vain yhtenä rivinä, vaikka sijoituskohteita olisi enemmänkin. Kapitalisaatiosopimuksissa tuottoa verotetaan vasta varoja nostettaessa, kertoo OP yhteyshenkilö Mikko Saukko. Yrityksen sijoitusratkaisuun sijoitettava minimisumma on 25 000 euroa. Sijoitukset tehdään hyvällä hajautuksella, eikä se vaadi yritykseltä aktiivista seuraamista. – Hyvä sijoituskokonaisus käsittää lyhyen ja pitkän aikavälin sijoittamista hyvällä riskienhallinnalla. Se tarkoittaa hajautusta ja suunnitelmallisuutta, lyhyen aikavälin rahan tarpeen turvaamista ja pidemmän aikavälin tuotto-odotusten mahdollistamista, Matti Sirva toteaa. Kaikki sijoitukset voidaan aina realisoida haluttaessa. Ei siis kannata pelätä, että varat olisivat sijoitettuna jumissa. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä yritysasiantuntijoihimme. Yhteystiedot löydät tämän lehden takakannesta. Voihan kriisi. Korona kuritti montaa yritystä ja kassan kestävyys oli kovilla. Odottamattomiin ja odotettuihin suhdannevaihteluihin voi kuitenkin varautua. Helpoimmillaan se tapahtuu vähän kuin itsestään. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä
Western Shipyardin toimitusjohtaja Pekka Niinistö harmitteli, ettei haastattelupäivänä saatu kuvaan yhtään laivaa. Teijon telakan altaaseen mahtuu uimaan enintään 140-metrinen laiva.
5 Laivanrakennuksen harvinainen taito Telakka on seisonut kauniissa merenrannassa Teijolla aina 1960-luvulta asti. Aikaisemmin paikka oli avoinna ja kyläläiset saivat tulla ihmettelemään telakalle telakoituja laivoja. Tämän päivän turvallisuusvaatimukset eivät avoimia ovia mahdollista. Turvallisuustasoa nostaa myös puolustusvoimien kanssa tehdyt turvallisuussopimukset. Telakka on silti edelleen iso osa pienen Teijon kylän identiteettiä. Telakka työllistää itse 40 henkilöä ja välillisesti 110 henkilöä. Mukana alihankintaverkostossa on paljon oman alueen tekijöitä: sähkömiehiä, pintakäsittelijöitä, pesijöitä. – Telakalla on iso vaikutus myös paikalliseen lounasravintolan asiakaskuntaan, samoin kyläkaupan. Viidenkymmenen kilometrin säteellä telakalla työssä käyvät tekijät kun tarvitsevat einestä ja muita palveluja työpäivien aikana ja ulkopuolella, kertoo Teijon telakalla toimivan Oy Western Shipyard Ltd:n toimitusjohtaja Pekka Niinistö. Tänään telakalla on rauhallista. Edellinen projekti on juuri saatu valmiiksi ja seuraavalle valmistellaan telakkapetiä. Niinistön mukaan se jos mikä on tarkkaa työtä. – Kun tuollainen iso painava laiva lasketaan pedin varaan, tukipisteet on oltava laskettuna täysin oikein, eikä sinne päin. Muuten tulee rumia aukkoja laivan runkoon. Telakkatyö on muutenkin täysin omaa osaamistaan. Uudet tekijät saavat peruskoulutuksen ammattikoulun eri aloilla, mutta varsinaisen telakkatyön voi oppia vain tekemällä töitä kokeneiden ammattilaisten kanssa. – Työ on vaihtelevaa, korjaustelakoinnissa tehdään monenlaisia töitä. Siksi me arvostamme moniosaajia, sellaisia jotka taitavat putket, metallin ja sisutuksen. – Mielelläni ottaisin uusia tekijöitä joka vuosi kasvamaan ja oppimaan. Bisnekselle uusia tukijalkoja Telakka siirtyi Pekka Niinistön ja hänen yhtiökumppaninsa omistukseen vuonna 2008. Yhtiöstä tuli kumppaneiden vuonna 1986 perustaman APX-Metalli Oy:n tytäryhtiö. – Ostimme telakan konepajan tukijalaksi. APX-Metalli on tehnyt laivanrakennusosia ja asennuksia koko ajan ja minulla itselläni on laivanrakennusinsinöörin koulutus. Vuonna 2010 telakka sai ison tilauksen, joka mahdollisti alueen kuntoon laittamisen. Investoinnit ovat olleet merkittäviä, ja niiden ansiosta telakka on kaikista vaativimpienkin asiakkaiden turvavaatimukset täyttävä. Telakalla voidaan korjata siis myös sotalaivoja, joissa on aseistusta. – Investointien ansiosta me pystymme tekemään töitä esimerkiksi puolustusvoimille ja rajavartiolaitoksille. Heille me olemme kilpailukykyinen ja luotettava kumppani, Pekka Niinistö toteaa. Nyt juuri on käynnissä Hamina-luokan ohjusveneen peruskorjaus. Kaikkiaan ohjusveneitä on neljä, joista kaksi on jo luovutettu tilaajalle. Yhden ohjusveneen peruskorjauksen kuluu noin vuosi. Aallot venettä keinuttaa Varustamobisnes ja laivanrakentaminen ovat vauhdittaneet Suomen taloutta viime vuodet. Isojen risteilijöiden rakentaminen on kuitenkin suhdanneherkkää, kuten koronakriisi on näyttänyt. Pekka Niinistö on helpottunut, että Teijon telakalla tekeminen ei ole yhtä suhdanneherkkää. – Valtio-omisteiset asiakkuudet vähentävät suhdanneherkkyyttä. Meille tuodaan korjaukseen losseja, yhteysaluksia, vartioaluksia ja sotalaivoja. Toki meillä telakoidaan myös kaupallisia aluksia. Laivanrakentamisen osaaminen on kuitenkin isompi yhtälö ja varustamobisneksen tulevaisuus vaikuttaa myös Teijon telakan menestykseen. – Kyse on osaamisesta, verkostoista ja synergiasta. Meille on merkitystä, että Turun seudulla on niin vahva laivanrakentamisen osaaminen ja perinne. Ennen kaikkea kyse on maineesta. Suomalaisten laivanrakentamista arvostetaan, koska olemme täsmällisiä ja hyviä projektinjohtajia. Niissä piilee suomalainen kilpailukyky. Kun laiva tulee elinkaarensa puoliväliin, se ajetaan telakalle vuoden mittaiseen perusteelliseen korjaukseen ja huoltoon. Tämän lisäksi laivoja huolletaan vuositelakoinnissa. Tällaisia 60–140-metrisiä laivoja telakoidaan Teijolla 50 kappaletta vuoden aikana. Mukana on myös puolustusvoimien kalustoa. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä
6 Lähes päivälleen seitsemän vuotta sitten, 17.9.2013 klo 11:37 muuttui oma ajattelumallini sekä urasuunnitelmani. Yrittäjyydestä tuli ainoa vaihtoehto ja alkoi systemaattinen valmistautuminen suuryrityksen palkkatyöstä irtautumiseen ja oman yrityksen perustamiseen. Maaliskuussa 2020 korona toi liikeideani koko maailman huulille – ostoprosessit muuttuivat hetkessä. ”Myynti pysähtyi” ja ”liikevaihto romahti” ovat monille yrityksille tuttuja otsikkoja keväältä. Mutta mitä oikeasti tapahtui ja mikä tärkeintä: miten selvitä kriisin yli? Voiko käynnissä olevasta murroksesta tehdä itselleen kilpailuvaltin? Väitän, että voi. Ensisijainen muutos kriisin aikana tapahtui ostamisessa. Monen asian summana, yritysten ostoprosessit pysäytettiin laajamittaisesti varotoimenpiteenä, kun ei tiedetty mitä tapahtuu ja mihin suuntaan maailma on menossa. Tämä muutos on vielä käynnissä ja tulee kestämään vuosia. Yritykset, jotka oppivat nopeimmin asiakkaan ostoprosessin ja -käyttäytymisen muutokset, tulevat menestymään jatkossa. Oli kyse sitten tarjousten voittamisesta, oikeiden tuotteiden suunnittelusta tai hinnoittelusta, ajantasainen tieto asiakkaan ostokriteereistä on ensiarvoisen tärkeää. Väitänkin, että yrityksen on mahdollista sopeutua ja menestyä uudessa tilanteessa kolmella stepillä – yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta. Ensimmäisenä valitaan 5–8 kohderyhmää ja määritellään ne mahdollisimman tarkasti. Seuraavaksi kartoitetaan jokaisen kohderyhmän ostoprosessi. Mikä tarve heillä on? Mistä ja miten he etsivät apua? Miten he vertailevat eri vaihtoehtoja ja mitkä ovat heidän kolme tärkeintä ostokriteeriään? Kolmantena mietitään, miten voit tuoda markkinoinnilla ja myynnillä lisäarvoa kaikkiin yllä mainittuihin ostoprosessin vaiheisiin, muistaen, että myynnissä pitää tehdä oikeita asioita, oikeaan aikaan ja oikeaa kanavaa pitkin. Korona muutti ostamisen – pysyvästi. Nopea sopeutuja korjaa potin. Antti Leijala on yrittäjä ja tietokirjailija, jonka intohimona on auttaa 1-9 hengen mikroyrittäjiä tehostamaan toimintaansa Lean-ajattelun avulla. Vieraileva kolumnisti
7 Yrittäjä, haluatko eläkkeelle aikaisemmin? Moni työntekijäsi haaveilee varmasti samasta asiasta. Mitä jos täydentäisit omaa ja henkilöstösi lakisääteistä eläketurvaa ryhmäeläkevakuutuksen avulla? – Eläkevakuutukseen maksettu maksu sijoitetaan asiakkaan valitsemiin rahastoihin. Kertynyt summa jää kasvamaan tuottoa, josta työntekijä voi nauttia eläkevuosina. Ryhmäeläkevakuutus voi mahdollistaa eläkkeelle jäämisen jopa alle 60-vuotiaana, Anne Saha kertoo. Ryhmäeläkevakuutus on kannattava palkitsemistapa sekä yritykselle että työntekijälle, sillä vakuutusmaksut ovat verotuettuja, eikä niistä makseta palkan sivukuluja. – Jos yritys haluaa palkita työntekijänsä esimerkiksi tuhannen euron bonuksella, ryhmäeläkevakuutuksen kautta työntekijä saa koko summan rahastoihinsa kasvamaan korkoa. Ilman ryhmäeläkevakuutusta yritys maksaa bonuksen lisäksi 300 euroa sivukuluja, eikä työntekijälle jää verojen jälkeen kuin 600 euroa, Saha havainnollistaa. Tehokkuutta työhön Ryhmäeläkevakuutus on mahdollista ottaa osaksi yrityksen tulospalkkiojärjestelmää ja sitoa strategiaan, joka vie yritystä kohti sen tavoitteita ja visiota. – Monet yritykset hyödyntävät ryhmäeläkevakuutusta työntekijöidensä palkitsemisessa ja motivoimisessa. Tyytyväinen henkilöstö voi paremmin, mikä heijastuu myös työn tuottavuuteen, Saha sanoo. Lisäeläke on etuus, jota kaikki yritykset eivät tarjoa työntekijöilleen, joten sen mahdollinen menettäminen nostaa työntekijän kynnystä vaihtaa työpaikkaa. – Yritykset voivat päättää, saako työntekijä oikeuden vakuutussäästöihinsä vasta, kun työsuhde on kestänyt sovitun ajan ja vahvistaa näin työntekijän sitoutumista yritykseen. OP:n ryhmäeläkevakuutuksen perustamiseen riittää kaksi henkilöä, mutta sen voi suunnata myös koko henkilöstölle. – Yritys voi palkita työntekijöitään vakuutuksen kautta omien kykyjensä ja halujensa mukaan. Palkitseminen voi olla säännöllistä tai se voi olla sidottu yrityksen tekemään tulokseen. Tämä kannustaa työntekijöitä ponnistelemaan yhteisen päämäärän eteen. – Vakuutukseen maksettavan palkkiosumman suuruutta voi vaihdella myös sen perusteella, kuinka kauan työntekijä on ollut talossa tai mitkä hänen avaintehtävänsä ja vastuualueensa ovat. Ryhmäeläkevakuutus sopii palkitsemisjärjestelmäksi kaikille yrityksille niiden koosta tai toimialasta riippumatta. Kiinnostaako ryhmäeläkevakuutuksen perustaminen? Ota yhteyttä yrityksesi omaan pankkitai vakuutusyhteyshenkilöösi. Yhteystiedot löydät takakannesta. Sitouta, motivoi, palkitse Kilpailu osaavasta henkilöstöstä kovenee jatkuvasti, jolloin on entistä tärkeämpää kannustaa tuloksentekijöitä sitoutumaan yritykseen. Olennainen osa työntekijän kannustamista on joustava palkitsemisjärjestelmä. Yksi hyvä tapa motivoida henkilöstöä on täydentää heidän lakisääteistä eläketurvaansa OP-ryhmäeläkevakuutuksen avulla. Teksti Johanna Hento Kuva Jamina Satamo
9 Tuoteideoita moneen lähtöön Mitä yhteistä on pakastavilla käymälöillä ja kylmäsäilytykseen soveltuvilla noutoautomaateilla? No ainakin se, että molempien markkinoille saamiseen on tarvittu runsaasti rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä. – Kun perustimme Coolcenterin vuonna 2008 päätimme, että liiketoimintamme pääpaino perustuu erikoistumiseen. Kehitämme ja valmistamme tuotteita asiakkaidemme erikoislaatuisiin ja välillä hyvinkin yksilöllisiin tarpeisiin, toimitusjohtaja Sauli Hakala kertoo. Coolcenter valmistaa esimerkiksi mittatilaustyönä tehtyjä viinikaappeja, kylmäkuljetusalustoja ja urheilijoiden palautumisaltaita. Vuosien varrelle on mahtunut myös epäonnistuneita kokeiluja, mutta Hakalan mukaan ne kuuluvat asiaan. – Alamme on kehittynyt viime vuosina hurjasti, eikä hidastumista ole näkyvissä. Meidän täytyy koko ajan haistella potentiaalisia ideoita tuotekehitykseemme ja olla selvillä uusimmista teknologioista. Vain siten voimme vastata trendien mukana vaihtuvaan kysyntään. Megatrendien mukana Yksi Coolcenterin sinnikkään kehitystyön tuloksista on kylmäsäilytykseen soveltuva noutoautomaatti. – Aloitimme noutoautomaatin kehittämisen yli kuusi vuotta sitten, kun ensimmäisiä merkkejä ihmisten ostokäyttäytymisen muutoksesta alkoi ilmaantua. Nyt on yhä yleisempää, että ihmiset haluavat hoitaa ruokaostoksensa verkossa ja hakea valmiiksi pakatut ostokset noutoautomaatista, Hakala sanoo. Noutoautomaattien kysyntä on näkynyt kiireenä myös Coolcenterin tiloissa. – Tämä kevät on ollut poikkeuksellisen kasvun aikaa yrityksellemme. Noutoautomaattien läpilyönnin lisäksi myös pakastavilla käymälöillä on ollut hurja kysyntä ihmisten laittaessa mökkejä kuntoon. Kuluneen vuoden aikana yrityksen työntekijämäärä onkin lähes tuplaantunut ja myös liikevaihto on kasvanut samaa tahtia. – Viime vuoden liikevaihtomme oli 1,7 miljoonaa, jonka rikoimme jo kesällä. Nyt näyttää siltä, että saavutamme kolmen miljoonan rajan vuoden loppuun mennessä, Hakala kertoo. Tehokkaammin ja ? ksummin Ennusteiden valossa Coolcenterin tämän vuoden tulos voisi olla vieläkin isompi, mutta yritys on päättänyt sijoittaa osan resursseistaan uusiin investointeihin. – Ostimme juuri uuden liikekiinteistön ja muutamme syksyn aikana isompiin tiloihin. Tuotantomme hidastuu hetkeksi, mutta pitkällä tähtäimellä muutto on kannattava prosessi. Uusi tuotantohallimme on myös pohjaratkaisultaan parempi, mikä tehostaa työskentelyämme entisestään, Hakala kertoo. Uusien toimitilojen lisäksi Coolcenter aikoo panostaa yhä enemmän myös hallitustyöskentelynsä kehittämiseen. – On tärkeää, että saamme sparrausta myös yrityksemme ulkopuolisilta hallitusammattilaisilta. He osaavat katsoa toimintaamme ihan eri näkökulmasta, mikä auttaa meitä kehittämään yritystä entistä paremmaksi. Kylmälaitteiden valmistukseen erikoistunut Coolcenter Forssa Oy on tällä hetkellä kovemmassa kasvussa kuin koskaan yrityksen historiassa. Menestys ei ole kuitenkaan tullut yhdessä yössä, vaan se on edellyttänyt vuosikausien tuotekehittelyä, verkostoitumista ja markkinoiden muutoksen seuraamista. Teksti Johanna Hento Kuva Taija Piikkilä
10 Helppiä henkilökohtaiseen pankkiasiointiin Yrittäjä, tiesitkö että yhden yhteyshenkilön sijaan sinua palvelee pankissamme kaksi yhteyshenkilöä? – Liiketoimintaan liittyvät pankkipalvelut hoituvat yrityksen oman yhteyshenkilön kautta. Minä puolestani palvelen toimialueemme yrittäjiä kaikissa heidän henkilökohtaisissa pankkiasioissaan, asiakkuusneuvoja Oona Paavilainen kertoo. Paavilaisen kautta yrittäjän on mahdollista hakea esimerkiksi asuntolainaa tai verkkopankkitunnuksia alaikäiselle lapselleen. – Tiedämme, että yrittäjät ovat kiireisiä, joten halusimme tehdä pankkiasioinnista heille mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Siksi tämän palvelun pariin kuuluvat myös yrittäjän lapset ja puoliso. Pankkiasiointi on nyt erittäin nopeaa, kun palvelemassa on kaksi asiantuntijaa. – Teen tiivistä yhteistyötä yritysyhteyshenkilöiden kanssa ja voimme järjestää myös yhteisiä tapaamisia, joissa käymme läpi yrittäjän kokonaisvaltaisia tarpeita. Sopivasti uutta ja vanhaa Yrittäjien henkilökohtaista pankkiasiointia helpottamaan luotu palvelu tarkoittaa myös Paavilaiselle uusiin saappaisiin astumista. – Odotan innolla, että pääsen tutustumaan toimialueemme yrittäjiin ja luomaan pitkiä asiakassuhteita. Olen kotoisin Forssan seudulta, joten tiedän monia yrityksiä jo entuudestaan. Nyt pääsen tutustumaan yrittäjiin näiden yritysten takana, Paavilainen sanoo. Henkilöasiakkaiden palveleminen on Paavilaiselle vieläkin tutumpaa, sillä hän on ehtinyt työskennellä OP Lounaismaalla jo yli kolmen vuoden ajan, samalla kun hän on opiskellut liiketaloutta. – Valmistuin keväällä tradenomiksi, joten intoa ja virtaa uuteen tehtävään riittää. Tässä palvelussa yhdistyy sopivasti nykyinen osaamiseni ja mahdollisuus päästä kehittämään myös uutta. Työn ja opiskelun yhdistäminen on ollut välillä vaativaa, mutta koen saaneeni siitä myös valtavasti etua. – Tunnen talon ja muut työntekijät. Tästä on hyötyä, sillä voin tarvittaessa ohjata asiakkaita esimerkiksi sijoitusneuvojan luokse. Osaan myös samaistua yrittäjien elämään, sillä tiedän kokemuksesta, että arki voi olla välillä todella hektistä. Voit olla Oonaan yhteydessä joko puhelimitse tai sähköpostilla: 010 256 1330 oona.paavilainen@op.? Yrityksen pyörittäminen, kodin ylläpito ja lasten harrastukset täyttävät kalenterin, mutta omista henkilökohtaisista pankkiasioistakin pitäisi huolehtia. Kuulostaako tutulta? Ei hätää, sillä yrittäjät saavat pankistamme kaikki omaan talouteensa liittyvät palvelut yhdellä puhelinsoitolla. Teksti Johanna Hento Kuva Jamina Satamo
11 Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen vietti paikallisten yritysten kanssa kokonaisen aamupäivän HR-seminaarin merkeissä. Aiheena oli työkyvyn ylläpitäminen. – Lakisääteinen eläkevakuutus on perustehtävämme, ja siinä prosessien tulee toimia kuin junan vessa. Mutta työeläkevakuuttamiseen kuuluu myös työkyvyttömyysriskien hallinta, jotta mahdollisimman moni jatkaisi työelämässä vanhuuseläkeikään saakka ja jäisi terveenä ansaitulle eläkkeelle. Myös asiakkaat odottavat meiltä hyviä käytäntöjä työkyvyn ylläpitämisestä. Yrityksissä tiedostetaan hienosti, että motivoitunut ja työkykyinen henkilöstö on tuloksellisuuden avain. Siksi tällaisessa seminaarissa parasta antia yrityksille ovat toiset yritykset, heidän tarinansa ja vertaistukensa, Pölönen toteaa. Työntekijöiden terveys ja työkyky ovat yrityksen suurimpia riskejä. Mitä pienempi yritys on, sitä suurempi on myös riski. Yrittäjän itsensä kohdalla riski on jo valtava. Ilmarisella on tarjota työkykyriskien ennakointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen monenlaisia työkaluja nopeasta työvirekyselystä ammatilliseen kuntoutukseen. Työkyvyn ylläpitäminen lähtee aina tilanteen kartoituksesta ja ongelmien tunnistamisesta. – Meillä Ilmarisellakin tehdään työvirekysely kahden kuukauden välein. Se kertoo johdolle, missä mennään ja mihin asioihin pitää puuttua. Tuloksia käydään yhdessä henkilöstön kanssa läpi ja mietitään oikeita ratkaisuja, Pölönen kertoo. – Työvirekysely on asiakkaillemme täysin ilmainen työkalu ja kannustan käyttämään sitä. Tarjolla on myös laajempi kyselytyökalu. Tietoa ja tiedostamista Yleistyvien mielenterveysongelmien lisääntymisen taustalla vaikuttavat muun muassa työelämän muutokset ja lisääntyvät vaatimukset sekä nuorten elämänhallintaan liittyvät haasteet. – Yksilöllä itsellään on suurin vastuu omasta hyvinvoinnista. Työntekijän tukena ovat esimies ja kollegat ja työnantajan järjestämät terveysja hyvinvointipalvelut. Yhteiskunta voi tukea hyvinvoinnissa omilla palveluillaan, kuten nopealla hoitoon pääsemisellä. Iso rooli on myös sillä, että ihminen voi tehdä itselleen merkityksellistä työtä. – Näkisin, että kysymys on tiedosta, sen jakamisesta ja tiedostamisesta. Esimerkiksi suomalainen eläkejärjestelmä tunnetaan todella huonosti, ollaan paljon luulojen varassa. Jos eläketieto, kertymä ja ennusteet olisivat koko ajan kaikkien saatavilla, se voisi toimia niin motivaattorina kuin turvallisuuden tuojanakin. Jouko Pölönen onkin visioinut, että jokainen voisi halutessaan nähdä omat eläketietonsa verkkopankissa kaikkien muiden henkilökohtaisten talouslukujen kanssa. – Tieto voi herättää ihmiset eri tavalla miettimään omaan panostaan yhteiskunnassa, omaa työn tekemistä ja tavoitteitaan. Töissä terveenä ja motivoituneena Yhä useampi jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle ennen aikojaan. Viime vuonna mielenterveyssyyt nousivat työkyvyttömyystilastojen kärkeen. Tämä mietityttää myös yrittäjiä ja yrityksiä, jotka tulivat hakemaan OP Lounaismaan ja työeläkeyhtiö Ilmarisen HR-seminaarista hyviä työkaluja ja vertaistukea. Teksti Johanna Talikainen Kuva Taija Piikkilä OP Lounaismaan toimitusjohtaja Jouni Hautala (vas.), Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen, pankinjohtaja Eeva Vainio ja Ilmarisen asiakaspäällikkö Roni Tervo järjestivät yrittäjien HR-seminaarin yhteistyössä.
12 Yrittämisestä tuli seikkailu Tasaista kyytiä ylös ja vauhdilla alas. Entinen alppihiihtäjä Sami Uotila on tottunut nopeisiin käänteisiin ja siksi poikkeuksellinen kevät ei hillinnyt miehen visioita Hiidenlinnan Elämyspuiston kehittämiseksi. Ammattiurheilijana Uotila tietää, että yksi huono kausi harvoin pilaa kaikkia tulevaisuuden suunnitelmia. Päinvastoin se jättää sopivasti nälkää seuraaville vuosille. Teksti Johanna Hento Kuvat Jamina Satamo
13 Kun Sami Uotila päätti vuonna 2014 ostaa Suomen ainoan 1900-luvulla rakennetun kivilinnan, ei hän vielä tiennyt millaisiin seikkaluihin hankinta hänet veisi. – Ostohetkellä minulla ei ollut minkäänlaisia suunnitelmia Hiidenlinnan varalle. Pidin kuitenkin linnan alppityylisestä ulkoasusta ja ymmärsin, että tällä paikalla on potentiaalia, Uotila kertoo. Visiot linnan ympärille alkoivat kehittyä nopeasti ja vain kuudessa vuodessa Somerniemen metsiin on noussut monipuolinen koko perheen elämyspuisto. – Seikkailupuisto on laajentunut vuosi vuodelta ja tällä hetkellä alueelta löytyy muun muassa 11 seikkailurataa, Buggy-karting, pomppulinnoja, skeittiramppi, 15 metriin kohoava jättiläishiisi, peikkopolku, kesäteatteri ja grillikahvio. Ensi kesäksi on tulossa myös pari uudistusta. Mutta mistä Uotilalla riittää ideoita ja osaamista näin spesiaalin liiketoiminnan pyörittämiseen? – Kiersin nuorempana paljon Keski-Euroopassa ja otin näkemistäni matkailukohteista vaikutteita. Painoin parhaat puolet mieleeni ja yhdistän ne omassa yritystoiminnassani. Kasvu ruokkii kasvua Ulkopuolista Hiidenlinnan Seikkailupuiston kehitystahti voi huimata, mutta Uotilan mukaan aluetta on laajennettu pitkälti kasvavia asiakasmääriä silmällä pitäen. – Monet laajennuksistamme liittyvät siihen, että voimme ylläpitää alueen palveluja asiakasmäärien kasvaessa. Rakensimme esimerkiksi tänä vuonna lisää parkkipaikkoja ja seikkailuratoja, jotta asiakkaat välttyvät ruuhkilta. Mitä paremmin teemme asioita, sitä enemmän ihmiset haluavat tulla meille viihtymään, Uotila kertoo. Hiidenlinnan Elämyspuiston liiketoimintaidea perustuu ennen kaikkea elämysten tarjoamiseen, joten asiakaspalvelun pitää olla huipussaan. – Meillä on tänä kesänä 12 mahtavaa työntekijää, jotka pitävät huolen siitä, että asiakastyytyväisyytemme on jatkuvasti korkealla tasolla. Innostuneella ja motivoituneella henkilökunnalla on todella iso vaikutus siihen, miten yritys pärjää. Olen todella kiitollinen jokaisesta työntekijästämme, Uotila sanoo. Katseet ensi kaudessa Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta Hiidenlinnan Elämyspuistossa on käynyt kesän vilkkaimpina päivinä 25–30 prosenttia enemmän kävijöitä kuin viime vuonna. – Nämä luvut luovat uskoa tulevaan. Valtaosa asiakkaistamme on kotimaanmatkailijoita, joten kun Suomen tilanne rauhoittuu, seikkailijoita riittää varmasti entistä enemmän, Uotila sanoo. Positiivista asennetta tarvitaan, sillä monien matkailualan yritysten tavoin myös Hiidenlinnan kasvusuunnitelmat kokevat tänä vuonna notkahduksen. – Kokonaismyyntimme tippuu viime vuodesta, sillä kaikki ryhmätilaukset peruuntuivat ja pääsimme aloittamaan kauden vasta juhannusviikolla. Reagoimme kuitenkin nopeasti sopeuttamalla resurssejamme vallitseviin olosuhteisiin sopivaksi. Osa tälle kesälle suunnitelluista uudistuksista otetaan käyttöön siis vasta ensi kaudella. – Urheilua ja yrittämistä yhdistää se, että molempia tehdään pitkän tähtäimen tavoitteella. Jos kaatuu, niin pitää vain nousta ylös ja jatkaa yrittämistä.
14 OP-yritysmobiili Yrityksen verkkopankki sinulle Yrityslainan hakeminen – näin haet yritysluottoa Yrittäjän pankki on auki 24/7. OP-yritysmobiililla hoidat yrityksesi pankkiasiat silloin, kun on sinulle sopiva hetki. Kaikki yrityksesi tarvitsemat pankkipalvelut aina mukanasi Lähetä laskut asiakkaille, hoida sijoitusasioita reaaliaikaisesti, hae rahoitusta tai koosta aineisto kirjanpitäjällesi. Kaikki tämä onnistuu mutkattomasti OP-yritysmobiilissa. Parempaa taloudenhallintaa ajasta ja paikasta riippumatta Kun pankkipalvelut ovat kätevästi käden ulottuvilla, hoidat yrityksesi talousasiat sujuvasti ajallaan. Asioi turvallisesti ja helposti Voit kirjautua sovellukseen helposti sormenjäljellä tai kasvojentunnistuksella. Käytössäsi on turvallinen ja näppärä Mobiiliavain, jolla vahvistat kaikki tapahtumat OP-yritysmobiilissa. Op.? :n yrityksen verkkopankissa hoidat yrityksesi tai yhteisösi pankkiasiat turvallisesti ja pysyt ajan tasalla yrityksesi taloudesta. Voit käyttää op.? :tä tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Samalla saat käyttöösi OP-yritysmobiilin, joka on yrittäjien oma mobiilipankki. Voit kirjautua palveluun henkilöasiakkaan OP:n verkkopankkitunnuksillasi tai henkilökohtaisilla yrityspalvelutunnuksilla. Op.? :n yrityksen verkkopankki ja OP-yritysmobiili toimivat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yrityksen OP-verkkopalvelusopimus soveltuu erityisesti mikroja pienyritysten verkkopankkitarpeisiin. Tarjoamme Yrityksen OP-verkkopalvelusopimuksen verkossa tehneille yritysasiakkaillemme palvelun maksutta vuoden 2020 loppuun asti. Tiesitkö, että voit hakea lainaa yrityksellesi op.? -palvelussa? Yrityslainalla rahoitat niin yrityksesi investoinnit, työvälinehankinnat kuin yritystoiminnan laajentamisen. Näin se toimii: 1. Täytä ja lähetä lomake verkossa. 2. Otamme sinuun yhteyttä seuraavan kahden pankkipäivän sisällä 3. Käymme kanssasi läpi sopivan ratkaisun ja laskemme lainan hinnoittelun. 4. Saat lainapäätöksen, joka ei sido lainan ottamiseen. Vinkki: Nopeuttaaksesi rahoituspäätöksen saamista, varaathan seuraavat asiakirjat rahoitusneuvotteluun: kahden viimeisimmän tilikauden tilinpäätöstiedot ja kuluvan tilikauden kirjanpitoajo, jos edellisestä tilinpäätöksestä on kulunut yli kuusi kuukautta, selvitys, mihin rahoitusta haetaan.
15 Initiative-riskinjakotakaus helpottaa rahoituksen saatavuutta OP:lla on sopimus Euroopan Investointirahaston (EIR) kanssa Initiative-riskinjakotakauksesta. Hankimme EIR:ltä uudelle hankkeelle 50 prosentin riskinjakotakauksen, joka helpottaa rahoituksen saatavuutta pk-yrityksellesi. Initiative-riskinjakotakaus on tarkoitettu pk-yritysten taloudellisesti kannattavien investointien, käyttöpääoman ja yrityskauppojen rahoittamiseen. Riskinjakotakaus pienentää tarvittavien vakuuksien määrää ja alentaa yrityksesi rahoituksen kustannuksia. Initiative-riskinjakotakaus soveltuu yrityksellesi jos: • Yrityksesi työllistää alle 250 henkeä. • Yrityksesi yksittäisen investoinnin rahoituksen tarve on alle 10 miljoonaa euroa. • Investoinnin takaisinmaksuaika on 2–12 vuotta. • Yrityksellesi ei ole myönnetty viimeisen kolmen tilikauden aikana yli 200 000 euroa de minimis -tukia Suomessa (De minimis -sääntely). Arvioimme yhdessä yrityksesi kanssa rahoituksen ja riskinjakotakauksen edellytykset sekä teemme luottopäätöksen. Yrittäjän ja avainhenkilöiden työpanos on yrityksesi menestyksen kannalta merkittävä asia. Työpanoksen menetys voi vaikuttaa merkittävästi yrityksesi toimintaan ja talouteen sekä myös omaan talouteesi yrittäjänä, jos lainan vakuutena on omaisuuttaisi. Takaisinmaksuturvalla voit vakuuttaa yhteensä neljä 18-59-vuotiasta, tervettä henkilöä, joiden kotipaikka on ollut Suomessa viimeiset 12 kuukautta. Kun vakuutat enemmän kuin yhden henkilön, jokainen lisävakuutettu saa 10 prosentin alennuksen vakuutusmaksuistaan. Vakuutusmaksu on edullisempi henkilölle, joka ei tupakoi ja se pienenee lainan pääoman pienentyessä. Voit vakuuttaa uuden tai vanhan luoton enintään seitsemäksi vuodeksi. Vakuutusmäärä voi olla enintään 200 000 euroa. Takaisinmaksuturva on yrityksellesi verotuksellisesti edullinen ratkaisu, koska voit vähentää vakuutusmaksut pääsääntöisesti verotuksessa. Mitä vakuutus kattaa? • Vakavan sairauden • Tapaturmaisen pysyvän haitan • Kuoleman Miten vakuutus toimii? • Maksamme vakuutetun luoton pois esim. vakavan sairauden yllättäessä • Yrityksen varoja jää käytettäväksi muiden asioiden järjestelyyn, kuten sijaisen hankkimiseen Turvaa yrityksesi taloudelle ja tulevaisuudelle
Timo Lahti Asiakkuusjohtaja, Forssa 010 256 1363 050 364 2580 OP Lounaismaan yrityspankki Eeva Vainio Pankinjohtaja 044 731 7284 Eero Kaskela Asiakkuusjohtaja, Salo 010 256 1014 0400 299 147 Juho Pettersson Asiakkuusjohtaja, Somero 010 256 1279 050 593 9120 Jaana Sava Asiakkuusjohtaja, Forssa 010 256 1326 050 343 4761 Tuija Björkqvist Asiakkuusneuvoja, Salo 010 256 1117 Olli Saaristo Asiakkuusjohtaja, Salo & Forssa 050 521 0148, 010 256 120 Heli Hyväkkä-Virtanen Asiakkuusasiantuntija, Salo 010 256 1126 Oona Paavilainen Asiakkuusneuvoja, Salo 010 256 1330 Jens Hildén Talousja luottopäällikkö, Salo 010 256 1018 040 648 7015 Siiri Erjala Asiakkuusasiantuntija, Salo 010 256 1207 Marko Hotokka Asiakkuuspäällikkö, Salo 010 256 1025 050 594 4405 Kirsi Vuorinen Asiakkuusneuvoja, Salo & Somero 010 256 1095 Jouni Nurmiluoto Luottojohtaja 010 256 1015 040 560 8782 Heli Toivonen Asiakkuusneuvoja, Salo 010 256 1055 Teuvo Rantanen Maksuliikepäällikkö, Salo 010 256 1017 044 770 1217 Jaakko Junnila Asiakkuusjohtaja, Perniö 010 256 1078 044 770 1478 Heli Seppälä Asiakkuusneuvoja, Forssa 010 256 1338 Risto Simso Asiakkuusneuvoja, Forssa & Somero 010 256 1045 Riitta Raivo Asiakkuusneuvoja, Somero 010 256 1274 Jaana Kesäniemi Asiakkuusneuvoja, Salo 010 256 1242 Lauri Kaivonen Myyntijohtaja 010 256 1120 040 350 9420