PAPERI PAPERI PAPERI Li itt o M iis a Ka ar tin en Nro 5/2013 28.6.2013 55. vuosikerta Stora Enson pommi: Joka kymmenes saa lähteä s. 4 Löytyykö naurua? ”Mutta tiesin sentään miltä lehmä näyttää.” Satu Vistbacka, s. 33 ” Moniosaaja osaa monesta asiasta liian vähän.”" Ari Moisanen, s. 30 naurua? naurua? naurua? naurua? naurua? naurua? naurua? Tekohampaat putki postissa, vaseliinia kankkuun ja päänviennin maailmanennätys. Mitä muuta Tuomo Alasen ryhmä löysi Kaipolan tehtaalta? Liittokokous Paperiliiton 21. liittokokous s. 6–7, 18–27 650 uhan alla 01_etusivu.indd 1 19.6.2013 16:44:35
if.? /paperiliitto 010 19 19 19 1. Pakkaa mukaan tarpeelliset lääkkeet ja sidetarpeet. 2. Säilytä käteistä kahdessa eri paikassa ja poista tunnusluvut lompakosta. 3. Tyhjillään oleva asunto houkuttelee rosvoja; älä päivitä Facebookiin poissaolojasi ja sovi postilaatikon tyhjentämisestä. 4. Lähde ajamaan levänneenä, ettet väsähdä rattiin. T rva list ausk ! Lomailijan lyhyt turvalista Lomailijan lyhyt 02-3_sisältö.indd 2 18.6.2013 15:43:01
28 Heitäthän sinä mökkitikkaa suomalaiselle taululle? 10–17 Pe kk a Si po la Sisältö Aika entinen ei koskaan enää palaa Suomen viimeiseltä sanomalehtipaperia valmistavalta tehtaalta paljastuu kummia, kun Kari Lappalainen (vas.) ja Pekka Rämö kaivavat pintaa syvemmältä. Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Stora Enson rajut leikkaukset kauhistuttavat. 6 Haaste: Käytä paperia! 8 Ensimmäiset nuorisoasteen prosessinhoitajat valmistuivat. 18–27 Liittokokous Paperiliiton 21. liittokokous 28 Mistä on hyvät tikkataulut tehty? 30 Ari Moisanen kertoo olevansa perfektionisti. 32 Maailman paperi: Pakkausteollisuutta Pakistaniin. 33 Parasta elämässä: On tärkeämpiäkin asioita kuin puunaaminen, sanoo Satu Vistbacka. 34–38 Hiomo 34 Jäsenedut ilahduttavat lomailijaa. 36 Englantilaisprofessorin valokuvanäyttelyssä kuvia Rauman tehtaalta. 38 Ryhmälomautettujen on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti. 39–42 Taukotila 39 Ristikko iloksesi! 40 Elämä(ä)n laatua: Kuntoutus piristi Päivi Lumikumpua. Lennokkikisassa heitetiin hännille. 42 Häirikkö herättelee. Paperiliitto ?/???? | ? if.? /paperiliitto 010 19 19 19 1. Pakkaa mukaan tarpeelliset lääkkeet ja sidetarpeet. 2. Säilytä käteistä kahdessa eri paikassa ja poista tunnusluvut lompakosta. 3. Tyhjillään oleva asunto houkuttelee rosvoja; älä päivitä Facebookiin poissaolojasi ja sovi postilaatikon tyhjentämisestä. 4. Lähde ajamaan levänneenä, ettet väsähdä rattiin. T rva list ausk ! Lomailijan lyhyt turvalista Lomailijan lyhyt Miisa Kaartinen Päivi Karjalainen Vesa-Matti Väärä 33 Pienet asiat tekevät Satu Vistbackan iloiseksi. 30 Kun ihmisistä pakotetaan moniosaajia, menetetään timantit, toteaa Ari Moisanen. pua. Lennokkikisassa heite18 Petri Vanhala jatkaa liiton johdossa. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 02-3_sisältö.indd 3 19.6.2013 22:27:36
4 | Paperiliitto 5/2013 Kuorimo V altio-omisteinen Stora Enso laittoi juhannuskiukaan tulille ja jakoi katajaisen vihdan 650 hengelle irtisanomisuhan muodossa. Tuloskuntoon saattaminen ei poikkea Stora Enson valitsemasta linjasta. Tässä yhtiössä osataan ainakin lopputilien jako. Säästöohjelmasta toiseen taapertava yhtiö on menettänyt uskottavuutensa työntekijöiden silmissä. Ponneton omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala siunaa päätökset. Häntä kiinnostaa kyllä Itämeren suojelu, mutta ei teollisuustyöntekijän työpaikkojen pelastaminen. Valtion 35 prosentin ääniosuus antaa ministerille yhtiössä vahvan sananvallan, mutta sen käyttäminen edellyttäisi lisäksi, että olisi jotain sanottavaa. Vaikka ministeri ei ole syypää vähennyksiin, hän ei voi paeta vastuutaan. Jouko Karvisen aikana myös osakkeenomistajilla on ollut menetettävää, eli omaisuuttaan, laskevilla osakemarkkinoilla. Yhtiön tulevaisuus on hämärän peitossa, samoin se, mitä tapahtuu yhtiön varallisuudelle ja osaamiselle. Työnantajat ovat pitäneet Suomea riskialttiina paperintoimitusmaana, ja nyt tiedämme mitä se tarkoittaa. Ei ole enää henkilökuntaa, joka toimittaa tuotteen asiakkaille. Joten seuraavaksi pettyvät asiak kaat. Konsultointiyrittäjä Jaakko Pöyryn ajatus siitä, että paperiyhtiön johdossa pitää olla ihminen, joka tuntee paperin tekemisen tekniikan, tuntuu tässä tilanteessa unohdetulta viisaudelta. P aperiliitto-lehti uudisti ulkoasuaan. Kun liitto lähti nyt uudelle nelivuotiskaudelle, oli otollinen hetki pukea myös liiton lehti uuteen kuosiin. Jotta tekisimme lehteä vähemmän olettamusten perusteella, toivomme teiltä palautetta. Kyse on sinun jäsenedustasi, josta sinä palautteesi avulla voit tehdä entistä paremman. Anna arvokas palautteesi: tiedotus@paperiliitto.fi. ? P Stora Enso roimii Yhtiön tulevaisuus on hämärän peitossa. Pieni kepponen piristää työpäivää, khjääh kjäh! vastarannan supi pääKirjoitus Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enson aikeet vähentää henkilöstöä 650:llä tarkoittaa yli kymmenesosaa Suomen koko henkilöstöstä. Maailmanlaajuisesti Stora Enso aikoo vähentää väkeä 2500:lla. Lukumäärien julkistamista on osattu työpaikoilla odottaa huhtikuun lopulta saakka. Stora Enso julkisti silloin 200 miljoonan euron säästöihin tähtäävän ohjelmansa. Ensimmäiset kutsut vähennyksiä koskeviin yt-neuvotteluihin jaettiin kesäkuun toisella viikolla. Neljälle tehtaalle on suunniteltu yhteensä noin 140 työpaikan vähennystä: Veitsiluodosta noin 50, Varkaudesta 41, Anjalasta 30 ja Oulusta 20. Tiistaina 18. kesäkuuta luku nousi kertaheitolla 650:een. Paperiliiton puheenjohtajalle Petri Vanhalalle uutinen oli ennakoinnista huolimatta järkytys. ”Stora Enso ojensi paperimiehille ja -naisille katajaisen juhannusvihdan”, Vanhala vertaa. Työntekijät joustaneet Yhtiön nyt ilmoittamat vähennysaikeet liittyvät suunnitelmaan yksinkertaistaa ja keventää toimintoja. Miljoonasäästöt on tarkoitus saada kasaan karsimalla kiinteitä kustannuksia ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Paperiliittoa huolettaa paitsi uhattuna olevien työpaikkojen suuri määrä myös se, miten asiakkaat suhtautuvat ilmoitettuihin vähennyksiin ja Stora Enson maineeseen. Stora Enso vähentää kymmeneksen Säästökuuri karsii rajusti työpaikkoja Stora Ensosta. Suomi Ruotsi Kiina (ml. Hong Kong) Saksa Puola Venäjä Baltian maat Tsekki Belgia Intia Ranska Brasilia Espanja Pohjois-Amerikka Muu Eurooppa Muut maat Stora EnSon hEnkilöStö Eri maiSSa vuonna 2012 Suomessa 6 725 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Suomi 29 % Henkilöstön jakautuminen Euroopassa Ruotsi 26 % Muut 45 % Lähde: Stora Enso Financial Report 2012 04-5_kuorimo.indd 8 19.6.2013 22:29:47
Uimaharju Sunila Oulu Anjalankoski Heinola Fluting Pori (Corenso) Veitsiluoto Varkaus Imatran tehtaat Heinola Kristiinankaupunki Lahti Ruovesi Skutskär Kvarnsveden Skoghall Forshaga Hylte Skoghall Nymölla Fors Vikingstad Skene Jönköping Maxau Sachsen Kabel Uetersen Ostroleka Tychy Lodz Mosina Langerbrugge (Belgia) Corenso Saint Seurin (Ranska) Corbehem (Ranska) Barcelona (Espanja) Riika (Latvia) Paty (Unkari) Kaunas (Liettua) Tallinna (Viro) Arzamas Lukhovitsy Balabanovo Paperiliitto 5/2013 | 5 Kuorimo Stora Enso vähentää kymmeneksen ”Pystyykö Stora Enso takaamaan tuotteiden toimitusvarmuuden, sillä tekijöiden määrä on jo nyt vedetty minimiin”, ihmettelee Petri Vanhala. ”Nyt epävarmuutta eivät luo työntekijät ja heidän menneisyydestä jäänyt maineensa lakkoherkkinä. On hyvä muistaa, että työntekijät ovat viime vuosina joustaneet monin tavoin työehtojen, moniosaamisen ja työn tehostamisen suhteen. Vähennykset on nielty jatkamalla työntekoa niillä miehityksillä, mitä työpaikalle on jäänyt.” Omistajaohjauksella töitä Vanhala vaatii yhä valtion omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriä Heidi Hautalaa ottamaan viimein kantaa Stora Enson toimiin. Hautala sai toukokuun lopussa Stora Enson henkilöstöä edustavilta kolmelta ammattiliitolta avoimen kirjeen, jossa vaadittiin valtion puuttumista Stora Enson lyhytnäköiseen ja kestämättömään toimintaan. Paperiliiton, Ammattiliitto Pron ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajien allekirjoittamassa kirjeessä vaadittiin, että ministeri Hautala ja Suomen hallitus puuttuvat Stora Enson lyhytnäköiseen johtamiseen, edellyttävät merkittävästi enemmän tutkimusja tuotekehityspanostuksia, vaativat yhtiötä siirtämään vapautuvaa henkilökuntaa uusille kasvaville liiketoiminta-alueille ja lupaamaan irtisanottaville tuntuvat taloudelliset ja henkiset panostukset uusien työpaikkojen löytämiseksi. Myös eduskunnasta on tuotu esiin huoli Stora Enson päätösvallan keskittymisestä ruotsalaisomistajille. SDP:n kansanedustaja Kari Rajamäki jätti kesäkuun puolivälissä ministeri Heidi Hautalalle kirjallisen kysymyksen Stora Enson omistajaohjauksesta. Rajamäen mielestä valtion 35,2 prosentin omistus äänistä ei riitä varmistamaan Stora Enson hallituksen jäsenten valinnassa erityistä metsäteollisuuden osaamista tai suomalaisen metsäteollisuuden toimintaedellytysten huomioon ottamista. ? P ” Pystyykö Stora Enso takaamaan tuotteiden toimitusvarmuuden, sillä tekijöiden määrä on jo nyt vedetty minimiin.” I matran tehtaat 1226 V eitsiluoto 791 O ulu 663 L ahti 225 P ori (Corenso) 103 K ristiinankaupunki 55 R uovesi 61 U imaharju 177 V arkaus 274 A njalankoski 366 S unila 176 H einola Fluting 196 H einola 143 Stora EnSon tEhtaat ja hEnkilöStö SuomESSa Keskiarvo vuonna 2012 Stora EnSon tEhtaidEn tuotanto hEnkilöä kohti Tuhatta tonnia vuonna 2012 500 1000 1500 2000 2500 Suomi 1142 Ruotsi 838 Ruotsi 838 Puola 584 Venäjä 173 Muu Eurooppa 807 Saksa 767 04-5_kuorimo.indd 9 19.6.2013 22:29:48
6 | Paperiliitto 5/2013 Kuorimo Perälauta toimi Palkankorotukset: Tämän kevään paikallisen rahaerän neuvottelut sujuivat paperiteollisuuden työpaikoilla mallikkaasti. Ainoastaan neljällä työpaikalla neuvotteluissa päädyttiin perälautaan eli sopua rahaerän jakamisesta ei liittojenkaan välillä saatu aikaan. Neuvottelujen sujuminen kertoo Paperiliiton toimitsijoiden mukaan siitä, että paikalliset neuvottelijat ovat onnistuneet työssään hyvin ja käyneet aitoja neuvotteluja, jotta sopimukseen on päästy. ABB jättää Eforan Kunnossapito: ABB luopuu omistusosuudestaan Stora Enson ja ABB:n omistamasta kunnossapitoyritys Efora Oy:stä tämän vuoden loppuun mennessä. Erilaisia sähkö – ja automaatiotuotteita ja järjestelmiä valmistava ABB perustelee luopumista kannattavuustavoitteillaan. Efora vastaa Stora Enson tehtaiden kunnossapidosta Heinolassa, Imatralla, Kemissä, Oulussa, Uimaharjussa ja Varkaudessa ja sen palveluksessa on noin 1000 työntekijää. Efora perustettiin vuonna 2009. Omistusmuutoksen taustalla on ABB:n mukaan kasvanut kustannuspaine ja ABB:n kannattavuustavoitteet, joiden yhteensovittaminen nykyisellä rakenteella ei ole järkevää. Efora pyrkii jatkossa korvaamaan ulkopuolista työvoimaa omalla työllä. Tuhat päivää rikki Työturvallisuus: ABB Heinola, Stora Enso Packagingin kunnossapito, saavutti toukokuun lopussa tuhannen tapaturmattoman työpäivän rajapyykin. Työsuojeluvaltuutettu Veikko Salomaan mukaan ABB:n henkilökunta tuntee turvallisen tekemisen merkityksen. Kyseessä ei Salomaan mielestä ole tuuri vaan oman työn riskien arviointi ja hallinta. Tuhanteen työtapaturmattomaan päivään sisältyi rutiinitehtäviä, mutta myös ensimmäistä kertaa eteen tulleita töitä. Joukossa oli muun muassa mittavia konesiirtoja tiukassa aikataulussa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Pekka Sipola Suomalaiset lehdet, järjestöt, työpaikat ja yksityistaloudet saivat Paperiliiton 21. liittokokouksessa haasteen käyttää suomalaista paperia. ”Käyttäkää kotimaista paperia julkaisuissanne, tulosteissanne, kaikessa missä se on mahdollista”, kehotti Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala avajaispuheessaan. Haasteen tarkoitus on saada päättäjät, yritykset ja kuluttajat ymmärtämään metsäteollisuuden merkitys. Lähes viidennes Suomen vientituloista tulee edelleen massaja paperiteollisuuden tuotteista. Ala työllistää suoraan ja välillisesti yli 150 000 ihmistä. Poliittiset päätökset eivät saa vaarantaa teollisuuden toimintaympäristöä. ”Suomessa on ammattinsa osaavaa henkilökuntaa joka tasolla. Raaka-ainetta, puuta, riittää, sillä se on uusiutuva luonnonvara. Metsä on yhä meidän taloutemme peruspilari”, Vanhala sanoi. Esimerkin voimaa Puheenjohtajan tehtävässä jatkava Vanhala peräänkuulutti yhtiöiltä vastuuta teollisuuden tulevaisuudesta: ”Investoikaa Suomeen. Näyttäkää esimerkillänne, että luotatte omiin tuotteisiin, laitoksiinne ja ennen kaikkea henkilökuntaanne. Joka tapauksessa Euroopassa tullaan tekemään kymmeniä miljoonia tonneja metsäteollisuuden tuotteita. Me suomalaiset olemme valmiita tekemään niitä myös tulevina vuosina täällä paperin tekemisen juurilla”, sanoi Vanhala. Liittokokouksen julkilausumaa muistuttaa, että monista muista aloista poiketen suurin osa metsäteollisuuden panoksista eli raaka-aineet, koneet, välituotteet ja työvoima tulevat kotimaasta ja hyödyttävät täysimääräisesti sen työllisyyttä ja taloutta. Lisää sellutehtaita Julkilausuma kannattaa investointeja uusiin sellutehPaperin liittokokous haastoi suomalaiset. Onko Kelan paperi suomalaista? Kela julkaisi vuoden 2012 toimintakertomuksen vain verkkojulkaisuna. Kela tiedottaa liittyneensä siihen joukkoon julkisyhteisöjä, jotka säästävät toimintakertomuksen verran paperia ja luonnonvaroja. Paljonko paperia ja luonnonvaroja säästyy, Kelan viestintäpäällikkö Seija Kauppinen? ”Vuosikertomuksen siirtäminen paperilta verkkoon ei ole niinkään säästötoimenpide, vaan johtuu siitä, että painetulle vuosikertomukselle on ollut hyvin vähän tarvetta. Kun vielä vuosi sitten lähetimme vuosikertomuksia sidosryhmillemme, saimme palautetta siitä, että painettua julkaisua ei haluta, vaan asiat luetaan mieluummin verkosta. Moni palautteen antaja viittasi paperintuhlaukseen.” Paljonko rahaa säästyy? ”Vuosikertomuksen painos on ollut 5 000 kappaletta, sivumäärä 52 sivua ja painatuskulut noin 20 000 euroa, joten säästö ei ole suuri.” Kuinka paljon Kela käyttää paperia vuosittain? ”Paperiliiton ei kannata olla huolissaan, sillä teemme edelleen kolmea lehteä, joista Elämässä/Mitt i allt -asiakaslehdellä on 2,7 miljoonan kappaleen painos, ja painatamme satoja tuhansia esitteitä. Lisäksi Kelan ja sen asiakkaiden välillä kulki viime vuonna 18,7 miljoonaa kirjettä kuorineen. Kirjeiden määrä toki vähenee, kun verkkoasiointi lisääntyy.” Käytättekö suomalaista paperia? ”Suuripainoksisin lehtemme Elämässä/Mitt i allt painetaan suomalaiselle paperille, samoin suomenja ruotsinkieliset etuusesitteemme, joiden painokset ovat 90 000–200 000 kappaletta. ? P Paperiliitto ei voi yksin taata työpaikkojen säilymistä. puoshaKa taisiin. Euroopassa havusellusta on niukkuutta ja toisaalta selluteollisuuden sivutuotteista voi kehittää korkeatasoisia tuotteita. Paperiliiton mielestä ei ole perusteltua lopettaa sellutehtaita ympäristötavoitteitakaan ajatellen. Suomi on sitoutunut tuottamaan lähes 40 prosenttia energiastaan uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. Puun polttaminen ei saa Paperiliitolta kannatusta, sillä jatkojalostuksessa puu tuottaa lähes 8 kertaa enemmän lisäarvoa ja luo noin 10 kertaa enemmän työpaikkoja kuin energiakäytössä. TehKäyttäkää kotimaista Petri Vanhala muistutti metsäteollisuuden merkityksestä työllistäjänä. Tommi Välitalo ja Juhani Koivuranta työskentelevät Kemin Eforassa. 06-7_kuorimocs6.indd 6 19.6.2013 14:15:23
Paperiliitto 5/2013 | 7 Kuorimo dasintegraatit tuottavat uusiutuvaa energiaa monin paikoin jo nyt yli oman tarpeen. Malttia ylilyöntien sijaan Seuraavalle työmarkkinakierrokselle Paperiliitto lähtee vastuunsa, mutta myös oikeutensa tuntien. Vanhala vaati, että myös työnantajapuoli tuntee vastuunsa. ”Ylilyönnit ja kohtuuttomat odotukset eivät ole nyt kenenkään etu, vaan on pidettävä maltti ja järki mukana”, Vanhala korosti. Pitkäjänteisellä sopimuspolitiikalla olisi myös Suomen teollisuuden ja koko talouden ennustettavuutta ja toimintaedellytyksiä parantava vaikutus. Tässä taloustilanteessa työntekijöiden ostovoimaa voidaan liittokokouksen julkilausuman mukaan turvata ja talouden ennustettavuutta parantaa tutkimalla edellytyksiä tulopoliittisen kokonaisratkaisun solmimiseksi. ? P Yhtiöiden usko taantumassa P aperiliiton 21. liittokokous on kunnialla takana. Uuden hallinnon haasteena on toteuttaa liittokokouspäätökset ja jäsenten edunvalvonta parhaalla mahdollisella tavalla. Liittokokouksessa todettiin, että perinteisen edunvalvonnan rinnalla liiton yhteiskunnallista vaikuttamista on tehostettava. Päämääränä pitää olla alan toimintaedellytysten turvaaminen ja työpaikkojen säilyminen Suomessa. Liittokokouskauden aikana liiton on luotava systemaattinen ohjelma ja tapa, jolla yhteiskunnallista vaikuttamista toteutetaan. Paperiliitto ei voi mitenkään yksin taata työpaikkojen säilymistä. Yhtiöiden päätökset näyttävät suuntaa. Tuntuu, että yhtiöiden usko suomalaiseen paperiteollisuuteen on taantumassa. Investoinnit ovat minimissään ja vaatimukset poliittisista päätöksistä alkavat saada kiristämisen piirteitä. Alan haasteena on kehittyä ja muuttua toimintaympäristön mukana. Tarvitaan rohkeaa panostamista uusien tuotteiden kehittämiseen ja tuottamiseen, ei tuotannon sulkemista. ? P Juhani Siira Liittosihteeri suoraa puhetta Vuosilomiin liittyvät korvaukset paperiteollisuudessa T yöntekijöiden vuosilomiin noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Työehtosopimusmääräysten osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä sovittua lomapalkkasopimusta. Keskeisin tekijä, joka erottaa paperin työehtosopimukset muiden alojen sopimuksista on se, että työntekijöille maksetaan vuosilomalle lähtiessä lomallelähtöraha. Lomallelähtörahana maksetaan 13 tunnin palkka kultakin vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta. Lomallelähtörahan laskentaperuste on 1. vuosineljänneksen 3 palkkakauden alkaessa oleva keskituntiansio korotettuna 3,4 prosentilla. Tämän lisäksi työntekijöille maksetaan loma-aikana normaalia kausipalkkaa. Paperiteollisuuden sopimuksen piirissä oleville työntekijöille maksetaan lisäksi heinäkuun ensimmäisessä tilissä lomapalkantasauserä, joka saadaan, kun lomapalkkasopimuksen mukaisesta palkasta vähennetään loma-aikana maksetut kausipalkat. Pahvinja paperinjalostajain sopimuksen mukaan lomapalkantasauserä maksetaan loman jälkeisenä palkanmaksupäivänä. Työsuhteen päättyessä työntekijöille maksetaan lomakorvaus ja lomallelähtöraha kultakin vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta. Esimerkkejä loma-ajanpalkanmaksusta Lomallelähtöraha 13 x (KTA + 3,4%) x lomaan oikeuttavien kk:n määrä KTA= 1. Vuosineljänneksen jälkeen 3. palkkakauden alkaessa voimassa oleva KTA Esimerkiksi Lomaan oikeuttavia kuukausia on 12 ja KTA 16€ 13 x 16,32 x 12 = 2545, 92 € Loma-ajan palkanmaksu Kausipalkka maksetaan loma-aikana normaaleina palkanmaksupäivinä. Kausipalkan kertoimena käytetään sen palkkakauden kerrointa, jolloin loma alkoi. Palkka korottuu loman aikana mahdollisesti astuvan palkankorotuksen yhteydessä. Kptp x 80 h tai 82 h = loma-aikana maksettava palkka Esimerkiksi tam 15. 15 € x 80 h = 1200 € Lomapalkan tasauserä Lomapalkan tasauserä saadaan vähentämällä lomapalkkasopimuksen mukaisesta lomapalkasta loma-aikana maksettavat kausipalkat Lomapalkkasopimuksen mukainen lomapalkka muodostetaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden ansio vastaavan ajanjakson tehdyillä työtunneilla ja kertomalla saatu keskituntiansio lomapalkkasopimuksen mukaisella kertoimella Esimerkiksi 35 000 € / 1850 h = 18,92 € x 222,4 (30 lpv) = 4207,81 € Loma-ajan kausipalkat tasauserää laskettaessa lasketaan kaavalla: Lomapäivien lukumäärä x 6,67 x kptp Esimerkiksi 30 x 6,67 x 15,00 = 3001,50 € Maksettava tasauserä esimerkeistä olisi 4207,81 – 3001,50 = 1206,31 € Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Lomakorvaus maksetaan lomapalkkasopimuksen mukaan Lisäksi maksetaan kultakin lomaan oikeuttavalta kuukaudelta 13 tunnin palkka keskituntiansion (15§) mukaan Esimerkki Lomapäivien määrä 25 = kerroin 185,2 Lomapalkkasopimuksen mukainen KTA = 17,14 Tes 15§ mukainen KTA 15,50 (185,2 x 17,14 = 3174,33 €) + (13 x 10 x 15,50 = 2015 €) Yhteensä 3174,33 + 2015,00 = 5189,33 € Seuraavassa numerossa käsitellään vuosilomiin liittyviä erityismääräyksiä. Näitä ovat mm. keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevat määräykset sekä osa-aikaisten loma-ajanpalkkaa koskevat määräykset. tes tutuKsi Lähes viidennes Suomen vientituloista tulee edelleen massaja paperiteollisuuden tuotteista. 06-7_kuorimocs6.indd 7 19.6.2013 14:15:24
8 | Paperiliitto 5/2013 Kuorimo Heinäkuussa Leipzigiin Joska Nylund: Paperiliitto-lehden seuraama nuori taitaja, taipalsaarelainen Joska Nylund, suuntaa heinäkuussa Leipzigiin, Saksaan, ammattitaidon MM-kisoihin. 21-vuotias Nylund kilpailee polymekaniikan maailmanmestaruudesta. Viimeksi kerroimme Nylundista syksyllä 2011, jolloin hän osallistui varamiehenä MM-kisoihin Lontoossa. Saksassa odottaa tiukka puristus nelipäiväisissä kisoissa, joihin osallistuu satoja huipputaitajia eri puolilta maailmaa. Polymekaniikan kilpailuohjelmassa on koneistamista, kokoonpanotyötä, automaatio-ohjelman tekoa sekä sähköja automaatiokytkentöjen tekemistä. Kesäkuun alussa Nylundilla oli menossa treenien loppuvaihe ja työkalupakin kasaaminen. Työkalut pitää lähettää kisapaikalle etukäteen. Nylund on valmistunut koneasentajaksi Etelä-Karjalan ammattiopistosta ja suorittaa koneistajan ammattitutkintoa aikuisopiston puolella. Taitajan tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä hieman auki. – Ehkä haen koneistajan töitä, ehkä jatkan opintoja ammattikorkeakoulun puolelle. Katsotaan nyt ensin, kuinka Saksassa menee, Nylund sanoo. Infosta neuvoja kesäduunareille Kesäduuni: SAK:n, STTK:n ja Akavan Kesäduunari-info auttaa nuorten työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Maksuton palvelu neuvoo muun muassa työsopimuksen tekemiseen, palkkoihin ja työvuoroihin liittyvissä asioissa. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Makkonen jokorttisimulaattori pitää OlliPekka Nevalaisen, Aleksi Rokkosen, Joni Hämäläisen ja Markus Tyrisevän kiireisenä. Nelikon on oltava skarppina, sillä prosessiin tehdään koko ajan häiriöitä ja säätösuureita muutetaan. Ollaan Joensuun Taitaja 2013 -kisoissa, joissa prosessitekniikka on ensimmäistä kertaa mukana lajinäytöksenä. 18–19-vuotiaat Nevalainen, Rokkonen, Hämäläinen ja Tyrisevä valmistuivat keväällä prosessinhoitajiksi siitä joukosta, joka aloitti opinnot syksyllä 2010 uudistetussa prosessiteollisuuden perustutkinnossa. Pohjois-Karjalan ammattiopistossa kemiantekniikan koulutusohjelmassa opiskelleet Nevalainen ja Rokkonen sekä Etelä-Karjalan ammattiopistossa kemiantekniikkaa opiskelleet Hämäläinen ja Tyrisevä pääsevät nyt hyödyntämään oppimaansa kesätöissä. Nevalainen sai puolen vuoden pestin Pankaboardilta, Rokkonen työllistyi Enocellille ja Hämäläinen ja Tyrisevä Kaukaan sellutehtaalle. Kiva työ ja hyvä palkka Kaikki Lieksasta tänä keväänä valmistuneet prosessinhoitajat pääsivät kesätöihin, lappeenrantalaisista kesätöitä sai noin puolet. Kesätyötilanne on paperi-, puuProsessinhoitajiksi tänä kevään valmistuneet nuoret miehet uskovat työllistymiseensä. Joska Nylund miettii, että kisojen kautta voi saada työtarjouksia ulkomaille. El in a O rp an a Markus Tyrisevä ja Joni Hämäläinen osallistuivat Taitaja 2013 -tapahtumaan. Aleksi Ropponen (vas.) ja Olli-Pekka Nevalainen saivat kesätöitä. Taitajat toiveik kaina Kesäduunari-pal velu auttaa nuoria työsuhteisiin liittyvissä asioissa 23.8. asti ma–pe klo 9–15. 08-9_kuorimo.indd 8 18.6.2013 13:20:47
Paperiliitto 5/2013 | 9 oppimisjaksot ja kesätyöt ovat arvokasta aikaa. – Työssäoppimisjaksot voisivat olla pidempiäkin kuin mitä meillä nyt oli eli kymmenen viikkoa lukuvuodessa, miettii Tyrisevä. Poikien opettajat lehtori Harri Ignatius ja lehtori Susanna Kankaanranta kiittelevät uudistettua tutkintoa. Ignatius huomauttaa, että nykyinen malli on laajaalaisempi ja kouluttaa moniosaajia. Sen on huomannut työnantajakin. – Meillä on työharjoittelussa ja kesätöissä olleista hyviä kokemuksia. Nykyinen koulutus palvelee paremmin työelämän tarpeita, sanoo Kaukaan sellutehtaan resurssikoordinaattori Kari Knuutila. Kankaanranta ja Enocellin resurssipäällikkö Jarmo Sorjonen lisäävät, että kemiantekniikan koulutusohjelma tarjoaa nuorille monia teitä. Paperija kemianteollisuuden lisäksi työllistymismahdollisuuksia on muun muassa kaivosja elintarviketeollisuudessa. Pientä nousua Prosessiteollisuuden perustutkintoon ei ole ollut tunkua, mutta viimeisten vuosien aikana ensisijaisten hakijoiden määrä yhteishaussa on kasvanut. Suosion nousu näkyy muun muassa Lieksassa, jossa saadaan ensi syksynä pitkästä aikaa kaikki kymmenen kemiantekniikan ja paperiteollisuuden koulutusohjelman aloituspaikkaa täyteen. Aloituspaikat täyttyvät myös Lappeenrannassa, jossa on kemiantekniikan lisäksi sahateollisuuden koulutusohjelma sekä Imatralla, jossa on paperiteollisuuden koulutusohjelma. ? P Kuorimo Erkki Laukkanen ekonomisti, SAK H armaakaihi tarkoittaa silmän kirkkaan linssin samenemista. Se on maailman yleisin sokeuden syy. Sokeutuminen on mahdollista myös harmaan talouden torjunnassa. Tutkimuksen mukaan veroja ja veroluonteisia maksuja jäi vuonna 2008 ilmoittamatta 10–14 miljardia euroa. Laskennallinen veromenetys tästä tulosta on noin 5 miljardia euroa. Tästä verovuodosta Jyrki Kataisen hallitus on luvannut ottaa pois 300–400 miljoonaa euroa – reilusti alle kymmenesosan. Näyttää siltä, että tavoitteeksi jää. Toistaiseksi ainoa olennainen aikaansaannos on päätös veronumeron käyttöönotosta. Se ja työpaikkakohtaisten palkkatietojen ilmoitusvelvollisuus tehostavat verovalvontaa rakennusalalla. Muille aloille ei ole luvassa kättä pitempää. Muiden alojen verovuotoja emme ole saaneet näkyviin. Jopa alan toimijoiden keskuudessa linssi niille on sumentunut. Moni kansalainen kuvittelee, että harmaa talous koskee vain rakennusalaa, mutta näin ei ole. Vaikka rakennusalan veronkierto ehtyisi, noin 90 prosenttia harmaasta taloudesta jäisi. On linssin kirkastamisen aika. Hallituksen on löydettävä keinoja harmaan talouden torjuntaan yleisesti, kaikkia tuotannontekijätuloja koskien. Liian vähälle huomiolle on jäänyt harmaa pääomatulo, kuten kansainvälisen sijoitustoiminnan tuottojen verottaminen, ja ketjuvastuu pitkissä alihankintaketjuissa. Myös näissä asioissa on saavutettava läpimurtoja. Muuten 300–400 miljoonan tavoite verovuodon tukkimisessa jää saavuttamatta. ? P Vähälle huomiolle on jäänyt harmaa pääomatulo. Tärkeimmät paperija kartonkituotteiden vientimaat Lähde: Tulli Miljoonaa euroa Saksa Iso-Britannia USA Venäjä Belgia Saksa on edelleen tärkein teollisuutemme vientimaa, lähes 20 prosenttia kaikesta viennistä kohdistuu sinne. Seuraavaksi tärkeimpiä massaja paperiteollisuuden ostajia ovat Yhdysvallat ja Venäjä. teollisuussekä puunhankinta-alalla kutakuinkin sama kuin viime vuonna, kesätyöntekijöitä palkataan tänä vuonna reilut neljätuhatta. Tuoreet prosessinhoitajat suhtautuvat tulevaisuuteen valoisasti. Nevalainen olisi päässyt kesätöihin kolmeen paikkaan, mutta valitsi Pankaboardin, koska sieltä luvattiin pisin, puolen vuoden mittainen, työrupeama. ”Kaikilla on käsitys, että alalta ei saa töitä, ja että palkka on huono. Se ei pidä paikkaansa. Työpaikkoja on, kun hoitaa hommansa hyvin ja huolehtii hakuasiat ajoissa”, Nevalainen huomauttaa. Hämäläisen kesätyörupeama jää lyhyeksi, sillä hän menee armeijaan heinäkuussa. Sen jälkeen katse on suunnattu työelämään. – Lähdin opiskelemaan alaa, joka minua kiinnostaa, eivätkä paperiteollisuuden huonot uutiset ole pelottaneet. Tyrisevä uskoo saavansa kesätöiden kautta jalkaa Kaukaan oven väliin, Rokkosen tulevaisuudentoiveissa siintää oppisopimuskoulutus Enocellillä. Peruseväät opinnoista Nelikon mielestä nykyinen koulutus on monipuolinen ja antaa hyvät perusvalmiudet työelämään. He muistuttavat kuitenkin, että työ opitaan tekemällä. TyössäHarmaakaihi ja veronkierto ” Työpaikkoja on, kun hoitaa hommansa hyvin.” Taitajat toiveik kaina Kuorimo TiLASTo NÄKYmÄ 08-9_kuorimo.indd 9 18.6.2013 13:20:49
RepoRtaasi kaipolan tehdas Kadonnutta aikaa etsimässä Viimeisen suomalaisen sanoma lehtipaperitehtaan tarinoita. RepoRtaasi | Kaipolan tehdas TeksTi Ilkka Palmu | kuvaT mIIsa kaartInen 10 | Paperiliitto 5/2013 Eläkeputkimies Pekka Rämö etsii kertomisen arvoista juttua paperivarastosta. Itäsaksalainen taskulamppu valaisee mielikuvitusta. Tuomo Alanen tuo avuksi myös suurennuslasin. 10-17_pääjuttu.indd 10 17.6.2013 10:28:35
RepoRtaasi kaipolan tehdas Kadonnutta aikaa etsimässä Paperiliitto 5/2013 | 11 10-17_pääjuttu.indd 11 17.6.2013 10:28:37
12 | Paperiliitto 5/2013 RepoRtaasi kaipolan tehdas o lipa kerran porttivahti, joka odotti Kaipolassa yövuoron loppumista, kun monitoriin vilahti mies munasillaan. Porttivahti hieroi silmiään, mutta totta se oli: kommando juoksi kylältä hädissään kilit vilkkuen kohti hiertämöä ja pukukoppia. Kaipolan kuutosta rakennettiin. Paperimies oli tullut vuorosta kotiin vähän normaalia aikaisemmin. Jutun kuulivat kaikki tehtaan 1 200 työntekijää. Se pääsi pikkujoulunäytelmään. Sen jälkeen jokainen paperimies on lähtenyt kotiinsa puoli tuntia ennen vuoron loppua.* Kunnossapitäjä Kari Lappalainen ja trukkikuski Pekka Rämö muistelevat tarinaa. Se ei kuulunut Jylhävaaran viralliseen julkisuuskuvaan. Juuri siksi se on niin hyvä. Vastaavia juttuja on miljoona, tai oli. Miehet seisovat portin ulkopuolella ja muistelevat aikaa tehtaalla. Yli 30 vuotta töitä, naurua ja murhetta – sitä kaikkea, jota myös elämäksi kutsutaan. Ei siitä olisi selvinnyt ilman naurua. Kari teki töitä, meni naimisiin, sai lapsia, erosi ja jatkoi töitä. Pekka teki töitä, meni naimisiin, sai lapsia ja jäi vuonna 2009 eläkeputkeen 60-vuotiaana. Tänään on neljä vuotta nuoremman Karin vuoro. Edessä on viimeinen työpäivä. Sisällä odottaa surkea tunnelma. Juuri päättyneissä irtisanomisilmoituksissa 21 sai kenkää ja 20 työnnettiin putkeen. Jokilaakson kahdelle tehtaalle Kaipolaan ja Jämsänkoskelle jäi 1009 työntekijää. Vuonna 2006 työntekijöitä oli yhteensä vielä 1650. Seitsemässä vuodessa katosi yhden tehtaallisen verran väkeä. Ehtiikö kukaan jäljelle jääneistä nauraa? Siitä otetaan nyt selvä. Alueasentaja Martti Arvaja hymyilee kerrankin siististi. Ympärillä parveilevat Raija Lainkari (vas.), Tarja Kähäri, Sirpa Peltonen, Tuula Honkanen ja Maire Nieminen. Lapis lymyää voitelumiesten taukotilan ikkunan takana. Eksymistä ei tarvitse pelätä, mutta Pekka näyttää silti huolestuneelta. 10-17_pääjuttu.indd 12 17.6.2013 10:28:39
Paperiliitto 5/2013 | 13 RepoRtaasi kaipolan tehdas Kaipolan pääluottamusmies Tuomo Alanen odottaa miehiä portilla suurennuslasin ja itäsaksalaisen taskulampun kanssa. Niillä löytyy hauska juttu, jos on löytyäkseen. Lampussa ei ole pattereita. Niiden valmistus on lopetettu. Renki isännän turvakengissä Kari alkaa esitellä paikkoja isännän ottein, vaikka hän on renki. Sellainen on Jämsässä tapana – tai sitten asenne johtuu siitä, että Kari toimi pitkään ammattiosasto 80:n puheenjohtajana. Eksymistä ei tarvitse pelätä, mutta Pekka näyttää silti huolestuneelta. Kari on todella pitkä mies, joka huojuu eteenpäin kuin omalla painollaan. Normaalin työläisen pitää vähintään kipittää perässä pysyäkseen. – Enkä ole pitkä. Olen 196 senttiä korkea! Ja sitä paitsi minua sanotaan Lapikseksi! Lempinimi on paperimiehelle tärkeä asia. Oikeaa nimeä tarvitaan vain joskus. Lapis kertoo esimerkin. – Olipa kerran pitkä mies Erkki, jota sanottiin kävelytyylinsä takia Huojuksi. Uusi vuoromestari luuli nimeä oikeaksi. Huojusta se lakkasi olemasta hauskaa, kun Erkki Huoju ei saanut tilinauhaa. Pekka köhii kauempana. Pitäisi löytää jotain muutakin hauskaa kuin omat jutut. Ruokalan edessä tärppää, kun taukotilan ovesta astuu esiin kaksi kaunista naista. Se, jos mikä, on hauskaa. Siistijätkin ovat tyytyväisiä siihen, että kaikkia ei ole vielä vaihdettu halvempiin. – Seitsemän vuotta sitten meitä oli 20, nyt seitsemän ja syksyllä enää viisi, Sirpa Peltonen ja Maire Nieminen kertovat. Vakavat ilmeet katoavat, kun ruokalasta asteleva alueasentaja Martti Arvaja asettuu naisten kanssa samaan, sukupuolten välistä tasa-arvoa vääristävään kuvaan. Nauru maittaa. Hullujenhuoneen tunnelmia Miesten tie vie ulos vanhan pääportin alle ja sieltä PK1:n ja PK2:n vanhaan halliin, jossa jytää siistaamo. Kuljemme ohi oven, johon on maalattu teksti ”Studio 7”. – Tämä voitelumiesten taukotila oli seiskan alueryhmän verstas, kun joku ulkomainen ryhmä kävi tutustumassa koneen rakentamiseen. Joku esitteli tämän studioksi, niin se nimi sitten jäi. Lempinimet H evi s eiskan pituusleikkurimies Pentti Nieminen, jonka oikeaa nimeä ei tiedä juuri kukaan. Rakastaa iron Maidenia ja inhoaa Meiju Suvasta. ¨Pöntynen pöö-kirjaimella. t isuri Ari Salminen. l aborantti: ”sieltä vastasi joku salminen ihan ¨pöntysen äänellä.” t yökaveri ¨pöntyselle: ”eiks sulla ole puhelinta.” ”Miten niin?” ”Kun Jämsässä ei ole yhtään ¨pöntystä.” K opter-Salminen (Sama Pöntynen) p ikkujoulureissu tallinnaan: pöntysen passista on pois yksi lehti eikä häntä oteta laivaan. siitä huolimatta pöntynen on kavereita vastassa tallinnan terminaalissa kaljalasi kourassa. on ottanut taksin pasilan poliisiin ja sieltä helikopterikentälle. J urmu-Matti M attia pyydettiin hakemaan harjaterästä työmaalle, mutta mies unohti mistä on kyse ja kysyi: ”onko sitä jurmurautaa?” Matin poikaa sanotaan nykyään pikku-Jurmuksi. M uju M eni lääkäriin. lääkäri kysyi että onko yliherkkyyttä. Mies käsitti väärin ja vastasi suvunjatkollisesti Voiko Hevi oikeasti inhota Meijua? 10-17_pääjuttu.indd 13 17.6.2013 10:28:41
14 | Paperiliitto 5/2013 RepoRtaasi kaipolan tehdas Studio 7:ssä istuu voitelija Jukka ”vvv” Hirvelä. Vierintävastuksen voittajan kahvipöytä pursuaa rentouttavaa lukemistoa. Alasen Tuomo innostuu, kaivaa suurennuslasinsa esiin, mutta pettyy pian. Kaiken maailman kodinkuvalehtien joukosta ei löydy aitoa asiaa. On tyydyttävä tarinaan. – Siistaamolle tuli 80-luvun lopulla uusi työharjoittelija, jota päätettiin vähän kiusata Tiihisen Jukan kanssa. Tuli muka kinaa siitä, onko pornolehden mallin takapuolessa pukama. Jukan mielestä se oli kakkaa. Tämän suurennuslasin kanssa sitä sitten arvioitiin, ja harjoittelija luuli tulleensa hullujenhuoneelle, Tuomo kertoo. Vieläköhän uusia kiusataan samalla tavalla? Seiskan pituusleikkurille on saapunut sopivasti pari kesäpoikaa, jotka astelevat siistaamon valvomoon perehtymään ja kysymyksiin vastailemaan. Onko kiusattu? – Ei tosiaankaan! Ainakaan vielä. Ei ole pantu trattia housunkauluksesta sisään ja pyydetty tiputtelemaan sinne kolikoita ja samalla kaadettu selän takaa vettä suppiloon? Ei hööpötystä? Ei hööpötystä. Sota aikaa vastaan Siistaamosta miesten tie vie Päijänteen rantamaisemiin. Miehet kulkevat kohti keräyspaperivarastoa. Lokit kirkuvat, aurinko paistaa valtavaan lumipuukasaan. Siellä purujen alla jää pitää propsia tuoreena, omaan tahtiinsa, nelosen tarpeisiin. Täällä sitä olisi loputtomiin, aikaa. Sisältä aika on kadonnut. Miehillä on kiire. Ei ole enää odotettavissa yhtiön maksamia kuljetuksia Tallinnan risteilyille pikkujoulunäytelmiä esittämään. Euroopan satamat ja lehtitalot, kaikki ne mukavat tutustumisreissut ovat historiaa. Seiskan elinehto ei ole lumipuu vaan printtimedia. Se tuottaa raaka-ainetta ja ostaa lopputuotetta vuosi vuodelta vähemmän. Euroopassa kysyntä on laskenut reilun 5 vuoden aikana 2,2 miljoonaa tonnia. Madonluvut pitävät seiskan paperimiehiä hereillä. Suomi24 surraa. UPM:n paperiliiketoiminnan johtaja Jyrki Ovaska totesi maaliskuussa Talouselämälle, että seiska suoriutuisi heittämällä koko maan 0,2 miljoonan tonnin kysynnästä, jos kaikki suosisivat suomalaista. Tätä ei globaalisti voittoa tavoitteleva pörssiyhtiö voi kuitenkaan yksipuolisesti olettaa. Tai paperimiehet, joiden taskuissa piippaa älykännykkä ja tabletti. Käynnissä on sota aikaa vastaan. Sitä yritetään voittaa kiirehtimällä entistä enemKeräyspaperin mukana tulee tehtaalle mitä ihmeellisintä ryönää. Kivat jutut nostetaan seinälle. Koneenhoitaja Timo Lainkarin vuoro teki 18 vuotta sitten seiskalle päänviennin ajassa 3:23. Se on maailmanennätys. ”Miten sellaisen olisi voinut palauttaa, jossa lukee vain Ikuisesti sinun?” 10-17_pääjuttu.indd 14 17.6.2013 10:28:42
Paperiliitto 5/2013 | 15 RepoRtaasi kaipolan tehdas män. Heitetään bensaa liekkeihin ja ihmetellään miksi ihmiset palavat loppuun. Jussi Pesosen puolesta Lapis ja Pekka tallustelevat verkkaisesti siistausmassan lähteelle. Keräyspaperivarastossa on aika tyhjää. Miehet katselevat mietteliäänä virolaisia paaleja, ja sitten keräilytuoteseinää. Nallesta polkupyörään – kaikkea muuta on yritetty paperin raaka-aineeksi tarjota paitsi pörssiyhtiöiden hallituksen puheenjohtajia. Rumpurejektiä kertyy viikossa hallin taakse kaksi rekkakuormallista. Jokainen gramma on alun perin työnnetty väärään paikkaan, väliin toki vahingossakin. – Kerran tänne tehtaalle soitti nainen ja pyysi etsimään sormustaan. Sormus oli tipahtanut paperinkeräyslaatikkoon. Ihan tosissaan se oli, Lapis kertoo. Miehet esittelevät muutaman motin pehmeää metallikasaa, joka koostuu keräyspaperista erotetuista niiteistä. Tarina sormuksesta asettuu mittasuhteisiinsa. – Toisaalta ihan hyvä että soitti, kaiken varalta. Miten sellaisen olisi voinut palauttaa, jossa lukee vain Ikuisesti sinun? Keräyspaperivarasto kiihdyttää Pekkaa. Vanha työpaikka, seiskan ja nelosen paperivarasto, on ihan lähellä. Hän ei ole käynyt siellä kertaakaan vuoden 2009 jälkeen. Onkohan Outi vuorossa? – Outi oli niin hyvä trukin kanssa. Jos hän oli samaan aikaan vuorossa, kuskit sanoivat että mee sää kahville, Outi tekee kuorman. Ei näy Outia, ei näy tarinoita. Pekka ei kuitenkaan luovuta. Hän kävelee valtavien paperirullapinojen eteen itäsaksalainen taskulamppu kädessä ja alkaa osoitella sillä menneisyyteen. Valokiila osuu Lapikseen. – Pienenä poikana me tultiin tänne leikkimään. Noustiin rullien päälle ja laskeuduttiin sieltä niiden sisälle jäävään koloon jaloilla ja käsillä punnertaen. Kiinni ei saanut jäädä. Ennen tehtaalle pääsi leikkimään. Lapsuus oli hengenvaarallista aikaa. Paperivarastossa voisi edelleen litistyä helposti. Trukkikuskit siirtelevät rullia hämmästyttävää vauhtia, tai siis logistikot. Se on trukkikuskien titteli nykyään. Katselemme Raumalta takaisin rahdattuja rikkinäisiä rullia paperivaraston seiskan puoLapis esittää muinaista vuoromestari Okua, joka vei pyöränsä yliinnokkaalle rasvarille. Rasvaria esittää Mikko Turma. Mutta mihin tämä liittyy? Katso seuraavalta sivulta. Top 5 Keräyspaperin yllärit 1 ) Ruumis K ipattiin keräyspaperivarastosta kuljettimelle, kulki rummun läpi jätekasaan bunkkerin taakse, nostettiin autoon ja kipattiin läjitysalueelle. Joku näki käden tässä vaiheessa. 2) Lampaita t ämä voi olla legenda, koska ”jos sieltä löytyy karvalakki, se on huomenna lammas”. 3) Saabin maski V almiissa pakkauksessa. 4) Rahaa e i vielä tarpeeksi. 5) Se oikeasti arvokas asia Jota ei teille kerrota. 10-17_pääjuttu.indd 15 17.6.2013 10:28:43
16 | Paperiliitto 5/2013 RepoRtaasi kaipolan tehdas leisessa päädyssä ja mietimme miksi vanhat kunnon ammattinimet on pantu hylkyyn. Ennen oli putkimies, hitsari, viilari, laitosmies, telahioja, rasvari, porttivahti. Ja niin on nytkin, miehet päättävät Jussi Pesosen puolesta! Pian marssitaan uuden aatteen voimin kohti kuutosen tulipunaisia seiniä. Nähtävästi demarinpunainen ei 80-luvulla kelvannut insinööreille, vaikka sellainen on aina ollut Kaipolassa pelin henki. Päänoita puhelimessa Kuutosen rakennuksessa kiinnostaa lapora. Lukemattomat ovat ne selluliitokset, joita siellä on solmittu. Miehet maistelevat sanaa edelleen autuas ilme kasvoillaan. – Lapora. Tikusta sinne tehtiin asiaa, jos siellä oli joku tarpeellinen nainen! Laporaa kutsuttiin silloin Noitakeittiöksi. Kerran kakkonen oli pysähdyksissä. Eräs Kake komennettiin paikalle puhelimeen vastaamaan. Kake vastasi ”Noitakeittiöllä”. Toruttiin. Seuraavalla kerralla Kake vastasi ”Noitakeittiöllä, päänoita puhelimessa.” Noidat ikääntyivät ja paikkaa ryhdyttiin kutsumaan Mummolaksi. Sitten lopetettiin vuorot. Mummot työnnettiin putkeen. Väki väheni 30:sta alle kymmeneen. Mikä mahtaa olla laboratorion uusi nimi? Laborantti Johanna Hakonen ei tiedä. Hän yrittää hymyillä Minna Turman kanssa näyteputkilot kädessä. Radiossa soi PMMP:n Lautturi: ”Kaikki kävi niin pian, kun aina luulin, että vähitellen lähden.” Työyhteisöstä irtisanottiin juuri kaksi naista. – Varsinkin toinen heistä oli sellainen, joka otti aina joka tilanteen haltuun. Kysyi aidosti, mitä kuuluu, Hakanen sanoo. Naiset vilkuilevat tosiaan hämillään. Tällä työpaikalla itkut ja naurut ovat selvästikin yhteisön yhteisiä asioita, ja kummatkin aika herkässä. Tunteet. Tässä se hunaja, joka jöröjä paperimiehiä laporaan vetää. Vetovoima toimii kahteen suuntaan. Hakanen haluaa todistaa asian käytännössä ja lähtee esittelemään putkipostia. – Tästä on kerran joku lähettänyt takaisin päin tekohampaat! Nyt pitäisi enää tietää, saiko lähetyksen joku hampaaton äijä vai nuori kuuma massaosastonhoitaja. Hmm. Kohti maailmanennätystä Putkiposti kolisee tällä kertaa seiskan märkään päähän, Kaipolan paperitehtaan ja tämän lehtijutun olemassaolon lähteelle. Ilman seiskan ja siistaamon rakentamista Kaipolan tehtaasta ei enää juttuja kirjoitettaisi. Tässä se hunaja, joka jöröjä paperimiehiä laporaan vetää. Johanna Hakonen (vas.) ja Minna Turma ovat naimisissa paperimiesten kanssa, niin kuin kaikki muutkin laporassa. Vesipeti. Jos rei'itetty tölkki on asetettu tieteellisen tarkasti oikeaan kohtaan, siitä valuu lämmintä vettä hihaan ja sitä kautta syliin. Kokeiltu on. 10-17_pääjuttu.indd 16 17.6.2013 10:28:43
Paperiliitto 5/2013 | 17 RepoRtaasi kaipolan tehdas Top 5 Miten piristää arkea 1 . Vahinkomöläytys V iitosen neukkarin ovi aukeaa juuri, kun se on täynnä porukkaa. Vuoromestari kurkkaa sisään ja sanoo tuotantopäällikölle: ”tulee ihan paskaa, pistetäänkö aamulehteen?” neukkarissa on aamulehden väkeä. 2 . Vesipeti l aske maitopurkki täyteen lämmintä vettä ja tökkää pohjaan pieni reikä. pane purkki seuraavan vuorossa nukkujan viereen. lämmin vesi ei herätä, mutta kastelee kauttaaltaan. 3 . Liioiteltu rasvaus V uoromestari (oku) vie polkupyöränsä rasvarille. Rasvari: "Rasvataanko kaikki?" Vuoromestari: "Rasvataan, kaikki." Vuoromestari tulee takaisin. pyörässä on kiloittain vaseliinia. sanoo: "Rasvasit sitten kaikki?" ja taluttaa pyöränsä pois. 4 . Viilapenkkishokki s ähkötisuri arto Kuntala ottaa nokosia keskusvaraston työpöydällä. pojat kiinnittivät hihat viilapenkkiin ja soittavat, että nyt tarvitaan sähkäriä äkkiä. 5 . Tehtaanjohtajan ohjailu e läkepapat muistetaan ilveslinnassa kerta vuoteen UpM:n muistamissääntöjen mukaisesti. tilanne päättyy klo 22. legenda tosin kertoo, että kerran joku uhmasi kelloa ja huusi klo 22, että täältä löytyi vielä yksi konjakkilaatikko, vaikka kelloa arvostava leo lindroos oli johtajana. pinna venyi kuulemma puoli yhteentoista, eikä siihen enempää aikaa tarvittukaan. Toisin kävi. Melkein päivälleen 18 vuotta sitten tehtaalla tehtiin maailmanennätys, jota ei ole rikottu vieläkään. Sinä toukokuisena iltana vuonna 1995 pelattiin jääkiekon MM-loppuottelua SuomiRuotsi. Suomi oli voitolla 3. erässä jo 4-0, mutta ei siihen vielä voinut uskoa edes Mertaranta. Radio lauloi, massaosastonhoitaja Timo Lainkari ja koneenhoitaja Voitto Lindroos kiemurtelivat pelikentän märässä päässä, sylinterimies Reijo Västinen ja rullamies Ensio Suominen kuivassa päässä. Kestääkö Myllys? Siinä on paikka! Kestääkö pää? Seiskan päättymätön raina pyöri hermopuristuksessa taka-alalla, mutta tietenkin se saatana silloin katkesi. Nelosvuoron ykkösketju ryntäsi korjaamaan tilannetta sillä ajatuksella, että nyt Ruotsi tekee viisi sisään. Ei tehnyt. Radion ääreen päästiin 3 minuutin ja 23 sekunnin päästä. Kun matsi oli ohi, Västinen kirjasi ajan katkokalenteriin ja piirsi päälle konjakkipikarin. Kuvan alle saatiin myöhemmin varmennus nimikirjaimilla JKA. Tuotantopäällikkö Jussi Kauppila ymmärsi pelin hengen ja tarjosi konjakit maailman parhaan sanomalehtipaperikoneen MM-miehille.** Paras tarina, ja saatiin viimeiseksi! Sen kanssa on mukava kävellä ulos pääportille 180 metriä pitkää putkea pitkin, kun ei ole jäämässä pakkoeläkkeelle. Mietin kävellessäni, kuka vielä tarjoaa paperimiehille konjakit ohi pöytäkirjan. Toivottavasti edes joku, jos tuloksen tekeminen jollekin vielä jotakin merkkaa. Porttivahti Jouni Suokas kerää ulkoovella retkikunnan jäsenten nimilaput talteen. Nostalgiasessio on ohi. Suokas tekee työtään tässä päivässä ja yössä. Hän hymyilee ja kertoo nähneensä aamuyöllä jotakin kaunista. – Näin ketun. Se tuli tuohon ihan ikkunoiden alle. Kahden metrin päästä tästä jolkotteli. Kettu oli ovelan näköinen, valpas ja rauhallinen. Sillä oli aikaa eikä se pelännyt mitään.? P * Turha väittää etteikö paperimiesten tapa tulla ja lähteä vuorosta puoli tuntia etuajassa johtuisi tästä. Muutenhan siinä ei olisi mitään järkeä. ** Voi olla, että sinun tehtaallasi on tehty päänvienti nopeammin kuin 3:23, mutta kuka siitä tietää? Lähetä postia osoitteeseen ilkka.palmu@gmail.com ja kerro. Vaseliinia kankkuun, olkaa hyvä! 10-17_pääjuttu.indd 17 17.6.2013 10:28:44
18 | Paperiliitto 5/2013 lIITTOKOKOUS Teksti Reima Kangas Kuva Pekka Sipola K esäkuussa 2011 työtuomioistuin päätti, että Stora Enso rikkoi yhteistoimintalakia tehdessään päätökset Kemijärven sellutehtaan ja Summan paperitehtaan sulkemisesta. Oikeus katsoi, että päätökset tehtaiden sulkemisista oli tosiasial lisesti tehty jo syksyllä 2007. Yt-neuvottelut henkilöstön kanssa päättyivät vasta tammikuussa 2008. Stora Enso tuomittiin maksamaan hyvitystä irtisanotuille työntekijöille. Toukokuussa 2010 työtuomiostuin tuomitsi Ligno Tech Finland Oy:n maksamaan irtisanotuille työntekijöille hyvitystä. Tosiasiallinen päätös Tampereen tehtaan lopettamisesta oli tehty jo ennen yt-menettelyn käynnistämistä. Nämä päätökset vahvistivat sen, mikä on ollut pitkään työntekijöiden tiedossa. ”Yhteistoimintalakia pidetään usein pelkkänä teatterina. Kun ilmoitus yt-neuvotteluista tulee, niin kuusi viikkoa taikinoidaan ja mikään ei muutu”, sanoi Paperiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Ilkka Nokelainen liittokokouksessa. ”Minulla on 16 vuoden kokemus, että asiat on pääsääntöisesti valmiiksi päätetty, kun yt-neuvottelut alkavat. Yhtiö on ehkä laittanut siihen valmiiksi jonkun varan, mistä voi tinkiä, että porukka on tyytyväinen. Todellisista vaihtoehdoista ei päästä neuvottelemaan”, sanoi liittovaltuuston varapuheenjohtaja Jouko Suomalainen. Pahimmillaan työnantaja on myös laiminlyönyt riittävien tietojen antamisen työntekijöiden edustajille. Sen takia esimerkiksi työntekijöiden uudelleensijoitusvelvoite on jäänyt toteuttamatta. Liittokokous päätti Paperiliiton vaikuttavan mm. SAK:n kautta siihen, että yt-laki muutettaisiin toimivammaksi. Laki ei saa olla työnantajan väline toteuttaa muutoksia kuten haluaa. Tavoitteena on aito neuvottelutilanne, jossa työntekijäpuolella on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. ? P Paperiliitto haluaa, että yhteistoimintalaki synnyttäisi aidon neuvottelun työnantajan ja työntekijöiden välille. Nykyisin yt-neuvottelut tuntuvat usein teatterilta. Yt-laki ei toimi Paperiliiton XXI liittokokous Paperiliiton liittokokous pidettiin Helsingissä 12.–14.6. 18_27_liittokokous_j.indd 18 19.6.2013 11:43:09
20 | Paperiliitto 5/2013 lIITTOKOKOUS Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 2009 10.6.2009 Paperiliiton liittokokous: Yksi puhutuimmista aiheista on kotimainen liittoyhteistyö. Puheenjohtaja Jouko Ahonen: Paperityöläiset tukevat toisiaan yli maiden rajojen. Sektori perää monikansallisten yhtiöiden henkilöstöpolitiikkaan vähimmäisnormeja. 19.8.2009 Stora Enso: Aikoo sulkea Sunilan sellutehtaan, Imatran tehtaiden PK 8:n ja Tolkkisten sahan. Koskee vuoden 2010 loppuun mennessä jopa 1100 työntekijää, sillä sulkeminen uhkaa myös Varkauden tehtaita. 15.9.2009 Paperiteollisuuden työehtosopimus: Irtisanottu päättymään 15.10.2009. Neuvottelut työehdoista jatkuvat. 20.10.2009 Sappi Limited: Yt-neuvottelut Kankaan paperitehtaan sulkemisesta. 23.10.2009 Stora Enso: Imatran tehtailla loppuu työ vuoden 2011 puoliväliin mennessä 215 työntekijältä. 30.10.2009 Stora Enso: Sunilan sellutehdas Kotkassa käynnistyy. Tehdas on seisonut huhtikuusta. 20.11.2009 Sappi Finland: Työntekijät keskeyttävät työt Lohjan Kirkniemen paperitehtaalla. Syynä on tyytymättömyys tehtaan henkilöstöpolitiikkaan ja työturvallisuuteen. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Pekka Sipola P aperiliiton jäsenistä 10 prosenttia on naisia, mutta liittokokousedustajista heitä oli vain 5 prosenttia. Satu Anttalainen, Tainionkosken osastosta 21, osallistui liittokokoukseen ensimmäisen kerran vuonna 1989. Ensikertalaisia olivat silloin muiden muassa Petri Vanhala Myllykoskelta ja Ilkka Nokelainen Kaukopäästä. Anttalainen oli aloittanut työt Tainionkosken tehtaan tuotevarastossa 1975. Ay-ura alkoi seuraavana vuonna työhuonekunnan sihteerinä. ”Miehet nosti siihen tehtävään”, Anttalainen sanoo. Ja se noste on kantanut ammattiosaston puheenjohtajaksi saakka. Paperiliiton 21. liittokokouksessa Anttalainen asettui yhteiskuvaan naisedustajiean kanssa. ? P Edustavat naiset Sirpa Peltonen, Arja Saarinen, Birgitta Hoffren, Kerttu Järvinen, Satu Anttalainen ja Sinikka Rautiainen ehtivät mukaan liittokokouksen edustajanaisten yhteiskuvaan. Edellisen nelivuotiskauden tapahtumia 18_27_liittokokous_aikajana.indd 20 19.6.2013 23:23:49
Paperiliitto 5/2013 | 21 lIITTOKOKOUS Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 2010 8.12.2009 Lomaliitto ry: hakeutuu konkurssiin. 7.1.2010 UPM Raflatac: Joutuu maksamaan korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä yhdeksälle Tampereen tehtaalta irtisanotulle työntekijälle. Turun hovioikeus määrää korvauksia yhteensä noin 250 000 euroa. 17.2.2010 UPM: Aikoo vähentää Kymin ja Kaukaan paperija sellutehtailta yhteensä yli 230 henkilöä. 10.3.2010 Tervakoski: savukepaperilinja suljetaan. 28.3.2010 Työehtosopimus: Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto ry ovat päässeet paperiteollisuuden työntekijöitä koskevaan ratkaisuun. Kaksivuotinen sopimus korottaa palkkoja ensimmäisenä vuonna 0,5 %. 27.5.2010 Ligno Tech Finland Oy: Tuomitaan maksamaan irtisanotuille työntekijöille hyvitystä. Työtuomioistuimen mielestä tosiasiallinen päätös Tampereen tehtaan lopettamisesta oli tehty jo ennen yt-menettelyn käynnistämistä. Sukupuoli 124 miestä 7 naista 26 kpl 35 kpl 22 kpl 16 kpl 14 kpl 8 kpl 1 kpl 9 kpl Ikä 60– 55–59 50–54 45–49 40–44 35–39 30–34 –30 LIIttokokouSeduStajat Reima Kangas L iittokokousedustajien keski-ikä oli 49,1 vuotta. 131 liittokokousedustajasta peräti 71 oli ensikertalaisia. Heidän joukossaan oli etenkin pienemmistä ammattiosastoista kokeneita ay-toimijoita, mutta myös tuoreita pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna toimineita. Kemin osasto 33:a edustanut Reima Halme oli yksi ensikertalaisista. Mitä hänen mielestään liiton toiminnassa voisi parantaa? ”Ehkä liitto voisi olla aloitteellisempi. On sellainen olo, että työntekijäliitot ovat aina puolustuskannalla ja odottavat, mitä työnantajaliitosta tulee. Paperiliitolla voisi olla samanlainen ideahautomo, joka tekisi esityksiä”, sanoo Halme. Hänen mielestään koko SAK:n pitäisi ainakin sanoa, että irtisanomissuojaa korotetaan. Halme toteaa, että irtisanominen on aivan helppoa. ”Kannattavia tehtaita laitetaan kiinni ja koneita siirretään muualle. Se on rajua hommaa”, sanoo Halme. Vaimo sai lopputilin Jukka Heinosen vaimo sai kesäkuun alussa UPM:ltä lopputililapun reilun 70 muun mukana. Rauman osasto 42:ta edustanut Heinonen arvelee, että liiton keinot ovat tässä murroksessa aika rajalliset. Hänen mukaansa tärkeintä olisi pitää irtisanotuista huolta. ”Nyt täytyy valtion kautta ruveta jotain tapahtumaan. Valtiolla on osuus joistain firmoista ja sen pitäisi olla tiukemmin mukana ohjaamassa. Ylipäänsä Euroopan laina-asiat olisi syytä jättää jo vähemmälle ja keskittyä kotimaahan”, sanoo Heinonen. ? P Reima Halmeen mielestä liitto voisi olla aktiivisempi ideoimaan omia aloitteita. Rajua hommaa Jukka Heinonen odottaa valtiolta toimia. Timo Byman, Jouko Suomalainen, Petri Vanhala ja Ilkka Nokelainen saivat onnittelukukat. Reima Kangas Pekka Sipola Pekka Sipola L iittokokouksen henkilövalinnat tehtiin odotusten mukaisesti. Liiton puheenjohtajana toukokuusta 2011 lähtien toiminut Petri Vanhala valittiin jatkamaan tehtävässään. Liittovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Ilkka Nokelainen Kaukopään osastosta 23 ja valtuuston varapuheenjohtajana Jouko Suomalainen Veitsiluodon osastosta 41. Paperityöväen työttömyyskassan uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi Paperityöväen työttömyyskassan edustajisto valitsi Timo Bymanin. Liittokokouksessa valittiin myös liiton hallitus ja liittovaltuusto neljäksi seuraavaksi vuodeksi. ? P Odotusten mukaiset valinnat 18_27_liittokokous_aikajana.indd 21 19.6.2013 23:23:51
22 | Paperiliitto 5/2013 lIITTOKOKOUS 16.6.2010 Metsä Tissue: Ytneuvottelut Mäntässä. 22.6.2010 Juhannus: Paperi-, selluja kartonkitehtaissa noin 5 230 työntekijää. 50 tehtaasta käynnissä on 36. Työturvallisuus: Yli 30 vuorokauden sairauslomat ovat vähentyneet. 7.7.2010 Stora Enso: Lopettaa Varkauden sanomalehtija luettelopaperituotannon syyskuun loppuun mennessä. Työt loppuvat 175 henkilöltä. Efora on käynyt 70 henkilöä koskevat yt-neuvottelut. 2.8.2010 M-real: Yt-neuvottelut Äänekosken paperitehtaalla. 14.8.2010 Kirkniemen paperitehdas: 27-vuotias mies kuoli Lohjalla, kun paperitela osui häntä päähän. 23.8.2010 Metsä Tissue: sanoo irti enintään 117 henkilöä Mäntässä. 15.9.2010 Oulu: Arizona Chemicalsin tehtaalla tapahtuneessa räjähdyksessä menehtyi yksi ihminen. Kolme muuta loukkaantui, yksi heistä vakavasti. 30.9.2010 Varkaus: Sanomalehtipaperin tuotanto loppuu Varkaudessa, kun Stora Enson Varkauden tehtaan PK 4 suljetaan. 1.10.2010 M-real: investoi 16 miljoonaa euroa Kemiart Linersin tehtaalle modernisointiin ja 26 miljoonaa euroa Simpeleen tehtaan taivekartonkituotannon ja arkituksen laajennukseen. 11.10.2010 Metsä Tissue: investoi Mäntän tehtaalle 7 miljoonaa euroa. M-real: vähentää Äänekosken paperitehtaalta enintään 44 henkilöä. 11.11.2010 M-real: Simpeleen paperikone suljetaan vuoden loppuun mennessä. 24.11.2010 Paperiliitto: hallituksen kokouksessa puhuttivat liiton puheenjohtajan Jouko Ahosen lausunnot eläkeyhtiöiden johtajien palkkioista. Ahonen ei osallistu toistaiseksi liiton toimintaan. 2010 Kesäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Heinäkuu Sukupuoli Puoluekanta Ikä 60– 55–59 50–54 45–49 40–44 35–39 SDP Vas Paperiliiton hallitus 2013 Markku Leinonen Ikä: 60 Osasto: 15 Inkeroinen Työpaikka: Stora Enso Anjalankosken tehtaat Tehtävä/ammatti: Työsuojeluvaltuutettu Timo Virtanen Ikä: 54 Osasto: 5 Mänttä Työpaikka: Metsä Tissue Oyj Tehtävä/ammatti: Pääluottamusmies Jorma Paajanen Ikä: 42 Osasto: 77 Äänekoski Työpaikka: Metsä Fibre Oy Tehtävä/ammatti: Pääluottamusmies Jari Heikkilä Ikä: 58 Osasto: 4 Tampere Työpaikka: Metsä Board Tako Tehtävä/ammatti: Pääluottamusmies Kai Pärnänen Ikä: 54 Osasto: 14 Varkaus Työpaikka: Stora Enso Varkaus Tehtävä/ammatti: Pääluottamusmies Jouko Aitonurmi Ikä: 49 Osasto: 42 Rauma Työpaikka: UPM Rauma Tehtävä/ammatti: Pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen Ikä: 37 Osasto: 43 Oulu Työpaikka: Stora Enso Oyj Oulun tehtaat Tehtävä/ammatti: Prosessinhoitaja Ay-tehtävät: varapääluottamusmies Kimmo Surkka Ikä: 35 Osasto: 70 Valkeakoski Työpaikka: Walki Oy Valkeakoski Tehtävä/ammatti: Varamies Ay-tehtävät: Ammattiosaston puheenjohtaja Matti Siren Ikä: 54 Osasto: 81 Heinola Työpaikka: Stora Enso Packaging Tehtävä/ammatti: pääluottamusmies Pasi Untolahti Ikä: 46 Osasto: 19 Kuusankoski Työpaikka: UPM Kymi Tehtävä/ammatti: pääluottamusmies Mirja Käki Ikä: 61 Osasto: 66 Hämeenlinna Työpaikka: Huhtamäki Oyj Tehtävä/ammatti: Laaduntarkkailija Ay-tehtävät: Ammattiosaston puheenjohtaja Petri Vanhala Ikä: 50 Osasto: 35 Myllykoski Työpaikka: Paperiliiton toimisto Tehtävä/ammatti: Paperiliiton puheenjohtaja Veijo Ruotsalainen Ikä: 59 Osasto: 52 Pietarsaari Työpaikka: UPM Pietarsaari Tehtävä/ammatti: Pääluottamusmies Kari Rikkilä Ikä: 50 Osasto: 44 Lauritsala Työpaikka: UPM Kaukas Tehtävä/ammatti: Pääluottamusmies TAKARIVI VASEMMALTA: ETURIVI VASEMMALTA: 18_27_liittokokous_aikajana.indd 22 19.6.2013 23:23:52
Paperiliitto 5/2013 | 23 lIITTOKOKOUS 20.12.2010 Joulu: Suomen paperi-, selluja kartonkitehtaista käy 33 ja niissä työskentelee 3770 henkeä. 18.1.2011 Satakunnan käräjäoikeus: UPM:n Rauman tehtaalta irtisanotut kaksi siivoojaa saavat korvauksia. 27.1.2011 Korkein oikeus: Stora Enson maksettava tulospalkkiot vuosilta 2005-09 laittomaan lakkoon toukokuussa 2006 osallistuneille toimihenkilöille. 14.2.2011 Paperiliitto: aloittaa paperiteollisuuden tes-neuvottelut. 16.2.2011 Myllykoski Paper: irtisanoo kuun loppuun mennessä 89 henkilöä. 17.3.2011 Paperiliiton liittovaltuusto: hyväksyy voimassaolevia työehtosopimuksia koskevat palkankorotukset. Korotukset ovat kustannusvaikutuksiltaan yhteensä 2,5 prosenttia. 31.3.2011 Vaasan hovioikeus tuomitsi UPM Kymmene Oyj: n korvauksiin Kaipolan tehtaalla tapahtuneesta laittomasta irtisanomisesta. 18.4.2011 Vaalit: Paperiliiton jäsenistä eduskuntaan valittiin Perussuomalaisten Jari Lindström Kymen vaalipiirissä. 29.4.2011 Jouko Ahonen: ilmoittaa eroavansa Paperiliiton puheenjohtajan tehtävästä. 19.5.2011 Paperiliitto: uudeksi puheenjohtajaksi valitaan Petri Vanhala ja liittosihteeriksi Juhani Siira. 25.5.2011 UPM: aloittaa päällystettyjen hienopaperiarkkien tuotannon Kymin paperitehtaalla Kouvolassa syksyllä 2012. 21.12.2010 UPM: ilmoittaa ostavansa Myllykoski OyJ:n ja Rhein Papier GmbH:n. Toukokuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Kesäkuu 2011 Mika Eronen Ikä: 51 Osasto: 2 Nokia Työpaikka: SCA Tissue Finland Oy Petri Riipinen Ikä: 28 Osasto: 86 Lahti Työpaikka: Stora Enso Packaging Lahti Jouni Katavisto Ikä: 44 Osasto: 8 Rauma Työpaikka: Metsä Fibre Rauma Kari Häggblom Ikä: 56 Osasto: 3 Kaskinen Työpaikka: Metsä Board Oyj Kaskinen Tuomo Alanen Ikä: 57 Osasto: 80 Kaipola Työpaikka: UPM Kaipola Kari Miettinen Ikä: 56 Osasto: 22 Tainionkoski Työpaikka: Stora Enso Tainionkoski Jari Kallio Ikä: 50 Osasto: 11 Jämsänkoski Työpaikka: UPM Jämsänkoski Harri Kortelainen Ikä: 54 Osasto: 22 Joutseno Työpaikka: Metsä Fibre Joutseno Sami Tuominen Ikä: 47 Osasto: 73 Karhula Työpaikka: Sonoco-Alcore Oy Petri Kiander Ikä: 49 Osasto: 81 Heinola Työpaikka: Stora Enso Heinola Fluting Sukupuoli Puoluekanta Ikä Paperiliiton valtuusto 2013 TAKARIVI VASEMMALTA: ETURIVI VASEMMALTA: Hannu Kärkkäinen Ikä: 55 Osasto: 47 Lohja Työpaikka: Mondi Lohja Oy Juhani Simula Ikä: 50 Osasto: 33 Kemi Työpaikka: Metsä Group Kemin tehtaat Harri Honkala Ikä: 48 Osasto: 45 Valkeakoski Työpaikka: UPM-Kymmene Tervasaari Toni Inberg Ikä: 36 Osasto: 16 Karhula Työpaikka: Pyrollsack Oy Mika Viskari Ikä: 38 Osasto: 25 Simpele Työpaikka: Metsä Board Oyj Simpele Harri Korteoja Ikä: 47 Osasto: 13 Äänekoski Työpaikka: Metsä Board Äänekoski Jukka Voutilainen Ikä: 53 Osasto: 14 Varkaus Työpaikka: Stora Enso Varkaus Tapio Tienari Ikä: 51 Osasto: 38 Kyröskoski Työpaikka: Metsä Board Oyj, Kyro Alpo Tyni Ikä: 59 Osasto: 52 Pietarsaari Työpaikka: UPM Pietarsaari Eero Ahonen Ikä: 57 Osasto: 55 Kuopio Työpaikka: Powerflute Oy/ Savon Sellu Harri Lindholm Ikä: 40 Osasto: 87 Kirkniemi Työpaikka: Sappi Finland Oy Vesa Järvinen Ikä: 48 Osasto: 75 Lempäälä Työpaikka: Pyrollpack Oy, Lempäälä Pekka Erkkilä Ikä: 54 Osasto: 7 Kauttua Työpaikka: Ahlström Kauttua Oy Jouko Suomalainen Ikä: 55 Osasto: 41 Veitsiluoto Työpaikka: Stora Enso Veitsiluoto Ilkka Nokelainen Ikä: 55 Osasto: 21 Kaukopää Työpaikka: Stora Enso Kaukopää Timo Kauppinen Ikä: 52 Osasto: 83 Toukola Työpaikka: Paperin keräys Oy Urho Määttä Ikä: 53 Osasto: 41 Veitsiluoto Työpaikka: Efora Ville Ropponen Ikä: 31 Osasto: 17 Kotka Työpaikka: Kotkamills Oy Paavo Pesonen Ikä: 54 Osasto: 19 Kuusankoski Työpaikka: UPM Kymi Arto Kervinen Ikä: 52 Osasto: 30 Pankakoski Työpaikka: Pankaboard Oy Puuttuu valokuvasta 55–59 50–54 45–49 40–44 35–39 30–34 –30 SDP 21 Vas 9 18_27_liittokokous_aikajana.indd 23 19.6.2013 23:23:53
24 | Paperiliitto 5/2013 LIITTOKOKOUS 17.6.2011 Juhannus: Suomen paperi-, selluja kartonkitehtaissa työskentelee noin 4202 työntekijää 32 eri tehtaalla. Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 21.6.2011 Stora Enso: rikkoi yhteistoimintalakia tehdessään päätökset konserniin kuuluneiden Kemijärven sellutehtaan ja Summan paperitehtaan sulkemisesta. Irtisanotuille noin 340 työntekijälle hyvitystä kullekin 17 000 euroa. 14.7.2011 Myllykoski: Euroopan komissio hyväksyy ehdoitta yrityskaupan, jossa UPM-Kymmene Oyj ostaa Myllykoski Oyj:n ja Rhein Papier GmbH:n. 5.9.2011 SAK: n hallitus toteaa, että Suomeen tarvitaan kiireesti teollisuuspoliittinen ohjelma. 13.9.2011 Työturvallisuus: Eniten meluvammoja työllisten määrään suhteutettuna todetaan massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa. 20.10.2011 Paperiliitto: on myynyt omistuksensa hotelli Ylläs Saagasta Holiday Clubille. 25.10.2011 Paperiliitto: on aloittanut tes-neuvottelut Metsäteollisuus ry:n kanssa raamisopimuksen pohjalta. 2.11.2011 M-real: suunnittelee sulkevansa Äänekoskella päällystettyä hienopaperia tekevän koneen. 3.11.2011 UPM: lopettaa Myllykosken paperitehtaan tuotannon pysyvästi vuoden loppuun mennessä ja sanoo irti 371 henkilöä. 11.11.2011 Ruotsalainen metsäyhtiö SCA: on tehnyt ostotarjouksen GeorgiaPaci? cin Euroopan pehmopaperitehtaista. 21.11.2011 Lomautuksia koskevat yhteistoimintamenettelyt alkavat UPM: n Jokilaakson, Tervasaaren, Rauman, Kymin ja Kaukaan paperitehtailla. Lomautustarve on arvioitu enintään 90 päiväksi. UPM varautuu yt-neuvotteluin talouden ja markkinatilanteen epävarmuuteen sekä mahdolliseen kysynnän heikkenemiseen. 28.11.2011 Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry: uusi tes hyväksytty. 2011 Eeva Eloranta-Jokela ” I rtisanomisuutiset ovat tätä päivää. Niihin tottuu ja turtuu: milloin menee 50 työpaikkaa sieltä 100 täältä. Omaan työosastoon irtisanomiset eivät ole kohdistuneet.” Tarja Raipalo työskentelee Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla hienopaperikoneiden arkkileikkurilla. Raipalon veti aikoinaan mukaan oman työosaston aktiivinen luottamusnainen. Enää se ei onnistuisi, sillä naisia on vähän. Raipalo on huolissaan, miten saada nuoria mukaan toimintaan. Oma ensikosketus ay-tapaamiseen naurattaa nyt, mutta aikoinaan se melkein järkytti. ”Kun menin 80-luvulla ensimmäiseen ammattiosaston kokoukseen, tuli olo, että olin keskellä mustavalkoista elokuvaa. Oli tärkeää tietää, kenen pallilla istut, mitä poliittista ryhmää edustat. Kesti aikansa opetella, miten peli menee. Onneksi toiminta alkoi jo tuolloin muuttua ja vapautua.” Antakaa tilaa ”Puoluepolitiikkaa pitäisi olla sitä vähemmän, mitä lähempänä työtä ja työpaikkaa ollaan. Kun etäännytään työpaikalta yhteisten asioiden hoitamiseen liiton ja yhteiskuntavaikuttamisen, tasolle, poliittisia ryhmiä nimenomaan tarvitaan.” Raipalo kannustaisi ay-asioista kiinnostuneita mukaan ja antamaan heille mahdollisuuksia, ei aloittaa politikoimalla, sillä sitä kavahdetaan.? P Eeva Eloranta-Jokela B ong Suomella Tampereella käytiin keväällä yt-neuvottelut vähennyksistä. Neljän työpaikan sijaan irtisanottaviksi jäi enää kaksi. Heistä toinen on Kerttu Järvinen. ”Pidän kesälomat ja niiden jälkeen menen päiväksi töihin. Sitten on edessä puolen vuoden irtisanomisaika ilman työntekovelvoitetta”, Järvinen kertoo. Kerttu Järvinen on puheenjohtajana Tampereen osastossa 62, jonka jäsenet työskentelevät neljällä eri työpaikalla. Järvinen on aikonut jatkaa tehtävässään ammattiosaston puheenjohtajana siihen saakka, kun on luonteva aika valita uudet toimihenkilöt. Järvinen saattaisi myös jatkaa tehtävässään. ”Ei kokemukseni ja osaamiseni mihinkään häviä, vaikka työpaikka menee”, Järvinen perustelee. Aktiivikin voi jäädä työttömäksi ”Näinä aikoina emme tiedä, kenellä meistä ammattiosastoissa toimivilla on huomenna työpaikka. Minusta työttömäksi jäävän pitää antaa paikkansa varamiehelle eli väistyä tehtävästään”, esitti Sinikka Rautiainen Äänekosken osastosta 13 puheenvuorossaan liittokokousedustajille. Päinvastaista mieltä oli Rautiaiselle vastannut Lauri Niiranen Kajaanin osastosta 51. ”Työttömyys ei tee ketään pätemättömäksi näihin tehtäviin. Älkää ruvetko nokkimaan irtisanottuja. Jos työnantaja lyö, ei tarvitse enää meidän lyödä”, Niiranen painotti. Kiinnostukselle mahdollisuus Työttömyys ei vie osaamista Tarja Raipalo tunsi olevansa liittokokouksessa ”kiintiönaisena”. Kuvat Reima Kangas Lauri Niiranen toimii aktiivisesti yhdistyksissä. 18_27_liittokokous_aikajana.indd 24 19.6.2013 23:23:54
Paperiliitto 5/2013 | 25 lIITTOKOKOUS Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 2012 21.11.2011 Lomautuksia koskevat yhteistoimintamenettelyt alkavat UPM: n Jokilaakson, Tervasaaren, Rauman, Kymin ja Kaukaan paperitehtailla. Lomautustarve on arvioitu enintään 90 päiväksi. UPM varautuu yt-neuvotteluin talouden ja markkinatilanteen epävarmuuteen sekä mahdolliseen kysynnän heikkenemiseen. 13.12.2011 UPM: Paperin tuotanto Myllykosken tehtaalla päättyy. 20.12.2011 Joulu: 22 paperi-, selluja kartonkitehdasta käy. Niissä työskentelee yhteensä 1948 työntekijää. 12.1.2012 SAK: n mukaan irtisanomisten määrä kasvoi viime vuonna lähes 20 prosenttia. 15.2.2012 Vuorineuvos Jorma Eloranta: luovuttaa elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle selvityksen strategiasta, jolla edistetään Suomeen tehtäviä investointeja. Hiipunut vienti olisi saatava nopeasti kasvuun, sillä kauppataseen vaje kasvoi viime vuonna suurimmaksi vuosikymmeniin. 20.3.2012 Tupakointi: ei ole enää sallittua UPM:n Jokilaakson tehtaiden sisätiloissa 1. toukokuuta lähtien. Vuoden 2013 alusta astuu voimaan tupakointikielto koko tehdasalueella. 3.4.2012 Paperiliitto: on huolissaan suomalaisen metsäteollisuuden maineesta maailmalla. Stora Enson puuviljelmistä tekemät sopimukset kiinalaisten maanomistajien kanssa on tuotava päivänvaloon. 1.5.2012 Petri Vanhala: Metsäteollisuuden investoinnit ulkomaille voivat johtaa Suomen vääränlaisten arvojen tukemiseen. Suomalaisyrityksillä on vaara saada riistäjän maine, jos ne edesauttavat halvan raaka-aineen ja halpatyövoiman käyttöä. 11.6.2012 Paperiliitto: vuonna 2011 tuotannon työntekijän henkilöstökustannukset olivat työnantajalle Ruotsissa samansuuruiset kuin Suomessa. Eeva Eloranta-Jokela E nsimmäistä kertaa liittokokoukseen osallistuneen Sami Metsälän puheenvuoro koski työsuojelusa. Hän toimii Äänekoskella Cp Kelcon työsuojeluvaltuutettuna. Metsälän mielestä työehtosopimuksen mukaiset työstävapautusajat eivät vastaa tätä päivää alle 350 hengen työpaikoilla. Liittokokouksen päätöksen mukaan työsuojeluvaltuutetuilla ja työsuojeluasiamiehillä on oltava todelliset mahdollisuudet ja riittävä ajankäyttö hoitaa tehtäviään. Työsuojelun yhteistoiminta voidaan järjestää järkevämmin. – On monia asioita, joita pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat yhdessä viedä eteenpäin. Joillakin työpaikoilla heidän toimilleen on selvät rajat, omalla työpaikalla yhteistyö toimii hyvin, Metsälä perustelee. Työhyvinvoinnin vuoro Työturvallisuus on jo monilla työpaikoilla nostettu ykkösasiaksi, joten Metsälän mielestä olisi aika kehittää työhyvinvointia. Metsälän reseptillä tähän tarvitaan suunnitelmallisuutta, onnistuneita tekoja ja kaikkien henkilöstöryhmien yhteistä tahtotilaa. Liittokokous päätti, että Paperiliiton on oltava aktiivisesti mukana vaikuttamassa ja valvomassa työsuojelulainsäädännön kehittämistyötä sekä toimeenpanoa. Lisäksi tes-määräyksillä on parannettava työsuojeluvaltuutettujen ja asiamiesten asemaa sekä korvauksia. ? P Päätöksentekoon tehokkuutta Organisaatio: Liittokokous päätti perustaa projektityöryhmän selvittämään, millainen päätöksenteko-organisaatio olisi edunvalvonnan kannalta tehokkain. Paperiliiton ylintä päätösvaltaa käyttää joka neljäs vuosi koolle kutsuttava liittokokous. Paperiteollisuuden muutokset ovat toteutuneet kuitenkin lyhyellä aikavälillä ja nopeassa tahdissa. Jotta alan suurista muutoksista johtuva jäsenten edunvalvonta tehostuisi jäsendemokratia huomioiden, saa projektityöryhmä selvittää vaihtoehtoja. Työryhmä pohtii jäsenmaksun tilitystä Jäsenmaksu: Liittokokous päätti perustaa projektityöryhmän selvittämään, miten jäsenmaksun suorittaminen suoraan liiton jäsenmaksutilille olisi mahdollista. Nykyisen käytännön mukaan Paperiliiton jäsen suorittaa jäsenmaksunsa ammattiosastolle ja osastot tilittävät jäsenmaksuosuutensa liitolle. Tästä johtuen liiton taloudenhoito ei jäsenmaksutulojen osalta ole koskaan täysin ajantasainen, koska maksut suoritetaan kahden kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä. Muun muassa tilintarkastuksessa ei voida todeta, ovatko työnantajien maksuselvitykset ja saadut jäsenmaksut yhdenmukaisia. Jäsenmaksunsa itse maksavien jäsenten maksuja seuraa ja tarvittaessa perii osaston taloudenhoitaja. Tilityksen tavasta käytettiin useita puheenvuoroja. Olli-Pekka Kaikkonen Oulun osastosta 43 kannatti esityksiä, joissa halutaan säilyttää jäsenmaksukäytäntö ennallaan. Kaikkosen mielestä maksaminen suoraan ammattiosastoon sitouttaa jäsenen osastoon ja liittoon. Myös Hannu Sipilä Veitsiluodon osastosta 41 kannatti pitäytymistä vanhassa. Sipilän mielestä osastojen taloudenhoitajat pystyvät pyörittämään ja pitämään jäsenmaksujen kannon ihmisläheisenä. Hän toivoi kuitenkin itse jäsenmaksunsa maksavia varten sähköistä palvelua, joka säästäisi työtä sekä ammattiosastoissa että liiton jäsenrekisterissä. Tommi Bragge Kuusankosken osastosta 19 kannatti esitystä selvittää teknisesti jäsenmaksun perintää. Braggen mielestä näin asiasta voidaan päättää tosiasioihin, ei tunteisiin nojaten. Markku Kankainen Jämsänkosken osastosta 11 muistutti, että osaston jäsen on ammattiosaston peruspilari ja että jäsen tarvitsee tilanteesta riippuen läheistä kontaktia ammattiosastoonsa. Maksukäytännön muutosta pohtivalle työryhmälle Kankainen lähetti terveiset, että se pitäisi yhteyttä ja kysyisi ideoita ammattiosastojen taloudenhoitajilta. Syy nousta sängystä Niiranen piti tärkeänä toimimista esimerkiksi työttömien yhdistyksissä, joiden kautta voi pysyä yhteiskunnan rattailla. Hän on itse mukana Kajaanin Työvoimayhdistyksessä ja valtakunnallisen TVY:n yleisvarajäsen. ”On tärkeää, että tietää nousta aamulla ylös sängystä. Vaikka palkkatuella ei rikastu, se saa liikkeelle. Kuitenkin, jos minulle työssä ollessani joku olisi tullut puhumaan työttömien yhdistyksistä, olisin varmaan ampunut puhujan kuuhun”, Niiranen toteaa. Kajaanin Paperitehdas suljettiin 2008. Töitä ja tehtäviä on löytynyt monille, osa on kouluttautunut muun muassa automaatioasentajiksi. Lähihoitajiksi on valmistunut 20 entistä paperimiestä. ”Paremmin on mennyt, mitä pelkäsin.” ? P Työsuojelulle vahvempi asema Sami Metsälän mielestä liittokokouksessa oli hyvä henki. 18_27_liittokokous_aikajana.indd 25 19.6.2013 23:23:55
26 | Paperiliitto 5/2013 lIITTOKOKOUS 25.6.2012 UPM: Pietarsaaren ja Tervasaaren tehtaiden pakkauspaperikoneet ovat siirtyneet ruotsalaisen Billerudin omistukseen. Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 25.6.2012 Juhannu: työskentelee noin 2772 työntekijää 31 paperi-, selluja kartonkitehtaassa. 26.6.2012 Työmarkkinajärjestöt ja MTK vaativat hallitukselta toimia rikkidirektiivin vaikutusten kohtuullistamiseksi 17.8.2012 Budjetti: Teollisuuden työnantajat ja liitot edellyttävät budjettiriiheltä kilpailukykyä tukevia päätöksiä. 21.8.2012 Vaasan hovioikeus: ISS-Palveluiden maksettava UPM:n Rauman tehtaalta irtisanotuille kahdelle siivoojalle hieman yli 20 000 euron korvaus. 7.9.2012 UPM: aikoo siirtää tuotantoaan pois Suomesta, jos rikkidirektiivi toteutuu suunnitellulla tavalla. 15.10.2012 Työtuomioistuin: M-real ei saanut yksipuolisesti noudattaa liikkeen luovutuksessa siirtyneisiin työntekijöihin omaa palkkausjärjestelmäänsä. 01.10.2012 Sappi Finland Oy: korvauksiin laittomista irtisanomisista Kirkniemen tehtaalta. 30.10.2012 Stora Enso: suunnittelee sulkevansa Ruovedellä toimivan aaltopahvipakkaustehtaansa vuonna 2013 . 12.11.2012 SAK: n vuoden luottamusmieheksi on valittu Sappin Kirkniemen paperitehtaan pääluottamusmies Harri "Hapi" Lindholm. 12.12.2012 Teollisuuden palkansaajat rekisteröityi viralliseksi yhdistykseksi. Se on toiminut teollisuusalojen ja teollisuuden palvelualojen liittojen yhteistyöelimenä vuodesta 1993. Myös Paperiliitto on mukana Teollisuuden palkansaajat TP ry: ssä. 2012 Teksti Reima Kangas Kuvat Pekka Sipola J arkko Gerdt Lauritsalan osastosta 44 esitti, että Paperiliitto paneutuu seuraavalla nelivuotiskaudella aiempaa enemmän kansainväliseen edunvalvontaan. Gerdt on ollut UPM:n Eurooppa Forumin työvaliokunnassa vuodesta 2007 asti. Siellä hän on päässyt keskustelemaan yhtiön eri puolilla Eurooppaa työskentelevien henkilöstöryhmien ja joskus johdonkin kanssa. ”Se on hyvin informatiivinen paikka”, Gerdt sanoo. Hän on vuosien aikana huomannut konkreettisesti, ettei alan rakennemuutos missään tapauksessa koske vain Suomea. Tämä Suomessa usein unohdetaan. ”Muualla Euroopassa on samanlainen trendi. USA:ssa ja Kanadassa muutos on vähintään yhtä iso kuin meillä. Kansainvälinen työ on aina tärkeää, mutta etenkin tällaisessa murroksessa on tärkeää, että vaihdetaan tietoja”, Gerdt sanoo. ”Tässä ollaan yhtä perhettä” Gerdt on ollut myös Paperiliiton kautta tekemässä kehittämistyötä ulkomaisten veljesliittojen kanssa. ”Voisimme kyllä olla entistä enemmän yhteyksissä kasvotusten, ja meidän, jotka olemme tässä mukana, pitäisi saada enemmän koulutusta”, Gerdt sanoo. Hän toteaa, että yritykset ovat esimerkiksi Uruguayssa ja Brasiliassa voittojen perässä. Ay-liikkeen olisi osaltaan koetettava huolehtia, ettei sinne mennä siirtomaatyylillä. ”Ne tekevät rahaa suuria summia, silloin kannattaisi oikeasti ottaa vastuu myös ympäröivästä yhteiskunnasta”, Gerdt sanoo. Hän toteaa, että esimerkiksi Uruguayssa on pieni liitto, joka on laitettu nopeasti pystyyn. Suomalaisilla on heille vielä paljon opetettavaa. Gerdt ymmärtää niitäkin, jotka ihmettelevät, miksi Paperiliiton pitäisi heilua ulkomailla, kun Suomessakin olisi paljon tekemistä. ”Mutta kyllä tässä ollaan kuitenkin yhtä ja samaa perhettä, solidaarisuus pitää olla työläisten kesken. Samassa veneessä ollaan.” Muualla, mutta myös meillä, hyökkäykset ay-liikettä kohtaan lisääntyvät. Suomen tilanne on kuitenkin tänä päivänä hyvä. Siksi Gerdt toi esiin huolensa siitä, että työnantaja pitää Saksaa ”Eldoradona”. Uudistukset ovat johtaneet matalapalkkaisuuteen ja moni saksalainen tekee kahta työtä selvitäkseen laskuista. ”UPM halusi irtautua työehtosopimuksesta Saksassa ja muun muassa ehdotti palkanalennusta ja muutamista juhlapyhistä luopumista”, sanoo Gerdt. Koska Stora Enson ja UPM:n kaltaiset yritykset toimivat maailmanlaajuisesti, olisi Gerdtin mielestä välttämätöntä tiivistää eri maiden työntekijöiden yhteistyötä edunvalvonnassa. Liitoilla pitäisi hänen mielestään ehdottomasti olla yhteisiä toimia. Yhtiöitä valvottava ulkomaillakin Ruotsin veljesliiton Pappersin puheenjohtaja Jan-Henrik Sandberg oli tervehdyspuheessaan samoilla linjoilla Gerdtin kanssa. Sandberg totesi, että liittojen taistelu muuttuu yhä kansainvälisemmäksi ja nyt todella tarvitaan työntekijöiden yhtenäisyyttä yli kansallisten rajojen. Samassa veneessä Maailmanlaajuiset yhtiöt edellyttävät kansainvälistä edunvalvontaa. Jan-Henrik Sandbergin mukaan Suomen Paperiliitto on kansainvälisesti erittäin arvostettu. Jarkko Gerdtin mielestä Paperiliiton pitäisi paneutua aiempaa enemmän kansainväliseen edunvalvontaan Reima Kangas 18_27_liittokokous_aikajana.indd 26 19.6.2013 23:24:00
Paperiliitto 5/2013 | 27 lIITTOKOKOUS Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 2013 20.12.2012 Joulu: 24 paperi-, selluja kartonkitehdasta käy, niissä työskentelee 2457 työntekijää. 12.12.2012 Teollisuuden palkansaajat rekisteröityi viralliseksi yhdistykseksi. Se on toiminut teollisuusalojen ja teollisuuden palvelualojen liittojen yhteistyöelimenä vuodesta 1993. Myös Paperiliitto on mukana Teollisuuden palkansaajat TP ry: ssä. 4.1.2013 SAK: n tilastojen mukaan metsäteollisuuden yritykset sanoivat vuonna 2012 työntekijöitä irti toiseksi eniten. Edelle meni teknologiateollisuuden toimiala. 17.1.2013 UPM: aikoo sulkea Rauman tehtaalta hienopaperikoneen ja sanoa irti noin 90 henkilöä. Euroopan painopaperituotannosta vähennetään kaikkiaan 860 henkilöä, josta noin 450 on vielä kohdentamatta. 4.2.2013 Työntekijäja työnantajajärjestöt: Lisäkustannuksia aiheuttavien verojen käyttöönotto olisi takaisku Suomen työllisyydelle ja talouskehitykselle. Sähköntuotannon verottaminen olisi mittava karhunpalvelus. 27.3. Petri Vanhala: Paperiliiton puheenjohtaja perää jälleen maan hallitukselta pitkäjänteistä, vaalikaudet ylittävää teollisuuspolitiikkaa. Vanhalan mukaan hallituksen pitäisi myös perustaa teollisuusministerin toimi. 8.4.2013 Kesätyö: Keskeiset vientialat – kemia, metsä ja teknologia – tavoittelevat, että kesällä 2013 koululaisille ja opiskelijoille olisi tarjolla yli 20 000 kesätyöja harjoittelupaikkaa, mikä on viimevuotista enemmän. 29.5.2013 ABB: luopuu omistusosuudestaan kunnossapitoyritys Efora Oy:stä vuoden loppuun mennessä. 30.5.2013 Stora Enso: Paperiliitto, Ammattiliitto Pro ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN vetosivat päättäjiin Stora Enson säästöaikeissa. Ammattiliitot ovat huolissaan yhtiön suunnitelmista käynnistää uusi 200 miljoonan euron säästöohjelma. Manu Laaksonen Turun Kirjekuoritehdas 1. Vuonna 2006 vaihdettiin uudempi kone. 2. Pitäisi paljonkin, mutta tilanne on sellainen, ettei taida investointeja tulla. Tämä on kuihtuva ala, ja Ruotsissa on toinen tehdas. Jukka Voutilainen Stora Enso, Varkaus 1. Pari vuotta sitten tuli miljoonaluokan investointi. 2. Viimeiseen jäljellä olevaan koneeseen löytyy varmasti tarvetta, mutta näillä näkymin ei ole tulossa investointeja. Marko Jaskari SCA, Nokia 1. Just tuli järjestelmäuudistus ja pienempiä on tullut. 2. Paperikoneet ovat 30 vuotta vanhoja, kyllä tarvetta on koko ajan ja kyllä niihin on jatkuvasti laitettukin rahaa. Sami Tuominen Sonoco-Alcore, Karhula 1. Tänä vuonna. Meillä mittakaava on pieni, mutta meille se oli merkittävä. 2. Meillä on aika hyvä konekanta, mutta isommat investoinnin on tehty Ahlströmin aikana. ? P Onko kokousedustajien työpaikalla investoitu? 1. Milloin työpaikallasi on viimeksi tehty merkittävä investointi? 2. Mihin teillä pitäisi investoida? ”Meidän pitää olla yhtenäisiä ja solidaarisia jotta onnistumme”, sanoi Sandberg. Kokouksen avajaisissa myös puhunut ulkoministeri Erkki Tuomioja piti välttämättömänä, että kansainvälisesti toimivien yritysten toimintaa seurataan ja ohjeistetaan. Metsäja paperiteollisuuden toimialaa on katsottava kokonaisuutena, kun arvioidaan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kysymyksiä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. ”On myös hyvä tietää millaisia vaikutuksia metsäteollisuuden investoinneilla on kehitysmaissa ja nousevissa talouksissa, kuten esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Tässä kannustaisin ammattiyhdistysliikettä yhteistyöhön myös ympäristöjärjestöjen kanssa”, sanoi Tuomioja. Paperiliitto on esikuva Liittokokouksessa oli ulkomaisia vieraita mm. Uruguaysta, Brasiliasta ja Venäjältä. Vieraat seurasivat hyvin tarkasti Paperiliiton kokouskäytäntöjä. Sandberg on myös paperija sellusektorin puheenjohtaja kansainvälisessä IndustriALL-ammattiliitossa. Hän totesi, että työntekijät eri puolilla maailmaa seuraavat työpaikkansa tilannetta ja ymmärtävät yhä paremmin mistä on kysymys. Palkat ovat alhaisia, vaikka tehtaat tuottavat paljon lisäarvoa. Työtapaturmia sattuu, vaikka työolojen pitäisi olla turvalliset. Työntekijöiden työpaikat ovat epävarmoja, kun taas tehtaan johto ja omistajat vaurastuvat ja heidän elämänsä on vakaalla pohjalla. ”Niinpä työläiset toteavat, että jotain on tehtävä. On pysyttävä yhdessä rintamassa ja perustettava ammattiliitto. Liiton perustaminen on usein rankkaa ja vaikeaa. Onneksi meillä kaikilla on hyvä roolimalli. Kautta koko maailman paperityöntekijät pitävät Suomen Paperiliiton toimintaa ohjenuoranaan ja saavat siitä innoitusta, sillä te olette aina valmiita tukemaan muita aktiivisesti. Olette luotettava kumppani, ettekä ainoastaan esikuva. Organisaationne, taistelutahtonne ja rohkeutenne on ihailtavaa. Siitä on hyvä ottaa opiksi”, Sandberg sanoi. ? P ” Työläisten kesken pitää olla solidaarisuus.” Uruguaylaiset José Gómez ja Juan Mancebo seurasivat erittäin kiinnostuneina Paperiliiton liittokokouksen järjestelyjä ja keskusteluja. Taustalla Pappersin Lars Wåhlstedt. 18_27_liittokokous_aikajana.indd 27 19.6.2013 23:24:08
28 | Paperiliitto ?/???? Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen N apakympistä tikan kärjen voi joskus erottaa vain yksi kartonkiliuska. Napakympistä erottaa myös kotimaisen Pakkaus Piipon valmistaman tikkataulun. Se on kartonkia, kun taas halpatuontitaulussa keskellä voi olla vaikka puinen tappi. On sitä pohdittu Pakkaus Piipollakin, että todennäköisesti heidän tikkataulujaan on purettu Kiinassakin kerros kerrokselta ja selvitetty tekotapa. Taulu on keskeltä reunoille Tuula Uusitalo viimeistelee taulun ympäröimällä sen teräsvanteella. Napakymppi! saakka kiekoksi rullattua kartonkinauhaa. Ennen kuin mökkiseurue pääsee jokavuotisen tikkakisan tunnelmaan, pitää taulu ripustaa 150 cm korkeudelle. Ripustin on samalla niitti, joka pohjaan painettuna kiinnittää teräsvanteen taulun ympärille. Pakkaus Piipolla työskentelevä Tuula Arpalahti on rutinoitunut tikkataulujen valmistaja. Hän saa kohta valmiiksi erän sinivalkoisia tikkatauluja logopainatuksella. Tikkataulun aihio tehdään rullaamalla kartonkinauhaa tiiviiksi kiekoksi. Aihiot tehdään edelleen koneilla, jotka yrityksen perustaja Matti Piippo on aikoinaan itse valmistanut juuri tähän tarkoitukseen. Koneet on pidetty kunnossa, eikä niitä ikä paina. Tosin taulujen tekemisen tahtikin on vähentynyt. Aihio on napakympistä ulkoreunaan saakka pelkkää kartonkia. Tavallinen tikkataulu tehdään 16 millimetrin levyisestä nauhasta, kilpailutaulun vahvuudeksi tulee 20 millimetriä. Yli 300 metriä kartonkia kelautuu aihioksi parissa minuutissa. Kastelusta vihreä Kun aihio on valmis, se menee kasteluun. Maaliastia on vuosien saatossa saanut kuorrutteen vihreästä väristä, Piipon perusväristä. Arpalahti asettaa aihiot telineeseen, jossa ne laskeutuvat napinpainalluksella väripinnan alle ja nousevat muutaman sekunnin kuluttua ylös. Aihion kuivuttua sen molemmin puolin tehdään silkkipainolla valkoinen numeropainatus. Tauluja tilaavat myös yritykset, jolloin niihin painetaan toivottu logo. Taulu viimeistellään nitomalla taulun ympärille teräsvanne. Yhteen niputetut tikat sujautetaan muovikassin pohjalle omaan poteroonsa, tikkataulu sen jälkeen ja vielä ohjeet mukaan. Valmista tuli. 300 metriä kartonkinauhaa, maalia ja teräsvanne. Niistä syntyy tikkataulu, mutta harva tietää miten. työpaikka 28-29_tikkataulucs6.indd 28 19.6.2013 16:36:17
Paperiliitto 5/2013 | 29 Halpatuontitaulussa keskellä voi olla vaikka puinen tappi. Vuonna 1970, kun Tuula Arpalahti tuli Piipolle töihin, tikkataulut olivat matkalla suosionsa huipulle. Ei ollut kiinalaista halpatuotantoa, joka on jo pitkään vienyt markkinoita ainoalta kotimaiselta ja virallisen kisataulun valmistajalta. Vuonna 2013 Arpalahti on edelleen tehtaalla töissä, mutta on osa-aikaeläkeläinen. Tuula Arpalahden käsissä syntyy tikkataulu rullatusta kartonkinauhasta. Tauluaihiot kastellaan Piipon perusvärissä, vihreässä. Numerot taulun molemmin puolin tehdään silkkipainolla. Pääluottamusmies Irene Limola on voittanut aikoinaan Lempäälän tikkamestaruuden kaksi kertaa. työpaikka Hylsyt päätyvät todennäköisesti lankatehtaalle Ruotsiin tai ehkä ilotulitteisiin. Uusitalon mielestä on hyvä, että työntekijät osaavat monia eri tehtäviä. Kropallekin sopii se, ettei tule oltua liian pitkään samoissa asennoissa. Kartongista kiinni Pakkaus Piippo muutti Lempäälästä nykyiselle paikalleen Akaan Toijalaan muutama vuosi sitten. Henkilöstöä tehtaalla on 14, joista 12 työskentelee tuotannossa. Tikkataulujen lisäksi tehtaalla valmistetaan kartonkihylsyjä, -kartioita ja -tynnyreitä. – Tikkatauluja teemme enää muutaman tuhat kappaletta vuodessa. Liikevaihdosta niiden osuus on vain 2–3 prosenttia, kertoo toimitusjohtaja Tero Nystedt. Vaikka kiinalainen halpatuotanto jyrää markkinoilla, on juuri Piipolla valmistettu taulu Suomen Tikkaurheiluliiton virallinen kisatikkataulu. Tikkojen piikit valmistetaan Saksassa, ja kiinnitetään kädensijaan Suomessa. Muoviosat valmistetaan Jyväskylässä. Vaikkei heti uskoisi, metsäteollisuuden rakennemuutos ja tuotantolinjojen loppuminen vaikuttaa myös tikkataulujen valmistukseen. Kun suomalaisvalmistajan kartongintuotanto loppui, tilalle on ollut vaikea löytää vastaavaa. Kokeiltu on myös ulkomaista vaihtoehtoa. Ei ole ollenkaan samantekevää, mitä kartonkia tauluun käytetään, sillä kartonkikerrokset muodostavat kiekon ilman liimaa. Muutenhan se tikka ei pääsisi pureutumaan hankaliin numeroiden välisiin rajapintoihin, saati taulun keskelle, napakymppiin. ? P – Olen viikon töissä, viikon eläkkeellä. Rytmi sopii itselleni hyvin ja töissä jaksaa paremmin, Arpalahti kertoo. Vapaa-ajan täyttävät jo nyt liikuntaharrastukset ja muu puuhat, joten toimettomaksi Arpalahti ei taatusti jää sitten, kun työelämä ja sen mukana kimppakyydit kotoa Lempäälästä työpaikalle Toijalaan jäävät kokonaan taakse. Kropalle sopii vaihtelu Kuivumaan ripustettujen, vastapainettujen tikkataulujen takana työskentelee toinen Tuula, sukunimeltään Uusitalo. Hänkin on työskennellyt tehtaalla pitkään, sillä ensi joulun alla tulee täyteen 25 vuotta. Uusitalo nappaa kuivauskorista kymmenen kappaletta kymmensenttisiä kartonkihylsyjä ja punnitsee ne. – Tarkistan, onko hylsyissä kosteutta, ennen kuin pakkaan laatikkoon. Elämäni napakympit T uula arPalahTi rakastuminen aviomieheeni Kariin Tapasimme teiniikäisinä ja olemme edelleen yhdessä. Oikein hyvät ystävät He kantavat läpi elämän. Työkin on ihan ok Ei ole 43 vuoden aikana tullut tarvetta vaihtaa. Hyvä porukka ja meillä homma hanskassa. Tuula uusiTalO lapset Kaksi tytärtäni ovat jo aikuisia. Koti Asun omakotitalossa, jossa ei meinaa jaksaa kaikkea tehdä. Gluteeniton täytekakku Teen ruokavaliooni sopivan kakun mukaan, kun menen kyläilemään. 28-29_tikkataulucs6.indd 29 19.6.2013 16:36:18
30 | Paperiliitto 5/2013 Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä ähdepellon urheilukeskuksen jäähallissa Raumalla kuuluu luistimien sahaavaa ääntä ja aina välillä jy säys. Maalivahti vetää suojukset jäähän sulavasti kuin balettitanssija, nousee vieterinä ylös vain tehdäkseen kohta saman uudestaan. Vieressä valmentaja Ari Moisanen suoltaa rauhalliseen ääneen ohjeita. Toppatakki päällä luisteleva Moisanen on paitsi vesilaitoksen hoitaja UPM:n paperitehtaalla Raumalla, myös Suomen kapeaa kärkeä jääkiekon maalivahtivalmentajana. Hän on Rauman Lukon liigajoukkueen ja 16–20-vuotiaiden A-junioreiden maalivahtivalmentaja. Moisasen valmennettavia ovat muun muassa MM–kultaa vuonna 2011 voittanut Petri Vehanen ja tänä vuonna Porin Ässissä SM–kultaa voittanut ja Suomen MM–joukkueessa vakuuttanut Antti Raanta. – Se mikä tehdään, tehdään täydellisesti. Olen perfektionisti, Moisanen myöntää. Hänen mukaansa jokainen harjoitus tehdään viimeisen päälle, koska pelissäkin maalivahti on se, jonka on joka kerta onnistuttava ja ylitettävä itsensä. Jos harjoituksissa lepsuillaan, se näkyy pelissä, ja sitä on myöhemmin todella vaikea korjata. – Harvemmin se menee 16–17-vuotiaalle hyvällä perille. Vaikka huutamalla ei kukaan liiku, niin joskus asia täytyy perustella vähän isommin kirjaimin, Moisanen hymyilee. Kaksoiselämää ja univelkaa Moisasen oma ura pelaajana päättyi Rukan rinteen mäntyyn vuonna 1994. Kun selkärangan murtuma salli, hän aloitti työt UPM:n Rauman paperitehtaan kuorimolla, ja pian myös valmennustyöt. Tällä hetkellä Moisanen tekee viisivuorotyötä vesilaitoksen hoitajana. Oli yövuoro tai ei, hän nousee aamulla valmentamaan. Pahimmillaan kuukaudessa voi olla parikin jaksoa, jolloin unet jäävät puolentoista tunnin mittaisiksi. – Jos sanoisin, että se on helppoa, niin valehtelisin, hän sanoo. Paineensietokykyä hän vaatii myös valmennettaviltaan. Vaikka joukkue ei olisikaan vireessä, niin maalivahdin on pakko olla, sillä ei ole vieruskaveria, joka jelppi– Itsensä alittaminen on helpompaa kuin ylittäminen, mutta sillä ei pitkälle päästä, sanoo Ari Moisanen Työn kautta si. Eikä niin yksinkertaista katsojaa olekaan, joka ei ymmärtäisi, että kiekkoa on tarkoitus ottaa enemmän kiinni kuin laskea taakse. – Jos nukahtaa, viimeistään lehdistö repii kappaleiksi, hän sanoo ja pyörittää hitaasti päätään. Vakavista silmistä näkee, että sellaisiakin on tullut vastaan, jotka eivät kestäneet. Moniosaaja on sellainen, joka osaa monesta asiasta liian vähän, sanoo Ari Moisanen, paperimies ja suomalaisen jääkiekon terävimmän kärjen maalivahtivalmentaja. Haastattelu Se mikä tehdään, tehdään täydellisesti. Moniosaajasta ei tule timanttia Töissä Moisanen puhdistaa 1 200 litraa raakavettä sekunnissa paperikoneille, voimalaitokselle ja sellutehtaalle. Toiseen suuntaan hän puhdistaa tehtaalta tulevaa vettä kuution verran sekunnissa. Nyt kun yksi paperikone on sammutettu, sen varjolla töitä myllätään uusiksi – jälleen kerran. Huippuvalmentajan on vaikea katsoa vierestä, kun työelämä hukkaa tekijöidensä vahvuuksia. Samalla, kun ihmisistä pakotetaan moniosaajia, menetetään timantit. – Ihmisellä on tarve olla ammattilainen. Hän tarvitsee oman paikkansa, jossa kehittää taitoaan huipulle saakka. Jääkiekossa joukkue on heikoilla, jos kaikki pelaavat kaikkia paikkoja: välillä hyökkää30-31_moisanen.indd 30 19.6.2013 12:32:37
Paperiliitto 5/2013 | 31 jänä, välillä puolustajana. Työelämässä se on sääntö. Moisasen mukaan siten hukataan ihmisen luontaiset taipumukset, eikä synny tiimejä, kun porukat vaihtuvat päivittäin. Hän sanoo, että persoonallisuudet ovat kadonneet. Ihmiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta ja näyttelevät siksi sellaista, jonka kuvittelevat menestyvän työpaikalla. – Kun uskaltaa heittäytyä ja olla sellainen kuin on, se tuo itsevarmuutta. Moniosaaja on aina epävarma, koska tietää kaikesta liian vähän. Ja kun ei osata, ei ideoida ja kehitetä. Moisasen mielestä moniosaaminen on hyödyksi lähinnä silloin, kun joku puuttuu remmistä: prosessi pystytään pitämään hetken käynnissä. Mutta se on paikkaamista: sillä ei tehdä timantteja. Lahjakkuus on harrastajia varten Moni kuvittelee, että jääkiekossa menestyy, jos on lahjakas. Moisanen ampuu käsityksen alas. Hänen mukaansa talentti pärjää yleensä junioritasolle saakka. – Huipulle pääsevät useimmiten sellaiset, joita kukaan ei ole väittänyt huippulahjakkaiksi, sellaiset kakkosviulun soittajat, Moisanen sanoo. Jos todella aikoo huipulle, se onnistuu hänen mukaansa vain työn kautta. Se vaatii paljon ja laadukasta harjoittelua. Jääkiekko ammattilaistasolla edellyttää sitkeyttä, pitkäjännitteisyyttä ja paineensietokykyä. Valmentaja hörppää pahvimukista kahvia. Unet ovat jääneet yövuoron jälkeen taas vähiin. Hän kertoo, että työpaikalla hän ei Ari Moisanen ? 42-vuotias paljasjalkainen raumalainen ?Naimisissa, 6ja 8-vuotiaiden poikien isä. ?Vesilaitoksen hoitaja UPM Rauman paperitehtaalla. ?Suomen A-maajoukkueen maalivahtivalmentaja 2012–13. ? Rauman Lukon liigajoukkueen ja 16-20 -vuotiaiden Ajunioreiden maalivahtivalmentaja. ? Valmentaa suomalaisia jääkiekon huippumaalivahteja, kuten Prahaan siirtyvää Petri Vehasta ja NHL:ään lähtöä tekevää Antti Raantaa. Lähdepellon urheilukeskuksen jäähallin seinällä on Ari Moisaselle merkityksellinen kuva. Siinä raumalaiset Leijonat Janne Niskala ja Petri Vehanen tuulettavat tuoreet MM-mitalit kaulassaan. Haastattelu puhu jääkiekosta kuin silloin, kun kysytään. Hän ei ole edes erityisen kiinnostunut peleistä. Huippuvalmentajalle peli on tilaisuus, jossa katsotaan, miten hyvin valmentautumisessa on onnistuttu. Jääkiekon huippuhetketkään eivät liity peleihin, vaan onnistumisiin valmennuksessa. Jäähallin kahvion seinällä on Moisasen sinne toimittama valokuvasuurennos, jossa raumalaiset Leijonat Janne Niskala ja Petri Vehanen tuulettavat tuoreet MM–mitalit kaulassaan. – Siinä on kaksi kaverusta, jotka ovat pelanneet yhdessä pikkupojasta saakka, Moisanen sanoo. Hänelle kuvassa ei ole voitto, vaan matka. ? P 30-31_moisanen.indd 31 19.6.2013 12:32:38
?? | Paperiliitto ?/???? Pakistan houkuttelee pakkausteollisuutta Kiina sulkee ja avaa Kiinan paperiteollisuutta uudistetaan vauhdilla. Viranomaiset ovat sulkemassa vuonna 2013 paperija massatehtaita tuotannon vähentämiseksi 4,6 miljoonalla tonnilla. Maa aikoo lakkauttaa vanhentuneita tehtaita koko alan rakennemuutoksen vauhdittamiseksi ja ympäristötietoisuuden kasvaessa. Viime vuonna tavoite oli sulkea vanhoja tuotantolaitoksia 10 miljoonan tonnin edestä, vuonna 2011 taas 8,3 miljoonan tonnin. Samaan aikaan rakennetaan uusia tehtaita. Pitkäranta konkurssiin Venäjän Karjalassa sijaitseva Pitkärannan massatehdas julistettiin toukokuussa konkurssiin. Norjalaisomisteisen Diesen Wood -suomalaisyhtiön 1921 perustama tehdas oli Karjalan suurimpia teollisia työpaikkoja lähes tuhannella työntekijällään. Vuonna 2011 tehdas tuotti 89 tonnia sellua. Forest-Karelia -uutissivuston mukaan tehtaan velka oli 11,2 miljoonaa euroa eikä julkinen valta lähtenyt tukemaan sen pelastamista. Neljä vuotta sitten valtio palkitsi tehtaan Venäjän paperija massateollisuuden viennin parhaana kasvuyhtiönä. Vuorotyö lisää diabetestä Vuorotyöläisten hankala unirytmi kasvattaa onnettomuuriskiä sekä sydänja verisuonitautien, suolistovaivojen ja syövän kaltaisten kroonisten sairauksien mahdollisuutta, toteavat ruotsalaiset kansanterveysprofessori Anders Knutsson ja diabetes-tutkija Anders Kempe. He kirjoittavat Göteborgin yliopiston toukokuussa julkaisemassa Arbete och hälsa -sarjan raportissa. Epätasaisen päivärytmin, sosiaalisen elämän rajoittumisen sekä käyttäytymismuutosten katsotaan vaikuttavan vuorotyöläisten terveyspulmien lisääntymiseen. Nyt tutkijat selvittivät vuorotyön ja diabeteksen välistä mahdollista yhteyttä. Vaikka todisteet ovat toistaiseksi vähäiset ja tutkimus puutteellista, he sanovat varovaisesti, että yhteys näyttää olevan olemassa erityisesti yötyötä tekevillä. Suurimpana vaarana on kakkostyypin diabetes, jota esiintyy yleensä yli 40-vuotiailla. Sen muita riskitekijöitä ovat liikunnan vähäisyys, tupakointi, stressi ja ylipaino. Poliittisesta epävakaudestaan huolimatta Pakistan kerää pohjoismaiden paperija pakkausteollisuuden investointeja. oma on 83 miljoonaa euroa. Packages Ltd perustettiin vuonna 1956 yhteisyritykseksi ruotsalaisen Åkerlund & Rausing -yhtiön kanssa ja sillä on noin 3 000 työntekijää. Uuden yhtiön tehdas alkaa valmistaa aaltopahvia sekä kartonkipakkauksia iKarachin lähistöllä. Stora Enso arvio taloon tulevan 950 työntekijää. Kumppanit investoivat yhteisyritykseen tänä ja ensi vuonna 104 miljoonaa euroa. Investoinnit kertovat alan muutoksesta: paperista siirrytään pakkauksiin ja Euroopasta Aasiaan. Euromonitor Internationalin toukokuussa julkistaman raportin mukaan elintarvikepakkausten käyttö lisääntyy nopeasti Pakistanissa. Syynä ovat kaupungistuminen ja meijerituotteiden kysynnän kasvu. Pakkausjätti Tetra Pack Heikki Jokinen la uskoo pakkausteollisuuden kasvun paikkaavan paperin kysynnän laskua ja uusia tehtaita sijoitetaan lähelle kuluttajia kuten liki 190 miljoonan asukkaan Pakistaniin. Stora Enso ilmoitti kesäkuussa perustaneensa maahan Bulleh Shah Packaging -nimisen yhteisyrityksen paikallisen Packages Ltd:n kanssa. Stora Enso omistaa yhtiöstä 35 prosenttia, mutta sen omistusosuus voi nousta puoleen. Yhtiön pää120 miljoonan euron investointi nostaa tehtaan vuosituotannon 8,5 miljoonasta pakkauksesta 16 miljoonaan pakkaukseen. laajensi kesäkuun alussa tehdastaan Maharastran osavaltiossa Intiassa. Tehtaan tuotteita käytetään koko alueella, myös Pakistanissa. 120 miljoonan euron investointi nostaa tehtaan vuosituotannon 8,5 miljoonasta pakkauksesta 16 miljoonaan pakkaukseen. Muovija pahvipakkausten valmistajat kamppailevat elintarviketuottajien sopimuksista. Ruotsalainen Ecolean julkisti kesäkuussa sopimuksensa ison pakistanilaisen elintarvikeyhtiö Engro Foodsin maitopakkauksista. Ecolean valmistaa mukana kulkevia muovisia maitopakkauksia. Pakistan on nyt maailman kolmanneksi eniten maitoa käyttävä maa, mutta sen 90 miljoonan litran päivittäisestä kulutuksesta vain alle 10 prosenttia myydään pakattuna. P Bulleh Shah Packaginnin tehdas Pakistanissa. MAAILMAN PAPERI Bulleh Shah Packagin 32-33_parasta.indd 32 19.6.2013 16:34:22
Teksti Tiina Suomalainen Kuva Päivi Karjalainen inulla on ovenpielessä taulu, jossa lukee: ”Siivosin kotini viime viikolla. Ikävää, ettet ollut täällä silloin.” Jääkaapin ovessa lukee: ”Puhdas koti on hukkaan heitetyn elämän merkki”. Ne kertovat elämänasenteestani. On tärkeämpääkin tekemistä kuin puunata ja putsata. Kuten makoilla sohvalla. Löhöilyä varten hankimme kotiin ison kulmasohvan, johon mahdumme miehen kanssa molemmat. Usein katselen sohvalla telkkaria, mutta täytyy myöntää, että monesti aamuvuorosta kotiutuessa käyn sohvalle myös nukkumaan. Pienet asiat tekevät minut iloiseksi. Iloitsen siitä, kun omenapuu kukkii tai kun mansikat alkavat punertaa. Iloitsen siitä, että minulla on työpaikka ja että olen terve. Iloitsen siitä, että olen saanut kasvatettua molemmista lapsista ihan kelpo kansalaisia. Ja onhan tuo parisuhdekin mukava juttu. Vaikka välillä riitelemmekin, yksin olisi tylsää. Tutustuin mieheeni Kajhin kolmekymmentä vuotta sitten, kun hän antoi minulle kyydin tanssipaikalle. Katselin, että onpas kivan näköinen tapaus. Siitä lähtien olemmekin olleet yhdessä. Muutin miehen perässä Kaustisilta Småböndersin pieneen kylään, jossa asuu vain noin kolmesataa ihmistä. 90-luvulla meistä tuli karjatilallisia. En ollut ikinä edes käynyt navetassa, mutta tiesin sentään, miltä lehmä näyttää. Niin minä vain opettelin lypsämään. Sitten lehmät vaihtuivat sioiksi, mutta EU:n myötä näkymät muuttuivat entistä huonommiksi. Sanoin miehelle, että olisiko parempi, että lähtisin etsimään töitä. MiniMaid haki juuri silloin työntekijöitä, ja minä sain kuin sainkin paikan. Sittemmin olemme luopuneet sioista. Vapaa-ajalla puuhastelen pieniä. Teen käsitöitä, käyn Kaustisilla äitiä katsomassa ja teen pihahommia. Tai hommia ja hommia – kyllä se taitaa ruohon leikkaamiseen jäädä. ? P Sohvalla makoilu ja omenapuut ilahduttavat Satu Vistbackaa. Vähästä onnellinen Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Satu Vistbacka työskentelee koneenhoitajana Teerijärven Mini-Maidilla. Pienet asiat tekevät minut iloiseksi. Parasta elämässä Paperiliitto 5/2013 | 33 Satu Vistbackan mielestä elämässä on tärkeämpääkin tekemistä kuin puunaaminen. 32-33_parasta.indd 33 17.6.2013 14:41:32
34 | Paperiliitto 5/2013 Hiomo S iitä se skootteri sitten lähti, kaatui kaarteessa mies mukanaan. Selkäranka murtui ja ambulanssilla sairaalaan. Thaimaassa. Ilman matkustajavakuutusta siirto hoitoon suurempaan sairaalaan ja lento kotimaahan makuuasennossa businessluokassa olisi tullut maksamaan kymmeniä tuhansia euroja. Vastaavien sattumusten varalta Paperiliitto on vakuuttanut työssäkäyvät jäsenensä liittovakuutuksella. Vakuutuksen vapaaajan matkaja tapaturmaturvat ovat voimassa vapaa-aikana kaikkialla maailmassa. Lisäksi jäsenet on vakuutettu liiton tapahtumiin osallistuessa. Matkustajaturva on voimassa vapaa-ajan kotija ulkomaanmatkoilla, kun matka kestää alle 45 vuorokautta. Lisäksi matkustajaturvassa vakuutettuna ovat alle 20-vuotiaat lapset matkustaessaan vanhempansa kanssa. Liittovakuutus ei sisällä matkatavaravakuutusta. Vakuutusturvan lisäksi Paperiliiton jäsen saa jäsenkorttia näyttämällä etuja useista majoituskohteista. Liiton jäsen saa alennusta esi merkiksi majoituksesta koti maassa ja ulkomailla. Jäsenkort ti takaa myös vakuutusturvan. Majoitu edullisesti Suomessa ja ulkomailla Suomen Retkeilymajajärjestö tarjoaa paperiliittolaisille kansainvälisen hostellikortin 12 eurolla (normaali hinta 17 euroa). Kortilla saa vähintään 10 prosentin alennuksen hostellimajoituksesta eri puolilla maailmaa. Hostellikorttia voi käyttää lähes 4000 Hostelling International -hostellissa 90 maassa. Kortilla saa muitakin etuja, mm. alennuksia auton vuokraamisesta ja museoiden sisäänpääsymaksuista. Hostellikortti on voimassa vuoden ostohetkestä. Lisätietoja ja ohjeet: www.hostellit.fi. Järvimaisemassa Keurusharjulla Paperiliittolaiset ja mukana olevat perheenjäsenet saavat 50 prosentin alennuksen majoituksesta Keurusharjun lomaosakkeiden normaalihinnoista. Käytettävissä ovat myös hotelli Keurusselän palvelut. Varaaminen ja lisätiedot: Hotelli Keurusselkä, puhelin: 014 75 10 500, myynti@keurusselka.com Mainitse jäsenyydestäsi varausta tehdessäsi ja esitä jäsenkorttisi vastaanotossa. Rennosti leirintäalueella Tampere Camping Härmälä ja Kesähotelli Härmälä: 20 € alennus vähintään 3 vrk:n mökkitai huonemajoituksesta. Varaukset: 020 719 9777, harmala@suomicamping.fi Taavetin Lomakeskus: 20 € alennus vähintään 3 vrk:n leirintämökkitai huonemajoituksesta. Varaukset: 020 719 9771, taavetti@suomicamping.fi Heinola Camping Heinäsaari: 20 € alennus vähintään 3 vrk:n mökkimajoituksesta. Varaukset: 020 719 9775, heinasaari@suomicamping.fi Jäsenhinnat edellyttävät ennakkovarausta. Jäsenkortti on esitettävä paikanpäällä. Jäsentarjoukset eivät päde juhannuksena tai erikoistapahtumien aikana. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tarjouksiin. Jäsentarjouksia ei voi varata nettikaupassa. Laadukkaasti viikko-osakkeissa Paperiliittolaisten käytössä on tasokkaita Holiday Clubin viikko-osakkeita Vuokatin Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Lappeenrannan Saimaalla ja osastot Joutsenon osasto 23: Onkikilpailut Likosenlahdella 24.8. klo 9-12. Palkinnot ja kahvit Koivikossa. Turun osasto 24: Kokopäiväretki Särkisaloon Fiskarsin ruukin kautta kierrellen la 10.08. Lähtö kello 9.00 Turun linja-autoaseman turistibussilaiturista. Hinta 10€ aikuisilta, 5€ lapset, työttömät ja eläkeläiset. Hintaan sisältyy matka, perinteiset eväät ja hyvää seuraa. Ilmoita tulostasi Seijalle heinäkuun loppuun mennessä puh. 050-4659608. Kyröskosken osasto 38: Kesäretki Verlan tehdasmuseoon. Lähtö tehtaan parkkipaikalta la 13.7. klo 8.00, paluu noin klo 18.00. Omavastuu 5 €, 18-vuotiaat ilmaiseksi. Retkeen sisältyy lounas ja kahvit. Ilmoittautumiset sairauskassalle. KymiSaimaan piirin Se niorit: Yhteistapaaminen Imatralla Varpasaaressa ke 10.7. kello 13.00. Ohjelmassa: ruokailu (kala-ateria), yhteiskokous, Vuoksen maisemaristeily ja museokäynti Karjalaisella kotitalolla, jossa nautimme lettukahvit. Hinta 30 euroa/henkilö. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pirkko Rinkinen p. 040-593 0553. Maailman pohjoisin paperiteollisuuden ammattiosasto juhlii! Kemijärven osasto 84 ry:n 50vuotisjuhla Kemijärven kulttuurikeskuksen juhlasalissa lauantaina 10.8. klo 17.00. Musiikkia: Kuukkeli-orkesteri ja Talon Tytöt Olli Vermaksen johdolla. Juhlapuhe: Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Juhlassa esitellään ammattiosaston 50-vuotishistoria. Stand up-komiikkaa: Tapio Imponen Muuta: Juhlassa muistetaan ansioituneita ay-tovereita. Juhlan jälkeen nautitaan kulttuurikeskuksen tiloissa cocktail-illallinen asianmukaisine juomineen. Juhlaan ovat tervetulleita kaikki nykyiset ja entiset ammattiosaston jäsenet puolisoineen. Toimikunta Iloa ja turvaa jäseneduista Liiton jäsenyys tuo monia etuja lomalaiselle. 34-35_hiomo.indd 34 18.6.2013 22:19:14
Paperiliitto 5/2013 | 35 Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen H armittaa ja turhauttaa. Siinä Pauli Variksen kesäkuun tunnelmat. Hän valmistui prosessinhoitajaksi, mutta kesätöitä ei ole vieläkään löytynyt, ja ? ilikset ovat alamaissa. Toivoa Varis ei ole kuitenkaan menettänyt. Ainakin UPM:n ja Stora Enson sivuilla ilmoitetaan edelleen auki olevista paikoista, ja Varis naputtelee hakemuksia kuumeisesti. – Aiemmin hain töitä vain Etelä-Suomesta. Nyt olen valmis matkustamaan työn perässä minne tahansa Oulusta alaspäin, Varis ilmoittaa. Variksella on myös it-insinöörin koulutus ja hän on hakenut informaatikon paikkaa rajavartiolaitokselta. Sieltä ei ole kuulunut vielä mitään. Viisi uutta prosessinhoitajaa Etelä-Karjalan ammattiopiston Imatran opiskelijoiden valmistujaisjuhlaa vietettiin kesäkuun ensimmäisenä päivänä Vuoksen varrella Karelia-salissa. Variksen vuosikurssin seitsemästä opiskelijasta valmistui viisi. Kahdella on joitakin opintoja suorittamatta. Varis oli pukeutunut juhlan kunniaksi pukuun, ja paikalla oli äiti. Aurinkoisen päivän tunnelmaa varjosti kuitenkin se, että töitä ei ollut tiedossa. Prosessija kemiantekniikan osastonjohtajan Jukka Lavikaisen mukaan Imatran Stora Enso otti tänä vuonna kesätöihin aiempaa vähemmän paperialan opiskelijoita tai vastavalmistuneita. Variksen opiskelukavereista kolme pääsi alan töihin. Pientä puuhastelua Pauli Variksen päivät kuluvat kavereiden kanssa, autoa rakennellen sekä sählyä ja pingistä pelaillen, soudellen ja keilaillen. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Varis kävi ilmoittautumassa työttömäksi työnhakijaksi. Hakemukseen kirjattiin valmistuminen ja myös se, että Varis on valmis vastaanottamaan töitä kauempaakin. Kun seuraavan kerran kerromme Variksen kuulumisia elokuun lopussa, toivotaan, että miestä on onnistanut. P Tampereella. Varaukset: www.holidayclub.fi / yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Helpommalla hotellissa Liiton jäsenenä sinulla on valittavanasi koko vuoden jäsenhinnat viikonlopuille sekä kausittain vaihtuvat vapaa-ajan tarjoukset Cumulus-, Rantasipi-, ja Holiday Inn hotelleissa Suomessa, Hotelli Seurahuone Helsingissä ja Crowne Plazassa Helsingissä. Varaukset: Hotellimaailmasta, www.hotellimaailma.fi tai puhelimitse Restelin myyntikeskus 020 055 055 tunnuksella Paperiliitto. Alennuksia myös näissä hotelleissa: HC Ylläs Saaga -30 % huonehinnasta. Varaukset: 0306 872 000 Kylpylähotelli Levitunturi -30 % huonehinnasta, koskee vain jäsentä henkilökohtaisesti. Varaukset: 016 646 301, www.hotellilevitunturi.fi Imatran kylpylä -10–30 % huonehinnoista. Varaukset: 020 7100 502, www.imatrankylpylä.fi Solaris Kylpylähotellit 10 % huonehinnoista. Kohteet ja varaukset: Päiväkumpu, 030 608 40 Rauhalahti, 030 608 30 Summassaari, 030 608 50 Mäntän Klubi Majoitus aamiaisella 63–89 € / 2hh / vrk. Hinnat ovat voimassa perjantaista sunnuntaihin. Kylpylähotelli Kuntoranta Lomapaketteja jäsenetuhinnoin. Varaukset: (017) 560 1403, myynti@kuntoranta.fi Autoilevalle lomalaiselle Teboil: Jäsenkortilla saat alennusta bensiinistä ja dieselöljystä 2 snt / litra, voiteluaineista 10 prosenttia (alle 10 litran astiat), autokemikaaleista 5 prosenttia, pesuista 5 prosenttia ja nestekaasun täytöstä 5 prosenttia. Polttoaine-edut saa yli 300:lta Teboilin huoltoja automaattiasemalta sekä muut tuoteja palveluedut yli 150 Teboil-huoltoasemalta. Alennuksen saat näyttämällä jäsenkorttisi kassalla tai syöttämällä sen kortti-seteliautomaattiin ennen maksua. Lisäksi Paperiliitto on neuvotellut sinulle erikoisedut myös hankkiessasi Teboil Maksuaikakortin. Katso lisää Teboilin kotisivuilta. Hertz Autovuokraamo: Tarjoaa SAK:n liittojen jäsenille erikoishinnat vapaa-ajan vuokrauksista Suomessa ja ulkomailla. Jäsenetu on Suomessa 15 %:n alennus päivähinnoista ja 10 %:n alennus viikkohinnoista. Alennus lasketaan aina edullisimmasta julkaistusta hinnasta. Ulkomailla alennus on 5–15 %. Edun saa ilmoittamalla varauksen yhteydessä CDP-numeron 719957. Varaukset: www.hertz-europe.com tai puhelimitse Hertz Varaus palvelu 0200 11 22 33. Hiomo Toivoa Varis ei ole menettänyt. Pauli Varis hakee sitkeästi kesätöitä. Kesäblues Palsta seuraa tuoreen prosessinhoitajan elämää. matKaLLa PaPERimiEHEKsi Katso myös Paperiliiton omien lomapaikkojen yhteystiedot Paperiliitto-lehdestä 4/2013 tai www.paperiliitto.? . 12 3r f Liiton lomapaikka Törmälä HC Ylläs Saaga Kylpylähotelli Levi Imatran kylpylä Heinola camping Taavetin Lomakeskus Holiday Club Punkaharju Liiton lomapaikka Särkelä Holiday Club Katinkulta Holiday Club Tampere Holiday Club Saariselkä Keurusharjun lomaosakkeet Liiton lomapaikka Purala Holiday Club Lappeenranta Kuv a: Plug i Tampere camping 34-35_hiomo.indd 35 18.6.2013 22:19:17
36 | Paperiliitto 5/2013 Hiomo Teksti Esa Tuominen Kuvat Colin Robins E nglantilaisen valokuvaajan Colin Robinsin toi Raumalle ja UPM:n tehtaalle valkoinen aine nimeltä kaoliini. Se on aikakauslehtipaperin raaka-aine. Robins asuu Cornwallissa, missä kaoliinia kaivetaan maan uumenista. Hän on kuvannut ympäri maailmaa paikkakunnilla, jossa kaoliinia käytetään. Englantilaiskuvaajan otoksille on yhteistä, että niissä näkyy rosoista ympäristöä ja paljon nähneitä ihmisiä. Niiden tyyli on lähellä Kaurismäen elokuvia. ”Minä en ole hyvä puhumaan enkä analysoimaan yhteiskuntaa. Minun aseeni ovat kuvat. Minä dokumentoin sitä, mitä on. Johtopäätösten tekeminen saa jäädä muille”, kuvailee Robins. Werstaalla on esillä 57 Robinsin ottamaa kuvaa. Muutama niistä on Raumalta, jossa brittikuvaajan oppaana toimi UPM:n pääluottamusmies Jouko Aitonurmi. Werstaan yhteistyökumppanina näyttelyä koottaessa on ollut Paperiliitto. Professori kuvaa marginaalia Raumalla eletään Robinsin mielestä paljon paremmin kuin monilla muilla hänen kuvaamillaan paikkakunnilla. Raumaltakin Robins on kuitenkin löytänyt rosoa: yhteiskunnan ulkopuolella eläviä, elämän kolhimia tyyppejä, joiden kautta valokuvaaja puhuttelee katsojia. Robins kuvasi myös UPM:n Rauman tehdasta ja siellä työskenteleviä ihmisiä. Valitettavasti näistä otoksista vain harva on löytänyt tiensä näyttelyyn. ”Minun kuvaamistani Raumalla helpotti suuresti se, että Jouko Aitonurmi esitteli minulle paikkoja ja ihmisiä.” Yhdessä kuvassa on Aitonurmen eläkkeellä oleva isä Antti tyypillisen raumalaisen kerrostalon portaikossa. Vanhempi Aitonurmi näyttäytyy säntillisen ja ”normaalin” suomalaismiehen perikuvalta. Muissa otoksissa esiintyy huomatTampereen Työväenmuseo Werstas esittelee englantilaisen valokuvaajan otoksia, joista näkyy elämän rosoisuus. Aleksi Ropponen (vas.) Olli-Pekka Nevalainen O len kasvanut paperiliittolaisuuteen. Edesmenneet vanhempani olivat liiton jäseniä, isä Voikkaalla pääluottamusmiehenä 60-luvun puolivälissä. Isänperintönä saatuja oppeja ay-tietoisuuteen olisi voinut kuunnella tarkemminkin. Nelivuotiaana olin isän kanssa Paperiliiton retkeilypäivillä Valkeakoskella ja muutenkin mukana ay-menoissa lapsesta saakka. Nyt mietityttää ammattiosastojen toiminnan jatkuvuus. Onko meillä, jotka saimme jäädä töihin suurten muutosten alettua, liian hyvät oltavat? Olemmeko niin väsyneitä ”vajaalla ajosta”, ettei edunvalvonta liioin näy kiinnostavan? Kevätja syyskokoukset eivät natsaa täytekakkuarvonnasta huolimatta. Samat naamat kokoontuvat ja niitä on helppo syytellä, jos jokin ei mene oman mielen mukaan. Entä sitten, kun ne naamat jättävät edunvalvonnan? Toteutuuko kauhuskenaario, että työnantaja määrää sitten ihan kaiken? Ja entäs nuorison järjestäytyminen? Esikoinen pääsi vuoden alussa Voikkaan yritysalueelle perustettuun virmaan töihin ja kyselin, onko kukaan puhunut teille edunvalvonnasta ja järjestäytymisestä. Lieneekö tietämättömyyttä vai mitä, niin ei kuulemma…vielä. Saas nähä. ? P Isänperinnöstä ja äidinkin Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään, mistä kirjoittaa. Samat naamat kokoontuvat ja niitä on helppo syytellä Tarkkailija Kuvia maailmalta ja Raumalta Colin Robins kuvaa paikkakuntia missä käytetään kaoliinia. Kuva Rauman satamasta. 36-37_hiomo.indd 36 19.6.2013 10:23:39
Paperiliitto 5/2013 | 37 Hiomo tavasti erikoisempia tyyppejä tatuoituine käsivarsineen ja outoine ympäristöineen. Filmille, ei muistikortille Colin Robins ei ole mikään harrastelijanäpsijä vaan hän opettaa valokuvausta kotikaupungissaan Cornwallissa ja tittelikseen hän kertoo valokuvaamisen professori. Harmaantunut, mutta nuorekas kuvaaja kertoo pysyneensä uskollisena ? lmille: ”Ensinnäkin olen ehtinyt tottua ? lmille kuvaamiseen. Toiseksi tykkään ? lmin värimaailmasta.” ”Digitaalikameroilla tulee otettua paljon turhia kuvia. Filmiä käytettäessä miettii tarkemmin, milloin painaa laukaisinta.” Samaa sukua taitaa olla englantilaiskuvaajan ja Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VaNHa kUVa kErToo 54 VUoTTa SiTTEN Reima Kangas N okia Aktiebolagin historia alkaa Fredrik Idestamin vuonna 1865 Tampereelle perustamasta puuhiomosta. Ennen hiokkeen valmistamista Suomessa tehtiin paperia vain lumpuista. Vuonna 1868 Idestam perusti toisen hiomon Emäkosken rannalle Nokialle. Puuhiomoon lisättiin paperitehdas 1880 ja kuutisen vuotta myöhemmin Suomen toinen sul? ittiselluloosatehdas. Vuonna 1938 paperia tuotettiin 12 000 tonnia. Nokian paperipuuhimoja selluloosatyöntekijöiden ammattiosaston perustamiskokous oli 12.11.1905. Osasto oli myöhemmin yksi Paperiliiton perustajista ja toimii nykyisin nimellä Nokian osasto 2. Paperitehtaan naapurissa Kalosseja valmistanut Suomen Gummitehdas Oy osti Nokia Aktiebolagin vuonna 1918 ja vuonna 1922 Suomen Kaapelitehdas Oy:n, joka teki puhelinja lennätinkaapeleita. Vuoden 1967 alussa kaikki yhtiöt fuusioitiin Oy Nokia Ab:ksi, josta tuli Nokia Oyj. Nokia Oyj suuntasi matkaviestintään ja myi 1989 Nokian Paperin amerikkalaiselle James River -yhtiölle, josta muodostui ajan mittaan Georgia-Paci? c. GeorgiaPaci? cin Euroopan pehmopaperitoiminnot ja Nokian tehdas siinä mukana siirtyivät vuonna 2012 ruotsalaiselle SCA:lle. Gummitehtaan perintöä jatkavat yhä Nokian Jalkineet ja Nokian Renkaat Oyj. Tiedätkö ketä kuvassa on? Kerro meille. Entä onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja tiedot toimitukseen. Julkaisemme kuvia ja tietoja tulevissa lehdissä. ”Selluloosan lastausta, Nokia Osakeyhtiö. 1930-luku?”, kertoo kuvan teksti. Paperia ja kalosseja Eduskunta oli päättänyt, että tekeillä ollutta naisten yötyökieltoa siirrettiin vuoteen 1964. Paperiliitto-lehti 6–7 kommentoi asiaa. ” … Aikana, jolloin jo ennestään on paljon työttömiä naisia, se (yötyökielto) olisi osoittaunut useimmille mahdottomaksi... Ei ole todistettavissa, että juuri meidän liittomme toimenpiteen olisivat olleet ratkaisevia, mutta varmaa on, että naistemme aktiivinen asennoituminen on ollut omiaan vaikuttamaan nyt saavutettuun myönteiseen ratkaisuun. ...On kuitenkin syytä korostaa, että ratkaisu ei ole periaatteellinen. Lähtökohtana on luonnollisesti edelleen pidettävä naisten yötyön lopettamista. Tärkeintä on, että naisten yötyö saadaan poistetuksi aiheuttamatta kenellekään toimeentulovaikeuksia.” Naisten yötyökiellolle 5 vuoden lykkäys että tekeillä ollutta naisten yötyökieltoa siirrettiin vuoteen 1964. Paperiliitto-lehti 6–7 kommentoi asiaa. ” … Aikana, jolloin jo ennestään on paljon työttömiä naisi... Ei ole todistettavissa, että juuri meidän liittomme toimenpiteen olisivat olleet ratkaisevia, mutta varmaa on, että naistemme aktiivinen asennoituminen on ollut omiaan Matti Korhosen kokoelma / Lusto Kuvia maailmalta ja Raumalta Kaurismäen myötätunto kuvattaviaan kohtaan: vaikka kohteet ovat yhteiskunnan marginaalissa, huokuu niistä kuitenkin paljon inhimillisyyttä ja joskus jopa tulevaisuudenuskoa. Jouko Aitonurmi kertoo viettäneensä viikon Raumalla Robinsin yhdysmiehenä. ”Oli todella mielenkiintoista seurata, kuinka tarkkaa työtä ammattikuvaaja tekee. Hän hakemalla haki jännittäviä kuvakulmia ja teki työtään kärsivällisesti.” ” Tuloksena on silottelemattomia kuvia työväenluokan arjesta eri maissa. Omintakeisia, hienoja kuvia”, Aitonurmi kehuu. ? P Valokuvanäyttely Valkoinen maa on avoinna Tampereen Työväenmuseo Werstaalla 18. elokuuta saakka. Ylhäällä Antti Aitonurmi. Alla tupakkapaikka. 36-37_hiomo.indd 37 19.6.2013 10:23:40
38 | Paperiliitto 5/2013 HioMo V uoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen vuoksi kaikkien lomautettujen on ilmoittauduttava työja elinkeinotoimistoon henkilökohtaisesti viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä, kun lomautus alkaa 1.7.2013 tai sen jälkeen. Aikaisemman lainsäädännön mukaan henkilökohtaista ilmoittautumista ei Muista myös pienkoneakut leikkureihin, mönkijöihin jne... Exide Marine & Multifit Start 12 V / 62 Ah -veneakku Erittäin hyvä akku vapaa-aikaan ja kausiluonteiseen käyttöön. Varmista virransaanti kaikissa olosuhteissa, maalla ja merellä. EN600 125 00 Vesiautomaatti 1200 W Tehokas vesiautomaatti 20 l rosterisäiliöllä. Jännite/taajuus: 230 V / 50 Hz Maksimivirtausnopeus: 3500 l/h Nostokorkeus: 46 m Imusyvyys: 8 m FGP-1200 Siimaleikkuri 250 W Runkoputken pituussäätö 80-110 cm Automaattinen siimansyöttö painamalla Pyörimisnopeus: 12000 r/min Leikkuuleveys: 25 cm Siima Ø: 1,2 mm Paino: 2,1 kg Vakiovarusteet: Kahden siiman leikkuupää, säilytysteline 236-0730 79 00 Tehokkaat hyttysansat! 39 90 Exide Marine & Multifit Start Erittäin hyvä akku vapaa-aikaan ja kausiluonteiseen käyttöön. Varmista virransaanti kaikissa olosuhteissa, maalla ja merellä. 79 19 90 Alkaen* *alk. hinta tuotteelle: GF-4 fixus.fi Tarjoukset voimassa 31.7.2013 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Merkillisen reilu. Runkoputken pituussäätö 80-110 cm Tehokkaat hyttysansat! Vesiautomaatti 1200 W JÄSENREKISTERIN YHTEYSTIEDOT ? Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsenrekisteri, PL 326, 00531 Hki ? Faksi: 09 701 2279 ? Sähköposti: jasenrekisteri@ paperiliitto.? ? Yhteyshenkilöt: Ammattiosastot 2-37: Tuija Tirinen, puh. 010 289 7733 Ammattiosastot 38-89 Leila Levosalo, puh. 010 289 7717 Ryhmälomautettu: ilmoittaudu itse ryhmälomautuksissa edellytetty. Ryhmälomautuksesta on kyse silloin, kun työnantaja lomauttaa kerrallaan vähintään kymmenen työntekijää määräajaksi. Muista ilmoittautua ajoissa Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi, jos lomautus alkaa 1.7.2013 tai sen jälkeen. Muistathan, että henkilökohtaista ilmoittautumista edellytetään myös silloin kun ?lomautuksen alkupäivä siirtyy ja ensimmäinen lomautuspäivä todellisuudessa on 1.7.20123 tai sen jälkeen ?määräaikainen lomautus muutetaan toistaiseksi voimassaolevaksi ?määräaikaista lomautusta jatketaan uudella määräaikaisella lomautuksella ja uuden lomautuksen ensimKaikkien lomautettujen pitää ilmoittautua henkilökohtaisesti työja elinkeinotoimistoon. TYÖTTÖMYYSKASSAN YHTEYSTIEDOT ? Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki ? Puhelinpäivystys: Arkisin klo 9.00–12.00. Maksuton palvelunumero on 0800 7089. ? Toimistoaika: 8.30–15.45 ? Puhelin: 010 289 7700 (vaihde) ? Faksi: (09) 7089 246 ? Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.? Päivitä itse jäsentietosi Voit tarkistaa ja päivittää omia jäsentietojasi eAsiointipalvelussa. Palvelussa voit myös katsella jäsenmaksutilannettasi ja syöttää jäsenmaksuvapautushakemuksen. Näet palvelusta lisäksi Paperityöväen Työttömyyskassaan lähettämiesi hakemusten, työvoimapoliittisten lausuntojen ja päätösten tilanteen. Samassa palvelussa täytetään myös työttömyysturvan jatkohakemus. Palveluun pääset kirjautumaan liiton nettisivuilta oman pankkisi tunnistuspalvelun avulla. V uoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen vuoksi kaikkien lomautettujen on ilmoittauduttava työja elinkeinotoimistoon henkilökohtaisesti viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä, kun lomautus alkaa 1.7.2013 tai sen jälAikaisemman lainsäädännön mukaan henkilökohtaista ilmoittautumista ei kyse silloin, kun työnantaja lomauttaa kerrallaan vähintään kymmenen työntekijää määräajaksi. Muista ilmoittautua ajoissa Ilmoittaudu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänäsi, jos lomautus alkaa 1.7.2013 tai sen jälkeen. Muistathan, että henkilökohtaista ilmoittautumista edellytetään myös silloin kun ?lomautuksen alkupäivä siirtyy ja ensimtyöja elinkeinotoimistoon. mäinen päivä on 1.7.2013 tai sen jälkeen ?Työnhakijaksi ilmoittautumisen voit hoitaa sähköisesti. Lisätietoja työnhakijaksi ilmoittautumisesta saat työja elinkeinotoimistosta. ?Liitä päivärahahakemukseen kopio lomautusilmoituksesta. P 12 3r f 38-39_hiomo.indd 38 19.6.2013 12:33:18
Paperiliitto 5/2013 | 39 taukotila Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala Ristikko sudoku Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 4/2013 täyttäneistä palkinnon sai Jari Toppari Virroilta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 14.8. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 5”. Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 4/2013 ratkaisu " Ryhmälomautettu: ilmoittaudu itse 38-39_hiomo.indd 39 19.6.2013 12:33:19
40 | Paperiliitto 5/2013 Teksti Sari Kangas V iime vuoden alussa DS Smith Packaging Finlandin pakkaaja Päivi Lumikumpu oli kyllästynyt työhönsä. Lähtö töihin tuntui tympeältä ja töissäolo väsyttävältä. Lumikumpu oli tehnyt Nummelassa tehdastyötä kolmekymmentä vuotta ja leipiintynyt siihen. ”Heitin aamulla aivot narikkaan ja työskentelin kuin robotti, kunnes vapaa koitti”, hän sanoo. Kun Lumikumpu lisäksi koki tulevansa työpaikallaan epäasiallisesti kohdelluksi, alkoi umpikuja olla vastassa. Pientä apua toi tehtaan sisäinen työnvaihto. Sitten Lumikumpu näki työpaikalla ilmoituksen Aslak-kuntoutuksesta. Vuoden kuntoutuksen aikana töissä alkoi käydä pirteä ja hyväntuulinen nainen. Työn ilo löytyi itsestä huolehtimisen kautta. KELA:n kuntoutuksessa painotettiin fyysisen kunnon, rentoutumisen ja elämänrytmin hyötyjä. Pakkaajan työssä selkä ja raajat ovat koetuksella. Lumikumpu ei ollut rapakunnossa, mutta päätti aloittaa juoksemisen. Nyt kymmenen kilometrin juoksulenkki tuntuu lyhyeltä, ja jenkkakahvojen katoamisen myötä työn aiheuttamat fyysiset oireet ovat vähentyneet. Toinen tavoite oli ottaa rentoutuminen osaksi arkea, sillä joutenpäitenolosta saa voimaa. Lumikumpu nappaa puoli tuntia ennen töitä ja puolitoista tuntia töiden jälkeen itselleen ja tekee mielikuvaharjoituksia tai lukee. ”Käyn pötkölleen sängylle, pistän silmät kiinni ja ajattelen mukavia asioita.” Ajatuksissa hän makoilee auringossa laiturilla, kuulee lintujen laulun ja tuntee kevyen tuulen. Kolmas tavoite oli elämänkatsomuksellinen. Lumikumpu halusi oppia tarkastelemaan asioita eri kanteilta. Kuntoutuksessa löytynyt vertaistuki on tuonut myös ikäviin kokemuksiin ja niiden käsittelyyn uusia näkökulmia ja avartanut mieltä.? P TaukoTila Teksti Sari Kangas Kuvat Panu Rissanen S ysmän Kansiopalvelun takahuoneessa miehet pelaavat paskahousua. ”Näin selvitetään, kuka lennokkia heittää”, yksi pelaajista toteaa. On kahvitauko. Tehtävään on kuitenkin jo aiemmin lupautunut Heikki Rantanen. Hän on taitellut lennokinkin jo valmiiksi työpisteellään leikkurin ääressä. ”Ei löytynyt sopivankokoista paperia, joten leikkasin paperin koneella passeliksi”, Rantanen sanoo. Koneen vieressä on pinossa vihreitä kiiltäväpintaisia papereita, joissa on Aku Ankan Ei mennyt senttipeliksi Sysmän Kansiopalvelu on korttipeliluola. Aslakkuntoutus auttoi Päivi Lumikummun uupumukseeen. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Työn ilo löytyi ” Heitin aamulla aivot narikkaan ja työskentelin kuin robotti.” Elämään laaTua kuva ja, erikoista kyllä, Micky Maus Magazin -teksti. Niistä valmistuu suomalaista Aku Ankka -lehteä vastaavan sarjakuvan säilytyskansioita Saksaan. Ennen kahvituntia Rantanen leikkasi kansioita varten 10 000 laminoinnista tullutta ankkapaperia, joista muutama tuhat on jo liimattu pahvin päälle ylivetokoneella. Peilikonekäsittelyn jälkeen läpyskät lähtevät Viroon viimeisteltäviksi. ”Käsityötä vaativat työnvaiheet tehdään nykyään usein siellä, konemaisemmat työt täällä”, hän sanoo. Hienosäätöä Ennen ensimmäistä heittoa Rantanen vääntelee vielä lennokin nokkaa, kuten pikkupoikanakin oli tapana. Painaja Jari Nora merkitsee heittopaikan rajan teipillä siltä varalta, että tuloksen kanssa menee senttipeliksi. Kannustusjoukkoja kertyy ympärille, 40-41_tauko.indd 40 19.6.2013 16:40:47
Paperiliitto 5/2013 | 41 lE n n o k k ik iS a TaukoTila Ei mennyt senttipeliksi Heikki Rantanen on työskennellyt Kansiopalvelussa 24 vuotta. TulokSET 2013 ?. Raimo Kirjola 27,30 m ?. Jukka-Pekka Mäkelä ??.?? m ?. Leena Juomola ??,?? m ?. Heikki Rantanen ?,?? m ?. Tuomas Himmanen ?,?? m HEiTTäJän TiEDoT ? Nimi: Heikki Rantanen ? Työ: Leikkaaja Sysmän Kansiopalvelussa ? Heittokokemus: Edeltävästä kerrasta on 50 vuotta. ? Tulostavoite: 7–8 metriä ? Tulos: 6,20 metriä ? Lennokin paperi: 80 g kopiopaperi ? Kommentti: Ei hyvä. Harjoitusheitot lensivät yli 7 metriä vaikka tehdas on pieni. Työntekijämäärä on Rantasen aikana tippunut neljästäkymmenestä neljääntoista. Yleisö suunnittelee aaltojen tekemistä, mutta kun ensimmäinen heitto jää lyhyehköksi, alkaa hyväntuulisten ohjeiden anto: ”heitä korkeammalle, pidä kiinni lennokin etuosasta, yritä hyödyntää tehtaan koneista lähtevä tuulenvire”. Rantanen on tilastokakkonen Kisailumieliala on tehtaalla tuttua. Rantanen tuli Kansiopalveluun 24 vuotta sitten, ja jo sitä ennen miehillä oli tapana ratkaista tikin pelaamisella perjantaipullon saaja. Voittajista on tarkka kirjanpito hyllyllä olevassa kansiossa, jota Rantanen esittelee tyytyväisenä. Rantanen on perjantaipullotilastoissa kakkossijalla 128 voitolla. Hän ei kerro, mitä pulloille on tapahtunut. Nora arvelee, että ne ovat pitkässä rivissä Rantasen vitriinissä. Kun tehtaalla viime vuonna siirryttiin nelipäiväiseen työviikkoon, tikinpeluupäiväksi tuli torstai. ”Tällä viikolla alkoi kolmipäiväinen, joten kai se on siirrettävä pelit keskiviikkoon”, Rantanen miettii. Eläkeikään on puolitoista vuotta, eli tilastokärjeksi on teoriassa saumat. Liidokkikilpailun heitoista toinen kantaa pisimmälle, mutta pituus ei yllä tavoitteeseen. ”Mitä maksaa neljäs yritys? Kansion?” kysyvät kisaa vierestä seuranneet. Tuomaristo on lahjomaton. ? P Rantanen on perjantaipullo tilas toissa kakkossijalla 128 voitolla. Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Missä on Työväenmuseo Werstas? 2. Missä kaupungissa jytisee Rakuuna-Rock -festivaali? 3. Missä kaupungissa pidetään yleisurheilun MM-kisat ????? 4. Minkä yhtiön pehmopaperituotteita tehdään Mänttä-Vilppulassa? 5. Mikä on ruutana? 6. Minkä lajin huippu on Oskar Osala? 7. Mitä merkitsee sana absorptiokyky? 8. Kuinka monta ammattiliittoa muodostaa SAK:n? 9. Kenen iskelmähitti on Pelastusrengas? 10. Kuinka monta kaupunkia oli Suomessa vuoden ???? alussa? Vastaukset sivulla 42 Teksti Sari Kangas H eidi Halttunen juhlistaa kolmekymppisiään perheen ja lähimpien ystä vien kanssa. ”Mikään juhlakalu en ole, joten kotosalla pysytään ja rauhallisesti.” Lomalle Halttunen pääsee syksyn sieniaikaan, mutta neljän työpäivän ja kuuden vapaan systeemissä suvesta ehtii nauttia. Erityisen kesästä tekee se, että hänellä on ensimmäistä kertaa elämässään oma hevonen. Vapaapäivinä Tammikan kanssa hurahtaa tallilla helposti nelisen tuntia. ”Tulevaisuudessa saan toivottavasti pitää sitä kotona. Tilaa olisi, mutta talli pitäisi rakentaa.” Simpeleen Metsäboardilla Halttunen on ollut valmistumisestaan saakka. Yli kymmenessä vuodessa yrityksen nimi on muuttunut useamman kerran, mutta tehtaassa kaikki jatkuu kuten ennenkin. ”Vain työvaatteet ovat vaihtuneet.”? P Kesä ja hevonen SYnTTäRiSankaRi miTäS TiEDäT? HEiDi HalTTunEn Syntynyt: 28.6.1983 Syntymäpaikka: Pieksämäki Perhe: Avomies Työpaikka: Metsä Board Simpele Työtehtävä: Salimies Terveiset: Kaikille lehden lukijoille! 17-vuotias Tammika oli ensin Heidi Halttusella vuokralla, sitten hän osti leidin itselleen. 40-41_tauko.indd 41 19.6.2013 16:40:48
KUORIMO ?? | Paperiliitto ?/???? I stuin kulttuuritilaisuudessa, johon oli saapunut paperimiehiä vapaaehtoisesti! Papparaispaperimiehiä kiinnosti uusi romaani, joka on kirjoitettu papparaispaperimiehistä. Papat tarinoivat kirjan lämpimäisiä odotellessaan Simpeleestä ja arinahöylän metsästyksestä. Mietin, että onko arinahöylä sama kuin pingispallon pumppu. Olisin kysynyt asiaa ikäiseltäni paperimieheltä, mutta heitä ei ollut paikalla. 14-vuotiaana rälssipojiksi lähteneet papat saivat laulella rauhassa, että miten nyt ei ne nuoret pärjää koneellakaan. K irjassa haukuttiin pörssikapitalismia, joten voimassa olevat pääluottamusmiehet eivät paikalle saapuneet. Vanhan ajan pääluottamusmiehiä kirja sen sijaan kiinnosti. Matalaääninen ex-luotto jutteli paperimiehen maineesta siihen kohtaan, kun joku yleisössä mainitsi sanan ”palkka”. 1970-luvulla ei kuulemma kehdannut lähteä iltavuoroon Jämsän torilta, kun kaikki naureskelivat huonoa palkkaa. 1980-luvulla liitto hoiti hommansa loistavasti, joten 1990-luvulla oltiin taas kusessa. Ei kehdannut lähteä torilta töihin, kun palkkaa sai muiden mielestä liikaa. 2000-luvulla kysymys maineesta kävi joutavaksi, kun alaa vedettiin pataan kuusi nolla. Nykyään paperimies voi torilta vuoroon lähtiessään näyttää vaikka keskaria, jos siltä tuntuu. M aine on leima otsassa. Se ei vaikuta elämääsi mitenkään, jos et ole kiinnostunut siitä mitä muut sinusta ajattelevat. Jos sitten elät elämääsi muiden ihmisten mieliksi, taitaa olla parempi valita joku muu kuin paperimiehen työ. Tai toimittajan. Toimittajien maine on ollut historian saatossa ihan yhtä kuralla kuin paperimiesten, eikä syyttä. Sanomalehtimies on kuitenkin paperimiehen alalaji, asuu ihan saman vihreän lehden alla. Vuonna 1941 ilmestyneestä Sanomalehtimiehen (ammattiliiton lehti) 20-vuotisjuhlalehdessä kuvataan meikäläisten mainetta näin: – Meillähän oli vielä muutama vuosikymmen takaperin yleisesti vallitsevana se käsitys, että sanomalehtimiehiksi ryhtyvät ne, jotka eivät mihinkään muuhun kelpaa, jotka ovat epäonnistuneet kaikilla muilla aloilla, joita ovat yrittäneet. Sanomalehtimiehiä ei pidetty oikein kunnon kansalaisina, vaan jonkinlaisina radaltaan suistuneina epämääräisinä olioina. Juttu jatkuu niin, että "nythän on kaikki tietenkin toisin", mutta enpä tiedä. Ihan oli kuin Suomi24:stä. Vaan mitäpä siitä. Minä kuitenkin tykkään työstäni. Tämän jutun opetus on se, että jos maine on niin lähellä persettä, niin menköön. P Työläisen elämää Ä R SY K E Vastaukset sivun 40 kysymyksiin. ?. Tampereella ?. Lappeenrannassa ?. Moskovassa ?. Metsä Tissue Oyj:n ?. Kala ?. Jääkiekon ?. Paperin imukykyä esim. vettä ?. 21 ammattiliittoa ?. J. Karjalaisen ??. 107 kaupunkia Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut salibandyä yli kaksikymmentä vuotta. Miksi: Sähly on vauhdikas peli. Tärkeintä on silti sosiaalinen kanssakäyminen joukkuekavereiden kanssa. Miten aloitti: Kaverin äiti oli töissä lastentarhaopiston keittiössä. Hänellä oli avain opiston tiloihin, joten Luoto ystävineen pääsi liikuntasaliin milloin tahansa. Sählymailoihin tartuttiin, koska lajista oli hyviä muistoja kouluajoilta. Kuinka usein: Käy harjoituksissa kaksi kertaa viikossa ja tunauksissa joka toinen viikonloppu. Joukkue: On 19 vuotta pelannut Rinaldosjoukkueessa ja ollut siitä vetovastuussa. Joukkue koottiin lastentarhaopistolla pelanneiden kavereiden ympärille. Alkuperäisestä kokoonpanosta mukana on enää kolme. Parasta: Kun voittaa joukkueen, joka etukäteen vaikuttaa paremmalta. Rinaldos ei ole kaikkein taidokkain joukkue, mutta pärjää kovalla yrittämisellä. Ajankohtaista: On luopumassa jouk kueen vetovastuusta, sillä kiire kotona on kasvanut. Neljän vuoden sisällä perheeseen on syntynyt kolme tyttöä. P Vauhdikas peli MARKO LUOTO Asuinpaikka: Pietarsaari Ikä: 42 Perhe: Vaimo ja 1-, 2ja 4-vuotiaat tytöt Työpaikka: Billerudkorsnäs Työtehtävä: Instrumenttiasentaja Kirjoittaja Ilkka Palmu on 41-vuotias jämsäläinen free-toimittaja, jolla on 3 lasta ja vilpitön mieli. Hän toivoo palautetta paperimiehiltä osoitteeseen ilkka.palmu@gmail.com.? JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas TAUKOTILA A nt ti K irv es Marko Luodon perheeseen on syntynyt kolme tyttöä neljässä vuodessa. J. Karjalainen laulaa kappaleen pelastusrengas. 1970-luvulla ei kehdannut lähteä iltavuoroon Jämsän torilta. 42-43_tauko.indd 42 19.6.2013 22:23:48
Paperiliitto ?/???? | ?? KESÄLOMA KYLPYLÄSSÄ 194,5 € / HLÖ 5 VRK 2-HENGEN HUONEESSA Hinnat sisältäen majoituksen aamiaisella, aamu-uinnit, yhden päivittäisen sisäänpääsyn elämyskylpylä än, kuntosalin käytön, elävää musiikkia joka ilta ja kaksi gondolikiertoa jelua tunturiin (3.6. lähtien), kävelysauvat lainaksi, soutelua Immeljärvellä, tunnin keilausta, päivän pizzan tai lounasbuffan sekä 30 min hieronnan. Hinta voimassa Paperin jäsenelle, vastaava hinta ilman jäsenalennusta 259 €. Jäsenyys todistettava jäsenkorttia vastaan. Voimassa 29.8. saakka. Nro 6 Aineistot ...................14.8. Ilmestyy ................... 30.8. Nro 7 Aineistot ................... 11.9. Ilmestyy ....................27.9. Nro 8 Aineistot ...................2.10. Ilmestyy .................. 18.10. Nro 9 Aineistot ................... 6.11. Ilmestyy ...................22.11. Nro 10 ............................... Aineistot ................... 3.12. Ilmestyy ..................20.12. Paperiliittolehden aikataulu 2013 PAPERI PAPERI PAPERI Li itt o M iis a Ka ar tin en Nro 5/2013 28.6.2013 55. vuosikerta Stora Enson pommi: Joka kymmenes saa lähteä s. 4 Löytyykö naurua? ”Mutta tiesin sentään miltä lehmä näyttää.” Satu Vistbacka, s. 33 ” Moniosaaja osaa monesta asiasta liian vähän.”" Ari Moisanen, s. 30 naurua? naurua? naurua? naurua? naurua? naurua? naurua? Tekohampaat putki postissa, vaseliinia kankkuun ja päänviennin maailmanennätys. Mitä muuta Tuomo Alasen ryhmä löysi Kaipolan tehtaalta? Liittokokous Paperiliiton 21. liittokokous s. 6–7, 18–27 650 uhan alla 01_etusivu.indd 1 19.6.2013 16:44:35 Sudokun ratkaisut Jalkapalloturnaukseen ilmoittautuminen on alkanut Paperiliittolaisten SM-jalkapalloturnaus III pelataan tänä vuonna Kouvolassa. Syyskuun 28. päivä pidettävän tapahtuman järjestelyistä vastaa Kuusaaniemi-Voikkaan osasto 85, Kuusankosken osasto 19 sekä KUMU JT C-tytöt. Turnaus pelataan yksipäiväisenä. Pelit pelataan Kouvolan Sarkolan tekonurmella puolikkaalla kentällä 6 + 1 miehityksellä. Osallistumismaksu on 350 € / joukkue. Osallistumisilmoitukset 16.8. mennessä sähköpostilla ismo. salminen@upm.com. Vahvistuksen mukana tulee osaston tilinumero, jolle osallistumismaksu maksetaan. Palkintojenjako Hotelli Vaakunassa Kouvolassa klo 19. Majoitus on myös varattu Hotelli Vaakunaan, à 80 €/huone. Majoituksia voi tiedustella osoitteesta reception.kouvola@sokoshotels.? tai soittamalla p. 020 1234 651. Jokainen joukkue hoitaa majoitusvarauksensa itse 3.9. mennessä. Majoitustarjouksen saa tunnuksella PAPERILIITON JALKAPALLOTURNAUS. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Ismo Salminen, ismo.salminen@upm. com ja p. 040 755 4865. on 350 € / joukkue. Osallistumisilmoitukset 16.8. mennessä sähköpostilla ismo. salminen@upm.com. Vahvistuksen mukana tulee osaston tilinumero, jolle osallistumismaksu Palkintojenjako Hotelli Vaakunassa Kouvoon myös varattu Hotelli Vaakunaan, à 80 €/huone. Majoituksia voi tiedustella osoitteesta reception.kouvola@sokoshotels.? tai soittamalla p. 020 1234 651. JoTAUKOTILA Paperiliiton karaoke-laulukilpailu peruuntui Jämsässä 6.7. pidettäväksi suunniteltu liiton karaoke-laulukilpailu on jouduttu peruttamaan osanottajien vähyyden vuoksi. 42-43_tauko.indd 43 19.6.2013 23:15:20
§ www.puuhamaa.fi www.serena.fi www.visulahti.fi www.tropiclandia.fi www.wasalandia fi Jäse nkor tti 2012 –13 Jäse nkor tti 2012 –13 Jäsenk ortilla 2€ alenn us norma alihintai sesta yhden päivän ranne kkeest a. Yhdel lä kortill a etu max. 5 henkil ölle. Puuharyhmä_230x272_PAPERI.indd 1 3.6.2013 8.25 42-43_tauko.indd 44 19.6.2013 17:35:12