Tärkeintä on aloittaminen – myös sijoittamisessa 23 10 Mathildedalin turismi kasvaa vastuullisesti 20 Vuokravälittäjä on asuntosijoittajan bestis Antti Ketonen iltatorin vetäjäksi rakkaudesta kotikaupunkiin Sivu 4 Kumppani Lounaismaan Osuuspankin tiedotuslehti 1/2021
Julkaisija: Lounaismaan Osuuspankki Turuntie 7 24100 Salo Puh. 0100 0500 www.op.fi/lounaismaa www.facebook.com/OP.lounaismaa www.instagram.com/OPLounaismaa lounaismaan@op.fi Toimitusneuvosto: Jouni Hautala Jukka Tuominen Tarja Lahti Juho Pettersson Lauri Kaivonen Juha Lindman Henna Breilin Toimitus, kuvat ja taitto: Johanna Talikainen, Johanna Hento, Sarita Silvennoinen & Taija Piikkilä Mainossatama Oy Paino: PunaMusta Oy Painosmäärä 50 000 Kannen kuvassa muusikko ja yrittäjä Antti Ketonen. Pilven takana paistaa aurinko Kannattaa varautua myös siihen pahimpaan. Tämän lauseen olemme monesti sanoneet asiakkaillemme. On tärkeä ymmärtää, mitä esimerkiksi vakavasta sairastumisesta tai työkyvyttömyydestä voi taloudellisesti seurata. Kun viime kevättalvena koronapandemia valloitti koko maailman, kukaan ei ollut siihen varautunut. Vaikka ennustuksia uusista hengenvaarallisista viruksista oli tehty, yksikään maa ei ollut sellaisen ilmaantumiseen millään tavalla valmis. Varautuminen on aina tärkeää – oli kyseessä sitten globaali hyvinvointi, valtio, yritys tai yksilö. Jälkiviisaus ei auta, kun tilanne on päällä, mutta toki kaikesta voi ja pitää myös oppia. Uskon, että uudenlaiset pandemiat ja muut odottamattomat ilmiöt huomioidaan jatkossa paremmin niin valtiotasolla kuin paikallisestikin. Pandemia on ollut pitkä koettelemus meille kaikille. Se on testannut paineensietokykyä, kärsivällisyyttä, ihmissuhteita, työpaikkoja ja kykyämme sopeutua totaalisesti uuteen tilanteeseen. Onkin uskomatonta huomata, miten sopeutuva ihminen loppujen lopuksi on. Me pankkina olemme pystyneet palvelemaan asiakkaitamme hyvin poikkeusoloista huolimatta. Siinä apuna on ollut toimivat ja hyvät digitaaliset palvelut sekä osaava ja joustava henkilökunta. Nyt kun pandemian kukistaminen näyttää todennäköiseltä, me haluamme olla mukana rakentamassa ja mahdollistamassa uutta poikkeusaikojen jälkeistä aikaa. Moni mielii jo matkoille, kulttuurielämyksiin, urheilutapahtumiin tai haaveilee uudesta kodista. Jokainen haave ja unelma on varmasti oikeutettu ja ansaittu. Muistetaan, että yhdessä olemme vahvempia niin huonoina kuin hyvinäkin aikoina. Pelkkää hyvää kesälle toivottaen, Jouni Hautala toimitusjohtaja 2 | OP Lounaismaa
Kesä – ja niin paljon tekemistä! Ihana, lämmin, hauska, viihdyttävä, rauhoittava, elämyksellinen. Kesä on kaikkea tätä ja paljon enemmän. Mitä kaikkea sitä kesällä voikaan tehdä? Lähimatkaile vastuullisesti On turha lähteä merta edemmäksi kalaan. Lähimatkailu on tänäkin kesänä kunniassa. Ja mitä kaikkea nurkan takaa löytykään. Joko olet kolunnut Torron, Liesjärven ja Teijon kansallispuistot? Pelaa padelia Jos et vielä ole kokeillut tätä huipputrendikästä ja suosittua pallopeliä, niin viimeistään nyt on aika. Peli koukuttaa nopeasti mukaan ja uusia kenttiä nousee joka kylään kuin sieniä sateella. Poikkea iltatorille Jos ja kun (sormet ristiin) saamme kesällä jälleen kokoontua, niin aivan ehdottomasti kannattaa suunnata Salon iltatorille. Mahtava tapahtuma ja huippuesiintyjiä. Ja hei, näet pitkästä aikaa tuttuja! Ryhdy sijoittajaksi Kesälomalla on aikaa opetella jotain uutta. Mitä jos alkaisit sijoittajaksi? Ehkä samalla voit asettaa uusia unelmia seuraavalle lomalle. Lue nuoren sijoittajanaisen vinkit sivuilta 22-23. Insssppppppiiiiiirrrrroooooiiiiiiddddddduuuuuuu tttttaaaaaarrrrrriiiiiinnnnnnooooooiiiiiissssssttttttaaaaaaa Rannal alla la tai mökkkkkikikikikkte te te te te tera ra ra ra ra rass ss ss ss ss ssililililililla la la la laa lllllloi oi oi oi oi oiko ko ko ko ko koilililililille le le le leesssssssa et tarv rvititse se se se se m m m m m muu uu uu uu uu uuta ta ta ta ta ta vvvvviiiiiiiiiiihhd hd hd hd hdettä kkkkkui ui ui ui uinnnn OP OP OP OP OP OP Median. Lo Loun unai ai ai ai a sm ssm sm sm smaa aa aa aa aannnnn omalle kkkan an an annaaaaaavalle pääset ooooma ma ma malllllla pu pu p hhe he he heliliime me me mellllllas as assss asiiiii ja ja ja ja ja luettavissa on on on on ppppal al aljjo jonnnn ma ma ma maht ht ht htav av av avia ia ia ia ttttar ar ar arin in in innoi oi oi oi---ta paikallisissta ta iihm hm m m misisisisisisisisisistä tä tä tä tä.... op-media.fi/opp-l -lounaiiis isma ma ma ma maa/ a/ a/ a/ a OP Lounaismaa | 3
”Nyt on minun vuoroni antaa takaisin” Neljänsuoran laulaja, sooloartisti ja lauluntekijä. Moni tuntee Antti Ketosen hänen musiikkiurastaan. Harva kuitenkaan tietää, että Antti on myös monipuolinen yrittäjä, joka tarttuu rohkeasti tilaisuuteen hyvän mahdollisuuden nähdessään. Yksi sellainen avautui, kun Salon iltatoreille etsittiin uutta vetäjää. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä Kun Antti Ketonen tekee elämässään isoja päätöksiä, perustaa hän ne usein rakkauteen. – Muutin Saloon 2000-luvun alussa, sillä vaimoni asui täällä. Asumme nykyään Helsingissä, mutta minulla on kakkoskoti ja yritystoimintaa myös Salossa, Antti kertoo. Kaupungin vaihtamisen syynä oli Antin rakkaus musiikin tekemistä kohtaan. – Musiikki on todella iso osa elämääni. Halusin kokeilla siipiäni sooloartistina ja ryhtyä tekemään musiikkia entistä ammattimaisemmin. Suomen musiikkipiirit ovat Helsingissä, joten sinne muuttaminen oli luonnollinen askel urallani. Perustin Helsinkiin myös oman studion, jossa työstämme parhaillaan seuraavaa albumiani. Uusi kaupunki on innostanut Antin myös laajentamaan yritystoimintaansa. – En oikein osaa pysyä paikoillani, vaan minulla on oltava aina jotain tekemistä. Rakastan hyvää ruokaa ja juomaa ja uusin aluevaltaukseni onkin viinibaarin avaaminen Helsinkiin. RAKKAUDESTA SALOON Rakkaudesta syntyi myös Antin päätös ottaa vastuu Salon iltatorien järjestämisestä. – Asuin Salossa lähes 20 vuoden ajan ja pidän tätä edelleen kotikaupunkinani. Viihdyn täällä todella hyvin ja myös veljeni ja sisareni asuvat nykyään Salossa. Seuraava tavoitteemme on saada vanhempamme muuttamaan tänne, Antti naurahtaa. Kun Antti kuuli, että Salon iltatoreille kaivataan uutta vetäjää, hän ryhtyi heti etsimään sopivia kumppaneita. Pian rinnalle löytyi yrittäjäkaksikko Aleksi Burtsov ja Jukka Alanko, joiden kanssa Antti perusti voittoa tavoittelemattoman Salon Iltatorit ry:n. – Iltatorit ovat Salon sydän, emmekä voineet kuvitella kaupunkia ilman sen tunnetuinta tapahtumaa. Iltatorit houkuttelevat Saloon myös paljon turisteja, jotka elävöittävät seutua ja sen yritystoimintaa. Paikalliset yrittäjät ovatkin ottaneet iltatorien uudet vetäjät innolla vastaan. – OP Lounaismaa antaa tuttuun tapaan oman panoksensa ja on ilmoittautunut tori-isännäksi. Tämän kokoisessa ilmaistapahtumassa yhteistyökumppanien merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa, Antti kiittelee. TORIN TÄYDELTÄ TÄHTIÄ Yhteistyökumppanien tukea tarvitaan myös jatkossa, sillä Antilla ja hänen kumppaneillaan on paljon ideoita vuodesta 1982 järjestetyn tapahtuman kehittämiseksi. – Näen Salon iltatoreissa valtavasti potentiaalia kasvaa entistä isommaksi ja monipuolisemmaksi tapahtumaksi. Tänä kesänä ei kuitenkaan nähdä vielä isoja uudistuksia, sillä meidän on keskityttävä siihen, että saamme paletin pyörimään ja toivottava, että koronarajoitukset helpottavat, Antti sanoo. Salon iltatoreille tuttuun tapaan tänä vuonna on kuitenkin luvassa tuhti kattaus huippuluokan artisteja. Mutta nähdäänkö lavalla myös Antti Ketonen? – Ei ainakaan tänä kesänä. Tulemme korostamaan tapahtumassa entistä enemmän paikallisuutta ja haluamme antaa mahdollisuuden myös nuorille lupaaville esiintyjille. Salon iltatori oli myös ensimmäisiä keikkoja, joissa pääsimme Neljänsuoran kanssa esiintymään isommalle yleisölle. Koen, että nyt on minun vuoroni antaa takaisin. 4 | OP Lounaismaa
Salon iltatorit järjestetään heinä-elokuussa joka torstai-ilta. Tervetuloa tapaamaan tuttuja, nauttimaan tunnelmasta sekä loistavasta musiikista! Lisätietoa ja ohjelman löydät osoitteesta www.saloniltatori.fi
Mietityttääkö lakiasiat? Lounaismaan Osuuspankissa apunasi on yhdentoista lakiasiantuntijan vahva tiimi, joten yksin ei kannata jäädä. – Tarjoamme ajanvarauksella lakipalveluita kaikilla konttoreillamme Salossa, Forssassa, Somerolla ja Perniössä, OP Lounaismaan lakiasiainpäällikkö Juha-Matti Toikka kertoo. OP Lounaismaan Lakipalvelut laatii juridisia asiakirjoja ja tarjoaa niihin liittyvää neuvontaa riidattomissa, erityisesti perheja perintöoikeuteen sekä omaisuuden luovutukseen liittyvissä toimeksiannoissa. – Yleisimmin hoitamiamme toimeksiantoja ovat perunkirjoitukset, ositukset ja perinnönjaot, testamentit, edunvalvontakirjat, kauppakirjat, lahjakirjat, avioehtosopimukset sekä avioero-ositukset, pankkilakimies Carina Rämö kertoo. Apuna elämän eri käänteissä Naimisiin menossa tai asuntoa ostamassa? Eri elämänvaiheissa on tarvetta erilaisille juridisille asiakirjoille ja niihin liittyvälle asiantuntijuudelle. Kaipaat sitten avioehtosopimusta, kauppakirjaa tai vaikka testamenttia – me Lounaismaan Osuuspankissa autamme. Saman katon alla voimme katsoa rahoituksen ja muut talouteesi liittyvät asiat yhdessä kuntoon. TEKSTI Johanna Hento KUVAT Taija Piikkilä 6 | OP Lounaismaa
KAIKKI KERRALLA KUNTOON Mutta miksi valita OP Lounaismaan Lakipalvelut yksittäisen toimijan sijaan? – Lakija raha-asiat kietoutuvat usein vahvasti yhteen. Pelkkä lakitoimistossa asioiminen harvoin riittää, vaan asioita pitää selvittää myös pankissa, Toikka sanoo. – Me pystymme tarjoamaan kaiken saman katon alta. Ympärillämme on OP Lounaismaan laaja asiantuntijaverkosto, jonka kanssa teemme jatkuvaa yhteistyötä, Rämö jatkaa. Pankin kattavasta palvelutarjonnasta on hyötyä esimerkiksi perunkirjoitusta tehtäessä. – Yksittäisessä lakitoimistossa hoidetaan yleensä vain pelkkä perukirjan laatiminen. Me pystymme hoitamaan koko prosessin aina varojen ja velkojen selvittämisestä perunkirjoitukseen ja mahdollisiin jatkotoimiin, Toikka kertoo. – Ja erilaisia kauppakirjoja laadittaessa voimme tarvittaessa katsoa myös rahoituksen kuntoon yhdessä rahoituspuolen asiantuntijoiden kanssa, Rämö kertoo. LAKITIIMIMME AUTTAA NÄISSÄ ASIOISSA: • Avioehtosopimus • Testamentti • Edunvalvontavaltuutus • Kauppakirja • Kaupanvahvistus • Lahjakirja • Ositus • Perunkirjoitus • Perinnönjako OP Lounaismaa | 7
Erika Ketamo sisusti uuden talon ajattomaksi. Valkoinen, harmaa, tehostemusta ja tammilattia luovat yhdessä harmonisen tunnelman. Kaikki kalusteet löytyivät Salosta, sohva muutettiin vanhasta asunnosta. Kyllä uusi on aina uutta. Erika Ketamon talo Salon Muurlassa on muutama kuukausi sitten valmistunut. Kaikki on tiptop viimeistäkin yksityiskohtaa myöten. Ei näy roikkuvia johdonpätkiä, eikä listattomia seiniä. – Se oli yksi päätöksistämme. Emme muuta sisälle ennen kuin kaikki on tehty ja paikallaan. Ettei jää niitä ikuisuusprojekteja, joihin silmä ajan kanssa tottuu. – Piha nyt on vielä tekemättä, mutta se projekti alkaa pääsiäisenä terassin tekemisellä ja siitä jatketaan sitten kelien mukaan. Pariskunta on itse suunnitellut talon alusta loppuun. Lähtökohtana oli talo yhdessä tasossa, kolmella makuuhuoneella ja erillisellä autotallilla. Lopputuloksena oli 130 neliön kompakti ja toimiva koti, jossa avoin pohjaratkaisu tuo avaruutta ja lisäneliöiden tuntua. – Vähän aina välillä kylmäsi, että mitä tästä nyt tulee ja onko tehnyt oikeita ratkaisuja. Erityisesti sisustusvaiheessa oli todella paljon päätettävää. Mutta olemme taloon hyvin tyytyväisiä. KOTI PITKÄKSI AJAKSI Salosta kotoisin oleva Erika ja hänen avopuolisonsa asuivat aikaisemmin Turussa Erikan opiskelujen vuoksi. Kun Erika sitten sai opiskelut päätökseen, oli aika myös miettiä asumisen kuvioita uudelleen. – Meidän piti ensin ostaa valmis omakotitalo. Mutta sitten ruvettiin laskemaan, että rakentaminen on järkevämpää, jos vain löydetään sopiva Jouluksi uuteen kotiin. Sehän on monen talonrakentajan toive. Erika Ketamon ja hänen avopuolisonsa talo Muurlassa valmistui ennätysajassa. Kaikki vapaa-aika meni puolen vuoden ajan rakentamiseen, mutta koronan ansiosta aikaa oli myös enemmän. Lopputuloksena on toimiva ja harmoninen koti, johon saadaan juhannukseksi myös piha kuntoon. Toimiva koti viihtyisyyden ehdoilla TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä
tontti. Puolisoni kun on itse rakennusalalla, niin itse tekemällä säästää reilusti ja saa juuri sellaisen talon kuin haluaa. Sopiva tontti löytyi tuttavien kautta Muurlasta. Tontti sijaitsee uudella kaavoitetulla omakotialueella, jossa on niin yhteisöllisyyttä kuin rauhaakin. Tontin takana kiertää joki. Myös Erikan tämänhetkinen työpaikka on sopivan matkan päässä. – Muurla ei ollut aikaisemmin yhtään tuttu, mutta paikka tuntui heti hyvältä. Alueelle muuttaa koko ajan lisää lapsiperheitä. – Meidän talomme on suunniteltu ja rakennettu sillä ajatuksella, että tämä on meille hyvä koti pitkäksi ajaksi. INSPIRAATIOTA SOMESTA, APUA YSTÄVILTÄ Talon rakennusvaihe kesti kaikkineen vain puoli vuotta. Viime vuoden maaliskuussa syntyi päätös rakentamisesta ja kesäkuussa saatiin rakennuslupa. – Puolen vuoden ajalta ei ole paljon muita muistikuvia, kuin raksalla olemista. Meillä ei ollut tarkoituksena pitää niin kiirettä rakentamisen kanssa, mutta nälkä kasvoi syödessä ja korona-aika auttoi osaltaan, kun ei ollut muita kilpailijoita vapaa-ajalle. – Tutkimme kyllä paljon erilaisia vaihtoehtoja ja vietin paljon aikaa Pinterestissä ja Instagramissa etsimässä inspiraatiota ja hyviä ratkaisuja. Jotkut päätökset ja muutokset teimme lennossa, kun huomasimme, että alkuperäinen suunnitelma ei olisi toiminutkaan. Rakentamisen aikataulu oli mahdollinen myös hyvän sukulaisja ystäväverkoston ansiosta. Auttavia käsiä oli paljon tarjolla. – Ystävät olivat tärkeä tuki monessa päätöksenteossa. Ilman heitä olisi ollut tuskaa. Pariskunnalla on ollut nyt aikaa nauttia uudesta kodistaan muutaman kuukauden verran ennen kuin pihatyöt alkavat. – On tästä nautittu. Ja varmasti nautitaan tulevaisuudessa vielä enemmän, kun voimme kutsua ystäviä ja sukulaisia sankoin joukoin kylään. OP Lounaismaa | 9
Konttihotelli sulautuu osaksi vanhaa kulttuurimiljöötä Mathildedalin ruukkikylässä Teijossa eletään uutta nousukautta. Idyllinen kylä houkuttaa yhä useampia luonnosta ja kiireettömyydestä nauttivia matkailijoita. Ensi vuodeksi valmistuva uusi konttihotelli tuo helpotusta huonepulaan. TEKSTI & KUVA Johanna Talikainen
Mathildedalin ruukkikylän vanhat rakennukset on otettu luovasti uuteen käyttöön. On kahviloita, ravintoloita ja käsityöläispuoteja. Majoitustakin löytyy, mutta kysyntä ylittää tarjonnan. Majoituspulaan on tulossa ratkaisu kesäksi 2022. Silloin vanhan kokoonpanohallin toiseen kerrokseen valmistuu viiden huoneen konttihotelli. – Vuonna 1927 valmistunut kokoonpanohalli on ollut haasteellinen rakennus. Sen toinen kerros on aikanaan osittain luhistunut ja jäljelle on jäänyt vain päätyfasadi. Rakennus on myös suojeltu, joten mitä tahansa sille ei voi tehdä, kertoo Krista Gustafsson. Gustafsson on toiminut yrittäjänä ruukkialueella vuodesta 2003 lähtien. Hän pyörittää kahvilaa ja kahdeksan huoneen boutiquehotellia. Idea konttihotellista syntyi yhdessä maansiirtoyrittäjä Jari Lehtovaaran kanssa. – Olen entisöinyt sora-alueita vuosituhannen alusta lähtien. Niihin liittyen minulla on ollut ideoita myös näiden alueiden ottamisesta virkistyskäyttöön. Sauvoon meillä oli todella hyvät suunnitelmat karavaanialueesta ja konttihotelli oli siinä ajatuksena mukana. Mutta se hanke kariutui paikallisten vastustukseen, Lehtovaara kertoo. Konttihotelli saa nyt uuden mahdollisuuden historiallisessa ruukkikylässä. Kontit sijoitetaan kokoonpanohallin katolle, jossa ne sulautuvat osaksi kulttuurimiljöötä. HILJAISUUTTA JA LUONTOA ARVOSTAVAT PARISKUNNAT Uuden konttihotellin, kuten koko Mathildedalin pääkohderyhmänä ovat laatutietoiset, luontoa ja rauhaa arvostavat pariskunnat. Nimestään huolimatta konttihotelli tarjoaa luksusluokan majoitusta. Se tarkoittaa Unikulman vuoteita, kattoikkunoiden kautta avautuvaa tähtitaivasta ja ison lasioven takana odottavaa puistomaisemaa. – Vastuullisuus on meille tärkeä arvo. Me haluamme ohjata myös asiakkaitamme toimimaan matkailijana vastuullisesti. Esimerkiksi huonekohtaiset lämminvesivaraajat hillitsevät turhaa vedenkulutusta, Krista Gustafsson kertoo. – Me myös haluamme, että yöpyjät käyttävät vastuullisesti alueen yrittäjien palveluja ja siksi huoneissa ei ole esimerkiksi omia keittiöitä. Vastuullisuutta on myös se, että konttihotellin aloitusta siirrettiin vuodella eteenpäin. – Koska kyseessä on vanha rakennus, haluamme tehdä turvallisuuden kannalta tärkeät rakennustyöt rauhassa, jatkaa Jari Lehtovaara. Kattotasannetta tosin testataan jo tulevana kesänä erilaisissa tapahtumissa. Samalla saadaan kokemusta suunnitelmissa olevien samppanjabaarin ja viherpihan toimivuudesta. ULKOMAISIA MATKAAJIA ODOTETAAN JO Krista Gustafssonin omistaman hotelli Mathildedalin huoneet ovat ensi kesän viikonlopuiksi jo täysin myyty. Joitain hajaöitä voi löytyä keskeltä viikkoa. – Korona on lisännyt kotimaan matkailua hurjasti. Olen kuitenkin realisti ja uskon, että useimmat suomalaiset suuntaavat ulkomaille heti kun vain on mahdollista. Siksi mekin odotamme kovasti jo ulkomaisia matkaajia. Ennen koronaa Mathildedalin yöpyjistä 20 prosenttia oli ulkomaisia turisteja. Gustafsson uskoo, että määrä voi helposti tuplaantua. – Koronan jälkeen suosiossa tulee olemaan turvalliset maat ja sellaiset, joihin pääsee matkustamaan omalla autolla. Odotammekin meille vieraita erityisesti lähialueilta, esimerkiksi Saksasta. Vuonna 2022 avautuu viiden huoneen konttihotelli. Huoneiden määrää voidaan myöhemmin lisätä. – Huoneiden määrä tulee pysymään joka tapauksessa maltillisena, sillä Mathildedal ei ole massaturistikohde. Meillä kaikki on pienessä koossa ja sellaisena sen täytyy pysyäkin, että idylli säilyy. Havainnekuva konttihotellist a. OP Lounaismaa | 11
Asetu ehdolle OP Lounaismaan edustajistoon OP-mobiililla mahtavia etuja Osuuspankit ovat yritysmuodoltaan osuuskuntia, joissa päätöksenteon perusteisiin kuuluu jäsenja ääni -periaate. Osuuspankeissa omistaja-asiakkaiden päätösvaltaa käyttää omistaja-asiakkaista muodostuva edustajisto sekä hallintoneuvosto ja hallitus, joiden kaikkien jäsenet ovat omistaja-asiakkaita. Omistaja-asiakkaana olet mukana päättämässä siitä, millainen edustajisto omalla pankillasi on. Voit ilmoittautua itse ehdokkaaksi tai suositella tuttavaasi ehdokkaaksi. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua 16.8.–10.9.2021 välisenä OP Lounaismaan konttorissa tai netissä. Edustajiston vaalien äänestäminen tapahtuu 4.–17.11.2021. Ennen vaalien alkamista jokainen omistaja-asiakas saa tiedon äänioikeudestaan sähköisesti OP-verkkopalvelussa tai postitse kirjeenä. Voit jo nyt ilmoittaa halukkuutesi asettua ehdokkaaksi. Osoitteesta op.? /lounaismaa/edustajistovaalit löydät kyselyn, johon voit täyttää tietosi. Olemme sinuun yhteydessä ennen ehdolle asettumisen alkamista. Olethan jo tutustunut OP Lounaismaan omistaja-asiakkaille tarjoamiimme etuihin? Löydät ja lunastat ajantasaiset ja vaihtuvat edut omasta OP-mobiilistasi. Tulevina kuukausina saat etua muun muassa auton pesusta, ravintoloista, huonekaluostoksista ja urheilusta. Muista käydä katsomassa edut säännöllisesti, uusia etuja tulee koko ajan. OP-mobiilista löytyvät myös valtakunnalliset yhteistyökumppaneidemme edut. Älä jätä hyödyntämättä C Moren tai F-Securen hyviä kumppanuusetuja. Esimerkkejä OP Lounaismaan paikallisista eduista: • Neste K Salo Mariankatu: auton kesätehopesu hintaan 14,90 € (norm. 24,90 €), voimassa 23.6. asti • JJ’s BBQ Salossa: 10 % alennus koko tilauksesta (ei koske alkoholijuomia eikä irtotuotteita), voimassa 19.6. asti • Kalustetalo Virtanen: Forssan tai Someron liikkeestä sängyn oston yhteydessä Stemma Plus-setti, johon kuuluu tyyny ja peitto. Setin arvo on 49,95 euroa. Voimassa 19.6. asti • Rikalan Krouvi, Salo: a´la carte -annoksista 20 % alennus, voimassa 31.8. asti • Padel Salo OP Lounaismaa: Vuokramailat ja -pallot veloituksetta kesäkuun ajan. Ps. Jos sinulla ei vielä ole OP-mobiilia käytössäsi, lataa se sovelluskaupastasi. 12 | OP Lounaismaa
Tuore koripallon Suomen mestari Teemu Rannikko on yksi Salon Padelkentän perustajista. T k i ll Pallot hallussa – myös padelkentällä Salon urheilupuistossa voi harrastaa vaikka mitä. Ulkoilla, pelata jalkapalloa, golfata, skeitata ja kesästä lähtien siellä on voinut pelata myös padelia. Sosiaalinen padel on pallopeli, joka innostaa liikkumaan. TEKSTI Sarita Silvennoinen KUVA Taija Piikkilä Kirkas huhtikuun lopun aurinko lämmittää Padel Salo OP Lounaismaan viime kesänä avattuja kenttiä. Kolme lasiseinien ympäröimää kenttää on vielä puolilta päivin tyhjillään, mutta illaksi on luvassa vilskettä. Valkoinen auto kaartaa parkkipaikalle ja kuljettajan paikalta loikkaa ulos koripalloilija Teemu Rannikko. Tänään ei kuitenkaan suunnata koripallokentälle vaan Teemu on luvannut tutustuttaa meidät mielenkiintoisen padelin saloihin. – Pallo on mielestäni maailman hienoin keksintö ja pallopelit ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Halusin mahdollistaa salolaisille parhaat puitteet pelata padelia, Teemu kertoo. Padel on mailapeli, jonka suosio on kasvanut huimaa vauhtia niin Suomessa kuin maailmallakin. Tämä sosiaalinen nelinpeli on lähtöisin Meksikosta ja on sieltä rantautunut Espanjan ja Etelä-Euroopan kautta tänne pohjoiseen. Säännöt ja pelikenttä ovat sekoitus tennistä ja squashia. Kenttä muistuttaa pientä tenniskenttää verkkoineen, mutta uloimpien rajaviivojen sijasta kenttää rajaavat kiiltävät lasiseinät. Myös pistelasku tapahtuu samoin kuin tenniksessä, mutta laji itsessään on rennompi. LIIKUNNAN ILOA MATALALLA KYNNYKSELLÄ Pelin yksinkertaisia sääntöjä kerratessa Teemun silmissä palaa innostus. Kaikesta huomaa, että intohimo pallopeleihin on aitoa ja ylitsepursuavaa. Teemun peliotteissa näkyy rakkaus lajiin ja liikuntaan kokonaisvaltaisesti. – Parasta on, että tämän lajin kokeilemiseen tarvitset mukaan vain ulkoliikuntaan soveltuvat vaatteet ja jalkineet. Ja iloisen pelimielen tietysti. Padel on matalan kynnyksen laji ja helppo myös aloittelijalle, Rannikko sanoo. Mailan ja pallon voi vuokrata helposti QR-koodin avulla pelikentän lukituista laatikoista. Kenttä varataan ja maksetaan nettisivustolta löytyvän varausjärjestelmän kautta. – Haluan kannustaa myös lapsia ja nuoria kentälle, vaikka kaveriporukan tai perheen kanssa. Padelissa on mahdollisuus liikkua kuntoa kasvattaen rivakastikin, mutta ilman suorittamista. Tämä on ennen kaikkea hauska sosiaalinen pallopeli, jossa pelikavereiden kanssa jutustelu on osa pelikokemusta. Padelmaila on lyhytvartinen ja helposti käsiteltävä. Siinä ei ole verkkoa, vaan kennomainen rei´itetty pinta. Pelatessa mailan ja pallon välinen koordinaatio kehittyy nopeasti. – Padelissa ei vaadita niinkään lyöntivoimaa vaan tekniikka ja peliäly on tärkeämmässä roolissa. Tässä lajissa pallottelu on se juttu ja hyvinkin eritasoiset pelaajat voivat saada keskenään aikaan hyvän pelin. Teemu kannustaa kaikkia kiinnostuneita kokeilemaan rohkeasti padelia. Lajiin pääsee nopeasti sisään ja se tarjoaa varsinkin aloittelijoille onnistumisen tunteita heti alusta asti. – Padelissa tärkeintä on hyvä meininki, mukava yhdessäolo ja hauskanpito. OP Lounaismaa | 13
Tiesitkö, että moni Lounaismaan Osuuspankin työntekijä on aloittanut pankkiuransa harjoittelun kautta? Niin myös loppuvuodesta tradenomiksi valmistuva tammelalainen Veera Ylösmäki. Veeran hymy on tullut tutuksi Forssan konttorin asiakkaille jo vuoden alusta. – Hakeuduin harjoitteluun Osuuspankille, sillä pankkiala kiinnostaa minua ja Osuuspankki on minulle entuudestaan tuttu. Olen ollut pankin asiakas lapsesta asti, Veera Ylösmäki kertoo. Koska Veeran opiskelut suuntautuvat rahoitusja ? nanssialalle, pankkiin hakeutuminen oli luonnollinen valinta. Pankkityössä houkutti myös laaja-alaiset etenemismahdollisuudet. – Osuuspankilla on hyvä maine työnantajana ja täällä työskennellessäni olen saanut huomata, että pankilla pääsee halutessaan tekemään hyvin monipuolista työtä. Kaikki päivät ovat erilaisia ja joka päivä kehittyy ja oppii jotain uutta. Veera kertoo, että hän viihtyy asiakasläheisessä työssä ja pidempi harjoittelu on avannut hänen silmiään. – Pankkityö ei ole vakavaa pönöttämistä, vaan rentoa asiakaspalvelua. KESÄTYÖ AVASI TYÖURAN PANKISSA Veera kertoo, että hänet on otettu Osuuspankilla hyvin vastaan ja hänen toiveitaan on kuunneltu niin työtehtäviä järjesteltäessä, kuin työvuoroja sopiessakin. – Työporukkamme on loistava ja meillä on hyvä ilmapiiri koko talossa. Avoimuutta on molempiin suuntiin ja se on mahtava asia, Veera sanoo. – Olen viihtynyt erittäin hyvin ja olin todella iloinen, että pääsin kesätöihin tuttuun pankkiin. Työkavereilta olen tarvittaessa saanut ammatillista tukea ja olen päässyt oppimaan paljon uusia asioita. Mukavat työkaverit ja palkitseva työ ovat vieneet Veeran mukanaan. Lähestyvä kesä tuo merkittävän muutoksen naisen työtehtäviin pankilla. – Tulevana kesänä siirryn osittain infotiskiltä päivittäispalveluiden puolelle. Samalla saan lisää vastuuta asiakkaista ja pääsen rakentamaan läheisempää asiakassuhdetta asiantuntijana. Rentoa ja monipuolista asiakaspalvelua Liiketaloutta opiskelevalle Veera Ylösmäelle harjoittelu Lounaismaan Osuuspankilla avasi oven myös mielenkiintoiseen kesätyöpaikkaan. Työkokemuksen ansiosta hän etenee ensi kesänä infoja kassapalveluista päivittäispalveluiden puolelle. TEKSTI Sarita Silvennoinen KUVA Taija Piikkilä 14 | OP Lounaismaa
Kevätsateen kastelema Tyko Suomi viilettää pyörällä hurjaa vauhtia pitkin hiekkatietä. Tien vieressä odottaa hänen kaverinsa Benjamin Saarela. Nuoret miehet ovat molemmat paitsi harrastaneet suunnistamista lapsesta asti, myös jakaneet viime kesänä saman kesätyöpaikan. Tyko asettaa pyörän nojalleen seinää vasten ja nopeiden kuulumisten vaihdon jälkeen otetaan puheeksi viime kesä, jolloin 16-vuotias Tyko ja 18-vuotias Benjamin työllistyivät Kesäduuni OP:n piikkiin –kampanjan kautta Lounais-Hämeen Rasti Ry:lle. Lounais-Hämeen Rasti järjestää Forssan seudulla monipuolisesti suunnistusvalmennusta ja -kilpailuja. – Olemme molemmat harrastaneet kilpasuunnistusta lapsesta asti. Seura on tullut tutuksi ja oli mahtava mahdollisuus työllistyä tuttujen tehtävien pariin, Benjamin kertoo. Nuorten miesten työtehtäviin kuului toimitsijan tehtävät iltarasteilla, ja rastien paikalleen vienti sekä tapahtuman päättymisen jälkeen rastien pois kerääminen. – Olin viime kesänä myös seuran kesätiedottaja. Tehtäviini kuului seuran nettisivujen ja sosiaalisen median päivittäminen ja kilpailutulosten ilmoittaminen paikallisiin lehtiin, Tyko sanoo. – Minun vastuualueenani oli lasten, pääasiassa 1.–3.-luokkalaisten, liikuntakerhoille järjestetyt suunnistusopastukset, Benjamin jatkaa. AKTIIVISUUS PALKITAAN Benjamin ja Tyko kertovat, että työ oli rentoa ja mukava kokemus, joka auttaa varmasti tulevaisuuden työnhaussa. – Työaika ei ollut säännöllistä, vaan se riippui paljon tapahtumien, kuten iltarastien aikatauluista. Kirjasimme tunnit ylös ja saimme niiden mukaan korvauksen, Tyko sanoo. – Tulevana kesänä jatkan viime vuoden tapaan Lounais-Hämeen Rastilla. Jatkan kesätiedottajana ja tarkoitus on hankkia lisää kokemusta muistakin työtehtävistä. Benjamin puolestaan työskentelee tällä hetkellä Jospak Oy:llä, josta hän suuntaa heinäkuussa armeijaan. Kesätyökuvioita ei siis tarvinnut sen enempää tulevalle kesälle miettiä. Nuorilla miehillä on kuitenkin yksi vinkki kaikille 15–17-vuotiaille nuorille, jotka haluavat tulevaisuudessa työllistyä kampanjan kautta. – Kannattaa olla itse rohkeasti yhteydessä suoraan yhdistykseen, johon haluaisi työllistyä ja kertoa tästä OP:n tarjoamasta mahdollisuudesta. Kokemuksia ja taskurahaa kesäduunista Ensimmäinen kesätyöpaikka on nuorelle mieleenpainuva ja erityinen juttu. Kesäduuni OP:n piikkiin – kampanja tukee yhdistyksiä ja tarjoaa vuosittain tuhansille nuorille kesätyön. Kampanja on osa Osuuspankin vastuullisuustyötä ja sen tavoitteena on tukea nuorten taloustaitojen oppimista. TEKSTI Sarita Silvennoinen KUVA Tiia-Maria Laukkanen Tyko Suomi (vas.) ja Benjamin Saarela työllistyivät Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjan kautta rakkaan harrastuksensa suunnistuksen pariin.
Lounaismaan Osuuspankin hallitus sai viime marraskuussa uudet puheenjohtajat. Hallituksen puheenjohtajaksi on valittu maatalousyrittäjä Hannu Isotalo Salosta ja varapuheenjohtajaksi liiketalouden yliopettaja Helena Turunen Tammelasta. Molemmilla on takanaan pitkä ura osuuspankin hallinnossa, hallitusneuvostossa ja hallituksessa. He ovat päässeet seuraamaan läheltä, miten ? nanssiala on vuosien varrella muuttunut. – Kun tällaista tehtävää tarjotaan, niin se pistää monella tavalla mietityttämään. Hallituksen tehtävät ovat vuosien saatossa muuttuneet ja lisääntyneet melkoisesti. Kuitenkin on todella mielenkiintoista ja palkitsevaa olla osa organisaatiota, jossa sitoutunut ja osaava henkilöstö elää pankkina mukana ihmisten arjessa, isoissa ja pienissä asioissa, toteaa Hannu Isotalo. – On tärkeää seurata pankin toimintaympäristössä ja asiakaskäyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Hallituksen tärkeänä tehtävänä on katsoa tulevaisuuteen, jotta varmistetaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaaminen sekä oman pankkimme vakavaraisuus, kannattavuus ja kasvu, sanoo Helena Turunen. Lounaismaan hallitustyöskentely saa Isotalolta ja Turuselta erinomaiset arvosanat. – Useat vuodet hallituksessa ovat näyttäneet, että myös persoonalla on merkitystä puheenjohtajana onnistumisessa. Toivottavasti pystyn sparraamaan ja tukemaan johtoa vähän kuin maallikon silmin, toteaa Isotalo. – Meillä on myös aktiivinen, monipuolinen ja keskusteleva hallitus, jossa työskentely pankkimme kehittämiseksi on mielekästä ja motivoivaa, Turunen kertoo. Tulevaisuudessa hallitusta puhututtaa toimintaympäristön muutos ja siihen sopeutuminen. – Tehtävänämme on varmistaa, että olemme asiakkaillemme merkittävä yhteistyökumppani sekä vakavarainen, kasvava ja kehittyvä pankki tulevaisuudessakin, sanoo Turunen. – Ennustettavuus on pandemian vuoksi vaikeutunut ja sen lopulliset vaikutukset ovat vielä hämärän peitossa. Haluankin kiittää koko henkilöstöä hienosta venymisestä ja sitoutumisesta haastavissa olosuhteissa. Kuitenkin rauhallisin ja luottavaisin mielin työtä tehdään. Pankin talous on tukevalla pohjalla ja talossa on tekemisen meininki, vakuuttaa Isotalo. Isotalo ja Turunen OP Lounaismaan hallituksen puheenjohtajiksi TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä
Tänä vuonna olen kävellyt samoilla kaduilla ja metsäpoluilla, joilla lapsena hypin riemusta ja juoksin niin lujaa kuin jaloista lähti, ihan vaan huvin vuoksi. Jätin nämä samat kadut, koska maailma läikkyi lasistaan pisaroita, ja sitä sadetta oli saatava lisää. Muutin Helsinkiin ja sinne jäin. Lähes kolmenkymmenen vuoden ajan katselin synnyinkaupunkiani kaukaa ja lauloin siellä mennessäni. Kun vuosi sitten päätin muuttaa ainakin kokeeksi takaisin, olin jo ymmärtänyt, mitä olin kaivannut. Kun tänä lamaannuttavien aaltojen aikana minultakin lähti näköala, aloin katsella ihan lähelle, nenän alle. Siitä löytyikin paljon. Olen tuijottanut Forssaa nyt syvälle silmiin. Helppous ja väljyys. Nopeus ja vapaus. Koska aika on ainut asia, jota lopulta voimme toisillemme antaa, haluan, että minulla on aikaa. Pikkukaupungin Jonna oli tottunut siihen, että riittää kun lähtee kotoa kellojen jo soidessa, eikä siltikään myöhästyisi. Olin tottunut siihen, että asian kuin asian saa selvitettyä parilla puhelulla. Sai keskittyä itse tekemiseen, eikä kaiken maailman temppuratoihin, jotka ovat tekemisen tiellä. Olin kaivannut sitä. Postipaketin lähetys, pyörän kumin paikkaus, hammaslääkärissä käynti. Passikin on joskus uusittava. Kuvauspaikka videokuvauksiin löydettävä. Ja olen ikionnellinen, kun lapseni haluaa ja voi liikkua vapaana, yksikseenkin. Kauempaa ja ulkopuolelta todella näkee asiat joskus tarkemmin. Pieneltä tuntuvat itsestäänselvyydet voivatkin vapauttaa aikaa viettää rikasta ja hyvää elämää. Mutta tyytymättömyys on niin helppoa. Ei tarvitse kuin valittaa ja olla edelleen tyytymätön. Hyvät sanat vaikenevat valituksen alle. Niinpä aloin keskittyä siihen mitä on. En jaksanut ruikuttamistani sen perään, mitä juuri nyt ei ole. Aloin vaalia ja kunnostaa sitä kaikkea, mitä on. Aloin tehdä mitä voin, sen sijaan, että keskittyisin ja surisin kaikkea sitä, mitä en voi. Kunnostin pienessä pihassani iäti seisseen puuvajan. Eräänä aamuna näin sen kuin ensimmäistä kertaa. Samanlaista ei löydy hyllystä, eikä naapurista. Nyt vaja on ystävieni lempihuone ja minulle tärkeä työhuone. Sen paksut, yli 150 vuotta nähneet seinät antavat mielihyvää ja rauhaa, jota ei rahalla saa. Ajankulu tuntuu. Minulla kesti 12 vuotta nähdä sen pienen tönön todellinen potentiaali. Olen nähnyt monenlaista elämää. Ymmärrän, mitä minulla nyt on ja osaan arvostaa sitä. Kirjoitin kerran laulun, jossa sanotaan: ”Yhtä en saa. Yksi jää aina puuttumaan. Yhtä en saa, mut mä pidän paikkaa.” Tänä vuonna, kun minut pakotettiin katsomaan ihan vaan lähelle, löytyikin enemmän kuin syliin mahtuu. Eikä se tarkoita sitä, etteikö muu maailma kovasti edelleen kiinnostaisi. Katselen sitä hetken kauempaa. Jonna Tervomaa on forssalainen muusikko ja paluumuuttaja, joka työstää parhaillaan uutta albumia ja omaelämäkerrallista kirjaa. Vieraileva kolumnisti Aika on parasta OP Lounaismaa | 17
Naiset esille Lounaismaan Osuuspankin johtoryhmän Eeva Vainio ja Kirsi Toivonen ovat molemmat tehneet pitkän uran pankissa. Heidän mukaansa nainen hyväksytään asiantuntijana ja johtajana tänä päivänä siinä missä mieskin, mutta vuosien varrella he ovat joutuneet tekemään myös paljon ylimääräistä työtä oman uransa eteen. TEKSTI Johanna Talikainen KUVA Taija Piikkilä
Vuonna 2019 naisten osuus kaikista johtajista Suomessa oli 36,8 prosenttia. Siitä kaksi vuotta aikaisemmin luku oli 31,5 prosenttia. Tilastojen valossa lasikatot ovat murtuneet ja tasa-arvo toteutunut huomaamatta ja isoin harppauksin. Tasa-arvo toteutuu myös Lounaismaan Osuuspankin johdossa, jossa neljästä johtajasta kaksi on naisia. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina, vaan merkittävä muutos on tapahtunut viimeisten vuosien aikana. Saman ovat huomanneet myös yritysasiakasliiketoiminnasta vastaava pankinjohtaja Eeva Vainio ja riskienhallinnasta vastaava Kirsi Toivonen. – Kun aloitin pankkimaailmassa, naisia ei ollut paljon johtopaikoilla. Uskon, että minut on aina otettu vakavasti, mutta silloin nuorempana sen asian kanssa sai painia enemmän. Maailma on nyt muuttunut, ja ehkä sekin auttaa, että omassa tukassa on harmaata, toteaa Eeva. – Olen kohdannut urallani paljon ennakkoluuloja ja myös tytöttelyä. En ole kuitenkaan koskaan ajatellut, että naiseus olisi ollut esteenä uralla etenemiselle, jatkaa Kirsi. Tasa-arvon toteutuminen johtajapaikoilla on monimutkainen kysymys, johon yhtä ainoaa vastausta ei ole. – Nainen voi olla huonompi haluamaan asioita ja tyytyy helpommin vähempään. Toisaalta naisilta odotetaan näyttöjä ennen ylennystä, kun taas miehet ottavat helposti siinä suhteessa ennakkoa. Peiliin katsomista on taatusti edelleen puolin ja toisin. ”OLEN AINA HALUNNUT VASTUUTA” Eeva Vainio aloitti vuonna 2002 uransa Länsi-Suomen Osuuspankissa. Välissä hän teki muutaman vuoden töitä OP:n keskusyhteisökonsernissa Vallilassa ennen kuin hänet valittiin Lounaismaan Osuuspankkiin yrityspuolesta vastaavaksi pankinjohtajaksi kaksi vuotta sitten. – Olen alusta asti halunnut vastuullisiin tehtäviin ja tehnyt paljon töitä sen eteen. Olen varmasti tehnyt vähän enemmän töitä kuin mies vastaavassa tilanteessa, mutta en koe tulleeni väärin kohdelluksi. Äitiyttä pidetään usein naisen uraa haittaavana tekijänä. Sillä aikaa, kun nainen on kotona lasten kanssa, miehet napsivat ylennykset. – Minut on ylennetty jokaisen äitiysloman jälkeen. Äitiys ei siis ole ollut urani esteenä. En myöskään koe, että ura ja perhe on yhteensopimaton yhtälö. Tänä päivänä sama haaste on niin miehillä kuin naisilla, jonkun on ehdittävä viideksi päiväkotiin hakemaan lapset ja jonkun on keskeytettävä työpäivä, kun lapsi sairastuu. – Ehkä kyseessä on ennemminkin se naisten perisynti eli huono omatunto ja omat ajatukset siitä, että pitäisi olla täydellinen äiti ja täydellinen työntekijä ja johtaja. Siitä syystä minä nousen kaksi kertaa viikossa viideltä ylös leipomaan tuoreita sämpylöitä lapsille, Eeva nauraa. ”ASIAKKAASTA ASIANTUNTIJAKSI” Kirsi Toivosen ura on tänä päivänä harvinainen sen vuoksi, että hän on tehnyt koko työuransa OP Ryhmässä. – Opiskeluaikana sain päähäni, että haluan Osuuspankkiin töihin, enkä muualle valmistuttuani sitten hakenutkaan. Ja pohjalla oli vain kokemukseni Osuuspankin asiakkaana, en tiennyt pankista mitään sen enempää. Haastavat tehtävät ovat motivoineet Kirsiä uralla ja tänä päivänä hän vastaakin pankin riskienhallinnasta, siitä että tekeminen on kaikin puolin laadukasta ja sääntelyn mukaista. Hän käy päivittäin läpi erilaisia riskejä rahanpesusta pankin kokonaistalouteen. – Tällä hetkellä tärkein juttu työpöydälläni on laadukas myynti, jossa toteutuu asiakkaan etu ja pankin toiminnan vaatimuksenmukaisuus. Laadukas myynti on riskienhallinnan jalkauttamista jokaisen pankin työntekijän työhön. Eeva kehuu kollegansa työtä vilpittömän avoimesti ja samalla mitalla vastaa myös Kirsi. Naisten mielestä tasa-arvon toteutuminen vaatii sitä, että naiset tukevat toinen tosiaan. – Hyvä työkokemus ja työssä viihtyminen ovat meille tärkeitä arvoja. Sen vuoksi me tuemme parhaamme mukaan kaikkia työntekijöitä omassa työssään ja uran ja perheen yhdistämisen haasteissa. Kun meillä viihdytään töissä, se näkyy positiivisesti myös asiakaskokemuksessa. – Kun me olemme tasa-arvoisia, tasapuolisia ja kannustavia, me olemme myös parempia asiantuntijoita asiakkaiden ja koko seutukunnan menestyksen parhaaksi. OP Lounaismaa | 19
Vuokravälittäjä ja asuntosijoittaja auttavat kodin löytämisessä Osaava ja ammattitaitoinen vuokravälittäjä on asuntosijoittajalle kullanarvoinen kumppani. Sanna Oras ryhtyi OP Kodin vuokravälittäjäksi noin kaksikymmentä vuotta sitten. Mikko Yli-Jaukkarilla on saman mittainen kokemus asuntosijoittamisesta Forssan seudulla. Kymmenen vuoden ajan he ovat tehneet saumatonta yhteistyötä. TEKSTI Sarita Silvennoinen KUVA Taija Piikkilä Energinen vuokravälittäjä Sanna Oras on vastannut Mikko Yli-Jaukkarin sijoitusasuntojen vuokraamisesta jo yli kymmenen vuoden ajan.
Yhä useampi valitsee vuokra-asumisen sen suoman joustavuuden ja vapauden vuoksi. Nuorena se mahdollistaa erilaisten asuinalueiden ja asuntojen kokeilemisen. Opintojen perässä muutetaan uusiin kaupunkeihin ja vuokralla asuminen mahdollistaa vapaamman asuinpaikan valitsemisen. Mutta miten vuokra-asuminen on muuttunut vuokravälittäjän silmissä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana? – Asuntojen suhteen on tällä hetkellä vuokraajan markkinat. Asuntoja on paljon tarjolla ja saman asunnonhakijan kanssa voidaan käydä muutamassakin näytössä. Pari vuotta sitten tilanne oli täysin eri ja asunnoista oli kova kilpailu, OP Kodin vuokravälittäjä Sanna Oras kertoo. – Yksiöiden ja kaksioiden kierto on ollut nopeaa opiskelijoiden paikkakunnalle muuton myötä. Urani alkuvaiheilla kesäkuu oli aina kiireisin, kun ammattikorkeakoulun opiskelijat etsivät asuntoja seudulta. Viime vuosina opiskelupaikkoja on varmistunut myös vuodenvaihteessa, joten osa paineesta on siirtynyt sinne. Suurin muutos on kuitenkin ollut palveluiden sähköistyminen, joka on tehostanut asiointia ja nopeuttanut toimeksiantojen hallinnointia. KULLAN ARVOINEN KUMPPANI Mikko Yli-Jaukkari omistaa useamman asunnon Forssan seudulla. Hän osti ensimmäisen sijoitusasuntonsa noin 21 vuotta sitten ja kertoo olevansa mieluummin asuntoja vuokraava taho, kuin asuntosijoittaja. – En lähtökohtaisesti tee asunnoilla bisnestä. Pitäisin itseäni enemmän asuntosijoittajana, jos johdonmukaisesti ostaisin edullisesti, remontoisin ja myisin pois hyvään hintaan, Mikko Yli-Jaukkari sanoo. Sanna Oraksen ja Mikko Yli-Jaukkarin yhteistyö on jatkunut jo kymmenen vuoden ajan. Asuntosijoittajalle ammattitaitoinen ja osaava vuokravälittäjä on kullanarvoinen ja sijoituksen kannalta kannattava kumppani. – Sannan kautta on aina löytynyt helposti hyvät vuokralaiset, eikä tyhjiä kuukausia ole päässyt pahemmin syntymään. Vuokravälittäjä pääsee myös katsomaan esimerkiksi asuntoon hakeutuvan luottohistorian, joka helpottaa minua ja tekee vuokralaisen valitsemisesta stressittömämpää, Mikko Yli-Jaukkari sanoo. Yleensä Oras valitsee hakijoista muutaman parhaan ja esittelee ne Yli-Jaukkarille, joka tekee lopullisen päätöksen. Jos valinta on selkeä, Oras saa tehdä vuokralaisen valinnan itsenäisesti. – Kyllä tässä vuosien varrella ollaan opittu toisemme tuntemaan. Valinnat ovat olleet oikein hyviä ja kaikki on Sannan kanssa onnistunut ammattimaisesti ja selkeästi. TULOSSA VIELÄKIN VAIVATTOMAMPAA PALVELUA Vuokravälittäjä on usein mukana isoissa elämänmuutoksissa. Vuokra-asuntoa etsivä voi olla nuori ensimmäisen oman asunnon etsijä, erotilanteessa uuteen asuntoon muuttava tai ikäihminen, joka on myynyt oman asuntonsa tai talonsa jo pois. Mutta aina etsitään kotia. – Asiakaskuntamme on todella laaja ja välittäjänä pitää osata sopeutua monenlaisiin tilanteisiin. Viihdyn ihmisten parissa ja erilaisten ihmisten kohtaaminen onkin tämän työn suola, Sanna Oras sanoo. – Ihmisillä on erilaisia tarpeita oman kodin suhteen, toiselle riittää perusvarustelu, kun taas nyt nousevana trendinä on ollut laajempi ja parempi varustelutaso. Kaiken kuntoisille asunnoille riittää kyllä kysyntää sijainnista riippumatta, kunhan hinta laitetaan kohdilleen. Remontit ja korjaukset eivät koskaan ole vuokralaisen vastuulla vaan niistä huolehtii aina asunnon omistaja, eli vuokranantaja. Isommissa kaupungeissa on jo nyt käytössä kokonaisvaltaista huolintapalvelua, joka on pikkuhiljaa tulossa myös Forssan seudulle. Huolintapalvelu sisältää kaikki alkuja lopputarkastusten dokumentoinnista asunnon kunnosta huolehtimiseen. – Haluamme tehdä sijoitusasunnon vuokraamisesta entistä huolettomampaa ja vaivattomampaa. OP Lounaismaa | 21
Kun 23-vuotias Laura Toivonen kertoo haaveilevansa taloudellisesta riippumattomuudesta, hänet ymmärretään usein väärin. Siksi heti alkuun on hyvä selventää, mikä on Lauran ajatus taloudellisesta riippumattomuudesta. – Tavoitteeni ei ole elää niukasti, käyttää kaikki varani sijoittamiseen ja nostaa jalat pöydälle 40-vuotiaana. Haluan nauttia elämästä, mutta samalla varautua myös tulevaisuuteen, Laura kertoo. Siinä missä ennen säästettiin pahojen päivien varalle, Laura ja monet hänen ikätoverinsa säästävät nykyään myös hyvien päivien lisäämiseksi. – Toki puskuri on aina hyvä olla olemassa, jos esimerkiksi auto hajoaa. Itse haaveilen kuitenkin enemmän siitä, että voin esimerkiksi 50-vuotiaana vähentää työntekoa ilman, että elintasoni putoaa merkittävästi. RAHAT TÖISSÄ Pian tradenomiksi valmistuvan Lauran kiinnostus sijoittamista kohtaan syttyi reilu vuosi sitten ammattikorkeakoulun luennolla. – Kun opettaja avasi korkoa korolle -ilmiötä, olin myyty. Ymmärsin, että mitä nuorempana aloitan sijoittamisen, sitä pienemmällä pääomalla minun on mahdollista vaurastua, Laura kertoo. Sijoittamisen aloittamisen myötä Laura on alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota myös omiin ostotottumuksiinsa. – Olen perheeni kautta oppinut säästeliääksi jo varhain, mutta nykyään mietin entistä tarkemmin, tarvitsenko esimerkiksi uutta paitaa, vai voisinko laittaa rahan työskentelemään puolestani. Kuluneen vuoden aikana Laura onkin ahminut sijoittamisesta kertovia podcasteja ja kirjoja aina, kun hän on opiskeluilta, käsitöiden tekemiseltä ja maatilan töiltä ehtinyt. – Tykkään erityisesti Mimmit sijoittaa -podcastista sekä OP:n Rahapuhetta -podcastista. Myös Sijoittajaksi 7 päivässä -kirja on hyvä perusteos aloitteleville sijoittajille ja olen suositellut sitä lähipiirilleni. Olenkin saanut innostettua myös mieheni ja muutaman ystäväni sijoittamaan, Laura kertoo. VASTUULLISIA VALINTOJA Tällä hetkellä Laura sijoittaa rahastoihin ja suoriin osakkeisiin, mutta tulevaisuudessa hän haaveilee myös sijoitusasunnon tai metsän ostamisesta. – Rahastot ja osakkeet sopivat elämäntilanteeseeni, sillä niihin on mahdollista sijoittaa myös pienemmillä summilla. Rahastoista ja pörssistä on myös helppo ottaa varat ulos, jos tarvitsenkin niitä yllättäen. Aloitan pian työt OP Helsingillä ja aikomuksenani on pikkuhiljaa nostaa kuukausittaista sijoitussummaani, Laura kertoo. Erilaisia sijoitusmuotoja tutkiessaan Laura on törmännyt myös virtuaalivaluuttoihin. – Kryptovaluutat ovat ilmiönä mielenkiintoinen, mutta en ainakaan toistaiseksi ole itse sijoittamassa niihin. Haluan sijoittaa vain kohteisiin, joiden toimintaperiaatteen ymmärrän ja jotka vastaavat omia arvojani. Sijoituspäätöksiä tehdessään Laura tutkiikin tarkasti, millaisen yrityksen toimintaa hän haluaa rahoillaan tukea. – Sijoittamalla rahani vastuullisesti voin vaikuttaa omaan ja yhteiskuntamme yhteiseen tulevaisuuteen, Laura sanoo. LAURAN VINKIT SIJOITTAMISESTA KIINNOSTUNEILLE: • Aloittaminen on tärkeintä. Kysy rohkeasti apua kokeneemmilta sijoittajilta tai pankin asiantuntijoilta. • Hoida taloutesi kuntoon ja mahdolliset osamaksuvelat ja kulutusluotot pois. • Tee taustatyöt huolella. Tutki, millaisiin yhtiöihin esimerkiksi rahasto sijoittaa. • Ota selvää myös merkintäpalkkioista, hallintakuluista ja muista mahdollisista kustannuksista. • Hajauta ajallisesti, toimialakohtaisesti, kansallisesti ja eri sijoituskohteisiin. • Tee itsellesi sijoitussuunnitelma ja pysy siinä. Sijoittamalla vapautta ja turvaa tulevaisuuteen Muurlassa asuvan Laura Toivosen haaveena on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus hyvissä ajoin ennen eläkeikää. Kävimme ottamassa selvää, miksi ja millä keinoilla Laura aikoo tavoitteensa saavuttaa. TEKSTI Johanna Hento KUVA Taija Piikkilä OP Lounaismaa | 23
SM-kultaa SM-pron ssia SM-kul taa OP Lounaismaa onnittelee LP Viestiä, Forssan Alkua ja Salon Vilpas Vikingsiä. Yhdessä olemme enemmän.