Aina menossa Työ on kuljettanut Pekka Tolosta kymmeniin maihin vuosikymmenten ajan. Reissuelämä on rankkaa, mutta silti se on mennyt veriin. Nro 3/2016 ? 15.4.2016 ? 58. vuosikerta ”Oon verrannut tätä mun soittamista johonkin futiksen ö-divariin.” s. 24 Varkaudessa uusi kone ja yt-neuvottelut s. 4 | Biodieseliä Kaukaalta s. 8 | Pankaboardin tuottavuusloikka s. 16 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 6.4.2016 13:43:13
PAPERILIITTO TARJOAA Liiton synttärit ja festarimeininkiä aikuiseen makuun! MISSÄ JA MILLOIN: Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella 30. heinäkuuta. MISTÄ KYSE: Paperiliitto tarjoaa ilmaisen festivaalirannekkeen jäsenilleen lauantaiksi 30.7. Kello 12–14 juhlitaan porukalla Paperiliiton 110-vuotissynttäreitä. Sen jälkeen voit vapaasti nauttia festivaalien ohjelmasta pitkälle yöhön, esiintyjinä mm. Antti Tuisku, Kaija Koo ja Mokoma. Katso koko ohjelma: www.valmu.com MITÄ TIEDOSSA: Paperiliittolaisten omassa synttäritapahtumassa klo 12–14 esiintyvät mm. mentalisti Pete Poskiparta ja Annala&Saikkonen Duo (Mokoma). Tilaisuuden juontaa Eppu Salminen. Tarjolla hodareita ja synttärikakkua. Alueella A-oikeudet. MITEN MUKAAN: Tilaa liput: www.lippu.? / 0600 900 900 tai info@valmu.com / 040 525 7177. Varaudu lippua tilatessasi kertomaan jäsennumerosi. Vauhdikas perhepäivä huvipuistossa! MITÄ: Ilmainen huvipuistopäivä kaikille paperiliittolaisille perheineen. MISSÄ: Tykkimäellä Kouvolassa MILLOIN: lauantaina 11. kesäkuuta klo 10–20 LUVASSA: Hauska, kesäinen päivä, huvipuistolaitteissa kieppumista, taikurin temppuja ja kasvomaalausta. Myös liiton henkilökuntaa on mukana menossa. KENELLE: Siis todellakin, kaikki paperiliittolaiset perheineen ovat tervetulleita. Mukaan voi ottaa myös lastenlapset. MITEN MUKAAN: Ilmoittaudu 15.5. mennessä osoitteessa www.paperiliitto.? . KAIJA KOO MOKOMA STACEY KENT OLAVI UUSIVIRTA SISÄÄNPÄÄSY JA LAITTEET € Lue tapahtumista lisää sivulta 26! 2-3_sisis.indd 2 6.4.2016 16:36:34
20 ?Savolaisen tekemä vene ei saa olla kiero. 26 ??Tule katsomaan Antti Tuiskua ja muita tähtiä. Liitto tarjoaa festarilipun. 8 ?Jos Jari Turunen heittäisi keikan, avauskappale olisi Johnny B. Goode. 26 maan Antti Tuiskua ja muita tähtiä. Liitto tarjoaa festarilipun. 8 ?Jos Jari Turunen heittäisi keikan, avauskappale olisi Johnny B. Goode. PEFC/02-31-162 4041 0428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Varkaudessa on uusi kone ja yt-neuvottelut. 6 Miksi vientiliitot halutaan yhdistää? 8 Sellunteon tähteistä tulee biodieseliä Kaukaalla. 9 Pituusleikkuri. Eikö duunariliitto kelpaa sairaanhoitajien kaveriksi? 10–15 Reportaasi Pekka Tolonen kiertää maailmaa valvomassa koneiden asennuksia. 16 Pankakosken tehdas nousi tappiokierteestä. 20 Savolaiset kartonkimiehet lähtivät tekemään venettä. 22 1920-luvulla paperimiehen palkasta suurin osa meni ruokaan. 24 Maailmalta. Kahden euron korjausmies. 24 Jari Turunen laulaa jo muidenkin kuullen. 26–30 Hiomo 26 Lähde liiton jäsentapahtumaan Tykkimäelle! 28 Miten ammattiosaston kokoukseen saa vipinää? 30 Työttömyyskassa ja jäsenrekisteri tiedottavat. 31–34 Taukotila 31 Ristikko 32 Nokian kolleilla on kevät mielessä. 34 Ärsyke. Suvaitsevaisevia runoja ja rasistisia duunareita. 10–15 reportaasi Valmiina lähtöön Lentokentät ja -koneet ovat tulleet tutuiksi Pekka Toloselle. Eforan asentaja Oulun Nuottasaaren tehtaalta on kiertänyt valvomassa koneiden asennuksia eri puolilla maailmaa 1980-luvultra lähtien. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Pekka Tolonen 8 ?Kenttäoperaattori Jenni Leppänen valvoo prosessia UPM:n biojalostamossa. 16 ?? Arkkileikkurin hoitaja Jouni Karppinen vaihtaa raakaainerullaa Pankakosken tehtaalla. Mikko Nikkinen Ilm o Ko iv is to M au ri H el en iu s Miska Korpelainen 2-3_sisis.indd 3 6.4.2016 15:25:05
4 | Paperiliitto 3/2016 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Matias Honkamaa V arkauden tehtaan PK3 on viime vuonna muutettu tuottamaan aaltopahvin raakaainetta, kraftlineria. Tuotetta on toimitettu asiakkaille viime lokakuusta, mutta muutoksen viimeistely kestää vielä pitkään. Uudistetun koneen koeajot ja säädöt teettävät ylimääräistä työtä, jotta tuotteen laatu saadaan halutunlaiseksi. Stora Enson suunnitelma työntekijöiden vähentämisestä tuntuukin yllättävältä. Jälki käsittelyn hoitaja Ilpo Kainulaisen vuorolle vähennys tarkoittaisi, että miehitys putoaisi kahdeksasta seitsemään. Kainulainen ehtii istahtaa valvomon tuoliin vain kuvaajan pyynnöstä. Tehtäviin kuuluu jelppiä aina tarvittaessa kartonkikoneella. Meneillään on koneen ylösajo, ja siihen tarvitaan kaikkia miehiä. – Kuvittelin, ettei nykyisissä työntekijäYt tuli ylösajon keskelle Stora Ensolla Varkaudessa jatkuu kartonkikoneen käyntiinajo ja samaan aikaan neuvotellaan enintään 18 hengen vähentämisestä. P aljon työtä teettänyt, paljon odotuksia ja toiveita sisällään pitänyt Uusi Keskusjärjestö -hanke näyttää kaatuvan. Hankkeessa on ollut mukana 50 ammattiliittoa, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on yli 1,7 miljoonaa. Kaikki näytti vielä vuodenvaihteessa hyvältä, kunnes rakennelma alkoi sortua. Aina joku tuntui olevan sitä mieltä, että järjestöä ei saa rakentaa tämän pitemmälle. Syitä kaatamiseen etsittiin muun muassa alueorganisaatioista. Joidenkin mielestä aluetoimistot olisivat vain poliittisia toimipisteitä, joista piti päästä välittömästi eroon. Toisten mielestä ilman aluetoimistoja järjestö olisi vain pääkonttori Helsingissä. Yksi isoimpia syitä oli poliittisuus, jota ei eräiden liittojen mielestä saa ay-liikkeessä olla, tai ei ainakaan sellaisia puolueita kuin SDP ja Vasemmistoliitto. Niistäkin olisi päästävä mahdollisimman nopeasti eroon. Uuden järjestön pitää olla sitoutumaton, koska politiikka ei kuulu työmarkkinajärjestöihin. Just joo. Syyksi nostettiin myös se, että vain toisella keskusjärjestöllä on rahaa ja toisella ei. Syitä riitti moneksi, mutta mihin hanke pohjimmiltaan kaatuu? Näyttää vahvasti siltä, että tämä maa on edelleen hyvin luokkaorientoitunut. Ei vielä olla valmiita siihen, että toimihenkilöt, sairaanhoitajat ja journalistit kuuluisivat samaan järjestöön ahtaajien tai metallija paperityöntekijöiden kanssa. Tästä viime kädessä kuitenkin taisi olla kysymys ja tämän myöntäminen oli osallisille vaikeaa Pitkänsillan molemmilla puolilla. Harjoituksesta on varmasti kuitenkin paljon hyötyä, kävi fuusion kanssa miten tahansa. Yli 100-vuotias SAK jatkaa omaa kulkuaan ja niin tekevät myös muut keskusjärjestöt. SAK:n kirjainyhdistelmä on liian arvokas brändi hajotettavaksi muutaman uudistuksen ja lässähtäneen lopputuloksen tähden. ? P Luokkaerot PÄÄKIRJOITUS Aina näytti olevan joku, jonka mielestä järjestöä ei saa rakentaa pidemmälle. VASTARANNAN SUPI – Työ jälkikäsittelyssä on pitkälle samanlaista kuin ennen paperikoneella. Rullamäärät ovat pienempiä, kertoo Ilpo Kainulainen (edessä). Myös Heikki Lesonen työskentelee samassa valvomossa. Tein linnun pöntön teräksestä. Kestää vaikka kilpailukyky loikan. 4-5_kuorimo.indd 4 6.4.2016 13:47:56
Paperiliitto 3/2016 | 5 KUORIMO Yt tuli ylösajon keskelle ” Ylitöillä joudutaan pyörittämään jo nyt.” määrissä olisi enää vähennettävää. Ylitöillä joudutaan pyörittämään jo nyt, Kainulainen sanoo. Outoon aikaan Kartonkikoneen osastonluottamusmies Jarmo Korhonen jakaa mikrofoniin ohjeita viiran kireyden säätämiseksi. Laadunvaihtoja koneella tehdään säännöllisesti. Täyteen tuotantoon koneella on suunniteltu päästävän ensi vuoden loppuun mennessä. Korhosen mielestä yt-neuvottelujen ajankohta on kummallinen, sillä tuotanto ei ole vielä siinä mallissa, että väkeä voisi vähentää. – Paineita porukalla on valmiiksi muutenkin, Korhonen manaa. Vähennysneuvottelujen kippaaminen työkuorman päälle ei lisää työhyvinvointia, ei edes pidetyn 12 tunnin vuorojärjestelmän tekijöille. Yhdestä asiasta kuitenkin on apua. – Hyvä yhteishenki, sillä jaksaa, Korhonen toteaa. Koulutuksella kiire Maaliskuussa alkaneet yt-neuvottelut koskevat kartonkitehtaan ja sellutehtaan henkilöstön lisäksi myös hallintoa, tukitoimia ja kuljetusta. Näissä toiminnoissa työskentelee vakituisesti noin 220 henkilöä. Pääluottamusmies Kai Pärnäsen lähtökohtana on, ettei yt-menettely johtaisi koviin irtisanomisiin. Useampi työntekijä täyttää ensi vuoden loppuun mennessä 63 vuotta ja myös halukkuutta eläkeputken käyttöön olisi. Pehmeitä keinoja pystyttäisiin käyttämään, mutta sisäisiä siirtoja osastoilta toiseen ei voida toteuttaa ilman koulutusta. – Neuvotellaan siinä hengessä, että voitaisiin järkevät ratkaisut löytää nopeastikin, Pärnänen kertoo. Osaajia tarvitaan Ilpo Kainulainen on kokenut monet yt-neuvottelut Varkauden tehtaalla vuonna 1990 alkaneen työuransa varrella. Niin monet, että Kainulainen sanoo jo lähes turtuneensa, eikä murehdi tulevaa etukäteen. Muutosinvestoinnin saaminen Varkauteen oli suuri uutinen, jolla oli Kainulaisen mielestä iso merkitys paikkakunnalle. – Se oli positiivinen signaali ja helpotus, Kainulainen luonnehtii. Jarmo Korhonen pohtii, että työnantajan olisi korkea varautua tuleviin vuosiin. – Olisi aika ottaa myös sisään porukkaa. Nykyisten työntekijöiden syntymävuodet ovat tiedossa, ja kohta tulee hätä, kun tekijät loppuvat. ? P ??Osastonluottamusmies ja koneenhoitaja Jarmo Korhonen antaa ohjeita viiran kireyden säätöön. ?Mika Tervo puhdistaa uutta kartonkikonetta. 4-5_kuorimo.indd 5 6.4.2016 13:47:57
KUORIMO ? | Paperiliitto ?/???? Teksti Eeva Eloranta-Jokela Mistä neljän vientiliiton yhdistämisessä on pohjimmiltaan kyse? Vanhala: Isossa kuvassa on kysymys ammattiyhdistysliikkeen aseman parantamisesta ja pienemmässä paperiliittolaisten aseman parantamisesta. Kumpaakin pitää katsoa 1020 vuoden päähän. Ay-liikkeen pitää nyt tehdä samanlaisia päätöksiä kuin sata vuotta sitten liikettä perustettaessa: miten saada jatkuLiitto järjestää jäsenkyselyn Vientiliitot halutaan yhdistää. Paperiliitto järjestää asiasta jäsenkyselyn. Puheenjohtaja Petri Vanhala ja liiton sihteeri Timo Byman kertovat mistä tässä kaikessa on kysymys. vuutta sille hyvälle edunvalvonnalle, mitä Paperiliitto on tehnyt jo 110 vuotta. Byman: Olin alkuun asian suhteen aika epäileväinen. Tämä alan tilanne on kuitenkin pakottanut miettimään, missä me ollaan noiden 10-20 vuoden päästä. Vaikka enää ei kovin isoja tehtaiden alasajoja ole ollut, myös pienemmillä puroilla on vaikutusta ja jäsenmäärä on laskenut huolestuttavasti. On pakko miettiä, mistä saada voimaa mutta samalla säilyttää yksittäisen paperityöntekijän edunvalvonnassa tuttu paperiliittolainen tatsi. Mitä etua yhdistämisestä olisi? Byman: Perinteisesti on koettu, että Paperiliitolla on hyvä edunvalvonta. Esimerkiksi järjestöpuolelle saattaisi tulla uusia tapoja toimia. Hallitus pysyy linjassaan Eeva Eloranta-Jokela M aan hallitus päätti kehysriihessä vahvistaa julkista taloutta parantamalla työllisyyttä, uudistamalla viimein soten sekä kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannuksia karsimalla. Hallitus laskee saavuttavansa 110 000 työpaikan tavoitteesta yli puolet kilpailukykysopimuksen, ennustetun kasvun ja jo päätettyjen toimien avulla. Uusina toimina hallitus purkaa kannustinloukkuja ja laajentaa työttömyysetuuksien aktiivikäyttöä. Syksyn 2016 budjettiriihessä päätetään vielä uusista työllisyyttä vahvistavista toimista. SAK vaatii hallitukselta enemmän toimia työttömyyden nopeammaksi katkaisemiseksi. Etenkin pitkäaikaistyöttömyyteen pitäisi järjestön mielestä puuttua tehokkaammin. Odotettu rataparannus Kehysriihi tuo pitkään odotetun helpotuksen yhteen metsäteollisuuden pahimmista pullonkauloista parantamalla raideliikennettä välillä Imatra-Luumäki. Lisäkulua metsäteollisuuden kuljetuksiin tuo puolestaan polttoaineveron korotus. Metsäteollisuus ry arvioi, että korotus tuo alan raskaalle liikenteelle vuosittain 4 miljoonan euron lisärasitteen. Teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi Suomessa otetaan vuonna 2017 käyttöön päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä, joka on käytössä useassa muussa EU-maassa. Tukeen suunnataan 43 miljoonaa euroa vuosina 2017–2019 ja 46 miljoonaa euroa vuonna 2020. P SAK vaatii toimia työttömyyden nopeammaksi katkaisemiseksi. Selvitysvaihe keskeytyi Keskusjärjestöt. Uusi keskusjärjestö -hankkeen käsittely on keskeytetty. Tämä oli tilanne lehden mennessä painoon (6.4.). Hankkeen ohjausryhmä viimeisteli maaliskuussa keskeiset linjaukset uuden keskusjärjestön toiminnasta. Tarkoitus oli, että liitot päättävät huhti-toukokuussa omissa kokouksissaan, perustetaanko uutta järjestöä ja liittyvätkö liitot siihen. Selvitystyö on lähetetty kaikille hankkeessa mukana oleville liitoille ja se löytyy www.uusikeskusjarjesto.? -sivuilta Aineistot-kansiosta. Vuosilomalaki muuttui Lakimuutos. Uusi vuosilomalaki tuli voimaan huhtikuun alusta. Se muuttaa lomien kertymää perhevapailla ja tuo lomalla sairastuneelle karenssipäivät. Äitiys-, isyysja vanhempainvapaan aikana vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Aiemmin työntekijälle kertyi vuosilomaa koko perhevapaan ajalta. Lainmuutoksen takia työntekijällä on sairastuessaan oikeus vuosiloman siirtämiseen vasta kuuden omavastuupäivän jälkeen. Aiemmin työntekijä sai pyynnöstään siirtää kaikki vuosilomapäivät, jolloin hän on ollut sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta syystä työkyvyttömänä. Edelleenkään loma ei sairaustapauksissa siirry automaattisesti, vaan työntekijän on pyydettävä loman siirtoa. Pelkkä sairauslomatodistuksen toimittaminen ei riitä Yleissitovuus vahvistui Raportti. Työehtosopimukset koskivat oli 84,3 prosenttia yksityisen sektorin palkansaajista vuonna 2014. Määrä on 2,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Yksityisen sektorin palkansaajia oli työehtosopimusten piirissä lähes 1,2 miljoonaa. Normaalisitovuuden piirissä eli järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa heistä oli 79 prosenttia ja muut yleissitovuuden piirissä eli ei-järjestäytyneillä työnantajilla 198 työehtosopimuksesta yleissitovia oli 165 ja ei-yleissitovia 33. Tiedot ovat tutkija Lasse Ahtiaisen raportista. Tutkimus on laadittu Työsuojelurahaston tuella ja sen on julkaissut työja elinkeino ministeriö. SILPPUA ?Vientiliitot rullaavat kohti tulevaisutta. Paperiliitto, Puuliitto, Metalliliitto ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto jatkavat yhdistymisen valmistelua työryhmissä kevään aikana. 6-7_kuorimo.indd 6 6.4.2016 16:53:28
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela J ärjestöt saivat ensimmäiset neuvotteluajat sovituksi monien vaiheiden jälkeen. Tilanne oli pitkään auki, sillä koko kilpailukykysopimus näytti olevan vaakalaudalla. SAK:laisista liitoista Palvelualojen ammattiliiton hallitus päätti ensin yllättäen, ettei se lähde soveltamisneuvotteluihin työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimuksen pohjalta. PAM pyörsi päätöksensä ylimääräisessä kokouksessa pitkän harkinnan ja reunaehtojen jälkeen. PAMin uuden päätöksen jälkeen myös EK ilmoitti olevansa valmis etenemään neuvotteluihin. Työnantajien kattojärjestön päätös ei kuitenkaan tyydyttänyt Metsäteollisuus ry:tä, joka vaati laajempaa kattavuutta eli myös Autoja kuljetustyöntekijöiden liittoa AKT:tä mukaan. Jumiutumisesta edettiin Metsäteollisuus taipui viikonlopun yli kestäneen empimisen jälkeen lopulta katsomaan kortit. Se tiedotti maanantaina 21. maaliskuuta illansuussa hallituksensa päätöksestä aloittaa alakohtaiset neuvottelut kilpailukykysopimuksen pohjalta. Vielä aiemmin samana päivänä Paperiliitto näki neuvottelutilanteen jumiutuneen, sillä edes Metsäteollisuuden hallituksen kokouksen ajankohtaa ei vastapuolelle kerrottu. Metsäteollisuus asetti raamit, joiden mukaan kaikilla metsäteollisuuden sopimusaloilla on varmistettava yritysten tuottavuuden kehittyminen 24 tunnin työajan reaalisella lisäyksellä. Järjestö vaatii myös EK:ta varmistamaan SAK:lta, että kuljetusketju on mukana sopimuksessa. Toukokuu ratkaisee Lopullisen arviointinsa sopimuksesta Metsäteollisuus tekee toukokuun loppuun mennessä. Sama lähestymistapa on myös Paperiliitolla, jonka hallitus päätti jo aiemmin, että liitto on valmis alakohtaisiin sovellutusneuvotteluihin. Viiveiden takia neuvotteluja leimaa kiire, sillä aikaa on toukokuun loppuun. P Paperiliitto ?/???? | ? Liitto järjestää jäsenkyselyn Hyväntuulisuudesta S ytyttelin pääsiäisenä saunan pesää vanhoilla lehdillä. Juuri kun sain tulen aviisin alalaitaan, osui silmiini lehdestä teksti, jossa todettiin hyväntuulisuuden olevan synnynnäinen lahja. Lahja, jonka vain muutamat saavat. Pidemmälle en ehtinyt lukemaan, kun jouduin heittämään tekstin pesään sormiani polttelemasta. Harmitti vietävästi. Perhanan teksti. Tästä aukesi kuitenkin muutoksen polku. PääMutta eihän siitä mitään tullut, peukalossa tykytti rakkula. SUORAA PUHETTA tin päästää kaupassa aukeavalle kassalle kaikki takaani rynnivät ihmiset ohitseni hymyillen. Osallistua leirikoulun rahankeruukeskusteluun ilman sarkasmin häivääkään. Uskoa kilpailukykysopimuksen ja kaikkien muidenkin sopimusten Suomen talouden suosta nostavaan voimaan. Mutta eihän siitä mitään tullut, peukalossa tykytti tuskainen rakkula. Perhanan perhana. Vedet saa kyllä kantaa joku muu. P Juha Koivisto vastaava lakimies Katso sivulta 26, miten voit osallistua jäsenkyselyyn. Soveltamisneuvottelut alkoivat Paperiliitto ja Metsäteollisuus aloittivat alakohtaiset soveltamisneuvottelut kilpailukykysopimuksen pohjalta. Vanhala: Kun tuodaan neljä isoa liittoa yhteen, eiköhän jokaisella ole tuomisenaan hyviä juttuja, kuten Paperiliitolle itsestään selvä hyvä järjestäytymisaste. Meidän on pidettävä huoli siitä, että paperiliittolaisuus astuu metrin eteenpäin, ei taaksepäin. Yhdessä pitää etsiä keinoja, miten ay-liike toimisi tehokkaammin. On tärkeää saada jatkuvuutta ja erityisesti nuoret liittymään ammattiliittoihin, ei vain työttömyyskassan jäseniksi. Byman: Jollain aikavälillä toimintakustannuksia pitää saada alas ja ehkä myös jäsenmaksua. Alempi jäsenmaksu olisi selkeä etu. Vanhala: Teollisuustyöpaikkojen väheneminen ei riipu siitä, mihin liittoon työmies kuuluu. Mutta siihen iso liitto voi vaikuttaa, mitä tapahtuu työmiehelle sen jälkeen, kun työt loppuvat. Sellaiseen alamme olla liian pieni vaikuttaja. Vanhala ja Byman korostavat sitä, että työehtosopimusten asema on uudessakin liitossa pyhä, ne säilyvät. Yhdistymisessä ei kosketa myöskään ammattiosastojen itsenäisyyteen. Vastaa kyselyyn Paperiliiton työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet voivat kehittää liiton tulevaa toimintaa vastaamalla heille tarkoitettuun kyselyyn huhti-toukokuun aikana. Vanhala ja Byman toivovat monien vastaavan, sillä niin kyselyn tuloksia kuin liittojen yhteisissä työryhmissä tehtävää työtä voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. P M ik ko N ik ki ne n Neuvotteluaikaa on toukokuun loppuun. 6-7_kuorimo.indd 7 6.4.2016 16:53:28
8 | Paperiliitto 3/2016 KUORIMO SILPPUA Ruotsin malliin Palkkaratkaisu: Viisi ruotsalaista teollisuuden ammattiliittoa hyväksyivät maaliskuun lopussa sovittelijan ehdotuksen palkkaratkaisuksi. Yksivuotinen sopimus nostaa ansioita 2,2 prosenttia. Viisi teollisuuden ammattiliittoa neuvottelivat palkkaratkaisusta yhdessä teollisuuden työnantajien kanssa niin sanotun ruotsin mallin mukaan. Teollisuus asettaa tason, jota muut työehtosopimukset eivät ylitä. Sopimus on voimassa vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka ja se koskee 600 000:tta palkansaajaa. Palkat nousevat 2 prosenttia. 0,2 prosentin osuudella kohennetaan osa-aikaja joustoeläkejärjestelmää 60 vuotta täyttäneille. Ruotsin paperityöntekijöiden ammattiliitto Pappers solmi oman alansa sopimuksen päivää myöhemmin ja oli sopimukseen hyvin tyytyväinen. Liitto laski saavuttaneensa 80 prosenttia tavoitteistaan. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala näkee Ruotsin ratkaisun samansuuntaisena Saksassa tehtyjen kanssa: palkat nousevat. – Suomessa nyt pöydässä olevaa nollatason korotusta ei voida pitää itsestäänselvyytenä. Jos alkaneet neuvottelut kaatuisivat nyt keväällä, myös nolla poistuisi pöydästä, selittää Vanhala. Vientiä kesätöissä Kesätyöt: Tulevana kesänä vientiteollisuuden yrityksissä on arviolta yli 22 000 kesätyöpaikkaa. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle nuorelle ja opiskelijalle tilaisuus tutustua työhön teollisuudessa. Metsän, kemian ja teknologia-alan työmarkkinajärjestöt Paperiliitto mukaan luettuna pitävät erittäin tärkeänä, että nuoret pääsevät kiinni työelämään. Tähän harjoittelutai kesätyöpaikka on usein ensimmäinen askel. Yrityksille kesätyöja harjoittelupaikkojen tarjoaminen on tilaisuus huolehtia siitä, että opiskelijat saavat tarvitsemaansa kokemusta. Samalla yritykset voivat näyttää, että vientiteollisuudessa tehdään kiinnostavaa ja merkityksellistä työtä, johon tarvitaan parhaat osaajat myös tulevaisuudessa. Kokonaisuudessaan teollisuus työllistää suoraan ja välillisesti lähes miljoona suomalaista. Jenni Leppänen. Kenttäoperaattori on ohjaamo-operaattorin silmät ja kädet. Kenttäoperaattori valvoo prosessia ja tarvittaessa puuttuu sen kulkuun. Leppänen siirtyi biojalostamoon UPM:n Biojalostamon kehityskeskuksesta, mitä ennen hän työskenteli UPM:n Tutkimuskeskuksen laboratorioissa. Vaativa prosessi UPM:n biopolttoaine valmistetaan mäntyöljystä, jota syntyy sellunvalmistuksen tähteenä. Esikäsittelyn, vetykäsittelyn ja hiilivetyjen erotuksen jälkeen saadaan dieseliä ja sivutuotteena naftaa eli teollisuusbensiiniä. Tuotantopäällikkö Jaakko Nousiaisen luotto uusiutuvaan dieseliin on vankka. – Se sopii olemassa olevaan jakeluketjuun ja autokantaan ja lisäksi se vähentää kasvihuonepäästöjä 80 prosentilla verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. Työntekijöiltä biopolttoaineen tuotanto vaatii paljon. – Koska meillä käsitellään nesteitä ja kaasuja, on työntekijöiden ymmärrettävä tähän liittyvät ilmiöt, käytännöt ja toimintaperiaatteet. Putkistot, pumput, mittausten ja instrumentoinnin periaatteet, säiliöt, ko”Tämä on ihan erilainen maailma kuin paperitehdas. ” Sellutehtaan tähteistä dieseliä UPM:n Lappeenrannan biojalostamo valmistaa ensimmäisenä maailmassa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen U PM:n Lappeenrannan biojalostamossa ei käsitellä kiinteitä aineita, vaan nesteitä ja kaasuja. Raaka-aineet liikkuvat putkissa pumpuilla. Lopputuloksena ei ole massaa, pahvia tai kartonkia vaan uusiutuvaa dieseliä. Silti ollaan paperiteollisuuden työpaikalla. Biojalostamon ydin on ohjaamo, jossa prosessia ohjataan. Tänään työvuorossa on muun muassa ohjaamo-operaattori Sami Husu. Ohjaamo-operaattori on paljon vartija. – Tämä on ihan erilainen maailma kuin paperitehdas. Kun jotain operoi, se vaikuttaa kaikkeen, huomauttaa Husu, joka siirtyi biojalostamolle töihin sisäisellä siirrolla Rauman paperitehtaalta. Ulkona kentällä työskentelevät kenttäoperaattorit, kuten työsuojeluvaltuutettu ? Sami Husu siirtyi biojalostamoon Rauman paperitehtaalta. 8-9_kuorimo.indd 8 6.4.2016 16:51:36
Paperiliitto 3/2016 | 9 KUORIMO lonnit ja reaktorit on tunnettava ja tiedettävä, Nousiainen korostaa. Prosessissa käsitellään syttyviä ja räjähdysvaarallisia aineita korkeissa paineissa ja lämpötiloissa. Paloja räjähdysriski on todellinen, ja turvallisuusasiat ja -tietoisuus on oltava hallussa. Uuden laitoksen lastentauteja Kaukaan biojalostamon käynnistäminen on ollut takkuinen. Ongelmia on ollut sekä tuotannossa että organisaatiossa. Kaupallinen tuotanto käynnistyi runsas vuosi sitten, ja viime syksynä päästiin tasaiseen ajoon. Nyt polttoainetta tulee putkista jo mukavasti, mutta määriä Nousiainen ei kerro. Maksimitavoite on satatuhatta tonnia vuodessa. Dieseliä voi tankata St1ja ABC -huoltoasemilla. – Painiskelimme pitkään prosessiteknisten murheiden kanssa. Kesän huoltoseisokissa teimme korjausja parannustöitä. Loppuvuosi sujuikin huomattavasti paremmin. Sitten iskivät tammikuun pakkaset. Kenttäoperaattoreilla olivat kädet täynnä työtä, kun he sulattelivat jäätyneitä putkia. Ensimmäinen talvi kunnon ajossa osoitti kohteet, joissa oli puutteita. Parempaan päin Vuosi sitten biojalostamon ilmapiirissä oli paljon parantamisen varaa. Johtamisessa oli ongelmia ja käynnistämishaasteiden takia työntekijät eivät saaneet riittävästi ristiinkoulutusta. Leppänen kuvailee, että he ovat oppineet työtä tekemällä. – Vaikka teknologia on uutta, se ei tarkoita sitä, etteikö organisaatio voisi toimia, huomauttaa osaston luottamusmies Lauri Junnonen, joka on aiemmin työskennellyt Neste Oilin Porvoon jalostamolla. Pikkuhiljaa tilanne on kohentunut. Siihen vaikuttivat muun muassa organisaatiomuutokset, lisätyöntekijöiden palkkaaminen sekä se, että esimiesja alaistyön kehittämiseen pureuduttiin. Vielä on kuitenkin korjattavaa. Ristiinkoulutukset ovat edenneet hitaasti ja muutakin koulutustarvetta on yhä. – Työhyvinvointiin olisi panostettava. Meillä on isot sairauspoissaolot, Leppänen lisää. Myös viiden määräaikaisen työntekijän kohtalo hiertää työntekijöitä. Vakinaistamisia on luvattu, ja biojalostamolla on tällä hetkellä viisi operaattorin työpaikkaa auki. Lokakuussa vasta selviää, keitä palkataan vakituisiin töihin. ? P Sellutehtaan tähteistä dieseliä Trendinä biotalous Suomessa on tekeillä monia biohankkeita [¹]Kemijärvelle suunnitteilla oleva kokonaisuus tunnetaan biojalostamona, vaikka sellu onkin tehtaan päätuote. [2]Kemiin on suunnitteilla uusiutuvaa dieseliä valmistava biojalostamo, joka käyttäisi pääraaka-aineenaan energiapuuta. Kiinalainen Kaidi on luvannut investointipäätöksen tänä vuonna. [?]Finnpulp suunnittelee rakentavansa Kuopioon suuren havusellutehtaan, josta se käyttää termiä biotuotantolaitos. [4]Metsä Groupin Äänekosken tehdasinvestointi on nimeltään biotuotetehdas. Tehtaassa valmistetaan sellun ohella useita eri biotuotteita. [?] UPM Lappeenrannan biojalostamo on ainutlaatuinen, koska se valmistaa ensimmäisenä maailmassa puupohjaista uusiutuvaa dieseliä. [6]Stora Enso on hiljattain käynnistänyt ligniiniä erottavan biojalostamon Sunilassa. ?Biojalostamolla tarkoitetaan tehdasta, jossa biomassasta (esim. puusta) jalostetaan erilaisia tuotteita. ?Metsäteollisuudessa biojalostamoilla tarkoitetaan yleensä uusia tuotteita valmistavia tehtaita. Lähde: Tutkimusjohtaja Niklas Von Weymarn, Metsä Fibre ?Jenni Leppänen toimii ohjaamo-operaattorin silminä kentällä. ?Tuotantopäällikkö Jaakko Nousiaisen mukaan työ jalostamossa on vaativaa. [¹] [2] [6] [3] [4] [5] J ulkisuuteen tihkuneiden tietojen perusteella SAK:n ja STTK:n yhdistyminen uudeksi keskusjärjestöksi näyttää kaatuvan. Toimihenkilöpuolella on havaittu, ettei heillä ole työntekijäpuolen kanssa riittävästi yhteisiä intressejä ja tapoja hoitaa jäsenten asioita. Jo aiemmin kerrottiin, että muun muassa Tehyn sairaanhoitajat vierastivat oikeuksiensa puolesta tarvittaessa lakkoilevia ja poliittisia duunariliittoja. Mitä? Sairaanhoitajatko? Jotkut ”lakkoherkät” duunarit saattavat muistella vuoden 2007 eduskuntavaaleja, joissa Kokoomus lupasi Sari Sairaanhoitajalle muhkeat palkankorotukset ns. tasa-arvotupolla. Muu hoitohenkilökunta hyväksyi aikanaan tarjotut korotukset (jotka tämän päivän Kokoomuksen mukaan veivät maan nykyisiin ongelmiin, joista nouseminen vaatii duunareitten työehtojen heikentämistä). Tehy ilmoitti kuitenkin syksyllä 2007 mittavista joukkoirtisanoutumisista, jos sen muita korkeampiin vaatimuksiin ei suostuttaisi. Joidenkin arvioiden mukaan irtisanoutumisten toteutuminen olisi voinut johtaa ihmishenkien menetyksiin jo muutamissa tunneissa. Jäsenten etujen ajamisesta en tiedä paljoakaan enkä politiikasta ja sairaanhoidosta sitäkään vähää. Kun katselen nyt Tehyn 2007 lakon aikaista puheenjohtajaa Jaana Laitinen-Pesolaa Kokoomuksen kansanedustajana ja Tehyn nykyistä linjaa, johon kuului (Akavan ja STTK:n ohella) käsien pystyyn nostaminen välittömästi hallituksen vaatimusten edessä, en voi kuitenkaan välttyä ajatukselta, että ehkä aika ei ollut vielä kypsä duunareitten liittyä noin poliittiseen porukkaan. Politiikassa takkia voi kääntää aina, kun huvittaa tai vaikka viedä sen toisen päältä, mutta ammattiyhdistystoiminnassa pitää olla jonkinlainen järjen häivä, siitä pitää media räksyttävine koirineen huolen. Ja se 2005 työtaistelu oli muuten työnantajan työsulku, ei lakko, vaikka taas muuta väitetään.? P Herrat ja duunarit PITUUSLEIKKURI Politiikassa takkia voi kääntää aina kun huvittaa. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. H an na Sa ka ra 8-9_kuorimo.indd 9 6.4.2016 16:51:37
10 | Paperiliitto 3/2016 REISSUTYÖ Ja taas mentiin Oululainen Pekka Tolonen on tottunut pakkaamaan ja purkamaan matkalaukkujaan. Hän on työskennellyt ison osan työurastaan ulkomailla. Kohta Nuotta saaren tehdas jää taas vähäksi aikaa. Pekka Tolosen seuraava ulkomaan komennus suuntautuu Indone siaan. Teksti Susanna Chazalmartin Kuvat Susanna Chazalmartin ja Pekka Tolosen kotialbumi 10-15_pääjuttu.indd 10 6.4.2016 13:54:16
12 | Paperiliitto 10/2015 REISSUTYÖ S en työkomennuksen Libyassa oululainen Pekka Tolonen, 60, muistaa lopun ikäänsä. Elettiin 80-lukua ja Libyan ja Yhdysvaltojen välit olivat räjähdysherkät. Yhdysvallat oli juuri pommittanut Tripolia, kun Tolonen lähti parin työkaverinsa kanssa aidatulta asuinalueeltaan läheiseen kylään soittamaan. Porttien ulkopuolella raskaasti aseistetut sotilaat pysäyttivät seurueen auton ja komensivat miehet ulos. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta sokeakin näki, että sotilaat olivat tosissaan. Meni pari jännittynyttä hetkeä, kunnes miehet saivat selvitettyä olevansa tavallisia duunareita, eivätkä amerikkalaisia sotilaita. Se oli ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen kerta, kun Tolonen on katsellut aseen piippua silmästä silmään. Tapahtuma säikäytti, mutta kotijoukoille Tolonen ei siitä huudellut. Libyan jälkeenkin Tolonen on tehnyt töitä lähes kahdessakymmenessä maassa. Viimeiset 25 vuotta hän on lähtenyt maailmalle Eforan lähettämänä. Italia, Yhdysvallat, Ranska, Puola, Belgia, Unkari, Kiina, Tsekki, Japani, Indonesia... Lista on pitkä. Pääsiäisen tienoilla mies ehti piipahtaa muutaman viikon kotimaassa. Kolmen viikon pesti Kiinassa oli päättynyt hieman etuajassa ja Tolonen ehti muutamaksi päiväksi rentoutumaan Olhavan mökilleen. Tolonen myöntää, että raikas kevätilma teki hyvää. – Kun on haistellut Kiinan ilmansaasteita muutaman viikon niin alkaa tulla Suomen ilmaa ikävä. Kiinassa ei viitsi juuri ulkona kävellä. Tolonen ei silti malttanut taaskaan sanoa ei, kun pyydettiin lähtemään seuraavalle komennukselle, tällä kertaa Indonesiaan. Lähtö on huhtikuun puolivälissä. – Reissaaminen alkaa olla niin verissä, ettei paikoilleenkaan osaa jäädä. Kulttuurieroja Tolonen istahtaa alas Oulun Nuottasaaren tehtaan ruokasalissa. Sen verran mies on selvästi Suomessakin viihtynyt, että työkaverit ovat käyneet tutuiksi. Kahvikupillinen ei silti riitä käymään läpi eri työpaikkoja, jotka Tolonen on uransa aikana nähnyt. Ensimmäinen reissu Eforan leivissä osui Italiaan. Siellä mies vietti kokonaisen vuo” Kun Tolonen ojensi puukon tehtaan edusta jalle, tämän ilme muuttui vaivaan tuneeksi.” ?Museum of science and industry Chicago. Apollo 8:n laskeutu miskapseli. 10-15_pääjuttu.indd 12 6.4.2016 13:54:18
Paperiliitto 10/2015 | 13 REISSUTYÖ Tolonen kääntää kuitenkin nappulan takaraivossa uuteen asentoon: nyt ollaan täällä ja sillä hyvä. Ensimmäisenä Tolonen hakee uudessa maassa kentältä ? rman vuokraaman vuokra-auton ja lähtee etsimään sähköpostissa tullutta osoitetta. Jos keikka on pitkä – useampia kuukausia – on työnantaja yleensä järjestänyt miehelle vuokra-asunnon. Lyhyemmillä keikoilla majoitus tapahtuu useimmiten hotelleissa. Osa majapaikoista on sellaisia luolia, ettei Tolonen uskalla kertoa puhelimessa vaimolle kaikkia yksityiskohtia. Joskus, kuten viimeksi lyhyellä Kiinan komennuksella, Tolonen pääsee painamaan päänsä tyynylle viiden tähden hotellissa keskellä Shanghaita. Oli paikka mikä hyvänsä, Tolonen tykkää ensimmäiseksi järjestellä partavaahtonsa, mukana tuomansa kirjat ja vaatteet omille paikoilleen. Pakastimeen hän sujauttaa Suomesta ostettua tuoretta ruisleipää. Sitten alkaa paikallisen elämänrytmin opettelu. Siihen hän yrittää päästä kiinni välittömästi. – Yleensä kello herättää jo ensimmäisenä aamuna töihin. Turistia ei siinä ehditä leikkimään. Illalla ehtii käymään suihkussa ja ehkä yhdellä oluella, sitten vähän telkkaria ja nukkumaan. Kohteeseen Tolonen on pyrkinyt tutustumaan mahdollisimman hyvin jo kotimaassa. Työnantaja lähettää perustiedot, Googlesta löytyvät loput. Vakiokuppilat, lähimarketit ja lenkkeilyreitit löytyvät ensimmäisten päivien aikana. Ruokien suhteen Tolonen sanoo olevansa avarakatseinen. Hän ei nyrpistele nenäänsä kiinalaisten mausteisille noodeleille eikä tsekkien rasvaisille makkaroille. Aasian keikoilla ovat maistuneet niin sammakko kuin käärmekin. – Mutta ai että se maistuu hyvältä kun Kiinassa pääsee välillä tuttuun suomalaiseen ravintolaan syömään lihapullat ja perunamuusin puolukkasurvoksella. Vaimokin viihtyi Japanissa Voisi kuvitella, että reissutyö sopii parhaiten perheettömälle. Tolosella on kuitenkin Oulussa vaimo ja kaksi nyt jo aikuista lasta. Kun lapset olivat vielä pieniä, istuttiin Tolosten keittiönpöydän ääressä joskus myöhäänkin keskustelemassa siitä, oliko isälle oikea hetki lähteä maapallon toiselle puolelle töihin. den. Ulkomaankomennukselle lähteminen ei juuri jännittänyt. Englannin kielikin on alkanut sujua, vaikka ensimmäisillä komennuksilla vähän tiukkaa tekikin. Tolonen muistelee hymyssä suin erästäkin Saksan komennusta, jossa hän lähti kielimiehinä hankkimaan työkaverille apteekista lääkettä mahatautiin. Takaisin asunnolla kävi ilmi, että Tolosen ostama lääke olikin tarkoitettu kurkkukipuun. – Kouluaikoinahan ei käynyt mielessä, että kieliä voisi vielä joskus oikeasti tarvitakin. Työnantaja on sittemmin tarjonnut kielenopetusta, mutta kyllä se on käytäntö, joka parhaiten opettaa. Kun lähtee yksin maailmalle niin sitä on vain pakko tulla toimeen. Vieraassa kulttuurissa on vastaan tullut muitakin yllättäviä tilanteita. Japaniin Tolonen vei tuliaisiksi hienon suomalaisen puukon. Kun Tolonen ojensi puukon tehtaan edustajalle, tämän ilme muuttui vaivaantuneeksi. Tulkki kertoi hienovaraisesti, että veitsen ojentaminen tarkoittaa Japanissa välien katkaisemista. – Seuraavalla kerralla osaan sitten viedä jotain sopivampaa, mies naureskelee. Tolonen on lähtenyt alusta asti maailmalle tekemään töitä, ei huvittelemaan. Hänen työnsä on valvoa Valmetin tekemiä asennuksia uuden tehtaan rakennusvaiheessa ja myöhemmin käynnistyksen jälkeen. Kansainvälisellä kielellä hänen tittelinsä on supervisor, eli esimies. Suomessa hän on tavallinen koneasentaja. Ulkomailla palkan päälle tulevat päivärahat, mutta mikään kultakaivos keikkahommat eivät ole. Motivaatio on löydettävä muualta. Kiinni arkeen Kalseita väliaikaisasuntoja, pitkiä lentomatkoja, vieraita kulttuureja, outoa ruokaa ja eroa perheestä. Sitä ulkomaankeikat ovat pahimmillaan. Lentokentälle saapuessaan ?Valparaiso Usa, PrattPa per. Pekan vieressä asennus firman kavereita, oikealla työnjohtaja Brad Lang ner, vasem malla nokka mies Larry J. Alf. ?Menossa kiellettyyn kaupunkiin Pekingissä. 10-15_pääjuttu.indd 13 6.4.2016 13:54:19
REISSUTYÖ 14 | Paperiliitto 3/2016 Tähän asti yhteisymmärrys on lopulta aina löytynyt. – Töitä on tehtävä, vaikka vaimo on joskus aivan oikeutetusti huomauttanut, että voisi niitä löytyä lähempääkin. Osalla reissuista vaimo on ollut mukanakin. Niillä kerroilla väliaikaismajoituksissa on verhot ikkunoissa ja pöytäliinat pöydissä. Erityisesti Englannissa asumisesta vaimo tykkäsi, sillä poika opiskeli maassa samaan aikaan. Myös Japanista jäi hyviä muistoja. – Muistelemme välillä japanilaisten ystävällisyyttä. Saatoimme käydä vaimon kanssa pyöräilemässä paikallisisissa puistoissa, kun ihmiset kutsuivat meidät mukaan piknikeilleen. Siinä sitten istuimme yhdessä ja söimme heidän valmistamia aterioita. Yhteistä kieltä ei aina ollut, mutta oli mukava päästä tutustumaan paikalliseen kulttuuriin. Japanin kotikulmilla oli myös kauppa, jonka kauppias kävi Toloselle tutuksi. Eräänä päivänä kauppias tuli häntä vastaan jo ovelle ja viittoili hymyillen peremmälle. Hän oli tilannut varastoon Lapin kultaa, ihan vain Tolosta varten. – Se lämmitti kyllä kovasti mieltä. Puolen vuoden Kiinassa asumisen jälkeen Tolosen vaimo puolestaan ilmoitti, että enää ei tarvitse häntä houkutella siihen maahan. Asunto suuressa sisämaan kaupungissa oli kalsea ja kiinalaiset omalaatuisia. He saattoivat ilkkua ulkomaalaisille kaupassa, kun nämä eivät ymmärtäneet kiinalaista tekstiä ja puhetta. Ilma on saastunutta ja byrokratia toivottoman hidasta. Eikä vaimon mielikuvaa parantanut sekään, että hän joutui lähtiessään pimeän taksin kyytiin, joka syttyi kaiken lisäksi palamaan keskellä moottoritietä. – Kiinalainen kulttuuri on ollut kauimpana suomalaisesta ainakin niissä kohteissa, missä itse olen ollut. Ymmärrän hyvin vaimon kyllästymistä. Itselleni ei ole niin väliä sillä, onko jossain vaikeaa vai ei. Luovin kyllä tilanteessa kuin tilanteessa. Vaimoa ikävä Kun koti-ikävä ulkomailla yllättää, Tolonen hukuttaa murheensä töihin. Kuningas Alkoholiin hän ei sorru. – Se on maailmalla nähty, mitä silloin kävisi. Parempi pitää itsensä kiireisenä. Usein työpäivät ovatkin pitkiä ja töitä on myös lauantaisin. Monena yksinäisenä viikonlopxxxx ? Kuvcis. ”Ei ole niin väliä, onko jossain vaikeaa vai ei. Luovin kyllä tilanteessa kuin tilanteessa.” ?Japani, Anan Oji Pa per. Keskellä mustissa paidoissa valvojat, muut ovat vierailevia suunnitteli joita. 10-15_pääjuttu.indd 14 6.4.2016 13:54:20
REISSUTYÖ Paperiliitto 3/2016 | 15 puiltana olen kuitenkin vannonut, ettei ikinä enää. Sosiaalinen elämä jää ulkomaan komennuksilla usein vähälle. Paikallisten kanssa kommunikointi on hankalaa, koska kaikki menee tulkin kautta. Maaasta riippuen työpaikalla on kuitenkin yleensä myös muita ulkomaalaisia, suomalaisiakin. Heidän kanssaan Tolonen saattaa käydä vapaapäivänä syömässä tai tutustumassa nähtävyyksiin. Tolonen on nähnyt Kiinanmuurin ja Kielletyn kaupungin, Puolan keskitysleirit ja Doc Martinin kylän ja Beatles-museon Englannissa. Yhdysvalloissa hän pääsi ihmettelemään Apollo 8 komentomoduulia ja New Yorkin pilvenpiirtäjiä. Silloin tällöin vaimo saattaa piipahtaa Tolosen vieraana pitkän viikonlopun ajan. Kahden kuukauden välein työnantaja kustantaa hänelle itselleen viikon loman kotimaassa. Silloin Tolonen yrittää ottaa menetetyn ajan perheen kanssa takaisin. – Ensimmäiseksi menen aina Suomessa saunaan. Usein tulee myös haudutettua kunnon karjalanpaistit uunissa. Tietysti kotona on myös kaikenlaisia kotihommia varattuna minulle. Viikon saa kyllä nopeasti kulumaan. Kesälomilla Tolonen lähtee vaimon kanssa mökille. Siellä on puuntekoa ja aina jotain pientä nikkarointia. Omalla takapihalla tulee grillattua ja savustettua kalaa. Lomilla Tolonen ehtii myös tavata sukua. Muuten hän pitää heihin yhteyttä lähinnä Skypen välityksellä. – Ulkomaillakin yhteydet yleensä toimivat sen verran, että kuulumiset saa vaihdettua. Tytär on pari kertaa kateuksissaan lohkaissut, että lähtee isän mukaan ulkomaille. Jos sopiva oppisopimuspaikka löytyisi, saattaisi hän toteuttaakin sanansa. – Se on kuitenkin harhaluulo, että ulkomailla työskentely olisi jotain ihanaa ja eksoottista. Paljon helpommalla pääsee, kun matkustaa turistina, Tolonen myöntää. Matkailu verissä Kiinassa Tolonen tapasi suomalaismiehen, joka vielä 78-vuotiaana jatkoi töitä tehtaalla. Itse hän aikoo jäädä eläkkeelle paljon aiemmin. Mutta ei tietenkään vielä. Käsivarressa on vielä tuoreet jäljet rokotuksista, jotka työpaikkalääkäri tuikkasi Indonesian reissua silmälläpitäen. Tolonen tietää kohteesta sen verran, että se sijaitsee syvällä viidakossa. Ensin lennetään pienellä lentokoneella Sumatran saarelle, siitä matka jatkuu tunnin ajomatkalla tehtaalle. Alueella on tehtaan lisäksi vain tehtaan oma hotelli uima-altaineen. Valmet on toimittanut tehtaalle kaksi biomassan kaasutinta, kaksi biomassakattilaa, haihduttamon, kaksi meesauunia ja kaksi sellun kuivauskonetta. Tolonen toimii koko konealueen asennusvalvojana. Kyseessä on Tolosen ensimmäinen komennus tropiikkiin ja varsin mieluisa sellainen, mutta: – Töitä sinnekin mennään tekemään. Lämpimään ja kosteaan ilmastoon Tolonen aikoo totutella saunomalla. Kesälomille hän toivoo pääsevänsä sovitusti Suomeen, viimeistään heinäkuussa. Viime vuonna lomat menivät häneksi Yhdysvalloissa, kun asennustöiden aikataulu ei pitänytkään. – Siihen on varauduttava, että jotain ennakoimatonta tapahtuu. Yleensä asiat eivät mene niin kuin suunnittelee. Yhdysvalloissa istuin kerran lentokentällä työkaluja täynnä olevan matkalaukun kanssa ilman työlupaa ja viisumia. Maahan kuitenkin pääsin. Joustava luonne ja lehmänhermot ovatkin Tolosen mukaan reissuhommissa tarpeen. Haittaa ei ole siitäkään, että tykkää vaihtelusta. Toloselle itselleen se on työn paras puoli. Hän myöntää auliisti, että työja siviilielämässäkin jaksaa paremmin, kun pääsee välillä vaihtamaan maisemaa. Eikä mies pysy paikoillaan aina lomillaankaan. – Vaimo tykkää onneksi matkustaa myös. Saatamme vuokrata majatalon Ranskan maaseudulta tai Italiasta ja tutustua siellä ympäristöön. Itse asiassa Tolonen uskoo, että sama tahti tulee jatkumaan eläkkeellä. On nimittäin pieni mahdollisuus siihen, että hän on päässyt jäämään matkailuun koukkuun. P ? Aidens field. Vai mon kanssa Sydämen asialla sar jan tapahtu mapaikoilla. Sarja kuva taan York shiressa Englannissa sijaitsevas sa Goathlan don kylässä. ?Shanghai Huangpu Park. 10-15_pääjuttu.indd 15 6.4.2016 13:54:20
16 | Paperiliitto 3/2016 TYÖPAIKKA Pankakosken tuottavuusloikka Pankakosken tehdas tuotti kymmenen vuotta sitten bulkkituotteita tappiolla. Nyt Pankaboard on maailman johtava paksujen taivekartonkien valmistaja. Muutosta vauhditti työntekijöiden antama laina. Trukkikuski ja varapääluottamusmies Jorma Turpeinen peräänkuuluttaa kompromissihalukkuutta, jota hänen mukaansa vielä 1990-luvulla löytyi nykyistä enemmän. 16-19_Pankakoski.indd 16 6.4.2016 13:56:51
18 | Paperiliitto 3/2016 TYÖPAIKKA Teksti Sirkka-Liisa Aaltonen Kuvat Miska Korpelainen K evättalven auringossa kylpevässä kartonkitehtaassa on hiljaista. Käynnissä on vuorokauden huoltoseisokki, jonka jälkeen tehtaan kaksi konetta puskevat jälleen korkealaatuisia paksuja kartonkeja pakkauksiin, elintarvikeja lääketeollisuuden tarpeisiin sekä monenlaisiin graafisiin ja teollisiin sovelluksiin. Markkinanäkymä on vähintään kohtuullinen. Investointejakin on tehty vuosittain noin 3–4 miljoonalla eurolla. Uskoa tulevaan vahvistaa myös kokonaan uusi tuoteja asiakassegmentti, josta kuultaneen uutisia ensi syksynä. Kylmää kyytiä Palataan 2000-luvun puoliväliin. Pankakoski Mill Oy:n pääluottamusmies Arto Kervinen muistelee Pankakosken kartonkitehtaan kujanjuoksua. Euroopan pienimmän kartonkitehtaan omisti Stora Enso. Pankakoski oli rahtivalmistaja yhtiön Kaukopääntehtaalle. Vain parikymmentä prosenttia liikevaihdosta tuli konsernin ulkopuolelta. Kartonkitehdas nilkutti tappiovuodesta toiseen. – Eipä Stora Enson markkinointi meistä juuri välittänyt, Kervinen kiteyttää umpikujan syitä. Syksyllä 2005 omistaja ilmoitti, että ellei tehtaan suuntaa saada paremmaksi 10 kuukauden aikana, lopettaminen on liipaisimella. – Eihän kukaan meistä pitänyt realistisena vaihtoehtona sitä, että 10 kuukaudessa tehdas olisi yks kaks ruvennut kannattamaan. Selvää oli, että tehdasta oli ryhdyttävä panemaan myyntikuntoon. Tyhjäkäyntiä Henkilöstövähennysten tarpeeksi ilmoitettiin 52. Yt-neuvottelut kestivät pari kuukautta. Tulos oli nolla. Kumpaa työnantajapuolen neuvottelijoilta puuttui enemmän, tahtoa vai neuvotteluvaltuuksia, sitä pohtii myös Pankakoskella 36 vuotta töitä tehnyt Jorma Turpeinen. Yhdestä asiasta hänellä on vankka mielipide: – Vielä 1990-luvulla monista asioista neuvoteltiin ja sovittiin paikallisesti. Oli tiukkaa ja erimielisyyttä, mutta aina asioihin löytyi kompromissi. Nyt kompromissihalukkuutta ei tunnu löytyvän. Yt-neuvotteluista ei kirjoitettu edes lopetuspöytäkirjaa. Sen sijaan työnantaja vaihtoi omat neuvottelijansa sellaisiksi, joilla oli valtuuksia sopia asioista. Alkoi viikon kova rutistus. Sopimus syntyi. Väkeä vähennettiin reilut 40 henkilöä. Asioita sovittiin eläkejärjestelyin, erokorvauksin ja vain pienin palkankorotuksin. Henkilövähennykset jaksotettiin niin, ettei koviin irtisanomisiin tarvinnut turvautua. Strategia uusiksi Irlantilaisen Dermot Smurfitin johtama sijoittajaryhmä osti tehtaan vuonna 2006. Stora Enso Pankakoski Oy:stä tuli Pankaboard Oy. Ensimmäiset vuodet uudenkin omistajan alaisuudessa olivat raskaasti tappiollisia. Vuonna 2008 yhtiö teki historiallisen suuret noin seitsemän miljoonan euron tappiot. Muutos oli kuitenkin jo alkanut. Sitä tekemään omistajat palkkasivat samana vuonna Lauri Junnilan, joka on edelleen Pankaboard Oy:n toimitusjohtaja. – Koko yrityksen strategia piti luoda uusiksi – tuotteet, kilpailustrategia, myyntiverkosto. Muutos edellytti kovia päätöksiä, toimitusjohtaja muistelee. Maailmanlaajuisesti lähes kaikki uudet kartonkikoneet tekevät suuria määriä ohuita kartonkeja. Pankakosken koneet ovat pieniä ja hitaita eivätkä pysty kilpailemaan sillä saralla. Tämä seikka käännettiin vahvuudeksi. Yhtiö alkoi keskittyä paksuihin kartonkilaatuihin. Bulkkitavaran sijaan alettiin tehdä erikoistuotteita. Pankakosken loikka sisäisten markkinoiden apupojan paikalta globaaleille markkinoille on ollut ilmiömäinen. Pankakoski on tänään valikoidun ja pienen asiakassegmentin huippubrändi. Tuotannosta peräti 95 prosenttia menee vientiin. – Kaikki lähtee siitä, että täällä ammattitaitoinen porukka tekee laatua. Laadun pitää olla niin korkea, että olemme markkinoilla halutuin yhteistyökumppani, Arto Kervinen kiteyttää. Toimitusjohtaja Junnila on samoilla linjoilla. – Kokonaisarvoketju ratkaisee. Olemme joustavia, teemme laatua ja taivumme pieniin sarjoihin. Meillä on yli 500 asiakasta, joille toimitamme vuodessa noin 10 000 erilaista tilausta. Tämä on vähän kuin kappaletavarateollisuutta. ?Entinen puuseppä Marko Kärki aloitti oppisopimuskoulutuksen viime joulukuussa. Viimeisen parin vuoden aikana Pankakoskelta on eläköitynyt parikymmentä työntekijää. 16-19_Pankakoski.indd 18 6.4.2016 13:56:52
Paperiliitto 3/2016 | 19 TYÖPAIKKA Historiallinen palkanalennus Vuosina 2007–2008 kriisi oli kuitenkin totisinta totta. Istuttiin jälleen yhteiseen neuvottelupöytään. Työntekijät suostuivat historialliseen palkanalennukseen. – Luovuimme kahden vuoden ajan palveluvuosikorvauksista, jotka muodostavat noin 10 prosenttia palkasta. Se raha oli työntekijöiden laina firmalle. Lainaa jatkettiin niin pitkään, että tehdas pääsi jaloilleen ja tilauskanta kääntyi nousuun. Parhaankaan pääluottamusmiehen valtuudet eivät riittäneet sopimaan asiasta yhteisesti, vaan suostumus tarvittiin jokaiselta työntekijältä erikseen. Jokainen myös suostumuksensa allekirjoitti. Sopimukseen liittyi ehto, ettei yritys lomauta väkeä niin pitkään, kuin osakin lainasta oli maksamatta takaisin. Sopimus piti. Yritys maksoi lainansa työntekijöille kahdessa vuodessa. Arto Kervinen arvelee, että ilman sopimusta Pankakoskella olisi voinut käydä yhtä huonosti kuin Kemijärvellä, Summassa tai Juankoskella, missä suunnilleen samankokoinen tehdas ei kurimuksesta enää noussut. – Jos tehdas on menossa nurin ja markkinat rupeavat hylkimään, niin ollaan kriisissä. Siinä työntekijäkin jo miettii vaihtoehtoja. Mutta jos paikallista sopimista tivataan vain siksi, että omistajan kukkaro pulskistuu, niin siihen ei työntekijöiden myötätuntoa riitä, Arto Kervinen linjaa. Ei sanelupolitiikalle Kilpailukykyloikka ja paikallinen sopiminen ovat termeinä iskostuneet mieliin nyt, kun hallitus on ajanut yhteiskuntasopimusta kuin käärmettä pyssyyn. Voisi luulla, että koko paikallisen sopimisen idea on keksitty ihan äskettäin. Paikallisesta sopimisesta kohkaaminen vähän hymyilyttää Pankakosken paperimiehiä. – Paikallinen sopiminen on meidän alalla ollut ihan normimeininkiä jo iät ja ajat. Tessi on ollut vain raami, jonkinlainen perälauta kumminkin. Valtavan monista asioista on sovittu paikallisesti, trukkikuski Jorma Turpeinen muistuttaa. – Tuntuu, että työnantajapuoli haluaisi määritellä paikallisen sopimisen jotenkin uudestaan. Sopiminen on jatkossakin sopimista, ei sanelua. Alueen voitto Pankakosken selviytymistarinaa ja paperimiesten ja -naisten sitkeyttä ja sitoutumista on syytä pohtia koko aluetalouden vinkkelistä. Pankakoski on edelleen Lieksan suurin yritystyönantaja. Yhtiö työllistää toimihenkilöt ja ulkoistettu kunnossapito mukaan lukien 200 ihmistä. Sopiessaan paikallisesti väen vähennyksistä ja palkanalennuksista paperimiehet tulivat tehneeksi palveluksen koko Lieksan aluetaloudelle – yhtälailla metsänomistajille, kuljetusfirmoille kuin monenlaisten palvelujen tuottajillekin. Pankakoski ostaa kuusikuituraaka-aineensa noin 50 kilometrin säteeltä. Rekkakuljetukset raaka-aineena sisään ja tuotteina ulos työllistävät monta ratinpyörittäjää. Toimitusjohtaja laskelman mukaan yrityksen noin 75 miljoonan euron liikevaihdosta raaka-aineisiin, kuljetuksiin ja erilaisiin palveluihin käytetään 55–60 miljoonaa. Samaan aikaan tulot haetaan 95-prosenttisesti ulkomailta. Ei ihan huono yhtälö. ? P Pankakoski Mill Oy ? Emoyhtiö Pankaboard Oy ? Työntekijöitä noin 170, kunnossapitoyhtiö mukaan lukien 200 ? Liikevaihto noin 75 miljoonaa euroa ? Euroopan pienin kartonkitehdas; kaksi kartonkikonetta ? Käyttää raaka-aineena kuusikuitupuuta sekä valkaistua sellua ? Tuottaa pääosin vientimarkkinoille taivekartonkia, erikoiskartonkia, hiokepohjaisia kartonkeja sekä valkaistua sellukartonkia ? Kartonkien loppukäyttökohteita mm. elintarvikeja juomapakkaukset, esillepanotuotteet, kertakäyttöastiat, kansitiivisteet ja paspartuurit ?Jauhaja Asko Turunen (vas.) vaihtaa kuulumisia pääluottamusmies Arto Kervisen kanssa. Valvomossa työskentelee vuoron aikana kolme henkilöä. ?Pankakoskelta lähtee päivittäin valmista kartonkia rullina ja arkkeina noin 240 tonnia. Kuljetukset hoidetaan pääosin kumipyörillä. 16-19_Pankakoski.indd 19 6.4.2016 13:56:53
20 | Paperiliitto 3/2016 HARRASTUS Tarkkaa puuhaa. Pekka Ruotsalainen työstää puuvenettä Erkki Röppäsen työparina. 20-21_veneenveisto.indd 20 6.4.2016 13:57:41
Paperiliitto 3/2016 | 21 HARRASTUS Kartonkimiehet ottavat itsestään mittaa valmistamalla veneen. Vesille venosen mieli Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen A iro lepää hankaimessa, pisaroita putoilee lavasta järven pintaan. Käsivarsia lämmittää aurinko ja mieltä itse veistetty vene. Mielikuvat suven souturetkistä nousevat pintaan Kuopion Savisaaressa. Veneveistämön tiloissa valmistuu kansalaisopiston kurssilla veneet kahdeksalle osallistujalle. Kolme heistä on tuttuja toisilleen samasta työpaikasta Savon Sellusta eli Power? uten aallotuskartonkitehtaalta. Kipinä kurssille lähdöstä tuli viime syyskuussa, kun miehet näkivät Kalaryssäys-tapahtumassa Kuopion Satamatorilla veneen mallikappaleen. – Siitähän se kiinnostus lähti päästä tekemään vene omin käsin, kertoo Erkki Röppänen. Työsuojeluvaltuutettuna toimiva Röppänen pitää veistohommia hyvänä vastapainona omalle työlleen tehtaalla. Röppäsellä on työn alla jo toinen vene Pekka Ruotsalaisen kanssa. Ensimmäinen vene odottaa varastossa pintakäsittelyä. Nimikin on valmiiksi mietitty: Tuulikki. – Kolmitavuinen naisen nimi, kuten perinteisiin kuuluu. Vaimoni toinen nimi. Ja vene tietysti myös kastetaan ennen vesillelaskua, suunnittelee Röppänen. Tuulikki on tehty mäntyvanerista ja kuusesta. Valmiina vene painaa vähän yli 50 kiloa ja mittaa sillä on 5,8 metriä. ”Joutessani teen veneen” Röppäsen ja Ruotsalaisen kanssa samalle kurssille päätyi myös Kari Rissanen. – Ajattelin, että venettä voisi talvella lähteä joutessaan tekemään. Soutuveneellä on käyttöä, sillä kesämökki on veden äärellä eikä kotoakaan ole rantaan kuin puolisen kilometriä, Rissanen sanoo. Rissanen muistaa olleensa puutyöluokassa viimeksi alakoulussa. Vuosien varrella kauan sitten opituille taidoille on kuitenkin ollut käyttöä monenlaisissa nikkarointitöissä ja myös omakotitaloa tehdessä. Tämä vene ei kuitenkaan valmistu Rissaselle itselleen. Se on 25-vuotislahja omalle pojalle. Onnistumisen iloa Pekka Ruotsalaiselle veneen veistäminen on ollut haastava projekti, vaikka puutyöt ovat ennestään tuttuja. Vene on ollut työn alla ennenkin, tosin työstettävänä oli silloin lasikuiturunkoisen matkaveneen puiset sisusteet. Myös Ruotsalainen kaipasi talvikaudelle tekemistä. – Se on niin jonninjoutavaa aikaa. Työtunteja Ruotsalainen ei ole laskenut, mutta tekemiseen kuluivat lähes kaikki alkuvuoden lauantait ja sunnuntait. Hän olisi mielellään tullut veistosaliin myös arkisin, koska tekee 12 tunnin työvuorokiertoa. Vuorot osuivat sattumalta hyvin yksiin viikonloppujen suhteen: vain yksi päivä piti järjestää vapaaksi. Kaiken kaikkiaan porukalla tekeminen oli antoisaa. – Koki onnistumisen riemua, kuvailee Ruotsalainen. Nopea valmistaa Veneen kokoamista nopeuttavat mäntyvanerista cnc-jyrsimellä valmiiksi muotoon tehdyt ja numeroidut osat. Näiden puolivalmiiden osien takia mallia kutsutaan leikillään Ikea-veneeksi. Tekeminen on kuitenkin kaukana pelkästä kokoonpanosta, edelleen tarvitaan paljon käsityötä, hiomista ja pikkutarkkaa säätämistä. Köliä on höylättävä varmoin ottein maltilla ja juuri sopivasti. Kun köli ja kaaret ovat paikoillaan alkaa sivujen laudoitus. Röppänen taivuttaa lautaa ja Ruotsalainen kiinnittää puristimen. Joka vaiheessa osia on soviteltava huolella, jotta ne saadaan kiinnitettyä juuri oikeas?Kari Rissanen veisti veneen lahjaksi. ?Laudat kiinni kylkikaariin. Pekka Ruotsalainen ja muut tekijät kuvasivat veistotyön etenemistä. ?Puutyöt ovat Pekka Ruotsalaiselle ennestään tuttuja, kurssilla tekeminen uutta. ?Vielä puuttuvat penkit ja trallit. sa kulmassa. Ettei vain tulisi kieroa venettä. – Sehän olisi pahinta, että naapuri pääsisi pilkkaamaan, että venekin on kiero, miehet veistelevät. Malliksi muille opistoille Kurssin opettaja Ilmo Koivisto kertoo, että kyseessä on pilottikurssi, josta mallia voidaan jakaa muillekin paikkakunnille. – Kansalaisopiston tavoite on saada kursseille nimenomaan työikäisiä ja siksi tarvitaan venemalli, joka on nopea tehdä, perustelee Koivisto. Nopeasta tekotahdista kertoo se, että kolmessa viikonlopussa eli kuudessa päivässä on kurssilla saatu tehtyä neljä puuvalmista venettä. Mallin on suunnitellut Jarmo Häkkinen Rautalammilta. – Mallivenettä tehtiin 300 tuntia. Kurssilla tuohon työmäärään menisi koko kevät. Nyt selvitään paljon nopeammin, kertoo kurssin toinen opettaja Heikki Tikkanen. Valmiit veneet pintakäsitellään vernissalla ja homeenestoaineella. Kahden ensimmäisen kerroksen päälle vedetään neljä ohennettua kerrosta ja annetaan kuivua ennen lakkausta. Kuuden päivän ajan ensin suojataan ja lopulta seitsemäntenä lakataan. Kurssilla venettä tekevät ovat ensikertalaisia tässä puuhassa. Osalla on jo omakotitalo rakennettuna, joten nyt täyttyy toinen tärkeä tavoite elämässä: itse tehty puuvene. P Veneen kokoamista nopeuttavat mäntyvanerista cnc-jyrsimellä valmiiksi muotoon tehdyt ja numeroidut osat. Näiden puolivalmiiden osien takia mallia kutsutaan leikillään Ikea-veneeksi. Tekeminen on kuitenkin kaukana pelkästä kokoonpanosta, edelleen tarvitaan paljon käsityötä, hiKöliä on höylättävä varmoin ottein maltilla ja juuri sopivasti. Kun köli ja kaaret ovat paikoillaan alkaa sivujen Röppänen taivuttaa lautaa ja Ruotsalainen kiinnittää puristimen. Joka vaiheessa osia on soviteltava huolella, jotta ne saadaan kiinnitettyä juuri oikeasNyt selvitään paljon nopeammin, kertoo kurssin toinen opettaja Valmiit veneet pintakäsitellään vernissalla ja homeenestoaineella. Kahden ensimmäisen kerroksen päälle vedetään neljä ohennettua kerrosta ja annetaan kuivua ennen lakkausta. Kuuden päivän ajan ensin suojataan ja lopulta seitsemäntenä lakataan. keä tavoite elämässä: itse tehty puuvene. Kari Rissanen 20-21_veneenveisto.indd 21 6.4.2016 13:57:41
22 | Paperiliitto 3/2016 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Paikallisia sopimuksia, pieniä palkkoja Teksti Anne Lahtinen Kuvat Työväenmuseo Werstas J o ensimmäisen maailmansodan aikana alkanut palkkojen alentaminen jatkui 1920-luvulla, vaikka samaan aikaan elintarvikkeiden hinta nousi. Paperiteollisuuden työnantajaliitto kehotti jäsenyrityksiään vuonna 1921 laskemaan palkkoja suhdanneheilahMaailmansotien välinen aika oli suomalaisessa teollisuudessa matala palkkaista paikallisen sopimisen aikaa. Ammattiosastoon kuuluminen saattoi maksaa työpaikan tai aiheuttaa pätkätyöläisyyttä. Nokian työväenlippuja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, vasemmalla paperityöläisten ammattiosaston lippu. Naiset toimivat heikosti palkatuissa tehtävissä. Työvuorolaiset Valkeakosken Tervasaaren paperitehtaan seinustalla 1930-luvun puolivälissä. teluiden vuoksi vähintään 25 prosenttia. Samaan aikaan keskivertoteollisuustyöläisen perheen tuloista noin 60 prosenttia meni elintarvikkeisiin, eikä asumiskustannusten jälkeen rahaa juuri muuhun jäänytkään. Reaalipalkat ylittivät sota-aikaa edeltäneen tason vasta vuonna 1926. Työnantajan yksipuolista sopimista Paperiteollisuustyöväen liitto esitti kirjeitse palkankorotusvaatimuksia työnantajatahoille, mutta tavallista oli, etteivät työnantajat vastanneet kirjelmiin. Palkankorotukset jäivät näin ollen paikallisten ammattiosastojen vaadittaviksi. Juuri paikallinen sopiminen olikin 1920ja 1930-luvuilla maan tapa sopia työn tekemisen ehdoista. Käytännös22-23_historia.indd 22 6.4.2016 14:00:21
Paperiliitto 3/2016 | 23 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Paikallisia sopimuksia, pieniä palkkoja sä kyse oli työnantajan yksipuolisesta sanelupolitiikasta. Kattaviin työehtosopimuksiin ei suostuttu, koska katsottiin, että ne olisivat kasvattaneet liikaa ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Suhtautuminen työntekijöiden järjestäytymiseen oli nuivaa: ammattiosastoon kuulumalla vaaransi työpaikkansa. Vaarassa olivat myös erilaiset luontaisedut, jotka muodostivat osan palkasta. Erityisesti työnantajan omistamat asunnot toimivat oivana kiristyskeinona työntekijöiden järjestäytymistä vastaan. Ammattiyhdistystoimintaan tai lakkoihin osallistumisesta olisi voitu rankaista häädöllä tehtaan asunnosta. Harvalla olikin mahdollisuus olla suostumatta työnantajan sanelemiin työaikoihin ja halpaa aputyövoimaa, jota voitiin irtisanoa ja palkata suhdanteiden mukaan. Yhtyneitten Paperitehtaitten johtaja Rudolf Walden kiteytti asian näin: – On kohtuutonta maksaa nuorille tytöille, jotka usein käyttävät rahansa ylellisyyteen, sellaisia palkkoja, jotka huomattavasti lisäävät kustannuksia aloilla, joka voi menestyä vain halvalla työvoimalla. Ja halvalla työläiset ostettiinkin: esimerkiksi Juankoskella palkat olivat 1920-luvulla naisilla 1,35 ja miehillä 2,30 markkaa tunnissa. Nokian paperitehdasta puolestaan kutsuttiin paikkakunnalla pennipuulaakiksi. Monen paperitehtaan vähemmän mairitteleva lempinimi oli myös luurankotehdas, jolla viitattiin siihen, ettei työstä saanut elämiseen riittävää tuloa. Sukupuolenmukaiset palkkataulukot poistuivat asteittain vasta 1963 samapalkkaisuussopimuksen myötä, mikä ei ole edelleenkään poistanut sukupuolten palkkaeroja. Vahvuutta kollektiivisella sopimisella Se, että palkan suuruus määräytyi yksilöllisesti, toimi työantajan eduksi, koska yhtenäisen palkkaliikkeen muodostuminen oli tällöin vaikeaa. Työntekijän epävarmaa asemaa korosti sekin, että välittömät riskit kuten raaka-ainepulan tai huonon markkinatilanteen kantoivat työläiset – irtisanominen oli helppoa ja aina tarvittaessa löytyi lisää halpaa työvoimaa lähtijän tilalle. Ammattiyhdistysliikkeen peruslogiikkaa onkin, että työläisten keskinäinen kilpailu saadaan loppumaan vain kollektiivisella sopimisella. Järjestäytymisen aste pysyi kuitenkin alhaisena 1930-luvun lopulle saakka. Koko Paperiteollisuustyöväen liiton piirissä oli vain neljä työtaistelua vuosien 1918–1944 välillä. Vuonna 1927 liitto koetti saada palkkoihin korotuksia uhkaamalla lakolla, mutta lopulta niin monet tuotantolaitokset olisivat jättäytyneet lakon ulkopuolelle, että palkkaliike kuivui kasaan. Tiedettiin myös, että paperiteollisuuden oma lakkorikkurijärjestö Teknillisen Työn Turva olisi taannut ammattitaitoisia paperikoneenkäyttäjiä työtaisteluita murtamaan. Tilanne oli noidankehä: kun liitolla ei ollut vaikutusmahdollisuuksia, seurasi jäsenyydestä työläisen kannalta pelkästään kielteisiä seuraamuksia. Ja kun työläisten järjestäytyminen oli hajanaista, ei liitolla ollut tarvittavaa joukkovoimaa vaatimustensa tueksi. Ensimmäinen valtakunnallinen työehtosopimus, jossa määriteltiin palkat ja keskeiset työehdot, saatiinkin alalle vasta toisen maailmansodan jälkeen. ? P Paperiduunarit näkyville ?Paperiliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuotta vietetään Työväen museo Werstaalla Tampereella, Frenckellin vanhan paperitehtaan naapurissa Finlaysonilla. ?Paperityöläisten historiasta kertova näyttely ”Paperiduunarit” avautuu yleisölle 21.10.2016 ja museoon on yleisöllä vapaa pääsy. ?Paperiliitto-lehdessä ilmestyy koko vuoden kestävä juttusarja liiton vaiheista. Tämä on sarjan kolmas osa. Ammattiosastoon kuuluminen saattoi maksaa työpaikan tai aiheuttaa pätkätyöläisyyttä. Nokian työväenlippuja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, vasemmalla paperityöläisten ammattiosaston lippu. palkkoihin etenkään pienillä paikkakunnilla, joissa muita työvaihtoehtoja oli vähän. Työnantajat kyllä pyrkivät keskittämään voimansa, mutta vaativat samalla työntekijöiltä hajanaisuutta. Palkkaa sukupuolen mukaan Koska sitovia työehtosopimuksia ei alalle saatu, muodostuivat palkat paikallisesti ja työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Palkkaerot saman tehtaan sisällä saattoivat olla suuria, ja heikoimmissa palkkaluokissa olivat naiset ja alle 20-vuotiaat miehet. Naisten ja miesten palkkaero nähtiin luonnollisena asiana, mies oli leivän pöytään tuova perheen pää, ja nainen tehtaiden Perheen tuloista noin 60 prosenttia meni elintarvikkeisiin. 22-23_historia.indd 23 6.4.2016 14:00:22
?? | Paperiliitto ?/???? Teksti Matias Manner Kuva Mauri Helenius J ohnny B. Goode voisi olla hyvä aloitusbiisi. Sitten rauhallisempaa ja taas menomusaa, pari balladia väliin. Kyllä mulla sellainen 10–20 biisiä olisi, jotka voisin vetää. Jos olisi bändi. Olen varastanut työpaikan punttiksen vierestä pienen tilan, jossa mulla on nää kitarat, bassot, rummut. Käyn siellä soittelemassa ja vähän lauleskelemassakin. ”Jaa, siellä on Turunen taas leikkimässä Jimi Hendrixiä”, työkaveri voi kuitata. Pientä rohkaistumista on tapahtunut. Ennen en viitsinyt laulaa, jos joku on siinä Jari Turunen raivasi soittokämpän työpaikan punttisalin viereen. Yhden miehen varastobändi D elhiläiset vuokraisännät ovat maankuuluja pihiydestään. Käytäntö on, että vuokralaiset hoitavat kaikki asunnon korjaukset mukisematta. Perheemme asuu 30-luvulla rakennetussa jyke vässä kivilinnassa Delhin keskustassa. Vanhassa talossa riittää korjattavaa harva se viikko – milloin vuotavat kylpyammeen hanat, milloin hajoavat keittiön kaapit tai puutarhan penkki kaipaa korjaamista. Delhissä kaikki hoituu suhteiden kautta ja niinpä mekin löysimme sopivan korjausmiehen toimittajakollegani suosituksien avulla. Kolmen Delhin vuoden aikana kohteliaasta, luotettavasta ja taitavasta Ismailista on tullut meille kuin perheenjäsen. Vaikka hän ei puhu lainkaan englantia, harjoittelen mielelläni hindiä hänen kanssaan kuulumisia vaihdellen. Ismail ei osaa lukea eikä kirjoittaa, mutta hänellä on järkkymätön ammattiylpeys. Asiakkaan pitää aina olla sataprosenttisen tyytyväinen lopputulokseen. Materiaalien hankkimiseen voi kulua joskus päiväkausia. Kuitenkin Ismail laskuttaa aina tunnollisesti vain tehdystä työstä sata rupiaa eli euron ja 40 senttiä tunnilta. Ismail tekee töitä kuusi päivää viikossa. Perjantait hän viettää muslimina perheensä parissa läheisessä puistossa piknikillä. Työmatka kodista kaupungin ulkopuolelta sujuu kätevästi polkupyörällä. Lomia ei juuri pidellä. Kesällä, kun Ismailin asiakkaat matkustavat ulkomaille, hänkin saattaa käydä kotikylässään Uttar Pradeshin maakunnassa sukulaisia tervehtimässä. Ismailin tienestit vaihtelevat paljon, mutta keskimääräinen kuukausipalkka pyörii parin-kolmensadan euron tienoilla. Palkka on kouluttamattomalle hyvä. Ismail tuskin on edes missään virallisissa yritysrekistereissä, sillä hänelle palkka maksetaan käteisellä. Pankkitiliäkään miehellä ei ole. Ismail on tarkan rupian mies. Hän kertoi säästäneensä pesämunan vanhojen päivien varalle antamalla joka kuukausi pienen osan tuloistaan paikalliselle islamin oppien mukaan sijoittavalle ystävälleen. Ismail vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä. ’Insallah, Jumala on minulle taas tänään suonut töitä’, hän sanoo ja nakuttelee uutta hyllyä vaatekaappiimme pitkälle iltaan hindipoppia vihellellen. Lopputuloksesta näkyy ammattilaisen kädenjälki – hylly sopii täydellisesti mahonkiseen antiikkikaappiin. P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Kahdella eurolla MAAILMALTA Pia Heikkilä Kirjoittaja on Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Kohteliaasta, luotettavasta ja taitavasta Ismailista on tullut meille kuin perheenjäsen. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta_elämässä.indd 24 6.4.2016 14:00:54
Paperiliitto ?/???? | ?? salilla treenaamassa, mutta enää en niin välitä. Annan vaan mennä. Soittajana olen vähän myöhäisherännäinen, kun aloin hankkimaan kitaroita vasta päälle kolmikymppisenä. Jossakin vaiheessa vaimo sanoi, että voisi olla kivempi kuunnella, jos opettelisit soittamaankin. Kävin neljä vuotta kansalaisopistossa, joka maanantai. Kehityin eteenpäin siitä rämpytyksestä. Kavereille oon verrannut tätä mun soittamista johonkin futiksen ö-divariin. Ei sitäkään niin vakavasti oteta, mutta kun pelataan, niin halutaan pelata hyvin. Ja soittaminen on vähän kuin urheilua. Kun rytmit ja soinnut alkavat treenin myötä sujua, tulee ? ilis, että täähän sujuu. Sitten voikin tulla hiki ja myös sellainen euforia. Kurssin kautta käytiin kokeilemassa sitä live-hommaa. Se nyt oli sellainen lähiö-pubi ja vielä keskellä viikkoa, mutta ei se yleisö nyt ihan ottoporukkaa ollut. Tykkäsivät, pyysivät uudelleen. Jos joskus oikeasti esiintyisin, mulle voisi riittää pienikin ripaus siitä energiasta, joka jollain Michael Monroella on keikoillaan. Se hyppii, pomppii ja vetää spagaatteja. Pyörittää mikkipiuhaa ilmassa ja antaa sen keriytyä kaulansa ympärille, kuin hirteen siihen! Jotain tällaisia kikkoja pitäisi olla. P Yhden miehen varastobändi xxxx Teksti Marjaana Lehtinen änekoskella prosessinhoitajien huomiot ovat kullanarvoisia, jotta ajotavat saadaan optimoitua ja lastentaudit hoidettua jo uuden biotuotetehtaan rakennusvaiheessa. Henkilöstön rooli valtavassa investointihankkeessa kasvaa sitä mukaa, kun tehdas nousee. Projektissa on mukana kuusi päivävuorossa työskentelevää prosessinhoitajaa eri osastoilta. Syksyllä lukumäärä nousee. – Projekti vie työajasta kolme–neljä päivää viikossa. Aika kuluu pitkälti ajotapapalavereissa laitetoimittajien sekä Metsä Fibren projektipäälliköiden ja automaatiosta vastaavien kanssa, kertoo talteenottoporukkaa joukossa edustava Tero Rantaniva. Päiväprosessinhoitajat muun muassa käyvät läpi uusia prosesseja, tutkivat piirikaavioita ja tekevät vaara-arviointeja. – Laitevalinnat on tehty, mutta me pystymme vaikuttamaan ajotapoihin ja automaatioratkaisuihin ja katsomaan niitä käyttäjien kannalta. Puutumme myös mahdollisiin turvallisuuspuutteisiin sekä välitämme tietoja työkavereille ja heiltä ehdotuksia laitetoimittajille, lisää Erkki Kautto. Rantanivan tavoin talteenotossa työskentelevä Kautto tuntee talon yli 40 vuoden kokemuksella – ja pian jo kolmannen sellutehtaan salat. Molemmat miehet siirtyvät muun henkilöstön tavoin uudelle biotuotetehtaalle vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Vapaaltakin palavereihin Muut prosessinhoitajat voivat osallistua ajotapapalavereihin, mikäli pystyvät irrottautumaan työvuorostaan. Moni tulee niihin mielellään jopa vapaa-ajallaan. Ajotapaja prosessikoulutukset alkavat myöhemmin. – Kyse on tässä vaiheessa enemmänkin itsensä kehittämisestä. Helpottaa omia hommia, jos pystyy omaksumaan uutta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Teknologia on aika lailla muuttunut siitä, mitä se on nykyisellä tehtaalla, Kautto sanoo. P . Kukas parhaiten tietää, miten prosesseja ajetaan? Käyttäjät mukana Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin vaiheita. TEHDAS NOUSEE Näkymä Äänekosken tehtaan soodakattilan katolta 30.3. kello 14.15. biotuotetehdas.? Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . Paperitukku Antalis Oy:ssä Helsingissä työskentelevä Jari Turunen hakee kirjastosta nuotteja usein autoradiosta bongaamiinsa kappaleisiin. 24-25_parasta_elämässä.indd 25 6.4.2016 14:00:54
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Teksti Tiina Suomalainen U PM:n Rauman tehtaan luottamusmiestä Jukka Heinosta ovat viime aikoina työllistäneet neuvottelut työnantajan kanssa. UPM haluaisi ulkoistaa tuoteautot. – Konsernin meininki on se, että ulkopuoliset kuskit tulisivat edullisemmaksi. Me tietysti vastustamme, eikä paikallinen työnantajakaan olen ajatuksesta kovin innostunut. Yritämme nyt löytää säästökeinoja, jotta ulkoistamiselta vältyttäisiin. Tuoteautot työllistävät yhteensä 15 kuljettajaa. Vaikka aiheet ovat usein kimurantteja, Heinonen asennoituu neuvotteluihin aina avoimin mielin. – Meillä on ihan hyvä meininki työnantajan kanssa. Mietimme asioita yhdessä. Myös ammattiosaston kevätkokouksen valmistelu on pitänyt Heinosen kiireisenä. Heinonen on ammattiosaston varapuheenjohtaja. Heinonen lähti luottamusmieheksi nelikymppisenä pitkän kosiskelun jälkeen. Nyt hänellä on jo kuudes vuosi menossa. – Ammattiyhdistysasiat alkoivat kiinnostaa. Ennen sitä olin hulivilipoika, hän virnistää. Tuoteautojen lisäksi Heinosen alueeseen kuuluvat paperikoneet 1 ja 2, pakkaamo ja hylsyvarasto. Hän hoitaa luottamustoimeaan työn ohessa. – Toivoisin lisäaikaa luottamustoimen hoitoon, jotta voisin kierrellä enemmän kentällä myös muissa kuin omassa vuorossa. Toisaalta, onhan se myös omasta aktiivisuudesta kiinni. Siitä Heinonen on hyvillään, että osastolla on oma tiedotussihteeri, jonka kautta tieto kulkee jouhevasti. – Minä en ole mikään kirjoittajatyyppi. Mutta aina luokseni voi tulla juttelemaan ja kyselemään. Viime lehdessä työsuojeluvaltuutettu Jarmo Koho halusi tietää, onko ergonomiaan panostettu. – Meillä on tehty ergonomisia kohennuksia lähinnä valvomossa. On tullut moottoroituja, säädettäviä työtasoja, istuimia ja monitoreja. Heinosen kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten työyhteisössänne on hoidettu psykososiaaliset tekijät eli työssä jaksamiseen vaikuttavat asiat? P ”Aina luokseni voi tulla juttelemaan ja kyselemään.” Avoimin mielin Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Jukka Heinonen Osaston luottamusmies UPM:n Rauman tehtaalla Prosessityöntekijä Luottamusmiehenä oman työn ohessa Alueeseen kuuluu toistasataa työntekijää Jukka Heinonen toivoo lisää aikaa luottamustehtävään. P aperiliitto tarjoaa 110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jäsenilleen ilmaisen festarilipun Työväen Musiikkitapahtumaan Valkeakoskelle 30. heinäkuuta. Päivän aikana järjestetään myös Paperiliiton 110-vuotissynttärit klo 12–14! Synttärikemuissa esiintyvät mm. mentalisti Pete Poskiparta ja Annala&Saikkonen Duo (Mokoma). Tilaisuuden juontaa Eppu Salminen. Tarjolla hodareita ja synttärikakkua. Alueella A-oikeudet. Kemujen jälkeen voit vapaasti nauttia festivaalien ohjelmasta pitkälle yöhön. Esiintymässä mm. Antti Tuisku, Kaija Koo ja Mokoma. Katso koko ohjelma: www.valmu.com Hanki lippusi ajoissa, osallistut arvontaan Paperiliitto kustantaa lauantain festarirannekkeen kaikille jäsenilleen. Täysi-ikäisten perheenjäsenten on ostettava ranneke itse. Rannekkeen ostaneet ja alaikäiset perheenjäsenet ovat tervetulleita myös paperiliittolaisten omaan jäsentapahtumaan klo 12–14. TILAA LIPUT: www.lippu.? / 0600 900 900 tai info@valmu.com / 040 525 7177. Varaudu kertomaan jäsennumerosi lippua tilatessasi. Hanki lippusi 17.6. mennessä, niin olet mukana arvonnoissa. Katso tarkemmin www.paperiliitto.? P Paperiliitto tarjoaa sinulle ilmaisen festarilipun. Ja hyvää ohjelmaa. Hodareita ja synttärikakkua. Festarimeininkiä aikuiseen makuun! Tule mukaan jäsentapahtumiin 26-27_hiomo.indd 26 6.4.2016 16:48:39
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO T ykkimäen huvipuisto laitteineen on varattu paperiliittolaisten käyttöön lauantaina 11. kesäkuuta klo 10–20. Pääsette siis ilmaiseksi huvipuistoon, hoidatte vain itsenne paikalle ja kesän riemukkain päivä on taattu. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Paperiliiton jäsenet puolisoineen ja lapsineen ja mukaan voi ottaa myös lastenlapset. Muutakin kivaa Päivän aikana puiston lavalla esiintyy muutamaan otteeseen taikuri. Lisäksi lapsille on tarjolla ilmaisia kasvomaalauksia. Myös Paperiliiton henkilökuntaa on mukana menossa, tulkaa rohkeasti juttelemaan! Myös majoitus onnistuu Paperiliiton nimellä on varattu huoneita Sokos Hotel Vaakunasta, Cumuluksesta ja Sommelosta. Voit varata näistä kiintiöistä majoituspaikan omalla kustannuksella. Vesipuistoon viilenemään Voitte ostaa huvipuistopäivän aikana klo 10–15 huvipuiston infosta Aquapark-rannekkeita 15 eurolla (norm. 23 €). Rannekkeella pääsee huvipuiston viereiseen vesipuistoon vesiliukumäkiin, altaisiin ja saunoihin. Rannekkeen voi käyttää myös muulloin kuin ostopäivänä. MITEN MUKAAN: Ilmoittaudu 15.5. mennessä osoitteessa www.paperiliitto.? P Olethan muistanut ilmoittaa itsesi ja perheesi mukaan Paperiliiton järjestämään huvipuistopäivään? Tee se viimeistään 15.5. xxx Sudokun ratkaisut, s 31 Nro 4 Aineisto. .................... 6.5. Ilmestyy ...................27.5. Nro 5 Aineisto. ...................14.6. Ilmestyy ..................... 1.7. Nro 6 Aineisto. ...................16.8. Ilmestyy ...................31.8. Nro 7 Aineisto. ...................14.9. Ilmestyy .................. 30.9. Nro 8 Aineisto. ................. 12.10. Ilmestyy .................28.10. Nro 9 Aineisto. ................... 9.11. Ilmestyy ..................25.11. Nro 10 Aineisto. ................... 7.12. Ilmestyy ................. 23.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2016 Oletko tyytyväinen? Kysely: Vastaa kyselyyn ja kerro, oletko tyytyväinen elämääsi. Jos olet, kerro meille miksi. Kysyimme paperiliittolaisilta viimeksi vuonna 2012, ovatko he tyytyväisiä elämäänsä ja syitä tilanteeseen. On aika päivittää, mitä paperiliittolaisille kuuluu nyt. Vastauksia käytetään Paperiliitto-lehden jutun aineistona. Vastaa ja perustele. Jos sinua voi haastatella aiheesta, jätä yhteystietosi. Vastaa kyselyyn 29.4.2016 mennessä osoitteessa www. paperiliitto.? . Yhteiskyydillä Tykkimäelle Ammattiosastot järjestävät yhteiskuljetuksia liiton perhetapahtumaan Tykkimäen huvipuistoon la 11.6. Mänttä 5 Maksuton yhteiskuljetus. llmoittautumiset 11.5. mennessä Ahti Koivu 040 180 7384 Kauttua 7 Yhteiskuljetus. Lähtö Euran matkahuollon piha la 11.6. klo 6.00. Kotimatka alkaa noin klo 18. Ilmoittautumiset viimeistään su 15.5. Jarkko Lindroos 0504010182 jarkol@netti. ? , Jukka Virta 0400639553 jukka-virta@suomi24.? , Juha Nurmi 0458719080 juha.nurmi@ eskimo? nland.? , Keijo Hasa 0505731508 khasa@saunalahti. ? , Juha Pietilä 0503314385 sparnai50@hotmail.com, Elina Kivisalo 0405781117 elluk79@gmail. com, Ville Helander 0445687922 ville@kauttua.net. Mainitse kuljetukseen osallistuvien lukumäärä sekä jos tulet kyytiin matkan varrelta. Jämsänkoski 11 Linja-autokuljetus. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset Kari Nieminen 0400 406 727 tai kari.x.nieminen@upm.com. Äänekoski 13 Ilmainen kyyti Tykkimäelle. Ilmoittautumiset timo.pulli@cpkelco.com puh. 040 759 3114 Turku 24 Linja-automatkan hinta 10 e/henkilö, sisältyy yksi ruokailu. Lähtö 11.6. klo 7.30 Turun linja-autoaseman turistilaiturista. Ilmoittaudu 31.5. mennessä Seijalle, puh. 050 465 9608. Rauma 42 Päiväretki: maksuton kuljetus perheille. Lähtö klo 6 tehtaan pääportilta, jonne paluu klo 21. Kahden päivän retki: 11.–12.6. Tykkimäki ja Vantaan Flamingo: osaston jäsenille perheineen. Matkan hinta 100 e/huone. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 4.5. Juha Viitalalle 040 533 0199 / juha.viitala@upm.com Lauritsala 44 Lauritsala järjestää maksuttoman kuljetuksen. Ilmoittautuminen Sari Yläselle puh. 050 542 7868, 15.5. mennessä. Kaipola 80 Jäsenille ja samassa taloudessa asuville ilmainen kuljetus. Ilmoittautuminen viimeistään 15.5. osaston nettisivujen lomakkeella. Lisätiedot Mika Temonen, 050 919 4555 tai mika. temonen@upm.com. Kirkniemi 87 Bussi lähtee tehtaan portilta klo 7.30 ja ajaa normaalia bussireittiä Lohjalle, josta kohti Tykkimäkeä. Takaisin lähdetään klo 15.15. Ilmoita kyytitarpeesta Vartiaisen Jarmolle 15.5. mennessä, jarmo.vartiainen@ sappi.com tai 040 544 1939. Koko perhe Tykkimäelle! Tule mukaan jäsentapahtumiin 26-27_hiomo.indd 27 6.4.2016 16:48:40
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2: ti 26.4. klo 15.45, Kerhola. Kyröskosken os. 38: ti 26.4. klo 15.45, Hällä-Pirtti. Tampereen os. 50: ti 19.4. klo 15.30, Kolmenkulman ABC kokoustilat. Tampereen os. 62: la 23.4. klo 10.00, ABC Lahdesjärvi Amuritila. Länsi-Suomen piiri: Turun os. 24: ti 26.4. klo 16.00, Veritas-stadion, Oléravintolan kabinetti. Rauman os. 42: ti 26.4. klo 16.30, Rauman Cumulus, Aittakarinkatu 9. Etelä-Suomen piiri: Lohjan os. 47: ma 18.4. klo 17.00, LUSP kokoustila, Laurinkatu 48 B. Hämeenlinnan os. 66: la 16.4. klo 14.30, HTY:n tilat, Raatihuoneenkatu 20. Kirkniemen os. 87: ma 25.4. klo 17.00, Virkkalan Tietola. Kymen piiri: Kotkan os. 37: ti 19.4. klo 16.00, Suomen Kerta, neuvottelutila. Saimaan piiri: Tainionkosken os. 22: ma 25.4. klo17.30, osaston toimitila, Vuoksenniskantie 90. Joutsenon os. 23: ti 26.4. klo 17.00, Joutsenon työväen talo. Lauritsala os. 44: ti 19.4. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180. Keski-Suomen piiri: Äänekosken os. 13: to 21.4. klo17.00, Majakka, Torikatu 6, 44100 Äänekoski. Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin os. 51: ti 19.4. klo 14.00, Hotelli Kajaani (Kuukkeli), Onnelantie 1. Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52: to 28.4. klo 18.00, TT halli. Lauritsalan osasto 44 Veteraanileiri 4.–8. heinäkuuta Venäjänsaaressa. Ilmoittautumiset Seppo Smolanderille p. 040 582 6125. Valkeakosken osasto 70 Teatteriretki osaston jäsenille Tampereen Komediateatteriin lauantaina 11.6.2016 klo 15.30 Reinikaiseen. (Pohjautuu 80-luvun tv-sarjaan). www.komediateatteri.? Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 €, max. 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Janne Pietilä 0400 943 104 tai Markku Salokivi 040 731 0197. KEVÄTKOKOUKSET Vastaa Paperiliiton tulevaisuutta ja vientiliittojen yhdistymistä koskevaan kyselyyn. 110 -vuotias Paperiliitto tarkastelee tosissaan, onko korkea aika yhdistää voimat kolmen muun teollisuuden ammattiliiton kanssa. Katso liittosi kanssa pitkälle tulevaan ja vastaa kyselyyn ammattiyhdistystyössä Sinulle tärkeistä asioista. Pääset vastaamaan sähköiseen kyselyyn Osallistu jäsenkyselyyn Paperiliiton nettisivuilta, jos olet työmarkkinoiden käytettävissä eli työssä tai työtön. Eläkkeellä olevat eivät ole tämän kyselyn kohderyhmää. Kyselyyn voit vastata 15.4.–8.5. osoitteessa www.paperiliitto.? Kirjaudu kyselyyn jäsennumerolla. Käytä pelkkää numerosarjaa, ei kirjaimia. Jäsennumerosi näet jäsenkortistasi (mobiilija muovikortti), Paperiliitto-lehden takakannen osoitekentästä tai kirjautumalla liiton sivuilla eAsiointipalveluun ja katsomalla HIOMO Uusi näkökulma 1 Vaihtakaa välillä näkökulmaa ja asettukaa rivijäsenen asemaan: Mikä saisi hänet kesken arkitouhujen ja kevätkiireiden lähtemään liikkeelle? Asiaa voi myös nopeasti kysyä sähköpostitse jäseniltä: “Mikä saisi sinut tulemaan mukaan?” Voitte myös miettiä, milloin kokous oli hiukankin onnistunut tai mukana oli edes jonkin verran uusia kasvoja. Miten silloin toimittiin? Miten aktiivisimmat ammattiosastot toimivat, mitkä ovat heidän kikkansa? Luovuus sallittu 2 Aivot tottuvat nopeasti samanlaiseen informaatioon eivätkä enää reagoi. Rivijäsen voi olla nähnyt samanlaisen virallisen kokouskutsun 40 kertaa. Miten sen voisi tehdä toisin? Mikä olisi inspiroiva kokouspaikka? Voisiko kokous olla vaikkapa uimahallin tai kylpylän tiloissa, ohessa jotain rentouttavaa täkyä? Luovuuden käyttö on sallittua, ei se tärkeä asia sieltä sisällöstä markkinahumun alle katoa. Pienelläkin vaivalla voi saada jäsenistölle hiukan erilaisen tapahtuman. Pönötys pois 3 Miksi olla samassa kokoushuoneessa ja vielä istua samoilla paikoilla? Kävelykokouksessa voidaan 2–4 hengen ryhmissä kulkea pieni etappi ja keskustella ykkösaiheesta. Sitten nopea kokoontuminen, ideoiden kirjaaminen tabletille ja kakkosteemaan siirtyminen. Vastaavasti kokoushuoneessa voi olla teemoista esimerkiksi 3 kysymystä ? äppi?Kuvis 123rf OSASTOT Vastaajien kesken arvotaan 200 euron S-ryhmän lahjakortti ja Paperiliiton 110-vuotisjuhlatuotteita. Luovuuden käyttö on sallittua, ei se tärkeä asia sieltä sisällöstä markkinahumun alle katoa. Miten saada väki innostumaan ammattiosaston kokouksista? Työyhteisö valmentaja Harri Hirvihuhta antaa vinkit. Teksti Tiina Suomalainen Pönötys pois ja ideat jakoon 28-29_hiomo.indd 28 6.4.2016 16:32:31
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN O letko tehnyt työpaikalla tavaroita omaan käyttöön? Löytyykö teiltä itse tehty perunamuusinuija tai savustuspönttö? Antoiko työnjohtaja hiljaisen hyväksynnän omille töille vai tehtiinkö niitä salaa? Työväen muistitietotoimikunta kerää muistelmia ? rabelitöistä teollisuudessa työskennelleiltä miehiltä ja naisilta. Muistelmat arkistoidaan Työväen Arkistossa toimivan Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmiin. Tutkija Pete Pesosen valmistelee aiheesta Suomen historian väitöskirjaa Luvalla tai ilman – Firabelitöiden historia 1940–1990. Firabelitöinä on tehty työnantajien tieten sekä luvatta esimerkiksi kotitaloustarvikkeita, huonekaluja, lastenvaunuja ja pontikkapannuja. Vaikka ? rabelitöiden tekeminen on useimmiten ollut kiellettyä, työnjohtajat ovat monesti katselleet niiden tekemistä läpi sormien: ”Työnjohtajatkin teettivät ? rapeliä, pääasiassa pientä korjaamista ja siksi varmaan katselivat muidenkin ? rapeliä läpi sormien, kun kaikki työt tulivat ajallaan ja kunnolla hoidettua.” Tiedonkeruuhanke on Koneen säätiön tukema. Lisätietoja saa nettisivuilta www.tehdasperinne.? . Keruuseen voi osallistua myös puhelimitse. Puhelinhaastattelusta voi sopia tutkija Pesosen kanssa puhelimitse 040 455 3198. Kirjoitetut muistelmat toimitetaan sähköpostitse otsikolla Firabelimuistelmat pete.pesonen@tyark.? tai kirjeitse osoitteeseen Pete Pesonen, Työväen Arkisto, Sörnäisten rantatie 25 2. krs, 00500 Helsinki. P Oheistöinä saattoi sotavuosien jälkeen syntyä vaikka puisia leikkikaluja. Firabelitöistä kootaan tietoa Yhdeksäs liittokokous lähestyi ja lehti julkaisi etusivullaan Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälisen Liiton VAKL:n perinteisen tervehdyksen. VAKL:n maailmanparlamentti kokoontui kaksi kuukautta myöhemmin Berliiniin. Tehdasesittelyssä kerrottiin tuolloin tehtaiden kuopuksiin kuuluvasta Tampellan kartonkitehtaasta Heinolassa. Rautsaloon laajennetun tehtaan kuorimon katolta otetussa valokuvassa näkyvät uusi haihduttamo ja lipeänvalmistamo. Tehtaan työntekijöiden keski-ikä oli alle 30 vuotta. Työvoima oli lähtöisin pääosin Heinolasta ja sen ympäristöstä. Massatehtaalle koko työntekijäjoukko oli valittu tiukkojen testien perusteella, koska heillä ei ollut aiempaa kokemusta paperija puumassateollisuudesta. P Työn juhlaa tauluilla. Pienissä porukoissa käydään joka ? äpin luona, katsotaan muiden vastaukset, keskustellaan hetki ja täydennetään ideoita sekä heitellään uusia avauksia. Näin saadaan kaikkien näkemykset esiin ja jaettua ideat nopeasti kaikille ilman pönötystä, yksinpuhelua tai tenttaamista. Jälkihoito 4 Kiittäkää mukana olleita, laittakaa kootut ideat ja materiaalit nopeasti osallistujille ja tehkää kuvien kera kokouksesta pieni juttu lehteen tai nettiin, varsinkin jos toteutuksessa oli vähänkin uusia tuulia. Näin lisäätte todennäköisyyttä, että seuraavalla kerralla menee vielä paremmin. Järjestäjien pikariihessä voisi pohtia sitä, mikä toimi, mitä opimme, mitä teemme toisin ensi kerralla ja ketä voimme kiittää. P kohdasta henkilötiedot Vastaajien kesken arvotaan yksi 200 euron S-ryhmän lahjakortti ja kymmenelle Paperiliiton 110-vuotisjuhlatuotteita. Kyselyn tausta Paperiliitto osana teollisuuden ammattiliittojen joukkoa on uusien haasteiden edessä. 110-vuotias Paperiliitto on tarjonnut jäsenille hyvää turvaa koko olemassaolonsa. Kuitenkin teollisia työpaikkoja on Suomesta vähentynyt yli 100 000 viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lue lisää aiheesta sivulta 6. HIOMO 12 3r f 28-29_hiomo.indd 29 6.4.2016 16:32:32
30 | Paperiliitto 3/2016 PAPERILIITON JÄSENMAKSUPERINTÄ MUUTTUI ITSEMAKSAVILLA TYÖTTÖMYYSKASSA MUUTTI JÄSENASIAT, YHTEYSTIEDOT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/ min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki Työttömyysturva-asiat, YHTEYSTIEDOT Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. Hakaniemenranta 1, 2. kerros, 00530 Helsinki. Aurinko nousee pohjoisesta 25.-26.5.2016 Oulu www.pohjoinenteollisuus.fi Menestymiseen tarvitsemme uusia ratkaisuja, ajatuksia ja kontakteja. Olethan mukana! Ilmoittaudu kävijäksi maksutta netissä! Mukana suurtapahtumassa: Kunnossapito | Kaivos | Sopimusvalmistus | Norrkama Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry, Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry Järjestäjä: Pääyhteistyökumppani: Yhteistyökumppani: Liiton jäsenmaksut on aiemmin ohjattu ammattiosastojen tilille. Huhtikuun 1. päivästä lähtien käytäntö muuttui siten, että jäsenmaksut maksetaan suoraan Paperiliiton jäsenmaksujen keräilytilille. Muutos vaikuttaa jäsenmaksunsa itse maksaviin jäseniin eli niihin, joiden jäsenmaksua työnantaja ei peri suoraan palkasta. Heille Paperiliitto on lähettänyt asiasta kirjeen. Kirjeen liitteenä on henkilökohtaiset kuukausittaiset viitteet vuoden 2016 jäsenmaksujen maksamista varten. Jäsenyytesi säilyy kunnossa, kun maksat jäsenmaksut kuukausittain. Käytä maksaessasi ansaintakuukauden viitenumeroa, jotta jäsenmaksut kohdentuvat oikealle ajalle henkilökohtaisiin jäsenrekisteritietoihisi. Jäsenmaksut maksetaan kuukausittain liiton jäsenmaksutilille. Mikäli olet tällä hetkellä maksuvapautettuna, säästä viitelista mahdollista myöhempää tarvetta varten. Jäsenmaksu 2016 on 1,59 prosenttia veronalaisesta palkkatulosta. Liiton osuus jäsenmaksusta on 1,00 prosenttia ja työttömyyskassan 0,59 prosenttia. Jos maksat jäsenmaksusi itse, etkä ole saanut maksuviitteitä kirjeitse 15.4. mennessä, ole yhteydessä liiton jäsenrekisteriin. Lisätietoja jäsenmaksusta, jäsenmaksulaskuri ja itsemaksavan jäsenen ohje www.paperiliitto.fi kohdasta Jäsenasiat > Jäsenmaksut Paperityöväen Työttömyyskassa on muuttanut uusiin tiloihin. Uudet tilat sijaitsevat Hakaniemen tori kupeessa, osoitteessa Hakaniemenranta 1. Työttömyyskassan puhelinnumerot ja postilokeroosoite ovat entiset. Postiosoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. Käyntiosoite: Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki. 30-31_kassa-ristikko2.indd 30 6.4.2016 15:23:55
Paperiliitto 3/2016 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 2/2016 täyttäneistä palkinnon sai Erkki Varis, Ruokolahti. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 11.5. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 3”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 2/2016 ratkaisu Aurinko nousee pohjoisesta 25.-26.5.2016 Oulu www.pohjoinenteollisuus.fi Menestymiseen tarvitsemme uusia ratkaisuja, ajatuksia ja kontakteja. Olethan mukana! Ilmoittaudu kävijäksi maksutta netissä! Mukana suurtapahtumassa: Kunnossapito | Kaivos | Sopimusvalmistus | Norrkama Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry, Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry Järjestäjä: Pääyhteistyökumppani: Yhteistyökumppani: 30-31_kassa-ristikko2.indd 31 6.4.2016 15:23:57
32 | Paperiliitto 3/2016 Teksti Susanna Chazalmartin K ari Välttilä, 56, tunnetaan Jämsässä. Aktiivinen puuhamies on toiminut alueen nuorisourheilun hyväksi pian 20 vuotta. Kaikki alkoi omien lasten harrastuksesta. Nyt 27ja 23-vuotiaat pojat aloittivat jääkiekon ennen kouluikää. – Siinä tuli sitten roikuttua itsekin hallilla. Samalla tutustuin muiden pelaajien vanhempiin. Se tuntui silloin tärkeältä. Välttilä oli itsekin harrastanut monenlaista – painia, hiihtoa, keilausta ja jalkapalloa. Oli mukavaa, että omatkin lapset innostuivat terveellisistä elämäntavoista. Sen eteen isäkin oli valmis tekemään töitä. Pikku hiljaa hänet napattiin seuran organisaattoriksi ja elämä alkoi pyöriä yhä enemmän jääkiekon ympärillä. Oli erilaisia talkoita, kisamatkoja ja henkistä valmennusta. Se ei haitannut. – Saimme viettää poikien kanssa paljon yhteistä aikaa. Olemme edelleen läheisiä ja touhuamme paljon yhdessä. Välttilästä on ollut hieno seurata villien lasten varttumista jääkiekon parissa nuoriksi ja pärjääviksi aikuisiksi. Lapset ovat saaneet harrastuksesta uskallusta ja luottamusta itseensä. Hän uskoo, että seurojen tekemä työ vähentää nuorten syrjäytymistä ja ohjaa heitä oikeille urille elämässä. Olisi sääli, jos harrastuksen aloittaminen tyssäisi sen kalleuteen. Siksi hän on halunnut jatkaa vapaaehtoistyötä edelleen. – Minua motivoi tässä hommassa se, että voin omalta osaltani madaltaa kynnystä tulla mukaan. Talkootyöllä saamme kohennettua yhdistysten taloutta, joka taas pienentää yksittäisen pelaajan kustannuksia. Kiitokseksi minulle riittää lasten ilo. Välttilä kannustaa myös muita vanhempia lähtemään mukaan lastensa harrastuksiin. Aikaa saa kulumaan, mutta palkintona on henkistä hyvinvointia. – Pienenä haaveilin, että rakentaisin joskus oman talon. Kun sain sen rakennettua huomasin, että minustahan on vaikka mihin. Samalta tuntuu nyt, kun saamme vietyä projektin yhdessä läpi tai kun joukkue saa menestystä. Me onnistuimme! ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Puuhamies ELÄMÄÄN LAATUA ”Kun sain sen rakennettua huomasin, että minustahan on vaikka mihin.” Kevättä kohti Nokialla Nokian SCA:n pehmopaperitehtaan yövuorolaisilla on mieli kuin nuorilla rusakoilla, kun aurinko alkaa lämmittää. Teksti Mari Schildt Kuvat Miisa Kaartinen K evät tuli jälleen aivan puskista, toteavat Nokian SCA:n pehmopaperitehtaan ykkösvuoron miehet. Yövuorossa se kuuluu jälleen jutuista ja näkyy naamasta. – Marraskuussa ollaan kuin karhut pesässä ja nyt kuin nuoret rusakot, analysoi prosessinhoitaja Teppo Tuomola. Logistiikkapuolella kuljettajana toimivan Petri Lähteenmäen leipoma porkkanakakku maistuu yövuorolaisille erinomaisesti. – Aurinko rupeaa paistaan ja hameet lyhenee, vaikka ei se sinänsä juttuja muuta, sanoo prosessinhoitaja Ville-Matti Luode. – Kevät – ainahan se on mielessä. Varsinkin noilla nuorilla kolleilla, virnistää logistiikkapuolella kuljettajana toimiva Janne Kuusinen. – Mestari kun tulee jakamaan töitä, niin aina ensimmäisenä se sanoo: Olkaa ny, Lähteenmäki hymyilee. Lomat mielessä Tänään on yövuorossa poikkeuksellista ohjelmaa. Yövuoro tekee tukiajoja ja säätää koneita, että saataisiin pehmopaperia ulkomaille. Päällimmäisenä on kuitenkin toive, että lomalistoista näkisi, miten kesälomat osuvat. Käynninvarmistaja Jaakko Hurme haaveilee, että pääsee kohta taas yövuorosta suoraan kalaan. Kivenheiton päässä NoYÖKYÖPELIT TAUKOTILA Kari Välttilä rakentamassa Antiikkimessuja Jämsän jäähallilla. Seura kerää messujen avulla rahaa. 32-33_tauko.indd 32 6.4.2016 14:11:03
Paperiliitto 3/2016 | 33 Kevättä kohti Nokialla kianvirran rannalta tai vartin matkan päässä Siuronkoskella voi kirkkaina kesäaamuina harrastaa heittouistelua tai perhoa ja narrata kirjolohia. – Harrikan näin eilen työmatkalla. Tosin siitä saa vain puoli pistettä kun oli mieskuski. Ei nämä usko enää ollenkaan, jos rupean kalajuttujen lisäksi vielä muitakin juttuja suurentelemaan, Hurme nauraa. Tuomola haaveilee, että pääsisi kesällä ulkoiluttamaan venettä ja aitoitalialaista skootteria. Työmatkalle ei osu rantabulevardeja, paitsi jos kiertää ylimääräisen lenkin, joka tietysti kesällä pitääkin tehdä. – Lasten kanssa onnistuu paremmin veneily. Se on helppoa lastenhoitoa, kun laittaa ne liivit päällä veneeseen istumaan, niin siinä ne tyytyväisinä istuskelevat, hän miettii. Porukka pitää hereillä Yövuoro sujuu sokkeloisessa tehtaassa pitkälti erillään töitä tehden. Yhdessä ehditään harvemmin istuskelemaan. – Ittelle toi yävuoro on sopinu aina. Onko sillä sitten väliä onko pimee vai valosa päivä: Kyllä se on tua ryhmä kun pitää hereillä, Luode tuumii. Keskustelu menee valvomiseen ja nukkumiseen. Lähteenmäki kiittelee, että emännän kanssa löytyi sopu makuuhuoneen tapeteista, jotka ovat nyt niin tummat, että auttavat nukkumista. Silti hän myöntää, että nuorempien työkavereiden unenlahjoja käy kateeksi. – Etteivät sitten nukkuisi onnensa ohi! ? P ” Kyllä se on tua ryhmä kun pitää hereillä.” xxx ”xxx” ?Edessä Jaakko Hurme, hänen takanaan vasemmalla Ville-Matti Luode, jonka takana Janne Kuusinen, Jaakko Hurmeen oikealla puolella Teppo Tuomola ja hänen takanaan Petri Lähteenmäki. xxx TAUKOTILA Teksti Sari Kangas J enni Myllärinen muutti perheineen Ylöjärvelle puolitoista vuotta sitten aviopuolison töiden perässä. Uudelle paikkakunnalle kotiutuminen on onnistunut mukavasti, vaikka kaipuu kotiseudulle Äänekoskelle välillä iskeekin. Omat vanhemmat ovatkin sieltä enemmän kuin tervetulleita syntymäpäivävierailulle. Sen ansiosta Myllärinen pääsee miehensä kanssa myös kahdestaan ulos syömään. Myllärinen on ollut kotiäitinä ensimmäisen lapsensa syntymästä asti ja aikoo jatkaa samaa rataa vielä reilun vuoden. Kun esikoinen aloittaa koulun, on Mylläriselläkin edessä alanvaihto ja opiskelu. Paperitai kartonkitehtaan vuorotyöhön palaaminen ei tunnu todennäköiseltä. – Mieheni työajat Puolustusvoimilla ovat hyvin epäsäännölliset. Tähän kuvioon ei vain enää istu vuorotyötä tekevä perheenäiti. Mahdollista opiskelualaa Myllärinen ei halua vielä tarkentaa. Opiskeluintoa hän pidättelee lasten kanssa touhuten. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Alanvaihto edessä SYNTTÄRISANKARI Jenni Myllärinen Syntynyt: 15.4.1982 Asuinpaikka: Ylöjärvi Perhe: Aviomies, 4-vuotias poika ja 6-vuotias tyttö Työ: Kotiäiti Syntymäpaikka: Äänekoski Terveiset: Sukulaisille, ystäville ja vanhoille työkavereille Äänekoskelle! Jenni Myllärinen hoitaa kotona Maunoa ja Milaa. Testaapa tietosi – ja kaverin myös ?. Minkä alan yritys on Patria? ?. Missä ilmestyy sanomalehti Satakunnan Kansa? ?. Millä lempinimellä tunnetaan F -ajaja Valtteri Bottas? ?. Mikä on Suomen kansallispuu? ?. Kuinka monta päivää kesti Suomen ja N-liiton välinen talvisota? ?. Kuka laulaa levyllä Kolmekymppisestä? ?. Mikä on kullan kemiallinen merkki? ?. Mitä tarkoittaa lyhenne PAM? ?. Missä kaupungissa voi tutustua Työväenmuseo Werstaaseen? ??. Mikä on koiran tärkein aisti? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? xxx ? xxxx 32-33_tauko.indd 33 6.4.2016 14:11:05
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA E n ole koskaan ennen kohdannut yhtä paljon rasisteja kuin viimeisen puolen vuoden aikana raksalla. Tauoilla puhutaan neekereistä ja ryssistä ja rättipäistä ja saatanan suvakeista ja terroristeista. Vuosina 1998–2000 tein Helsingissä kaksi kesää viherrakennustöitä ja yhden talven rakennustöitä. Tauoilla ei puhuttu neekereistä eikä rättipäistä. Ei koskaan. Sanaa suvakki ei ollut, mutta ryssistä kyllä puhuttiin. Syy: Rakennusliikkeet olivat alkaneet teettää töitä virolaisilla ja venäläisillä vuokra? rmojen kautta, harmaasti ohi kirjanpidon, ohi verotuksen, ohi suomalaisten duunareiden. 1980-luvun lopussa tein kolme vuotta kesätöitä raksalla. Tauoilla puhuttiin tisseistä ja kaikesta muusta, mistä oli puute. Terrorismi, mitä se on? Me oltiin himokkaita, viattomia ja suvaitsevaisia. Naapurissa Neuvostoliitto ja kotona kaikki hyvin. Ei ole hyvin enää. Tauolla pitää valita puolensa: puhua joko rasistin äänellä tai olla hiljaa. K uunnella, miten Rane, Hämeenkyröstä, pohtii naukuvalla äänellään, miten hienoa on se, että meillä jo tajutaan tuikkia vastaanottokeskuksia tuleen, pönkkää oven eteen vaan. Rane ei ole koskaan käynyt ulkomailla. Sen vaimo käy sille kaupassa. Rane on ihan vitun juntti. Saarela komppaa, sanoo, että ne hukkuvat Kyrösjärveen samalla tavalla kuin Välimereen kunhan vaan hukutetaan. Kun muut nauravat, minä menen mykäksi. Pöydän ohi kulkeva tukeva toimistotyöntekijä pysähtyy ja katsoo meitä järkyttyneenä. Tajuan, että hänelle minäkin olen rasistiporukan jäsen: porukan, joka haluaa tappaa ihmisiä hukuttamalla. Suuhuni tulee tästä ajatuksesta oksennusta. H aluan puhua jonkun kanssa, jolle ei tarvitse olla hiljaa. Päätän soittaa helsinkiläiselle taiteilijaystävälleni, mutta luovun ajatuksesta. Hän ei voisi ymmärtää, miksi teen töitä rasistien kanssa. ”Lopeta heti ne työt, pelasta itsesi!” hän sanoisi. Miltä minun pitäisi itseni pelastaa? Duunareilta? Kuka saatana hän on heitä arvostelemaan? Hänkö, joka asuu duunarien rakentamassa vuokratalossa ja ajaa duunarien rakentamalla metrolla ja kirjoittaa suvaitsevaisia runojaan duunarien tekemälle paperille ja juo reilun kaupan kahvia luomumaidon kera keittössä, jonka jokainen muukin tuote on tuotu lähikaupan hyllylle duunarien kuljettamissa jakeluautoissa. P P Suvaitsevaisuudesta Tauolla pitää valita puolensa: puhua joko rasistin äänellä tai olla hiljaa. Ä R SY K E HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: Aloitti kahvakuulailun pari vuotta sitten. Miksi: Kunto kasvaa vauhdikkaan liikunnan ja mukavan musiikin parissa. Aiempiin Finerin liikuntaharrastuksiin musiikki ei ole kuulunut, mutta tässä sillä on oleellinen osa. Kuinka usein: Suurimman hurahtamisen aikaan Finer kävi kahvakuulatunneilla kolmesti viikossa. Sittemmin tahti on rauhoittunut yhteen tai kahteen viikkotuntiin. Miten aloitti: Finerin siskontyttö löysi lajin ensin. Hänestä säteillyt innostus tarttui Fineriin ja toiseenkin tuttavaan. Aloittamista helpotti se, että liikuntasali sijaitsee vain parin kilometrin päässä Finerin kotoa. Tärkeää: Tunneilla on osaava ohjaaja, joka opastaa ja kannustaa tekemään. Jos jotain liikettä ei ymmärrä, tämä tulee viereen näyttämään ja ohjaamaan. Kunto: Kunnon kohenemisen huomaa konkreettisesti. Harjoittelun myötä kuulan on saanut vaihtaa painavampaan. Myös liikkeitä jaksaa tehdä paremmin ja pitempään. Parasta: Rento harrastajaporukka ja ilmapiiri, jossa on tekemisen meininki. Kun ne yhdistetään vauhdikkaaseen lajiin, lopputulos vie mennessään. P Kahvasta kiinni Anne Finer Ikä: 50 Asuinpaikka: Kotka Perhe: Mies Työ: Pakkaaja, Suomen kerta, lomautettu JÄSEN HARRASTAA Kahvakuulailu on vienyt Anne Finerin mennessään. MISTÄS TIESIT? . Ilmailu ja puolustusteollisuusalan . Porissa . Vale . Rauduskoivu . päivää . Frederik . Au . Palvelualojen Ammattiliitto . Tampereella . Hajuaisti Kirjoittaja on 44-vuotias tamperelainen maanrakentaja, jolla on kohta 4 lasta ja vilpitön mieli. Ä R SY K E Tampereella Hajuaisti Koiran tärkein aisti on hajuaisti. Pixabay 34-35_tauko.indd 34 6.4.2016 14:11:51
34-35_tauko.indd 35 6.4.2016 14:12:10
SIEVI VIPER ROLLER Edelläkävijän valinta Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Viper-tuoteperheestä löydät myös jalkineet perinteisellä nauhatai tarrakiinnityksellä Boa ® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Päällinen hengittävää ja vedenpitävää mikrokuitua • Saumaton päällisrakenne • Hengittävä 3D-dry ® -vuorimateriaali • Kevyt ja tilava varvassuoja • Teräksinen, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty Huippusuosittu Viper Roller on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista se on virtaviivainen, erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry ® -vuori. Kaikissa pohjaratkaisuissamme on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep ® -materiaalia. Sievi Viper vie käyttömukavuuden uudelle tasolle! VIPER_ROLLER_SUOMI_PAPERILIITTO_230x270+3_takakans_170316.indd 1 17.3.2016 9.29 34-35_tauko.indd 36 6.4.2016 14:13:37