05/24 P a p e r i l i i t t o Työpaikkaruokalassa Ehdottomuus ei tee ruuasta terveellistä. Stora Enso lahti Tapaturmasuma vei tarkkailuluokalle. Varaa lomaviikkosi Liiton lomaosakkeiden alkuvuosi on nyt tarjolla. Heidi Blomqvist päätti 41-vuotiaana muuttaa elämänsä. Ensimmäinen askel vaati rohkeutta, mutta nyt hän on iloinen ettei tyytynyt siihen, mikä ei tuntunut oikealta. Heidi Blomqvist päätti 41-vuotiaana muuttaa elämänsä. Uuteen elämään Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 15.10.2024 15.36.40 15.10.2024 15.36.40
Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin 9–15) puhelun hinta 0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, yrityspalvelu@holidayclub.fi HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8-17 475 €/vko vkot 2-7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m2, 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20-22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5-52,5 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5 m2, 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 3-6 300 €/vko vkot 8-10 400 €/vk Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 122/2025. Viikkojen 1-22/2025 varaukset alkavat 1.11.2025 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Valitse oma lomasi: Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Lomalla yötä ja päivää HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m2, 1 mh, 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5-7, 20, 22 300 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAAN RAUHA Anttilankaari 68 m2, 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8-10 475 €/vko vkot 2-7, 11-22 375 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPEREEN KEHRÄÄMÖ Kimallus 76-80 m2, 2 mh, 4:lle vkot 2-7 350 €/vkl pe-ma (3 vrk) tai 300 €/arki ma-pe (4 vrk) HC_Paperiliitto_230x297_talvi_2024.indd 1 HC_Paperiliitto_230x297_talvi_2024.indd 1 14.8.2024 08:37 14.8.2024 08:37 Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 17.10.2024 10.29.22 17.10.2024 10.29.22
P a p e r i l i i t t o 5 / 2 2 4 2 5 .1 . 2 2 4 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a on oman elämänsä paras asiantuntija. Kun kyse on porukasta, muut eivät voi täysin päästä toisen ajatuksiin sisään, ellei niistä keskustella ja varmisteta, mitä toinen tarkoittaa. Sen jälkeen tulevat avuksi pöytäkirjat ja muistiot, jotta porukka yhdessä voi todeta, mitä on päätetty ja miksi toimittu juuri näin. Kuluvana syksynä on useassa Paperiliiton ammattiosastossa vietetty juhlia: Kauttualla täyttyi 110 vuotta, Lahdessa ja Kuusanniemellä molemmissa 60 vuotta. Samalla on palautettu mieliin, mistä kaikki alkoi. Yksi muistaa yhtä, toinen toista ja se mitä tapahtui, on jossain siinä välissä. Asiat, jotka ennen säilyivät paperilla, ovat nyt bitteinä pilvipalveluissa. Myös ajatukset virtaavat vain oman pään sisällä, ellei niitä jaa ja tallenna. Muistiinpanot, kuvat ja dokumentit muodostavat yhteisen muistin, jota voi analysoida ja josta voi oppia. Tuntemalla taustat voi antaa niille kuuluvan arvon, oli kyse sitten sopimuksista tai työturvallisuudesta. Menneisyys ei ole mielipide, vaan sarja tapahtumia, joiden jäljissä voi kulkea uudelleen, jos jäljet ovat tallessa ja muistissa. • Yhteiset muistit 04 Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä elpyy hitaasti. 06 Työelämän laatu on heikentynyt. 07 Sunilaan rakennetaan koelaitos biogra? itin valmistamiseen. 08 Myös aivojen kuormitusta voi keventää ergonomisesti. 09 »Lomautuksen jälkeen kutsuttiin kolme vuoroa töihin yhtä aikaa.» 26 Minun porukkani. Pankakoskella ei ole tapana niuhottaa. 28 Diplomi-insinööri löysi itselleen sopivan kunnossapitotyön. 30 Kuusankoski vei jalkapalloturnauksen. 32 Liiton Holiday Club -lomaviikot tulevat haettavaksi. 33 Jäsenrekisteri tiedottaa. 34 Työttömyyskassa tiedottaa. 35 Adele Kotkansalon unelmien työ löytyi kartonkitehtaalta. 36 Sanaristikko ratkottavaksi. 37 Ihan tavallisena päivänä: Raskaan musiikin voimalla töihin. 38 Työpari: Tehtävät vaihtoon. 39 Kolumni: Saksassa ei saa edes leikata ruohoa sunnuntaisin. 42 Työvoimapula uhkaa metsäalaa. 18 Suositusten mukaan kasviksia pitäisi syödä yhä enemmän. Arto Kontro otti kaikesta huolimatta Conan barbaari -annoksen. 22 Tapaturmat ihmetyttävät Stora Enson Lahden tehtaalla. Joni Laakso on kuitenkin tyytyväinen työhönsä . 40 Jussi Wallius on traumansa käsitellyt eikä aio siirtää niitä toisille. Hän nyrkkeilee vain kehässä ja lähtee luontoon kuin terapiaan. 66. vuosikerta Julkaisija · Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? · Päätoimittaja Eija Valkonen · Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela · Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? · Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki · Puhelin 010 289 7700 · Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? · Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? · Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 · Paino PunaMusta · Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin 9–15) puhelun hinta 0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, yrityspalvelu@holidayclub.fi HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8-17 475 €/vko vkot 2-7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m2, 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20-22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5-52,5 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5 m2, 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m2, 1 mh, 2+2:lle vkot 3-6 300 €/vko vkot 8-10 400 €/vk Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 122/2025. Viikkojen 1-22/2025 varaukset alkavat 1.11.2025 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Valitse oma lomasi: Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Lomalla yötä ja päivää HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m2, 1 mh, 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5-7, 20, 22 300 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAAN RAUHA Anttilankaari 68 m2, 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8-10 475 €/vko vkot 2-7, 11-22 375 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPEREEN KEHRÄÄMÖ Kimallus 76-80 m2, 2 mh, 4:lle vkot 2-7 350 €/vkl pe-ma (3 vrk) tai 300 €/arki ma-pe (4 vrk) HC_Paperiliitto_230x297_talvi_2024.indd 1 HC_Paperiliitto_230x297_talvi_2024.indd 1 14.8.2024 08:37 14.8.2024 08:37 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 17.10.2024 10.53.22 17.10.2024 10.53.22
4?PaPeriliit to?05 / 2024 5 / k u o r i m o YHTEEN lauseeseen kiteytyy sekä alan hyvät, että huonot uutiset: – Kemiallisen metsäteollisuuden tuotantoja vientimäärät ovat kasvussa lukuun ottamatta paperintuotantoa, kertoo Luonnonvarakeskus Metsäsektorin suhdannekatsauksessaan 2024–2025. Kartonkien tuotanto ja vienti kasvavat tänä vuonna 11 prosenttia viime vuodesta, koska varastotasot ovat laskeneet tavanomaisemmalle tasolle ja kulutus elpyy. Vaikka kartonkilaatujen hinnat ovat kesän jälkeen kääntyneet nousuun heikon alkuvuoden jälkeen, keskimääräinen vientihinta laskee tänä vuonna 4 prosenttia. Metsä Board lisäsi aaltopahvin pintakerroksena käytettävän kraftlainerikartongin tuotantoaan Kemissä ja Mondi PowerFlute aaltopahvin keskikerroksena käytettävän aallotuskartongin eli ? utingin tuotantoa Kuopion tehtaalla. Ensi vuonna valmistuva Stora Enson Oulun investointi lisää taivekartongin tuotantokapasiteettia, minkä vuoksi tuotantoja vientimäärät kasvavat edelleen 15 prosenttia. Kartonkimarkkinoilla kasvava kysyntä nostaa ensi vuonna kartonkien keskimääräistä vientihintaa 5 prosenttia. Odottava tunnelma Kannattavien vuosien 2021 ja 2022 jälkeen metsäteollisuuden suhdanne on muuttunut nopeasti. Tilausmäärät ja tuotehinnat ovat alentuneet ja vaikuttaneet myös työvoimaan. Lomautettuna on ollut erityisesti puutuoteteollisuuden mutta myös paperimassan, paperin ja kartongin valmistuksen työntekijöitä sekä paperituoteteollisuuden prosessityöntekijöitä. Vielä on aikaista huokaista Metsäteollisuustuotteiden kysyntä elpyy hitaasti. Luonnonvarakeskuksen katsaus ennakoi tulevaa ja kertoo metsäteollisuuden odotuksista. Suhdannekatsauksesta käy ilmi, että Euroopassa paperin kysyntä on jossain määrin elpynyt. – Aiemmin kerättiin varastoja, joita tyhjennettiin viime vuonna. Kysyntä on sitä kautta jossain määrin normalisoitunut, perusteli Luken tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Matleena Kniivilä katsauksen julkistuksen yhteydessä. Kniivilä muistutti, että viime vuonna paperin tuotantolukuihin vaikutti se, että Stora Enso sulki Anjalankosken tehtaalta paperikoneen. Luonnonvarakeskus ennakoi, että paperiteollisuuden tuotantoja vientimäärät kasvavat tänä vuonna 5 prosenttia viime vuoden alhaisista luvuista. Taustalla vaikuttavat kysynnän epävarmuus, juuri tuo kapasiteetin sulkeminen ja työtaistelut. Ensi vuonna paperin kysyntä, vienti ja tuotanto laskevat pitkän aikavälin trendin mukaisesti. Hintojen ei odoteta muuttuvan merkittävästi syksyllä, ja tunnelma markkinoilla on odottava. Viime vuonna Stora Enso sulki Sunilasta sellutehtaan. Sellun tuotanto kasvaa Suomessa tänä vuonna 4 prosenttia, kun paperin ja kartongin tuotanto elpyy ja Metsä Groupin Kemin tehdas käy. – Kemin vaikutus realisoituu täysimääräisesti vuonna 2025. Silloin sellun tuotanto ja vienti kasvavat merkittävästi, suhdannekatsauksessa todetaan. Työllisyyteen hidasta kasvua Työpaikkoja luodaan ja nykyisiä osin varmistetaan investoinneilla, kuten Metsä Fibren Kemin tehtaalla ja Stora Enson Oulun tehtaan paperikoneen muuntami»Massan, paperin ja kartongin tuotannon työllisyyteen ennustetaan 3 prosentin lisäystä.» lähteet: työja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja viitanen, j., mutanen, a. & karvinen s. (toim.) 2024. metsäsektorin suhdannekatsaus 2024-2025. luonnonvarakeskus. teksti Eeva Eloranta-Jokela Vientimäärät 2013–2025 7 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 7 6 5 4 3 2 1 2013 2013 2013 2017 2017 2017 2019 2019 2019 2021 2021 2021 2015 2015 2015 2023 2023 2023 2025 2025 2025 Kartonki Paperi Sellu Miljoonaa tonnia, 2024 ja 2025 ennusteita Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 17.10.2024 9.55.50 17.10.2024 9.55.50
PaPeriliit to?05 / 2024?5 sella taivekartongin tuotantoon. Metsä Board ilmoitti tänä vuonna investoivansa Simpeleen pakkauskartonkitehtaaseen ja Kyröskosken tehtaaseen tulevien kymmenen vuoden aikana. Suhdannekatsaus muistuttaa, että tuotantokapasiteetin sulkeminen ei aina välttämättä tarkoita työpaikkojen vähenemistä, sillä työllisiä voidaan siirtää yrityksissä muihin tehtäviin. – Massan, paperin ja kartongin tuotannon työllisyyteen ennustetaan 3 prosentin lisäystä kuluvalle vuodelle ja paperija kartonkivalmisteiden tuotantoon 2 prosentin lisäystä. Metsäteollisuuden kokonaistyöllisyys lisääntyy kuluvana vuonna 1 prosentin. Koko metsäteollisuuteen ennustetaan 2 prosentin työllisyyden lisäystä vuonna 2025, arvioi Marja Kallioniemi suhdannekatsauksen työllisyystarkastelussa. Viime vuonna metsäteollisuus työllisti noin 37000 henkeä. Heidän kolme suurinta työllistäjäänsä olivat UPM, 6600, Stora Enso, 5600 ja Metsä Group, 5500 henkilöä. Suomen isoimpien työllistäjien joukossa ne sijoittuvat sijoille 11., 17. ja 19. Yritykset kokosi suuruusjärjestykseen Talouselämä-lehti numerossa 27/2024. Tänä syksynä Metsä Group ja UPM ovat hakeneet tehtailleen eri puolille maata yhteensä 110 oppisopimuskoulutettavaa. Sellu-, paperija kartonkitehtailla sekä sahoilla toteutettavat koulutukset alkavat vuoden 2025 tammikuussa tai alkuvuonna. Uusia ammattilaisia alalle tarvitaan myös tulevaisuudessa, vaikka uutisissa näkyvät vähennysja lomautusuhat pitävät yllä epävarmuutta työllisyysnäkymistä. Metsäalan houkuttelevuudesta kertoo lisää Karina Jutilan kolumni sivulla 42.?• lähteet: työja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja viitanen, j., mutanen, a. & karvinen s. (toim.) 2024. metsäsektorin suhdannekatsaus 2024-2025. luonnonvarakeskus. lähde: luke, metsä GrouP, stora enso oyj, uPm-kymmene oyj Vientimäärät 2013–2025 Miljoonaa tonnia, 2024 ja 2025 ennusteita Massaja paperiteollisuuden alatoimialojen kannattavuus Paperimassan, paperin ja kartongin valmistusprosesseissa työskentelevien lomautukset 35 30 25 20 15 10 5 250 200 150 100 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024* 2007 2009 2015 2024 Liiketulos, prosenttia Kokoaikaisesti lomautettujen tai lyhennettyä työviikkoa tekevien lukumäärä kuukausittain 2007–elokuu 2024 Sellu Kartongit Paperit *tammi-kesäkuu 2024 Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 17.10.2024 9.55.50 17.10.2024 9.55.50
6?PaPeriliit to?05 / 2024 5 / k u o r i m o PaPeriliitto kävi tes-neuvottelunsa yritysten kanssa alkuvuodesta. Kun nyt suurin osa muista SAK:laisista ammattiliitoista käy omia neuvottelujaan, työmarkkinamaasto jatkuu yhä vaikeakulkuisena. Hallituksen työlainsäädännön ja sosiaali turvan muutokset etenevät. Niitä on käyty läpi myös Paperiliiton ammattiosastojen syyskokouksissa. Muutokset ovat toteutumassa samaan aikaan, kun SAK:n Hyvän työn mittari kertoo työelämän laadun heikentyneen. SAK:laisten liittojen työssäkäyvien jäsenten työelämää mitataan kymmenen eri laatukriteerin avulla, joista yhdeksässä kehitys on kääntynyt parissa vuodessa työntekijöiden kannalta huonompaan suuntaan. Vain työtahti on keventynyt viimeisen kahden vuoden aikana. – Huonoksi määriteltävän työn osuus on noussut toissavuodesta 4 prosenttiyksikköä ja on nyt 10. Tämä tarkoittaa, että noin 20 000 työntekijää on siirtynyt laadultaan huonoon työhön kahden viime vuoden aikana, SAK:n tutkimusasiantuntija AriMatti Näätänen summaa tiedotteessa. Työelämän laatua ovat huonontaneet esimerkiksi työntekijöiden toimeentulo ja kokemus työsuhteen varmuudesta. Näätänen näkee, että taloudellinen epävarmuus saattaa nakertaa työtyytyväisyyttä ja työn mielekkyyttä. Leikkaukset voimaan Syyskuun alussa tuli voimaan maan hallituksen kolmas leikkauspaketti työttömyysturvaan. Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa leikataan 20 prosentilla jo noin kahden kuukauden työttömyyden jälkeen ja vielä viidellä prosentilla kahdeksan kuukauden jälkeen. SAK:n esimerkissä 2000 euron kuukausituloilla 1306 euron ansiopäiväraha laskee ensin 1045 euroon kuukaudessa ja lopulta 980 euroon. Työttömyyden pitkittyessä leikkaus on näin 326 euroa kuukaudessa. Hallitus on antanut esityksen, jonka mukaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettaisiin jatkossa samansuuruista työttömyysetuutta kuin työttömänä ollessa. Korotusosien maksaminen palvelujen ajalta lakkaisi ja myös liikkuvuusavustuksen korotusosaa esitetään poistettavaksi. Vuoden 2025 alussa voimaan tuleviksi kaavailluista muutoksista voit lukea tarkemmin osoitteessa www.paperikassa.fi ja tästä lehdestä sivulta 34.?•?eeva eloranta-Jokela Työelämän laatu on heikentynyt, työttömien ansioturvalle pääsy vaikeutunut. Uusia muutoksia työttömyysturvaan on tulossa tammikuussa. Turvaa, laatua ja mielekkyyttä puuttuu Työelämän laatu on kääntynyt parin viime vuoden aikana selvästi huonompaan suuntaan. reima kangas Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 16.10.2024 15.10.50 16.10.2024 15.10.50
PaPeriliit to?05 / 2024?7 5 / k u o r i m o Kotkamillsin vähennys puolittui MM Kotkamillsin muutosneuvottelut päättyivät syyskuussa. 29 vähennettävästä henkilöstä 21 on sanottu irti ja 8 henkilöä jää joko eläkkeelle tai on irtisanoutunut muutosneuvottelujen aikana. Heinä kuussa neuvottelujen alkaessa MM Kotkamills arvioi henkilöstön vähennystarpeeksi enintään 60 henkilöä. Vähennysten lisäksi tehtaalla toteutetaan organisaatioja toimintatapamuutoksia lisäämällä joustavuutta ja liikkuvuutta eri työpisteiden välillä. – Jokainen menetetty työpaikka vaikuttaa siihen, miten työssä jaksetaan ja mitä tapahtuu työturvallisuudelle. Tilanne on ikävä, sillä muutokset vaikuttavat jokaiseen henkilöstöryhmään ja jokaiseen työntekijään, toteaa vt. pääluottamusmies Johannes Talja. Yhtiön tiedotteen mukaan vähennyksistä noin joka viides toteutuu eläkejärjestelyin. MM Kotkamills tukee henkilöiden uudelleen työllistämistä ja kouluttautumista tarjoamalla muun muassa työllistymisvalmennusta. Muutoksilla yritys pyrkii alentamaan kustannuksia ja parantamaan kustannuskilpailukykyä kaikilla toiminnan osa-alueilla. Elokuun lopulla Kotkamillsillä käynnistyi uusi arkittamo, jonka investoinnin arvo on noin 30 miljoonaa euroa.?• Sunilaan akkumateriaalin koelaitos CarbonSCaPe rakentaa Kotkan Sunilaan biografiittikoelaitoksen. Uusiseelantilainen biotalousyhtiö on kehittänyt edullisen puubiomassasta jalostettavan biografiitin. Materiaali on suunniteltu korvaamaan litium-ioniakuissa kaivannaisena saatava tai fossiilinen synteettinen grafiitti. Sunilan tehdasalueen omistaa Stora Enso, joka on CarbonScapen vähemmistöosakas. Stora Enso vuokraa osan Sunilan tehdasalueesta CarbonScapen käyttöön. CarbonScape tekee parhaillaan teknistä suunnitteluselvitystä koelaitokselleen. Tavoitteena on aloittaa laitoksen rakentaminen ensi vuonna 2025 ja näytetuotanto vuonna 2026. Koelaitoksen tehtävä on tuottaa isompia biografiittinäytteitä laitevalmistajille, akkukennovalmistajille ja tuoteluokittelutarpeisiin sekä valmentaa käyttöhenkilöstöä ja insinöörejä laajassa teollisessa mittakaavassa.?• Adara ostaa Lahdesta ER-Pahvityön aaltoPahvin ja aaltopahvipakkausten valmistaja Adara Pakkaus Oy ostaa Lahdessa toimivan ER-Pahvityö Oy:n. Vuonna 1990 perustettu ER-Pahvityö on aaltopahvipakkausten suunnitteluun, myyntiin ja valmistamiseen erikoistunut yritys. Yrityskaupan jälkeen ER-Pahvityö jatkaa toimintaansa itsenäisesti Adara Pakkauksen tytäryhtiönä. Yrityskauppa yhdistää kaksi kotimaista pakkausalan toimijaa, jotka ovat viime vuosina kehittäneet toimintaansa voimakkaasti. Adara Pakkaus saa ER-Pahvityöstä osaavan kumppanin nopean syklin piensarjatuotantoon, jolloin yhtiön Valkeakosken toimintoja voidaan entisestään keskittää keskisuurten ja suurempien volyymien valmistukseen. Yritykset näkevät, että yhdistyminen luo vahvan kotimaisen toimijan, joka pystyy tarjoamaan asiakkailleen korkealaatuisia ja räätälöityjä pakkausratkaisuja aaltopahvista, joka on materiaalina kierrätettävä ja kestävä valinta.?• UPM:n sellutehtaille 110 hengen vähennysuhka UPM Fibres aloittaa muutosneuvottelut Suomessa vähennyksistä ja lomautuksista. Toimilla yritys haluaa tehostaa toimintaansa ja turvata kannattavuutensa Suomessa. Fibres Finland Operations -organisaatiota koskevat muutosneuvottelut käydään noin 110 työtehtävän mahdollisesta vähentämisestä. Neuvottelujen piiriin kuuluu yhteensä noin 1 600 työntekijää UPM:n selluliiketoimintayksikössä Suomessa, UPM Metsällä ja UPM Timberillä. Muutosneuvotteluihin sisältyvät myös mahdolliset lomautukset UPM:n selluliiketoimintayksikössä Suomessa ja UPM Timberissä. Markkinatilanteesta riippuen lomautukset toteutuisivat vuoden 2025 tammikuun ja kesäkuun välillä. Mahdolliset lomautukset voitaisiin toteuttaa vaiheittain ja niiden kesto olisi yhteensä enintään 90 päivää.?• Litium-ioni akkuja käytetään mm. porakoneissa. Adara-Pakkaus Oy toimii Valkeakoskella. Muutosneuvotteluihin sisältyy myös mahdollisia lomautuksia. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 16.10.2024 15.10.51 16.10.2024 15.10.51
8 / 5 / k u o r i m o tietävät, mitä ergonomia on. Kognitiivinen ergonomia saattaa sen sijaan olla vieraampi termi. Se liittyy aivojen kuormitukseen ja se tarkoittaa havaitsemiseen, muistamiseen, oppimiseen ja keskittymiseen liittyviä asioita. Myös tuotantotyössä on paljon aivoja kuormittavia tekijöitä. Kiire ja stressi ovat lisääntyneet, sanoo Tampereen DS Smithin työsuojeluvaltuutettu Manu Anttila. Aivoja kuormittaa muun muassa tietokonetyöskentely, laaturaporttien ja turvallisuushavaintojen tekeminen, työaikamuutokset ja moniosaajamalli, johon kuuluu uutta opittavaa ja paljon muistettavaa. Kuormitusta lisää se, että suuri osa työstä tehdään vaihtelevissa lämpötiloissa ja jatkuvassa hälyssä ja melussa. Erityisesti melu kuormittaa, sanoo aaltopahvikoneella työskentelevä Riku Hakulinen. – Koneen jatkuva käynti ja lisäksi radion höpinä ovat päällä koko ajan. Työturvallisuuskeskus korostaa, että kognitiivista ergonomiaa voi tukea työn hyvällä suunnittelulla, häiriötekijöitä vähentämällä ja hyvin järjestetyllä työympäristöllä. Anttila ja Hakulinen huomauttavat, että tuotantotyössä häiriöt ja keskeytykset kuuluvat työn luonteeseen – mutta jotain on kuitenkin tehtävissä. Stressi kevenee, kun koneet toimivat hyvin. Tämä vaatii niiden säännöllistä huoltoa. Ja kun perehdytykseen varataan riittävästi aikaa, kevenee aivojen kuorma. – Uusien työvälineiden ja ohjelmien käyttöön on saatava riittävästi opastusta ja tukea, mutta erityisesti perehdytykseen on panostettava silloin, kun tulee uutena taloon, Hakulinen huomauttaa. Aivot tykkäävät haasteista, mutta sopivassa määrin. Pelkästään muistin varassa ei tarvitse työskennellä vaan muistia voi tukea apuvälineillä kuten muistiinpanoilla. Työturvallisuuskeskus painottaa, että myös ongelmanratkaisuun on oltava käytettävissä selkeät ohjeet ja toimintamallit. ja mikrotauot ovat tärkeitä, kun ollaan koneen kanssa naimisissa koko päivän. Äänieristetyissä valvomoissa ja taukohuoneissa pääsee melua karkuun ja palautumaan. Hakuliselle on tärkeää käydä ruokatauolla syömässä ruokalassa, joka on rakennuksen toisella puolella. Se on ainut hetki päivästä, kun työpisteeltä pystyy kunnolla irrottautumaan. Työpäivän jälkeen hän kaipaa rauhaa ja hiljaisuutta. • Tuotantotyössä ei kuormitu vain kroppa vaan myös pää. Kognitiivinen ergonomia etsii keinoja aivojen kuormituksen vähentämiseksi. Kevennä aivojen kuormaa Tauot ja mikrotauot ovat tärkeitä. Erityisesti melu tuntuu Riku Hakulisesta kuormittavalta. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 16.10.2024 9.16.24 16.10.2024 9.16.24
/ 9 5 / k u o r i m o Tuotantotyössä ei kuormitu vain kroppa vaan myös pää. Kognitiivinen ergonomia etsii keinoja aivojen kuormituksen vähentämiseksi. P sunt servanda eli sopimukset on pidettävä, totesivat jo muinaiset roomalaiset. Ajatuksena varmaankin oli jo tuolloin, että anarkian voi välttää ja naapuriakin pystyy katsomaan silmiin, jos sen, mitä on tullut ehkä hölmöstikin luvattua, myös pitää. Suurin osa vanhemmista opettaa tämän lähtökohdan myös lapsilleen osana kasvatusta kohti rehellistä aikuisuutta. Silti näyttää siltä, että eivät tätä periaatetta suinkaan kaikki ole sisäistäneet. Päivittäisessä elämässä törmää silloin tällöin ihmisiin, joiden kitalaessa ”sopimukset on pidettävä” muuttuukin muotoon ”missä niin lukee?”. Tällaisen vilpertin kanssa sopimusten tekeminen on helppoa, koska hänellä ei ole niitä aikomustakaan noudattaa. Ja jos häntä myöhemmin koittaa tilille asiasta, lähettää hän selittämään ihmisen, joka ei tiedä asiasta mitään. Jos näin toimisi yhtiö, olisi se kovin raskasta niille, jotka joutuisivat yhtiön kanssa asioimaan. Mika Maliranta kirjoittaa Suomen näkymistä juuri julkaistussa kirjassaan ”Pinnan alta”. Maliranta näkee Suomen tulevaisuuden positiivisena erityisesti sen vuoksi, että meillä syntyy jatkuvasti innovaatioita, jotka tulevat parantamaan työn tuottavuutta. Kirjasta luettuani innostuin itsekin. Meillähän metsäteollisuudessa on innovoitu viime aikoina oikein urakalla. Kuulin työpaikasta, jossa parin viikon lomautuksen jälkeen kutsuttiin kolme vuoroa yhtä aikaa töihin istumaan valvomoon. Konehan ei tietenkään puksuttanut sen kovempaa vauhtia kuin ennenkään, mutta pystyttiinpähän saksalaisille taas näyttämään, miten meillä tuottavuutta nostetaan. olla rakas lukijani, että koet asian siten, että keisarilla ei edelleenkään ole suomenmaalla vaatteita. Tai tässä tapauksessa voisi kai todeta, ettei edes niitä kurpitsavaunuja vai sotkeudunko nyt ajatuksissani jo Liisan seikkailuihin Ihmemaassa. Joka tapauksessa tosi(työ)elämä meillä on yhtä satua, täydellisen uskomatonta mutta totta. No eipä tuo ”pacta sunt servanda” taida edes roomalaisilta ajoilta periytyä. Maksiimi lienee pikemminkin paavillista alkuperää ja vasta 1200-luvulta. Mitä tästä edellä olleesta sitten pitäisi oppia, jos oikein mikään ei pidä paikkansa, kysyt aivan aiheellisesti. En minä tiedä, joudun toteamaan nöyrästi. Ehkä elämä on lopultakin unenomaista satua. Ilman järjen häivää . • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. – Vaimo kävi ensimmäistä kertaa teatterissa, kerroin työkaverille makaronilaatikkoa natustaessani. Mitäs tykkäsi, kysyi työkaveri. Kehui kovin meidän sosiaalitiloja, kun toi unohtuneet evääni aamupäivällä. »Parin viikon lomautuksen jälkeen kutsuttiin kolme vuoroa yhtä aikaa töihin.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 16.10.2024 9.16.24 16.10.2024 9.16.24
10?PaPeriliit to?05 / 2024 teKSti Mari Schildt KUVat Päivi karjalainen, Nina Susi, Johannes Wiehn, Anu Kovalainen Eri-ikäiset paperiliittolaiset kertovat vuodesta, joka oli heille merkityksellinen. Vuosikymmenet muokkaavat näkökulmaamme, mutta tärkeissä muistoissamme on myös paljon yhteistä. Erityinen vuosi Paperi_10-17.indd 10 Paperi_10-17.indd 10 16.10.2024 9.05.09 16.10.2024 9.05.09
PaPeriliit to?05 / 2024?11 Heidi Blomqvist miettii, mitä tehdä kaikella sillä ajalla, joka pikkuhiljaa vapautuu lasten harrastuskuljetuksista. Paperi_10-17.indd 11 Paperi_10-17.indd 11 16.10.2024 9.05.14 16.10.2024 9.05.14
12?PaPeriliit to?05 / 2024 K un Simpeleellä asuva Nico Anttonen täytti 18 vuotta kaksi vuotta sitten, päivämäärä ei tuntunutkaan niin ihmeelliseltä aikuisuuden rajapyykiltä, kuin hän etukäteen oli ajatellut. Äiti leipoi kakun kuten ennenkin, ja sukulaiset saapuivat juhlimaan. – Perussynttärit. Paitsi että alkoholi ja sellaiset jutut muuttuivat lailliseksi, hän miettii. Täysi-ikäisyyden hohtoa vei se, että ajokortin hän oli saanut erikoisluvalla jo vuonna 2020. Se oli vuosi, jolloin elämä muuttui. Vuosi 2020 muistetaan siitä, että koronapandemia laittoi maailman sekaisin. Anttonen kävi ammattikoulun prosessipuolta Imatralla, kun lähiopiskelu lopetettiin. Koulupäivä alkoi omassa huoneessa tietokoneella heti heräämisen jälkeen. – Oli vaikeaa herätä, kun ei tarvinnut lähteä mihinkään. Saattoi sattua, että kun tietokonetta käytti sängyssä, niin nukahti siihen. Vaikka tuntui, ettei tarvinnut mennä kouluun, niin sen kaiken joutui kuitenkin tekemään kotona, hän muistaa. Anttonen sanoo, että hän on muutenkin tekijä, ei lukija. – Ei siinä tahtonut oppia oikein mitenkään. Valmistuminen myöhästyi lähes koko luokalla, kun näyttöjä ja laboratoriohommia ei päässyt tekemään, hän muistaa. Vuonna 2022 loppuvuodesta paperit kuitenkin olivat käsissä. Pian alkoi armeija Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa Kontiolahden Onttolassa. – Kun oltiin metsässä, oli 37 astetta pakkasta. Avannossa käytiin aamulla. Silloin se ei tuntunut mukavalta, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna kyllä se aika siisti juttu oli, hän hymyilee. Ennen kotiutusta kesäkuussa Anttonen arveli, ettei ehtisi päästä enää Metsä Boardin Simpeleen tehtaalle kesätöihin. Vaan toisin kävi: Yksi kesätyöläisistä oli lähtenyt, ja Anttosta kysyttiin tilalle. Töitä kesti syyskuun puoleenväliin asti. – Nyt odottelen jatkoa. Oppisopimukseen haku alkoi juuri. Se alkaisi tehtaalla tammikuussa, toivottavasti tärppäisi. Sitä ilman ei Simpeleellä vakituisia töitä ole viime aikoina saanutkaan. Odotellessaan Anttonen urheilee ja viettää aikaa kavereidensa ja tyttöystävän kanssa. Anttonen kokee itsensä nuoreksi, mutta milloin hän ajattelee, että ihminen on vanha? – Ehkä nelikymppisenä, 40–50-vuotiaana, hän vastaa. Samaan aikaan kun Anttonen yritti suoriutua kouluhommista kotonaan, operaattori Sampsa Grönlund paiski töitä Metsä Fibren Kemin tehtaalla. Pandemia näkyi ja tuntui: Kahvihuonekin oli jaettu kolmeen osaan ja siellä käytiin vain pienemmissä porukoissa. Grönlund oli 34-vuotias, kun tehtaan joukkotestauksissa häneltä löytyi korona. – Muutaman kerran aivastin, mutta ilman vaivoja selvisin. Positiivinen testitulos tarkoitti kuitenkin karenssia, eikä töihin ollut vähään aikaan asiaa. Hommat jatkuivat jälleen, kun testi näytti negatiivista. Vuonna 2020 Grönlund oli yksi onnekkaista, sillä samana keväänä koronaan sairastui noin 7300 suomalaista, joista sairaalaan joutui noin 800. Heistä 330 kuoli. Syyskuun lopulla raskas koronavuosi tuntuu jo kaukaiselta. Grönlund on juuri palannut Leviltä, jossa hän vietti pitkän viikonlopun avovaimonsa Kristan ja poikansa Akselin kanssa. – Oli se kyllä mukavaa: ei ollut itikoita, eikä enää kuuma. Hyvin pystyi vaeltelemaan ja ruskaa katselemaan, hän kertoo. »Pojan syntymä toi vastuuta.» Pohjoinen on Grönlundille tärkeä asia. – Etelämmäksi en haluaisi muuttaa. Täällä on rauhallista, ei hoppua, hulinaa ja hälinää. Ja onhan tuolla hyvät maisemat. Vaikka perheen abiturientti ei enää perheen kanssa lähtenytkään ruskaa ihailemaan, Grönlund on mielissään, että poika vielä lähti. Hänen syntymänsä vuonna 2013 oli Grönlundille se hetki, kun elämä muuttui. Hän oli silloin 26-vuotias, nuori isä. – Pojan syntymä toi uudenlaista vastuuta elämään, ja muutti aika paljon. Vaihdoin reissuhommista näihin paikallisiin töihin. Luonnostaan asiat järjestyivät, hän muistaa. Paperi_10-17.indd 12 Paperi_10-17.indd 12 16.10.2024 9.05.15 16.10.2024 9.05.15
PaPeriliit to?05 / 2024?13 Samalla selvisi, että sisarussarjan kuopus on poika. – Tytär odotti kovasti pikkusiskoa ja itki lohduttomasti! Haimme hänelle kissanpennun, joka oli tyttö. Joulukuussa meillä oli kolme poikaa, tyttö ja tyttökissa, Blomqvist hymyilee. Tällä hetkellä Blomqvist elää elämässään uutta vaihetta, joka alkoi vuonna 2021. Silloin hän lopetti työt puutarha-alan perheyrityksessä. Askel kerrallaan Blomqvist selvitti itselleen, mitä oikeastaan oli etsimässä. Toisessa puutarha-alan yrityksessä hän vakuuttui, että haluaa kokonaan toiselle alalle. Tekniikka houkutti, onhan hän koulutukseltaan kemiantekniikan insinööri. Lopulta hän valitsi työpaikan Walkin tehtaalla. – Viihdyin tosi hyvin pituusleikkurilla. Työkaverit siellä olivat aivan mahtavia, Blomqvist sanoo. Ajat tehtaalla ovat kuitenkin olleet tuuliset. Elokuussa työt loppuivat jo toiseen kertaan. Tälläkin kertaa saattaa olla, että Sampsa Grönlund viihtyy pohjoisessa. Grönlund kiittelee, että oli hyvä päätös asettua aloilleen. – On se kivempaa näin, ettei kotona käy vain pesemässä vaatteita ja lähde taas, hän miettii. Grönlund miettii, että 38-vuotiaana elämä on melkoisen kohdillaan. – Perhe-elämä on ihan mukavaa. Kun nuorempana olen kerennyt olla paljon menossa, niin nyt on mukava olla rauhassa perheen kanssa. Vuonna 2013 pietarsaarelainen Heidi Blomqvist voi huonosti, mutta hyvästä syystä. Hän odotti neljättä lastaan. Verikokeissa oli viitettä, että perheen kuopuksella voi olla Downin syndrooma. Tehtiin lapsivesitutkimus. – Se oli ihan hirveää, isolla neulalla mahasta läpi. Etukäteen en osannut pelätä, mutta uudestaan en haluaisi sitä kokea. Lapsi syntyi kuitenkin täysin terveenä, Blomqvist kertoo. Paperi_10-17.indd 13 Paperi_10-17.indd 13 16.10.2024 9.05.20 16.10.2024 9.05.20
14?PaPeriliit to?05 / 2024 kutsu takaisin tulee. Sitä ennen Blomqvist miettii vakavasti myös muita vaihtoehtoja. Hän oli 41-vuotias, kun lopulta päätti jättää entisen elämänsä ja suunnata kohti tuntematonta. – Se ensimmäinen askel vaati hurjasti rohkeutta. Jotenkin tuntui, että tarvitsin elämääni sitä, mitä itse tarvitsen, hän miettii. Ensimmäistä kertaa elämässään hän asuu nyt itsellisenä vain lasten ja tänä vuonna perheeseen otetun pienen kisun kanssa. Lapsista vanhin on armeijassa ja nuorin 10-vuotias. Pikkuhiljaa hänellä alkaa olla aikaa myös itselleen. – Nyt olen paljon itsenäisempi. Saan tehdä niitä ratkaisuja, joita itse haluan tehdä. Olen myös tutustunut tosi moniin uusiin ihmisiin, hän kertoo. Ystävien kanssa hän käy teatterissa, festareilla ja matkustelee. Lisäksi hän harrastaa kuntosalia, nousee kuntorappusia ja lenkkeilee. Blomqvist laajentaa edelleen elinpiiriään, ja Tenho Dahl viettää paljon aikaa mökillä yhdessä vaimonsa Eilan kanssa. toivottaa uudet, kiinnostavat kokemukset tervetulleiksi. – Sanoisin ohjeeksi muillekin, että pitää vain uskaltaa. Jos vain tyytyy siihen, mihin ei oikeastaan ole tyytyväinen, se aiheuttaa vain katkeruutta. Kyllä kaikki järjestyy, hän kannustaa. Kun Blomqvist päätti ottaa elämänsä omiin käsiinsä, lappeenrantalainen Mikko Fröjdlund teki parhaansa, että SaiPa-junioreiden jääkiekkoharrastus sai jatkua, vaikka koronarajoitukset olivat monin paikoin lopettaneet harrastukset kokonaan. – Pojat saivat harrastaa, mutta heidät jaettiin eri ryhmiin, eivätkä he saaneet olla toisiinsa missään kosketuksessa. Aikuisten harrastekiekko kiellettiin kokonaan, hän muistelee. Työmaallakin mentiin maskit kasvoilla. – Olihan se ihmeellistä aikaa, hän sanoo. Tällä hetkellä Fröjdlund on palannut itsekin jääkiekkojäille, ja parhaillaan hän on innostunut myös pyöräilemään. RaikPaperi_10-17.indd 14 Paperi_10-17.indd 14 16.10.2024 9.05.23 16.10.2024 9.05.23
PaPeriliit to?05 / 2024?15 – Se oli elämänmuutos, joka on jäänyt mieleen. Laitoin moottoripyörän myyntiin saman tien, kun ajattelin, että ei sitä varmaan kerkeä enää ajelemaan, hän kertoo. Tällä hetkellä Fröjdlundien perhe on kasvanut jo viisihenkiseksi. Kolmen pojan veljessarjasta vanhin on ammattikoulussa, keskimmäinen seitsemännellä ja nuorin neljännellä luokalla. – Onneksi avovaimo Jenni on saanut pidettyä komppanian kurissa. Kyllä se ojentaa, Fröjdlund hymyilee. Sydämessä on paikkansa myös sisarussarjan toiselle lapselle. Perhe menetti tyttären ennen syntymää. – Kyllä se mielessä on, millaista elämä olisi ollut, jos hän olisi saanut elää. Olisi se varmaan muuttanut talon tapoja. Olisi ehkä joutunut opettelemaan letintekoa, hän miettii. Elämää hän ei enää ota itsestäänselvyytenä. Tänä vuonna Fröjdlund täytti 50 vuotta. – Vauhti on sellaista, että en ole oikein kerennyt miettimään menneitä tai tulevia. Tässä tämä elämä menee eteenpäin. Vuosien varrella käsitys nuoresta ja vanhasta on muuttunut. – Ihminen on vanha vasta sitten, kun omassa mielessään niin ajattelee. Toiset vain nuortuvat vanhetessaan. Itse en pidä itseäni vanhana, vaikka joku nuorempi niin saattaisi ajatella, Fröjdlund hymyilee. Vuoden 2007, jolloin Fröjdlund tuli isäksi, raumalainen Anne Ovaskainen muistaa Ansku-koirasta. Monirotuinen Ansku oli todellinen hurmuri, joka hurmasi ihmisten lisäksi toiset koiratkin. – Sellainen vilpertti, mainio epeli. Kun sanoin Anskulle, että lähdetään koirakauppaan, se pinkaisi juoksuun, ja minä siinä mukana. Koirakaupassa Ansku pääsi itse valikoimaan. Otin sitten sen, mistä hän tykkäsi, Ovaskainen muistaa. Vuonna 1995 Ovaskaisella oli juoksukaverina Hero-koira. – Se oli sellainen vuosi, jolloin tapahtui sekä Suomessa että omassa elämässä. Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon MM-kultaa. Minä juoksin silloin maratonin ja Suomi juoksee -viestin, hän kertoo. Ovaskainen oli aina ollut liikunnallisesti lahjakas. Vuoden 1995 Suomi juoksee -viestistä hänelle jäi hauska muisto. Ovaskainen poltteli tupakkaa ennen lähtöä, kun huomasi, että häntä osoitetaan sormella. – Lasse Virén näytti minua Pertti Ukkolalle, Ovaskainen hymyilee. Kun matkaa tehtiin, Ukkola tuli hänen viereensä juoksemaan. – Siihen tuli myös Lasse Virén ja kysyi, että lähdetkö hänen kanssaan tuonne sivutielle juoksemaan. Jonkin aikaa juostiin siellä. Palattiin sitten päätielle ja otettiin porukka kiinni. Lasse sanoi, että sinulla on hyvä juoksuaskel, Ovaskainen muistaa. Maalissa miehet pyysivät Ovaskaista kanssaan kahville. Mukaan tuli myös eräs Juha Mieto. Kahviseurue kiinnitti muidenkin huomion, ja Ovaskainen päätyi miesten mukana myös lehtikuvaan. – Pertti Ukkola antoi postikortin, jossa oli hänen kuvansa ja takana puhelinnumero. En koskaan soittanut kylläkään, Ovaskainen hymyilee. Ehkä urheilutähdet olivat huomanneet lahjakkuuden? – Pakko myöntää, että kai minä aika kivan näköinenkin olin, Ovaskainen nauraa. »Elämä maistuu erittäin hyvältä.» kaassa syysilmassa on mukava polkaista 25 kilometriä Imatran suuntaan, ja saman verran takaisin. – Tulee mukava päivän lenkki. Kutostien reunaa tässä mennään, onneksi on hyvä pyörätie, hän juttelee. Työkseen hän etsii vikoja värähtelymittaajana Joutsenon Metsä Fibrellä. Työpaikalla on meneillään lomautukset. – Ei tässä onneksi tarvitse hermoilla, koska talous on kunnossa. Ruokaa ja lämpöä on riittänyt, hän pohtii. Elämän merkittävä vuosi oli hänelle 2007. Silloin Fröjdlundille syntyi ensimmäinen poika. Paperi_10-17.indd 15 Paperi_10-17.indd 15 16.10.2024 9.05.23 16.10.2024 9.05.23
16?PaPeriliit to?05 / 2024 Kolme vuotta myöhemmin Ovaskaa kohtasi järkytys, kun Hero-koira kuoli haimasyöpään. Ovaskainen suri niin, että menetti ruokahalunsa. Luonnostaan hoikka Ovaskainen painoi pahimmillaan vain 32 kiloa. Hän toipui, mutta sydänlihas oli ottanut osumaa. Rytmihäiriöt veivät hänet lopulta sairaseläkkeelle Rauman UPM:n paperitehtaalta. Ovaskainen sanoo, että vaikka sydänoireet ovat vakavat, ne eivät varsinaisesti tunnu. Hän pystyy elämään nyt, 61-vuotiaana, lähes täyspainoista elämää. – Olen hyvässä kunnossa fyysisesti ja henkisesti. Ajattelin jossain vaiheessa, että elän lopun elämäni yksin, mutta tällä hetkellä minulla on ihana kumppani vierelläni. Elämä maistuu erittäin hyvältä, hän sanoo. Kun Ovaskainen juoksi yhdessä urheilutähtien kanssa, Tenho Dahl uurasti Voikkaan höyryllä päälämmittäjänä ja rakensi vaimonsa Eilan kanssa kesämökkiä Pyhäjärven rantaan. Kotoa Voikkaalta mökin pihaan on vain 16 kilometriä. – Vajaa puoli vuotta rakennettiin. Silti tuntui, että tämä kestää ikuisuuden, eikä tiedä valmistuuko koskaan, hän muistaa. Tällä hetkellä Dahlit viihtyvät paljon kesämökillä, joka oli jo toinen pariskunnan yhteisistä rakennusurakoista. Se ensimmäinen, vuodelta 1977, on jäänyt Dahlin mieleen unohtumattomasti. Hän oli silloin vajaa kolmekymppinen perheenisä. – Muistan, kun nukuttiin ensimmäinen yö makuuhuoneessa kokolattiamaton päällä, me ja molemmat lapset. Vaimo kävi laskemassa vettä kraanasta ja sanoi, että ihanaa, tänne tulee vesi. Dahlit tutustuivat jo lapsina. Eilan veli oli Dahlin hyvä ystävä. – Oli poikaporukka ja likkaporukka, ja oltiin samoissakin porukoissa. Meillä oli mopot ja niillä vietiin tyttöjä, Dahl muistaa. Nyt pariskunnalla on tullut täyteen 54 yhteistä vuotta. – Pitkän liiton salaisuus on se, että puhalletaan yhteen hiileen. Ei heti olla nokka solmussa, jos välillä vaikka ärräpäät lentävät. Vaikeista paikoista pääsee puhumalla yli, emmekä jää tuppisuiksi. Lähdetään siitä selvittämään, mistä on riita – vaikka harvemmin meillä riitaa on, Dahl sanoo. Sekin on Dahlin mukaan tärkeää, että puolisoilla on liitossa oma vapautensa. – Jos menen kortti-iltaan, en tee mitään hölmöä. Se pitää mielen koreana. Vaimokaan ei ole jumittunut kotiin, vaan menee tyttökavereidensa kanssa. Minusta se on hyvä, ettei hänkään katsele aina vaan samaa naamaa tässä, Dahl miettii. Kerran viikossa Dahlit käyvät pelaamassa korttia ystäväpariskunnan kanssa. Lempipeli on nimeltään Kiusa. – Siinä voimme puhua sopaskaa, välillä ollaan tosissaan, sitten nauretaan, ja lähtiessä vielä halataan. Se kiusan pelaaminen on kyllä kivaa, vaikka välillä kuuluu, että ”saaketti, mitäs sie tollasen kortin löit!”, Dahl nauraa. Vuonna 1977 rakennettu omakotitalo on edelleen pariskunnan tukikohta. – Täällä talossa meillä on kaikki mukavuudet samassa tasossa. Ajattelin silloin, että jos joskus täytyy rullatuolissa istua, niin tässä pääsee helposti liikkumaan. Täällä meillä on ihan luksusta, vaikka itse kehunkin, Dahl sanoo. VuoSi 1977 oli hyvää aikaa myös kajaanilaiselle Mirja Komulaiselle. Hän oli 36-vuotias ja siivosi Kajaani-yhtiöllä. Työ oli »Nyt me olemme yhdessä.» raskasta mutta itsenäistä, eivätkä pomot hengittäneet niskaan. – Oi muistan ne ihmiset siltä ajalta, melkein kaikki! Meillä oli työkavereiden kanssa aina ruokatunnilla ja kahvitauoilla hauskaa, hän kertoo. Muistoista nousee etenkin vuosi 1981, joka muutti monella tavalla Komulaisen elämänkulkua. Silloin hänen ensimmäinen miehensä kuoli. – Hän sai sydänkohtauksen, oli yöllä kuollut keittiön lattialle. Tehtaalla oli töissä Jaakko Pulkkinen, jonka vaimo kuoli kaksi viikkoa Komulaisen miehen jälkeen. Paperi_10-17.indd 16 Paperi_10-17.indd 16 16.10.2024 9.05.26 16.10.2024 9.05.26
PaPeriliit to?05 / 2024?17 liikunnallinen, vaikka onnettomuudessa loukkaantunut selkä on ”kuin katiskaverkkoa”, kuten lääkäri oli todennut. – Ennen mentiin ystävän kanssa joka aamu lenkille. Jotkut naapurit olivat sanoneet, että siitä he tiesivät, että kello on puoli kahdeksan, hän muistaa. Minkä ikäisenä ihminen on vanha? Kysymys saa 83-vuotiaan Komulaisen naurahtamaan. – Välillä tuntuu, että pääni puolesta voisin olla vaikka 15-kesäinen, mutta jalat eivät kanna. Minä olen aika ulospäin suuntautuva ihminen, hän hymyilee. Entä mikä on pitkän iän salaisuus? – Onhan minulla sydämen tahdistin, se on pitänyt minua tiellä, hän kuittaa. Komulainen kertoo, että valoisa elämänkatsomus auttaa yli vaikeistakin ajoista. – Kyllä joku päivä on se iloisempikin päivä, hän sanoo. ? Pojan kuolema on ollut Mirja Komulaiselle raskain asia. – Me rupesimme pikkuhiljaa juttelemaan näistä asioista. Nyt me olemme yhdessä, Komulainen kertoo. Raskain asia on Komulaiselle ollut oman pojan kuolema seitsemän vuotta sitten. – Hänellä oli tapana soittaa melkein päivittäin. Aina hän sanoi, että mitä se minun kultamurikkani tietää, Komulainen hymyilee rakkaalle muistolleen. Elämä jatkuu lapsenlapsissa ja lapsenlapsenlapsissa. – Kun äiti vielä eli, meitä oli viisi polvea, Komulainen kertoo. Nykymaailman menoa Komulainen sanoo katselevansa hiukan huolestuneena. Hän toivoo, että Suomessa saataisiin elää rauhassa. Hänen oma isänsä kaatui jatkosodassa 23-vuotiaana. – Äidin kanssa asuimme ukin ja mummon luona, eikä siellä Sotkamossa meidän tarvinnut kärsiä sodasta. Muistan kyllä, kun äidin veljiä tuli lomille sotilaspuvut yllä, hän kertoo. Aivan viimeisiin aikoihin saakka Komulainen on ollut hyvin Paperi_10-17.indd 17 Paperi_10-17.indd 17 16.10.2024 9.05.29 16.10.2024 9.05.29
18?PaPeriliit to?05 / 2024 A-luokan lihansyöjiä L OUNAS Saimaa-näkymällä. Tällaista herkkua tarjoilee Stora Enson Kaukopään tehtaan työmaaruokaloista toinen, niin sanottu kartongin ruokala. Lounasaika on juuri alkanut ja Tarja Erjansalo on täyttänyt puolet lautasestaan raasteilla. Yksi iso peruna ja nakkikastike vievät lautasesta runsaan neljänneksen. Lasissa on rasvatonta piimää. Erjansalon lounasvalintoja ohjaa keliakia. Tonnikalalasagnette tai pizza, joita on myös lounaslistalla tänään, eivät hänelle sovi. – Lounastauolla ei tarvitse syödä itseään ähkyn, kun syö viisi kertaa päivässä. Silloin kiljuva nälkä pysyy loitolla, hän linjaa. Päivävuoroa tekevä Erjansalo aloittaa päivänsä puurolla ja mansikkakiisselillä. Töissä hän juo kahvit ja syö gluteenittoman leivän ja hedelmän. Kello yhdeksän tauolla hän popsii yleensä jonkin hedelmän, ja sitten onkin jo lounastauon vuoro. – Iltapäivää kohti ruokajutut alkavat hiipua. Kotiin päästyä en enää syö lämmintä ruokaa vaan ehkä jonkin salaatin. Erjansalon työkaveri Ismo Toivari syö juuri päinvastoin kuin kollegansa. Hänen syvä lautasensa on kukkuroillaan perunoita ja nakkikastiketta. Salaatin hän on laittanut erilliselle lautaselle. 12-tuntista työvuoroa tekevä Toivari söi tänään aamupalaksi ruisleipää, jonka päällä oli olympiajuustoa ja wurstia. – Sillä minä sinnittelen lounaaseen asti. Ja lounaan jälkeen sinnittelen taas. Erjansalo laittoi syömisensä uusiksi kolmisen vuotta sitten. Kimmokkeena toimi kuntoutus, jossa oli mukana ”ihan älyttömän hyvä” ravitsemusterapeutti. – Me kaikki saimme siitä paljon. Siunkin olisi kannattanut tulla sinne, Erjansalo huomauttaa Toivarille. Uusien ravitsemussuositusten mukaan lautasella pitäisi olla entistä enemmän kasviksia ja entistä vähemmän lihaa. Mitä tästä miettivät Kaukopään lounastajat? teKSti Tiina Suomalainen ?KUVat Mikko Nikkinen Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 16.10.2024 9.33.19 16.10.2024 9.33.19
Gluteenitonta ruokavaliota keliakian takia noudattava Tiina Erjansalo kertoo, että ruoan hintojen nousu ei ole vaikuttanut hänen ruokaostoksiinsa. – Vaikka palkalla ei rikastu, voi sillä ostaa ihan kunnon paistijauhelihaa. PaPeriliit to?05 / 2024?19 Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 16.10.2024 9.33.21 16.10.2024 9.33.21
Arto Kontro sanoo, että hän ei ole välipalansyöjä. Siksi hän pyrkii aina syömään 12-tunnin työvuoron aikana kaksi lämmintä ateriaa. 20?PaPeriliit to?05 / 2024 Kuntoutuksessa Erjansalo oppi säännöllisen syömisen rytmin sekä sen, että vettä on juotava. – Aiemmin, kun söin harvemmin, hurja nälkä pääsi iskemään kesken kaiken ja korvasin aterian jollain nopealla energialla, kuten suklaapatukalla. Enää niin ei käy. Lähes kilo kasviksia Marraskuun loppupuolella julkaistaan uudet kansalliset ravitsemussuositukset. Niiden keskeinen ajatus on se, että kasviksia ei voi koskaan syödä liikaa. Aiemmin suositeltiin, että söisimme vähintään puoli kiloa kasviksia päivässä eli noin viisi kourallista. Nyt niitä pitäisi syödä enemmän, mieluiten 800 grammaa tai yli, eli jopa yhdeksän kourallista. – Kuulostaa hurjalta. Se on siinä ja tässä, täyttyykö minulla edes 500 grammaa, Erjansalo pohtii. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että suositusta on oikeastaan helppo noudattaa, kunhan syö jokaisella aterialla myös marjoja, hedelmiä, kasviksia tai juureksia. – Keksikokoinen tomaatti tai pätkä kurkkua on jo 60 grammaa, omena 150 ja appelsiini noin 250 grammaa. Mutta jos lastaa lautasen kukkuroilleen perunaa ja kastiketta ja syö sen ensin, niin ei sen jälkeen enää jaksa mitään omenaa syödä. Jos työpaikalla on työmaaruokala ja jos sen aukioloajat sopivat omiin työvuoroihin, kannattaa ruokalaa suosia. Harva jaksaa itse tehdä monipuolisia salaatteja ja raasteita, mutta lounasbuff etissa niitä on yleensä tarjolla hyvin. Lounastarjottimensa kanssa pöytään istuva Niko Seppälä kertookin tavallisesti ottavansa salaattia ja raasteita niin paljon kuin mahdollista – Minulle on valehdeltu, että ne ovat terveellisiä. Maun takia en niitä syö. Kisamakkarakin sallittu Uusissa ravitsemussuosituksissa korostuu kasvikuntapainotteinen ruokavalio. Punaista lihaa suositellaan syötäväksi enintään 350 grammaa viikossa – tämä ihan terveyssyistä, sillä punainen liha nostaa suolistosyöpien riskiä. Lihavalmisteiden kuten makkaroiden ja leikkeleiden syöminen pitäisi jättää minimiin. »Haluaisin eroon ehdottomuudesta. Meidän kannattaa tehdä joitakin asioita joka päivä ja toisia asioita ei kannata tehdä joka päivä.» Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 16.10.2024 9.33.28 16.10.2024 9.33.28
?Lempiruoka? – Kerran tein sinihomejuusto-kerma-herkkusienikastiketta ja nauhapastaa. Se oli kyllä aika hyvää, vastaa Ismo Toivari. ? Kartonkikoneella työskentelevä Niko Seppälä käy ruokalassa syömässä aina kun pystyy, sillä se katkaisee rutiinin. PaPeriliit to?05 / 2024?21 Punaisen lihan vähentäminen ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että syö enemmän kanaa. Mitä ihmettä sitä sitten oikein syö? – Yhtälö ei ole lainkaan mahdoton. Jos ajatellaan seitsemää pääateriaa viikossa, niin kahdella aterialla voisi syödä punaista lihaa, kahdella siipikarjaa ja kolmella kalaa, jos vatsa ei kestä palkokasveja, kuten papuja ja linssejä. Jos vatsa kestää myös palkokasveja, korvataan niillä liharuokia, Schwab selventää. Hän kuitenkin korostaa, että mitään ei olla kieltämässä. Kisamakkaran voi edelleen syödä hyvällä omallatunnolla, jos ravitsemus on kokonaisuudessaan kunnossa. – Haluaisin eroon vastakkainasettelusta ja ehdottomuudesta. Meidän kannattaa tehdä joitakin asioita joka päivä, ja taas toisia asioita ei kannata tehdä joka päivä tai edes joka viikkokaan. Niko Seppälä kuvailee itseään A-luokan lihansyöjäksi. – Aina, kun mahdollista, syön mieluummin lihaa. Tänään hän on valinnut tonnikalalasagneten, sillä hän inhoaa kuorettomia nakkeja. Hän sanoo, että työpaikkaruoan on tarkoitus täyttää maha, kotona voi sitten nautiskella naudanpihviä. – Kasvisten syömisen lisääminen ja lihasyönnin vähentäminen on varmasti haaste monelle miehelle, pohtii pöytään asettuva Seppälän työkaveri Arto Kontro. Irtiotto koneelta Kontrokin on valinnut nakkikastikkeen ja perunat. – Tämä on tällainen Conan barbaari -annos. Niin paljon kuin lautaselle mahtuu. Kontro syö 12-tuntisen vuoron aikana kaksi lämmintä ateriaa, jos vain aikataulut antavat periksi. Päivävuorossa hän syö ensimmäisen aterian työmaaruokalassa kymmenen maissa ja toisen aterian – jotain kotoa tuomaansa ruokaa – neljän, viiden maissa. – Nuori kasvava mies, tai ainakin kasvava, tarvitsee ravintoa. Kontro pohtii, että energiantarve riippuu siitä, millainen työvuoro on kyseessä. Jos joutuu liikkumaan paljon kentällä, nälkä kurnii voimakkaammin. Tänään lounas viivästyi kartonkikoneella olleen hässäkän vuoksi, joten Kontro arvelee, että päivä menee yhdellä aterialla. Lounastavat kaukopääläiset miettivät, että ruokailu on muutakin kuin polttoainetta kropalle. Se irrottaa tehokkaasti työstä ja samalla pääsee höpöttelemään työkavereiden kanssa. Työsuojeluvaltuutettu Sami Ilves korostaa säännöllisten ruokataukojen merkitystä jaksamisen kannalta. Kaukopäässä oli aiemmin viisi työmaaruokalaa, nyt kaksi, mutta laadulla pyritään korvaamaan määrää. Ruokaloita pyörittävä Sodexo on viime aikoina satsannut salaattija raastetarjontaan, ja lounasannoksia voi nyt myös tilata työpisteelle. ? Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 16.10.2024 9.33.35 16.10.2024 9.33.35
Joni Laaksolle selvisi jo kouluaikana kesätöissä, että hän haluaa täältä vakipaikan. 22 / Paperi_22-25_Kyro.indd 22 Paperi_22-25_Kyro.indd 22 17.10.2024 11.47.32 17.10.2024 11.47.32
/ 23 T ja viime vuonna Stora Enso on irtisanonut rajusti henkilöstöä koko konsernissa. Viime vuonna vähennettiin 1150 henkilöä ja tämän vuoden helmikuussa yhtiö ilmoitti valmistelevansa uutta kannattavuusohjelmaa, joka voisi merkitä noin tuhannen henkilön vähentämistä. Lahden tehtaallakin tilannetta on luonnollisesti seurattu huolestuneena. – Iso luuta on lakaissut muilla paikkakunnilla, mutta ei ole tullut vielä meille suoraan. Kyllä se apatia silti heijastuu meihinkin, eivätkä raakku-uutiset ynnä muut nosta mielialaa. Ne eivät ole mitään kivoja juttuja yhtiön imagolle, sanoo pääluottamushenkilö Mika Sillanpää. Stora Enson toimet kohdistuvat kaikkiin työntekijäryhmiin ja eri maissa toimiviin yksiköihin. Esimerkiksi kesäkuussa 2023 Stora Enso vähensi noin 250 työpaikkaa Packaging Materials -divisioonan johtoja tukitoiminnoista. Virosta konserni sulki sahan, Hollannista kartonkitehtaan ja Puolasta aaltopahvitehtaan tuotantolinjan. Suomessa Stora Enso sulki viime vuonna Sunilan sellutehtaan ja Anjalan paperitehtaan toisen koneen. Näistä lähti yhteensä vajaat 300 työpaikkaa. Kesän tapaturmat herättävät ihmetystä ja Stora Enson irtisanomiset vetävät mieltä alaspäin Lahden tehtaalla. Kaikesta huolimatta työ tuntuu Joni Laakson mielestä hyvältä. Reima kangas / 23 Tänä vuonna esimerkiksi Stora Enson Oulun tehtailta on vähennetty 35 työtehtävää, Anjalankosken tehtailta vajaat neljäkymmentä ja Imatralta noin sata. Osa vähennyksistä on tapahtunut eläkkeelle jäämisten rekrytointien perumisten kautta. Osa henkilöistä on työllistynyt toisiin tehtäviin Stora Ensossa. tehdas tuottaa aaltopahvia ja aaltopahviarkkeja ja pakkauksia. Henkilöstömäärä on noin 340. Kiireisin sesonki kestää perinteisesti huhtikuusta elokuuhun. Kesällä menee runsaasti esimerkiksi vihanneslaatikoita sekä virvoitusjuomaja jäätelöpakkauksia. Syksyisin tuotannossa on hiljaista, kunnes loppuvuodesta aletaan taas täyttää varastoja. Työsuojeluvaltuutettu Seppo Reponen toteaa, että tänä syksynä on ollut tavallistakin hiljaisempaa ja kapasiteettia on leikattu aika paljon. Tehtaan laboratoriossa on kuitenkin menossa on normihommia. Roosa Tapio mittaa kartongin puhkaisulujuutta ja Riikka Lindström litistyslujuutta. – Meillä labrassa menee hyvin. Kun meitä on vain kaksi, meidän työssämme ei näy, vaikka tuotannossa on hiljaista. Enneminkin tuntuu, että täällä on silloin tavallista vilkkaampaa, kertoo Lindström. Kesän tapaturmat herättävät ihmetystä ja Stora Enson irtisanomiset vetävät mieltä alaspäin Reima kangas Ilon kautta Paperi_22-25_Kyro.indd 23 Paperi_22-25_Kyro.indd 23 17.10.2024 11.47.37 17.10.2024 11.47.37
24?PaPeriliit to?05 / 2024 Hiljaisina aikoina myyntipuolella halutaan tavallistakin enemmän tehdä kauppaa, ja laboratorio on myynnin ja asiakaspalvelun apuna. Myynti esimerkiksi haluaa tarkistaa tuotteiden ominaisuuksia ja verrata eri tuotteita keskenään. Seuraavana aamuna Lindströmin ja Tapion rutiiniin tulee poikkeus. He lähtevät keikalle Kristiinankaupungin tehtaalle, joka kuuluu konsernissa samaan divisioonaan kuin Lahden tehdas. He käyvät siellä pari kertaa vuodessa mittaamassa tuotannon hygieniaa. – Se on mukavaa, vähän niin kuin koulun luokkaretki. Tylsää vain, kun joutuu ajamaan pitkän matkan, ja tullaan jo seuraavana iltana pois, sanoo Lindström. TyöTurvallisuus on ollut Lahden tehtaalla suuri teema kesästä lähtien. Tehtaalla oli työskennelty noin kaksi vuotta ilman työtapaturmia, mutta kesän alkupuolella niitä sitten sattui peräti neljä, ja lisäksi vielä yksi Kristiinankaupungin tehtaassa. Mika Sillanpää toteaa, että tapaturmien juurisyytä tai yhteistä tekijää ei tutkinnassa varsinaisesti löytynyt, eikä voi sanoa, että tapahtumat olisivat johtuneet huolimattomuudestakaan. Alkukesä oli sesonkiaikaa. Sillanpää toteaa, että tehdas pyöri täydellä kapasiteetilla, ja töissä oli myös määräaikaisia lomittajia, mutta näiden asioiden suhteen tilanne ei poikennut aiemmista vuosista. Tapaturmat olivat keskenään erityyppisiä. Yksi sai veitsen viillon sormeen, toinen kuumaa höyryä kämmenelle, kolmas pieniä kolhuja hyllyn reunasta rullakon kanssa ja neljännellä jäi sormi telan väliin. – Sormensa loukannut henkilö sanoi siinä, että vähän nipisti, ei tässä sen kummempaa. Hän kävi sitten ruokatauolla ja meni ilmoittamaan tapahtumasta. Työkaveri patisti, että ihan oikeasti sitä vammaa pitäisi mennä näyttämään, ja murtumahan siitä löytyi, kertoo Seppo Reponen. Reponen arvioi, että höyryn aiheuttama palovamma oli tapahtumista vakavin. Se tapahtui aaltopahvikoneella, jossa Joni Laakso työskentelee koneenhoitajana. Laakso kertoo, että uusille työntekijöille oli tullut tilanne, jota he eivät kyenneet ratkaisemaan keskenään. He pyysivät neuvoa kokeneemmalta henkilöltä. – Siinä ei kai sitten otettu huomioon kaikkia asioita. Kytkettävästä lisäkasetista päässyt kuuma höyry aiheutti palovamman, kuvaa Reponen. Mika Sillanpää toteaa, että työntekijät olivat aluksi tehneet kaiken oikein, mutta heillä ei ollut tarvittavaa kokemusta, jolla olisivat päässeet työvaiheessa eteenpäin. Avuksi pyydetty kokenut työntekijä taas tuli kokonaan tilanteen ulkopuolelta. Arkijärjellä voi ajatella, että tilanteen ulkopuolelta tulevan henkilön voi olla vaikea hahmottaa mitä kaikkea on menossa, ja kommunikaatiossa voi tulla epäselvyyksiä. ??Mika Sillanpää ja Seppo Reponen ovat pohtineet tapaturmien syitä. ? Petri Salmensuo on tällä kertaa aaltopahvikoneen vastaanottajana. ??Riikka Lindströmillä riittää töitä, vaikka tuotannossa on hiljaista. ?Joni Laakso toivoo, että tehdastyö kiinnostaisi nuoria. Paperi_22-25_Kyro.indd 24 Paperi_22-25_Kyro.indd 24 17.10.2024 11.06.17 17.10.2024 11.06.17
PaPeriliit to?05 / 2024?25 – Olisiko ehkä jo alun perin voinut miettiä sitä työparia, että ei olisi kahta kokematonta yhdessä, Sillanpää pohtii. Tehtaalla on tapaturmien jälkeen puhuttu paljon suojainten ja oikeiden työvälineiden käytöstä sekä toimintatavoista. Tapahtumia on käyty läpi tiimipalavereissa ja työnantaja on pitänyt kullekin vuorolle tapaturmia koskevan yleistilaisuuden. – Jouduimme kerralla mallioppilaista tarkkailuluokalle. Käytännössä lähdettiin taas koulun penkille opettelemaan, miten toimitaan, miten käyttäydytään ja niin edelleen – ja suojaimien käyttöä, sanoo Sillanpää. laaKsO toteaa, että onneksi tapaturmissa selvittiin kuitenkin aika vähällä. Valvomoissa tapaturmat ovat silti olleet keskustelujen vakioaihe. Laakso on ollut tehtaalla noin 12 vuotta, ensin opintojen aikana kesätöissä ja sitten vuodesta 2016 vakinaisena. Jo tilapäistöiden aikaan tuli selväksi, että sinne hän halusi jäädä. – Tämä on tuntunut hyvältä. Olen meidän vuosikurssilta ainoa, joka jäi tänne vakituiseen työhön, hän sanoo. Hän on hieman huolissaan siitä, että nykyään tekijöitä ei ole tulossa joka suunnasta. Teollisuus ei enää kiinnosta nuoria kuten ennen. – Kolmivuorotyö ei houkuttele, eikä meidän bisnes ole niin tunnettua. Joku Hartwall tunnetaan, mutta meistä ei paljon tiedetä, sanoo Laakso. Poikkeuksellisesti tehtaaseen palkattiin juuri seitsemän vakinaista työntekijää. Joni toteaa, että muuten töihin on pitkän aikaa otettu vain määräaikaisin sopimuksin. Tunnelin päässä ei ole ollut vakinaisen työn porkkanaa, joka houkuttelisi. – Viiden vuoden sisään jää eläkkeelle kourallinen ammattilaisia kokeneesta päästä. Meillä on vähän ongelma, että ei oteta tarpeeksi aikaisin uusia työntekijöitä kasvamaan viereen, hän sanoo. Laakso muistuttaa, että tässä työssä tärkein oppi tulee tekemällä ja kokeneemman työntekijän opastuksella. Se vaatii aikaa. – Jos ammattilainen lähtee ja tilalle tulee täysin kokematon, kuka opettaa? Ja entä jos me käytämme resursseja koulutukseen ja sitten työntekijä lopettaa? Me toivomme, että henkilö sitoutuu pitkään. Jos työntekijä otetaan hyvissä ajoin, nähdään ajoissa, millainen arpa sieltä tulee, sanoo Laakso. Hän on tyytyväinen siihen, miten hän itse aikoinaan pääsi kesätöiden kautta työhön sisään ja siitä edelleen vakinaiseksi. – Sain hyvä opastusta ja työkaverit ovat olleet mukavia. Oli kyllä hyvä vastaanotto, Laakso sanoo. • »Jouduimme mallioppilaista tarkkailuluokalle.» Roosa Tapio (edessä) ja Riikka Lindström hoitavat laboratoriota kahdestaan. Paperi_22-25_Kyro.indd 25 Paperi_22-25_Kyro.indd 25 17.10.2024 11.06.19 17.10.2024 11.06.19
26?PaPeriliit to?05 / 2024 teksti Ilkka Palmu?kuva Tuukka Heikkinen Kolme kaverusta istuu Lieksan urheilukeskuksen lattialla illan hikoilua odotellen. Klaus Kärkkäisen, Sami Kärkkäisen (ei sukua) ja Joni Korhosen sählyreenit alkavat kahdeksalta, ja nyt ei puhuta mistään höntsyporukasta. Lieksan Innon edustusjoukkue nousi keväällä kakkos divariin. Siitä huolimatta miehet puhuvat sählystä eivätkä lontoonkielisestä salibandysta. Oman vajavaisen kokemuk seni mukaan LänsiSuomessa ristiinnaulittaisiin moisesta. – Täällä päin ei ole tapana niuhottaa mistään, pojat toteavat tyynesti. Sählystä on ehkä helppo puhua, kun sählääminen on takana. Se loppui kuusi vuotta sitten, kun Lieksaan valmistui hyvinvointikeskus. Viimeisessä kotipelissä kannustusta kiljui 258 katsojaa! – On se hurja muutos. Ennen höntsäiltiin koulujen urheilu halleissa. Hallin valmistuttua saatiin pelaajavalmentaja, sillä on ollut vielä enemmän merkitystä. Klaus (31) ja Joni (32) tuntevat toisensa lapsuudesta, 18vuotias Sami tuli kuvioon vapauduttuaan junnuiästä. Yksi paperilainen on joukosta poissa, Leevi Kärki, porukan kuu makalle ja ilopilleri. Aina on vähintään yksi poissa kuvioista, vaikka työnantaja on sählybuumissa mukana ja auttaa vuorojen rukkauksessa. Nousu tarkoittaa pelimatkojen pitenemistä, kakkosessa lääniä on jo 250 kilometriä kanttiinsa. Eli voittopelin jälkeinen nousu jatkuu bussissa pitempään myös kotimatkalla. Mukana meiningissä on valmentaja Janne Reittu, Miika, Kimmo, Janne, toinen Leevi, Joel, Julius, Edward, Elias, Veli, Henri, Pasi ja maalivahti Sami T. Miesten kesken on ihanata käydä läpi peliä vaihe vaiheelta sopivasti liioitellen. Voittajien matkassa Pankakosken paperimiehet jakavat lieksalaisten tulevaisuuden innon. »Täällä päin ei ole tapana niuhottaa mistään.» – Eri asia kun mennään, minä en silloin paljoa puhele. Hil jaista on muutenkin, kaikki omissa ajatuksissaan, Klaus sanoo. – Ja häviön jälkeen mää olen harvinaisen hiljaa. Suun naton vitutus, sanoo Joni. – Aika sama. Vaikka on siihen on tottunutkin, kun junnu kausina tuli niin paljon turpaan, Sami sanoo. Seuraavaksi Sami kertoo että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin voittaa. Ota siitä nyt selvää! M i n u n p o r u k k a n i Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 16.10.2024 9.26.34 16.10.2024 9.26.34
PaPeriliit to?05 / 2024?27 – Me muut ollaan jo ehtoopuolella, meitä ei niin haittaa, kävi miten vaan, vanhemmat nauravat. Bussissa on joka tapauksessa tarjota pelille vastapainoa eli lonkeroa, ja sitä samaa ehkä kotiinpaluun jälkeenkin. Seuraava koitos on Pieksämäen Pisaa vastaan. Tuttuja naamoja vastassa, tasainen vastus. – Eli myöhän voitetaan ne! lupaa Sami. TÄmÄ selvä. Jatkuva voittaminen voisi kuitenkin aiheuttaa hankaluuksia. Olisi hienoa nousta kauden aikana ykköseen, mutta isomman alueen kiertäminen herättäisi kysymyksen, jaksaako sedät heilua. – Työvuoroja pittäis sumplia enemmän, ja muuta elämää. Ehkäpä tätä karhua ei kannata etukäteen kaataa. Lieksa laiset metsämiehet lienevät tähän totuuteen tottuneet. Siinä missä valtio ei anna kaatolupaa, vaimo ei välttämättä ikuisesti sano jess kodin ulkopuoliselle intohimolle. Jonia odottaa reenien jälkeen iltaruoka ja Net? ix, Samia yövuoro ja Klaussia kylmä kalja, kylmä suihku, kolme koiraa ja emäntä. Olo on kaikilla freesi ja raukea – pellailun ilo jatkuu lihaksissa pellailun jälkeenkin. – Tällä on tosiaan sekin tarkoitus, että pysyy paikat kun nossa, Klaus toteaa. Toisinkin voisi käydä, polvet ja nilkat on kovilla. Voi astua huonosti nilkan päälle. Tai ärsyyntynyt vastustaja viuhtoa mailalla kintuille ja työntää reikäpallon suuhun. – No hei, ei varmana! Me harrastetaan kentällä vain suul lista pahoinpitelyä! Ja pelin jälkeen suullista hyvinpitelyä. Sellaisen mieli kuvan näiden velikultien vuoropuhelusta saa.?• Klaus Kärkkäinen (vas), Sami Kärkkäinen ja Joni Korhonen odottelevat Lieksan Innon sählyreenien alkamista. Paperiliiton pojista puuttuu Kärjen Leevi. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 16.10.2024 9.26.35 16.10.2024 9.26.35
28 / l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä » lapsena tykkäsin rakennella ja korjailla. Kun oli vaikka puupalikoita, niin niistä rakentelin. Kun viemäri oli tukossa, oli kiva ihmetellä, mistä se johtuu, ja purkaa viemäriä atomeiksi. Koulussa olin vahvoilla matemaattisissa aineissa. Kävin samalla kertaa sähköpuolen ammattikoulun ja lukion. Tutkinnon jälkeen luin vuoden verran matematiikkaakin, mutta se oli minulle liian teoreettista. Siinä selvisi, että jotain käytännönläheisempää saisi olla. Automaatiotekniikan opinnot Tampereen teknillisessä yliopistossa tuntuivat hyvältä jatkumolta ammattikoululle. Automaatiossa on monipuolisesti kaikkea. Jälkikäteen ajatellen olisi sen ajan voinut käyttää paremminkin hyödyksi. Arvosanakin saattoi olla hyvä, mutta en aina ollut sisäistänyt asiaa. Toki opiskeluaika on rajallinen, ja joskus on vain mentävä siitä, missä aita on matalin. Minulla ei ole teekkarihattua, se jäi aikanaan ostamatta. En ollut ehkä sellainen perinteinen teekkari. Kun opiskelin TTY:llä ensimmäistä vuotta, sain kesätöitä Tampereen Takolta, ja tykästyin. Lopulta olin opintojen ohella siellä kaikki kesät. Opintojeni loppupuolella Takolla vapautui paikka. Kysyin pomolta, pitäisikö minun hakea. Hän vastasi, että olen käynyt liikaa kouluja ja lähden kuitenkin, kun löydän jotain järkevämpää. Tajusin kyllä pointin. Kyseinen työ olisi ollut peruslampunvaihtoa ja muuta sellaista. Jos rinnalle ei olisi saanut sellaisia töitä, joita nyt teen, olisin saattanut hyvinkin lähteä muihin hommiin. lopputyöni Takolle valmiiksi, ja muutaman vuoden muita hommia, ensin lasinjalostusyhtiö Glastonilla teknisessä tuessa ja sitten Tampereen seudun ammattiopistolla opettaja hommissa. Viihdyin opettajana, mutta olisin halunnut itsekin tehdä käsillä. Sitten sattui vapautumaan paikka Kyrolla logiikkapainotteiseen kunnossapitoon. Takolla ollessani olin nähnyt erään kaverin sitä tekevän, ja mietin silloin, että tuo on sitä, jota tykkäisin tehdä. Hain ja pääsin. Aloitin kaksi vuotta sitten kesällä. Paikka on vakituinen, enkä määräaikaisiin olisi lähtenytkään. Työ tuntuu ihan omalta. Siihen kuuluvat kaikki sähköautomaatiopuolen hommat, mutta pääpaino työssäni on kuitenkin työskennellä logiikoiden parissa. Ohjelmoitavat logiikat ovat tietotekniikkaa, jota käytetään prosessien ohjaamiseen. Ne huolehtivat, että kone toimii automaattisesti. Esimerkiksi leikkurilla on logiikka ohjausjärjestelmänä. Jos tulee vikatilanne, minä tai kollegani katsomme logiikasta, mistä vika voisi johtua. Joskus teemme muutostöitä, jos toivotaan, että kone toimii hiukan eri tavalla. Meillä on koneita, joissa järjestelmä on suljettu, eikä meillä ole sinne pääsyä. Toisaalta koko tehdas seisoisi, jos kriittiset koneet, kuten leikkuri, ei toimisi. Niihin on pakko olla meilläkin pääsy. Nykyisin älyä on jo vaikka missä sellaisessakin laitteessa, jonka kanssa ennen saattoi pärjätä ruuvimeisselillä. Pitää osata kaivaa oikeat manuaalit, jaksaa lukea niitä ja ymmärtää, mitä siellä sanotaan. Näissä hommissa koodit ovat monasti niin monimutkaisia, että pienikin virhe voi aiheuttaa vikatilanteen. Laatu on sitä, että miettii tarkkaan, mitä tekee, ennen kuin tekee, ja pohtii kaikki mahdolliset seuraukset. Täytyy ajatella tosi moniulotteisesti. Se vaatii huolellisuutta ja keskittymistä. , jossa olin opettamassa, oli jo yksi kurssi logiikkaohjelmointia. Oppilaat saavat ainakin pienen maistiaisen siitä, mitä työelämässä voi tulla vastaan. Ammattikorkeakoulu saattaa olla näihin töihin optimikoulutus. Pääsee vähän vähemmällä lukemisella, ja siellä on enemmän käytännön tekemistä kuin yliopistossa. Itse olen ollut vähän kunnianhimoinen, niin tuli mentyä pitemmän kaavan kautta. Tässä tulee työn puolesta kaikkea uutta, kun vain on avoin uudelle. Nyt on ollut dna-koulutusta, jossa perehdytään tehtaan prosessinohjausjärjestelmään. Täytyy katsoa, jos pääsisi sitäkin käytännössä kokeilemaan. Vapaalla on kiva nähdä kavereita, ja pyöräillessä saa aivot narikkaan. Olen koettanut omatoimisesti opiskellakin, että pysyy pää vireänä – ja helmikuussa meille tulee perheenlisäystä.» • Epätavallinen teekkari Mari Schildt Mirjami Liimatainen Miia Heinämäki viihtyy teorian ja käytännön rajamaastossa. Metsä Board Kyrolla hän on löytänyt työn, jossa saa käyttää sekä päätä että käsiä. kone toimii hiukan eri tavalla. Meillä on koneita, joissa järjestelmä on suljettu, eikä meillä ole sinne voi tulla vastaan. Ammattikorkeakoulu saattaa olla näihin töihin optimikoulutus. Pääsee vähän vähemmällä lukemisella, ja siellä on enemmän käytännön tekemistä kuin yliopistossa. Itse olen ollut vähän kunnianhimoinen, niin tuli mentyä pitemmän kaavan kautta. Tässä tulee työn puolesta kaikkea uutta, kun vain on avoin uudelle. Nyt on ollut dna-koulutusta, jossa perehdytään tehtaan prosessinohjausjärjestelmään. Täytyy katsoa, jos pääsisi sitäkin käytännössä kokeilemaan. Vapaalla on kiva nähdä kavereita, ja pyöräillessä saa aivot narikkaan. Olen koettanut omatoimisesti opiskellakin, että pysyy pää vireänä – ja helmikuussa meille tulee perheenlisäystä.» »Hän vastasi, että olen käynyt liikaa kouluja.» Miia Heinämäki, ?? : Sähköautomaatio kunnossapitäjä, Metsä Board Kyro, Hämeenkyrö. : Automaatio tekniikan diplomi-insinööri. : Maastopyöräily, jalkapallo ja futsal. : Mies ja hänen aikuiset lapsensa. : Asiat järjestyvät kyllä. Paperi_28-29.indd 28 Paperi_28-29.indd 28 14.10.2024 13.15.03 14.10.2024 13.15.03
L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Sähköautomaatiokunnossapitäjä Miia Heinämäki viihtyy teorian ja käytännön rajamaastossa. / 29 Paperi_28-29.indd 29 Paperi_28-29.indd 29 14.10.2024 13.15.04 14.10.2024 13.15.04
30 / 5 / H i o m o osasto ?:n puoliskolla kentän reunalla soi löysä takatukkahevi. Joukkueen bussinkuljettaja Matti Tuominen katselee huolestuneena, kun Valkeakoski painaa päälle. Verkko alkaa heilua säännöllisesti keltapaitaisten päädyssä. Pelin jälkeen Tuominen asettelee kerta käyttölautasen kenttäalueen vieressä olevan sähkökaapin päälle ja rupeaa syömään kinkkukiusausta. Hän pohtii, että Mäntän joukkueen olisi pitänyt lähteä alhaalta enemmän syöttelemällä. Tuominen on itsekin töissä Metsä Tissuen pehmopaperitehtaassa, mutta pyörittää siinä sivussa pientä kuljetusyritystä. Hänellä on pari ??-paikkaista bussia ja tarvittaessa hän lainaa tutulta yrittäjäkaverilta täysikokoisen bussin. – Laitetaan ne ? rman kortille, laulaa Kyröskosken vaihtomies Tuukka Virtanen ja kääntää mankan ääntä isommalle. Virtanen, kuten koko Kyröskosken joukkue, oli ensimmäistä kertaa mukana liiton futisturnauksessa. – Oltiin tyytyväisiä tulokseen. Ei päästy mitaliotteluihin, mutta voitettiin kuitenkin yksi peli. Jos joukkue saadaan kasaan, niin ensi vuonna osallistutaan taas uudestaan, Virtanen sanoo, kun turnaus on ohi. Salibandyturnaukseen Virtanen on osallistunut kolme kertaa. Hän toteaa, että liiton tapahtumissa on aina lämminhenkinen tunnelma. – Yhteisöllisyys on näissä parasta. Vaikka pelataan täysillä, tuntuu, että kaikki ovat mukavia ja hyvällä ? iliksellä mukana, sanoo Virtanen. Paperiliiton turnaus pelattiin täysillä, mutta hyvällä ? iliksellä. Kuusankoski vei vakuuttavasti jalkapallomestaruuden. Kuusankosken Joakim Joutjärvi tekaisee maalin Mäntän Hannu Lindenin torjuntayrityksestä huolimatta. HUOM! Katso lisää turnauskuvia osoitteessa verkkolehti. paperi liitto.? . Paperi_30-31_frisbee.indd 30 Paperi_30-31_frisbee.indd 30 17.10.2024 10.22.57 17.10.2024 10.22.57
/ 31 5 / H i o m o Kuusankoski vei vakuuttavasti jalkapallomestaruuden. Imatralta ei turnauksessa näy edustusta. Kaukopään ja Tainionkosken osastoissa on kuitenkin yhteensä yli tuhat jäsentä. Palloilujoukkueiden päällysmies Janne Hämäläinen selittää olleensa lomalla, kun näki ilmoituksen turnauksesta. Hän oli välittänyt kutsun eteenpäin, mutta se jäi jotenkin vaille vastakaikua. »Yhteisöllisyys on näissä tapahtumissa parasta.» Valkeakosken Santeri Surkka ohittaa heittämällä Mäntän Mohammad Abdolvandin ja Juha Arolan. – Pahoittelut, kun meni tämä vuosi näin, Hämäläinen toteaa nolona. Kuusankosken osastoista ?? ja ?? koottu joukkue pelasi koko päivän vakuuttavasti. Loppuottelussa Valkeakoski jäi jalkoihin ja sille tutulle hopeasijalle. Kolmanneksi tuli isäntäjoukkue, jonka muodostivat Lahden osasto ?? ja Heinolan osasto ??. Ensi vuonna turnauksen järjestää Inkeroisten osasto ??. – Siellä ollaan mukana. Tämä on lupaus, vakuuttaa Janne Hämäläinen Imatralta. • : . o s a s t o j e n s y y s k o k o u k s i a Länsi-Suomen piiri Kauttuan osasto 7: to 14.11. klo 16, Rantapirtti Pirkanmaan piiri Tampereen osasto 4: ti 5.11. klo 16, osaston toimitila, Näsilinnankatu 22 A 33 Saimaan piiri Kaukopään osasto 21: to 28.11 klo 16, osaston toimisto, LH 5, Vuoksenniskantie 78 Simpeleen osasto 25: ti 5.11. klo 15, työväentalo, Simpeleentie 44 Tainionkosken osasto 22: ke 27.11. klo 17, osaston toimitila, Vuoksenniskantie 107 Joutsenon osasto 23: ma 4.11. klo 18, Honkalahden työväentalo, Huvitie 7 Etelä-Suomen piiri Helsingin osasto 46: ti 19.11. klo 15.30, Nummelan työväentalo, Pisteenkaari 3 Tervakosken osasto 54: ma 4.11. klo 15.45, Paloaseman kokoustila Hämeenlinnan osasto 66: la 9.11. klo 14.30, HTY:n toimitila, Raatihuoneenkatu 20 Keski-Suomen piiri Äänekoski osasto 13: to 7.11. klo 17, kaupungintalon kahvio, Hallintokatu 4 Äänekosken osasto 77: ke13.11. klo 16.30, Kahvilaravintola Kosken Helmi, Kauppakatu 11 Kymen piiri Kotkan osasto 17: to 28.11. klo 16.15, osaston toimitila, Satamakatu 9 Pyhtään osasto 32: la 23.11. klo 17, Sdp:n kokousja saunatilat, Konserttitalon sauna Pohjois-Karjalan piiri Kuopion osasto 55: ti 12.11. klo 17, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2 Pohjois-Suomen piiri Pietarsaaren osasto 52: ti 12.11. klo 18, Työväentalo Kolmonen Paperi_30-31_frisbee.indd 31 Paperi_30-31_frisbee.indd 31 17.10.2024 10.22.59 17.10.2024 10.22.59
32?PaPeriliit to?05 / 2024 PaPeriliitto omistaa Holiday Club lomaosakkeita Vuokatissa, Saariselällä, Saimaalla, Punkaharjulla ja Tampereella. Alkuvuoden 2025 lomaviikot (1–22) tulevat varattaviksi 1.11. klo 10. Lomaviikot myydään varausjärjestyksessä. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub. fi/yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla paperiliittoloma. Ensimmäisellä käyttökerralla sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Käyttäjätunnuksesi on oma jäsennumerosi. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Varattavat viikot löytyvät sivustolta kohdasta Vapaat viikot. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan ainoastaan varauksen tehneelle henkilölle, jolla on esittää voimassa oleva jäsenkortti. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.fi/yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.fi tai puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15). Lomakohteet ja hinnat löydät myös tämän lehden sivulta 44. Äkkilähdöillä lomailet edullisemmin Myymättä jääneet lomaviikot myydään äkkilähtöinä 100 euron alennuksella. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen lomaviikon alkua. Äkkilähdöt varataan puhelimitse Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903, arkisin klo 9–15.* Jäsenalennusta myös muista Holiday Clubin loma-asunnoista Paperiliiton jäsenet saavat 25 prosentin alennuksen Holiday Clubin loma-asunPaperiliiton Holiday Club -lomaosakkeiden lomaviikot 1–22/2025 tulevat varattaviksi marraskuun alussa. Lomaile kotimaassa jäsenetuhintaan 5 / h i o m o Omaa rauhaa, pal jon tekemistä ja palveluja. Paperiliiton korkeatasoisia Holiday Club -osakkeita on eri puolella Suomea. Paperi_32-33_hiomoa.indd 32 Paperi_32-33_hiomoa.indd 32 15.10.2024 13.15.03 15.10.2024 13.15.03
PaPeriliit to?05 / 2024?33 j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/ puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Kun jäät eläkkeelle PIDÄ AMMATTILIITTOSI AJAN TASALLA JA ILMOITA TILANTEESI MYÖS SILLOIN, KUN JÄÄT ELÄKKEELLE. Jäädessäsi pysyvästi vanhuuseläkkeelle, ota yhteyttä jäsenrekisteriin puhelimitse tai sähköpostitse. Pysyvää vanhuuseläkettä ei voi ilmoittaa eAsioinnissa, joten jäsenrekisteri muuttaa tietoihisi jäsenlajiksi eläkeläisjäsenyyden. Paperiliiton jäsenedut ovat eläkkeelläkin käytettävissäsi, mutta jäsenmaksuvelvoite päättyy. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun asti, jolloin jäät eläkkeelle. Mikäli jatkat työskentelyä vanhuuseläkkeellä, ilmoita palkanlaskentaasi jäsenmaksuperinnän päättämisestä. Muiden määräaikaisten tai pysyvien eläkkeiden kohdalla tee eAsioinnin kautta maksuvapautusilmoitus (Jäsenmaksutiedot Syötä palkaton jakso). Ilmoituksen määräaikaisesta tai pysyvästä eläkkeestä voi tehdä tarvittaessa myös puhelimitse tai sähköpostitse. Huomautus: Saadessasi palkkatuloja esim. osaeläkkeen aikana, maksat jäsenmaksut normaalisti. Jos vanhuuseläkkeeseen on alle viisi vuotta, voit merkata pysyvästä eläkkeestä vapautuksen arvioituun vanhuuseläkkeen alkamispäivään asti. Jos vanhuuseläkkeeseen on yli viisi vuotta, merkkaathan vapautusta enintään vain viisi vuotta eteenpäin. Jäsenyytesi säilyy varsinaisena jäsenyytenä vanhuuseläkkeeseen asti, eli edut ja liittovakuutus ovat normaalisti voimassa. Epäselvissä tilanteissa saat lisätietoa jäsenrekisteristä. tojen majoituksista, minimivaraus 2 vrk (etu ei koske hotellimajoitusta, eikä Villas-asuntoja). Varaukset puhelimitse Holiday Clubin asiakaspalvelusta puh. 0300 870 900 (ma– pe 9–17, la 9–14), lisätietoja kohteista holidayclub.fi.* Varauksen voi tehdä helposti myös verkosta Holiday Clubin etusivulta syöttämällä ”onko sinulla kampanjakoodia?” -kenttään koodin PAPERILIITTO25. Huomioithan, että yrityspalveluun ei voi olla kirjautuneena samanaikaisesti, muutoin kampanjakoodi-kenttä ei näy. * Puhelun hinta 0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, myös jonotus on maksullista.?•? adobe Stock Paperi_32-33_hiomoa.indd 33 Paperi_32-33_hiomoa.indd 33 15.10.2024 13.15.05 15.10.2024 13.15.05
34?PaPeriliit to?01 / 2023 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Työttömyysturvaan esitetään uutta leikkausta Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna silloin, kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun. Hallitus esittää, että korotuksesta luovutaan ja palveluun osallistuminen ei jatkossa vaikuta päivärahan tasoon. Hallituksen esityksen mukaan korotusosien maksaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalle lakkaisi vuoden 2025 alussa. Korotusosaa voitaisiin maksaa vielä vuoden 2025 aikana vain niissä tilanteissa, joissa palvelu on alkanut vuoden 2024 puolella. Jos palvelu järjestetään jaksotettuna erillisiin kokonaisuuksiin siten, että jaksot eivät liity yhtäjaksoisesti toisiinsa, korotusosaa tai korotettua ansio-osaa ei maksettaisi sen palvelujakson ajalta, joka alkaa 1.1.2025 tai myöhemmin. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettaisiin siis jatkossa samansuuruista työttömyysetuutta kuin työttömänä ollessa. Myös liikkuvuusavustuksen korotusosasta luovuttaisiin 1.1.2025. Liikkuvuusavustusta maksetaan silloin, kun henkilö ottaa työttömänä vastaan työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikasta. Korotettua liikkuvuusavustusta on voinut saada, jos työpaikka on yli 200 kilometrin päässä. Ansiopäivärahan saajien kohdalla lakimuutoksen vaikutus riippuu työttömyyttä edeltävästä tulotasosta. Vaikutus on sitä suurempi, mitä suuremmat tulot henkilöllä on ollut. Työttömyyttä edeltävä palkka määrittää päivärahan tason. 2.9.2024 voimaan tullut porrastus leikkaa lisäksi etuutta noin kahden kuukauden päivärahajakson jälkeen, jos päivärahan suuruus on määritelty 2.9.2024 voimaan tulleen euromääräisen työssäoloehdon perusteella. Lakialoite on eduskunnan käsittelyssä ja siihen voi tulla vielä muutoksia. Uusimmat tiedot lakimuutoksista ja niiden soveltamisesta sekä kassan sulautumisesta saat työttömyyskassan omilta nettisivuilta www.paperikassa.fi. . Työttömyyskassa tarvitsee työttömyyspäivärahan hakijalta viimeisimmän vahvistetun verotuspäätöksen, jos hakija harjoittaa yritystoimintaa tai omistaa maatai metsätilan. Vuoden 2023 verotus valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Työttömyyskassa käyttää yritystulojen selvittämiseksi Paperityöväen Työttömyyskassaan saapuneet hakemukset saapumisjärjestyksessä, huolellisesti ja ammattitaidolla, aina ilman tarpeetonta viivytystä. Työttömyyskassaan saapuneiden lomautushakemusten määrä on kasvanut, joten käsittelyaika voi olla tällä hetkellä totuttua pidempi, mutta kuitenkin lainsäädännön mukainen. Ensimmäinen hakemus otetaan käsittelyyn 30 päivän sisällä Saatko tuloa yrityksestä, viljelystä tai metsästä? Käsittelyajoissa voi olla viivettä viimeistään 1.11.2024 alkaen vuoden 2023 verotuspäätöstä. Toimita siis vuoden 2023 verotuspäätöksesi kassalle päivärahahakemuksen liitteenä, mikäli et ole vielä toimittanut sitä. Muistathan ilmoittaa yritystoiminnastasi aina myös TE-toimistoon. hakemuksen saapumisesta työttömyyskassaan. Tämän määräajan sisällä jäsen saa joko hakemusta koskevan päätöksen tai lisäselvityspyynnön. Hakemusten yleistä käsittelytilannetta voi seurata työttömyyskassan kotisivuilta www.paperikassa.fi. Oman hakemuksen tilannetta voi seurata omasta eAsioinnista kohdasta tilannetiedot. Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 15.10.2024 8.12.27 15.10.2024 8.12.27
PaPeriliit to?05 / 2024?35 5 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a lopulla Adele Kotkansalo kuuli, että hänen määräaikaista työsopimustaan jatkettaisiin. Tällä kertaa kevääseen asti. – Se tuntui ihan mahtavalta, jopa herkisti vähän. Uutinen oli huojentava, sillä tämä työ on minulle henkireikä eikä minulla ollut Plan B:tä, sanoo kartonkikoneella Kemin Metsä Boardin tehtaalla työskentelevä Kotkansalo. Vakituista paikkaa tavoitteleva Kotkansalo on nyt myös hakenut oppisopimuskoulutukseen, joka alkaa tammikuussa. Humoristisesti voisi sanoa, että Kotkansalon tie Kemin Metsä Boardille kulki baarin kautta. Hän lähti nimittäin peruskoulun jälkeen opiskelemaan ravintola-alaa ja työskenteli opintojen ohessa baareissa ja ravintoloissa. – Aloin kuitenkin miettiä, onko ravintola-ala sittenkään minun juttuni. Muutamilta ystäviltä Kotkansalo oli kuullut prosessiteollisuuden perustutkinnosta, ja se alkoi kiinnostaa. Hän haki, pääsi ja aloitti opinnot syksyllä 2022. Jo seuraavan vuoden huhtikuussa hän pääsi kesätöihin Metsä Boardille, ja työt ovat jatkuneet siitä asti. Miten ihmeessä opinnot ja työnteko sujuvat samaan aikaan? – Täytyy löytää oma rytmi. Meillä on käytössä 12-tuntinen, joten pitkien vapaiden aikana voi panostaa opintoihin. Aikuisopiskelijalla ei myöskään ole niin tiukkaa läsnäolopakkoa. Kotkansalo on ollut ahkera ja saanut myös edellisistä opinnoista hyväksilukuja niin, että valmistuminen häämöttää jo. Vain yksi näyttö puuttuu. Kotkansaloa kiinnostaisi jossain vaiheessa jatkaa opintoja ammattikorkeakoulun puolella. Työ tehtaalla on todella monipuolista. – Ensimmäisen kevään ja kesän olin koneen pintakäsittelyssä rullahenkilönä. Sen jälkeen olen ollut jälkikäsittelyssä pituusleikkurilla, kenttämiehenä ja pakkaamossa. Pian ryhdyn opettelemaan urkkia eli uudelleenrullauskonetta. Tämä vuosi on ollut yhtä uuden oppimista. Kotkansalo kehuu työkavereitaan ja työilmapiiriä. Kaveria autetaan aina ja hankalistakin paikoista selvitään yhdessä. – Stereotypia, että tehtaalla on töissä vanhoja miehiä, ei pidä paikkaansa. Meitä on kaikenikäisiä ja ilahduttavan paljon myös naisia. Minulla on jälkikäsittelyssä kolme naista työkaverina ja meidän opintojen aikuisporukastakin suurin osa on naisia.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Adele Kotkansalo, 24, vaihtoi alaa – unelmien työ löytyi tehtaalta Kemin os ??:een kuuluva Adele Kotkansalo työskentelee Metsä Boardilla kartonkikoneella. 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on Erling Haalandin urheilulaji? 2. Minkä maan pääkaupunki on Caracas? 3. Missä kaupungissa sauhusi joskus Summan paperitehdas? 4. Mikä yhtye laulaa Rusketusraidoista? 5. Missä joessa on Imatrankosken vesivoimalaitos? 6. Mikä on Ilkka Sysimetsän taiteilijanimi? 7. Missä kunnassa killittelee turistinähtävyys Kummakivi? 8. Kuka on SAK:n nykyinen puheenjohtaja? 9. Mitä tarkoitetaan periferialla? 10. Mikä on Turun kaupungin asukasluku? Vastaukset sivulla 43. Syksyllä valitaan luottamushenkilöt jäsenen tuki työpaikalla on luottamushenkilö, ja luottamushenkilön tuki on toinen luottamushenkilö. Jos asia ei ratkea työpaikalla, tukea antaa liiton edunvalvontaosasto. Tänä syksynä valitaan luottamushenkilöt kaksivuotiskaudelle 2025–2026. Ammattiosastot käsittelevät ja toteavat vaalin tuloksen loka-marraskuussa pidettävässä syyskokouksessa. Luottamushenkilöiden rooli työntekijän edunvalvojana on keskeinen. He tuntevat paikalliset olot ja sopimusehdot sekä jakavat osaamistaan keskenään. Liitto suositteleekin jokaiselle luottamushenkilöksi valitulle osallistumista heille tarkoitettuihin koulutuksiin. Peruskurssin jälkeen kannattaa osallistua myös jatkoja täydennyskursseille sekä muille tehtävää tukeville kursseille.?• on Aika valita luottamushenkilöt kaudelle 2025-2026 Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 15.10.2024 8.12.28 15.10.2024 8.12.28
36 / 5 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan ?? euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko ??.??. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL ???, ????? Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko ?”. Ristikon ? palkinnon sai Jukka Keskinen, Rauma. VAAREJA ? ARKKI-VUORI TUNAROIDA VAAREJA ? ARKKI-VUORI TUNAROIDA M VATSA VATSA V L A K I A T/M ? ? ? L U M I S E T ? T E R T U T KIVIÄ KIVIÄ A K A A T I T E T A A N I ? ? P I H L A J A N M A R J A T I T A L I A A N A U T A MISIC MISIC O I L T I T O T T A A > > I L A N A V A A L T N M N I K E T A T I V O L I ? ? T U U N A I L L A I M U T M A T K A T I U T L O R I N A T HALLITSI HALLITSI S A U L E T T I I M I S T A N KASVOILLA LOUNASKIN KASVOILLA I L M E I S O T A N N A LOUNASKIN S I A V I S N A N A L I E K A A V A L S I I T I L L A N N E T T E A K KOITUA E L S A T KOITUA O L I S Ä E D U S T A T E A T R A S T I A V A R A T I E T > > LAIVA M A A S A I LAIVA A L U S A A R I T ? M ? H A R T S A T A K A A A J O T NOITUVIA? H A A S T E NOITUVIA? A R U O R I K U L I HAAN TEKO OLLA HAAN TEKO A I T U U OLLA A S U A L A O S A M E N I K E E T K A N N E L P A I N A V A ha a T A R T U A T T A I R I S ha a A L A T K A A N A A T U O T O T T U U T A T A SÄRÖINEN LASI lennätettyjä TUNTURILLA HIMMEÄ SAMOIN SÄRÖINEN LASI lennätettyjä TUNTURILLA HIMMEÄ SAMOIN MAAN SIIRTOON MUOKATA väritöntä tiedottomia KEVYITÄ MAAN SIIRTOON MUOKATA väritöntä tiedottomia KEVYITÄ hiilivety kasvaa hiilivety kasvaa EUMAA naurukin UTAREIN EUMAA naurukin UTAREIN KENGISSÄ pitävä navoin viedä pelein KENGISSÄ pitävä navoin viedä pelein V IR T A A A F R IK A S S A NOSTETUT NYLJIN V IR T A A A F R IK A S S A NOSTETUT NYLJIN KENKIÄ ILOIN paperi KENKIÄ ILOIN paperi VIESTIIN KIRJOITETTU JOUSTAVA halpa soitin EHOSTAA NUORI sisäänpäin VIESTIIN KIRJOITETTU JOUSTAVA halpa soitin EHOSTAA NUORI sisäänpäin KULJETTU 20 20 20 VIRTAUKSISTA VENEELLE ÄÄNTÄ jaloissa KULJETTU 20 20 20 VIRTAUKSISTA VENEELLE ÄÄNTÄ jaloissa Lounaasta JOUKKO POLJENTA Ollien kera Lounaasta JOUKKO POLJENTA Ollien kera SUURET KARENINA NESTETTÄ MIETE SUURET KARENINA NESTETTÄ MIETE autovuokraaja Nooan poika MOUSKOURI KAULASSA TAKAUS autovuokraaja Nooan poika MOUSKOURI KAULASSA TAKAUS laulun tyttöjä ylle peellä Volga ennen PLUSSA TYTTÖJÄ puuta tietoa laulun tyttöjä ylle peellä Volga ennen PLUSSA TYTTÖJÄ puuta tietoa LUETTU ETUPIHAA TERO tietoja! LUETTU ETUPIHAA TERO tietoja! RUKSATA OVESSA EXIT-VÄYLÄT RIUTAT RUKSATA OVESSA EXIT-VÄYLÄT RIUTAT Istan kaimat pintaaloja JYVISSÄ PALVOTTU TÄSSÄ NYT JUOTTAA Istan kaimat pintaaloja JYVISSÄ PALVOTTU TÄSSÄ NYT JUOTTAA PAIMENTOLAINEN MONI HARRI lehti auttaa usein autoin PAIMENTOLAINEN MONI HARRI lehti auttaa usein autoin oikeuteen ohjain PUSA TYÖLÄINEN SALIN oikeuteen ohjain PUSA TYÖLÄINEN SALIN ITÄMAA loppusana ITÄMAA loppusana KANNETTUJA kielisoitin RASKAS KANNETTUJA kielisoitin RASKAS HOTELLI VIROSSA ahkera suku! RUKKA? HOTELLI VIROSSA ahkera suku! RUKKA? RAISIOTA SAATUJA soittaa torvea RAISIOTA SAATUJA soittaa torvea Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 16.10.2024 15.08.38 16.10.2024 15.08.38
5 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Bodomilla Pankakoskelle Niko Meriläinen istuu autoonsa ja suuntaa nokan kohti tehdasta. Se on väliin kovaa hommaa: huonolla talvikelillä tehdas on puolentoista tunnin päässä. Kolme tuntia autossa päivässä ei onnistui ilman musiikkia. Kärry kulkee kuulemma kuulon kipurajoilla kun kotimatka kyrsii, ja silloin tapahtuu jotakin hyvin outoa: Niko laulaa! – Juu ei tapahdu ikinä, jos joku kuuntelee! Mutta on se mieli iloisenakin hyvin raskasta, Inflamesia tai Children of Bodomia, tai vastaavaa lapsuuden musiikkia. Niin Niko sitten ajelee kohti entisiä kotimaisemiaan ja luukuttaa maailman parasta biisiä, Bodom Beach Terror. Miksi Volvolla? – Kai sitä tuli lapsena istuttua riittävästi kaksinelikymppisen Volvon takapenkillä, se oli isällä pitkään. Että volvomies tuli minustakin. Syy Joensuussa asumiseen on Joensuun 70 000 asukasta, ja rautatieasema. Nikon avovaimo tekee töitä Helsingissä. Pielisen rannoille tekisi mieli kummallakin. – Mökki sieltä! Eiköhän se joku päivä ole totta. Niko hyppää Volvon rattiin ja kääntää volyymin yhteentoista. Jyskä kuuluu parkkipaikalle, ja jos luovasti kuvittelee, niin ihan pikkuisen ehkä Pohjois-Karjalan sävyinen laulukin! • , Niko Meriläisen mielestä puolentoista tunnin työmatka vaatii raskasta huvia – lapsuuden musiikkia. / 37 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 16.10.2024 15.08.40 16.10.2024 15.08.40
38 / 3 / T a u k o t i l a Kimmo Laitinen ja työsuojeluvaltuutettu Timo Pulli tekevät yhteistyötä Nouryon Chemicalsilla Äänekoskella. Laitisella on varattu kaksi ja puoli ja Pullilla kaksi päivää työviikosta luottamustoimiin. – Se on tänä päivänä aika minimaalinen määrä työkuormaan nähden, Pulli sanoo. Hänellä riittää asiaan perspektiiviä, koska ehti tehdä töitä pääluottamushenkilönäkin yli kymmenen vuotta. Laitinen on hoitanut tehtävää kahden vuoden ajan. – Timolla on tietotaitoa ja hyvä muistikuva neuvottelutilanteista. Löytyy muistiinpanoja ja muuta, joista minulle on ollut apua. Olen voinut kysyä häneltä. Tasataan tietoa, Laitinen sanoo. Aamut alkavat kahvilla ja tilanteen päivittämisellä. Sen jälkeen miehet jatkavat töitään omissa toimistoissaan. – Tehtäväni on tarkkailla, että työpaikalla mennään lakien ja asetusten mukaisesti ja noudatetaan työehtosopimusta. Siitä se pilkkoutuu yksilötasolle asti, eli autetaan työntekijää, Laitinen kertoo. Pullilla on takanaan vuosi työsuojeluvaltuutettuna. – Homma on valvoa, että kaikilla on oikeus päästä terveenä kotiin ja että työolot ovat inhimilliset. Tänä päivänä on myös aika paljon tyky-hommia. Osa töistä on yhteistä aluetta. Kiperissä neuvottelutilanteissa yhteistyön voiman tuntee parhaiten. – Siellä se yhteinen hiili hehkuu. Kun toinen on äänessä, toinen ehtii miettiä. Kun tulee tenkkapoo, on hyvä miettiä kaksilla aivoilla. Samalla, kun kuormaa saa jaettua, voi myös huomata, etten ole ainoa, joka ajattelee näin tai että ehkä asia kannattaa miettiä uusiksi, Laitinen sanoo. Roolien vaihtuessa otti aikansa hahmottaa, miten uusi kokonaisuus tehtaan luottamusjohdossa toimii. – Tämä on tasaantunut vuoden mittaan. Välillä neuvotellaan, miten kannattaa hoitaa, kumpi hoitaa ja mitä. Sanoisin, että verrattain jouheasti, Laitinen sanoo. Pulli tuntee Laitisen ?? vuoden takaa. – Pelattiin yhdessä lätkää, ja Kimmo valmensikin. Kimmo on asioihin perehtyvä, tunnollinen kaveri. Ihan hyvin tuo on pärjännyt, vaikka haastaviakin hommia meillä on ollut, Pulli tunnustaa. Laitinen kuvaa Pullia sosiaaliseksi, vastuuntuntoiseksi ja kovaksi tekemään töitä. – Meissä molemmissa on samaa vikaa, että haalimme liikaa juttuja. Timolta ei kieltäytyminen onnistu senkään vertaa, kuin itseltä, Laitinen hymyilee. • Kimmo Laitinen seurasi Timo Pullia pääluottamushenkilöksi. Pulli on nyt työsuojeluvaltuutettu. Uusissa rooleissa Äänekoskella »Siellä se yhteinen hiili hehkuu.» t y ö p a r i Kun Timo Pulli oli pääluottamushenkilönä, Kimmo Laitinen oli varalla. Nyt Laitinen on pääluottamushenkilönä ja Pulli työsuojeluvaltuutettuna. Paperi_38-39.indd 38 Paperi_38-39.indd 38 17.10.2024 10.18.04 17.10.2024 10.18.04
/ 39 5 / T a u k o t i l a Kimmo Laitinen seurasi Timo Pullia pääluottamushenkilöksi. Pulli on nyt työsuojeluvaltuutettu. m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Linnustusta ja takaportteja : Säynätsalo : 25.10.1985 : vaimo Eeva ja koira Salli : päällystysosanhoitaja, UPM Specialty Papers, PK3 Jämsänkoski : Ouluun entisille ja Jämsänkoskelle nykyisille työkavereille! : nauttii mustikkapiirakkaa kahvin kanssa. Heikki Puranen vuotta sitten Heikki Puranen kertoi tällä palstalla työ paikan vaihdosta Oulusta Jämsänkoskelle. Metsälle kaveriksi on vaihtunut nuorempi bretoni Salli. Sen kanssa on opittu lisää seisojametsästyksestä ja menestystä kanakoirakokeista. – Ihan ei olla vielä voittajaluokkaa, mutta matkalla sinne. Kun lintu löytyy ja koiralla on meneillään paras hetki elämässä, sen pitäisi vielä malttaa mielensä ja suorittaa liuta tehtäviä. Puranen opiskelee konetekniikan insinööriksi työn ohella. Kevään ???? lakon jälkeen työpaikalla on ollut lomautuksia, ja niiden aikana on opiskeltu tiiviimmin. – Halusin varasuunnitelman, jos joutuisi vaihtamaan uudelleen työpaikkaa. Ajatus on valmistua vuoden päästä jouluna. • S elämän tahti on erilaista kuin Suomessa. Kireämpää ja hektisempää. 83 miljoonan asukkaan maassa on yksinkertaisesti usein tungosta kaupungilla, autobaanoilla, junissa tai puistoissa. Poikkeuksen tekee sunnuntai. Viikon viimeisenä päivänä Saksassa vallitsevat eri säännöt ja tavat kuin muulloin. Kaupat ovat sunnuntaisin kiinni. Jos maito on sunnuntaina loppu, voi yrittää onneansa huoltoaseman putiikissa tai rautatieaseman kioskilla, jotka saavat pitää ovensa auki. Myös kukkaja puutarhakaupat saavat olla auki, jotta saksalaiset voivat hankkia kukkakimppuja pyhäpäivän vierailulleen. Leipomot saavat olla aamupäivän auki, jotta ihmiset voivat nauttia vapaapäivästä sämpylöiden ja kakun kera. Sunnuntai on Saksassa lakiin kirjattu lepopäivä. Sunnuntaisin ei saa meluta. Ruohoa ei saa leikata, ei porata porakoneella , ei mielellään imuroidakaan. Pesukoneen ääni ei saisi kuulua naapuriin. Tarkasti ottaen laki sanoo, että sunnuntaisin ei saisi tehdä mitään näkyvää työtä. Esimerkiksi pihamökin maalaaminen tai pyykin ripustaminen ulos on siksi kiellettyä. Sen sijaan ihmisten oletetaan viettävän aikaa perheen ja ystävien kanssa. Monet käyvät sunnuntaisin pitkällä kävelyllä, toiset pyöräretkellä, jotkut hengailevat kahvilassa tai museossa, ehkä lähtevät autoajelulle. Rekat eivät saa ajaa sunnuntaisin autobaanoilla, paitsi erikoisluvalliset kiireelliset kuljetukset. Niin liikennekin halutaan saada rauhallisemmaksi. Saksalaisviikko koostuu näin kuudesta päivästä täynnä kiirettä, liikennesumia ja melua. Ja sunnuntaista, joilloin on hiljaisempaa, aikaa vain olla. Viikkorytmiin tottuu, vaikka sunnuntaikiellot välillä ärsyttävätkin, sillä ne voivat tuottaa ongelmia. Jos vaikkapa hyvin kiireisen työviikon jälkeen sunnuntaina olisi vihdoin aikaa ajaa rehottava pihanurmikko… mutta ei. Ei saa. Silloin on hyvä lähteä vaikkapa juoksulenkille purkamaan ärsytystä ja stressiä. Puurtaminen oman kunnon eteen on sunnuntaisin sentään sallittua. • »Laki sanoo, että sunnuntaisin ei saisi tehdä mitään näkyvää työtä.» Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Johanna Nordling t i l a s t o : Tuotannon määränpää vuonna ???? Kartonki Paperi Sellu Tuhatta tonnia Kotimaa ???? Vienti ???? Kotimaa ??? Vienti ???? Kotimaa ?? Vienti ???? Paperi_38-39.indd 39 Paperi_38-39.indd 39 17.10.2024 10.18.05 17.10.2024 10.18.05
40 / 40 / Janne Wallius on joensuulainen ??-vuotias paalarilastaaja, pillimies ja vuorokunnossapitäjä Enocellin Uimaharjun sellutehtaalta. Paperi_40-41.indd 40 Paperi_40-41.indd 40 16.10.2024 9.23.40 16.10.2024 9.23.40
/ 41 P a r a s t a e l ä m ä s s ä P olo tulee siitä, kun pää tyhjenee. Tuijotan kotona seinää nyrkkeilytreenien jälkeen. Kehässä se on välttämätöntäkin, olla ajattelematta. Heti käy huonosti, jos rupee miettimään että mitähän tännään tekis ruuaksi! Me piestään reeneissä toisiamme hyvässä hengessä. Se tekee nöyräksi: aina löytyy elämässä joku, joka palauttaa maan pinnalle, jos lähtee valmiiksi voittaneena kehään. Minun ei tarvi lähteä nakkikioskilla riitaa haastamaan, vaikka tiedän että voittaisin. Sellainen olen. Kävelen syysmetsässä ja kerään sienet ja marjat talteen niin kuin lapsena isän ja veljen kanssa tehtiin. Elin lapsuuteni Enossa. Vietettiin tavallista pikkukylän elämää. Vanhemmat erosi kun olin 11, siitä jäi raskaat muistot. Koulu sujui joten kuten, lähdin ammattikouluun ja musta tuli hitsari. Muutin Joensuuhun. Nykyisissä töissä olen ollut vakinaisena 11 vuotta. Minun pikkusiskolla on lapsi, jonka kanssa tulee touhuttua. Pikkuveli asuu ihan lähellä, käydään toisillamme viikottain. Isoveli asuu Helsingissä. Kun hän tulee tänne, me käydään kiipeilykeskuksessa. Keittiöni ikkunasta näkyy metsäkaistale. Omat sienimaat on 10 kilometrin päässä. Viimeksi en löytänyt kuin pannullisen kanttarelleja ja muutaman rouskun, kun on niin kuivaa. Syksy on ollut niin epänormaalin lämmin. Lähden luontoon niin kuin terapiaan. Siellä riitän yksin itselleni. Poimin mustikat ja puolukat ystäville ja myyntiinkin. Mulla on takana viiden vuoden parisuhde, jossa tulin kaltoin kohdelluksi. Kolme vuotta olen jälkeen opetellut olemaan. Tiedän mitä haluan tulevalta, enkä lähde muunlaiseen. Haluan sellaisen, joka hallaa, puhhuu ja kuuntellee. Moni meistä toistaa täällä traumoja, joita on itse joutunut kokemaan. Minä olen ne asiat käsitellyt enkä tule niitä toisiin siirtämään. Olen hankkinut turvallisen olon itselle ja pystyn nyt antamaan sellaisen muillekin. Sunnuntaina lähden Kalliojärven kierrokselle, otan kahvit ja makkarat reppuun ja pussin sienten varalta. Luontopolun reunoilla on oksien kärjissä vesitipat, varvikossa kimaltelee hämähäkinverkot. Kuuntelen syksyä enkä kuule mitään. Sehän se on parasta. Hiljassuus. Joensuussa asuva Janne Wallius harrastaa nyrkkeilyä ja todistaa miehuutensa olemalla marjanpoimija. Ilkka Palmu Jenna-Maaria Kuronen »Lähden luontoon niin kuin terapiaan.» Paperi_40-41.indd 41 Paperi_40-41.indd 41 16.10.2024 9.23.42 16.10.2024 9.23.42
42?PaPeriliit to?05 / 2024 Laput pois silmiltä – miten Suomi muuttuu, entä metsäala? Karina Jutila Kirjoittaja on tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori M ikä pitää työntekijöitä metsäalalla? Mihin työnantajat panostavat, jotta pärjäävät kilpailussa ammattitaitoisesta työvoimasta? Näihin kysymyksiin haimme vastauksia haastattelemalla ihmisiä eri puolilla maata. Metsä ja me -tutkimushanketta rahoitti Metsämiesten Säätiö. Metsäalan työntekijät tiedostavat alan henkilöstöpulan. Hyvä työilmapiiri ja työn itsenäisyys kiinnittävät ammattilaisia alan yrityksiin. Kuulluksi tuleminen ja luottamuksellinen suhde työnantajaan ovat työntekijöille tärkeitä. Merkitystä on myös työnteon puitteilla – koneiden ja laitteiden pitää olla hyvässä kunnossa. TyönTekijöille arvostus tarkoittaa konkreettisia tekoja, sanat eivät riitä. Sen ymmärtävät myös monet työnantajat. Panostus työhyvinvointiin ja perehdytykseen ovat alan pitoja vetovoimatekijöitä, samoin se, että otetaan huomioon erilaisia elämäntilanteita. Suomalaiset ovat perinteisesti olleet hyvin työkeskeisiä, mutta nykyisin halutaan aikaa myös perheelle ja harrastuksille. Metsäala pärjää, jos se ymmärtää uudistua. Sekä työntekijät että työnantajat arvioivat, että myönteinen näkyvyys vahvistaisi alan vetovoimaa – kohut eivät sitä tee. Naisten ja maahanmuuttajien asemassa on parannettavaa. Vaikka uusia ihmisiä osataan kohdata entistä paremmin, ennakkoluuloja riittää metsäalalla, kuten muuallakin yhteiskunnassa. Selvitimme aiemmin tänä vuonna pk-yritysten kokemia hyötyjä ulkomaalaisen työvoiman palkkaamisesta. Esiin nousi esimerkiksi se, että kansainväliset työntekijät ovat olleet mukana kasvuhakuisten yritysten vientiponnisteluissa ja avanneet näkymiä uusiin asiakasryhmiin. Lisäksi mainittiin, miten ulkomaalaiset työntekijät ovat tuoneet avoimuutta, kulttuurien vuoropuhelua ja iloa työpaikoille, ja toimintatapojen kehittämiseen on saatu uusia näkökulmia. jokainen toimiala tarvitsee nuoria, ja nuorten houkuttelussa kannattaa nojata tutkimustietoon. Valtaosa nuorista kaipaa työelämältä perinteisiä asioita: turvaa ja vakautta. Nuoria huolestuttavat toimeentuloon liittyvät vaikeudet ja oma jaksaminen. Puolet alle 30-vuotiaista arvostaa ihannetyöpaikassa vähäistä riskiä jäädä työttömäksi. Jos metsäala pystyy tarjoamaan vakaita työsuhteita, hyvää johtamista, kohtuullista kuormitusta ja joustavuutta työaikoihin, eri sukupuolia edustavien nuorten kiinnostus alaa kohtaan voi kasvaa ja tulevaisuus on hyvä. MeTsäalalla kannattaa seurata yhteiskunnan muutosta ja olla siinä aktiivisesti mukana. Ilmastoja ympäristöongelmat tarkoittavat alalle jättimäisiä mahdollisuuksia. Puunjalostusta tarvitaan, kun fossiilitaloutta muutetaan kestävämmäksi. Tutkimuksen keinoin kannattaa seurata, miten ihmiset pärjäävät muutoksissa ja millaista tukea he odottavat muun muassa ay-liikkeeltä. Myös yhteiskunnan arvoilmasto muuttuu, mikä luo vastakkainasetteluja ja haastaa demokratiaa. Luottamusta kannattaa vaalia ja etsiä yhteisiä nimittäjiä myös eri sukupolvia yhdistäen. Ainakin kannattaa luottaa tutkittuun tietoon, välttää valheita ja stereotypioita, joita erityisesti somessa jaellaan. Tutkijoista on helppo sanoa, että he tekevät työtä kammioissaan, eivätkä ymmärrä tavallisesta arjesta. Tosiasiassa tutkijat elävät tässä samassa yhteiskunnassa ja painivat samojen työelämän ongelmien kanssa kuin muutkin. Työstä pitää saada toimeentulo ja epävarmuuksia pitää sietää. Hienolta tuntuu, kun joskus kiitellään – ja erityisesti, kun on mahdollisuus kirjoittaa tutkimustuloksista ihmisille, jotka voivat hyödyntää tietoa käytännössä. Eri alojen tutkijoiden ja metsäalan ammattilaisten vuoropuhelu on arvokas asia. ? »Ilmastoja ympäristöongelmat tarkoittavat alalle jättimäisiä mahdollisuuksia.» 5 / T a u k o t i l a k o l u m n i No nyt on jännä paikka Nyt kasko -20 % verkosta vuodek si. Älä jää tien päälle. Psst... Ammattiliiton jäsenelle lisäetu! turva.fi/auto Paperi_42-43.indd 42 Paperi_42-43.indd 42 14.10.2024 13.40.24 14.10.2024 13.40.24
PaPeriliit to?05 / 2024?43 P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 6 Aineistopäivä 4.12. Ilm. 20.12. 1 v a s t a u s t a 1. Jalkapallon? 2. Venetzuelan? 3. Haminassa? 4. PMMP? 5. Vuoksessa? 6. Frederik? 7. Etelä-Karjalan Ruoko lahdella? 8. Jarkko Eloranta? 9. Laitaaluetta, syrjäseutua? 10. 202 000 henkilöä? No nyt on jännä paikka Nyt kasko -20 % verkosta vuodek si. Älä jää tien päälle. Psst... Ammattiliiton jäsenelle lisäetu! turva.fi/auto Paperiliiton XXIV liittokokous Paperiliitto r.y:n varsinainen liittokokous pidetään 11.–12.6.2025 Scandic Park Helsingissä, Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki. Liittokokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n 12. ja 13. kohdissa mainitut asiat. Käsiteltäväksi tulevat sääntöjen 11 §:n 5. kohdan tarkoittamat osastojen esitykset, jotka on toimitettu kirjallisesti liiton hallitukselle määräaikaan 10.2.2025 mennessä. PAPERILIITTO R.Y. hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Paperi_42-43.indd 43 Paperi_42-43.indd 43 14.10.2024 13.40.25 14.10.2024 13.40.25
VARMANA PIDETYT TURVALLISET JA MUKAVAT JALKINEET OVAT HYVÄN TYÖPÄIVÄN PERUSTA. SIEVIN INNOVATIIVISUUS SEKÄ LAADUKKAAT JA VASTUULLISET MATERIAALIT TAKAAVAT KORKEATASOISEN TURVALLISUUDEN JA MUKAVUUDEN TUNTEEN LÄPI TYÖPÄIVÄN. KUN PUET JALKAASI SIEVIN TURVAKENGÄT, VOIT OLLA VARMA SIITÄ, ETTÄ NE HOITAVAT TEHTÄVÄNSÄ YHTÄ HYVIN KUIN SINÄKIN. SIEVI_RUNNER_PAPERILIITTO_230x270+3_300424_ PuMu_JobOptions_1.6(C) TAKASIVU.indd 1 SIEVI_RUNNER_PAPERILIITTO_230x270+3_300424_ PuMu_JobOptions_1.6(C) TAKASIVU.indd 1 30.4.2024 16.16 30.4.2024 16.16 Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 17.10.2024 10.26.06 17.10.2024 10.26.06